1

1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA

1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN

Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetus-

suunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta

ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita

ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetus-

suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja pe-

rusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koske-

vat päätökset.

Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuun-

nitelmaa. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat

perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat

perusopetuslaki ja – asetus

valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista

tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma

opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 §:n mukainen vuosittai-

nen suunnitelma

Pälkäneen kunnassa opetussuunnitelma laaditaan kuntakohtaisena. Oppilaiden huoltajat

ovat voineet vaikuttaa opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Lokakuussa

2003 Pälkäneen kunnassa tehtiin laaja kirjallinen kysely huoltajille, opettajille, rehtoreille,

muulle henkilökunnalle ja sivistyslautakunnalle koulutoimen arvoista ja nykytilasta.

1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

2

Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin

opetuksen järjestäminen edellyttää:

arvot ja toiminta-ajatus

yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

kieliohjelma

noudatettava paikallinen tuntijako

toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset

opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus

opetuksen mahdollinen eheyttäminen

aihekokonaisuuksien toteuttaminen

opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonai-

suuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa

valinnaisaineiden opetus

tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle

yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa

yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 oppilashuollon

suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen

eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus

oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvi-

oinnin kriteereihin

opinnoissa etenemisen periaatteet

todistukset

3

tietostrategia

toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.

2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon moni-

muotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hy-

väksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaalimallinen

ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus.

Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien

kunnioittamista.

Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa al-

kuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava

huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa,

saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomi-

oon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahan-

muuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentu-

mista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maa-

ilmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämys-

tä.

Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa

otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla

tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa se-

kä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitou-

tumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta..

Pälkäneen kunnan perusopetus perustuu perusopetuslaissa, valtioneuvoston asetuksessa

ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 määriteltyihin arvoihin. Nopeat

yhteiskunnalliset ja ympäristön muutokset, kansainvälistyminen ja teknologian nopea ke-

hittyminen asettavat koulullemme monia haasteita. Haluamme Pälkäneellä kasvattaa op-

pilaistamme vastuuntuntoisia, rehellisiä, tasapainoisia ja muita ihmisiä kunnioittavia nuoria,

4

jotka käyttäytyvät hyvin, ovat suvaitsevaisia ja yhteistyökykyisiä. Tavoitteisiin pääsemisek-

si pyrimme käyttämään monipuolisia työtapoja, joiden avulla nuori oppii arvioimaan rehelli-

sesti omaa ja muiden työtä ja siten hallitsemaan omaa elämäänsä ja kehittymään sosiaali-

sissa taidoissaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetuksen järjestämistä niin, että

se tukee oppilaan kulloistakin oppimis- ja kehitysvaihetta.

2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ

Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä.

Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa

oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa

sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.

Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja ter-

veen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja

taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraat-

tista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kult-

tuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäi-

seen oppimiseen.

Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuk-

sen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa

ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toiminta-

tavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kult-

tuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.

2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukai-

sesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee

olla yhteistyössä kotien kanssa, ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiske-

luympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman

mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti

tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistu-

5

misen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja

palvelut.

Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri

asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, ter-

veydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Suomi on myös

sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen

järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa.

Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvalli-

sesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle

ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvalli-

nen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai ter-

veyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään

ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventy-

miseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden koke-

muksiin.

Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja

osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja

yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista,

hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta

tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten

ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esi-

opetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusope-

tusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen

sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa.

2.4 PERUSOPETUKSEN RAKENNE

Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet

ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aine-

ryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kun-

kin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoai-

neiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hy-

vän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille

6

vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tunti-

jako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston ase-

tuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.

Vuosiluokkien 1−2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esi-

opetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdon-

mukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää

valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten.

Vuosiluokat 8−9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös

ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelä-

mässä.

Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. §:n 3. momentin mukaisesti on

päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-

ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opinto-

kokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien op-

piaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai

useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aine-

ryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättä-

vä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan

opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmälli-

sesti.

Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa

erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten

tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa

määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan

perusopetusasetuksen 11. §:n 3. momentin säännöksiä.

3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

3.1 OPPIMISKÄSITYS

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen

ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka

kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna eri-

7

laisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan

ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja

työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.

Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän

aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka op-

pimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin raken-

tuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista

tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muo-

doissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisäl-

tävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuu-

teen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmär-

tää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.

3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten

tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.

Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetus-

välineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä

luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat

monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien

sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuu-

den aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tu-

kea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilai-

suuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkko-

jen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huo-

miota.

Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksit-

täisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmis-

suhteisiin liittyvät tekijät.

Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti,

psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea

8

oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjau-

tuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäris-

tön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa.

Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja

kehittämiseen.

Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keski-

näistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentele-

mään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapii-

ri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.

3.3 TOIMINTAKULTTUURI

Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri määritellään opetussuunnitelman perusteissa. Pai-

kallinen toimintakulttuuri on yhtenevä valtakunnallisen perusteiden kanssa.

Koulujen toiminta-ajatuksena on kasvattaa oppilaita vastuuseen ja oma-aloitteisuuteen,

herättää halua elinikäiseen oppimiseen, innostaa hakemaan ja arvioimaan uutta tietoa

sekä oppia arvostamaan itseään, muita kulttuureita ja elämänkatsomuksia.

Koulujen tavoitteiden toteutumiseksi toimintakulttuureihin kuuluvat lukuvuosittain vaihtuvat

tai pitkäkestoiset painopistealueet ja teemat. Näitä ovat mm. hyvien tapojen korostaminen

päivittäin, lukemisharrastuksen kehittäminen, kansainvälinen toiminta, ilmaisutaito, kirjalli-

suus, työelämään tutustuminen, kummiluokka- ja ystäväluokkatoiminta, koulun ulkopuolel-

la tapahtuva opetus, retket, yökoulut ja urheilukilpailut. Koulussa järjestetyillä juhlilla, tee-

mapäivillä ja muilla tapahtumilla pyritään lisäämään viihtyvyyttä ja parantamaan yhteisölli-

syyttä sekä koulun ilmapiiriä. Hyvät tavat ja järjestyssäännöt ovat perusta sille, että kaikilla

on turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö. Koulujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan

vuosittain. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetuksen järjestämistä niin, että se tu-

kee oppilaan kulloistakin oppimis- ja kehitysvaihetta.

3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT

Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä eria-

lisiin oppimistehtäviin ja – tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Nii-

9

den avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Me-

netelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yh-

dessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman

tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun,

työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja

vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti

tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tu-

lee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin

ja leikkiin.

Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilai-

den kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne

virittävät halun oppia

ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen

ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoit-

teet

aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti

edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niis-

sä harjaantumista

kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioinnin taitoja

tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimisia

edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä

vastuun kantamista toisista

kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omata oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia

palautetta oman toiminnan reflektointia varten

auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikut-

taa siihen

kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa

10

Eriyttäminen

Eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetus-

ryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin op-

pimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä

itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väli-

set sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vai-

kutetaan oppimismotivaatioon. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia

haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omi-

en vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevi-

en oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta.

Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessin tuntemista, opetusryh-

män toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia.

Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asian-

tuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen ensisijainen tavoite on tukea oppilaan

opiskelua siten, että oppilas saavuttaa yleisopetuksen tavoitteet.

Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja ete-

nemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa

Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilai-

den osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryh-

mittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimis-

tilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Opetuksessa

otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot

oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia

mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllises-

opetuksen sisältöihin

käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin

työtapoihin

koulu- ja kotitehtävien määrään

käytettävissä olevaan aikaan

11

tä palautteesta. Eriyttämisessä tulee huomioida myös lahjakkaiden oppilaiden osaaminen

ja lahjakkuudet. Eriyttämisessä voi huomioida

ESIMERKKEJÄ ERIYTTÄMISESTÄ

1. Oppiaines

2. Oppimisprosessi

oppiaineksen

oppimisprosessin

tuotoksen

emotionaaliset tarpeet

oppimisympäristön

tiedon ja materiaalin rajaaminen ja muokkaus

esitäytetyt tai valmiit muistiinpanot

esitäytetyt kielten käännökset

tärkeimmät käsitteet, avainsanat, alleviivaukset, ydinsanat, mind map valmiina,

autettuna

lupa tehdä alleviivaukset kirjaan

eritasoiset tekstit, äänikirjat

suurennettu, selkokielinen teksti

havainnollistaminen, toiminnallisuus, kielellistäminen, visuaalisuus, moni-

kanavaisuus, monipuolisuus

esimerkit läheltä oppilasta

keskitytään perustehtäviin – vahvistetaan perustaitoja vaikeusasteeltaan erilaiset tehtävät

avoimet tehtävät – tehtävän toteutus oppilaan valinta – yksilölliset työtavat

koulu- ja kotitehtävät oppilaan oppimiskyvyn mukaiset

erilaiset tiedonhankintatavat ja opiskelutekniikat

yhteistoiminnallinen oppiminen

työparit, työryhmät, vertaistuki

12

3.

4.

5.

6.

7.

8.

3. Tuotos

erilaiset osaamisen kriteerit

ositetaan sanakoe, koe, tehtävät

lisäaika, lisäohjeistus

yksilön, parin ja ryhmän arviointia

tavoitteet, arviointikriteerit ja – tavat

suullinen, kirjallinen, toiminnallinen arviointi

numeerinen ja sanallinen arviointi

lunttilappukoe, kirja auki koe, oppilaiden laatimat koekysymykset

vihjeet, kaavat ja avainsanat kokeessa

monipuolinen osaamisen näyttö; esitys, draama, power point, esitelmä, ju-

liste, kuvateos, sarjakuva, tutkielma, projektityö, oppimispeli, oppimispäivä-

kirja, portfolio

avustajan, tietokoneen, apumateriaalien- ja välineiden käyttö

koekysymysten lukeminen ääneen

13

4. Emotionaaliset tarpeet

5. Oppimisympäristö

Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa ja yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden

ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomi-

oon.

4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

kannustus, motivaatio ja itsetunto

tunnetaitojen ohjaus

tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ohjaus

tilan ja paikan vaihtelu; pöytä, lattia, kirjasto, käytävä

verkko-oppimisympäristö

arjen rakenteet

resurssit

tuntien ja luokkien sijoittelu

palkkitunnit

joustavat ryhmittelyt; mahdollisuus työskennellä oppimiskyvyn mukaisesti

ärsykkeiden huomioiminen ja karsiminen

tavaroilla selkeät paikat, nimet löytämisen tukena

pelisäännöt, sopimukset, seuraamukset

esteettömyys, akustiikka, lisävalaistus

14

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Pälkäneen perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsittää oppilaan terveen

kasvun ja hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuutena. Opetuksen ja tuen järjestämisen

lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehi-

tystarpeet. Olennaista on havaita tuen tarve varhain ja järjestää tarvittavat tukitoimet ajois-

sa. Jokaisen opettajan työhön sisältyy opetuksen lisäksi ohjauksellisia ja oppilashuollolli-

sia tehtäviä. Koulunkäyntiin ja oppilaan hyvinvointiin liittyvä tuki rakennetaan yhteistyössä

opettajien, oppilaan ja hänen huoltajiensa ja tarvittaessa oppilashuoltopalveluihin kuuluvi-

en henkilöiden kanssa. Tukitoimien käytäntöjä ohjaavia periaatteita ovat

varhainen puuttuminen

yksilöllisyys

joustavuus

varhainen puuttuminen

oppilaslähtöisyys

asteittain vahvistuva tuki

huolella hoidetut nivelvaiheet

oppilaan ja huoltajien osallisuus

kasvatuskumppanuus

säännöllinen arviointi

moniammatillisuus

Varhaisen tuen rakenteeseen kuuluu laadukas pedagoginen osaaminen koulussa ja sitä

kautta riittävän tuetun perusopetuksen takaaminen kaikille oppilaille. Tämä sisältää henki-

löstön osaamisen kehittämisen ja koulun toimintamallien luomisen sellaisiksi, että oppilai-

den tarpeita voidaan joustavasti ottaa huomioon. Lisäksi varhaiseen tukeen sisältyy kaikki

koulun ennaltaehkäisevä työ. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja tuen aloittaminen

mahdollisimman nopeasti ehkäisevät ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia.

Yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle, huo-

lellisesti hoidetut siirtymät eri nivelvaiheissa ja muutostilanteissa ovat tuen järjestämisen

15

lähtökohtia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nivelvaiheiden tehostamiseen ja sen myötä

tuen jatkumon varmistamiseen. Esi- ja alkuopetus-, ala- ja yläkoulu- sekä yläkoulu ja toi-

sen asteen tiedonsiirrosta sopiminen ovat koulunjohtajien vastuulla. Erityisopetusta järjes-

tetään osa-aikaisena erityisopetuksena sekä erityisluokkaopetuksena eli pienryhmissä.

Oppilas voi opiskella joko osittain tai kokonaan pienryhmässä. Ratkaisut tuen järjestämi-

seksi tehdään yksilökohtaisesti.

Tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako määritellään

koulun oppilashuoltotyöryhmässä. Tuen tarvetta tulee arvioida jatkuvasti. Tuen oikea-

aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaa-

miseksi. Opetusjärjestelyjen ja oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti

suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan asteittain vahvistuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä

yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniamma-

tillisesti.

Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien/huoltajien ja koulun henkilökunnan

vuorovaikutussuhdetta kasvatuksessa ja opetuksessa. Kasvatus- ja opetushenkilöstön

sekä lapsen vanhempien/huoltajien tulee luoda luotettavat ja toinen toistaan kunnioittavat

vuorovaikutussuhteet. Huoltajalle tulee antaa tietoa oppilaan tukemisesta, ja varata tilai-

suus esittää näkemyksensä tuen antamisesta.

Pälkäneen oppilashuollon strategiassa määritellään yhtenäiset oppilashuollon käytännöt

sekä eri hallinnonaloja koskevat yhteistyömallit. Koulun yhteistyötahoja ovat muun muassa

koulukuraattori, perheneuvola, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja nuori-

sotoimi.

Tuen rakenne ja järjestäminen

Kasvun ja oppimisen tuki pyritään järjestämään Pälkäneellä ensisijaisesti oppilaan lähikou-

lussa. Pääpaino tuen järjestämisessä on yleisen ja tehostetun tuen keinojen käyttämises-

sä. Laadukas perusopetus on ennaltaehkäisevää tukea. Jos yleinen ja tehostettu tuki eivät

ole oppilaan kohdalla riittäviä, järjestetään opetus erityisen tuen keinoin. Oppilaan tarpeet

16

huomioiden opetus voidaan kuitenkin järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksena lä-

hikoulussa tai lähimmässä mahdollisessa koulussa, jossa on riittävät lapsen yksilölliset

oppimisen ja kasvun tukemiseen tarvittavat palvelut. Kasvun ja oppimisen tuki järjestetään

Pälkäneellä oppilaan tarpeiden ja opetuksen järjestämisedellytysten mukaisesti yleisope-

tuksen ryhmässä, osittain pienryhmässä tai kokonaan erityisluokalla. Pienryhmäopetusta

järjestetään Kostialla ja Yhteiskoululla.. Yhteiskoulu hallinnoi Kinnalan lastensuojelulaitok-

sen erityisopetusta. Epaalan, Harhalan, Laitikkalan, Aitoon, Kirkonkylän ja Rautajärven

alakouluissa oppilaan tuki järjestetään laaja-alaisena erityisopetuksena yhteistyössä luo-

kanopettajien kanssa.

Oppilaan sairauden tai vaikean elämäntilanteen yhteydessä opetusta voidaan järjestää

mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestä-

mään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen tervey-

tensä ja muut olosuhteet huomioiden on mahdollista. Koulukotiin sijoitetun oppilaan ope-

tuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa.

Lähikouluperiaate

Perusopetuslain (6§) mukaan kunnan tulee järjestää opetus siten, että oppilaan matkat

ovat asutuksen, koulun ja muun opetuksen järjestämispaikan sijainnin sekä

liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallinen ja lyhyt. Lain mukaan

kunnan tulee osoittaa edellä mainittujen kriteerien mukainen lähikoulu. Oppilaan yleinen,

tehostettu ja erityinen tuki annetaan kunnan osoittamassa lähikoulussa. Oppilaan

yksilöllinen erityisen tuen tarve voi kuitenkin määrittää lähikouluksi muun koulun kuin

oppilaan asuinpaikkaa lähinnä olevan koulun. Lähikouluperiaatetta määritettäessä tulee

huomioida ensisijaisesti oppilaan tarpeet huomioimalla myös oppilaan sosiaalisten taitojen

ylläpitäminen. Oppilaan ystävyyssuhteet muodostuvat hänen luonnollisella

asuinalueellaan, siellä, missä hän viettää vapaa-aikaansa ja käy koulua.

Opetuksen järjestäjän ensisijaisena tehtävänä on huomioida oppilaan oikeus lapsen

lähimpään kouluun järjestämällä lapsen lähikouluun riittävät resurssit yleiseen,

tehostettuun ja erityiseen tukeen. On olennaisen tärkeää vahvistaa oppilaan myönteistä

17

minäkuvaa ja tervettä itsetuntoa ja pitää huoli tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä.

Lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin ryhmän

jäsenenä, koululaisena ja oppijana. On aina mietittävä ensisijaisesti sitä, kuinka lasta ja

nuorta voitaisiin tukea niin, että hän voisi jatkaa koulunkäyntiään omassa ryhmässään.

Lapselle ja nuorelle on tarjottava hänen omasta kehitystasosta ja tarpeista lähtevää

toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta sekä hänen oppimisvalmiuksiensa tietoista

tukemista. Erityisopettajat toimivat yhteistyössä luokanopettajan ja aineenopettajien

kanssa tukea suunniteltaessa. Opetusjärjestelyjen tulee olla joustavia. Erityistä tukea

tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestäminen tulee olla oppilaan edun mukaista.

Inklusiivisella opetuksella tarkoitetaan opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas

saa riittävän ja oikea-aikaisen tuen oppimiselleen ja muulle kasvulleen. Inklusiivisuus on

periaate, joka edellyttää sekä järjestelmän että toimintarakenteiden, toimintakulttuurin ja

pedagogisten menetelmien kehittämistä.

Kolmiportainen tukijärjestelmä

18

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen rakenteessa edetään yleisestä tuesta tehostetun tuen

kautta kohti erityistä tukea. Yleisen ja tehostetun tuen keinot ovat suurelta osin samat,

mutta tehostetun tuen aikana lapselle laaditaan oppimissuunnitelma ja tukikeinojen käyttö

on suunnitelmallisempaa. Erityisessä tuessa erityispedagoginen osaaminen muodostaa

oppilaiden tuen perustan. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että

oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan, yksilölli-

sestä usealle lapselle samanaikaisesti annettavaan tukeen tai yhden tukimuodon tarpees-

ta useamman tukimuodon tarpeeseen. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset op-

pijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen estei-

den ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen.

Oppilaan tuentarpeen arviointi ja toimenpiteet

19

Tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti osana perusopetusta. Arviointi sisältää oppiaineisiin

liittyviä kokeita, tehtäviä ja oppilaan itsearviointeja. Arviointi on jatkuvaa ja oppilaan oppi-

mista positiivisesti tukevaa. Tuen tarpeen arviointiin liittyy myös erityisopettajan tekemät

testit ja seulonnat, jotta saadaan lisätietoa oppilaiden tuen tarpeesta ja edistymisestä. Näi-

hin käytäntöihin liittyen Pälkäneellä on sovittu erityisopetuksen testaamiskäytännöt (LIITE).

Tuen tarvetta arvioidaan myös yhteistyössä terveydenhoitajan ja muiden oppilashuollolli-

seen työhön osallistuvien henkilöiden kanssa. Tavoitteena on tuen tarpeen varhainen tun-

nistaminen ja oikea-aikainen tukimuotojen järjestäminen. Oppilashuoltoryhmä koordinoi

tuen järjestämiseen liittyviä asioita.

Tuen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa

Tuen järjestämistä suunniteltaessa ja toteutettaessa tehdään aina yhteistyötä huoltajien

kanssa. Huoltajille annetaan tietoa koulun tuen järjestämisen toimintatavoista ja menette-

lyistä. Huoltajilla on oikeus tulla kuulluksi tukitoimia suunniteltaessa. Huoltajat ja oppilas

osallistuvat tukitoimien suunnitteluun. Huoltajat ja oppilas osallistuvat myös yksilöllisten

suunnitelmien laatimiseen.

Henkilöstön keskinäinen yhteistyö

Tuen järjestämiseen osallistuvat oppilaskohtaisesti tarvittavat henkilöt. Pääasiallinen vas-

tuu tukitoimien toteuttamisesta on alakoulussa luokanopettajalla ja yläkoulussa aineen-

opettajilla ja luokanvalvojalla yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. Oppilaan tukitoimiin

voivat osallistua myös erityisopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Yhteistyöstä ja vastuualueis-

ta määritellään oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä

koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Oppilashuoltotyöryhmällä on entistä suurempi vas-

tuu tukitoimien suunnittelussa ja koordinoinnissa. Oppilashuoltoryhmä arvioi ja ohjaa tarvit-

taessa opettajaa tukitoimien käytännönjärjestelyissä. Erityisopettaja toimii konsultoivana

työparina opettajalle. Yhdessä erityisopettajan kanssa suunnitellaan ja toteutetaan tarvitta-

via tukitoimia. Myös koulunkäyntiavustajan on oltava riittävästi tietoinen oppilaan tukemi-

seen liittyvistä asioista. Opettaja ohjaa koulunkäyntiavustajaa oppilaan tukemiseen liittyen.

Usein oppilaan opetuksen järjestämistä varten tarvitaan moniammatillista yhteistyötä eri

20

tahojen kesken. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi koulukuraattoria, koulupsykologia,

koululääkäriä, erikoislääkäriä, sosiaalityöntekijää tai muita asiantuntijoita konsultoimalla.

VASTUUT JA TYÖNJAKO LAKISÄÄTEISIIN PROSESSEIHIN LIITTYEN PÄLKÄNEELLÄ

Pedagogien arvio

Päävastuu pedagogisen arvion laatimisesta on alakoulussa luokanopettajalla. Luokanopet-

taja pyytää tarvittavat lisätiedot muun muassa työskentelytaidoista, keskittymisestä, läk-

syistä, toiminnanohjauksesta ja sosiaalisista taidoista myös muilta oppilasta opettavilta

opettajilta. Yläkoulussa päävastuu pedagogisen arvion laatimisesta on aineenopettajalla.

Aineenopettajat voivat laatia pedagogisen arvion yhdessä, jos oppilaalla ilmenee tarve

siirtyä yleisestä tuesta tehostettuun tukeen useammassa oppiaineessa. Luokanvalvoja

pyytää tarvittavat muut opiskelun kannalta tärkeät tiedot muilta oppilasta opettavilta opetta-

jilta muun muassa tukea kaipaavat osa-alueet, tarkkaavaisuus, läksyistä huolehtiminen,

motivaatio, poissaolot, käyttäytyminen ja sosiaaliset taidot. Erityisopettajan rooli pedago-

gisen arvion kohdalla on lähinnä konsultoiva. Erityisopettajalla on tässä vaiheessa jo mah-

dollisesti tietoa oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnistä sekä tarvittavista tukitoimista.

Koulunjohtaja vastaa siitä, että pedagoginen arvio tulee käsitellyksi lain vaatimalla tavalla

luokanopettajan, aineenopettajan ja luokanvalvojan toimesta ja että asiakirja käsitellään

viipymättä moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä. Oppilashuoltotyöryhmän selvi-

tys ja päätös kirjataan pedagogiseen arvioon. Oppilasta pääsääntöisesti opettava luokan-

opettaja tai aineenopettaja tekee yhteistyötä erityisopettajan kanssa ja sopii mahdollisista

jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa.

Oppimissuunnitelma

Päävastuu oppimissuunnitelman laatimisesta on alakoulussa luokanopettajalla. Oppimis-

suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan myös muiden oppilasta opettavien opettajien nä-

kemykset. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Ylä-

koulussa päävastuu oppimissuunnitelman laatimisesta on luokanvalvojalla yhteistyössä

aineenopettajien kanssa. Erityisopettajan rooli oppimissuunnitelman laatimisessa on lähin-

21

nä konsultoiva. Erityisopettaja osallistuu oppilaan tukitoimiin tehostetun tuen vaiheessa.

Koulunjohtaja vastaa siitä, että oppimissuunnitelma laaditaan lain vaatimalla tavalla tehos-

tetun tuen vaiheessa. Oppimissuunnitelman toteutumisen ja oppilaan opiskelun edistymi-

sen seurannan arviointi ovat myös koulunjohtajan vastuulla.

Pedagoginen selvitys

Pedagoginen selvitys laaditaan moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. Pedagogi-

sen selvityksen kirjallinen kokoamisvastuu on erityisopettajalla. Laadinnassa mukana ovat

oppilasta opettavat opettajat ja muut tarvittavat asiantuntijat. Koulunjohtaja vastaa siitä,

että pedagoginen selvitys tulee tehtyä ja käsiteltyä oppilashuoltotyöryhmässä. Johtaja vas-

taa myös siitä miten oppilasta ja huoltajaa kuullaan ennen erityisen tuen päätöstä tehtäes-

sä. Koulunjohtaja huolehtii siitä, että pedagoginen selvitys toimitetaan sivistystoimenjohta-

jalle päätöksen tekoa varten ja hän valvoo päätösprosessin lain mukaista etenemisproses-

sia.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

Päävastuu HOJKS.n laatimisesta on alakoulussa luokanopettajalla. Yläkoulussa päävas-

tuu ainekohtaisen HOJKS:n laatimisesta on aineenopettajalla. Luokanvalvoja vastaa

HOJKS -asiakirjan perustietojen kirjaamisesta, kun oppilas opiskelee oman ikäryhmänsä

kanssa. Erityisopettaja vastaa sekä ala- että yläkoululla pienryhmässä kokonaan opiskele-

vien oppilaiden HOJKSien kirjaamisesta. Erityisopettajan rooli on lähinnä konsultoiva sil-

loin, kun päävastuu suunnitelman laatimisesta on luokanopettajalla tai aineenopettajalla.

Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Kou-

lunjohtaja vastaa siitä, että HOJKSit tulevat laadittua lain edellyttämällä tavalla, ja päivitet-

tyä vähintään kerran lukuvuodessa ja myös aina oppilaan tuen järjestämisen muuttuessa.

Johtaja huolehtii HOJKS- asiakirjojen arkistoinnin järjestämisestä Pälkäneen kunnan arkis-

tosuunnitelman mukaisesti. Koulunjohtaja osallistuu tarvittaessa HOJKS -palavereihin ope-

tusjärjestelyjä ja resursseja suunniteltaessa.

4.1 YLEINEN TUKI

22

Vaihe 1 Opettajan huoli herää. Toimenpiteet:

yhteistyö ja yhteisen ymmärryksen hakeminen huoltajan/huoltajien/ lähikolle-

gan/erityisopettajan/terveydenhoitajan/kuraattorin kanssa

työn- ja vastuunjako kodin kanssa

tarvittavat muutokset oppimisen tukemisessa: oppilaan lisäohjeistus, tarkkaa-

vuuden, käyttäytymisen, omantoiminnanohjauksen tukeminen, eriyttäminen,

tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus

tarvittaessa oppimissuunnitelma

oppilashuoltotyöryhmän tuki

YLEISTÄ TUKEA ON, KUN

Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea

huomioidaan oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet opetuksessa

huomioidaan oppilaiden oppimistyylit ja – tekniikat

käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä ja – materiaaleja

eriytetään oppisisältöjä, materiaaleja, aikaa ja menetelmiä

käytetään apumateriaaleja toiminnanohjauksen ja oppimisen tukena

käytetään struktuuria mm. päivän ohjelma

käytetään tarkkaavuuden ja käyttäytymisen tukitoimia

käytetään opetusta havainnollistavaa materiaalia

käytetään toiminnallisia työmenetelmiä

käytetään joustavia opetusryhmittelyjä

käytetään tiimi- ja samanaikaisopetusta

tehdään yhteistyötä kodin kanssa

tehdään yhteistyötä erityisopettajan kanssa

tehdään yhteistyötä oppilashuollon ja muiden yhteisyötahojen kanssa

annetaan tukiopetusta, läksytukea

käytetään tarvittaessa koulunkäyntiavustajan tukea

23

Oppimissuunnitelma voidaan laatia osana yleistä tukea. Yleisen tuen vaiheessa oppimis-

suunnitelmaa voidaan käyttää esimerkiksi osana oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävää

yhteistyötä. Oppimissuunnitelman avulla voidaan korostaa oppilaan yksilöllisiä vahvuuksia

ja suunnitella yleisen tuen keinoja niille osa-alueille, jossa oppilas tarvitsee tukea. Yksilölli-

set tavoitteet voidaan asettaa oppiainekohtaisesti.

4.2 TEHOSTETTU TUKI

Vaihe 2

Oppimisen tukeminen, opetukseen liittyvät tilannetekijät ja resurssit selvitetään laajemmin

kuin vaiheessa 1. Opettaja(t) tekee/tekevät tilanteesta pedagogisen arvion. Opetta-

ja/opettajat voi/voivat käyttää pedagogisen arvion laatimisen apuna tukitoimien suunnitte-

lu- ja arviointilomakkeita (LIITTEET). Lapsen oppimisen ja normaalin iänmukaisen toimin-

takyvyn kartoittaminen voi tehostetun tuen vaiheessa liittyä joihinkin seuraavista osa-

alueista:

tärkeät ihmissuhteet kuten vanhemmat, opettajat, muut tärkeät ihmiset lapsen elä-

mässä

opetusjärjestelyt ja niihin liittyvät resurssit

kehitykselliset psyykkiset tekijät kuten itsetunto, minäkuva, aloitteellisuus, kontrolli-

hallinta, keskittyminen

kehitykselliset psyykkiset tekijät kuten kieli, asioiden hahmottaminen, ajattelukyky

neurologiset tekijät kuten vireystila, visuaaliset, auditiiviset, motoriset valmiudet

kaikkien em. yhteisvaikutus

Toimenpiteet:

oppimisen tehostettu tukeminen: tarkkaavuuden, käyttäytymisen, omantoiminnan-

ohjauksen tukeminen, eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, saman-

aikaisopetus, kodin tuki, ym. yksilölliset opetusjärjestelyt

oppilashuoltotyöryhmän tuki

terveydenhoitajan, kuraattorin, perheneuvolan tai muun asiantuntijatahon palvelut

oppimissuunnitelman laatiminen

24

tarvittaessa oppilashuollon yhteistyö perhetyöntekijöiden, nuorisotoimen ja järjestö-

jen kanssa

avustajan tuki

tarvittaessa lastensuojelu

Vaihe 3

Oppilashuoltoryhmä tarkastelee oppimisen taustalla olevia aikuissuhteita. Kartoitetaan

kolmion lapsi – huoltaja – opettaja vuorovaikutusdynamiikkaa.

LAPSI

HUOLTAJA OPETTAJA

Kartoitetaan yhdessä oppilashuoltotyöryhmän kanssa tukitoimien toimivuus ja saatavuus

opettajan kollegiaalisen tuen tila

muun auttajaverkoston saatavuus

asiantuntijoiden näkökulmat tilanteesta

mietitään vanhempien kanssa vanhempien antamaa tukea oppilaalle joko perus-

vuorovaikutuksen (positiivinen yhdessäolo ja rajat) tai koulutyön tukemisen kannalta

mietitään lisäksi miten yhteistyö vanhempien ja opettajan välillä toimii erityisesti esil-

le nousseiden haasteiden kannalta

Toimenpiteet:

25

vanhemmuuden tukeminen: kuraattorin palvelut, perheneuvolaan ohjaus

opettajan tukeminen: kollegiaalinen tuki, erilaiset ryhmäjaot, samanaikaisopetus,

työnohjaus, johdon tuki, koulutus

oppilaan tukeminen: arvioidaan tukitoimia, lisätään tarvittaessa aikuisen kanssa yh-

dessäoloa

oppimissuunnitelman toteutumisen arviointi

tarvittaessa lastensuojelu

TEHOSTETTUA TUKEA ON, KUN

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio on oppi-

laan opettajien ja hänen kanssaan yhteistyötä tekevien aikuisten arvio tehostetun tuen tar-

peesta. Pedagogisessa arviossa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti yleisen tuen

aikana laadittua oppimissuunnitelmaa tai kuntoutussuunnitelmaa. Tehostetun tuen aloitta-

huomioidaan oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet

huomioidaan oppilaiden oppimistyylit ja – tekniikat

muokataan opetusmenetelmiä ja – materiaaleja

eriytetään oppisisältöjä, materiaaleja ja aikaa

käytetään apumateriaaleja toiminnanohjauksen ja oppimisen tukena

käytetään struktuuria

käytetään tarkkaavuuden ja käyttäytymisen tukitoimia

käytetään opetusta havainnollistavaa materiaalia

käytetään toiminnallisia opetusmenetelmiä

käytetään joustavia opetusryhmittelyjä

käytetään tiimi- ja samanaikaisopetusta

tehdään tehostettua yhteistyötä kodin ja erityisopettajan kanssa

tehdään yhteistyötä oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden kanssa

annetaan tukiopetusta, läksytukea

käytetään koulunkäyntiavustajan tukea

kartoitetaan tukitoimien saatavuus ja toimivuus

kartoitetaan vuorovaikutussuhteiden toimivuus

käytetään E- kirjoja, vaikka lapsi ei ole erityisen tuen piirissä, tavoitteet OP-

Sista, ei kirjasta

26

minen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitel-

lään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltotyöryhmässä. Pe-

dagogisessa arviossa kuvataan

Oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa

Oppimissuunnitelma toimii yksilöllisten tukimuotojen ja opetuksen suunnittelun välineenä.

Oppimissuunnitelma antaa tärkeää tietoa oppilaalle ja huoltajalle oppimisen ja koulun-

käynnin tukemisesta sekä auttaa oppilasta hahmottamaan koulunkäyntiinsä liittyviä asioita.

Se on myös väline opettajan oman työn suunnittelulle. Oppimissuunnitelma ei mahdollista

oppiaineiden yksilöllistämistä vaan sitä varten tarvitaan aina erityisen tuen päätös.

4.3 ERITYINEN TUKI

Vaihe 4

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoittei-

den saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko

yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen

päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista.

Erityisentuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea

niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle

peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä

kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan.

oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena

oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista

oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liit-

tyvät erityistarpeet

arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä,

oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

27

Opettaja(t) tutustuu/tutustuvat paremmin lapsen tilanteeseen yhteistyössä vanhempien

kanssa. Selvitetään meneillään olevat tai aiemmat kuntoutukset, hoidot ja terapiat ja niistä

mahdollisesti olevat lausunnot. Jatkotoimien kannalta on tärkeää, ettei tutkimus- tai hoito-

toimenpiteissä tule päällekkäisyyksiä ja että aiempi tutkija- tai hoitava asiantuntijaverkosto

voidaan aktivoida uudelleen. Vanhempien käsitys vaikeuksien kehityksestä on tärkeä; on-

ko viitteitä kehityksellisestä, pitkän ajan ongelmasta vai onko lapsen tilanne perheessä

tullut vastikään uutena esille. Mikäli tietoon tulee uusia asioita ja toimijoita nämä asiat ja

mahdolliset toimijat kootaan yhteen syvennettyyn tilannekartoitukseen.

Toimenpidevaihtoehdot

jatketaan edellisiä tukitoimia

esitetään erityisen tuen päätöstä

laaditaan oppilashuoltotyöryhmälausunnon ja hallinnollisen päätöksen jälkeen

HOJKS

tarvittaessa verkostoyhteistyö

sovitaan tarvittaessa lisätutkimuslähetteestä/lähetteistä

Oppilas ohjataan perheneuvolaan, lastenpsykiatrialle, lääkärille tms. erityistason tutkimuk-

siin yhteistyössä huoltajien kanssa. Olennaista on lähetteessä kirjallisesti kuvata tiedossa

olevat aiemmat tutkimukset, terapiat ja tämän hetken ongelmat, miten, missä, millä intensi-

teetillä ne esiintyvät, miten ne häiritsevät lapsen oppimista ja iänmukaista toimintakykyä.

Lähetteen saava yksikkö tutkii oppimisen taustalla olevat kehitykselliset perusvalmiudet.

kutsutaan koolle verkostopalaveri, jossa on mukana vanhemmat, tutkinut taho ja

oppilashuoltoryhmän edustus

päivitetään HOJKS

Toimenpidevaihtoehdot

jatketaan oppilashuollon, tarvittaessa kuntoutus, hoito tai terapian ja verkostoyhteis-

työn tuella

lähete tarkempiin fyysisten eli rakenteellisten ja neurologisten tekijöiden tutkimuksiin

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten

28

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava

oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen

selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten erityisopettaja hankkii

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan

Tukijärjestelyt voivat sisältää muun muassa opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuol-

toon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiske-

lumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen

lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausun-

toja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys.

Pedagogisen selvityksen laadinnassa hyödynnetään aiemmin laadittuja pedagogista arvio-

ta, oppimissuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan

tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvi-

oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen

etenemisestä

moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen oppilaan

saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta

tarvittaessa psykologin, lääkärin, muun asiantuntijan lausunnon tai vastaavan

sosiaalisen selvityksen

oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena

oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista

oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistar-

peet

arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollol-

lisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiainees-

sa yksilöllistetyn oppimäärän

29

tys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli

katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä

päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.

Erityisen tuen päätöksen tekeminen

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- ja perusopetuksen alkamista tai esi- ja pe-

rusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun

tuen antamista. Tällöin oppilaan erityisen tuen päätöksen tulee perustua psykologiseen tai

lääketieteelliseen arvioon, jossa ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden,

kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuok-

si voida muuten järjestää.

Koulunjohtaja vastaa siitä, että moniammatillisena oppilashuoltotyönä laadittu pedagogi-

nen selvitys toimitetaan sivistystoimenjohtajalle. Sivistystoimenjohtaja tekee hallinnollisen

päätöksen erityisen tuen aloittamisesta. Sivistystoimenjohtaja vastaa siitä, että erityisen

tuen päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti oppilaan huoltajille ja koulunjohtajalle. Erityisen

tuen päätös tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosi-

luokalle siirtymistä.

Sivistystoimenjohtaja päättää pedagogisen selvityksen ja oppilashuollon moniammatillisen

työryhmän selvityksen perusteella oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kan-

nalta seuraavat merkittävät asiat erityisen tuen päätöksessä

Erityisen tuen päätöksessä tulee määrittää tarvittavat avustaja- ja tukipalvelut sekä oppi-

laan pääsääntöinen opiskelupaikka. Oppilaan opetuspaikkaa päätettäessä tulee aina ensin

selvittää lähikoulun mahdollisuudet erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opettamiseen. Täl-

oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä

mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut

muut tarvittavat palvelut

(mm. aamu- ja iltapäiväkerho, kuljetus)

tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen

(mm. poikkeava vuosiviikkomäärä, opiskelu toiminta-alueittain)

30

löin arvioidaan koulun ja luokan tarvitsemat resurssit ja tukitoimet. Jos oppilaan tuen tarve

on erityisen vaativa, eikä opetusta voida järjestää lähikoulussa, järjestetään opetus siellä,

missä opetus voidaan järjestää parhaiten oppilaan edun mukaisesti.

4.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT

4.4.1 OPPIMISSUUNNITELMA

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja

siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyt-

tyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvit-

taessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.

Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnois-

saan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kun-

kin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin ja kanssa tehtä-

vää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin

tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan

vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma an-

taa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan

oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen

tuen päätöksen.

tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa

tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huolta-

jan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus

suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille.

Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot

sen mukaan kun oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää

oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityispiirteet

oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liit-

tyvät tavoitteet

opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa

31

pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmene-

telmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuväli-

neet, oppimateriaalit ja muu tuki

fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolli-

set, ohjaukselliset tai muut ratkaisut

moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet

yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri

tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi

suunnitelman laatimiseen osallistuneet

Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laa-

dittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa.

Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan

luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiope-

tuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty.

Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuun-

nitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetus-

suunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosi-

luokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti. Jos tällainen hallin-

topäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma.

Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja

määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppi-

laan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin

osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perus-

opetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot

huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan

liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen

oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.

Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toi-

mintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma si-

sältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimis-

32

suunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen kou-

lussa ja muissa oppimisympäristöissä.

Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea

Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää so-

veltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunni-

telma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja

kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman

avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta.

Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana

Oppilaan, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai sa-

manaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimis-

suunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan.

Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunni-

telma on laadittava, eleli siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä

tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. tehostetun tuen vaiheessa opiske-

lun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitys-

tä.

4.4.2 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA

SUUNNITELMA, HOJKS

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilö-

kohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Suunnitelmasta tulee

ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen an-

taminen.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetus-

suunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat

33

suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä.

Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pit-

käjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimi-

seen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä,

pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista.

HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimi-

en järjestäminen edellyttää:

oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet

oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä op-

piaineiden vuosiviikkotuntimäärät

opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen op-

pimäärä

oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liit-

tyvät tavoitteet

edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri

tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi

pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusme-

netelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvä-

lineet, oppimateriaalit ja muu tuki

fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollol-

liset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut

erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden,

muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri

toimijoiden vastuualueet

kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai eri-

tyisopetuksen ryhmässä – kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen

ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä

moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet

kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odotta-

van oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta

34

oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteis-

työstä toiminnan järjestäjän kanssa

yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

suunnitelmaan laatimiseen osallistuneet

Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän

mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi

luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden

oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt

edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri

tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa,

joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan

Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten

kohtien lisäksi

kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskei-

sistä sisällöistä toiminta-alueittain

edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri

tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynne-

tään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista

selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunni-

telma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppi-

laan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOKS- asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat

yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muu-

toksenhakukeinoilla.

Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppi-

laan tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitel-

maa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Koke-

mukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata

35

HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas

siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.

5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI

5.1.1 TUKIOPETUS

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimi-

sessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (16§). Tukiopetus tulee aloittaa

heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen

opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta

voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, mutta toiminta

on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Myös oppi-

las itse ja huoltaja voivat pyytää tukiopetusta. Huoltajan pyynnöstä oppilaalle myönnetyn

loman aiheuttama tilapäinen tuen tarve ei saa olla este tukiopetuksen antamiseen. Opetta-

ja kirjaa tukiopetuksen antamisajankohdan, sisällön ja osallistujat. Tukiopetusta voidaan

antaa tuen kaikilla tasoilla.

Tukiopetus yleisen tuen aikana

Opettaja seuraa oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä.

Hän tekee aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle ja tiedottaa siitä huoltajalle.

Tukiopetus tehostetun tuen aikana

Ennen tehostetun tuen aloittamista tehtävässä pedagogisessa arviossa arvioidaan mm.

yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja tarve jatkossa. Oppilaan tarvitsema

tukiopetus, alkamisajankohta ja vastuuopettaja(t) kirjataan oppimissuunnitelmaan.

Tukiopetus erityisen tuen aikana

36

Ennen erityisen tuen päätöstä tehtävässä pedagogisessa selvityksessä arvioidaan mm.

tehostetun tuen aikainen tukiopetuksen riittävyys ja tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa

oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan oppilaan HOJKS-

asiakirjaan. Tukiopetuksella pyritään vastaamaan oppilaan tilapäiseen tuen tarpeeseen.

Laaja-alainen erityisopettaja ja erityisluokanopettaja arvioivat yhdessä oppilaiden tuen tar-

peen erityisen tuen aikana ja tekevät keskinäisen työnjaon.

Tukiopetuksen toteuttamistavoista ja resursseista

Tukiopetusta voidaan antaa joko tarpeeseen liittyvien oppituntien aikana tai oppituntien

ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryh-

mässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Joillakin Pälkäneen kouluilla käytetään tu-

kiopetuksen muotona läksyparkkia. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää

tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle

ovat ominaista yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen jär-

jestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan

löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Tukiopetus voi sisältää paitsi oppiainetta kos-

kevaa tukemista niin myös oppimisen ohjaamista esimerkiksi läksyjenteko, lukutekniikka,

oppimisstrategiat ja opiskelutaidot. Tukiopetusta voi antaa oppilaan oma opettaja tai tarvit-

taessa toinen opettaja tai erityisopettaja. Tukiopetukseen tarvittava resurssi on osa koulun

kokonaistuntikehystä.

5.1.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada

osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voi-

daan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien

ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on

kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä

oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pien-

ryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelle-

tään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja

37

oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan

antaa kaikilla tuen tasoilla.

Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-

aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan

kanssa. huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-

aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä

myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa.

Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea

Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaito-

ja. oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saa-

da tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.

Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana

Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vah-

vistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan

yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve

osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävässä oppimis-

suunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja

järjestäminen.

Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana

Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä

opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman

osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetuk-

seen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityis-

opetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.

38

Osa-aikainen erityisopetus Pälkäneellä

Pälkäneellä osa-aikainen erityisopetus on osa sekä yleistä, tehostettua ja erityistä tukea.

Sen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Aloitteen osa-aikaisen

erityisopetuksen järjestämisestä oppilaan kohdalla voi tehdä esimerkiksi luokan- tai ai-

neenopettaja, luokanohjaaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, oppilashuoltoryhmä tai huolta-

ja. Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet ovat

mahdollisimman varhainen tuki

oppimisen perustaitojen vahvistaminen

oppimisvalmiuksien ja -vaikeuksien arviointi

oikein suunnattu tuki

lukemisen, kirjoittamisen, puheopetuksen, kielten ja matematiikan oppimisen tuki

sosiaalisten ja motoristen taitojen tuki

yhteistyö ja konsultointi

Laaja-alainen erityisopetus on osa-aikaista erityisopetusta, jonka tavoitteena on tukea op-

pilaita, joilla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia. Osa-aikainen erityisopetus toi-

mii joustavasti koulutyön yhteydessä yksilö-, pienryhmä tai samanaikaisopetuksena. Opet-

tajan ja erityisopettajan yhteistyö osa-aikaisen erityisopetuksen osalta on tärkeää. Opetuk-

sen suunnittelussa osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisedellytykset on myös otettava

huomioon. Esimerkiksi erilaiset lukujärjestyksen oppiainekohtaiset ryhmittelyt voivat mah-

dollistaa joustavia opetusjärjestelyjä, samanaikaisopetusta ja osa-aikaisen erityisopetuk-

sen toteuttamista. Laaja-alainen erityisopettaja toimii yhteistyössä luokan-/aineenopettajan

ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa suunnitellen, toteuttaen sekä arvioiden tuen tar-

vetta, tukimuotoja sekä riittävyyttä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana. Laaja-

alaisen erityisopettajan työnkuvaan kuuluu oppimisvaikeuksien kartoittaminen seulovien

testien ja arviointien avulla.

Osa-aikainen erityisopetus voi sisältää myös opettajan konsultointia ja yhteistä suunnitte-

lua oppilaan tukemiseen liittyen. Laaja-alaiset erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ar-

vioivat tuen riittävyyttä, kohdentumista ja toimivuutta säännöllisesti vuosittain yhdessä si-

vistystoimenjohtajan ja rehtoreiden kanssa. Laaja-alaiset erityisopettajat voivat toimia

mahdollisuuksien mukaan myös esiopetuksessa yhteistyössä kiertävän erityislastentar-

hanopettajan kanssa sovitulla tavalla.

39

Yhteiskoululla laaja-alainen erityisopettaja ja erityisluokanopettaja tekevät yhteistyötä

suunnitellen tuen suuntaamista, riittävyyttä ja toimivuutta säännöllisesti jaksoittain yhdes-

sä. Yhteiskoululla erityisopettajan työnkuvaa määrittää ensisijaisesti oppilaan ja oppilas-

ryhmän yksilölliset tarpeet. Yhteiskoululla molemmat erityisopettajat työskentelevät mah-

dollisimman paljon yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Laaja-alainen erityisopettaja ja

erityisluokanopettaja osallistuvat lukujärjestyksensä mahdollisuuksien mukaan samanai-

kaisopetukseen. Yhteiskoululla molemmat erityisopettajat tukevat aineenopettajia oppilai-

den sosioemotionaalisen kasvun tukemisessa.

