8.11.2007

Jukka Kärki

0 – TAPATURMAAEnergiateollisuus ry:n

turvallisuusmallijäsenyrityksille

13.11.2007

Jukka Kärki

Turvallisuusmalli on laadittu Energiateollisuus ry:n

työturvallisuustoimikunnan työryhmässä jonka jäseniä olivat:

Jukka Kärki (pj.) Enerke Oy, Hannu Ylikorpi Fortum Oyj,

Osmo Heinonen Empower Oy (osan aikaa), Mikko Puhtila

Empower Oy (osan aikaa), Jukka Nieminen Helsingin Energia,

Petri Ellimäki Energiateollisuus ry

Tämä turvallisuusmallin käytännön toteutus on kehityshankkeena

Enerke Oy:ssä ja Voimatel Oy:ssä. Tukihenkilönä hankkeissa

toimii Kyösti Ikonen Kival Oy:stä

13.11.2007

Jukka Kärki

Perehdyttäminen Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työympäristön, työpaikkansa, yleiset työpaikan säännökset ja toimintatavat, organisaation, yhtiön tavoitteet sekä työnsä ja siihen liittyvät odotukset.

Työssäoppija Työssäoppija on ammattiin perustutkintoa suorittava opiskelija, joka saa määrätyn ohjelman mukaisesti käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin opiskelunsa aikana työssäoppimisjaksoa suorittaessaan.

Työnopastus

Työnopastukseen kuuluvat kaikki ne asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen. Näitä ovat työkokonaisuus, työn osat ja työvaiheet sekä työn edellyttämien tietojen ja taitojen opettaminen.

Työnopastaja

Työnopastaja on kokeneempi ammattilainen, joka on koulutettu opastamaan uusia työntekijöitä ammattityöhön opastusohjelman mukaisesti.

Käsitteitä

13.11.2007

Jukka Kärki

0 – TAPATURMAAturvallisuusmallin tavoitteena on

• Parantaa koko energia-alan työturvallisuutta, toiminnan

tehokkuutta ja laatua

13.11.2007

Jukka Kärki

• Turvallisuussuunnittelun ja riskienhallinnan avulla

• tehdään Energia-alan työt turvallisesti ja ilman tapaturmia

• Huomioidaan työhyvinvointi, työkyvyn ylläpito, ja ikääntyvät työntekijät

Tavoitteeseen päästään

• Yhteistoiminnassa tilaajan, palvelutuottajan ja työntekijöiden kanssa

13.11.2007

Jukka Kärki

ET:n jäsenyritysten on mahdollista lähteä

kehittämään omaa turvallisuus- ja

kehittämismalliaan ja

johtamaan työturvallisuutta.

Tämän mallin avulla

13.11.2007

Jukka Kärki

Työturvallisuuden

johtaminen ja hallinta

lähtee yritysjohdosta

13.11.2007

Jukka Kärki

• Sekä riittävästä valvonnasta

Työturvallisuuden johtaminen ja hallinta

riippuu• Yritysjohdosta ja esimiehistä

• Heidän sitoutumisestaan ja jämäkkyydestä

• Todellisesta resurssien varauksesta työturvallisuuteen ja kehittämiseen

• Henkilökunnan asenteista

13.11.2007

Jukka Kärki

Yritysjohto voi ilmaista sitoutumisensa esim.

kehityshankkeen aloituspalaverissa, tuomalla työturvallisuuteen liittyviä

yritysjohdon näkemyksiä esille yhteisissä tilaisuuksissa ja esim.

henkilökuntalehdessä

13.11.2007

Jukka Kärki

Turvallisuusmallin perusta:

• Turvallisuutta johdetaan ja hallitaan yritysjohdon linjaamalla tavalla.

