Senttiä venyttämäSSä

Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta ja asumisesta keväällä 2007

taru Berndtson

Senttiä venyttämäSSä

Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta ja asumisesta keväällä 2007

taru Berndtson

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Översättning: Theresa NorrménTaitto: Antti PiriläUlkoasu : Heli NiskaKannen kuva: Janica AnderzénPainopaikka: Fram, Vaasa 2007

�

tiivistelmä

Selvityksessä tarkastellaan Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden toimeentuloa,

työssäkäyntiä ja asumista keväällä 2007. Tutkimus toteutettiin Internetin välityksellä otantaan

perustuvana kyselytutkimuksena. Otokseen poimittiin 1750 opiskelijaa, jotka ovat aloittaneet

opintonsa vuosina 2001–2006. 778 vastaajaa palautti kyselylomakkeen täytettynä. Vastauspro-

sentti oli 44.

Vastaajien käytettävissä olevien kuukausitulojen mediaani sisältäen muun muassa perheen-

jäsenten ja sukulaisten rahallisen tuen oli 797 euroa maaliskuussa 2007. Vuoden 2006 bruttotu-

lojen mediaani oli 9000 euroa. 69 prosentilla vastaajista oli lisäksi säästöjä. Säästöjen mediaa-

nisumma oli 4000 euroa. Vastaajista 76 prosenttia sai kyselyhetkellä opintotukea. 63 prosenttia

sai joko opintotuen asumislisää tai yleistä asumistukea. Opintolainaa on nykyisen tutkintonsa

aikana nostanut 32 prosenttia vastaajista. Palkkatuloja oli vuoden 2007 maaliskuussa 59 pro-

sentilla vastaajista, ja mediaanipalkkatulo nettona oli 500 euroa. Maaliskuussa työskennelleiden

mediaanityötuntimäärä viikossa oli 15 tuntia. Pelkästään toimeentulon vuoksi oli töissä käynyt

tasan puolet maaliskuussa työskennelleistä. 78 prosenttia vastaajista sai lisäksi säännöllistä tai

satunnaista taloudellista tukea vanhemmaltaan tai sukulaiseltaan.

Vastaajista kolmasosa asui opiskelija-asunnossa. 24 prosenttia asui joko itse omistamassaan

tai jonkun omaisen omistamassa asunnossa. 23 prosenttia asui vapailta markkinoilta vuokra-

tussa asunnossa. Kimppakämpässä ja vanhemman luona asui molemmissa kuusi prosenttia vas-

taajista. Loput vastaajista asuivat esimerkiksi kaupungin vuokra-asunnossa tai asumisoikeus-

asunnossa. Kaikkiaan 74 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä asumiseensa. Yhteenlaskettujen

asumiskulujen mediaani asumisestaan jotain maksavien kohdalla oli 300 euroa.

Taloudellista tilannettaan piti hyvänä tai melko hyvänä 41 prosenttia vastaajista, kohtalaisena

34 prosenttia ja melko huonona tai huonona 26 prosenttia. Taloudellisen tilanteensa huonoksi

kokeneista 72 prosentilla ei ollut säästöjä, kun tilanteensa hyväksi kokeneista vain 12 prosenttia

joutui tulemaan toimeen ilman säästöjä. Taloudellisen tilanteensa huonoksi kokeneilla oli lisäksi

muita vastaajia selvästi useammin jokin sairaus tai vamma.

�

�

Sisällys

1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

1.1 Tutkimuksen tausta ja tutkimuskysymykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

1.2 Kyselyn toteuttaminen ja tutkimusmenetelmät . . . . . . . . . . . . . . . . .

2 Vastaajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.1 Otos ja vastanneet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.2 Vastaajien ikä, sukupuoli ja perheasema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.3 Opinnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

3 Opiskelijoiden toimeentulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

3.1 Perustiedot tuloista ja tulonlähteistä, säästöistä ja lainoista . . . . . . . . . . .

3.2 Opintotuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

3.2.1 Opintolaina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

3.3 Palkkatulot ja työssäkäynti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

3.4 Taloudellinen tuki vanhemmilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4 Opiskelijoiden asuminen ja asumismenot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5 Opiskelijoiden kokemus omasta taloudellisesta tilanteestaan sekä toimeentulon ongelmat

6 Yhteenveto ja pohdintaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Liite 1. Kyselylomake . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

�

1 Johdanto

Tässä selvityksessä tarkastellaan Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden taloudellista

tilannetta ja asumista keväällä 2007. Selvityksen teettäjä on Helsingin yliopiston ylioppilas-

kunta (HYY), joka on kartoittanut opiskelijoiden taloudellista tilannetta 1980-luvulta lähtien.

1990-luvulta lähtien selvityksiä on tehty kahden vuoden välein. Tietyt peruskysymykset tuloista,

opintojen edistymisestä, opintotuen ja erityisesti opintolainan käytöstä, työssäkäynnistä ja sen

syistä, asumisesta sekä toimeentulon kokemisesta ovat toistuneet kaikissa selvityksissä. Näin

ylioppilaskunta pystyy seuraamaan esimerkiksi opintotukijärjestelmän muutosten vaikutuksia

opiskelijoiden toimeentuloon.

Jokaisessa selvityksessä nostetaan esiin yksi tai useampi osa-alue, jota tarkastellaan muita

osa-alueita monipuolisemmin. Kaksi vuotta sitten erityishuomion kohteena olivat työssäkäynti

ja sen merkitykset, opiskelutyytyväisyys ja opiskelijoiden hyvinvointi.

Tässä selvityksessä ollaan erityisesti kiinnostuneita opiskelijoiden asumisesta. Asuminen on

useimmille opiskelijoille ylivoimaisesti suurin menoerä. Myös yhteiskunnalle koituu opiskelija-

asuntojen rakentamisesta kustannuksia. Paitsi kuluerä, asuminen on oleellinen osa hyvinvoin-

nin kokemista. Selvityksessä etsitään vastauksia muun muassa kysymyksiin: Ovatko opiskelijat

tyytyväisiä asuntoonsa? Minkälaisia ongelmia asumiseen liittyy? Kuinka paljon opiskelijat ovat

valmiita maksamaan asumisestaan mahdollisesti muusta elintasostaan tinkimällä?

Selvityksen tekemistä tuki ohjausryhmä, johon kuuluivat HYYn sosiaalipoliittiset sihteerit

Hilkka Laitinen, Katja Långvik ja Sofia Lindqvist, HYYn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava

Johanna Haapala sekä toiminnanjohtaja Janne Jauhiainen Opiskelijajärjestöjen tutkimussää-

tiöstä. Tekstin oikoluki Elina Mattila-Niemi, ja selvityksen taittoi Antti Pirilä. Ruotsinkielisen

tiivistelmän on kääntänyt Theresa Norrmén.

Kiitos teille kaikille.

1.1 tutkimuksen tausta ja tutkimuskysymykset

Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijat ovat hyvin moninainen joukko. Perustutkinto-

opiskelija voi olla keski-ikäinen työssäkäyvä perheenäiti tai -isä yhtä hyvin kuin opiskelijasolus-

sa asuva, opintorahalla ja asumislisällä sinnittelevä 18-vuotias nuori.

Opiskelijoiden toimeentulotutkimusten vastaajajoukko vastaa yleensä jälkimmäistä mieliku-

vaa opiskelijasta: vastaajat ovat pääsääntöisesti nuoria, jotka opiskelevat hankkiakseen itselleen

ammatin ja joiden tärkein toimeentulon lähde on opintotuki. Aikaisempien opiskelijoiden toi-

meentuloselvitysten vastaajista suuri osa näyttäisi elävän köyhyysrajan alapuolella, jos köyhyys-

rajana pidetään 60:tä prosenttia väestön mediaanitulosta (ks. esim. Kautto ym. 2006). Toimeen-

tuloa ei välttämättä kuitenkaan koeta yhtä hankalaksi kuin miltä se pelkästään euromäärien

valossa näyttää. Opiskelijan toimeentuloa helpottavat esimerkiksi edulliset opiskelija-asunnot ja

erilaiset opiskelijaetuudet, kuten yhteiskunnan tukemat opiskelijalounaat ja matkat. Opiskeli-

joiden tilanteet kuitenkin vaihtelevat paljon: esimerkiksi sairastuminen voi opiskelijalle merkitä

�

taloudellista katastrofia.

Opintotuki muodostaa useimpien opiskelijoiden toimeentulon rungon. Opintotukijärjestelmä

tarjoaa tukea pääsääntöisesti yhden tutkinnon suorittamisen ajaksi. Tuen pitäisi mahdollistaa

päätoiminen opiskelu. Opintotukea maksetaan vain sellaiselle opiskelijalle, joka kerää tietyn

vähimmäismäärän opintopisteitä lukuvuotta kohden. Lukuvuonna 2006–2007 korkeakoulu-

opiskelijan oli saatava kokoon jokaista opintotukikuukautta kohden vähintään 4,8 opintopis-

tettä. Kela tarkistaa lukuvuosittain, että opintotukea nostaneet opiskelijat ovat saaneet riittävän

määrän opintopisteitä.

Opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainasta. Opintoraha

on veronalaista tuloa, ja sen maksimimäärä on 259,01 euroa kuukaudessa. Opintorahan määrä

on pysynyt samana vuodesta 1995 lähtien. Valtioneuvoston vuoden 2008 budjettiesitykseen

sisältyy ehdotus opintorahan korottamisesta 15 prosentilla 1.8.2008 alkaen.

Opintotuen asumilisä on verotonta tuloa, ja sitä maksetaan opiskelijalle, joka asuu yksin

tai avo- tai aviopuolison kanssa vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa. Opintotu-

en asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausilta. Asumislisä on 80 prosenttia hyväksytyistä

asumismenoista, mutta asumismenoja ei oteta huomioon 252 euroa ylittävältä osalta. Asumis-

lisän enimmäismäärä on siten 201,60 euroa kuukaudessa. Asumislisän vuokrakaton 1.11.2005

voimaan tulleen korotuksen takia enimmäisasumislisä on 30 euroa korkeampi kuin edellisen

toimeentuloselvityksen teon aikaan. Ne, esimerkiksi perheelliset opiskelijat, jotka eivät saa opin-

totuen asumislisää, voivat hakea yleistä asumistukea Kelalta.

Opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärä on 1.8.2005 alkaen ollut 300 euroa kuukau-

dessa. Edellisen toimeentuloselvityksen aikaan opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärä

oli 220 euroa. Lisäksi uutena tukimuotona on otettu käyttöön verosta tehtävä opintolainavä-

hennys, joka koskee lukuvuonna 2005–2006 tai sen jälkeen korkeakouluopintonsa aloittaneita.

Vähennys tehdään suoraan verosta valmistumista seuraavan enintään kymmenen vuoden aika-

na. Vähennys on 30 prosenttia opintojen aikana kertyneen opintolainan 2500 euroa ylittävästä

osasta. Oikeuden vähennykseen voi saada, jos on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon

enintään kaksi vuotta tutkinnon laajuutta pidemmässä ajassa. (Ks. www.minedu.fi). Ylemmän

korkeakoulututkinnon suorittamisen suositusaika on yleensä viisi vuotta.

