NUMERO 2 / 2017 KESÄKUUKAAKONRANTALAINEN KYLÄKULTTUURILEHTI ♦ XVIII VUOSIKERTAVilniemi - Rakila - Mäntlahti - Pyötsaari - Sydänkylä - Häppilä - Järvenkylä - Kuorsalo - Tammio

ILKKA AHMAVAARA:

Tiesitkö, että Rantaituvan sääasemalla mitatut säätiedot päivittyvät internetiin minuutin välein yötäpäivää? rantai.fi

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 2

18. VUOSI JAETTUA TODELLISUUTTA

Rannantaikaa lehden toimitukseenkuuluu tällä hetkellä vain kaksi jäsentä,toimituksen sihteeri ja taittaja, muttatoimitukseen pääsee kuka tahansa, jo­ka sitoutuu vuodeksi jokaisen numerontoimittamiseen. Susanna Korpela onollut välillä mukana, mutta ei enää vuo­siin muuten kuin satunnaisena kirjoitta­jana. Pääkirjoitusvuoro myös sittenvaihtuu aina lehden tekemiseen sitou­tuneelta toimittajalta toiselle, nykyäänkerran vuodessa. Jos sitoutuneita olisienemmän, voisi se kiertää vaikka jokanumerossa.

Yhdistyksen perustavassa kokoukses­sa edellytettiin "toimitukselta yhteisvas­tuullisuutta". Se ilmaisu käytännössätarkoittaa yksimielisyyttä, jos tulee vai­keita ratkaisuja eteen. Lisäksi todetaanyhdistyksen päättäneen jatkaa lehdenjulkaisemista "puuttumatta sen toimi­tukselliseen työhön ja sisältöön, joistalehden toimitus vastaa lukijoilleen itse­näisesti, ja että lehden toimitus päättääkokoonpanostaan kuten parhaaksi nä­kee."

Toisin sanoen lehdellämme ei ole pää­toimittajaa, jolla olisi valtaa määrätäyhtään mistään. Päätoimittaja, tai vas­taava toimittaja, on asetettu lehdellevain suomalaisen juridiikan vuoksi jasiinä mielessä hän joutuu vastaamaanoikeudessa lehden tekosista, mutta hä­nellä ei ole valtaa päättää sisällöstä.

Rannantaikaa lehden syntyhistoria voi­si juontua pitkälle aina 60 luvun lopuil­le saakka, M.A. Nummisen varhais­nuorille vetämään Underground ryh­mään Vanhalla Ylioppilastalolla, jossaolin mukana 13 vuotiaana. Ryhmässäpäätettiin tehdä "Mantsuurian luumu­vainiot" niminen lehti, koska se kuul­

losti niin hienolta. Lehti ilmestyi vastaseuraavana vuonna, enkä muista sensisällöstä mitään, mutta tuon jälkeenolen ollut mukana lukemattomien pien­lehtien teossa.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin,vuonna 1999, naapurini Raija Moust­gaard alkoi puhua lehden tekemisestäMäntlahden kylään. Olin niihin aikoihinorganisoimassa Suomeen jonkinlaistamyynti­ ja tukiverkostoa NewDealOf­fice­98 nimiselle kevyelle käyttöjärjes­telmälle, joka oli lähes ilmainen ja toi­mi vanhentuneissakin tietokoneissa jasiinä oli muun muassa aivan erinomai­nen taitto­ohjelma. Raijan kysyessä mi­nua lehteä taittamaan, en ollut innostu­nut, kunnes hän keksi vetää oikeastanarusta: taittamalla lehden voisit todis­taa tuon käyttiksesi erinomaisuuden,ajattele markkinointia!

Vuonna 2000 ilmestyi ensimmäinenRannanpojat Raikaa numero nelisivui­sena. Taitto­ohjelmani erinomaisuus eitosin tullut noissa alkuaikojen nume­roissa esiin, sillä painojälki oli hyvinsattumanvaraista, milloin milläkin valo­kopiokoneella tehtyä, mikä piti enna­koida jo taittaessa. Meni useampi vuo­si, ennen kuin kehtasin edes laittaa ni­meäni taittajaksi, vaan käytin erilaisianimimerkkejä, että se siitä NewDealinmarkkinointiavusta. Lehden tekeminenRaijan kanssa oli hauskaa ja virkistä­vää touhua, oi niitä räiskyviä riitoja javäittelyitä, joiden tuloksena jokainennumero aina lopulta valmistui ajallaan!

Raijan kuoltua vuonna 2001 tuli hänentilalleen lehteä tekemään kanssaniMervi Hyppänen, jonka kanssa teem­me lehteä edelleen. Vuonna 2003 saa­tu suuri Leader+ hankeraha pisti pie­

nen kylän sekaisin ja lehden tekeminenalkoi tulla mahdottomaksi toimituksenulkopuolisen puuttumisen vuoksi. Rat­kaisuksi tuli silloin perustaa uusi yhdis­tys julkaisemaan lehteä.

Rannantaikaa lehti poikkeaa kaikistamuista lehdistä siinä, ettei sen toimi­tuksen pääasiallinen tehtävä ole sisäl­lön tuottaminen itse, vaan lukijoidentuottamien aineistojen julkaiseminen.Kokemus on osoittanut, ettei julkistakeskustelua kyläyhteisössä helpostisynny, sitä vähemmän mitä vaikeampiaihe ja pienempi kylä. Keskustelun si­jaan seurauksena onkin usein louk­kaantuminen ja kaikenlainen kiukutte­lu vuosia, vuosikymmeniäkin eteen­päin.

Lehti on ikäänkuin vapaa blogialustakenelle tahansa, mikä näkyy taitossa­kin: otsikon vieressä on aina kirjoitta­jan profiilikuva, kaikki kirjoittajat ovatsamanarvoisia. Joitakin anonyymejä­kin kirjoituksia on julkaistu, joskus toi­mituksen nimissä, mutta siihen vaadi­taan painavat perusteet.

Jokainen Rannantaikaa numero kun­nioittaa Journalistin ohjeiden ensim­mäistä kohtaa: "1. Journalisti on vas­tuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuu­lijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oi­keus saada tietää, mitä yhteiskunnassatapahtuu." Lehtemme sisältöön voi vai­kuttaa vain kirjoittamalla siihen itse,kuului sitten toimitukseen tai ei. Tähänmennessä jokainen lehteen lähetettykirjoitus on myös julkaistu, myös leh­teemme kohdistuneet kielteiset analyy­sit.

Kesäkuussa 2007 talkoiltiin lentopallo­kenttä Rantaituvan pellolle, selviää yh­distyksemme toimintakertomuksista.Toisin sanoen tänä vuonna Mäntlahdenlentopallo täyttä pyöreät kymmenenvuotta!

Kentän piti alunperin tulla vuo­den 2003 Leader hankkeen rahoituk­sella Toivolaan, mutta kun sitä ei vuo­sienkaan odottelun jälkeen urheiluseu­ran tontille ilmaantunut, päätettiin ra­kentaa kenttä itse.

Mitään erityisiä lentopallotaitojaei tarvita. Pallo on paikan päällä, kenttä

ja verkko, senkun kosketellaan palloa.Pallo on kevyin lentopalloon soveltuvapallo, mitä vuosien kokeilujen jälkeenon löydetty, joten sormet ovat turvassa.

Tervetuloa viettämään aikaa yhdessäolemisen ja liikunnan parissa! Peli so­veltuu 7 vuotiaasta lapsesta aina 90vuotiaaseen ikinuoreen, kukin pelaakykyjensä mukaan, tärkeintä on ilon ir­tiotto pallosta, tuosta ihmiskunnan ih­mellisimmästä keksinnöstä.

Lentopalloa Rantaituvan nurmikentällä28.5.2013 klo 13:41. Tänä vuonna pelitalkavat vasta 6.6. klo 18:00.

MÄNTLAHDEN LENTOPALLO 10 VUOTTA!

LENTOPALLOA JOKA TIISTAI KLO 18 SIMONMÄENTIEN NURMIKENTÄLLÄ.

KAAKONRANTALAINEN KYLÄKULTTUURILEHTI XVII I VUOSIKERTARannantaikaa väki ry:n jäsenlehti, sekä Sydänkylän ja Rakilanosakaskuntien tiedotus.Julkaisija: Rannantaikaa väki ry, rantai.fi

Simonmäentie 18, 49840 MäntlahtiVastaava ja taittaja: Ilkka Ahmavaara

p. 045 136 5882, erakko@dlc.fiToim.siht: Mervi Hyppänen (ent. Värri)

p. 044 506 0370, mervi@saunalahti.fi

Paino: Solver Palvelut, AnjalankoskiLehti verkossa: rantai.fi

Tämä painos 500 kpl Ilmestyy kerran vuodenajassaPANKKITILI: FI95 5506 0020 0615 50Lehteen tulevat jutut pyydetään toimittamaan lehdentoimitukseen Nro1. helmikuun 15pv. Nro 2. toukokuun 15.pv.Nro 3. elokuun 15.pv. 4. marraskuun 15.pv.

LÄHETTÄKÄÄ AINEISTONNE LEHTEEMME HYVISSÄ AJOIN!Ettei juttunne julkaisu jää seuraavaan numeroon.

ISSN 1795­1054 (Painettu)ISSN 2324­0792 (Verkkojulkaisu)

s.2. 18. vuosi jaettua todellisuutta, pk, Ilkka Ahmavaaras.2. Mäntlahden lentopallo 10v. Ilkka Ahmavaaras.3. Rannanpoikien kevätkirppis, Susanna Korpelas.4. Vappua Mäntlahdessa 2017, Susanna Korpelas.5. Klamilan vappuhattujuhla, Ilkka Ahmavaaras.6. Klamilan vappurunot ja muita runoja, useita kirjoittajias.8. Riemukas konsertti Klamilassa, Ari Malmi ja Erkki Kuparis.10. Kuorsalon historiaa, Mervi Hyppänens.11. Tuulta purjeisiin, Ari Malmis.12. Mäntlahti tohtori Lerchen päiväkirjassa, Eila Suominens.14. Sataman baari, Mervi Hyppänens.16. Klamilan kävelytie­kvl väylä, Rauno Vahervas.18. Fish&Soul 2017, Satu Liikkanen ja Ninni Yliahos.19. Herman Poelmanin veistoksia, Sanna Poelmans.20. Avomet kylät 2017, Mervi Hyppänens.21. Väkeväisellä vieraana, Risto Vuorimiess.22. Klamilan kesää, Heli Varjakoski

s.23. Palvelut ja ammatinharjoittajat 2017s.24. Mäntlahden liikuntapuisto. Mervi Hyppänens.25. Jätehuolto muuttuu, Tuomo Peltolas.26. Hoitokalastus alkaa... Tuomo Peltolas.26. Kenen vesillä kalastat? Ilkka Ahmavaaras.27. Sydänkylän osakaskunnan tiedote kalastajilles.28. Ilmoituksia.

AINEISTO SEURAAVAAN NUMEROON VIIMEISTÄÄN ELOKUUN 15 PÄIVÄ!

