1

2

3

���������� ��������

4

Copyright © STEK ry.Kansi, taitto ja kuvat: Kuvitustoimisto Intomieli/Ulriikka LipastiTeksti: Brita NummiPainopaikka:Kiitämme:OpetushallitusOpetusneuvos Marja MontonenYlitarkastaja Heidi PeltonenLehtori Tuula HavonenSuomen Punainen RistiSuomen Pelastusalan KeskusjärjestöIhalan koulun 6.C-luokka

5

�ähkölaitteiden käyttö koskee nykyisin kaikkia.Koska sähkön voima on näkymätöntä ja itses-tään selvää, sähköasioista puhutaan koulussa jakodeissa harvoin. Käyttäessään sähkölaitteita lap-

sen on tunnettava sähkön oikea käyttö ja vaaranpaikat.Oheinen kirjanen on tarkoitettu lasten ja nuorten säh-

köturvallisuusoppaaksi. Opas sopii nuoremmalle lapselleaikuisen kanssa luettavaksi. Sujuvammin lukeva selviytyykirjasesta itsenäisesti lukien.

Teksti on jaettu kappaleisiin, jotka sopivat esimerkiksiluonnontiedon tai ympäristöopin oppiaiheisiin.

Oppimisen tueksi oppilaat voivat jäljentää lihavoidutsanat vihkoihinsa. Näistä muodostuu vihkoon looginenoppikokonaisuus, jota itse tehdyt piirroskuvat täydentä-vät. Oppilaat voivat kykyjensä mukaan laatia kuviin kuva-tekstit.

Jokaisen kappaleen lopussa on aiheeseen liittyviä kysy-myksiä. Kysymysten vastaukset löytyvät yleensä tekstistä.

�����

6

��������� �����

On ilta. Ulkona tuulee ja sataa.Pikku-Kalle istuu kellarissa ystävänsä Watti-vaarin kans-

sa. Kellarissa on aivan pimeää. Tavallisesti pikku-Kalle te-kisi jotain muuta, mutta tänään on erikoistilanne. Pikku-Kallen kotona on nimittäin SÄHKÖKATKO. Se tarkoittaasitä, että valot sammuvat ja kodin sähkökoneet lakkaavattoimimasta. Usein sähkökatko on pian ohi.

-Huh, onpas pimeää. Onneksi on taskulamppu, pikku-Kalle sanoo.

-No luulenpa, että tämä sähkökatko kestää vain vähänaikaa. Sähkökatkon jälkeen on hyvä tarkastaa, että kaikkisähkölaitteet toimivat oikein, Watti-vaari sanoo.

-Mitä sähkö oikein on, pikku-Kalle kysyy.-Sähkö on tapa siirtää energiaa sinne, missä sitä tar-

vitaan. Vielä sata vuotta sitten sähkön käyttö oli har-vinaista. Silloin valaistiin kynttilöillä ja öljylampuilla.Keittiöissä oli puuhellat, joilla keitettiin ruokaa ja lämmi-tettiin vettä. Varsinkin pyykkipäivät olivat naisväelle ras-

7

kaita. Pyykit pestiin ja kuivatettiin saunassa, jossa oli puil-la lämpiävä kiuas. Kun valaistukseen ja lämmitykseen käy-tettiin elävää tulta, tulipalot olivat tavallisia. Joskus tuli saivaltaansa melkein koko kaupungin. Näin kävi esimerkiksiTurussa, mutta siitä on jo kauan, Watti-vaari muistelee.

-Sitten tuli sähkö! pikku-Kalle sanoo.-No sitten sähkö tuli vähitellen. Ensin saatiin yksi lamp-

pu taloon, ja se tuntuikin ihmeelliseltä. Pian käytettiin säh-köllä jo kaikenlaisia kodinkoneita ja moniin koteihin os-tettiin radio, Watti-vaari jatkaa.

Suomessakin on vielä sellaisia syrjäseutuja, joihin eiole vedetty sähkölinjoja.

-Meidän kesämökillä ei ole sähköä, eikä veneessä. Nose on tosin soutuvene, pikku-Kalle livauttaa.

8

Opettaja:-Kalle, voitko mainita jonkin tärkeän asian, jota ei ollut olemas-sa vielä sata vuotta sitten?-Voinpa hyvinkin.Minä!

Pikku-Kalle piirtää. Yhtäkkiä hän kysyy äidiltään:-Oliko kivikaudella paperia?-Ei, silloin piirreltiin kivitauluihin.-No, millaista vessapaperia niillä sitten oli?

1. Mitä tarkoittaa sähkökatko?2. Mitä sähkökatkon jälkeen pitää tehdä?3. Piirrä kuva, jossa käytetään tulta läm-mittämiseen tai valaisemiseen.

(:

Sähkö on tapa siirtääenergiaa sinne, missäsitä tarvitaan.

9

����������� ������������ ��

- Mistä sähkö oikein tulee tänne taloon? pikku-Kalle ky-syy Watti-vaarilta.

Pikku-Kalle valaisee taskulampullaan kellarin seiniä. Tas-kulampun valo osuu kellarin katossa kulkeviin sähköjoh-toihin.

- Nuo sähköjohdot ylettyvät talon jokaiseen huonee-seen. Sähkö tulee koteihin kaapelia pitkin VOIMALAITOK-SESTA, Watti-vaari sanoo.

- Se on niin kuin kuntosali sitten. Pikku-Kalle pullistaalihaksiaan.

- No vähän niin. Katsohan, lihaksissa on lihasvoimaaja voimalaitoksissa tuotettua energiaa sanotaan säh-köksi.

Voimalaitos on iso sähkötehdas, joka toimii poltto-aineen, veden tai tuulen avulla.

Sähköä syntyy, kun polttoaineeseen, esimerkiksi kivihii-leen, maakaasuun tai öljyyn, varastoitunut energia vapau-

10

tuu polttamalla.Sähköä saadaan aikaan monella tavalla, mutta kaikki

sähkö on tavalla tai toisella peräisin auringosta. Polttoai-neissa energia on kemiallista energiaa, virtaavassa vedes-sä ja tuulessa taas liike-energiaa.

- Heti, kun sähkökatko on ohi, minä kirjoitan tämän kai-ken muistiin, ja siihen vasta energiaa tarvitaankin - sekäsähköenergiaa että lihasenergiaa, pikku-Kalle sanoo.

Suuri osa Suomen sähköenergiasta tuotetaan ydin-voimaloissa. Ydinvoimaloiden polttoaineena käytetäänuraania.

Voimalinjojen johdot ovat kiinni korkeissa torneissa.Näitä johtoja pitkin sähkö johdetaan edelleen muunta-moihin ja sieltä koteihin.

- Tässä meidän talon lähellä on voimalinja. Sen alla onhyvää tilaa, Pikku-Kalle sanoo.

- Sähköjohtotornit ovat aikuisten aluetta. Leikkimiseenja kiipeilyyn sopivat parhaiten leikkikentät, pihat ja puis-tot, Watti-vaari muistuttaa.

Voimalinjojen lähellä ei pidä leikkiä. Kaikenlaiset ulkonaolevat sähköjohdot ja sähkötolpat on syytä jättää rauhaan.Sähköjohtojen vahingoittaminen heittämällä tai koskemal-la on vaarallista.

