12.3.2013 Teemaseminaari: Tulevaisuuden ammattiopisto ja ECVET

Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään

Meri MerkkiniemiKTM, NTM ProjektikoordinaattoriOulun seudun ammattikorkeakouluAmmatillinen opettajakorkeakouluOpetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutusmeri.merkkiniemi@oamk.fi040 1415278

Opetushallitus käynnisti syksyllä 2012 viisi eri työryhmää, joiden tavoitteena on koota yhteen parhaita käytänteitä ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeiden helmistä. Pohjois-Suomen hanketoimijoiden muodostaman ryhmän teema on Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään. Kaikkien työryhmien työskentelyn tuloksena syntyy Opetushallituksen Edu.fi-sivustolle uusia sisältöjä sekä artikkelijulkaisu RIKASTETTU & RAKASTETTU OPPIMINEN - Oivalluksia ja malleja osaamisperusteisen ammatillisen koulutuksen opetusjärjestelyiksi ja -menetelmiksi.

Pohjois-Suomen työryhmän jäsenet: Sanna Brauer, OAMKMeri Merkkiniemi, OAMKSirpa Karjalainen, OSAOJari Viitasalo, OSAOMika Kananen, OSAOJuha Saarikoski, OSAOPetri Saikkonen, PSK-AikuisopistoAri Manninen, Lapin Matkailuopisto Minna Taivassalo-Salkosuo, OPH

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ

• Laadukkaan ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa tarvitaan koulutuksen järjestäjien yhteistyötä elinkeinoelämän eri toimijoiden kanssa. Tuloksellinen työelämäyhteistyö edellyttää systemaattisuutta ja pyrkimystä pysyviin kumppanuuksiin.

• Yhteistyö rakentuu win-win periaatteen mukaisesti, kun kaikki osapuolet ovat valmiita resursoimaan yhteistyöhön Yhteistyö toimii parhaimmillaan, kun työ- ja elinkeinoelämän edustajat kytkevät oman yrityksensä todellista tai virtuaalista toimintaa ammattikoulutuksen yhteyteen.

• Ammatillisen koulutuksen tulee vastata alakohtaisia ja alueellisia koulutustarpeita. Oppilaitosten on aktiivisesti kytkettävä elinkeinoelämän asiantuntijoita mukaan tukemaan oppimista ja opettamista ammatillisessa koulutuksessa.

Työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta tulee vahvistaa kaikilla koulutusasteilla

• jatkuvuus ja systemaattisuus • kumppanuus• erilaiset verkostot • vastavuoroisuus • räätälöinti ja yksilöllisyys• rajojen madaltuminen• innovointi ja yhdessä kehittäminen

Laadukkaalle keskinäiselle yhteistyölle ominaisia piirteitä ovat:

Tulevaisuuden työelämäyhteistyön tunnussanoja, Opetusneuvos Seija Rasku OKM

YHTEISTYÖN HYÖDYTOPISKELIJA:•Työelämävalmiudet paranevat•Ammattitaito kehittyy•Työelämäyhteydet•Työkokemusta•Opiskelumotivaation paraneminen•Verkosto-osaaminen

TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄ•Osaavan työvoiman saatavuus•Koulutuksen sisältöön vaikuttaminen•Rekrytointi mahdollisuudet•Työelämässä toimivien ohjausvalmiudet kehittyvät ja valmiudet kehittää omaa työtä paranevat

OPETTAJA/OHJAAJA•Elinkeinoelämän asiantuntijoiden hyödyntäminen opetuksessa•Ammattitaidon ylläpitäminen•Oman osaamisen arviointi suhteessa työelämän osaamisvaatimuksiin•Omien ammatillisten asiantuntijaverkostojen ylläpito

OPPILAITOS•Koulutuksen työelämävastaavuuden lisääminen•Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen•Työssäoppimispaikkojen järjestäminen helpottuu•Opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittäminen työelämälähtöiseksi

INNOVAATIOPEDAGOGIIKKA

• Käytännön tasolla innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan lähestymistapaa oppimiseen ja opetukseen työelämälähtöisestä ja tutkimus- ja kehittämisosaamista painottavasta näkökulmasta. Innovaatiopedagogiikan avulla kehittyvät metataidot ovat avainasemassa puhuttaessa uudesta osaamisen ulottuvuudesta. Monialaisessa ympäristössä tapahtuvan tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla voidaan saada aikaan alueellisia innovaatioita ja lisätä yrittäjyyttä.

• Innovaatiopedagogiikkaa sovellettaessa keskiössä on oppijan aktiivisuus ja vastuullisuus oman oppimisensa ja osaamisensa kehittäjänä.