RANNANTAIKAA LEHDEN TILAAMINEN

Voit tilata lehden (4 nro/v) kahdella tapaa, maksamalla yhdistyksenvuotuisen 15 euron jäsenmaksun, tai tilaamalla lehden ei jäsenelle 23eurolla.

Yhdistyksen tilinumero on:FI95 5506 0020 0615 50

Muista maksun yhteydessä mainita postiosoite, johon lehden haluat.

Lehden vanhemmat numerot luettavissa netissä vuoden viiveelläosoitteessa rantai.fi

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 3

Arto Tauria ja Helena Harju kertoivat olevansa tyyty­väisiä päivän myyntitulokseen ja tulevansa ensi vuon­na uudestaan.

Myös pihalla käytiin kauppaa. MakkaranpaistossaJouko Sahala, jolla riitti asiakkaita pitkin päivää.

Ulla Forsell toi myyntiin käsintehdyt Lumoavat saip­puat, joista uutuutena oli sinivalkoinen Suomi 100­vuotta­saippua.

RANNANPOIKIEN KEVÄTKIRPPIS TOIVOLASSA 13.5.

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 4

SUSANNA KORPELA:

VAPPUA 2017 MÄNTLAHDESSA

Toukokuun ensimmäisenä päivänä kokoontui jälleenMäntlahdesta ja Pyötsaaresta kyläläisiä ja heidän ystä­viään mattolaiturin rantaan viettämään Vappupäivää.Varsinainen vappumarssi tosin jäi tänä vuonna suorit­tamatta, sillä kaikki saapuivat paikalle kuka mistäkinja mitenkin, siten ja sitten kun pääsivät.

Aluksi laitettiin tulet nuotioon makkaranpaistoa vartenja maistettiin mm. Suomi 100 vuotta­kuohuviiniämaamme tämän vuoden teemaan hyvin sopien. Kun

eväät oli syöty niin Tapani Korpela esitti yleisön toive­lauluina mm. Täysikuun ja Veikko Lavin Silakka­apa­jalla.

Muutama tunti vierähti leppoisasti yhdessä rantakivilläistuen ja kevätsäästä nauttien (aatonaaton lumisade eionneksi kestänyt vappupäivään asti!). Tämä perinnejatkuu jälleen ensi vuonna, mutta sitä ennen toivotaanvähälumista kesää!

Laila Poelman, Hanna Postman ja Sanna Poelman saapuivatmyös juhlistamaan vappua ja skoolasivat juhlan kunniaksi.

Supi­koira oli saanut vappukoristeen pantaansa ja vihreää väriähännänpäähän.

Makkaranpaistoa rannalla aurinkoisessa kevätsäässä.

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 5

ILKKA AHMAVAARA:

KLAMILAN VAPPUHATTU JUHLA

Vapun juhlinnalla on pitkät perin­teet ja niin sanotusti monet kasvot.Nykyisin ei uskoisi, että keskiajallaVappu oli kristillinen juhla, jota vie­tettiin englantilais­saksalaisen ab­bedissa Valburgin pyhimykseksi ju­listamisen kunniaksi.

Vappua on juhlittu Suomessakin 1.toukokuuta jo keskiajalta lähtien.Maaseudun pappiloissa pidettiinkutsuja ja talonpoikien vapunviet­toon sekoittui pakanallista perin­nettä esimerkiksi karjan menestys­tä edistävän taikuuden muodossa.Aateliston vapunviettoon puoles­taan kuuluivat ammoisina aikoinaturnajaiset, joissa talven ja kesänhahmot näytösmäisesti kamppaili­vat ja kesä voitti.

Nyt on syytä hypätä muutamanvuosisadan yli, tai tästä puheestatulee luvattoman pitkä.

1800­luvulle tultaessa kaupunkiensäätyläistö piti vappua ruotsalaisenja eurooppalaisen esikuvan mu­kaan kevätjuhlana siitä huolimatta,että likikään aina täällä Pohjolanperukoilla vappuna ei vielä ole ke­vät! Samaisella vuosisadalla sääty­läisten juhlaperinteeseen sulautuiylioppilaiden kevätjuhla, jota he oli­vat aiemmin viettäneet myöhem­min toukokuussa Kukan päivänä.

Aivan 1800­luvun lopussa vapustakehkeytyi myös traagisten tapahtu­mien kautta myös työläisten kan­

sainvälinen juhlapäivä. Työväestönjuhlana vapun juuret johtavat Yh­dysvaltoihin, jossa 1.5. oli työsopi­musten uudistamisen päivä. Vap­puna 1886 järjestettiin mielenosoi­tuksia, joissa vaadittiin kahdeksan­tuntista työpäivää. Mielenosoitta­jien ja poliisien välisessä yhteeno­tossa kuoli ainakin 10 työläistä, japian heitä alettiin muistaa työläis­piireissä eri puolilla maailmaa 1.toukokuuta.

Suomessa vapunpäivä säädettiintyöntekijöiden vapaapäiväksivuonna 1944. Vuodesta 1979 läh­tien vappu on ollut myös virallinenliputuspäivä, suomalaisen työnpäivä.

Tänäkin päivänä kuuluu vapunviettoon erilaisia elementtejä senpitkän, aina pakana­aikoihin astiyltävän historian varrelta. Ja hyvänäin. Eri ihmisille vapussa ovat tär­keitä eri asiat. Yksi asia on kuiten­kin selvää. Valtavirta on vienyt vap­pua milloin enemmän ja milloin vä­hemmän keväisen karnevaalijuhlansuuntaan.

Näihin vapun karnevaaliperinteisiinkuuluu se, että eri puolilla Suomealakitetaan patsaita. Täällä Klami­lassa lakin saa itseoikeutetusti Uu­no Klamin paljas päälaki. Lakitta­jat, olkaa hyvä!

KUNNANJOHTAJA OSMO HAVUAHON PUHE

Jälleen Valpurinyön aaton iltapäiväs­sä valui väkeä solkenaan KlamilanKyläkirkolle Uuno Klamin pystillebaskeria passaamaan. Liisi Bycklingavasi tilaisuuden, jonka jälkeen lau­lettiin Veli­Matti Koukin Uuno KlaminJouluilta sävelmään sanoittamastaVappuhattulaulusta ensimmäiset sä­keistöt. Tämän jälkeen Veli­MattiKouki, Erkki Kupari, Ilkka Ahmavaa­ra ja Risto Kouki lausuivat runojaan

(runot seuraavalla sivulla). Ennenpassaus­seremoniaa kunnanjohtajaOsmo Havuaho piti juhlapuheen.Baskerin passasivat tyylikkäästi Kla­min päähän Leena ja Jouko Tompu­ri. Lopuksi laulettiin Vappuhattulau­lun viimeiset säkeistöt, poksautettiinshampanjat ja tutustuttiin olutpani­mo Takalo&Tompurin paikalle tuo­miin maltaisiin maistiaisiin.

Komiasti kajahtaa Vappuhattulaulujuhlakansan suusta.

Osmo Havuaho kertoi puheessaanVapun monista historiallisistakasvoista.

Leena ja Jouko Tompuri suorittivatvuoden 2017 baskerin passauksenmallikkaasti.

KLAMILAN VAPPURUNOT JA MUITA RUNOJA

Kylmä kevät

Missä on hiirenkorva,ei valu mahla,ei laula lintu.Uinuu vuokko,piilossa leskenlehti,jäätynyt vesipisaraiskee mun päähän,koskee, palelee...Ompa kylmä kevät..

Veli­Matti Kouki

*

Katson ikkunastakeinu heiluuKuka siellä keinuuEn näe ketäänJoku sitä heiluttaaMenen ulos katsomaanEn näe ketään ja keinu heiluuitsekseenKummitus keinuu

Erkki Kupari

*

Kirjoitin tämän runon 18 vuotiaana, päästyäni töi­hin valtion tärkeimpään informaatioteknologiseenlaitokseen, postinkantajaksi. Runo sisältää 70­lu­vun poliittisesti välttämätöntä fraseologiaa jamyös salaviestin, kerron sen runon jälkeen. Runojulkaistiin Posti­ ja lennätinväen runoantologiassa1975.

EI PYSÄHDY

Ei pysähdy liike.Kulkee sanoma pitkin maata,pitkin eetteriä,läpi taloja johtoja myöten.Ei pysähdy sanoma.Ikuinen on tietoliikenne,mutta ei sen palkoillisten asema.Sillä sanoma kulkee,etenee...Taistelu jatkuu,löytää uusia alueita,

valtaa sydämiä.Ei pysähdy liike.Kulkee työväen sanomayhteiskunnan ruumiin läpivavisuttaen kaikkia.Voimakas on demokraattinen haastevallanpitäjilleja voitokas demokraattinen taistelu.Ei pysähdy työväenliike.Ei pysähdy sen liittolaistenkasvava rintama.

Salaviesti selviää antologian takasivulla olevastaoikaisusta: Sivu 30. ”Ei pysähdy”. rivi 18, rivi lii­kaa. Sana "vallanpitäjille" ei kuulu ollenkaan ru­noon.

Ilkka Ahmavaara

*

Kevät

Jo kukkii leskenlehtilumihiutale kun maahan ehti!

Harjaan lumet rapusta,otan ilon irtoi Vapusta!

Risto Kouki

*

Kevään lumo

Aurinko sulattaa jo lunta,murtuu jäinen valtakunta.Ojat vettä alkaa juosta,kurki pesän rakentaa suosta.

Linnun viserrys mielen nostaa,ei tunnelmaa tätä voi kukaan ostaa.Nyt nautin mä tästä ­ ehkä sullatunne sama on kuin mulla?

On täynnä taas Kirkonmäki,sen täyttänyt bon juhlaväki.On takana työ ja hoppu,passataan basker, onhan Vappu.

Veli Matti Kouki

*

Pihalla yhtäkkiä tuntuiEttä kakka ei pysy pyllyssäTuli kiire kotiinÄiti sanoi, että se on sitä mahakipuaSitten pikkusen suihkuteltiin

Ja menin uudestaan ulosSitten se kakka pysyi pyllyssä

Erkki Kupari

*

Seuraavassa runossa ei ole 70­luvun poliittista fra­seologiaa, se oli vättämätöntä jättää pois, koskakirjoitin runon 2000 luvulla.

Olen roikkunut tuulimyllyn siivestäkeskiaikaisen ritarin kanssa,nähnyt jeesuksen ilmestyvänsuon silmästä,kävellyt veristen liekkien lävitsepunaisessa huudossa täristenja tavannut puunkeskellä olohuonetta, koskettanutsen itseäni vanhempaa panssaria,maistanut silmiesi iiristen kiveäikuisessa elävässä materiassa,lakannut olemasta,käynyt toisella puolenvain nähdäkseni,että se mitä me sanomme arjeksion olemassameistä riippumatta.

Ilkka Ahmavaara

*

Ne on jo täällä, ne tulee joka säällä,ne huutaa laulaa ja karjuu,ne tulee pitkin Yrjönharjuu.

Mustanaan vyöryy massaa,ne tulee mulle baskeria passaa.

Mielihattujani olisikarvahattu,huopahattu,lierihattu,lippahattu.mutta ei! Baskeri sieltä tulee!Voi Luoja, ota se jo pois,olisin mieluummin jo paljain päin!