11

������������

�������������

�����������

12

1. Miksi voimalaitoksia tarvitaan?2. Miten sähköä tuotetaan? Mainitse ainakinkolme tapaa.3.Piirrä voimalaitos. Käytä apunasi vihon kuvia.

-Kuulin, että sinä pikku-Kalle olet ostanut vesisukset.Miten harjoittelu sujuu?-No ei kovin hyvin. Äiti ei millään opi soutamaan tarpeeksi kovaa.

Opettaja puhui koulussa energiasta:-Kerropa pikku-Kalle, miten veden avulla voidaan koteihin saada valoa.-No tietenkin pesemällä ikkunat!

Pikku-Kalle vei naapurin tädille kukkakimpun. Täti ilahtui kovasti ja sanoi:-Ei sinun olisi tarvinnut, onhan minulla näitä kukkia omassakin kukkapen-kissä.-Oli, vastasi Kalle.

Mikä on keltainen ja pyöreä, eikä millään jaksa nousta sängystä ylös?-Aamu-uninen aurinko.

(:(:

(:Voimalaitos tuottaasähköenergiaa.

13

Yhtäkkiä kellarin valot syttyvät. Watti-vaari ja Pikku-Kallesiristelevät silmiään.

- Hei, sähkökatko on ohi!- En muistanutkaan, kuinka valoisaa on sähkövalossa -

oikeastaan pimeässä oli aika jännittävää. Kun ei voi tehdäoikein mitään ilman sähköä, on mukavaa kuunnella kave-reitten juttuja, pikku-Kalle sanoo.

- No siinä olet ihan oikeassa, että pimeässä tulee oltuatarkempi. Ennen ihmiset istuivat paljon yhdessä ja kuun-telivat toisiaan.

- Valossa on helppo lukea, ja me voimme jutella vaikkakodin sähköasioista. Katsohan, tuolla katonrajassa kulkeesinun kotisi sähkö. Kaikkia kodissa olevia sähköjohtojaei näy, sillä ne on asennettu seinien sisälle. Kodissa onkuitenkin paljon johtoja näkyvillä erilaisissa sähkölait-teissa. Jos pystyisimme näkemän seinän läpi, näkisit tä-mänkin seinän sisällä melkoisen nipun sähköjohtoja. Si-nun kodissasi kulkee valtavat määrät sähköenergiaa, vaik-ket sitä aina huomaakaan, Watti-vaari sanoo.

- Seinällä olevista valokytkimistä saa valot päälle japois, pikku-Kalle sanoo.

��������������

14

- Huomaatko muuten, että tuo yksi hehkulamppu eipala enää? Vaihdetaanpas se heti, Watti-vaari ehdottaa.

Sähkölaitteiden teho ilmoitetaan watteina. 60 wa-tin lamppu on tehokkaampi kuin 40 watin lamppu. Sevalaisee kirkkaammin ja sopii hyvin yleisvalaisimeksi kat-toon.

- Nyt tajuan, mistä sinun nimesi on peräisin, pikku-Kal-le sanoo.

- Sinäpäs oletkin tarkkakorvainen tapaus. Muistathansitten kuitenkin, että rikkinäisten lamppujen vaihtaminenon aikuisten puuhaa. Ja minä teen sen mielelläni! Ensintarkastetaan, että virta on poissa. Sitten vanha lamppuirrotetaan ja uusi lamppu kierretään paikoilleen, Watti-vaari sanoo innostuneena ja vaihtaa hehkulampun uu-teen tottuneesti.

Hehkulamppuja kannattaa käsitellä varovasti, sillä ohutja vanha lasi särkyy helposti.

Kodin valaisimissa käytetään hehkulamppuja, loisteput-kia tai halogeenivaloja. Kouluissa ja toimistoissa on useinloisteputkivalaisimet. Loisteputki pitää vaihtaa heti, kunse alkaa vilkkua. Pieniä sähkölamppuja ovat kaikenlaisetkoristevalot, esimerkiksi joulukuusen sähkökynttilät.

- Meillä oli kerran maja parin kaverin kanssa lastenhuo-neessa. Majan sisällä oli oikea sähkövalokin! pikku-Kallesanoo.

- Sähkölaitteet ja lamput kuumenevat, kun niitä käy-tetään. Siksi niiden päälle ei saa laittaa mitään, mikävoisi syttyä palamaan. Jos lampun päälle putoaa vaikkatyyny, voi syttyä tulipalo ja silloin onkin kiire. Leikkeihinsopii parhaiten taskulamppu. Taskulampusta on hyö-tyä myös pimeinä talvi-iltoina.

15

16

1. Millä yksiköllä sähkölaitteen teho il-moitetaan?2. Millaisia lamppuja kodin valaisimissakäytetään?3. Miksi valaisimia ei pidä peittää?4. Piirrä kolme erilaista kodin valaisinta.

-Onko sinulla tulitikkuja?-Ei, mutta voin lainata taskulamppuni.-Sillä voi olla vähän vaikea kaivella hampaita!

Äiti odottaa vauvaa ja huokaa. Liisa kysyy, mikä äitiä vaivaa.-Vauva potkii mahassani.Se varmaan pelkää pimeää. Etkö voisi nielaista sille vaikka lampun, kysyyLiisa.

(:(:

Kodin sähkölaitteeton pidettävä kuivina,puhtaina ja ehjinä.

17

���������� ��� ������ !���

Pikku-Kalle pyytää Watti-vaarin vierailulle huoneeseensa.Pikku-Kallen ovessa lukee: Tämä huone on minun - muis-ta tunnussana!

- Jaaha, minä en sitten pääsekään sisälle, kun en tiedätunnussanaa, Watti-vaari sanoo.

- Äh, tottakai pääset! Tunnussana on pikkusiskoani var-ten. Liisa nuuskii aina huoneessani ja tekee joskus type-ryyksiä. Tunnussana on töpseli. Tule sisään, niin näytänsinulle kuka Töpseli on, pikku-Kalle sanoo.

- Ethän naura sitten, Kalle varmistaa vielä Watti-vaaril-ta.

Pikku-Kalle ottaa esille pehmolelun, jonka hän on saa-nut aivan pienenä vauvana lahjaksi. Lelu on pieni vaale-anpunainen possu, jolla on voimamiehen asu ja viitta.

- No jopas, jopas, Watti-vaari hymisee ja melkein nau-rahtaa.

18

- Tämä on mielenkiintoista, hmm. Sinä varmaan tiedät,mitä tämä nimi tarkoittaa? Watti-vaari kysyy.

- Töpseli on vaan minun sähköpossuni nimi, pikku-Kal-le sanoo.

- Töpseli tarkoittaa myös tällaista pistorasiaa. Pistorasi-asta tulee kodin laitteisiin sähköä. Tai vielä tarkemminsanottuna pistorasialla yhdistetään sähkölaite kodin vir-tapiiriin. Sinulla on kaikenlaista, mihin tätä pistorasiaa tar-vitaan. Lupasit muuten kirjoittaa näitä sähköasioita muis-tiin. Kirjoitapa nyt sitten : Kun sähkölaitteen pistotulp-pa työnnetään pistorasiaan, laite saa sähkövirtaa. Kunpistotulppa irrotetaan, sähkön tulo katkeaa. Pistorasi-an sähkö on hyödyllistä, mutta myös vaarallista. Pistora-

19

sia ja sähköjohdot eivät ole leikkimistä varten, silläniistä voi saada sähköiskun.

