20' * '3-( ;=6-: a@;:;545 - ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/um_2016-4.pdf ·...

44

Upload: trinhnhan

Post on 13-Nov-2018

220 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

4/201 6 • www.ulkomatala.net • 5.7.201 6

uudistuivatVikingit

Uusia laivojaNorjan vuonoihin

AIDAprimaKauan odotettu

Page 2: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

TEKSTI:OLLI TUOMINEN

SUOMEN valtion kokonaan omistama Finferries päätti viime vuonnatilata uuden sähkölauttansa Cristin telakalta Puolasta, koska ”sen hintaoli selkeästi kilpailukykyisin ja kyky tuottaa laadukas alus on hyvä”.Myöhemmin on kerrottu aluksen olevan kymmeniä prosentteja muitatarjouksia halvempi. Kesäkuun alussa julkisuuteen nousseet tiedotmuun muassa Cristin telakan käyttämistä pohjoiskorealaisista siir-totyöläisistä antavat hyvän syyn kysyä, mikä on puolalaistelakan edul-l isen hinnan salaisuus.

Hollantilaisen Leidenin yliopiston Asia Centre viimeistelee parhail laantutkimusta, jonka alustavien tulosten mukaan telakalla työskenteleepohjoiskorealaisia siirtotyöläisiä, joiden työehdot muistuttavatorjuutta. Työntekijät tekevät pitkiä, 1 2-tuntisia päiviä kuutena päivänäviikossa ja saavat palkaksi nimell isen päivärahan. Varsinainen palkkamenee suoraan Pohjois-Ko-rean valtiol le, joka tienaa YK:narvion mukaan ulkomail latyöskentelevien siirtotyöläis-ten avulla yhdestä kahteenmil jardia euroa vuosittain.

Leiden Asia Centren ja brit-tilehti The Telegraphin mukaanpuolalaistelakoil la työsken-telee noin 800 pohjoiskorealaista siirtotyöläistä. Puolan tapauksessatyöntekijät tulevat Eurooppaan pohjoiskorealaisen yhtiön kautta, jokavälittää työvoiman telakoil le kahden pohjoiskorealaisten pyörittämänpuolalaisyrityksen kautta. Leiden Asia Centre julkaisee lopull isenraporttinsa aiheesta heti tämän lehden ilmestyttyä.

Finferriesin mukaan telakan taustat tutkittiin tarkoin, eikä esimerkiksitelakkavierailujen yhteydessä havaittu mitään epäilyttävää. Ihmetystäon myös herättänyt se, että tilaus meni telakalle, jol la ei ole kokemustamaantielauttojen rakentamisesta, vaikka Finferriesin mukaan re-ferenssejä kuitenkin on. Tämä pitääkin paikkaansa jos katsoo pitkääreferenssil istaa kiinnittämättä huomiota toimitusten sisältöön. Esi-merkiksi vuonna 201 5 telakalla valmistui referenssil istan mukaan vainsuurlohkoja sekä kolmen aluksen rungot.

Mikäli väitteet Cristin telakan käyttämästä orjatyövoimasta pitävätedes osittain paikkaansa, antavat ne koko lauttatilaukselle ja puo-lalaisel le telakkateoll isuudelle synkän leiman, joka ei nopeasti kulupois. Toivoa sopii, että myös Finferries ja valtio omistajana ottavat ta-pauksesta opikseen. Halval la kun saa harvoin hyvää.

Pääkirjoitus

Halvalla ei saahyvää

2

ULKOMATALA 4/201 6

Lehti on julkaistu Internetissä ilmaisena5.7.201 6. Julkaisijana toimii Ulkomatala-verkkolehti ja sen toimitus. Lisätietoja:www.ulkomatala.net

8. vuosikerta

TOIMITUS

Päätoimittaja: Oll i TuominenToimittajat: Kalle Id, Lassi Liikanen ja Jussi Lit-tunenVierailevat toimittajat: Juhani Mehto, JaniNousiainen ja Sergei PennonenTaittajat: Jussi Littunen, Lassi Liikanen ja Oll iTuominenAvustajat: Jukka Koskimies

Toimituksen sähköpostiosoitteet ovat [email protected]

KIITOKSET

Theite Kraemer/AIDA Cruises

KUVIA TÄHÄN NUMEROON TOIMITTIVAT

Ian Boyle, Jukka Koskimies,Arttu Laaksonen,Juhani Mehto, Jani Nousiainen, Sergei Penno-nen, Marko Stampehl ja Kim Viktor

TEKIJÄNOIKEUDET

Kaiken lehdessä olevan materiaal intekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöil le.Ulkomatala säilyttää kaiken sil le tarjotunmateriaal in ja on oikeutettu muokkaamaansekä uudelleenjulkaisemaan materiaal iajulkaisutavasta riippumatta. Ulkomatalassajulkaistujen artikkeleiden julkaisuun muuallatulee pyytää lupa Ulkomatalan toimitukselta.Tarkemmat ehdot löydät Ulkomatalanverkkosivujen Info-osiosta.

KANNESSA

AIDAprima saapumassa Hampuriin 7.5.201 6.Kuva: Marko Stampehl

"Tilaus meni tela-kalle jolla ei olekokemustamaantielautoista

Page 3: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

Ulkomatala 4/201 6

SisällysRMC:lle ensimmäinen laivatilausSTX Finlandin raunioil le syntynyt Rauma Marine Construc-tions sai ensimmäisen uudisrakennustilauksensa Tanskasta.— Sivu 4

Kannessa: Vikingit uudistuivatAmorella, Gabriel la ja Viking Grace kävivät kasvojenkohotuk-sessa. — Sivu 5

Mein Schiff 5 luovutettiin etuajassaTurun telakka luovutti kolmannen risteilyaluksen saksalaisel leTUI Cruises -varustamolle. — Sivu 8

Vaikeuksien kautta voittoon - uusi Berlin valmistuiScandlinesin uudisrakennusprojektia Gedser-Rostock -l injal leon puuhattu kuuden vuoden ajan neljän eri telakan kanssa.— Sivu 1 0

Kannessa: AIDAprima valmistui - vihdoinkin!Myös AIDA Cruises on joutunut odottamaan uutta AIDApri-maansa vuoden verran pidempään kuin oli tarkoitus. Nyt aluson valmis, ja tutustumme sen rakennusprosessiin ja erikoi-suuksiin. — Sivu 1 8

Kannessa: Muutosten HurtigrutenHurtigruten otti vastaan uuden risteilyaluksen ja teki sopi-muksen kahdesta uudesta laivasta. — Sivu 24

Uutuusvyöry Royal CaribbeanillaAmerikkalainen risteilyjätti vastaanotti jäl leen maailman suu-rimman risteilyaluksen sekä Quantum-luokan toisen sisaraluk-sen.— Sivu 30

RMS St. Helena - viimeinen oikea postilaivaViimeinen "oikea" kuninkaall inen postilaiva poistuu liikenteestä.— Sivu 34

LokikirjaMerenkulun tärkeimpiä tapahtumia touko-kesäkuulta 201 6.— Sivu 38

4

Tällä sivul la, ylhäältä:

Mols-Linienin uudisrakennus. Kuva: RMC

Mein Schiff 5. Kuva: Sergei Pennonen

AIDAprima. Kuva: Aida Cruises

RMS St. Helena. Kuva: Ian Boyle

8

1 8

34

"Tilaus meni tela-kalle jolla ei olekokemustamaantielautoista

3

Page 4: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

TEKSTI: JUSSI LITTUNEN

Tanskalainen Mols-Linien ilmoitti kesäkuun lopussatilaavansa uuden matkustaja-autolautan Raumantelakkaa pyörittävältä Rauma Marine Constructions(RMC) -yhtiöltä. Alus suunnitel laan Sjællandin jaBornholmin saarten välisel le Køge-Rønne -reitil le.Tilaus on erityisen tärkeä RMC:l le, sil lä se on samallavuonna 201 4 perustetun yhtiön ensimmäinenuudisrakennustilaus. Kaupan arvo on noin 68 mil-joonaa euroa ja työll istävä vaikutus yli 1 000henkilötyövuotta.

1 58-metriä pitkän aluksen suunnittelutyöt ovat jokäynnissä, ja tanskalaisen Søfart-verkkosivuston tie-tojen mukaan moottorit alukseen hankittaisiin Wärt-silältä. Rakennustöihin on tarkoitus päästä keväällä201 7, ja valmis alus luovutetaan omistajal leen syksyllä201 8, jol loin Mols-Linien alkaa operoida Bornholminsaarten liikennettä. Havainnekuvan perusteellaaluksessa tulee olemaan kaksi täyskorkuista trailer-kantta sekä pienet matkustajatilat näiden yläpuolel la.

Tilaus l i ittyy Mols-Linien voittamaan kilpailutukseen,jossa Tanskan valtio etsi lauttayhtiötä huolehtimaanliikenneyhteyksistä Tanskalle kuuluval le mutta aivanRuotsin rannikon tuntumassa sijaitsevalle Bornholmin

saarelle. Mols-Linien voittama kymmenvuotinen so-pimus astuu voimaan syyskuun alussa vuonna 201 8 jakäsittää päälinjan Rønnesta Ruotsin Ystadiin sekäTanskan sisäisen Køge-Rønne -reitin. Lisäksi l i iken-teestä täl lä hetkellä huolehtiva Bornholmer-Færgenon liikennöinyt yhteyttä myös Sassnitziin, mitä reittiävarten Mols-Linienkin huhutaan etsivän käytettyäalusta.

Mols-Linien tilaa myös katamaraanin

Mols-Linien li ikennöi täl lä hetkellä niin ikään Tanskansisäistä Aarhus-Odden -lauttal injaa, joka yhdistääJyl lannin niemimaan ja Sjællandin saaren. Yhtiönlaivasto koostuu kolmesta australialaisvalmisteisestakatamaraanista, joiden lisäksi yhtiö on tilannut Aus-tral iasta Incat-telakalta neljännen katamaraaninJyl lannin ja Sjællandin väliseen liikenteeseen. Ystad-Rønne -l i ikenteeseen yhtiö tulee siirtämään ny-kyisestä laivastostaan ainakin KatExpress 1 :n sekäMax Molsin, joihin kumpaankin rakennetaan keu-lapotkurit ohjaamisen helpottamiseksi satamissa. Li-säksi yhtiö kertoi juhannuksena rakennuttavansa vielätoisen uuden katamaraanin australialaisel la Austal-telakalla; tämän aluksen on tarkoitus valmistua lop-puvuodesta 201 8, ja sen kapasiteetti on 1 006matkustajaa ja 425 henkilöautoa tai 61 0 metriätrailereita ja 232 henkilöautoa.

Rauma Marine Constructions on perustamisestaanvuodesta 201 4 lähtien toteuttanut ja koordinoinutmm. Sil ja Serenaden ja Symphonyn, ulkovartiolaivaTurvan ja monitoimimurtaja Otson telakoinnit jamuutostyöt, mutta uusia laivoja yhtiö ei ole ra-kentanut. Telakka on kuitenkin sanonut neuvot-televansa jatkuvasti uusista tilauksista, ja esimerkiksiviime marraskuussa telakka kertoi aloittaneensaPatrian kanssa yhteistyön Merivoimien suunnittele-man laivatilauksen toteuttamisesta Raumalla. RMC:nedeltäjät (mm. STX Finland, Aker Finnyards jaFinnyards) ovat kuitenkin rakentaneet yli 40 mat-kustaja-autolauttaa sekä muutamia pienempiä ris-teilyaluksia suomalaisil le ja kansainvälisi l le tilaaji l le.

Autolautat

RMC:lle ensimmäi-nen laivatilausMols-Linienin tilaus palauttaa lai-vanrakennuksen Raumalle.

4

Havainnekuva aluksesta. Kuva: RMC

Page 5: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

Autolautat

Viikingituudistuivat

5

TEKSTI: JANI NOUSIAINEN JA OLLI TUOMINEN

Gabriel la on Viking Linen laivaston kolmanneksi uusinalus, mutta silti si l lä on hyvin vaiherikas menneisyys.Sea-Link Shipping AB tilasi Gabriel lan ja sil le sisar-aluksen vuonna 1 989. Laivat ovat uudempia versioitasaman telakan Viking Linel le aiemmin toimittamistaAmorellasta ja Isabellasta. Alus valmistui Jugoslaviansisäl l issodan keskellä, ja vuonna 1 992 se toimitettiintilaajal le Frans Suell -nimisenä. Alus l i ikennöi Lyypek-ki-Travemünde-Malmö-Kööpenhamina -reitil lä Euro-wayn operoimana. Hyvin pian kuitenkin huomattiin,ettei Suomen ja Ruotsin välisten reittien kaltainenristeilyl i ikenne toimi eteläisel lä Itämerellä.

Alus vuokrattiin Sil ja Linel le, jonka liikenteessä sealoitti vuonna 1 994 Turku-Tukholma -reitil lä Sil ja Se-renaden parina. Marraskuussa 1 996 laiva myytiin Vi-king Linel le ja luovutettiin ahvenanmaalaisvarustamol-le huhtikuussa 1 997. Telakoinnin ja uudistusten jäl-keen alus on ollut Viking Linen liikenteessä ja suurim-man osan ajasta Helsinki-Tukholma -reitil lä.

Viihtyisämpiä hyttejä

Reilun kahden viikon telakoinnin aikana aluksen hyt-tejä uudistettiin 7. kannella ja keulahyttejä 9. kannella,sil lä sisähytit kannella yhdeksän oli uudistettu jovuotta aiemmin.Verrattuna muihin Ruotsin-l i ikenteenlauttoihin Gabriel lal la on nyt enemmän suurempiaparivuoteell isia hyttejä kuin tavall isia kerrossänkyhyt-tejä. Uudistuksen myötä niistä on tullut entistäkinviihtyisämpiä. Uusi vaalea sisustustyyli, uudet vuoteet,langaton internetyhteys, flat-screen TV:t ja 7. kannenhytteihin asennetut USB-latauspistokkeet tekevät hy-teistä todella hyvän valinnan matkalle.

Kuudennen kannen saunaosaston uudistus oli vieläkesken, joten sitä ei vielä päässyt testaamaan. TravelSpa siirtyi remontissa 7. kannelta Tax-Freen vierestäsaunaosaston yhteyteen.Tax Free on saanut l isää tilaaTravel SPAn muuton myötä. Samalla myymälästä on

Viking Linen Gabriella kävi huhti-kuussa Landskronan telakalla, jos-sa siihen tehtiin laajoja uudistuksiaerityisesti ravintolakannelle.Avus-tajamme Jani Nousiainen kävi ris-teilemässä Gabriellalla sen toisellalähdöllä Helsingistä laivan palattualiikenteeseen. MyösTurun-linjanAmorella jaViking Grace kävivätalkuvuoden aikana telakalla.

Kuva: Viking Line

Page 6: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

6

tullut paljon väljempi ja selkeämpi. Sisääntuloaulassasijaitsee Pop-up myymälä, jossa oli ensimmäisenäCalvin Kleinin tuotteita myynnissä. Suurin uudistuskannella seitsemän oli kahvilan palauttaminen. Coffee& Joy on todella mukavan ja viihtyisän oloinen kahvila,josta on suora näkymä lasten leikkihuoneeseen.

Paljon uusia ravintoloita

Ravintolakannelle el i kannelle kahdeksan on tehty nä-kyvimmät ja eniten mainostetut uudistukset. FoodGarden -ravintola on saanut uuden, raikkaamman il-meen. Täysin uusia ravintolakonsepteja on kolme.Gril l-ravintolassa on tarjol la pihvejä ja burgereita,minkä lisäksi siel lä tarjoil laan myös yöruoka. Bistro-tek-ravintola tarjoaa meren herkkuja ja No Name-ravintolassa tarjol la on puolestaan seitsemän ja yh-deksän ruokalajin maistelumenuita Mariel lalta tutunPlate-ravintolan konseptin mukaisesti. Näiden kolmenuutuusravintolan keskellä sijaitsee Wine Bar, jossamyös pianisti esiintyy.