Nyt suu suppuun, Uuno,tai ne panee sun päänmustaan huppuun.

Vielä luen lapusta,iloitkaamme Vapusta!

Risto Kouki

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 6

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 7

Kesä

Näitkö huojunnassa kaislojen,veden väreilyssä lennon perhosen.Tunsitko kivellä kallion kuuman auringon.Kuulitko oksilla koivujen viserryksen lintujen.

Kiiruhda hiljaa, kun aikaa on.Ime kauneus tää mikä annettu on.Ammenna siitä, kun myrskyää.Valo silloin ylimmäks jää.

Vappu Harjumaaskola

Oodi Suomenlahdelle

Suomenlahti on aavakuu sen öisin hopeoipeilityyni se on aniharvoinsilloin kuu sinne siltansa toi.Kerran taas saavutti myrsky sense kiehui ja raivosi niinnosti aallot suuret ja korkeatjotka murtuivat rannan kivihin.Sadat saaret on rantamme vahtine helmet myös lahtemme onmutta vastainen etelärantalähes tyystin on saareton.Vuossadat on lahtemme ollutmonen kulkijan tuntema tiesadat saaremme on turvana olleetjotka matkaajan perille vieluonto aarteitaan esille loihtimitkä kellekin rakkainta lie.Oman lahtemme saaret näistäkyllä varmasti voiton vie.

Pertti Lommi

Tiätkö ettäkaikkee onmut ei kaikillaVoi tuntua oudoltamutta kaikkiei oo jaossaAika paljon siitä mitä ononon vain joillainEi oo kaikillaVähän ihme juttu

Erkki Kupari

KLAMILAN VAPPURUNOT JA MUITA RUNOJA

Klamilan Olutsilta ja Huurteisten Ui­marit järjestivät reilulle 120 ihmisel­le hienon lauantai­konsertin Klami­lan kirkossa 22.4.2017.

M.A. Nummisen konsertti Lauan­tain toivotut oli tilattu ja tehty nime­nomaan Klamilaan. Se noudattiSuomen vanhimman radion musiik­kiohjelman Lauantain toivotut le­vyt arvokasta kaavaa: alussa soite­taan vakavaa musiikkia ja siitä ede­tään kohti kevyempiä sävelmiä.Niinpä Klamilassa ensimmäiselläpuoliskolla kuultiin muun muassaSchuberttia, Sibeliusta ja erikoisuu­tena Toivo Kärjen sävellys Hiilenkiertokulku luonnossa. Siinä onReino Helismaan sanat. Se on van­hin suomalainen luonnonsuojelu­laulu.

Kahvitauon jälkeen meno jatkuiuusrahvaanomaisen jatsin merkeis­sä. Silloin saimme nauttia hienoistakappaleista kuten Kumipallonaluokses pompin, Dägä dägä jaOlen nähnyt Helga neidin kylvyssäsekä laulun sanan vapaudesta jokaM A Nummisenkin mielestä on

edelleen ajankohtainen. Numminenjuonsi konsertin ja kertoi lauluihinliittyviä tarinoita. Klassinen Hevo­senharjausopas esimerkiksi oli syn­tynyt varusmiesaikana armeijan tie­

dotusosaston pyynnöstä.

Tilaisuuden valmistelu vaati paljontyötä ja hermoja. Numminen herät­tää erilaisia mielikuvia ihmisessä.

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 8

ARI MALMI JA ERKKI KUPARI:

M.A. NUMMISEN JA PEDRO HIETASENRIEMUKAS KONSERTTI KLAMILASSA

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 9

Hän itsekin totesi, että kaikki eiväthäntä ymmärrä. Myös KlamilassaNummisen ja Pedro Hietasen esiin­tyminen kirkossa hämmästytti joita­kin. Arvostelua perusteltiin esimer­kiksi sanomalla, että hänen äänen­sä on ruma.

Taiteilijat olivat lisäksi sopineet kei­kan saman päivän illaksi Kotkaan.Lippu oli vieläpä puolet halvempi.Järjestäjät saivat jännittää yleisö­määrää loppuun saakka. Paikalletuli 120 lipun ostanutta henkilöäEtelä­Kymenlaakson alueelta.

Yleisö oli konsertissa mukana täysil­lä ja nautti teemallisesta, juonnetus­ta ohjelmasta. Jokaisen biisin jäl­keen tuli kovat aplodit. Konsertinjälkeen moni kävi ottamassa selfienNummisen ja Pedron kanssa.

Virolahden kunta tuki konserttia ta­loudellisesti, samoin Taksi Reila jaKinnasviikki OY. Haminan seura­kunta suhtautui konserttiin myön­teisesti. Yleisön joukossa oli myöskirkkoherra Juha Parjanen, joka ti­laisuuden lopussa totesi, että suu­renmoinen konsertti päättyi kauniis­ti ehtookellojen soittoon. Hän palasi

konsertin erinomaisuuteen vieläKlamilan kirkon tuen kokouksessa.Tämä oli Nummisen ensimmäinenkirkkokonsertti Suomessa. Aiem­min hän on esiintynyt kirkoissaSaksan Kölnissä ja Ruotsissa Tuk­holmassa.

Klamilan Olutsilta järjesti kevään ai­

kana kaksi suurta tilaisuutta. Maa­liskuussa Klamilan koulussa oli tv­toimittaja Arvo Tuomisen esitystäViipurin kaupungin nykytilasta kuu­lemassa 230 henkilöä. Klamilassamenee hyvin.

Ennen konsertin alkua Numminen ja Hietanen ilahduttivat Kujansuun baarin asiakkaita lyhyellä vierailulla. Numminen onkirjoittanut 90­luvulla kirjan Baarien mies ja yksi näistä kirjan baareista oli Kujansuun baari. Nummisen kertoman mukaankirjan noin sadasta baarista vain kaksi on jäljellä ja toinen näistä on Kujansuu. Baarissa Nummiselle lahjoitettiin rum­pusetti, jota hän myös taidokkaasti soitti konsertissa.

Konsertin pääteeksi tilaisuuden järjestäjät lauloivat laulun "nolla sata sata",sekä antoivat artisteille muistolahjat niin Huurteisilta Uimareilta kuin Klamilanoluseuraltakin.

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 10

MERVI HYPPÄNEN:

KUORSALON HISTORIAA

Kuorsaloseuran internetsivuilta(kuorsalo.fi) on jo usean vuodenajan saatu lukea Tuomo Silentinmielenkiintoisia artikkeleita Kuorsa­lon historiasta. Sivustolla oleviatekstejä on mukava lukea, sillä kielion sujuvaa ja mielenkiintoiset kerto­mukset vuosilukuineen on kirjoitet­tu hyvin tarkasti. Vanhat valokuvatja tarinat elävöittävät tekstiä.

Tekstit on nyt koottu kirjaksi jajulkaistu nimellä SaarelaiselämääKuorsalossa. Kirjan julkistamistilai­suus pidettiin joulukuun 1. päivänäHaminan raatihuoneella kaupungin­hallituksen kokoushuoneessa, jotenhieno kirja sai arvoisensa paikanjulkistamiseen.

Kirja alkaa kertomuksella, mitenKuorsalo siirtyi kuorsalolaistenomistukseen. Mielenkiintoista oli lu­kea syitä saarelaisten vaurastumi­seen ja Pietarin merkityksestä. Kir­jasta löytyy muutama vanha karttatalojen sijainnista sekä ensimmäi­sistä omistuksista.

Meren merkitys oli ja on saa­relaisille suuri, se toi leivän pöytäänsekä suoraan että välillisesti. Kalaoli tärkeä ravinnonlähde, mutta me­restä kalastettiin myös piikkikalaa,jonka rasvaa käytettiin lampuissa,maaleissa ja sadetakeissa. Tästä

kaikesta voi lukea kirjasta, jossa onkuvaukset niin piikkikalan pyynnis­tä kuin rasvan valmistuksesta. Löy­tyypä kirjasta kartta vanhoista piik­kikala­apajistakin.

Muista elinkeinoista kuten hyl­keen pyynnistä ja luotsauksesta se­kä laivan­ ja veneenrakennuksestaon kirjassa kattavat artikkelit.

Kauppa ja postin kulku ja siinä ta­pahtuvat muutokset koskettavat lä­hes jokaista ja niiden toiminta tun­tuu olevan jatkuvassa muutoksessanykypäivänäkin. Kuorsaloon perus­tettiin ensimmäinen kauppa 1800­luvun loppupuolella. Samoihin ai­koihin alkoi postilinja kulkea Hami­nan ja Kuorsalon välillä. Kaupan japostin kulun kehityksestä ja päätty­misestä löytyy kirjasta laajat artik­kelit.

Kirjassa on elinkeinojen lisäk­si kuvausta saarelaisten ja saare­laistaustaisten urheiluharrastuksistaja kilpailuissa menestymisestä1800­luvulta 2000­luvulle asti. Hiih­dossa saarelaiset menestyivät aikoi­naan hyvin, liekö Aleksanteri Kor­juksen suksirasvatehtaalla hiihtäjienkovan kunnon lisäksi osuutta me­nestykseen.

Kirjan loppupuolella Tuomo Silenti

kirjoittaa saaren tapahtumista talvi­ja jatkosodan sekä välirauhan aika­na ja Kuorsaloon muuttaneista eva­koista. Muisteluita on myös Encelin­niemeltä ja Sundqvisteista. Kirjastalöytyy mainintoja Klamilasta jaMäntlahdesta, joilla on yhteistä his­toriaa Kuorsalon kanssa. Kuorsalonvanhalta hautausmaalta löytyymm. monta mäntlahtelaista suku­hautaa.

Tuomo Silenti on onnistunutkokoamana historiankirjan, joka si­sältää paljon asiatietoa, muttamyös huumoria ja mielenkiintoisiatarinoita ja sattumuksia saarelais­ten elämästä. Kirja kertoo pääasias­sa Kuorsalon saaren historiaa, mut­ta saaren historialla on yhtäläisyyk­siä lähiseudun kylien ja koko Suo­menkin historiaan. Siksi se kiinnos­taa myös heitä, joilla ei varsinaisestiole kosketusta Kuorsaloon. Kunkirjaa alkaa lukea, ei sitä malttaisilaskea käsistään. Siihen voi myöspalata aina uudelleen, sillä kirjassaon runsaasti tietoa ja tuntuu, ettäsieltä aina löytyy jotain uutta.

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 11

ARI MALMI:

TUULTA PURJEISIIN

Näinä päivinä on tapana toivoa lämmintä kesää ja niinme toivomme myös veneiljöiden osalta.

Viime kesien vakiintunut vierasveneilijöiden määrä onollut noin 140 venekuntaan ja toivomme suotuisten il­mojen ja sataman palvelujen tuovan lisää uteliaita ve­neilijötä hienoon satamaamme. Klamilan sataman pal­velut ovat kehittyneet mukavasti vuosien saatossa. Ke­hitystä ovat vieneet eteenpäin hieno ja aina valmis tal­kooporukka, Virolahden kunta, sataman eri toimijat se­kä 30 miles hanke, jossa itäisen Suomenlahden, niinViron kuin Suomenkin puolella olevia venesatamia ke­hitetään siten, että aina 30 mailin päässä on mahdolli­simman hyvin veneilijöitä ja toki myös muitakin mat­kailijoita palveleva satama. Tarkoituksen on houkutellaHelsingistä normaalisti länteen lähteviä veneiljöitä pur­jehtimaan myös itäiselle Suomen lahdelle.