- Kai minä voin laittaa vähän musiikkia, tämä on minunlempibändini Electric Street Boys, pikku-Kalle sanoo.

Pikku-Kalle kytkee virran pöytälamppuunsa erillisestäkatkaisimesta ja työntää CD-soittimen johdon huolellisestipistorasiaan.

- Minä löysin bändin oman kotisivun Internetistä. Kuun-tele vähän!

Watti-vaari säikähtää, kun musiikki alkaa soida, muttaalkaa sitten lyödä kepillään tahtia lattiaan. Kun pikku-Kal-le vielä kirjoittaa, Watti-vaari tanssii rokkia niin, että lattiahytkyy. Kalle hymyilee itsekseen. Vaari on aika mukava.

- Kirjoita sitten vielä kaikki oman huoneesi sähköllä toi-mivat laitteet, Watti-vaari huutaa Kallelle ja heiluttaa käsi-ään musiikin tahdissa.

Pikku-Kalle kirjoittaa tietokoneellaan: Sähköllä toimii tie-tokone, televisio, kelloradio, lukulamppu, autorata, CD-soitin, tuuletin ja sähkökitara.

Kun musiikki loppuu, Watti-vaari kävelee huoneen nurk-kaan ja kysyy:

- Kukas se tämä sitten on?- Se on Antenni, mutta minä sanon sitä vaan Antsuksi.

Nostin sen sinne syrjään, koska marsut eivät oikein välitämusiikista. Kerran se puri johdonkin poikki.

- No siitä muistinkin: Käytä vain ehjiä sähkölaitteita,sillä rikkinäisistä sähkölaitteista voi saada sähköiskun.Lemmikkieläimet eivät tunne sähkön vaaroja. Lemmikitonkin syytä pitää poissa sähkölaitteiden ja –johtojenläheltä, sillä ne voivat vahingoittaa laitetta tai saada säh-köiskun, Watti-vaari sanoo.

20

(:

1.Mitä hyötyä on pistorasiasta?2. Miksi lemmikit on pidettävä poissa sähkö-laitteiden läheltä?3.Luettele oman kotisi sähkölaitteita. Yritä kek-siä ainakin kymmenen.4. Piirrä kuva pistorasiasta ja pistotulpastavihkoosi.

Lemmikit voivat vahingoit-taa kodin sähkölaitteita.

Äiti sanoo Pikku-Kallelle:-Sen sijaan, että istut koko illan telkkaria katsomassa, voisit vähän auttaaisää läksyjesi tekemisessä.-Laitanko television päälle?-Älä suotta. Näytät ihan hyvältä noissa vaatteissakin.

Miksi tyhmä seisoo pistorasian vieressä?-Hän odottaa sähköpostia.

(:

21

"��#� ��� �����

- Minulla alkaa olla jo aika nälkä, pikku-Kalle sanoo.- Sanopa sitten, tiedätkö jonkun sellaisen ruuan, jonka

valmistamiseen ei tarvita sähköä, Watti-vaari sanoo.- Vaikka voileipä, Kalle sanoo heti.- Voi .. ehei, voitahan säilytetään jääkaapissa, joka toi-

mii sähköllä. Ja leipä on tehty leipomon isossa sähköuu-nissa.

- Miten olisi kiisseli, Kalle arvuuttelee.- Kiisseli valmistetaan sähköhellalla ja jäähdytetään sit-

ten.- Jäätelö, Kalle yrittää.- Mutta sehän on pakastimessa, joka toimii sähköllä, vaari

muistuttaa.Kalle miettii sinnikkäästi ja sanoo viimein:- Omena!- Aivan, omena kypsyy auringon energialla. Hedelmien

ja vihannesten kasvattamiseen ei tarvita sähköä, paitsi josne kasvavat kasvihuoneessa. Kasvihuoneisiin saadaan vettäja lämpöä sähkön avulla. Todella monet kodin laitteet toi-mivat nykyisin sähköllä.

- Esimerkiksi leivänpaahdin ja yleiskone ja mikroaalto-

22

uuni ja vatkain ja jäätelökone ja leipäkone ja sähköham-masharja ja hiustenkuivain ja parranajokone, Kalle luette-lee.

- Keittiössä on vaikka miten paljon sähkölaitteita!Sähkölaitteista on tullut merkittävä osa arkipäiväämme

ja työtämme. Emme osaa enää elää ilman sähkölaittei-den tuomia mukavuuksia.

Joissain huoneissa voi olla niin paljon sähkölaitteita, ettätarvitaan jatkojohtoja. Jatkojohdot pitää laittaa seinän vie-reen, ettei niihin kompastuta.

- Jokaisessa kodissa on sähköpääkeskus, josta lähtee säh-köjohdot kaikkiin kodin pistorasioihin. Sähköpääkeskuk-sessa on tärkeä pääkytkin, josta kaikkien sähkölaitteidenvirta saadaan katkaistua yhtä aikaa, Watti-vaari sanoo.

Kerrostaloissa tällainen sähköpääkeskus voi olla porras-käytävässä.

- Ai mikä sähköpää?

23

- Tulepas tänne. Kodin seinällä, niin ylhäällä, etteivätpienet lapset ylety, on pieni kaappi, jota sanotaan siissähköpääkeskukseksi. Siellä ovat myös kodin sulakkeet.Jos jossain huoneessa käytetään liian montaa sähkö-laitetta samaan aikaan, johtoihin syntyy liian suuri virta.Kuumentuneet johdot saattavat aiheuttaa tulipalon. Täl-laisessa tilanteessa sulakkeen lanka palaa poikki ja vir-ran kulku katkeaa. Silloin sähkölaite lakkaa toimimas-ta. Sulake on virtapiirissä oleva turvalaite, Watti-vaarisanoo.

- Tuohon minä en saa koskea. Isä on näyttänyt sen ker-ran. Me sovimme, että hätätilanteessa saan kuitenkin nap-sauttaa tuota virrankatkaisijaa, jos vaikka televisio syttyisipalamaan, pikku-Kalle sanoo.

-Se olikin tärkeä sopimus. Sitä paitsi, jos televisio syttyi-si palamaan, pitää soittaa nopeasti hätänumeroon, Wat-ti-vaari muistut-taa.

- Hätänumeroon ihan helppo -ykkönen, ykkö-nen, kakkonen,112, Kalle tietää.

- Minä soittai-sin kännykällä tainaapurista, kos-ka savuisestahuoneesta pitääpäästä nopeastipois, Kalle lisäävielä.

24

1. Mikä on paras paikka jatkojohdolle?2. Mistä löydät kodin sähköpääkeskuksen?

Mikä on sähkömiesten lempiruoka?-Sulakejuusto!

-Isä, tietävätkö isät aina enemmän kuin poikansa?-Juu, ilman muuta. Isät tietävät aina enemmän.-Tiedätkö, kuka keksi sähkölampun?-Edison tietenkin.-Miksei hänen isänsä sitten keksinyt sitä?

(:

Kaikkien sähkölaitteiden virransaa katkaistua pääkytkimellä.

(:

25

$��#��������� %�����&�������� �����

- Toimiiko kännykkäkin sähköllä? pikku-Kalle kysyy.Watti-vaari ja Pikku-Kalle istuvat sängyllä. Antenni-marsu

on laitettu omaan häkkiinsä ja sähkölaitteet on sammu-tettu.