Useimmat opiskelijat täydentävät opintotukea ansiotyöllä. Opintotukea nostava opiskelija

saa ansaita kutakin tukikuukautta kohden enintään 505 euroa ja tuetonta kuukautta kohden

1515 euroa. Opiskelijan tuloja ei tarkastella kalenterikuukausittain, vaan sallitut ansiotulot voi

ansaita milloin vain kalenterivuoden aikana. Jos esimerkiksi nostaa opintotukea yhdeksänä

kuukautena vuodessa, saa lisäksi ansaita 9090 euroa. Valtioneuvoston vuoden 2008 budjetti-

esityksessä tulorajoja esitetään nostettavaksi 30 prosentilla vuoden 2008 alusta alkaen. Tulo-

rajojen nostamisen yksityiskohdista ei ole vielä päätetty. Monissa aikaisemmissa opiskelijoiden

toimeentuloselvityksissä on havaittu, että jopa yli puolet korkeakouluopiskelijoista tekee palk-

katyötä lukukausien aikana. Noin puolet korkeakouluopiskelijoista saa myös vanhemmaltaan

tai muulta sukulaiseltaan ainakin silloin tällöin joko rahallista tai muuta taloudellista tukea.

Täysin riippuvaisia vanhemman tai sukulaisen taloudellisesta tuesta on kuitenkin vain pieni osa

�

opiskelijoista.

Tässä selvityksessä halutaan ensinnäkin saada yleiskuva Helsingin yliopiston perustutkinto-

opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta keväällä 2007. Tätä yleiskuvaa verrataan HYYn aikai-

sempien toimeentuloselvitysten välittämään kuvaan opiskelijoiden tilanteesta. Useimmissa toi-

meentuloselvityksissä toistuneita kysymyksiä ovat muun muassa: Kuinka suuret opiskelijoiden

tulot olivat? Kuinka moni opiskelija saa opintotukea? Kuinka moni on nostanut opintolainaa?

Riittääkö opintotuki koko opintojen ajalle? Jos toimeentulossa on ollut ongelmia, minkälaisia

ongelmia on koettu? Kuinka moni on tehnyt opintojen ohella tai sijaan palkkatyötä? Kuinka

helposti opiskelijat uskovat saavansa valmistumisensa jälkeen töitä? Kuinka paljon ja minkälais-

ta taloudellista tukea opiskelijat saavat vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan? Opiskelijoiden talou-

dellista tilannetta luodataan hieman aikaisempaa monimuotoisemmin kysymällä myös opiskeli-

joiden säästöistä ja lainoista, esimerkiksi kulutusluoton tai pikavippien käytöstä.

Toiseksi tässä selvityksessä tarkastellaan sitä, ovatko opintotuen viimeaikaiset muutokset vai-

kuttaneet opiskelijoiden toimeentuloon ja esimerkiksi työssäkäyntiin. Opintolainan valtionta-

kauksen nosto koskee kaikkia opintotukea saavia perustutkinto-opiskelijoita ja opintotuen asu-

mislisän 30 euron korotuskin useimpia Helsingin yliopiston opiskelijoita pääkaupunkiseudun

korkean vuokratason vuoksi. Entä onko opintolainan suosio lisääntynyt nuorimpien opiskeli-

joiden keskuudessa, jotka pystyvät valmistumisensa jälkeen mahdollisesti hyödyntämään uutta

opintolainan vähennysoikeutta?

Kolmanneksi tässä kyselyssä ollaan erityisen kiinnostuneita opiskelijoiden asumisesta. Pää-

kaupunkiseudulla ei ole viime vuosina ollut pulaa opiskelija-asunnoista syksyn kysyntähuipun

ulkopuolella. Opiskelijoiden asumisen ongelmat pääkaupunkiseudulla liittyvät asuntojen saa-

tavuuden sijasta ennemminkin asumisen hinta–laatu-suhteeseen; opiskelijan kukkarolle sopiva

asunto sijaitsee usein pitkän ja hankalan matkan päässä opiskelu- ja työpaikasta. Asunto voi

lisäksi olla huonolaatuinen tai muuten epäsopiva. Millaisissa asunnoissa opiskelijat asuvat, ja

kuinka paljon he maksavat asumisestaan kuukaudessa? Kuinka paljon heiltä kuluu aikaa mat-

kaan asunnolta opiskelupaikkaan? Kuinka tyytyväisiä opiskelijat ovat asumiseensa? Tinkivätkö

opiskelijat muista menoistaan tai tekevätkö he enemmän töitä voidakseen asua haluamallaan

tavalla? Arvostavatko opiskelijat päinvastoin asumisen edullisuutta esimerkiksi asunnon sijain-

nin sijasta?

2 Kyselyn toteuttaminen ja tutkimusmenetelmät

Kyselyn aineisto kerättiin internet-kyselyllä kaupallisen kyselypalvelun avulla. Kyselylomake lä-

hetettiin huhtikuussa 2007 Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoista poimitulle otokselle.

Otokseen valikoituneet opiskelijat saivat sähköpostiviestin, jossa oli henkilökohtainen linkki ky-

selylomakkeeseen. Vastaaja sai valita, täyttääkö hän suomen- vain ruotsinkielisin kyselylomak-

keen. Kyselylomake (ks. liite 1) koostui neljästä osiosta. Ensimmäinen osio käsitteli opintotuen

käyttöä. Toisessa osiossa kysyttiin muista tulonlähteistä kuten työssäkäynnistä ja vanhempien

tuesta sekä lainoista ja säästöistä ja lisäksi vielä toimeentulon kokemisesta. Kolmannessa osiossa

10

oltiin kiinnostuneita asumisesta ja asumiskuluista sekä muun muassa siitä, kuinka paljon vastaa-

jalta kuluu aikaa liikkumiseen asunnon sekä opiskelu- ja työpaikan välillä. Neljännessä osiossa

kysyttiin taustatietojen lisäksi suoritettujen ja vielä suorittamattomien opintojen määrää.

Selvityksen pääasiallinen analyysimenetelmä on aineiston tilastollinen tarkastelu. Analyysin

tietokoneajot tehtiin SPSS for Windows 15.0 -tilasto-ohjelmalla. Muuttujista otettiin suorat ja-

kaumat pääosin prosenttijakaumina. Prosenttijakaumien käyttö on mielekästi siksikin, että eri

vuosina tehdyt toimeentuloselvitykset ovat helposti keskenään vertailtavissa. Lisäksi eri muut-

tujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin kahden tai useamman muuttujan ristiintaulukoinnin avulla.

Yhteyksien välisiä tilastollisia merkitsevyyksiä on tarkasteltu khii2-testillä. Jos testin antama p-

arvo on pienempi kuin 0.05, todetaan, että ero on tilastollisesti merkitsevä. Tässä selvityksessä

raportoidaan ainoastaan tilastollisesti merkitseviä eroja, jos ei toisin mainita. Avovastauksia

on tarkasteltu pääasiassa laadullisella tutkimusotteella, mutta osaa niistä on analysoitu myös

määrällisesti.

2.1 Otos ja vastanneet

Kyselyn otos tehtiin satunnaisotantana Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä. Otos poimit-

tiin läsnäoleviksi ilmoittautuneista ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista,

jotka ovat aloittaneet opintonsa vuosina 2001–2006 eivätkä ole vielä valmistuneet. Otoksen

rajaus 1.–6. vuoden opiskelijoihin tehtiin nyt samalla tavalla kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä

toimeentuloselvityksessä. Tätä vanhemmissa selvityksissä otos on rajattu 2.–5. vuoden opiske-

lijoihin. Otoksesta rajattiin lisäksi pois ne, jotka eivät ole Suomen kansalaisia ja ne, joilla ei ole

Perus-

joukko

Perus-

joukko

(%) Otos Otos (%)

Vastan-

neet

Vastan-

neet (%)

Vastaus-

prosentti

Teologinen tdk 1012 5,8 % 103 5,9 % 51 6,6 % 49,5

Oikeustieteellinen tdk 1285 7,3 % 129 7,4 % 58 7,5 % 45,0

Lääketieteellinen tdk 745 4,3 % 72 4,1 % 39 5,0 % 54,2

Humanistinen tdk 3311 18,9 % 316 18,1 % 142 18,3 % 44,9

Matemaattis-luonnontieteellinen tdk 3096 17,7 % 302 17,3 % 111 14,3 % 36,8

Farmasian tdk 944 5,4 % 54 3,1 % 26 3,4 % 48,1

Biotieteellinen tdk 633 3,6 % 86 4,9 % 37 4,8 % 43,0

Käyttäytymistieteellinen tdk 2285 13,1 % 250 14,3 % 110 14,2 % 44,0

Valtiotieteellinen tdk 2330 13,3 % 236 13,5 % 96 12,4 % 40,7

Maatalous-metsätieteellinen tdk 1601 9,2 % 176 10,1 % 91 11,8 % 51,7

Eläinlääketieteellinen tdk 255 1,5 % 26 1,5 % 13 1,7 % 50,0

Yhteensä 17497 1750 774 44,2

taulukko 1. vastaajat tiedekunnittain.

11

tiedossa olevaa sähköpostiosoitetta. Perusjoukoksi muodostui 17 497 opiskelijaa. Otantaväli

oli 10 ja otanta tehtiin tasaväliotantana koko perusjoukosta. Otoksen suuruudeksi tuli 1750.

Aikaisempina vuosina otoksen poiminta on tehty tiedekunnittain, mikä tänä vuonna ei aikatau-

lusyistä ollut mahdollista. Otoksen kokoa kasvatettiin hieman, jotta varmistettaisiin myös pie-

nempien tiedekuntien edustus. Taulukosta 1 näkee, että otos vastaa varsin hyvin perusjoukkoa.

Myös vastanneita tarkasteltaessa huomataan, ettei tänä vuonna tule sen suurempia vääristymiä

kuin aikaisempinakaan vuosina. Selvimmin aliedustettuina vastaajien joukossa ovat farmasiaa

opiskelevat, kun taas biotieteilijät ovat selvimmin yliedustettuina.

Kaikkiaan 778 vastaajaa palautti kyselylomakkeen täytettynä. Vastausprosentiksi tuli 44.

Vastausprosentti on selvästi pienempi kuin kahden vuoden takaisessa HYYn toimeentuloselvi-

tyksessä, jolloin se oli 54 prosenttia, mutta lähes sama kuin neljän vuoden takainen 43 prosent-

tia. Yksi selitys vastausprosentin huononemiseen kahden vuoden takaisesta voi olla se, että tänä

vuonna vastaajien kesken ei arvottu palkintoa, kuten aikaisempina vuosina on tehty.

2.2 vastaajien ikä, sukupuoli ja perheasema

Vastaajien ikäjakauma oli lähes täsmälleen sama kuin kahden vuoden takaisessa selvityksessä.

Nytkin vastaajien keski-ikä oli 25 vuotta ja mediaani-ikä 24 vuotta. Määrällisesti eniten oli

23-vuotiaita. Ainoastaan kaikkein nuorimpia vastaajia oli hieman enemmän kuin kaksi vuotta

sitten, mutta vanhin vastaaja oli nyt vain 53-vuotias, kun kaksi vuotta sitten vanhin vastaaja oli

67-vuotias.

Selvä enemmistö, 77 prosenttia, vastaajista oli tänäkin vuonna naisia. Miesvastaajia oli siis

vain vajaa neljännes, 23 prosenttia. Naisenemmistö oli selkeämpi kuin vuonna 2005, jolloin nai-

Kuvio 1. vastaajat iän mukaan (%).

12

sia oli vastaajista 71 prosenttia ja miehiä 29 prosenttia (Viuhko 2005, 11). Vuonna 2003 naisten

ja miesten suhteet olivat 72/28 (Karjalainen 2003, 7). Perusjoukosta naisia on 68 prosenttia.

Naisvastaajat ovat tässä selvityksessä siten selvästi yliedustettuina. Miesten vastausprosentti oli

vain 33, kun se naisilla oli 49. Nais- ja miesvastaajien keski-ikä oli sama, mutta mediaani-iältään

miehet olivat vuoden naisia vanhempia, 25-vuotiaita.