30 miles hankkeen myötä saimme Klamilan satamaankauan kaivatun kortilla toimivan polttoaine­aseman.Samalla polttoaineasema päivitettiin vastaamaan tä­män päivän vaatimuksia. Lisäksi hankkeen myötä sa­taman jätehuoltoa parannetaan sekä kunnostetaan lai­tureita. Alustava määräraha on myös alueen maise­moinnille.

Tuon samaisen hankkeen yhtenä osa­alueena oli tur­vallisuus, johon kuului sataman turvallisuus auditointi,joka tehtiin toukokuussa. Auditointi sujui pääosin hie­nosti. Toki muutamia puutteita tuli esille ja loppurapor­

tin saatuamme laitamme asiat kuntoon. Turvalli­suusauditoinnin yhteydessä saimme satamaan käyttä­jäänsä suomen kielisin ääniohjein neuvovan defibri­laattorin, jonka erikoinen suomennos on sydäniskuri.Laite on nyt sijoitettu sauna­/huoltorakenuksen valvo­jakoppiin. Laitteen koulutusta ja tilan avainten hallintaaollaan suunnitelemassa.

Sataman kioski jatkaa entisellä tavalla. Kioskilta onpientä korvausta vastaan saatavilla polkupyöriä sekälasten rattaat veneiljöille. Sieltä voi lainata myös frisbeekiekkoja nyt 18 korin väylälle, joka lähtee aivan sata­man tuntumasta.

Yhtenä sataman tapahtumana on tulevan kesäkuun 10päivä jolloin satamaan saapuu tämän hetken tiedonmukaan 178 museoajoneuvoa. Kyseessä on KymenAutomobiilikerho ry:n XVI Kuninkaantieajo, jossa autotlähtevät minuutin välein Kotkan satamasta kuninkaan­tielle, käyvät matkallaan 10 paikkakunnalla tehtävä­rastilla. Viides rasti paikka on Klamilan satama jossaautot ovat noin klo 10.45 – 14.00. Tarjolla on hieno ta­pahtuma, jossa on erilaisia enne 1984 valmistuneitavanhoja autoja. Klamilassa autot ajavat Uuno Klamintien ja kalasatamantien kautta satamaan rastipaikallaja jatkavat matkaansa Harjun oppimiskeskukseen seu­raaville rasteille ja lounaalle.

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 12

Tohtori Johann Jacob Lerche mainitsee Mäntlahdenpariin otteeseen 1742 matka­ ja päiväkirjassaan. Lerc­he oli saksalainen lääkäri, joka oli mennyt Venäjän pal­velukseen. Hän toimi venäläisten joukkojen ylilääkärinäSuomessa hattujen sodan aikana 1742 ja eteni armei­jan mukana Suurella Rantatiellä aina Helsinkiin saakka,missä ruotsalaiset joukot antautuivat. Hänen kirjoituk­sensa ovat välittömän silminnäkijän kuvausta, joka eipeittele kummankaan sotivan osapuolen vikoja. Hänkertoo marssista länteen kylä kylältä ja etenee Mäntlah­den maille kesäkuun 25. päivänä.

Venäläiset valmistautuivat hyökkäämään rantatien mo­lemmin puolin asettuneiden ruotsalaisten joukkojenkimppuun. Ylisotamarsalkka de Lacy oli saanut sota­vangeilta tiedon, että ruotsalaisilla oli kallioisessa maas­tossa tien molemmin puolin rakennelma, joka oli tehtypaksuista hirsistä ja varustettu kanuunoilla. Lerchekäyttää sanaa Verhau, yleensä puhutaan Mäntlahdenmurroksesta. Vankien antamien tietojen mukaan ruot­salaiset olivat päättäneet pysäyttää venäläiset tämänvarustuksen avulla. Ruotsalaisten määrä arvioitiinLerchen mukaan 3000 – 4000 mieheksi.

Venäläisten joukkojen husaarit lähestyivät murrosta.Kallioiden alapuolella oli räme, jonka ylitse kulki silta ja

tien tukkeeksi oli asetettu espanjalaisia ratsuja (siirret­täviä esteitä). Kaikki olivat sitä mieltä, että valtausmaksaisi paljon verta, muutamia tuhansia miehiä.Lerche seurasi sotamarsalkkaa, joka lähetti joukkojaanvarustuksen kimppuun. Oli kuuma päivä ja ylipäällikköistui suojassa puun alla. Sitten tapahtui jotain aivanodottamatonta. Vänrikki Rehbinder toi ylipäällikölle tie­don, että ruotsalaiset olivat jo edellisenä iltana jättäneetvarustuksensa ja häipyneet matkoihinsa.

Lerche meni murrokselle ja kertoo päiväkirjassaan, ettäse näytti hyvin pelottavalta venäläisten suunnasta kat­sottuna. Oli yllättävää, että ruotsalaiset häipyivät sieltäilman taistelua. Ehkä pakoon vaikutti se, että venäläisetyrittivät saartaa ruotsalaiset ja katkaista tien Hami­naan.

Lerche kulki murroksen läpi ja eteni kolmen virstanpäähän Mäntlahteen ( bis Mendalar). Virsta on 1068.8metriä. Toisen muistelijan kapteeni Diethardtin mukaanväli oli puolitoista virstaa. Mäntlahden nimi vaihteleemuistelmissa, mutta Lerche käyttää johdonmukaisestinimeä Mendalar. Mäntlahden kylässä oli Lerchen mu­kaan kasarmeja ja majoja ratsuväkeä varten ja erilaisiamuita puolustusrakennuksia. Lerche mainitsee myö­hemmin, että kasarmit olivat 12 virstan päässä Hami­nasta.

EILA SUOMINEN:

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 12

MÄNTLAHTI TOHTORI LERCHENPÄIVÄKIRJASSA 1742

Mäntlahden murros ja ahtaat piirrettynä Senaatti kartas­ton karttalehdelle Virolahti X42. Museotien varteen paikal­le tulee Mäntlahden murroksen muistomerkki vuonna 2017vietettävien Suomi 100­vuotta juhlien merkeissä. Kuvanmerkinnät Ilkka Ahmavaara.

Espanjalaisia ratsuja Yhdysvaltain sisällisodasta Kuva: Yh­dysvaltain kongressin kirjasto Prints and Photographs divi­sion ID cwpb.02598. http://www.loc.gov/pictures/re­source/cwpb.02598

Ruotsalaisten omituinen perääntyminen helpotti venä­läisten marssia. ”Das war Freude”, sanoi Lerche ker­toessaan venäläisten riemusta.

Toisen kerran Lerche mainitsee Mäntlahden lokakuunlopussa 1742. Ruotsalaiset joukot olivat antautuneetelokuussa Helsingissä, mutta venäläinen esikunta saat­toi palata kotimaahansa vasta loppuvuodesta. Suuriosa palaajista meni laivalla, mutta Lerche halusi tarkas­taa Haminan sotilassairaalan ja kulki seurueineenSuurta Rantatietä itään. Hän moittii monta kertaa ve­näläisten etujoukkojen typeryyksiä, sillä nämä olivatkaikista varoituksista huolimatta polttaneet ja tuhon­neet rakennukset. Seurauksena oli, että venäläiset itsekärsivät tarpeettomasta tuhoamisesta. Oli melkeinmahdotonta löytää yöpymispaikkoja.

Lerche yöpyi Haminassa, jonka taas ruotsalaiset olivatpolttaneet suurelta osin. Pahaksi onneksi tuli myrsky­yö, joka lisäsi hävitystä. Oli tarkoituksena kulkea Lap­peenrannan suuntaan vievää tietä, mutta myrsky oli tu­honnut sillan. Näin oli lähdettävä rantatielle, joka tie­dettiin kovia kokeneeksi. Venäläiset sotilaat olivat polt­taneet rakennukset niin perusteellisesti, että rantatienlähettyvillä Haminan ja Venäjän rajan välillä tuskin ta­loakaan oli jäljellä. Lerche kertoo, että tien varrella einäkynyt myöskään asukkaita. 29. lokakuuta seuruesaapui Mäntlahteen. Siellä oli matkustajien onneksipystyssä ruotsalaisten kasarmi, jossa oli takka. Ikkuna­aukot peitettiin, niin että lämpö jotenkin pysyi sisällä.

Mäntlahden jälkeen taloja ei enää ollut, sillä husaaritolivat polttaneet talonpoikien savupirtit. Ainoita yöpy­mispaikkoja Mäntlahden kasarmin jälkeen olivat kasa­koitten vartiopaikat. Suojaa tarvittiin, sillä jo Virojoellalumi peitti maan. 10.11.1742 seurue vihdoin saapuiPietariin.

Lerchen kuvausten lisäksi oli muidenkin silminnäkijöi­

den mainintoja Mäntlahdesta 1740­luvulla, mutta tä­män lääkärin lyhyet havainnot vaikuttavat luotettavilta.

Eila Suominen

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 13

Museotietä Kansallisarkiston Senaatti kartaston karttalehdeltä Virolahti X42 (”1885 vuoden mittaus, Wiipurin Lääniä, Ky­min Kihlakuntaa”). Taustaa: ”Venäjän valtio kartoitti vuosina 1870­1917 Etelä­Suomen topografisesti noin 61. leveyspiiril­le asti mittakaavassa 1:21000. Suomen valtio tuki kartoitustyötä taloudellisesti, ja venäläiset sotilasviranomaiset luovutti­vat Suomeen valokuvaukselliset jäljennökset kustakin mittauspöytälehdestä kahtena mustavalkoisena kappaleena. Myö­hemmin nämä karttalehdet väritettiin Maanmittauksen ylihallituksessa.” Kartasto löytyy internetistä osoitteesta: http://di­gi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0. Muropolku: Maanmittaushallitus > Maanmittaushallituksen historiallinen kartta­arkisto(kokoelma) > Senaatin kartasto > [Virolahti] (X 42)

MÄNTLAHDEN MURROKSENMUISTOMERKIN JULKISTAMINEN

2.7.2017 KLO 13Heinäkuun 2. päivänä klo 13.00 paljastetaanmuistomerkki Mäntlahden murrokselle "Mäntlah­den murros ­projektin" toimesta. Muistomerkiltäsiirrytään seurantalo Toivolaan, jossa on kahvit jaevl. evp. Pentti Järviö esitelmöi Hattujen ja myssy­jen sodasta, sekä Mäntlahden murroksesta.