Pikku-Kalle pitelee käsissään kännykkäänsä. Se on ai-van uusi.

- Isä sanoi, ettei kännykkää saa käyttää, kun ajaa autoa.Voi tulla kolari, pikku-Kalle sanoo.

- Se onkin tärkeä ohje. Tiesitkö muuten, että myös kän-nykkä toimii sähköllä, mutta yleensä kännykkää käytetäänilman johtoa. Sen vuoksi kännykän sähkö varastoidaanakkuun. Sähkön varastoimista akkuun sanotaan lataa-miseksi ja lataamiseen tarvitaan laturia, Watti-vaari sa-noo.

- Laturi on tässä. Myymälässä kerrottiin, että kun virtaloppuu, kännykkä kytketään laturiin ja laturin johto laite-taan pistorasiaan. Sitten pitää odotella muutama tunti.Ladatulla akulla puhelin toimii taas, Kalle sanoo.

26

Kaikissa sähkölaitteissa ei ole johtoja. Tällainen sähkö-laite toimii joko paristoilla tai akuilla. Paristoja voi käyttäävain kerran, mutta akkuja voi ladata.

- Vanhaa akkua ei pidä heittää tavallisten jätteidenjoukkoon, koska osa akuista on ympäristölle vaaraksi.Akkujen ja paristojen kierrätyksestä on sovittu erikseen.Puhelimen akkujen hävittämisessä paras asiantuntija onpuhelinliikkeen myyjä, Watti-vaari opastaa.

- Meidän autosta simahti kerran akku, kun isä oli jättä-nyt valot päälle. Sitten autoa ei vaan saatukaan käyntiin.Naapuri antoi meille lisää virtaa virtakaapeleilla omastaautostaan, muistelee Kalle.

- Auton akku on aika iso ja painava, koska auto tarvitsee

27

paljon virtaa. Taskulampuissa ja pienissä sähkölaitteis-sa on patterit eli paristot. Paristot ovat siis pakattua taioikeastaan varastoitua virtaa. Kelloissa, laskimissa ja ka-meroissa on nappiparisto.

Toisinaan on turvallisempaa ja kätevämpää käyttää lai-tetta, jossa on paristot. On kuitenkin muistettava, ettäparistoista syntyy melkoisesti jätettä.

Paristot on syytä kerätä talteen. Kotieläimet tai pie-net vauvat voivat nielaista nappipariston vahingossa. Joslaite on kauan käyttämättä, paristo kannattaa irrottaa ko-konaan. Aika hyvä tapa on pitää kotona vaikka siivousko-merossa kahta kannellista muovirasiaa. Toiseen laitetaanuudet paristot ja toiseen käytetyt. Käytetyt paristot vie-dään sitten kierrätyspisteeseen.

- Kodissa on yksi paristo, joka on muita tärkeämpi. Osaat-ko arvata, missä laitteessa se on? Annan sinulle vihjeen:se on yleensä kiinni katossa.

28

1.Mitä tarkoittaa lataaminen?2.Miksi paristot on syytä kerätä talteen?3. Missä laitteessa on kodin tärkein paristo? Miksi?4. Piirrä kuvia erilaisista paristoista. Kirjoita kuvien alle,millaiseen laitteeseen paristo sopii.

Paristoihin on ladattusähkövirtaa. Paristot eivätole leluja.

Ville kaivoi kännykkänsä esille tunnilla ja aikoi soittaa.-Mihin sinä nyt kesken tunnin soitat, opettaja kysyi.-Soitan isälle, kun minulla on vessahätä, Ville sanoi.-Voithan sinä minultakin kysyä lupaa, opettaja sanoi.-No kun isä osti minulle kännykän juuri sitä varten, että soitan hänelleaina, jos minulla on joku hätä.

(:

29

- Minä haluaisin isona sähkömieheksi, vaikka insinööriksitai sähköasentajaksi. Silloin voi tehdä itse kotona sähköt-öitä, pikku-Kalle sanoo.

- Sähkömiehen työ on vastuullista puuhaa. Ennen kuinsaa tehdä monimutkaisia sähkötöitä, on opiskeltavasähköasioita ja hankittava sähköalan tutkinto. Eihän po-liisina tai lääkärinäkään voi toimia kuka tahansa. Tämä onturvallisuussääntö. Koska sähkön voima on näkymätön-tä, voi yksinkertaisessakin sähkötyössä käydä kokematto-malle vahinko. Vahinko voi olla esimerkiksi laitteen hajoa-minen, sähköisku tai tulipalon syttyminen.

- Tuo sinun televisiosi on muuten aika pölyinen. Sellai-sen työn voi jokainen tehdä, että imuroi television ulko-puolelta suurimmat pölyt pois. Jos telkkariin kertyy paksupölykerros, voi koko laite kuumentua liikaa ja syttyä pala-maan. Fiksu käyttäjä sammuttaa television virran laittees-

'��������� ��� �������������������

30

ta eikä vain kaukosäätimestä, ainakin yöksi tai kun poistu-taan kotoa. Jos televisio tai muu sähkölaite syttyy pala-maan, irrotetaan sähköjohto pistorasiasta, mennäänpian pois huoneesta ja suljetaan ovi. Sitten hälytetäänapua soittamalla turvallisesta paikasta hätänumeroon112.

Sähköpalo sammutetaan tukahduttamalla. Tukah-duttamiseen voidaan käyttää mattoa tai sammutus-peitettä.

31

1. Kuka voi tehdä sähkötöitä?2. Millaisia vahinkoja kokemattomalle korjaajallevoi käydä?3. Kirjoita, miten toimii fiksu television katselija.4. Piirrä kuva ammattimiehestä, joka korjaa säh-kölaitetta.

Kokeissa kysyttiin, millaista työtä insinööri tekee. Opettaja epäili Kallen jaVillen tehneen yhteistyötä vastauksia laatiessaan, mutta pojat kielsivät sen.Silloin opettaja sanoi:-Mutta mitenkäs sitten on mahdollista, että Kallen vastaus kuului “En tie-dä” ja Villen vastaus oli “En minäkään tiedä”?

Mitä kouluhiiri sanoi nähdessään lepakon?-Koulun jälkeen minäkin pyrin ilmavoimiin.

Varomaton sähkölaitteen käsit-tely voi aiheuttaa laitteen ha-joamisen, sähköiskun tai tuli-palon.

(:(:

32

(��)������ ��������

Puhelin soi. Pikku-Kalle juoksee vas-taamaan.

- Olen yrittänyt soittaa jo aina-kin kymmenen kertaa, mutta pu-helin tuntuu vain varatulta, äiti sa-noo huolestuneena. Hän soittaaKallelle työpaikaltaan.

- Minun piti tehdä kirjoitustyötä ja käyttää Internettiäja sitten kuuntelin vähän musiikkia, pikku-Kalle selittää.

- Aivan, mutta minun pitää saada puhua poikani kans-sa puhelimessa silloin, kun minulla on asiaa. Sitäpaitsi pu-helinta voidaan tarvita myös hätätilanteessa, äiti sanoo.

Pikku-Kalle sulkee puhelimen vähän pettyneen näköi-senä. Yleensä äidillä on mukavampia asioita.

- Vaari, osaisitko sinä soittaa hätäkeskukseen, Pikku-Kallekysyy.