Noin kaksi viidesosaa (41 %) vastaajista asui yksin omassa taloudessaan. Jos tähän ryhmään

lasketaan mukaan kimppa-asunnossa asuneet yhdeksän prosenttia ja vanhempien luona asuneet

kuusi prosenttia, huomataan, että hieman yli puolet (56 %) vastaajista oli perheettömiä. 35

prosenttia vastaajista asui kaksin puolison kanssa joko avo- tai avioliitossa tai rekisteröidyssä

parisuhteessa. Kahdeksan prosenttia asui puolison ja lasten kanssa ja yksi prosentti – viisi vas-

taajaa – yksin lasten kanssa.

Lapsia oli 11 prosentilla selvitykseen vastanneista. Lapsia oli yleisimmin vain yksi.

Kaksi vuotta sitten lapsia oli kuudella prosentilla vastaajista ja neljä vuotta sitten vain kah-

della prosentilla1. Opiskelijaisien ja -äitien määrä näyttäisi siis kääntyneen nousuun muutaman

laskuvuoden jälkeen. Vuonna 2001 lapsia oli yhdeksällä prosentilla ja vuonna 1999 peräti 14

1 Neljä vuotta sitten kysyttiin huollettavien lasten määrää.

Nainen Mies

Teologinen 82 18

Oikeustieteellinen 72 28

Lääketieteellinen 69 31

Humanistinen 79 21

Matemaattis-luonnontieteellinen 57 43

Käyttäytymistieteellinen 88 12

Valtiotieteellinen 81 19

Maatalous-metsätieteellinen 79 21

Eläinlääketieteellinen 85 15

Biotieteellinen 84 16

Farmasia 85 15

Yhteensä 77 23

taulukko 2. vastaajien sukupuolijakauma tiedekunnittain (%).

Yhteistalous Jaamme sattu-

manvaraisesti

Jaamme suunni-

tellusti

Jaamme tasan Yhteensä

Kimppakämpässä 2 12 14 72 100

Kaksin puolison kanssa 26 11 24 38 100

Puolison ja lasten kanssa 64 8 19 9 100

taulukko 3. talouden menojen jakautuminen eri perhemuodoissa (%).

13

prosentilla kyselyihin vastanneista. (Viuhko 2005, 12; Karjalainen 2003, 8; Härkönen 2001, 17;

Yesilova 1999, 14.)

Vastaajilta kysyttiin talouden menojen jakautumisesta taloudessa asuvien aikuisten kesken

(ks. kysymyksen tarkka muotoilu: liite 1, kysymys 44). Kysymys on kiinnostava siltä kannal-

ta, että opintotuen asumislisää määriteltäessä Kela katsoo, että samassa asunnossa kahdestaan

asuvat mies ja nainen elävät avoliitossa, ellei hakija toisin todista (www.kela.fi). Puolisoiden

tai sellaisiksi tulkittujen oletetaan elävän ainakin osittaisessa yhteistaloudessa. Tämän kyselyn

perusteella ainoastaan lapsiperheiden vanhemmat elivät useimmiten sellaisessa yhteistaloudessa,

jossa kaikki tulot ja menot ovat ainakin pääasiallisesti yhteisiä. Kaksin puolison kanssa asuvat

jakoivat yhteiset asumis- ja muut menot useimmiten tasan kummankin puolison huolehtiessa

omista henkilökohtaisista menoistaan. Kimppakämpässä asuvista ainoastaan yksi vastaaja il-

moitti asuvansa asuinkumppaninsa tai -kumppaniensa kanssa yhteistaloudessa.

2.3 Opinnot

Hieman vajaa viidesosa kyselyn vastaajista oli jo suorittanut yhden korkeakoulututkinnon. Lo-

puilla 82 prosentilla korkein aikaisempi suoritettu tutkinto oli ylioppilastutkinto. Tällä hetkellä

ylivoimainen enemmistö vastaajista, 93 prosenttia, suoritti vain yhtä perustutkintoa. Vastaajat

olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aloittaneet opintonsa otoksen rajauksen mukai-

sesti vuosina 2001–2006. Ainoastaan yksi vastaaja ilmoitti aloittaneensa vuonna 2000 ja kaksi

vastaajaa vuonna 2007. Keskimäärin opinnot oli aloitettu vuonna 2004, joten keskivertovastaa-

ja on kolmannen vuoden opiskelija. Kuitenkin vuonna 2006 aloittaneita eli ensimmäisen vuoden

opiskelijoita oli vastaajien joukossa eniten (23 %).

Vastaajien opintojen etenemistä selvitettiin tiedustelemalla ensinnäkin heidän tähän mennes-

Kuvio 2. Opintojen aloitusvuosi (%).

1�

sä suorittamiaan, nykyiseen tutkintoon liittyvien opintopisteiden määrää. Toiseksi tiedusteltiin

syyslukukauden 2006 aikana suoritettujen opintopisteiden määrää ja vielä kolmanneksi tutkin-

nosta puuttuvien pakollisten opintojen määrää. Opintoviikkojen muuttaminen opintopisteiksi

tuotti vielä vaikeuksia monille vastaajille. Jos vastaaja oli ilmoittanut suorituksensa opintoviik-

koina, muunnettiin opintoviikot opintopisteiksi kertoimella 1.52. Vuoden 2006 syyslukukauden

aikana suoritettujen opintopisteiden sekä keskiarvo että mediaani oli 24 pistettä. Tämä vastaa

noin 16:ta opintoviikkoa. Suoritetut opintopisteet vaihtelivat 0 ja 120 pisteen välillä. Kaiken-

kaikkiaan nykyiseen tutkintoon liittyviä opintopisteita oli suoritettu keskimäärin 145 mediaanin

ollessa 128. Nykyiseen tutkintoon liittyvät suoritetut opintopisteet vaihtelivat 0 ja 420 pisteen

välillä. Puuttuvien opintopisteiden mediaani oli 98 pistettä. Puolella vastaajista oli siis kaksi

kolmannesta maisterin tutkintoon vaadittavista pisteistä suoritettuna.

Ne vastaajat, joilla oli jokin opiskelua vaikeuttava sairaus, vamma tai ominaisuus (esimerkik-

si lukihäiriö), olivat suorittaneet opintopisteitä jonkin verran muita vastaajia vähemmän. Koko

tutkintoon liittyvien pisteiden kohdalla ero terveisiin tai vammattomiin vastaajiin oli varsin pie-

ni: ne, joiden opiskelu oli vaikeutunut sairauden tai vamman vuoksi, olivat suorittaneet 120 pis-

tettä ja muut vastaajat 127 pistettä. Sitä vastoin vuoden 2006 syyslukukauden aikana sairauden

tai vammasta kärsivät opiskelijat olivat suorittaneet vain 20 opintopistettä, kun muut vastaajat

olivat keränneet 25 pistettä3.

Valmistumiseen useimmat vastaajat arvelivat kuluvan vielä kaksi vuotta. Lähes kaikki vas-

taajat arvelivat valmistuvansa viimeistään vuonna 2013. Ainoastaan kuusi vastaajaa epäili val-

mistumisen venyvän vuosien 2014 ja 2020 välille. Muutama vastaaja ilmoitti, ettei aio koskaan

valmistua. Tämän kyselyn vastaajat arvioivat suoriutuvansa opinnoistaan selvästi nopeammin

kuin vastaajat kaksi tai neljä vuotta sitten. Niiden vastaajien osuus, jotka arvioivat opintojensa

kokonaiskestoksi korkeintaan kolme vuotta, oli nyt 12 prosenttia, kun vastaava osuus kaksi

vuotta sitten oli kuusi prosenttia. Tutkinnonuudistuksen myötä kaikki opiskelijat suorittavat

2 Kerroin, jolla opintoviikot muunnetaan opintopisteiksi, vaihtelee hieman tiedekunnittain ja jopa opin-tokokonaisuuksien mukaan.

3 Kaikki luvut ovat mediaaneja

Osuus vastanneista (%)

2 vuotta 3

3 vuotta 9

4 vuotta 10

5 vuotta 27

6 vuotta 33

7 vuotta 13

8 vuotta 3

9 vuotta tai enemmän 2

Yhteensä 100

taulukko �. Arvio opintojen kestosta (%).

1�

jatkossa alemman korkeakoulututkinnon, vaikka tähtäimessä olisikin ylempi korkeakoulutut-

kinto. On mahdollista, että tämän vuoden vastaajista osa arvioi valmistumisvuodekseen alem-

man korkeakoulututkinnon suorittamisvuoden. Tulevissa kyselyissä kysymys onkin muotoiltava

uudelleen. On lisäksi muistettava, että lähes joka neljäs vastaaja oli vasta ensimmäisen vuoden

opiskelija, joten opintojen kokonaiskestoa voi olla vielä vaikea arvioida. Esimerkiksi kolman-

nen vuoden opiskelijoista 37 prosenttia arvioi suoriutuvansa opinnoistaan viidessä vuodessa ja

sama osuus kuudessa vuodessa, 14 prosenttia arveli opintojen vievän kolme tai neljä vuotta ja

12 prosenttia seitsemän tai kahdeksan vuotta.

3 Opiskelijoiden toimeentulo

3.1 Perustiedot tuloista ja tulonlähteistä, säästöistä ja lai-noista

Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin nettotuloja maaliskuulta 2007 ja veronalaisia bruttoansioita

vuodelta 2006. Nettokuukausituloissa vastaajia pyydettiin huomioimaan kaikki tulonsa. Kyse-

lylomakkeessa yksilöityjä kohtia olivat opintoraha ja asumislisä, opintolaina (kuukautta koh-

den), palkkatulot, vanhempien ja/tai sukulaisten antama tuki, puolison tuki, toimeentulotuki,

muut sosiaaliturvaetuudet (esimerkiksi lapsilisä), apuraha (kuukautta kohden) sekä mahdolliset

muut tulonlähteet kuten sijoitustuotot. Vastaajien kuukausituloja kysyttiin nyt eri tavalla kuin

aikaisemmissa toimeentuloselvityksissä. Neljä vuotta sitten kuukausituloja ei tiedusteltu lain-

kaan ja opiskelijoiden tulotarkastelu tehtiin ainoastaan bruttovuositulojen perusteella. Kaksi ja

kuusi vuotta sitten vastaajia pyydettiin arvioimaan keskimääräiset nettokuukausitulonsa. Sitä,

tarkoitettiinko nettokuukausituloja opiskelukuukausien vai koko vuoden ajalta, ei yksilöity.

Keskimääräisten nettokuukausitulojen kysyminen on perusteltua sikäli, että opiskelijoiden tu-

lot vaihtelevat paljon eri kuukausina. Kuitenkin tässä selvityksessä päädyttiin tiedustelemaan

poikkileikkauksenomaisesti yhden kuukauden tuloja, koska uskottiin, että vastaajien olisi hel-

pompaa muistaa tai arvioida tarkkoja lukuja edellisen kuukauden ajalta. Näin uskottiin myös

saatavan luotettavampaa tietoa. Jotta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva opiskelijoi-

den tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta, kysyttiin myös vastaajien säästöjä ja/tai helposti

rahaksi muutettavan sijoitusomaisuuden arvoa.

Osuus vastanneista (%)

Enintään 300 euroa 4

301–600 euroa 27

601–900 euroa 28

Yli 900 euroa 41

Yhteensä 100

taulukko �. maaliskuun 200� tulojen jakautuminen (%).

1�

Kaikkien vastaajien keskimääräiset nettokuukausitulot maaliskuussa 2007 olivat 894 euroa.