Valokuvassa murroksen mäki Mäntlahdesta päintultaessa, mäen alapuolella oli 1700 luvulla rä­mettä, jonka yli oli rakennettu silta, nyt siinä vir­taa pieni puro tien alitse tierummussa. Muistomer­kin kivi näkyy kuvassa metsän reunassa tien va­semmalla puolen. (Ilkka Ahmavaara)

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 14

MERVI HYPPÄNEN:

SATAMAN BAARI

Sataman Baari, A­oikeuksin varus­tettu kesäravintola Klamilan sata­massa, on jälleen avannut ovensa.Baariin voi poiketa huurteiselle taikahville. Tarjolla on myös maukas­ta ruokaa ja uutuutena annoksiapienempää nälkään. Näitä annok­sia saa myös myöhemmin illalla.Ruoka­annoksia voi tilata mukaanotettavaksi, jos ei ehdi baarissasyömään. Kesän edetessä ja kävijä­määrän kasvaessa ruokalista moni­puolistuu.

Kesäilloiksi baariin on luvassa elä­vää musiikkia ja hyvää tunnelmaa.Suosituksi osoittautuneet karaokeil­lat jatkuvat koko kesän. Kesäkuunesiintyjät ovat varmistuneet ja hei­näkuulle on kaksi sovittua esitystä.Esityskalenteri, jota päivitetään jat­kuvasti, löytyy baarin kotisivuilta.

KESÄKUUN TAPAHTUMAT:

•pe 9.6. Jukka Hovi ja SeppoOlavi klo 21 alkaen•la 17.6. Jarmo Ranta / Terässii­pi•pe 23.6. Juhannusaatto Minnaja Harri•la 24.6. Juhannuspäivän karoke•klo 15 alkaen vetäjänä Tina Vi­suri•ma 26.6. Markkinat•pe 30.6. Matti Nykänen

HEINÄKUULLE SOVITUT:

•8.7. Fish & Soul•9.7. Hapanvellijuhla

TULEVIA ESIINTYJIÄ:

•SEPPO OLAVI JA JUKKA HOVI•Jukka Hallikainen

Vapun viettoa terassilla 2016.

RUOKALISTATÄYDENTYY KESÄN AIKANA

Liha­ ja kalalankut ennakkovarauksella.Sisältää lankun mukaan lohta ja/tai nau­dan sisä­ tai ulkofilettä, perunat, lämpi­mät vihannekset sekä salaatti + kastike.

Äitien juhlapäivän lounas, äitienpäivä2016

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 15

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 16

KLAMILAN IHMEET, TARUA VAI TOTTA?RAUNO VAHVERVA:

KLAMILAN KÄVELYTIE­ KEVYEN LIIKENTEN VÄYLÄ

Klamilan koulun kohdalla liikenne oli aikoinaan vaaral­lisen näköistä. Raskas rekkaliikene oli vilkasta ja nuo­ret juuri ajokortin saaneet hurjastelivat koulun suorallatoista sataa. Koiran kanssa kävellessä piti välillä hypä­tä tien penkalle, ettei jäänyt alle.

Koululaiset kävelivät tai pyöräilivät vaarallisella tielläkouluun ja kotiin. Ajattelin, että jotain täytyi tehdä.

Kyselin kunnasta, onko mitään suunnitelmaa jalankul­kutiestä olemassa. Eipä ollut ja sanottiin, että sellaisetovat TVL:n asiaa.

Uuno Klamin syntymän 100­vuotisjuhla olisi muutanvuoden päästä ja sitä voisi käyttää hankkeen keppihe­vosena.

Niinpä tein kävelytiesuunnitelman välile Koukintie ­Pyölintalo. (Kuvassa ensimmäisen luonnoksen säilynytväli Koukintie­Pyölinjoki). Suunnitelma, leveydeltään1,5 ­ 2metriä, noudatteli vanhaa museotien pohjaa si­ten, että se olisi mahdollisimman edullista toteuttaa.

Osa tiestä oli edelleen olemassa, loput pystyttäisiin to­

teuttamaan tienreunaan muutamalla sorakuormalla japelkälllä traktorin perälevyllä tasoittelemalla. Ainoatvähän enemmän kustannuksia vaativat osat olivat Pit­känsillanmäen kävelysilta ja Pyölinjoen ylitys. Kustan­nusarvio koko hankkeelle oli noin 30­50 000 markkaa.

Esittelin suunitelman kunnan rakennusmestarille, jokainnostui asiasta. Piirrettiin vähän siistimpi versio suun­nitelmasta, muutettiin hanke jalankulku­/pyöratieksi jalähdettiin esittelemään asiaa Kouvolaan TVL:n Kymenpiiriin.

Kouvolassa näitä asioita hoitava henkilö kuunteli ihanasiallisesti ja kertoi seuaavat edellytykset hankkeelle:­ Kohde pitää saada ensin suunnittelukohteeksi.­ Suunnitelman valmistuttua sen toteuttaminen odottaayleensä useita vuosia.­ Pienin hanke, joka hyväksytään suunnittelukohteeksipitää olla kustannusarvioltaan vähintään 500 000 mk.­ Hanke on kevyen liikenteen väylä.­ Leveys 3­4 metriä.­ Tieosuudella pitää olla tapahtunut kuolemaan johta­neita onnettomuuksia.(Näytti samalla Kymenlaakson kartan, jossa oli nuppi­

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 17

neulat niissä kohdin, missä oli tapahtunut näitä onnet­tomuuksia.)

Yllätyksemme meidän käskettiin kuitenkin jättää suun­nitelmamme ja sanottiin, että asiaa voi myöhemminkysellä.

Kysely jäi minun harteilleni, koska olin suunnitelmantehnyt ja asia ei kuulunut kunnalle. Soittelin muutamankuukauden väliajon TVL:ään asiasta. Vastaus oli ainasama: "Ei ole suunnittelukohteena". Pikkuhiljaa kyse­lyyni aloin saada vähän turhautuneen tuntuisia vas­tauksia. Parin vuoden soittelun jälkeen sain vastauk­seksi taikasanat: "Nyt se on suunnittelukohteena. Eitarvitse enää soitella." Nyt tiesin, että hanke eteneeomalla painollaan.

Uusi yllätys tuli parin vuoden kulutua. Kunnasta soitet­tiin ja kerrottiin, että TVL:n joku hanke oli peruuntunutja sen määrärahat on osoitettu tähän kohteesen. Eipäaikaakaan, kun mittavat työt käynnistyivät ja Klamilankevyen liikenteen väylä oli valmis.

Kun katselin hämmentyneenä tulosta, johon olin osa­syyllinen, niin havaitsin seuraavat poikkeamat aluperäi­seen suunnitelmaani:­ Hanke oli puolittunut.­ Tie alkaa Kyöperikin tiehaarasta eikä Koukintieltä(johtui varmaan niistä monista kiusallisista kyselyistä,asuinhan Koukintiellä)­ Tie päättyy jo Klamilan torin kulmaan.­ Väylä on kokonaan raivattu maantien kylkeen.­ Tie on asfaltoitu ja lähes yhtä leveä kuin varsinainen

maantie.­ Tie on valaistu.­ Muutamista tonteista on lohkaistu osia tien alle.­ Kustannukset olivat yli kymmenkertaiset (onneksikunnan ei tarvinnut osallistua kustannuksiin)Ikävin asia koko prosessin aikana oli, että kuulemmasotkin Uuno Klamin 100­vuotisjuhlatoimikunnan työtätällä hankkeella.

Olinhan käyttänyt hankkeen työnimenä Klamilan UunoKlamin jalankulku­/pyörätie. Juhlatoimikunnalla olioma tiennimihanke, joka aikanaan toteutuikin.

Alkuperäinen tavoite, koululaisten liikenneturvallisuus,parani myös oleellisesti raskaan liikenteen siirryttyä uu­delle Vaalimaan tielle ja myöhemmin uuden koulunmyötä. Illalla oli mukava kävellä koiran kanssa kevyenliikenteen väylää edestakaisin, eikä nähnyt yhtään au­toa tai jalankulkijaa. Ainoastaan yksi pyöräilijä kesättalvet tuli vastaan joka ilta. Eiköhän nykyisin liikenneole vilkastununut ainakin päivisin. Mietin itsekseni:" Ku­ka olisi tehnyt ensimmäisen suunnitelman, jos en olisiitse tehnyt."

Opetus:Älä ajattele, että pitäisi tehdä jotakin, vaan tee suunni­telma. Suunnitelmalla on tapana toteutua.

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 18

Pro Kelkkaniemi ry:n järjestämässäiltaohjelmassa Klamilan Kalasata­ma puhkeaa juhlaan, kun lavan val­taa entistä monipuolisempi esiinty­jäkattaus. Tänä vuonna Fish andSoulissa nähdään paikallistamusiikkitaituruutta enemmän kuinkoskaan aiemmin, kun estradillenousee ennätysmäärä Virolahdenomia yhtyeitä, laajalla musiikkigen­rekirjolla. Lavalla nähdään paikalli­set Elli & Tapsa DUO, NRO­Group,Ylikuormitus ja The Hammers. Lä­hipaikkakuntien edustuksesta pitä­vät huolta kotkalainen yhtye Dr.Robert sekä bilebändi Van KrouviLappeenrannasta. Illan pääesiinty­jänä nähdään rockyhtye Tiisu.

Elli & Tapsa DUO esittää tunnel­mallisia pop­, rock­ ja soul – musii­kin klassikoita akustisella kitarallaja loopper­taituroinnilla säestettynä.NRO­Groupin ohjelmisto koostuupääasiassa 60­luvun rockista, kuntaas Ylikuormituksen settilista sisäl­tää rock­covereita 70­luvulta uu­dempiin biiseihin. The Hammersinmenevä setti sisältää rock’n’roll­,soul ja rythm’n’blues kappaleita50­luvulta tähän päivään. Dr. Ro­bert on Beatles­coverband, jonkaohjelmistossa kuullaan Beatlesintuotannon lisäksi muita 60–70 – lu­vun hittejä. Van Krouvi tanssittaa

yleisöä bilemeiningillä kasarirockintahtiin illan viimeisinä tunteina.

Illan pääesiintyjänä nähdään suo­malaiset soittolistat vallannut suo­mirockyhtye Tiisu. Bändi on tun­nettu etenkin kappaleistaan ”Elä­mältä turpiin sain” sekä ”Tänäänsä musta hullaannut”, jotka mo­lemmat ovat nousseet suomalais­ten radiokanavien viidentoista soi­tetuimman kappaleen joukkoon.Nousukiidossa oleva nuori yhtye onvastikää julkaissut toisen albumin­sa ”Tänne ei jää kukaan”. Tiisu ontunnettu suorista ja veikeistä lyrii­koistaan sekä energisestä lavae­siintymisestään.

Iltaohjelma on ikärajaton. Ennak­koliput tulevat myyntiin Virolahdenkunnan kesäinfoon, Klamilan kylä­tupa Ronkuliin ja Klamilan Sata­manbaariin. Ennakkolipun hinta on10 euroa, lippu portilta 15 euroa.

Lisätietoja iltaohjelmasta antavat:

Lauri Mustamaap. 0445195393email. mustamaa_9@hotmail.com

Olli Kultanenp. 0443135708email. ollikultanen@gmail.com

SATU LIIKKANEN & NINNI YLIAHO:

FISH AND SOUL 8.7.2017

FISH AND SOUL­ SATAMAFESTIVAALI 8.7.2017– ILTAOHJELMA KLO 18.00–01.30

Vasemmalla Tiisu. Yllä The Hammers, vasemmaltaoikealle: Matti joukainen basso, Jesse Nyberg ki­tara, Ninni Yliaho laulu, Manu Haaja kitara, SamiMaaskola rummut.