• Mikään ei oikeuta oikaisemaan työturvallisuudessa

• Vaaditaan sopimustoimittajilta hyvä turvallisuuden taso, jota myös omassa yrityksessä noudatetaan

• Esimieskunnan yhtenäinen, yritysjohdon tukema ja ohjaama linja

13.11.2007

Jukka Kärki

Muutetaan asenteita • Luodaan työkulttuuri, jossa työturvallisuus ja sen tinkimätön noudattaminen koetaan osana hyvää ammattitaitoa

• Turvallisuusohjeita otetaan käyttöön ja niitä noudatetaan

• Laiminlyönteihin puututaan ja rikkomuksesta seuraa osapuolten yhteisesti sopimat sanktiot

• Tehdään henkilöstön kanssa avoin riskien kartoittaminen

• Tunnistetaan oma vastuu kehittämisessä ja turvallisuustavoitteiden saavuttamisessa

13.11.2007

Jukka Kärki

Turvallisuusmallin toteutus:

2. Perehdyttäminen, tinkimätön työturvallisuuden noudattaminen ja oikea asenne vaaditaan jokaiselta

1. Jämäkkä turvallisuuden johtaminen ja hallinta, sekä fyysisessä että henkisessä työturvallisuudessa

6. Mikään ei oikeuta oikaisemaan työturvallisuudessa

7. Kehitetään ja tehostetaan toimintaa

3. Jalkauttaminen, työturvallisuussuunnitelmat työryhmiin (tiimeihin)

4. Varhainen puuttuminen, riskien tunnistaminen aina – joka hetki – ennen tekemistä

5. Käyttäjät mukaan työ- ja suojaväline sekä työasuhankinnoissa

13.11.2007

Jukka Kärki

1. Jämäkkä turvallisuuden johtaminen ja hallinta, sekä fyysisessä että henkisessä työturvallisuudessa

• Yrityksen johto linjaa toimintansa suunnittelussa turvallisuuden

ja kehittämisen tavoitteet ja keinot

• Korostetaan esimiehen vastuuta sekä koulutetaan ja velvoitetaan

heidät johtamaan tekemistä turvallisuustavoitteiden mukaisesti

• Yritysjohdon pitää näkyä myös kentällä ja tehdä suunniteltuja

työturvallisuushavainnointikäyntejä

13.11.2007

Jukka Kärki

1.1 Turvallisuuden kokonaisuudesta vastaa yrityksen ylin johto

• Vuositoimintasuunnitelmaan tehdään kullekin vuodelle

selkeät turvallisuuden kehittämisen tavoitteet

• Yrityksen johto linjaa toiminnan suunnittelussa

turvallisuuden ja kehittämisen tavoitteet ja keinot

• Lain vaatiman ilmoitusmenettelyn lisäksi esimies laatii aina

turvallisuuspoikkeaman sattuessa toimitusjohtajalle lyhyen

raportin, joka on toimitettava viimeistään seuraavan työpäivän

aikana soittamalla tai jättämällä puheviesti. Asia käsitellään

yritysjohdossa.

13.11.2007

Jukka Kärki

1.2 Esimiehet vastaavat aina alaistensa turvallisuudesta

• Turvallisuuspoikkeamista tehdään aina tutkimus, tiedotetaan

sekä käsitellään ne esimiesten toimesta ryhmäkokouksissa

• Esimiehet koulutetaan ja velvoitetaan johtamaan tekemistä

turvallisuustavoitteiden mukaisesti. Korostetaan esimiehen

vastuuta sekä koulutus- ja valvontavelvollisuutta

• Turvallisuuspoikkeama on tapaturma tai vakava läheltäpiti –

tilanne

• Esimies ottaa poikkeaman satuttua aina kantaa, onko tehty

työturvallisuusrikkomus

13.11.2007

Jukka Kärki

1.3 Hyväksytään vain oikea asenne ja toimitaan omassa työssä hyvänä esimerkkinä toisille

• Kiinnitetään huomioita jo uuden henkilöstön rekrytointivaiheessa

ja koeaikana, että asenteet turvallisuuteen ovat oikeanlaiset.

• Vaaditaan, että jokainen toimii omassa työssään oikein.

kannustetaan kokeneempia työntekijöitä olemaan hyvänä

esimerkkinä uusille työntekijöille.

13.11.2007

Jukka Kärki

1.4 Turvallisuuden suunnittelu on tärkeä osa toiminnan suunnittelua ja päivittäistä esimiehen tekemistä

• Esimiehet ottavat aina työnsuunnittelussa huomioon

työturvallisuustavoitteet ja työturvallisuusnäkökohdat.

• Yhtiön työturvallisuuden toimintasuunnitelma on yhtiön

kehittämis- ja toimintasuunnitelmaa tukeva ja sisältää yhtiölle

tärkeät painopisteet (yksi sivu, työturvallisuuspäällikkö tekee

ja se on osa yritysjohdon laatimaa toimintasuunnitelma).

