17 22 · 2015-02-05 · juttu. sivari vaatii enemmän aikaa ja on arkielämän ohella paljon...

Päätoimittaja

Roope Luokkamäki

AD

Ossi Hietala

Otto Kopra

Yhteystiedot

Julkaisija

Töölön Yhteiskoulun lukion

oppilaskunnan hallitus

Kustantaja

Töölön Yhteiskoulu

Toimitilat

Töölön Yhteiskoulu

Urheilukatu 10-12

002350

Painatus

Finepress OY

Taitto

Nea Hukka

Mikko Hirvonen

Otto Kopra

Kaarle Patomäki

Anastasia Kirjanen

Ossi Hietala

Petra Rintamäki

Meri Mattila

Avustava opettaja

Irene Bonsdorff

Sarjakuva

Anna Tuomela

Toimittajat

Joel Andelin

Ossi Hietala

Siiri Kähönen

Ella Tihlman

Vili Vanhala

Otto Koopra

Petra Rintamäki

Anastasia Kirjanen

Mikko Hirvonen

Sippo Rossi

Emilia Tapprest

Jenni Voong

Valokuvaus

Emilia Tapprest

Valtteri Rautiainen

Ossi Hietala

”SARASTUS” Töölön yhteiskoulun lukion lehti

2 ”SARASTUS” 3/10 ”SARASTUS” 3/10 3

Pääkirjoitus Pehmeää kauneutta Kutsunnat Pulpetin takana: Markus Anttila Suuri miespaneeli Suurennuslasissa: Irene Bonsdorff Töölön Taisto Tykin tykeimmät tyylit Tasa-arvo eli samanlaisuus Kallen Kokkikulma Kaksi viikkoa kasvisruokaa koulussa Empty sheet Horoskooppi Sanottua

17 22

08

26

4

5

6

8

10

14

17

22

24

26

27

30

32

34

17

Töölön Taisto: Mitä tapahtuu, kun tykkiläiset kaverukset

perustavat oman jalkapallojoukkueen tavoitteenaan kehit-

tää helsinkiläistä jalkapallokulttuuria?

10

Suuri miespaneeli: Kaikki mitä naiset ovat aina halun-

neet tietää miehistä. Vastaajina anonyymeja tykkiläisiä

miehiä paljastamassa miehisyyden olemuksen.

6 Kutsunnat: Koti, uskonto ja isänmaa. Kanttiinista saa

munkkeja.

27

Kaksi viikkoa kasvisruokaa koulussa: Kaikkiruokaisen

ykkösen päiväkirja vegenä vietetyltä ajalta.

PÄÄKIRJOITUS Tämä on testi. Pissa, kakka, pieru, pis-

sa, kakka, pieru, pissa, kakka, pieru,

pissa, kakka, pieru pissa, kakka, pieru,

pissa, kakka, pieru, pissa, kakka, pieru,

pissa, kakka, pieru, pissa, kakka, pieru,

pissa, kakka, pieru. Testi on ohi, kiitos

osallistumisestanne.

Tämän testin tarkoituksena on ollut

tutkia lukeeko kukaan ”Sarastuksen”

pääkirjoitusta. Sitä nimittäin luulisi,

että jos kirjoittaa ”pissa, kakka, pieru”

kahden rivin verran, joku olisi innokas

kommentoimaan sitä. Katsotaan.

En ole ottanut ikinä turhan kovia pai-

neita ”Sarastuksen” pääkirjoituksesta.

Suurin osa lukijoista kuitenkin kääntää

lehden ympäri ja aloittaa suoraan sa-

nottua-palstasta, jonne todelliset kyp-

sytellyt viisaudet päätyvät pääkirjoituk-

sen sijaan. Eikä siinä mitään, itse teen

samoin. Pääkirjoituksen lukeminen on

sama kuin lukisi kirjan esipuheen tai

monimutkaisen teknisen laitteen käyt-

töohjeet. Minua ei tarvitse valmistella,

olen valmis kokemaan ja viihtymään.

Tässä lehdessä olemme suosiolla jättä-

neet ne sivut pois, joita kukaan ei lue

kuitenkaan. Toki myös isot, ”fiksut”,

ajankohtaiset jutut ovat tärkeitä ja niitä

tullaan myös vastaisuudessa näkemään

”Sarastuksessa”, mutta tällä kertaa

halusimme tehdä uuden innokkaan

tiimin kanssa jotain, jota olisi hauska

kirjoittaa ja toivottavasti myös lukea.

Ilmaan heitetystä ideasta lehden tee-

maksi päätynyt naistenlehti-konsepti

näkyy läpi lehden ja tuo uuden tuulah-

duksen ”Sarastuksen” joskus turhankin

painavaan habitukseen. Tänään tarkoi-

tuksena on hemmotella itseään – ihan

niin kuin naistenlehdissä opetetaan.

Jos kuitenkin jonkin ajan kuluttua alat

kaivata jotain kynsilakankiiltävää pin-

taa enemmän, voit vaikka kääntää si-

vuille 10-13, jossa lukiolaispojat jaka-

vat mietteitään suuressa miespaneelis-

sa.

Roope Luokkamäki, päätomittaja

4 ”SARASTUS” 3/10

TUOTE HINTA KESTO TEHO ARVOSANA

1. Lumene Cranber-

ry Kiss

4,99 € Väri pysyy täyteläisenä ja

kestää kovemmankin pu-

suttelun

Peittää tasaisesti ja

voimakkaasti

2. Max Factor Vivid

Impact Lip Liner

5,65 € Ei tahraa Hyvä väri ja tarkka kynä

3. IsaDora Eye Sha-

dow Quartet

10,99 € Pysyy hyvin vaativimmis-

sakin olosuhteissa

Peittävä ja hämmästyttävän

tasainen väri

4. Lancôme Le

Crayon Poudre

6,85 € Leviää muutaman tunnin

kuluessa

Luo tuuhean vaikutelman,

mutta sotkee helposti

5. Lumene Blueber-

ry Curl Mascara

6,90 € Uskomaton pysyvyys, ei

tahraa vaikka olisi uimassa

Ei paakkuunnu, 3X tuu-

heammat!!*

Asuuko peilissäsi aamuisin monsteri? Kukkiiko naamasi kuin perunapelto? Iskeekö

paniikki harvakseltaan ennen vuoden tärkeimpiä bileitä? Testasimme sinulle meik-

kimaailman huipulta viisi sileämmän feissin takaavaa tuotetta.

* PSEUDO EMPIIRINEN TUTKIMUS

1

2

3

4

5

Donatello Hirvonen

Andréas Rautiainen

KUTSUNNAT VILI VANHALA

Kutsunnat ovat koko ikäluokalle yhtei-

nen tapahtuma, joissa määritellään

tulevien alokkaiden asepalvelukseen

astumispaikka ja –aika. Kutsunnat ovat

merkittävät myöskin siksi, että armei-

jan käyville ne ovat ensimmäinen askel

pois äidin soppakattiloilta, joissa on

lihaa enemmän kuin EU:n direktiivit

sallivat, pois lapsuudesta ja nuoruudes-

ta kohti armeijaa, miehisyyttä ja herne-

rokkatykkejä, joissa herneet ovat yksi-

näisiä, turhaan samankaltaisia kaverei-

ta etsiviä. Armeijan väliin jättäville

kutsunnoissa testataan hyvän selityksen

keksimiskykyä. Kutsunnat tarjoavat

siis informaatiota, miten kansalaisvel-

vollisuus suoritetaan kunnialla – ei siis

ole ihmekään, että siviilipalvelusta ei

kutsunnoissa juuri käsitellä.

Kutsunnoista kunnialla selviämisen

ensimmäinen askel on täyttää kutsunta-

kirjeen mukana tullut kyselylomake

palvelusta varten. Vaikka kyselylo-

makkeen tarkoitus on luultavasti ollut

hyvä kun sitä on suunniteltu, vaikuttaa

lomake sellaiselta, johon rehellisesti

vastaamista kannattaisi harkita useam-

min kuin kahdesti. Armeijaa käymättö-

mänä ei kukaan tietenkään osaa sanoa,

hyödynnetäänkö palveluksen aikana

tietoja alokkaan sukupuolitaudeista,

lapsuuden maitoruvesta tai yökasteluis-

ta, piilokiveksistä tai raskauden ja syn-

nytyksen taudeista. Toisaalta ihmisys-

tävänä ja muutenkin kaikin puolin mu-

kavana homo sapiens –suvun edustaja-

na sitä toivoisi, ettei synkkä mennei-

syys vaivaisi armeijassa; olisihan se

hirveää, jos heti alussa räksyttävä ker-

santti komentaisi kaikkien alokkaiden

kuullen: ”Alokas Vanhala muistaa, että

yökastelijat menevät alapetiin, jottei

kenellekään tulisi yöllä kusiset paikat!”

Ja mikäli tämä ei vielä riitä, on kutsun-

toja päätetty monimutkaistaa lisäämällä

psykologinen testi, johon vastataan

ennennäkemättömästi numeroilla

(1=täysin samaa mieltä, 5=täysin eri

mieltä). Testiä voisi kuvailla näin psy-

kologiaa ymmärtämättömän silmin

ainakin erittäin psykologiseksi. Kaikki

hullut, sadistit ja muut armeijaan sopi-

mattomat karsitaan joukosta pois todel-

la ovelilla kysymyksillä, joihin vain

täysin armeijaan soveltuvat onnistuvat

vastaamaan oikein. Harhaanjohtavat

kysymykset, kuten ”Pidän siitä kun

läheisiäni sattuu”, ”Jos olisin taiteilija,

maalaisin kukkia”, ”Kuulen ääniä, joita

muut eivät voi kuulla” ja ”Tykkään

polttaa asioita” eivät missään nimessä

houkuttele valehtelemaan puolustus-

JOKAISEN SUOMALAISEN MIESPUOLI-

SEN NUOREN TÄYTETTYÄ KAHDEKSAN-

TOISTA TULEE MONENLAISIA ONNITTE-

LUKORTTEJA, JOISTA USEIMMAT OVAT

SUKULAISILTA JA SISÄLTÄVÄT PUHDAS-

TA SETELIRAHAA TAI LAHJAKORTTEJA.