Tämä upea ravintolakokonaisuus sai keskilaivan enti-sen Arcaden alueen muuttumaan täysin, minkä lisäksiravintoloista on nyt paremmat näköalat merelle. Ko-konaisuudessaan uusi ravintolamaailma on mielestänihyvin onnistuneesti suunniteltu ja toteutettu.

Ravintoloiden takana entisen Banquetin tiloissa sijait-see Living Room -lounge, joka on sisustettu tyylik-käästi mukavil la nojatuoleil la ja sohvil la. LivingRoomissa on pöytiintarjoilu. Living Room on erittäinhyvä lisä olemassa olevien baarien rinnal le, ja se ontodella mukava paikka istua iltaa ja katsel la Itämerenupeita maisemia. Kannen kahdeksan perässä olevayökerho on täysin uudistettu ja varustettu viimeisim-mällä valo- ja äänitekniikal la. Sisustustyyli on samakuin l injapari Mariel lal la, kuten myös yökerhon uusinimi Club Mar.

Kansil la yhdeksän ja kymmenen sijaitseva UpstairsPub on hyvää jatkoa muil le onnistuneil le uudistuksil le.Tilassa on alun perin sijainnut disco ja sittemminCafé. Yläkerta on kokonaan varattu tupakoitsijoidentilaksi.Vanha kahvilan l injasto on jätetty paikal leen, jasitä tul laan käyttämään kesäl lä, kun alus tekee Helsin-ki-Tall inna -matkoja normaalil i ikenteen lisäksi.

Pieni mutta hieno yksityiskohta ovat ravintoloihin jakäytävil le sijoitetut USB-latauspistokkeet, jotka teke-vät puhelimen lataamisesta matkan aikana helppoa.

Kaiken kaikkiaan Gabriel lan uudistukset ovat mieles-täni todella onnistuneet, ja se tekee Gabriel lan todel-la hyväksi vaihtoehdoksi Tukholman-risteilyil le vuosik-si eteenpäin

Yllä: Gabriellan uusi No Name -ravintola, jossa tarjoillaan

Mariellan Platen tavoin maistelumenuita. Sisustuksen ele-

menteissä on käytetty esimerkiksi koivua. Ravintola sijaitsee

peräaulan vieressä Wine Barin vieressä.

Kuva: Jani Nousiainen

Alla: Remontissa Gabriella sai taas kahvilan, kun Coffee &

Joy rakennettiin kannen seitsemän keskiosaan.

Kuva: Jani Nousiainen

Alinna: Yökerho sai uuden sisustuksen ja nimekseen Club

Mar. Remontin yhteydessä rakennettiin portaat Club Marista

yläkerran Upstairs Pubiin.

Kuva: Jani Nousiainen

Page 7: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

7

Amorellan ja Viking Gracen uudistukset jäivät huomi-oltaan Gabriel lan laajan uudistuksen jalkoihin. Kolmevuotta l i ikenteessä olleen Gracen uudistukset olivatenemmän kosmeettisia, kun taas Amorellal la päivitet-tiin laajemmin yleisiä tiloja ja hyttejä.

Viking Gracen uudistukset rajoittuvat yksittäisiin ti-loihin, sil lä uudella aluksella laajempiin uudistuksiin eii lmeisesti nähty vielä olevan tarvetta. Spahan raken-nettiin uusi, isompi sauna sekä yksityissauna. Teens-huoneen sisustus uusittiin kokonaan ja Retro Barintanssilavaa siirettiin.

Amorellal la muutokset olivat sen sijaan suuremmat.Ravintolakannen läpi kulkevaa Arcadea päivitettiinsiirtämällä se kulkemaan keskemmälle laivaa FoodGardenin ja Tapas & Winen kohdalla. Muutos tuntuikuitenkin jääneen hieman puolitiehen, sil lä kävelyreittivoisi ol la selkeämpi, ja ruuhkaisel la lähdöllä kapeakäytävä käy myös ahtaaksi. Yökerho on saanut koko-naisvaltaisen uudistuksen niin sisustuksen kuin teknii-kan osalta. Esiintymislavan taakse rakennettiin jo mui-takin laivoilta tutuksi tul lut led-seinä.

Hyttipuolel la Amorellal le rakennettiin 37 parivuoteel-l ista hyttiä. Uusissa AD2- ja ID2-hyteissä kerrossän-gyt on korvattu 1 40-senttisel lä parivuoteella ja sisus-tus on muutenkin uusittu. Muuten onnistuneesti uu-distetut hytit ovat hieman ahtaita, sil lä sängyn ja sei-nän väliin jäävä kulkuväylä on harmil l isen kapea.

Yhteenvetona voi todeta, että Amorellal lekin olisi toi-vonut Arcaden kokonaisvaltaisempaa uudistustaGabriel lan tapaan.Yökerhon ja hyttien muutokset sensi-jaan päivittivät alusta mukavasti 201 0-luvulle.

Yllä: Amorellan yökerho päivitettiin Gabriellan ja Mariellan

tyyliseksi, mutta se sai pitää vanhan Gun Club -nimen. Perän

baaritiski on saanut tehdä tilaa istumapaikoille.

Kuva: Kim Viktor

Alla: Amorellan Arcadea päivitettiin telakalla asettelemalla

pöydät uudella tavalla, jotta kulkureitti siirtyisi keskemmälle

laivaa. Tällaisenaan ratkaisu on kuitenkin hieman sekavan

oloinen. Kuva: Kim Viktor

Alinna oikealla: Amorellan uusi parivuoteellinen AD2-hytti.

Kuva: Kim Viktor

Alinna vasemmalla: Gabriellan uusi neljän hengen B4F-hytti,

jossa on parivuoteen lisäksi toisella seinällä kerrossänky.

Kuva: Viking Line

Amorella jaViking Grace

Page 8: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

TEKSTI: SERGEI PENNONEN

Ympäristöystäväll isyyteen panostanut Mein Schiff 5-risteilyalus luovutettiin kymmenen päivää etuajassa,ja alus jatkoi matkaansa iltapäiväl lä kohti SaksanKieliä. Ensimmäisel le risteilyl le Mein Schiff 5 lähtee1 6.7.201 6 Itämerelle.

TUI Cruises -varustamon toimitusjohtaja WybeckeMeier ja Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer eivätlehdistötilaisuudessa salanneet hymyjään ja kiittelevättoisiaan hyvästä tuloksesta, yhteistyöstä ja luottamuk-sesta. Lehdistötilaisuudessa Meier kertoi odottavansainnoissaan, että alus saadaan matkustajal i ikenteeseenheinäkuussa ja kehui laivan varaustilannetta tämän jaseuraavan vuoden osalta. Meyer puolestaan kiittitelakan henkilökuntaa ja al ihankkijoita, jotka mah-doll istivat aluksen luovutuksen etuajassa. Mein Schiff5:n aikainen luovutus antaa laivahenkilökunnalle l isääaikaa valmistautua ennen aluksen varsinaistamatkustajal i ikennöintiä, korosti Meier lopuksi paikal laolleil le lehdistön edustaji l le.

Mein Schiff 5 on kolmas alus sarjassa, jonka MeyerTurku on rakentanut TUI Cruisesil le muutamien vii-meisten vuosien aikana. Tekniikaltaan päivitetyssämutta rungoltaan Mein Schiff 3 ja Mein Schiff 4-aluksia hyvin muistuttavassa Mein Schiff 5:ssä onkiinnitetty enemmän huomiota aluksen energia-tehokkuuteen ja ympäristöystäväll isyyteen. Laival laon pakokaasupäästöjen jälkikäsittelyjärjestelmä, jonkarikkipesurin ja katalysaattoreiden avulla voidaanvähentää peräti 99 prosenttia aluksen rikki- ja 75prosenttia typpioksidipäästöistä.

Mein Schiff 4:stä poiketen Mein Schiff 5:n ulkokan-nella sijaitsevan koripal lokentän alapuolel la on ravin-tolan sijaan sviittejä. Jotta koripal lopelin äänet eivätkuuluisi sviitteihin, koripal lokenttä lepää kokonaisuu-dessaan kumisten ”tassujen” päällä, jotta se ei olisikiinni ääntä alas välittäviin laivarakenteisiin.

Uusia ravintoloita

Erilaisia ravintoloita Mein Schiff 5:ssa on kolmetoistaja saman verran erilaisia baareja ja loungeja. Kokoravintolamaailma muistuttaa sisaraluksen Mein Schiff4:n ravintolatarjontaa muutamaa uutuutta lukuunottamatta. TUI Cruisesin toimitusjohtaja Meierinmukaan aluksen ylpeys on japanilaisravintola Hanami,johon ruokalistan suunnittel i kahden Michelin-tähdensaksalaiskokki Tim Rauen. Hotell i- ja ravintola-alal lanykyään suositut Nespresso-kahvikapselit löysivättiensä varustamon uudelle alukselle, jonne onrakennettu Nespresso-baari, jonka Thalia-lukusalissavoi kahvin ohella nauttia myös kirjal l isuudesta.

Uusiin ravintoloihin kuuluu myös Schmankerl - Ent-spannt genießen -ravintola, joka on itävaltalaisenkylän tyyliin sisustettu ravintola kannella viisi.Päivitettyihin ravintoloihin kuuluu esimerkiksi Atlan-tik-ravintola, joka uudessa Mein Schiff 5:ssa on kolmi-kerroksinen; siihen kuuluu Mein Schiff 4:n tapaankolme alaravintolaa: Klassik, Mediterran ja Brasserie.Uudessa aluksessa on suomalaisuutta ja Skandinaviaamuistuttavaa paikka, kun ympäri vuorokauden ruokaatarjoava Tag & Nacht Bistro -ravintola on sisustettukoivuteemalla. Kuten koko TUI Cruises, Mein Schiff 5on suunnattu Saksan markkinoil le ja erityisestivarttuneemmil le pareil le, minkä takia aluksesta löytyyvain yksi yökerho ja yksi nuorisotila pelikonsoleineen.

Meyer Turun ja TUI Cruisesin yhteistyö jatkuu, sil lätelakka on jo aloittanut seuraavan sisaraluksen raken-tamisen. Mein Schiff 6:n on tarkoitus valmistuavuoden päästä kesäl lä 201 7, minkä jälkeen suunnitel-missa on vielä kaksi uutta alusta. Juhannuksena TUICruises kertoi, että nämä laivat tulevat val-mistuttuaan saamaan nimet Mein Schiff 1 ja 2.

Risteilijät

Mein Schiff 5 luo-vutettiin etuajassaPerheyritys Meyer Turulla on jäl-leen ylpeyden aihetta, kun Turuntelakka luovutti tiistaina 21 .6. kol-mannen rakentamansa MeinSchiff -risteilyaluksen TUI Cruise-sille - kymmenen päivää etuajassa.

8

Page 9: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

Yllä: Ulkokannella vielä viimeistellään telakkatöitä. Toisin kuin

aiemmilla sisarilla, uima-allasta ei ole katettu.

Vasemmalla: Skandinaaviseen tyyliin sisustettu Tag & Nacht

Bistro -ravintola

Alla vasemmalla: Olohuonemainen tila muistuttaa vahvasti

Viking Linen m/s Viking Grace -alusta.

Alla: Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer (vas.) ja TUI Crui-

sesin toimitusjohtaja Wybcke Meier kiittävät toisiaan onnistu-

neesta yhteistyöstä.

Kuvat: Sergei Pennonen

9

Page 10: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

1 0

Autolautat

Vaikeuksien kautta voittoon -uusi Berlin valmistui

Saksan pääkaupungin nimeä kantava autolautta Berlin aloitti viimein liiken-

teen kesäkuussa. Samalla aiemmin väliä kulkenut Prins Joachim siirtyi pois

Scandlinesin laivastosta. Kuva: Patrick Kirkby / Scandlines

Page 11: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

1 1

Autolautat

Vaikeuksien kautta voittoon -uusi Berlin valmistui

Page 12: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

TEKSTI: LASSI LIIKANEN

SUUNNITELMAT rakentaa uusia aluksia Gedserin jaRostockin väli l le nousivat pintaan jo ennen vuosi-kymmenen vaihdetta. Todell isuudeksi ne muuttuivatvuonna 201 0, kun reittiä l i ikennöivä Scandlines il-moitti ti laavansa kaksi uutta alusta P+S Werftenintelakalta Saksan Stralsundista. Nämä alukset val-mistuivat vasta nyt, kuusi vuotta tilauksen jälkeen.Ulkomatala kertaa aluskaksikon vauhdikkaat käänteetja tekee katsauksen uusiin laivoihin.

Lähes valmista Saksassa

Lähes heti tilauksen jälkeen aloitettiin työt uusienalusten rakentamiseksi. Stralsundin telakka itäisessäSaksassa joutui kuitenkin ongelmiin alusten kanssa,kuten Ulkomatala kertoi jo kolmisen vuotta sitten(ks. Ulkomatala 4/201 3). Liikennöintimaidensa pää-kaupunkien nimiä kantavat Berlin ja Copenhagen-alukset olivat suunniteltua raskaammat, mikä olisiheikentänyt niiden kapasiteettia ja polttoainetehok-kuutta. Arvioitua suurempi paino toi aluksil le myöslisää syväystä, jonka pelättiin olevan lähellä kriittistärajaa suhteell isen matalassa Gedserin satamassa.

Niinpä Scandlines peruutti tilauksensa näihin seik-koihin vedoten sen jälkeen, kun se pitkään yritti neu-votella ratkaisuista ja mahdoll isista korvauksista tela-kan kanssa. Peruuntumisen jälkeen alukset jäivät koh-tuull isen valmiina telakan laituriin odottelemaan jat-koaan, mikä tässä vaiheessa oli vielä hyvinkin epäselvä.Telakka joutui ongelmiin samoihin aikoihin myös esi-merkiksi DFDS:n tilaamien roro-alusten kanssa.Scandlines sen sijaan lähti tässä vaiheessa uusil le rai-teil le, unohti epäonnistuneet alukset ja käynnistisuunnitelmat täysin uusista aluksista.

Niinpä Suomen telakat Turussa ja Raumalla, tuolloinvielä STX:n omistuksessa, tekivät esisopimuksenScandlinesin kanssa kahden täysin uuden lautanrakentamisesta vuonna 201 3. Arvoltaan ”satojen mil-

joonien eurojen sopimus”, kuten STX:n edustajaasian tuolloin ilmaisi, ol i kuitenkin vasta esisopimus javaatisi vielä toimenpiteitä molemmilta osapuolilta,jotta lopull iseen rakennussopimukseen päästäisiin. Ti-laus kaatui kuitenkin sil loin mediassakin näkyvästiesil lä ol leisiin STX:n rahoitusvaikeuksiin. Rahoituksensaamisen hankaluus viivästytti hanketta merkittävästi,eikä Scandlines ollut halukas odottamaan.Tilaus menisiis Suomelta sivu suun, ja yl lättäen yhtiö ilmoittikinodottamattomasta käänteestä.

Takaisin lähtöruutuun - alukset lunastetaanSaksasta

Jo tuolloin maksuvaikeuksista johtuen konkurssiin lui-sunut P+SWerften myi keskeneräiset Berlinin ja Co-penhagenin Scandlinesil le pilkkahintaan. Konkurs-sipesä myi alunperin 1 83 mil joonan euron arvoisetalukset saksalaisten lehtitietojen mukaan Scand-l inesil le 31 ,6 mil joonan euron hintaan. Sjöfarts-tidningenin mukaan myös Stralsundin telakan omis-tajaksi myöhemmin lähtenyt Nordic Yards yritti tehdätarjousta aluksista, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Scandlines sai alukset hall intaansa ja päätti teettääniihin melko mittavat mutta tarpeell iset muutostyötjol lakin pohjoiseurooppalaisel la telakalla. Muutostyötoli tarpeen tehdä, jotta alukset voitaisiin val jastaasuunniteltuun liikenteeseen. Aluksi tarkoituksena olitehdä muutostyöt Blohm+Vossin telakalla Ham-purissa, mutta lopulta päädyttiin Tanskassa Odensenlähistöllä sijaitsevaan Fayardin telakkaan. Parival jakkohinattiin Stralsundista kesäl lä 201 4 Tanskaan uudel-leenrakennettavaksi.