13.11.2007

Jukka Kärki

2. Perehdyttäminen, tinkimätön työturvallisuuden noudattaminen ja oikea asenne vaaditaan jokaiselta

• Luodaan olosuhteet ja mahdollisuus työturvallisuuden

noudattamiselle, kouluttamalla ja perehdyttämällä henkilöstö

ja sopimustoimittajat hyvin

13.11.2007

Jukka Kärki

2.1 Koulutetaan riittävästi työnopastajia

• Uusien työntekijöiden perehdyttäminen vaatii riittävän suuren

määrän koulutettuja työnopastajia.

• Yhtä työnopastajaa kohti voi olla 1 – 2 opastettavaa ja opastajalle

pitää varata riittävästi resursseja opastuksen hoitamiseen.

• On myös huomioitava, että opastajaksi valitulla henkilöllä on oikea asenne

turvallisuuteen sekä oma halu ja motivaatio toimia opastajana.

13.11.2007

Jukka Kärki

2.2 Koulutetaan ja perehdytetään sopimustoimittajat hyvin ja vaaditaan heiltä samat turvalliset toimintatavat joita itse

noudatetaan

• Sopimustoimittajien riittävällä koulutuksella ja perehdyttämisellä

varmistetaan työturvallisuuslain toteutuminen ja hoidetaan

tilaajan velvollisuudet.

• Kaikilta sopimustoimittajien henkilöiltä vaaditaan

työturvallisuuskortti, SFS 6002 mukainen koulutus ja oman

koulutusmallin mukainen tarvittava koulutus

• Varmistetaan esim. toiminnan auditoinnilla sopimustoimittajan

riittävä ammattitaito ja perehdytys oman ja toisten

työsuorituksen turvallisuuden takaamiseksi

13.11.2007

Jukka Kärki

2.3 Noudatetaan aina lakeja, määräyksiä, ohjeita ja hyviä käytäntöjä

• Noudatetaan tarpeellista varovaisuutta, käytetään aina sopivia ja

tarpeellisia työ- ja suojavälineitä

• Vaaditaan yhteisillä työmailla turvallista toimintaa kaikilta

osapuolilta ja puututaan epäkohtiin välittömästi.

• Huolehditaan omasta ja toisten turvallisuudesta ja puututaan

turvattomiin työtapoihin välittömästi. Työturvallisuuteen liittyvät

huomautukset ovat huolenpitoa, eivätkä moitteita.

13.11.2007

Jukka Kärki

2.4 Hyvä ennakkosuunnittelu parantaa työturvallisuutta

• Ennakkoon, jo suunnitteluvaiheessa mietittyyn työn

toteuttamiseen liittyvä riskien tunnistus on turvallisen työmaan tae

• Työnsuunnittelussa ja mitoituksessa otetaan huomioon

työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta voidaan

välttää tai vähentää työn kuormitustekijöistä hänen

turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa

13.11.2007

Jukka Kärki

3. Jalkautetaan työturvallisuussuunnitelmat työryhmiin

• Jalkauttaminen selkeyttää, kuinka työturvallisuuslain

määrittelemä toiminta tuo hyödyn ja antaa taloudellista lisäarvoa

tapaturmien vähentyessä ja toiminnan tehostuessa

13.11.2007

Jukka Kärki

• Tämä toimintatapa varmistaa yhtiöltä työturvallisuuslain vaatiman

riskikartoituksen käytännön toteutumisen ja auttaa ohjaamaan

työturvallisuuden ja toiminnan kehittämistä.

• Seuraavan vuoden yhtiön työturvallisuussuunnitelmaan

sisällytetään työryhmien esille tuomia ja esimiesryhmässä

yhdessä yritysjohdon kanssa päätettyjä kehityskohteita.

3.1 Tehdään työturvallisuuden ja toiminnan kehittämissuunnitelma ja arvioidaan työhön liittyvät riskit

• Ensimmäisessä uuden turvallisuustoiminnan suunnitelmassa

määritellään toimintatapa, jolla yhtiön työturvallisuusriskit

arvioidaan ryhmäkohtaisesti ja sen perusteella määritellään

yhtiötason turvallisuustavoitteet ja kehittämistoimet.