- Helposti. Tärkeintä on pysyä rauhallisena ja kuunnel-la, mitä hätäkeskuksen työntekijä sanoo. Hätäkeskuksennumero on 112 kaikkialla Suomessa. Ensin pitää ker-toa, mitä on sattunut ja missä apua tarvitaan. Sittenkuunnellaan ohjeita. Puhelin suljetaan, kun siihen an-netaan lupa, Watti-vaari sanoo.

33

- Muistan, että kerran eräs Mauri-niminen poika pelastikotinsa tulipalolta, kun osasi soittaa nopeasti hätänume-roon. Siitä oli lehdessäkin. Myöhemmin hän sai palkin-nonkin palokunnalta.

- Entä sitten kännykkä, Kalle kysyy kiinnostuneena.- Kännykästä hätäkeskukseen voi soittaa ilman suun-

tanumeroa ja ilmaiseksi, Watti-vaari sanoo.- Kokeillaanko heti, pikku-Kalle ehdottaa.- Ei missään tapauksessa! Watti-vaari melkein suuttuu.- Hätäkeskukseen tulee joka vuosi turhia soittoja, kun

uteliaat haluavat pilailla. Hätänumeroon soitetaan vainhätätilanteessa. Sitä paitsi hätäkeskuksen tietokoneillasaadaan selville, mistä puhelimesta sinne soitetaan.

- Hätänumeroon voi soittaa, jos on sattunut liikenneko-lari, loukkaantuminen tai tulipalo - eli aina, kun tarvitaannopeasti lääkärin, palomiehen tai poliisin apua, Kalle lu-ettelee taas.

- Meidän kouluun tuli kerran ambulanssi. Liisi tönäisivahingossa Jennaa ja Jenna loukkasi selkänsä. Silloin opet-taja soitti hätänumeroon. Mutta ei siinä käynyt pahasti.Seuraavana päivänä Jenna oli taas koulussa.

34

1.Mikä on yleinen hätänumero?2.Milloin hätänumeroon voi soittaa?3.Milloin hätänumeroon ei voi soittaa?4.Mitkä numerot näppäilet, kun soitat kännykästä hätä-numeroon?5.Piirrä kuva sellaisesta puhelimesta, jostasinä voisit soittaa hätänumeroon.Kirjoita kuvateksti.

Hätätilanteessa: soita112 ja kuuntele ohjeita.

Kauan ennen sisävessojen aikaa palokunnalle tuli hälytys kes-kellä yötä. Palomestari oli juuri lähdössä sammutustöihin. Hänhuusi vaimolleen:-Matilda, missä minun kypäräni on?-Sängyn alla, mutta älä vaan läikytä!

(:

35

*�������������� ��

- Jos meillä syttyisi tulipalo, minä soittaisin apua känny-källä. Meidän kännykkä on yleensä keittiön sivupöydällä,pikku-Kalle sanoo.

-Nyt jo tiedätkin, mitä tarkoittaa sähkön lataaminen.Juuri hätäpuheluita varten on hyvä pitää kännykkä ladat-tuna, Watti-vaari sanoo.

- Kun tulipalo syttyy, katossa oleva palovaroitin hais-taa savun. Se hälyttää kovalla piippausäänellä. Silloinkaikkien on poistuttava heti huoneesta, jossa palaa.Parasta on ryömiä ihan matalana, sillä lattian lähellä sa-vua on vähiten. Sulje sitten ovi jälkeesi, ettei savu leviämuihin huoneisiin. Savun hengittäminen on vaarallista.Savuiseen rappukäytävään tai huoneeseen ei voi men-nä. Jos et voi poistua palavasta paikasta, anna merkkejäikkunasta, että olet sisällä. Jos huoneessa on savua, pysyt-tele matalalla. Lattian rajassa savua on vähemmän, Wat-ti-vaari sanoo.

- Tällä tavalla vaari, katso!Pikku-Kalle esittää Watti-vaarille ryömimistä. Hän tun-

nustelee huoneensa ovea ja pyrkii siitä ulos. Watti-vaariseuraa Pikku-Kallea eteiseen.

36

- Jokaisessa kodissa pitäisi olla talon ulkopuolella kokoon-tumispaikka, johon tulipalon sattuessa keräännytään.Kokoontumispaikka voi olla vaikka postilaatikon tai puunluona. Tiedätkö muuten millä tulipalon alun saa näppä-rästi sammutettua? Watti-vaari kysyy pikku-Kallelta.

-No vedellä tietenkin, mutta meille on hankittu lisäksipunainen käsisammutin. Se on kiinnitetty ulko-oven vie-reen, tähän näin, Kalle sanoo ja näyttää vaarille punaistakäsisammutinta.

-Yleensä käsisammuttimien ja sammutuspeitteitten käyt-tö on aikuisten puuhaa. Lasten on parasta juosta pois sa-vusta ja varottaa muita. Jokainen osaa soittaa hätänu-meroon 112. Hätänumero vastaa aina.

-Varmaan tuntuu aika kurjalta, jos on sytyttänyt tulipa-lon, pikku-Kalle sanoo.

-Näin on, ja sitä harva tulee ajatelleeksi, että tulipalosyttyy nopeasti. Muutamassa minuutissa voiisokin talo olla ilmiliekeissä jatäynnä savua. Tulipalon sy-tyttyä ei saa mennä pii-loon!

-Kerran minun kaverilla-ni oli tulitikut ja tupakan-sytytin, Kalle sanoo hiljai-sella äänellä.

-Tulitikut ja muut sytyt-timet ovat aikuisten työka-luja. Ja tahallaan sytytettytulipalo on rikos, Watti-vaari sanoo totisena.

37

Savun hengittäminentulipalossa on vaarallista.

1. Mitä pitää tehdä, jos palovaroitin hälyttää?2. Miksi on tärkeää muistaa sulkea ovi?3. Miksi on vaarallista mennä piiloon, jos tulipalo syttyy?

Mitä on höyry?-Höyry on vettä, joka hikoilee.

Opettaja kysyi oppilailta aina torstaisin erikoiskysymyksiä. Jos niihin osasivastata oikein, sai ylimääräisen vapaapäivän. Kysymykset olivat yleensätosi vaikeita.Eräänä torstaina pikku-Kalle toi kouluun mustaksi maalaamansa kanan-muna. Juuri, kun opettajan piti taas kysyä erikoiskysymyksiä, Kalle heittimunan lattialle.-Mikäs tuo on , opettaja kysyi.-Se on mustaksi maalattu kananmuna, pikku-Kalle vastasi oitis.-…Ja morjens vaan! Mulla on sitten huomenna vapaapäivä!

(:(:

38

�+��#� ����������� �!��

- Nuotiosta voi syttyä ulkona tulipalo. Kesäleirillä eräätpojat heittelivät käpyjä nuotioon vaikka kuinka paljon.Sitten tuli yhtäkkiä roihahti ja tarttui Jannen hihaan, pik-ku-Kalle muistelee.

- No sinulle onkin sattunut kaikenlaista. Mitä sitten ta-pahtui?

- Ohjaaja otti ämpärillisen vettä ja sammutti sen nope-asti. Janne joutui lähtemään kesken leirin suoraan lääkä-riin. Sen jälkeen meidän muiden piti harjoitella, miten tulisaadaan sammutettua vaatteista. Katso tällä tavalla, niinkuin elokuvissa!