Uudistustöiden myötä Scandlines ilmoitti varus-televansa alukset niin kutsutuil la hybridimoottoreil la.Niistä oli saatu hyviä kokemuksia Rödbyn ja Putt-gardenin väli l lä kulkevalta Prinsesse Benedikteltä,johon ne oltiin asennettu jo vuonna 201 3. Berlin jaCopenhagen tultaisiin varustamaan myös rikki-pesureil la, jotta ne täyttäisivät vuodesta 201 5 voi-maan tulleet rikkimääräykset. Painon vähentämiseksikannet 8 ja 9, mukaan lukien korsteeni, poistettiin.Seitsemännen kannen rakenteisiin tehtiin muutoksia,ja uusi kahdeksas kansi sekä uusittu komentosiltasekä korsteeni rakennettiin sen päälle.

Uusissa kansirakenteissa on käytetty paljon kevey-destään tunnettua alumiinia. Sisätilojen varustelussakiinnitettiin mahdoll isuuksien puitteissa erityistähuomiota käytettävien materiaal ien keveyteen. Myöskaapelit sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmätuudistettiin. Myös koneistoa uudistettiin, kun pelk-kien dieselmoottoreiden sijasta alukseen lisättiinmyös hybridikäyttöön vaadittavat akustot.Vaikka alus-

Scandlinesin jo kuutisen vuottasitten Gedserin ja Rostockin välilletilaama Berlin valmistui viimein-kin, noin kuusi vuotta tilaamisesta.Berlinin sisar Copenhagen valmis-tuu vielä myöhemmin tänä vuo-nna. Ongelmissa ryvettynyt pro-jekti tuli lopulta huomattavastienemmän aikaavieväksi kuin alunperin suunniteltiin.

1 2

Page 13: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

Yllä: Alkuperäiset muodot olivat huomattavasti pyöreämmät.

Ero on selvästi huomattavissa verrattuna alimmaisena oleva-

an kuvaan, jossa suuri osa ylimpien kansien rakennelmista

on purettu ja korvattu uudella, kevyemmällä rakenteella.

Kuva: Scandlines (CC BY 3.0)

Yl lä oikealla: Berlin ja Copenhagen hinattiin ensin Hampuriin

telakalle, josta ne päätyivät lopulta Tanskaan.

Kuva: Scandlines (CC BY 3.0)

Oikealla: Muun muassa täysin uusi komentosilta asennettiin

molempiin aluksiin.

Kuva: Peter Therkildsen / Scandlines (CC BY 3.0)

Alla: Berlinin ja Copenhagenin ulkomuoto muuttui melko ra-

dikaalisti uudistustöiden jälkeen. Kuvassa selvästi havaitta-

vissa uudet kansirakennelmat.

Kuva: Claus Lil levang / Scandlines (CC BY 3.0)

1 3

Page 14: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

ten piti ol la l i ikenteessä jo vuoden 201 5 puolel la,myöhästyttiin aikataulusta jäl leen. Myöhästyminen ontoki suhteell isen pieni ottaen huomioon, että alku-peräisen suunnitelman mukaan uudisrakennusten pitivalmistua ja olla l i ikenteessä jo vuonna 201 2.

Muutostyöt onnistuivat - uudet alukset liiken-teeseen

Noin puolitoista vuotta kestäneet muutostyöt Tans-kassa valmistuivat kuitenkin, ja alusten painoa onnis-tuttiin vähentämään noin 1 1 00 tonnin verran. Keven-tämisen ansiosta uudet laivat vastaavat alkuperäistäsuunniteltua painoa ja voivat siten huoletta l i iken-nöidä myös Gedserin satamaan. Muutostöiden joh-dosta alusten ulkonäkö muuttui kuitenkin merkit-tävästi. Komentosilta siirtyi aiempaa ylemmäs laivassa,ja yleisesti ottaen alusten alkuperäinen virtaviivaisuussai kadota, kun kansirakenteita oli kevennettävä.Ulkonäkö ei ollut ainoa osuus, joka aluksissa sai kär-siä, sil lä myös matkustajakapasiteetti laski 1 300 mat-kustajaan alkuperäisestä 1 500 matkustajasta.

Uudet alukset tulevat kuitenkin nostamaan reitin ka-pasiteettia merkittävästi. Huolimatta pienemmästämatkustajamäärästä on 1 300 matkustajaa parannusnykyisten alusten matkustajakapasiteettiin, joka on977 matkustajaa. Rahdin puolel la kasvu on vielä suu-rempaa, sil lä uudet alukset voivat kuljettaa 480 autoatai 96 rekkaa, verrattuna vanhojen alusten 21 0 au-toon tai 42 rekkaan. Autokansil la kapasiteetti siis

toisin sanoen yli kaksinkertaistuu. Toki lautat ovatmyös parannus yleisesti standardiin, sil lä alun perinTanskan rautateil le (Danske Statsbaner, DSB) vuosina1 980 ja 1 981 valmistuneet Prins Joachim ja KronprinsFrederik ovat jo yli 35 vuotta vanhoja.

Berlin lähti koeajoil le Fayardin telakalta huhtikuussa201 6. Onnistuneiden koeajojen jälkeen aluksen kastoikummi Ines Rehberg (joka on Saksan liittopäivil läistuvan Eckhardt Rehbergin vaimo), ja alus sai viral-l isessa kasteessa nimekseen Berlin. Maanantaina 23.toukokuuta kello 6 aamulla Berlin teki vihdoin histo-rial l isen ensimmäisen matkansa Rostockista Ged-seriin. Berlin korvasi aikatauluissa Prins Joachimin,joka myytiin European Seawaysil le ja lähti pian l i iken-teensä loppumisen jälkeen Kreikkaan. Siel lä se sainimekseen Prince, l iputettiin Kyprokselle ja tulee lii-kennöimään Ital ian, Albanian ja Kreikan välisi l läreiteil lä. Berlinin sisar Copenhagen valmistuu myö-hemmin tämän vuoden aikana.

Hybridilautta Berlin

Millainen Scandlinen uutuus Berlin sitten on? Tietystise on merkittävä parannus entisiin lauttoihin, niinrahdinkuljetus- kuin matkustajaominaisuuksien puo-lesta. Mitään henkeäsalpaavaa se ei välttämättä tarjoa,mitä on tietysti turha myöskään olettaa, kun kyseessäon kahden tunnin pituinen merimatka, jossa pääasial-l isena tarkoituksena on päästä nopeasti SaksastaTanskaan ja päinvastoin.

Berlin tarjoaa hyvät vaihtoehdot syömisel le matkanaikana. Kansil la 7 ja 8 sijaitsee lukuisia eri ravin-tolapalveluita. Perinteisen seisovan pöydän lisäksi,joka kantaa nimeä Scandlines Buffet, on nälkäisil lematkustaji l le tarjol la myös FoodXpress, joka tarjoaaerityyppisiä ja erikokoisia ruoka-annoksia, voileipiä jakahvileipiä. Tarjol la on myös perinteisiä tanskalaisiasmørrebrød-leipiä. Myös BerlinXpressosta on mah-doll ista ostaa pientä purtavaa, vaikka se pääasial l isestipalveleekin kahvilana.

GoodtoGo on laivan pieni kioski, josta asiakkaatvoivat napata mukaansa kahvia, lehtiä, kirjoja, makeisiaja muita snacksejä. Kioskin l isäksi shoppailusta hi-moitsevil le on toki tarjol la Omboardshop, jonka 400neliömetriä notkuvat kosmetiikkaa, makeisia ja alko-holia. Alukselta löytyy ilman muuta myös leikkihuonelapsia varten. Lisäksi rauhall isuutta arvostavil le on tar-jol la esimerkiksi Tall innan-lautoiltakin tuttu lounge-konsepti Scandlines Lounge, johon pääsee lisä-maksusta. Loungessa on tarjol la pieniä välipaloja,i lmainen langaton verkko ja tilaa ja mahdoll isuus työs-kennellä esimerkiksi tietokoneen kanssa.

1 4

Fayardin telakalla tehtyjä huomattavia muutoksia on nähtä-

vissä myös peräosassa. Perästä karsittiin niin ikään kansira-

kennelmia, jonka ansiosta aluksella on yllättävän pitkä avoin

lastikansi. Tässä Berlin kuvattuna jo melko valmiin näköisenä

telakalla joulukuussa 201 5. Siitä huolimatta aluksen valmis-

tuminen myöhästyi kesälle 201 6.

Kuva: Lars Jordt / Scandlines (CC BY 3.0)

Page 15: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

1 5

Yllä: Valmista tuli. Yli neljän vuoden jälkeen Berlin valmistui

viimein kesäkuussa 201 6. Kirkkaiden värien käyttöä sisus-

tuksessa ei selvästi ole arasteltu.

Kuva: Marcel Brech / Scandlines (CC BY 3.0)

Oikealla: Koska reitti on vain parin tunnin mittainen, on aluk-

sella keskitytty lähinnä ruokaa ja virvokkeita tarjoileviin pal-

velupisteisiin.

Kuva: Michael Dietz / Scandlines (CC BY 3.0)

Oikealla alla: Kauppa se on, joka kannattaa. Lähivesiltämme

ei juuri löydy alusta, josta ei löydy myymälää, eikä Berlin tee

poikkeusta. Kuvassa aluksen myymälä Onboardshop.

Kuva: Michael Dietz / Scandlines (CC BY 3.0)

Alla: Vaikka Berlinin matkustajatiloja ei voi kehua turhan mo-

nipuolisiksi, voi ruusuja sentään antaa siitä, että ikkunapinta-

alaa laivalla on runsaasti. Päivänvaloa tulee sisään lähes

kaikkialla, missä matkustajat voivat viettää aikaansa.

Kuva: Marcel Brech / Scandlines (CC BY 3.0)

Page 16: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

1 6

Kaksi autokantta takaa suuren lastikapasiteetin. Aluk-sil la on toki myös moderneja teknisiä innovaatioita,kuten aiemmin mainitut akustot sekä rikkipesurit.Laivan runko on optimoitu soveltuvaksi sekä Ged-serin että Rostockin satamiin.

Toteutuuko Fehmarnin yhteys?

Uudet alukset takaavat kapasiteetin ja hyvän stan-dardin Gedserin ja Rostockin väli l lä lukuisiksi vuosiksieteenpäin. Nähtäväksi jää kuitenkin, tulemmeko näke-mään tulevaisuudessa seuraajia nyt valmistuneelleBerlinil le ja myöhemmin valmistuvalle Copenhagen-il le.

Saksa ja Tanska ovat jo pitkään puuhanneet kiinteääyhteyttä Rødbyn ja Puttgardenin väli l le. Aluksi tätäyhteyttä suunniteltiin toteutettavan Fehmarnin silta-na, mutta nyttemmin on päädytty tunnelivaihtoehdonkannalle. Yhteys olisi kiinteä yhteys Skandinavian jamanner-Euroopan väli l lä ja nopeuttaisi matka-aikaa

Tanskasta Saksaan verrattuna lauttal injoihin.

Hanke on kuitenkin odotettavasti kerännyt myös ko-vaa vastustusta. Hankkeen vastustajat pelkäävät muunmuassa tunnelirakentamisen aiheuttamia ympäris-töongelmia.Toisaalta myös korkea hintalappu, noin 55mil jardia Tanskan kruunua (yli 7 mil jardia euroa), onherättänyt kysymyksiä projektin järkevyydestä. Toi-saalta siltahanke on jo saanut Euroopan unionilta 589mil joonaa euroa tukea yhteyden rakentamiseen.Tans-kan valtio on myös hakenut Euroopan unionilta lupaamyöntää valtiontakuita tunneliyhtiön lainoihin. Tans-kan valtion omistava Femern A/S on täl lä hetkelläyhtiö, joka vastaa tunnelin suunnittelusta.

Mikäli yhteys toteutuu, l ienee sil lä dramaattisiavaikutuksia laival i ikenteelle Saksan ja Tanskan väli l lä.Todennäköisesti tunnelin käytöstä perittäisiin käyt-täjämaksuja siinä missä Juutinrauman sil lan sekä Ison-Beltin sil lankin ylittäviltä peritään. Siitä huolimattal ienee syytä olettaa, että lauttal i ikenne Rødbyn jaPuttgardenin väli l lä tul isi loppumaan, kuten se onloppunut sekä Juutinrauman että Ison-Beltin sil lantapauksessa.

Gedserin ja Rostockin välinen liikenne voisi toki Feh-marnin yhteyden valmistumisen jälkeenkin olla perus-teltua, kuten Scandlines nykyisinkin kilpailee Juutin-

Berlinin sisustuksessa ja erilaisissa ravintola- ja kahvilakon-

septeissa on selvästi huomattavissa nykyajan pikaruokala-

mainen trendi, jota on nähty myös lähivesiemme nopeilla

lautoilla.

Kuva: Marcel Brech / Scandlines (CC BY 3.0)

Page 17: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

rauman sil lan kanssa väli l lä Helsingborg-Helsingør.Hieman kiinteästä yhteydestä sivussa voisi lauttal injaolla mahdoll inen, mikäli hinta olisi kilpailukykyinentunneliin verrattuna. Näil lä näkymin tunneli ei kuiten-kaan valmistu ennen 2020-luvun puoliväl iä, jotenScandlines saa toistaiseksi rauhassa l i ikennöidä sekäRødbyn ja Puttgardenin että Rostockin ja Gedserinväliä ilman huolia kilpailevasta tunneliyhteydestä.

Lähteitä

-Femern A/S-Maritime Danmark-Scandlines-Sjöfartstidningen-YLE

1 7

Berlinintekniset tiedotValmistunut: 201 6, Fayard,Tanska & Stralsund, Saksa *Pituus: 1 69,5 metriäLeveys: 24,8 metriäSyväys: 5,5 metriäMatkustajakapasiteetti: 1 300Lastikapasiteetti: 480 autoa tai 96 rekkaaNopeus: 20,5 solmuaLippuvaltio: Saksa (Berlin) / Tanska (Copenhagen)

* Runkotyöt tehty P+SWerftenin telakalla Saksassa. Korjaustyötja viimeistely tehty Fayardin telakalla Tanskassa.

Yllä: Tyylitellyt yksityiskohdat tekevät sisustuksesta huolitellun

näköisen. Kuva: Scandlines (CC BY 3.0)

Alla: Huolimatta mahdollisesta Fehmarnin tunnelista, saanee

Berlin ja Copenhagen seilata rauhassa ilman pelkoa kiinteä-

stä tunneliyhteydestä Tanskan ja Saksan välillä.

Kuva: Patrick Kirkby / Scandlines (CC BY 3.0)

Page 18: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

TEKSTI: JUSSI LITTUNEN

Aasialaisia telakoita on jo pitkään pidetty vakavinakilpail i joina vakiintuneelle eurooppalaisel le telakka-teoll isuudelle, varsinkin kun eurooppalaiset varusta-mot ovat jo vuosikymmenien ajan tilanneet yksittäi-siä aluksia ja suuriakin alussarjoja esimerkiksi Japaninja Korean telakoilta. Erityisesti rahtialuspuolel la aasia-laiset telakat ovat käytännössä vallanneet markkinat,kun taas suuret matkustaja-alukset ovat toistaiseksijääneet perinteikkäiden ja siten kokeneempien eu-rooppalaisten yhtiöiden rakennettaviksi. Tätä taustaavasten ei ol lut yl lättävää, että saksalaisen AIDA Cruis-esin päätös tilata kaksi 3 250 matkustajan risteily-alusta japanilaiselta Mitsubishi Heavy Industries -tela-

kalta herätti suurta huomiota merenkulkupiireissäelokuussa 201 1 . AIDAn tiedotteen mukaan aluksettoimitettaisiin varustamolle maaliskuussa 201 5 jamaaliskuussa 201 6, ja niiden kustannukset ala-vuodepaikkaa ja alusta kohden olisivat 1 40 000 euroa.Julkisuudessa l i ikkuneiden huhujen mukaan alustenrakentaminen Aasiassa olisi varustamolle noin 1 0prosenttia edull isempaa kuin niiden rakentaminenEuroopassa, mutta eurooppalaisten telakoiden täydettilauskirjat eivät myöskään olisi sal l ineet alustentoimittamista samalla aikataulul la kuin Mitsubishi pys-tyi tarjoamaan.