• Parhaimmillaan innovaatiopedagogiikka mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen yhteistyössä koulutussektorin ja työ- ja elinkeinoelämän välillä. Uudet toimintamallit kehittävät niin työelämää kuin koulutustakin.

Innovaatiopedagogiikka on osaamisen jatkuvaa parantamista, joka tuo työelämään uusia ideoita ja käytäntöjä. Innovaatiopedagogiikka yhdistää oppimisen, uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen.

YRITTÄJYYSKASVATUSYrittäjyyskasvatus ei ole ulkoista yrittäjyyttä liiketoiminnan näkökulmasta, eikä se aina merkitse sisäistä yrittäjyyttä. Tärkeintä on mahdollisuuksiin kasvaminen, yrittävyyteen oppiminen.

YRITTÄJYYSKASVATUS

• Ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatus on opetuksen perusteiden tasolla jakaantunut omaehtoiseen, sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Omaehtoisessa yrittäjyydessä yrittäjyyden ydin on muualla kuin liiketoiminnassa, omaehtoisen yrittäjyyden näkökulman mukaisesti opiskelija pohtii omaa yrittäjämäistä asennettaan ja käyttäytymistä myös sosiaalisissa ryhmissä.

• Sisäisessä yrittäjyydessä opiskelija kerryttää itselleen yrittäjämäisiä taitoja, joita nykyajan työelämässä tarvitaan jokaisessa asemassa. Kaikki työelämän perustaidot ovat tärkeitä yrittäjyyttä opittaessa: luovuus, riskinottokyky, tiimitaidot ja vuorovaikutustaidot.

• Opiskelijoita tulee kannustaa myös ulkoiseen yrittäjyyteen, joka on konkreettista yrittäjyyttä niillä riskeillä, mitä yrittäjyyteen kuuluu.

• Yrittäjyyskasvatus omana oppiaineenaan ei lisää yrittäjyyttä, vaan sen tulee olla integroituna muuhun oppimiseen liittyvään toimintaan Liiketoimintaosaaminen sopii itsenäiseksi opintokokonaisuudeksi

Toisen asteen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksessa tulee korostaa seuraavia teemoja: Sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen, ammatillisuuden mukaan ottaminen, ulkoisen yrittäjyyden tuominen konkreettiseksi ja ammattikasvu yrittäjyyskasvatuksen teemaan.

YRITTÄJYYTTÄKÄYTÄNNÖSSÄ

Yrittäjyyskasvatusta tukevat parhaiten oppimisympäristöt, joissa nuoret joko pääsevät itse kokeilemaan tai kokemaan yrittämisen arkea.

Olennaista yrittäjyyden käytännön harjoittelussa on oikea toiminta, jossa omilla ratkaisuilla ja toiminnalla on konkreettista vaikutusta lopputulokseen. Opiskelija saa yritystoimintaa harjoitellessa kokemusta myös oman alan työstä.

NY – Nuori Yrittäjyys (NY Vuosi yrittäjänä, NY 24h -leiri) www.nuoriyrittajyys.fi www.ny-yritys.fiTOY – Työssä oppiminen yrittäjänä (Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos)InnoOmnia – Luoviva - yritysviritin https://www.omnia.fi/web/innoomniaFINPEC - harjoitusyrityskeskus http://www.finpec.fi/

OPETTAJAN OSAAMINEN

• Opetusmenetelmien osaamisen puute on opetushenkilöstön haaste; yrittäjyyspedagogiikka pitäisi tuoda iloiseksi osaksi oppimisen polkua antamalla opiskelijoille vastuuta, mutta myös malli ja mahdollisuus toiminnalliseen oppimiseen.

• YES- ja Y-koontihankkeiden haastatellut asiantuntijat korostavat ulkoisen yrittäjyyskokemuksen sijaan opettajalta löytyviä yrittäjäominaisuuksia. Oma yrityskään ei välttämättä tuo opettajuuteen lisäarvoa, vaan voi pahimmillaan tarjota suppean näkökulman yrittäjyyteen.

• Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet tulee sitoa uudistuvaan opettajuuteen, yrittäjyyskasvatus ei ole vain yhteiskuntaopin ja opon asia

Ei tarvitse olla yrittäjyysaineiden opettaja/asiantuntija, voi ja kannattaa hyödyntää työelämän asiantuntijoita

Asenne:Innostunut ja rohkea tekeminen ratkaisee

TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN

MOBIILITEKNOLOGIAOleellista ei ole käytettävä teknologia, vaan se mitä sen käytöllä saavutetaan

• Mobiiliteknologiat yleistyvät oppilaitoksissa sekä työelämässä. Mobiililaitteiden viihdekäyttö on jo useille arkipäivää, ja teknologian hyödyntäminen koulutuksessa ja työelämässä on luontainen jatkumo tälle.