VAIN YKSI TAHO TEKEE VARMASTI

POIKKEUKSEN TÄSSÄKIN ASIASSA, NI-

MITTÄIN SUOMEN VALTION PUOLUS-

TUSVOIMAT, JONKA LÄHETTÄMÄN ON-

NITTELUKORTIN VIRKAA TOIMITTAA

KUTSUNTAKIRJE


voimille armeijasta karsituksi tulemi-

sen välttämiseksi.

Kutsunnoissa voi hyvällä tuurilla hakea

myös vapautuksen armeijasta, jolloin

asepalvelus siis jää väliin. Loppuelä-

män kannalta parasta on yksinkertai-

sesti vain selittää

kutsunnoissa, miksi

armeijaa ei halua

käydä, jotta tietoi-

hin ei jää merkin-

tää: ”narkkari, joka

yrittää tappaa itsen-

sä – ei armeijaan”.

Mikäli sekä armei-

ja että siviilipalve-

lus ovat poissuljet-

tuja vaihtoehtoja

eikä Jehovan todis-

tajaksi käänty-

minenkään houkut-

tele, joutuu kärsi-

mään 181 päivän

vankeusrangaistuk-

sen asevelvollisuu-

desta kieltäytymisen vuoksi.

Mutta mikäli armeija, siviilipalvelus,

aseeton palvelus ja vankila eivät kuu-

losta houkuttelevilta, on mahdollista

ryhtyä ”totaali-totaalikieltäytyjäksi”,

eli pakoilla viranomaisia ja täten vält-

tää kansalaisvelvollisuuden täytäntöön-

pano. Tämä viiden vuoden piilottelu

maakellareissa ja kavereiden nurkissa

odotellen aseistakieltäytymissyytteen

vanhentumista voi tuntua turhauttaval-

ta, mutta voittaa joidenkin mielestä

kuuden kuukauden vankilassa lusimi-

sen. Urakkaa helpottaa se tosiasia, että

nyt, kun poliisin määrärahat ovat muu-

tenkin tiukoilla, keskittyy poliisi vain

tärkeiden rikos-

ten, kuten veron-

kierron ja laitto-

man musiikin

lataamisen tutkin-

taan, eikä valtiota

kiinnosta tippaa-

kaan, käykö jo-

kainen ikäluok-

kaan kuuluva

armeijan vai ei.

” S a r a s t u k s e n ”

toimitus ei tätä

vaihtoehtoa kui-

tenkaan suositte-

le, sillä mikäli on

valmis elämään

viisi vuotta met-

sässä syöden vain

ukonhatun juuria

ja sudenmarjoja, on luultavasti täysin

oikeutettu saamaan virallisen vapau-

tuksen armeijasta.

Mikäli kutsunnoista pääsee läpi – halu-

si sitä tai ei – lohduttanee ajatus, että

mikäli kutsunnat tuntuivat vaikeilta, ei

armeija-aika tule todennäköisesti ole-

maan yhtään sen helpompaa.

Armeijaa käymättömänä

ei kukaan tietenkään osaa

sanoa, hyödynnetäänkö

palveluksen aikana tieto-

ja alokkaan sukupuoli-

taudeista, lapsuuden mai-

toruvesta tai yökasteluis-

ta, piilokiveksistä tai ras-

kauden ja synnytyksen

taudeista.

”SARASTUS” 3/10 7


PULPETIN TAKANA: MARKUS ANTTILA JA ALIINA KLEMOLA

NIMI: MARKUS ANTTILA

IKÄ: 18

ASUINPAIKKA: HELSINKI, VUOSAARI

SEURUSTELUTILANNE: EI SEURUSTE-

LE

Miksi olet valinnut armeijan, et sivii-

lipalvelusta?

-Musta tuntuu, että intti on paljon

mielenkiintosempi, enemmän mun

juttu. Sivari vaatii enemmän aikaa ja

on arkielämän ohella paljon vai-

keempaa ku intti.

Mihin sitten ajattelit hakea, ja miksi

valitsit juuri sen paikan?

-Varmaankin sissijoukkoihin tai jo-

honkin muuhun puskahommaan,

koska mä oon vähän sellanen, että

tykkään olla luonnossa.

Missä sellaiseen voi kouluttautua?

-Niitä on parissakin paikassa, ainakin

Pohjois-Karjalassa ja Sodankylässä,

mutta en mä kyllä Sodankylään asti

lähde. Pohjois-Karjala on semmonen

että vois mennäkin.

Pelottaako intti, vai odotatko sitä

innolla?

-Mä ootan ihan innolla, oon ihan

fiiliksissä menossa sinne. Se on var-

maankin elämän parasta aikaa, ku ei

tartte stressata mistään, aina sanotaan

mitä pitää tehä, ja saa paljon kaverei-

ta eikä tartte huolehtia mistään vuok-

rasta. Samalla kunto nousee ja oppii

ehkä välillä jotain muutakin.

Mitä odotat kaikkein eniten?

-Varmaan kavereiden kanssa hengai-

lua, ja jos mä sinne sisseihin pääsen,

ni uusien erätaitojen oppiminen kiin-

nostaa myös.

Miten mielestäsi nykypäivänä suh-

taudutaan sivareihin?

-Nykyään vähän paremmin, mut kyl-

lähän sivareita yleensä pidetään vie-

läki ehkä vähän laiskoina tai vähem-

män miehinä. Kyl se homma on kui-

tenki muuttunu: sillon, ku siviilipal-

velus tuli, siitä oli varmaan aika isot

kohut. Sitä pidettiin ehkä enemmän

pikkupojille tarkoitettuna hommana.

Eiköhän nykyään oo aika hyvä suh-

tautuminen siviilipalvelusmiehiin.

Miten sitten suhtaudut siihen, että

jotkut huijaavat kutsuntojen testeissä

saadakseen helpotusta tai vapautuk-

sen armeijasta?

-Mun mielestä se on ihan sama, se ei

ole multa mitenkään pois. Ymmär-

rän, että monilla ei ole minkäänlaista

kiinnostusta koko hommaa kohtaan

ja sen takia päättävät lintsata. En nyt

sano, että se on oikein, mutta ei se

mua oikein hirveästi kiinnosta.

Pitäisikö Suomen siirtyä vapaaehtoi-

seen tai palkka-armeijaan?

-En oo alan asiantuntija, mutta toista-

seksi ei oo löytynyt mitään vaihtoeh-

toa, joka olis taloudellisesti yhtään

sen parempi ku nykyinen. Eli sen

kannalta oon tämänhetkisen järjestel-

män kannalla. Muut vaihtoehdot

eivät taida olla puolustuksellisesti-

kaan niin tehokkaita.

Pitäisikö armeijan olla mielestäsi

tasa-arvon nimissä pakollinen myös

naisille?

E-i mun mielestä. Sodankin aikaan

naisilla oli tosi tärkee rooli kaikessa

muussa työssä, joten ei kaikkia kan-

nata kouluttaa sotilaiks. Voitaishan

järjestää vaikka jotain muuta koulu-

tusta, mutta se sitten taas maksais

paljon rahaa, ja en mä ainakaan usko,

että Suomi tässä lähiaikoina sotaan

joutuu.

Abivuotta käyvillä Markus Anttilalla ja Aliina Klemolalla on erilaisia ajatuksia kutsunnoista ja armeijasta. Markuksella asepalvelus hää-möttää tulevaisuudessa, ja Aliina on kulkenut vuoden pituisen inttileskeyden läpi. Sarastus haastatteli kaksikkoa.


NIMI: ALIINA KLEMOLA

IKÄ: 18

ASUINPAIKKA: HELSINKI, HERTTO-

NIEMI

SEURUSTELUTILANNE: SEURUSTELEE

Missä poikaystäväsi oli armeijassa,

ja kuinka kauan?

-Vekarajärvellä, 362 päivää eli koko

vuoden.

Miten näkeminen onnistui, ja kuinka

usein pystyitte näkemään?

-Armeija pidettiin kuitenki aika kau-

kana, siel Kouvolassa, joten nähtiin

periaatteessa vaan viikonloppusin.

Välillä oli pidempii lomia, vaik per-

jantaist maanantaihin, ja joskus oli

vielä pidempiä, esimerkiks joulun

aikaan. Sit taas joskus poika oli kuu-

kaudenki poissa, ja se oli aika hir-

veetä.

Kuinka usein suunnilleen tapasitte

toisianne ennen pojan armeijaa?

-Tietenki enemmän, mut ei periaat-

teessa silloinkaan kovin usein. Se oli

sillon Vantaalla koulussa, ja mä tie-

tysti täällä, niin nähtiin viikoittain

ehkä pari kertaa ja sit myös viikon-

loppusin.”Kuukauden erossa olemi-

nen oli aika hirveetä”

Eli muutos verrattuna aikaisempaan

elämään ei ollut kovin suuri?

-Oli se periaatteessa. Vaik ennen ei

oltukaan nähty hirveen usein, niin

sillon oli kuitenki pystyny puhuu

vaikka mesessä ja juttelee puheli-

messa. Nyt ei sit pystyny hirveesti.

Oliko erossa oleminen rankkaa?

- Oli se, varsinki aluks, tosi rankkaa.

Ei ollu tottunu sellaseen, että toinen

oli koko ajan poissa. Mut sit ku jutte-

li muiden inttileskien kanssa ja muu-

ta, niin kyllä siihen sitten pikkuhiljaa

tottui. Toisaalta oli tietysti aina ki-

vempi nähä, ku viikonloppua oli

odottanut ja oli laskenu päiviä.

Miten käytit kaiken ylimääräsen

ajan?

- Tietysti oli koulupäivät, ja kuntoilin

aika paljon, kävin salilla. Ja olin ka-

vereiden kanssa enemmän.

- Lähenivätkö välisi kavereihisi sen

ansiosta, ettet ollut poikaystäväsi

kanssa?

-En oikeen osaa sanoa, kyl varmaan

juttelin niiden kaa enemmän. Joskus

tosin kavereita alko varmaan ärsyt-

tää, ku puhuin inttileskeydestä koko

ajan.

Onko suhteenne muuttunut armeijan

jälkeen?

- Välit on lähentyny ihan varmaan jo

sen takii, ku on ollu enemmän aikaa

nähä. Ja toi oli aika iso kokemus,

josta selvittiin, ja tietenki seki lähen-

tää. Ja nyt on aikaa oikeesti tehdäkin

asioita, joita väsynyt sotilas ei lo-

mansa aikana jaksa tai ehdi tehdä,

eikä tartte vaan mennä toisen luokse

intin lomien ajaksi.