Uudesta aluskaksikosta oli tulossa poikkeuksell inenmyös muuten kuin rakennuspaikkansa vuoksi. Ensin-

1 8

Risteilijät

AIDAprima valmistui - vihdoinkin!Risteilyaluksen rakentaminen onpitkä prosessi mutta harvoin niinpitkä kuin AIDApriman kohdalla.

Page 19: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

1 9

Risteilijät

AIDAprima valmistui - vihdoinkin!

näkin alukset olivat varustamon historian suurimmat;niiden päämitat tul isivat olemaan 300 x 37,6 metriä,syväys 8,25 metriä ja bruttovetoisuus 1 25 572.Toiseksi aluksissa tulisi olemaan paljon paitsi ti laajal lemyös markkinoil le uutta tekniikkaa. Ensimmäisinäaluksina AIDAn laivastossa näissä laivoissa tulisiolemaan nk. azipod-ruoripotkurit, jotka maaliskuussa201 2 julkaistun tiedon mukaan toimittaisi ABB Suo-mesta. ABB:n saamaan tilaukseen sisältyi ruori-potkureiden lisäksi koko sähkö- ja pro-pulsiojärjestelmä, jonka arvo kahteen alukseen on yli45 mil joonaa euroa.

Mielenkiintoinen uutuus aluksissa oli telakan kehit-tämä Mitsubishi Air Lubrication System (MALS).

Kyseessä on niin sanottu ilmapulputusjärjestelmä,jossa aluksen vedenalaisessa rungossa olevista rei’istäpuhalletaan ilmakuplia pienentämään veden ja rungonvälistä vastusta. Laskelmien mukaan järjestelmä vä-hentäisi aluksen polttoaineenkulutusta seitsemälläprosentil la, mikä vuorostaan pienentäisi aluksen pääs-töjä ja ympäristövaikutuksia. Mitsubishi oli koe-käyttänyt järjestelmäänsä kahdessa vuonna 201 0valmistuneessa rahtialuksessa, mutta AIDAn tilauksenpiti ol la ensimmäinen risteilyalussovellutus järjes-telmästä. Rakennustöiden viivästyminen johti kui-tenkin siihen, että vastaava järjestelmä ehdittiin ottaaensiksi käyttöön Meyer Werftin rakentamalla Quan-tum of the Seasil lä.

Uusi AIDAprima merellä. Laivan keulamuoto on

epätavallinen ja tuo mieleen vanhat höyrylaivat.

Kuva: AIDA Cruises

Page 20: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

20

Muita aluksen ympäristöystäväll isyyttä parantaviatekijöitä olivat muun muassa pakokaasujenpuhdistusjärjestelmä, joka suodattaa varustamontietojen mukaan 99 prosenttia nokipäästöistä sekärikin ja typen oksideista. Monipolttomoottoreidenansiosta alus voi käyttää satamassa polttoaineenaannestekaasua, tai sitten alus voidaan kytkeä satamansähköverkkoon ja moottorit sammuttaa kokonaansatamassaoloajaksi; näin ollen AIDAn uutukaiset ovatensimmäiset nk. dual fuel -moottorein varustetutristeilyalukset maailmassa. Merellä polttoaineenavoidaan käyttää joko raskasta polttoöljyä taiympäristöystäväll isempää mutta kall i impaameridieselöl jyä.

Myös ulkonäöltään AIDAn uutukaiset tul isivatpoikkeamaan muista uusista risteilyaluksista. Alustenkeulat tul isivat nousemaan suoraan vesil injasta ylössamaan tapaan kuin viime vuosisadan alkupuolenhöyrylaivoissa, ja lasia aluksissa tulisi olemaanrunsaasti, erityisesti peräosassa sekä suuressamaisemaikkunassa kyljessä (aiempiin AIDAn Sphinx-luokan aluksiin verrattuina kaartuvat maisemaikkunatsijaitsevat nyt pelastusveneiden tasal la). Keula onnäkyvin osoitus siitä, että alustyyppiä varten kehi-tettiin täysin uusi runkomuoto telakan ja saksalaisenHamburg Shipbuilding Research Instituten yhteis-työnä. Muuten ulkoasua hall itsisivat nykyris-teilyalusten tutut elementit: hyttiparvekkeet, yl impienkansien al lasosastoiden lasi-ikkunat ja -katot sekämatalal le kylkeen ripustetut pelastusveneet ja näidenyhteydessä sijaitsevat kävelykannet.

Rakentaminen alkaa

Ensimmäisen uuden aluksen kölinlaskua juhlistettiinkesäkuussa 201 3. Myöhemmin samana syksynä ker-rottiin, että vuonna 201 5 valmistuvan aluksen nimeksitul isi AIDAprima. Jo tuolloin alkoivat risteil i jä-rakentamisen vaikeudet konkretisoitua Mitsubishil le,vaikka AIDAn tilaamat alukset eivät olleetkaan en-simmäiset sen rakentamat risteil i jät. Jo projektinalussa alkoi käydä selväksi, että rakentajan suun-nittelema budjetti ei pitäisi, ja keväällä 201 4Mitsubishi i lmoitti risteilyalussektorinsa tekevän 585mil joonan Yhdysvaltain dollarin tappiot. Erityisestisisustussuunnittelun työmäärä oli osoittautunut ole-tettua suuremmaksi, ja kun suunnitelmia jouduttiinmuuttamaan samalla kun aluksen rakentamista hidas-tivat muun muassa tulipalot, ol i selvää, että projekti eitul isi sujumaan suunnitelmien mukaisesti.

AIDApriman vesil lelasku tapahtui toukokuussa 201 4.Jo ennen vesil lelaskua AIDA ilmoitti, että aluksen val-mistuminen tulisi lykkääntymään puolel la vuodellalokakuulle 201 5, koska telakka oli pyytänyt l isäaikaaaluksen rakentamiseen. Seuraavasta lykkäyksestä il-moitettiin elokuussa 201 5; jäl leen kerran suunniteltualuovutuspäivämäärää siirrettiin ensin kolmella kuu-kaudella ja lopulta yhteensä puolel la vuodella.Myöhästymisten seurauksena aluksen luovutus siirtyivuodella alun perin suunnitel lusta ajankohdastaeteenpäin.

Alusta ja sen rakentamisessa mukana olluttahenkilöstöä koeteltiin aivan loppuun asti, si l lä vielätammikuussa 201 6 aluksella riehui tul ipalo, jonkapelättiin lykkäävän luovutusta entisestään.Viimein 1 4.maaliskuuta 201 6 Mitsubishi luovutti AIDAprimanAIDAlle. Myöhästyminen vaikutti myös aluksenneitsytristeilyyn; alun perin tarkoituksena oli tehdä 86päivän mittainen matka Japanista Saksaan, muttaluovutuksen siirryttyä syksyllä AIDApriman kerrottiinjäävän syyssesongiksi Aasiaan. Lopulta alus matkustisuoraan Hampuriin ja aloitti sieltä huhtikuun lopullaviikon mittaiset “metropoliristeilyt” Lontooseen(Southamptoniin), Pariisiin (Le Havreen), Brysseliin(Zeebrüggeen) ja Rotterdamiin.

Vuoden mittainen myöhästyminen ei ollut enää pääl-l immäisenä mielessä, kun AIDAprima kastettiin vi-ral l isesti Hampurissa pidetyssä juhlatilaisuudessa.Kummiksi varustamo oli kutsunut 1 4-vuotiaan sak-salaisen lapsinäytteli jän ja juontajan Emma Schwei-gerin. Aluksen kaste oli osa peräti 827:nnen kerran

AIDApriman Beach Club. Lasikupolin kattama alue yhdistää

auringonoton, uimisen ja erilaiset tapahtumat ja esitykset

samaan tilaan.

Kuva: AIDA Cruises

Page 21: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

järjestettävää Hampurin satamajuhlaa (Hafen-geburtstag Hamburg), ja näin ollen siitä tul i suuriyleisötapahtuma, jonka AIDA lähetti suorana myösnettisivujensa kautta.

Erikoisuutena suuret ulkoalueet

AIDApriman yleisjärjestely on risteilyalukselle varsintyypil l inen, eikä laiva perusperiaatteiltaan juuripoikkea muista viime aikoina valmistuneista risteily-aluksista. Alukseen noustaan kolmannelta kannelta,jolta löytyy laivasairaalan l isäksi varastot polkupyöril leja sukellustarvikkeil le, joita matkustajat voivat täl läkinAIDAn laival la käyttää maissaoloaikana. Vastaanottosijaitsee neljännellä kannella, ja muun tilan neljänneltäja viidenneltä kannelta vievät matkustajien hytit.

Pääosa yleisistä matkustajatiloista on sijoitettu kan-sil le kuusi, seitsemän ja kahdeksan. Pieniä l i ikkeitä,baareja, kahviloita ja ravintoloita on paljon, ja niistätoiseen liikutaan kulkemalla joko tilojen lävitse taiulkoreunalla sijaitsevan yhdyskäytävän kautta; ratkaisuon risteilyaluksissa yleinen vaikka vaikuttaakin kan-sikarttojen perusteella hieman sekavalta ja sok-keloiselta. Pääpiirteissään kannet kuusi ja seitsemänon jaettu kolmeen osaan: keulimmaisessa osassasijaitsevat erilaiset kylpylä- ja l i ikuntatilat sekäpienemmät yökerhot, keskimmäisessä puolestaanmyymälöiden ja pienten baarien ja kahviloidenympäröimä aula, AIDA Plaza, sekä kolmikerroksinenteatteri, jonka puolipyöreä katsomo kiertää osittainesiintymislavaa. Teatterin peräpuolel la sijaitsevaterikokoiset ravintolat sekä matkustaji l le avoin keittiö,jossa aluksen kokit opastavat matkustajia ruuan-laitossa.

AIDApriman kahdeksatta kantta kiertävät leveätulkokannet, joilta matkustajat voivat l i ikkua laivanulkoreunalla sijaitsevil la maisemahisseil lä yl impienkansien ulkoalueil le. Kannesta lähes puolet onannettu suurelle Body & Soul -kylpyläl le, muu tilapuolestaan pääosin matkustajahyteil le, joil la on omatparvekkeet kaikil le avointen aurinkokansien takana.Aurinkokannet ulottuvat osittain laivan reunanulkopuolel le, ja pelastusveneet on näin voitu sijoittaaalemmalle kannelle aurinkokannen alle.Kahdeksannen kannen jälkeen laivan kansirakennelmakapenee voimakkaasti, koska pääosin ulkohyteistäkoostuvat hyttikannet eivät tarvitse niin paljoaleveyttä kuin yleiset tilat.

Yllä: AIDAprimassa on panostettu laajoihin ulkokansiin paitsi

aluksen yläosassa myös sen sivuilla. Osa kylpylä- ja

ravintolatiloista aukeaa suoraan harvinaisen leveälle

sivukannelle.

Alla: AIDA Plaza on yksi aluksen keskeisistä kulkutiloista; sen

ympärillä sijaitsee pieniä kahviloita, baareja sekä

myymälöitä.

Alinna: Bella Donna -ravintola kannella kuusi toimii myös

läpikulkutilana kuljettaessa perästä keulaan.

Kuvat: AIDA Cruises

21

Page 22: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

Suurin osa aluksen matkustajahyteistä sijaitseekansil la 9-1 4 (on huomattava, että risteilyaluksil letyypil l iseen tapaan kansi 1 3 puuttuu tältäkin aluk-selta). Aluksen vaatimattomimmat hytit ovat 1 3-24neliömetrin suuruiset sisähytit. Ikkunall iset hytit ovatkooltaan 1 9-20 neliömetriä ja sijaitsevat yleistentilojen alapuolel la. Pääosa hyteistä on parvekkeell isia;niiden koot vaihtelevat 21 ja 37 neliömetrin väli l lä,minkä lisäksi hyteissä on 4-1 3 neliömetrinparvekkeet, joista osa on osittain lasitettuja “ta-lvipuutarhoja”. Aluksen ylimpien kansien sviitit ovatkooltaan 40-1 25 neliömetriä ja niiden terassit pinta-alaltaan 1 2-82 neliömetriä.

Monien muiden alusten tapaan myös AIDAprimanylimmät kannet (1 5-1 8) on omistettu erilaisi l le al las-osastoil le, urheiluaktiviteeteil le ja auringon-ottamisel le. Huippukohtia ovat mm. AIDA BeachClubin lasikupoli, jonka alla matkustajat voivat ottaa

aurinkoa ja jonka ikkunoihin voidaan heijastaaerilaisia kuvia ja valoesityksiä sekä lasireunainen in-finity pool ja kolme kantta alaspäin laskeva vesil iu-kumäki. Myös lapsil le ja nuoril le on omat alueensa.

Oppia isosiskolta?

AIDApriman valmistuttua Mitsubishi jatkaatyöskentelyä sisaralus AIDAperlan parissa, jonkanimen varustamo julkisti maaliskuussa 201 6. Aluslaskettiin maaliskuussa vesil le, ja sen on tarkoitusaloittaa risteilyt Välimerellä ensi vuonna - tarkempiajankohta on vielä julkistamatta. Telakan mukaanrakentajat ovat viisastuneet AIDAprimaakohdanneista ongelmista, mistä syystä sisaraluksenkohdalla ei pitäisi tul la vastaan kaikkia niitävastoinkäymisiä, jotka vaivasivat esikoisenrakentamista ja suunnittelua. Joka tapauksessa myösAIDAperla tulee olemaan vuoden verran myöhässäalkuperäisestä aikataulustaan.

Lähteitä

-AIDA Cruises-Cruise Business Review-DNV GL

22

Yksi AIDApriman erikoisuuksista on Four Elements -alue

aluksen peräosassa kansilla 1 4-1 7. Lasikatteisessa

"ulkohuvipuistossa" on erilaisia urheilumahdollisuuksia ja

aktiviteetteja kaikenikäisille matkustajille.

Kuva: AIDA Cruises

Page 23: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

23

Yllä: AIDAprima saapumassa Hampuriin, jossa alus myös

kastettiin osana suurta satamatapahtumaa,

Hafengeburtstagia.

Oikealla: Mielenkiintoinen tila AIDAprimalla on Spray Bar

-viinibaari, joka sijaitsee kirjaimellisesti aluksen keulassa - siis

aivan rungon etuosassa.

Oikealla alla: Aluksen keittiön yhteydessä sijaitsevat

kokkausstudiot, jossa aluksen matkustajat pääsevät

laittamaan ruokaa keittiöhenkilökunnan opastuksella.

Alla: Suurin osa aluksen hyteistä on varustettu parvekkeella

tai terassilla; kuva yhdestä aluksen sviiteistä.

Kuvat: AIDA Cruises

Page 24: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

24

Yllä: Havainnekuvassa Hurtigrutenin Klevenin telakalta tilaa-

ma uudisrakenne. Kuvassa on selvästi nähtävissä keulan

poikkeuksellinen muotoilu. Samaa tyyliä muotoileva tylppä

keula on kuitenkin nähty esimerkiksi äskettäin valmistunees-

sa AIDAprimassa. Kuva: Rolls-Royce

Vasemmalla: Hurtigruten ei ole ensimmäistä kertaa asiakas

Klevenin telakalla. Se on rakentanut jo aiemmin kolme lai-

vaa Hurrigrutenille, kuten kuvassa olevan Finnmarkin.