• Tieto- ja viestintätekniikan välineet eivät itsessään tuo mitään lisäarvoa, jollei oppimisympäristö ja oppimistehtävät tue sopivasti haastaen opiskelua. Työvaltaisessa koulutuksessa teknologia on oppimista tukevaa. Niin opettajan kuin opiskelijan tulee muistaa, että käden taidot opitaan tekemällä. Teknologian avulla voidaan jakaa ajatuksia opitusta ja reflektoida omia työtapoja.

• Uudet teknologiat ja menetelmät pyrkivät palvelemaan aktiivista oppijaa, oppimista ja oppimisprosessia yhä tehokkaammalla ja myös yksilöllisellä tavalla. Tärkeää on aktivoida oppijat toimimaan aktiivisesti niin oman oppimisprosessinsa kuin ympäröivän yhteisönsä hyväksi.

SOSIAALINEN MEDIA

• Sosiaalisen median käyttöönotossa on hyvä edetä pienin askelin. Opettaja voi aloittaa esimerkiksi ennestään tutuilla ohjelmilla, ja kehittää pedagogista näkemystä ja kokemusta vähitellen.

• Opiskelijat tarvitsevat paljon ohjausta ja teknistä tukea uudenlaisten opetusmenetelmien ja sovellusten kanssa. Myös opiskelijoilla voi olla muutosvastarintaa uusia välineitä ja toimintatapoja kohtaan

• Opettajien esimerkki ja oppilaitosjohdon tuki auttaa saamaan muutosta pysyväksi toimintatavaksi.

Sosiaalisen median palveluiden, kuten wikien ja blogien avulla voidaan saavuttaa merkittävää lisäarvoa oppimisen tueksi

OPISKELIJOIDEN OSAAMISTA YRITYKSIIN

OPISKELIJOIDEN OSAAMISTA YRITYKSIIN

• Työelämä muuttuu nopeasti ja koulutusalan kehityksen seuraaminen voi olla haastavaa. Yritysten johdon ja yrittäjien voi olla vaikea irrottautua täydennyskoulutukseen. Opiskelija voi valmistuttuaan tai jo työssäoppimisjaksollaan toimia uuden airuena, yrityksiin ajantasaista, uutta osaamista tuoden. Osaaminen voi olla esimerkiksi asiakaspalveluun tai markkinointiin liittyvää erikoisosaamista, joka on yrittäjälle arvokasta ydinosaamista täydentävää asiantuntemusta tai liittyä suoraan toimialan työtehtäviin.

Opiskelija voi tuo yrityksen arkeen uusia näkemyksiä sekä uusia ideoita yrityksen päivittäiseen toimintaan ja parhaimmillaan kehittää yrityksen työprosesseja ja työyhteisön toimintaa.

• Perusopetuksen tulevaisuuden kouluja on kehitetty paljon viime vuosina:

nyt on aika satsata tulevaisuuden ammattiopistoihin!• Perinteisessä oppimisympäristössä rajoitteina ovat tylsyys,

kalusteet, välineet ja asenteet. Rajoitteita rikkomalla saadaan aikaan vuorovaikutteista toimintaa fyysisessä ja virtuaalisessa tilassa.

• Tulevaisuuden monimuotoiset oppimisympäristöt mahdollistavat yhteyden toisiinsa virtuaalisesti 3D-maailmassa. Tulevaisuuden oppilaitoksista kehittyy innovaatioympäristöjä, jotka muodostavat luovuuden ja innovaatioiden synnyttämisen osana hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

Oppimisympäristöissä korostuu innovatiivisuus ja pedagogisuus

INNOVATIIVISET OPPIMISYMPÄRISTÖT

HANKKEET

Sosiaalisen median käyttö tulevaisuuden oppimisympäristönä

• Hankkeessa on kehitetty somen käyttöä perustutkintojen opetuksessa ja opintojen henkilökohtaistamisessa

• Lisäksi selvitetään, miten opiskelijat osaavat hyödyntää sosiaalisen median työkaluja oppimisen ja tutkinnon suorittamisen tukena.

• Pääkohderyhmänä toimivat tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaryhmät.

• Hankkeessa verkostoidutaan yritysten kanssa sosiaalisen median välityksellä sekä selvitetään yritysten sosiaalisen median hyödyntämisen nykytilaa ja tarpeita.

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa on Opetushallituksen jaRovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke, joka tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen kehittää ja monipuolistaa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoon (2010) ja Baarimestarin erikoisammattitutkintoon (2005) liittyen.