13.11.2007

Jukka Kärki

3.2 Työryhmät tekevät omat riskikartoituksensa ja työtur-vallisuussuunnitelmansa, jolloin suunnitelmissa voidaan

huomioida ryhmien töiden erityispiirteet

• Arviointi tehdään kehitysryhmätyönä, tarvittaessa ulkopuolisen

turvallisuusasiantuntijan avustamana.

• Työryhmät arvioivat esimiehensä kanssa työhönsä liittyvät riskit.

• Yhtiön johdon linjausten ja ryhmän riskiarvioinnin perusteella tehdään ryhmäkohtaiset kehityssuunnitelmat.

• Työryhmät arvioivat ryhmänsä turvallisuustilanteen vuosittain

13.11.2007

Jukka Kärki

3.3 Varmistetaan suunnitelmien käytännön toteutuminen seurannalla

- esimiehen käymien kehityskeskustelujen avulla

- vuosittain esimiehen käymien ryhmäarviointien avulla

- vuosittain yritysjohdon yritystasolla tehtävän arvioinnin avulla

- määritellään poikkeamien vaativat toimenpiteet

- aikataulutetaan niiden toteutuminen

• Toteutumisen arviointi varmistetaan:

• Tehdään johtopäätökset ja käsitellään poikkeamat yritysjohdossa

ja työryhmissä:

13.11.2007

Jukka Kärki

4. Varhainen puuttuminen, riskien tunnistaminen aina - joka hetki - ennen tekemistä

• Yritysjohto tekee selvän turvallisuusmäärittelyn, jolla hallitaan

toimintatapojen riskit.

• Esimiehet laativat edellisen pohjalta ohjeet, kuinka havaituissa

riskitilanteissa toimitaan.

13.11.2007

Jukka Kärki

4.1 Riskien tunnistaminen ja niiden poistaminen on parasta arvostettua ammattitaitoa ja osaamista

• Energiatoimialalla työn tekemisessä on riskejä – mutta ne on hallittavissa oikealla toiminnalla

• Riskit tunnistamalla ja niihin vakavasti suhtautumalla voidaan

kaikki työt tehdä turvallisesti

• Jokaiseen työhön liittyy riskejä ja turvallinen toiminta saavutetaan

pysähtymällä tunnistamaan ne aina ennen työn aloittamista.

(vrt. lentäjien tarkistuslista).

• Riskien tunnistaminen on pidettävä jatkuvana prosessina.

13.11.2007

Jukka Kärki

• Suunnitelmaan täytyy sisältyä työn toteuttamiseen liittyvät,

ennakolta tiedossa olevat riskit, niin että työn toteuttaja voi

tehdä sen perusteella työn toteutussuunnitelman.

4.2 Ennakkoon jo suunnitteluvaiheessa mietittyyn työn tekemiseen liittyvä riskien tunnistus on turvallisen

työmaan tae

13.11.2007

Jukka Kärki

• Häiriötekijän ilmaantuessa, keskeytetään turvallisuustoimien

tekeminen ja varmistetaan ja tarvittaessa tehdään uudelleen,

ettei mitään jää tekemättä.

4.3 Vältetään ja poistetaan häiritsevät tekijät työtä tehtäessä

• Työtehtävät, jotka vaativat keskittymistä, täytyy pystyä tekemään

ilman häiriötekijöitä

• Kännykkä on väärässä paikassa häirikkö ja voi vaarallisella tavalla

keskeyttää työturvallisuustoimien tekemisen

13.11.2007

Jukka Kärki

4.4 Jos vakava riski havaitaan, eikä sitä voida poistaa välittömästi, työ on keskeytettävä

• Riskien tunnistaminen on ammattitaitoa ja osaamista.

• Luodaan toimintakulttuuri, jossa kannustetaan poistamaan

riskejä. Jos havaitaan vakava riski, eikä sitä voida poistaa tai

pienentää, pidättäydytään työstä.

• Esimieskunta määrittelee yritysjohdon linjauksen

mukaisesti toimintatavan.

• Riskistä ilmoitetaan esimiehelle, jonka kanssa yhdessä

suunnitellaan miten jatketaan. Esimies tekee jatkamispäätöksen.

13.11.2007

Jukka Kärki

4.5 Huolehditaan koneiden ja työvälineiden kunnosta ja

turvallisuudesta

• Määritellään toimintatapa, jolla työvälineet pidetään aina kunnossa.