Kuva: Dil lmann Christine / Hurtigruten

Alla vasemmalla: Myös aluksen perän muotoilu herättää huo-

miota. Uudisrakenteiden suunnittelusta vastaa Rolls-Royce

yhdessä norjalaisen Espen Øinon kanssa. Kuva: Rolls-Royce

Alla: Esisopimus norjalaisen Klevenin telakan kanssa kattaa

kaksi uutta alusta. Hurtigrutenilla on kuitenkin optio kahteen

lisäalukseen, joka toteutuessaan moninkertaistaisi varus-

tamon arktisiin risteilyihin käytettävän kapasiteetin.

Kuva: Rolls-Royce

Page 25: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

TEKSTI: LASSI LIIKANEN

NORJAN toiseksi suurimmasta kaupungista Ber-genistä aina Pohjois-Norjan Kirkenesiin asti ulottuvarannikkoreitti on historial l isesti merkinnyt paljon. Seoli ja on edelleen elintärkeä reitti, erityisesti reitinpienemmil le satamil le ja niitä ympäröivil le taajamil le,jotka on muutoin vaikea saavuttaa vuoristoisessa javuonoisessa maastossa. Reitti on edelleen myös ää-rimmäisen suosittu turistien keskuudessa.

Vuonna 2007 Hurtigruten lähti toden teolla mukaanmyös arktisten risteilyjen markkinoil le, kun tar-koitusta varten rakennettu risteil i jä Fram valmistui.Menestyksekkääksi osoittautunut alus on tuonutuutta suuntaa Hurtigrutenil le, jota ei enää leimaa pel-kästään Norjan rannikkoliikenne. Nyt arktisten alu-eiden risteilyt ovat se markkina, joka vie Hurti-grutenin laajentumista voimakkaasti eteenpäin.

Kaksi uutta arktista risteilijää

Aiemmin tämän vuoden huhtikuussa Hurtigruten il-moitti solmineensa esisopimuksen norjalaisen Kle-venin telakan kanssa kahdesta uudesta arktisten alu-eiden risteil i jästä. Tilaus sisältää option myös kahdes-ta sisaraluksesta, el i täysin toteutuessaan tilaus saat-taa käsittää yhteensä neljä alusta. Klevenin telakka onaiemmin rakentanut Hurtigrutenin l i ikenteeseen kol-me alusta, nimeltään Finnmarken (2002), Nordnorge(1 997) ja Nordkapp (1 996), mikä osaltaan puolustijuuri Klevenin telakan valintaa tilausta tehtäessä.

Ulkonäoltään poikkeuksell isen huomiota herättävät

alukset on suunnitel lut Rolls-Royce yhdessä norja-laisen suunnittel i jan Espen Øinon kanssa. Erityistähuomiota on kiinnitetty Hurtigrutenin kunnian-himoisiin ympäristötavoitteisiin, ja suunnittel i jat tar-kastelevatkin huolel l isesti, miten alusten päästöjäsaadaan uuden teknologian avulla vähennettyä. Inno-vatiivisel la ja ympäristöystäväll isel lä teknologial la onsuuri merkitys myös esimerkiksi voimansiirrossa sekälaivan sisätiloissa.

Mistään jättiristeil i jöistä ei luonnoll isesti ole kyse, kunalukset suunnitel laan arktisten alueiden liikenteeseen.Noin 1 40 metriä pitkään laivaan tulee noin 300 hyttiä,mikä mahdoll istaa noin 600 matkustajan kapasiteetin.Jäävahvistettu runko on niin ikään itsestäänselvyys ot-taen huomioon alusten käyttötarkoituksen. Uudis-rakennukset suunnitel laan siten, että nii l lä voidaanarktisten risteilyjen l isäksi l i ikennöidä myös Hur-tigrutenin rannikkoreittiä Norjassa. Ensimmäisenaluksista on tarkoitus valmistua vuonna 201 8 ja seu-raavan vuonna 201 9.

Uusvanha risteilijä Portugalista

Äskettäin tilatut uudisrakenteet häämöttävät vastaparin vuoden päässä. Lisätäkseen kalustoaan nope-ammin Hurtigruten päätti kuitenkin suunnata katseetkäytettyjen alusten markkinoil le ja mitä ilmeisimminlöysi etsimänsä.

Portugalista löytyi makuutettuna ollut Atlântida, jol laoli surull inen historia takanaan. Vuonna 2009 valmis-tunut ja alun perin autolautaksi rakennettu Atlântidaoli tarkoitus tuoda liikenteeseen Portugali l le kuulu-vil la Azorien saaril la. Portugalissa sijainnut telakkakuitenkin epäonnistui rakentamisessa lähes totaa-l isesti. Aluksesta tuli suunniteltua raskaampi, eikä setäten pystynyt sovittuun nopeuteen. Niinpä Atlântidajäi telakan käsiin useiksi vuosiksi, kunnes se myytiinHurtigrutenil le viime kesänä.

Aluksi Norway Explorer -nimellä markkinoitu alussiirtyi viime heinäkuussa Portugalista Ruotsin Land-skronaan telakalle.

Ristelijät

MuutostenHurtigrutenHurtigruten on jo pitkään ollutNorjan pitkälle rannikolle tärkeäliikenneyhteys. Arktisten alueidenristeilyt ovat viime vuosina olleetniin ikään kovassa kasvussa, ja senansiosta myös kalustoinvestoinnitovat lähteneet ryminällä vauhtiin.

25

Page 26: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

Sieltä se jatkoi matkaa Fosenin telakalle NorjanRissaan, jossa sil le tehtiin mittavat muutostyöt aluk-sen saattamiseksi Hurtigrutenin l i ikenteeseen. Saman-aikaisesti aluksen nimestä järjestettiin kilpailu, jonkaseurauksena alus sai lopull isen nimensä Spitsbergen.Kuriositeettina voitaneen kertoa, että Spitsbergen onnorjankiel inen nimi Huippuvuorten pääsaarelle, Länsi-maalle. Kesäkuun puoliväl issä Spitsbergen suorittikoeajonsa Fosenin telakalla ja asetetaan Hurtigrute-nin l i ikenteeseen myöhemmin tämän vuoden aikana.

Spitsbergenin uudistustöissä keskeistä on ollut ajatussiitä, että alus tul isi risteilyl i ikenteeseen arktisil laalueil la. Matkustajakapasiteetti on 202 matkustajaa, el imistään suuresta aluksesta ei todella ole kyse. Si-sätilojen designista vastaa menestyksekäs ruotsa-lainen Til lberg Design. Aluksi Spitsbergen kulkeekesän ja syksyn aikana ylimääräisenä laivana Norjanrannikolla historial l isen Lofotenin rinnal la, joskin hie-man muokatulla reittisuunnitelmalla. Se jättää väliinmonet satamat, joissa normaalin aikataulun mukaanpysähdytään öisin, jol loin aikaa jää enemmän sata-missa, joissa on tarkoitus pysähtyä päivisin.

Arktiset risteilyt voimakkaassa nosteessa

Myöhemmin syksyllä Spitsbergen siirtyy liikenteeseen

arktisil le alueil le siel lä jo nyt risteilevien Framin jaNordstjernenin pariksi. Arktisten alueiden risteilytovat maailmanmarkkinoil la erittäin voimakkaassa kas-vussa, ja lukuisat varustamot ovat lähtemässä mukaantähän bisnekseen. Hurtigruten liikennöi ensi l i ikenne-kaudella muun muassa Antarktiksel la, Kanadassa,Grönlannissa, Islannissa, Etelä-Amerikassa sekä Huip-puvuoril la.

Arktisten alueiden risteilyt ovat myös yhä tärkeämpija merkitystään nostava tuote Hurtigrutenin vali-koimassa Norjan rannikon säännöll isen reittil i iken-teen ohella. Hurtigrutenil la on tietysti erinomaisetmahdoll isuudet tähän, sil lä varustamolla on yli vuosi-sadan kokemus operoinnista Pohjois-Norjan haas-tavissa keliolosuhteissa. Monet varustamon arktistenristeilyiden kohteista ovat Hurtigrutenil le myös ”ko-timarkkinoita”, kuten esimerkiksi Norjal le kuuluvatHuippuvuoret. Hurtigrutenin tietotaito ja osaaminenarktisten alueiden risteilyissä on siis alan huippu-luokkaa.

Tätä taustaa vasten myös aiemmin pääasial l isestiNorjan rannikkoliikenteessä kulkenut Midnatsol käyläpi vuoden 201 6 aikana uudistusohjelman, jossa alus-ta muokataan sopivammaksi risteilyl i ikenteeseen ark-tisil le alueil le. Siitä tulee Hurtigrutenin toistaiseksisuurin arktinen risteil i jä, kunnes ensimmäinen suun-nitel luista uusista aluksista valmistuu vuonna 201 8.Midnatsol täydentää tätä l i ikennettä varten raken-nettua Framia sekä Spitsbergeniä, kuin myös histo-rial l ista Nordstjernen-alusta, joka on muutamia vuo-sia sitten niin ikään uudistettu soveltuvaksi l i iken-teeseen arktisil le alueil le.

26

Toistaiseksi uusin lisäys Hurtigrutenin laivastoon on alun perin

Portugalissa rakennettu ja norjalaisella telakalla voimakkaa-

sti uudelleenrakennettu Spitsbergen. Se risteilee aluksi Norjan

rannikolla, ja siirtyy myöhemmin talvella arktisille alueille.

Kuva: Hurtigruten

Page 27: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

Uudistuvat alukset, uusia konsepteja

Myös varustamon ”päämarkkina”, Norjan rannikko-l i ikenne, saa kokea lukuisia uudistuksia lähiaikoina.Yksi merkittävimmistä on toki alusten telakointi, jon-ka yhteydessä ne saavat täysin uutta ilmettä sisä-tiloihin. New Arctic Interior -konseptinimeä kanta-vassa uudistuksessa suurin osa alusten julkisista tiloi-sta kokee täydell isen uudistuksen. New ArcticInterior -konseptissa keskeistä on skandinaavinen de-sign, jossa inspiraatiota on haettu Norjan vuonoista,vuoristoista ja luonnosta.

Tyypil l inen risteil i jämäinen sisustus saa tehdä tietämodernil le skandinaavisel le sisustukselle. Tälle omi-naiset valoisat puupinnat ja muut luonnoll iset mate-riaal it tekevät tuloaan Hurtigrutenil le. Suuntaus ei tie-tysti ole täysin ennalta arvaamaton, sil lä skandi-naavinen design on täl lä hetkellä kovassa nosteessa, jamuun muassa Viking Cruisesin uusissa risteil i jöissä si-sätiloja hal l itsee selkeästi skandinaavinen muotoilu -josta varustamo on myös ilmeisen ylpeä. Lisää VikingStarista voit lukea Ulkomatalan numerosta 3/201 5.

Niin ikään Hurtigruten on ylpeä norjalaisista juuris-taan. Ruokapuolel la varustamo tarjoaa entistä katta-vammin paikal l isia norjalaisia herkkuja Norway’sCoastal Kitchen -ravintolassa. Multe Bakery & IceCream tarjoaa paikal l ista jäätelöä Lofooteilta ja muitaherkkuja. Explorer Lounge -nimeä kantava baaripyrkii tarjoamaan suurimman valikoiman norjalaisiaalkoholijuomia. Siel lä voikin nauttia vaikka annoksenperinteistä norjalaista akvaviittia.

New Arctic Interior esitel lään vuonna 201 6 yhteensäneljäl le alukselle. Uudistukset ovat tähän mennessäläpikäyneet Kong Harald, Polarlys ja Nordkapp. Nord-norge pääsee vielä syksyllä mukaan samaan kelkkaan.

Myös uuden Spitsbergenin sisustuksessa on nouda-tettu NewArctic Interior -konseptia.

Uuden sisustuksen lisäksi Norjan rannikkoristeilyil läaletaan markkinoimaan voimakkaasti elämysristeilyjä,joissa avuksi seitsemällä aluksella esitel lään menes-tyksekäs Expedition Team. Expedition Team auttaamatkustajia tekemään matkasta mahdoll isimman elä-myksell isen, niin merellä kuin maissakin. Lisäksi val i-koimaan tulevat kulttuuriristeilyt, joissa merimatkayhdistetään kulttuuriin. Matkan aikana käydään läpiuseita paikkoja ja tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet jatuoneet inspiraatiota norjalaiseen taiteeseen, musiik-kiin ja historiaan.

27

Yllä: Uuden New Arctic Interior -konseptin mukaisesti uudiste-

tulla Kong Haraldilla sijaitsee uusi Multe Bakery & Ice Cream.

Kuva: Ørjan Bertelsen / Hurtigruten

Alla: Myös uudella Spitsbergenillä tyypillinen skandinaavinen

design hallitsee sisustusta. Valoisia puupintoja tavataan eri

puolilla laivaa. Kuva: Hurtigruten

Page 28: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

28

Myös nuoret matkustajat on huomioitu entistä pa-remmin, kun laivoil la tarjol la on nuoril le suunnattuYoung Explorers Programme. Lisäksi Hurtigrutenuudistaa hinnoitteluaan hakien inspiraatiota lento-l i ikenteestä ja tuo matkustaji l le vuonna 201 7 kolmeeril l istä hinnoitteluluokkaa: Basic, Select ja Platinum.Select ja Platinum -luokan varaaji l le on luonnoll isestitarjol la lukuisia l isäpalveluita ja eksklusiivisia ominai-suuksia.

Omistajanvaihdos tuo uusia tuulia

Vuonna 2006 Hurtigruten-reittiä operoineet Ofotensog Vesteraalens Dampskibsselskab sekä Troms FylkesDampskibsselskap, joiden molempien juuret olivat1 860-luvulla, yhdistyivät ja muodostivat HurtigrutenGroup ASA:n, joka vaihtoi myöhemmin nimekseenHurtigruten ASA. Hurtigruten oli noteerattu Oslonpörssissä.

Hil jal leen Silk Bidco -nimeä kantava joint venture-yhtiö alkoi ostaa merkittäviä omistusosuuksia Hurti-grutenista. Syksyllä 201 4 se omisti jo l iki puolet jateki lopulta lokakuussa 201 4 tarjouksen ostaa kokoyhtiön osakekanta itsel leen. Se maksoi osakkeistaseitsemän Norjan kruunua käteisel lä, mikä oli 55,9prosenttia korkeampi hinta kuin mitä osake tar-jouksen tekohetkellä maksoi Oslon pörssissä. LopultaHurtigruten siirtyi Silk Bidcon omistukseen, ja senosake poistettiin Oslon pörssil istalta vuoden 201 5 al-kupuolel la.

Silk Bidcon takana on kolme toimijaa: brittiläinen

pääomasijoitusyhtiö TDR Capital sekä norjalaisetsuurliikemiehet Trygve Hegnar ja Petter A. Stordalen.Trygve Hegnar oli aiemmin suuromistaja Hurti-grutenissa, ja hotell ikuninkaana tunnetulla Petter A.Stordalenil la oli niin ikään merkittävä omistus yh-tiössä. Uudessa joint venture -yhtiössä sekä Hegnarettä Stordalen hall itsevat viittä prosenttia osakkeista,ja loppua 90 prosenttia hal l itsee TDR Capital .

