5D-Silta 3

Infra FINBIM –pilottiraportti, Sito

19_5DSilta_Varjakanpuisto 20_5DSilta_Melatie

21_5DSilta_Töölönlahti 22_5DSilta_Junatie

Ari Kouvalainen

1.0

28.2.2014

5D-Silta 3 2 (17) 28.2.2014

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ............................................................................................................................................. 3

2 VARTIOKYLÄN SILLAT .......................................................................................................................... 3

2.1 Tavoite ............................................................................................................................................ 3 2.2 Toteutus ......................................................................................................................................... 3

3 TÖÖLÖNLAHDEN PYÖRÄTUNNELI ...................................................................................................... 5

3.1 Tavoite ............................................................................................................................................ 5 3.2 Toteutus ......................................................................................................................................... 5

4 JUNATIEN ALIKULKUKÄYTÄVÄ ........................................................................................................... 7

4.1 Tavoite ............................................................................................................................................ 7 4.2 Toteutus ......................................................................................................................................... 7

5 TULOKSET ............................................................................................................................................ 10

5.1 Lähtötiedot .................................................................................................................................... 10 5.2 Mallintaminen ............................................................................................................................... 10 5.3 Piirustus- ja raporttituotanto ......................................................................................................... 11 5.4 Rakenneosien nimeäminen ja numerointi .................................................................................... 11 5.5 Yhteenveto tuloksista ................................................................................................................... 12

LIITE A KOKONAISYHTEENVETO PILOTISTA ..................................................................................... 13

LIITE B TIETOMALLINTAMISEN HAASTEELLISUUDEN ARVIOINTI / ARVIOINTISAPLUUNA ......................................................................................................................... 14

LIITE C ARVIOINTISAPLUUNAN KATEGORIAT JA VALMIUSTASOT ................................................ 17

5D-Silta 3 28.2.2014 3 (17)

1 Johdanto

Pilotoinnissa tilaajana oli Helsingin kaupungin rakennusvirasto (Ville Alajoki), suunnit-telijana Sito Oy (Ari Kouvalainen) ja yhteistyötahoina 5D-Silta3-konsortio sekä Tek-la Oyj.

Pilotoinnin tarkoituksena on ollut Tekla Structuresin käyttöönotto Sitossa, siltojen tie-tomallinnuksen valmiusasteen ja osaamisen nostaminen, LiVin tietomalliohjeen tes-taaminen sekä rakentamisen mallipohjainen hankinta.

Tekla Structuresin käyttö siltojen tietomallintamisessa aloitettiin Sitossa vuonna 2011.

2 Vartiokylän sillat

Helsingin Vartiokylään suunniteltiin kaksi puukantista teräspalkkisiltaa. Molempien sil-tojen hyötyleveys oli HL= 4,0 m ja jännemitta 11,0 m ja molemmat sillat olivat yksi-aukkoisia. Siltojen maatuet olivat teräsbetonisia ja ne oli perustettu porapaaluille. Pääkannattimet olivat Melatien jatkeen sillalla HE360B-palkkeja ja Varjakanpuiston sillalla HE400B-palkkeja; molemmissa silloissa palkkeja oli seitsemän. Palkkien väliin suunniteltiin lattateräkset sitomaan palkit yhteen. Lattateräkset kiinnitettiin palkkeihin pulttiliitoksin. Kannen poikkikannattimet muodostuivat syrjällään olevista toisiinsa naulatuista painekyllästetyistä mäntysoiroista. Poikkikannattimien päälle tuli kulutus-kerros, joka muodostui kyljellään olevista painekyllästetyistä mäntysoiroista. Silta suunniteltiin siten, että puukansi voidaan vaihtaa irrottamatta teräsrakenteita.

2.1 Tavoite

Aikaisemmin rakennussuunnitelmat on tehty perinteisellä tavalla dokumenttipohjai-sesti. Suunnittelun tietosisältö ei ole ollut kumuloituvaa, koska tietoa on välitetty do-kumentteina. Myös tiedon kulussa on ollut häiriöitä ja tieto on hajanaista. Rakentei-den ongelmakohtia on saattanut löytyä vasta rakentamisvaiheessa.