• Varmistetaan työvälineiden huolto ja menettelytavat

• Vaaditaan sopimustoimittajilta samat laadulliset toimintatavat

mitä itse noudatetaan ja määritellään sopimustoimittajien

kaluston laadulle kriteerit ja pidetään niistä kiinni sekä

varmistetaan, että sopimustoimittaja toimii sopimusten

mukaisesti

• Tehdään työkoneiden ”katsastukset” sovittujen menetelmien mukaisesti

13.11.2007

Jukka Kärki

5. Hankitaan sopivia työ- ja suojavälineitä sekä käyttäjäystävällisiä työasuja

• Käyttäjät testaamaan työ- ja suojavälineitä sekä työasuja

• Testaukset suoritetaan ennen hankintoja ja käyttäjien mielipiteet huomioidaan hankinnoissa

13.11.2007

Jukka Kärki

6. Mikään ei oikeuta oikaisemaan työturvallisuudessa

• Kukaan organisaation sisältä tai sen ulkopuolelta ei saa toimia

työturvallisuutta huonontavasti.

• Mikäli työturvallisuutta vaarannetaan, on siihen jokaisella

velvollisuus puuttua.

• Toisen huomautusta ei saa pitää moitteena, vaan apuna.

• Jokainen pitää kiinni oikeudestaan tehdä työt turvallisesti.

13.11.2007

Jukka Kärki

6.1 Aikataulut tehdään niin, että myös työturvallisuus-toimenpiteille jää riittävästi aikaa

• Katkokset ja muut aikaan sidotut työvaiheet suunnitellaan ja

aikataulutetaan huolella turvallisuustoimenpiteet huomioiden

• Työturvallisuustoimenpiteitä tehtäessä ei saa olla kiire, eikä se siis

oikeuta ottamaan riskejä tai laiminlyömään turvallista tekemistä

• Työntekijät (kärkimiehet ) otetaan mukaan työn suunnitteluun

mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

13.11.2007

Jukka Kärki

6.2 Työturvallisuusasioissa kiirettä ei ole, eikä se siis oikeuta ottamaan riskejä tai laiminlyömään turvallista tekemistä

• Tehdään selväksi kaikille, ettei kiire kelpaa selitykseksi

tapaturma- eikä läheltäpiti- tilanteissa

13.11.2007

Jukka Kärki

6.3 Oikaiseminen työturvallisuudessa tai laiminlyönti on vakava rikkomus

• Kun toimitusjohtaja ja yritysjohto ovat ilmaisseet selkeästi

kantansa työturvallisuuden noudattamiseen, katsotaan

rikkomus tai laiminlyönti tahalliseksi rikkomukseksi

nimenomaista kieltoa ja työsopimusta vastaan

• Esimiesten jämäkkää laiminlyönteihin puuttumista on

tuettava yritysjohdon taholta. Jos havaitaan jämäkkyyden

puutetta, on siihen puututtava.

13.11.2007

Jukka Kärki

6.4 Turvallisuuspoikkeamatutkimuksessa esimies ottaa aina kantaa, onko tehty työturvallisuusrikkomus

• Esimiesten on hoidettava valvontavelvollisuutensa ja heillä on

oltava aina rohkeutta asian oikeanlaiseen hoitamiseen.

• Tapaukset on syytä käsitellä esimiesryhmässä, sillä se auttaa

esimiehiä jämäkkään toimintaan.

13.11.2007

Jukka Kärki

7. Kehitetään ja tehostetaan toimintaa

• Turvallisuuden parantaminen on kannattavaa liiketoimintaa, jolla parannetaan suunnitelmallisuutta ja tuottavuutta

• Turvallisuuden kehittämisen yhteydessä tulee automaattisesti lisäarvona muun toiminnan kehittyminen.

13.11.2007

Jukka Kärki

6.1 Riittävän hyvällä suunnittelulla voidaan toimintaa tehostaa ja parantaa työturvallisuutta

• Työturvallisuuden huomioiminen suunnittelussa on olennainen osa hyvää suunnitelmaa

• Työturvallisuusnäkökulmien ja työhön liittyvien riskien

pohdinnalla tulee myös hyvä ja tehokas työjärjestys

suunniteltua samassa yhteydessä

13.11.2007

Jukka Kärki

Kuinka turvallisuusmallia

lähdetään käytännössä toteuttamaan.

c Kival Oy / Kyösti Ikonen

13.11.2007

Jukka Kärki

Tehdään Yritys Oy:lle työturvallisuuden ja toiminnan kehittämissuunnitelma

Työturvallisuuden ja toiminnan kehittämishankkeen tarkoituksena on kehittää Yritys Oy:n työturvallisuus asetetulle tasolle, sekä tukea ryhmiä kehittämään toimintaansa yhdessä esimiehensä kanssa. Tavoitteena on tapaturmattomuus sekä toimintamalli, jossa työturvallisuus on aidosti osana arkipäivän johtamista ja käytännön toimintaa.