Tulojen mediaani oli 797 euroa. Opiskelijoiden mediaanitulo oli noin 150 euroa suurempi kuin

kahden vuoden takaisessa selvityksessä, jolloin mediaanitulo oli 646 euroa. Keskimääräisten

tulojen osalta ero oli hieman pienempi: noin 130 euroa. Kaksi vuotta sitten yli 900 euron net-

tokuukausitulot oli vain 23 prosentilla vastaajista, nyt jo 41 prosentilla. Alle 300 euron tuloilla

joutui sinnittelemään enää neljä prosenttia vastaajista, kun vielä kaksi vuotta sitten lähes joka

kymmenennen vastaajan tulot olivat näin pienet. (Ks. Viuhko 2005, 19.) Vuonna 2001 netto-

kuukausitulojen mediaani oli euroissa noin 670 euroa (Härkönen 2001, 19).

Opiskelijoiden tulot näyttävät nousseen niinkin paljon kahdessa vuodessa, että on syytä poh-

tia voisiko muutos aiheutua jostain muusta syystä kuin vastaajien tulojen todellisesta kasvusta.

Olisiko ensinnäkin mahdollista, että tämän kyselyn vastaajien tulot ovat olleet poikkeuksellisen

korkeat nimenomaan maaliskuussa? Ainoa ajateltavissa oleva nimenomaan maaliskuuhun liit-

tyvä poikkeuksellinen tekijä voisi olla se, että monet yhtiöt maksavat osinkojaan kevätkuukau-

sina, muun muassa maaliskuussa. Sitä, kuinka monella vastaajalla osinkotuloja on ollut, ei voi

varmasti tietää. 43 vastaajaa oli merkinnyt sarakkeeseen ’muut tulot’ jonkin summan. Näistä

14:llä summa oli 500 euroa tai enemmän. Suurin summa oli 1960 euroa. Jos vastaajien ilmoit-

tamia muita tuloja ei oteta huomioon, saadaan kaikkien vastaajien maaliskuun nettotulojen

mediaaniksi 780 euroa. Osinkotulot eivät siis selitä opiskelijoiden kuukausitulojen kasvua. On

toki mahdollista, että keväällä jotkut opiskelijat joutuvat tekemään enemmän palkkatöitä kesä-

työsäästöjen loputtua, jolloin esimerkiksi maaliskuun tulot nousisivat korkeammiksi kuin vaik-

kapa marraskuun tulot. Toisaalta voisi ajatella, että erilaiset ”poikkeusolosuhteet” vallitsevat

opiskelijoiden kohdalla lähes koko ajan ja tyypillisiä opiskelukuukausia mahtuu lukuvuoteen

itse asiassa vähemmän kuin epätyypillisiä.

Opiskelijoiden kuukausitulojen kasvua voi selittää se, että kahden vuoden takaiset vastaa-

jat olisivat arvioineet keskimääräiset kuukausitulonsa alakanttiin. Tämän kyselyn ja kahden

vuoden takaisen kyselyn vastaajien edellisen vuoden bruttovuosituloissa on prosentuaalisesti

paljon pienempi ero kuin kuukausituloissa: vastaajien ilmoittamien vuoden 2006 bruttotulojen

mediaani oli 9000 euroa, kun kaksi vuotta sitten vastaajien ilmoittamien bruttotulojen medi-

Mediaani (euroa) Osuus vastaajista (%)

Opintoraha ja asumislisä 404 78

Opintolaina (kuukautta kohden) 300 14

Palkkatulot 500 59

Vanhempien/sukulaisten tuki 100 48

Puolison tuki 200 11

Toimeentulotuki 535 1

Muut sosiaaliturvaetuudet 215 7

Apuraha (kuukautta kohden) 317 2

Muut tulonlähteet 200 6

taulukko �. eri tulolajien mediaanit sekä kuinka suuri osuus vastaajista sai kyseistä tuloa maaliskuussa

200�.

1�

aani vuodelta 2004 oli 8475 euroa. Opiskelijoiden bruttovuositulot näyttäisivät siis kasvaneen

kuutisen prosenttia, kun kuukausitulot olisivat kasvaneet peräti 23 prosenttia.4 Yhtenä vertailu-

kohtana voi käyttää myös valtakunnallista opiskelijoiden toimeentulotutkimusta vuodelta 2006,

jossa yliopisto-opiskelijoiden keskimääräisten kuukausitulojen mediaani opiskelukuukausien

ajalta oli 770 euroa. Vuoden 2003 lokakuussa Helsingin yliopiston opiskelijoiden kuukausitulo-

jen mediaani oli 759 euroa (Opiskelijatutkimus 2003:n aineisto). Näyttäisi siltä, että Helsingin

yliopiston opiskelijoiden kuukausitulojen reippaalta vaikuttavaan nousuun kahdessa vuodes-

sa pitää suhtautua skeptisesti, koska opiskelijoiden ilmoittamat keskimääräiset kuukausitulot

vuodelta 2005 ovat poikkeuksellisen alhaiset. Kuukausitulot ovat kahdessa vuodessa todennä-

köisesti nousseet, mutta nousun suuruudesta ei tämän selvityksen perusteella pysty sanomaan

mitään. Opiskelijoiden tulojen kehitystä kannattaakin siksi tarkastella ainoastaan vuositulojen

muutoksen valossa; vuositulothan olivat kahdessa vuodessa nousseet kuusi prosenttia.

Mistä opiskelijoiden tulot koostuvat? Kuvitteellisella keskimääräisopiskelijalla (ks. kuvio

3) jo lähes puolet tuloista on palkkatuloa, opintorahan ja asumislisän osuus on 31 prosenttia,

vanhempien ja/tai sukulaisten tuen osuus 9 prosenttia ja opintolainan osuus vain 4 prosenttia.

Tarkemman kuvan helsinkiläisopiskelijoiden tulojen jakautumisesta saa tarkastelemalla kunkin

tulolajin mediaanituloa sekä sitä, kuinka iso osuus vastaajista kyseistä tulolajia sai (ks. taulukko

6). Opintoraha/asumislisä on tässä tarkastelussa tärkeämmässä asemassa kuin keskiarvoihin

pohjautuneessa tarkastelussa, koska niin moni opiskelija saa niitä. Sitä vastoin palkkatulojen

osuus on hieman pienempi.

Opiskelijoiden säästöjen määrää kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa. Vastaajilta tiedusteltiin

tämän hetkisten säästöjen ja/tai helposti rahaksi muutettavan sijoitusomaisuuden määrää. Sääs-

töiksi määriteltiin varat, joita ei käytä jokapäiväiseen kulutukseen. Säästöjen määrää haluttiin

kysyä, koska monilla opiskelijoilla yhden kuukauden tulot eivät anna oikeaa kokonaiskuvaa

taloudellisesta tilanteesta.

Säästöjä oli noin kahdella kolmasosalla, 69 prosentilla, vastaajista. Säästöjen mediaanisum-

4 Vuonna 2002 bruttovuositulojen mediaani oli 8350 euroa (Karjalainen 2003,13). Neljässä vuodessa opiskelijoiden vuositulot näyttävät kasvaneen noin kahdeksan prosenttia.

%

%

%

%

Kuvio 3. Kuvitteellisen keskimääräisen opiskelijan tulojen jakauma maaliskuussa 200�.

1�

ma oli 4000 euroa. Se, että keskiarvo 22 163 euroa on huomattavasti mediaania suurempi, ker-

too siitä, että muutamalla vastaajalla oli huomattavan suuria, jopa yli miljoonan euron, säästöjä.

Kolmella neljäsosalla säästöjä omistavista vastaajista säästösumma oli 10 000 euroa tai alle, ja

neljäsosalla säästöjä oli vain 1200 euroa tai vähemmän. Jos katsotaan kaikkia vastaajia, yli puo-

lella vastaajista ei joko ollut ollenkaan säästöjä tai niitä oli korkeintaan 2000 euroa.

Lähes puolella, 44 prosentilla, vastaajista oli lainaa. Yleisin laina oli ennakko-odotusten mu-

kaisesti opintolaina, jota oli tasan kolmanneksella vastaajista. Yleisimmin opintolainaa oli 4500

euroa (mediaani). Asuntolainaa oli 11 prosentilla vastaajista mediaanin ollessa 60 000 euroa. 15

vastaajalla asuntolainaa oli 100 000 euroa tai enemmän. Kulutusluottoa5 oli seitsemällä prosen-

tilla vastaajista. Mediaani oli 1000 euroa. Kolmella neljänneksellä niistä, joilla kulutusluottoa

oli, sitä oli 3000 euroa tai alle.

Ehkä hieman yllättäen yhdeksällä prosentilla vastaajista oli jokin muu laina kuin opinto-,

asunto- tai kulutuslaina. Monet kertoivatkin lainanneensa sukulaiseltaan rahaa. Muun lainan

mediaani oli 1500 euroa eli hieman suurempi kuin keskimääräisen kulutusluoton. Joukossa oli

kuitenkin melko suuriakin summia lainanneita, sillä neljänneksellä niistä, joilla oli muuta lainaa,

sitä oli 8500 euroa tai enemmän.

3.2 Opintotuki

Vastaajista 76 prosenttia sai kyselyhetkellä huhtikuussa 2007 opintotukea. Tämä on täsmälleen

sama osuus kuin kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Käytettyjen opintotukikuukausien medi-

aani oli 18. Niistä vastaajista, joilla oli jokin opiskelua haittaava sairaus, vamma tai ominaisuus,

sai opintotukea kyselyhetkellä 67 prosenttia. Myös heidän kohdallaan käytettyjen opintotuki-

kuukausien mediaani oli kuitenkin 18.

Yleisin syy sille, ettei opintotukea saada, oli se, että oli itse päättänyt olla nostamatta opinto-

tukea. Kaksi kolmasosaa (68 %) niistä, jotka eivät saanet opintotukea, ilmoitti tämän syyn. 15

5 Kyselylomakkeessa ei tarkennettu tarkoitetaanko kulutusluotolla myös viime aikoina paljon yleisty-neitä korttiluottoja. Tämä oli selkeä epäkohta, josta muutama vastaaja huomauttikin.

Säästöjen määrä Osuus vastaajista (%)

0 euroa 31

1–2 000 euroa 24

2 001–5 000 euroa 16

5 001–10 000 euroa 12

Yli 10 000 euroa 16

Yhteensä 100

taulukko �. Säästöjen jakautuminen kaikkien vastaajien kesken (%).

1�

prosenttia ei jostain syystä ollut oikeutettu tukeen, 10 prosenttia oli käyttänyt kaikki opintotu-

kikuukautensa ja 8 prosentilla tuki oli katkaistu.

Yli puolet (57 %) niistä, jotka olivat itse päättäneet olla nostamatta opintotukea, jätti tuen

nostamatta ansiotulojen suuruuden vuoksi. 15 prosenttia halusi säästää opintotukikuukausia

myöhempää käyttöä varten ja 9 prosenttia ei halua nostaa opintotukea siksi, että asuu van-

hempansa kanssa ja saisi normaalia pienempää tukea. Tänä vuonna vain kuusi prosenttia niistä,

jotka olivat itse päättäneet olla nostamatta opintotukea, ilmoitti, ettei suorita tarpeeksi opin-

toviikkoja ja jätti tuen nostamatta tästä syystä. Kaksi vuotta sitten vastaava osuus oli yhdek-

sän prosenttia. Kymmenen vastaajaa ilmoitti jättävänsä tuen nostamatta äitiys- tai isyysloman

tai vanhempaanvapaan takia. Yhdellä vastaajalla syynä oli varusmies- tai siviilipalvelus ja niin

ikään yhdellä vastaajalla pitkä sairasloma.

Vajaa kolmasosa vastaajista (30%) oli joskus kohdannut vaikeuksia saada opintotuen edellyt-

tämää opintoviikko- ja pistemäärää suoritettua. Yleisin syy vaikeuksille oli palkkatyön tekemi-

nen, jonka mainitsi viidennes niistä, joilla oli ollut vaikeuksia saada vaadittuja opintoja tehtyä.