Tässä tapauksessa voinee siis sanoa, että omis-tajanvaihdoksella on ollut suuri merkitys yhtiön kehi-tykselle. Silk Bidcon taustal la vaikuttava pääoma-sijoitusyhtiö sekä suurliikemiehet ilmaisivat alustaalkaen halunsa kehittää Hurtigrutenin jo aiemminvahvaa tavaramerkkiä ja nostaa yhtiön markkina-osuutta. Todisteena siitä viime vuoden kolmas kvar-taali ol i taloudell isesti koko yhtiön historian paras.Hurtigruten investoi lähivuosina paljon rahaa alustenuudistamiseen sekä uuteen Spitsbergeniin. Arktistenalueiden risteilymarkkinaa ollaan myös kehittämässäkovaa vauhtia, mistä toki kertoo äskettäinen inves-tointi kahteen uuteen risteil i jään, joka on yhtiön it-sensä mukaan sen historian suurin investointi, sekäniin ikään Midnatsolin uudistaminen soveltuvaksimyös arktisten alueiden liikenteeseen.

Lähteitä

-Dagens Næringsl iv-Fakta om Fartyg-Hurtigruten-Wikipedia

Page 29: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

29

Yllä: Jo nyt arktisia risteilyjä tekevä Fram saa lähivuosina rut-

kasti enemmän seuraa. Kuva: Hartmut Göbert / Hurtigruten

Vasemmalla: Midnatsol siirtyy myöhemmin toisenlaisiin mai-

semiin, kun se ryhtyy tekemään arktisia risteilyjä.

Kuva: Jörg Brosius / Hurtigruten

Alla vasemmalla: Perinteinen Nordstjernen tavataan myös

Framin ja jatkossa Midnatsolin sekä Spitsbergenin parina.

Kuva: Anja Caesperlein / Hurtigruten

Alla: Nordnorge käy läpi New Arctic Interior -uudistuksen

syksyllä. Kuva: Ørjan Bertelsen / Hurtigruten

Page 30: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

30

Yllä: Paljon mainostettu merten korkein vesiliukumäki lähtee

perämaston juuresta ja päättyy Royal Promenadelle

kymmenen kantta alemmas. Kuva: RCI

Vasemmalla: Kaikenikäisille tarkoitettu vesiliukumäkitrio, joka

kantaa nimeä Perfect Storm.

Kuva: RCI / Simon Brooke-Webb Photography

Alla vasemmalla: The Carousel Royal Promenadella. Huomaa

taustalla Ultimate Abyss-vesiliukumäen putket.

Kuva: RCI / Simon Brooke-Webb Photography

Alla: Kansilla 1 1 ja 1 2 sijaitsevan Wonderland-ravintolan

ytimessä on herkullinen ruoka mitä mielikuvituksellisemmilla

tavoilla tarjoiltuna. Avoimen keittön ansiosta asiakkailla on

mahdollisuus katsoa, miten kokit mestariteoksia luovat.

Kuva: Royal Caribbean International

Page 31: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

TEKSTI:OLLI TUOMINEN

MAAILMAN suurimman risteil i jän tittel i on pysynyttukevasti Royal Caribbean Internationalin (RCI) hal-lussa vuodesta 201 0 asti, kun Oasis of the Seas val-mistui Turun telakalta. Kuin varmemmaksi vakuudeksitilasi RCI joulukuussa 201 2 STX Francelta kolmannenOasis-luokan aluksen, josta rakennettiin luonnoll isestihieman kahta ensimmäistä suurempi. Tilausta toivot-tiin pitkään Suomeen ja vaikeuksissa olleel le STX:nTurun telakalle, mutta Ranskan valtion parempien tu-kiehtojen vuoksi tilaus päätyi lopulta STX:n ja Rans-kan valtion omistamalle Saint-Nazairen telakalle.Harmony of the Seas laskettiin vesil le kesäkuussa201 5 ja luovutettiin RCI:l le 1 2. toukokuuta. Kesäkau-den 201 6 Harmony risteilee Välimerellä, minkä jäl-keen se siirtyy lokakuussa Karibial le.

Oasiksen ja Alluren valmistumisesta ehti kulua senverran aikaa, että Harmony of the Seasil le ehdittiinottaa oppia edeltäjien ongelmakohdista ja RCI:l le pe-rinteiseen tapaan kehittää myös jotain uutta. Parhaitapaloja Harmonylle kerättiin myös paljon kehuja saa-neilta Quantum-luokan aluksilta.

Neitsytristeily remontin keskellä

Harmonyn lanseeraus ei sujunut aivan suunnitelmienmukaan. Alus lähti telakalta Saint-NazairestaSouthamptoniin, jossa alusta esiteltiin lehdistölle. Li-säksi alus teki pari lyhyttä risteilyä Southamptonista

Ranskaan ja Alankomaihin. Varsinkin brittimediassapalstatilaa sai myös aluksen keskeneräisyys: monetensimmäisten matkojen matkustajat olivat tyytymät-tömiä siihen, että monet paikat olivat sul jettuina jarakennustöitä tehtiin pitkin laivaa. Eräät matkustajatvalittivat, että töitä tehtiin yötä myöten, mikä tekinukkumisesta vaikeaa rakennusmelun vuoksi.

Alkukankeuden piikkiin voitaneen laittaa monienmatkustajien esiin nostamat pitkät jonot baareissa jaravintoloissa. Muun muassa The Telegraphin saamientietojen mukaan laivan kapteeni olisi ol lut yhteydessäRCI:n pääkonttoriin, jotta ensimmäinen risteily olisiperuttu laivan keskeneräisyyden vuoksi. RCI ei kui-tenkaan suostunut vahvistamaan eikä kumoamaanThe Telegraphin tietoja.

Perusrakenteeltaan Harmony of the Seas on Suomes-sa rakennettujen sisartensa Oasiksen ja Alluren kans-sa yhtenevä, mutta palveluissa ja aktiviteeteissa onluonnoll isesti eroa. Uutta ovat esimerkiksi keskus-puiston päältä lähtevät vesil iukumäet, jotka vievätkymmenen kantta ja 28 metriä alaspäin. UltimateAbyss -nimeä kantavat l iukumäet ovat maailman kor-keimmat laival le rakennetut l iukumäet. LisäksiHarmonylla on keskemmällä laivaa kolme liukumäkeä(Perfect Storm), joissa l iu'utaan osin läpinäkyvissäputkissa keskuspuiston päältä.

Mittasuhteet Harmonylla ovat valtavat: perän AquaTheatreen mahtuu 1 400 katsojaa, laival le on istutet-tu 1 2 000 kasvia, ja yhteensä laival la voi olla kerral lajopa 8 500 matkustajaa ja miehistön jäsentä. RCI:nmukaan aluksen rakentaminen maksoi lähes mil jardidollaria, mikä tekee siitä yhtiön mukaan kalleimmankoskaan rakennetun risteil i jän.

Mitä uutta Harmony tarjoaa?

Hyttipuolen merkittävimpänä erona Harmonylla on1 5 yksinmatkustavia varten suunniteltua hyttiä, joista1 2:ssa on ikkuna. Diamond Loungen tilal la Harmony-l la on Quantumilta tuttu, Liisa ihmemaassa -elokuvaninspiroima Wonderland-ravintola. Monelta muultakin

Risteilijät

Uutuusvyöry RoyalCaribbeanillaKevään ja alkukesän aikana RoyalCaribbean Internationalin liiken-teeseen on tullut kolme alusta.Näistä kaksi on täysin uusia ja yksipaluumuuttaja samaan konserniinkuuluvalta Pullmanturilta. Tässäartikkelissa keskitymme kuitenkinkahteen uutuuteen, Harmony ofthe Seasiin ja Ovation of theSeasiin.

31

Page 32: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

32

RCI:n alukselta löytyvä Jamie Oliverin nimikkoravin-tola Jamie's Ital ian löytyy Harmonyn Royal Prome-nadelta, jossa Allurel la on ital ialaisravintola Giovanni's.Lisäksi Quantumilta tuttu robottibaari Bionic Bar (ks.Ulkomatala 1 /201 5) on tuotu myös Harmonylle.Oasiksel la ja Allurel la Royal Promenadella sijainnutStarbucks on Harmonylla siirretty Broadwalkil le.

Viihdetarjonnassa eroja luonnoll isesti on esityksissäja muussa ohjelmassa. Aktiviteettipuolel la Harmonyllaon RCI:n ensimmäinen Escape Room.Arviossaan tun-nettu risteilysivusto Cruise Critic ei kuitenkaan pitä-nyt Harmonyn tarjoamia uutuuksia niin merkittävinä,että niiden takia kannattaisi ehdottomasti suunnataHarmonylle Oasiksen tai Alluren sijaan.

Ovation Kiinaan jaAustraliaan

Ovation of the Seasin Meyer Werft luovutti RCI:l le8.4.201 6, minkä jälkeen alus lähti kohtiSouthamptonia. Southamptonista tehtyjen neitsyt-matkojen, lehdistöesittelyjen ja VIP-tilaisuuksien jäl-keen Ovation lähti 3. toukokuuta 52-päiväisel le ristei-lyl le kohti Kiinan Tianjinia, josta käsin Ovation ristei-lee kesäkauden. Ovation of the Seas on näin ollen en-simmäinen Royal Caribbean Internationalin alus, jokasijoitetaan heti valmistuttuaan Kiinan markkinoil le.Ovationin sisaralus Quantum of the Seas on niin

ikään sijoitettuna Kiinaan, mutta se ehti ensin risteil läyhden kauden Yhdysvalloista käsin.

Päätös sijoittaa Ovation heti valmistuttuaan Kiinaanon merkittävä, sil lä tähän asti Kiinaan on siirretty van-hemman pään aluksia, kuten Mariner of the Seas. Kii-nan-markkinoil le räätälöityjen sisustusratkaisujen li-säksi Kiinan painoarvoa kuvaa se, että Ovationinkummiksi val ittiin kiinalainen näytteli jätär Fan

Bingbing, joka kastoi aluksen viral l isessa kastesere-moniassa Tianjinissa 24. kesäkuuta. Muutoin sisustusja palvelut vastaavat alussarjan kahta ensimmäistäalusta.

Jokaisel la Quantum-luokan aluksella on yksi suuri tai-deteos. Kiinan-markkinat mielessä suunnitel lul laOvationil la taideteoksen eläin on itseoikeutetustipanda. Mama and baby -teoksessa kymmenen metrinkorkeuteen kohoava äitipanda kurkottaa katolta koh-ti kolme metriä korkeaa pentuaan. Kannella 1 5SeaPlexin luona sijaitseva teos painaa yhteensä kuuti-sen tuhatta kiloa.

Pohjoisen pallonpuoliskon talvikaudeksi Ovation ofthe Seas sijoitetaan Australian Sydneyyn, jonka jäl-keen se siirtyy Singaporeen maalis-huhtikuuksi 201 7.Lähes loppuunmyydyn ensimmäisen kauden kannus-tamana Ovation of the Seas nähdään Australiassamyös talvikaudella 201 7-201 8.

Ovationin jälkeen tulossa on vielä ainakin kaksiQuantum-luokan risteil i jää l isää luovutettavaksi vuo-sina 201 9 ja 2020.

Lähteitä

- Cruise Business Review (www.cruisebusiness.com)- Cruise Critic (www.cruisecritic.com)- Royal Caribbean Blog(www.royalcaribbeanblog.com)- The Guardian (www.theguardian.com)

Page 33: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

Yllä: Casino Royale, johon on Aasian-markkinoita silmällä

pitäen asennettu muita Quantum-luokan risteilijöitä

enemmän peliautomaatteja.

Oikealla: "Mama and baby"-taideteos kannella 1 5. Koko

aluksella on kaksikielinen kyltitys, ja pääosa asiakaspalvelu-

tehtävissä olevasta henkilökunnasta puhuu mandariinikiinaa.

Alla oikealla: Kevään kolmas lisäys RCI:n laivastoon on

Empress of the Seas. Pullmanturin liikenteessä välillä ollut alus

siirrettiin takaisin RCI:n laivastoon toukokuussa 50 miljoonan

dollarin uudistusten jälkeen.

Alla: Ovation of the Seas saapumassa Hong Kongiin. Loka-

kuussa Ovation of the Seas tekee viisi "premium"-risteilyä

Hong Kongista Japaniin ja Taiwaniin.

Kuvat: Royal Caribbean International

33

Page 34: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

34

Linjalaivat

RMS St. Helena – viimeinen oikeapostilaivaAinoana säännöllisenä linkkinäkeskellä Atlanttia sijaitsevalleSaint Helenan saarelle toiminutRMS St. Helena poistuu liikentees-tä syksyllä, kun saarelle raken-nettu lentokenttä otetaan käyt-töön.

RMS S. Helena purkamassa lastia St. Helenan James

Bayssa. Kuva: St. Helena Line Ltd.

Page 35: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

Linjalaivat

RMS St. Helena – viimeinen oikeapostilaiva

35

TEKSTI:OLLI TUOMINEN

RMS ST. HELENA on vuodesta 1 990 muodostanutainoan säännöll isen linkin Ison-Britannian, Saint Hele-nan, Ascensionin ja Kapkaupungin väli l lä, ja se on vii-meisenä Royal Mail Ship -tunnuksen käyttöön oikeu-tettuna aluksena todell isuudessa myös hoitanut pos-til i ikennettä. Toiseksi vanhin Britannian merentakai-nen alue, 4 000 asukkaan Saint Helena sijaitsee eteläi-sel lä Atlantil la l iki 2 000 kilometriä Afrikan rannikos-ta länteen.

Matka Saint Helenalta naapurisaari Ascensionil le kes-tää 2-3 päivää ja Kapkaupunkiin viisi päivää. Tällä het-

kellä alus lähtee kerran kolmessa viikossa Kapkau-pungista ja kiertää Saint Helenan kautta Ascensionil le.Näin ollen turistien on viivyttävä Saint Helenalla vä-hintään kahdeksan päivää, mikäli he eivät jatka laivanmukana Ascensionil le.

Kesäkuun puoliväl issä RMS St. Helena teki viimeisenvierailunsa Isoon-Britanniaan, kun alus kunnianosoi-tusten ja suuren mediakiinnostuksen saattelemanakävi Lontoossa.Vierailu oli merkittävä siinäkin mieles-sä, että säännöll inen reittil i ikenne Britanniaan päättyivuonna 201 1 . Britannian-matkat kestivät kaksi viikkoaja nii l lä tehtiin välipysähdys Teneriffal la.

Page 36: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

36

Lontoon-vierailun jälkeen alus lähti 1 4.6. kohti SaintHelenaa ja Kapkaupunkia. Aluksen liikennöinti jatkuutämänhetkisen tiedon mukaan syyskuun loppuunKapkaupungin, Saint Helenan ja Ascensionin väli l lä.Aluksen myynti on jo käynnissä, mutta ostajaa ei vielätoistaiseksi ole ilmaantunut.

Lentokone korvaa RMS St. Helenan

St. Helenan saarelle rakennettu lentokenttä aukeaaliikenteelle todennäköisesti tämän vuoden aikana,mutta tätä ennen saaren posti-, rahti- ja matkusta-jal i ikenne on ollut pääosin RMS St. Helenan varassa.

Suunnitelma 240 mil joonaa puntaa maksavan lento-kentän rakentamiseksi julkistettiin vuonna 2005, jasen oli määrä valmistua vuonna 201 0. Suunnitelmapantiin kuitenkin jäihin ja vasta 201 1 tehtiin päätösrakennustöiden aloittamisesta vuonna 201 2. Alunperin lentokentän piti valmistua jo kuluvan vuodenensimmäisel lä neljänneksellä, mutta tuuliongelmientakia kentän avaamista lykättiin huhtikuussa 201 6toistaiseksi. Uutta avausajankohtaa ei ole vielä ker-rottu, ja niinpä RMS St. Helena jatkaa liikennöintiäainakin syyskuun 201 6 loppuun.

Linjalaivojen tilalle oma laiva

Vuoteen 1 977 asti l i ikennettä St. Helenalle hoitiUnion-Castle Line, joka liikennöi osan Southampton-Cape Town -vuoroistaan saaren kautta. Suihkukoneetja konttilaivojen tulo kuitenkin teki l i ikenteestä kan-nattamatonta, ja niinpä liikenne päättyi. Syrjäisel leBrittiläisen imperiumin saarelle laivayhteys oli kui-tenkin elintärkeä, ja niinpä liikenteelle täytyi löytääjatkaja.