Kalle huutaa ensin tuskasta ja esittää, että hänen pai-tansa palaa. Sitten hän pysähtyy, heittäytyy maahan jakierittelee hurjasti.

Jos vaatteet syttyvät palamaan, on pysähdyttävä, pu-dottauduttava maahan ja pyöriteltävä. Siis: Pysähdy!Pudottaudu! Pyörittele! Ja sitten palanut paikka no-peasti viileään veteen.

- Elokuvien sankarit selviävät aina tulipaloista ja louk-kaantumisista liian helpolla. Oikeasti tulipalo ja palovam-

39

ma on aina vakavampi juttu, Watti-vaari sanoo.- Meillä oli koulussa tulipaloharjoitukset, pikku-Kalle sa-

noo.- Siis pelastautumisharjoitukset, Watti-vaari korjaa.- Niin kai. Ensin soi palohälytin ja sitten kaikkien piti

lähteä luokasta ulos opettajan perässä. Ulkona opettajalaski, että kaikki ovat paikalla. Koko koulu pääsi ulos kol-messa minuutissa, vaikka meidän koulussa on yli neljäsataa oppilasta. Pahempi juttu oli se, että yksi ulko-ovistaoli lukossa ja ekaluokkalaiset joutuivat odottamaan, ettäovi saatiin auki. Onneksi se oli vaan harjoitus. Sitten reh-tori kuulutti, että oikean tulipalon sattuessa palokunta tulisipaikalle viidessä minuutissa, pikku-Kalle lisää.

On tärkeää harjoitella, miten poistutaan talosta tu-lipalon sattuessa. Lasten pitää osata avata ikkunat jaovet sekä tietää, missä on perheen kokoontumispaik-ka. Hyvä kokoontumispaikka on sellainen, jonka kaikki tie-tävät. Kokoontumispaikan pitää olla riittävän etäällä ta-losta, vaikkapa puun tai pos-tilaatikon luona.

Palokunta löytää nopeam-min paikalle, jos katujen ni-met, talojen ja rappujen nu-merot on merkitty selvästi.

40

1. Mitä pitää tehdä, jos vaatteet syttyvät palamaan?2. Miksi on tärkeää, että lapsetkin osaavat avata ovet jaikkunat?3. Jos kotona palaa, on poistuttava nopeasti talon ulko-puolella olevalle perheen kokoontumispaikalle. Piirrä kuva sinun perheesi kokoontumispaikasta.Kirjoita kuvateksti.

Jos tuli tarttuu vaatteeseen:PYSÄHDY, PUDOTTAUDU JAPYÖRITTELE!

-Mitkä ovat maailman epäsosiaalisimpia olentoja?-Lyhtypylväät. Niitä ei näe koskaan yhdessä.

-Mitä pitää muistaa, jos hiukset syttyvät palamaan?-Pitää pää kylmänä.

-Sinullapa hieno uusi paita. Näytähän sitä Kalle.Onpas siinä todella komea laivan kuva!-Joo, se on aluspaita! Kalle vastasi.

(:(:

(:

41

���������� ����� ��&�

- Kuuletko sinä mitään kummallista, pikku-Kalle kysyyWatti-vaarilta.

Kun Watti-vaari kuuntelee tarkasti, hän kuulee selvästikummallista puuskutusta ja kikatusta Kallen huoneen oventakaa, eteisestä.

Kalle ja vaari avaavat varovasti oven. Oven takana ma-kaa Kallen isoveli Santtu. Hänen tyttöystävänsä Lotta hääriikikattaen lattialla makaavan Santun ympärillä.

- Mitä te oikein hommaatte ja mikä Santtua vaivaa? KylläSanttu aamulla oli vielä ihan kunnossa, pikku-Kalle ihmet-telee.

- Me tulimme juuri ensiapukurssilta. Saimme kotiläk-syksi harjoitella elvytystä ja nyt on Santun vuoro olla po-tilas. Vakavissa sähkö- tai vesionnettomuuksissa voi-daan tarvita ensiavuksi elvyttämistä.

Elvytystä käytetään silloin, kun loukkaantunut ei olehereillä eikä hengitä.

Kun joku on saanut pahan sähköiskun, on tärkeääkatkaista virta pääkytkimestä ennen loukkaantunee-

42

seen koskemista. Puhallus- ja painantaelvytyksen avullaon tarkoitus ylläpitää aivojen ja sydämen verenkiertoa kei-notekoisesti.

- Minäkin haluan kokeilla, pikku-Kalle sanoo ja meneemakaamaan Santun viereen, joka näyttää vieläkin leikistitiedottomalta.

- Ei sinua tarvitse elvyttää, sillä sydämesi lyö rivakasti,Lotta sanoo.

- Voin kuitenkin opettaa sinulle, mitä pitäisi tehdä tosi-tilanteessa.

- Ensin katsotaan onko potilas hereillä. Jos potilas ei he-rää, tehdään hätäilmoitus puhelimella numeroon 112.Sitten käännetään potilaan päätä taaksepäin ja tarkiste-taan, hengittääkö hän. Jos potilas ei hengitä, aloitetaanpuhalluselvytys, Lotta sanoo.

Pikku-Kallea naurattaa, kun Lotta puhuu elvyttämises-tä. Mielessään Kalle ajattelee, ettei koko jutussa oikeastiole mitään nauramista. Lotta jatkaa päättäväisesti opet-tamista.

- Sitten tarkastetaan, näkyykö potilaassa liikettä tai muut-tuuko hänen ihon värinsä taas tavalliseksi. Sitten aloite-taan paineluelvytys.

Lotta asettaa kämmenensä päällekkäin ja näyttää oikeanpainelukohdan Kallen rintakehästä. Hän on puhaltavinaanKallen suuhun ensin kerran ja painelee sitten viisi kertaa.

Watti-vaari katselee ihmetellen, miten taitavasti Lottahoitelee Pikku-Kallea.

- Sinusta Lotta taitaisi tulla melko hyvä sairaanhoitaja,Watti-vaari sanoo.

Lotta ei ole kuulevinaan.- Jos potilas on aikuinen, vaikka tuollainen Watti-vaarin

kokoinen, pitää puhaltaa kaksi kertaa ja painaa 15 kertaa.

43

Elvytystä jatketaan niin kauan, kunnes paikalle saadaanapua, hän jatkaa. Ambulanssissa onkin sitten paremmatvälineet elvytyksen jatkamiselle.

Elvyttäminen on raskasta. Siksi on syytä soittaa mah-dollisimman pian apua hätäkeskuksesta. Sen numeroon 112.

Santtukin on noussut istumaan ja katselemaan Lotanpuuhailua.

- Ei sitä aina tarvita elvyttämistä. Voi tulla pienempiäkinvahinkoja. Me voisimme kyllä opettaa, miten pieniä haa-voja hoidetaan.

- No, huomenna iltapäivällä sopisi minulle parhaiten,sanoo Watti-vaari.

- Silloin tarvitaan laastaria ja sideharsoa, Lotta muistut-taa ja iskee silmää Santulle.

44

1. Milloin käytetään elvytystä?2. Mikä on elvytyksen tarkoitus?3. Kirjoita omin sanoin, miten elvytetään.

Jos potilas ei hengitä, hänensydämensä on pysähtynyt. Sil-loin aloitetaan puhallus- japainantaelvytys.