Laaja-alaisen erityisopettajan yhteistyötahot tuen porrastuksen eri vaiheissa

Tuenporrastuksen vaihe Erityisopettajan tehtävä Yhteistyökumppanit

Yleisopetus Oppimisvaikeuksien seulon-

ta, pedagoginen kuntoutus,

tiedotus

luokanopettaja(t),

aineenopettaja(t),

huoltajat, erityisopettajat

Arviointikeskustelu/van-

hempainvartti ja muu yhteis-

työ kotien kanssa

Oppilaantuntemusta syven-

tävän tiedon tuottaminen ja

jakaminen, tarvittaessa osal-

listuminen

Luokanopettaja(t), luokanval-

voja(t), huoltajat

Opetuksen eriyttäminen Tukea yleisopetusta ja oppi-

lasta korjaavan/ kuntoutta-

van opetuksen keinoin

Luokanopettaja(t),

aineenopettaja(t)

Tukiopetus Tarvittaessa sovitut tehtävät Luokanopettaja(t), aineenopet-

taja(t)

Tehostettu tuki Oppilaan oppimisvaikeuksien

tai muun tuen tarpeen ha-

vainnointi ja kuntoutus, oppi-

laan kokonaisvaltainen tu-

keminen, oppilaan edun-

mukainen toiminta yhteisös-

sä, tarvittaessa oppimis-

suunnitelman laadintaan ja

seurantaan osallistuminen,

osa-aikaisen erityisopetuk-

sen vaikutuksen, riittävyyden

ja tarpeen arviointiin osallis-

tuminen

Luokanopettaja(t),

aineenopettaja(t),

OHR,

työyhteisö,

huoltajat,

asiantuntijat

40

Yleinen, tehostettu ja erityi-

nen tuki

Oppimisvaikeuksien asian-

tuntija ja oppilaan sitä kos-

kevan tiedon tuottaminen ja

jakaminen, siirtoprosessiin

osallistuminen, tuen vaiku-

tuksen, riittävyyden ja tar-

peen arviointiin osallistumi-

nen

OHR

asiantuntijat

huoltajat

kouluviranomaiset

Erityisoppilas kokonaan

yleisopetuksessa

Oppimisvaikeuksien asian-

tuntija, materiaalin tuotta-

ja/jakaja, konsultaatio

Luokanopettaja(t), aineenopet-

taja(t)

Erityisoppilas yleisope-

tuksessa ja osittain erityis-

opetuksessa

Sovittujen oppimäärien opet-

taminen, oppimisvaikeuksien

kuntoutus, kokonaisvaltaisen

kehityksen seuraaminen ja

tarvittaessa toimenpiteet

Luokanopettaja(t),

aineenopettaja(t)

toinen/toiset erityisopettaja(t)

asiantuntijat

OHR/muut asiantuntijaryhmät

Erityisoppilas erityisluokassa

ja osittain yleisopetuksessa

Osa-aikainen erityisopetus

tarvittaessa

Toinen/toiset erityisopettajat

luokan-/aineenopettajat

asiantuntijat

OHR/muut asiantuntijaryhmät

5.1.3 ERITYISOPETUS

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusope-

tuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagogi-

nen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Erityisopetus järjestetään en-

sisijaisesti muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla. Pälkäneen

kunnassa jokainen oppilas pyrkii aloittamaan koulun lähikoulussaan. Jos oppimisen ja

kasvun tuen tarve on asiantuntijoiden lausuntojen perusteella niin laaja, että tavallisen luo-

kan tuki ei ole riittävä, voi oppilas aloittaa koulun suoraan erityisluokalla ilman tuen kolmi-

41

portaisuutta. Luokkamuotoinen erityisopetus on keskitetty Kostian koululle sekä Yhteiskou-

lulle. Erityisopetusta voidaan järjestää osa-aikaisena erityisopetuksena tai pienryhmäope-

tuksena. Pienryhmäopetus voi olla kokoaikaista tai vain niissä oppiaineissa, joissa se oppi-

laan kohdalla on tarpeellista. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä kos-

kevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätök-

sessä määrätään.

Oppilaan integroitumista yleisopetuksen luokkaan voidaan tukea esimerkiksi avustaja- tai

samanaikaisopetusjärjestelyin, helpottamalla oppilaan tehtävien sisältöjä ja laatimalla hä-

nelle yksilöllisten tavoitteiden mukaiset kokeet.

Yhteistyö, vastuut ja työnjako

Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan oppilaan hen-

kilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on eri-

tyisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Eri-

tyisopetuksessa oppimisympäristö, tehtävien organisointi, opetus- ja toimintatavat sekä

oppiainekohtaiset tavoitteet, menetelmät ja toiminnan ja tulosten arviointi tehdään tiiviissä

yhteistyössä oppilaan, huoltajien, muiden asiantuntijoiden sekä oppilashuollon henkilöstön

kanssa. Erityisopettajien välinen tarkempi työnjako suunnitellaan Kostian koululla keväisin,

kun oppilasmäärät ja tuenmäärän tarve ovat selvillä. Yhteiskoululla erityisopettajien työn-

jako, vastuut ja oppilasryhmittelyt suunnitellaan jaksoittain tuentarpeen ohjatessa suunnit-

telua. Yhteiskoululla suunnitelman laatimiseen osallistuvat myös aineenopettajat.

Tavoitteena on muodostaa opetusryhmät, joissa parhaalla mahdollisella tavalla voidaan

tukea oppilaan oppimista ja kasvua. Erityisluokanopettajat voivat osallistua myös muiden

luokkien oppilaiden opetukseen tai toimia samanaikaisopettajana, jos tuntikehys tai luku-

järjestys antaa siihen mahdollisuuden. Erityisen tuen oppilaan kohdalla tehdään monialais-

ta yhteistyötä tarvittavien tahojen kanssa oppilaan opetuksen ja tuen suunnittelemiseksi ja

järjestämiseksi. Oppilaalla voi olla erilaisia tukipalveluita muun muassa terapia, kuntoutus

ja erikoissairaanhoito. Luokkamuotoisesta erityisopetuksesta vastaa erityisluokanopettaja.

Työparina erityisopettajalla on tarpeen mukaan koulunkäyntiavustaja/-avustajia. Opettaja

ohjaa avustajan työtä oppilaan tukemiseksi. Opetusjärjestelyissä voidaan tehdä myös esi-

merkiksi joustavia ryhmittelyjä pienryhmien, erityisopetusluokkien ja yleisopetuksen luokki-

en kesken. Tällöin erityisopettaja ja luokan-/aineenopettaja ja mahdollisesti myös koulun-

käyntiavustaja muodostavat opetustiimin.

42

Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa

Erityisen tuen päätöksen jälkeen laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja tarvittavien

tahojen kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS.

Yhteistyömuodoista sovitaan yksilöllisesti huoltajien kanssa. Yhteistyön tulee olla säännöl-

listä ja huoltajia kuullaan tuen järjestämiseen liittyvissä asioissa.

5.1.4 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA

VAPAUTTAMINEN

Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin

oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun

tuen aikana siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa

kaikissa oppiaineissa. Eriyttämisen avulla voidaan keskittyä keskeisen sisällön opettami-

seen. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta

huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan

yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteel-

linen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen,

vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle

tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan ta-

voitetason määrittämistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kui-

tenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.

Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisentuen päätöksessä. Oppimäärää ei voi-

da yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pe-

dagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogi-

sessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan

oppiaineissa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä

yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella

oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärää yksilöllistää.

Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää,

tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.

43

Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisäl-

löt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppi-

aineen opetuksessa vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laati-

vat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johde-

taan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien

luokkien tavoitteista ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi so-

pivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos

oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen

numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä(*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvi-

oinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut

tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista

oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen

painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain (18§) tarkoitettu hallintopäätös.

Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee

järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden

piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa

5.1.5.

5.1.5 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi

ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta

perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn

oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden

tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan

perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvi-

taan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksen järjestämisen yksityis-

kohdat määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitel-

massa, HOJKS. Erityisen tuen päätöksessä määritellään oppilaan pääasiallinen opetus-

ryhmä, mahdolliset avustaja- ja tukipalvelut sekä mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa jär-

44

jestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä,

oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin

paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään.

Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tulee tehdä päätös piden-

netyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden

piiriin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää

Pälkäneellä seuraavasti

Pälkäneellä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden opetus voidaan jär-

jestää oppilaan tarpeet ja opetuksenjärjestämisedellytykset huomioiden joko yleisopetuk-

sen ryhmässä, osittain tai kokonaan pienryhmässä tai erityisluokalla. Pidennetyn oppivel-

vollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden opetus järjestetään pääsääntöisesti Kostian kou-

lussa.

Yhteistyö, vastuut ja työnjako

Jotta oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen voi toteutua, tulee päätös tehdä hyvissä

ajoin ennen esiopetuksen alkamista yhdessä päivähoidon ja perusopetuksen ja muiden

asiantuntijatahojen kanssa moniammatillisesti. Näin voidaan varmistaa riittävä tiedonkulku

ja tuen jatkumo. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lap-

sen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Lapsen huoltajalle tulee

antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuk-

sista. Huoltaja päättää osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Päl-

käneellä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat voivat olla esiopetuksessa

päivähoidon tai koulun esiopetusryhmissä. Myös Kostian koulussa on pienryhmäopetusta

pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille. Ratkaistaessa lapsen ryhmäsijoi-

tusta pidennettyä oppivelvollisuutta harkittaessa, tulee huomioida asiantuntijoiden lausun-

lapsi aloittaa viisi vuotiaana esiopetuksessa, jatkaen toisen vuo-

den esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksessa

lapsi aloittaa kuusi vuotiaana esiopetuksessa, opiskelee yhden

vuoden esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuk-

sessa

lapsi aloittaa kuusi vuotiaana esiopetuksessa, jatkaen toisen vuo-

den esiopetuksessa ja aloittaa koulun vuotta myöhemmin 8- vuo-

tiaana. Tehdään erillinen hallintopäätös.

45

not, päivähoidon henkilöstön sekä huoltajien näkemykset. Päätöksen erityisestä tuesta ja

pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee Pälkäneellä sivistystoimenjohtaja. Erityisen tuen

päätös ja päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan tehdä pääsääntöisesti ennen

esiopetuksen alkamista ilman sitä edeltävää tehostettua tukea ja pedagogista selvitystä,

jos psykologisen tai lääketieteellisen arvioin perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei

vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vas-

taavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Toiminta-alueittain opiskelu

Vammaisten tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liitty-

vistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Päätös opetuksen järjestämisestä toi-

minta-alueittain kirjataan erityisen tuen päätökseen.

Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden opetus järjestetään Kostian koululla. Toiminta-

alueittain opiskelevien oppilaiden kunkin toiminta-alueen tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin

perusteet ovat aina yksilöllistettyjä. Oppilaiden yksilölliset tavoitteet kirjataan HOJKS-

asiakirjaan. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden kohdalla tulee huomioida opetetta-

vien asioiden merkitys ja hyöty, sekä oppimistehtävien sopivuus. Oppimiselle on annettava

riittävästi aikaa. Kertaaminen, toistaminen ja ylioppiminen, sekä eri ympäristöissä opiskelu

auttavat toivotun lopputuloksen saavuttamisessa. Toiminta-alueittain opiskelussa on tär-

keää muistaa opetuksen monikanavaisuus ja konkreettisuus. Kullakin oppilaalla on oikeus

itselleen soveltuvan kommunikointitavan käyttöön. Kielen ja kommunikaation opetus voi

sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien,

symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-

alueita.

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ym-

päristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Opetus voi

sisältää terveyttä, turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja ja ympäristössä liikkumista kehit-

täviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen,

kielen ja kommunikaation sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle. Toiminta-alueittain

järjestettävään opetukseen liittyy myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä.

5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

46

Yleisiä periaatteita

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa

oppivelvollisuutensa. Koulun kasvatusvastuun perusta on se, että kouluyhteisön aikuiset

toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan ja ovat johdonmukaisia toiminnassaan. Kodilla ja

koululla on lasten ja nuorten kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa omat, toisiaan täy-

dentävät tehtävänsä. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasva-

tuskumppanuutta. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Vanhemmilla on

oikeus tulla kuulluksi omaa lastaan koskevissa kysymyksissä. On tärkeää, että huoltajilla

on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun

ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Huoltajille annetaan tietoa opetus-

suunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen

tarpeesta ja tuen saannin mahdollisuuksista. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen

liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsitte-

lyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä.

Koulun tehtävänä on olla aloitteellinen osapuoli kodin ja koulun yhteistyössä. Ensimmäis-

ten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan

huoltajien ja opettajien välille toisiaan arvostava, kuunteleva ja luotettava pohja keskinäi-

selle vuorovaikutukselle. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja

mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Kodin kans-

sa tehtävä yhteistyö muodostaa jatkumon, joka alkaa varhaiskasvatuksesta, etenee esi-

opetuksen kautta perusopetukseen ja jatkuu lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa.

Kodin ja koulun yhteistyön tasot ja vastuut Pälkäneellä

Kunnan tasolla kodin ja koulun yhteistyö on koulun toiminnan yhteistyön mahdollistamis-

ta. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyön linjauksista ja tarpeellisista voimavaroista. Ope-

tuksen järjestäjä ohjaa, suunnittelee, seuraa ja arvioi kodin ja koulun yhteistyön toteutu-

mista. Opetuksen järjestäjän tehtävä on huolehtia siitä, että kodin ja koulun yhteistyö on

huomioitu opettajien työtehtävissä ja heillä on toteuttamiseen tarvittavat voimavarat ja

valmiudet. Tämä tarkoittaa koulun henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtimista.

Opetuksen järjestäjä voi myös kehittää ja koota yhteisyöhön liittyvää tukimateriaalia.

47

Koulun tasolla tehtävä yhteistyö vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä, turvallisuutta sekä ter-

veyttä ja tukee sitä kautta oppilaiden ja koulun henkilöstön hyvinvointia. Rehtori tai koulun-

johtaja on vastuussa kodin ja koulun yhteistyön tavoitteita, sisältöjä ja toimintatapoja ra-

kennettaessa. Rehtorin tai koulunjohtajan tulee varmistaa, että koulun henkilöstöllä on tie-

toa, taitoa ja tahtoa kodin ja koulun välisen yhteistyön toteuttamiseen. Yhteistyön kehittä-

minen kuuluu koulussa kaikille. Avainasemassa ovat luokanopettajat ja – valvojat.

Luokan tasolla yhteistyö vahvistaa luokan yhteisöllisyyttä ja luokan sosiaalisia suhteita.

Luokan tasolla tehtävä kodin ja koulun välinen yhteistyö tutustuttaa luokan vanhemmat

opettajaan/opettajiin ja toisiin vanhempiin ja oppilaisiin. Yhteistyö tarjoaa opettajille van-

hempien tuen luokan asioista päätettäessä. Luokkatasolla on tärkeää kartoittaa vanhem-

pien toiveet ja tarpeet yhteistyölle. Luokanopettajan ja luokanvalvojan tehtäviin kuuluu teh-

dä yhteistyötä koko luokan vanhempien kanssa.

Oppilastason yhteistyö lisää opettajan oppilaantuntemusta, antaa vanhemmille tärkeää

tietoa lapsen oppimisesta ja sen tukemisen mahdollisuuksista sekä kasvattaa molemmin-

puolista luottamusta. Oppilastason yhteistyö mahdollistaa oppimiseen ja kasvuun liittyvien

ongelmien varhaisen tunnistamisen ja tuen. Oppilasta itseään tulee kuulla häneen liittyviä

asioita käsiteltäessä. Oppilastason yhteistyö kuuluu kaikille luokan-, aineen- ja erityisopet-

tajille sekä luokanvalvojille.

Kodin ja koulun yhteistyön muotoja Pälkäneellä

Kodin ja koulun yhteistyötä tarvitaan yksittäisen oppilaan kasvun tukemisen lisäksi myös

koulun yleisessä kehittämisessä. Opetussuunnitelma linjaa koulun toimintaa. Vanhemmille

tulee antaa tietoa ja välineitä, jotta he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen.

Useimmille vanhemmille koulussa käytetty kieli on vierasta. Siihen sisältyy suuri määrä

pedagogisia käsitteitä ja ammattitermejä. Vanhemmat tarvitsevat myös tietoa ja mahdolli-

suutta keskustella koulun hallinto- ja päätöksentekokysymyksistä. Opetustoimen säädös-

ten mukaan vanhemmat osallistuvat myös koulun toiminnan ja vaikuttavuuden arviointiin ja

sen suunnitteluun. Opettajien ja koulun johdon ammattitaitoa on se, että vanhemmat ote-

taan mukaan ja nähdään heidät voimavarana.

Kodin ja koulun yhteistyötä tarvitaan myös ns. koulunkäynnin nivelkohdissa, kuten esimer-

kiksi lapsen siirtyessä uuteen kouluun tai kun siirrytään alaluokilta yläkouluun. Vanhemmat

ovat koulutyön resurssi myös keskinäisenä yhteistyöverkostona. Koululle on paljon apua,

48

jos syntyy yhteishenkeä ja -toimintaa koko kouluyhteisön kesken. Silloin oppilaat voivat

saada tukea ja innostusta opintoihin, harrastuksiin ja vapaa-ajantoimintoihin monelta aikui-

selta. Koulu ei voi olla vanhempaintoiminnan vastuunkantaja, mutta voi se luoda toiminnal-

le puitteita ja antaa sille tilaa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan hyvin erilaisin, kou-

lukohtaisin muodoin Pälkäneellä.

Vanhempainillat

koulu/luokkakohtaiset, luokka-astekohtaiset

vanhemmille ja lapsille yhteiset (toiminnalliset) illat

teemoittain: verkostot mukana, esim. poliisi, nuorisotoimi, terveydenhoitaja, kuraat-

tori

ongelmatilanteissa, esim. työrauha, koulukiusaaminen

Muut vanhempaintapaamiset

vanhempainvartit

arviointikeskustelut

vanhempaintapaamiset, joissa mukana oppilashuoltohenkilöstöä

avoimien ovien päivät

lauantaikoulupäivät

juhlat

luokkaretki- ja leirikouluprojektit

Tiedottaminen

lukuvuoden alussa ja lukuvuoden aikana

jakson vaihtuessa

reissuvihko

sähköinen Wilma

koulun verkkosivut

sähköpostit, puhelut, tekstiviestit

poissaolovihko

arviointitiedotteet, mm. todistukset, oppilaiden itsearvioinnit, raportit

kokeisiin huoltajan allekirjoitus

49

jälki-istunto-, kasvatuskeskustelu, tukiopetus- ym. erityistiedotteet

Vanhempaintoimikunnat ja Koti ja Koulu ry

stipendit

varainhankinta

kannanotot

kodin ja koulun välinen linkki

5.2.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoi-

tuksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelu-

taitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia

valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumi-

sen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvis-

tetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omas-

ta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja

edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosi-

luokilla 1 – 2, 3 – 6 ja 7 – 9 täsmennetään OPSin perusteissa luvussa 7.21.

Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuot-

tamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta

huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä

oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa.

Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan

eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöpro-

jektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot

(TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetuk-

seen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän

vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

50

Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista,

valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tule-

vaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun

edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä.

Ohjaus osana yleistä tukea

Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden

opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin

liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen

kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, op-

piaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käyte-

tään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen.

Ohjaus tehostetun tuen aikana

Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun

tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppi-

laan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita

vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvitta-

essa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään

oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen

tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opis-

kelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta

ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle.

Ohjauksen tavoitteet Pälkäneellä

Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen kestävä jatkumo, jonka toteutu-

minen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat ja muu ohjaushenkilöstö toi-

mivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkein opet-

tajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittä-

mään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä

51

opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on myös oppilai-

den persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.

Alakoulun ohjauksen tavoitteena on opettaa

Ohjaustoiminta toteutetaan kasvatuksellisesti päivittäisen työskentelyn yhteydessä ja yh-

teistyössä vanhempien kanssa. Alakoulun kaikki aihekokonaisuudet tukevat ohjausta.

Kasvatuksellisella ohjauksella tuetaan oppilaan yksilöllisen kehittymisen lisäksi hänen kas-

vuaan ryhmän jäsenenä sekä sosiaalistumistaan koulutyöhön ja kouluympäristöön. Oppi-

laan opetuksellinen ohjaus tarkoittaa oppimisen käytännön tukemista, opiskelutaitojen

opettamista, opiskelun suunnittelun ja ratkaisujen tekemisen harjoittelua ja oman oppimi-

sen arviointia yhdessä opettajan kanssa. Käytännössä kasvatuksellinen ja opetuksellinen

ohjaus liittyvät toisiinsa. Alakoulussa tutustuminen työelämään toteutetaan koulun arjessa

eri oppiaineisiin integroituna. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan myös konkreettisesti

työpaikkoihin vierailemalla mm. lähiyrityksissä tai vanhempien työpaikoilla.

Painopistealueet vuosiluokilla 1 – 2

Painopistealueet vuosiluokilla 3 – 6

oppilaille oppimaan oppimisen taitoja ja valmiuksia

vastuullisuutta omasta työstä

tiedonhankintataitoja

päätöksentekovalmiuksia

esiopetuksesta kouluun siirtymisen tukeminen

koulunkäyntiin liittyvien perustaitojen kehittäminen

kannustaminen vastuuseen koulunkäynnistä ja koulutehtävistä

sosiaalisen kasvun tukeminen

varhainen puuttuminen oppimisvaikeuksissa

monipuolisiin työtapoihin ohjaaminen

lähiympäristön ammatteihin tutustuminen

lisääntyvään vastuuseen ja koulutyöstä huolehtimiseen kannustaminen ja

ohjaaminen

itsearvioinnin harjoitteleminen

52

Yhteisen ohjausvastuun merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten

kohdalla. Koulun sisäisen yhteisen ymmärryksen ja ohjauksen periaatteiden löytyminen on

tärkeää. Ohjaus kestää koko alakoulun ajan, mutta erityistä huomiota kiinnitetään nivel-

vaiheisiin eli koulun aloitukseen, siirtymiseen alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, pien-

luokalta suurempaan ryhmään tai päinvastoin ja siirtymiseen kuudennelta luokalta yläkou-

luun.

Ohjaustoiminnan tavoitteena on tukea oppilasta koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja

tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ih-

misarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Ohjauksella vahviste-

taan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudel-

le. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas

kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään

elämän kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjaus ei ole pelkästään tietojen ja taitojen

oppimiseen ohjaamista. Ohjauksen tavoitteena on, että oppilaat hankkivat sellaisia val-

miuksia, joiden avulla he selviävät valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä valintoja seu-

raavissa olosuhteissa. Sellaisia taitoja ja valmiuksia ovat esimerkiksi itsetuntemus, kulttuu-

rinen kompetenssi, tiedonhankinta- ja opiskelutaidot sekä kyky toimia ja työskennellä eri-

laisissa ryhmissä. Yhä enemmän ohjauksen tulee keskittyä oppilaan elämänhallintataitojen

ja kykyyn selvitä arkielämässä ja yhteiskunnassa. Tavoitteena on yksilön tunne siitä, että

hän pystyy selviytymään tulevaisuuden mukanaan tuomissa erilaisissa tilanteissa niin

opiskelussa ja työelämässä kuin elämässä yleensäkin. Oppilaiden ohjaaminen on kaikkien

koulussa työskentelevien aikuisten tehtävä.

Ohjaus ja oppilashuolto sivuavat toisiaan useissa koulun toiminnoissa. Ohjaustoimintaa

voidaan pitää osana ennalta ehkäisevää oppilashuoltotyötä. Ohjaukseen liittyvä seuranta

53

ja varhainen tunnistaminen ovat keskeisiä ennaltaehkäisevän työn muotoja. Oppilashuol-

lon merkitys, yhteisöllinen vastuu ja oikeudenmukaisuuden periaate korostuvat lasten ja

nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisyssä.

Vastuut ja työnjako

Alakouluissa ohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä koulun muun henkilöstön kans-

sa. Luokanopettajan vastuulla on oppilaan koulun käytänteisiin perehdyttäminen, opiskelu-

taitojen harjoittaminen, motivointi, opiskelun tukeminen tuen kolmiportaisuuden mukaisesti,

ammatteihin tutustuttaminen, nivelvaiheyhteistyö ja tiedon siirtäminen yläkouluun. Yhteis-

työ oppilaiden vanhempien kanssa on osa oppilaan ohjausta. Yhteistyö vanhempien kans-

sa on kuvattu luvussa 5.2.1.

Rehtori etsii ja tarjoaa vaihtoehtoja monipuolisten työtapojen järjestämiseen ja ohjaukseen.

Koulunjohtajana hän vastaa koulun toiminnasta ja suunnittelusta. Hänen vastuullaan on

muun muassa oppilashuoltotyöryhmätyöskentely, välituntivalvonnan ohjaus, nivelvaihe-

työn toteutuminen ja tiedonsiirto eri toimijoiden välillä.

Vuosiluokilla 7 – 9 luokanvalvoja seuraa oppilaan koulutyöskentelyä ja opintomenestystä

sekä huolehtii muista koulukohtaisesti sovituista luokanvalvojan tehtävistä. Luokanvalvojan

tehtäviin kuuluu muun muassa

luokkansa vastaanottaminen

oppilaiden koulunkäynnin sujumisen seuraaminen

poissaolojen seuraaminen

oppilaan ojentaminen, neuvominen ja ohjaaminen

oppilasta koskevien tärkeiden asioiden tiedottaminen muille opettajille

vanhempien luvalla

kodin ja koulun välinen yhteistyö

koulun käytänteiden selvittäminen oppilaille

erilaiset tiedotustehtävät; oppilaat ja huoltajat

lyhyen loman myöntäminen oppilaalle

luokanvalvojan pitämät oppitunnit

54

Yhteiskoulun luokanvalvojilla on käytössään luokanvalvojan kansiot, joiden opiskelu- ja

elämäntaitoja tukeva materiaali on tarkoitettu tukemaan oppilaan oppimista ja kasvua ih-

misenä. Aineenopettajat opastavat oppilasta oppimaan ja hyödyntämään oikeita opiskelu-

strategioita sekä toteuttavat opettajalle kuuluvaa kasvatustehtävää yhdessä koulun muun

henkilöstön kanssa.

Opinto-ohjaaja vastaa oppilaan koulutus- ja uravalintojen ohjauksesta. Opinto-ohjaajan

keskeinen työväline on hänen oma persoonansa. Opinto-ohjaajan tulee tiedostaa omat,

ammattikuntansa ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksytyt arvot ja hänen tulee toimia niiden

mukaan. Opinto-ohjaajan tulee kunnioittaa ohjattavansa itsemääräämisoikeutta. Hänen

tulee tuoda monipuolisesti esille eri vaihtoehtoja oppilaan omien vaihtoehtojen tueksi. Tu-

kea valintoihin ja urasuunnitteluun tarjotaan luokkamuotoisen, pienryhmä- ja henkilökoh-

taisen ohjauksen menetelmiä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Henkilökoh-

taisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja

ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaat osallis-

tuvat työelämään työpaikkavierailujen, työelämän edustajien vierailujen ja työelämään tu-

tustumisjaksojen kautta.

Työelämään tutustuminen

Oppilaalle pyritään antamaan monipuolinen kuva työelämästä ja yhteiskunnasta sekä edis-

tämään koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Työelämään tutustumi-

nen aloitetaan jo alakoulussa tutustumalla lähiympäristön eri ammatteihin ja koulutusaloi-

hin. Vuosiluokilla 7 – 9 järjestetään erillisiä pidempiä työelämään tutustumisjaksoja. Työ-

elämään tutustuminen järjestetään yläkoulussa siten, että se tukee jatko-opintojen ja tule-

vaisuuden suunnittelua sekä itsetuntemuksen ja – arvioinnin kehittymistä. Oppilaiden oma-

toimisuuden, itsenäistymisen ja vastuun ottamista tuetaan siten, että oppilaat hankkivat

tutustumispaikan itsenäisesti. Mikäli oppilas ei itse löydä TET- paikkaa, työpaikan löytämi-

nen on oppilaanohjaajan vastuulla. TET- jakson aikana ja sen jälkeen tehtävien ennakko-

tehtävien, arviointien, raporttien ja muiden mahdollisten tehtävien tarkoituksena on auttaa

oppilasta hyödyntämään työelämäkokemuksista saatuja tietoja kokemuksia työympäristös-

tä ja itsestään työntekijöinä. Kokemuksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös

muilla oppitunneilla. Kahdeksannen luokan oppilaat tutustuvat työelämään kolmen päivän

55

ajan. Yhdeksännen luokan oppilaat tutustuvat työelämään kymmenen päivän ajan viikon

jaksoissa.

Opettajien työelämään tutustuminen

Opettajien TET- harjoittelu on opettajille suunnattu työelämään tutustumisjakso. Harjoitte-

lun tavoitteena on, että opettajat voivat päivittää tietojaan nykypäivän työelämästä ja yri-

tyselämästä, jotta he pystyvät entistä paremmin ohjaamaan nuoria ammatinvalintaa kos-

kevissa kysymyksissä. Tavoitteena on, että opettaja jakaa oppilailleen ja työyhteisölleen

tietoa työelämästä ja esimerkiksi omaa oppiainettaan tai opettamiaan oppiaineita sivuavis-

ta ammattialoista ja työtehtävistä. Työelämään tutustumisjakson aikana opettaja tutustuu

ja osallistuu yrityksen tai organisaation toimintaan työntekijöiden opastuksella ennakko-

suunnitelman mukaisesti. Harjoittelun periaatteena on opettajan tutustuminen yhden - vii-

den työpäivän ajan työelämään. Yhteiskoululla opettajien TET- jakso toteutetaan yläkoulun

oppilaiden TET- jakson aikana. Aineenopettaja voi hakea tuolle ajalle lupaa omalle TET–

jaksolleen, jolloin toinen opettaja sijaistaa hänen tuntinsa. Opettajan TET – ajasta ja sijais-

järjestelyistä sovitaan aina rehtorin kanssa. Rehtori nimittää tarvittavat sijaistuntien pitäjät.

Alakoulujen puolella opettajien TET- harjoittelu voidaan järjestää esimerkiksi liikuntapäivän

tai muun yhteisen teemapäivän yhteyteen, jolloin osa luokanopettajista valvoo päivän kul-

kua toisten ollessa TET – jaksolla. Opettajien TET- harjoittelun kustannukset korvataan

VESO- korvausperiaatteiden mukaisesti.

Nivelvaihekäytänteet Pälkäneellä

Nivelvaiheita ovat siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja siitä alkuopetukseen,

alkuopetuksesta 3. vuosiluokalle uusien oppiaineiden ja usein uuden opettajan myötä, 6-

vuosiluokalta 7-vuosiluokalle ja perusopetuksesta toiselle asteelle. Alakoulusta yläkouluun

siirtymisen tukemisessa tavoitteena on opettajien oppilaantuntemus heti seitsemännen

luokan alussa. Tällä mahdollistetaan ongelmien varhainen tunnistaminen. Lisäksi oppilai-

den keskinäinen tutustuminen sekä yhteistyötaitojen ja ryhmässä toimimisen harjoittelu

vähentää kiusaamista. Erityisesti silloin, kun oppilaalla on tehostetun tai erityisen tuen

tarpeita johtuen oppimisvaikeuksista tai muista syistä, niin sanottu tuettu siirtymä on tar-

peen. Tällöin tarvitaan usein moniammatillista sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Tie-

56

to siitä, minkälaiseen oppilaitokseen on siirtymässä, minkälaisia opettajia siellä työskente-

lee ja minkälaisia luokkakavereita omaan luokkaan on tulossa, helpottaa jokaisen oppilaan

valmistautumista tulevaan kouluvuoteen. Nivelvaiheita ovat myös koulun vaihtuminen kes-

ken perusopetuksen. Nivelvaiheena voidaan ymmärtää myös eri koulujen käytänteiden

yhteensovittaminen. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihe ei ole vain

kahden kouluasteen välinen taitekohta, jossa tehdään valintoja jatko-opinnoista. Nivel-

vaihe on ymmärrettävä pidempänä siirtymävaiheena, jossa nuori asteittain selkiinnyttää

suuntautumistaan ja pyrkimyksiään jatko-opintoihin ja ammattiin liittyen. Terveydenhoitaja

huolehtii tiedon siirrosta toiselle terveydenhoitajalle nivelvaiheissa.

Siirtyminen kouluasteelta toiselle on aina opintopolun kriittinen kohta. Tästä syystä jokai-

sen nivelvaiheen ohjauksen järjestämiseen tulee panostaa erityisen huolella. Nivel- ja siir-

tymävaiheiden ohjauksessa tarvitaan systemaattisia ja kouluihin sopiviksi rakennettuja

malleja, jotka toimivat riippumatta siitä, ketkä ohjaustyötä toteuttavat. Onnistuneen yhteis-

työn edellytyksenä on alueellisen yhteistyön ja yhteisten käytäntöjen sopiminen koulujen

kesken. Esikoulun ja alkuopetuksen yhteistyö on kuvattu esiopetuksen ja koulun vuosikel-

lo- suunnitelmassa. Kostian koulun ja Yhteiskoulun nivelvaihetyöskentelyssä noudatetaan

yhdessä tehtyä suunnitelmaa. Yhteistyösuunnitelmassa noudatetaan seuraavia yleisiä pe-

riaatteita

nivelvaiheen tarkemmat aikataulut sovitaan rehtorikokouksessa kevätlukukauden alussa

yläkoulun rehtori tiedottaa alakouluille nivelvaihetyöskentelystä sovitut tiedot

kuudensien luokkien opettajat tiedottavat oppilaita siirtymävaiheen aikatauluista

kuudensien luokkien opettajat luonnostelevat tulevien luokkien oppilasryhmityksen

kuudensien luokkien opettajat siirtävät oppilaita koskevat tiedot yläkoululle

tukioppilastoiminnasta vastaava opettaja valitsee uudet tukioppilaat

uudet tukioppilaat koulutetaan kevään aikana

luokanvalvojat esittäytyvät keväällä yhteiskoululla järjestetyssä kuudensien luokkien

vanhempainillassa

kuutosille järjestetään yhden koulupäivän kestävä tutustumispäivä Yhteiskoululla

erityisen tuen oppilaille järjestetään pienryhmäopiskelun kolmen päivän tutustumisjakso

kuutosten erityisopettaja kutsuu koolle yläkoulun erityisopettajan, oppilaan ja huoltajan

tiedonsiirtopalaveria varten

57

5.2.3 TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

Vammaisella ja muuta tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen

osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tul-

kitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulun-

käynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö.

Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden

takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten eri-

laisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuoro-

vaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä,

sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat

että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan

omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen

muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajat-

telun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen.

Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimis-

tilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tuki-

toimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja

oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea

oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea

oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla.

Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta

sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä

oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja

koulunkäynnistään.

Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksitäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle.

Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella,

opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee

oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien

tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvit-

taessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa.

58

Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan

tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja

oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja

mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.

Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea

Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- ja avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta

muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen.Oikea-

aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommuni-

kaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja

vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän op-

pimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan te-

hostetun tai erityisen tuen tarvetta.

Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana

Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkit-

semis- ja avustajapalveluiden tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja

yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laa-

dittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapal-

velut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve

saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana.

Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan.

Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana

Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja

vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa

selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapal-

veluista. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan

oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalveluiden järjes-

tämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen

ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukimuotojen

kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalve-

luja.

59

Avustaja- ja tulkitsemispalvelut Pälkäneellä

Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on perusopetuslain (3§ 2 momentti ja 31§) mukaan

oikeus avustaja- ja tulkitsemispalveluihin. Vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitse-

valla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisensa edellyttämät erityi-

set apuvälineet, jotka helpottavat hänen koulunkäyntiään. Oppimisympäristö tulee järjes-

tää sellaiseksi, että apuvälineet ja oppimateriaalit tukevat mahdollisimman hyvin oppilaan

oppimista ja vuorovaikutusta. Oppilaalla, jolla on todettu vaikea lukivaikeus, on oikeus

käyttää äänikirjoja oppimisensa tukena.

Palvelujen järjestämisen tarve ja tapa arvioidaan oppilaskohtaisesti, ottaen huomioon oppi-

laan tuen tarve ja opetuksen järjestäminen oppilaan oppimisedellytysten mukaisesti. Avus-

tajan tuen tarve määritellään moniammatillisesti yhteistyössä kodin ja koulun kanssa.

Avustajapalvelun myöntämisestä päättää sivistystoimenjohtaja moniammatillisen oppi-

lashuoltotyöryhmän selvityksen pohjalta. Avustajatarvetta ja reusurssia tarkastellaan huh-

tikuussa lukuvuosittain moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä ennakoiden oppilas-

ja luokkakohtaiset tiedot. Oppilashuoltoryhmä keskittyy avustajatarpeen arviointiin oppilai-

den avustamisen kannalta keskeisissä oppiaineissa ja opetustilanteissa. Oppilashuoltotyö-

ryhmän tulee pohtia avustajatarvetta määrittäessään oppilaan kannalta myös muita vaih-

toehtoja, kuten tukiopetuksen ja yksilöllisen ohjauksen merkitystä, osa-aikaisen erityisope-

tuksen ja joustavien opetusryhmittelyjen mahdollisuutta tukea oppilasta sekä konsultaation

merkitystä oppilaan opettajalle. Oppilaan tuen tarvetta määrittäessä tulee ensisijaisesti

huomioida ja mahdollistaa oppilaan opiskelu yleisen ja tehostetun tuen avulla omassa luo-

kassa. Avustaja- ja tulkitsemispalveluita määrittää ensisijaisesti oppilaan yksilölliset tar-

peet, jolloin kyseeseen voi tulla myös kokoaikainen pienryhmäopetus.

Avustaja- ja tulkitsemispalveluiden kohdentuminen lain edellyttämällä tavalla edellyttää

sitä, että oppilaan tuleva opettaja saa tietoa oppilaan oppimisen ja sosiaalisen vuorovaiku-

tukseen liittyvistä valmiuksista riittävän ajoissa. Esiopetuksen ja koulujen tulee huomioida

varhainen tiedonsiirto nivelvaiheissa. Sivistystoimenjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen

avustaja- ja tulkitsemispalveluiden kohdentamisesta oppilas, luokka tai koulukohtaisesti.

Avustaja voi olla yhden tai useamman oppilaan, koko luokan tai koko koulun yhteinen

avustaja.

Avustajapalvelun toimivuutta arvioidaan vuosittain koulutasolla oppilas- ja luokkakohtais-

ten tietojen, oppimissuunnitelmien, HOJKS – asiakirjojen ja asiantuntijoiden lausuntojen,

60

palautteen ja arvioinnin perusteella. Oppilashuoltotyöryhmä laatii vuosittain koulukohtai-

sesti OHR- koonnin avustaja- ja tulkitsemispalveluista. Kuntatasolla avustaja- tulkitsemis-

palveluiden arvioinnissa pyritään jatkuvaan erityisopetuksen ja oppilashuoltotyön arviointiin

ja kehittämiseen. Vastuu arvioinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta on sivistystoimenjoh-

tajalla. Opetustoimenjohdon vastuulla on kokonaisvaltainen opetustoimen arviointi.

Avustajaresurssin määrittelyprosessi

5.2.4 PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA

Koulun kerhotoiminta

Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee

oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Monipuolinen kerhotoi-

minta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoi-

minta tukee erilaisten harrastusten viriämistä ja kannustaa omaehtoisuuteen. Oppilas voi

saada kerhotoiminnan kautta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja toiminnalla on mahdol-

lista syventää oppitunneilla opittua. Opettajan pitämä kerhotoiminta antaa mahdollisuuden

oppilaiden eri vahvuuksien ja tarpeiden parempaan tuntemiseen.

Toiminnan järjestäminen ja laajuus

Kerhojen ohjaajina toimivat pääsääntöisesti koulun opettajat, mutta myös ulkopuolisten,

ammattitaitoisten ohjaajien johtama kerhotoiminta on mahdollista. Kaikissa tapauksissa

opettaja, koulu tai huoltaja tekee avustaja- ja tulkitsemispalveluesityksen oppi-

lashuoltotyöryhmälle

koulun oppilashuoltotyöryhmä tekee vuosittain esityksen avustaja- ja tulkitse-

mispalveluista huhtikuun loppuun mennessä oppilas- ja luokkakohtaisten tieto-

jen, oppilastilastojen, oppimissuunnitelmien, HOJKS- asiakirjojen ja asiantunti-

joiden lausunnon perusteella

oppilashuoltotyöryhmä käyttää avustajatarvemäärityksessä avustaja

rehtori välittää oppilashuoltotyöryhmän avustajatarve-esityksen sivistystoimen-

johtajalle jatkokäsittelyyn

sivistystoimenjohtaja tekee päätöksen avustajaresurssista

61

toiminnan on tuettava koulun kasvatustavoitteita ja sisältöjä, jotka kirjataan vuosittaiseen

työsuunnitelmaan.

Kerhotoimintaa järjestetään käytössä olevan tuntiresurssin puitteissa. Kerhotuntien koko-

naismäärä muodostuu sekä opetushallitukselta erikseen anottavasta osuudesta että kou-

lun omasta tuntikehysosuudesta. Tällä hetkellä kustannukset jakaantuvat 75 % / 25 %.

Opetushallituksen rahoitus anotaan vuosittain. Kerhotuntien kohdentamisesta päätetään

koulukohtaisesti ja toiminnan sisällöt ja tavoitteet määritellään työsuunnitelmassa. Kerho-

toiminta on oppilaille vapaaehtoista, mutta siihen osallistuminen voidaan myös suunnitella

osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnasta tiedotetaan koulukohtaisesti luku-

vuoden alkaessa. Tarvittaessa tiedotetaan lisäksi toiminnan alkaessa tai muuttuessa.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on antaa lapsille tuttu ja

turvallinen paikka viettää koulutyön jälkeistä aikaa ja osallistua aikuisen ohjauksessa mo-

nipuoliseen toimintaan. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöissä kiinnitetään

huomiota luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin, riittäviä lepohetkiä unohtamatta.

Tavoitteista

Aamu- ja iltapäivätoiminta täydentää kerhotoiminnan ohella perusopetusta tukevaa muuta

toimintaa. Sitä järjestetään valtakunnallisten perusteiden pohjalta laaditun paikallisen

suunnitelman mukaisesti. Pälkäneen nykyinen toimintasuunnitelma päivitetään vuonna

2011. Siinä määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti toiminta tukee kodin ja koulun kasvatus-

työtä, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä sekä lapsen eettistä kasvua. Toiminta edistää

osallisuutta, lisää tasa-arvoa sekä ennaltaehkäisee syrjäytymistä.

Toiminnan järjestäminen ja laajuus

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on pääsääntöisesti tarkoitettu peruskoulun 1. ja 2.

luokan oppilaille, mutta ryhmäkoon salliessa myös 3. luokan oppilaille. Erityisen tuen piiriin

otetuille oppilaille kunta järjestää tarvittaessa iltapäiväkerhotoimintaa.

Eri kouluissa järjestettävän toiminnan laajuus, toiminta-ajat, perittävät maksut ym. käytän-

nön seikat määritellään paikallisessa toimintasuunnitelmassa, jonka päivittämisestä vastaa

aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan ohjausryhmä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina toi-

mivat pääsääntöisesti kouluavustajat ja koulunkäyntiavustajat.

62

5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

5.3.1 OPPILASHUOLTO

Oppilashuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehi-

tystä. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön luominen sekä kouluyhteisön hyvin-

voinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien on-

gelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syr-

jäytymistä. Huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille

sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille.

Oppilashuoltotyön tavoitteena on oppimisvaikeuksien varhainen havaitseminen ja tukitoi-

mien aloittaminen, lapsen huoltajien tukeminen kasvatustehtävässään, koulun henkilökun-

nan tukeminen työssään, kouluyhteisön myönteisen ja toimivan ilmapiirin ylläpitäminen,

yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, oppilashuoltotyöstä tiedottaminen ja oppi-

lashuoltotyöhenkilöstön tietojen ja taitojen kehittäminen. Ryhmän tarkoituksena on antaa

opettajille ja huoltajille välineitä lapsen ja nuoren koulunkäyntiin, kasvatukseen ja kehityk-

seen liittyvissä asioissa lapsen ja nuoren parhaaksi. Oppilashuoltotyöryhmän työskentelyn

tulee perustua ennen kaikkea oppilaslähtöisyyteen sekä kouluyhteisöä että yksittäisiä op-

pilaita koskevissa asioissa. Työryhmän työskentelyn tavoitteena on myös kannustaa kodin

ja koulun väliseen yhteistyöhön, koska tämä yhteistyö tukee lasta ja nuorta.

Tavoitteena edistää yhteistyössä huoltajien kanssa

5.3.2 TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen

ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun

henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvalli-

hyvää oppimista

kasvua

kehittymistä

tunnistaa varhain

huolet

aloittaa tukitoimet

63

suuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon kou-

lun kaikessa toiminnassa.

Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä

turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilan-

teissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön

tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta.

Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten

koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla

edistetään koulun sisäistä järjestystä. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava

suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitel-

ma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista ja toteutumista tulee valvoa.

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kou-

luyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epä-

suoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ih-

misen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, kou-

lussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.

Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai

ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista

kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että

kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja pu-

heena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä pu-

hetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhtei-

sössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä.

Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön

kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena

voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin

on puututtava.

Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan,

kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön

toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä.

64

Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetus-

välineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön

ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä.

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen

ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvalli-

nen. Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapatur-

mien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät.

Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikai-

sesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista. Niistä sekä kul-

jetusjärjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Tapaturmien ehkäisyyn liittyväs-

sä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeis-

tukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapa-

turmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liitty-

vistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.

Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan

kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon

yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja

tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja

huoltajalle.

Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä

noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja

turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa

opetussuunnitelmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen.

Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun

toimintaohjelma. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen

edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmasta on tiedotetta-

va tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle.

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toiminta-

ohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seura-

taan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvit-

tavien viranomaisten kanssa. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden

65

viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa

tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä.

5.3.3 HENKILÖSTÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN

LUOVUTTAMINEN

Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja

huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asi-

aa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämi-

seen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia

henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, koulu-

terveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja,

koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululää-

käri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään

kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun lailli-

sen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan

asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.

Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vi-

reillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallis-

tuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä

vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä.

Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jot-

ka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan

pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa

käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi.

Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtai-

sista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta

vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdis-

tystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta.

Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta

vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pi-

66

dettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppi-

laalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuori-

tukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikke-

uksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka

on salassa pidettävä tieto.

Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat,

kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjes-

tämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluk-

sessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tie-

toja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja.

Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisil-

taan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta ope-

tuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen jär-

jestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.

Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta,

joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovu-

tettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetus-

tilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama

peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina

ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannal-

ta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjes-

täjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen

järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta

sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon am-

mattihenkilöltä.

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään

opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on sa-

lassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen

kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestä-

jällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida,

67

ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mu-

kaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

Opetustoimen julkisuutta ja tietosuojaa määritellään seuraavissa laissa ja asetuksissa:

Julkisuuslaki 621/1999

julkisuusasetus 1030/1999 ja lisäys 380/2002

perusopetuslaki (628/1998) 40 §, lukiolain (629/1998) 32 § ammatillisesta koulutuk-

sesta annetun lain (630/1998) 42 § ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun

lain (631/1998) 16 §:n 4 mom

Tietosuojasta:

henkilötietolaki (523/1999)

laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001)2

laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta

(565/1999)3

Käytännön koulutyössä huomioon otettavia

salassapidolla tarkoitetaan lainsäädännössä sekä asiakirjan pitämistä salassa että

kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta ja kieltoa käyttää salaista tie-

toa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi

viranhaltijalla on yleinen salassapitovelvollisuus

opettajalla/koulussa työskentelevällä on opetusta koskien lakien perusteella velvol-

lisuus pitää salassa arkaluontoiset, oppilaan yksityisyyttä koskevat asiat

salassapitovelvollinen saa antaa tietoja tietyin edellytyksin kuitenkin toiselle salas-

sapitovelvolliselle

oppilashuoltoryhmä on toimielin, jonka jäsenet saavat antaa tietoja sekä toi-

silleen että vastaaville viranomaisille

tiedon saaminen on aina sen harkinnassa, jolta tietoja on pyydetty

lastensuojelulaki velvoittaa lasten kanssa työskenteleviä ilmoittamaan havait-

semastaan lastensuojelutarpeesta

perusopetuslaki sallii opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen an-

tamisen

68

huumeiden käytön ehkäisyssä tietoja voi antaa raittiustyön 818/82) ja päihdehuolto-

lain (41/86) säädöksin

salassa pidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti niin, että ne

eivät joudu sellaisten käsiin, joilla ei ole oikeutta saada niiden tietoja, em. lakien ja

asetusten lisäksi niistä määrätään arkistolaissa sekä arkistotoimen toimintaohjeissa

ja lakisääteisessä arkistonmuodostussuunnitelmassa

Ehdottoman salassapidon alaiset asiakirjat

Tietojen luovuttaminen ja tietojensaantioikeus

Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisil-

taan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajille ja perusopetuksenlain mukaisesta ope-

tuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen jär-

jestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan, on-

ko kysymys sellaista tiedosta, joka on välttämätön oppilaan ja muiden oppilaiden turvalli-

suuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan

sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteessa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisi-

oppilashuolto ja oppilashuoltoa koskevat asiakirjat

oppilashuoltoryhmän työskentelystä tehdyt kirjaukset

oppilaan opetuksesta vapauttaminen

oppilaan ja kokelaan koesuoritukset

todistukset ja asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten

ominaisuuksien sanallista arviointia koskevaa tietoa

koesuorituksiin kuuluvat arvostelumerkinnät

käyttäytymisen sanallinen arviointi, myös valmiit vastausvaihtoehdot

opiskelijan henkilötietoja voidaan viedä Internetiin, esim. koulun

kotisivuille vain oppilaan tai alaikäisen oppilaan huoltajan suostumuk-

sella

tieto erityisopetukseen ottamisesta/siirtämisestä ja tieto siitä, että op-

pilas on erityiskoulussa

terveydentilaa ja sosiaalihuoltoa koskevat tiedot

psykologiset testit, niiden tulokset ja arviointi

osoitetiedot

69

kin todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaa-

miseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidet-

tävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan

opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös

muilta tahoilta.

Tiedonsaantioikeus

Tiedonsiirtovelvoite

Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta

opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomai-

selta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä tervey-

denhuollon ammattihenkilöltä.

Kun oppilas siirtyy toiseen kouluun, on aikaisemman opetuksen järjestäjän salassapi-

tosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kan-

nalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan

antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä.

70

5.3.4 OPPILASHUOLLON JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PÄLKÄNEELLÄ

Yhteistyö ja vastuunjako Pälkäneellä

Jokainen kouluyhteisön jäsen (erityisesti opetushenkilöstö) seuraa normaalin koulutyön

ohessa jokaisen oppilaan fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja oi-

keusturvaa. Asioihin puututaan välittömästi tapauksen edellyttämällä tavalla ja tarvittaessa

otetaan yhteyttä huoltajiin ja ryhdytään kurinpidollisiin ja/tai oppilashuollollisiin toimenpitei-

siin. Ongelmatilanteet pyritään ensisijaisesti selvittämään keskustellen ja sopien.