Minkä vinkin antaisit muille inttiles-

kille?

- Ei pidä jäädä vaan sureen kotiin,

vaan tehdä jotain: nähdä kavereita ja

viettää niiden kanssa aikaa. Poikays-

tävää näkee sitten kuin näkee, asiaa

ei kannata jäädä kotiin murehtimaan.

Menisitkö itse inttiin?

-Oon mä miettiny, et ois hienoo

mennä ite inttiin ja kattoo, pärjäiskö

siellä. Mut kuitenki se on ehkä vaa

ajatus, eli en mä oikeesti oo inttiin

menossa, ku oon nyt kuullu kaikkii

juttui sieltä. Ehkä se riittää, että toi-

nen meistä on käyny siellä

"perslävessä", näin sano ite paikan

päällä käyny (Nauraa).


SUURI MIESPANEELI

Mitä koulumme miehet ajattelevat seurustelusta ja naiskauneudesta?

Tämän olet aina halunnut tietää miehistä, muttet ole uskaltanut

Sarastus kokosi rohkean miesraadin kertomaan totuuden suurelle naislukijakunnallemme.

Me kysyimme: Minkälainen on unelmi-

en nainen?

Miehet vastasivat:

Semmonen hyvässä ja timmissä kunnossa.

VIISAS!

TYYLIKÄS! Silleen kaikin puolin tyylikäs.

-Onko se vain ulkonäöstä kiinni?

Ei pelkästään.

Mä oon itse asiassa tosi huono määrittelemään.

Me kysyimme: Entä jos pitäisi mainita

jokin piirre unelmien naisessa, niin mi-

kä se olisi?

Miehet vastasivat:

PERSE!

Se tuli suoraan…

Se on sellanen juttu, että jos sun tekee mieli

jätskii, niin et sä voi sanoo jollekin, että mene

kauppaan ja hae mulle SITÄ jätskii, vaan

pitää mennä itse sinne kauppaan. Sit sä vasta

tiedät kun NÄÄT mitä on tarjolla. Unelmien

nainen… Sä et voi sanoo, mitä se on, mut sä

tunnistat sen kun sä näät sen.

Ihanne nainen pyykkää, silittää ja siivoo mun

puolesta. Ja käy töissä!

Sun puolesta?

Joo ja se sais näyttää niiku joltain.. vähän

niiku Megan Fox-maiselta.


…Jos Megan Fox ja Angelina Jolie sais lapsen…

Ja se myöskään saa tehä mitään tyhmii komment-

tei ku kattoo futista.

Joo ei saa kysellä liikaa.

Ai esim. Et mikä on paitsio?

Nii.

Ei…

Toisaalta ne ei ikinä kysy et mikä on paitsio! Ne

on sellasii niinku et: Miks niil on punaset paidat?

Ei ne sovi yhtään. Ja miksei niil oo vihreet pai-

dat?

Päätoimittaja: Mäki oon kovasti yrittäny opettaa

Sannaa (päätoimittajan tyttöystävä) kattoo futis-

ta…

Eiks se tykkää futisksesta?

Päätoimittaja: Ei ku sil on tapana nukahtaa ekan

viiden minuutin jälkeen.

” Me kysyimme: Onko teillä jotain tiet-

tyä tyyppiä, joihin yleensä ihastutte?

Miehet vastaavat:

Sellainen perus hyvännäköinen.

Jokainen on erilainen, eri tavalla kaunis.

Se menee sillain, että ulkonäkö on se mistä kiin-

nostuu, mut ei niin ku ratkaisevasti.

Me kysyimme: Voisitteko te kiinnostua

sellaisesta ihmisestä, joka ei ensi näke-

mältä kiinnostaisi?

Miehet vastasivat:

Joo. Tai no se vähän riippuu, koska sellaseen ei

sitten yleensä tutustu niin hyvin. Eli sit sitä ei niin

kun ajattele sillä tavalla.

”

Jännittävä tyttö

puristelee mua

perseestä!


Mutta olisitte kuitenkin valmis antamaan mah-

dollisuuden?

Joo.

Me kysyimme: Mikä on paras tapa teh-

dä aloite?

Miehet vastasivat:

Ai siis et ME tehdään aloite?

Niin. Ensinnäkin et teetkö yleensä itse aloitteen

vai odotatko, että se toinen tekee?

Mä teen yleensä alotteen.

Nykyään se on kyl sillee, et lisää kaveriks face-

bookkiin.

Siis pelkkä perseen puristaminenkin käy.

Hmm. Ihan perus.

Siis se on tosi toimiva! Sä saat heti sen jätkän

kaiken huomion.

Puhutaaks me siitä et sä niiku juttelet jonku kans-

sa vai et..?

Ei ei ei! Vaan sillee et sä vaan tuut ja puristat. Sit se

jätkä on sillee et mitä helvettii ja sä saat sen kaiken

huomion. ”Vitsit! Jännittävä tyttö puristelee mua

perseestä!”

Me kysyimme: Mikä on teidän mielestä

paras tapa jättää?

Miehet vastaavat:

Kasvotusten. Nykyään asia hoituu vaihtamalla

Facebookin statusta ” sinkuksi”.

Tai sellanen lyhyt informatiivinen viesti et: Tulen

aina rakastamaan sinua, mutta minun on lähdettävä

Afrikkaan auttamaan nälkäisiä lapsia.

Onko oikein jättää tekstiviestillä?

Ei. Tai no ala-asteella.

Ai siis et ME teh-

dään aloite? ”

”


Tässä tulee seitsemän rumaa totuutta

miehistä (iltalehti.fi) ja panelistien teh-

tävänä on kommentoida väitettä.

1. Miehet eivät voi vastustaa härnäämistä.

Totta.

2. Miehet eivät voi olla tuijottamatta vieraita nai-

sia.

Totta.

3. Miehet ovat isoja kakaroita ja ylpeitä siitä.

Niiku..? no joo totta.

4. Miehet pitävät pornosta.

Totta.

5. Miehet haluaisivat pettää.

( Iltalehti: Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että

he tekisivät niin. Syy on puhtaasti biologinen -

miehen tehtävähän on siittää mahdollisimman

paljon jälkeläisiä. Moni mies haaveilee suhteen

ulkopuolisesta jännityksestä, mutta onneksi moni

mies on myös tarpeeksi fiksu varjelemaan sitä

hyvää, mitä hänellä jo on.)

Joo totta edelleen.

6. Miehet haluaisivat naisten palvovan heitä.

Totta!

7. Miehet eivät ymmärrä vihjeitä .

Naiset ei ymmärrä vihjeitä!

Leggnigs are not pants. Please cover your ass

Pidän kaikenlaisista leggingseistä ja minua ei haittaa, jos joku ei

vaivaudu peittämään takamustaan

Inhoan niitä yli kaiken

0 5 10 15 20 25

6,5 7 7,5 8 8,5

päivittäin

viikottain

kerran tai kaksi kuussa

TILANTEESSA, JOSSA OLET IHASTUNUT TOISEEN IH-

MISEEN...

0 2 4 6 8 10 12

Teet itse aloitteen

Odotat, että toinen tekee aloitteen

Annat toisen ymmärtää, että olet kiinnostunut, muttet tee asialle

mitään

MIELIPITEESI LEGGINSEISTÄ...

VASTAKKAISEN SUKUPUOLEN MIELENLIIKKET KUM-

MASTUTTAVAT...

Anastasia Kirjanen

Ella Tihlman

Kuvat: Ossi Hietala


SUURENNUSLASISSA:

IRENE BONDSDROFF KOULUTUSMOGULI JA KIRJALLISUUDEN

TUNTIJA, ESIMERKILLINEN MENESTYJÄ-

NAINEN JA MYÖS OPETTAJAMME, IRENE

BONSDORFF ON JUURI SITÄ, MILTÄ JO-

KAINEN TYTTÖ JA NAINEN TOIVOO TU-

LEVAISUUTENSA - TAI MENNEISYYTEN-

SÄ NÄYTTÄVÄN. SYNTYMÄSTÄÄN ASTI

MÄÄRÄTIETOINEN BONSDORFF EI OLE

KOSKAAN HUKANNUT AIKAANSA TUR-

HAAN. TEKSTI JA KUVAT: JOEL ANDELIN


Jo 4-vuotiaana hän ymmärsi, että menestyksekkää-

seen uraan tarvitaan terävää älyä. Vapaa-aika kului

lukemisen opetteluun ja kirjainjonojen koodikieli

avautui tytölle jo ennen tämän viidettä kesää. Siitä

asti rouva Bonsdorff on ahminut sisäänsä tietoa

kirjoista ja tietääkin nykyään enemmän kuin kaikki

koulumme opettajat yhteensä. Äikän opettajamme

ei silti ylpeile laajoilla aivolohkoillaan; edes ÄO:ta

ei ole testattu.

Ajattelemista ja älyä vaativalla aineella on pimeä-

kin puoli; Irenen oppiainetta on vähätellään.

"Äidinkieltä on pidetty haihatteluna ja arvioinnil-

taan lepsuna eksakteihin luonnontieteisiin verrattu-

na”. Mutta matikan tunneilla merkityksettömien

lukurivien kanssa tuskailevat oppilaat tulevat vii-

meistään yläasteella ajatelleeksi tarvitaanko tätä

muka elämässä yhtään mihinkään?

Tätä lukeville opettajille voin

sanoa, että minä en ainakaan aio

derivoida Siltasessa juomieni

orgaanisten siidereiden määrän

kehitystä suhteessa baarissa vie-

tettyyn aikaan y-x

-koordinaatistossa, vaan keskityn

äikäntunneilla oppimani ironisen

kielentyylin käyttämiseen kes-

kustellessani ironisten hipsteriys-

tävieni kanssa.

Emme myöskään aio puhua

Mooseksen ihmeteoista tai Jeho-

vasta. Sen sijaan analysoimme

ystävämme blogin epäselviä

suttuisia lomokuvia äikäntunneilla oppimillamme

taideteosten analysointi taidoilla.

Emme myöskään aio laskea termodynamiikan yhtä-

löillä kuinka nopeasti orgaaniset siiderimme läm-

penevät juomakelvottomiksi. Sen sijaan kehitämme

minimal-ambient-electronica-dubstep-bändimme

kappaleiden sanoituksia äikäntunneilla oppimallam-

me sanavarastolla.