Tarkoituksena oli tietomallintamalla saada tieto kumuloitumaan hallitusti, tiedon siir-tämisen tehostaminen ja virheiden vähentäminen sekä rakenteiden ongelmakohtien löytäminen jo suunnitteluvaiheessa. Myös raporttien ja piirustusten tuottaminen mal-lista vähensi ristiriitaisuuksia.

Tavoitteena oli tuottaa molemmista silloista rakennussuunnitelmat tietomallintamalla, sekä käyttää 3D-muodossa tuotettua lähtöaineistoa mahdollisimman tehokkaalla ta-valla ja testata InfraRYL-nimikkeistön käyttöä mallintamisessa. Tavoitteena oli myös rakentamisen mallipohjainen hankinta.

Tietomallia hyödynnettiin suunnittelukokouksissa. Mallista näytettiin eri suunnittelu-ratkaisuja, mallin avulla pystyttiin löytämään ongelmakohtia sekä mallintamalla löy-dettiin parhaat mahdolliset suunnitteluratkaisut.

2.2 Toteutus

Pilotointi toteutettiin 1.9.2011-28.2.2012.

Molemmat sillat mallinnettiin Tekla Structures 17.0-versiolla. Kaikki lähtötiedot saatiin 3D-muodossa. Molempien siltojen tietomallit sisälsivät betonirakenteet raudoituksi-neen, kantavan teräsrakenteen, puukannen, teräksiset kaiteet, pilaristabiloinnin, maan ja kallion pinnat sekä ympäröivää väylägeometriaa.

5D-Silta 3 4 (17) 28.2.2014

Kuva 1. Prosessikuvaus kaaviona (kaikki pilotit)

Kuva 2. Melatien jatkeen silta

Tietomalleissa käytettiin rakenneosien ryhmittelyyn (Phase) määrälaskentaohjetta ja rakenneosien numerointiin (Class) InfraRYLin mukaista tapaa.

Perusmallinnus Tekla Structuresilla sujui kohtuullisen hyvin. Kaarevien muotojen mal-linnus ja tarkistus ohjelman sisällä osoittautui työlääksi. Tämän takia apuna käytettiin dwg-tiedostoa, johon oli koottu lähtötiedot sekä sillan viiva/solid-malli. Kyseinen dwg-tiedosto tuotiin referenssinä Structuresiin, jolloin geometriamallin tarkistaminen hel-pottui.

Mallinnuksen edetessä huomattiin, että dwg-muodossa olevien lähtötiedostojen opti-moituja taiteviivoja ei voi tehokkaasti käyttää mallintamisen apuna. Huomattavasti pa-rempi lähestymistapa oli muodostaa riittävällä tarkkuudella kolmioitu pintamalli, jossa raittien solmupisteet sijaitsivat väylän paalutuksella. Huomattiin myös, että lähtötieto-jen siistiminen oli oleellista.

Siltojen piirustustuotanto oli tässä kohteessa työlästä. Osasyynä oli mallintajan ko-kemattomuus Tekla Structuresin käytöstä sekä piirustusten sisällön ja esittämistavan tavoitetason määrittely. Muita ongelmakohtia olivat kaarevan ja kallistetun geometrian esittäminen ja mitoittaminen sekä mallintamisessa tehtyjen valintojen vaikutus piirus-tusten järkevään ja tehokkaaseen muodostamiseen.

Tilaaja

Aineiston

toimittaminen

Microstation Autocad

Suunnittelija

Taitorakenteiden

suunnittelu

Tekla Structures

Tilaaja

Tietomalliin

pohjautuva

hankinta dwg

dgn

natiivi ifc

dwg

5D-Silta 3 28.2.2014 5 (17)

3 Töölönlahden pyörätunneli

Siltapaikka sijaitsee Helsingissä Kluuvin kaupunginosassa Helsingin päärautatiease-man välittömässä läheisyydessä.