Arjen huolenpito kouluissa kuuluu koko koulun henkilökunnan, erityisesti opettajien, joka-

päiväiseen oppilashuollolliseen toimintaan. Oppilashuoltotyötä organisoi ja kehittää koulun

oppilashuoltoryhmä yhdessä muun henkilöstön kanssa. (Perusopetuslaki 31a §, Lukiolaki

29a §, Laki ammatillisesta koulutuksesta 37a §). Oppilashuollon yhteistyötahoja ovat mm.

. .

Arjen huolenpito

Erityinen tuki ja hoito

OHR Terve ja turvallinen

toimintaympäristö rehtori

opettajat

erityisopettajat

opo

vanhemmat

oppilas

koulun henkilökunta

opetuksen järjestäjä

vanhemmat

oppilas

sidosryhmät

yhteistyökumppanit

sosiaalitoimi

terveystoimi

nuorisotoimi

poliisi

vanhemmat

koulukuraattori

kouluterveydenhoitaja

koululääkäri

koulupsykologi

erityisopettajat, avustajat

vanhemmat

oppilas

71

sosiaalityö, lastensuojelu, kouluterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, koulupsykologi ja

perheneuvola. Erikoissairaanhoidon, koulupsykologin ja perheneuvolan palveluissa Pälkä-

neen kunta tekee yhteistyötä Kangasalan kunnan kanssa. Paikallisten tukiverkostojen

kanssa tehdään myös oppilashuollollista yhteistyötä. Mukana toiminnassa ovat mm. MLL,

kunnan nuorisotoimi, poliisi ja seurakunta. Oppilashuollollista tukea annetaan oppilaalle ja

tarvittaessa yhteistyötä tehdään lastensuojeluviranomaisten kanssa tilanteissa, joissa lap-

sen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua.

Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitukset lastensuojeluviranomaisille tai ilmoitukset

lainrikkomisesta poliisille.

Oppilashuoltotyön organisointi

Oppilashuoltotyötä organisoi ja koordinoi koulun oppilashuoltoryhmä, mutta luokanopettaja

tai – valvoja toimii oppilaan lähiaikuisena. Jokainen koulun aikuinen on näin ollen velvolli-

nen puuttumaan koulun arjessa huomaamiinsa ongelmatilanteisiin. Opettajan on hyvä ot-

taa huolensa puheeksi oppilaan huoltajien kanssa jo varhaisessa vaiheessa, sillä usein

pelkkä keskustelu asiasta riittää asian korjaamiseksi. Oppilashuoltotyö ei siis aina tarkoita,

että paikalle on ongelmatilanteissa kutsuttava joku oppilashuoltotyöryhmän jäsenistä. Kun

opettajan omat keinot eivät enää riitä oppilaan onnistuneeseen opetukseen tai huoli lapsen

tai nuoren hyvinvoinnista kasvaa niin suureksi, ettei opettajalla ole välineitä sen käsittele-

miseen, hän tuo asian opiskeluhuoltoryhmän käsiteltäväksi. Oppilashuoltotyöryhmä tarjoaa

eri alojen asiantuntemusta oppilaita koskevissa asioissa siten, että kokonaisvaltainen nä-

kemys oppilaan asioissa toteutuu. Työryhmän yksittäiset jäsenet auttavat omalla erityisellä

osaamisellaan muodostamaan tätä kokonaisnäkemystä. Ryhmään voivat kuulua koulusta

riippuen rehtori tai hänen valtuuttamanaan apulaisrehtori, kouluterveydenhoitaja ja koulu-

kuraattori. Tarvittaessa kutsutaan mukaan laajempi joukko toimijoita. Yksittäisen oppilaan

asioita käsiteltäessä mukaan kutsutaan oppilas ja huoltaja. Käsittelyyn voivat osallistua

opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen kuuluvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan

asian käsittely välittömästi kuuluu. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin

käsiteltävän asian perusteella erikseen. Pälkäneen oppilashuoltoprosessin runko on ku-

vattu erillisessä liitteessä. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta

koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuol-

lon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu.

Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulunjohtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja,

72

kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä avustaja, koulupsy-

kologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja las-

tensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu tehdään yksittäistapauksittain käsiteltävän asian ja

aiheen perusteella.

Yleensä opettaja on ensin yhteydessä huoltajiin ja sopii tarvittaessa tapaamisen, jossa

mietitään, millä tukitoimilla asiaan saataisiin helpotusta. Tarvittaessa mukaan voidaan kut-

sua myös muita työntekijöitä tilanteesta riippuen: esim. kouluterveydenhoitaja, erityisopet-

taja, rehtori tai kuraattori. Paikalle pyydetään ne henkilöt, joiden on tarpeellista olla muka-

na keskustelemassa ja sopimassa asioista. Tästä ryhmästä muodostuu ns. oppilaan oppi-

lashuoltoryhmä, joka on oppilaan tukena vaikeassa tilanteessa. Luokanopettaja tai -valvoja

voi konsultoida oppilashuoltoryhmän jäseniä, mutta koko ryhmän mukanaolo kaikissa oppi-

laspalavereissa ei ole välttämätöntä, eikä edes suotavaa. Mahdollisissa seuranta- ja jatko-

palavereissa jatkaa tämä ns. oppilaan oma oppilashuoltoryhmä, jonka kokoonpano voi

vaihdella tarpeen mukaan. Läsnä ovat ne henkilöt, joita asia koskee. Huoltajan kirjallisella

suostumuksella tai lain niin salliessa oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita

tarvittavia tahoja. Tapaamisia on hyvä jatkaa niin kauan, että tilanteeseen on saatu pysyvä

ratkaisu tai kun asia on siirretty eteenpäin muulle taholle. Rehtori vastaa ryhmän toiminnan

laillisuudesta.

Kun huoli herää

Luokanopettaja

Luokanvalvoja

Huoltaja

Muu henkilö

asian puheeksi ottaminen (apua muilta

toimijoilta)

yhteys huoltajaan

yhdessä sovitut tukitoimet ja ratkaisut

(esim. ohjaus kuraattorille tai tervey-

denhoitajalle)

seurataan riittävätkö sovitut tukitoi-

met

ellei, huoli siirtyy oppilashuoltoryh-

mälle

73

Oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistaminen

Oppilashuollollista yhteisöllistä työtä tehdään koulussa monin eri tavoin oppilashuoltoryh-

män tekemän työn lisäksi. Kouluissa on käytössä Kiva-koulumateriaali. Yläkoulussa järjes-

tetään yhteisöllisyyttä lisääviä ja tukevia teemapäiviä ja tapahtumia, kuten kiusaamatto-

muuspäivä. Lisäksi yläkoulun luokanvalvojan tunneilla on käytössä sosiaalista kasvua,

ryhmäytymistä ja erilaisuutta tukevaa materiaalia jokaiselle luokka-asteelle.

Yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden ja muiden asi-

antuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa

Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu oppilashuollossa. On tärkeää, että

lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun pulmat tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema

tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa vanhemmilla on mahdolli-

suus tavata opettajia ja muita asiantuntijoita huolen herätessä ja tarpeen niin vaatiessa.

Oppilashuoltotyöryhmä tekee myös tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön

vanhempien kanssa on varattava riittävästi aikaa.

Huoltajilla on kuitenkin ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee

kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön

jäsenenä. Koulun ja opettajien on oltava yhteistyössä sekä yksilö- että yhteisötasolla huol-

tajien kanssa niin, että he voivat tukea lastensa oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuul-

lisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren oppimisen edellytyksiä, turvalli-

suutta ja hyvinvointia koulussa. Koulun tulee toimia avoimesti ja tiedottaa tekemisistään

koteihin niin, että vanhemmat tietävät, mitä koulussa tapahtuu. Yhteistyöhön on tärkeä

ottaa myös itse oppilas mukaan, jos se on mahdollista ja tarpeellista. Koulun henkilökun-

nan on hyvä muistaa, että koteihin on hyvä ottaa myös yhteyttä positiivisissa asioissa, sillä

valitettavan usein yhteydenotot tapahtuvat negatiivisten asioiden johdosta. Erityisen tärke-

ää on luoda rauhallinen, kuunteleva ja tasa-arvoinen keskustelutilanne, jolloin pyritään löy-

tämään yhteinen linja lapsen tai nuoren parasta ajatellen.

Yhteistyötä tehdään jatkuvasti asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kanssa niin yksittäis-

ten oppilaiden asioita käsiteltäessä kuin koko kouluyhteisön hyvinvointiin liittyvissä asiois-

sa. Esimerkiksi Pälkäneen MLL osallistuu monin tavoin koulun toimintaan. Yhteistyötä teh-

dään mm. tukioppilaiden kouluttamisessa sekä muissa projekteissa. Koti- ja koulu Ry osal-

74

listuu myös oppilaiden hyvinvoinnin edistämistyöhön mm. järjestämällä Kasvattajan kahvila

-tapahtumia oppilaiden vanhemmille. Seurakunta osallistuu vuosittain mm. ryhmäyttämis-

tapahtumiin, kuten seiskaluokkalaisten ryhmäyttämispäivään. Myös kunnan nuorisotoimi ja

perhetyöntekijät ottavat osaa koulun arkeen monin eri tavoin. Koulun toimintaan ja oppi-

lashuollolliseen työhön osallistuu myös silloin tällöin poliisi.

Oppilashuollollinen tuki sekä tarvittaessa yhteistyö lastensuojeluviranomaisten tai

poliisin kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympä-

ristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua

Koulun tukiverkko ja oppilashuoltotyöryhmä tukevat tarvittaessa lasta hänen vaikeuksis-

saan. Oppilashuoltoryhmä tekee yhteistyötä sosiaalitoimen ja muiden tahojen kanssa,

mikäli lapsen tilanne sitä edellyttää. Sosiaalitoimen sekä opetustoimen henkilöstön on las-

tensuojelulain velvoittamana tehtävä lastensuojeluilmoitus silloin kun hän havaitsee tai saa

tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Ilmoi-

tuksen syynä voi olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lap-

sen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Ilmoituksen ai-

heena saattaa olla myös se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin

puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia.

Ilmoituksen syynä voi olla lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongel-

mat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttumi-

nen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia. (www.sosiaaliportti.fi)

Lisäksi ilmoituksen aiheena voivat olla lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden on-

gelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itsetuhoisuus. Muu lapsen kehitystä vaarantava olosuh-

de voi olla esimerkiksi lapsen kehitykseen todennäköisesti vaikuttavat vanhemman ja lap-

sen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat, jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen sekä

tilanne, jossa lapsi joutuu kantamaan ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta.

(www.sosiaaliportti.fi)

Lapsen rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 vuoden iässä. Poliisiin otetaan yhteyttä, mikäli

siihen on tarvetta. Tarvittaessa koulu voi myös asettaa oppilaalle kurinpidollisia rangais-

tuksia koulun järjestyssääntöjen rikkomisesta.

75

Kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämi-

nen, seuranta ja arviointi kouluyhteisössä

Hyvää ja turvallista oppimisympäristöä tukevat säädösten ja ohjausjärjestelmien toimivuus,

hyvät oppilas- ja opettajasuhteet sekä kodin ja koulun yhteistyö, ja yhteenkuuluvuutta tu-

keva toimintakulttuuri. Yhteisönä toimiminen tarkoittaa, että koululla on julkituodut normit,

käyttäytymis- ja tapasäännöt sekä yhteiset menettelyt arjen ristiriitatilanteista selviytymi-

seen. Opetussuunnitelman yhteyteen kuuluu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väki-

vallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Sen noudattaminen ja toteuttaminen on tärkeää, sillä

oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön; fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaali-

seen turvallisuuteen.

Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetus-

välineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin liittyvistä turvalli-

suustekijöistä. Myös kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvan opetuksen turvallisuudesta

tulee huolehtia. Tarpeellista on tasaisin väliajoin arvioida kasvu- ja oppimisympäristön

turvallisuutta esim. opetushenkilöstölle suunnatuin kyselyin. Kysely voidaan suunnata

myös oppilaille.

Erityisen ratkaisevaa häiriötilanteiden ehkäisemisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä on

varhainen puuttuminen. Opettajat ovat avainasemassa sekä ongelmien tunnistamisessa

että toimivan kouluyhteisön rakentajina. Hyvin suunnitellut oppitunnit ja selkeät tehtä-

vänannot auttavat ylläpitämään järjestystä. Työrauhaa vahvistaa pedagogisesti mm. sa-

manaikaisopetus, jossa opettajan parina on toinen opettaja, erityisopettaja. Tärkeää on,

että kaikki työntekijät ovat sitoutuneet koulun tavoitteisiin. Tavoitteiden tulee ohjata heitä

kohtaamaan lapset ja nuoret johdonmukaisesti, selkeästi ja oikeudenmukaisesti. Puuttu-

malla ei-hyväksyttävään käytökseen opettaja osoittaa välittävänsä oppilaista. Hyvä yhteis-

työ opettajien kesken edistää myös oppilaiden hyvinvointia ja työrauhaa.

Oppilashuollon yleiset kirjaamiskäytännöt, yksittäistä oppilasta koskevan asian vi-

reillepano ja käsittely

Oppilashuoltotiedot kuuluvat koululakien erityissäännösten ja julkisuuslain 24 §:n perus-

teella ehdottomasti salassa pidettäviksi, samoin kuin terveydentila- ja sosiaalihuoltotiedot,

76

psykologiset testit ja soveltuvuuskokeet. Lisäksi harrastustoimintaa, elintapoja, perhe-

elämää ja muita henkilökohtaisia oloja koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Salassapi-

dosta poikkeaminen voi perustua oppilaan huoltajan suostumukseen, joka on syytä pyytää

kirjallisena. Laissa on säädetty erikseen salassapidosta poikkeamisesta siten, että oppi-

lashuollosta vastaavat henkilöt saavat salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen

opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot.

Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat

säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmälli-

sesti säädösten mukaisesti. Oppilashuoltoryhmien kokouksista laaditaan pöytäkirja. Pöy-

täkirjat säilytetään lukitussa kaapissa koulun rehtorin ohjeistuksen mukaan. Pöytäkirjat

ovat salassa pidettäviä. Yksittäisen oppilaan asioista kirjataan, kuka toi asian esille, millai-

sesta huolesta on kyse, mitä tähän mennessä on tehty ja mitä päätettiin. Ennen oppi-

lashuoltoryhmän käsittelyä yksittäisen oppilaan asiasta on jo keskusteltu oppilaan ja huol-

tajan kanssa. Yksittäisen oppilaan asioista kirjataan

Oppilashuollollinen tuki koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykki-

sen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa

Kouluterveydenhuolto on perusterveydenhuollon tarjoamaa lakisääteistä terveydenhoitoa

sekä hyvin olennainen osa oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollon henkilöstö toimii mm.

yhteistyössä oppilaan huoltajien, koulun muun oppilashuollon henkilöstön sekä muiden

yhteistyötahojen kanssa. Terveydenhoitajat tekevät määrävuosin oppilaille terveystarkas-

tuksia sekä huolehtivat rokotuksista. Tarkastuksissa pyritään selvittämään kokonaisvaltai-

sesti oppilaan hyvinvointia, terveydentilaa, kasvua ja kehitystä. Tämän lisäksi pyritään kar-

toittamaan mm. kouluselviytymistä sekä koti- ja ystävyyssuhteita ja antamaan yksilöllistä

terveysneuvontaa. Huoltajat voivat osallistua halutessaan terveystarkastuksiin.

vireillepanija

huolen syy, aihe

päätetyt jatkotoimenpiteet perusteluineen

asian käsittelyyn osallistuneet

mitä tietoja ja kenelle oppilaasta annettiin

77

Kouluterveydenhuolto on tarvittaessa mukana kartoittamassa oppilaan tarvitsemaa tukea

ja seuraa hänen terveydentilaansa sekä selvittää mahdollista jatkohoidon ja tutkimusten

tarvetta. Kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat pitkäaikaissairauksien vaikutusta kou-

lunkäyntiin yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa sekä suunnittelevat tarvittavia tuki-

toimenpiteitä koulutyön onnistumiseksi ja tukemiseksi. Kouluterveydenhoitaja osallistuu

muun oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien

selvittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen.

Kouluikäisen terveyden edistämisessä keskeisiä tavoitteita ovat

Koulupsykologin työn tavoitteena on tukea oppilaan koulunkäyntiä ja edistää tämän hyvin-

vointia tarttumalla ongelmiin mahdollisimman ajoissa. Jos oppilaan kehityksessä, oppimi-

sessa tai elämäntilanteessa on ongelmia, terveydenhoitaja yleensä ohjaa hänet jatkohoi-

toon koulupsykologin luokse. Hän myös kartoittaa oppimisvaikeuksia erilaisin tutkimuksin.

Koulupsykologipalvelut Pälkäneen kunnassa on järjestetty Kangasalan terveyskeskuksen

kautta. Myös perheneuvolapalvelut ovat tarjolla Kangasalan perheneuvolassa. Perheneu-

volan palvelut ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia. Lähetettä perheneu-

volaan ei tarvita vaan neuvolaan voivat huoltajat olla tarvittaessa suoraan yhteydessä.

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilaiden koulunkäyntiä ja koko-

naiskehitystä. Hän osallistuu oppilashuoltotyöhön koulun arjessa keskustelemalla oppilai-

den kanssa ja olemalla linkkinä muiden tukipalveluja tarjoavien välillä sekä järjestämällä

apua ja tukea perheille. Huoltajat voivat ottaa suoraan yhteyttä kuraattoriin havaitessaan

ongelmia. Myös kunnan muut sosiaalityöntekijät, kuten perhetyöntekijät tukevat tarvittaes-

sa lasta lapsen tai perheen vaikeissa tilanteissa.

Koulukäyntiavustajat osallistuvat opettajan ohjauksessa oppilaan opetukseen ja kasvatuk-

seen. He auttavat oppilasta selviytymään koulun arjesta. Avustaja huolehtii oppimateriaalin

ja opetusvälineiden järjestämisestä ja valmistelemisesta annettujen ohjeiden mukaan.

itsetunnon tukeminen

elämänhallintataidot

ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus

ennaltaehkäisevä päihdekasvatus

78

Oppilashuollollinen tuki tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan tu-

kemisessa

Huolen herääminen

Huolen puheeksiottaminen oppilaan ja huoltajan kanssa

Ei jatkotoimen-

piteitä

OHR- konsultaatio OHR- konsultaatio ja

sopimus jatkotoimen-

piteistä

- vastuuhenkilöt

ja työnjako

- toimenpiteet ja

aikataulu

- seuranta ja kir-

jaaminen

- seuranta ja kir-

jaaminen

OHR:ssä sovittujen toimenpiteiden toteutus

Tuki riittävä, sopimus

tuen päättämisestä

Tuki riittämätön, suunnitelman tarkistus

ja sopimus jatkotoimenpiteistä

OHR: n toteuttama erityinen tuki Erityispalvelujen tuki

Moniammatillinen verkostoyhteistyö ja seuranta, OHR: ssä tieto

Tuki riittävä Tuen järjestämisvastuu OHR:n ulkopuolel-

la, sopimus tietojen siirtämisestä kouluun

79

Oppilashuollollinen tuki oppilaan kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaike-

uksissa

Oppilaan psyykkinen oireilu näkyy yleensä häiriökäyttäytymisenä; muutoksina oppilaan

käyttäytymisessä, kuten masentuneisuutena, syrjään vetäytymisenä, koulutyön laiminlyön-

tinä joko läksyjen teossa tai koulupinnauksena ja syömishäiriöinä. Taustalla olevat ongel-

mat voivat olla moninaisia, ja usein on vaikea osoittaa vain yhtä syytä psyykkisen oireilun

taustaksi. Ongelmat voivat johtua mm. oppimisvaikeuksista, vaikeuksista kaveripiirissä,

kotona tai perhesuhteissa ilmenevistä vaikeuksista. Mikäli on syytä olettaa, että oppilaalla

on mielenterveyden ongelmia, on hyvä keskustella huolesta oppilaan kanssa ja tarvittaes-

sa ohjata hänet terveydenhoitajalle tai kuraattorille. Tarvittaessa oppilas ohjataan asian-

tuntijan hoitoon.

Psyykkisen oireilun mahdollisia ilmenemismuotoja

Tuki oppilaan elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa esim. perheväki-

valta, päihde- tai mielenterveysongelmat perheessä

Perheen vaikeudet vaikuttavat oppilaan arkeen myös koulussa. Perheessä voi olla työttö-

myyttä, erilaisia sairauksia tai muita vaikeuksia, jotka vaikuttavat kaikkiin perheenjäseniin.

Kodin ja koulun yhteistyön merkitys on tällöin erityisen tärkeää. Koulun olisi hyvä olla tie-

toinen tällaisista asioista, jotta koulun aikuiset voisivat tukea oppilasta ja ohjata häntä tar-

vittaessa avun piiriin. Aina vaikeissa tilanteissa perheillä ei ole kuitenkaan halua tai voimia

ilmoittaa vaikeuksista koululle. Koulun henkilökunnan tulisikin puuttua oppilaan ongelmiin

huomattuaan oppilaan käytöksessä huolestuttavia piirteitä. Oppilaalle tulee tarjota tarvitta-

essa apua ja ohjata kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin vastaanotolle. Vanhemmat tai

lapsi voivat olla tarvittaessa myös itse suoraan yhteydessä esim. perheneuvolaan tai psy-

kologiin. Vaikeissa perhetilanteissa apua ja tukea voi hakea myös sosiaalitoimen puolelta.

Perhetyöntekijät ja lastensuojeluviranomaiset voivat myös tukea lasta ja koko perhettä.

häiriökäyttäytyminen

masentuneisuus

koulutyön laiminlyönti: läksyt, pinnaus

syömishäiriöt

syrjään vetäytyminen

väsymys

80

Koulun henkilökunta voi tehdä halutessaan lastensuojeluviranomaisille lastensuojeluilmoi-

tuksen lapsen suojelemiseksi.

Kurinpitotilanteissa toimiminen ja oppilashuollollinen tuki kurinpitorangaistuksen

yhteydessä tai silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty

Sekä perusopetus- että lukiolaissa (PL 35 §, LL 25 §) on säädetty oppilaan käyttäytymises-

tä. Lait edellyttävät tehtävien suorittamista tunnollisesti ja asiallista käyttäytymistä. Vastuu

koulun työrauhan säilymisestä on koko työyhteisöllä. Kouluilla on laadittu omaa toimintaa

ohjaavat järjestyssäännöt. Niitä käytetään selvittämään koulun ja oppilaitoksen sisäistä

järjestystä ja tekemään kaikille tiettäväksi ne rajoitukset, joita koulun toiminnan asiallinen

ja tarkoituksenmukainen järjestäminen vaatii.

Oppilaalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpil-

lisesti, voidaan määrätä rangaistus esim. jälki-istunto tai hänelle voidaan määrätä KAKEa

tai antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitet-

tua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas

voidaan erottaa koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Jos oppilas ei useammasta kehotuksesta huolimatta noudata opettajan antamia ohjeita,

käyttäytyy häiritsevästi tai toimii lain tai koulun järjestyssääntöjen vastaisesti, hänelle voi-

daan määrätä erilaisia seuraamuksia. Opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarvittaessa pois-

taa oppilas luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta tai muusta koulun tilaisuudesta kä-

destä pitäen, kuitenkin valvonnan alaisuuteen. Oppilaan asiattomasta käytöksestä tulee

keskustella oppilaan kanssa ja ottaa yhteyttä kotiin. Tarvittaessa oppilas ohjataan kasva-

tuskeskusteluun kouluissa, joissa se on käytössä. Kasvatuskeskustelu tehokas tapa huo-

lehtia ei-toivottujen asioiden tiedotuksesta kotiin ja myös keino oppilaan oman vastuun

lisäämiseen itsestään ja muista. Kake-opettaja ottaa rikkeen tapahduttua asian esille oppi-

laan kanssa mahdollisimman pian. Keskustelua käyvä opettaja ei välttämättä ole sama

henkilö, joka on todennut rikkomuksen. Keskustelusta tehdään kake-kansioon kirjaus, ja

oppilas soittaa kake-puhelun huoltajalle koulun puhelimesta. Kontrolli-kakessa tarkiste-

taan, onko oppilas noudattanut itse laatimiaan lupauksia. Jos oppilaalle tulee muita rikkei-

tä, seuraa kake II, jossa oppilashuollollinen edustus on paikalla. 3. kakessa on rehtorin

lisäksi paikalla huoltaja, kuraattori, oppilas ja kake-opettaja. Koulun käytössä on tarvittaes-

sa myös kirjallinen varoitus ja määräaikainen koulusta erottaminen. Jälki-istunto on käy-

81

tössä rangaistuskeinona joissakin kuntamme kouluista. Kunnassamme ollaan kuitenkin

yhä enemmän siirtymässä rangaistuskäytännöissä pois jälki-istunnoista.

KAKE eli kasvatuskeskustelu

Opettaja joutuu joskus oppilaitoksessa järjestystä ylläpitäessään puuttumaan oppilaan fyy-

siseen koskemattomuuteen. Näin tapahtuu pääsääntöisesti silloin, kun oppilas ei kehotuk-

sista huolimatta lopeta häiritsevää käyttäytymistään. Koska lainsäädäntömme turvaa kan-

salaisen fyysisen koskemattomuuden hyvin pitkälle, on tarpeen selvittää, missä tilanteissa

opettaja voi poiketa em. koskemattomuuden periaatteesta joutumatta itse syytetyksi esi-

merkiksi oppilaan pahoinpitelystä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai reh-

torin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi

luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä

tilaisuudesta. Opettaja on kuitenkin vastuussa oppilaastaan, joten oppilaan valvonta tulee

järjestää jollakin tavalla. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljel-

lä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai koulussa tai

muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai

uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuutto-

masti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voi-

Oppilas ja kake-opettaja keskustelevat rikkeestä

sovitaan lupaukset jatkosta kirjallisesti

oppilas soittaa huoltajalle kontrolli sovituista asioista

KAKE II sama kuin edellä, mutta oppilashuollon edustaja mukana

keskustelussa

KAKE III sama kuin edellä, mutta huoltajat ja rehtori muiden lisäksi

paikalla

82

daan määrätä työpäivän päätyttyä valvonnan alaisena läksyparkkiin suorittamaan tehtävi-

ään.

Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, ennen kirjallisen varoituksen antamista oppi-

laalle tai oppilaan määräaikaista erottamista on

Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut

toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määrä-

ajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymises-

tä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suun-

nitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.

Oppilashuollon yhteistyö koulutuksen eri siirtymävaiheissa sekä yhteistyö oppilaan

ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa

Nivelvaiheilla tarkoitetaan Pälkäneellä oppilaan siirtymistä 1) esiopetuksesta perusopetuk-

seen, 2) perusopetuksessa oppilaan siirtymistä toiselle opettajalle, luokka-asteelle tai toi-

seen kouluun ja 3) perusopetuksesta toiselle asteelle. Nivelvaiheissa eri oppilashuollollis-

ten tahojen tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista

perusopetuksen eri vaiheissa. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteis-

työn ja yhteisten käytäntöjen luominen oppilaitosten kesken. Perusopetuksen opetussuun-

nitelman perusteissa puhutaan oppilaan turvallisesta siirtymisestä opintopolun nivel-

vaiheissa. Nivelvaihe on siirtymävaihe, jossa koululaisen osaamisen taso selvitetään ja

tarvittavan tehostetun tuen antaminen suunnitellaan. Varhainen puuttuminen ja ennaltaeh-

käisevät toimenpiteet tukevat oppilaan suotuisaa kehitystä koululaisena. Yhteistoiminnan

periaatteena on luottamuksellinen tiedonsiirto eri toimintayhteisöjen ja vanhempien välillä.

Koulunkäynnin kannalta tarpeellisen tiedon siirtäminen nivelvaiheessa on tärkeää, jotta

toimijat pystyvät huomioimaan oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet alusta asti. Yhteiset käy-

1. yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti

2. kuultava oppilasta

3. hankittava muu tarpeellinen selvitys

4. oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi

83

tännöt nivelvaiheissa mahdollistavat oppilaan kokonaisvaltaisen seurannan ja auttavat tu-

en tarpeiden määrittelyssä.

Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koh-

dalla perusopetuksessa, oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta erityisen tuen piiriin tai päin-

vastoin. Oppilaan perheiden ja koulun välillä tulisi pyrkiä hyvään ja oppilaan hyvinvointia

edistävään yhteistyöhön. Vanhempia tulee tukea kaikin keinoin kasvatustehtävässä. Erilai-

set mittaus- ja arviointimenetelmät kuuluvat oppilaiden osaamistason selvittämiseen. Pe-

rusopetuksen oppilaiden taitoja voidaan kartoittaa erilaisilla tehtävillä lähinnä matematiikan

ja äidinkielen osa-alueilla. Kartoittamisen toteuttamisesta vastaavat erityisopettajat. Mitta-

usten ja arvioinnin lisäksi koulujen henkilökunnan oppilaantuntemuksellisten tietojen avulla

pyritään kartoittamaan tukitoimien tarve vuosiluokalta toiselle siirryttäessä.

Nivelvaiheissa oppilaan ja kodin näkökulmasta ovat erityisen tärkeitä siirtymävaiheiden

etukäteistiedottaminen ja erilaiset tapahtumat, kuten tutustumispäivät ja vanhempainillat

sekä ryhmäyttämisteemapäivät. Siirtymävaiheessa oppilaan ja perheiden tukena voivat

olla kuraattori, erityisopettajat, terveydenhoitaja, luokanvalvoja tai luokanopettaja ja ylä-

koulussa lisäksi opo. Oppilaanohjaajan rooli on tärkeä, jotta jokainen oppilas löytäisi toisen

asteen haussa oman kiinnostuksensa ja taitojensa mukaisen opiskelupaikan yhteistyössä

vanhempien kanssa. Opo huolehtii myös jälkiohjauksesta yhteishaun tulosten selvittyä ja

osallistuu toisen asteen edustajien kanssa siirtopalaveriin. Kun oppilas vaihtaa koulua

kunnan sisällä tai siirtyy toisen kunnan järjestämään opetukseen, on opetuksen järjestäjän

saatava viipymättä opetuksen kannalta välttämättömät tiedot opetuksen edelliseltä järjes-

täjältä. Siirrettäviä tietoja ovat esimerkiksi erityisopetussiirtopäätös ja HOJKS. Vastaavat

tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksenjärjestäjän pyynnöstä. Oppilaan huoltajan tai

muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjes-

tämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta.

Vain ajankohtaiset ja välttämättömät asiat siirretään.

84

Siirtymät varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

Vastuu

henkilöt/

tahot

Siirtymä

Välineet

Vanhemmat

Päiväkoti

Perhepäivähoito

Keltot

Neuvola

Mamukoordinaattori

Vanhemmat

Esi- ja 1.luokkien opettajat

Erityisopettajat

Keltot

Erityisopetuksen vastaava

Neuvola

Kouluth

Vanhemmat

Luokanopettajat

Kuraattori, tukioppilaat

Opinto-ohjaaja

Luokanvalvojat

Erityisopettajat

Vasu

Neuvolan terve-

yskertomus

Vanhempainillat

Tutustumiset

3v., 4v-arviot

Vasu

Kuntoutussuun-

nitelma

Vanhempainillat

Tutustumiset

6-v. arvio

HOJKS

Kuntoutussuunnitelma

Lapsen esiop. suunn.

Tiedonsiirtopalaverit

Esi- ja alkuopetuksen

vuosikello

Vanhempainillat

Tutustumispäivä

Ryhmäytyminen

Oppimissuunnitelma

HOJKS

Tiedonsiirto-

palaverit

Vanhempainillat

Tutustumiskäynnit

Oppimissuunnitelma

HOJKS

Tiedonsiirtopalaverit

Seuranta- ja yhteis-

työkäytännöt

Vanhemmat

Opinto-ohjaajat

Kuraattori

Erityisopettajat

Luokanvalvojat

Toisen asteen

opettajat

Koti Varhaiskasvatus

1-5 v. Esiopetus

Koti

Perus-

opetus:

alakoulu

Perus-

opetus:

yläkoulu

Toinen

aste

85

Oppilaan terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestämi-

nen

Koulu ryhtyy tarvittaessa erityistoimiin, jos oppilaan terveydellinen tila tai sairauden hoito

sellaisia vaativat. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma ja

sen toteutumista seurataan. Luokanopettaja tai luokanvalvoja on tärkeässä asemassa sai-

raan lapsen opintojen tukemisessa. Sairaan lapsen opetus toteutetaan pitkälti oppilaan

voimavarojen edellyttämällä tavalla. Koulu on valmis tukemaan lasta joustamalla opetus-

järjestelyissä. Lapselle voidaan tarjota tukiopetusta ja antaa joissain tilanteissa kotiopetus-

ta. Myös koejärjestelyissä ja kuljetusasioissa voidaan ottaa huomioon oppilaan terveydelli-

nen tila. Myös kouluterveydenhuolto ja muu oppilashuolto tukevat oppilasta tarpeen vaati-

malla tavalla.

Tapaturmien ehkäisy, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia kouluyhteisön ja ympäristön turvallisuudesta. Erityis-

tä huomiota turvallisuuteen on kiinnitettävä tietyissä oppiaineissa, kuten fysiikassa, kemi-

assa, kotitaloudessa, käsitöissä ja liikunnassa. Jokainen työyhteisön jäsen on kuitenkin

velvollinen ilmoittamaan huomaamistaan turvallisuusepäkohdista lähiesimiehelleen. Lisäk-

si jokaisen koulun aikuisen on oltava selvillä turvallisuusasioista ja hänen on huolehdittava

siitä, että oppilaat saavat opetuksessa asianmukaisen ohjeistuksen. Ohjeiden antamisen

lisäksi aikuisen tulee valvoa sitä, että neuvoja noudatetaan.

Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sat-

tuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton tapaturmavakuutuksessa mainituin eh-

doin ja edellytyksin. Vakuutus on voimassa koulussa, koulumatkoilla sekä otettaessa osaa

koulun työsuunnitelman mukaiseen toimintaan esim. leirikouluun ja retkille. Mikäli opettaja

tai muu henkilökuntaan kuuluva ei ole tietoinen tapaturmasta, on oppilaan huoltajan ilmoi-

tettava siitä mahdollisimman pian kouluun/kansliaan. Tapaturmailmoitus kannattaa täyttää

aina tapaturmatilanteissa, vaikka lääkärin hoitoa ei heti tarvittaisikaan.

Koulun henkilökunnassa on oltava riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, jotta ensiapua voi-

daan antaa tarvittaessa välittömästi. Jokaisella on kuitenkin velvollisuus antaa ensiapua

tarvittaessa. Oppilas ohjataan tarvittaessa hoitoon, mutta jatkotoimenpiteistä, –hoidosta ja

seurannasta huolehtivat terveydenhuollon ammattilaiset. Tapaturmatilanteessa opettaja tai

86

terveydenhoitaja, tutkii oppilaan ja arvioi tilanteen sekä ottaa yhteyden aina huoltajaan.

Jos tarve niin vaatii, oppilas toimitetaan ensiapuun suoraan koululta tai ensiavussa käyn-

nin järjestelyistä sovitaan huoltajan kanssa.

Koulutapaturman sattuessa toimitaan seuraavan ohjeen mukaan:

Poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen

Oppilaan runsaat poissaolot vaikuttavat koulutyöhön negatiivisesti. Perheiden lomamatkat

tulisikin mahdollisuuksien mukaan ajoittaa koulujen lomien ajaksi. Luokanopettajat ja luo-

kanvalvojat seuraavat oppilaidensa poissaoloja. Suotavaa olisi, että huoltajat ilmoittaisivat

poissaoloista luokanopettajalle tai –valvojalle. Poissaolojen syyt kuitataan poissaolovihkon

tai Wilman välityksellä. Oppilaan ollessa pitempään poissa lomamatkalla, läksyt selvite-

tään jo ennen lomaa erillisellä kaavakkeella (Liite) tai muuten sovitulla tavalla. Poissaolo-

jen kokonaismäärää seurataan lukuvuosittain. Poissaolojen ehkäisemisen kannalta on tär-

keää, että luokassa on hyvä luokkahenki ja että koulussa on hyvä ja turvallinen työilmapiiri.

Näitä kehittämällä ja ylläpitämällä voidaan vaikuttaa poissaloihin ennaltaehkäisevästi.

Myös oppilaan ohjaaminen oppilashuollollisen avun ja tuen piiriin usein vähentää luvatto-

mien poissaolojen määrää.

1. Oppilaalle annetaan tarvittaessa ensiapua koulussa (esim. haavan puhdistus ja

suojaus, kylmähoito, kipulääke).

2. Oppilas toimitetaan terveydenhoitajan tai lääkärin tutkittavaksi mahdollisim-

man pian jonkun aikuisen (opettajan, koulunkäyntiavustajan tai huoltajan) seuras-

sa.

3. Tapaturmasta ja sen hoidosta ilmoitetaan tarvittaessa kotiin ja sovitaan mahdolli-

sista jatkotoimista.

4. Jos tapaturmasta aiheutuu kuluja, tehdään tapaturmailmoitus (liite), joka toimite-

taan kansliaan tai rehtorille.

5. Vakuutusyhtiö korvaa myös mahdollisista jatkohoidoista tai tutkimuksista johtuvat

kustannukset matkakuluineen.

6. Kopiot tapaturmailmoituksista säilytetään koulun arkistossa.

87

Yli kahden päivän kestävästä sairaudesta on syytä ilmoittaa luokanvalvojalle. Kesken päi-

vän koulusta poistuttaessa sairauden vuoksi on otettava yhteys luokanvalvojaan, rehtoriin

terveydenhoitajaan tai ao. tuntia pitävään opettajaan. Muista syistä kuin sairasoloista joh-

tuviin poissaoloihin on aina pyydettävä lupa etukäteen. Enintään kolmen päivän poissa-

oloihin luvan antaa luokanvalvoja ja pitempiin poissaoloihin rehtori.

Poissaolokäytänteet

Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Suomen lain ja koulujen järjestyssääntöjen mukaan päihdyttävien aineiden hallussapito ja

käyttö on kielletty alaikäiseltä. Myös tupakointi on siis kielletty koulussa ja koulun alueella

ja koulun järjestämässä muussa toiminnassa, ja kiellon rikkominen on rangaistava teko.

Poliisilla on oikeus sakottaa lakia rikkonutta ja koululla on oikeus rangaista oppilasta järjes-

tyssääntöjen noudattamatta jättämisestä. Mikäli oppilas tavataan alkoholin tai muiden

päihteiden vaikutuksen alaisena koulussa, siitä ilmoitetaan oppilaan huoltajalle, kouluter-

veydenhoitajalle ja poliisille. Lasta pidetään aikuisen henkilön valvonnassa odottamassa

huoltajan saapumista koululle. Päihtyneenä oppilasta ei saa jättää yksin ilman aikuisen

valvontaa eikä häntä saa päästää yksin kotiin.

Huumeiden käyttöä epäiltäessä voi kouluterveydenhoitaja oppilaan suostumuksella ottaa

näytteen huumetestiä varten. Mikäli oppilas kieltäytyy huumetestistä, huoltajaa pyydetään

viemään oppilas terveyskeskukseen lääkärin tutkimukseen ja huumetesteihin. Mikäli kou-

luterveydenhoitajaa tai lääkäriä ei ole tavoitettavissa, ja oppilas on huonokuntoinen, hänet

toimitetaan suoraan terveyskeskukseen. Valistusta ja päihdekasvatusta oppilaat saavat

koko perusopetuksen ajan. Terveystiedon tunneilla läpikäydään asioita sekä kouluilla jär-

jestetään mahdollisuuksien mukaan erilaisia teemapäiviä. Tarvittaessa oppilas ohjataan

oppilashuollollisen avun piiriin, mikäli päihteiden käyttö sitä vaatii.

Toive: Huoltajan tulisi ilmoittaa oppilaan poissaolo aamulla luokanopettajalle tai luokanvalvojalle.

Poissaolon syy selvitetään joko poissaolokirjan tai Wilman välityksellä

Lupa pyydetään ennalta tiedossa olevista poissaoloista esim. lomamatkat

Rehtori myöntää luvan yli kolmen päivän poissaoloihin, lyhyempiin luokanvalvoja tai

luokanopettaja

88

Kouluruokailun järjestäminen

Koululaisilla on oikeus maksuttomaan ateriaan jokaisena koulupäivänä. Koulu tarjoaa op-

pilaalle monipuolisen ja vaihtelevan aterian jokaisena koulun työpäivänä. Kouluruokailun

käytännön toteutus on kuntien ja koulujen itsenäisesti päättämää ja järjestämää virallista

oppilashuoltoa. Kouluruokailun suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassaole-

via ravitsemussuosituksia ja ohjeita. Kouluruokailun tavoitteena on ylläpitää oppilaiden

jaksamista ja työtehoa sekä opastaa heitä terveellisiin ruokatottumuksiin ja hyviin ruokata-

poihin. Periaatteena on, että oppilas maistaisi jokaista aterian osaa (pääruoka, salaat-

ti/raaste/tuorepala, juoma, leipä ja levite) edes vähän.

Kouluruokailu on osa opetusta ja tapakasvatusta ja siksikin aikuisten läsnäolo on ruokai-

lussa erityisen tärkeää. Ruokailuun osallistuvan opettajan tehtäviin kuuluu ruokailun val-

vonta, ohjaaminen ja tapakasvatus. Alakoulussa opettaja ruokailee yhdessä valvottavan

luokan kanssa. Yläkoulussa jokainen opettaja valvoo osaltaan ruokailua, ja lisäksi ruoka-

lassa on erillinen ruokalavalvoja. Oppilaalla tulee olla riittävästi aikaa käytettävissä ruokai-

lemiseen. Välipaloja ei ole tarjolla kouluissamme työpäivien aikana. Allergioista tms. johtu-

vat ruokavaliot otetaan huomioon ruokailussa. Erityisruokavaliota tarvitsevan oppilaan

huoltaja täyttää erityisruokavaliokaavakkeen terveydenhoitajan tekemän kouluuntulotar-

kastuksen yhteydessä. Myös muilla vuosiluokilla huoltajalla on ilmoitusvastuu lapsen ruo-

ka-aineallergioista. Lääkärintodistusta ei tällöin tarvita.

Lautasmalli

Koulukuljetuksen turvallisuutta sekä odotusaikojen järjestämistä ja turvallisuutta

koskevat ohjeet

Koulutoimisto pyrkii järjestämään oppilaiden kuljetukset niin, että oppilaille tulisi mahdolli-

simman vähän odotusaikaa ennen koulupäivän alkua tai sen jälkeen. Odotusajalla oppilas

voi halutessaan tehdä läksyjään läksyparkissa yläkoulussa, osallistua kerhotoimintaan tai

käyttää kirjaston palveluita. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen tiedotetaan kuljetusasiois-

Puolet lautasesta kasviksia Neljännes lautasesta perunaa tai riisiä/pastaa (täysjyvä)

Neljännes lautasesta lihaa,

kalaa, munaa tai palkokasveja

89

ta, aikatauluista ja muista kuljetusjärjestelyistä. Ensimmäisenä lukuvuoden työpäivänä kul-

jetusoppilaille jaetaan matkakortit ja heille selvitetään kuljetussuunnitelma.

Koulun tapaturmavakuutus on voimassa koulussa ja koulumatkalla. Lasten turvallisuuden

takaamiseksi ja lisäämiseksi koulun pihalla liikennöintiä esim. lasta tuotaessa tai haettaes-

sa tulee välttää. Tästä olisi hyvä tiedottaa huoltajia. Turvallisuus on tärkeää myös kuljetuk-

sen aikana. Linja-autossa tai taksissa ei saa liikkua paikasta toiseen kuljetuksen aikana, ja

matkan aikana on pidettävä turvavyöt kiinni. Linja-auton tai taksin kuljettaja saa puuttua

kuljetuksen aikana tapahtuvaan häiriköintiin tilanteen vaatimalla tavalla. Kulkuneuvoa py-

säyttäessä on annettava selvä ja reipas pysähtymismerkki, jotta kuljettaja huomaa oppi-

laan. Hämärän ja pimeän aikana tulee käyttää heijastinta turvallisuus syistä.

Henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttäminen

oppilashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan

Oppilashuollollisen työn yhtenä tavoitteena on toimia läheisessä yhteistyössä oppilaiden

huoltajien kanssa. Siksi on tärkeää, että jokaiseen kotiin ilmoitetaan oman koulun ryhmän

toiminnasta, sen jäsenistä ja heidän yhteystiedoistaan, jotta sekä opettajien että lasten

huoltajien kynnys ottaa yhteyttä opiskeluhuollollisissa asioissa olisi mahdollisimman pieni.

Tavoitteena on, että tieto oppilaan asioista kulkisi koulun henkilökunnan ja kodin välillä.

Jokainen koulu tiedottaa oppilashuoltoon liittyvistä asioista vanhemmille mielellään heti

lukuvuoden alettua. Kuraattori ja terveydenhoitaja esittäytyvät mahdollisuuksien mukaan

ainakin 1. ja 7. luokkien ensimmäisessä vanhempainillassa ja he kertovat huoltajille omas-

ta työstään oppilaiden hyvinvoinnin kannalta.

Oppilashuoltopalveluista annetaan tietoa mm. koulun tiedotteessa, kotisivuilla ja Wilmas-

sa. Niissä on selvitetty oppilaan hyvinvoinnin kannalta tärkeiden henkilöiden yhteystiedot.

Monet muutkin koulun yhteistyötahot ovat mukana koulun toiminnassa. He osallistuvat

teemapäiviin, kuten seiskojen ryhmäyttämispäivään sekä muihin teemapäiviin ja tempauk-

siin. Koulun henkilökunta ja huoltajat voivat olla suoraan yhteydessä koulun terveyden-

huollon ammattilaisiin, jos he kokevat tarvetta saada apua oppilaita koskevissa asioissa.

Koulun henkilökuntaa tiedotetaan oppilashuoltoon liittyvistä asioista ja toiminnasta tarvitta-

essa.

90

Oppilashuollon kriisitoiminnan ohjeet on päivitetty (LIITE)

Koulussa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät usein koko kouluyh-

teisöä. Näitä ovat esimerkiksi läheisen ihmisen äkillinen kuolema tai vakava sairastumi-

nen, itsemurha, vakava onnettomuus, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka. Kou-

luissa on tällaisia tilanteita varten kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja

kriisitilanteita varten. Niillä pyritään auttamaan nopeaa tilanteeseen tarttumista ja anta-

maan tietoa, jota tarvitaan tapahtuman jatkotyöskentelyssä. Tavoitteena on, että yllättä-

vän tapahtuman jälkeen oppilaiden ja koulun henkilökunnan toimintakyky säilyy ja että

elämä kouluyhteisössä palautuu normaaliksi mahdollisuuksien mukaan.

Ennalta arvaamattomissa kriisitilanteissa lasten ja aikuisten kokemia tunteita voivat olla

hämmennys, avuttomuus, pelko tai paniikki. On tärkeää, että aikuiset viestittävät myötä-

tuntoa ja halua jakaa asioita yhdessä. Keskustelulle tulee varata riittävästi tilaa koulussa.

Tärkeää on välittää huolenpitoa ja luoda turvallisuuden tunnetta tilanteeseen soveltuvalla

tavalla. Asiallinen ja oikea tieto rauhoittaa niin lapsia, nuoria kuin koulun aikuisiakin.

5.4. SALASSAPITO, TIETOJEN SAANTI, LUOVUTUS JA ILMOITUSVELVOLLISUUS

Opetustoimen julkisuutta ja tietosuojaa määritellään seuraavissa laissa ja asetuksissa:

julkisuuslaki 621/1999

julkisuusasetus 1030/1999 ja lisäys 380/2002

perusopetuslaki (628/1998) 40 §, lukiolain (629/1998) 32 § ammatillisesta koulutuk-

sesta annetun lain (630/1998) 42 § ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun

lain (631/1998) 16 §:n 4 mom

Tietosuojasta:

henkilötietolaki (523/1999)

laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001)2

laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta

(565/1999)3

91

Käytännön koulutyössä huomioon otettavia

salassapidolla tarkoitetaan lainsäädännössä sekä asiakirjan pitämistä salassa että

kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta ja kieltoa käyttää salaista tie-

toa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi

viranhaltijalla on yleinen salassapitovelvollisuus

opettajalla/koulussa työskentelevällä on opetusta koskien lakien perusteella velvol-

lisuus pitää salassa arkaluontoiset, oppilaan yksityisyyttä koskevat asiat

salassapitovelvollinen saa antaa tietoja tietyin edellytyksin kuitenkin toiselle salas-

sapitovelvolliselle

oppilashuoltoryhmä on toimielin, jonka jäsenet saavat antaa tietoja sekä toi-

silleen että vastaaville viranomaisille

tiedon saaminen on aina sen harkinnassa, jolta tietoja on pyydetty

lastensuojelulaki velvoittaa lasten kanssa työskenteleviä ilmoittamaan havait-

semastaan lastensuojelutarpeesta

perusopetuslaki sallii opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen an-

tamisen

huumeiden käytön ehkäisyssä tietoja voi antaa raittiustyön 818/82) ja päihdehuolto-

lain (41/86) säädöksin

salassa pidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti niin, että ne

eivät joudu sellaisten käsiin, joilla ei ole oikeutta saada niiden tietoja, em. lakien ja

asetusten lisäksi niistä määrätään arkistolaissa sekä arkistotoimen toimintaohjeissa

ja lakisääteisessä arkistonmuodostussuunnitelmassa

Ehdottoman salassapidon alaiset asiakirjat:

92

salassa pidettävien HOJKS-tietojen siirtäminen on sallittua saman kunnan koulu-

muodon sisällä toiseen kouluun (peruskoulusta peruskouluun), jos se on opetuksen

järjestämisen kannalta välttämätöntä

erityisopetuksessa olevalta oppilaalta ja hänen huoltajaltaan pitää saada yksilöity

suostumus, jotta hänen HOJKS:ssa olevia salassa pidettäviä tietoja saa luovuttaa

toisessa kunnassa olevaan kouluun tai saman kunnan alueella sijaitsevaan toiseen

koulutusmuotoon

henkilöllä itsellään on oikeus saada itseään koskevia tietoja

oppilashuolto ja oppilashuoltoa koskevat asiakirjat

oppilashuoltoryhmän työskentelystä tehdyt kirjaukset

oppilaan opetuksesta vapauttaminen

oppilaan ja kokelaan koesuoritukset

todistukset ja asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten

ominaisuuksien sanallista arviointia koskevaa tietoa

koesuorituksiin kuuluvat arvostelumerkinnät

käyttäytymisen sanallinen arviointi, myös valmiit vastausvaihtoehdot

opiskelijan henkilötietoja voidaan viedä Internetiin, esim. koulun

kotisivuille vain oppilaan tai alaikäisen oppilaan huoltajan suostumuk-

sella

tieto erityisopetukseen ottamisesta/siirtämisestä ja tieto siitä, että op-

pilas on erityiskoulussa

terveydentilaa ja sosiaalihuoltoa koskevat tiedot

psykologiset testit, niiden tulokset ja arviointi

osoitetiedot

93

6. LUKU: KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS

6.1 SAAMELAISET 6.2 ROMANIT 6.3 VIITTOMAKIELISET 6.4

MAAHANMUUTTAJAT

Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan tausta sekä oppilaan oman kulttuuriryhmän kie-

li, tavat, kasvatus- ja opetusperinne, historia ja maantieteellinen sijainti. Oppilaan alkupe-

räisen identiteetin säilymistä tuetaan ja/tai edistetään kaksoisidentiteetin muodostumista.