Lähes yhtä moni (18%) oli kokenut vaadittavat kurssit niin vaativiksi tai tenttien läpimenon

niin hankalaksi, että opintotuen edellyttämän opintomäärän suorittaminen oli tuottanut vaike-

uksia. Opiskelutekniset syyt vaikeuksien taustalla mainitsi 16 prosenttia. Näihin syihin on luettu

esimerkiksi, että vaadittavia kursseja on liian harvoin tarjolla tai opintokokonaisuudet ovat liian

suuria tai että suoritusmerkintä annetaan vasta, kun kokonaisuus on suoritettu. Seuraavak-

si yleisimmin mainitut syyt olivat sairaus ja motivaation puuttuminen kumpikin 11 prosentin

osuudella.

Vajaa kolmannes (32 %) vastaajista epäili opintotukensa riittävyyttä valmistumiseensa saak-

ka. Kolme prosenttia oli jo käyttänyt kaikki opintotukikuukautensa. Ylivoimaisesti tärkein syy

(40% tuen riittävyyttä epäilleistä), miksi tuen riittävyyttä epäiltiin tai miksi tuki oli jo loppunut,

oli muiden opintojen kuin suoritettavaan tutkintoon liittyvien opintojen suorittaminen. Mui-

ta opintoja oli useimmille kertynyt ennen nykyisen tutkinnon tai pääaineen aloittamista joko

ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Nämä opinnot olivat yleensä jääneet kesken. Jotkut

kertoivat aikovansa suorittaa ylimääräisiä opintoja tai toisen tutkinnon yhtä aikaa ensimmäisen

tutkinnon kanssa. Myös toiseksi yleisin syy liittyi opintoihin. 15 prosenttia tuen riittävyyttä

epäilleistä oli sitä mieltä, että opiskeltava tutkinto on liian laaja suoritettavaksi opintotukikuu-

kausien puitteissa. Monen vastaajan mielestä nykyiset opintotukikuukaudet eivät riitä esimer-

kiksi aineenopettajan pätevyyden hankkimiseen. Tähän ryhmään on luettu myös ne vastaajat,

jotka ilmoittivat tekevänsä vaadittua laajemman tutkinnon parantaakseen työllistymismahdol-

lisuuksiaan. Runsas viidennes (22 %) opintotukikuukausien riittävyyttä epäilleistä ei osannut

nimetä mitään kovin spesifiä syytä, miksi epäilee opintotuen loppuvan ennen valmistumista:

opintojen vain yleensä arveltiin kestävän ”liian pitkään” tai oman opiskelutahdin ei arveltu

riittävän. Monen vastaajan opinnot ovat niin alkuvaiheessa, että on ymmärrettävää, että opin-

totuen riittävyyttä koko opiskeluajalle on vielä vaikeaa arvioida.

Vastaajan tiedekunta selitti tilastollisesti merkitsevästi sekä sitä, että vastaajalla oli ollut jos-

kus vaikeuksia saada opintotuen edellyttämää opintoviikko- tai pistemäärää suoritettua, kuin

20

myös sitä, että vastaaja epäili opintotukikuukausien riittävyyttä. Vaadittavien opintojen suorit-

taminen oli ollut vaikeinta teologisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Teologeista

vaikeuksia oli kohdannut 45 prosenttia ja oikeustieteilijöistä 40 prosenttia. Opintotuen riittä-

vyyttä koko tutkinnon ajalle epäilivät useimmiten humanistit, joista 45 prosenttia epäili tuen

riittävyyttä. Toiseksi useimmiten tuen riittävyyttä epäilivät biotieteilijät, joista 43 prosenttia oli

epävarmoja tuen riittävyydestä.

Töiden tekeminen oli suosituin vaihtoehto opiskelujen rahoittamiseksi opintotuen loputtua;

71 prosenttia niistä, joilla opintotuki oli jo loppunut tai jotka epäilivät, ettei opintotuki rii-

tä valmistumiseen saakka, oli aikomus rahoittaa opintojen loppuunsaattaminen palkkatyöllä.

Puolison apuun tukeutuminen (8 %) ja omien säästöjen tai lainan käyttäminen (kumpikin 6 %)

olivat seuraavaksi suosituimmat vaihtoehdot.

3.2.1 Opintolaina

Opintolainaa on nykyisen tutkintonsa aikana nostanut 32 prosenttia vastaajista. Opintolainaa

koskeneet uudistukset eivät ainakaan vielä näyttäisi lisänneen opintolainan suosiota merkittä-

västi, vaikka lainaa nostaneiden osuus oli nyt hieman suurempi kuin kaksi vuotta sitten. Vuonna

2005 opintolainaa oli nostanut 29 prosenttia ja vuonna 2003 31 prosenttia kyselyihin vastan-

neista. Opintolainaa on ymmärrettävästi nostettu sitä todennäköisemmin, mitä kauemmin on

opiskeltu: viisi tai kuusi vuotta opiskelleista lainaa oli nostanut hieman yli puolet, kun yksi tai

kaksi vuotta opiskelleista sitä oli nostanut neljännes.

Kiinnostava tieto on se, onko opintolainan suosio noussut ensimmäisen tai toisen vuoden

opiskelijoiden keskuudessa. Aikaisintaan vuonna 2005 aloittaneethan voivat hyödyntää uutta

valmistumisen jälkeen tehtävää opintolainavähennystä (ks. vähennyksestä tarkemmin s. xx). Pa-

ras vertailutieto löytyy vuoden 2003 opiskelijatutkimuksen aineistosta: lokakuussa 2003 opin-

tolainaa oli 28 prosentilla Helsingin yliopiston toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoista, kun

sitä siis tämän vuoden keväällä oli 25 prosentilla ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijois-

ta. Vuoden 2003 tutkimukseen vastanneet opiskelijat olivat opiskelleet keskimäärin noin puoli

vuotta kauemmin kuin tähän tutkimukseen vastanneet ensimmäisen tai toisen vuoden opiskeli-

jat, joten suhteessa hieman useampi oli todennäköisesti ehtinyt nostaa opintolainaa. Kuitenkaan

ei vaikuta siltä, että uusi opintolainavähennys olisi ainakaan lisännyt opintolainan suosiota. Sitä

vastoin maaliskuussa 2007 nostetun lainan mediaanisumma kuukautta kohden oli 300 euroa,

kun vastaava summa lokakuussa 2003 oli 220 euroa. Toisin sanoen kumpanakin ajankohtana

Nostanut opintolainaa (%) Aloittanut 2001–2002 Aloittanut 2003–2004 Aloittanut 2005–2006

Kyllä 52 31 25

Ei 48 69 75

taulukko �. Opintolainan nostaminen opintojen aloitusvuoden mukaan (%).

21

lainaa on nostettu kuukautta kohden opintolainan valtiontakauksen maksimimäärä. Tämä voi

myös pieneltä osaltaan selittää vastaajien kuukausitulojen nousua.

Tiedekunnittain opintolainan nostaminen vaihteli melko paljon. Yleisimmin lainaa olivat

nostaneet teologisen tiedekunnan opiskelijat, kun taas matemaattis-luonnontieteellisessä tiede-

kunnassa opiskelevia laina oli houkuttanut vähiten.

Tärkein syy, miksi opintolainaa oli nostettu, oli tänäkin vuonna lainan välttämättömyys

toimeentulolle. Lähes puolet lainaa nostaneista mainitsi tämän syyn ensisijaisena syynä nostaa

lainaa. Toiseksi useimmin tärkeimmäksi syyksi nimettiin ennalta tiedossa olleen menon rahoit-

taminen. Muita tärkeitä syitä opintolainan nostamiselle oli halu parantaa elintasoa, halu välttää

työntekoa ja suunnittelemattoman menoerän rahoittaminen.

Aikaisemmissa opiskelijoiden toimeentulotutkimuksissa on yleensä kysytty syytä sille, miksei

vastaaja ole nostanut opintolainaa. Näiden tutkimusten tulosten perusteella ylivoimaisesti tär-

Kuvio �. Opintolainaa nostaneet tiedekunnittain (%).

Tärkein syy Toiseksi tärkein syy

Laina on välttämätön toimeentulolle 43 14

Nostaa mieluummin lainaa kuin tekee töitä 6 19

Haluaa parantaa elintasoaan 8 19

Ennalta tiedossa olleen menon rahoittaminen 22 15

Vaihto-opiskelun rahoittaminen 5 4

Tarvitsi äkillisesti rahaa suunnittelemattoman

menoerän rahoittamiseksi

6 16

Ennakoi opintorahan päättymistä 2 4

Opintotuen takaisinmaksu 4 5

Sijoittaminen 0 1

Jokin muu syy 3 5

taulukko �. Opintolainaa nostaneiden syyt nostaa lainaa (%).

22

kein opintolainan välttämisen syy on periaatteellinen: ei haluta elää velkarahalla. Kuitenkin esi-

merkiksi Opiskelijatutkimus 2003:n mukaan opintolainaa olivat periaatteesta välttäneet useim-

min pääkaupunkiseudulla asuvat, teknistieteellisen alan opiskelijat, vanhempien luona asuvat ja

sellaiset, joiden äiti oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Toisin sanoen opintolainaa

saattoivat periaatteesta välttää ne ryhmät, jotka todennäköisesti sitä vähiten tarvitsivat eli esi-

merkiksi sellaiset, joille työllistyminen oli helppoa tai joiden vanhemmat todennäköisesti tukivat

opintoja. Tosin kysymysten muotoilun vuoksi oli mahdotonta päätellä periaatteellisen opinto-

lainan välttämisen ja esimerkiksi vanhempien luona asumisen syy–seuraus-suhteita. Asuttiinko

vanhempien luona siksi, että haluttiin välttää opintolainaa, vai oliko vain helppoa ilmoittaa

periaate opintolainan välttämisen syyksi, jos lainanottoa ei ollut tarvinnut vakavasti harkita?

(Ks. Berndtson 2004, 43.)

Tästä kyselystä kysymys opintolainan välttämisen syistä päätettiin jättää pois, koska sillä ei

enää uskottu saatavan mitään uutta tietoa. Opintolainan nostamisen ja välttämisen problema-

tiikkaa päätettiin tarkastella yksinkertaisesti etsimällä opintolainaa nostaneita ja sitä välttäneitä

On kulutusluotto On jokin muu laina

Nostanut opintolainaa toimeentulon turvaamiseksi

(tärkein syy)

15 17

Nostanut opintolainaa muusta syystä (tärkein syy) 9 13

Ei ole nostanut opintolainaa 4 6

Kaikki vastaajat 7 9

taulukko 10. Opintolainan, kulutusluoton ja muun lainan suhde (% kunkin ryhmän jäsenistä).

Nostanut opintolainaa

toimeentulon turvaa-

miseksi (tärkein syy)

Nostanut opintolai-

naa muusta syystä

(tärkein syy)

Ei ole nostanut opin-

tolainaa Kaikki vastaajat

Lasku mennyt perintään 16 12 4 4

On ollut ainakin päivän syömättä,

koska ei ole ollut rahaa ruokaan

23 10 8 10

On jättänyt lääkärin määräämän lääk-

keen ostamatta rahanpuutteen takia

33 13 11 15

Lainannut rahaa kaverilta välttämättö-

myysmenoihin

46 32 16 23

Nostanut kulutusluottoa joskus

opintojen aikana

15 8 4 6

taulukko 11. taloudellisten vaikeuksien ja opintolainan nostamisen välinen suhde (% ryhmien jäsenistä).