Kaskelotti.

Ylikuormitus.

Elli ja Tapsa duo.

Biittikepponen fisu.

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 19

SANNA POELMAN:

HERMAN POELMANIN VEISTOKSIAGALLERIA KYMEN KULLASSA

Herman Poelmanin teos­ten mielikuvituksellisetpuu­, rauta­ jakivimateriaalienyhteenkietoutumisetsynnyttävät jatkuvia ker­tomuksia.

Galleria Kymen Kulta ja Paussi ­kioski avoinna keskiviikostasunnuntaihin, klo 11.00­18.00.Museotie 916. Puhelin: 0400 663 637.

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 20

MERVI HYPPÄNEN:

AVOIMET KYLÄT 2017

Kesäkuun 10. päivä vietetään valtakunnallista AvoimetKylät tapahtumaa, joka on osa Suomen itsenäisyydensatavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. Juhla­vuoden teemana on Yhdessä, joka sopii hienosti myöskylätoimintaan.

Avoimet Kylät päivänä on tapahtumia isoissa japienissä kylissä ympäri Suomea. Tavoitteena on järjes­tää tapahtumaa 800 Suomen kylään. Museotien varrel­la tapahtumia on ennakkotietojen mukaan Mäntlahdes­sa, Klamilassa, Ravijoella ja Pyterlahdessa.

Kyläkierros Kaakorannan kyliin kannattaa 10.6. aloit­taa Pyterlahden kotiseutumuseosta, jonne on maksu­ton pääsy Avoimet Kylät tapahtuman päivänä. Museoavaa ovensa klo 10.00. Sieltä matka jatkuu joko Klami­lan satamaan tai Harjun oppimiskeskukseen vanhojaautoja ihailemaan.

Kymen Automobiilikerho järjestää Kuninkaantie­ajon, joka on järjestyksessä 58. SAHK:n Retkeilyajo jayksi Leader­rahoitteisen ”Kuninkaantie uuteen kukois­

tukseen” ­hankkeen viidestä päätapahtumasta. Lähtöajoihin tapahtuu Kotkasta Merikeskus Vellamon edus­talta. Sieltä reitti suuntautuu Haminaan ja edelleen lou­nastauolle Harjun Oppimiskeskukseen. Harjusta autotpalaavat Haminan kautta maaliin Kotkaan. Ajoreitinvarrella on rastipisteitä, joissa on erilaisia tehtäviä. Kla­milan Kalasatama on ajojen rastipiste numero 5.

Hieno päätös päivälle on pysähtyä PaussikioskilleMäntlahteen, missä on kioskin ja Galleria Kymenkullanavajaiset. Herman Poelmanin omistamassa galleriassaon näytteillä hänen omia töitään. Tänä vuonna hän onkiinnostunut jousesta bambusta ja niiden vaikutukses­ta veistoksen olemukseen. Näyttelyssä on Hermannintöiden lisäksi esillä Risto Vuorimiehen valokuvia Väke­väisiltä, missä hän vieraili toukokuussa 1974 ja valoku­vasi ympäröivää elämää. Lisäksi kyläläisiä on kutsuttutuomaan omia töitään esille galleriaan. Kioski ja galle­ria ovat avoinna klo 11­18 ja avajaisten virallinen osuusalkaa kello 14. Ehkä kyläteatteri Marmutin naamiot eh­tivät mukaan avajaisiin.

SUOMI 100 VUOTTA

”Kymen Automobiilikerho r.y. perustettiin itsenäi­seksi yhdistykseksi Kotkassa 8. toukokuuta 1967Kotkan, Karhulan ja Haminan seudun vanhojenajoneuvojen harrastajien toimesta. Pian yhteyksiäsyntyi myös muihin lähialueiden harrastajiin ja toi­minta­alueeksi muodostui silloinen Kymen lääni jaItä­Uusimaa.Kerhon jäsenmäärä on noin 600 ja nykyinen toi­mialue on Kymenlaakso ja Itä­Uusimaa. Jäsenyysei edellytä omaa museo­ tai harrasteajoneuvoa,pelkkä innostus asiaan riittää.”­ http://avoimetkylat.fi

Näyttelyssä on esillä puron läheisyydestä löytynyt kivi, jokamuistuttaa ihmisen kasvoja. Onko kivi luonnon vai ihmisenmuovaama, sen voi katsoja itse määritellä.

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 21

RISTO VUORIMIES:

Vierailin Väkeväisillä toukokuussa1974. Asuin pienessä mökissä ja autte­lin hieman tilan töissä, mutta pääasias­sa otin rennosti ja valokuvasin. Olinjuuri pari vuotta aikaisemmin päättänytvalokuvausopinnot Tukholmassa ja pa­lannut Suomeen. Lopputyöksi Ruotsis­sa teimme yhdessä kollegani Ben Kai­lan kanssa mittavan dokumentoinninruotsinsuomalaisten elämästä Eskilstu­nassa. Siitä aineistosta syntyi näyttelyHelsinkiin itsenäisyyspäiväksi 1972 se­kä meille myönnettiin Valtion valokuva­palkinto. Myöhemmin kuvista tehtiinkirja nimeltä Siirtosuomalainen.

Ihmisten elinolosuhteet ovat aina kiin­nostaneet minua. Ihminen osana tätäpyörivää ihmepalloa on aina ollut ka­merani kohde. Olen tallentanut ajan il­miöitä koko sen ajan, kun valokuvaa­minen on ollut osa minua. Välillä olentehnyt paljon muutakin. Eräässä vai­heessa loin itselleni uuden työpersoo­nan, jonka kiinnostuksen kohde olikuubalainen musiikki. Minua kiinnosti,miksi tuon saaren asukkaat ovat niinystävällisiä, hyvin koulutettuja, uhrautu­vaisia ja ottavat aina huomioon toisenihmisen ajatukset. Noita miettiessänitein Kuubaan useita matkoja. Ensim­mäinen oli vuonna 1975. Kuubalaisenmusiikin radio­ohjelman 'Cuba Libre'aloitin Radio Cityssä vuonna 1987. Tut­kin ja työskentelen paljon kuubalaisenkulttuurin parissa.

En ole itse käynyt Väkeväisillä neljään­kymmeneen vuoteen. Tällä välin tila ontyhjentynyt. Pertin isä Sulo nukkui poisjo 1970­luvun alussa, Hellä Väkeväinenpoistui joukostamme vuonna 2003,Pertin elo loppui 2008 ja Pirjo joutui ko­titilan päätalon tulipalon uhriksi 2013.

MIKÄ MINUT SAI ALOITTAMAAN TÄ­MÄN VALOKUVANÄYTTELYYN RYH­TYMISEN?

Sain joitakin vuosia sitten kutsun häi­hin Kesälahdelle. Suunnittelin, että voi­sin samalla mennä käymään Väkeväi­sillä. Etsin heidän yhteystietoja, muttaen löytänyt Perttiä enkä Pirjoa mistään.Neljänkymmenen vuoden takaa muis­tin hämärästi, että naapurustossa, tientoisella puolella asuivat Tolvaset. Löy­sin tietokoneen avulla Matti Tolvasen jaotin häneen yhteyden. Hän kertoi surul­lisen uutisen tulipalosta sekä Pertin ai­kaisemmasta poismenosta.

Olin siis myöhässä, pahasti myöhässä.Ja kun vielä näin vanhan maatilan ny­kytilan rapistuvine ulkorakennuksineensekä ympärillä olevat tiuhat metsät jakiinni kasvaneet pellot, olin kuin toises­sa maailmassa. Vanhat muistot kertoi­vat ihan muusta; hikisestä työstä, ar­kiaskareista ja ihmislämmöstä.

Minulle syntyi vankka ajatus, että van­hoja valokuviani voisi käyttää kerto­maan Väkeväisen perheen elämästä ti­lalla. Valitsin sopivat kuvat negatiiviar­kistostani, skannasin ja puhdistin nesekä teetin niistä yli kolmenkymmenenkuvan sarjan, joista osa on esillä tässänäyttelyssä.

MITEN OLIN TUTUSTUNUT HELLÄVÄKEVÄISEEN?

Tähän kysymykseen ei ole selkeätävastausta. Kukaan, joka asiasta tar­kemmin tietäsi, ei ole elossa. Eikä ne­kään, jotka vielä ovat, tiedä Hellän en­sikosketusta helsinkiläiseen Vuorimie­hen perheeseen. Ei edes sisareni, jokaon minua viis vuotta vanhempi. Helläntulo Helsinkiin 1940­luvulla on toden­näköisesti johtunut siitä, että hän tulihoitamaan veljeäni Perttiä (1938­1957), joka oli minua kymmenen vuot­ta vanhempi. Minulle itselleni muodos­tui 1970­luvulla lämmin suhde Hellään,kun hän vieraili Helsingissä tapaamas­sa vanhoja tuttujaan. Itse vierailin hei­dän luonaan Vaaralla parikin kertaa javuonna 1974 vietin siellä kokonaisentoukokuun ajan.

VALOKUVIA VAARALTA VÄKEVÄISTEN TILALTA 1974VALOKUVAT: RISTO VUORIMIES (1948)

VALOKUVANÄYTTELY GALLERIA KYMEN KULLASSA

VÄKEVÄISELLÄ VIERAANA

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 22

Työn alla on kiivaimmillaan luontopolkujen työstämi­nen. Tarkoituksena saada kyläläisten ja kesäasukkai­den/muiden vierailijoiden käyttöön merkityt polut.Näistä poluista suurin osa on vanhoja oikopolkuja, joi­ta koululaiset/kyläläiset ovat käyttäneet vuosikymme­niä, mutta nykyään valtaosa liikkuu autoilla, joten pol­kujen käyttö on vähentynyt huomattavasti. Kylässsäon paljon nuorta muualta muuttanutta väkeä, joka eitiedä missä on hienoja polkuja, jollei niistä kerrota. Jaei kaikki paikallisetkaan tiedä missä polut menevät ky­län toisella puolella. Poluista tehdään painettuja kartto­ja ilmaiseen jakeluun ja pari isompaa ulkokarttaa kylänkeskustaan ja satamaan. Muutamaan paikkaan on aja­teltu tehdä penkki/pöytäryhmä eväiden syömistä taimuuten lepäilyä tai ulkoilmasta nauttimista varten.

Perinteiset kesätorit starttaavat pe 9.6. klo 18 alkaen.Läpi kesän (paitsi juhannusviikolla) torilta saa ostaapaikallisia leivonnaisia, vihanneksia, mitä kulloinkin, ai­na elokuun puolenvälin yli. Kahvittajina toimivat paikal­liset yhdistykset ja arpojakin on taas tarkoitus myydä.Torille saa tulla myymään omia tuotteitaan, paikka­maksuna menee yksi arpajaisvoitto. Juhannustori pää­tettiin kyläyhdistyksen pitämänä lopettaa, jos jokumuu haluaa tapahtuman järjestää, tulkaa kertomaan.Ja toria saa muutenkin käyttää esim. juhliin, kunhanhoitaa siivoukset itse.