VIRTUAALIBAARI

WHO SHOULD DEMAND MORE?

• Modern bar in an international virtual world

• Palvelu Padat -hankkeessa olivat käytössä tablet -tietokoneet, joita hyödynnettiin mahdollisimman paljon koulussa ja työssäoppimisjaksoilla. Hankkeen aikana tutustuttiin ja käytettiin laajalla rintamalla avoimen lähdekoodin ohjelmia sekä sosiaalista mediaa.

• Sodexon, Fazer Food Servicen, Unirestan, Scandic Hotelli Oulun ja monen muun yrityksen kanssa aloitettiin ideointi, jonka tuloksena opiskelijat tekivät yritysten tarpeisiin sopivaa QR-koodipalvelua ja ideointia työssäoppimisjaksojen aikana. Toimintatapa on vahvistanut yritysyhteistyötä sekä samalla markkinoinut opiskelijoiden uuden teknologian osaamista.

• Hankkeen ja yritysten yhteistyö QR-koodien hyödyntämisestä tuli näkyväksi alkuvuodesta 2012, kun KatriAntell (http://www.antell.fi) toi markkinoille uuden leipomotuotteen ja hyödynsi siinä QR-koodia.

PALVELU PADAT

Palvelu Padat: osaamista yrityksiin

Antell on perinteikäs oululainen perheyritys

• Antellin leipä on tuorettahttps://www.facebook.com/pages/Palvelupadat/218744084851491

LIPPO Innomylly

Työelämä-yhteistyöInnovatiiviset oppimis-ympäristötInnovaatio-pedagogiikkaYrittäjyysOpettajan osaaminenSosiaalinen mediaTeknologian hyödyntäminen

Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sekä oppilaitosten ja työelämän välisen yhteistyön tiivistämiseen tarvitaan monipuolista osaamista:

•Työelämäyhteistyötä•Yrittäjyyteen kasvattamista•Innovaatiopedagogiikan hyödyntämistä•Teknologian ja SoMen hyödyntämistä•Innovatiivisia oppimisympäristöjä•Innostuneita tekijöitä, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta kokeilla uusia asioita

AJATUKSIA YRITTÄJYYDEN OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ VUONNA 2020Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 4.2.2013

Yrittäjyys ja innovaatiot -työpajan antiaOPPIJA TYÖELÄMÄ VALMENTAJA TYÖYMPÄRISTÖT KOULUTUKSEN

JÄRJESTÄJÄTyöskennellään oikeiden töiden parissa moniammatillisissa tiimeissäMokauspedagogiikka; saa oppia virheiden kauttaLuovuuden oppiminenMoniosaajuusAsenne, luottamus, vastuuOma vastuu oppimisesta ja yhteinen vastuu, yhteisöllisyys

Win-Win-Win periaatteen ylläpito;Oppilaitosten ja työelämän yhteistyöstä hyötyä kaikille, opiskelijalle, työelämälle ja oppilaitokselle Työelämäpedagogit ja erilaisia ohjaajia, eri roolit: oppija, ohjaaja, valmentaja, mentoriLuonteva luottamuksellinen yhdessä tekemisen ympäristö, verkostotEri kouluasteiden- ja muotojen toimijat kohtaavat työelämän tueksi (innovaatiot, osaamisen kehittyminen) Vaaditaan moniosaamista, yrittäjämäinen toiminta korostuu

2020 oppimisympäristöissä työskentelee moniosaajien valmentajatiimiOpettajan roolin muutos; Opettajuudesta ohjaajuuteen ja valmentajuuteenAsenneKansainvälisyysOpettajan koulutus

Oppilaitosten ja työelämän rajat madaltuvat, huolehditaan yhdessä, että saadaan osaajia työelämään työskennellään samoissa tiloissatehdään aitoja asioitaInnovatiiviset oppimisympäristöt kaikilla kouluasteilleKoti oppimisympäristönäTiimioppiminenRahoitusjärjestelmän ja opettajien koulutuksen kehityttäväFace-to-face ei häviä, mutta sen muodot muuttuvatOman osaamisen ja tiedon jakaminen

Uudenlainen tapa organisoida työ ja opiskelu; oppiminen pois vanhastaAvainasemassa oppilaitoksen johdon sitoutuminen; tilat, resurssit, pedagoginen ymmärrysKiinteämpi yhteys työelämän ja oppilaitosten välilläOppimateriaali työelämästäErilaisten oppijoiden huomioiminenKansainvälisyys

LINKIT JA VINKIT

http://ammatillisetoppimisymparistot.wikispaces.com

http://www.opefoorumi.fi//nappiparisto

http://www.edu.fi/ammattipeda