Kuvaamataidon tunnilla kuunneltiin musiikkia. Jokaisen piti maalata mu-siikin herättämiä mielikuvia.Tunnin lopussa keskusteltiin, mitä ajatuksia kenellekin on tullut.-No Kalle, mitäs sinä olet saanut aikaan?-Sotkua, vastasi Kalle.

-Kalle, miksi sinä myöhästyit koulusta? Opettaja kysyi.-Kun heräsin, peitto oli silmilläni, joten luulin että nukun.

(:(:

45

�������!������,���!����������! ���

Seuraavana päivänä kello kolmen aikoihin pikku-Kalle jaWatti-vaari istuvat jo Kallen huoneen sängyllä. Heillä onedessään sakset, sideharsoa ja laastaria Lotan ohjeidenmukaan.

Yhtäkkiä Lotta ja Santtu tulevat huoneeseen. Lotta ir-vistelee kasvojaan ja valittaa:

- Poltin käteni silitysrautaan, kättä sattuu, Lotta valit-taa.

Lotan käsi näyttää punaiselta ja siihen on nousemassarakkula.

- Eipä hätää, eipä hätää, sanoo Santtu.- Sinulla on nyt palovamma, Santtu jatkaa. Palovam-

ma voi tulla sähköiskusta, kuumasta vedestä tai lait-teesta sekä tulesta.

Palovammaa hoidetaan ensin viilentämällä. Hyväkonsti on jäähdyttää palovammaa heti viileässä vedes-

46

sä, kunnes kipu häviää. Jos vettä ei ole, lumi ja jääkinauttavat.

- Sitten palovamma peitetään hellästi apteekista saa-tavalla voidesiteellä.

Ihan pienet palovammat voi peittää laastarilla.Santtu näyttää pikku-Kallelle, miten side kierretään Lo-

tan käden ympärille. Suuremmat palovammat on hyvänäyttää lääkärille.

Mutta nyt Lotta alkaakin hymyillä.- Eikö ollutkin hyvä sattuma, että teillä oli kaikki ensi-

aputarpeet esillä, kun poltin käteni, Lotta sanoo.- Joo joo ja sekin oli hyvä sattuma, että sinulla on juuri

samaa huulipunaa huulissa kuin tuossa palovammassa oli.Sinä vaan teeskentelit, pikku-Kalle sanoo.

47

- Silloin, kun minä olin nuori, palovammoihin laitettiinaina voita tai kermaa, Watti-vaari muistelee.

-No niin tietysti, mutta meidän kurssilla sanottiin, ettäpalovammoihin ei saa laittaa mitään maataloustuotteita.Parasta on antaa lääkärin määrätä, miten palanutta paik-kaa hoidetaan, Santtu muistuttaa.

- Ennen olikin lääkäriin niin pitkä matka, että piti ollakotona keinot kaikkeen. Aina ne keinot eivät olleet niinhyviä kuin nykyisin, siinä olet kyllä oikeassa, Watti-vaarisanoo.

- Minulle tuli kerran palovamma molempiin käsiin, kunliu´uin koulun köysistä alas. Mutta ei niihin mitään laasta-reita laitettu, pikku-Kalle sanoo.

Nyt Pikku-Kalle saa laastaroida Lotan ja Santun käsiämielin määrin. Lotta on piirtänyt punaisella kynällä haa-voja sinne tänne ja Kallen pitää leikata oikean kokoinenlaastari ja peittää haavat.

Laastari on hyvä apu pieniin palovammoihin ja haa-voihin. Peittäminen suojaa haavaa lialta. Avohaavat onhyvä puhdistaa juoksevalla vedellä ennen laastarointia.Kastunut laastari pitää vaihtaa.

48

1. Miltä palovamma näyttää?2. Miten palovammaa hoidetaan?3. Piirrä kuva, jossa sinulla tai ystävälläsi on palovamma.Kirjoita kuvateksti.4. Harjoittele kotona vanhempien kanssa haavan hoitoa:puhdistusta ja laastarointia.

Palovamman ensiapu : viileäävettä kunnes kipu häviää.

Uusavuton leipoi. Ohjeessa luki: “Erottele kaksi kananmunaa.”Niinpä hän laittoi toisen keittiöön ja toisen vessaan.

Tohelo äiti huutaa perheen ruokapöytään.-Onpa kiva, että meillä on tänään salaattia, ihastelevat lapset.-Mistä arvasitte, äiti kysyy.-Ei tunnu palaneen käryä!

(:(:

49

������������&� � �&�����

- Hei, nyt voitaisiin yhdessä keksiä, millainen on sähkötur-vallinen koti. Minä kirjoitan jutut tietokoneella, pikku-Kallesanoo. Sitten laitetaan lista seinälle, että äiti ja isäkin nä-kevät. Voin vielä piirtää kuvatkin tietokoneella.

- Loistava idea. Koitetaan keksiä ainakin kymmenen asi-aa, Watti-vaari sanoo.1. Rikkinäiset sähkölaitteet pitää korjata heti.2. Korjaajan pitää olla sähkömies.3. Lemmikkejä ei saa päästää sähköjohtoihin.4. Lamppuja ei saa peittää millään.5. Jatkojohdot ja sähköjohdot pitää laittaa seinän vie-reen.6. Kaikkien perheessä pitää tietää, mistä sähkövirta kat-

50

kaistaan.7. Sähkölaitteen käyttö veden lähellä on vaarallista.8. Sähkölaitteita pitää valvoa, kun ne ovat käynnissä.9. Pieniä vauvoja ei saa päästää sähkölaitteisiin.10. Hätätilanteessa pitää soittaa numeroon 112.

- Näitä voisi keksiä lisää vielä vaikka kuinka monta, mut-ta minä en enää jaksa kirjoittaa! Meillä on kotona var-maan sata sähköllä toimivaa laitetta ja sähköä on jokapuolella. Nyt minä olen oppinut tosi paljon. Ja jos en kohtapääse pelaamaan pihalle, pamahdan tästä kaikesta tie-dosta, pikku-Kalle sanoo.

- Minä taas taidan ottaa pienet nokoset. Me sähkömie-het sanomme aina, että välillä täytyy ladata voimia. Kalle,sinun kanssasi on kyllä ehdottomasti mukava puuhatakaikenlaista. Ja tässä talossa kellari on minun lempipaik-kani, hiljainen ja hyrisevä, sähköä joka puolella, Watti-vaarilisää ja köpöttelee Kallen kodin portailta kohti omaa talo-aan.

51

1. Näytä sähköasiat vihostasi vanhemmillesi. Kysy van-hemmiltasi, miten sähköasiat on järjestetty sinun kodis-sasi.

Sähköasioista on hyvä sopiakoko perheen kesken.

Pikku-Kalle oli taas joutunut jälki-istuntoon.-Miksi sinun on aina oltava niin tuhma? opettaja kysyi.-No kun kotona on taas siivouspäivä, pikku-Kalle vastasi.

Oli Runebergin päivä.-Miksi liput liehuvat tänään saloissa? opettaja kysyy.-Koska tuulee, pikku-Kalle vastasi.