Heti seuraavana päivänä ensimmäisen kesätoritapahtu­man jälkeen eli 10.6. Klamilan satamaan tuo vilskettäKuninkaantien­ajot eli vanhat automobiilit. Satamaanon tehty rastipiste, jossa autokuntien (ajoneuvossa ole­vien ihmisten) pitää käydä suorittamassa tehtävä. Mil­lainen, se jää nähtäväksi, onhan kyseessä kilpailu, jos­sa etsitään voittajaa, joten kaikkea ei pidä paljastaa.Viikkoa ennen ilmoittautumisen päättymistä oli jo 170ilmoittautunutta ajoneuvoa, joten pitkä olisi autojen jo­no, jos kaikki laitettaisiin peräkkäin.

Heinäkuussa on Klamilassa monta tapahtumaa. Kaa­kon Kamarimusiikilla on kolme esitystä Klamilassa,kaksi kirkossa ja yksi satamassa Fish&Soulin yhtey­dessä. Fish&Soul on 8.7. ja seuraavana päivänä Ha­panvellijuhla. Varmastikin kaikissa tilaisuuksissa ontarvetta talkoolaisille, joten kaikki halukkaat ilmoittau­tumaan avuksi. Ja jos et muuten keksi minne ilmoit­tautua, tule kysymään kylätuvalta, ohjaamme mielel­

lämme oikeaan paikkaan.

Elokuun alussa pidämme Klamilan Kalaasit, lähiruoka­päivän, jolloin tarjoamme lähiruokaa kyläläisille/kesä­asukkaille. Kolmesataa ensin ilmoittautunutta pääseemukaan. Ilmoittautuminen avautuu heinäkuussa kylä­tuvalla. Tarjolla tulee ainakin olemaan lihapullia, uuni­juureksia, kalaa, lammasta ja jälkiruokakahvit. Ja taastulee olemaan tarvetta talkoolaisille, jotta tapahtumasaadaan kunnialla pidettyä. Nyt heti olisi tarvetta hen­kilölle, joka osaisi tehdä esitteen lähituottajista.

Syyskuun viimeisenä sunnuntaina Silakkamarkkinatpäättävät Klamilan kesäkauden. Menneinä vuosina jo­pa liki 6000 markkinakävijää on vieraillut tapahtumas­samme, yleensä hienossa syyssäässä. Markkinoitaalamme järjestämään jo kesäkuussa, niin paljon onhoidettavia asioita. Emme tietenkään tee täysipäiväi­sesti markkinatöitä, mutta monet asiat vaativat moniayhteydenottoja edestakaisin ja se vie aikaa. Tapahtu­man jälkeen menee lähes viikko selvitä hurjasta viime­hetken ja tapahtumapäivän työmäärästä. Mutta on seniin antoisaa, että siihen ryhtyy mielellään joka vuosi.

Kylätuvalta saa lahjoja valmistuville, hääpareille, synty­mäpäivää viettäville…. Myös tilauksesta. Meille saa tullajuttelemaan, kertomaan toiveista, unelmista, mistävain. Yritetään yhdessä ratkaista pulmat ja löytää vas­taus erilaisiin kysymyksiin.

PS. Onhan kesäapteekki kunnossa, meiltä itsehoito­tuotteita ja Virolahden apteekin kanssa sopimalla meil­tä voi noutaa myös tilatut reseptilääkkeet.

HELI VARJAKOSKI:

KLAMILAN KESÄÄ

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 23

AJONEUVOJEN PESU JA HUOLTO•Tmi Juho Olli, puh. 040 588 2203 juho.olli@gmail.com

AURAUS, MAANSIIRTO, ym.•Martti Tamminen puh. 0400 464 170, auraukset, koneura­kointi, kylätalkkari•Aimo Jaakkola, puh. 0400 548 588, auraukset, maanra­kennustyöt, sirkkelisahaus, teiden kunnossapito•Teemu Kuokka puh. 040 748 5651•Jorma Kyötikki, puh. 040 594 7472, kaivinkone­ ja traktori­työt•Harri Olli puh. 0400 750 805, kivilouhinta•V. Takala & Kumpp. puh. 0400 256 906, kaivuutyöt, ruop­paukset

KAUPAT, KIOSKIT JA BAARIT•Sale, puh. 010 76 34 791, avoinna ma­la 8­21, su 11­19•Klamilan Kujansuu Oy, puh. 05­355 1506 (huoltoasema,kahvila, asiamiesposti, kalastusluvat), avoinna klo 9­18•Klamilan Kylätupa Ronkuli, puh. 05­357 3103•Farmi Kormu, puh. 040 539 7390, lampaantaljat•Sataman Baari, puh. 040 589 7962•Satamakioski, puh. 050 325 0552, 046 876 7123 (Ari Mal­mi), rantasaunan vuokraus, polttoainnen myynti, kioskiavoinna 1.6­30.8•Paussi­kioski, puh. 0400 663637, kesäkioski

KAMPAAMOT, KUNTOHOITO JA ULKOILU•Kampaamo Jaakkola Mirva, puh. 044 565 9375•Kampaamo Tinka, Tiina Tasa, puh. 040 531 2445•Klamilan Veto, Kari Piispa, puh. 044 591 4472, kuntojump­pa, kahvakuula, pyöräily•Kaakon Kuntohoito, puh. 040 7717 468, 040 596 4203,kuntohoitoa, hierontaa, fysioterapiaa, lymfaterapiaa, aku­punktio•Kylmävesiuinti Huurteiset Uimarit ry, Kouki Risto, puh. 040539 3681

KIRJANPITO•Tiekunnat, yhdistykset Heli Varjakoski, puh. 0500 844 547,helisvk@gmail.com

KOKOUS­ JA JUHLATILOJA•Häppilän VPK talo, Varjakoski Jaakko, puh. 0400 655 540•Klamilan kyläkirkko Klami Tytti, puh. 0500 932 752•Klamilan VPK, Kattelus Eeva­Liisa, puh. 050 401 5024•Seurantalo Toivola, Mäntlahti, Jouko Sahala puh. 0500 554520•Sydänkylän VPK:n talo, Peltola Tuomo puh. 0400 650 470,•Pekkola Martti puh. 040 583 3628•Veto­osaston hiihtomaja ja mäkimaja, Heli Varjakoski, puh0500 844 547•Klamilan Martat, Piia Kääriä, puh. 040 583 3629, kahvin­keittimien, kahvi­ ja ruoka­astiastojen vuokraus, (100:lle)•Häppilän VPK, Olli Vuokko, puh. 040 831 3162, kahvinkeit­timen, astiastojen ja liinojen vuokraus

LÄHIRUOKAA•Evaliina Ihalainen, 050 583 4500, hunajaa•Jorma Kyötikki, puh. 040­594 7472, Leena Pohjola, puh.050 491 3424, naudanlihaa 10 ja 20 kg:n lajitelmissa, en­nakkotilaus•Harri Olli, puh. 0400 750 805, Tuula Olli, puh. 0400 180105, kananmunat, maito, ternimaito•Matti Olli, puh. 040 583 8751, perunaa ja varhaisperunaa•J. Reila, puh. 040 522 6591, hunajaa•Mirja Ripatti, puh. 040 576 0775, leivonnaisia, hapanvelliä•Elina Talsi, puh. 040 516 1534, hapanvelliä

•Reijo Tinkanen, puh. 050 575 1880, mansikkaa

MAJOITUS JA VUOKRAHUVILAT•Merimaja Oy, Pyötsaarentie 230 49840 Mäntlahtipuh.+35850 340 2831 merimaja@kymp.net•Niemistön Lomamökit, (2 mökkiä) Puh. 044­252 9886•Posti Pentti, puh. +358400 655 040•Suni Simo, puh. 05­345 0594, +358400 479 857•Loma­Harvaja Oy / Suortti Mikko, puh. +35840 556 5953•Parunranta Oy, puh. +35850 3250555, hanna­leena.jarven­kyla@pp.inet.fi

NUOHOUS•Sauli Tiainen, puh. 0400 303 198, soittoaika klo 8­9, puh.05­353 2560

POLTTOPUUT•Olli Harri, puh. 0400 750 805•Peltola Lauri, puh 040 845 2226•Peltola Seppo, puh. 040 842 0359•Suni Pertti, puh 040 559 9449, polttopuurankaa•Takala Lauri puh. 044 920 6028 Puusta pitkään – päreestäparruun•Tinkanen Reijo, puh. 050 575 1880

PUUTAVARAA JA SAHOJA•Takala Lauri, puh. 044 920 6028, puutavaraa, sahattu jahöylätty•Kalevi Suni puh. 0400 741 347, 05­345 9732 sahausta,polttopuuta

RAKENNUSTYÖT•Pintakäsittelyliike Pikantti Eveliina Ihalainen, puh. 050 5834500, Rakila, sisä­ ja ulkomaalaukset sekä tapetoinnit.

SÄHKÖTYÖT•T. Nurmelan Sähkö Ky, puh. 0500 552 219, aki.nurme­la@co.inet.fi•Peltolan Sähköliike, puh. 0400 650 470

TAKSIT•Reila Jouni, Klamila (1+6 henk.), puh. 040 522 6591•Reila Raija, Klamila (1+4), puh. 040 556 4290•Reila Mika, Klamila (1+8, pyörätuolikuljetus), puh. 0400540 595•Kymenlaakson taksi, puh. 0100 87227

TERVEYS, APTEEKKI•Virolahden apteekin Klamilan palvelupiste kylätupa Ronku­li puh. 05­357 3103

VALOKUVAUSTA•Iida Laaksonen puh. 041 310 1970

VENEHUOLTO, LIIKKUVA VENEPALVELU•Southeast Boat Service, Henri Hanski Puh. 040­772 9895

VENEPAIKKOJA•Klamilan Veneilijät Ry, Malmi Ari, puh. 046 876 7123•Sydänkylän jakokunta, Tuomo Peltola, puh. 0400 650 470•Pentti Posti, puh. 0400 655 040

VENEIDEN TALVISÄILYTYS•Laitila Jukka, puh. 0400 978 885, riitta.laitila@pp.inet.fi

RISTEILYT SUOMENLAHDELLA•East Island Oy, puh. +35850 342 6767

PALVELUT JA AMMATINHARJOITTAJATMÄNTLAHDEN JA KLAMILAN SEUDULLA 2017:

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 24

Mäntlahden liikuntapuistohanke on edennyt. Lupapuiston sijoittamiseen Hyötiksen pysäköintipaikan reu­naan on saatu Haminan kaupungilta. Leikkiset Oy:nkanssa on tehty sekä laitesuunnitelma että summittai­nen suunnitelma laitteiden sijoittumisesta. Alueelle onsuunniteltu sijoitettavaksi aluksi neljä laitetta, joistakahta voi käyttää kaksi kuntoilijaa saman aikaisesti.