Opetuksessa noudatetaan koulun opetussuunnitelmaa – kuitenkin soveltaen siten, että

turvataan oppilaan kielellisten valmiuksien kehittyminen ja otetaan huomioon kieli- ja kult-

tuuriryhmän erityispiirteet sekä että oppilas olisi perusopetuksen suoritettuaan tietoinen

juuristaan ja kulttuuriperinnöstään. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, oppilaan

sukuyhteisöä ja mediaa sekä mahdollisuuksien mukaan yhteydenpitoa kauempana asu-

vaan kulttuuriyhteisöön.

Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvan oppilaan opetus suunnitellaan tapauskohtaisesti yh-

teistyössä huoltajan kanssa noudattaen niitä periaatteita, jotka on kirjattu peruskoulun

opetussuunnitelman perusteisiin.

7. LUKU: OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata

tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja koros-

taen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä.

Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden

tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyt-

täviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin.

Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille

luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetus-

suunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppi-

aineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa.

1. Ihmisenä kasvaminen

Opetuksen ja kasvatuksen lähtökohtana on oppilaiden henkisen ja fyysisen kasvun tuke-

minen. Kaikissa oppiaineissa käsitellään suvaitsevaisuuteen ja ihmisten väliseen tasa-

arvoon liittyviä teemoja. Koulussa oppilaita kannustetaan sosiaalisuuteen ja yhteistoimin-

nallisuuteen. Kuuntelu- ja keskustelutaitoja korostetaan, jotta oppilaiden vuorovaikutustai-

dot kehittyvät ja oppilaat oppivat kunnioittamaan ja arvostamaan muiden mielipiteitä.

Oppilas oppii kaunokirjallisuutta lukemalla pohtimaan ihmisenä kasvamisen kysymyksiä ja

omia tunteitaan.

94

Tutustuttaessa vieraisiin kieliin ja kulttuureihin oppilas joutuu miettimään omaa suhdettaan

erilaisuuteen, pohtimaan suvaitsevaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja tarkistamaan omia ja

yhteiskunnassa vallitsevia ennakkoluuloja. Kieltä opiskeltaessa oppilas oppii myös kärsi-

vällisyyttä ja ymmärtää, ettei voi ilmaista itseään yhtä hyvin kuin omalla äidinkielellään.

Suvaitsevaisuutta opitaan kaikissa oppiaineissa käyttämällä mahdollisimman paljon pari-

ja pienryhmätyöskentelyä.

Oppilaiden itsetuntoa tuetaan antamalla heille positiivisia oppimiskokemuksia ja onnistu-

misen elämyksiä.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutker-taisuuttaan

arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän

tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle

tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana

toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.

KESKEISET SISÄLLÖT

fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnis-taminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä

oikeudenmukaisuus, tasa-arvo

esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta

opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on ihmisten erilaisuuden

hyväksyminen, eri kulttuurien tunteminen, ihmisten ja kansojen keskinäisen riippuvuuden

ymmärtäminen sekä tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden käsittäminen ihmisarvon

perustaksi.

Keskeisiä sisältöjä ovat kansainvälisen kanssakäymisen taidot, ihmisoikeuksien etiikka,

maailmankansalaisuuteen harjaantuminen sekä kansainvälisen kehityksen seuraaminen ja

arviointi.

Suomalaista kulttuuri-identiteettiä rakennetaan kaikissa oppiaineissa monin eri tavoin.

Suomalainen kulttuuri tulee myös esille aamunavauksissa ja viettämällä juhlapäiviä. Koti-

seutuun tutustutaan vierailemalla erilaisissa kohteissa ja tutustumalla Pälkäneen histori-

aan, kulttuuriin ja luontoon. Oman ja muiden kulttuurien tuntemusta edistetään kulttuurivie-

95

railuilla ja teemapäivillä avulla sekä pitämällä yhteyttä ystävyyskouluihin ympäri Euroop-

paa. Kansainväliseen yhteisvastuuseen kasvatetaan korostamalla suvaitsevaisuutta ja

osallistumalla vuosittain Nälkäpäivä- ja taksvärkkikeräyksiin.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näke-mään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja euroop-palaista kulttuuria

ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä

tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia mo-nikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä

ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisöl-le.

KESKEISET SISÄLLÖT

oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalai-suus

muita kulttuureita ja monikulttuurisuus

ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja on-nistuneen yhteistyön edellytyksiä

kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutukses-sa

tapakulttuurien merkitys.

3. Viestintä ja mediataito

Viestintä ja mediataito kehittää oppilaan ilmaisutaitoja sekä pyrkii kasvattamaan oppilaasta

aktiivisen median seuraajan sekä yhteiskunnallisen osallistujan ja vaikuttajan. Oppilas op-

pii etsimään, valikoimaan, tutkimaan ja kritisoimaan tietoa ja erilaisia tietolähteitä. Oppilas

oppii myös omien ajatustensa ja tunteiden viestimistä osana viestintäkasvatusta.

Viestintäkasvatus on yksi tärkeimmistä osa-alueista äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuva-

taiteen opinnoissa, joissa sitä opiskellaan kaikille yhteisenä ja syventävästi valinnaisainee-

na.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestin-tää

kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa

suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eetti-siä ja esteettisiä arvoja viestinnässä

tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti

96

käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

KESKEISET SISÄLLÖT

omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteis-sa

viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus

median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todel-lisuuteen

yhteistyö median kanssa

lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus

viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Oppilaat oppivat ymmärtämään omia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiaan yhteis-

kunnassa. Nuoret kehittyvät omatoimisiksi, aloitteellisiksi ja yhteistyökykyisiksi osallistuvik-

si kansalaisiksi.

Oppilaat kasvatetaan huolehtimaan kotitehtävistään ja omasta koulunkäynnistään. Vas-

tuullisen kansalaisen taitoja he oppivat toimimalla kouluruokalassa ruokajärjestäjinä, tu-

kioppilas- ja oppilaskuntatoiminnassa sekä eri luokkien omissa yhteisissä projekteissa.

Oppilaat oppivat perustietoa yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä erilaisilla yritys- ja opinto-

käynneillä sekä TET-jaksoilla.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merki-tystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta

muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen

osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä

kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti

toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioi-maan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia

tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksi-lölle ja yhteiskunnalle.

KESKEISET SISÄLLÖT

perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta

97

demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa

erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa

verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi

osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toi-minnan vaikuttavuuden arviointi

yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen.

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta näkyy monin eri tavoin.

Koulu pyrkii kasvattamaan oppilaita siten, että nämä vaalivat luonnon moninaisuutta ja

edistävät kestävää kehitystä. Tarkoitus on, että nuoret ymmärtäisivät ihmisen riippuvuu-

den luonnosta sekä oman vastuunsa ympäristön tilasta. Opiskelu kasvattaa oppilaassa

tahtoa ja taitoa ekologiseen elämäntapaan ja kiinnostusta oman paikkakunnan ympäristö-

asioihin.

Keskeisiä sisältöjä ovat omien ympäristöarvojen ja -käyttäytymisen pohtiminen, kierrättä-

misen ja jätteiden hyötykäytön opetteleminen, järkevän rahankäytön ja vastuullisen kulut-

tamisen opiskeleminen sekä luonnonvarojen, ympäristöuhkien ja energiakysymysten ym-

märtäminen.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edelly-tykset ja niiden välisen yhteyden

havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvit-tämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin li-säämiseksi

arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kes-tävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja

edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla

ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yh-teistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.

KESKEISET SISÄLLÖT

ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa kou-lussa ja elinympäristössä

yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista

ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa

ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elin-kaari

oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot

toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.

98

6. Turvallisuus ja liikenne

Aihekokonaisuudessa pyritään edistämään koko kouluyhteisön hyvinvointia ja tukemaan

oppijan elämäntaitojen harjaantumista. Koulussa pyritään myös vahvistamaan oppilaiden

henkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ehkäisemään syrjäytymistä.

Liikennekasvatukseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Oppilaita ohjataan turvallisiin työtapoihin ja kemikaalien turvalliseen käyttöön, lajitteluun ja

hävittämiseen sekä tiedostamaan ja ennakoimaan vaaratilanteita koulussa ja kotona.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi

edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti

toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti

toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä

vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen

tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.

KESKEISET SISÄLLÖT

onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä

työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus

terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja

väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa

keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt

muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet

lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen

turvallisuutta edistävät palvelut

kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä.

99

7. Ihminen ja teknologia

Koulussa teknologia toimii välineenä oppimaan oppimisessa. Teknologiaa pyritään hyö-

dyntämään mahdollisimman paljon eri oppiaineissa. Tavoitteena on, että oppilaat saavut-

tavat perustiedot ja -taidot tietokoneen käyttämisessä, oppivat hyödyntämään tietokonetta

omassa opiskelussaan sekä ymmärtävät tietotekniikan tuomat mahdollisuudet uuden tie-

don tuottamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa. Oppilaita kasvatetaan ymmärtämään

myös teknologian tuomat eettiset, moraaliset ja arvokysymykset. Oppilaat oppivat käyttä-

mään teknologiaa vastuullisesti ja kriittiseksi.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteis-kunnan eri sektoreilla ja ympäristössä

käyttämään teknologiaa vastuullisesti

käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin

ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.

KESKEISET SISÄLLÖT

teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä

teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalu-eilla eri aikakausina

teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari

tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö

teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset

tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.

100

7.2 ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista eri oppi-määrää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, muu oppilaan äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viitto-makielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B-oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi perusteiden liitteenä on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opetuksen perusteiksi.

Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetus-kieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä.

Oppilaan Äidinkielen ja kirjallisuuden Toinen kotimainen kieli äidinkieli oppimäärä yhteinen erillis- yhteinen valinnainen rahoitettu

suomi suomi --- ruotsi --- äidinkielenä ruotsi ruotsi --- suomi --- äidinkielenä

saame saame --- --- ruotsi äidinkielenä ja suomi saamen- kielisille romani suomi tai romani ruotsi tai --- ruotsi suomi äidinkielenä viittomakieli viittomakieli --- --- ruotsi tai äidinkielenä ja suomi suomi tai ruotsi viittomakielisille muu äidinkieli muu oppilaan --- --- ruotsi tai äidinkieli ja suomi suomi tai ruotsi toisena kielenä muu äidinkieli suomi tai ruotsi maahanmuuttaja- ruotsi tai --- toisena kielenä tai oppilaan suomi suomi tai ruotsi äidinkieli äidinkielenä

101

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Suomi äidinkielenä

TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-2

Oppilas

haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja kehittää samalla omaa kokonaisilmaisuaan

oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan

osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään

oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä; hän oppii

ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityk-

sen näiden taitojen kehittymisessä

oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään

saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä

viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä

oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen so-

pimuksia ja sääntöjä

kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjoitettuun kielimuo-

toon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa ainek-

sia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa ja hänelle tarjoutuu mahdollisuus aikuisen lukemista

kuunnellessaan löytää kirjallisuuden kiehtova maailma

opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia

kirjoja.

SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2

Lukeminen

virheettömyys

riittävä ymmärtäminen

monipuolinen, päivittäinen lukeminen

luetun avaamista yhdessä keskustellen

tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käytön harjoittelua.

Kirjoittaminen

oikeinkirjoitus o isojen ja pienten alkukirjainten käyttö

VUOSILUOKAT 1-2

102

o loppuvälimerkit o sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille

käsialan huolto

isot ja pienet alkukirjaimet

aakkosjärjestys

lauseen muodostus

vuorosanaviivaan tutustuminen

johdonmukainen kertomisen harjoittelu

Kirjallisuus

kuunteleminen keskittyen ja eläytyen

oppilas etenee alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikkaa vahvistavaan ja sujuvaa lukutaitoa kehittävään erilaiseen painettuun sanaan tutustumiseen

käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja –paikka sekä juoni tutustuminen

lukuharrastukseen ohjaaminen ja kannustaminen

kirjaston palveluihin tutustuminen ja käytön harjoittelu.

Ilmaisu

pienet esitykset (nukketeatterit, näytelmät)

osallistuminen luokkakeskusteluun sekä oman asian tai mielipiteen esittäminen

suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa

teatteriesityksen seuraaminen ainakin kerran alkuopetuksen aikana

MINIMITAVOITTEET

Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, jossa pohditaan esimerkiksi luo-

kalle jäämistä. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia ja niitä käytettäessä on kokonaisuus otetta-

va huomioon.

1.LUOKKA

Oppilaan tulisi

lukea ymmärtäen lyhyitä lauseita

lukea lyhyet sanat sujuvasti ja pitkät sanat tavuittain liukuen melko virheettömästi

harjoitella lukutekniikkaa.

Oppilaan tulisi

kirjoittaa sanelun mukaan lyhyitä tavuja ja sanoja oikein

tuottaa itsenäisesti sanoja ja lyhyitä lauseita

Oppilaan tulisi

keskittyy kuuntelemaan tarinaa ja muistaa tarinasta asioita

2.LUOKKA

Oppilaan tulisi

103

lukee melko sujuvasti

lukee ymmärtäen pieniä tarinoita

Oppilaan tulisi

kirjoittaa sanelun mukaan pitkiä sanoja oikein

tuottaa itsenäisesti lauseita

tuottaa pienen tarinan

Oppilaan tulisi

jaksaa lukea valitsemansa, tasoonsa sopivan kirjan

osaa kertoa lukemastaan

TAVOITTEET 3. LUOKALLA

Kielentuntemus ja kielitieto

Oppilas

varmentuu äidinkielen perustaidoissa

tutustuu kielen rakenteisiin

kiinnostuu äidinkielestään

Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus

Oppilas

lukee sujuvasti

kehittyy käyttämään erilaista kirjallisuutta eri tarkoituksiin

oppii tarkastelemaan itseään lukijana

kiinnostuu lukemisesta ja ikäkaudelleen sopivasta kirjallisuudesta

kehittyy luetun ymmärtämisessä ja tulkinnassa

löytää pääasiat tekstistä

oppii käyttämään kirjastoa monipuolisesti

Kirjoittaminen

Oppilas

kirjoittaa selkeää ja sujuvaa käsialaa

kehittyy johdonmukaisessa kirjoittamisessa

tutustuu otsikointiin

Teksti- ja mediataito

Oppilas

VUOSILUOKAT 3-5

104

tietotekniikan käyttötaitojen kehittäminen

harjoittelee mediatekstin tuottamista ja tulkitsemista

Vuorovaikutustaidot

Oppilas

puhuu selkeästi ja esiintyy luontevasti

käyttäytyy kohteliaasti ja asianmukaisesti eri tilanteissa

osaa selostaa ja kuvailla tuttuja asioita

harjoittelee ilmaisutaidon eri osa-alueita

SISÄLLÖT

Kielentuntemus ja kielitieto

Aakkosjärjestys, aakkostaminen

Vierasperäiset kirjaimet

Sanaluokat (substantiivi, adjektiivi ja verbi) ja sanojen taipuminen

Sanojen luokittelu, ryhmittely ja taivutus

Lause

Iso alkukirjain, piste, kysymys- ja huutomerkki

Lausetajun kehittäminen

Yhdyssanat ja yhdysmerkki

Vuorosanojen kirjoittaminen, vuorosanaviiva

Vastakohdat ja synonyymit

Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus

Kokonaisteosten ja vapaavalintaisten kirjojen monipuolinen lukeminen ja käsittely

Tutustuminen kirjallisuuden lajeihin ja käsitteisiin

Suomalaisten ja pohjoismaalaisten kirjailijoiden tuotantoon tutustuminen

Erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelua

Ohjattua tiedonhakua

Kirjoittaminen

Oikeinkirjoituksen perusasiat

Käsialan harjoittaminen ja monipuoliset kirjoitusharjoitukset

Kuvaukset, mielikuvitustarinat, asiatekstit

Käsitekartan laatiminen ja käytön harjoittelu

Teksti- ja mediataito

Tutustuminen sanomalehteen

Mediatekstin tuottaminen ja tulkitseminen

105

Kriittisen arvioinnin harjoittelua

Juonen seuraaminen

Vuorovaikutustaitojen monipuolinen kehittäminen ilmaisutaidon avulla

Viestintärohkeuden ja –halun ylläpitäminen

Esitelmän tekeminen

Tarinoiden kertominen sekä selostustaito luetusta tekstistä

Vuoropuhelu ja järjestäytynyt keskustelu; tilannetajun kehittäminen

Kuuntelun harjoittelua.

MINIMITAVOITTEET 3. LUOKALLA

Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, joissa pohditaan luokan kertaa-

mista. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia, ja niitä käytettäessä on kokonaisuus otettava huo-

mioon.

Lukeminen

Oppilas

lukee ikätasoistaan tekstiä

osaa kertoa lukemastaan pääasiat

oppii etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä

Kirjoittaminen

Oppilas

osaa muodostaa kirjoittaen lauseita (piste, iso alkukirjain), jotka hän itse osaa lukea.

tuottaa tarinan käyttäen käsialakirjoitusta

Kielentuntemus

Oppilas

tunnistaa sanaluokkia

hallitsee perusasiat kielen rakenteista

TAVOITTEET 4. LUOKALLA

Kielentuntemus ja kielitieto

Oppilaan

äidinkielen perustaidot varmentuvat

kielen rakenteen tuntemus laajenee

kiinnostus äidinkielestä syvenee

Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus

106

Oppilas

lukee sujuvasti, selkeästi ja ilmeikkäästi

lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta

kiinnostus lukemista ja kirjallisuutta kohtaan syvenee

osaa hyödyntää kirjastoa lukuharrastuksessa ja tiedon hankinnassa

oppii esittämään kysymyksiä ja tekemään johtopäätöksiä lukemastaan

oppii hyödyntämään draaman keinoja lukukokemuksensa kuvaamisessa.

Kirjoittaminen

Oppilas

kirjoittaa sujuvasti käsialakirjoitusta

varmentuu oikeinkirjoituksessa

oppii tunnistamaan ja käyttämään kirjoituksessaan vaihtelevia virkkeitä ja lauseita

oppii kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä

kehittää kirjallista ilmaisuaan monipuoliseksi

tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan

Teksti- ja mediataito

Oppilas

tutustuu tietoteksteihin ja oppii avaamaan niitä

oppii etsimään tietoa eri lähteistä

oppii hyödyntämään tietotekniikkaa ja eri viestintävälineitä

oppii tuottamaan tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla

opettelee arvioimaan tietoa kriittisesti

Vuorovaikutustaidot

Oppilaan

viestintä- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät

taito ja rohkeus ilmaista itseään lisääntyy

omakohtaiset kokemukset teatteri-ilmaisusta karttuvat

SISÄLLÖT 4. LUOKALLA

Kielentuntemus ja kielitieto

Sanaluokat, ryhmittelyä ja taivutusta

Yksikkö ja monikko

Adjektiivin vertailumuodot

Yleisnimet ja erisnimet

Yhdyssanojen kirjoittaminen ja yhdysviivan käyttö

Vuorosanojen kirjoittaminen (vuorosanaviivat ja lainausmerkit)

Yhdyslause ja pilkun käyttö

Numeroiden ja päiväyksen merkitseminen

Vastakohdat ja synonyymit

107

Virkkeen päättömerkit

Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus

Mekaanisen lukutaidon kehittäminen

Erilaisten tekstien runsasta lukemista

Kirjallisuuden lajeihin tutustumista

Kirjaesittelyt ja dramatisoinnit lukukokemuksen pohjalta

Kirjailijavierailuja ja teatterissakäyntejä mahdollisuuksien mukaan

Kirjaston käyttö

Kirjoittaminen

Selkeän ja sujuvan käsialan varmistaminen

Monipuolisia kirjoitusharjoituksia

Runojen ja näytelmien kirjoitus

Oman tekstin tarkistaminen ja kehittäminen

Oman tekstin muokkaaminen annetun palautteen pohjalta

Otsikoinnin ja kappalejaon harjoittelu

Käsitekartan laadinnan ja käytön harjoittelu

Teksti- ja mediataito

Erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelu

Tiedon etsintää eri viestintävälineistä

Silmäilevän lukutaidon harjoittelu

Päätelmien tekemistä luetusta tekstistä, pääasioiden erottamista yksityiskohdista, sekä juonen kertominen

Tekstin sisällön ennakointi

Esitysten, elokuvien ja videoiden kriittistä arviointia

Tekstin tuottamista tekstinkäsittelyohjelmalla

Vuorovaikutustaidot

Ilmaisutaitojen kehittämisharjoituksia

Omien ajatusten ja mielipiteiden esittämistä ja perustelua

Puheenvuorojen käytön harjoittelu

Toisten kuunteleminen sekä arvion ja rakentavan palautteen antaminen

Palautteen vastaanottaminen ja itsearvioinnin kehittäminen

Kohteliaan ja asianmukaisen käytöksen harjoittelu eri viestintätilanteissa

MINIMITAVOITTEET 4. LUOKALLA

108

Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, joissa pohditaan luokan kertaa-

mista. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia, ja niitä käytettäessä on otettava kokonaisuus huo-

mioon.

Lukeminen

Oppilas

lukee sujuvasti ymmärtäen lukemansa

löytää tekstistä pääasiat

oppii etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä

Kirjoittaminen

Oppilas

kirjoittaa sujuvasti käsialakirjoitusta

kirjoittaa sanat melko virheettömästi

osaa tehdä juonellisen kirjoitelman

Kielentuntemus

Oppilas

osaa sanaluokkia

hallitsee perusasiat kielen rakenteista

TAVOITTEET 5. LUOKALLA

Kielentuntemus ja kielitieto

Oppilaan

äidinkielen taidot ja kielen tuntemus syventyvät

Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus

Oppilaan

kyky lukea ymmärtävästi, arvioivasti ja eläytyen paranee

positiivinen asenne lukemista kohtaan säilyy

kirjallisuusharrastus laajenee ja monipuolistuu

kyky kertoa lukukokemuksestaan muille kehittyy

kyky tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä varmentuu

kulttuuri-identiteetti vahvistuu

Kirjoittaminen

109

Oppilas

valitsee kirjoitustyylin tilanteen mukaan

hallitsee ja käyttää käsialakirjoitusta

varmentuu oikeinkirjoituksessaan

kasvattaa taitojaan hyödyntää, tuottaa ja kehittää tekstejä

tottuu vastaanottamaan palautetta ja arvioimaan itseään

Teksti- ja mediataito

Oppilas

oppii siltaamaan tekstien herättämiä ajatuksia omaan elämäänsä ja ympäristöönsä

osaa hyödyntää mediavälineitä tavoitteellisesti ja itsenäisesti

käyttää hyväkseen tietotekniikkaa mahdollisuuksien mukaan

Vuorovaikutustaidot

Oppilaan

keskustelutaidot kehittyvät

taidot aktiivisena lukijana ja viestijänä kasvavat

vastaanottajan, viestintätilanteen ja –välineiden huomioiminen omassa viestinnässä

tukisanalistan laatiminen ja käyttö.

SISÄLLÖT 5. LUOKALLA

Kielentuntemus ja kielitieto

Verbin aikamuodot

Nominien taipuminen: nominatiivi, genetiivi, partitiivi

Lauseenjäsenet: subjekti ja predikaatti

Tutustumista objektin käyttöön

Lauserakenteiden tutkiminen; pää- ja sivulause

Lauseenjäsennys

Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus

Sujuvan lukutaidon harjoittaminen ja ylläpitäminen

Kirjallisuusharrastuksen laajentuminen ja monipuolistuminen

Kirjallisuusanalyysien sekä erilaisten esitelmien ja esittelyjen tekeminen

Kirjailijavierailuja ja teatterikäyntejä mahdollisuuksien mukaan

Kirjaston palvelujen hyödyntäminen

Eri kulttuureihin tutustuminen mahdollisuuksien mukaan kirjallisuuden ja median kei-noin.

Kirjoittaminen

Käsialahuolto

Tiivistäminen, väliotsikointi, muistiinpanojen tekeminen

110

Asiakirjoittamisen tekstityypit ja niiden tekeminen

Luovan kirjoittamisen erilaisten tekstityyppien harjoittelua

Prosessikirjoitustyön vaiheet luovassa kirjoittamisessa

Teksti- ja mediataito

Puhutun ja kirjoitetun tekstin vertailu

Tietokirjallisuuden ja viestintävälineiden käyttäminen oppimisen tukena

Silmäilevän lukutaidon kehittämistä

Tekstien analysoinnin harjoittelua

Pääasioiden erottaminen yksityiskohdista

Mediataitojen syventämistä

Vuorovaikutustaidot

Luonteva esiintyminen ja asianmukainen käyttäytyminen eri tilanteissa

Vastaanottajien huomioiminen viestintätilanteissa

Kuuntelutaitojen kehittäminen

Erityyppisten esiintymistilanteiden harjoittelu

Palautteen antamisen ja vastaanottamisen kehittäminen

MINIMITAVOITTEET 5. LUOKALLA

Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, joissa pohditaan luokan kertaa-

mista. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia, ja niitä käytettäessä on otettava kokonaisuus huo-

mioon.

Lukeminen

Oppilas

osaa kertoa lukemastaan pääasiat kirjallisesti ja suullisesti

osaa etsiä tietoa itsenäisesti ikäkaudelleen sopivista lähteistä

Kirjoittaminen

Oppilas

osaa käyttää eri kirjoitustyyppejä

osaa kirjoittaa kertomuksia, joissa on selkeä alku, juoni ja loppu

osaa tehdä yhdyslauseita

pystyy vastaamaan annettuun kysymykseen kirjallisesti

pystyy seuraamaan suullista esitystä ja omaksumaan siitä tietoa

Kielentuntemus

Oppilas

osaa analysoida ja luokitella sanoja

osaa sijamuotoja

111

hallitsee pääasiat lauseenjäsennyksestä

TAVOITTEET 6. LUOKALLA

Kielentuntemus ja kielitieto

Oppilaan

perustieto oman äidinkielensä sanojen luokittelusta karttuu

aktiivin ja passiivin käsitteet varmentuvat

verbien aikamuotojen hallinta monipuolistuu

eri tapaluokat ja keskeiset lauseenjäsenet tulevat tutuiksi

Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus

Oppilas

harrastaa monipuolista lukemista

tutustuu Suomen ja maakunnan klassikkokirjailijoihin sekä heidän tuotantoonsa

käyttää säännöllisesti hyväkseen kirjastopalveluja

Kirjoittaminen

Oppilaan

oikeinkirjoitustaito kehittyy

välimerkkien käyttö varmentuu

käsiala hioutuu: hän kirjoittaa sidosteisella käsialalla ja osaa myös tekstata

omien tekstien sisältö monipuolistuu

lähteiden hyödyntäminen paranee

Teksti- ja mediataito

Oppilas

harjaantuu erilaisten tekstien aktiiviseksi ja kriittiseksi tulkitsijaksi

oppii myös kuuntelemaan, kommentoimaan ja arvioimaan muiden mielipiteitä

Vuorovaikutustaidot

Oppilaan

kehittynyt tilannetaju ja vuorovaikutustaito näkyvät puheilmaisun rikastumisena koulus-sa ja sen ulkopuolella

VUOSILUOKAT 6-9

112

osaa muuntautua tarvittaessa eri rooleihin ja toimia empaattisesti

SISÄLLÖT 6. LUOKALLA

Kielentuntemus ja kielitieto

Peruskieliopin ja oikeinkirjoituksen osalta paneudutaan erisnimien ja yleisnimien vir-heettömään oikeinkirjoitukseen

Yhdysmerkin käyttö

Lyhenteiden hallinta

Oikeaan kirjoitusasu tapauksissa, joissa puheasu eroaa kirjoitusasusta

Pää- ja sivulauseiden erottaminen

Repliikkiviivan ja sitaattien käytön osaaminen

Keskeisten sijamuotojen sekä lauseenjäsenten oppimisen varmistaminen

Tapaluokista tutustutaan käsky- ja ehtomuotoihin.

Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus

Omien lukutottumuksien arvioiminen

Eri lukutekniikoiden harjoittelu lukuprosessin hallitsemisen oppimiseksi

Tekstitietoa syvennetään selostavien, kuvailevien, kertovien, pohtivien ja kantaa ottavi-en tekstien tarkastelun avulla

Oman paikkakunnan ja Suomen eri murteisiin tutustutaan yleissivistävää kielitaitoa kartuttaen

Oppilaat tutustuvat myös Kalevalaan sekä proosan, draaman ja lyriikan lajeihin Kokonaisteosten lukemista.

Kirjoittaminen

Kirjoitelmien osalta oppilas oppii jäsentelemään ja tiivistämään sanottavaansa

Oppii käyttämään eri tietolähteitä sekä suhtautumaan niihin kriittisesti

Oppilas oppii kirjoittamaan käsin ja tietotekniikan keinoin

Oppilas osaa muotoilla sanottavansa eri kohderyhmille

Oppilas pyrkii omaperäiseksi kirjoittajaksi ja kirjoittaa säännöllisesti.

Teksti- ja mediataito

Suullisen ilmaisun osalta oppilas harjaantuu aktiiviseksi kuulijaksi ja osallistujaksi eri puheenvuoro- ja keskustelutilanteissa.

Oppilas ymmärtää, että asioista voidaan olla eri mieltä

Hän tottuu antamaan palautetta korrektilla puhekielellä ja osaa suhtautua itseensä kohdistuvaan kritiikkiin asiallisesti

Oppilas osaa eläytyä eri rooleihin ja suoriutuu erityyppisistä esiintymistilanteista

Elokuva- ja /tai teatterikokemuksen saaminen.

MINIMITAVOITTEET 6. LUOKALLA

113

Palvelevat arviointia ratkaistaessa oppilaan yläasteelle siirtymistä ja mahdollisia opetuksen

tukitoimia.

Lukeminen

Oppilas

osaa lukea itsenäisesti asia- ja tietotekstiä

osaa käyttää hyväkseen eri viestintävälineiden informaatiota

Kirjoittaminen

Oppilas

ymmärtää faktan ja fiktion käytön eron eri kirjoitustilanteissa

osaa käyttää persoonallista sidosteista käsialaa allekirjoituksissa ja asiapapereissa

osaa käsitellä ja tuottaa tekstiä myös tietotekniikkaa hyödyntäen

osaa myös yhdyssanojen ja erisnimien oikeinkirjoituksen

Kielentuntemus

Oppilas

osaa nominien taivuttamisen

osaa muodostaa yksilauseista virkettä monipuolisempia lausekokonaisuuksia

osaa myös johtaa sanoja

osaa esittää asiansa ymmärrettävästi eri vuorovaikutustilanteissa

TAVOITTEET 7.–9. LUOKALLA

Vuosiluokilla 6−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan

tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilaji-

en vaatimuksia.

Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielen-

käyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan

erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannus-

taa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus

ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutki-

maan kieltä.

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat

Oppilas

kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan

harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti

pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on eri-laisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen.

114

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy

Oppilas

harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi

kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan

tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy

Oppilas

kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppi-maansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan

rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan ra-kentavasti muiden ajatuksia

tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitusteh-tävissään

oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee

Oppilas

oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta

monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja

saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista

saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmanku-vaa ja ohjata ihmisten valintoja

SISÄLLÖT 7. LUOKALLA

Kielentuntemus ja kielitieto

sanaluokkien kertaaminen ja syventäminen

sijamuotojen kertaaminen ja niiden käyttäminen

verbin persoona- ja aikamuotojen kertaaminen ja käyttäminen kerronnassa

puhe- ja kirjakielen erilaisuuden ymmärtäminen

kirjoitetun kielen perussääntöjen kertaaminen ja syventäminen (mm. alkukirjain, väli-merkit ja yhdyssanat)

käsialan harjaannuttaminen

Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus

mekaanisen lukutaidon kehittäminen

kirjastoon ja sen käyttömahdollisuuksiin tutustuminen

yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen

kirjallisuuden käsitteisiin (aihe, teema, kertoja, näkökulma, juoni, miljöö, pää- ja sivu-henkilöt) tutustuminen ja niiden käyttäminen kaunokirjallisuuden tulkinnassa

kaunokirjallisuuden lajeihin tutustumista

115

Kirjoittaminen

kertomuksen ja dialogin tuottaminen

tekstin jaksottaminen

oman tekstin tarkastaminen

Mediataito

omien mediankäyttötottumusten arviointia

tiedonhankintataitojen kehittämistä

asiatekstiin tutustumista

olennaisen aineksen löytäminen tekstistä

Vuorovaikutustaidot

viestintärohkeuden vahvistaminen

oman puheenvuoron laatiminen

palautteen vastaanottaminen ja antaminen

MINIMITAVOITTEET 7. LUOKALLE Oppilas

osaa taivuttaa verbejä persoonamuodoissa.

tunnistaa sanaluokkia.

kykenee kirjoittamaan kertomuksen.

pystyy lukemaan kokonaisteoksen.

pystyy toimimaan ryhmässä.

osoittaa halukkuutta oppimiseen.

SISÄLLÖT 8. LUOKALLA

Kielentuntemus ja kielitieto

lauseenjäsenten ja niiden käytön oppiminen

verbin modusten ja niiden käytön oppiminen

kielenhuolto: numeraalien käyttäminen, lausetyypit, puhe- ja kirjakielen käyttäminen

Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus

kriittisen lukemisen harjaannuttamista

kirjallisuuden käsitteiden tuntemuksen syventäminen ja niiden käyttäminen tekstin tul-kinnassa

kirjallisuuden lajityyppeihin tutustumista: jännitys, fantasia, kauhu ja scifi

em. lajityyppien tekstien tai kokonaisteosten lukeminen

novelliin ja runoon tutustumista

116

Kirjoittaminen

oman tekstin suunnittelemista ja työskentelyaikataulun laatimista

erilaisten tekstilajien laatiminen ja vaikuttamisen keinoihin tutustuminen (esim. mielipi-dekirjoitus tai vastine, arvostelu, aineistopohjainen kirjoitus)

fiktiivisen tekstin kirjoittaminen

kuvauksen laatiminen

lähdeaineiston käytön harjoittelemista

Mediataito

kuvien, mediatekstien ja mainosten arviointia ja tulkintaa

Vuorovaikutustaidot

perusteltujen puheenvuorojen laatiminen ja väittelyharjoituksia

rakentavan palautteen antaminen ja asiallisen kritiikin vastaanottaminen

MINITAVOITTEET 8. LUOKALLE

Oppilas

tunnistaa verbin aika- ja tapaluokkia.

tunnistaa subjektin ja predikaatin.

kykenee kirjoittamaan pienimuotoisen tekstin omien ajatustensa pohjalta.

pystyy lukemaan kokonaisteoksen ja kertomaan siitä käyttäen apunaan joitain kirjalli-suuden käsitteitä.

pystyy toimimaan ryhmässä ja osaa esittää mielipiteensä asiallisesti.

osoittaa halukkuutta oppimiseen.

SISÄLLÖT 9. LUOKALLA

Kielentuntemus ja kielitieto

suomen kielen rakenteiden kertaaminen

suomen sukukieliin tutustumista

suomen kielen keskeisiin ominaispiirteisiin, sanastoon, nimistöön ja eri kielimuotoihin (murteet, slangi) tutustumista

lauseenvastikkeiden ja verbin nominaalimuotojen tunnistaminen ja käyttäminen

kielenhuolto: pilkku, kaksoispiste, ajatusviiva, lainasanat, lyhenteiden käyttäminen kir-jakielessä

puheen ja kirjoitetun kielen erojen ymmärtäminen ja kirjakielen käytön hallitseminen

Lukeminen, kirjallisuus ja kulttuurintuntemus

117

Suomen kirjallisuuden historiaan tutustuminen ja nuortenkirjojen lisäksi jonkin merkittä-vän suomalaisen klassikon lukeminen

kirjallisuusaiheisen työn tekeminen (esim. esitelmä, lukupäiväkirja tai kirjallisuusportfo-lio)

elokuvan keinoihin tutustumista

Kirjoittaminen

erilaisten tekstien ja erityisesti asiatekstien suunnitteleminen ja kirjoittaminen kirjoitetun kielen sääntöjen mukaisesti

Mediataito

sanoma- ja aikakauslehtien tarkastelua

tekstien tuottaminen tekstinkäsittelyohjelmalla sekä tietotekniikan ja viestintävälineiden hyödyntäminen työskentelyssä

Vuorovaikutustaidot

erilaisten asiatilanteiden hallitsemista, esim. tilannepuhe ja haastattelu

rakentavan palautteen antaminen ja asiallisen kritiikin vastaanottaminen

MINIMITAVOITTEET

Oppilas

hallitsee oikeinkirjoituksen perusasioita.

pystyy kirjoittamaan johdonmukaisen tekstin kirjoitetun kielen sääntöjen mukaisesti.

lukee kokonaisteoksia ja pystyy kertomaan niistä käyttäen apunaan joitain kirjallisuu-den käsitteitä.

osaa nimetä joitain suomalaisia kirjailijoita ja heidän teoksiaan.

pystyy toimimaan vastuullisesti ryhmässä ja osaa perustella mielipiteensä.

osoittaa halukkuutta oppimiseen.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään

osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa

118

osaa ottaa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja

edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä

tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa

tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen

erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista

tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja

osaa vertailla tekstejä ja tehdä havaintoja kielen keinoista; löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja perustelut ja huomaa esimerkiksi sanavalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn.

pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä

osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia

tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun

pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista

pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn

pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin,

että hän

osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne

tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan

kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata

pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

119

pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään

soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen

löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan

on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvista sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa

osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan

tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

Ruotsi äidinkielenä, Saame äidinkielenä, Romani äidinkielenä, Viittomakieli äidinkie-

lenä, Muu oppilaan äidinkieli, Suomi toisena kielenä, Ruotsi toisena kielenä, Suomi

saamenkielisille, Suomi viittomakielisille ja Ruotsi viittomakielisille.

Pälkäne on yksikielinen kunta. Oppilaan äidinkielen ollessa muu kuin suomi, opetus järjes-tetään tapauskohtaisesti.

120

7.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Ruotsi B-kielenä (B 1)

SISÄLLÖT 7.-9. LUOKILLA

Sisällöt määräytyvät kulloinkin käytössä olevan oppikirjan mukaisesti.

TAVOITTEITA 7. LUOKALLE

Kielitaito: Oppilas - oppivat arkisten viestinnällisten tilanteiden avulla ilmauksia, joita tarvitaan toimittaessa

yksinkertaisia asioita ruotsiksi, esimerkiksi asioimaan kahvilassa tai ostamaan posti-merkkejä

- oppilaat harjoittelevat myös kirjoittamaan lyhyitä viestejä ruotsiksi, esimerkiksi teksti-viestejä, sähköpostiviestejä ja kortteja.

Kulttuuritaidot: Oppilas - tutustuu elämään ruotsinkielisissä kulttuureissa ja saavat näkökulmia suomalaiseen,

suomenruotsalaiseen, ruotsalaiseen ja pohjoismaiseen kulttuuriin.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - harjoittelee monipuolisella tavalla sekä itsenäisesti että pareittain tai ryhmissä käyttä-

mään kielitaitoaan.

MINIMITAVOITTEET 7. LUOKALLE

Kielitaito: Oppilas - ymmärtää arkisia viestinnällisiä ilmauksia - pystyy tuottamaan lyhyitä viestejä.

Kulttuuritaidot: Oppilas - on tutustunut ruotsinkieliseen kulttuuriin.

VUOSILUOKAT 7-9

121

Oppimaan oppiminen: Oppilas - on harjoitellut opiskelua itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä.

TAVOITTEITA 8. LUOKALLE

Kielitaito: Oppilas - harjoittelee arkipäiväisiä viestintätilanteita kuten käyttäytymään kohteliaasti ruokailles-

sa, tekemään ostoksia, ostamaan junalippuja, pyytämään anteeksi, tiedustelemaan on-ko paikka vapaa jne.

Kulttuuritaidot: Oppilas - oppii lisää erilaisia pohjoismaiseen kulttuuriin liittyviä asioita.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - jatkaa itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä opiskelun harjoittelua.

MINIMITAVOITTEET 8. LUOKALLE

Kielitaito: Oppilas - ymmärtää arkipäiväisten viestintätilanteiden sisältöjä.

Kulttuuritaidot: Oppilas - on tutustunut erilaisiin pohjoismaiseen kulttuuriin liittyviin asioihin.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - on harjoitellut itsenäisesti, pareittain ja ryhmässä opiskelua.

TAVOITTEITA 9. LUOKALLE

Kielitaito: Oppilas - oppii kertomaan itsestään ja ympäristöstään sekä vastaavasti hankkimaan tietoja ky-

symällä toisilta vastaavista asioista - harjoittelee kysymään ja kertomaan sekä ilmaisemaan mielipiteitä ja tunteita - harjoittelee myös hankkimaan yksinkertaista tietoa eri tiedotusvälineistä.

122

Kulttuuritaidot: Pohjoismaisen kulttuurin lisäksi käsitellään suvaitsevaisuutta, monikult-

tuurisuutta ja kansainvälisyyttä.

Oppimaan oppiminen : Painotetaan omatoimisuutta, aloitteellisuutta ja päämäärätietoi-

suutta.

MINIMITAVOITTEET 9. LUOKALLE

Kielitaito: Oppilas - osaa lyhyesti kysyä ja kertoa itsestään ja ympäristöstään.

Kulttuuritaidot: Oppilas - tunnistaa pohjoismaiseen kulttuuriin liittyviä asioita.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - on käyttänyt erilaisia työtapoja, joitain yksin, joitain parin kanssa, joitain ryhmässä

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan:

KUULLUN PUHUMINEN TEKSTIN KIRJOITTAMINEN

YMMÄRTÄMINEN YMMÄRTÄMINEN

A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva

alkuvaihe alkeiskielitaito alkuvaihe alkeiskielitaito

________________________________________________________________________

Kulttuuritaidot: Oppilas - tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuoto-

jen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä - tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuo-

toja - ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.

Opiskelustrategiat: Oppilas - käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun

merkityksen.

123

7.5 VIERAAT KIELET

Vieraan kielen opetuksen tavoite on määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman pe-

rusteissa.

Englannin kielen opetuksessa painotetaan suullisen kielitaidon harjoittamista sekä sanas-

ton hallintaa, jotta oppilas rohkaistuu käyttämään hankkimaansa kielitaitoa. Oppilaan tieto-

ja ja taitoja arvioitaessa tuntityöskentely painottuu.

Erityisopetuksessa kieltenopetus järjestetään oppilaan oppimissuunnitelman tai henkilö-

kohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti.

A-kieli

A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Sen opiskelu aloitetaan kolmannella luokal-

la, mutta voidaan koulukohtaisesti aloittaa aikaisemminkin. Pälkäneen koulujen A-kieli on

englanti.

Opetussuunnitelman perusteissa on määrätty, että kieliopintojen

tulee alkaa viimeistään kolmannella luokalla, mutta on mahdollista

aikaisemminkin.

Pälkäneen kieliohjelman mukaan englannin kielenopiskelu voidaan aloittaa leikinomaisesti

ja toiminnallisesti jo toisella luokalla, jos tuntiresurssit sen sallivat.

1.-2.-luokkien kielenopiskelun yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty opetus-

suunnitelman perusteissa.

Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielel-

VUOSILUOKAT 1-2

VUOSILUOKAT 3-9

124

lä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa erityisesti suullisesti. Hänen tulee

oivaltaa, että on olemassa erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia kieliä ja kulttuureita.

Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. (OPS:n perusteet)

3.-6.luokkien kielenopiskelun yleiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty opetus-

suunnitelman perusteissa.

SISÄLLÖT 3.-9. LUOKILLA

Sisällöt määräytyvät kulloinkin käytössä olevan oppikirjan mukaisesti.

TAVOITTEITA 3. LUOKALLA

Kielitaito: Oppilas - osaa kertoa itsestään ja toisesta - ymmärtää yksinkertaisista kirjoitetuista ja puhutuista viesteistä yksittäisiä sanoja tai

aihepiirin - osaa kirjoittaa kohdekieltä mallista, perussanastoa myös ulkoa - tuntee joitakin englantia puhuvia maita.

Kulttuuritaidot: Oppilas - osaa vaihtaa yksinkertaisia tervehdyksiä ja peruskohteliaisuuksia.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - hallitsee kielenopiskelutaitojen perusteet osallistumalla tuntityöskentelyyn ja huolehti-

malla kotitehtävistään - osaa valmistautua kotonaan sanatesteihin, sekä myös laajempiin kokeisiin annettujen

ohjeiden avulla

MINIMITAVOITTEET 3. LUOKALLA

Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja suorittaa kotitehtävänsä. Oppilas ymmärtää kieltä

enemmän kuin osaa itse tuottaa. Oppilas tuntee numeroita ja osa kertoa itsestään ja per-

heenjäsenistään.

TAVOITTEET 4. LUOKALLA

Kielitaito: Oppilas - osaa kertoa itsestään ja toisesta, sekä tarvittaessa apuneuvoja käyttäen myös kysyä

yksinkertaisia kysymyksiä - ymmärtää yksinkertaisia ikäkautta vastaavia kirjoitettuja ja puhuttuja tekstejä - osaa kirjoittaa joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Aiemmin opeteltuja taitoja vahviste-

taan.

125

Kulttuuritaidot: Oppilas - osaa vaihtaa tervehdyksiä ja peruskohteliaisuuksia.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - osallistuu tuntityöskentelyyn ja huolehtii kotitehtävistään - osaa jossain määrin arvioida omaan edistymiseensä vaikuttavia tekijöitä.

MINIMITAVOITTEET 4. LUOKALLA

Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja suorittaa kotitehtävänsä. Oppilas ymmärtää kieltä

enemmän kuin osaa itse tuottaa. Oppilas erottaa yksikön ja monikon, osaa verbejä ja lisää

lukusanoja.

TAVOITTEET 5. LUOKALLA

Kielitaito: Oppilas - pystyy keskustelemaan puhekumppanin kanssa tavallisissa tilanteissa - ymmärtää arkielämää käsittelevän puheen ja tekstin keskeisimmän sisällön - osaa muodostaa ymmärrettäviä virkkeitä - ääntää ymmärrettävästi - hallitsee siihenastisen keskeisen sanaston - kirjoittaa melko virheetöntä englantia.

Kulttuuritaidot: Oppilas - tuntee englanninkielisten maiden elämään ja juhliin liittyviä asioita.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - osaa käyttää itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa sekä muita tiedonhankintavälineitä - pystyy arvioimaan omaa kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin.

MINIMITAVOITTEET 5. LUOKALLA

Kielitaito: Oppilas - ymmärtää ja tuottaa jonkin verran englanninkielistä puhetta ja kirjoitusta - hallitsee tavallisimpien sanojen oikeinkirjoituksen - osallistuu tuntityöskentelyyn ja yrittää suorittaa kotitehtävänsä.

Kulttuuritaidot: Oppilas

126

- tuntee joitakin englanninkielisten maiden elämään liittyviä asioita.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - pystyy etsimään oppikirjan tekstistä ja sanastosta ohjeiden mukaista yksittäistä tietoa.

TAVOITTEET 6. LUOKALLA

Kielitaito: Oppilas - selviytyy yksinkertaisissa kielenkäyttötilanteissa - pystyy kertomaan mm. itsestään, harrastuksistaan ja koulunkäynnistään - ilmaisee itseään suullisesti ja kirjallisesti 3.-6. luokkien keskeisen sanavaraston turvin.

Kulttuuritaidot: Oppilas - pystyy kertomaan englanniksi omasta kotimaastaan - tunnistaa oman maansa ja joidenkin englanninkielisten maiden kulttuurien keskeisiä

yhtäläisyyksiä ja eroja.

Oppimaan oppiminen: Vahvistetaan monipuolisesti opiskelutaitojen eri osa-alueita.