Jo nuorena Irene menestyä kansallisella tasolla mm.

voittamalla arvostetun Metsävisan ja saamalla kir-

joituksiaan luettavaksi radioon "Se oli valtava saa-

vutus". Vaikka hän oli syntynyt Helsingissä, joutui

isänsä takia käymään koulun peltojen keskellä

Nummelassa Jani Sievisen ja Anssi Kelan huudeil-

la.

Paluu Helsinkiin oli hänen nuoruudessaan selvää

kuin Nummelan metsien tyynet lammet. Maalla

poikien naamoja koristivat harvat amisviikset, jotka

tappoivat nuoren neidin kiinnostuksen ensisilmäyk-

sellä. Henkinen yhteys lukion amispoikiin piti sitten

todeta mitättömäksi, eikä urbaani tyttönen lämmen-

nyt limaisiin Shellin parkkipaikkaa ympäri ajaviin

poikiin, joiden päässä pyörivät lähinnä "ironiset"

karvanopat tuulilasin edessä.

"Olihan sitä [sutinaa] lukioaikana, mutta en seurus-

telusuhteena kokenut", jääkuningatar tokaisee viile-

ästi. "Tiesin, että kun lähden Helsinkiin, tapaan

oikeasti kiinnostavia miehiä". Opettajamme arvos-

taa urbaania ajattelevaa miestä, eikä ole kiinnostu-

nut suomalaisesta metsäkulttuurista.

Irene osti viikkorahoillaan kirjoja ja jopa kirjahyl-

lyn kylillä tapana olevan autoon säästämisen sijaan,

ja tiesihän tyttö, että tulisi opinto-

jensa jälkeen tienaamaan kasoit-

tain enemmän rahaa kuin kotiky-

länsä juntit. Lukiossa hän keskit-

tyi lukemiseen ja arvosanat olivat

kiitettävää tasoa "Olin kilttityttö,

mu t t a e n h i k a r i . " Y O -

kirjoituksista herui messevät kol-

me L:ää, 2 M:ää ja C.

"Jos en pääse sisään niin marssin

kyllä saman tien työvoimatoimis-

toon", tuore ylioppilas mietti

sisäänpääsyvahvistuksen tuomio-

päivän aamun koittaessa tulevai-

suudestaan huolestuneena. Suo-

men kielen laitokselle hakeminen

oli luonnollista kirjallisuutta arvostavalle ajattelijal-

le, mutta epäilys kalvoi. Kohta äiti tuli huoneeseen

kirje kädessään. Hyväksytty!

Odotus palkittiin pian ja Irene pääsi muuttamaan

takaisin Helsinkiin, ja nykyään naisen rinnalla sei-

soo hyvin koulutettu, hyvin tienaava ja hyvin paik-

kansa perheessä tietävä rahoitusalan johtotehtävissä

palkkaa nostava hengenveli. Arki sujuu perheessä

kitkatta, sillä tätä nuorta naista eivät seksistiset

arvot pelota: ”Kyllä mies on saatu ymmärtämään

asemansa”. Aviomies siivoaa ja hakee lapset tarhas-

ta.

Opiskelu sujui helposti, sillä vanhemmat eivät sul-

keneet rahahanoja lapsensa muutettua pois kotoa.

Irene myöntääkin, että tyhmä paljon työtä tekee,

”Vesa Virri

on yksi pik-

kujoulujen

karaoken täh-

tiesiintyjistä”


kuppia nuori opiskelija kaatoi viikonlopun koittaes-

sa jännittävässä isossa Helsingissä.

Uransa alussa Irene oli vain 7 vuotta abioppilaitaan

vanhempi, ja voimme vain kuvitella, millaista kuo-

humista tämä nuori opettajatar aiheutti lukion poi-

kien keskuudessa. "Samaistuin ehdottomasti enem-

män oppilaisiin kuin opettajiin" Irene kertoo,

"ymmärsin oppilaita paremmin". Tässä vaiheessa

saa arvailla mitä ymmärrys ja samaistuminen käy-

tännössä tarkoittivat, ja voin vannoa nähneeni pie-

nen pilkahduksen haastateltavani silmäkulmassa.

Valmistuttuaan Irene hoiti sijaisuuksia eri kouluissa

muutamia kuukausia. 25-vuotiaana hän sai vakitui-

sen työpaikan koulustamme, mitä hän pitää uransa

päämääränä. "yksityiskoulu on ehdottomasti urani

huippu." Onhan Tykki aika leppoisa koulu.

Uratavoitteet saavutettuaan intohimoa työhön ei ole

ollut vaikea löytää. Oppiaine on kiinnostava ja

työkaverit ovat mukavia. "Opettajilla on niin antoi-

sa porukka, että on ihanaa tulla töihin". Irene järjes-

tää koulun tapahtumia opettajien ohjelmaryhmässä

Sumelleksen ja Heli Kuuselan kanssa. "Eilen järjes-

timme opettajien pikkujouluja". "Jo aikaisin liik-

keellä?" tokaisen. "Totta ihmeessä! Varattiin paikka

jo puoli vuotta etukäteen", Irene vastaa letkeästi.

Opettajamme vaikuttavat huolestuttavan antaumuk-

sellisilta juhlijoilta! ”Juhlissa muun muassa laule-

taan karaokea”. Enempää tietoa bailuista ei saa.

Yritän kuitenkin kaivaa syvemmältä "Mitä Vesa

Virri laulaa karaokessa?" "Varmaan Aikuisen nai-

sen. Yleensä Virri on yksi karaoken tähtiesiintyjis-

tä", paljastuu kuumien bileiltojen tavanomaisesta

kulusta. Ja villit juhlat tiedossa myös tänä vuonna?

"Onko bileporukka mahtava?" "On. Ehdottomasti",

IBon vahvistaa tiedon, kreisit reivit.

Joskus Sumelles vaihtoi ainetta Virrin kanssa vii-

koksi. Ehdotan Irenelle ainevaihtoa Sumelleksen

kanssa. "No ainakin olen parempi laulaja, kuin

Vesa Virri!" IBon mäjäyttää välittömän tuimasti.

Karaoken tähtiesiintyjä paljastuukin aika kaameaksi

kuraksi. "Enkä viitsi tuhota omaa ainettani päästä-

mällä Villen tänne sähläämään" Irene naureskelee.

Irenen yhteiskunnalliset näkemykset:

Homoliitot:

Kyllä/Ei

Superfood vai marjastus

Kouluarvosana Tuksun musiikille

(youtubessa: some day/lööppijulkkis):

5 , että ei tarvitse enää katsoa naamaa kurssilla

BB eli isoveli:

Kyllä/Ei

Leggingsit:

Kyllä/Ei

Korkeakouluihin vain YO-papereilla:

Kyllä/Ei

Chilen mainarit:

Hs.fi:ssä 24/7/Paisunut mediamylläkkä

Hipsterit pitäisi:

Ampua / hirttää, "Ei kumpikaan"


TÖÖLÖN TAISTO Teksti: Otto Kopra ja Roope Luokkamäki

Kuvat: Kasper Ilmolahti

Viileä syysilta verhoaa Töölön pi-

meytensä syleilyyn. Ihmiset ovat ko-

tonaan. Katsovat televisiota, ottavat

jotain syötävää jääkaapista tai käy-

vät jo nukkumaan. He lämmittelevät

vilttiensä alla uutislähetyksen luo-

massa keinotekoisessa valossa uni-

sesti mihinkään keskittymättä, pysy-

en valveillakin vain juuri ja juuri.

Mutta kaikki eivät lepää. Suuret valonheit-

timet keskittävät lähellä olevien ihmisten

mielen vain yhteen asiaan. Asiaan, joka on

ympäri maapallon antanut syyn taistella

loppuun asti. Asiaan, jonka kieli ei tunne

sanoja ”luovuttaa” tai ”antaa periksi”. Laaja

ruohokenttä toimii taisteluareenana kun

nykyelämän gladiaattorit ottavat mittaa

toisistaan maailman kauneimmassa lajissa.

Tämä on Töölön Taisto, 5. divisioona.

Kauas on tultu niistä ajoista, kun pari kave-

rusta TYK:istä päättivät perustaa oman

jalkapallojoukkueen. Töölön Taisto on

seitsemännestä divisioonasta asti noussut

seuraavaan divisioonaan heti ensimmäisenä

kautena. Futsal-halleista on edetty jalkapal-

lokenttien viheriöille, ja tunnelma on vah-

vasti läsnä, kun Töölön Taisto valmistautuu

pian alkavaan otteluun HeKuLaa vastaan.

Miesten silmissä näkyy veljeys yhteisellä

rintamalla, ja halu näyttää koko maailmalle.

Jokainen tietää, että näin kovalla tasolla

voittoa ei voi ostaa rahalla. Ei riitä, että on

paras varustehuoltaja, oma stadion ja mil-

jardien eurojen pelaajia, kuten Manchester

Unitedilla tai Real Madridilla. Tämä on jo

korkeampaa tasoa, missä jokainen voitto

pitää ansaita joka päivä uudestaan – harjoi-

tus harjoitukselta. Tämän tason joukkueet

eivät osta menestystä kylmällä valuutalla,

sillä ne haluavat vain parasta, ja maksavat

menestyksestään verta, hikeä ja kyyneliä

silloinkin, kun te lepäätte ”rankan” koulu-

päivänne jälkeen kotisohvallanne.

Jokaista pelaajaa yhdistää ääretön voiton-

tahto, suomalainen sisu ja määrätietoisuus.

Usko omaan tekemiseensä, kyky mennä

vaikka läpi kiven jos tilanne vaatii ja ennen

kaikkea suunnaton rakkaus omaan lajiinsa

ovat muovanneet joukkueen peliä jatkuvasti

eteenpäin, tehden jokaisesta tiimin hioa-

mattomasta timantista säkenöivän prisman,

saaden jokaisen yksilön loistamaan kaikissa

spektrin väreissä ja yhdistäen kaikkien

timanttien taittavien värien sulautuvan sau-

mattomasti toisiinsa.

Tämä rakkaus on pelissä vahvasti läsnä.

Jokainen kosketus palloon opastaa sen

liikettä kuin isä poikaansa taluttaen. Jokai-

nen askel nurmella muistuttaa pelaajia siitä,

kuinka monta ihmistä tälläkin hetkellä pe-

laa jalkapalloa saman planeetan samalla

maalla. Jokainen ohjeistava sana – oli se

sitten huudettu omalle tiimikaverille, vas-

tustajalle tai tuomarille – ilmaisee suuria

tunteita. Ja silti, jokainen pelaaja, jokainen

kosketus palloon ja jokainen askel ei kerro

puoliakaan siitä mitä näiden taistelijoiden

katse. Jokainen katse tiimikaverille annettu-

na voi kommunikoida kentän yleistilantees-

ta tai yhtä hyvin kertoa kokonaisen hyökkä-

yssuunnitelman, joka on luotu improvisoi-

den pelin tilanteen mukaan pelaajien yhtei-

sessä mielessä sekunnin murto-osassa.

Jokaisesta katsekontaktista lähestyvän vas-

tustajan kanssa voi jo nähdä kaksintaistelun

lopputuloksen, ja jokainen taivaalle suun-

nattu katse muistuttaa pelaajia siitä, että he

eivät lopeta kesken, ennen kuin ovat niin

korkealla etteivät enää voi katsoa korkeam-

malle.

Taistelu on kovaa. Jokainen on valmis heit-

täytymään peliin antaen jatkuvasti hieman

enemmän ja pelaten jatkuvasti hieman ko-

vemmin. Taisto pelaa vakuuttavasti, ja

vastustajan maalipaikat ovat vähissä. Koti-

joukkue haki jatkuvasti avausmaalia armot-

tomalla painostuksella, ja juuri ennen en-

simmäisen puoliajan loppumista se tulee-

kin. Tauolle mennään 1-0 johtoasemassa.

Vastapuoli on havainnut Taiston sotureiden

peräänantamattomuuden, ja vastustajan

penkeillä ihmetelläänkin ääneen kuinka

Taisto on hionut uskomattomat pystysuun-

nan läpisyöttönsä aivan paitsiorajan tuntu-

maan lähes taiteeksi. Töölön Taiston pelaa-

jat pelaavat yhteen kauniisti. He saattavat

jopa leikitellen antaa syöttönsä joskus hie-

man ilmassa, sillä he ovat varmoja siitä,

Töölön Taisto - Töölöläistä jalkapallokulttuuria

Kuvat: Kasper Ilmolahti


kaisella rintamalla huolehditaan itsestä ja

muista, ja jo vaihtopenkinkin suunnalla

aletaan huolehtia nestetasapainosta pikku-

prosenttisilla.

Viimein taistelu puhalletaan päättyneeksi,

ja jalkapallon punaiset paronit ovat tehneet

sen jälleen. Aseveljet suuntaavaat pukukop-

peja kohti. Ja sen jälkeen alkaa katseen

nostaminen kohti uusia haasteita. Tämä on

Töölön Taisto, 4. divisioona.

1. Mistä Töölön Taisto alun perin lähti?

Keksittiin luokkakaveri Anssi Monosen

kanssa kasiluokalla, vuosi oli silloin 2003,

että ruvetaan pelaamaan futista. Laitettiin

oma jengi pystyyn ja keksittiin nimeksi

Töölön Taisto. Pelaajia kerättiin kasaan

tykkiläisten ja muidenkin kavereiden jou-

kosta. Mentiin heti ekana talvena miesten

harrastefutsalsarjoihin ja seuraavana kesänä

ihan oikean futiksen harrastesarjoihin.

Aluksi kyyti oli kylmää, mutta taidot kehit-

tyivät ja mukaan tuli lisää kavereita niin

alettiin pärjätäkin paremmin. Vähitellen on

väki vaihtunut ja toiminta mennyt vaka-

vampaan suuntaan, mutta perushenki ja

nimen mukainen taistelutahto on säilynyt.

Ihan ekojen pelien jengistä ei ole montaa

enää jäljellä, mutta ekan vuoden, puolen-

toista sisällä toimintaan mukaan tulleista on

kyllä mukana vielä vajaa kymmenen kave-

ria, osa kentällä ja osa valmennuksessa tai

muissa taustahommissa.

2. Mitä kaikkea jokapäiväinen toiminta

pitää sisällään? Kuka vastaa mistäkin?

Pelaaminen ja treenaaminen sisältävät kau-

den aikana (eli jotakuinkin huhtikuun lo-

pusta syyskuun loppuun) pääsääntöisesti

kahdet harjoitukset ja yhden pelin per viik-

ko. Totta kai pelien ajankohdat ym. vaikut-

tavat. Talvikaudella sitten on puolestaan

treenattu niin ikään parisen kertaa viikossa,

lisäksi 2-3 treenipeliä / kuukausi. Nyt toki

kun sarjataso on taas noussut niin harjoitte-

luun pitää kiinnittää entistä enemmän huo-

miota, monipuolisuuden, laadun ja myös

määrän on noustava.

Pelillisten asioiden ulkopuolella työnsarkaa

riittää sitten vaikka kuinka paljon, vaikka

sarjataso ei vielä olekaan sen korkeampi

kuin nelonen. Rahat pitää saada raavittua

kasaan yhteistyökumppaneilta, talkoo-

keikoista ja pelaajilta, sarjoihin ilmoittautu-

misista, pelaajien edustusoikeuksista, otte-

lupöytäkirjoista pitää pitää huolta jne. Totta

kai täytyy huolehtia siitä että pelaajat tietä-

vät missä ja milloin pelataan ja harjoitel-

laan ja varmistaa että tapahtumiin riittää

tarpeeksi osallistujia. Nettisivuja pitää päi-

vittää, tiedottaa isoista peleistä eri medioille

ja kannattajille, hankkia valokuvaajia ku-

vaamaan pelejä, tilata pelipaitoja ym. tar-

vikkeita ja kannattajatuotteita myyntiin jne.

Ollaan yritetty hoitaa taustahommat parem-

min kuin muut seurat tällä tasolla, ja vaikka

itse sanonkin, niin myös onnistuttu siinä

vähintäänkin hyvin.

Viime aikoina seuran käytännön pyörittä-

misestä ovat käytännössä vastanneet minä

ja toinen vanha tykkiläinen, Aku Viskari.

Aku on ehkä enemmän vastuussa urheilu-

toiminnasta ja mä puolestaan sitten tausta-

asioista. Molemmat kyllä hoidetaan kum-

mankin sektorin asioita. Toistaiseksi on

into riittänyt kasvavan työmäärän hoitami-

seen, mutta tulevaisuudessa täytynee laa-

jentaa taustaorganisaatiota, jotta tekemisen

taso pysyy yhä korkealla.

3. Kuinka paljon peliporukan kanssa

tulee vietettyä aikaa muutenkin kuin

kentällä?

Oululaisvahvistus Villeä lukuun ottamatta

kaikki pelaajat ovat tulleet kavereiden kaut-

ta, eli kavereita ja kavereiden kavereita

ollaan kaikki. Ehkä juuri siksi meillä on

tosi vahva ja positiivinen joukkuehenki ja

uudetkin pelaajat pääsevät nopeasti mukaan

juttuun, monet ovat tunteneet ehkä yhden

pelaajan tullessaan, mutta päässeet tosi

nopeasti sisälle kuvioihin. Kyllä aika paljon

tulee siis vietettyä aikaa myös kentän ulko-

puolella, ja mikä on viettäessä kun on niin

hyviä jätkiä mukana! Kannattajat ovat

luonnollisesti myös aika tiiviisti porukassa

mukana.

4. Miten joukkue on muuttunut vuosien

aikana?

Pelaajisto on luonnollisesti muuttunut,

kuten sanoin niin viiden vuoden takaa on

vajaa kymmenen kaveria edelleen mukana

toiminnassa, vähän vähemmin aktiivisesti

pelikentillä. Tekeminen on sekin kehitty-

nyt, totta kai, toiminnasta on tullut vaka-

vampaa, mutta hymyissä suin mennään

edelleen, pääosin. Tappiot ja heikot esityk-

set totta kai syövät miestä, välillä ankarasti,

mutta niinhän sen kuuluu ollakin. Pääosa

rungosta on ollut mukana viimeistään kau-

silla 2007–2008, kun otettiin viimeiset

askeleet harrastesarjoissa ja ensimmäiset

divareissa. Sen jälkeen on sitten tullut pari-

sen kaveria lisää per vuosi, mikä on ollut

ihan pakollista pelimäärien lisääntyessä ja

vaatimustason kasvaessa. Seiskadivarissa

pystyi vielä vetämään n. 15 pelaajan ringil-

lä koko kauden, mutta nelosessa tarvitaan-

kin jo lähes 25 pelaajan rinki, jotta louk-

kaantumiset ja muut poissaolot eivät kaada

koko maailmaa. Kokoonpano on siis vah-

vistunut ja leventynyt matkalla seiskasta

neloseen, mutta runko on pääosin säilynyt

samana.

Organisaatio ei sinänsä ole kasvanut, mutta

toiminnan laatu on kehittynyt. Kuten sa-

noin, niin teemme tälle tasolle aika hyvää

työtä jo nyt. Laakereille ei tietenkään ole

tarkoitus jäädä makoilemaan, vaan hom-

man tulee kehittyä niin kentillä kuin taus-

tallakin. Ensi kaudelle on paljon suunnitel-


mia sekä urheilutoiminnan että muun muas-

sa kannattajatoiminnan ja markkinoinnin

suhteen, mutta niistä lisää myöhemmin.

Idea on toistaiseksi ollut aika pitkälle kave-

riporukka, jossa hommat hoidetaan hyvin ja

jossa taistellaan tosissaan kunniasta ja me-

nestyksestä. Neloseen asti on nyt noustu

niillä eväillä, mutta vielä korkeammalle

nouseminen muuttanee touhun luonnetta

totta kai. Kaikki eivät enää tule pärjäämään

nelosen vauhdissa, joten vahvistuksia ja

ammattimaisempaa suhtautumista tarvitaan.

Yksi uusi edistysaskel tulee olemaan kak-

kosjoukkue, joka aloittanee seiskadivarissa

ensi keväänä. Siellä touhu on rennompaa ja

vaatimustaso alempana, joten ainakin oma

pelaajaurani jatkuu siellä.

5. Mistä johtuu, että Töölön Taisto on

noussut näin huimalla tahdilla sarjasta

seuraavaan?

Meillä on ollut nuori ja nälkäinen joukkue,

joka on taistellut tosissaan ja mielestäni

noussut aivan ansaitun nopeasti. Totta kai

hyvä meininkimme ja tapamme hoitaa asiat

kunnolla on houkutellut mukaan osaavaa

porukkaa.

6. Miten itse näet suomalaisen tai helsin-

kiläisen jalkapallokulttuurin?

Kyllä alasarjoista löytyy kulttuuria. Mieles-

täni sitoutuminen aktiiviseen vapaaehtois-

toimintaan alasarja- sekä juniorijalkapallon

parissa on suomalaiselle jalkapalloilulle

korvaamattoman arvokas voimavara, jota ei

aina osata arvostaa tarpeeksi. Esimerkiksi

Suomen Palloliiton toiminta alasarjajouk-

kueita kohtaan on ajoittain hyvinkin ky-

seenalaista, välillä tuntuu että vapaaehtoiset

ruohonjuuritason aktiivit voisivat pyörittää

suomalaista jalkapallosirkusta huomatta-

vasti ammattilaisia – jos ei paremmin - niin

ainakin intohimoisemmin.

Suomessa ja ainakaan Helsingissä ei oikein

ole syntynyt seurakulttuuria, jossa jalkapal-

loseurat yhdistäisivät oman alueensa ihmi-

set ja saisivat heidät tuntemaan jotain suu-

rempaa yhteisöllisyyttä, mikä on homman

nimi esimerkiksi länsinaapurissamme. Esi-

merkiksi HJK:lla on vuosikymmenten tai

oikeastaan jo reilun vuosisadan aikana ollut

varmasti kymmeniä ellei satoja tuhansia

junioripelaajia ja heidän vanhempiaan

yms., silti mitään suurta Klubihenkeä ei

juuri ole aistittavissa edes Töölössä - mistä

olen todella pahoillani. Jalkapallo kyllä

innostaa ja kiinnostaa suomalaisia, mutta

seurat eivät ole onnistuneet tekemään itses-

tään merkityksellisiä paikallisyhteisöjen

silmissä.


TYK:in tykeimmät

tyylit

Nuden sävyt ja liehuvat helmat saavat

nyt väistyä maskuliinisuuden tieltä.

Syksyn tuulet ovat vieneet mennessään

miesten vaatteet ja naiset ovat valmiina

haavit pystyssä. Syys- ja talvimuodin

avainsanoja ovat lentäjätakit, norjan-

neuleet ja korolliset vaelluskengän nä-

köiset nilkkurit. Sarastus kävikin tutus-

tumassa TYK:in nuorten syystyyleihin.

Keepeistä on nyt siirrytty turkisvuorisiin lentäjätakkeihin,

mutta karvat ovat siirtyneet alemmaksikin. Nimittäin ken-

kiin. Vaelluskengät ovat saaneet korko-käsittelyn, ja lämmin

karvavuori lämmittää jalkoja lumessakin. Kerrankin käytän-

nöllistä muotia!

Tänä talvena kietoudutaan pehmeisiin norjanneulei-

siin, jotka suojaavat Suomen talven myrskyiltä. Neulottuja

ovat myös asusteet: hatut, lapaset ja säärystimet. Säärysti-

miin yhdistetään nyt pitkävartiset saapikkaat, jolloin vain

säärystimien yläosa näkyy, toisin kuin 2000-luvun alussa,

jolloin ne yhdistettiin tennareihin. Jos haluat vielä jotain

neuleista, on nyt myös mahdollista olla tyylikäs villa-

housuissa.

Kesällä alkanut armeijahenkinen tyyli jatkuu vieläkin

kapealahkeisissa reisitaskuhousuissa ja armeijamaiset maan-

läheiset värit sävyttävät talvisen värittömiä vaatteita. Maiha-

ritkaan eivät ole jääneet unohduksiin, vaan katukuvassa niitä

näkee vieläkin.

Mikäli haluat nousta ratsaille, ratsastushousut ovat

oivat arkikäyttöönkin. Varmista kuitenkin, että ostat ne vaa-

tekaupasta etkä heppakaupasta. Jos heppatyttö-tyyli ei in-

nosta, lähin apu löytyy metsästä, nimittäin metsurienkin

suosimisista ruudullisista flanellipaidoista. Kaupat pursuavat

eri versioita: puuvillaisia, flanellisia, punasävyisiä, vih-

reäsävyisiä, pieni- ja isoruutuisia. Valikoima jatkuu loputto-

miin. Yhdistäminenkin on helppoa: Voit yhdistää paidan

toppiin, tai käyttää sellaisenaan. Paitaan sopivat niin farkut

kuin legginsitkin. Jos et jaksa raahautua vaatekauppaan asti

hankkimaan flanellipaitaa, poikaystävän vaatekaappi voi

olla oikea aarreaitta. Muista pitää silmät auki, saatat bongata

itsellesi oversize-neuleen.

1. Nimi ja luokka

2. Miten kuvailisit tyyliäsi?

Mistä saat inspiraatiosi?

3. Mistä olet ostanut vaatteesi?

1. Veronika Koponen 1C

2. Tyylini on semi boheemi, ja käytän maanläheisiä värejä.

Pidän myös vintagesta.

3. Neule H&M

Paita H&M

Sukkikset Vero Moda

Kengät Spirit Store

Laukku on Puolasta


1. Joel Andelin 3C

2. Saan inspiraatiota lukemalla

Miss Mixiä ja Demiä.

3. Paita Second Hand

Kauluspaita Lamina

Farkut Weekday

Kengät Union Five

Bokserit Stockmann

Sukat Topman

1. Kristiina Nielsen 2C

2. Inspiroidun usein katukuvasta.

En lue muotilehtiä, vaan pyrin

luomaan omaa tyyliä.

3. Toppi Carlings

Housut Weekday

Kengät Second Hand

Vyö Kierrätyskeskus

Laukku on serkun vanha

Koru on itse tehty

1. Valtteri Otsamo 2A

2 Tyylini on sekoitus rockia ja

skedeä, mutta silti pyrin

näyttämään asialliselta.

3. Flanellipaita on Jenkeistä

T-paita Jack & Jones

Farkut JC

Kengät Adidaksen

Teksti: Petra Rintamäki

Kuvat: Ossi Hietala ja

Valtteri Rautiainen

Päädyn aina välillä koulumatkalla pohti-

maan sukupuolten tasa-arvoa ja siitä käytä-

vää keskustelua. Kovin usein tuntuu, että

keskustelussa unohtuu sukupuolten erilai-

suus; etenkin pienempien lehtien mielipide-

osastoilla valitus vaikuttaa minusta siltä,

että kirjoittajilla menee silloin tällöin sa-

manlaisuus ja samanarvoisuus pahasti se-

kaisin. Milloin naisia ollaan vaatimassa

armeijaan ja rakennustyömaille, milloin

miehiä sairaanhoitajiksi ja synnyttäjiksi.

Välillä jopa biologisille eroille viitataan

kintaalla ja vaaditaan samanla... Tasa-

arvoa!

Osasyy Suomen epätasa-arvoiseen tilantee-

seen ovat miesten ja naisten erilaiset kiin-

nostuksen kohteet. Hyvä esimerkki tästä

ovat aikakauslehdet. Mies selaa Tekniikan

maailmaa, urheilulehtiä ja niin kutsuttuja

miestenlehtiä, nainen lukee parisuhde-,

terveys- ja kotijuttuja. Joskus lehtiä luetaan

myös toisin päin, mutta tässä tilanteessa

kiinnostava asia lienee etupäässä vastakkai-

sen sukupuolen sielunelämä, eikä niinkään

lehden sisällön merkitys omalle elämälle.

Ja tietysti myös minua kiinnostaa, mitä

tytöt lehdistään lukevat. Lainasin pari Cos-

mopolitania tutustuakseni tähän vieraaseen

maailmaan hieman tarkemmin. Keskimää-

räisen aikakauslehden kansi kertoo, mistä

sisällössä on kyse, näin myös Cosmon koh-

dalla. Sisällysluettelon ja takakannen välis-

sä on hulppea määrä ulkonäköartikkeleja ja

seksivinkkejä. ”Laihdutus tapahtuu näin”,

”Kevään muotivärit”, ”Näin teet miehesi

onnelliseksi”. Vaatteita, koruja, kosmetiik-

kaa kaikkialla! Viiden minuutin selailun

jälkeen aloin epäillä, että en taidakaan kuu-

l u a Co s mo p o l i t an in ko h d er yh -

mään.Pelkästään Cosmopolitanin perusteel-

la voisin tuomita miesten elektroniikkahi-

fistelyn jokseenkin tervehenkisemmäksi

puuhaksi kuin naisten ulkonäöstä stressaa-

misen. Osa Cosmossa esitellyistä kengistä,

näin esimerkiksi, näyttivät tuskallisilta

pidettäviltä, eikä niiden ulkonäkökään juuri

allekirjoittanutta houkutellut. Toinen esi-

merkki on laihduttaminen: naistenlehdissä

on aina määrättömästi laihdutusvinkkejä.

Useimmilla ei laihduttamiseen olisi edes

tarvetta, mutta silti saatuja ja kulutettuja

kaloreita tunnutaan laskevan kuin viimeistä

päivää. Toki osa miehistäkin laskee kalorei-

ta, mutta useimmiten syy on lääkärin mää-

räys tai keski-ikä.

Cosmopolitanin lisäksi tutkin myös omia

stereotypioitani, kuten ajatusta, että naiset

kertovat toisilleen kaiken itsestään ja myös

muista. Miehet pysyvät erossa yksityisasi-

oista ellei tarkoituksena ole härnätä jotaku-

ta. Naisten keskusteluihin kuuluvat olennai-

sesti juorut, kuulumiset ja ulkonäkö, kun

miesten keskustelut käsittelevät jotain mikä

liittyy puhujiin vain välillisesti tai suoraan

fyysisen kunnon ylläpitämiseen. Tosin

yhtäläisyyksiäkin löytyy: kun puhutaan

rasvaisia, niin jutut ovat molemmilla suku-

puolilla aika rasvaisia. Aiheet vain ovat

erilaisia, naiset eivät puhu naisista samaan

sävyyn kuin miehet. Pukuhuonehuumoriksi

leimattavaa materiaalia kyllä kuulee missä

vain porukassa.

Silloin tällöin luulen huomaavani jonkun

tytön hermostuvan, kun jollakulla toisella

onkin samanlainen paita tai laukku. Tytöille

on siis ilmeisesti hyvin tärkeää olla ainut-

laatuinen. Tytöt myös antavat tuohtumuk-

sensa näkyä, miehet piilottavat tällaiset

ajatukset muilta ja jopa itseltään, sikäli kun

he edes kiinnittävät huomiota toisten mies-

ten vaatteisiin. Yksilö siis pelkää samanlai-

suutta?

Yleisellä tasolla porukka sen sijaan pelkää

erilaisuutta. Samalla tasa-arvon ja saman-

laisuuden välinen raja-aita kaatuu ja asiat

sekoittuvat ja hukkuvat kuin sukat pesuko-

neessa. Nainen ei halua kirvesmieheksi,

OSSI HIETALA TASA-ARVO ELI SAMANLAISUUS


tekniseksi insinööriksi tai varuskunnan

kantahenkilöstöön, mutta koska tasa-arvo

niin vaatii, on hänestä sellainen tehtävä.

Totta kai hänelle on tasa-arvon nimissä

maksettava vähemmän palkkaa kuin mie-

helle, jotta mies suostuu edes harkitsemaan

oman osansa tekemistä. Ja hommahan ei

suju näin. Fakta on se, että naisille makse-

taan samasta työtehtävästä, työtehosta ja -

määrästä vähemmän kuin miehille. Tietty-

jen alojen väkisin tasapainottamisen sijaan

kaikkialla pitäisi maksaa ihmiselle

tämän tekemästä työstä itse työn

mukaan, eikä sukupuolen, iän tai

poliittisen mielipiteen perusteella.

Totta, tämän valvominen ja to-

teuttaminen on vaikeaa, mutta

mahdollista.

Suomen tasa-arvotilanteeseen

vaikuttavat nähdäkseni myös

suuret ikäluokat. He ovat kasva-

neet aikana, jona naisten paikka

oli nyrkin ja hellan välissä. Nyky-

nuorison joukossa sen sijaan tytöt

kouluttautuvat keskimäärin poikia

useammin akateemisille aloille ja

sitä myöten hallintoon. Kolmen-

kymmenen vuoden päästä yritys-

ten ja valtioiden hallintoelimet

voivat olla hyvinkin tasa-arvoisia – elleivät

jopa erittäin naisvaltaisia. Riippuu ihan

siitä, kiinnostaako tulevien sukupolvien

poikia enemmän levyseppähitsaajan kuin

diplomaatin tai johtajan ura.

Katsokaapa ympärillenne TYKissä: lukion

puolella tyttöjä on melkein kaksi kertaa niin

paljon kuin poikia. Vaikka suuri osa heistä

suuntaisi nykyään naisvaltaisille aloille

kuten opettajiksi, osa heistä päätyy silti

asemiin, joissa on nyt enimmäkseen mie-

hiä. Toisaalta nykyhallinnon miespuoliset

jäsenet ajavat jatkuvasti kulissien takana

helpotuksia miesten työn ja opiskelupaik-

kojen hakuun.

Suurten ikäluokkien päästäessä irti vallan

kahvasta perinteiset sukupuoliroolit saatta-

vat antaa periksi, mikä johtaa suoraan tasa-

arvoistumiseen. Toisaalta, jos miehiä ei

enää kasvateta miehiksi ja naisia naisiksi,

olemmeko me kaikki sitten samaa hermaf-

rodiittimassaa? Emme välttämättä, jos kas-

vatamme miehet pitämään naisia arvoisi-

naan ihmisinä ja unohtamaan sukupuolen

vaikutukset ammattitaitoon, varsinkin kun

suuri osa näistä vaikutuksista on urbaania

legendaa, jonka vanhat jäärät

aikanaan keksivät, jotta rasismia

voitaisiin soveltaa myös naisiin.

”Eläköön valkoinen mies” oli

pari sataa vuotta sitten aika ylei-

nen ajatus.

Koska olen maallikko enkä päät-

täjä, minulla on vastauksia vaik-

ka mihin yhteiskunnan ongel-

miin, myös sellaisiin, joista en

tiedä mitään. Työnantajat pel-

käävät ehkä edelleenkin naisten

jäävän äitiyslomille, joten työ-

suhde on usein määräaikainen,

kun taas mies ei uskalla jäädä

isyyslomalle, koska pelkää me-

nettävänsä palkkansa. Kyseessä

lienee jälleen biologia. Tasa-

arvo voi toteutua joko naisten palkkoihin ja

työsuhteisiin satsaamalla tai pakottamalla

miehet synnyttämään lapsia ja hoitamaan

niitä kotona, toisin sanoen vähentämällä

sukupuoliroolien merkitystä talouselämäs-

sä.

Vili esitti loistavan kehäpäätelmän suku-

puolirooleihin liittyen juuri aikakauslehdis-

tä: Jos mies kasvatetaan mieheksi, hän

lukee pääasiassa miehille tarkoitettuja leh-

tiä, ja naistenlehtien lukeminen on hänelle

vierasta ja epänormaalia. Miksi? Koska

kyseessä on naistenlehti. Naistenlehti se on

siksi, että sen jutut kiinnostavat naisia, siksi

että se on naistenlehti.

He ovat kas-

vaneet aika-

na, jona nais-

ten paikka oli

nyrkin ja hel-

lan välissä.


-SYKSYINEN VANILIJAMUSTIKKAPIIRAKKA-

Makeat mustikat, taivaallinen vanilijatäyte ja pehmeä poh-ja sulavat suussa täyteläi-seksi makukokonaisuudeksi.

”PÄIVÄN PARAS HETKI”

Ainekset: Pohja: 150g voita tai margariinia (juoksevana noin 1,5dl) 1dl sokeria 1 kananmuna 3dl vehnäjauhoja 1tl leivinjauhetta 4g kardemummaa (noin 1 rlk) Täyte: ¾ dl perunajauhoja ½ dl sokeria 4dl täys-/kevytmaitoa 1 kananmunan keltuainen 1 vanilijatanko tai noin ¾ tl vanilija-jauhetta 200g vanilijarahkaa 1 kananmuna Lisäksi: 4-5dl mustikoita 2rlk perunajauhoja 2rlk sokeria Pohjan valmistus: 1. Vatkaa sokeri ja voi vaahdoksi ja lisää sitten muna. 2. Erillisessä astiassa yhdistä kui-vat aineet, sekoita ja lisää seos taikinaan vähän kerrassaan samal-

la vatkaten. 3. Voitele piirakkavuoka ja levitä taikina tasaisesti vuoan pohjille ja reunoille. Täytteen valmistus & paisto: 1. Sekoita kylmässä kattilassa perunajauhot ja sokeri 2. Nyt ala lämmittää kattilaa, ja lisää maito muutamassa erässä 3. Vispilällä samalla sekoittaen lisää eroteltu keltuainen 4. Jos käytät vaniljatankoa, halkai-se se poikittain ja laita puolikkaat kattilaan, jos taas jauhetta lisää se samaten kattilaan 5. Kuumenna kiisseliä liedellä samalla sekoittaen. Kun kiisseli pulpahtaa kerran-pari, sitten poista kattila liedeltä ja ota mahdolliset vaniljatangon puolikkaat pois. 6. Sekoita joukkoon vaniljarahka ja kananmuna. 7. Levitä täyte pohjan päälle. 8. Sekoita mustikoihin perunajau-hot ja sokeri. Sitten levitä mustikat täytteen päälle. 9. Paista piirakkaa 200 asteessa noin 45 minuuttia. Jos reunat tum-muvat liikaa, voit suojata pinnan foliolla. 10. Ennen tarjoilua olisi piirakan hyvä antaa kunnolla jäähtyä.

KAARLE PATOMÄKI

KALLEN KOKKI- KULMA


O lin aina ollut lihansyöjä ja usein valitin kotona, jos ruuassa ei ole

lihaa. Söin kasvisruokaa koulussa joskus, jos se näytti paremmalta

kuin liharuoka, näin kuitenkin sattui aika harvoin käymään.

Sarastukseen tullessani mietin, mitä joudun tekemään. Olin aina tykän-

nyt syömisestä, joten kasvisruuan syönti koulussa kahden viikon ajan ei

vaikuttanut mitenkään kaamealta. Kotona sain kuitenkin syödä mitä ha-

lusin, ja koulun jälkeenkin oli mahdollista hakea pari ’’juustoa’’ mäkkä-

ristä. Aloitin kesken viikkoa, siksi päiväkirjaan tulee muutama rako.



26.8. Ruokana oli porkkanasta,

juustosta ja perunasta koostuvaa

laatikkoa. Liharuokana oli lähes

kalatonta kalalaatikkoa. Ensimmäi-

nen päivä sujui hyvin, koska olisin

todennäköisesti muutenkin valin-

nut kasvisruuan. Ei erityisemmin

herännyt voimakkaita tunteita syö-

dessä.

27.8. Tänään oli riisiä ja porkka-

na-juustomössöä ja liharuokana

jotain lihakalkkunasekoitusta.

Edellinen tunti oli liikuntaa, joten

minulla oli kova nälkä. Liharuoka

ei ollut kovin hehkeän näköistä,

joten kasvisruoka maistui jälleen

kerran hyvin. Tämähän sujui hy-

vin.

Samana päivänä klo 14:30 alkoi

kuitenkin ärsyttää kova nälkä vaik-

ka olin vasta syönyt. Ruoka ei pitä-

nyt kylläisenä kovin kauaa, ja syy-

tän lihan puutetta.

30.8. Oli kova nälkä. Haistoin

hyvän ruuan kolmannen kerroksen

käytävällä. Sitten tajusin, että tuok-

sui liha, jota en olisi saanut ottaa...

Voi voi, masenti ja ärsytti ja teki

mieli rikkoa sopimusta. Tuskalli-

sesti mätin kasviskastiketta maka-

ronien päälle. Aikaisemmin mietin,

että jospa aloittaisin alusta huo-

menna ja nyt söisin lihaa. Lautanen

jäi puolilleen, en vain pystynyt

syömään loppuun. Kotimatkalla

päivän pelasti S-market.

31.8. Jaahas. En tiennyt tämän

ruuan nimeä. Jotain kukkakaalia,

porkkanaa ja muita kasviksia se-

koitettuna. Oli sen verran epäilyt-

tävän näköistä, että otin aika vä-

hän, mutta salaattia sitten harvinai-

sen paljon, eli noin ¾ lautasesta.

Jälleen kerran jäi lautaselle ruokaa.

Vieressä istuvat nauroivat tylysti ja

tarjosivat liharuokaa. Aijai, että

teki mieli syödä normaalisti vaih-

teeksi.