Alaviite: Usein tai melko usein sekä kerran tai pari luokat yhdistetty

23

opiskelijoita yhdistäviä tekijöitä. Tekevätkö esimerkiksi ne, jotka eivät ole nostaneet opinto-

lainaa, enemmän töitä kuin opintolainaa nostaneet vastaajat, jolloin voisi ajatella, että opin-

tolainan välttäminen olisi ehkä yksi motiivi työnteolle? Avustavatko vanhemmat opintolainaa

välttäneitä enemmän kuin sitä nostaneita?

Tämän kyselyn vastaajista ne, jotka eivät olleet nostaneet opintolainaa, eivät eronneet työn

tekemisen suhteen maaliskuussa 2007 tai koko lukuvuonna tilastollisesti merkitsevästi niistä,

jotka olivat nostaneet opintolainaa. Myöskään näkemyksissä valmistumisen jälkeisestä työllis-

tymisestä ei ollut eroja. Kummatkin ryhmät olivat myös yhtä paljon tai vähän riippuvaisia van-

hempien tuesta ja maaliskuussa 2007 vanhemmat olivat tukeneet suurin piirtein samalla tavalla

sekä niitä, jotka olivat nostaneet opintolainaa samassa kuussa, kuin niitäkin, jotka eivät olleet

nostaneet lainaa.

Tilastollisesti merkitsevä ero opintolainaa nykyisten opintojensa aikana nostaneiden ja nos-

tamattomien välillä sen sijaan oli esimerkiksi, oliko vastaajalla parastaikaa kulutusluottoa tai

muuta lainaa, esimerkiksi sukulaiselta otettua lainaa. Niillä, joilla oli opintolainaa, oli myös

muita todennäköisemmin jompaakumpaa tai molempia näistä lainoista. Esimerkiksi 15 prosen-

tilla opintolainaa toimeentulonsa turvaamiseksi nostaneilla oli maaliskuussa 2007 kulutusluot-

toa, kun vastaava osuus opintolainaa nostamattomien kohdalla oli vain 4 prosenttia. Näin ollen

ei vaikuta ainakaan siltä, että muita lainoja nostettaisiin opintolainan sijaan, vaan pikemminkin

päinvastoin.

Opintolainaa nostaneet ja varsinkin sellaiset vastaajat, jotka olivat nostaneet opintolainaa

toimeentulon takia, olivat myös kohdanneet taloudellisia vaikeuksia selvästi opintolainaa nos-

tamattomia vastaajia useammin, kuten taulukosta 11 ilmenee. Opintolainaa nostaneilla vas-

taajilla oli muita vastaajia useammin jokin opiskelua haittaava sairaus, vamma tai ominaisuus:

15 prosentilla niistä, jotka olivat nostaneet opintolainaa toimeentulon turvaamiseksi, oli jokin

opiskelua haittaava sairaus, vamma tai ominaisuus, kun opintolainaa nostamattomien vastaaji-

en kohdalla vastaava osuus osuus oli 6 prosenttia. Tämä seikka selittänee sitä, että opintolainaa

nostaneet vastaajat ovat muita useammin joutuneet jättämään lääkärin määrämän lääkkeen

ostamatta rahanpuutteen vuoksi.

Opintolainaa nostaneiden tulot eivät kuitenkaan olleet pienemmät kuin niiden, joilla ei ollut

Kokemus

toimeentulosta

Nostanut opintolainaa

toimeentulon turvaa-

miseksi (tärkein syy)

Nostanut opintolai-

naa muusta syystä

(tärkein syy)

Ei ole nostanut opin-

tolainaa

Hyvä 3 10 22

Melko hyvä 4 21 26

Kohtalainen 29 40 33

Melko huono 40 22 13

Huono 24 6 5

taulukko 12. toimeentulon kokeminen sen mukaan onko vastaajalla opintolainaa ja missä tar-

koituksessa laina on nostettu (%).

2�

opintolainaa, vaan joiltakin osin jopa päinvastoin. Maaliskuun 2007 mediaanitulo oli opinto-

lainaa toimeentulotarkoituksessa nostaneilla 865 euroa, opintolainaa jostakin muusta syystä

nostaneilla 990 euroa ja opintolainaa nostamattomilla 734 euroa. Vuoden 2006 bruttotulojen

mediaani oli opintolainaa toimeentulotarkoituksessa nostaneilla 8000 euroa, muussa tarkoituk-

sessa nostaneilla 11 000 euroa ja lainaa nostamattomilla 8500 euroa. Kuitenkin opintolainaa

nostaneista huomattavasti harvempi koki taloudellisen tilanteensa hyväksi tai melko hyväksi

kuin opintolainaa nostamattomista. Yksi selitys toimeentulon huonoksi kokemiselle voi löytyä

säästöistä. Opintolainaa toimeentulotarkoituksessa nostaneista vain 34 prosentilla oli säästöjä

ja niilläkin, joilla säästöjä oli, oli säästöjen mediaanisumma vain 1000 euroa. Opintolainaa nos-

tamattomista 79 prosentilla oli säästöjä ja heidän säästösummansa mediaani oli 5000 euroa.

Opintolainaa nostaneilla toimeentulon kokemista huonoksi voi vahvistaa myös asuminen

muita kalliimmin. Opintolainaa toimeentulotarkoituksessa nostaneilla yhteenlaskettujen asu-

miskulujen mediaani kuukaudessa oli 329 euroa ja opintolainaa jostakin muusta syystä nosta-

neilla 313 euroa. Opintolainaa nostamattomien asumiskulujen mediaani oli 282 euroa. Opin-

tolainaa nostaneet asuivat opintolainaa nostamattomia vastaajia useammin vuokralla vapailla

markkinoilla. He olivat myös muita vastaajia halukkaampia tinkimään muista menoistaan tai

tekemään enemmän töitä sekä asunnon mieluisan sijainnin että asumismuodon takia.

Tämän selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että opintolaina jätetään nostamatta yksinker-

taisesti siksi, että on mahdollista tulla toimeen ilmankin sitä eikä senttiä tarvitse sittenkään

venyttää aivan kipurajoille asti. Sitä vastoin opintolainaa nostetaan useimmiten vasta kipeässä

rahantarpeessa, kun palkkatulotkaan eivät muun opintotuen lisäksi riitä elämiseen. Rahantarve

voi johtua esimerkiksi sairaudesta tai halusta käyttää rahaa asumiseen. Opintolainaa nosta-

mattomilla on ilmeisesti enemmän liikkumavaraa rahankäytössään; tästä kertoo säästöjen suuri

määrä. Sitä, mistä säästöt ovat peräisin, ei ole tietoa, sillä lainaa nostamattomilla palkkatulot

eivät ole suuremmat kuin lainaa nostaneillakaan. Lainaa nostamattomat eivät myöskään näyt-

täisi tukeutuvan vanhempien tukeen lainaa nostaneita enempää. Lainaa nostaneilla rahaa jää

vähemmän säästöön ehkä suurempien asumis- ja muiden menojen takia tai esimerkiksi vähem-

män varakkaan taustan takia. Opintolainaa nostamattomat näyttävät olevan vähemmän valmii-

Nostanut opintolainaa toi-

meentulon turvaamiseksi

Nostanut opintolainaa

muusta syystä

Ei ole nostanut opintolainaa

Vuokralla solussa 12 11 77

Vuokralla opiskelijayksiössä 17 9 74

Vuokralla vapailla markkinoilla 21 23 56

Kimppakämpässä 15 31 54

Omassa asunnossa 13 22 65

Vanhempien tai sukulaisten

omistamassa asunnossa

5 17 79

Kaikki 15 18 67

taulukko 13. Opintolainan nostaminen ja asumismuoto yksinasuvien kohdalla (%).

2�

ta käyttämään paljon rahaa asumiseensa, mutta tämä tulos voi olla yksinkertaisesti seurausta

siitä, ettei heidän ole tarvinnut tinkiä muista menoistaan tai tehdä enempää töitä pystyäkseen

asumaan haluamallaan tavalla.

3.3 Palkkatulot ja työssäkäynti

Useimmat opiskelijat täydentävät toimeentuloaan ansiotyöllä. Aikaisempien opiskelijoiden toi-

meentuloselvitysten mukaan paitsi lomien aikainen myös lukukausien aikainen työssäkäynti on

erittäin yleistä.

Maaliskuussa 2007 hieman yli puolella (59 %) tutkimukseen vastanneista opiskelijoista oli

ollut palkkatuloja. Mediaanipalkkatulo nettona oli 500 euroa eli melko tarkkaan se summa,

minkä opiskelija saa keskimäärin tienata kuukaudessa opintotuen vähentymättä6. Palkkatulo-

jen mediaani oli nyt sama kuin kaksi vuotta sitten7, mutta nyt tulot olivat jakautuneet hieman

tasaisemmin, niin että sekä enintään 300 euroa kuin yli 900 euroakin tienanneita oli hieman

vähemmän kuin kaksi vuotta sitten (ks. Viuhko 2005, 24). On mielenkiintoista, että 600 – 900

euroa ansainneita oli nyt enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Ehkä palkat ovat nousseet kahdes-

sa vuodessa sen verran, että entistä harvempi opiskelija pystyy pitämään keskimääräiset opis-

kelukuukausien aikaiset kuukausitulonsa noin 500 eurossa. Opiskelijan näkökulmasta ei ole

kannattavaa ansaita vain hieman yli 500 euron tulorajan, koska verotuksen ja opintorahan

leikkaantumisen yhteisvaikutuksen vuoksi todellinen marginaalivero nousee huomattavan kor-

keaksi. Eräs vastaaja havainnollistaa hyvin niitä ongelmia, mitä opintotuen tulorajojen kanssa

taiteiluun liittyy:

”Ongelmana on, että tänä vuonna tulen todennäköisesti tienaamaan reilusti yli opintotuen

tulorajojen. En ollut kesätöistäni tietoinen vielä kuukausi sitten, mutta nyt kun tiedän mitä

kesällä tulen ansaitsemaan sekä oletetut syksyn ansiot, niin olen saattanut jo tässä vaiheessa

ottaa yhden kuukauden verran liikaa opintotukea. Suurena epäkohtana näen myös sen, että

mikäli tienaan vuodessa 14 000 euroa vuodessa bruttopalkkaa, niin tästä summasta viimeisen

5 000 euron ansaitsemisen johdosta menetän 2200 opintotukea, joten normaalin maksamani

veroprosentin ja tämän opintotuen menettämisestä johtuvan “piilevän veron” johdosta vuoden

lopulla tienaamani viimeisellä 5 000 eurolla on veroprosentti lähes 70%. Ongelmana nykyjär-

jestelmässä on se, että opiskelija, jonka koko vuoden tulot ovat hyvin heikosti vuoden alussa

6 Kyselylomakkeessa ei tarkennettu tarkoitetaanko kulutusluotolla myös viime aikoina paljon yleisty-neitä korttiluottoja. Tämä oli selkeä epäkohta, josta muutama vastaaja huomauttikin.

7 Kaksi vuotta sitten kysyttiin bruttopalkkatuloja.

Alle 300 euroa 30

301–600 euroa 33

601–900 euroa 15

Yli 900 euroa 22

taulukko 1�. Palkkatuloja saaneiden jakautuminen eri tuloluokkiin maaliskuussa 200� (%).