MINIMITAVOITTEET 6. LUOKALLA

Kielitaito: Oppilas - hallitsee yleisimmät 3.-6.luokille määritellyn sanaston sanat - ymmärtää kieltä jonkin verran sekä ääntää ja kirjoittaa ymmärrettävästi - osallistuu tuntityöskentelyyn ja yrittää suorittaa kotitehtävänsä.

Kulttuuritaidot: Oppilas - tunnistaa oman maansa ja joidenkin englanninkielisten maiden keskeisiä yhtäläisyyksiä

ja eroja.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - pystyy etsimään tietoa oppikirjasta ja sanastosta ohjeiden avulla ja osin itsenäisestikin.

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty kielen osaamisen taso 6. luokalla taitoku-

vausasteikon mukaan. Kyseinen asteikko on perusteiden liitteenä. Asteikolla kuvataan hy-

vä osaamistaso seuraavilla osa-alueilla:

127

kuullun ymmärtäminen

puhuminen

tekstin ymmärtäminen

kirjoittaminen

TAVOITTEITA 7. LUOKALLA

Kielitaito: Oppilas - tutustuu entistä enemmän kertovaan tekstiin ja opettelee hankkimaan tietoja eri aihepii-

reistä - kykenee tuottamaan lyhyen kertovan tai kuvailevan kirjoitetun tekstin ja selviytyy joka-

päiväisen elämän viestintätehtävistä ja –tilanteista.

Kulttuuritaidot: Oppilasta - tutustutetaan englantiin kansainvälisenä yleiskielenä sekä britti- ja amerikanenglannin

eroihin.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - kehittää opiskelutaitojaan yksin ja ryhmässä.

MINIMITAVOITTEET 7. LUOKALLA

Kielitaito: Oppilas - kykenee kertomaan kirjallisesti ja suullisesti itseensä ja ympäristöönsä liittyvistä asiois-

ta lyhyesti ja ymmärtämään näihin asioihin liittyvää selkeää, hidastempoista puhetta.

Kulttuuritaidot: Oppilas - alkaa tiedostaa, että englanti on kansainvälinen yleiskieli sen lisäksi, että se on Britan-

nian ja Yhdysvaltojen kansalliskieli.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - kykenee opiskelemaan ryhmässä ja itsenäisesti.

TAVOITTEITA 8. LUOKALLA

Kielitaito: Oppilas

128

- kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan ja pystyy tuottamaan melko pitkän kertovan tai kuvailevan kirjoitetun tekstin

- ymmärtää jokapäiväisiä asioita käsittelevää lähes normaalitempoista puhetta - osaa lyhyesti kertoa omia mielipiteitään asioista ja perustella niitä ja kysyä toisilta niis-

tä.

Kulttuuritaidot: Syvennetään alemmilla luokilla opittua kulttuurintuntemusta.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - opettelee ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan, arvioimaan

omaa työskentelyään ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.

MINIMITAVOITTEET 8. LUOKALLA

Kielitaito: Oppilas - kykenee tuottamaan kirjallisesti ja suullisesti melko pitkän tuotoksen, joka käsittelee

jokapäiväisiä asioita sekä ymmärtää niitä käsittelevää lähes normaalitempoista puhet-ta.

Kulttuuritaidot: Oppilas - tunnistaa kulttuurialueen tapoja ja käytänteitä.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - ottaa vastuuta omasta oppimisestaan omien kykyjensä mukaisesti.

TAVOITTEITA 9. LUOKALLA

Kielitaito: Oppilas - pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta - itse suullisesti esittämään pienen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolis-

ta - osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista - pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun mittaisia tekstejä tutuista aiheista - osaa kirjoittaa kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista koke-

muksista tai elinympäristön arkipäiväisistä puolista.

Kulttuuritaidot: Oppilas - on omaksunut tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista - asennoituu ennakkoluulottomasti eri kulttuureihin ja niiden edustajiin tuntien omat juu-

rensa ja kulttuurinsa.

Oppimaan oppiminen: Oppilas - oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä.

129

MINIMITAVOITTEET 9. LUOKALLA

Kielitaito: Oppilas - osaa kirjoittaa kuvauksen tapahtumista - pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen perustuvaa puhetta ja pystyy itse suulli-

sesti osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluun - pystyy lukemaan tutusta aiheesta kertovan tekstin.

Kulttuuritaidot: Oppilaalla - on tietoja kulttuurialueen maista, kansoista ja tavoista.

Oppimaan oppiminen: Oppilas

- osaa käyttää erilaisia työtapoja opiskelussaan.

PÄÄTTÖARVOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan:

KIELI KUULLU PUHUMINEN TEKSTIN KIRJOITTAMINEN

YMMÄRTÄMINEN YMMÄRTÄMINEN _______________________________________________________________________________________

Englanti B1.1 Toimiva A2.2 Kehittyvä B1.1 Toimiva A2.2 Kehittyvä

peruskielitaito peruskielitaito peruskielitaito peruskielitaito

________________________________________________________________________

Kulttuuritaidot: Oppilas - tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

Opiskelustrategiat: Oppilas - käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun

merkityksen.

130

7.6 MATEMATIIKKA

Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun

kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetel-

mien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen

tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja nii-

hin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti − se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasva-

miseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.

Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja

matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä

apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan

abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista

ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja

viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa.

TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-2

Oppilas

oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta

saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit sekä tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät; oppilaan tulee huomata käsittei-den muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen

ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja

oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, ku-vin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukai-suuksia sekä syy-seuraussuhteita

harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista.

VUOSILUOKAT 1-2

131

SISÄLTÖJÄ 1. LUOKALLA

Luvut ja laskutoimitukset

lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-100

lukujen vertailu (< ja > -merkit), luokittelu, järjestäminen, hajottaminen ja kokoaminen

kymmenjärjestelmän perusteet

lukujonotaidot, luettelu eteen- ja taaksepäin yhden, kahden, viiden ja kymmenen välein

parilliset ja parittomat luvut

yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja kirjallisesti lukualueella 0-100, laskutoimi-tusten

tutustuminen kymmenjärjestelmävälineisiin, lukusuoraan ja sataruudukkoon

Algebrallinen ajattelu

säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien näkeminen kuvista

yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen

Geometrian käsitteitä

ympäristön geometristen kappaleiden kuvailu ja nimeäminen (pallo, suorakulmainen särmiö, ympyrälieriö ja ympyräkartio)

tasokuvioiden tunnistaminen ja piirtäminen (kolmio, nelikulmio, viisikulmio sekä ympyrä esineen avulla piirrettynä)

yksinkertaisia suurennoksia ja pienennöksiä ruutujen avulla

avaruudellisen hahmotuskyvyn kehittäminen

Mittaaminen

mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan

pituus senttimetreinä ja metreinä. mittaamista ja arviointia

raha, eurot

aika, kellonaika tasatunteina ja puolitunteina

Tietojen käsittely ja tilastot

yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdiagrammien lukeminen

tietojen esittäminen pylväsdiagrammina

SISÄLTÖJÄ 2. LUOKALLA

Luvut ja laskutoimitukset

lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-1000

lukujonotaidot, lukujen suuruusvertailu ja järjestäminen

kymmenjärjestelmän rakenne

132

yhteen - ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain luvuilla 0-1000 (kaksi muistinu-meroa, peräkkäiset lainaamiset)

kertolaskun käsite ja merkitseminen sekä kertotaulut 2-5

kertolaskun ja jakolaskun yhteys ja jakolaskun käsite konkreettisilla välineillä (ei jako-laskun merkitsemistä)

lukusuoran käyttö

erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen

yksinkertaisten murtolukujen muodostaminen konkreettisilla välineillä

Algebrallinen ajattelu

suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvasta

yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen

Geometrian käsitteitä

ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu

peruskappaleiden tunnistaminen: pallo, suorakulmainen särmiö, kuutio, ympyräkartio ja ympyrälieriö

geometristen peruskäsitteiden: piste, jana, suora, murtoviiva, puolisuora ja kulma, tun-nistaminen ja tuottaminen

monikulmion tunnistaminen ja tuottaminen

kuvioiden jäljentäminen ruudukkoon ja pisteverkkoon ja omien kuvioiden tuottaminen

pinta-alan käsitteen pohjustaminen peittämällä pintoja annetuilla monikulmioilla

peilikuvan tunnistaminen ja piirtäminen

symmetria-akselin etsiminen ja symmetrisen puolikkaan piirtäminen

Mittaaminen

mittaamisen periaatteen ymmärtäminen

rahan yksiköt, hinnan tulkitseminen ja merkitseminen pilkkua käyttäen

pituuden yksiköt, metri ja senttimetri, mittaamista ja arviointia

massan yksiköt, gramma ja kilogramma, kokeiluita ja arviointia

tilavuuden yksiköt, litra ja desilitra, kokeiluita ja arviointia

pinta-ala kokeellisesti käyttäen konkreettista yksikköä

kellonajan lukeminen ja merkitseminen analogisesta kellosta ja digitaalimerkintä

vuodenajat, kuukaudet, vuorokausi, tunti ja minuutti

Tietojen käsittely ja tilastot

yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen, helpon karttakuvan tulkinta

tietojen etsiminen, muokkaaminen ja esittäminen esim. pylväsdiagrammilla

MINIMITAVOITTEET

133

Minimitavoitteet on tarkoitettu opettajan avuksi tilanteissa, jossa pohditaan esimerkiksi luo-

kalle jäämistä. Minimitavoitteet ovat ohjeellisia ja niitä käytettäessä on kokonaisuus otetta-

va huomioon.

1.LUOKKA

Laskutoimitukset

Oppilas

tunnistaa ja merkitsee luvut 0-100

vertailee ja järjestää lukuja 0-100

osaa mekaanisen kymmenylityksen 0-20

Geometria

Oppilas

tuntee kolmion, neliön ja ympyrän

Soveltava matematiikka

Oppilas

tunnistaa kellonajoista täydet tunnit

2.LUOKKA

Laskutoimitukset

Oppilas

tunnistaa ja merkitsee luvut 0-1000

vertailee ja järjestää lukuja 0-1000

osaa päässälaskun kymmenylityksen

osaa yhteen- ja vähennyslaskut allekkain lukualueella 0-1000

osaa kertotaulut 1-5

Geometria

Oppilas

tuntee kolmion, neliön, ympyrän ja monikulmion

Soveltava matematiikka

Oppilas

tuntee perussuureitten yksiköt (cm, m, g, kg, dl, l)

tunnistaa kellonajoista täydet ja puolet tunnit

134

Vuosiluokkien 3−5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun

kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja

peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsit-

teiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi.

TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 3-5

Oppilas

saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa

oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjes-telmiä

oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä

oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia

löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita

perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille

oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta

oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita

oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä

SISÄLLÖT 3. LUOKALLA

1.-2. luokkien sisältöjä kerrataan ja laajennetaan:

Luvut ja laskutoimitukset

kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen (luvut 0–10 000), tutustuminen 60- järjestelmään, kellonajat

päässälaskuja, yhteen- ja vähennyslaskuja allekkain sekä kertominen yksinumeroisella kertojalla

kertolaskun käsitteen varmentaminen ja kertotaulut

sisältöjako ja ositusjako, jakolaskun merkitseminen ja laskeminen päässälaskuna

murtoluvun käsite

laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen

lukumäärän tutkiminen erilaisten vaihtoehtojen kautta

laskujärjestys

VUOSILUOKAT 3-5

135

lukujen luokittelu ja järjestäminen

Algebra

Lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen

lausekkeen käsite ja helppojen lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista

säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien havaitseminen

yhtälön ratkaiseminen päättelemällä

Geometria

suurennoksia

peilaus suoran suhteen, symmetria

erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu

piiri

mittaamisen periaatteen vahvistaminen

mittaustuloksen arviointi

tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen

yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen

MINIMITAVOITTEET

Ajattelun ja työskentelyn taidot

Oppilas

osaa ratkaista yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja selittää ajatteluaan välineillä, sanoilla tai lukujen avulla

osaa vertailla tai luokitella joitain reaalimaailman tilanteita tai ilmiöitä ohjauksen avulla

pystyy työskentelemään saadessaan lisäohjeita.

Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra

Oppilas

osaa hajottaa ja koota lukuja 1-20

osaa yhteen- ja vähennyslaskuja kymmenjärjestelmän lukualueella 0 – 1000

kykenee vertailemaan auttavasti suuruusluokkia lukualueella 0 – 1000

osaa kertotaulut 1-5

tunnistaa murtoluvun ja osaa muodostaa sen joukkomallista

osaa yksinkertaisia jakolaskuja, jakajana yksinumeroiset luvut

tunnistaa ja osaa käyttää jakolaskun kahta erilaista merkintätapaa

Aika

136

tuntee tasa- ja puolet tunnit

Geometria

Oppilas

osaa suurentaa yksinkertaisen kuvion ruudukkoa tms. apuna käyttäen

tunnistaa ja osaa nimetä joitakin yleisimpiä tasokuvioita ja joitain niihin liittyviä käsitteitä

osaa liittää mittayksiköt oikeaan suureeseen esim. pituuden mittana metri

osaa tehdä mittauksia

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

Oppilas

osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja ohjattuna KESKEISET SISÄLLÖT 4. LUOKALLA

Luvut ja laskutoimitukset

kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen (luvut 0 – 100 000)

yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua päässä sekä allekkain (kertominen kaksinu-meroisella kertojalla, jakaminen jakokulmassa)

desimaaliluvun käsite, desimaaliluvun ja murtoluvun välinen yhteys

murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua

negatiivisen kokonaisluvun käsite

laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen

sulkeiden käyttö ja laskujärjestys

Algebra

lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen

lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista

yhtälöiden ratkaisemista päättelemällä

säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien havaitseminen

Geometria

suurennoksia ja pienennöksiä

peilaus suoran suhteen, symmetria ja yhtenevyys konkreetein välinein

yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat

kulmien ja kolmioiden luokittelua

suorakulmion pinta-ala

mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntamista, mittaustuloksen arviointia

137

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

Tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen

yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen

koordinaatisto, I neljännes

MINIMITAVOITTEET

Ajattelun ja työskentelyn taidot

Oppilas

osaa ratkaista yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja selittää ajatteluaan välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla tai lukujen avulla

pystyy kertomaan havainnoistaan ja ajatuksistaan toimimalla tai puhumalla

osaa ohjauksen avulla kuvata joitain reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattises-ti

osaa ryhmitellä tai luokitella annetun kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä omi-naisuutta

pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman

työskentelee yhteisen tavoitteen mukaisesti

Luvut, laskutoimitukset ja algebra

Oppilas

osaa hajottaa lukuja ykkösiin, kymmeniin, satoihin ja tuhansiin

kykenee vertailemaan lukujen suuruusluokkia lukualueella 0 – 10000

osaa peruslaskutoimituksia hyväksyttävästi (luonnollisilla luvuilla lukualueella 0-10000)

hallitsee kertotaulut 1-10 pääpiirteissään

oppii käyttämään jakokulmaa

osaa yksinkertaisia yhteen - ja vähennyslaskuja samannimisillä murtoluvuilla

tunnistaa desimaaliluvun ja osaa muodostaa desimaaliluvun kuvamallin perusteella

osaa merkitä murtoluvun lukusuoralle

osaa verrata samannimisiä murtolukuja

osaa merkitä desimaaliluvun lukusuoralle

osaa kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita

Geometria

Oppilas

osaa laskea piirin ja pinta-alan yksinkertaisista kuvioista (esim. neliö)

osaa mittayksiköiden välisiä perusmuunnoksia

osaa piirtää yleisimpiä tasokuvioita

tunnistaa suoran (tietää, että on olemassa erisuuntaisia suoria)

tuntee vuorokauden, viikon, kuukauden, vuoden, tunnin, sekunnin ja minuutin väliset suhdeluvut

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

138

Oppilas

osaa esittää tietoja diagrammin avulla

osaa lukea taulukoita ja diagrammeja sekä etsiä niistä tietoja opettajan ohjauksessa

KESKEISET SISÄLLÖT 5. LUOKALLA

Luvut ja laskutoimitukset

yhteen-, vähennys-, kerto - ja jakolaskua päässä sekä allekkain algoritmina

murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslasku, sekä kertominen ja jaka-minen luonnollisella luvulla

supistaminen ja laventaminen

jaollisuus

desimaaliluvun, murtoluvun ja prosentin välinen yhteys

laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen

Algebra

lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen

lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista

yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä

säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien päätteleminen

Geometria

yhdenmuotoisuus ja mittakaava

peilaus suoran ja pisteen suhteen

kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen

ympyrä ja sen osia

kulman mitta

pinta-ala

mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista, mittaustuloksen arviointia ja mittauk-sen tarkistaminen

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen

keskiarvon käsite ja laskeminen

tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen

kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä

MINIMITAVOITTEET

Ajattelun ja työskentelyn taidot

Oppilas

139

osaa ratkaista yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja selittää ajatteluaan välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla tai lukujen avulla

pystyy kertomaan havainnoistaan ja ajatuksistaan toimimalla tai puhumalla

osaa kuvata joitain reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti

osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta

pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman

työskentelee yhteisen tavoitteen suuntaisesti

Luvut, laskutoimitukset ja algebra

Oppilas

osaa käyttää kymmenjärjestelmän positiivisia lukuja

osaa kokonaisluvuilla yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja myös allekkain algoritmina sekä yksinkertaisia laskutoimituksia päässälaskuna

osaa kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita

osaa murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua

tuntee prosentin käsitteen

osaa joitain jaollisuussääntöjä

hahmottaa lukusuoran sadasosista tuhansiin

osaa peruslaskutoimitukset luonnollisilla luvuilla

hallitsee kertotaulut 1-10

osaa yksinkertaisia yhteen ja vähennyslaskuja desimaaliluvuilla

sekaluvun käsite

murtoluvun ja sekaluvun muunnokset

osaa merkitä murtolukuja desimaalilukuina ja desimaalilukuja murtolukuina mallin avul-la

Geometria

Oppilas

osaa arvioida mittaustuloksia, käyttää joitain mittayksiköitä, vertailla niitä ja suorittaa yksinkertaisia yksikönmuunnoksia

osaa luokitella tasokuvioita

osaa mitata kulmia

pinta-alan käsite alueen mittana

mittayksikkömuunnoksia

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

Oppilas

osaa lukea taulukoita ja diagrammeja sekä etsiä niistä tietoja

140

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Ajattelun ja työskentelyn taidot

Oppilas

osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla

pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla

osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla

osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä

osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi

osaa noudattaa sääntöjä

Luvut, laskutoimitukset ja algebra

Oppilas

osaa järjestää, luokitella ja esittää tietoja tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja

osaa selvittää ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla

osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden

osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia

Geometria

Oppilas

osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta

tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot

ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä

osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

141

Oppilas

osaa kerätä erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen

Vuosiluokkien 6−9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten

käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat ar-

kipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppimi-

nen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen.

TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 6-9

Oppilas oppii

luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa

ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä

laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia

loogista ja luovaa ajattelua

soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn

ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään

esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella

näkemään säännönmukaisuuksia

työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä

KESKEISET SISÄLLÖT 6. LUOKALLA

Ajattelun taidot ja menetelmät

ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä

matemaattisten tekstien tuottaminen ja tulkinta

Luvut ja laskutoimitukset

lukujen jakaminen alkutekijöihin ja jaollisuussääntöjä

murtolukujen supistaminen ja laventaminen ja desimaaliluvun esittäminen murtolukuna

kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla

prosenttilaskuja

pyöristämistä ja arviointia sekä laskimen käyttöä

aikalaskuja ja aikaväli

VUOSILUOKAT 6−9

142

Algebra

lausekkeiden kirjoittamista, sieventämistä ja laskemista

Funktiot

lukuparin esittäminen koordinaatistossa

Geometria

säännölliset monikulmiot

tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen

geometrista piirtämistä harppia ja geokolmiota käyttäen(geometrisia konstruointeja)

symmetria suoran ja pisteen suhteen

Todennäköisyys ja tilastot

todennäköisyyden käsite

diagrammien tulkinta

MINIMITAVOITTEET

Ajattelun taidot ja menetelmät:

Oppilas

löytää ohjauksen avulla yksinkertaisessa tekstimuodossa olevasta ongelmasta sen keskeiset elementit ja osaa esittää ne joko kuvallisesti, sanallisesti tai matemaattisessa

esitysmuodossa ja hahmottaa jonkinlaisen mahdollisen ratkaisuvaihtoehdon tai vasta-uksen suuruusluokan

työskentelee yhteisen tavoitteen suuntaisesti

Luvut ja laskutoimitukset ja algebra:

Oppilas

osaa käyttää kymmenjärjestelmän positiivisia lukuja

osaa kokonaisluvuilla yhteen -, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja

osaa kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita

osaa murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen - ja vähennyslaskua

tuntee prosentin käsitteen

osaa joitain jaollisuussääntöjä

osaa kertoa murtoluvun luonnollisella luvulla

Geometria

Oppilas

osaa laskea säännöllisten kuvioiden piirin ja pinta-alan ohjatusti

osaa peilata suoran tai pisteen suhteen

143

osaa luokitella kulmia ja monikulmioita

arvioida mittaustuloksia, käyttää joitain mittayksiköitä, vertailla niitä ja suorittaa yksin-kertaisia yksikönmuunnoksia

Todennäköisyys ja tilastot:

Oppilas

osaa lukea taulukoita ja diagrammeja sekä etsiä niistä tietoja

KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKALLA

Ajattelun taidot ja menetelmät

loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittä-mistä

matematiikan historiaa

Luvut ja laskutoimitukset

luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut

vastaluku, itseisarvo, käänteisluku

peruslaskutoimitusten varmentaminen

kertominen ja jakaminen murtoluvuilla

pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö

Algebra

potenssi, eksponenttina luonnollinen luku

lausekkeiden sieventäminen

Funktiot

yksinkertaisten funktioiden tulkitsemista ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatis-toon

Geometria

kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä

yhtenevyys käsitteenä

kierto ja siirto tasossa

kulmien välisiä yhteyksiä

mittayksiköiden muunnokset

geometrista konstruointia

koordinaatisto

144

MINIMITAVOITTEET

Ajattelun taidot ja menetelmät

Oppilas

osaa vertailla, mitata ja järjestää ohjauksessa

osaa selittää loogista ajatteluaan tehtävää tehdessään

työskentelee yhteisten tavoitteiden suuntaisesti

Luvut ja laskutoimitukset

Oppilas

tuntee lukujoukkojen luokitteluperiaatteita

selviää peruslaskutoimituksista itsenäisesti ja ilmoittaa tuloksen järkevästi

löytää luvulle vastaluvun ja käänteisluvun saadessaan ohjausta

osaa kertoa ja jakaa murtoluvun luonnollisella luvulla

Geometria

Oppilas

osaa mitata geokolmiolla

tunnistaa yhtenevät kuviot

tuntee ja osaa nimetä kulmia

osaa laskea kolmion ja suorakulmion pinta-alan

tunnistaa symmetrian ja osaa peilata kuvion

KESKEISET SISÄLLÖT 8. LUOKALLA

Ajattelun taidot ja menetelmät

tietojen luokittelu ja järjestäminen ongelmatehtävissä

kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä

matematiikan historiaa

Luvut ja laskutoimitukset

suhde ja verrannollisuus

prosenttilaskut

juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella

tuloksen pyöristäminen tiettyyn tarkkuuteen

Algebra

potenssit eksponenttina kokonaisluvut

145

potenssilauseke ja sen sieventäminen

polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku

muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen

vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttöverranto

lineaarisen yhtälön ratkaiseminen

reaaliluvun käsite

Geometria

yhtenevyys ja yhdenmuotoisuus

ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet

kappaleiden nimeäminen ja luokittelu

kappaleiden pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen

MINIMITAVOITTEET

Ajattelun taidot ja menetelmät

Oppilas

osaa luokitella, järjestää ja vertailla tehtävässä annettua tietoa

osaa ratkaista yksinkertaisen kombinatorisen ongelman itsenäisesti

Luvut ja laskutoimitukset

Oppilas

osaa muodostaa ja laskea verrantoja ohjatusti

tuntee prosenttikäsitteen ja osaa laskea perusprosenttilaskuja

Algebra

Oppilas

osaa sieventää ja laskea yksinkertaisia potenssi- ja polynomilausekkeita ohjatusti

Geometria

Oppilas

tuntee joitakin ympyrään liittyviä käsitteitä

osaa laskea ympyrän pinta-alan ja kehän pituuden ohjeita saatuaan

osaa nimetä ja luokitella kappaleet

KESKEISET SISÄLLÖT 9. LUOKALLA

Ajattelun taidot ja menetelmät

loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,

146

rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittä-mistä

todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys, vääräksi osoittaminen, suora todistus

ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä

Algebra

murtolauseke ja sen sieventäminen

yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko

lineaarisen yhtälön ratkaiseminen

vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti

aritmeettisten ja geometristen lukujonojen tutkimista

Funktiot

riippuvuuden havaitseminen ja sen esittämien muuttujan avulla

funktion käsite

funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen

lineaarinen funktio

suoraan ja kääntäen verrannollisuus

Geometria

Pythagoraan lause

trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion osien ratkaiseminen

kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä

kappaleen pinta-alan ja tilavuuden laskemisen varmentaminen, uutena pallopinnat

Todennäköisyys ja tilastot

frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi

keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen

hajonnan käsite

diagrammien tulkinta

tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisesti

MINIMITAVOITTEET

Ajattelun taidot ja menetelmät

Oppilas

huomaa eri tapauksien säännönmukaisuuksia

osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja ratkaista sen ohjatusti

147

osaa päätellä yksinkertaisten väitöslauseiden totuusarvon.

Luvut ja laskutoimitukset

Oppilas

selviää peruslaskutoimituksista itsenäisesti

tuntee jaollisuussääntöjä

kykenee ratkaisemaan prosenttilaskun perustehtäviä

osaa arvioida saamansa tuloksen järkevyyttä.

Algebra

Oppilas

osaa ratkaista yksinkertaisen ensimmäisen asteen yhtälön

osaa ohjauksen avulla muodostaa sanallisesta tehtävästä yhtälön tai yhtälöparin ja ratkaista sen

osaa käyttää potensseja kun eksponenttina positiivinen kokonaisluku

osaa sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita ohjatusti.

Funktiot

Oppilas

osaa merkitä lukuparin koordinaatistoon

osaa laatia taulukon lukupareista ohjatusti

osaa ratkaista yhtälöparin graafisesti ohjausta saadessaan.

Geometria

Oppilas

tunnistaa geometrisia kuvioita ja kappaleita

osaa laskea joidenkin kappaleiden piirin, pinta-alan ja tilavuuden

tunnistaa yhdenmuotoiset ja yhtenevät kuviot

tunnistaa ja osaa nimetä erilaisia kulmia

osaa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa ohjeita saatuaan

osaa tehdä erilaisia mittauksia.

Todennäköisyys ja tilastot

Oppilas

osaa lukea ja laatia yksinkertaisia kuvaajia

osaa laskea keskiarvon.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Ajattelun taidot ja menetelmät

148

Oppilas

huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet

osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa

osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon

osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esi-tysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden

osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa

osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen

Luvut ja laskutoimitukset

Oppilas osaa

arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito

korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on kokonaisluku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä

ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta

käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevi-en ongelmien ratkaisemisessa

Algebra Oppilas osaa

ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön

Funktiot

Oppilas

osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta

osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan

osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan

osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti ylei-sen säännön annetun lukujonon muodostumisesta

tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kah-den suoran leikkauspisteen piirtämällä

Geometria

Oppilas osaa

tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet

soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja

käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen

löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa

soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa

käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkai-semiseen

149

suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayk-siköitä

Todennäköisyys ja tilastot

Oppilas osaa

määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa

lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon

7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO

Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Lisäksi tutustutaan elinympäristön (Pälkäne

ja lähialueet) kasvistoon ja eläimistöön sekä maantieteeseen.

7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO

Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Tutustutaan oppilaan elinympäristön (Pälkä-

ne ja lähialueet) kasvistoon ja eläimistöön sekä maantieteeseen.

Biologia

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee ke-

hittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoit-

teena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen ra-

kenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään

huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmi-

sen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa.

Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontie-

teellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tut-

kia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia.

Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luon-

nossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja

elämän eri muotoja kasvaa.

KESKEISET SISÄLLÖT

VUOSILUOKAT 1-4

VUOSILUOKAT 7–9

VUOSILUOKAT 5.6

150

7. LUOKKA (kurssi 1)

Luonto ja ekosysteemit kotiseudun järvien tutkiminen

järven kasvi- ja eläinlajien tutkiminen

luonnon monimuotoisuus Suomen vesiekosysteemeissä

maastotyöskentely Mallasvedellä ja Pälkänevedellä ja mahdollisuuksien mukaan muilla kotiseudun järvillä

8. LUOKKA (KUR 2 JA 3)

Luonto ja ekosysteemit

kotiseudun metsien tutkiminen

metsän eliölajien tunnistaminen ja ekologia

metsän kasvien kerääminen

ihminen metsän käyttäjänä

metsien monimuotoisuus

maastotyöskentely ja opintokäynnit Syrjänharjulla ja mahdollisuuksien mukaan muilla kotiseudun luontokohteilla

Elämä ja evoluutio

solun rakenne ja toiminta

solun tutkiminen mikroskoopilla

eliökunnan synty ja luokittelu (järjestelmä)

Yhteinen ympäristö

ihmisen vaikutus metsiin ja metsien suojelu

ihmisen vaikutus järviin ja vesien suojelu

kestävä kehitys

ympäristön suojelu

oman elinympäristön tilan ja ympäristönmuutosten tutkiminen

oman ympäristökäyttäytymisen pohdinta

luonnon monimuotoisuus ja kotiseudun suojelualueet

maastotyöskentely lähialueen suojelukohteilla

9. LUOKKA (KURSSI 4)

Ihminen

ihmisen evoluutio

ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot

ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen

ihmisen perinnöllisyys

151

Maantieto

Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöi-

tä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista

perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luon-

nonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäris-

tön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee oh-

jata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vai-

kutusta luontoon ja ihmisen toimintaan.

Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja ky-

ky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehit-

tyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteelli-

sen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla

esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja

seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestä-

vään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.

VUOSILUOKKIEN 7-9 KESKEISET TAVOITTEET

Oppilas oppii

käyttämään ja tulkitsemaan erilaisia karttoja

käyttämään ja tulkitsemaan tilastoja, diagrammeja, erilaisia kuvia ja uutislähteitä

ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden ihmisiin

ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa.

VUOSILUOKKIEN 7-9 KESKEISET SISÄLLÖT

7. LUOKKA (KURSSI 1)

Maa – ihmisen kotiplaneetta

maailman alueellinen jäsentäminen

Amerikan karttakuvan hahmottaminen

Amerikan luonnonolot

Amerikan asukkaat

Latinalainen Amerikka

Anglo-Amerikka

8. LUOKKA (KURSSI 2)

Euroopan karttakuva

Euroopan luonnonolot

VUOSILUOKAT 7–9

152

Euroopan asukkaat

alueiden Eurooppa

Eurooppa osana maailmaa

Euroopan tulevaisuus

9. LUOKKA (KURSSI 3)

Suomen ja Pohjolan karttakuva ja maisema

luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus

Suomen väestö

Suomen elinkeinoelämä

Suomi osana maailmaa 7.9 FYSIIKKA JA KEMIA

Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja ko-kemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimuk-set, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja tur-vallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa op-pilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.

Opetussuunnitelma on 5. ja 6. vuosiluokille yhteinen siten, että eri osa-alueet voidaan käsitellä joko 5. tai 6. luokalla kokonaan tai molemmilla luokilla soveltuvin osin. Fysiikka ja kemia arvioidaan yhdellä arvosanalla sekä 5. että 6. luokalla.

Fysiikka

Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysii-kasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankin-nan taitoja. Seuraavassa on esitetty fysiikan aihepiirien jako kursseiksi.

1. Värähdys- ja aaltoliike sekä lämpöoppi 1

2. Luonnon rakenteet, liike ja voimat 1½

3. Sähkö ja ydinenergia 1

Kemia

VUOSILUOKAT 5–6

VUOSILUOKAT 7–9

153

Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta

ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedon-

hankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle per-

soonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta

välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen

jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee

antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian

tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan

vastuuta ympäristöstään.

Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäris-

töön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden

tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reak-

tioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hah-

mottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä,

periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja

sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.

Seuraavassa on esitetty kemian aihepiirien jako kursseiksi. Yksi kurssi on tarkoitettu yh-

delle vuosiluokalle. Kurssi 2 on laajin (ajallisesti puolitoista kurssia).

1. Ilma ja vesi 1

2. Elollinen luonto ja yhteiskunta 1½

3. Raaka-aineet ja tuotteet 1

MINIMITAVOITTEET

Oppilas

työskentelee turvallisesti ja ohjeita noudattaen.

tekee muistiinpanoja, töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytystensä mukai-sesti.

osallistuu kokeisiin.

Ilma ja vesi

Oppilas

tietää, että alkuaineita merkitään kemiallisin merkein.

osaa mainita joitakin ilmakehästä löytyviä aineita.

osaa tutkia PH-paperin avulla aineen happamuutta.

tuntee veden olomuodot ja veden kiertokulun luonnossa.

Raaka-aineet ja tuotteet

VUOSILUOKAT 7–9

154

Oppilas

tietää hapen merkityksen palamisessa ja tuntee paloturvallisuuteen liittyviä asioita.

osaa nimetä muutamia reaktioiden tuloksena syntyviä aineita.

tietää joitakin alkuaineiden kemiallisia merkkejä.

tietää tapoja erottaa aineita toisistaan ja osaa suorittaa erottamisen ohjatusti.

tietää tärkeimpiä käyttömetalleja ja tietää, miten metalliesineitä suojataan korroosiolta.

tietää, että on olemassa jaksollinen järjestelmä, jossa alkuaineet on järjestetty raken-teen ja ominaisuuksien mukaan taulukkoon.

tuntee pariston virtalähteenä ja tietää, että paristossa tapahtuu energianmuutoksia.

osaa lajitella ja kierrättää jätteitä.

Elollinen luonto ja yhteiskunta Oppilas

ymmärtää yhteyttämisreaktion merkityksen elämän kannalta.

tietää ravintoaineiden luokittelun

tietää, että maaöljystä valmistetaan monia eri aineita ihmisen käyttöön, esim. polttoai-neita.

tietää, että jotkut ihmisen valmistamat orgaaniset aineet ovat palovaarallisia ja ympäris-tölle vahingollisia, esim. liuottimet ja torjunta-aineet

155

7.10 TERVEYSTIETO

Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Terveystietoa opiskellaan 7.luokalla 0,5 vvh, 8.luokalla 1,5 vvh ja 9.luokalla 1vvh.

KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN

7. luokka

Kasvu ja kehitys

SISÄLTÖ

terveyden ja sairauden kokeminen ja niihin liittyviä käsitteitä

murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset

TAVOITTEET

Oppilas

ymmärtää nuoruuden kokonaisvaltaista kehitystä

osaa arvioida terveyden ja sairauden merkitystä elämässä

osaa tehdä terveyttä edistäviä elämäntapavalintoja

Itsetuntemus ja henkinen hyvinvointi

SISÄLTÖ

itsetuntemus, itsearvostus

sosiaalisten suhteiden (ystävät, perhe, luokkatoverit) merkitys hyvinvoinnille

omien tunteiden tunnistaminen ja niiden kanssa toimiminen

mieltä painavista asioista puhuminen

masentuminen

VUOSILUOKAT 7-9

156

TAVOITTEET

Oppilas

tietää itsetuntoa vahvistavia tekijöitä

pohtii läheisten ihmissuhteiden merkitystä

harjaantuu itsetuntemuksessa, tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisemisessa

Itsensä hoitaminen

SISÄLTÖ

henkilökohtainen hygienia

TAVOITTEET

Oppilas

osaa huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan ja hoitaa terveyttään

Seksuaalisuus

SISÄLTÖ

seksuaalisuus ja murrosikä

kuukautiset, siemensyöksyt, kehon koon ja muodon muutokset

ihastuminen, rakastuminen

TAVOITTEET

Oppilas

tietää seksuaalisuuden kasvun ja kehityksen muutokset murrosiässä

ymmärtää tunteiden merkityksen seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyvänä

8. LUOKKA

Liikunta ja terveys

SISÄLTÖ

liikunnan vaikutukset terveyteen

kestävyysliikunta ja lihaskuntoharjoittelu

liikunnan merkitys luille

yleisimmät liikuntavammat ja niiden hoito

TAVOITTEET

Oppilas

tietää liikunnan vaikutukset terveyteen

tietää miten kehittää lihaskuntoaan ja kestävyyttään

157

ymmärtää liikunnan tärkeyden luustolle

tietää yleisimmät liikuntavammat sekä niiden ensiavun

Ravinto

SISÄLTÖ

ravitsemussuositukset ja niiden toteutuminen

aterioinnin päivärytmitys

syömishäiriöt

TAVOITTEET

Oppilas

tietää ali- ja yliravitsemuksen terveyden riskitekijäksi

tuntee terveelliset ja monipuoliset ravitsemuksen perusteet ja ymmärtää ravitsemuksen merkityksen terveydelle

Päihdeaineet

SISÄLTÖ

päihteiden käytön syyt, vaikutukset ja lähiympäristön merkitys

tupakointi ja nuuskan sekä alkoholin käyttö

huumausaineet

lääkkeiden päihdekäyttö

päihteiden käyttöön liittyvä rikollisuus ja lainsäädäntö

TAVOITTEET

Oppilas

pohtii päihdyttävien aineiden kokeilun ja käytön syitä sekä seurauksia

tietää päihdyttävien aineiden vaikutukset elimistön toimintaan ja terveyteen

tietää huumaavien aineiden vaikutukset elimistön toimintaan ja terveyteen

tuntee päihteisiin liittyvää lainsäädäntöä

Itsensä hoitaminen

SISÄLTÖ

väsymys, lepo ja uni

stressin synty ja sen ehkäiseminen

nuorten yleisimpien vaivojen ja sairauksien hoito

tarkoituksenmukainen lääkkeiden käyttö

TAVOITTEET

Oppilas

ymmärtää riittävän unen, levon ja ulkoilun merkityksen hyvinvoinnilleen

oppii hoitamaan yleisimpiä oireita kuten päänsärky, väsymys, vatsakipu ja hartiakipu

158

tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön

tietää stressin oireita ja keinoja sen poistamiseen

Seksuaalisuus

SISÄLTÖ

seurustelu (tunteiden ilmaiseminen)

seksuaalisen kanssakäymisen aloittaminen

ehkäisymenetelmät

seksuaalirikoslaki

vastuut ja velvollisuudet parisuhteessa ja perheessä

raskauden keskeyttäminen

sukupuolitaudit ja niiden ehkäisy

erilaisuus seksuaalisuudessa

TAVOITTEET

Oppilas

pohtii seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyviä tekijöitä ja ymmärtää vastuullisen sek-suaalisen käyttäytymisen merkityksen

tietää nuorille sopivat ehkäisymenetelmät ja niiden käyttöön liittyvät kysymykset

tuntee seksuaalisuuteen liittyvää lainsäädäntöä

tietää aborttilain ja pohtii raskauden keskeytykseen liittyviä kysymyksiä

tunnistaa yleisimmät sukupuolitaudit ja tietää niiden ehkäisyn ja hoidon Liikunta ja terveys SISÄLTÖ

oman kunnon seuranta

terveysliikunta

henkilökohtainen liikuntaohjelma TAVOITTEET Oppilas

ymmärtää miksi ja miten kannattaa liikkua hyvän fyysisen kunnon ylläpitämiseksi

osaa laatia oman kunto-ohjelman Ravinto SISÄLTÖ

ajankohtainen terveysviestintä

erityisruokavaliot

henkilökohtaiset ruokailutottumukset TAVOITTEET Oppilas

suhtautuu kriittisesti terveyttä koskevaan tiedonvälitykseen

159

tutustuu erityisruokavalioihin

osaa arvioida omia ruokailutottumuksiaan terveydelliseltä näkökannalta 9. LUOKKA

Turvallisuus

SISÄLTÖ

turvallisesti kotona, vapaa-aikana, koulussa ja liikenteessä

kodin sekä koulumatkan ja kouluympäristön vaarapaikat

kevyen liikenteen säännöt

hätäilmoitus

TAVOITTEET

Oppilas

tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä ja oppii ennakoimaan ja välttämään vaaratilan-teita kotona, koulussa, erilaisissa vapaa-ajan harrastuksissa

toimii vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä

Kasvu ja kehitys SISÄLTÖ

ihmisen elämän kulku ja siihen liittyvät muutokset, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema

kriisit ja niistä selviytyminen TAVOITTEET Oppilas

ymmärtää ihmisessä elämänkaaren aikana tapahtuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia

tietää keinoja henkisen hyvinvointinsa ylläpitämiseksi Ensiapu SISÄLTÖ

toiminta erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa

kuljetuksen järjestäminen, kuljetusasennot

myrkytysten ja sähkötapaturmien ensiapu

hätäensiapu

puhallus- ja paineluelvytys

sokki

suuret verenvuodot

äkilliset sairauskohtaukset TAVOITTEET

160

Oppilas

osaa toimia erilaisissa tapaturmatilanteissa sekä antaa tilanteen vaatimaa ensiapua

osaa tehdä hätäilmoituksen Terveydestä huolehtiminen SISÄLTÖ

koulun ja kunnan tarjoamat terveydenhuoltopalvelut TAVOITTEET Oppilas

tietää oman koulun ja yhteiskunnan tarjoamat terveyspalvelut ja osaa tarvittaessa ha-keutua niihin

Työtavat

Terveystiedon tavoitteena on monien terveelliseen elämään liittyvien tietojen, asenteiden ja taitojen omaksuminen. Opetuksessa pyritään käyttämään erilaisia työtapoja aiheesta riippuen kuten toiminnallisia menetelmiä, ryhmäkeskustelua, pienryhmätyöskentelyä, itse-näisiä tiedonhakumenetelmiä ja asiantuntijavierailuja (esim. terveydenhoitaja ja poliisi). Arviointi Arvioinnin kohteena on oppilaan aktiivinen tuntityöskentely ja kirjalliset kokeet. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja ope-tussuunnitelman perusteissa olevaan päättöarvioinnin kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8).

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys

Oppilas

tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta

osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan ter-veysvaikutuksia

osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista

tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään

osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata nii-den mahdollisia ratkaisuja.

Terveys arkielämän valintatilanteissa

161

Oppilas

tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja mene-telmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä

osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syi-tä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään

tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.

Voimavarat ja selviytymisen taidot

Oppilas

osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla

osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksen-mukaisen käytön perusteet

osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esi-merkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja

osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvi-oida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

Oppilas

tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä

osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään

tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukai-sesti

osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuk-sia koskevaa lainsäädäntöä.

162

7.11 USKONTO

Evankelisluterilainen uskonto

TAVOITTEET

Tutustutaan suomalaiseen virsiperinteeseen ja hengelliseen musiikkiin.

Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Tehdään yhteistyötä Pälkäneen evankelis-

luterilaisen paikallisseurakunnan sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa.

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyk-senrakentumista.

TAVOITTEET

Oppilas

tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä

ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä

perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana

perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä

perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen

tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään

osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä

VUOSILUOKAT 1-5

VUOSILUOKAT 6–9

163

tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa sovel-taa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.

KESKEISET SISÄLLÖT

Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta

elämän merkitys ja rajallisuus

uskon ja tiedon suhde

Maailmanuskonnot

keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet

uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Raamattu

Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä

Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta

Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä

Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö

Raamatun kulttuurivaikutuksia

Kirkko

keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä

kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia

kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään

kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit

Suomalainen katsomusperinne

yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus

uskonnonvapaus

luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne

suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika

Ihminen eettisenä olentona

eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen

kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen

ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana

kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset

164

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta.

Oppilas

tuntee Raamatun keskeisen sisällön

tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet

tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen

ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä

Oppilas

ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta

tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa

tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet

arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa

Oppilas

tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen

hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä

kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla

Oppilas

kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan

tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia

Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Tehdään yhteistyötä Pälkäneen evankelis-

luterilaisen paikallisseurakunnan sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa.

165

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Kts perusteet.

VUOSILUOKAT 6-9

Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmanku-vaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustie-dot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan.

TAVOITTEET

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmotta-maan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan il-maista itseään ja elämänkatsomustaan

kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan koh-taamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeu-denmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta it-sestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kult-tuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia rat-kaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.

KESKEISET SISÄLLÖT

VUOSILUOKAT 1-6

166

Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luo-killa 1–5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuk-sesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmas-ta.

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta

yhteiskuntateorian perusteet, demokratia

politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys

Katsomusten maailma

katsomusten historiaa, katsomusvapaus

maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus

tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen

uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus Kulttuuri

kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto

kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus

käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luonto-keskeinen

Etiikka ja hyvä elämä

etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu

ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti

monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä

Tulevaisuus

tulevaisuuden tutkiminen

luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö

minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Oppilas

osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä

tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat

kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun

kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.

167

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Oppilas

tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja

kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperin-teisiin

ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron

osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa eri-laisista katsomuksista.

Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas

tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron

hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön

pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden

tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä

tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita

tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessi-mistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.

Ihminen ja maailma

Oppilas

ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita

tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia

osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön

ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

168

7.13 HISTORIA

VUOSILUOKAT 5-6

Kts perusteet. Vuoroluvusta johtuen vuosittaiset tavoitteet eivät ole luokka-asteeseen si-

dottuja. Myös käytetty oppikirja vaikuttaa sisältöjen järjestykseen.

Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian

tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä

ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.

Aihekokonaisuudet

Historia tukee erityisesti aihekokonaisuuksia kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä

ihminen ja teknologia.

Oppilas oppii

hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa

käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta

ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia sekä ymmärtämään oi-keutensa ja vastuunsa kansalaisena

tuntemaan ihmisoikeudet ja keskeiset ihmisoikeussopimukset

arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta kos-kevaa tietoa

Ihmisoikeuskysymykset ja kansojen yhteistyö

ihmisoikeudet, ihmisoikeusrikkomukset kuten joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot

YK:n toiminta, ihmisoikeuksien yleismaalimallinen julistus

Lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut keskeiset ihmisoikeussopimukset.

VUOSILUOKAT 7-9

169

7.14 YHTEISKUNTAOPPI

VUOSILUOKAT 7-9

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktii-

viseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin ope-

tuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä

kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kas-

vua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yh-

teiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta.

Työtavat

Oppitunnilla työskentely opettajan johdolla, itsenäisesti ja ryhmässä

Tarvittavien tietojen etsiminen itsenäisesti

Erilaisten kansalaisen tarvitsemien lomakkeiden täyttöharjoituksia

Av-materiaalin käyttö käsiteltävänä olevan aiheen syventämiseksi

median käyttö oppimisvälineenä

opintoretkikäynnit ja asiantuntijavierailut

Aihekokonaisuudet

Yhteiskuntaoppi tukee erityisesti aihekokonaisuuksia viestintä ja mediataito sekä osallistu-

va kansalaisuus ja yrittäjyys.

VUOSILUOKAT 7-9

170

7.15 MUSIIKKI

Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuk-

sen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikilli-

sen ilmaisun välineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä

on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on erilaista eri aikoina ja eri paikois-

sa.. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen perustana ovat mu-

sisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin

opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen proses-

sissa, jossa rakentuu arvostava ja utelias suhtautuminen erilaisiin musiikkeihin. Musiikilli-

sia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä

musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä se-

kä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan koko-

naisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiainei-

siin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.

Musiikin opetussuunnitelman asioiden jaottelu eri vuosiluokille on ohjeellinen. Tarkoitus on

käydä asioita läpi resursseista ja ryhmästä riippuen. Musiikin opetuksessa tulee kaikilla

luokka-asteilla painottaa oppilaskeskeisyyttä ja tekemällä oppimista. Laulaminen, soittami-

nen, musiikkitieto, kuuntelu ja musiikkiliikunta ovat musiikinopetuksen perusta. Kunnan

musiikinopetusta tukisi oppilaiden konserttitoiminta ja koulussa vierailevat esiintyjät.

SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2

Laulaen, soittaen, leikkien ja kuunnellen oppilas

Dynamiikka

oppii erottamaan hiljaisen äänen voimakkaasta (piano=p, forte=f), sekä voimistuvan ja hiljenevän äänen

171

Sointiväri

tutustuu ympäristön ääniin

tuottaa ja kuvaa erilaisia ääniä

oppii tunnistamaan äänen perusteella koulusta löytyvät soittimet (rytmisoittimet, kantele, piano, kitara…)

Rytmi ja tempo

eläytyy erilaisiin rytmeihin laulaen, soittaen, taputtaen ja liikkuen

kokee hitaan ja nopean rytmin sekä hidastuvan ja nopeutuvan rytmin

toteuttaa tavurytmien ja marssirytmien sykettä

oppii käyttämään rytmitavuja ja –merkkejä (taa, ti-ti, taa-tauko)

kokee tasa- ja kolmijakoisen rytmin eron (marssi, valssi)

Melodia

oppii erottamaan korkean ja matalan äänen sekä seuraamaan melodian linjaa

tunnistaa sävelmiä ja keksii omia

Harmonia

säestää lauluja rytmisoittimilla ja kanteleella

kokee duurin ja mollin eron

keksii omia säestyksiä tuttuihin lauluihin käyttäen pentatonista asteikkoa

Muoto

kokee erilaisia muotorakenteita laulujen ja leikkien yhteydessä (soolo-tutti, tauko, ker-taus)

Mahdollisuus musiikkiesityksen seuraamiseen

ainakin kerran alkuopetuksen aikana

SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 3-4

Laulaminen

äänenavauslaulut tavaksi

monipuolista lauluohjelmistoa, maakunta- ja kansallislauluja ypin opiskelua tukien, kaa-noneita ja muita moniäänisyyteen valmistavia lauluja

2-5 laulua ulkoa, mm. Kotimaa -ja juhlalauluja

Soittaminen

runsaasti rytmiikkaa: perus- ja sanarytmejä, kaikurytmejä ja ostinatoja keho- ja rytmisoit-timilla

mahdollisuus opetella soittamaan ainakin yhtä melodiasoitinta

notaatioon tutustuminen soittamisen yhteydessä

yhteissoiton ja säestyksen harjoittelua (esim. laattasoittimet, kantele, nokkahuilu, säh-köbasso)

Musiikkitieto

nuotit: nuotin osat, nuottiavain (G), c1-d2

172

rytmimerkit: kokonuotista kahdeksasosanuottiin ja vastaavat tauot, tahtiosoitukset (2/4, 3/4, 4/4), pienten rytmisanelujen kirjoittaminen

musiikkisanasto: duuri, molli, pianopianissimo, piano, mezzoforte, forte, fortefortissimo, cresendo, diminuendo, yleisimmät tempomerkinnät

säveltäjät: Sibelius, pohjoismaisia säveltäjiä, esim Edward Grieg

sinfoniaorkesterin soittimia ja soitinryhmät

muotorakenteiden hahmottaminen

Kuuntelu ja musiikkiliikunta

Sinfoniaorkesterin soittimia ja soitinryhmät

klassisia teoksia

musiikkiliikunta: laululeikkejä, tansseja, piirileikkejä

tekijänoikeudet: tutustutaan musiikin tekijöiden oikeuksiin (esim. piratismi)

5-9 luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia ko-

kemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja

musisoinnin yhteydessä.

Laulaminen

äänen muodostuminen

eri äänialat

äänen muuttuminen murrosiässä

tutustuminen eri maiden musiikkikulttuureihin laulaen: lauluja Euroopan maista, pop- ja rock-jaksoon liittyviä lauluja, elokuvalauluja

2-5 laulua ulkoa

kaksi äänisiä lauluja luokan oppilaiden tason mukaan

Soittaminen

tutustuminen bändisoittimiin

tutustutaan uusiin rytmisoittimiin

nokkahuilun ja kanteleen soittaminen

Musiikkitieto

nuotit: korotus- ja alennusmerkit

tutustuminen sävellajeihin

rytmimerkit: pisteellisiä rytmejä, synkooppi

suomalaista musiikkia

VUOSILUOKAT 5-9

VUOSILUOKAT 5-6

173

tutustuminen musiikin historiaan (eri tyylikaudet ja niiden tärkeimmät säveltäjät)

tutustutaan pop- ja rock-musiikin vaiheisiin

musiikkiteknologiaan tutustuminen mahdollisuuksien mukaan

Kuuntelu ja musiikkiliikunta

soittimet: musiikin eri aikakausiin liittyviä soittimia

musiikin kuuntelua eri musiinkin aikakausilta

pop- rock- ja elokuvamusiikki

uusia muotorakenteita (esim. teema, rondo, muunnelmat)

tekijänoikeudet: tutustutaan musiikin tekijöiden oikeuksiin (esim. piratismi)

VUOSILUOKKA 7

7. luokan musiikin opetuksen lähtökohtana on oppilaan aktiivinen musisoiminen ryhmän

jäsenenä. Monipuolisen musisointi– ja kuuntelumateriaalin avulla oppilas laajentaa ja sy-

ventää musiikin eri lajien sekä tyylien tuntemustaan. Lisäksi oppilas hahmottaa musiikin

muutosta historiallisessa perspektiivissä. Musiikin teoriaan liittyviä asioita käsitellään käy-

tännön musisoinnin yhteydessä siten, että ne tukevat ja palvelevat ryhmämusisointia. Op-

pilaita ohjataan analyyttiseen ja kriittiseen musiikin kuunteluun sekä musiikin perusele-

menttien ymmärtämiseen. Oppilaita rohkaistaan luovaan musiikilliseen toimintaan musiikil-

lisen keksinnän keinoin.

KESKEISET SISÄLLÖT Laulaminen

lauluohjelmisto koostuu sekä suomalaisesta että muiden maiden/kulttuurien populaari- ja kansanmusiikista

mikrofoniin laulaminen

vieraskieliset laulut

yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa

Soittaminen

bändisoittimiin (kitara, basso, koskettimet ja rummut) tutustuminen ja niiden perussoit-totekniikoiden opettelu

yhteismusisointi bändisoittimia käyttäen

rytmisoittimiin tutustuminen

kanteleen soittotekniikan opettelu ja laulun säestäminen

sekä laulamisen että soittamisen yhteydessä luovaa toimintaa kehittäviä harjoituksia, joissa oppilas itse keksii ja tuottaa ratkaisuja

174

soitto-ohjelmisto koostuu sekä suomalaisesta että muiden maiden/kulttuurien populaari- ja kansanmusiikista

yhteistyötaitojen korostaminen osana yhteissoittoa

Kuuntelu

monipuolisten kuuntelukokemusten hankkiminen eri aikakausilta niin suomalaisen kuin muiden maiden/kulttuurien populaari- ja kansanmusiikin piiristä sekä klassisen musiikin alueelta

orkesterisoittimien tunnistaminen ääninäytteen perusteella

kriittinen ja analyyttinen musiikin kuuntelu omia mielipiteitä perustellen

Musiikkiliikunta

body percussion

Musiikkitieto ja asiasisällöt

äänialat ja äänenkäyttö

kuorolaulu ja –tyypit

sinfoniaorkesteri

suomalaisen kansanmusiikin kehitys

vieraisiin musiikkikulttuureihin tutustuminen

yhteismusisointia palvelevat teoriataidot, kuten sointupohjan lukeminen ja kappaleen rakenteen seuraaminen

kuulonhuolto

tekijänoikeudet

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas

osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti

hallitsee jonkin rytmi-, melodia tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osal-listumaan yhteissoittoon

osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan

osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoi-maan yhdessä muiden kanssa

tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia

tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää

osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä

osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa.

175

7.16 KUVATAIDE

Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Opetuksessa huomioidaan mahdollisuuksien

mukaan paikallisuus.

Oppiaine on herättänyt voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan siitä, missä laajuudessa

kunnallisessa opetussuunnitelmassa oppiainetta käsitellään. Vuosiluokkien 1-6 osalta seu-

raavaa pidetään ohjeellisena, jota pyritään noudattamaan, mutta ei opetusta ehdottomasti

sitovana.

Oppiaineessa tutkitaan visuaalisen kulttuurin eri ilmenemismuotoja ympäristössä. Oppilas

saa monipuoliset valmiudet ilmaista itseään kuvin ja häntä autetaan löytämään henkilökoh-

tainen suhde taiteeseen.

Oppimistilanteet tukevat oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaiku-

tukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin.

Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen, arviointi

sekä yhdessä toisten kanssa työskentely kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen pro-

sesseista. Samalla ne tukevat kuvallisen ajattelun, esteettisen ja eettisen tietoisuuden ke-

hittymistä sekä taiteellista oppimista.

Opetuksessa hyödynnetään oman lähiympäristön taidetarjontaa, arkkitehtuuria sekä muu-

ta kuvakulttuuria.

Opetukselle on ominaista oppilaskeskeisyys ja toiminnallisuus. Käsiteltävät aihepiirit kytke-

tään oppilaalle itselleen merkityksellisiin kokemuksiin, sisältöihin ja omaan ympäristöön:

VUOSILUOKAT 1-9

176

asuinpaikkaan, kouluympäristöön, sekä oppilaan kokemuksiin kuvallisen viestinnän alueel-

la, kuten television ja elokuvan katseluun ja tietokoneen käyttöön. Opetuksessa hyödynne-

tään tietotekniikan luovaa visuaalista käyttöä mahdollisuuksien mukaan.

Työprosessin tallentamisessa voidaan käyttää apuna työkirjan ja työpäiväkirjan yhdistel-

mää (esim. vihko, mappi, kansio), johon oppilas tekee luonnoksia, harjoituksia ja muistiin-

panoja sekä arvioi omia kuvallisia töitään.

KUVATAIDE JA AIHEKOKONAISUUDET

Kuvataiteen opetuksessa erityisesti Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti, kestävä

kehitys, kansainvälisyys sekä viestintä ja mediataito kuuluvat keskeisiin aihekokonaisuuk-

siin.

Kuvataide opettaa sekä itseilmaisua että itsetuntemusta. Kielestä riippumaton visuaalinen

ilmaisu on keino kasvattaa kansainvälisyyteen, sekä omaa ja toisten kulttuuria kunnioitta-

van identiteetin kehittymistä.

Kuvataide edistää viestinnän ja median lisääntyvän visuaalistumisen ymmärtämistä.

Omaan ympäristöön ja luontoon tutustuminen liittyvät kulttuuri-identiteetin kehittämisen ja

kestävän kehityksen teemoihin.

Yrittäjyyden aiheita kuvataiteessa käsitellään mm. silloin, kun tutustutaan taiteilijan, suun-

nittelijan tai taidekäsityöläisen ammatteihin.

Oppiaineessa opitaan myös kuvataiteen ja -viestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaale-

ja ja tekniikkoja työvälineineen, sekä opetellaan niiden tarkoituksenmukaista käyttöä.

Oppilas oppii myös omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemista kuvalli-

sesti, sekä harjoittelee arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja.

YHTEISET TAVOITTEET

Oppilas oppii

havaintojen tekoa

mielikuvien prosessointia

kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja

esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua

omien tavoitteiden asettelua

tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä arvos- tamaan

erilaisia näkemyksiä taiteesta

tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuu-rien kuvallista perinnettä

tuntemaan nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä, arkkitehtuuria ja muotoilua, sekä oman elinympäristön arkkitehtuuria ja maisemaa

arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta

tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään

käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteelli-

177

sen maailman eroja

ymmärtämään, että taiteessa ja kuvallisessa viestinnässä on erilaisia näkemyksiä

keskustelemaan omista ja muiden töistä kuvataiteen käsittein.

TAVOITTEIDEN PAINOALUEET

1. LUOKKA

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas

oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa ja motori-sia valmiuksia

saa käyttää mielikuvitustaan

oppii työskentelytaitoja: toisten huomiointia, välineistä huolehtimista, jälkien siivoamista

harjoittaa kuvallista ilmaisua, havainnointia, mielikuvien prosessointia, kartuttaa taito-ja ja saa tietoa materiaaleista

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Oppilas

tarkastelee taidekuvia keskustellen, opettelee uusia kuvataiteen käsitteitä

perehtyy suomalaisiin taideteoksiin kuvia tutkien ja keskustellen

saa omia töitä näytteille ja tutustuu koulun muiden oppilaiden tekemiin töihin (harjoi-tellaan näyttelyssä vierailemista)

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Oppilas

tutustuu suunnittelun ja muotoilun alkeisiin

tutustuu arkkitehtuurin alkeisiin oman asuin- ja kouluympäristön rakennuksia tutkien

Media ja kuvaviestintä:

Oppilas

harjoittelee kuvaviestien tulkintaa mediakasvatuksen keinoin: lasten elokuvien, tv-ohjelmien visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu ja tutkiminen

tutkii valokuvia

1. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

kuvailmaisun lähtökohtana ovat havainnot, mielikuvat, kokemukset ja elämykset.

kuvailmaisun keinoihin, tekniikoihin ja ilmaisutapoihin tutustumista: maalaamista, piirtämistä, painantaa, muovailua, rakentelua.

sommittelun elementtejä: tila, viiva ja väri (värien sekoittaminen).

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

kuvien, tehtyjen töiden tarkastelu ja arvioiminen sekä niistä keskustelu ja siinä yhtey-

178

dessä

kuvataiteen käsitteisiin tutustuminen.

lähiseudun ja kouluympäristön julkisiin taideteoksiin tutustuminen.

koulussa harjoitellaan näyttelyssä vierailua.

suomalaiseen taiteeseen tutustuminen taidekuvia tutkien, keskustellen ja niiden poh-jalta työskennellen.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

lähiympäristön tutkiminen, havainnoiva piirtäminen ja kuvaaminen.

esineiden havainnointi ja tutkiminen.

kolmiulotteinen rakentaminen.

ympäristötaiteen tekeminen luonnonmateriaalein.

Media ja kuvaviestintä

lastenkirjojen kuvituksiin tutustuminen.

sadun ja tarinan kuvitus.

kuvaviestien pohdinta ja tulkinta kuvia katsoen, keskustellen sekä niiden pohjalta työskennellen.

2. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Oppilas

harjoittelee kuvailmaisun keinoja ja tekniikoita monipuolisesti erilaisia harjoitustöitä teh- den

tutustuu työskentelyn vaiheisiin pitkäjänteisyyttä harjoitellen

kehittää mielikuvitusta, aistihavaintojen tekoa ja luovaa ongelmanratkaisua

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Oppilas

harjoittelee taiteentulkintaa teoksiin tutustuen ja niistä kuvia tehden

tutustuu joihinkin taideteoksiin taidekuvia tutkien ja saa tietoa taiteilijoista

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Oppilas

tutkii sisä- ja ulkotilaa arkkitehtuurissa itse kokien ja kuvaten

Media ja kuvaviestintä

Oppilas

tutustuu kuvakerronnan alkeisiin

tutustuu sarjakuvataiteeseen,

tutkii suomalaisten lastenkirjojen kuvitusta

tutkii ja tulkitsee median viestejä, keskustelee television ja tietokoneen käytöstä

179

tutustuu tietokonegrafiikkaan mahdollisuuksien mukaan

2. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

kuvailmaisun lähtökohtana ovat havainnot, mielikuvat, kokemukset ja elämykset.

kuvailmaisun keinoja, tekniikoita ja ilmaisutapoja, maalaamista, piirtämistä, painan-taa, muovailua, rakentelua.

sommittelun elementti: väri (kylmä, lämmin).

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

kuvien tarkastelu ja arvioiminen ja niistä keskustelu ja samalla taiteen käsitteisiin tutus-tuminen.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

asuin-, lähi- ja kouluympäristön tutkiminen.

esineiden tutkiminen

kolmiulotteinen rakentaminen sekä arkkitehtuurin käsitteisiin tutustuminen.

ympäristötaiteen tekeminen luonnonmateriaalein

Media ja kuvaviestintä

kuvakerronnan perusteita; sadun ja tarinan kuvittaminen, tapahtuman kertominen ku- vin.

sarjakuva- valokuvien tutkiminen.

Elokuvien, tv-ohjelmien tai tietokonepelien visuaalisten viestien tarkastelu.

Tarun ja todellisuuden eron ymmärtäminen; hyvään lasten elokuvaan eläytyminen.

Tietokonegrafiikan alkeet; kirjaimet ja geometriset muodot mahdollisuuksien mukaan.

3. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu:

Oppilas

harjoittelee luovaa ilmaisua ja erilaisia ilmaisutapoja

harjoittelee tarkkaa havainnointia

opettelee tekemään työn loppuun huolellisesti

oppii valmiin työn tunnistamista ja oman työn arviointia

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Oppilas

tutustuu taiteeseen ja taidemaailmaan monipuolisesti

180

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Oppilas

tutustuu kolmiulotteisen suunnittelun ja työstämisen alkeisiin

kehittää kykyään havainnoida ympäristöään ja oppii ilmaisemaan ympäristökoke-muksiaan taiteen keinoin

tarkastelee lähiympäristöä sekä esteettisestä että ekologisesta näkökulmasta

Media ja kuvaviestintä

Oppilas

katselee ja tarkastelee erilaisia käyttökuvia, tv-ohjelmia, animaatiovideoita, harjoitte-lee erilaisten viestien valikointia ja oppii pohtimaan valintojaan

oppii liikkuvan kuvan periaatteita

tutustuu sähköiseen ja painettuun viestintään

tutustuu tietokoneen piirustusohjelmaan ja oppii tietokonegrafiikan alkeita mahdolli-suuksien mukaan

3. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Harjoitustyöt, joissa oppilas saa kehittää omaa persoonallista tyyliään ilmaista asioita kuvin

Sommittelun elementit: viiva, tila, väri ja muoto

Tarkkaa havainnointia tukevat harjoitukset

Projektiluonteiset harjoitustehtävät, monipuolista pitkäjänteistä teematyöskentelyä

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Eri kulttuurien taidekuvien tarkastelun ja tulkinnan harjoituksia.

Tutustutaan taiteeseen ja taiteilijoihin.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Ympäristökokemukset taiteellisen työskentelyn lähtökohtana.

Käsitteet esteettinen ja ekologinen sekä niiden käytön harjoittelu keskustelussa eri-laisia ympäristöjä ja tuotteita tutkittaessa.

Materiaalien ja rakenteiden tutkiminen.

Media ja kuvaviestintä

Lapsille suunnatun mainonnan tarkastelua.

Animaatiotekniikoiden tunnistaminen ja liikkuvan kuvan tutustuminen yksinkertaisen piirros- tai muovailuvaha-animaation tekemisen avulla.

Tutustuminen internetin tietokantojen hyödyntämisen mahdollisuuksiin tiedon han-kinnassa kuvataiteesta, viestinnästä, kuvan käsittelystä.

181

Tekstin ja kuvien yhdistäminen.

4. LUOKAN TAVOITTEET JA PAINOALUEET

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Oppilas

syventää ja laajentaa tietojaan kuvataiteen eri osa-alueilla

kehittyy työnsä suunnittelussa ja viimeistelyssä sekä harjaantuu pitkäjänteiseen työs- kentelyyn

oppii kuvailmaisun tekniikoita ja –välineiden käyttöä

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Oppilas

tarkastelee erilaisia taidekuvia ja käyttää niitä omien töiden virikkeenä, tutustuu esim. pop- ja postmoderniin taiteeseen ja sen suhteeseen jo tehtyihin, tunnettuihin taide-kuviin

tutustuu taiteilijan, suunnittelijan tai taidekäsityöläisen työhön

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Oppilas

oppii tekemään havaintoja ympäristöstään esteettisestä ja ekologisesta näkökulmas-ta sekä tuomaan niitä esiin kuvailmaisun keinoin

tutustuu lähiympäristönsä arkkitehtuuriin ja suunnitteluun

harjoittelee muodon yhdistämistä sitä ympäröivään tilaan

tutustuu teolliseen muotoiluun esineitä tutkimalla ja oppii suunnittelun työvaiheita

Media ja kuvaviestintä

Oppilas

harjoittelee audiovisuaalista viestintää; kuvan, sanan ja äänen yhdistämistä satuja ja tarinoita tai pieniä esityksiä valmistamalla esim. varjoteatterin keinoin

perehtyy kuvan ja tekstin yhdistämiseen tietokoneella tai käsin sekä harjoittelee kir-jainmuotojen antamia ilmaisullisia mahdollisuuksia

4. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Monipuolinen työskentely eri tekniikoita käyttäen: varjostamisen harjoittelu, maalaami-sen ja värittämisen eron tunnistaminen sekä eri välineiden ja materiaalien käytössä harjaantuminen.

Vastuun ottaminen työskentelystä, ohjeiden ja palautteen huomioiminen työn viimeiste- lyssä

Harjoitukset, joissa itse etsitään ideaan sopiva toteutustapa ja –tekniikka.

182

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaitees- ta.

Tutustuminen taidekuviin, joissa on hyödynnetty jo aikaisemmin tehtyjä teoksia.

Taiteen eri ammatteihin tutustuminen.

Näyttelyn suunnittelu, töiden esillepano ja siitä tiedottaminen, avajaisten järjestämi-nen mahdollisuuksien mukaan.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Erilaisten rakennettujen ja luonnonympäristöjen vertailu ja esteettisten piirteiden erotte-lu sekä oman ajattelun ilmaisu kuvin.

Ekologinen ajattelu, kestävä kehitys ympäristö- ja esinesuunnittelussa.

Oman kylän rakennusten tyylipiirteiden havainnointia.

Harjoitukset joissa esineen, huonekalun tai rakennuksen pienoismalli suunnitellaan määrättyyn tilaan ja tarpeeseen.

Media ja kuvaviestintä mahdollisuuksien mukaan

Videokameraan tutustuminen ja kuvaamisen harjoittelu itse tehdyn käsikirjoituksen pohjalta.

Lapsille suunnattujen julkaisujen ulkoasun kriittinen tarkastelu, typografiaan ja oman tekstin ja kuvituksen yhdistäminen tietokoneella ja käsin.

Digitaalisia efektejä videokuvauksessa ja kuvankäsittelyssä.

Esimerkkejä mainoskuvista joissa on käytetty kuvamanipulointia.

Kuvakerronnan alkeisiin tutustuminen, (lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja tekstin yhdis-täminen) mm. sarjakuvia esimerkkinä käyttäen.

Kuvan rajauksen harjoittelu videokuvauksen ja valokuvauksen yhteydessä.

Digitaalisen kameran käytön harjoittelu.

Työtavat

Toiminnalliset työtavat: luova ongelmanratkaisu. kuvallinen ja sanallinen ilmaisu, tiedon-

hankinta- ja kirjalliset tehtävät, myös kotitehtävät; kokonaisvaltainen ilmaisu.

Arviointi

Monipuolinen arviointi: kiinnostuksen herääminen taiteeseen, kuvataiteen eri osa-alueiden

huomioiminen arvioinnissa, havainnointi, itseilmaisun rohkeus ja omaperäisyys- työskente-

lytaidot, harjoitustyöt, tiedot, taidot ja ideat.

Oppilaan itsearviointitaitojen kehittyminen: omien taitojen ja ajatusten arvostaminen ja ar-

viointi, työn aloittaminen ja loppuunsaattaminen.

183

Jotta arviointi olisi kasvua tukevaa ja mahdollisimman oikeudenmukaista, voidaan oppilas-

töistä kerätä kouluajalta kansio / luonnoskirja tai -vihko joka toimii arvioinnin apuvälineenä

ja auttaa arviointia siirryttäessä luokka-asteelta tai opettajalta toiselle.

HYVÄN OSAAMISEN (ARVOSANA 8) KRITEERIT 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ (PERUSTEISTA)

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Oppilas

Osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muun-taa havaintojaan kuviksi.

Osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna.

Osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista.

Osaa sommittelun perusteita ja kuvan rakentamisen.

Osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan.

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Oppilas

Osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemiel-tymyksiään ja käyttää keskustelussa kuvataiteen peruskäsitteitä.

Tietää, mitä taiteilijat, arkkitehdit ja suunnittelijat tekevät, tuntee joidenkin suomalais-ten taiteilijoiden teoksia ja arkkitehtien töitä.

Osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä.

Osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja ra-kennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita gallerioita ja tietoverkkoa.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Oppilas

Tunnistaa ja osaa arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa.

Tuntee sommittelun ja muotoilun perusteita.

Osaa työskennellä suunnitelmia tehdessään yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Media ja kuvaviestintä:

Oppilas

Osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökanto-jaan.

Osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja.

Osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä mahdollisuuksien mukaan

5. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET

184

Kuvailmaisu ja kuvalliset tavoitteet

Oppilas

harjoittelee välineiden, materiaalien ja tekniikkojen monipuolista käyttöä ja pystyy valit-semaan itselleen tarkoituksenmukaisen työtavan ja välineen

uskaltaa ilmaista itseään kuvin; harjoittelee käyttämään mielikuvitustaan, kokemuksi-aan, tunteitaan ja aistejaan apuna työprosessissa ja tarkastelee niiden käytön toteutu-mista.

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Oppilas

tutustuu suomalaiseen ja eri kulttuurien kuvamaailmaan:

oppii esittävän ja abstraktin,

realistisen ja kuvitteellisen taiteen käsitteet

Kuvaviestintä ja mediakasvatus

Oppilas

oppii tarkastelemaan medioiden merkitystä omassa elämässään ja ympäristössään, tulkitsee visuaalisia viestejä ja tarkastelee niitä kriittisesti

harjoittelee kuvaviestinnän välineiden käyttöä

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Oppilas

ymmärtää, mitä muotoilulla tarkoitetaan ja tietää tuotesuunnittelun työvaiheet pääpiir-teittäin

oppii tuntemaan joitakin tärkeitä lähiympäristön merkittäviä rakennuksia ja niiden suun-nittelijoita ja tutustuu arkkitehtuurin tyylipiirteisiin ja perinteisiin

5. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Harjoitustehtävät, joissa oppilas itse valitsee idealleen sopivimman tavan toteuttaa työ.

Sommittelun elementit: väri (vasta-, välivärit, värioppiin syvällisemmin paneutuminen) ja valot ja varjot, väreillä vaikuttaminen, värin energian löytäminen, maalauksen ilo, (Goethen värioppia, kokeiluja, ei ääriviivaa ennen maalausta).

Prosessin tallentamisen ja arvioinnin harjoittaminen, taiteellisen oppimisprosessin eri vaiheiden sisäistäminen.

Ihmisen mittasuhteet.

Taiteentuntemus.

Esittävän ja ei-esittävän taiteen rajat ja lähtökohdat (esimerkkejä eri tavoin realistisesta ja kuvitteellisesta taiteesta).

Saman aiheen käsittely taiteessa eri aikakausina esihistoriasta keskiajalle.

Pohdintaa ja keskustelua erilaisista taidekäsityksistä.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Tuotesuunnittelun työvaiheet tarpeesta tai ideasta mainonnan tuotteeksi.

185

Yksi merkittävä rakennus; sen arkkitehtuurin ilmaisukeinot, tyylipiirteet ja perinne tar-kastelun kohteena.

Julkinen kuva- ja veistotaide tarkastelun kohteena.

Pälkäneen vanha kirkko ja sen liittyminen kirkkoarkkitehtuuriin.

Kuvaviestintä ja mediakasvatus

Medioiden merkityksen kartoittaminen omassa elämässä.

Elokuvan tulkinnan harjoittelu, lajityypit, kuvakerronnan keinoja ja trendejä esim. nuor-ten elokuvissa.

Kuvankäsittelyä (esim.) tietokoneella.

Kuvaaminen digitaalikameralla tai videokameralla mahdollisuuksien mukaan.

Kameran toiminnan periaate.

6. LUOKAN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Oppilas

käyttää monipuolisesti välineitä, materiaaleja ja tekniikoita

käyttää kokemuksiaan, mielikuvitustaan ja tunteitaan apuna työprosessissa sekä osaa arvioida ja arvostaa niiden käyttöä

syventää väriopin tietojaan ja käyttää väriä oman ilmaisun välineenä

sommittelun käsitteiden oppiminen ja kuvan rakentamisen keinoja

oppii perspektiivistä yhden pakopisteen kuvan sekä väriperspektiivin havaintoharjoituk-siin liittyen

harjoittelee havaintoon perustuvaa piirtämistä ja maalaamista; muotokuva, maisema ja asetelma

syventää grafiikan menetelmien taitojaan, esim. lino-, syvä- tai silkkipaino

Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Oppilas

oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta esteettisestä sekä eettisestä näkökulmasta.

osaa ilmaista perustellen mielipiteensä erilaisista kuvista

osaa käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä keskustelussa ja arvioinnissa.

tutustuu joihinkin (Euroopan/maailman) taiteen merkkiteoksiin

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Oppilas

oppii käsitteet esineen elin- ja kehityskaari

tutustuu esineisiin jotka kehitys on tehnyt tarpeettomiksi tai tarpeellisiksi

osaa esittää muotoiluun ja arkkitehtuuriin liittyviä ideoitaan pienoismallin avulla

tuntee ja tunnistaa joitakin valtakunnallisesti tärkeitä rakennuksia

osaa tarkastella ja arvioida luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta ottaen huomioon esteettiset, eettiset ja ekologiset näkökulmat

pohtii omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa elinympäristöönsä

186

Kuvaviestintä ja mediakasvatus

Oppilas

oppii havainnoimaan taidetta ympäristössään ja pohtii, mikä on taidetta

pohtii omaa taidekäsitystään ja ympäristön estetiikkaa eli sitä mikä ympäristössä on kaunista, mikä rumaa

oppii käyttämään ohjatusti joitakin kuvaviestinnän välineitä

tutustuu symbolien ja merkkien merkitykseen

6. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Astetta itsenäisemmän työskentelyn harjoittelu.

Mahdollisuus työskennellä monipuolisesti eri välineitä, materiaaleja ja tekniikoita käyt-täen.

Sommittelun keinot; tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva (peittä-vyys, etuala/taka-ala, lähellä iso, kaukana pieni).

Erilaiset lähtökohdat kuvallisessa ilmaisussa; tunteet, eri aistihavainnot, mielikuvat, muistikuvat, elämykset ja kokemukset.

Luottamus omiin taitoihin ja kykyyn löytää itselle sopiva kuvailmaisun tapa ja tekniikka.

Yhden pakopisteen kuva sekä väriperspektiivi havaintoon liittyen tilaa kuvattaessa kak-siulotteisella pinnalla.

Havaintoon perustuvaa piirtämistä ja maalaamista.

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Taidekuvien tarkastelun kohteena ja työskentelyn lähtökohtana ovat keskeisimmät tyy-lisuunnat, esim. renessanssi.

Eri aikakausien taideteosten symboliikkaan tutustuminen.

Kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua keskustelussa ja arvioinnissa.

Tutustutaan johonkin ajankohtaiseen näyttelyyn joko näyttelykäynnillä tai internetin / tv:n / videon välityksellä.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Tarpeiden, materiaalien ja muodin vaikutus esinesuunnitteluun, esimerkkien tutkimi-nen, tiedonhankinta.

Kehityskaari: tuotteen matka ideasta, käyttöön, kierrätykseen ja sen hävittäminen.

Oman ympäristön tärkeimpien rakennusten arkkitehtuurin tutkiminen.

Ympäristöestetiikka: voiko tehdasalue olla kaunis, mihin ei saisi rakentaa, kuinka luon-toa säästetään, viihtyisän asuinympäristön ehdot; keskustelua ja ympäristösuunnitel-mien tekoa tuttuun lähiympäristöön

Kuvaviestintä ja mediakasvatus

Oppilas käyttää ohjatusti ja harkiten eri kuvaviestinnän välineitä kuvatessaan eri ilmiöi-tä ja tapahtumia.

Symbolien ja merkkien merkitys mainonnassa ja brandien imagon luomisessa.

187

Erilaisten kuvien luokittelua, esim. valokuvan eri käyttötarkoitukset: uutiskuva, mainos-kuva, opetuskuva, propagandakuva jne.

Työtavat:

Toiminnalliset työtavat: luova ongelmanratkaisu, tutkiva oppiminen, kuvallinen ja sanalli-

nen ilmaisu, kokonaisvaltainen ilmaisu.

ARVIOINTI 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Arvioinnin kohteena ovat oppilaan työskentelytaidot, tiedot taiteesta, ympäristöstä ja medi-

asta, kuvallisen ilmaisun taidot ja ideat sekä oppilaan itsearviointitaidot.

Arviointi on monipuolista ja siinä kiinnitetään huomiota oppilaan kiinnostuksen heräämi-

seen taiteeseen, esteettisen havainnoinnin rikkauteen ja itseilmaisun rohkeuteen ja oma-

peräisyyteen. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan erilaiset kuvalliset tuotokset, kuvallinen ja

sanallinen työskentely ja oman toiminnan arviointi.

Arviointi kohdistuu kuvataiteen opetuksen neljän sisältöalueen taitojen ja tietojen omaksu-

miseen sekä esteettisen näkemyksen ja persoonallisen ilmaisutavan kehittymiseen.

Kuvallisen ilmaisun ja ajattelun alueella arvioidaan oppilaan kykyä käyttää värejä ja kuvan

sommittelua ja kuvallisia peruselementtejä sekä tilan rakentamista omassa ilmaisussaan.

Arvioidaan oppilaan kykyä ilmaista havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan

Taiteen tuntemuksen ja kulttuurisen osaamisen alueella arvioidaan:

oppilaan taiteen ja kulttuurin tuntemusta

tietoja suomalaisista taiteilijoista ja nykytaiteesta sekä joistakin oppilaalle vieraista kult-tuureista

oppilaan kyky tarkastella taideteoksia ja olla kiinnostunut taiteen ilmiöistä

kyky keskustella taideteoksista ja tulkita kuvallisesti taidetta.

Ympäristöestetiikan, arkkitehtuurin ja muotoilun alueella arvioidaan:

oppilaan tietämystä oman lähiympäristönsä arkkitehtuurista

kykyä tarkastella lähiympäristönsä rakennuksia, maisemaa ja esineitä esteettiseltä, eettiseltä ja ekologiselta kannalta

oppilaan kyky kuvata ja rakentaa tilaa

oppilaan kyky hahmottaa kolmiulotteista muotoa

oppilaan kyky käyttää erilaisia materiaaleja työskentelyssään

Median ja kuvaviestinnän alueella arvioidaan:

188

oppilaan kykyä havainnoida, tulkita ja arvioida itselleen tärkeitä kuvallisia medioita.

arvioinnin kohteena ovat oppilaan omat kuvalliset tuotokset; sarjakuvat, valokuvat, digi-taaliset kuvat ja liikkuvat kuvat, kuvan ja tekstin yhdistäminen

oppilaan kyvyt pohtia ja perustella näkemyksiään median välittämistä visuaalisista vies-teistä

Itsearvioinnin kykyjä arvioidessa kohteena ovat oppilaiden tuottamat kasvunkansiot, työkir-

jat tai portfoliot, joihin oppilas on tallentanut omaa kuvallista työskentelyprosessiaan.

Työskentelytaitojen arvioinnissa kohteena ovat oppilaan omien ja muiden taitojen ja aja-

tusten arvostaminen ja arviointi sekä kuvallisen työskentelyprosessin ymmärtäminen. Li-

säksi arvioidaan oppilaan taitoja kehitellä ideaa, luonnostella ja saattaa työnsä loppuun

sekä oppilaan kykyä huolehtia ja käyttää asianmukaisesti työskentelymateriaaleja ja – vä-

lineitä.

7. - 9. LUOKKIEN TAVOITTEIDEN PAINOALUEET

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Oppilas tekijänä

oppii monipuolisesti kuvailmaisun mahdollisuuksia ja eri kuvailmaisun alueiden rohkeaa yhdistämistä

löytää itselleen sopivat kuvalliset ilmaisukeinot

oppii työskentelemään yksin ja yhteistoiminnallisesti

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Oppilas eläytyjänä

tutustuu lähiympäristön taidetarjontaan

tutustuu moderniin taiteeseen (joihinkin taiteen tyylisuuntiin, ”-ismit”) sekä nykytaiteen eri ilmiöihin

tutustuu joihinkin suomalaisen taiteen kultakauden taiteilijoihin sekä heidän teoksiinsa

Eurooppalaisten taiteilijoiden esimerkin vaikutus suomalaistaiteilijoihin ja taiteeseen

osaa hyödyntää internetin mahdollisuuksia

oppii arvioimaan ja analysoimaan kriittisesti taide- ja käyttökuvaa

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Oppilas tutkijana

tutustuu joihinkin lähialueen ja Suomen arvorakennusten arkkitehtuuriin, niiden tyylipiir-teisiin ja perinteisiin

havainnoi arkkitehtuuria ja erilaisia tiloja elämyksinä

lähestyy esinemaailmaa ekologisesta näkökulmasta ja tutustuu esinemaailmaan oma-kohtaisen kokemuksen kautta.

dokumentoi luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutusta

189

Media ja kuvaviestintä

Oppilas muokkaajana

tutustuu kuvallisen viestinnän, esim. sarjakuvan keskeisiin keinoihin

tutustuu elokuvaan, tv:n ohjelmatyyppeihin, -formaatteihin, mainoksiin, animaatioon ja peleihin

tunnistaa kuvaviestinnän keinot tiedottaa, vaikuttaa ja manipuloida

tutustuu uuden informaatioteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin viestinnässä ja kuvi-en käsittelyssä

7. - 9. LUOKKIEN KESKEISET SISÄLLÖT

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Oppilas

kokeilee kuvailmaisun keskeisiä menetelmiä ja yhdistelee niitä luovasti; piirustus, gra-fiikka, maalaus, valokuva, digitaalinen kuva, keramiikka, kuvanveisto

tutustuu ja/tai kokeilee tilataidetta, käsitetaidetta, performanssia, mediataidetta

hyödyntää värimaailman ja valöörien vuorovaikutuksen sekä sommittelun elementtejä

käyttää kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussaan

käyttää lähdeaineistoa hyväkseen työskentelyssään

dokumentoi työprosessinsa ja työnsä tulokset

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Oppilas

oppilas- käy mahdollisuuksien mukaan taidemuseossa ja / tai galleriassa

ymmärtää museoiden erot ja tietää tärkeimpien museoiden sijainnin

käyttää internetin taidepalvelumahdollisuuksia

analysoi taidekuvia, ymmärtää, kritisoi ja perustelee tulkintojaan

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Oppilas

tutustuu arkkitehtuurin tyylipiirteisiin lähiympäristössään (esim. kotikunnan ja Tampe-reen rakennusperinteen tutkimista)

syventää käsitystään muotoiluprosessin kulusta

lähestyy esinemaailmaa omakohtaisen kokemuksen pohjalta eri materiaaleja käyttä-mällä

tarkastelee lähialuetta valokuvaamalla, piirtäen, maalaten tai videokuvaamalla

Media ja kuvaviestintä

Oppilas

käyttää filmikameraa, digitaalista tai videokameraa

tutustuu eri elokuvan lajeihin ja television ohjelmatyyppeihin.

190

harjoittelee luomaan typografisia kokonaisuuksia eri kuvaviestinnän keinoja hyödyntä-en

tarkastelee kriittisesti erilaisia kuvia mediassa

esittää oman tarinan jollakin kuvakerronnan keinolla (esim. kuvitus, sarjakuva, liikkuva kuva)

tutustuu pimiötyöskentelyyn

Työtavat

Toiminnallisilla työtavoilla opiskellaan erilaisia kuvailmaisun taitoja sekä koetaan itse tai-

teellisen työskentelyn eri vaiheet:

Vahvistetaan kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn sekä muiden kanssa yhdessä toimimiseen.

Mahdolliset näyttely- ja museokäynnit, asiantuntijavierailut (taiteilijat).

Ongelmalähtöisessä työskentelyssä opettaja antaa oppilaalle ongelman ja oppilas yh-distelee hänelle tuttuja tietoja ja taitoja uudella tavalla ongelman ratkaisemiseksi ja rat-kaisun esittämiseksi kuvailmaisun keinoin.

Opettaja johdattelee oppilaat itsenäiseen tiedonkeruuseen, -käsittelyyn ja luovaan työskentelyyn sekä oman työn esittelyyn ja arviointiin. Ongelmalähtöinen työskentely soveltuu erityisesti ympäristö-, arkkitehtuuri- ja muotoilutehtäviin.

Kirjallisia tehtäviä, myös mahdollisia kotitehtäviä, tärkeänä osana myös arviointi ja oman työskentelyn seuranta.

PÄÄTTÖARVIOINNIN HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas

Osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin, eli käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja ku-vataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita.

Osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan.

Osaa selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin.

Tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen.

Osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia.

Osaa hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- ja museokäyntejä sekä internetin kulttuuri-palveluja.

Osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia.

Tunnistaa suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskente-lyssään.

Tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä.

Tuntee kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita.

191

Osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta sekä visuaalista toteutusta.

Havainnoi ja arvioi omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saadun palautteen omassa työskentelyssään.

Osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa.

Pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa.

Osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöjä ja rakennettua ympäristöä sekä kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tieto-jen ja elämysten lähteenä.

7.17 KÄSITYÖ

Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita.

OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2

Käsin ompelu

etupistot

pykäpistot

vohvelipujottelu

Kirjonta

erilaisia pistoja

Virkkaus

sormivirkkaus

ketjusilmukka virkkuukoukulla

Kudonta

VUOSILUOKAT 1-4

192

erilaisia nyörejä

pujottelutyö

tupsu

Tekstiilitieto

käytetään oikeita termejä

Askartelu

käytetään monipuolisesti eri materiaaleja

rakentelu (kolmiulotteisuuden kokeminen)

Puutyö

sahaus

naulaus

hionta

OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 3-4

Ompelu

koneompelun perusteet

saumanvarojen lisääminen

kaavan käyttö

oman suunnitelman mukaan kaavan piirtäminen ja ompelutyön toteuttaminen

nappi

vetoketju

Kirjonta

perinnekirjonta (virvittäin, laakapisto, varsipisto)

konekirjonta (alikeompelu, päällikeompelu)

Virkkaus

kiinteä silmukka

Neulonta

edestakaisneule

päätteleminen

neulesauma

Kudonta

pirtanauha

kehyskudonta

Askartelu

kausiaskartelu

Puutyö

mittaaminen

piirtäminen

sahaaminen

193

höylääminen

viilaaminen

talttaaminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kts perusteet.

Noudatetaan opetussuunnitelman perusteita

OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 5-6

Tekstiilityö

Ompelu

kudotusta kankaasta vaatteen valmistaminen

mittojen ottaminen

kaavan piirtäminen ja sovittaminen

poimutelma

muotokaitale

vinokaitale

Kirjonta

tilkkutyötekniikoita

perinnekirjonta

taidetekstiilit

Neulonta

lapaset

kantapää

Kudonta

helmikudonta

kehyskudonta

Askartelu

huovutus

kankaanpainanta

kankaan värjäys Tekninen työ Puutyö

VUOSILUOKAT 5-9

194

puiden tuntemus

höyläys

muotoon sahaaminen

kovertaminen

karkean laudan sahaaminen mittoihin

akkuporakoneella poraaminen/terän valinta

pintakäsittely

muovin taivutus

työturvallisuus

Metallityöt, esimerkiksi

metallien tuntemus

viilaaminen

sahaaminen

metallin pakotus

poraaminen

niittaus

liimaus

pintakäsittely

työturvallisuus

Elektroniikka

tinalla juottaminen

yksinkertaisten komponenttien tuntemus

piirilevyjen poraaminen OHJEELLISIA SISÄLTÖJÄ VUOSILUOKALLE 7

Tekstiilityö

Ompelu

vaatteen valmistaminen sekä kudotusta kankaasta että neuleesta

peruskaavan muuntaminen omien suunnitelmien mukaiseksi (kaavamerkinnät, kaavan sovittaminen, leikkuusuunnitelmat)

erilaiset muotolaskokset, laskokset, kaulukset, hihat, taskut, halkiot, vetoketjujen kiinni-tystavat, vyötäröt, helmat

joustavan kankaan ompelutekniikat

Tekstiilitietous

luonnonkuidut, tekokuidut

tekstiilien hoito ja pesu

eri kangasmateriaalien tuntemus

Kirjonta ja kankaan koristelu

soveltaen ompelutöihin

Virkkaus

195

virkkaussilmukat

ohjeen mukaisen työn valmistaminen

Kankaankudonta

perusasiat kangaspuilla

Askartelu

kausiaskartelu Tekninen työ Puutyö

puuntyöstökoneiden tuntemus

oikohöylän, tasohöylän, pyörösahan, vannesahan, puusorvin ja jyrsinkoneen käyttö erilaisissa työvaiheissa.

osaa valmistaa liimapuulevyä työtehtäviin

puuliitosten merkitys

työturvallisuus

Metallityö

metallintyöstökoneiden tuntemus

pylväsporakoneen, penkkihiomakoneen, hitsauskoneiden ja muiden työkalujen käyttö erilaisissa työvaiheissa.

osaa valmistaa erilaisia metalliliitoksia työtehtäviin

työturvallisuus Elektroniikka

helpot elektroniikkatyöt

piirilevyn tuntemus

piirilevyn valmistus

yleismittarin käyttö

työturvallisuus Vaihto yhden jakson ajaksi teknisestä työstä tekstiilityöhön ja tekstiilityöstä tekni-seen työhön. TAVOITE Tekstiilityössä vaihtotyöskentelyn aikana opiskellaan arkielämän taitoja ja tietoja. Opetel-laan käyttämään sujuvasti ompelukonetta, saumuria ja silitysrautaa sekä huoltamaan niitä. OHJEELLINEN SISÄLTÖ TEKSTIILITYÖ

ompelukoneen ja saumurin perustekniikat

silitysraudan käyttö eri materiaaleissa

vaatteen, asusteen tai tekstiilin valmistaminen

ommellaan nappeja, lyhennetään lahkeensuita, korjataan vetoketju, silitetään paita

luonnonkuidut, tekokuidut

tekstiilien hoito ja pesu

eri kangasmateriaalien tuntemus

196

OHJEELLINEN SISÄLTÖ TEKNINEN TYÖ

kodin elektroniikan yleistuntemus ja niiden kytkennät

pienet sallitut sähkötyöt

pienet pintaremontit, seiniin kiinnitykset ja poraukset

kodin kovien pintamateriaalien tuntemus

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas

havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohja-tusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituk-senmukaisuus

ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle

dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa

osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

Valmistaminen

Oppilas

työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä

hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen

osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä

osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsit-teitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia

osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Itsearviointi ja prosessin pohdinta

Oppilas

kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan

havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa

osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti

197

arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukai-suuskriteerein

ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia

muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

7.18 LIIKUNTA

TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 1-2

Oppilas

kokee liikunnan ja oppimisen iloa

oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa

oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon

harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannus-tavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista

oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä

oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa

oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puh-taudestaan.

SISÄLTÖJÄ LUOKILLE 1-2

VUOSILUOKAT 1-2

198

Yleisurheilu

juokseminen, hyppääminen, heittäminen

Perus- ja kuntovoimistelu

lihashallinta ja liikkuvuusharjoitteet

lihaksia vahvistavat harjoitteet

Musiikkiliikunta

erilaisia askelkuvioita ja laululeikkejä

Talvilajit

hiihto, luistelu

mahdollisuus lasketteluun ainakin kerran alkuopetuksen aikana

Telinevoimistelu

koulun välineistön tarjoamien mahdollisuuksien mukaan esim. permanto, penkki, puo-lapuut, köydet, renkaat ja rekki

Välinevoimistelu

hernepussi, pallo, hyppynaru

Maastoleikit

kuva- ja pihasuunnistus, erilaiset pihaleikit

Palloilu

pallonkäsittelyä erikokoisilla ja painoisilla palloilla

palloleikkejä ja pallopelien alkeita

Uinti

panostetaan hyvän uimataidon hankkimiseen alkuopetuksen aikana

Luontoliikunta

TAVOITTEET LUOKILLE 3-9

Oppilas

oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja, liikunnan lajitaitoja ja saa virikkeitä harras-taa liikuntaa

oppii hyvinvointia edistäviä turvallisia liikuntatapoja ja ymmärtää liikunnan merkityksen terveyden ylläpitämisessä

oppii perusuimataidon ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja

oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa

VUOSILUOKAT 3-9

199

oppii toimimaan sekä itsenäisesti että ryhmässä ilman keskinäisen kilpailun korostu-mista

oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä

oppii hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta

oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puh-taudestaan

oppii toiminaan turvallisesti liikuntatilanteissa

KESKEISET SISÄLLÖT

juoksuja, hyppyjä ja heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin

voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä

musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja

leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja

luontoliikuntaa, retkeilyä ja suunnistusta

talviliikuntaa

uintia ja vesipelastusta (mahdollisuuksien ja resurssien mukaan)

toimintakyvyn kehittämistä, seurantaa sekä lihashuoltoa

uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta

7.19 KOTITALOUS

TAVOITTEET

Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on keskittyä arjen hallinnan edellyttämiin käytännön

työ- ja yhteistyötaitoihin sekä tiedon hankintaan. Kotitalouden opiskelun keskeisenä tavoit-

teena on saada oppilas innostumaan jokapäiväisistä kodin askareista omien lähtökohtien-

sa mukaisesti; ruuanlaitosta, siivoamisesta ja vaatteiden hoidosta niin, että hän osaisi hoi-

taa oman taloutensa. Innostuksen lisäksi oppilaan tulisi oivaltaa perheen työnjaon merki-

tys hyviin ihmissuhteisiin , tasa-arvoon ja omaan tasapainoiseen kasvuun.

Tavoitteena on opettaa perustiedot ruuanvalmistus ja ravinto-opista siten, että oppilas

ymmärtäisi sekä ruuan raaka-aineen valinnan että ruuanvalmistusmenetelmän merkityk-

sen hyvinvointiin, terveyteen ja perheen ajan ja rahan käyttöön. Näiden lisäksi painote-

taan harkitsevan ja vastuullisen kuluttajan roolia nykypäivän yhteiskunnassa unohtamatta

ympäristöä ja luontoa.

VUOSILUOKKA 7

200

KESKEISET SISÄLLÖT

hygieeninen ja turvallinen työskentely yhteisvastuullisesti kotitalouden tunneilla ja hyvät tavat

ruokapyramidin ( ruoka-aineympyrän ) merkitys ruuan valintaan ja hintaan

tavallisimmat ruuanvalmistusmenetelmät ja perusleivonnaiset

siivoamisen perusasiat ( lähinnä keittiön siivous )

pyykinpesu ja jälkikäsittely

kodin jätteiden lajittelu

kriittisenä kuluttajana toimiminen nykypäivän yhteiskunnassa, kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ja oman rahan käyttö

Arviointi

Pakollinen kotitalousopetus koostuu sekä teoriaosuuksista että käytännön töistä. Ar-viointi perustuu teoriaosuuksilla seuraaviin seikkoihin: jatkuva näyttö eli osallistuminen tunneilla ( ei häiritseminen ) tiedonhalu, annettujen ohjeiden suoritustapa, myös koti-tehtävien suorittaminen, mahdolliset kirjalliset läksynkuulustelut ja kokeet.

Käytännön töissä: työtaito, asenne työntekoon, innostuneisuus, töiden organisointikyky, oma-aloitteisuus, opastustehtävät ja koetyöt.

Kotitalousluokassa on esillä erillinen arviointiohje.

7.20 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Ala-asteella oppilas tutustuu tieto- ja viestintätekniikkaan mahdollisuuksien mukaan.

TAVOITTEET

Oppilas tutustuu tietokonelaitteistoon ja perehtyy tietotekniikan perussanastoon. Hän oppii käynnistämään tietokoneohjelman kovalevyltä tai rompulta. Oppilas hallitsee laitteiston käyttöön ja tiedon hallintaan liittyvät perusasiat.

KESKEISET SISÄLLÖT

Käyttöliittymän hallinta

VUOSILUOKAT 1-6

201

näppäimistön ja hiiren käyttö

ohjelman käynnistäminen ja sulkeminen

ikkunoiden käsittely

valikoiden käyttö

järjestelmän käynnistäminen ja sulkeminen

apuohjelmien käyttö esittelynomaisesti

Tiedostojen käsittely

tiedoston avaaminen ja sulkeminen

tiedoston tallentaminen oikeaan kohteeseen

tiedostojen nimeäminen

Kirjoittaminen jollakin ohjelmalla

kirjoittaminen

tekstin muokkaaminen (kuten korostaminen ja kappalemuotoiluja)

Tulostaminen

7.21 VALINNAISET AINEET

1) PITKÄT VALINNAT

Ns. pitkät valinnat tehdään kahdeksi vuodeksi ja niihin kuuluvia valinnaisaineita opiskel-

laan kaksi vuosiviikkotuntia (2 vvh) peruskoulun vuosiluokilla 8-9 .

Pälkäneen perusopetuksen valinnaisaineita ovat teatteri- ja ilmaisutaito, saksa, ranska,

musiikki, kuvataide, tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, kotitalous sekä tieto- ja viestintätek-

niikka.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

VUOSILUOKAT 7-9

202

Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidon tavoitteena on oppia laitteistojen ja ohjelmien perus-

käsitteet, joiden avulla nuori saa jatkuvat valmiudet uusien ohjelmien opiskeluun ja ymmärtää

nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet eri aineissa, uuden tiedon tuottami-

sessa ja ongelmien ratkaisussa. Olennaista on oppia perusohjelmien hallinta ja itsevarmuus

tieto- ja viestintäteknisten laitteiden käytössä. Tärkeää on saada tietotekniikka tätä kautta

osaksi mahdollisimman moniin oppiaineisiin. Siten oppisisällön keskeiset osat, ns. työvä-

lineohjelmat, saavat mielekkäitä sovelluksia. Oppilas saa näin myönteisiä kokemuksia ja

onnistumisen tunnetta sekä valmiuksia myöhempää elämää varten. Tietotekniikan opetus

edellyttää laitteiston ja ohjelmiston jatkuvaa kehittämistä. Tieto- ja viestintätekniikkaa opete-

taan kaksivuotisena pitkänä valinnaisaineen 8. ja 9.-luokilla sekä vuoden kestävällä Multime-

dia -kurssilla.

TAVOITTEET

Oppilas omaksuu tietotekniikan perusteet ja saa realistisen kuvan tietotekniikan käyttömahdollisuuksista

Tietokoneavusteisen opetuksen tukeminen eri oppiaineissa

Oppilas kykenee koulun tietoteknisillä laitteistolla työskentelyyn

Oppilas tottuu käyttämään tietokonetta hyödyksi eikä vain ajanvietteenä.

KESKEISET SISÄLLÖT

Eri oppiaineisiin käytettäviin ohjelmiin tutustuminen, tekstinkäsittelyn alkeiden harjoittelu ja koulun käyttöjärjestelmän käyttötaidon opettelu.

Projektitöiden teko ryhmissä tai yksin.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Peruskäsitteet

hakemistoihin ja tiedostoihin liittyvät peruskäsitteet ja -taidot kuten hakemiston luonti, tiedoston tallettaminen, esikatselu ja tulostaminen

leikepöydän käyttäminen

ohjelmien yhteiskäyttö

Tekstinkäsittely

tekstin kirjoittaminen, kopioiminen ja siirtäminen

fonttien muuttaminen

kappaleen muokkaaminen

asiakirjan asettelut

kuvan ja taulukon liittäminen tekstiin

Taulukkolaskenta ja tietokanta

taulukon kirjoittaminen

solun koon muuttaminen

203

peruslaskutoimituksia sisältävien kaavojen kirjoittaminen

yksinkertaisen kaavion tekeminen

taulukon ja kaavion siirtäminen ohjelmaan

solun kopioiminen eri tavoilla

Grafiikka

peruspiirtovälineiden käyttäminen

yleisimmät kuvaformaatit ja resoluutio

kuvan skannaaminen

kuva-alueiden rajaaminen

kuvan koon muuttaminen ja zoomaus

tasotoiminnon

Internet

perustaidot sähköpostiohjelman, web-selaimen ja ftp-ohjelman käytöstä

yksinkertaisen kotisivun tekeminen ja koodin tulkitseminen

hakukoneen käyttö ja tiedon hyödyntäminen tekijänoikeus, netiketti

Ohjelmointi

kääntäjän ja tulkin ero

syöttö- ja tulostuskäsky

muuttujatyypit

perusohjelmanrakenteet

pienimuotoisen oman ohjelman tekeminen ja valmiin ohjelman muokkaaminen

8. LUOKKA

TAVOITTEET

Oppilas

kykenee itsenäisesti käyttämään tietokonetta ja erilaisia valmisohjelmia sekä tekemään omia sovelluksia.

tutustuu ohjelmoinnin periaatteisiin

oppii käyttämään monipuolisemmin tavallisia toimisto-ohjelmia

oppii turvallisen ja tehokkaan tavan työskennellä tietokoneen kanssa

KESKEISET SISÄLLÖT

Koulun tietokoneiden käyttöjärjestelmien perusteiden syventäminen

Laajennetaan aiemmilla luokilla opittuja taitoja

Tekstinkäsittelyn syventäminen

Taulukkolaskenta

Valmiiden taulukoiden tutkiminen ja omien taulukkolaskentaohjelmien tuottaminen

204

Kuvien tuottaminen ja käsittely

Digitaalisen materiaalin tallennus ja editointi

Tietoturva ja tietoverkot

Ohjelmointi

9. LUOKKA

TAVOITTEET

Oppilas kykenee itsenäisesti ja monipuolisesti käyttämään tietokonetta ja verkkoyhteyksiä

hallitsee tavallisimmat html- ja java -kieliset lauseet

oppii tekemään ja päivittämään omia kotisivuja

oppii soveltamaan tieturva-asioita myös kotona

KESKEISET SISÄLLÖT

8. luokalla opittujen työvälineohjelmien käyttötaidon syventäminen

Tietokantaohjelmaan perehtyminen

Kotisivun laatiminen html-kielellä

Kotisivueditorin käyttö

netiketti ja tietoturva

Ohjelmointi Java-kielellä

Projektityö

TEATTERI JA ILMAISUTAITO

TAVOITTEET

Oppilaan ilmaisukyvyn kehittäminen

Oppilas

tuottaa ilmaisua ”vahingossa” leikkien avulla

kokee mielihyvää ja hyväksyy epäonnistumista

aktivoi eri aisteja ja mielikuvittelua

käyttää vähitellen koko kehoaan aktiivisesti ja tuottaa ilmaisua tietoisesti

on tasaveroisena jäsenenä ryhmässä ja luottaa ryhmän muihin jäseniin

suostuu erilaisiin rooleihin kantaen vastuuta sekä esiintyjänä että katsojana

Oppilaan teatteri-ilmaisun kehittäminen

VUOSILUOKAT 8 JA 9

205

Oppilas

kehittää puhe- ja näyttämöilmaisua, lisäksi visuaalista ja musiikki-ilmaisua

tutustuu teatteriin ja teatterin keinoihin

syntyy kokonaisnäkemys pienoisnäytelmän valmistamisesta aina käsikirjoituksesta esityskelpoiseen kuntoon

SISÄLLÖT

Ilmaisukyvyn kehittäminen

Oppilas

leikkii erilaisia reaktio-, kontakti- ja luottamusleikkejä ja viestejä

liikkuu tilassa musiikitta ja musiikin mukaan, liikkuu liikkeen eri tasoja hyödyntäen

tekee vuorovaikutus- ja aistiharjoituksia pareittain ja pienryhmissä, kehotietoisuus- ja rentoutusharjoituksia

tekee ääni-, sana- ja lauseharjoituksia

tekee pieniä esittämisharjoituksia ja tilanneimprovisointeja

Pienoisnäytelmän toteuttaminen

Oppilas

kirjoittaa pienimuotoisen käsikirjoituksen tai muokkaa valmiin tekstin ryhmälle sopivaksi

lavastaa

valaisee, tekee äänitehosteet, musiikin

puvustaa

harjoittelee pienoisnäytelmän esityskelpoiseen kuntoon ja esittää sen yleisölle

tekee teatterimatkan: mahdollisuuksien mukaan tutustuu teatterin elämään näyttämön takana ja katsoo harjoituksia ja/tai esityksen

VALINNAINEN KIELI (B2), RANSKA JA SAKSA

TAVOITTEET 8. JA 9. LUOKALLA

Kielitaito: Oppilas oppii

- kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevis-sä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa

- ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja

- lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä - kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä

sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään.

Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1-

A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2-A1.3 (Ks. Perusteiden liite).

VUOSILUOKAT 8-9

206

Kulttuuritaidot: Oppilas oppii - tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustuu

niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin.

Opiskelustrategiat: Oppilas oppii - käyttämään rohkeasti kielitaitoaan - hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita - arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin

KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta: - tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa - itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen - perhe ja vapaa-aika - selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta

ja matkustamisesta.

Rakenteet: - viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kieliop-

pi.

Viestintästrategiat:: - puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen - rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta - omien viestien suunnittelu - oman kielenkäytön tarkkailu - puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa. MUSIIKKI

Bändisoitto

TAVOITTEET Oppilas

kehittää yhteismusisointitaitojaan

kehittää omia soittotaitojaan bändisoittimissa

tutustuu suomalaiseen kevyeen musiikkiin iskelmästä poppiin ja rockiin

perehtyy soittaen, laulaen ja kuunnellen populaarimusiikin eri tyyleihin (esim. soul, reg-gae, heavy, disco, jne.)

hahmottaa musiikkityylien syntymisen ja kehittymisen

paneutuu elokuvamusiikkiin ja musikaaleihin

oppii käyttämään äänentoistolaitteita ja vahvistimia tarkoituksenmukaisesti

laajentaa vieraiden musiikkikulttuurien tuntemustaan

oppii kunnioittamaan itselle vieraampaa musiikkia

seuraa ajankohtaisen musiikkielämän tapahtumia

osallistuu ryhmän jäsenenä musiikkiesitysten valmistamiseen koulun juhliin

harjoittelee ohjelmistoa bändikonserttia varten SISÄLLÖT 8. LUOKALLA

207

oppilaskeskeistä musisointia

bändisoittoa kehittäviä soittoharjoituksia

oman soittotaidon kehittämistä ja soittotekniikoiden hiomista

soitto- ja lauluohjelmisto sekä kuuntelunäytteet ovat pääosin suomalaista populaarimu-siikkia iskelmästä poppiin ja rockiin

vieraiden kulttuurien pop- ja kansanmusiikkiin tutustumista kuunnellen ja soittaen

yhteismusisoinnin kannalta tarkoituksenmukaisten teoriataitojen syventämistä

kriittistä musiikin kuuntelua

ajankohtaisten musiikkielämän tapahtumien seuraamista

äänentoistolaitteiden ja vahvistimien tarkoituksenmukaisen käytön opettelua

bändikonserttiohjelmiston ja musiikkiesitysten pitkäjänteistä harjoittelua SISÄLLÖT 9. LUOKALLA

oppilaskeskeistä musisointia

bändisoittoa kehittäviä soittoharjoituksia

oman soittotaidon kehittämistä ja soittotekniikoiden hiomista

populaarimusiikin eri tyylien tunnusomaisiin piirteisiin perehtymistä ja tyylien vertailua soittaen, laulaen ja kuunnellen

soitto- ja lauluohjelmisto sekä kuuntelunäytteet koostuvat monipuolisesti eri populaari-musiikin tyylejä edustavista suomalaisista ja ulkomaisista kappaleista sekä elokuvamu-siikista ja musikaalisävelmistä

yhteismusisoinnin kannalta tarkoituksenmukaisten teoriataitojen syventämistä

kriittistä musiikin kuuntelua

ajankohtaisten musiikkielämän tapahtumien seuraaminen

bändikonserttiohjelmiston sekä musiikkiesitysten pitkäjänteinen harjoittelu

Arviointi Numeroarviointi perustuu osallistumisaktiivisuuteen, omien taitojen kehittymiseen ja ryh-män jäsenenä toimimiseen. KUVATAIDE

TAVOITTEET

Oman tekemisen ja eri kuvataiteen alojen tuotosten avulla tutkitaan kuvallisen ilmaisun

keinoja ja niiden vaikutusta sisältöihin. Harjoituksen kohteena ovat myös kuvaviestinnän

vaikutukset yksilöön ja ympäristöön. Oman kuvailmaisun kehittäminen ja arviointitaitojen

syventäminen. Taiteentuntemus ja taidehistorian keskeiset alueet tulevat myös tutum-

maksi.

SISÄLTÖ

Mahdollisimman laaja-alaisesti oppilaitten omasta kokemuspiiristä käsin tutustutaan eri

ilmaisumuotoihin ja tutkitaan taidehistoriaa, sen tyylisuuntia ja niiden merkittävimpien

edustajien tuotantoa. Opetellaan rakenteellisten seikkojen tietoisella valinnalla vaikutta-

maan lopputulokseen.

Opitaan tuntemaan eri kulttuurien taidetta.

VUOSILUOKAT 8 JA 9

208

Työtavat

Maalaus, piirustus, valokuvaus, grafiikka, elokuva, valokuva. Taide- ja käyttökuvien analy-

sointi ja muokkaus. Työskentely tapahtuu sekä ryhmä- että yksilötyönä.

Arviointi

Numeroarviointi perustuen tuntiaktiivisuuteen ja työnäytteisiin, jonka oppilas kokoaa kurs-

sin päätteeksi portfolioksi.

PÄÄTTÖARVIOINNIN HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas

Osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin, eli käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja ku-vataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita.

Osaa valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan.

Osaa selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin.

Tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen.

Osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia.

Osaa hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- ja museokäyntejä sekä internetin kulttuuri-palveluja.

Osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia.

Tunnistaa suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskente-lyssään.

Tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä.

Tuntee kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita.

Osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta sekä visuaalista toteutusta.

Havainnoi ja arvioi omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saadun palautteen omassa työskentelyssään.

Osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa.

Pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa.

Osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöjä ja rakennettua ympäristöä sekä kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tieto-jen ja elämysten lähteenä.

TEKSTIILITYÖ

VUOSILUOKAT 8 JA 9

209

TAVOITTEET

Oppilas

valmistaa edellisiä vuosia laajempia itse suunniteltuja kokonaisuuksia

työskentelee entistä itsenäisemmin ja vastuuntuntoisemmin

KESKEISET SISÄLLÖT

oppilas valmistaa töitä valintansa mukaan käsityön eri osa-alueilta: ompelu, neulonta tai virkkaus, huovutus, pistokirjonta, kankaan koristelutekniikat (kankaan painanta, vär-jäys, tilkkutyöt, applikointi), kankaankudonta, ottaen huomioon perinteiset työtavat sekä ajan tuomat muotivirtaukset ja uudet ilmaisukeinot.

valinnaisessa tekstiilityössä tutustutaan käsityötaiteen näyttelyihin sekä alan elinkei-noelämään ja yrittäjyyteen

Arviointi

samoin perustein kuin 7. luokan päättöarviointi

TEKNINEN TYÖ

TAVOITTEET

Oppilas

valmistaa edellisiä vuosia laajempia itse suunniteltuja kokonaisuuksia

työskentelee entistä itsenäisemmin ja vastuuntuntoisemmin

KESKEISET SISÄLLÖT

oppilas valmistaa töitä valintansa mukaan käsityön eri osa-alueilta: puu, metalli, elekt-roniikka tai niitä yhdistelemällä ottaen huomioon perinteiset työtavat sekä ajan tuomat muotivirtaukset ja uudet ilmaisukeinot.

valinnaisessa käsityössä tutustutaan alan näyttelyihin sekä elinkeinoelämään ja yrittä-jyyteen

Arviointi

samoin perustein kuin 7. luokan päättöarviointi

VUOSILUOKAT 8 JA 9

210

KOTITALOUS

TAVOITTEET

vahvistaa ja harjaannuttaa ruuanvalmistus- ja leivontataitoja ( syventää jo 7. luokalla opittuja tietoja ja taitoja )

oppia käyttämään tehokkaasti keittiön kodinkoneita nopeuttamaan ruuanvalmistusta ja leipomista

tutustua suomalaiseen ruokaperinteeseen, sekä muiden maiden ruokakulttuureihin

tutustua tavallisimpiin erityisruokavalioihin

oppia valmistamaan ruokaa taloudellisesti unohtamatta terveellisyyttä ja monipuolisuut-ta raaka-aineiden valinnassa

KESKEISET OPPISISÄLLÖT

kerrataan 7. luokan perusasioita ruuanvalmistuksesta ja leivonnasta

opetellaan käyttämään erilaisia kodinkoneita tehokkaasti ja taloudellisesti

tutustutaan suomalaiseen ruokaperinteiseen sekä eri maiden ruokakulttuureihin ja ta-poihin

suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia juhlatilanteita Arviointi

Samoin perustein kuin 7. luokan pakollisen kotitalouden arviointi (aktiivisuus, oma-aloitteisuus, yhteistyökyky, annettujen tehtävien suoritustapa, asenne, innostuneisuus ja työtaito)

2) LYHYET VALINNAT

Ns. lyhyet valinnat tehdään yhdeksi vuodeksi ja niihin kuuluvia valinnaisaineita opiskellaan

yksi vuosiviikkotunti (1 vvh) peruskoulun vuosiluokilla 7-9. Näitä ovat tieto- ja viestintätek-

niikka, kuvataide, tekstiilityö, tekninen työ, liikunta ja kotitalous.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Vuosiluokilla 7- 9

Tieto- ja viestintätekniikan perusteita

Vuosiluokalla 7

TAVOITTEET

Oppilas omaksuu tietotekniikan perusteet ja saa realistisen kuvan tietotekniikan käyttö-

mahdollisuuksista.

Oppilas pystyy hyödyntämään koulun työväline- ja opetusohjelmia.

Oppilas pystyy monipuoliseen tiedon hakemiseen, käsittelyyn ja esittämiseen eri

VUOSILUOKAT 8-9

211

oppiaineiden opiskelussa.

Oppilas oppii arvostamaan työn huolellista loppuun suorittamista.

KESKEISET SISÄLLÖT

Tutustuminen koulun tietokoneeseen ja sen oheislaitteisiin sekä tutustuminen koulun koneiden käyttöjärjestelmiin

Tekstin tuottaminen, muokkaus, muotoilu sekä tallennus ja tulostus

Kuvan tuottamista ja käsittelyä

Näppäimistön hallinta ja ergonomia

Oikeat työasennot ja –tavat

Kymmensormijärjestelmään tutustuminen

Eri oppiaineissa käytettäviin ohjelmiin tutustuminen

Kuva ja kuvankäsittely

Vuosiluokalla 8

TAVOITTEET

Oppilas oppii hallitsemaan digitaalisen kuvauksen, kuvankäsittelyn, videokuvauksen ja

editoinnin perusteet. Hän kykenee hyödyntämään taitojaan myös muissa kouluaineissa ja

toimimaan itsenäisesti koulun atk-tiloissa. Oppilas sisäistää myös kuvankäsittelyn etiikan

ja moraalin sekä tekijänoikeuskysymykset.

KESKEISET SISÄLLÖT

Digitaalisen still-kameran ohjelmistojen asennus, käyttö ja suojaus.

Valokuvauksen perusteet

Tiedostomuodot ja tiedostojen siirto

Kuvankäsittely, digikuvien korjailu ja parantelu jälkikäteen

Digitaalisen videokameran käyttö

Videomateriaalin editointi

Oman digitaalisen median suunnittelu ja toteuttaminen

Multimediakurssi

Vuosiluokalla 9

TAVOITTEET

Oppilas

omaksuu multimedian ja saa realistisen kuvan tekniikan käyttömahdollisuuksista.

pystyy hyödyntämään koulun multimediaohjelmia.

kykenee multimedian hyödyntämiseen eri oppiaineiden opiskelussa.

oppii arvostamaan työn huolellista loppuun suorittamista.

212

KESKEISET SISÄLLÖT

Tutustuminen multimedian eri käyttötarkoituksiin ja osatekijöihin esimerkkien kautta.

Multimediaohjelmien käytön kertaaminen ja syventäminen

Tekijänoikeuksien ja julkaisuetiikan kertaaminen

Kuvan merkitys ja käyttö multimediassa

Tekstin merkitys ja käyttö multimediassa

Äänen merkitys ja käyttö multimediassa

Oma multimediatuotos

MUSIIKKI

Vuosiluokilla 7-9

Bändisoitto

Vuosiluokalla 7

TAVOITTEET

oppilas

perehtyy bändisoittimien soittamiseen

kehittää yksilöllisiä taitojaan eri instrumenteissa ja laulussa

kehittää yhteismusisointitaitojaan

oppii nauttimaan yhteismusisoinnista

oppii musisoinnin kannalta tarkoituksenmukaisia teoriataitoja

toimii vastuullisesti ja aktiivisesti ryhmän jäsenenä

SISÄLLÖT

oppilaskeskeistä musisointia

opetellaan perusasiat ja –tekniikat bändisoittimien soittamisesta sekä mikrofonilaulusta

musisoinnin yhteydessä tutustutaan teoreettisiin asioihin, jotka auttavat oppilasta osal-listumaan yhteismusisointiin

oppilaat kehittävät henkilökohtaisia taitojaan eri instrumenteissa

helpon soitto-ohjelmiston kautta keskitytään erityisesti yhteissoittotaitojen oppimiseen

Poplaulu

Vuosiluokalla 8

TAVOITTEET

oppilas

kehittää omaa laulutaitoaan ja äänenkäyttöään

oppii nauttimaan laulamisesta

oppii mikrofonilaulutekniikkaa

213

harjoittaa moniäänisen laulamisen taitoja

paneutuu tausta- eli stemmalauluun

tutustuu eri laulutyyleihin

SISÄLLÖT

lauluohjelmisto koostuu yksi- ja moniäänisistä kappaleista

lauluvalmiuksia kehitetään niin solistina kuin lauluryhmän jäsenenä

laulua harjoitellaan sekä akustisesti että mikrofoniin laulaen

laulamme sekä bändin säestyksellä että ilman säestystä

kokeilemme myös karaokelaulua

ARVIOINTI

Kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Musiikkiteknologia

Vuosiluokalla 9

TAVOITTEET

oppilas

tutustuu äänitystekniikkaan

oppii äänittämään omaa soittoaan/lauluaan tietokoneella

oppii ymmärtämään levyntekoprosessin vaiheita

saa musiikkiteknologisia valmiuksia musiikin harrastamiseen

oppii valmistamaan pitkäjänteisen harjoittelun kautta ohjelmistoa

oppii toimimaan vastuullisesti osana projektia

SISÄLLÖT

äänitettävien kappaleiden valinta, sovittaminen ja harjoittelu yhdessä ryhmän kanssa

äänityslaitteistoon tutustuminen

äänittämisen perusteiden harjoittelua

”levyn” äänittäminen ja äänitetyn materiaalin miksaus valmiiksi

Arviointi

Kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

KUVATAIDE

Vuosiluokilla 7-9

214

7. LUOKKA

SISÄLTÖ

Erilaisten kuvailmaisun tekniikkojen tuntemisen ja taitamisen edelleen kehittäminen. Tai-

teentuntemuksen lisääminen. Valitun työtavan ja sisällön tietoista yhdistämistä. Opitaan

projektityöskentelyä ja itsearviointia portfoliotyöskentelyn avulla.

Työtavat

Perehdytään kuvallisen ilmaisun tekniikkoihin ja kuvasisältöihin erikoisesti maalaamisen,

piirtämisen ja muovailun avulla. Taiteentuntemusta lisätään tutustumalla tyylisuuntiin har-

joituksin, joissa pääpaino on omassa tekemisessä, sekä kuvien analysoinnissa ja tutkimi-

sessa.

Arviointi

Perustuu oppilaan tuntityöskentelyyn ja oppilastyökansioon, joka kootaan kurssin töistä.

8. LUOKKA

SISÄLTÖ

Oman tekemisen ja kuvataiteen eri tuotosten avulla tutkitaan erikoisesti kuvallisen ilmaisun

keinojen vaikutusta sen sisältöön. Tavoitteena myös tutkia kuvan ja kuvallisen viestinnän-

vaikutusta yksilöön ja ympäristöön, sekä syventää itseilmaisun ja –tuntemisen taitoja. Tai-

teen tuntemuksen lisääminen.

Työtavat

Maalaus, piirustus, valokuva, elokuva, kolmiulotteinen työskentely. Taide ja käyttökuvien

analysointi. Yksilö ja ryhmätyöskentely, työpäiväkirja.

Arviointi

Perustuu oppilaan tuntityöskentelyyn, aktiivisuuteen ja oppilastyökansioon.

9. LUOKKA

SISÄLTÖ

Valmiuksien lisääminen oman persoonallisen kuvallisen ilmaisun kehittämiseen. Kuvan-

tulkintataitojen kehittäminen. Arviointitaitojen kehittäminen. Taiteentuntemuksen lisäämi-

nen.

Työtavat

Aiemmin opitun perusteella itsenäisesti valitut keinot omassa ilmaisussa. Piirustus, muo-

vailu, maalaus, grafiikka, valokuvaus ja piirustus. Näyttelyn pystytys ja arviointi.

215

SISÄLTÖ

Projektityöskentelynä keskitytään itse valitun ilmaisutavan kehittämiseen joko ryhmä- tai

yksilötyönä.

Arviointi

Perustuu tuntityöskentelyyn ja työnäytteisiin, jonka oppilas kokoaa kurssin päätteeksi

portfolioksi

TEKSTIILITYÖ

Vuosiluokilla 7-9

YHTEISET TAVOITTEET

Oppilas

oppii kehittämään itsessään luovaa ilmaisua ja suunnittelemaan omaperäisiä tuotteita

opiskelee monipuolisia toteuttamistekniikoita

oppii käyttämään monenlaisia työvälineitä

oppii työstämään sekä pehmeitä että kovia materiaaleja

osaa käyttää apuna erilaisia tietolähteitä

perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen kulttuuriperinteeseen siten, että oppii ym-märtämään perinteen merkityksen nykyisessä käsityössä

oppii hyödyntämään jäännösmateriaalia luodessaan uutta

oppii käyttämään luonnosta saatavaa materiaalia kotia kaunistaessaan

KESKEISET SISÄLLÖT

7.LUOKKA

Kokeillen käsityön eri tekniikoita

”pientä ja kaunista” kokeillen eri tekniikoita pehmeistä ja kovista materiaaleista:

helppoja ompelutöitä

kankaanpainantaa, marmorointia

paperin valmistusta

helmikudontaa

rautalanka-askartelua

kaakeli- tai tinatöitä

8.LUOKKA

Luovaa käsityötä

muotivaate tai –asuste ommellen tai neuloen

huovutuksen monet mahdollisuudet

216

9.LUOKKA

Värjäys ja sisustaminen

erilaiset kankaan värjäystekniikat

luonnonmateriaaleista koristeita kodin sisustukseen (kuivatut kasvit, pellava, paju, risut, havut)

Arviointi

Yhden viikkotunnin käsityöstä ei tule numeroarviointia. Tavoite on, että oppilas osaa itse arvioida omaa toimintaansa ja työnsä tuloksia. Kunkin työn arvioinnissa huomioidaan:

luovuus ja omaperäisyys

esteettinen ulkoasu

tarkoituksenmukaisuus

tekninen toteutus

Jos luokka-asteiden 7-9 aikana on opiskellut lyhytkursseja yhteensä 2 viikkotuntia, päättö-

todistukseen tulee numeroarviointi. Arviointi tapahtuu tällöin samoin kuin 7. luokan päättö-

arvioinnissa.

TEKNINEN TYÖ

Vuosiluokilla 8 ja 9

YHTEISET TAVOITTEET

Oppilas

oppii kehittämään itsessään luovaa ilmaisua ja suunnittelemaan ja valmistamaan tuot-teita, jotka ovat laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä

tutustuu teknisiin ratkaisuihin, joista on hyötyä arkipäivän ongelmanratkaisussa

oppii käyttämään monenlaisia työvälineitä

osaa käyttää apuna erilaisia tietolähteitä

perehtyy suomalaiseen ja muiden kansojen kulttuuriperinteeseen siten, että oppii ym-märtämään perinteen merkityksen nykyisessä käsityössä

oppii hyödyntämään jäännösmateriaalia luodessaan uutta

oppii arvostamaan laadukasta työtä

KESKEISET SISÄLLÖT

8.LUOKKA

Teknisen työpajan peruskurssi

oppilas toteuttaa itseään tuotesuunnittelun ja käsillä tekemisen kautta valiten itse ensi-sijaiseksi lähestymistavakseen puu-, metalli- tai elektroniikkatyöskentelyn

perinteiset ja uudet työtavat, materiaalit ja ilmaisukeinot

217

9.LUOKKA

Teknisen työpajan jatkokurssi

oppilas toteuttaa itseään tuotesuunnittelun ja käsillä tekemisen kautta yhdistämällä puu-, metalli- tai elektroniikkatyöskentelyä oman toimivan ja huollettavan ympäristönsä kehittämiseksi

materiaalien, työstötekniikoiden ja esteettisten ominaisuuksien yhdistely

Arviointi

Yhden viikkotunnin käsityöstä ei tule numeroarviointia. Tavoite on, että oppilas osaa itse arvioida omaa toimintaansa ja työnsä tuloksia. Kunkin työn arvioinnissa huomioidaan:

luovuus ja omaperäisyys

esteettinen ulkoasu

tarkoituksenmukaisuus

tekninen toteutus

Jos luokka-asteiden 7-9 aikana on opiskellut lyhytkursseja yhteensä 2 viikkotuntia, päättö-

todistukseen tulee numeroarviointi. Arviointi tapahtuu tällöin samoin kuin 7. luokan päättö-

arvioinnissa.

LIIKUNTA

Vuosiluokilla 7-9

7. LUOKKA

Palloilukurssi

TAVOITTEET

oppia ja parantaa eri palloilulajien perustaitoja, tutustua sovellettuihin pallopeleihin, yl-läpitää ja kehittää fyysistä toimintakykyä

SISÄLTÖ

tutut salipalloilulajit (koripallo, lentopallo, sähly, sisäjalkapallo, sulkapallo) ja mahdolli-suuksien (vuodenaika) mukaan jääpelit, pesäpallo, tennis

säännöt, perustekniikoiden ja –taktiikoiden harjoittelu

8. LUOKKA

Liikunnan lajikurssi

TAVOITTEET

218

harjoitella erilaisia liikuntamuotoja, kokea liikunnallisia elämyksiä, tutustua uusiin liikun-talajeihin, löytää oma laji

SISÄLTÖ

liikuntalajien harjoittelua oppilaiden valinnan mukaan, tutustuminen 2-3 uuteen lajiin, lihashuolto ja rentoutuminen

Työtapoina käytetään tutustumiskäyntejä, asiantuntijavierailuja, teoria ja käytännön opis-

kelua.

9. LUOKKA

Elämysliikunta luonnossa

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus erilaisiin luontoliikuntaelämyksiiin

sekä omien voimavarojen (fyysiset ja psyykkiset) ja rajojen kokeiluun. Kurssi edellyttää

hyvää fyysistä kuntoa sekä taitoa tulla toimeen ryhmässä erilaisissa ja vaativis-

sa/poikkeavissa tilanteissa. Kurssi tulisi toteuttaa ympäristössä, joka jo itsessään tarjoaa

luontoelämyksiä.

SISÄLTÖ

Luontoliikunta koostuu seuraavista teemoista yhdessä tai erikseen: erätaidot, erävaellus,

kiipeily, lumikenkä-/hiihtovaellus, melonta, maastopyöräily, ratsastus yms.

TOTEUTUS

Ryhmään otetaan 10 -15 oppilasta. Jos tulijoita on enemmän, pääsykriteerinä kurssille

ovat liikunnan ja käyttäytymisen numerot. Kurssi muodostuu teoriaosuudesta (2-4 tuntia) ja

käytännön harjoittelusta (30 -40 tuntia), joka tapahtuu osittain kouluajan ulkopuolella. To-

teutus voi tapahtua 1-3 jaksossa (syksyllä, talvella, keväällä) riippuen ryhmän tavoitteista

ja innostuksesta. Aktiivinen ryhmä voi varoja keräämällä toteuttaa yhden vaativan seikkai-

lun.

KOTITALOUS

Vuosiluokilla 7-9

7. LUOKKA ns. VÄLIPALAKURSSI

TAVOITE

oppilas oppii arjen hallinnan edellyttämiä ruoanvalmistustaitoja

oppilas oppii työskentelemään yhteistyössä muiden kanssa

219

oppilas oppii hakemaan tietoja ja soveltamaan sitä käytäntöön sekä ymmärtämään ra-vinnon merkityksen oman hyvinvoinnin kannalta

Työskentely

Pääosin käytännön työskentelyä pareittain. Jokaisella kerralla valmistetaan nopea välipala.

Arviointi

Hyväksytty / Hylätty (korottava vaikutus 7.luokan pakolliseen kotitalouteen)

KESKEISET SISÄLLÖT

opetellaan tavallisimpia ruoanvalmistus- ja leivontamenetelmiä

harjoitellaan kriittisen ja vastuullisen kuluttajan roolia nykypäivän yhteiskunnassa

käydään lävitse hygieenistä ja turvallista työskentelyä keittiöllä

8.LUOKKA

Leivonnaisia arkeen ja juhlaan I

TAVOITE

Kurssilla leivotaan erilaisia suolaisia ja makeita leivonnaisia. Tavoitteena on oppia valmis-

tamaan perustaikinatyyppejä siten, että oppilas osaisi perustaidot opittuaan valmistaa niis-

tä erilaisia leivonnaisia.

Jokaisella tunnilla on oma teemansa (esim. rieskat, pullat, pitkot, piirakat, ruokaleivät, lei-

vokset, viinerit jne.) Lisäksi valmistetaan erilaisia suolaisia ja makeita naposteltavia erilais-

ten teemojen ympärille (mm. yöpalaa ennen elokuvaa).

Työskentely

Leivonta on luovaa työtä, jossa yhdistyvät mielihyvä ja hyöty. Siksi opiskelu tapahtuu pää-

asiassa käytännön työskentelynä. Käytännön tueksi annetaan kotitehtäviä ja ohjetunnin

lomassa käydään lävitse leipomiseen liittyviä perusasioita ja niksejä.

Arviointi

Hyväksytty / Hylätty

9.LUOKKA

Leivonnaisia arkeen ja juhlaan II

220

TAVOITE

Kurssin tavoitteena on oppia valmistamaan erityyppistä tarjottavaa eri tilaisuuksiin. Oppi-

laat esimerkiksi suunnittelevat tarjottavia saunailtaan, viralliseen kokoukseen, halloween-

juhlaan, nuorten bileisiin jne. Ideana on suunnitella koristelut, tarjottavat ja muut tilanteen

vaatimat järjestelyt parittain tai pienryhmissä. Kurssilla perehdytään myös erilaisiin nouto-

pöytiin, opetellaan niissä käyttäytymistä sekä järjestetään yksi vaativampi tilanne, jossa

kokeillaan käytännössä juhlien toteuttamista. Lisäksi kurssilla katsotaan videoita kodin eri

juhlista ja tutustutaan pitopalvelun toimintaan mahdollisuuksien mukaan.

Arviointi

Numerolla, jos oppilas on ollut molemmilla kursseilla eli 2 vt. Muuten samoin perustein

kuin pakollisessa kotitaloudessa.

7.22 OPPILAANOHJAUS

Oppilaanohjaus on luokilla 1-6 läpäisevää, luokilla 7-9 oma oppiaineensa.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas

kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään

elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee

omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elä-

mänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tu-

loksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla ediste-

tään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja

toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien väli-

sellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

Luokkamuotoinen ohjaus

SISÄLTÖJÄ 7. LUOKALLE

oman koulun yhteiset sopimukset

221

yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä hyvät tavat

luokkahengen kehittäminen

koulukiusaamiseen vaikuttavat tekijät ja niiden ehkäisy

oman toiminnan arvioinnin ja opiskelutaitojen kehittäminen

mahdollisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen

Suomen elinkeinorakenne

ohjaaminen valinnaisaineopintoihin ja jatkokoulutukseen vaikuttavien tekijöiden selvit-täminen

SISÄLTÖJÄ 8. LUOKALLE

Suomen koulutusjärjestelmä

toisen asteen koulutusvaihtoehdot

ohjaaminen valinnaisaineopintoihin ja jatkokoulutukseen vaikuttavien tekijöiden selvit-täminen

valmennus TET-harjoitteluun

SISÄLTÖJÄ 9. LUOKALLE

ohjaaminen itsetuntemuksen kautta päätöksentekoon omasta jatkokoulutusratkaisusta

II-asteen opiskelijaksi pääsemisen perusteet ja pistelaskujärjestelmät

lukio-, ammattikorkeakoulu-, yliopisto- ja kansanopisto-opinnot

ohjaaminen tiedon etsintään koulutusoppaista, oppilaitosten kotisivuilta ym. tietolähteis-tä

opintojen rahoitus ja opintososiaaliset edut

tutustuminen työvoimatoimiston palveluihin ja ohjaaminen niihin tarvittaessa jo valintoja suunniteltaessa

työnhaku, työhakemuksen tekeminen ja valmistautuminen työhaastatteluun

työelämän pelisäännöt ja työsopimuksen tekeminen

opiskelu ja työskentely ulkomailla

valmennus TET-harjoitteluun

henkilökohtaiset haastattelut ja –ohjaus koulutusvalintaan (yhteydenpito vanhempiin)

hakemusprosessi

yhteishaussa opiskelupaikkaa vaille jääneiden ohjaus jälkihakuun yhdessä vanhempien kanssa

Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa

TET- jaksot ovat 8.luokalla 3 koulupäivää ja 9.luokalla 5+5 koulupäivää

tutustumista lähialueen yrityksiin ja koulutusmessuille

koko ikäluokan vierailut lähiammattioppilaitoksilla

kiinnostuksen mukaan tutustumista pienemmissä ryhmissä muihin II-asteen ammatilli-siin oppilaitoksiin

oppilaan henkilökohtaista ohjausta koulutuskokeiluihin

oppilaitosten ja yritysten edustajien vierailut oppitunneilla

työvoimaviranomaisten vierailut oppitunneilla

yhteistyö ammattioppilaitosten oppilaanohjaajien, erityisopettajien ja kuraattoreiden kanssa

222

erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden jatkokoulutussuunnittelun järjestäminen yhdessä oppilaan, erityisopettajan, vanhempien ja työvoimaviranomaisten kanssa

opettajien vierailut TET-harjoittelun aikana työpaikoilla

II-asteelle valittujen ”saattaen siirto” vastaanottavan oppilaitoksen oppilaanohjaajan ja erityisopettajan kanssa

8. LUKU OPPILAAN ARVIOINTI

8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA

Arvioinnin tehtävä opintojen aikana on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten

oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muo-

dostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppi-

laan persoonallisuuden kasvua. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa riittävästi

tietoa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitet-

tävä.

Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä

arvioidaan jatkuvasti lukuvuoden aikana suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja ku-

vauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Arvioinnin tulee perustua monipuoliseen näyttöön.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa arviointiperusteista. Numeroarviointi al-

223

kaa neljännen luokan syksyllä. Siihen saakka arviointi tapahtuu sanallisena arviointina.

Numeroarviointia voidaan täydentää sanallisesti.

Oppilas arvioi lukuvuoden aikana erilaisissa tilanteissa ja tehtävissä omaa käyttäytymis-

tään, työskentelyään ja oppimistaan. Oppilasta ohjataan suunnittelemaan omaa työtään,

asettamaan itselleen tavoitteita ja suhteuttamaan omia suorituksiaan ja kehittymistään ta-

voitteisiin. Oppilasta ohjataan arvioimaan itseään positiivisessa hengessä oman minäku-

van vahvistamiseksi.

Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilai-

ta, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa

tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoitta-

maan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistar-

peensa.

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa ope-

tuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiai-

neen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen

oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän

mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilö-

kohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle

yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suh-

teessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksi-

löllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista

arviota kaikilla vuosiluokilla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen

yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan, mitä oppilaan erityistä

tukea koskevassa päätöksessä on päätetty.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henki-

lökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin

tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain.

Arvioitavia toiminta-alueita ovat

motoriikka

kieli ja kommunikaatio

sosiaaliset taidot

päivittäisten toimintojen taidot

224

Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja ta-

voitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden

aiheuttamat esteet oppimiselle.

Käyttäytymisen arviointikriteerit

Peruskoulun tavoitteena on kasvattaa vastuullisia ja yhteistyökykyisiä sosiaaliset taidot

omaavia oppilaita, joilla on valmiudet jatko-opintoihin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota

mm. seuraaviin asioihin

Vuosiluokilla 1. – 3. käyttäytymisen arviointi suoritetaan sanallisena ja 4:n luokalta lähtien

numeroarviointina.

yritteliäisyys

työrauhan ylläpitäminen

auttamisen halu

asenne koulutyöhön

asenne kiusaamiseen

käytöstavat

sääntöjen tunteminen ja niihin sitoutuminen

muiden ihmisten ja ympäristön huomioonottaminen

kyky tehdä yhteistyötä

luotettavuus ja rehellisyys

oman ja toisten työn arvostaminen

225

Vuosiluokilla 1.-9. käyttäytymisen arvioinnin kriteerejä

Oppilas on käytökseltään esimerkillisen kohtelias sekä toiminnoissaan luotettava ja

vastuuntuntoinen. Noudattaa esimerkillisesti hyviä tapoja, kouluyhteisön sääntöjä ja on

hyvänä esimerkkinä tovereilleen. Hän on avulias, ystävällinen ja huomaavainen toisia

kohtaan sekä oma-aloitteinen.

Oppilas on käytökseltään kohtelias, avulias, ystävällinen ja huomaavainen toisia kohtaan.

Hän on luotettava ja vastuuntuntoinen.

Oppilas käyttäytyy yleensä hyvin ja ottaa toiset ihmiset huomioon ja suhtautuu heihin

myönteisesti. Hän on tavallinen oppilas: ei kielteistä palautetta.

10 = erinomainen

9 = kiitettävä

8= hyvä

7= tyydyttävä

226

Oppilas häiritsee ajoittain koulutyöskentelyä. Kielenkäytössä on joskus toivomisen varaa.

Ajoittain parannettavaa suhtautumisessa toisiin ihmisiin ja kouluyhteisön sääntöihin.

Oppilas häiritsee usein koulutyöskentelyä. Kielenkäytössä on usein toivomisen varaa.

Parannettavaa suhtautumisessa toisiin ihmisiin ja kouluyhteisön sääntöihin.

Opiskelumotivaatio vaihtelee ja asenne koulutyöhön on usein välinpitämätön.

Oppilas syyllistyy jatkuvasti työrauha- ja järjestyssääntörikkomuksiin. Kielenkäyttö on

toistuvasti rumaa ja asiatonta. Käyttäytyy usein epäystävällisesti jopa törkeästi muita

kouluyhteisön jäseniä kohtaan. On epärehellinen ja vastuuntunnoton sekä

opiskelumotivaatioltaan erittäin heikko.

Oppilas aiheuttaa jatkuvasti vakavia häiriöitä. Hänen käytöksensä ja kielenkäyttönsä on

törkeää.

Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioinnissa tulee

käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan

osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet

määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa

suunnitelmassa (HOJKS). Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty,

että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen suunnitelman mukaisesti, hänen

suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset.

6= kohtalainen

5= välttävä

4=hylätty

227

Opinnoissa eteneminen

Perusopetuksen 11§:ssä on määrätty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen

periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täsmentävät asetusta. Jos oppilas ei ole

suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen opetussuunnitelman mukaista oppimäärää,

hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Oppilaalle tulee varata

mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen

vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti.

Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.

Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, jos arvioidaan, että oppilas kykenee

selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää

vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on

hylättyjä ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle

jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on

yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyjä

suorituksia. Huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen

tekemistä. Vuosiluokalle jättämisestä tekevät päätöksen rehtori ja opettajat yhdessä.

Jos oppilas opiskelee oppimissuunnitelman mukaan yhdessä tai useammassa aineessa,

arvioidaan hänen oppimistaan yleisen opetussuunnitelman mukaan.

8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI

Päättöarvosana painottuu (8-9) luokan arvosanoihin, mutta sitä annettaessa otetaan

huomioon myös aiempi osaaminen. Päättöarvioinnissa kaikkien suoritusten tulee olla

numeroin arvosteltavissa aineissa vähintään välttäviä päättötodistuksen saamiseksi.

Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ja aineryhmät

ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, uskonto tai

228

elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka ja kemia, biologia,

maantieto, liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö sekä kotitalous.

Valinnaisten aineiden, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin

oppimäärän, arvioinnissa käytetään numeroarvostelua (5-10). Lyhytkursseista saa

suoritusmerkinnän. 9. luokalla hyvin suoritetut 1 viikkotunnin syventävät kurssit

englannissa, ruotsissa ja matematiikassa lasketaan 0,5 kurssin arvoisiksi Pälkäneen lukion

opinnoissa.

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, kuten arvosanoja täydentävät sanalliset arviot.

Päättötodistusten liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosa-

naa valinnaisesta A2- tai B2-kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laite-

taan poisjätettyjen arvosanojen tilalle merkintä ”hyväksytty”.

Arviointi eräissä tapauksissa

Maahanmuuttajaoppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito otetaan huomioon kaikkien

oppiaineiden arvioinnissa. Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli ja kirjallisuusoppiaine

arvioidaan suomi toisena kielenä tai suomi äidinkielenä, sen mukaan, mitä opiskeltavasta

oppimäärästä on oppilaan osalta päätetty. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla

sanallista koko perusopetuksen ajan.

Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammas-

sa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henki-

lökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle

yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suh-

teessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.

229

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan

henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin ta-

voitteisiin.

8.3 TODISTUKSET

Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten

välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättöarvioinnis-

sa.

Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammas-

sa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen nu-

meroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee

maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn op-

pimäärän mukaan.

Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus ja lukuvuoden aikana vähintään yksi

välitodistus luokkatasoilla 5-9. Arviointikeskustelut korvaavat välitodistukset luokkatasoilla

1-4.

Yksilöllistetyn oppiaineen arviointi Oppiaineen numeroarvio (*) ja

oppiaineen sanallinen arvio (*)

Todistuksen lisätietoihin

maininta yksilöllistämisestä

230

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta

kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Taitotaso

A1

Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa

Kuullun ymmär-

täminen

Puhuminen Luetun ymmärtä-

minen

Kirjoittaminen

A1

.1

Kieli-

taidon

alkei-

den

hallin-

ta

* Ymmärtää erittäin

rajallisen määrän

tavallisimpia sanoja

ja fraaseja (terveh-

dyksiä, nimiä, luku-

ja, kehotuksia) ar-

kisissa yhteyksis-

*Osaa vastata häntä

koskeviin yksinkertai-

siin kysymyksiin lyhyin

lausein. Vuorovaikutus

on puhekumppanin

varassa, ja puhuja

turvautuu ehkä äidin-

*Tuntee kirjainjär-

jestelmän, mutta

ymmärtää tekstistä

vain hyvin vähän.

*Tunnistaa vähäi-

sen määrän tuttuja

sanoja ja lyhyitä

*Osaa viestiä välittömiä

tarpeita hyvin lyhyin

ilmaisuin.

*Osaa kirjoittaa kielen

kirjaimet ja numerot

kirjaimin, merkitä muis-

tiin henkilökohtaiset

231

sä.

* Ei edes ponnistel-

len ymmärrä kuin

kaikkein alkeellisin-

ta kieliainesta.

*Tarvitsee erittäin

paljon apua: tois-

toa, osoittamista,

käännöstä.

kieleen tai eleisiin.

* Puheessa voi olla

paljon pitkiä taukoja,

toistoja ja katkoksia.

* Ääntäminen voi ai-

heuttaa suuria ymmär-

tämisongelmia.

* Osaa hyvin suppean

perussanaston ja joi-

takin opeteltuja vakio-

ilmaisuja.

* Puhuja ei kykene

vapaaseen tuotok-

seen, mutta hänen

hallitsemansa harvat

kaavamaiset ilmaisut

voivat olla melko vir-

heettömiä.

fraaseja ja osaa

yhdistää niitä ku-

viin.

* Kyky ymmärtää

entuudestaan tun-

tematon sana edes

hyvin ennakoita-

vassa yhteydessä

on erittäin rajalli-

nen.

perustietonsa ja kirjoit-

taa joitakin tuttuja sano-

ja ja fraaseja.

*Osaa joukon erillisiä

sanoja ja sanontoja.

* Ei kykene vapaaseen

tuotokseen, mutta kir-

joittaa oikein muutamia

sanoja ja ilmauksia.

A1

.2

Kehit-

tyvä

alkeis-

kieli-

taito

*Ymmärtää rajalli-

sen määrän sano-

ja, lyhyitä lauseita,

kysymyksiä ja ke-

hotuksia, jotka liit-

tyvät henkilökoh-

taisiin asioihin tai

välittömään tilan-

teeseen.

* Joutuu ponniste-

lemaan ymmär-

tääkseen yksinker-

taisiakin lausumia

ilman selviä tilan-

nevihjeitä.

*Tarvitsee paljon

apua: puheen hi-

dastamista, toistoa,

näyttämistä ja

käännöstä.

*Osaa viestiä suppe-

asti joitakin välittömiä

tarpeita ja kysyä ja

vastata henkilökohtai-

sia perustietoja käsit-

televissä vuoropuhe-

luissa. Tarvitsee usein

puhekumppanin apua.

*Puheessa on taukoja

ja muita katkoksia.

*Ääntäminen voi aihe-

uttaa usein ymmärtä-

misongelmia.

* Osaa hyvin suppean

perussanaston, joita-

kin tilannesidonnaisia

ilmaisuja ja peruskie-

liopin aineksia.

* Alkeellisessakin va-

paassa puheessa

esiintyy hyvin paljon

kaikenlaisia virheitä.

*Ymmärtää nimiä, kylt-

tejä ja muita hyvin

lyhyitä ja yksinkertaisia

tekstejä, jotka liittyvät

välittömiin tarpeisiin.

* Tunnistaa yksin-

kertaisesta tekstistä

yksittäisen tiedon,

jos voi lukea tarvit-

taessa uudelleen

* Kyky ymmärtää

entuudestaan tun-

tematon sana edes

hyvin ennustetta-

vassa yhteydessä

on rajallinen.

*Osaa viestiä välittömiä

tarpeita lyhyin lausein.

*Osaa kirjoittaa muu-

tamia lauseita ja fraase-

ja itsestään ja lähipiiris-

tään (esim. vastauksia

kysymyksiin tai muisti-

lappuja).

* Osaa joitakin perus-

sanoja ja sanontoja ja

pystyy kirjoittamaan

hyvin yksinkertaisia

päälauseita.

* Ulkoa opetellut fraasit

voivat olla oikein kirjoi-

tettuja, mutta alkeelli-

simmassakin vapaassa

tuotoksessa esiintyy

hyvin paljon kaikenlai-

sia virheitä.

232

Taitotaso

A1

Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa

Kuullun ymmär-

täminen

Puhuminen Luetun ymmärtä-

minen

Kirjoittaminen

A1

.3

Toi-

miva

alkeis-

kieli-

taito

* Ymmärtää yksinker-

taisia lausumia (henki-

lökohtaisia kysymyksiä

ja jokapäiväisiä ohjeita,

pyyntöjä ja kieltoja)

rutiinimaisissa keskus-

teluissa tilanneyhtey-

den tukemana.

* Pystyy seuraa-

maan yksinkertai-

sia, välittömiin ti-

lanteisiin tai omaan

kokemukseensa

liittyviä keskustelu-

ja.

* Yksinkertaisenkin

viestin ymmärtämi-

nen edellyttää

normaalia hitaam-

paa ja kuulijalle

kohdennettua

yleiskielistä puhet-

ta.

*Osaa kertoa lyhyesti

itsestään ja lähipiiris-

tään. Selviytyy kaik-

kein yksinkertaisim-

mista vuoropuheluista

ja palvelutilanteista.

Tarvitsee joskus pu-

hekumppanin apua.

* Kaikkein tutuimmat

jaksot sujuvat, muual-

la tauot ja katkokset

ovat hyvin ilmeisiä.

*Ääntäminen voi jos-

kus tuottaa ymmärtä-

misongelmia.

*Osaa rajallisen jou-

kon lyhyitä, ulkoa ope-

teltuja ilmauksia, kes-

keisintä sanastoa ja

perustason lausera-

kenteita.

* Alkeellisessakin pu-

heessa esiintyy paljon

peruskielioppivirheitä.

* Pystyy lukemaan

tuttuja ja joitakin

tuntemattomia sa-

noja. Ymmärtää

hyvin lyhyitä vieste-

jä, joissa käsitellään

arkielämää ja ru-

tiinitapahtumia tai

annetaan yksinker-

taisia ohjeita.

* Pystyy löytämään

tarvitsemansa yksit-

täisen tiedon lyhy-

estä tekstistä (pos-

tikortit, säätiedo-

tukset).

* Lyhyenkin teksti-

pätkän lukeminen ja

ymmärtäminen on

hyvin hidasta.

*Selviytyy kirjoittamalla

kaikkein tutuimmissa, hel-

posti ennakoitavissa arkisiin

tarpeisiin ja kokemuksiin

liittyvissä tilanteissa.

*Osaa kirjoittaa yksinkertai-

sia viestejä (yksinkertaisen

postikortin, henkilötiedot,

yksinkertainen sanelu).

* Osaa kaikkein tavallisimpia

sanoja ja ilmauksia, jotka

liittyvät omaan elämään tai

konkreetteihin tarpeisiin.

Osaa kirjoittaa muutamia

yksilauseisia virkkeitä.

* Alkeellisessakin vapaassa

tuotoksessa esiintyy mo-

nenlaisia virheitä.

233

Taitotaso

A2

Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta

Kuullun ymmär-

täminen

Puhuminen Luetun ymmärtä-

minen

Kirjoittaminen

A2

.1

Perus

kieli-

taidon

alku-

vaihe

* Pystyy ymmärtä-

mään yksinkertais-

ta puhetta tai seu-

raamaan keskuste-

lua aiheista, jotka

ovat hänelle välit-

tömän tärkeitä.

* Pystyy ymmärtä-

mään lyhyiden,

yksinkertaisten,

itseään kiinnosta-

vien keskustelujen

ja viestien (ohjeet,

kuulutukset) ydin-

sisällön sekä ha-

vaitsemaan aihepii-

rin vaihdokset tv-

uutisissa.

* Yksinkertaisenkin

viestin ymmärtämi-

nen edellyttää

normaalilla nopeu-

della ja selkeästi

puhuttua yleiskie-

listä puhetta, joka

usein täytyy lisäksi

toistaa.

* Osaa kuvata lähipii-

riään muutamin lyhyin

lausein. Selviytyy yk-

sinkertaisista sosiaali-

sista kohtaamisista ja

tavallisimmista palve-

lutilanteista. Osaa

aloittaa ja lopettaa

lyhyen vuoropuhelun,

mutta kykenee harvoin

ylläpitämään pitempää

keskustelua.

*Tuottaa sujuvasti

joitakin tuttuja jaksoja,

mutta puheessa on

paljon hyvin ilmeisiä

taukoja ja vääriä aloi-

tuksia.

* Ääntäminen on ym-

märrettävää, vaikka

vieras korostus on

hyvin ilmeistä ja ään-

tämisvirheistä voi koi-

tua satunnaisia ym-

märtämisongelmia.

*Osaa helposti enna-

koitavan perussanas-

ton ja monia keskei-

simpiä rakenteita (ku-

ten menneen ajan

muotoja ja konjunktioi-

ta).

* Hallitsee kaikkein

yksinkertaisimman

kieliopin alkeellisessa

vapaassa puheessa,

mutta virheitä esiintyy

yhä paljon perusra-

kenteissakin.

*Ymmärtää yksin-

kertaisia ja kaikkein

tavanomaisinta

sanastoa sisältäviä

tekstejä (yksityiskir-

jeitä, pikku-uutisia,

arkisimpia käyttöoh-

jeita).

* Ymmärtää tekstin

pääajatukset ja

joitakin yksityiskoh-

tia parin kappaleen

pituisesta tekstistä.

Osaa paikantaa ja

verrata yksittäisiä

tietoja ja pystyy

hyvin yksinkertai-

seen päättelyyn

kontekstin avulla.

* Lyhyenkin teksti-

pätkän lukeminen ja

ymmärtäminen on

hidasta.

* Selviytyy kirjoittamal-

la kaikkein rutiininomai-

simmista arkitilanteista.

* Osaa kirjoittaa lyhyitä,

yksinkertaisia viestejä

(henkilökohtaiset kir-

jeet, lappuset), jotka

liittyvät arkisiin tarpei-

siin sekä yksinkertaisia,

luettelomaisia kuvauk-

sia hyvin tutuista aiheis-

ta (todellisista tai kuvit-

teellisista henkilöistä,

tapahtumista, omista ja

perheen suunnitelmis-

ta).

*Osaa käyttää perustar-peisiin liittyvää konkreet-tia sanastoa ja perusai-kamuotoja sekä yksinker-taisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnastei-sia lauseita.

*Kirjoittaa kaikkein yksin-kertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuo-toksessa.

234

Taitotaso

A2

Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta

Kuullun ymmär-

täminen

Puhuminen Luetun ymmärtä-

minen

Kirjoittaminen

A2

.2

Kehit-

tyvä

perus-

kieli-

taito

* Ymmärtää tar-

peeksi kyetäkseen

tyydyttämään konk-

reetit tarpeensa.

Pystyy seuraa-

maan hyvin sum-

mittaisesti selvä-

piirteisen asiapu-

heen pääkohtia.

*Pystyy yleensä

tunnistamaan ym-

pärillään käytävän

keskustelun ai-

heen. Ymmärtää

tavallista sanastoa

ja hyvin rajallisen

joukon idiomeja

tuttuja aiheita tai

yleistietoa käsitte-

levässä tilan-

nesidonnaisessa

puheessa.

* Yksinkertaisenkin

viestin ymmärtämi-

nen edellyttää

yleispuhekieltä,

joka äännetään

hitaasti ja selvästi.

Toistoa tarvitaan

melko usein.

* Osaa esittää pienen,

luettelomaisen kuva-

uksen lähipiiristään ja

sen jokapäiväisistä

puolista. Pystyy osal-

listumaan rutiinin-

omaisiin keskustelui-

hin omista tai itselleen

tärkeistä asioista. Voi

tarvita apua keskuste-

lussa ja vältellä joita-

kin aihepiirejä.

*Puhe on välillä suju-

vaa, mutta erilaiset

katkokset ovat hyvin

ilmeisiä.

*Ääntäminen on ym-

märrettävää, vaikka

vieras korostus on

ilmeistä ja ääntämis-

virheitä esiintyy.

*Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, joka-päiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinker-taisia ja myös joitakin vaativampia rakentei-ta. * Laajemmassa va-paassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodois-sa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettä-vyyttä.

*Ymmärtää pääasi-

at ja joitakin yksi-

tyiskohtia muuta-

man kappaleen

pituisista viesteistä

jonkin verran vaati-

vissa arkisissa yh-

teyksissä (mainok-

set, kirjeet, ruoka-

listat, aikataulut)

sekä faktatekstejä

(käyttöohjeet, pik-

ku-uutiset).

* Pystyy hankki-

maan helposti en-

nakoitavaa uutta

tietoa tutuista ai-

heista selkeästi

jäsennellystä muu-

taman kappaleen

pituisesta tekstistä.

Osaa päätellä tun-

temattomien sano-

jen merkityksiä nii-

den kieliasusta ja

kontekstista.

* Tarvitsee usein

uudelleen lukemista

ja apuvälineitä teks-

tikappaleen ymmär-

tämiseksi.

* Selviytyy kirjoittamalla

tavanomaisissa arkiti-

lanteissa.

*Osaa kirjoittaa hyvin

lyhyen, yksinkertaisen

kuvauksen tapahtumis-

ta, menneistä toimista

ja henkilökohtaisista

kokemuksista tai

elinympäristönsä arki-

päiväisistä puolista (ly-

hyet kirjeet, muistilaput,

hakemukset, puhelin-

viestit).

*Osaa arkisen perus-

sanaston, rakenteet ja

tavallisimmat sidoskei-

not.

* Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä har-vinaisemmissa rakenteis-sa ja muodoissa ja tuot-taa kömpelöitä ilmaisuja.

235

Taitotaso

B1

Selviytyminen arkielämässä

Kuullun ymmär-

täminen

Puhuminen Luetun ymmärtä-

minen

Kirjoittaminen

B1

.1

Toimi-

va

perus-

kieli-

taito

*Ymmärtää pääaja-

tukset ja keskeisiä

yksityiskohtia pu-

heesta, joka käsit-

telee koulussa,

työssä tai vapaa-

aikana säännölli-

sesti toistuvia tee-

moja mukaan luki-

en lyhyt kerronta.

Tavoittaa radiouu-

tisten, elokuvien,

tv-ohjelmien ja sel-

keiden puhelinvies-

tien pääkohdat.

* Pystyy seuraa-

maan yhteiseen

kokemukseen tai

yleistietoon perus-

tuvaa puhetta.

Ymmärtää tavallis-

ta sanastoa ja ra-

jallisen joukon

idiomeja.

* Pitemmän viestin

ymmärtäminen

edellyttää normaa-

lia hitaampaa ja

selkeämpää yleis-

kielistä puhetta.

Toistoa tarvitaan

silloin tällöin.

*Osaa kertoa tutuista

asioista myös joitakin

yksityiskohtia. Selviy-

tyy kielialueella tavalli-

simmista arkitilanteista

ja epävirallisista kes-

kusteluista. Osaa vies-

tiä itselleen tärkeistä

asioista myös hieman

vaativammissa tilan-

teissa. Pitkäkestoinen

esitys tai käsitteelliset

aiheet tuottavat ilmei-

siä vaikeuksia.

*Pitää yllä ymmärret-

tävää puhetta, vaikka

pitemmissä puhejak-

soissa esiintyy taukoja

ja epäröintiä.

*Ääntäminen on sel-

västi ymmärrettävää,

vaikka vieras korostus

on joskus ilmeistä ja

ääntämisvirheitä esiin-

tyy jonkin verran.

*Osaa käyttää melko

laajaa jokapäiväistä

sanastoa ja joitakin

yleisiä fraaseja ja

idiomeja. Käyttää

useita erilaisia raken-

teita.

* Laajemmassa va-

paassa puheessa kie-

lioppivirheet ovat ta-

vallisia (esim. artikke-

leita ja päätteitä puut-

tuu), mutta ne haittaa-

vat harvoin ymmärret-

tävyyttä.

*Pystyy lukemaan

monenlaisia, muu-

taman sivun pituisia

tekstejä (taulukot,

kalenterit, kurssioh-

jelmat, keittokirjat)

tutuista aiheista ja

seuraamaan tekstin

pääajatuksia,

avainsanoja ja tär-

keitä yksityiskohtia

myös valmistautu-

matta.

* Pystyy seuraa-

maan tuttua aihetta

käsittelevän pa-

risivuisen tekstin

pääajatuksia,

avainsanoja ja tär-

keitä yksityiskohtia.

* Arkikokemuksesta

poikkeavien aihei-

den ja tekstin yksi-

tyiskohtien ymmär-

täminen voi olla

puutteellista.

* Pystyy kirjoittamaan

ymmärrettävän, jonkin

verran yksityiskohtais-

takin arkitietoa välittä-

vän tekstin tutuista,

itseään kiinnostavista

todellisista tai kuvitel-

luista aiheista.

*Osaa kirjoittaa selvä-

piirteisen sidosteisen

tekstin liittämällä erilli-

set ilmaukset peräkkäin

jaksoiksi (kirjeet, kuva-

ukset, tarinat, puhelin-

viestit). Pystyy välittä-

mään tehokkaasti tuttua

tietoa tavallisimmissa

kirjallisen viestinnän

muodoissa.

*Osaa useimpien tu-

tuissa tilanteissa tarvit-

tavien tekstien laadin-

taan riittävän sanaston

ja rakenteet, vaikka

teksteissä esiintyy inter-

ferenssiä ja ilmeisiä

kiertoilmaisuja.

* Rutiininomainen kie-liaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen vir-heettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat on-gelmia.

236

Taitotaso

B1

Selviytyminen arkielämässä

Kuullun ymmär-

täminen

Puhuminen Luetun ymmärtä-

minen

Kirjoittaminen

B1

.2

Suju-

va

perus-

kieli-

taito

* Ymmärtää selvä-

piirteistä asiatietoa,

joka liittyy tuttuihin

ja melko yleisiin

aiheisiin jonkin

verran vaativissa

yhteyksissä (epä-

suora tiedustelu,

työkeskustelut,

ennakoitavissa

olevat puhelinvies-

tit).

* Ymmärtää pää-

kohdat ja tärkeim-

mät yksityiskohdat

ympärillään käytä-

västä laajemmasta

muodollisesta ja

epämuodollisesta

keskustelusta.

* Ymmärtäminen

edellyttää yleiskiel-

tä tai melko tuttua

aksenttia sekä sa-

tunnaisia toistoja ja

uudelleenmuotoilu-

ja. Nopea syntype-

räisten välinen

keskustelu ja vie-

raiden aiheiden

tuntemattomat yk-

sityiskohdat tuotta-

vat vaikeuksia.

*Osaa kertoa tavalli-

sista, konkreeteista

aiheista kuvaillen,

eritellen ja vertaillen ja

selostaa myös muita

aiheita, kuten eloku-

via, kirjoja tai musiik-

kia. Osaa viestiä var-

masti useimmissa

tavallisissa tilanteissa.

Kielellinen ilmaisu ei

ehkä ole kovin tark-

kaa.

*Osaa ilmaista itseään

suhteellisen vaivatto-

masti. Vaikka taukoja

ja katkoksia esiintyy,

puhe jatkuu ja viesti

välittyy.

*Ääntäminen on hyvin

ymmärrettävää, vaikka

intonaatio ja painotus

eivät ole aivan koh-

dekielen mukaisia.

*Osaa käyttää kohta-

laisen laajaa sanastoa

ja tavallisia idiomeja.

Käyttää myös monen-

laisia rakenteita ja

mutkikkaitakin lausei-

ta.

* Kielioppivirheitä

esiintyy jonkin verran,

mutta ne haittaavat

harvoin laajempaa-

kaan viestintää.

* Pystyy lukemaan

muutaman kappa-

leen pituisia tekste-

jä monenlaisista

aiheista (lehtiartik-

kelit, esitteet, käyt-

töohjeet, yksinker-

tainen kaunokirjalli-

suus) ja selviää

myös jonkin verran

päättelyä vaativista

teksteistä käytän-

nönläheisissä ja

itselleen tärkeissä

tilanteissa.

* Pystyy etsimään

ja yhdistelemään

tietoja useammasta

muutaman sivun

pituisesta tekstistä

suorittaakseen jon-

kin tehtävän.

* Pitkien tekstien

jotkin yksityiskohdat

ja sävyt saattavat

jäädä epäselviksi.

*Osaa kirjoittaa henki-

lökohtaisia ja julkisem-

piakin viestejä, kertoa

niissä uutisia ja ilmaista

ajatuksiaan tutuista

abstrakteista ja kulttuu-

riaiheista, kuten musii-

kista tai elokuvista.

* Osaa kirjoittaa muuta-man kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuk-sia selväpiirteisen kes-kustelun tai esityksen pohjalta).

Osaa esittää jonkin ver-ran tukitietoa pääajatuk-sille ja ottaa lukijan huo-mioon.

* Hallitsee melko mo-

nenlaiseen kirjoittami-

seen tarvittavaa sanas-

toa ja lauserakenteita.

Osaa ilmaista rinnas-

teisuutta ja alisteisuut-

ta.

*Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja koh-tuullisen virheetöntä kiel-tä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkie-len tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen.

237

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa

Kuullun ymmär-

täminen

Puhuminen Luetun ymmärtä-

minen

Kirjoittaminen

B2

.1

Itse-

näisen

kieli-

taidon

perus-

taso

* Ymmärtää asiallisesti

ja kielellisesti komplek-

sisen puheen pääaja-

tukset, kun se käsitte-

lee konkreetteja tai

abstrakteja aiheita.

Pystyy seuraamaan

yleisesti kiinnostavaa

yksityiskohtaista ker-

rontaa (uutiset, haas-

tattelut, elokuvat,

luennot).

* Ymmärtää pu-

heen pääkohdat,

puhujan tarkoituk-

sen, asenteita,

muodollisuusastet-

ta ja tyyliä. Pystyy

seuraamaan laajaa

puhetta ja moni-

mutkaista argu-

mentointia, jos pu-

heen kulku on sel-

västi merkitty eri-

laisin jäsentimin

(sidesanat, rytmi-

tys). Pystyy tiivis-

tämään tai ilmai-

semaan kuulemas-

taan avainkohdat ja

tärkeät yksityis-

kohdat.

* Ymmärtää suuren

osan ympärillään

käytävästä keskus-

telusta, mutta voi

kokea vaikeaksi

ymmärtää useam-

man syntyperäisen

välistä keskustelua,

jos nämä eivät mi-

tenkään helpota

*Osaa esittää selkeitä,

täsmällisiä kuvauksia

monista kokemuspii-

riinsä liittyvistä asiois-

ta, kertoa tuntemuk-

sista sekä tuoda esiin

tapahtumien ja koke-

musten henkilökohtai-

sen merkityksen. Pys-

tyy osallistumaan ak-

tiivisesti useimpiin

käytännöllisiin ja sosi-

aalisiin tilanteisiin se-

kä melko muodollisiin

keskusteluihin. Pystyy

säännölliseen vuoro-

vaikutukseen syntype-

räisten kanssa vaikut-

tamatta tahattomasti

huvittavalta tai ärsyt-

tävältä. Kielellinen

ilmaisu ei aina ole

täysin tyylikästä.

*Pystyy tuottamaan

puhejaksoja melko

tasaiseen tahtiin, ja

puheessa on vain har-

voin pitempiä taukoja.

*Ääntäminen ja into-

naatio ovat selkeitä ja

luontevia.

*Osaa käyttää moni-

puolisesti kielen ra-

kenteita ja laajahkoa

sanastoa mukaan

lukien idiomaattinen ja

käsitteellinen sanasto.

Osoittaa kasvavaa

taitoa reagoida sopi-

vasti tilanteen asetta-

miin muotovaatimuk-

siin.

*Pystyy lukemaan

itsenäisesti muuta-

man sivun pituisia

tekstejä (lehtiartik-

keleita, novelleja,

viihde- ja tietokirjal-

lisuutta, raportteja

ja yksityiskohtaisia

ohjeita) oman alan

tai yleisistä aiheista.

Tekstit voivat käsi-

tellä abstrakteja,

käsitteellisiä tai

ammatillisia aiheita,

ja niissä on tosiasi-

oita, asenteita ja

mielipiteitä.

*Pystyy tunnista-

maan kirjoittajan ja

tekstin tarkoituksen,

paikantamaan usei-

ta eri yksityiskohtia

pitkästä tekstistä.

Pystyy nopeasti

tunnistamaan teks-

tin sisällön ja uusi-

en tietojen käyttö-

arvon päättääk-

seen, kannattaako

tekstiin tutustua

tarkemmin.

* Vaikeuksia tuotta-

vat vain pitkien

tekstien idiomit ja

kulttuuriviittaukset.

* Osaa kirjoittaa selkei-

tä ja yksityiskohtaisia

tekstejä monista itse-

ään kiinnostavista ai-

hepiireistä, tutuista

abstrakteista aiheista,

rutiiniluonteisia asia-

viestejä sekä muodolli-

sempia sosiaalisia vies-

tejä (arvostelut, liikekir-

jeet, ohjeet, hakemuk-

set, yhteenvedot).

*Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näke-myksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdis-tellä tai tiivistää eri läh-teistä poimittuja tietoja omaan tekstiin.

* Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen teks-tin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajal-linen, ja pitkässä esityk-sessä voi ilmetä hyppä-yksiä asiasta toiseen.

* Hallitsee melko hyvin

oikeinkirjoituksen, kie-

liopin ja välimerkkien

käytön, eivätkä virheet

johda väärinkäsityksiin.

Tuotoksessa saattaa

näkyä äidinkielen vaiku-

tus. Vaativat rakenteet

sekä ilmaisun ja tyylin

joustavuus tuottavat

ongelmia.

238

sanottavaansa. * Kieliopin hallinta on

melko hyvää, eivätkä

satunnaiset virheet

yleensä haittaa ym-

märrettävyyttä.

239

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa

Kuullun ymmär-

täminen

Puhuminen Luetun ymmärtä-

minen

Kirjoittaminen

B2

.2

Toimi-

va it-

senäi-

nen

kielitai-

to

* Ymmärtää elävää tai

tallennettua, selkeästi

jäsentynyttä yleiskie-

listä puhetta kaikissa

sosiaalisen elämän,

koulutuksen ja työ-

elämän tilanteissa

(myös muodollinen

keskustelu ja syntype-

räisten välinen vilkas

keskustelu).

* Pystyy yhdistämään

vaativia tehtäviä var-

ten kompleksista ja

yksityiskohtaista tie-

toa kuulemistaan

laajoista keskusteluis-

ta tai esityksistä. Osaa

päätellä ääneen lau-

sumattomia asenteita

ja sosiokulttuurisia

viitteitä sekä arvioida

kriittisesti kuulemaan-

sa.

* Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuo-toja. Huomattava taustamelu, kielelli-nen huumori ja har-vinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuot-taa vaikeuksia.

*Osaa pitää valmistel-

lun esityksen monen-

laisista yleisistäkin

aiheista. Pystyy te-

hokkaaseen sosiaali-

seen vuorovaikutuk-

seen syntyperäisten

kanssa. Osaa keskus-

tella ja neuvotella mo-

nista asioista, esittää

ja kommentoida vaati-

via ajatuskulkuja ja

kytkeä sanottavansa

toisten puheenvuoroi-

hin. Osaa ilmaista

itseään varmasti, sel-

keästi ja kohteliaasti

tilanteen vaatimalla

tavalla. Esitys voi olla

kaavamaista, ja puhu-

ja turvautuu toisinaan

kiertoilmauksiin.

*Osaa viestiä spon-

taanisti, usein hyvinkin

sujuvasti ja vaivatto-

masti satunnaisista

epäröinneistä huoli-

matta.

*Ääntäminen ja intonaa-tio ovat hyvin selkeitä ja luontevia.

* Hallitsee laajasti

kielelliset keinot il-

maista konkreetteja ja

käsitteellisiä, tuttuja ja

tuntemattomia aiheita

varmasti, selkeästi ja

tilanteen vaatimaa

muodollisuusastetta

noudattaen. Kielelliset

syyt rajoittavat ilmai-

sua erittäin harvoin.

*Kieliopin hallinta on

hyvää. Usein puhuja

*Pystyy lukemaan

itsenäisesti usean

sivun pituisia, eri

tarkoituksiin laadit-

tuja kompleksisia

tekstejä (päiväleh-

tiä, novelleja, kau-

nokirjallisuutta).

Jotkin näistä voivat

olla vain osittain

tuttuja tai tuntemat-

tomia, mutta henki-

lön itsensä kannalta

merkityksellisiä.

* Pystyy tunnista-

maan kirjoittajan

asennoitumisen ja

tekstin tarkoituksen.

Pystyy paikanta-

maan ja yhdistä-

mään useita käsit-

teellisiä tietoja mo-

nimutkaisista teks-

teistä. Ymmärtää

riittävästi tiivistääk-

seen pääkohdat tai

ilmaistakseen ne

toisin sanoin.

* Vaikeuksia tuotta-

vat vain pitkien

tekstien harvinai-

semmat idiomit ja

kulttuuriviittaukset.

*Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodol-lisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja koke-muksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tun-temattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuo-dollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtä-viä varten ja yhteenveto-ja.

*Osaa kirjoittaa selkeän

ja jäsentyneen tekstin,

ilmaista kantansa, kehi-

tellä argumentteja sys-

temaattisesti, analysoi-

da, pohtia ja tiivistää

tietoa ja ajatuksia.

* Kielellinen ilmaisuva-

rasto ei rajoita havaitta-

vasti kirjoittamista.

* Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsen-nyksen. Virheitä voi esiin-tyä harvinaisissa raken-teissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyy-liseikoissa.

240

korjaa virheensä itse,

eivätkä virheet haittaa

ymmärrettävyyttä.

Taitotasot

C1-C2

Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa

Kuullun ymmär-

täminen

Puhuminen Luetun ymmärtä-

minen

Kirjoittaminen

C

1.

1

Taitavan

kielitai-

don pe-

rustaso

*Ymmärtää suhteel-

lisen vaivattomasti

pitempääkin puhet-

ta tai esitystä (elo-

kuvia, luentoja,

keskusteluja, väitte-

lyjä) erilaisista tu-

tuista ja yleisistä

aiheista myös silloin,

kun puhe ei ole

selkeästi jäsenneltyä

ja sisältää idiomaat-

tisia ilmauksia ja

rekisterinvaihdoksia.

*Ymmärtää hyvin

erilaisia äänite-

materiaaleja

yksityiskohtai-

sesti ja puhujien

välisiä suhteita ja

tarkoituksia tun-

nistaen.

*Vieras aksentti

tai hyvin murteel-

linen puhekieli

tuottavat vaike-

uksia.

*Osaa pitää pitkähkön,

valmistellun muodollisen-

kin esityksen. Pystyy otta-

maan aktiivisesti osaa

monimutkaisiin käsitteelli-

siä ja yksityiskohtia sisältä-

viin tilanteisiin ja johtaa

rutiiniluonteisia kokouksia

ja pienryhmiä. Osaa käyt-

tää kieltä monenlaiseen

sosiaaliseen vuorovaiku-

tukseen. Tyylilajien ja kie-

limuotojen vaihtelu tuot-

taa vaikeuksia.

*Osaa viestiä sujuvas-

ti, spontaanisti ja lä-

hes vaivattomasti.

*Osaa vaihdella into-

naatiota ja sijoittaa

lausepainot oikein

ilmaistakseen kaikkein

hienoimpiakin merki-

tysvivahteita.

*Sanasto ja rakenteis-

to ovat hyvin laajat ja

rajoittavat ilmaisua

erittäin harvoin. Osaa

ilmaista itseään var-

masti, selkeästi ja

kohteliaasti tilanteen

vaatimalla tavalla.

*Kieliopin hallinta on

hyvää. Satunnaiset

virheet eivät hankaloi-

ta ymmärtämistä, ja

puhuja osaa korjata

ne itse.

*Ymmärtää yksi-

tyiskohtaisesti pit-

kähköjä, komplek-

sisia tekstejä eri

aloilta.

*Pystyy vaihtele-

maan lukutapaansa

tarpeen mukaan.

Osaa lukea kriitti-

sesti ja tyylillisiä

vivahteita arvioiden

sekä tunnistaa

kirjoittajan asennoi-

tumisen ja tekstin

piilomerkityksiä.

Pystyy paikanta-

maan ja yhdistä-

mään useita käsit-

teellisiä tietoja mo-

nimutkaisista teks-

teistä, tiivistämään

ne ja tekemään

niistä vaativia joh-

topäätöksiä.

*Vaativimmat yksi-

tyiskohdat ja

idiomaattiset teksti-

kohdat saattavat

vaatia useamman

lukukerran tai apu-

välineiden käyttöä.

*Pystyy kirjoittamaan

selkeitä, hyvin jäsenty-

neitä tekstejä monimut-

kaisista aiheista, ilmai-

semaan itseään täsmäl-

lisesti ja ottamaan

huomioon vastaanotta-

jan. Osaa kirjoittaa to-

dellisista ja kuvitteelli-

sista aiheista varmalla,

persoonallisella tyylillä

käyttäen kieltä jousta-

vasti ja monitasoisesti.

Pystyy kirjoittamaan

selkeitä ja laajoja selos-

tuksia vaativistakin ai-

heista.

*Osoittaa, että hallitsee

monia keinoja tekstin

jäsentämiseksi ja sidos-

teisuuden edistämisek-

si.

*Kielellinen ilmaisuva-

rasto on hyvin laaja.

Hallitsee hyvin

idiomaattiset ilmaukset

ja tavalliset sanonnat.

* Hallitsee erittäin hyvin

kieliopin, sanaston ja

tekstin jäsennyksen.

Virheitä voi esiintyä

satunnaisesti idiomaat-

tisissa ilmauksissa sekä

tyyliseikoissa.

241

Perusopetuslaki 29 §.

SUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI

VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

MITÄ KIUSAAMINEN ON?

Koulukiusaamisesta on kysymys silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti toisten ta-

hallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epä-

tasapaino; kiusattu oppilas on jollain tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin näh-

den.

Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei siis ole koulukiusaamista. Koulu-

kiusaaminen voi olla sanallista nimittelyä, haukkumista ja pilkkaamista tai fyysistä lyömistä,

tönimistä ja potkimista tai epäsuoraa kiusaamista, kuten sosiaalista eristämistä, selän takana

puhumista, välttelemistä ja kielteistä suhtautumista. Uusina kiusaamismuotoina ovat tulleet

kännykkä- ja nettikiusaaminen.

Myös opettaja ja koulun muu henkilökunta voi syyllistyä oppilaan kiusaamiseen huomaamat-

taan.

KIUSAAMISEN TUNNISTAMINEN

Koulukiusaamiseen liittyviä yleisiä piirteitä:

kiusaamista tapahtuu kaiken kokoisissa kouluissa

kiusaamista esiintyy niin kaupungeissa kuin maaseudullakin

kiusaamista on ollut aina, sen muodot vain ovat muuttuneet, ja siihen puututaan nyt aktiivisesti

kiusaamista tapahtuu ryhmän koosta, oppilasaineksesta tai sen vetäjästä riippumatta

kuka tahansa voi joutua kiusaamisen kohteeksi, myös koulun aikuiset

Merkkinä kiusatuksi tulemisesta voi olla oppilaan käyttäytymisen muuttuminen, esimerkiksi

aggressiivisuus, eristäytyminen, epämääräiset poissaolot, kaveripiirin vaihtuminen, tunti-

työskentelyn ja koulumenestyksen muuttuminen, surullisuus, vatsakivut, toistuva sairastelu.

Kiusaaminen alkaa joskus pienestäkin, mutta kasvaa lumipallon lailla koko ryhmän toimin-

naksi. Myös kiusaajan toiminnan hiljaisesti hyväksyvät ja kiusaajan tempuille naureskelijat

242

ovat mukana kiusaamisessa. Epäiltäessä kiusaamista on siihen puututtava ja keskusteltava

oppilaan/oppilaiden kanssa.

KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN

Kiusaamiseen on puututtava jokaisen aikuisen, joka huomaa siitä merkkejä. Toimintatavat

yksittäisissä kiusaamistapauksissa:

keskustelemme kiusaajien ja kiusattujen kanssa ja pyrimme löytämään myönteisiä toimintamalleja asioiden ratkaisemiseksi

keskustelemme yhdessä osallisien ja heidän vanhempiensa kanssa

käytämme Kiva-koulumenetelmää ja materiaaleja

ohjaamme tarvittaessa niin kiusatun kuin kiusaajankin tukipalvelujen piiriin

teon sovittaminen/hyvittäminen sovitaan yhdessä

seuraamme kiusaajien käyttäytymistä ja vahvistamme oikeita käyttäytymismalleja

sovimme tavoitteet käyttäytymisen muutokselle ja teemme siihen liittyvät sopimuk-set

seuraamme sopimusten noudattamista

käsittelemme ongelmatilanteita tarvittaessa oppilashuoltotyöryhmässä

koulun työntekijöillä on lakisääteinen velvollisuus tehdä tarvittaessa lastensuojeluil-moitus

Ennaltaehkäisevä työ luokan tasolla:

järjestämme luokkakohtaisia vanhempainiltoja opetussuunnitelman mukaan

seuraamme kiusaamisongelmaa jatkuvasti ja tarvittaessa kartoitamme sitä mm. kyse-lyillä

keskustelemme luokissa käytöstavoista ja toisen huomioonottamisesta ja siten var-mistamme hyvän ja turvallisen oppimisympäristön edellytyksiä

valmennamme lapsia, miten toimitaan kiusaamistilanteissa

korostamme sitä, että kiusaamisesta kertominen ei ole kantelua

toimimme luokkahengen parantamiseksi

laadimme luokan omat toimintaohjeet hyvän ja turvallisen oppimisympäristön edis-tämiseksi.

Ennaltaehkäisevä työ koulun tasolla:

opetamme koulun säännöt ja toiminta-ajatukset kaikille lapsille

edellytämme, että jokainen toimii toista arvostaen ja hyvän ystävän tavoin oppimisti-lanteissa, välitunneilla sekä koulumatkoilla

käsittelemme aihealuetta opettajakokouksissa ja koulutamme itseämme ongelmati-lanteiden havaitsemiseen ja käsittelemiseen

valvomme tehokkaasti välitunteja

järjestämme yhteisöllisyyttä vahvistavia tapahtumia

kehitämme kummiluokkatoimintaa alakouluissa ja tukioppilastoimintaa yläkouluissa

toteutamme terveys- ja turvallisuuskasvatuksen projekteja eri luokilla

243

teemme tilannekartoitusta koulukiusaamisesta oppilaille ja koteihin suunnatuilla ky-selyillä

järjestämme koulun yhteisiä vanhempainiltoja yleisistä kasvatukseen liittyvistä asiois-ta

tuemme mahdollisen vanhempainyhdistyksen pyrkimyksiä lisätä yleistä kouluviihty-vyyttä

oppilashuoltoryhmässä suunnittelemme ennaltaehkäisevää toimintaa

Ennaltaehkäisevä työ kunnan tasolla:

kunta luo riittävät resurssit työn tekemiselle ja työssä jaksamiselle.

hankitaan atk-ohjelma tarvittavia kyselyjä helpottamaan

järjestetään kiusaamiseen ja lastensuojeluun liittyvää koulutusta

osallistutaan aktiivisesti tulevaan Kiva-koulu-projektiin.

Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja syntyneiden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme yh-

teistyötä kaikkien koulun sidosryhmien välillä. Oppilaita, koulun koko henkilöstöä ja van-

hempia kehotetaan ottamaan yhteyttä opettajaan, rehtoriin, terveydenhoitajaan tai kuraat-

toriin välittömästi kiusaamisen huomattuaan. Tärkeää on, että yksittäisen oppilaan ongel-

makäyttäytyminen ei uhkaa muiden oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Jotta

pystymme kaikin mahdollisin keinoin auttamaan sekä kiusattua että kiusaajaa heidän on-

gelmissaan, tarvitsemme koko yhteisössä riittävää informaation saamista ja jakamista.

SEURANTA

Seuranta on välttämätöntä. Kiusaamisen vastainen työ ei ole koskaan ohi. Seurantaa tapah-

tuu kaikilla tasoilla; yksilön, luokan, koulun ja kunnan tasoilla. Seurantaan osallistuvat opet-

taja, avustaja, vanhemmat, oppilastoverit, oppilashuoltoryhmä, rehtori, jne. riippuen aina

tapauksesta.

Yksittäisen kiusaamistapauksen seurannasta on tärkeää antaa palautetta niin oppilaalle kuin

vanhemmillekin. Mikäli kiusaaminen on jatkunut, jatketaan tulitoimia edelleen. Jos kiusaa-

minen on loppunut, siitä annetaan positiivista palautetta oppilaalle. Hänen kehitykselleen on

tärkeätä huomata, että hän on kyennyt korjaamaan käyttäytymistään. Koulun aikuisten on

varottava kiusaajan leiman antamista oppilaalle, koska leimaaminen helposti ohjaa tulevaa

käyttäytymistä. Kiusatun oppilaan hyvinvointia on seurattava ja tarvittaessa ohjattava hänet

tukipalvelujen piiriin.

Hyvän ja turvallisen kouluympäristön ylläpitäminen vaatii kaikkien tahojen avointa ja aktiivis-

ta yhteistyötä.

Näitä ohjeita voidaan täydentää koulu- tai luokkakohtaisilla lisäyksillä tapauskohtaisesti kou-

lun tarpeiden mukaan.

244

LIITE 4.

TOIMINTAOHJEITA

KOULUN

KRIISITILANTEISSA

245

TÄRKEÄT NUMEROT

Koulun osoite:

MUISTA RAUHALLISUUS!

YLEINEN HÄTÄNUMERO 112

Poliisi 112

Palo- ja pelastusasiat 112

Kangasalan terveyskeskus 03-5655 3000

Pälkäneen terveysasema 03-5655 4018

Luopioisten terveysasema 03-5655 4019

TAYS 03-311 611

Sosiaalitoimisto 03-57911

Seurakunta 040-7120560

Myrkytystietokeskus 09-471977

246

Yleiset toimintaperiaatteet kriisitilanteessa

Kriisitilanteessa ensisijainen toimintavastuu on ensimmäiseksi läsnä olevalla aikuisel-

la. Kriisiryhmän kutsuu koolle ensimmäisenä tiedon saanut ryhmän jäsen. Kokonais-

vastuu kriisitilanteiden hoitamisessa ja tiedottamisessa kuuluu koulun johtajalle.

Toimintamallit kriisitilanteissa vaihtelevat sen mukaan, minkälaisesta tilanteesta on

kyse ja kuinka suurta joukkoa ne koskettavat. Tärkeää on, että jokainen tietää en-

simmäiset askeleet: miten toimin oppilaan tai ryhmän kanssa, mistä saan lisäapua,

kenelle asiasta tiedotan. Koska tilanteen voi ensimmäiseksi kohdata myös oppilas

tai opiskelija, on tärkeätä, että he tietävät, mistä koulusta saa lisäapua.

Ensivaiheen jälkeen kriisiryhmän on kokoonnuttava sopimaan tukitoimista: miten toimitaan välittömän psyykkisen tuen varmistamiseksi ja miten asiasta tiedotetaan koteihin.

Kriisitilanteiden hoidossa voidaan erottaa välittömät tukitoimet ja jatkotoimet.

Välittömän tuen lisäksi kriisiryhmän on arvioitava tarvitaanko jatkossa tukitoimia,

kuinka kauan ja kenelle ne suunnataan.

Keskeinen kysymys tukitoimien suunnittelussa on, keitä kaikkia tapahtuma kosket-taa ja ketkä ovat tuen tarpeessa. Oppilaan kuolema koskettaa hänen vanhempiaan ja perhettään, luokkatovereita, ystäviä ja opettajia. Se voi järkyttää myös muita kou-lun oppilaita ja henkilökuntaa. Siksi on hyväksi käsitellä asiaa sekä koko koulun että oppilaan läheisten kanssa. Järkyttävät tapahtumat voivat koskettaa laajempaakin yhteisöä ja silloin joudutaan

pohtimaan yhteistyötä esim. lähikoulujen tai tiedotusvälineiden kanssa. Tiedotus-

vastuu on aina rehtorilla, jolle kaikki tiedotusvälineiden yhteydenotot tulee ohja-

ta. Tärkeätä on myös suojata kriisitilanteessa olevia oppilaita haastatteluilta.

247

ÄKILLINEN ONNETTOMUUS, TAPATURMA TAI

SAIRASTUMINEN

Ensimmäisenä paikalle tuleva: hälytä apua

ja anna ensiapua taitojesi mukaan.

↓

Kutsu terveydenhoitaja paikalle, jos mahdollista.

↓

Lähetä terveyskeskukseen, saattaja mukaan.

↓

Ilmoita huoltajalle.

↓

Huolehdi tapauksen nähneistä oppilaista.

248

OPPILAAN VAKAVA SAIRAUS

Sovi oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa, mitä kerrotaan ja ke-

nelle kerrotaan

↓

Sovituille henkilöille tarvittavat hoito-ohjeet kriittisten tilanteiden

varalle

↓

Rohkaise oppilastovereita pitämään sairastuneeseen yhteyttä

249

OPPILAAN KUOLEMA

Jos kuolema on tapahtunut koulussa tai koulumatkalla, rehtori on yhtey-

dessä poliisiin tai lääkäriin, joiden tehtävä on tiedottaa asiasta lähiomaisil-

le.

↓

Rehtori ottaa yhteyttä lähiomaisiin, esittää suruvalittelunsa ja tiedustelee,

miten he haluavat asiasta koulussa tiedotettavan.

↓

Koko koulun muistotilaisuus, lippu puolitankoon.

↓

Asian käsittely oppilaan omassa luokassa, tarvittaessa muissa luokissa.

Kuolemasta saa kertoa, kuolintavasta ei. Oppilaita autetaan purkamaan

tunteitaan ja ajatuksiaan.

↓

Oppilaiden tarve syvälliseen keskusteluun huomioitava, apuun voi pyytää

seurakunnasta, terveydenhoitajalta, kuraattorilta.

↓

Tarvittaessa järjestetään oppilaille ja henkilökunnalle psykologinen jälki-

puinti, jonka hoitaa ulkopuolinen asiantuntija.

↓

Koteihin tiedotetaan asiasta kirjeellä. Tarvittaessa järjestetään vanhem-

painilta muutamia päiviä tapahtuman jälkeen, jotta vanhemmat saavat

tukea lastensa auttamiseen.

↓

Osallistutaan hautajaisiin, jos perhe niin toivoo.

250

ITSEMURHAN UHKA

Suhtaudu aina vakavasti itsemurhauhkailuja ja vihjailuja esittä-

neeseen oppilaaseen (esim. ainekirjoituksessa esiin tulevat asiat).

Vihjailuja ei saa vähätellä.

↓

Pyri suoraan keskusteluun kuuntelun sijasta, esim. ”Mitä tarkoitat

sanoessasi, ettei elämällä ole mitään väliä?”

↓

Ohjaa terveydenhoitajan luokse keskustelemaan

↓

Jos itsemurhan uhka on suuri, saata oppilas terveydenhoitajan tai

kuraattorin luokse. Oppilasta ei saa jättää yksin.

↓

Terveydenhoitaja soittaa vanhemmille ja sopii jatkotoimista.

↓

Terveydenhoitaja tai kuraattori ohjaavat perhettä hakemaan

apua esim. koululääkäriltä, perheneuvolalta, psykiatriselta nuori-

sotyöryhmältä, seurakunnalta.

↓

Oppilashuoltotyöryhmä seuraa tilannetta yhteistyössä oppilaan

perheen kanssa.

251

ITSEMURHA TAI SEN YRITYS

Kutsu ambulanssi (112) ja ota yhteys poliisiin ja koulun kriisiryh-

mään. Poliisi tai lääkäri vie suruviestin kotiin.

↓

Huolehdi siitä, että oppilaat eivät pääse paikalle tai poistuvat heti

paikalta.

↓

Rehtori on yhteydessä kotiin.

↓

Tieto annetaan ensin henkilökunnalle ja kriisiryhmä sopii siitä, mi-

ten tieto annetaan oppilaille. Asiallisella informaatiolla ja tuella

ehkäistään uusia itsemurhia.

↓

Kootaan oppilaat opetusryhmiin ja tiedotetaan tapahtumasta.

Kerrotaan tosiasiat.

↓

Opettaja ohjaa välitöntä tukea ja apua tarvitsevat oppilaat kriisi-

ryhmän luokse.

↓

Kuolleen ystäville ja luokalle on järjestettävä psykologinen jälki-

puinti, samoin opettajille.

252

↓

Itsemurhaa on aina käsiteltävä oppilaiden kanssa, koska nuorten

itsemurhilla on todettu olevan mallivaikutusta toisiin nuoriin. On

tärkeätä korostaa, ettei kenenkään tarvitse jäädä vaikeuksineen

yksin ja sitä, ettei tekoa ihannoida sankarillisena ratkaisuna.

↓

Kuolemantapauksessa kunnioitetaan omaisten toiveita muisto-

hetken ja hautajaisten suhteen.

↓

Oppilaat voivat tarvita tukea muutaman kuukauden tapahtuman

jälkeen. Tuki voi olla esimerkiksi asiantuntijan vetämiä yksilö- tai

ryhmäkeskusteluja.

253

VAKAVA VÄKIVALTA TAI SEN UHKA

Toimi rauhallisesti

↓

Kehota väkivallan lopettamiseen

↓

Rauhoita kärsivällisesti

↓

Yritä estää väkivallan jatkuminen

↓

Pyydä apua koulun lähimmältä työntekijältä

↓

Tiedota rehtorille

↓

Tarvittaessa soitto tehdään rikosilmoitus poliisille tai lastensuoje-

luilmoitus sosiaalitoimistoon. Jos väkivallan kohteena on alle 15-

vuotias, on lieväkin pahoinpitely virallisen syyttäjän alainen rikos.

↓

Yhteys sekä uhrin että tekijän huoltajiin

↓

254

Oppilaiden keskinäisen väkivaltatilanteen käsittelyä jatketaan

myöhemmin koulussa asianosaisten kesken.

↓

Väkivaltatilanteen luonteesta ja vakavuudesta riippuu, käsitel-

läänkö tilannetta muidenkin oppilaiden kanssa.

255

AKUUTTI KIUSAAMISTAPAUS

Älä koskaan kulje ohi. Puutu tilanteeseen.

↓

Ota selville henkilöllisyydet.

↓

Välitä tieto luokanopettajalle/valvojalle ja kiva-tiimille.

↓

Kiva-tiimi tai oma opettaja puhuttelee kiusaajan, kiusatun ja

mahdolliset tilanteen nähneet oppilaat.

↓

Kirjaa asiat ja toimita ne rehtorille.

↓

Rehtori tai Kiva-tiimi ilmoittaa asiasta oppilashuoltotyöryhmälle,

jotta kiusatun tukemisesta ja kiusaajan ohjaamisesta voidaan

huolehtia.

↓

Kiusaajalle koulun käytännön mukainen seuraamus.

↓

Ilmoitus sekä kiusatun että kiusaajan vanhemmille,

↓

256

Tilanteen seuraaminen kiusaamisen jatkumisen varalta.

↓

Rehtori ilmoittaa vakavat tapaukset sekä poliisille että sosiaali-

toimeen.

PÄIHTYNYT OPPILAS KOULUSSA

Älä poistu paikalta, lähetä sana rehtorille ja terveydenhoitajalle

↓

Rauhoita tilannetta puhumalla, siirrä oppilas suojattuun paikkaan

↓

Rehtori tai terveydenhoitaja tarkistaa tilanteen

↓

Oppilaan siirto terveydenhoitajan tilaan.

Jos tilanne on vaarallinen, soita 112.

↓

Ilmoitus kotiin

↓

Ilmoitus sosiaalitoimeen

Jos oppilas karkaa, soita 112, selitä tilanne ja kysy neuvoa.