1.9. Vihdoinkin oli hyvää

kasvisruokaa jos vertasi liharuoka-

vaihtoehtoon. Ainakin ulkonäön

perusteella.

Porkkanapullat olivat maukkaita

ja kastikkeen kanssa en huomannut

varsinaisesti muuta eroa lihapulliin

kuin koostumuksessa ehkä. Ruo-

kailu oli miellyttävä ja lautanen

tyhjeni ja hain jopa lisää.

Ajatukset kasvisruuasta palasivat

normilukemille, ja mielenterveys

taas on hyvä.

2.9. Puuroa. Hyvää syötävää, ei

mitään erityistä kommentoitavaa

tänään. Tällaisista yllätyksistä pi-

din. Mmmm, suurimopuuro.

3.9. TYKin ruokalassa selkeästi

pätee yhtälö porkkana = kasvisruo-

ka. Ruokana oli riisiä ja kasvikasti-

ketta josta 90% oli porkkanaa ja

loput kymmenen kesäkurpitsaa.

Vihasin kesäkurpitsaa yli kaiken ja

porkkanakin alkaa kyllästyttää

hitaasti. Puolet annoksesta jäi syö-

mättä, mutta en murehtinut asiaa

pahemmin, kun viikonloppu oli

edessä.

6.9. Porkkanat taisivat olla hal-

poja. Yllätys yllätys, niitä oli taas

tarjolla. Neljäsosa jäi syömättä,

ihan hyvin tulin kylläiseksi, mutta

nakersi tylsä toistuva makuelämys.

Liharuuasta oli pakko mainita se,

että se tuoksui aivan taivaalliselta

silloin kun on kova nälkä.


Kasvisruualla oli todennäköisesti

huono maine osittain siksi, että

vaihtelevuutta tuntui olevan vähän

ja yleensä ruoka oli aika mautonta

valitettavasti.

7.9. Kiusausta. Kummallista oli

se, että kasvisruuassa oli nestettä

huikeat määrät ja se oli jokseenkin

liian vetistä, kun taas liharuoka oli

sopivan kostean näköistä. Arvat-

kaa, mikä oli salainen ainesosa?

Porkkana.

Ei enää tuntunut niin pahalta kas-

visruuan suuhun tunkeminen, sillä

tiesin, että pian saisin taas syödä

ko ulun hyvää l iharuo kaa .

8.9. Papukeitto olisi ollut erittäin

hyvää, jos papuja olisi ollut riittä-

västi. Selleri aiheutti kylmänvärei-

tä ja lopulta päädyin noukkimaan

ne pois. Tuntui ihan hyvältä siinä

vaiheessa, ja pystyin hyvällä omal-

latunnolla lopettamaan kasvisruuan

syömisen, sillä lautanenkin tyhjeni

kokonaan.

En laihtunut tai kärsinyt pahem-

min, mutta silti jäi hiukan negatii-

vinen kuva koulun kasvisruuasta.

Porkkanaa oli käytännössä katsoen

melkein joka päivä ja koostumus

oli lähes aina vetinen. Muutaman

kerran olen jo kuitenkin valinnut

sen liharuuan sijaan kasvisruuan,

kun on voinut valita ruokalassa

kumpaa ottaa.

Tahtoisin kaikesta huolimatta kiit-

tää koulun keittäjiä pääsääntöisesti

erittäin hyvästä ruuasta!

EmptySheet Pyysimme Tyk:in oppilaita piirtämään, mitä naisen käsilaukusta löytyy.

Vaaka 23.9.-23.10. Kuuntele sinulle annettu-

ja neuvoja ja paina ne

mieleesi. Jossain tulevai-

suudessa voit tulla tarvit-

semaan niitä.

Rakkaus: Se niin ihana

ihastuksesi saa pääsi sekaisin, mutta pidä silti

jalat maassa. Onko hän sittenkään niin ihana?

Opiskelu: Koulu saattaa olla juuri nyt hieman

hämmentävää, et edisty millään tavalla, etkä tajua

mistään mitään.

Onnen väri: merenvihreä

Skorpioni 24.10.-22.11. Sinulla on vaikea päätös

edessäsi. Kuuntele sy-

däntäsi ja ole rohkea.

Älä anna kenenkään

muun tehdä päätöstä

puolestasi, sillä tässä on

kyse sinun elämästäsi.

Rakkaus: Älä odota liikoja seurustelukumppanil-

ta, hänellä on vaikeaa juuri nyt ja tarvitsee omaa

tilaa.

Opiskelu: Kokeilisit joskus rentoutua ja pitää

hauskaa. Aina ei tarvitse istua nenä kiinni kirjas-

sa.

Onnen väri: sinapinkeltainen

Jousimies 23.11.-22.12. Mielipiteesi jokaiseen

asiaan herättää närää

ympärilläsi. Huomiota

sinä vain haluat. Mitä jos

kokeilisit suhtautua mui-

hin kunnioittavammin,

niin sinutkin huomataan.

Rakkaus: Elämääsi as-

tuu uusi henkilö, josta tulee sinulle todella lähei-

nen. Alku on aina hankala, mutta mikään ei synny

tyhjästä.

Opiskelu: Vanhempasi ovat yleensä luottaneet

siihen, että hoidat itse opiskelusi, mutta nyt jopa

he ovat huolissaan. Olisiko aika skarpata?

Onnen väri: oranssinpunainen

Kauris 23.12.-19.1. Älä välitä, jos kaikki

ei mene suunnitelmien

mukaan. Kukaan ei

ole täydellinen.

Rakkaus: Sinulla on

tunteita erästä koh-

taan, muttet tiedä mitä

tehdä. Älä jää miettimään vaan toimi!

Opiskelu: Voisit aikatauluttaa koulutyösi parem-

min, ettei kaikkea tarvitse tehdä niska limassa

viime hetkellä.

Onnen väri: keltainen

Vesimies 20.1.-19.2. Sinulla on paljon

huolia tällä hetkellä,

mutta koittaisit myös

huomioida läheisiäsi.

Ehkä he voisivat

auttaa?

Rakkaus: Eräs ystä-

vyyssuhteesi on

muuttumassa romans-

siksi. Harkitse kuiten-

kin tarkkaan, kannat-

taako suhde vai ei?

Opiskelu: Juuri nyt olet sellaisessa vedossa, että

kaikki hommat sujuvat kuin vettä vaan. Käytä

eneri hyödyksi ja keskity aineisiin, jotka yleensä

menevät sinulta ihan ohi.

Onnen väri: hopea

Horoskooppi Jenni Voong Meri Mattila


Kalat 20.2.-20.3. On aika jättää menneet taakse ja

suunnata katse kohti tulevaa. Nyt

kannattaa kokeilla kaikkea mah-

dollista ja tarttua uusiin haastei-

siin.

Rakkaus: Tulet tapaamaan elä-

mäsi rakkauden kun sitä vähiten

odotat. Joten pidä silmät auki ja

metsästä.

Opiskelu: Alat yhtäkkiä ymmärtämään ainetta, joka ennen on

tuottanut sinulle vaikeuksia.

Onnen väri: vaaleanpunainen

Oinas 21.3.-20.4. Vedät paljon draamaa puo-

leesi, eikä riidoilta voi vält-

tyä. Koita olla rehellinen, ja

pysyä rauhallisena.

Rakkaus: Nyt on aika ottaa

taukoa ja keskittyä itseesi.

Mieti mitä haluat seurustelul-

ta?

Opiskelu: Ajatuksesi harhai-

levat, ja jäät paljon jälkeen. Keskity opiskeluun, nyt ei ole

aikaa haaveilulle.

Onnen väri: violetti

Härkä 21.4.-20.5. Herätys! Laiskottelun aika on ohi, ja

nyt on aika ottaa itseäsi niskasta kiin-

ni ja ruveta töihin. Asiat eivät hoidu

itsestään.

Rakkaus: Eteesi tuodaan uusi ihas-

tus, joka ei ole ihan sinun tyyppiäsi,

mutta olette molemmat kiinnostunei-

ta toisistanne. Oletko valmis kokeile-

maan jotakin erilaista?

Opiskelu: Pohdit liikaa tulevaisuuttasi, erityisesti sitä, mikä

sinusta tulee isona.

Onnen väri: oliivinvihreä

Kaksoset 21.5.-21.6. Inspiraatio iskee ja saat mahta-

via ideoita. Usko itseesi ja

ideoihisi, ne voivat viedä sinut

pitkälle.

Rakkaus: Sinulla riittää vientiä

ja huomita. Varo kuitenkin mus-

tasukkaisuuden peikkoa.

Opiskelu: Kaikki onneksi hy-

vällä mallillaan, niin että sinulla on varaa hidastaa hieman

tahtia.

Onnen väri: turkoosi

Rapu 22.6.-22.7. Sanomisesi loukkaavat muita

huomaamattasi, olet turhan

ilkeä, se ei ole hyvä juttu.

Rakkaus: Tapaat erään hurjan

kiinnostavan henkilön, jota et

saa mielestäsi.

Opiskelu: Hyvät arvosanat

saavat itsetuntosi kohoamaan

ja saatat jopa muuttaa tulevai-

suuden suunnitelmiasi.

Onnen väri: luonnonvalkoinen

Leijona 23.7.-22.8. Saat yllättävän huomionosoi-

tuksen, mikä saattaa hämmen-

tää sinua. Nauti, sillä olet sen

ansainnut.

Rakkaus: Rakkautta on sel-

västi ilmassa, mut sitä on hy-

vin erikoisesta suunnasta.

Opiskelu: Olet niin omituisel-

la päällä, että opettajillakin on

vaikeuksia ymmärtää sinua.

Onnen väri: pinkki

Neitsyt 23.8.-22.9. Et ole tyytyväinen siihen

miten asiat ovat, etkä voi

tehdä mitään. Älä turhaan

stressaa, asiat hoituvat

toisella tavalla.

Rakkaus: Outo tapaus

saattaa hämmentää, mutta

anna aikaa ja tutustukaa

toisiinne. Hän voi olla

elämäsi ihminen.

Opiskelu: Kaikki sujuu

niin hyvin, että saat siitä

vaan lisää motivaatiota.

Onnen väri: sähkönsininen


17 22 · 2015-02-05 · juttu. sivari vaatii enemmän aikaa ja on arkielämän ohella paljon...

Documents