Riskikartoituksilla selvitetään parannuskohteet, joiden perusteella työturvallisuutta kehitetään työryhmäkohtaisena kehitysryhmätyöskentelynä. Ryhmien kehitysaiheita ohjaavat yritysjohdon linjaukset. Ryhmätasolla kuvataan ryhmän kannalta tärkeimmät kehittämisen kohteet ja toiminnalliset puutteet.

c Kival Oy / Kyösti Ikonen

13.11.2007

Jukka Kärki

1. Hanke käynnistetään aloituspäivällä, jossa esimiehille ja työsuojelu-organisaatiolle esitellään hankkeen toteutus ja tavoitteet sekä määritellään yhteiset tärkeimmäksi koetut kehityskohteet ja suuntaviivat ja menettelytavat.

2. Kehitysryhmätyöskentelynä toteutetaan ryhmien suurimpien riskien ja toiminnallisten kehityskohteiden määrittely ja priorisoiminen. Kehitysryhmiin osallistuvat kaikki esimiehet työntekijöineen.

3. Kehityskohteiden analysointi, jossa selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat nykyiseen ja toisaalta haluttuun toimintatapaan.

4. Kehityssuunnitelman laatiminen, joka tehdään analysoinnin perusteella. Yhtiötason kehityssuunnitelmassa linjataan kokonaisuus.

5. Kehityssuunnitelman toteutumisen tuki ja seuranta.• Yhtiötasolla koordinoidaan kokonaisuus ja varmistetaan, että laaditut

kehityssuunnitelmat toteutetaan.• Esimies arvioi työryhmänsä kanssa oman kehityssuunnitelmansa

toteutumisen.

Kehityshankkeen kuvaus.c Kival Oy / Kyösti Ikonen

13.11.2007

Jukka Kärki

c Kival Oy / Kyösti Ikonen

Kehitysryhmien kokoonpano ja ajankäyttö.

Kehitysryhmien koko on maksimissaan n. 6-8 henkilöä ja ne koostuvat luonnollisista esimieskohtaisista työryhmistä. Esimies osallistuu kaikkiin omien alaistensa kehitysryhmiin. Kukin ryhmä kokoontuu ohjatusti yhteen päivän kestävään istuntoon.

Hankkeeseen tarvitaan turvallisuuskoulutuksen ja kehittämisen ammattilainen tukihenkilöksi opastamaan esimiehiä ja työryhmiä käytännön kehitysryhmätyöskentelyn avulla.

Kehityshankkeen läpi vieminen yrityksessä kestää 1,5 – 2,5 vuotta, jonka jälkeen toimintaa jatketaan normaalina jokapäiväisenä työnä.

13.11.2007

Jukka Kärki

c Kival Oy / Kyösti Ikonen

Nykyisestä toiminnasta uuteen toimintatapaan

Miten nykyisin toimimme?

Mitä haittaa nykyinen

toimintatapa aiheuttaa?

Haluttu toimintatapa

Kehitysohjelma Konkreettiset toimenpiteet Vastuuhenkilöt Aikataulut

Nykyinen toimintatapa

Mitkä asiat ”pistävät” meidättoimimaan nykyisellä tavalla?

Miten haluaisimme toimia?

Mitkä asiat auttavat meitä

toimimaan uudella tavalla?

Mitä hyötyä tai haittaa uudesta toimintatavasta seuraa?

Kehitysohjelma Konkreettiset toimenpiteet Vastuuhenkilöt Aikataulut

13.11.2007

Jukka Kärki

SITOUDUMME HYVÄÄN TYÖTURVALLISUUTEEN JA

TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN

Yritys Oy

Yritysjohto Esimiehet Työntekijät

XXXXssa XX.XX.200x

Sopimus: