10 kaupunkiseudun vÄestÖennuste - porvoo...2010-2017 koko ajanjakson ajan vuoteen 2040 saakka,...
TRANSCRIPT
Porvoonkaupungin
väestöennuste vuoteen 2040
Maakuntien väestöennuste 2017-2040 ja
Uusimaa
▪ MDI:n ennusteen mukaan Uudenmaan
väestö kasvaa vuosien 2017-2040 aikana:
+292 622 asukkaalla
+17,7 prosentilla
▪ Ennusteen perusteella Uudellamaalla asuu
yhteensä 1 948 246 asukasta vuonna 2040.
▪ Trendivaihtoehdossa Uudenmaan väkiluku
kasvaa 19,3 prosentilla.
▪ Uudenmaan väestö kasvaa 19 704 henkilöä
vähemmän matalamman syntyvyyden
skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon.
Suhteellinen kasvu jää 1,2 prosenttia
heikommaksi.
Uudenmaan maakunnan
ennuste1948246
1928542
1600000
1650000
1700000
1750000
1800000
1850000
1900000
1950000
2000000
MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015
Maakuntien
määrällinen ja
suhteellinen
väestönkehitys
vuosina 2017-2040
6178
20,9
Työikäisten, lasten ja iäkkäiden väestönmuutos (%) maakunnittain 2017-2040
45,4 11,6 %14,9
+ 3 + 1 + 19
Väestönkehityksen osatekijät maakuntien väestöennusteessa 2017-2040
71 2339 3768
Keskeisimmät nostot maakuntien ennusteista
1. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien 2017-2040 aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä 328 000 asukkaalla.
2. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosina 2017-2040. Seitsemässä maakunnassa väkiluku laskee yli 10 prosenttia, ja kahdessa näistä jopa yli 15 prosenttia. Supistuvissa 15 maakunnassa väkiluku laskee lähes 240 000 asukkaalla.
3. Työikäisen väestön määrä (15-64-vuotiaat) kasvaa vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla vuosien 2017-2040 aikana. Pirkanmaalla työikäisen väestön määrä kääntyy lasku-uralle 2030-luvulla. Työikäisen väestön määrä laskee kahdessa maakunnassa peräti neljänneksellä nykyiseen verrattuna.
4. Alle 15-vuotiaan väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan vain Ahvenanmaalla, jossa lasten määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Kuudessa maakunnassa lasten määrä vähenee noin kolmanneksella (yli 30 %).
5. Eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä kasvaa kaikissa maakunnissa. Iäkkäiden määrä kasvaa määrällisesti ja suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa on tälläkin
hetkellä vähän eläkeikäisiä, kuten Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Iäkkäiden kasvu on maltillista niissä maakunnissa, jotka ovat aikaisemmin kokeneet vastaavan muutoksen, kuten Kainuussa.
6. Väestö vähenee useimmissa maakunnissa etenkin negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi (syntyneet-kuolleet). Luonnollinen väestönlisäys on positiivinen vain kolmessa maakunnassa vuosina 2017-2040. Lukuun ottamatta kolmea maakuntaa supistuvissa maakunnissa luonnollinen väestönlisäys oli merkittävin väkilukua vähentävä tekijä.
7. Nettosiirtolaisuus on positiivista kaikissa maakunnissa ennustejakson aikana. Joka toisessa maakunnassa nettosiirtolaisuus korvaa maan sisäisestä muuttoliikkeestä kärsityt muuttotappiot.
8. MDI:n ennusteen mukaan enemmän kuin joka kolmas (35 %) suomalainen asuu Uudellamaalla vuonna 2040 (nyt 30 %). Enemmän kuin joka toinen (55,8 %) asuu kasvukolmion alueella (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme).
Porvoon kaupungin väestöennuste 2017-2040
Porvoon ennuste
▪ MDI:n ennusteen mukaan Porvoon kaupunki kasvaa
vuosien 2017-2040 aikana:
+6 861 asukkaalla
+13,2 prosentilla
▪ Ennusteen perusteella Porvoon kaupungissa asuu
yhteensä 57 020 asukasta vuonna 2040.
▪ Trendiennuste perustuu olettamaan, että muutto-
liikkeen taso on määrällisesti vastaava kuin vuosina
2010-2017 koko ajanjakson ajan vuoteen 2040 saakka,
jonka vuoksi trendiennuste jää heikommaksi kuin
MDI:n ennuste. Trendiennusteen mukaan Porvoon
väkiluku kasvaisi vain 3,2 prosenttia.
▪ Syntyvyyden lasku 5 prosentilla tarkoittaisi, että
Porvoon väestönkehitys jää 523 henkilöä (0,9%)
heikommaksi
▪ MDI:n ennusteen mukaan Porvoon kaupunki tulee
kasvamaan selvästi vahvemmin kuin Tilastokeskuksen
vuoden 2015 ennusteessa. MDI:n ennusteen mukaan
Porvoon kaupungissa asuu 3 137 henkilöä enemmän
vuonna 2040 kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015
ennusteen mukaan.
▪ Ennusteen mukaan Porvoon väkiluku kasvaa koko
ajanjakson ajan.
57020
56497
48000
49000
50000
51000
52000
53000
54000
55000
56000
57000
58000
MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendiennuste TK2015
Porvoon vuotuinen
väestönlisäys▪ Kuviossa on kuvattu MDI:n ennusteen
perusteella Porvoon väestönlisäystä
vuosittain.
▪ Porvoon väestönlisäys on vahvasti
positiivista koko ajanjakson ajan.
▪ MDI:n ennusteen mukaan Porvoon väkiluku
kasvaa keskimäärin 298 asukkaalla ennus-
teajanjakson aikana. Väestönlisäyksen
trendi on kasvava koko ajanjakson aikana:
kasvu painottuu etenkin ennusteajanjak-
son alkupuolelle
▪ Porvoon väestö kasvaa keskimäärin 0,57
prosentilla vuosien 2017-2040 aikana.
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
Toteutunut väestönlisyäs Ennuste
Väestönkehityksen osatekijät▪ Porvoon väestöä kasvattavat muuttovoitot maan sisäisestä muuttoliik-
keestä sekä nettosiirtolaisuus.
▪ Vuosien 2017-2040 aikana Porvoon kaupunki saa MDI:n ennusteen
mukaan 5 251 henkilöä muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä
ja 3 364 henkilöä kansainvälisestä muuttoliikkeestä.
▪ Maan sisäisen muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta on 61
prosenttia ja nettosiirtolaisuuden 39 prosenttia.
▪ Luonnollinen väestönlisäys on huomattavan negatiivista vuosien
2017-2040 aikana.
▪ Porvoossa syntyneiden lasten määrä on laskenut voimakkaasti
2010-luvulla. Vuonna 2017 Porvoossa syntyi 21 prosenttia
vähemmän lapsia kuin vuonna 2010. Ennusteen oletuksen on että
hedelmällisyysaste pysyy viimevuosien tasolla. Tämän johdosta
Porvoossa syntyneiden määrä kasvaa maltillisesti tarkastelujakson
aikana, sillä muuttoliike kasvattaa hedelmällisessä iässä olevien
asukkaiden määrää Porvoossa.
▪ Kuolleiden määrä kasvaa voimakkaasti tarkastelujakson aikana,
johtuen väestön ikärakenteen vanhentumisesta. Kuolleisuus on
koko ajanjakson ajan syntyvyyttä suurempaa.
Syntyvyys ja kuolleisuus
5251
3364
-1755
-4000
-2000
0
2000
4000
6000
Maan sisäinenmuuttoliike
Nettosiirtolaisuus Luonnollinenväestönlisäys
Yhteensä vuosina 2017-2040
300
350
400
450
500
550
600
650
700
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
Toteutunut syntyneet Toteutunut kuolleet Syntyneet Kuolleet
Tulo- ja lähtömuutto maan
sisällä▪ Alla olevassa kuviossa kuvataan tulo- lähtömuuttoa Porvoon ja muun
maan välillä MDI:n ennusteen mukaan. On huomionarvoista, että
ennuste ei kuvaa täsmällisesti vuositason vaihtelua vaan pidemmän
jakson kokonaistrendiä.
▪ Ennusteen perusteella tulomuuttojen määrä kasvaa tasaisesti 2030-
luvulle saakka, jonka jälkeen tulomuuttojen määrät vähentyvät maltil-
lisesti. Porvooseen tehdään keskimäärin 2 273 tulomuuttoa vuodessa.
▪ Lähtömuuttojen määrä Porvoosta vähenee voimakkaasti ennustejakson
aikana. Lähtömuuttojen vähentyminen perustuu muuttoalttiiden ikäluok-
kien pienentymiseen: tulevaisuudessa muuttoalttiita henkilöitä on
vähemmän. Porvoosta tehdään keskimäärin 2 044 lähtömuuttoa
vuodessa.
▪ Kuviossa on kuvattu Porvoon maan sisäistä nettomuuttoliikettä vuosittain
ajanjaksolla 2018-2040.
▪ MDI:n ennusteen mukaan Porvoon muuttovoitot kasvavat merkittävästi
ajanjakson aikana. Kasvu on tasaista koko ajanjakson ajan.
▪ Porvoo saa ennusteen mukaan keskimäärin 228 henkilöä vuodessa
muuttovoittoa vuosien 2017-2040 aikana.
▪ Porvoon muuttovoitot perustuvat pitkälti pääkaupunkiseudun ennus-
tettuun kasvuun, joka lisää myös Porvoon vetovoimaisuutta, kun osa
kasvavista muuttovirroista hakeutuu Porvooseen. Lisäksi muuttoalttii-
den ikäluokkien pienentyminen vähentää, ainakin väliaikaisesti, Porvoon
lähtömuuttoa.
Maan sisäinen nettomuutto
1800
1900
2000
2100
2200
2300
2400
Tulo- ja lähtömuutto
Tulo Lähtö
0
50
100
150
200
250
300
350
Nettomuutto
Netto
Tavoiteltava työllisyysaste, jotta taloudellinen
huoltosuhde pysyy vuoden 2017 tasolla
▪ Alla olevassa kuviossa on kuvattu, miten Porvoon työllisyysasteen
pitäisi kehittyä tulevaisuudessa, jotta Porvoon taloudellinen
huoltosuhde pysyy vähintään vuoden 2017 tasolla. Taloudellinen
huoltosuhde kuvaa työllisten osuutta suhteessa muuhun väestöön, ja
on yksi parhaimmista alueen elinvoimaisuudesta kertovista
indikaattoreista.
▪ Vuonna 2017 Porvoon taloudellinen huoltosuhde oli 126,4, eli Por-
voossa oli 124,6 ei-työllistä 100 työllistä kohden. Arvo on yksi koko
maan vahvimmista. Porvoon työllisyysaste oli 75,3 % vuonna 2017.
▪ Koska työikäisen väestön osuus vähenee ennustejakson aikana, Por-
voon työllisyysasteen tulee nousta tasaisesti koko ajanjakson ajan.
Vuonna 2040 Porvoon työllisyysasteen tulee olla vähintään 78,7 %,
jotta Porvoon taloudellinen huoltosuhde pysyy nykytasolla.
Piirakkakuviossa on kuvattu Porvoon lasten, työikäisten ja eläkeikäis-
ten osuuksia koko kaupungin väestöstä vuonna 2017 ja 2040.
Vuosien 2017-2040 aikana:
▪ Alle 15 -vuotiaiden määrä vähenee 390 henkilöllä (-4,5%)
▪ Työikäisten määrä kasvaa 2 576 henkilöllä (+8,3%)
▪ Eläkeikäisten (yli 65) määrä kasvaa 4 675 henkilöllä (+45,9%)
Tällä hetkellä noin joka viides porvoolainen on yli 65-vuotias.
Vuonna 2040 hieman yli joka neljäs on yli 65-vuotias.
Porvoon ikärakenne 2017 ja 2040
78,7 %
75%
76%
76%
77%
77%
78%
78%
79%
79%
Vaadittu työllisyysaste
18 %
62 %
20 %
Väestö 2017
Alle 15 15-64 Yli 65
15 %
59 %
26 %
Väestö 2040
Alle 15 15-64 Yli 65
Porvoon
huoltosuhteiden kehitys▪ Kuviossa on kuvattu MDI: ennusteen perusteella Porvoon
väestöllisen huoltosuhteen (ei-työikäiset suhteessa 100
työikäistä kohden) ja vanhushuoltosuhteen (yli 65-vuo-
tiaat suhteessa 100 työikäistä kohden) vuosien 2015-2040
aikana.
▪ Porvoon väestöllinen huoltosuhde vastaa tällä hetkellä
koko maan keskimääräistä tasoa, ja kehitys tulee
jatkumaan samankaltaisena kuin keskimäärin koko
maassa. Vuonna 2040 Porvoossa asuu 67,7 ei-työ-
ikäistä 100 työikäistä kohden: Väestöllinen huolto-
suhde heikkenee 13,3 prosentilla vuosien 2017-2040
aikana.
▪ Porvoon vanhushuoltosuhde on tällä hetkellä hieman
koko maan tasoa matalampi. Porvoon vanhushuolto-
suhde heikkenee koko maan huoltosuhdetta vastaavalla
tavalla. Vuonna 2040 Porvoon vanhushuoltosuhde on yhä
hieman koko maan tasoa ”kilpailukykyisempi”. Porvoon
vanhushuoltosuhde heikkenee yhteensä 34,8 prosen-
tilla vuosien 2017-2040 aikana. Tällöin Porvoossa
asuu 43,9 yli 65-vuotiaista 100 työikäistä kohden.
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
Vanhushuoltosuhde Vanhushuoltosuhde koko maa
Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde koko maa
Alle 7-vuotiaiden ja 7-17-
vuotiaiden määrän kehitys
Kuviossa on kuvattu MDI: ennusteen perusteella Porvoon alle 7-vuotiaiden ja 7-
17-vuotiaiden ikäluokkien kehitys ajanjaksolla 2010-2040.
▪ Porvoon alle 7-vuotiaiden lasten määrä on laskenut 2010-luvulla. Alle 7-
vuotiaiden määrä on laskenut 6,7 prosentilla (269 henkilöä) vuosien 2010-
2017 aikana. Syntyvyyden laskun vuoksi tulevat ikäkohortit ovat pienempiä.
▪ MDI:n ennusteen mukaan alle 7-vuotiaiden määrät alenevat 2020-luvun
alkuun asti. Vuonna 2023 on ennusteen mukaan 16 prosenttia (-631) vähem-
män lapsia kuin vuonna 2010. Tämän jälkeen muuttoliike lisää maltillisesti
alle 7-vuotiaiden lasten määrää: ennusteen mukaan lasten määrä on 7,7 %
matalampi vuonna 2040 kuin vuonna 2010
▪ Syntyvyyden lasku ei heijastu vielä 7-17-vuotiaisiin: MDI:n ennusteen mu-
kaan ikäluokan koko kasvaa vielä 2020-luvulle asti. Huippuvuonna 2021 on
ennusteen mukaan 7-17-vuotiaita 2,4 prosenttia (+164) enemmän kuin
vuonna 2017
▪ Alentunut syntyvyys heijastuu 2020-luvulla 7-17-vuotiaiden määrään: ikäluo-
kan koko laskee 2030-luvulle asti. Vuosien 2020-2034 aikana ikäluokan koko
supistuu 10,5 prosentilla (-737). Tämän jälkeen ikäluokan koko lähtee jälleen
loivaan nousuun.
▪ Jos syntyvyys joko kasvaa tai vähenee vuoden 2018 tasosta tulevaisuu-
dessa, tämä heijastu merkittävästi alle 18-vuotiaiden ikäluokan
kehitykseen
3000
3300
3600
3900
4200
4500
4800
5100
5400
5700
6000
6300
6600
6900
7200
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
Toteutunut alle 7 Toteutunut 7-17 Alle 7 7-17
Nuorten ja nuorten aikuisten kehitys
Kuviossa on esitetty 18-24 ja 25-34-vuotiaiden ikäluokkien kehitys vuosien
2010-2040 aikana Porvoossa.
▪ Nuorten (18-24 –vuotiaat) määrän kehitys on ollut vaihtelevaa 2010-luvul-
la ja on vaihtelevaa myös lähitulevaisuudessa. Porvoon muuttotappiot
kohdistuvat nuoriin rajallisen koulutustarjonnan vuoksi. MDI:n ennus-
teen mukaan nuorten ikäluokan koko vaihtelee 3 577 henkilön
(vuonna 2020) ja 4 145 henkilön (vuonna 2033) välillä. Nuorten määrä
supistuu tarkastelujakson alussa, mutta kääntyy kasvuun vuodesta 2020
lähtien. Kasvu taittuu 2030-luvulla, kun 2010-luvun alhaisen synty-
vyyden ikäluokat tulevat muuttoalttiiseen ikään.
▪ Porvoo saa muuttovoittoa 25-34 -vuotiaista nuorista aikuisista. Ikäluokka
on tärkeä tulevan kehityksen kannalta, sillä nuorten paikkaan liittyvillä
valinnoilla on suuret kerrannaisvaikutukset. Nuorten aikuisten määrä on
kasvanut 2010-luvulla, ja kasvu jatkuu ennusteen mukaan koko
ajanjakson ajan. Kasvu on vaihtelevaa 2020-luvulla, mutta 2030-
luvulla ko. ikäluokka kasvaa voimakkaasti: kasvu perustuu etenkin
kasvaviin muuttovoittoihin tästä ikäluokasta.
▪ Syntyvyydessä tapahtuvat tulevat muutokset eivät enää vaikuta
merkittävästi 18-34-vuotiaiden määrän kehitykseen vuosina 2017-2040. 3000
3300
3600
3900
4200
4500
4800
5100
5400
5700
6000
6300
6600
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
Toteutunut 18-24 Toteutunut 25-34 18-24 25-34
▪ Kuviossa on kuvattu Porvoon aikuisväestön eli 35-49 - ja 50-64 –
vuotiaiden ikäluokkien kehitystä vuosien 2010-2040 aikana
▪ 35-49-vuotiaiden määrä on vähentynyt merkittävästi Porvoossa
2010-luvun aikana. MDI:n ennusteen mukaan 35-49-vuotiaiden
määrä kääntyy kuitenkin 2020-luvun alussa nousuun. Porvoossa asuu
ennusteen mukaan 10 % enemmän 35-49 –vuotiaita kuin vuonna
2017. Ikäluokan kasvu perustuu kasvaviin muuttovoittoihin 35-49-
vuotiaista sekä ajanjakson alkuvaiheessa 25-34 –vuotiaista nuorista
aikuisista.
▪ 50-64-vuotiaiden määrän kehitys on suhteellisen tasaista 2030-luvun
puoliväliin asti. Tämän jälkeen ikäluokan kehitys kääntyy kasvuun.
Vuonna 2040 Porvoossa asuu ennusteen mukaan noin 5 % enemmän
50-64 –vuotiaita kuin vuonna 2017
▪ Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset 2010-luvulla eivät ehdi
näkymään 30-64-vuotiaiden ikäluokassa ennustejakson aikana.
Aikuisten ikäluokkien kehitys
9000
9300
9600
9900
10200
10500
10800
11100
11400
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
Toteutunut 35-49 Toteutunut 50-64 35-49 50-64
▪ Kuviossa on kuvattu Porvoon yli 65-vuotiaiden ikäluokkien
kehitystä vuosien 2010-2040 aikana.
▪ Porvoossa asuvien 65-74-vuotiaiden määrä on kasvanut
voimakkaasti vuosina 2010-2017 (+43 %/+1841 henkilöä). Ikäryhmä
kasvaa 2020-lun alkuun saakka. Vuosina 2020-2040 ikäluokan
koko vaihtelee 6 000 ja 6 350 asukkaan välillä: vaihtelu
perustuu pitkälti tulevien ikäkohorttien kokoeroihin. Muuttoliike
pysyy koko ajanjakson vähäi-senä 65-74-vuotiaiden ikäryhmässä.
▪ Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ”räjähdysmäisesti” vuosien 2017-
2040 aikana. Porvoossa asui 4 046 yli 75-vuotiasta henkilöä vuonna
2017. Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä
kaksinkertaistuu (+109 %). Yli 75-vuotiaiden määrän kehitys on
todennäköistä, sillä kyseisessä ikäryhmässä ei ole juurikaan
muuttoliikettä.
▪ Yli 65-vuotiaiden ikäluokissa maan sisäisen muuttoliikkeen sekä
kansainvälisen muuttoliikkeen vaikutus ikäluokkien kokoon
jäänee vähäiseksi: tuleva väestönkehitys vanhemmissa ikäluokissa
on lähes täysin riippuvaista tulevien ikäluokkien koosta sekä kuol-
leisuuden kehityksestä.
Yli 65-vuotiaiden ikäryhmien kehitys
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
7500
8000
8500
9000
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
Toteutunut 65-74 Toteutunut Yli 75 65-74 Yli 75
Yhteenveto Porvoon ennusteesta1. Porvoon kaupunki kasvaa huomattavasti MDI:n ennusteen mukaan
vuosina 2017-2040. Porvoon väkiluku kasvaa ennusteen mukaan 6 831
henkilöllä (13,2 %). Porvoon väkiluku nousee tasaisesti koko ennus-
tejakson ja saavuttaa noin 57 000 asukkaan rajapyykin vuonna 2040.
Porvoon kasvu on selvästi nopeampaa kuin Tilastokeskuksen vuoden
2015 väestöennusteessa.
2. Porvoon hyvä väestönkasvu perustuu etenkin muuttovoittoihin maan
sisältä: muuttovoitot kasvavat ennusteen mukaan etenkin Helsingin
seudulta. Helsingin seutu saa ennusteen mukaan väestönlisäystä noin
300 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä, joka lisää myös Porvoon
suuntautuvia muuttovirtoja ja jatkomuuttoja. Porvoo integroituu
muuttoliikkeen, pendelöinnin ja työasialiikkuvuuden lisääntymisen
vaikutuksesta vielä nykyistä kiinteämmin osaksi Helsingin seudun
työmarkkinoita. Porvoon tulevan väestönkehityksen kannalta
pääkaupunkiseudun tulo- ja lähtömuuttojen määrä on avaintekijä.
Lisäksi maahanmuutto lisää Porvoon väestöä, mutta sen merkitys on
maan sisäistä muuttoliikettä vähäisempi.
3. Porvoossa syntyvyys on alentunut voimakkaasti muun maan tavoin
2010-luvulla. Porvoon luonnollinen väestönlisäys on ennakoitua hei-
kompaa. Syntyneiden määrä jää kuolleita alhaisemmaksi koko ennus-
tejakson ajan. Alhainen syntyvyys heijastuu nuorten ikäluokkien
tulevaan kehitykseen varsinkin alle 18-vuotiaiden määrän kehityksessä.
Jos syntyvyys pysyy vuoden 2018 tasolla ajanjakson aikana,
syntyneiden määrä kasvaa hieman ajanjakson aikana nuorten
aikuisten muuttovoittojen ansiosta, mutta syntyneiden määrät eivät
tule oletettavasti tavoittamaan koko ajanjakson aikana 2010-luvun
alun tasoa.
4. Porvoon väestörakenne vanhenee muun maan tavoin: joka viides
porvoolainen oli yli 65-vuotias vuonna 2017 ja joka neljäs vuonna
2040. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 50 % ajanjakson aikana.
Porvoon tilannetta kohentaa moneen muuhun alueeseen verrattuna
työikäisen väestön kasvu samanaikaisesti: työikäisten määrä kasvaa
ennusteen mukaan 8,3 prosenttia ajanjakson aikana. Lasten määrä
vähenee maltillisesti. Porvoon huoltosuhteet heikkenevät iäkkäiden
määrän suuren kasvun vuoksi. Jos Porvoon taloudellinen huoltosuhde
haluttaisiin pitää nykytasolla, se edellyttäisi työllisyysasteen nousua
3,4 %-yksiköllä vuoteen 2040 mennessä.
5. Porvoossa etenkin 25-34 -vuotiaiden nuorten aikuisten määrä kasvaa
vuosien 2017-2040 aikana. Tämä luo merkittäviä positiivisia kerran-
naisvaikutuksia alueen tulevan kehittämisen kannalta. Nuorten
aikuisten muuttovoitot vaikuttavat myönteisesti potentiaalisessa
synnytysiässä olevien naisten määrään. Porvoon eri ikäluokkien kasvu-
paine on suurin yli 75-vuotiaissa, jossa ikäryhmän suhteellinen osuus
kaksinkertaistuu nykytasoon verrattuna.
Liitteet
Miten väestöennuste toteutettiin?
▪ Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja
kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto)
▪ Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotisikäryhmän kehitys
projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi
alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen.
▪ MDI:n ennusteen oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin
keskimäärin vuosina 2015-2017 koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka
huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla.
▪ Syntyvyyden oletuksena on, että ikäluokittaiset hedelmällisyysasteet pysyvät 15-30-vuotialla vuoden 2018 tasolla ja yli 30-vuotialla
vuosien 2016-2018 tasolla. Hedelmällisyysasteet perustuvat Porvoossa syntyneiden määriin.
▪ Kuolleisuus perustuu Uudenmaan väestön kuolemanvaaroihin vuosina 2010-207, huomioiden 2010-luvulla tapahtuneet muutokset,
alueelliset erityspiirteet sekä odotettavissa olevan eliniän nousun vuosien 2017-2040 aikana.
▪ Nettosiirtolaisuuden oletuksena on, että maahan ja maastamuutto pysyy vuosien 2010-2018 tasolla, lukuun ottamatta vuotta 2016,
johon heijastuu vuoden 2015 poikkeuksellinen maahanmuutto.
Miten syntyvyys laskettiin
▪ Syntyvyys perustuu alueen 15-49 –vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisillä (erikois)hedelmällisyys-
luvulla.
▪ Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat
huomioiduksi. Porvoon kaupungin syntyvyys perustuu Porvoon omiin syntyneiden määriin.
▪ Ikäryhmän 15-30 –vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30–vuotiaiden
ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa.
▪ Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
▪ Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa. Syntyvyys on laskenut voimakkaasti koko
maassa 2010-luvun ajan.
Miten kuolleisuus laskettiin?
▪ Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien 2010-2017 kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryh-
missä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan
viisivuotisryhmän sisällä. Porvoon kuolleisuus perustuu Uudenmaan kuolleisuuteen, ilman Helsingin seutua.
▪ Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen
edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin tai matalamman
väestöpohjanalueella vastaavan kuolleisuuden alueen kuolleisuuteen.
▪ Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien 2010-2017 aikana.
▪ Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen
kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina 2018-2040.
▪ Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa
vaikuttava tekijä.
Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin?
▪ MDI:n ennusteessa muuttoliikkeen kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin.
Muuttoalttiudet perustuvat vuosien 2015-2017 muuttoliikkeeseen.
▪ Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset
muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet perustuvat 5-vuotisikäluokkiin,
mutta muuttoaltteimmissa ikäluokissa (15-34 -vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin. Alueen
sisällä ja alueelle ulkopuolelta muuttaneet lasketaan käyttäen samalta ajanjaksolta laskettuja kertoimia,
jotka määrittävät kunkin kunnan tulo- ja lähtömuuton alueen sisällä ja ulkopuolella.
▪ MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen
vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos
tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys
hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä.
▪ Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson
ajan.
Miten nettosiirtolaisuus laskettiin?
▪ Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2010-
2018. Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto.
▪ Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko
ajanjakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto.
▪ Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton
vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa.
▪ Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus
jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2)
ENNUSTEEN
KOMPONENTTI
TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE
SYNTYVYYS Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyys-
alueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään 35 000-70
000 asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta
vastaavien kuntien kanssa. 14-50 -vuotiaille naisille on
laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden
edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän
vakiona koko ajanjakson ajan.
Yli 50 000 asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue.
Tätä pienemät alueet yhdistetään osaksi laajempaa
vastaavaa aluetta. 15-49 -vuotiaille naisille lasketaan
viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime
vuoteen, tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen.
Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson
ajan.
KUOLLEISUUS Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukas-
luvultaan yli 175 000 asukkaan kunnat ovat omia
kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty 150
000-400 000 asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan
kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan
vuosien 2008-2014 ikävakioidun kuolleisuuden
perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä
vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17 vuotiaiden ja yli
90-vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta
Kuolleisuus perustuu vuosien 2010-2017 kuolleisuuteen,
jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana.
Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava
alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään
pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman
alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi,
siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty
alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20–vuotiaiden ja yli
90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan
arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden
vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu
Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.
ENNUSTEEN
KOMPONENTTI
TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE
KUNTIEN VÄLINEN
NETTOMUUTTO
Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0–6- ja 16–44-
vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina 2010–
2014. Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita,
pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen
alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15
suurmuutto-alueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja
väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien
avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikä-
ja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä
muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista
muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen
edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan
pysyvän samoina koko ajanjakson ajan.
MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin
suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien 2015-2017 aikana.
Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu
ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin.
Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain.
Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin
ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle.
NETTOMAAHAN-
MUUTTO
Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan
olevan 14 000 vuonna 2015 ja tämän jälkeen 17 000 henkilöä
vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaa
vuosien 2010-2014 jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan
jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton
osuus-kertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille
perustuen tulomuuton osuuskertoimiin.
Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan
maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä
lasketaan käyttämällä vuosien 2010-2018 keskiarvoa ilman vuotta 2016
kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton
ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien 2010-
2017 aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia).
Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan
pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2)
Ennusteen lähteet
Kuolleisuuden lähteet:
▪ Tilastokeskus: kuolleet
▪ Tilastokeskus: väestörakenne
▪ Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet
▪ THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus
Syntyvyys lähteet:
▪ Tilastokeskus: Syntyvyys
▪ Tilastokeskus: Väestörakenne
Maan sisäinen muuttoliike lähteet:
▪ Tilastokeskus: muuttoliike
▪ Tilastokeskus: väestörakenne
▪ Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset
Kansainvälinen muuttoliike:
▪ Tilastokeskus: muuttoliike
@MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDImdi.fi