Tasonvaihtorakenteen sisähalkaisija on 9m. Sen sisähalkaisijaa kiertää polkupyörä-ramppi. jonka hyötyleveys on rampin osuudella 4.5m. Pyöräliikenteelle varattu ramppi laskeutuu tasosta +3.2 spiraalimaisesti 7% kallistuksella tunnelin tasoon -1.24 jossa ramppi jatkaa olemassa olevaan tunneliin asti. Jalankulkijoille varattu kevyenliiken-teen väylä alkaa tasosta +3.2 ja jatkuu vaakatasossa portaalle ja hissille. Portaassa on yksi lepotaso. Alatasolta korkeudelta -0.77 lähtee luiska 5% kallistuksella päättyen tunnelin tasoon -1.31.

3.1 Tavoite

Tavoitteena oli tunnelin tietomallintaminen yleissuunnitelmatasoisesti sekä tunneliin liittyvän lasikatteisen siirtymärampin luonnosten ja valitun vaihtoehdon tietomallinta-minen.

Tietomallia hyödynnettiin erityisesti suunnittelukokouksissa. Mallista näytettiin eri suunnitteluratkaisuja, mallin avulla pystyttiin löytämään ongelmakohtia sekä mallin-tamalla löydettiin parhaat mahdolliset suunnitteluratkaisut.

3.2 Toteutus

Pilotointi toteutettiin 18.10.2011-30.4.2012.

Kohteesta tehtiin Tekla Structuresilla luonnoksia, joista saatiin alustavia määrätietoja sekä eri vaihtoehtojen 3D-pdf-tulosteita. Lopullinen yleissuunnitelmamalli tehtiin Au-tocad-ohjelmalla TS-mallin pohjalta. Visualisointi tehtiin puolestaan 3D Studio Maxilla.

Kuva 3. Pyörätunneli.

5D-Silta 3 6 (17) 28.2.2014

Tietomallissa käytettiin yhdistettyä Talo2000 ja InfraRYL2006 –nimikkeistöä.

Sillan rakenneosien, raudoitusten ja varusteiden ryhmittelynumerointi:

Phase 0 0

Maatuki 1 – Siirtymälaatta 160

Maatuki 2 – Siirtymälaatta 260

Alapohjat 1220

Alapohjalaatat 1221

Runko 1230

Väestönsuojat 1231

Kantavat seinät 1232

Pilarit 1233

Palkit 1234

Välipohjat 1235

Yläpohjat 1236

Runkoportaat 1237

Julkisivut 1240

Ulkoseinät 1241

Ikkunat 1242

…

Kallioon louhittavat rakennus-

ja siltakaivannot 17300

Hissin lasit 123701

Hissikorin lasit 123702

Hissikori 123703

Hissin runko 123704

Hissin perustus 123705

Portaan askelmat 123710

Portaan runko 123711

Ovet 123720

…

Tietomalli sisälsi suurimmat paikalla valettavat betoniosat lukuun ottamatta tason-vaihtorakenteen rampin alle suunnitellun sähkökeskuksen edellyttämiä betoniseiniä rampin ja portaiden alla.

Varusteista mallinnettiin rampin sisäkaiteet ja portaiden kaiteet. Malli ei sisältänyt ta-sonvaihtorakenteen ulkopuolisia, tunneliosuuden ja rampin ulkoreunan kaiteita.

Kuva 4. Pyörätunneli, tasonvaihtorakenne.

5D-Silta 3 28.2.2014 7 (17)

Kuva 5. Pyörätunneli, havainnekuva.

4 Junatien alikulkukäytävä

Junatien ja Festarikujan siltapaikka sijaitsee Helsingissä Suvilahden alueella. Silta-paikalle tulee kolme uutta siltaa: Junatien alikulkukäytävät S1, S2 ja S3. Uudet sillat ovat tyypiltään yksiaukkoisia teräsbetonisia laattasiltoja. Siltojen keskimääräiset jän-nemitat ovat: S1 15,3 m; S2 12,5 m; S3 14,3 m. Hyödyllinen leveys: S1 8,1…8,7 m ja silta levenee tuelta T1 tuen T2 suuntaan; S2 7,6 m; S3 8,1 m. Siltojen pituus- ja poik-kisuuntaiset kallistukset ovat: S1 0,045 / 3% oikealle; S2 ; S3 0,058…0,037 ja pyöris-tyssäde S=1500m / 3% oikealle.