2�

ennakoitavissa joutuvat tekemään opintotuen nostamisen suhteen päätöksiä perustuen tietoon,

jota heillä ei ole. Ongelmallista on, että minun on välttämätöntä tehdä töitä kattaakseni elin-

kustannukset, mutta toisaalta koska joudun tekemään töitä sen verran kuin työnantaja minulta

vaatii, niin tulorajat ylittyvät väistämättä josta johtuu todellisen veroasteen todella voimakas ja

jyrkkä nousu.” (Mies, oikeustieteellinen tiedekunta)

Naisten ja miesten palkkaero on yleensä ollut huikea aikaisemmissa opiskelijoiden toimeentu-

loselvityksissä, esimerkiksi kaksi vuotta sitten naisten kuukausittaisten palkkatulojen mediaani

oli 400 euroa ja miesten 600 euroa (Viuhko 2005, 25). Tässä selvityksessä naisten ja miesten

mediaanipalkkatulo oli kuitenkin yllättäen lähes sama: naisilla 500 euroa ja miehillä 513 euroa.

Naiset ja miehet olivat myös työskennelleet lähes yhtä paljon: naiset keskimäärin 18 tuntia ja

miehet keskimäärin 18,5 tuntia viikossa mediaanin ollessa molemmilla 15 tuntia. Vuonna 2003

keskimääräinen kuukausipalkka miehillä oli 823 euroa ja naisilla 608 euroa (Karjalainen 2003,

24). Keskimääräisessä palkkatulossa ero naisten ja miesten välillä oli tässäkin selvityksessä vä-

hän suurempi: naisilla 649 euroa ja miehillä 797 euroa, mutta ero ei yllä vuoden 2003 lukemiin.

Olisivatko naiset arvioineet tulojaan alakanttiin ja miehet yläkanttiin aikaisemmissa kyselyissä,

Kokoaikaisessa tai lähes kokoaikaisessa työssä koko tai lähes koko lukuvuoden 8

Osa-aikaisessa työssä koko tai lähes koko lukuvuoden tai kokoaikaisessa työssä suuren

osan lukuvuotta

28

Osa-aikaisessa työssä osan lukuvuotta tai lyhyen jakson kokoaikaisessa työssä 20

Työskennellyt viikonloppuisin tai satunnaisesti 22

Ollut opintoihin liittyvässä harjoittelussa 3

Ei ole tehnyt palkkatyötä lukuvuoden aikana 20

taulukko 1�. Palkkatyön tekeminen lukuvuoden 200� –200� aikana (%).

Ei ole tehnyt palkkatyötä lukuvuoden aikana

Ollut opintoihin liittyvässä harjoittelussa

Työskennellyt viikonloppuisin tai satunnaisesti

Osa-aikaisessa työssä osan lukuvuotta tai lyhyen jakson kokoaikaisessa työssä

Osa-aikaisessa työssä koko tai lähes koko lukuvuoden tai kokoaikaisessa työssä suuren osan lukuvuotta

Kokoaikaisessa tai lähes koko-aikaisessa työssä koko tai lähes koko lukuvuoden

Kuvio �. työnteon määrä tiedekunnittain.

2�

joissa on pyydetty arvioimaan palkkatuloa keskimääräisen opiskelukuukauden aikana? Tämä ei

vaikuta todennäköiseltä ainakaan, jos verrataan vuoden 2003 Opiskelijatutkimuksen tietoihin,

jotka perustuvat myös tietyn kuukauden (lokakuun 2003) tulojen vertailuun. Lokakuussa 2003

naisten ja miesten palkkaero yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa oli selvä: naisten palkkatulo-

jen mediaani oli 500 euroa ja miesten 775 euroa (Opiskelijatutkimus 2003:n aineisto). Tämän

selvityksen perusteella ei kannatakaan vielä tehdä sitä johtopäätöstä, että miesten ja naisten

palkkaerot olisivat tasaantumassa. Esimerkiksi miesvastaajien vähäisyys voi alentaa selvityksen

tulosten luotettavuutta tämän tarkastelun osalta.

Sitä, kuinka paljon vastaaja oli työskennellyt kuluvan lukuvuoden aikana, kysyttiin nyt eri

tavalla kuin aikaisemmissa kyselyissä, joten tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Kun

aiemmin sai valita niin monta vaihtoehtoa kuin halusi kuvaamaan työntekoaan lukuvuoden

aikana (esimerkiksi, että on tehnyt sekä kokopäivätöitä että satunnaisia viikonlopputöitä) niin

nyt vastaajaa pyydettiin valitsemaan viidestä vaihtoehdosta se, joka parhaiten kuvaisi hänen

palkkatyön tekemistään kuluneen lukuvuoden aikana. Tasan viidesosa vastaajista ei ollut tehnyt

palkkatyötä koko lukuvuoden aikana ja toinen viidesosakin (22 %) vain satunnaisesti. Suuri

ryhmä opiskelijoista (28%) työskentelee säännöllisesti melko paljon (’Olen tehnyt osa-aikaista

päivätyötä koko tai lähes koko lukuvuoden tai osan lukuvuotta kokoaikaista työtä’) ja kun

lisäksi kahdeksan prosenttia ilmoitti tehneensä kokopäiväistä palkkatyötä koko tai lähes koko

lukuvuoden, voidaan päätellä, että runsas kolmasosa Helsingin yliopiston perustutkinto-opis-

kelijoista työskentelee huomattavan paljon lukuvuoden aikana. Kuitenkin vain 14 prosenttia

vastaajista katsoi pääasiallisesti käyvänsä töissä ja opiskelevansa sivutoimisesti tai ei ollenkaan.

Lähes puolet vastaajista (46 %) ilmoitti opiskelevansa päätoimisesti ja tekevänsä sivutoimisesti

töitä – tämä on täsmälleen sama prosenttiosuus kuin kaksi vuotta sitten.

Tiedekuntien väliset erot opiskelijoiden työskentelyn määrässä olivat varsin suuret. Esimer-

kiksi eläinlääketiedettä opiskelevista kukaan ei ollut tehnyt koko- tai osa-aikaista työtä koko tai

lähes koko lukuvuotta, kun taas valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoista koko- tai osa-aikai-

sesti koko tai lähes koko lukuvuoden oli työskennellyt lähes puolet.

Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista, 84 prosenttia, oli tehnyt lomien aikana palkkatyötä.

Vastaajista seitsemän prosenttia ei ollut tehnyt palkkatyötä sen enempää kuluneen lukuvuoden

kuin edellisen kesäloman tai muidenkaan lomien aikana. Tämä on pienempi osuus kuin kaksi

vuotta sitten, jolloin vastaava osuus oli kymmenisen prosenttia. Voisiko hyvä yleinen työlli-

syystilanne selittää sitä, että vielä aiempaa useampi oli työskennellyt ainakin jossain vaiheessa

kuluneen lukuvuoden tai lomien aikana?

Enintään 9 tuntia 23

10–19 tuntia 36

20–29 tuntia 21

30–39 tuntia 13

Vähintään 40 tuntia 6

taulukko 1�. maaliskuussa 200� työskennelleiden keskimääräinen viikkotyötuntimäärä (%).

2�

Noin puolella (49 %) maaliskuussa 2007 työskennelleistä tehty työ ei ollut vastannut opis-

kelualaa. Kolmasosalla (33 %) vastaajista työ oli vastannut opiskelualaa, ja lopuilla työ oli

vastannut opiskelualaa jossain määrin.

Opiskelijoiden työt ovat tyypillisesti osa-aikaisia. Tämä selviää, kun tarkastellaan maalis-

kuussa työskennelleiden keskimääräistä viikoittaista työtuntimäärää. Mediaaniviikkotuntimää-

rä oli 15 tuntia; tämä on täsmälleen sama luku kuin vuoden 2005 kyselyssä. Sen sijaan sellaisia,

jotka olivat työskennelleet vähintään 40 tuntia viikossa, oli nyt vain kuusi prosenttia, kun kaksi

vuotta sitten vastaava osuus oli 14 prosenttia.

Työnteon syitä kysyttiin nyt eri tavalla kuin aikaisemmin. Vastaajille tarjotut vaihtoehdot oli

pelkistetty kolmeen: olen tehnyt töitä pelkästään toimeentulon vuoksi, olen tehnyt töitä sekä

toimeentulon että työkokemuksen ja suhteiden vuoksi tai muu syy. Pelkästään toimeentulon

vuoksi (tähän vaihtoehtoon lisättiin myös vaihtoehdon muu valinneet, jotka ilmoittivat teh-

neensä töitä elintasonsa parantamiseksi, säästääkseen matkaa varten tms.) töitä oli tehnyt tasan

puolet – aiemminhan huomattiin, että niin ikään lähes täsmälleen puolella työtä tehneistä työ ei

ollut vastannut opiskelualaa. Työkokemus ja suhteet olivat toimeentulon lisäksi tärkeällä sijalla

45 prosentilla vastaajista. Muiksi syiksi työnteolle mainittiin, että ”työ liittyy harrastukseen”,

”olen päätoimisesti töissä”, ”työ on intohimo tai työpaikka erityisen mieluinen”, ”työ liittyy

opintoihin, esimerkiksi graduntekoon” tai ”jotta työpaikka säilyisi” (kukin yhden prosentin

osuudella vastaajista).

Työnteko ei ollut haitannut opintojen etenemistä 37 prosentilla niistä, jotka olivat lukukau-

den aikana tehneet töitä. Lähes puolet eli 46 prosenttia arvioi, että työnteko hidasti opintojen

etenemistä jonkin verran, ja 16 prosentilla opinnot olivat hidastuneet huomattavasti. Ainoas-

taaan yksi prosentti vastaajista arvioi, että töiden tekeminen on nopeuttanut opintoja edes vä-

hän. Niiden osuus, joiden opinnot olivat kärsineet työnteosta, oli kasvanut muutamalla prosent-

tiyksiköllä kahden vuoden takaisesta selvityksestä. Kun verrataan viime syksynä suoritettuja

opintopisteitä siihen, paljonko vastaaja oli työskennellyt lukuvuoden aikana, huomataan, että

eniten opintopisteitä kertyi niille, jotka eivät olleet työskennelleet lainkaan tai olivat olleet vain

opintoihinsa kuuluvassa harjoittelussa. Kuitenkin vasta kokoaikainen työnteko näyttää selvästi

hidastavan opintoja.

Kokoaikaisessa tai lähes kokoaikaisessa työssä koko tai lähes koko lukuvuoden 10

Osa-aikaisessa työssä koko tai lähes koko lukuvuoden tai kokoaikaisessa työssä

suuren osan lukuvuotta

22

Osa-aikaisessa työssä osan lukuvuotta tai lyhyen jakson kokoaikaisessa työssä 25,5

Työskennellyt viikonloppuisin tai satunnaisesti 25

Ollut opintoihin liittyvässä harjoittelussa 30

Ei ole tehnyt palkkatyötä lukuvuoden aikana 27

Kaikki 24

taulukko 1�. Syksyllä 200� suoritettujen opintopisteiden mediaani sen mukaan paljonko vastaaja on tehnyt

palkkatyötä.

2�

Vastaajista 31 prosenttia arvioi, että heillä on hyvät mahdollisuudet saada koulutustaan vas-

taavaa työtä valmistumisensa jälkeen. Kun 42 prosenttiakin katsoi mahdollisuutensa melko hy-

viksi, niin reilu kaksi kolmasosaa vastaajista näytti tässä suhteessa suhtautuvan optimistisesti

tulevaisuuteen. Mahdollisuutta saada koulutustaan vastaavaa työtä piti heikkona vain neljä

prosenttia, melko heikkona 13 prosenttia, ja kymmenen prosenttia ei osannut arvioida mahdol-

lisuuksiaan. Tämän kyselyn vastaajat olivat jonkin verran optimistisempia kuin vastaajat kaksi

vuotta sitten; silloin mahdollisuuksiaan löytää koulutustaan vastaavaa työtä piti hyvinä tai mel-

ko hyvinä 71 prosenttia ja melko heikkona tai heikkona 21 prosenttia vastaajista (Viuhko 2005,

41). Vallitseva hyvä talous- ja työllisyystilanne on voinut heijastua tähänkin arvioon.