Britannian hall itus järjesti reitin l i ikennöinnistä tar-jouskilpailun, jonka voittajaksi selviytyi suurelle ylei-sölle tuntematon Curnow Shipping, joka oli aiemmintunnettu lähinnä rakennusmateriaal ien kuljettajanaLänsi-Afrikkaan. Voiton perimmäinen syy oli se, ettäreitil le soveltuvia aluksia ei koko maailmassa juuri-kaan ollut. Curnowin voiton ratkaisi se, että varus-tamo onnistui sattumalta löytämään yhden harvoistaolemassa olevista l i ikenteeseen soveltuvista aluksista.

Tarinan mukaan aluksen löytymisessä oli myös onnea.Curnow Shippingin toimitusjohtaja Andrew Bell in Ka-nadan-matkalta palannut naapuri kertoi nähneensämatkallaan aluksen, joka voisi sopia Saint Helenan-l i ikenteeseen. Alus oli kanadalainen matkustaja-rah-tilaiva Northland Prince, jonka keulapuolel la oli rahti-tilaa ja majoitustilat peräosassa. Se hoiti Kanadan län-sirannikolla Norjan Hurtigrutenin tyyppistä rannik-koliikennettä säännöll isel lä, viikoittaisel la kierroksellakuljettaen matkustajia ja rahtia rannikon pieniin jasyrjäisiin kyliin ja kaupunkeihin. Vuonna 1 963 valmis-tunut alus ehti l i ikennöidä Brittiläisessä Kolumbiassaaina vuoteen 1 976, jol loin Kanadan valtio veti tukensapois l i ikenteeltä. Liikenne lopetettiin kannattamatto-mana ja Northland Prince makuutettiin.

Curnow Shipping osti aluksen 940 000 punnalla, ja sealoitti l i ikenteen 1 ,5 mil joonaa puntaa maksaneen re-montin jälkeen lokakuussa 1 978. Monien muidenalusten tavoin ensimmäinen St. Helena palveli Falk-landin sodassa vuonna 1 982. St. Helenan poissaolonajaksi Curnow Shipping rahtasi reitil le Centaurin, jo-ka oli hieman St. Helenaa suurempi ja olisi vastannutparemmin kasvaneita kuljetustarpeita. Alus oli kuiten-kin sen verran huonossa kunnossa, ettei CurnowShipping halunnut jatkaa aluksen rahtausta St. Hele-nan palattua sotatehtävistään.

Ensimmäinen ja viimeinen uudisrakennus

Uuden aluksen rakentaminen nähtiin kuitenkin tar-peell iseksi. Uuden aluksen omistajaksi perustettiin St.Helenan hall innon omistama St. Helena Line Ltd, jokasai puolestaan rahoituksen laivatilaukselle Britannianvaltiovarainministeriöltä. Nykyisenä operaattorinaCurnow Shipping osal l istui aluksen suunnitteluun, jase sai myös ensimmäisen liikennöintisopimuksen. Tä-män jälkeen aluksen operoinnista järjestettäisiin avointarjouskilpailu.

Vuonna 1 987 sopimus aluksen rakentamisesta al lekir-joitettiin skotlantilaisen Hall , Russel & Company-telakan kanssa. Telakan talous ei kuitenkaan ollutkestävällä pohjal la, ja niinpä telakka ajautui konkurs-siin. Rakennussopimus siirtyi A & P Appledore -tela-kalle, joka neuvotteli ti laukselle uuden, korkeamman

RMS St. Helena ohittamassa Tower Bridgeä kesäkuisen

Lontoon-vierailun aikaan. Kuva: Ian Boyle

Page 37: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

37

hinnan. Alun perin aluksen oli määrä maksaa hiemanyli 1 9 mil joonaa puntaa, mutta lopulta hinnaksi tul ireilut 34 mil joonaa. Edeltäjänsä tavoin nimen St. Hel-ena saanut alus luovutettiin lopulta lokakuussa 1 990.Vanhasta St. Helenasta poiketen uudella aluksella olimahdoll isuus ottaa irtolastin ohella kyytiin myöskontteja, joiden merkitys oli 60-luvulta 90-luvulle tul-taessa kasvanut merkittävästi.

Vuonna 2001 Curnow Shipping hävisi tarjouskilpailunRMS St. Helenan operoinnista Andrew Weir Ship-managementil le. RMS St. Helena lähti viimeistä kertaaCurnow Shippingin alaisuudessa Jamestownista kohtiIsoa-Britanniaa 3.6.2001 .Tästä eteenpäin alus on ollutAndrewWeir Shipmanagementin operoitavana.

Risteily RMS St. Helenalla

RMS St. Helena on ennen kaikkea reittil i ikenteessäkulkeva rahtilaiva, joten mitään risteil i jätasoisia pal-veluita ei ymmärrettävästi ole tarjol la. Laivan matkus-tajatilat sijoittuvat laivan perässä sijaitsevan kansira-kennuksen neljäl le kannelle. Alimmalla C-kannella onhyttien lisäksi ruokasali, mutta muuten kansi on va-rattu miehistön majoitustiloil le ja laivan keittiöl le. B-kannella on niin ikään miehistön tiloja sekä matkus-tajahyttejä. Laivan info ja pieni kioski ovat kannenkeulassa. Pääosa matkustajahyteistä on A-kannella,jonka keulassa on koko laivan levyinen Lounge. A-kannen yläpuolel la oleval la Promenade-kannella onSun Lounge sekä aurinkokansi uima-altaineen. Mo-lemmista lounge-tiloista löytyy myös baari.

Laivan molemmat kapteenit ovat Saint Helenalta, jasaarelaisia on muutenkin hyvin edustettuna aluksenmiehistössä, joten laiva tarjoaa sekoituksen brittiläistäja saaren kulttuuria. Matkan hintaan kuuluu kolmeateriaa joka päivä, minkä lisäksi kahvia ja teetä on tar-jol la Sun Loungessa kellon ympäri. Sään sal l iessa oh-jelmassa voi olla myös gril lausta laivan aurinkokannel-la.

Ohjelma matkan aikana vaihtelee tilanteen mukaan.Aurinkokannelta löytyy uima-al las, ja viimeisimmässäuudistuksessa alukselle rakennettiin kuntosali, jonkasuurista ikkunoista kelpaa katsel la merelle treenin lo-massa. St. Helena tarjoaa majoituksen 1 56 matkusta-jal le, joskin 28 paikkaa on varattu St. Helenan asuk-kail le, jotka matkustavat aluksella naapurisaariAscensionil le.

Kerroimme aiemmin keväällä toisesta rahti-

matkustajalaivasta, joka tarjoaa elintärkeän yhteyden

Ranskan Polynesian syrjäisille saarille. Artikkeli Aranui

5:stä on luettavissa numerosta 2/201 6.

Yllä: RMS St. Helena St. Helenan pääkaupungin Jamestownin

edustalla.

Alla: St. Helenan aurinkokansi. Muita kuvia laivan tiloista

varustamolla ei ollut pyynnöistä huolimatta toimittaa.

Kuvat: St. Helena Line Ltd.

Fakta:RMS St. HelenaLippu: Iso-BritanniaBruttovetoisuus: 6 767 GTPituus x leveys x syväys: 1 05 x 1 9,2 x 6,0 metriäNopeus: 1 4 solmuaMatkustajia: 1 56Hyttejä: 56Miehistö: 56Rahtikapasiteetti: 1 800 tonnia / 92 TEU

Page 38: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

38

LokikirjaTouko-Kesäkuu 201 6

TEKSTI: Kalle Id, Lassi Liikanen, Jussi Littunen,Juhani Mehto ja Olli Tuominen

Gotlandsbåtenin Express aloitti liikenteen.Kilpailu manner-Ruotsin ja Gotlannin välisessä l i i-kenteessä käynnistyi 28.4., kun Gotlandsbåten aloittil i ikenteen katamaraani HSC Expressil lä. Sen lisäksi,että Nynäshamn saa lisää lähtöjä Visbyyn, aukesi myösautolauttal i ikenne Visbyn ja Västervikin väli l lä 29 vuo-den tauon jälkeen. Kilpailua Gotlannin-l i ikenteessä onviimeksi nähty puolisen vuosisataa sitten. HSC Ex-press teki myös epäviral l isen nopeusennätyksenGotlannin ja manner-Ruotsin väli l lä, kun se taittoimatkan Visbystä Västervikiin 1 tunnissa ja 52 minuu-tissa. Gotlandsbåtenin l i ikennesesonki kestää syys-kuun alkuun saakka. LL & OT

Liikennevirasto selvittää Saimaan kanavansulkujen pidentämistä. Liikennevirasto selvittääSaimaan kanavan sulkujen pidentämistä ja Saimaanvedenpinnan nostoa, jotta kanavan kautta saataisiinkulkemaan entistä suurempia aluksia. Viraston mu-kaan kanavan kahdeksan sulun pidentäminen 1 1 met-ril lä maksaisi noin 60 mil joonaa euroa. Jos l isäksiSaimaan vedenpintaa nostettaisiin 1 0 sentil lä, voisihuomattavasti useampi Itämerellä l i ikennöivä rah-tialus l i ikkua tulevaisuudessa Saimaalla. Kanavansulkujen pituus on nykyisin 85 metriä. JM

Scandlinesin Berlin luovutettiin viimein.Lue lisää sivuilta 1 0-1 7.

Regal Princess avasi kesän risteilijäkauden.Helsingin risteil i jäkausi 201 6 avattii in 9.5. kolmenristeil i jän voimin, kun Länsisatamaan kiinnittyivätCelebrity Silhouette, Costa Luminosa ja RegalPrincess. Luomme jo perinteeksi muodostuneeseentapaan katsauksen kesän risteil i jävieraisiin numerossa5/201 6, joka ilmestyy 5.9. OT

Genting Hong Kong tilaa 1 0 alusta 3,5miljardilla eurolla. Genting Hong Kong tilaayhteensä kymmenen alusta omistamaltaan LloydWerftiltä 3,5 mil jardil la eurolla. Tilaukseen sisältyvätCrystal in jo aiemmin julkistaman neljän jokiristeil i jän,yhden polaariluokan jahdin ja yhden Exclusive-luokanristeil i jän tilaus. Lisäksi Crystal tilaa vielä kaksi jo-kiristeil i jää l isää. Toisen ja kolmannen Exclusive-luo-kan aluksen tilaus vahvistetaan myöhemmin, kunrahoitusjärjestelyt ovat selvil lä. Lisäksi Star Cruisesil letilattiin kaksi 200 001 bruttotonnin ja 5 000matkustajan risteil i jää, jotka tulevat Kiinan mark-kinoil le. Kaikki alukset rakennetaan Lloyd WerftGroupin telakoil la vuosina 201 7-2020. OT

Godbyn aluksille uusia rahtaussopimuksia.Ahvenanmaalainen Godby Shipping on tehnyt 2+1 -vuotisen sopimuksen UPM Kymmenen kanssa LinkStarin rahtauksesta tammikuusta 201 7 eteenpäin. Hil-jattain hankitun Baltican rahtaussopimusta Trans-ProConin kanssa on puolestaan jatkettu joulukuuhunasti.

Maailman suurin risteilijä Harmony of theSeas valmistui . Lue lisää sivuilta 30-33.

Alfa Alandia luovutettiin Lundqvistille. KolmasLundqvistin tilaamasta viidestä aframax-tankkerista,Alfa Alandia, luovutettiin 1 7.5. Lundqvist-yhtiöihinkuuluval le Shinobu Shippingil le. Sisaralus Primeroluovutettiin Lundqvistil le helmikuussa, ja vuonna 201 8varustamolle valmistuu vielä kaksi saman sarjan alustal isää.

Jäänmurtaja Voimalle 1 0 lisävuotta. Arctiailmoitti toukokuussa tehneensä sopimuksen TurunKorjaustelakan kanssa jäänmurtaja Voiman uudista-misesta. Voima saapui Naantali in Luonnonmaantelakalle 29.5. ja syyskuun loppuun mennessä aluk-sesta uudistetaan muun muassa rungon rakenteita,hyttitiloja, koneistoa sekä kansivarustusta. Uudis-tuksella Voiman pitäisi saada vähintään kymmenenkäyttövuotta l isää. Alus valmistui Helsingistä vuonna1 954 ja sitä uudistettiin merkittävästi vuosina 1 978-79. JM

Merenkulun tärkeimpiä tapahtu-mia niin kotivesiltä kuin maailmanmeriltä touko-kesäkuulta 201 6.

Toukokuu

Page 39: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

39

Yllä: Regal Princess avasi risteilykauden Celebrity Silhouette

ja Costa Luminosa vanavedessään.

Kuva: Oll i Tuominen

Oikealla: Gotlandsbåtenin katamaraani HSC Express haastaa

valtion tilaaman ja Destination Gotlandin ylläpitämän

liikenteen Manner-Ruotsin ja Gotlannin saaren välillä.

Kuva: Lassi Liikanen

Oikealla alla: Havainnekuva Star Cruisesin

uudisrakennuksesta.

Kuva: Genting Hong Kong

Alla: Link Starin ura Godby Shippingin laivastossa jatkuu

ainakin vuoden 201 8 loppuun UPM-Kymmenen liikenteessä.

Kuva: Juhani Mehto

Page 40: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

Vardille risteilijätilaus “kansainväliseltä ris-teily-yhtiöltä”. Norjalainen telakkaryhmä Vard ontehnyt esisopimuksen kahden expedition-risteily-aluksen rakentamisesta "kansainvälisen risteily-yhtiön" kanssa. Alal la on veikkailtu, että alusten tilaajaolisi Sunstone, joka vuokraa risteilyaluksiavarustamoil le ja joka on laajasti esitel lyt nimelläProject Unlimited -kulkevaa pientä expedition-risteil i jäkonseptiaan. Vardin tiedotteen mukaanosapuolet pyrkivät pääsemään lopull iseen sopi-mukseen vuoden kolmannella neljänneksellä. Mikäliti laus toteutuu, valmistuvat alukset vuosina 201 9 ja2020. Kyseessä on jo toinen Vardin saama ris-teil jätilaus tänä keväänä, sil lä maaliskuussa Vard solmiesisopimuksen Ponantin kanssa neljän jäävahvistetunexpedition-risteil i jän raken-tamisesta. OT

Proomu Espasta viihdekeskus Hernesaarenrantaan elokuussa. ESL Shipping vuokraa proomuEspan elokuussa tapahtumajärjestäjä Starsquadil le,joka järjestää Espan kannella Beachboard-ta-pahtuman. Espa sijoitetaan tapahtuman ajaksi jo viimekesänä suosituksi osoittautuneen Hernesaarenrannan ravintola- ja tapahtuma-alueen yhteyteen.Tapahtumaa varten Espaan tulee mm. 1 000 neliönhiekkaranta, veden päällä roikkuva kiipeilyseinä sekäyhteensä 2000 hengen katsomo- ja VIP-tilat. OT

RCCL tilaa viidennen Oasiksen ja kaksiristeilijää Celebritylle. Royal Caribbean tilaaviidennen Oasis-luokan risteil i jän ja kaksi Edge-luo-kan risteil i jää Celebrity Cruisesil le STX Francelta.Esisopimus on määrä vahvistaa vielä kuluvan vuo-sinel jänneksen aikana. Viides Oasis-luokan alus onmäärä luovuttaa keväällä 2021 ja nyt tilatut Edge-luo-kan alukset syksyllä 2021 ja 2022. Ensimmäinen Edge-luokan alus valmistuu Celebrity Cruisesil le reilunkahden vuoden päästä syksyllä 201 8. OT

Venäläinen telakkayhtiö USC suunnitteleeristeilijän rakentamista. USC:n toimitusjohtajaAleksey Rakhmanov kertoo Cruisemapper-sivustonmukaan, että mm. ruplan heikentyminen on kas-vattanut risteilyiden suosiota venäläisten keskuu-dessa. Ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua ko-kemuksen puute, sil lä esimerkiksi Neuvostoliitonristeily- ja l injalaivojen laivasto oli pääosin rakennettuitä-saksalaisil la, jugoslavialaisil la ja suomalaisil la te-lakoil la. USC on Venäjän suurin telakkayhtiö, jokayhdisti vuonna 2007 telakoita ja suunnittelutoimistojayhdeksi valtion omistamaksi jättiläiseksi. JL

Irish Ferries tilaa lautan Saksasta. IrlannistaRanskaan ja Isoon-Britanniaan liikennöivä IrishFerries tilaa uuden risteilylautan saksalaiselta Flens-burgin telakalta. Matkustajakapasiteettia aluksella on

yli 1 800 ja hyttejä 435. Rahtikannen lisäksi aluksellaon henkilöautoil le oma kansi, jol le mahtuu 395 autoa.Alus korvannee Irish Ferriesin laivastossa rahdattunaolevan Epsilonin. Uusi alus varustetaan rikkipesureil la,joten se voi käyttää polttoaineenaan raskasta polt-toöljyä. Arvoltaan 1 44 mil joonan euron alustoimitetaan toukokuussa 201 8. OT

STX Francen omistaja STX Offshore &Shipbuilding selvitystilaan. Pitkään talousvai-keuksissa kamppail lut STX Offshore & Shipbuildingon ajautunut selvitystilaan. Yhtiö omistaa 67 pro-senttia telakkayhtiö STX Francesta. Eri arvioidenmukaan tilanteella ei l iene suoria vaikutuksia STXFrancen toimintaan, sil lä yhtiön tilauskirjat ovattäynnä useaksi vuodeksi eteenpäin. OT

Norovirusepidemia Silja Symphonylla jaSerenadella. Norovirusepidemia piinasi Sil ja Symp-honya kesäkuun alussa. Muutama sata matkustajaa jamiehistön jäsentä ehti saada norovirustartunnanalukselta. Epidemiaa taltutettiin kahdella suursii-vouksella, joista jälkimmäisen jälkeen tapauksetvähenivät merkittävästi. Myös Sil ja Serenadellahavaittiin yksittäisiä vatsatautitapauksia samanai-kaisesti. LL

Ex-Julia Moby Linesin liikenteeseen. StellaLinesin Helsinki-Pietari -l injal la hetken kulkenut Jul iaaloitti kesäkuun alussa Moby Linesin l i ikenteessäMoby Zaza -nimisenä. Talousvaikeuksiin ajautuneeltaStel la Linesiltä alus päätyi muutaman mutkan kauttaC-bedil le, joka muokkasi Jul iasta majoituslaivan jaantoi sil le nimen Wind Perfection.Vuoden vaihteessaC-bed ilmoitti myyneensä aluksen ital ialaisel le MobyLinesil le. OT

Merenkurkun lauttahanke jäi ilman EU-tukea.Merenkurkun Midway Alignment -hanke ei etene täl lähakukierroksella puutteell isen tukihakemuksen vuok-si. Hanke uuden lautan rakennuttamiseksi Meren-kurkkuun on siis toistaiseksi jäissä, kunnes ha-kemuksen puutteet on saatu korjattua. Seuraavahakukierros saattaa olla jo tämän vuoden puolel la.OT

Legend of the Seas Thomson Cruisesille. RoyalCaribbean Cruises on myynyt Legend of the SeasinTUI-konserniin kuuluval le Thomson Cruisesil le. Ni-men TUI Discovery 2 saava alus jatkaa RoyalCaribbean Internationalin l i ikenteessä ensi vuodentoukokuuhun asti. Thomson Cruisesin l i ikenteessäaloitti 1 0.6. Legendin sisaralus Splendour of the Seas,

40

Kesäkuu

Page 41: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

joka sai Thomsonin laivastossa nimekseen TUI Dis-covery. OT

Queen Mary 2:ta uudistettiin Hampurissa.Cunard Linen suurin alus, Queen Mary 2 kävi 23päivän mittaisel la telakoinnil la Hampurissa Blohm+Vossin telakalla. Alus saapui Hampuriin 26. touko-kuuta, ja telakoinnin aikana aluksella tehtiin mer-kittäviä uudistuksia niin monissa hyteissä kuin y-leisissä tiloissakin. Alukselle muun muassa asennettiin35 Suomessa rakennettua uutta hyttiä. Remontintarkkaa hintaa ei ole paljastettu, mutta sen arvioidaanolleen vähintään useita kymmeniä mil joonia euroja.JM

Mols-Linien voitti Bornholmin liikenteen. Ny-kyisel lään Tanskan Ebeltoftista sekä ÅrhusistaSjællands Oddeen liikennöivä Mols-Linien onvoittanut Tanskan liikenneministeriön tarjouskilpailunBornholmin saaren liikenteestä, kertoo Tanskan yleis-radio DR. Mols-Linienin tarjous päihitti nykyisel läänreitil lä l i ikennöivän BornholmerFærgenin tarjouksen.Bornholmin l i ikenne kattaa li ikenteen saaren pääkau-pungista Rønnesta Ruotsin Ystadiin sekä Tanskan Kø-geen. Sopimuskausi alkaa vuonna 201 8 ja kestää kym-menen vuotta, sisältäen kahden vuoden jatko-option.LL

Meyerin telakat kahden säätiön omistukseen.Saksalainen Meyerin suku on perustanut kaksi sää-tiötä ja lahjoittanut kolmen omistamansa telakan o-sakkeet säätiöiden omistukseen. Vuonna 1 795 pe-rustettu perheyhtiö haluaa näin pitää telakoidenomistuksen suvun hallussa ja mahdoll istaa toiminnankehittämisen pitkällä aikaväli l lä. Yhtiössä on myöskäynnissä sukupolvenvaihdos, kun nuoremmat Mey-erit alkavat ottaa vastuuta yhtiöstä: Jan Meyer (39)toimii Meyer Turku Oy:n toimitusjohtajana, Tim Mey-er (34) Meyer Werftin Papenburgin telakan yhtenäjohtajana kesäkuun alusta alkaen ja Paul Meyer (33)on aloittamassa koko yhtiön tietotekniikkajohtajana.JL

Suomen Varustamot ja Merimies-Unioni mu-kaan kilpailukykysopimukseen. Merimies-Uni-onin hal l itus hyväksyi neuvottelutuloksen toukokuunlopussa, Suomen Varustamot myöhemmin kesäkuussa.Tehdyssä ratkaisussa nykyistä sopimuskauttajatketaan kahdella vuodella kevääseen 201 9 asti; sensijaan vuosityöajan pidentämisel le kilpailukykysopi-muksessa mainitul la 24 tunnil la ei nähty edellytyksiäeikä tarvetta. Työajan tehostamista ja paikal l isensopimisen edistämistä osapuolet selvittävät työryh-missä, jotka työskentelevät ensi vuoden helmikuunloppuun asti. JL

Viking Supply Ships pahoissa talous-vaikeuksissa. Viking Supply Ships on velkaa mm.Norseman Offshore -yhtiöl le 2,5 mil joonaa dollariaOdin Viking -aluksen vuokrasta, mistä syystäNorseman Offshore jätti Viking Supply Ships -yhti-östä konkurssihakemuksen kesäkuun alussa muttaperui hakemuksen myöhemmin. Osapuolet ovat

41

Yllä: Havainnekuva Irish Ferriesin uudisrakenteesta, jonka

varustamo on tilannut saksalaiselta Flensburgin telakalta.

Kuva: Irish Ferries

Alla: Jäänmurtaja Voima saa telakoinnin myötä lisää

työvuosia.

Kuva: Jukka Koskimies

Page 42: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

neuvotelleet usean kuukauden ajan, mikä on johtanutmm. yhtiöjärjestelyihin Viking Supply Shipsin sisäl lä.Syy talousvaikeuksiin on vaisu kysyntä Offshore-aluksil le. JL

Polaris toiselle koeajolle - luovutus “kesän ai-kana”.Arctechin Helsingin telakalla rakenteil la olevajäänmurtaja Polaris lähti toisel le merikoeajol le 1 6.6.Koeajol la testattiin ilmeisesti aluksen LNG-järjes-telmien toimivuutta.Tarkkaa luovutuspäivää telakka eiedelleenkään kerro, vaan toteaa, että luovutus ta-pahtuu “kesän aikana”. OT

Vikingin kesäliikenne Helsinki-Tallinna -linjallaalkoi. Helsinki-Maarianhamina-Tukholma -l injal lal i ikennöivät Gabriel la ja Mariel la ajavat 1 8.6. alkaenpäivittäin edestakaisen vuoron Helsingistä Tall innaan.Lähtö Helsingistä on 1 0.30, käynti Tall innassa 1 3.1 5-1 4, ja saapuminen Helsinkiin tapahtuu 1 6.50. LähtöTukholmaan tapahtuu kello 1 8 normaalin kello 1 7.30sijasta ja saapuminen Helsinkiin kello 9.30 normaalinkello 1 0.1 0 sijasta. JL

Mein Schiff 5 luovutettiin 21 .6. Lue lisää sivuilta8-9.

Tallink Siljan uusi terminaali Värtanilla o-tettiin käyttöön. Tukholman Värtanin satamanuudistustöissä saavutettiin tärkeä merkkipaalu 21 .6.,kun Tall ink Sil jan uusi terminaali otettiin käyttöön.Tukholman satamia hall innoivan Stockholms Hamnar-yhtiön omistama terminaali palvelee jatkossa kaikkeaTall inkin ja Sil ja Linen liikennettä pois lukien Riian-l i ikenne, joka säilyy edelleen viereisessä Frihamneninsatamassa. Kerroimme Värtanin uudistuksista tar-kemmin numerossa 2/201 6. OT

Rauman telakalle 68 miljoonan lauttatilausTanskasta. Lue lisää sivulta 4.

Mols-Linienille uusi katamaraani Australiasta.Lue lisää sivulta 4.

Mein Schiff 7 ja 8 saavatkin nimikseen MeinSchiff 1 ja 2. Turussa rakennettavat kaksi viimeistäTUI Cruisesin uudisrakennetta saavatkin nimikseenMein Schiff 1 ja Mein Schiff 2, aiemmin ilmoitettujenMein Schiff 7:n ja Mein Schiff 8:n sijaan. NykyisetMein Schiff 1 ja 2 siirtyvät uusien kaimojensa tieltäThomson Cruisesin laivastoon nimil lä TUI Discovery3 ja TUI Discovery 4.Vuonna 201 9 TUI Cruises tuleesiis operoimaan kuudella lähes identtisel lä aluksella,jotka on kaikki rakennettu Turussa. Mein Schiff 5:stäkerrotaan sivuil la 8-9. KI

42

Ylinnä: Havainnekuva proomu Espan varustuksesta

Beachboard-tapahtumassa.

Kuva: ESL Shipping Oy

Yllä: Cunardin Queen Mary 2 sai telakoinnin yhteydessä

sisäänsä mm. suomalaisvalmisteisia hyttejä. Yli

kolmeviikkoisen telakoinnin kustannusten arvellaan olleen

useita kymmeniä miljoonia euroja.

Alla: Presidentti Tarja Halonen kastoi Tallinkin uuden

Megastarin heinäkuun alussa. Tilaisuutta juhlistivat myös

Tallinkin toimitusjohtaja Janek Stalmeister (vas.) sekä Meyer

Turun toimitusjohtaja Jan Meyer (oik.)

Page 43: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

Panaman kanavan laajennus otettiin käyttöön.Laajennettu Panaman kanava otettiin käyttöönkesäkuun lopulla, ja ensimmäinen alus kulki laa-jennetun osan läpi 26.6. Uudet sulut ovat jo kanavankolmannet ja mahdoll istavat entistä suurempienalusten kulkemisen kanavan läpi. Uusi alusten mak-simipituus (sulun mitta) on 366 m (427 m), -leveys 49m (55 m) ja -syväys 1 5 m (1 8,3 m). Kanavan laa-jennusprojektin hinta-arvio on noin 5,25 mil jardiaUS-dollaria, ja rakennustyö kesti yhdeksän vuotta.Panaman kanavan uudistuksista ja historiastakerroimme tarkemmin numerossamme 6/201 3. JM

Tarja Halonen kastoi Megastarin. PresidenttiTarja Halonen kastoi Tall inkin uuden Helsinki-Tall inna-l injal le suunnitel lun Megastarin Meyer Turun telakalla1 .7. Alun perin myös vesil lelaskun piti tapahtua sa-maan aikaan, mutta sitä lykättiin kahdella viikolla. Tä-mänhetkisen tiedon mukaan vesil lelasku tapahtuu1 5.7. Kerromme Megastarista tarkemmin seuraavassanumerossa, joka ilmestyy 5.9.201 6. OT

Risteilyalus Ocean Galasta tulossa lopulta pa-kolaislaiva. Ruotsin maahanmuuttovirasto jaristeilyaluksen omistaja Floating Accomodation so-pivat maaliskuussa, että Ocean Gala otettaisiin majoi-tuskäyttöön, mikäli alukselle löytyisi satamapaikkakesäkuun alkuun mennessä. Omistaja ehdotti paikaksiUtansjön satamaa Härnösandissa, joka sijaitseePohjanlahden rannalla Uumajan eteläpuolel la ja jonnealus saapui kesäkuun puoliväl issä, mutta maahan-muuttoviraston mukaan alus oli myöhässä eikätarvetta majoituskapasiteetil le enää ollut. Juuri ennentämän lehden ilmestymistä kuitenkin kerrottiin, ettäomis-taja on saanut hoidettua tarvittavat luvat jajärjestelyt kuntoon, ja aluksella tul laan kuin tul laankinmajoittamaan pakolaisia. JL

Yllä: Värtanin satama Tukholmassa uudistui. Kuva

toukokuulta. Kuva: Stockholms Hamnar

Alla: Kesäkuussa valmistuneen Mein Schiff 5:n nuorimmat

sisaret saavatkin järjestysnumerot 1 ja 2. Kuvassa näkyvä

uudenuusi Mein Schiff 5 esitellään sivuilla 8-9.

Kuva: Sergei Pennonen

Alinna : Panaman kanavan uudistukset valmistuivat, ja niiden

myötä mm. kanavan sulut laajenivat. Kuvassa Mirafloresin

sulku. Kuva: Arttu Laaksonen

Page 44: 20' * '3-( ;=6-: A@;:;545 - Ulkomatala.netulkomatala.net/magazine/issues/UM_2016-4.pdf · =pe;ffpp bpp>;@

Tallinkin Megastar vesille

Lähivesil lemme saadaan ensi keväänä uusi laiva, kunMeyer Turun rakentama Tall inkin Megastar valmistuu.Ulkomatala tutustuu aluksen vaiheisiin jo etukäteen.

Turkulainen Meriaura esittelyssä

Turkulainen Meriaura-varustamo on viime aikoina in-vestoinut uusiin, ympäristöystäväll isi in aluksiin. Varus-tamon ensimmäisen ECOcoaster-aluksen valmistu-essa on hyvä hetki tutustua varustamoon.

Laajennettu Panaman kanava valmistui

Tutustuimme vuonna 201 3 Panaman kanavaan ja sentuolloin työn alla olleisiin uudistuksiin. Nyt kanavanuudistukset ovat valmiit, ja katsomme, miltä lop-putulos näyttää.

Kilpailu Gotlannin liikenteestä alkoi

Toukokuussa aloittanut yksityinen Gotlandsbåtentarjoaa vaihtoehdon valtion tukeman DestinationGotlandin l i ikenteelle.

Tulossa:

Ulkomatala 5/201 6 ilmestyy

maanantaina 5. syyskuuta

Meriaura on ajankohtainen aihe ensi numerossa

Kuva: Jukka Koskimies