4.1 Tavoite

Tavoitteena oli alikulkukäytävän siltojen yleissuunnitelmatasoinen suunnittelu ja sen jälkeen rakennussuunnitelmien tietomallintaminen.

Tietomallia hyödynnettiin kaikissa suunnittelukokouksissa. Mallista näytettiin eri suunnitteluratkaisuja, mallin avulla pystyttiin löytämään ongelmakohtia sekä mallin-tamalla löydettiin parhaat mahdolliset suunnitteluratkaisut. Koontimalli sisälsi alueen uudet ja vanhat sillat, katurakenteet, kalliopinnat ja viemäröinnit ja mallin avulla tehtiin siltapaikan kokonaistarkasteluja.

4.2 Toteutus

Pilotointi toteutettiin 1.2.2012-28.2.2013

Kohteesta tehtiin luonnoksia Tekla Structuresilla tietomallintamalla ja valittu vaihtoeh-to mallinnettiin rakennussuunnitelmatasoon.

5D-Silta 3 8 (17) 28.2.2014

Kuva 6. Junatie akk. Yleissuunnitelma, luonnos.

Tietomalliin koottiin olemassa olevat sillat, arvioitu kalliopinta, uudet väylägeometriat, olemassa olevat rakenteet ja kuivatus referensseiksi ja mallinnettiin uudet silta-, keila- ja tukimuurirakenteet.

Kuva 7. Junatien akk, rakennussuunnitelma.

5D-Silta 3 28.2.2014 9 (17)

Kuva 8. Junatien akk, tasokuvanto.

Junatien kohteen siltojen mallintamisessa oli haasteena kaarevien geometriamuoto-jen hallinta ja tästä johtuen raudoituksen mallintaminen. Geometriaa ei yksinkertais-tettu mallintamista varten. Raudoituksessa ei pystytty käyttämään tarpeeksi hyvin raudoitusryhmiä, joka johti suureen yksittäin tehtyjen betoniterästen määrään. Mallin-tamisen alussa testattiin BeamExtruderin ja CIP-raudoitustyökalun käyttöä. Monimuo-toinen geometria kuitenkin olisi johtanut geometrian epäjatkuvuuteen ja mallin hanka-laan tarkastamiseen. BeamExtruderin ja CIP-raudoitustyökalun käyttö kaarevasti nousevissa ja laajenevissa maatuissa olisi ollut työlästä.

Kuva 9. Junatien akk, silta S3.

5D-Silta 3 10 (17) 28.2.2014

Kuva 10. Junatie akk S2, kannen raudoitus.

Piirustukset pyrittiin esittämään niin, että kokonaisuudet on jaettu osiin. Esimerkiksi kannen raudoitus jaettiin kolmeen näkymään: kannen alapinta, yläpinta ja haat. Pii-rustuksissa käytettyä filtteröintiä vietiin eteenpäin kuvatuotannon aikana.

5 Tulokset

Edellä esitetyistä pilottihankkeista saatiin arvokasta tietoa ja kokemusta. Ohjelmisto tuli tutuksi ja erilaisten rakenneosien mallintamiseen löydettiin toimivia tapoja. Useita työntekijöitä on koulutettu Tekla Structuresin käyttäjiksi. Uuteen nimeämis- ja nume-rointitapaan pohjautuvien piirustus- ja raporttipohjien tekeminen on työn alla. Talon sisäistä eri tekniikka-alojen välistä tietomallintamisen yhteistyötä kehitettiin.

5.1 Lähtötiedot

Tie (2d ja 3d), maasto, kalliopinnat ja maalajirajat tulisi esittää omina tiedostoinaan referenssikäyttöä ajatellen. Maaston kolmioinnissa pitäisi olla säännölliset mittauspis-teet ja se pitäisi tarkistaa kolmioinnin jälkeen. Teiden 3d-mallin pitäisi olla jaksotettu tasausviivan paalutuksen mukaan, jotta teiden reunalta löytyisi paalutusta vastaava kohta. Teiden pintojen pitäisi olla suhteessa tuotettavan siltamallin tarkkuuteen. Var-sinkin levenevän sillan teossa apuna pitäisi olla 2d:ssä oleva kaarelle piirretty tie- ja kaidelinjaviiva. Lähtötietona tulleissa pintamalleissa ei saisi olla arvauksia tai opti-mointeja.