Erilaisia mahdollisuuksia rahoittaa hanke on selviteltymm. Haminan kaupungin ja kylien toimijoiden kanssa.Ensimmäinen rahoitushakemus tehtiin Googlelle jasieltä odotellaan vastaus kesäkuun aikana. Suunnitel­mat etenevät Googlen vastauksen selvittyä.

MERVI HYPPÄNEN:

MÄNTLAHDEN LIIKUNTAPUISTOSUOMI 100 VUOTTA

Kuntolaitteista voidaan koota useamman laitteen yhdis­telmiä, kuvassa kahden laitteen kokoonpano Ladder +Leg Raise.

Leikkisetin insinöörien piirtämä hahmotelma mahdollisesta liikkuntapuiston laitteiden "lavakompositiosta".

Pulldown + Chest press yhdistelmä. Laitekokoonpanoteivät ole välttämättä juuri niitä, jotka Mäntlahdenliikuntapuistoon valitaan.

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 25

TUOMO PELTOLA

JÄTEHUOLTO MUUTTUU

Nykyisen jätelain mukaan kaikkienasuntojen pitää kuulua järjestetynjätehuollon piiriin. Jätelautakunnankokouksessa 18.5.2017 poistettiinvakituisen asunnon jätemaksu74,40 euroa/a. Maksut olivat Viro­lahden ja Miehikkälän kuntien yllä­pitämien jäteasemieen ns. häkki­paikan taksoja ja ovat huomatta­vasti kalliimpia kuin Kymenlaaksonjäten Oy:n vastaavat taksat muissakunnissa. Tulevaisuudessa vain Ha­minan kaupunki on omassa järjes­telmässään ja seutukunnan kah­deksan muuta kuntaa ottavat pal­velut yhtenäistaksalla kunnalliseltajäteyhtiöltä. Toki Haminan virka­miehet olivat jäteyhtiön kannalla.

Jätemaksut 1.7.2017 alkaen Viro­lahden ja Miehikkälän kunnissaovat lukollisen yhteiskäyttöpisteenvuosimaksuja, kesäasunnolle 34,99euroa ja ympärivuotiselle asunnolle50,00 euroa (sis. Alv 24%) vuodes­sa. Kymenlaakson jäte on luvannutrakentaa läntiselle Virolahdelle lu­kolliset yhteiskäyttöpisteet Klami­lan kalasatamaan ja Kattilaisten ris­teysalueelle kunnan maalle. Yleisenjätehuollon ekomaksut säilyvät en­nallaan. Nyt jokaisen asunnon

omistaja voi arvioida liittyykä kun­nallisen yhteiskäyttöpisteen käyttä­jäksi, tekeekö roskiskimpan naapu­reiden kanssa, vaiko hommaaoman roskiksen ja lajittelee ringinpisteeseen.

Pakkausjätteiden keräys siirtyi1.1.2016 alkaen tuottajayhteisöRinki Oy:n vastuulle. KlamilanSalen tontilla oleva entinen kunnanylläpitämä ”ekopiste” on nykyisinRinki Oy:n hoidossa, joka hyödyn­tää sinne viedyistä lajitelluista hyö­tyjätteistä mahdollisimman paljon.

Jätehuollon palvelutasoryhmä, jokakoostui lähinnä kuntien teknisistäjohtajista, piti Rinki Oy:n verkostoaliiaan suppeana. Kymen jätelauta­kunta hyväksyi työryhmän esityk­sen ja siihen liitetyt omistajakuntienkannanotot. Palvelutasoryhmän esi­tyksessä todetaan täydentävänekopisteverkoston osalta, että ver­kostoa täydennetään sellaisilla eko­pisteillä, jotka täyttävät alla olevatkriteerit:

­ Matka lähimpään hyötyjätteidenkeräyspisteeseen on haja­asutusa­lueelle yli 10 km.

­ Vapaa­ajan asunnot huomioidaanpisteen vaikutuspiirissä olevassa ta­louksien lukumäärässä (vähintään100 taloutta).­ Pisteeseen kertynyt jätemäärä onmerkittävä (vähintään 6 tyhjennys­tä vuodessa).­ Pisteen ylläpitokustannukset eivätsaa ylittää laskennallista perusmak­sukertymää.

Nyt on tulossa kaksi täydentävääyhteiskäyttöpistettä (ekopistettä),joten palvelun turvaamiseksi liitty­kää käyttäjiksi, kun johonkin jät­teenkuljetusjärjestelmään pitää kui­tenkiin kuulua ja käyttäkää asemaaoikein.

Ekopisteiden lakkauttaminen Kou­volan ja Iitin alueilla oli 18.5.2017Kymen jätelautakunnan käsiteltä­vänä. Ekopisteitä on ringillä 33 jatäydentäviä 51 , joista 13 ei täyttä­nyt niille annettuja kriteereitä. Jäte­lautakunnalle esitettiin 8 ekopisteenlakkautusta, joista hyväksyttiin 7.Vaikuttaa siltä, että Kymenlaaksonjäte kierrättää kannattamattomat jaongelmalliset ekopisteet uusille pai­koille Virolahdelle ja Miehikkälään.

Toukokuussa 2013. Toukokuussa 2017.

Kalastuskunnan kuulumisista voin sanoa, että kaikkion ennallaan. Mitään muutoksia ei tehty kalastustapoi­hin, ­maksuihin kuin ­henkilöihinkään.

Virolahden kalastusalueen hakema hoitokalastushankeoli uusi asia. Tavoitteena on pitää vesialueen arvokalo­jen kalakannat elinvoimaisina poistamalla ylisuuriksikasvaneet särki­ ja lahnakalat rysäpyynnin avulla ke­väällä heti jäiden lähdettyä noin 5­6:n viikon aikana.

Alueen osakaskunnat ovat myöntäneet yli kymmenellehoitokalasturysälle paikat. Sydänkylän osakaskuntamyönsi neljän hoitokalastusrysän paikan omille vesia­lueilleen.

­ Koekalastus keväällä 2017 Rautalanselällä ja Klami­lan Kalasataman edustalle, jotta selviää mitä kalaa jakuinka paljon hoitokalastuksella saadaan.­ Hoitokalastus John Nurmisen säätiön ehtojen mukai­sesti, jossa kaikki arvokalat (kuha, lohi, taimen, hauki

ym) päästetään vahingoittumattomina takaisin.­ Ulkopuolinen taho valvoo hoitokalastusta. Seurantaanvarataan 3600 euroa.­ Hoitokalastajille maksetaan korvaus kalastuksesta0,30 euroa/kg aina 15 000 euroon saakka. Kalastajatmyyvät kalat.­Hanke vaatii osakaskuntien yleisten kokousten pää­tökset ja kalastusalueen vuosikokouksen päätöksenhuhtikuun lopulla.­Toukokuussa Ely­keskus myönsi kalastonhoitomaksu­varoista 10 000 euroa kalatalouden edistämiseen.­ Kunta ja Nakari myönsivät tilojen vuokrista 2400 eu­ron omarahoitusosuuden.­ Talkootyöhön (5000 euroa) osallistuvat hoitokalas­tukseen osallistuvat ja muut mahdolliset mukana ole­vat.­ Joten kevät kerkesi mennä. Yritetään uudestaan ke­väällä 2018.

TUOMO PELTOLA

HOITOKALASTUS ALKAA...

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 26

Merellä harvemmin joutuu avaamaan veräjiä tai varo­maan piikkilanka­aitoja, silti merelläkin on rajoja, joistaviimeistään valtakunnan raja on syytä huomioida, mut­ta jos harrastaa kalastusta, on hyvä tietää kenen hoita­maa veden viljaa keräilee, ja mitä se maksaa.

Suomen Laki velvoittaa kalastuskuntia (nyk. osakas­kuntia) valvomaan ja hoitamaan alueensa vesistöä jakalakantaa. Alla olevassa kartassa on alueemme kalas­tuskuntien rajat noin suurinpiirtein esitettynä.

KENEN VESILLÄ KALASTAT ?

SYDÄNKYLÄN OSAKASKUNNAN TIEDOTEKALASTAJILLE 2017

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU Sivu nro 27

TULEVAT JUMALANPALVELUKSET

KLAMILAN KIRKOSSAMESSUT

•Kesäkuun 18. päivä klo 10•Heinäkuun 16. päivä klo 10•Elokuun 20. päivä klo 10•Syyskuun 17. päivä klo 10

KAAKON KAMARIMUSIIKIN KONSERTITKLAMILAN KIRKOSSA

•keskiviikkona 5.7. klo 19 sekä•lauantaina 8.7. klo 13

Klamilan kirkossa on tänäkin kesänä kahvio ja ba­saari, epävirallisesti "tiekirkoksi" kutsuttu viisiviik­koinen, joka alkaa juhannuksen jälkeisenä tiistaina27. kesäkuuta arpajaisin.

Kirkko on avoinna arkipäivisin 11 ­ 16, heinäkuun28. on viimeinen avointen ovien päivä.

Otamme kiitollisina vastaan basaaritavaraa, ei kui­tenkaan vaatteita, kenkiä eikä vanhoja kirjoja. Kaik­ki tulot käytetään kirkkorakennuksen kunnossapi­toon.Tervetuloa pistäytymään kahville ja ostoksille!

RANNANTAIKAA... Numero 2 2017 KESAKUU

KYLÄTUPA RONKULIN KESÄAvoinna: Ke-to 10-17 Pe 14-20 La 10-13Suljettu: maanantaina, tiistaina ja sunnuntaina.

HEIPPARALLAA! MÄNTLAHDENKESÄKIOSKI AUKEAA TÄNÄKINVUONNA!

Avasimme helatorstaina, 27.5.2017, klo 11.00. Kesä­kioski avoinna keskiviikosta sunnuntaihin, klo 11.00­18.00. Muistattehan että meillä pätee säävaraus satei­sille päiville.

Kioskin yhteydessä toimii myös Kymen Kulta­taide­galleria, joka aukeaa 10.6.2017, jossa tänä kesänä onesillä Risto Vuorimiehen valokuvanäyttely 70­luvunmaatalouslaitteista sekä Herman Poelman:in näyttelynimeltään ”Alien or Drone? Jatkuvia kertomuksia inwood, iron and stone”.

Tämän kesän uutuutenaon luomu­kahvi ja jäätelö­kakkuja. Tervetuloa kahvil­le ja kakkupalalle tai jäts­kille ja limulle!

Olemme optimistisia ettäkesästä tulee lämmin jaaurinkoinen!

KYLÄTEATTERI MARMUT ESITTÄÄ:

RANNANPOJATEsitysajat Mäntlahden Toivolassape 28.7. klo 18 (ensi­ilta)la 29.7. klo 18su 30.7. klo 18

Lippuvaraukset (10 EUR/kpl):Puh: 044­3039369Email: suskukoo83@gmail.com

Esitysaika Kuorsalon seurantalolla(liput 10 EUR/kpl)la 12.8. klo 14

SUOMI 100 VUOTTA

MÄNTLAHDEN MURROS 2.07.2017

Hattujen ja myssyjen sodan muistomerkin paljasta­minen klo 13.00 Syväsillanmäellä.Juhlatilaisuus klo 14.00 Seurantalo Toivolassa,Mäntlahti. Vapaa pääsy.