(:(:

52

��&��� ����!���� ��--------� ���

-------------------------&��!�. ����&�����

----------------- �----------------- �&���� �� ������

Tämän _____________n perheen sopimuksen perusteella

_____________ _____________(perheen nimi) (lapsen nimi)saa käyttää kodin sähkölaitteita seuraavasti:.� ����/�!����������� ���/���������

lamputtelevisiovideoliesiuunimikroaaltouunistereotradiotietokoneinternet-yhteyssähköhammasharjahiustenkuivainhiusten kiharrin

����������& ��� ���� �&���

jääkaappipakastinvatkainleipäkoneleivänpaahdinsilitysrautaastianpesukonepyykinpesukonekuivausrumpupölynimurilämpökaappikiuassuihku

sähkösoittimetlämmityslaitteetparranajokonesähköherätyskellolämmityslaitteetompelukoneporakonesähkötyökalutkamerataskulamppukännykkämuut laitteet

53

Oheinen kirjanen on tarkoitettu lasten ja nuorten sähkö-turvallisuusoppaaksi. Kirjan avulla voidaan opettaa tär-keimmät asiat sähköstä ja sähköturvallisuudesta.

Teksti on jaettu kappaleisiin, jotka sopivat esimerkiksiluonnontiedon tai ympäristöopin oppiaiheisiin.

Materiaali on laadittu siten, että varsinkin vanhemmatoppilaat voivat opiskella sähköasioita itsenäisesti.

Oppimisen tueksi oppilaat voivat jäljentää lihavoidutsanat vihkoihinsa. Näistä muodostuu looginen kokonai-suus, jota itse tehdyt piiroskuvat täydentävät. Piirrosku-viin voidaan laatia kuvatekstit oppilaan kykyjen mukaan.

Jokaisen kappaleen lopussa on aiheeseen liittyviä kysy-myksiä. Kysymysten vastaukset löytyvät yleensä tekstistä.

Kappale 1.1. Kun kaikki sähkölaitteet lakkaavat toimimasta ja ra-

kennukseen ei tule sähköä, puhutaan sähkökatkosta. Säh-kökatkoja voi olla esimerkiksi myrskyn tai sähkölinjojen

0&�����

54

huoltotöiden aikana.2. Sähkökatkon jälkeen on hyvä tarkastaa , että sähkö-

laitteet toimivat ja ettei tarpeettomia sähkölaitteita taivaloja ole jäänyt päälle.

Kappale 2.Voimalaitos on paikka, jossa tuotetaan sähköä.Ydinvoimaloissa sähköä tuotetaan käyttämällä poltto-

aineena uraania. Sähköä tuotetaan myös vedestä (vesi-voimalat), turpeesta (turvevoimalat), tuulesta (tuulivoima-lat) ja auringosta (esim. aurinkopaneelit)

Kappale 3.Sähkölaitteen tehon yksikkö on watti (W).Kodin valaisimina käytetään yleisimmin hehkulamppu-

ja, loisteputkia tai halogeenivaloja.Peittäminen aiheuttaa valaisimen kuumenemisen. Kuu-

ma valaisin voi sytyttää tulipalon. Sähkölaite kuumeneeaina, joten sitä ei saa peittää.

Kappale 4.1. Pistorasiasta saadaan laitteeseen sähkövirtaa.2. Kotieläimet saattavat sotkeutua sähköjohtoihin tai

pureskella sähkölaitteita. Rikkoutuneet laitteet voivat ai-heuttaa sähköiskun joko eläimelle itselleen tai ihmiselle.

Kappale 5.1. Jatkojohtojen käyttämistä tulee välttää. Jatkojohdot

tulee sijoittaa aina seinän viereen, pois kulkureiteiltä.2. Sähköpääkeskus on yleensä korkealla esim. eteisen

tai tuulikaapin seinässä tai joissain taloissa erillisessä tilas-sa.

55

Kappale 6.1.Sähkön lataaminen tarkoittaa sähkön varastoimista.

Sähköä ladataan akkuun. Akkuja on sellaisissa laitteissa,joita halutaan käyttää ilman sähköjohtoa. Esim. auto, ak-kuporakone tai kännykkä.

2. Paristot eivät ole leluja. Pienet lapset tai kotieläimetvoivat niellä pariston vahingossa. Osa paristoista sisältääluonnolle myrkyllisiä aineita.

3. Palovaroittimen paristo on kodin tärkein paristo. Sehaistaa savun ja hälyttää voimakkaalla piippausäänellä, joskotona on syttynyt tulipalo.

Kappale 7.1. Henkilö, jolla on sähköalan tutkinto, esim. sähköinsi-

nööri, sähköasentaja, voi tehdä sähkötöitä.2. Kokematon korjaaja saattaa saada sähköiskun tai ai-

heuttaa väärillä asennuksilla oikosulun tai muun laitteenrikkoutumisen.

3. Fiksu television käyttäjä sulkee television katselun pää-tyttyä laitteen katkaisimesta eikä kaukosäätimestä ja imu-roi pölyt pois television ulkopuolelta säännöllisesti.

Kappale 8.Hätänumeroon voi soittaa kaikissa todellisissa hätätilan-

teissa, joissa tarvitaan ulkopuolista apua (esim. poliisi,palokunta, ensiapu, sairaankuljetus). Hätänumero vastaavuoden jokaisena päivänä kaikkiin vuorokaudenaikoihin.

Hätänumeroon ei saa soittaa pilasoittoja. Useimmat pie-net hätätilanteet voidaan hoitaa kotona aikuisen avulla.

Näppäilen numeron 112 ilman suuntanumeroa.

56

Kappale 9.Tulipalotilanteessa pitää poistua heti huoneesta, jossa

palaa. Aikuinen voi yrittää sammuttaa palon tukahdutta-malla. Savuiseen käytävään tai huoneeseen ei kuitenkaanvoi mennä, sillä savun hengittäminen on hengenvaaral-lista. Jos ei pystytä turvallisesti poistumaan, tukitaan kyn-nysrako esim. märällä pyyhkeellä ja pysytellään ikkunanääressä.

Oven sulkeminen estää savun leviämisen muihin tiloi-hin.

Piiloutunut voi jäädä huomaamatta ja jäädä yksin pala-vaan rakennukseen. Tulipalon sattuessa pitää poistua heti.

Kappale 10.1. Pysähdy, pudottaudu ja pyörittele maassa, kunnes

liekit ovat sammuneet. Peitä kasvosi. Jos lähellä on muitaihmisiä, he voivat sammuttaa liekit sammutuspeitteellätai matolla. Viilennä palaneet paikat kylmällä vedellä.

2. Hätätilanteita varten on tärkeää tietää, miten raken-nuksesta poistutaan.

Kappale 11.1. Puhallus- ja painantaelvytystä käytetään, kun poti-

laan hengitys on pysähtynyt.2. Elvytyksellä voidaan voittaa aikaa. Potilaan elintoi-

mintoja (hengitys, sydämenlyönnit) pidetään keinotekoi-sesti yllä avun tuloon asti.

3. Potilaan hengitystiet avataan nostamalla kevyesti nis-kasta. Asetetaan suu tiiviisti potilaan suun päälle. Nenätukitaan napakasti puristamalla sieraimet yhteen, puhal-letaan suuhun, tarkkaillaan, että rintakehä nousee.

57

Kappale 12.1. Palovamma on punainen tai siinä voi olla rakkula.

Pahasti palanut alue on mustunut.2. Palovammaa hoidetaan viilentämällä sitä kylmällä

vedellä. Palovamma peitetään rasvasiteellä ja näytetäänlääkärille.