5.2 Mallintaminen

Pilottihankkeissa huomattiin, että kaarevien muotojen mallinnukseen sekä mitoituk-seen Tekla Structuresissa olisi hyvä saada lisää aputyökaluja BeamExtruderin lisäksi.

Raudoitukseen tarvitaan lisätoiminnallisuutta, jotta esimerkiksi viuhkaantuvien raudoi-tuksien muodostaminen kahteen suuntaan kaareville pinnoille helpottuisi.

5D-Silta 3 28.2.2014 11 (17)

5.3 Piirustus- ja raporttituotanto

Tietomalleista joudutaan vielä pitkään tuottamaan piirustuksia niin tilaajan kuin työ-maan tarpeisiinkin. Totutun näköisten piirustusten tekeminen ei ole mielekästä. Pii-rustusten tekeminen mahdollisimman pitkälle automatisoidusti edellyttää yksittäisen piirustuksen tietomäärän vähentämistä. Tällöin piirustusten määrä todennäköisesti kasvaa, mutta piirustustuotanto kokonaisuudessaan nopeutuu ja virtaviivaistuu. Tilaa-jien ohjeistusta piirustusten esittämistavasta ja sisällöstä tullaan tarvitsemaan.

Näkymä-, piirustus- ja valintafilttereiden käytön avulla piirustusten ja raporttien teke-minen helpottuu.

Tehokas piirustusten ja raporttien luonti edellyttää Tekla Structuresin mukauttamista, joka pitää sisällään esimerkiksi valinta- ja piirustussuotimia sekä raportti- ja piirustus-pohjia. Myös maailmankoordinaatiston ja paikallisen koordinaatiston käyttöön piirus-tuksissa tarvitaan aputyökaluja.

5.4 Rakenneosien nimeäminen ja numerointi

Siltakonsulteilla ei ole yhteisesti sovittua tietomallien rakenneosien numeroin-ti/nimeämiskäytäntöä. Tämän takia pilottikohteissa testattiin erilaisia nimeämis- ja numerointitapoja.

InfraRYL:n mukainen numerointitapa ei soveltunut käytettäväksi Tekla Structuresin Class- tai Phase-attribuuteissa. Mikäli InfraRYL:n mukaista numerointitietoa halutaan käyttää, voidaan se tallentaa käyttäjän määrittelemiin attribuuttikenttiin (UDA-kentät).

Sillan koko elinkaarta ajatellen parhaimmaksi osoittautui Sillantarkastuskäsikirjan mukaiseen ohjeistukseen perustuva nimeäminen ja numerointi. Tällä tavoin siltojen tietomalleja voidaan tehokkaasti käyttää vaurioiden kirjaamisessa ja tarvittavien kor-jausten suunnittelussa.

Phase-nimeäminen Tekla Structuresissa

Phase Nimi

0 Koko silta

100 Maatuki 1

200 Maatuki 2

110/210 Kehän peruslaatat

310-390 Välituet

400 Päällysrakenne

500 -kaariosa

600 Varusteet ja laitteet

900 Muut siltapaikan rakennusosat

1000 Muu mallinnusteknillinen tieto

Class-nimeäminen Tekla Structuresissa

Class Nimi

100 Alusrakenne

101 Peruslaatta

200 Reunapalkkirakenteet

201 Reunapalkki

300 Muu päällysrakenne

301 Kansilaatta

400 Päällysteet

401 Päällyste

500 Muu pintarakenne

501 Suojakerros

600 Kaiteet

601 Kaidepylväs

700 Liikuntasaumalaiteet

701 Liikuntasaumalaite

800 Muut varusteet/laitteet

801 Laakeri

900 Siltapaikan rakenteet

901 Etuluiska

5D-Silta 3 12 (17) 28.2.2014

5.5 Yhteenveto tuloksista

Asetetut tavoitteet toteutuivat varsin hyvin ja kaikki pilotoinnista saadut hyödyt ja toi-mintatavat on otettu osaksi rakennesuunnittelua

Rakenneosien mallintamiseen löydettiin toimivia tapoja. On opittu erilaisten piirustus- ja raporttipohjien tekeminen. Talon sisäinen eri tekniikka-alojen välinen tietomallinta-misen yhteistyö on kehittynyt. Numerointi- ja nimeämiskäytäntö on pilotoitu normaa-liksi käytännöksi.

Kaksoiskaarevien pintojen mallintaminen oli haasteellista. Tekla Structuresiin tarvi-taan lisäominaisuuksia, jotta haastavat geometriat ja niiden raudoittaminen helpottu-vat.

Tietomallista tuotettavien piirustusten esittämistavasta ja sisällöstä tarvitaan ohjeis-tusta tilaajilta.

Maailmankoordinaatiston ja mallikoordinaatiston saumattomaan yhteistoimintaan tar-vitaan hyviä työkaluja niin piirustusten kuin ifc- ja dwg-mallien tuotannossa.

LIITE A

13 (17)

Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista

Taulukko A1. Yhteenveto piloteista 5DSilta_Varjakanpuisto, 5DSilta_Melatie, 5DSilta_Töölönlahti ja 5DSilta_Junatie.

Pilotin nimi Sito-pilotit

Pilotin tyyppi Pilottihanke

Pilottihankkeen kuvaus Pilotoinnin tarkoituksena on Tekla Structuresin käyttöönotto

Sitossa, siltojen tietomallinnuksen valmiusasteen ja osaamisen

nostaminen, LiVin tietomalliohjeen testaaminen sekä rakentami-

sen mallipohjainen hankinta

Aikataulu 1.9.2011-28.2.2013

Toteutusmuoto Tietomallintaminen Tekla Structuresilla.

Pilotoitavat prosessit Sillan suunnittelu tietomallintamalla. Rakentamisen hankinta

tietomallilla.

Osapuolet ja käytettävät

ohjelmistot

Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Sito Oy, 5D-Silta3-

konsortio sekä Tekla Oy

Pilotoitava(t) asia(t) ja

pilotin tavoitteet

Sillan tietomallinntaminen. Lähtötietojen käsittely ja tuonti. Lii-

kenneviraston tietomalliohjeen testaus ja kommentointi. Raken-

tamisen mallipohjainen hankinta.

Tietomallin käyttö hank-

keessa

Tietomallien käyttö rakenteiden tarkasteluissa, eri vaihtoehtojen

läpikäynti, rakenteiden ongelmakohtien löytäminen ja piirustus-

ten tuottaminen

Pilottihankkeen erityis-

piirteet suhteessa tieto-

mallinnukseen

Ei ollut.

Keskeisimmät kehitys-

askeleet ja niihin liitty-

vät odotukset

Tietomallinnuksen ja käytetyn ohjelmiston käyttöön otto laajasti

rakenteiden suunnittelussa. Tietomalliohjeen kehittäminen. Siton

eri yksiköiden välinen tiedonsiirto tietomallinnusta tukevalla

tavalla.

Keskeisimmät esiin

nousseet ongelmat ja

kehitystarpeet

Yhtenäisen nimeämis- ja numerointitavan löytäminen taitoraken-

teiden mallintamiseen. Piirustusten esitystavan uudistaminen.

Raudoitustyökalujen kehittämistä jatkettava. Lähtötietojen oike-

anlainen tietosisältö.

LIITE B

14 (17)

Liite B Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi / Arviointisapluuna

Infra FINBIM –hanketta varten VTT on kehittänyt arviointisapluunan, jonka avulla arvioidaan pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksia. Arviointisapluuna on jaettu 11 kategoriaan ja kussakin kategoriassa on kuusi valmiustasoa. Arvioitavat kategoriat ovat seuraavat:

A: Procurement and delivery method B: BIM skills C: Project participant roles D: Process description E: Initial data F: BIM scope G: GIS-BIM integration H: Geometric modelling I: OpenBIM/Standards J: Information delivery management K: As-built information

Arviointisapluunaa käytetään eri pilottihankkeiden tietomallinnusvalmiuksien vertailuun ja haasteellisuuden arviointiin sekä tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisen toden-tamisessa. Arviointisapluunan kategoriat ja niiden valmiustasot on esitetty liitteessä C.

Infra FINBIM –hankkeen alussa arviointisapluunan avulla määriteltiin infrarakentamisen tie-

tomallinnuksen nykytila ja hankkeen jälkeinen tavoitetila. Tulokset on esitetty kuvissa BB11

ja BB12. Määrittely tehtiin esteidenpoistoryhmässä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt:

Kimmo Laatunen VR Track Oy Harri Mäkelä Innogeo Oy Antti Karjalainen WSP Oy Juha Liukas Sito Tapani Toivanen Lemminkäinen Oyj Rauno Heikkilä Oulun yliopisto Juha Hyvärinen VTT Tarja Mäkeläinen VTT

5D-Silta 3 28.2.2014 15 (17)

Kuva B11. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen nykytilasta arviointisapluunan kategorioiden perusteella ennen Infra FINBIM –hanketta.

Kuva B12. Esteidenpoistoryhmän näkemys infrarakentamisen tietomallinnuksen tavoitetilas-ta Infra FINBIM –hankkeen jälkeen.

Arviointisapluunatutkimus on tehty pilottihankkeiden loppuvaiheessa tai hankkeiden päätty-misen jälkeen haastattelututkimuksena. Haastattelussa pilottien vastuuhenkilöt ovat arvioi-neet pilottien tason oman näkemyksensä mukaisesti. Helsingin kaupungin 5DSilta-pilotteja

5D-Silta 3 16 (17) 28.2.2014

(19_5DSilta_Varjakanpuisto, 20_5DSilta_Melatie, 21_5DSilta_Töölönlahti, 22_5DSilta_Junatie ja 23_5DSilta_HTP) käsiteltiin tässä haastattelussa yhtenä kokonaisuu-tena. Näiden pilottien arvioinnin tekivät Ville Alajoki Helsingin kaupungin rakennusvirastos-ta, Tuomo Järvenpää Ponvia Oy:stä ja Ari Kouvalainen Sito Oy:stä. Haastattelun tulokset

on esitetty kuvassa BB13.

Kuva B13. Helsingin kaupungin 5DSilta-pilottien tulokset.

Tuloksista nähdään, että Helsingin kaupungin 5DSilta-piloteissa saavutettu taso ylittää infra-alan yleisen lähtötason neljässä kategoriassa (B, F, H ja I). Esteidenpoistoryhmän asettama tavoitetila saavutettiin kolmessa kategoriassa (B, F ja H). Kategoria B (BIM skills) arvioitiin suunnittelun osalta tasolle 3, mutta prosessijohtamisen näkökulmasta tasolle 1.

Näissä pilottihankkeissa on siis eräillä tietomallinnuksen osa-alueilla edistytty alan yleistä lähtötilannetta paremmalle tasolle, mutta kehityskohteita on vielä useita. Haastavimmilta vaikuttavat arviointisapluunan perusteella kategoriat G (GIS-BIM integration) ja J (Informati-on delivery management), joissa jäätiin infra-alan yleisen lähtötason alapuolelle. Siltojen suunnittelussa käytettävä ohjelmisto on paikallisen koordinaatiston työkalu, ja vietäessä tie-toja paikkatietojärjestelmään tarvitaan välivaihe. Tiedonsiirron osalta tieto liikkuu tilaajan suuntaan CD:llä, muistitikulla tai sähköpostilla, eikä muunlainen tiedonjakaminen ole tällä hetkellä tarpeen. Konsulttiyrityksillä on kuitenkin valmius luoda projektipankki, kun tarvetta ilmenee.

Kategoria K (as-built information) ei ole relevantti näissä pilottihankkeissa, koska ne eivät ole vielä vaiheessa, jossa toteumatietoa olisi käytettävissä. Tämä näkyy kuvassa BB13 ka-tegorian K arvona 0.

LIITE C

17 (17)

Liite C Arviointisapluunan kategoriat ja valmiustasot

Lisätietoja arviointisapluunasta: tarja.makelainen@vtt.fi