Se, että vastaaja näki tulevat työllistymisnäkymänsä hyvinä, ei ollut yhteydessä sukupuoleen,

opintojen vaiheeseen tai siihen, kuinka paljon vastaaja oli työskennellyt lukuvuoden aikana. Sen

sijaan opintoala korreloi erittäin voimakkaasti vastaajan työllistymisnäkemysten kanssa. Lääke-

tieteellisen ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoista lähes kaikki pitivät tulevaisuuden

työllistymismahdollisuuksiaan hyvinä tai melko hyvinä, kun taas esimerkiksi biotieteellisessä

tiedekunnassa opiskelevat näkivät tulevat työnäkymänsä huomattavasti pessimistisemmin. Ti-

lanne ei ole muuttunut kahdessa vuodessa: selkeästi ammattiin valmistavien alojen opiskelijat

suhtautuvat optimistisesti tulevaisuuden työnäkymiinsä. Monen vastaajan luottavaisuutta lisäsi

myös omalle alalle odotettavissa oleva työvoimapula.

Sille, että tulevaisuuden työnäkymät nähtiin heikkoina, oli monenlaisia syitä. Yksi useimmin

mainituista oli oma epävarmuus opintoalasta, suuntautumisesta, valmistumisesta tai ylipäänsä

kiinnostuksen kohteista:

”On melko epäselvää mihin työhön valmistun. Ei ole tällä hetkellä oikeastaan aavistusta-

kaan siitä, mitä tulen tekemään. Tähän vaikuttaa myös se, että aion vaihtaa opiskelualaa.”

Ei osaa sanoa

Heikot

Melko heikot

Melko hyvät

Hyvät

Kuvio �. Arvio mahdollisuuksista löytää koulutusta vastaavaa työtä tiedekunnittain (%).

30

(Nainen, teologinen tiedekunta)

”Haluaisin valmistua opettajaksi, joilla uskon olevan kohtalaisen hyvät työnsaantimah-

dollisuudet. En kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, valmistunko ikinä.” (Nainen, mate-

maattis-luonnontieteellinen tiedekunta)

“En vielä tiedä haluanko tehdä työtä, johon valmistun. Jos haluan, niin virkoja ei aina-

kaan ole kovin paljon auki. Toivoisin voivani opiskella vielä.” (Nainen, käyttäytymistie-

teellinen tiedekunta)

Jotkut omat tulevat työnäkymänsä huonoina nähneet vastaajat perustelivat pessimistisyyt-

tään joko oman alansa tai yleisten työllisyysnäkymien heikkoudella tai ainakin epävarmuudella.

Vakituisen työpaikan löytymiseen suhtauduttiin skeptisesti.

“Todella vaikea sanoa. Olen seurannut oman alani avoimien työpaikkojen määrää, eikä

niitä kovin paljon ole. Aion kuitenkin hakea aktiivisesti töitä heti valmistuttuani ja toivoa

parasta.” (Nainen,

”Olen 28-vuotias nainen, minkä vuoksi työnantajien mielestä kenties riskipalkattava.

Opintojenaikainen oman alan työkokemus on turhan pientä. Oman alan työn saaminen

voi olla siksi vaikeaa. En ainakaan elättele minkäänlaisia toiveita muiden kuin pätkätöi-

den saamisesta. Vakinaiset työpaikat, joissa ollaan valmistumisesta eläkkkeelle asti ovat

jääneet historiaan edellisen sukupolven aikana. (Nainen, humanistinen tiedekunta)

“Nykymaailmassa jossa pätkätyösuhteet taitavat olla yleisin työsuhdemuoto, ainakin aka-

teemisessa maailmassa (joka muuten houkuttelisi), koen työnsaantimahdollisuudet epä-

varmoiksi ja varsinkin pitkäaikaiseen, taloudellista turvaa luovaan työsuhteeseen pääsyn

hyvin epätodennäköiseksi. En todellakaan tiedä, millaiset mahdollisuudet työnsaantiin

minulla valmistumisen jälkeen on. Se luo epävarmuutta elämään ja aiheuttaa stressiä kai-

ken muun lisäksi. (Nainen, valtiotieteellinen tiedekunta)

Muutama valmistumisen jälkeiset työllisyysnäkymänsä heikkoina nähnyt vastaaja epäili

mahdollisuuksiaan saada juuri omien tavoitteiden ja unelmien mukaista työtä, vaikka muuta

työtä saattaisikin löytyä:

“Olen kolmannen vuoden opiskelija ja olen tehnyt jo kaksi alaani liittyvää harjoittelua.

Lisäksi ainakin seuraavaksi kesäksi olen saanut oman alani töitä arvostetusta firmasta.

Koulutukseni on kaksikielinen ja olen tällä hetkellä vaihdossa. Olen lisäksi ollut kahden

eri järjestön hallituksessa tähän mennessä. Ainoa ongelma on että minulla ei pääkaupun-

kiseudulla ole melkein ollenkaan suhteita työllistymistä ajatellen.” (Nainen, oikeustie-

teellinen tiedekunta)

31

”Unelma-ammattiini (kustannustoimittaja) on suuri tunku, mutta työpaikkoja on vähän.

Toisaalta lähivuosina vapautuu paljon työpaikkoja, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeel-

le. Muuta koulutusta vastaavaa työtä (esim. tiedotusta tai opetusta) luulen kuitenkin löy-

tyvän helpommin.” (Nainen, humanistinen tiedekunta)

3.� taloudellinen tuki vanhemmilta

Tämänkin kyselyn vastaajista valtaosa sai jonkinlaista taloudellista tukea vanhemmaltaan tai

sukulaiseltaan.8 Kuitenkin tuen saajien määrä oli nyt hieman pienempi kuin kaksi vuotta sitten.

Kyselyn vastaajista 22 prosenttia ei ollut saanut minkäänlaista taloudellista tukea suvultaan,

kun kaksi vuotta sitten vain 18 prosenttia ei ollut saanut vastaavaa tukea (ks. Viuhko 2005,

26). Toisaalta säännöllisen rahallisen tuen saajien osuus oli hieman suurempi kuin kaksi vuotta

sitten. Tämän kyselyn vastaajista 27 prosenttia ilmoitti saavansa säännöllistä rahallista tukea

vanhemmaltaan tai sukulaiseltaan, kun kaksi vuotta sitten säännöllistä tukea sai 25 prosenttia.

Lähes puolet vastaajista (47 %) sai satunnaisesti rahallista tukea. Kaksi vuotta sitten vastaava

osuus oli 43 prosenttia. Lisäksi 22 prosenttia tämän kyselyn vastaajista sai säännöllisesti ja 40

prosenttia satunnaisesti muuta taloudellista tukea kuin rahaa.

Maaliskuussa 2007 hieman alle puolet (48 %) vastaajista oli saanut rahallista tukea vanhem-

maltaan tai sukulaiseltaan. Tuen mediaani oli 100 euroa ja keskiarvo 175 euroa. Kolme neljäsosaa

oli saanut tukea tasan tai alle 200 euroa ja yksi neljäsosa tasan tai alle 50 euroa. Mistään kovin

isoista summista ei siis ole kysymys. Myös opiskelijoiden ilmoittamat keskimääräiset summat

koko lukuvuoden 2006–2007 ajalta ovat samaa luokkaa: kuukausittaisen säännöllisen rahallisen

ja muun tuen mediaanisumma oli 150 euroa ja satunnaisen tuen 500 euroa lukuvuodessa.

Niistä opiskelijoista, jotka saivat vanhemmiltaan tai sukulaisiltaan taloudellista tukea, 31

prosenttia arvioi olevansa täysin riippumaton tästä tuesta. Noin puolet (49 %) arvioi olevansa

jonkin verran riippuvainen tuesta. Hyvin riippuvainen vanhempiensa taloudellisesta tuesta arvi-

oi olevansa 13 prosenttia ja täysin riippuvainen seitsemän prosenttia. Riippuvuus vanhempien

tuesta näyttää vähän vähentyneen kahdessa vuodessa. Kaksi vuotta sitten 28 prosenttia koki

olevansa täysin riippumaton, 48 prosenttia jonkin verran riippuvainen, 16 prosenttia hyvin riip-

puvainen ja seitsemän prosenttia täysin riippuvainen vanhempansa tai sukulaisensa taloudelli-

sesta avusta (Viuhko 2005, 26). Vanhempien tuesta täysin riippuvaisten osuus näyttää säilyvän

suhteellisen muuttumattomana vuodesta toiseen (ks. Karjalainen 2003, 31). Niiden vastaajien,

jotka olivat täysin riippuvaisia vanhempiensa tuesta, tuen mediaanisumma oli 400 euroa kuu-

kaudessa ja lisäksi satunnaisen tuen mediaani 750 euroa vuodessa. Ne, jotka olivat hyvin riippu-

vaisia vanhempiensa tuesta, saivat kuukaudessa mediaaniltaan 200 euron ja vuodessa 500 euron

arvosta tukea. Jonkin verran vanhempien tuesta riippuvaisten mediaanitukisumma kuukaudessa

oli 100 euroa ja vuodessa 500 euroa, kun taas vanhempiensa tuesta täysin riippumattomat sai-

vat mediaaniltaan vain 17,50 euron arvosta tukea kuukaudessa ja 300 euron arvosta vuodessa.

8 Kyselylomakkeessa täsmennettiin, että taloudellisella tuella tarkoitetaan paitsi rahaa, myös tavaraa tai esimerkiksi televisiomaksun maksamista.

32

� Opiskelijoiden asuminen ja asumismenot

Helsinkiläisopiskelijoiden yleisin asumismuoto on monena vuonna ollut vapaiden markkinoiden

vuokra-asunto. Kuitenkin tämän kyselyn perusteella näyttäisi siltä, että vapaiden markkinoiden

vuokra-asumisen suosio on selvästi hiipumassa: Ainoastaan 23 prosenttia vastaajista asui vapail-

ta markkinoilta vuokratussa asunnossa, kun kaksi vuotta sitten vastaava osuus oli 29 prosenttia

ja neljä vuotta sitten 32 prosenttia. Koko maan korkeakouluopiskelijoista 47 prosenttia asui

vapaiden markkinoiden vuokra-asunnossa vuonna 2006 (Viuhko 2006, 22). Helsinkiläisopiske-

lijoiden keskuudessa muiden asumismuotojen suosio on kasvanut tasaisesti. Omistusasunnossa

– joko itse omistetussa tai esimerkiksi sukulaisen omistamassa – asui nyt 24 prosenttia vastaa-

jista, kun kaksi vuotta sitten vastaava osuus oli 20 prosenttia. Opiskelijasolussa asui nyt 12

prosenttia vastaajista, kun kahdessa aikaisemmassa toimeentulokyselyssä soluasujien osuus on

ollut kymmenen prosenttia.

Vapaiden markkinoiden vuokra-asumisen suosion väheneminen ja toisaalta omistusasumisen

suosion kasvu voivat olla osa yleisempää kehitystä asuntomarkkinoilla. Useita vuosia jatkunut

alhaisten korkojen aika on suosinut omistusasumista, mutta korkojen nousun myötä vuokra-

asuntojen kysyntä ja myös vuokrat ovat taas kääntyneet nousuun. Pienistä vuokra-asunnoista

kerrotaan tänä syksynä olevan kova pula pääkaupunkiseudulla. Niin ikään opiskelija-asuntojen

kysyntä on selvästi kasvanut syksyllä 2007 vuoden 2006 syksyyn verrattuna. (Nieminen 2007,

Sjöholm 2007.) Toisaalta tarkasteltaessa vapaiden markkinoiden vuokria hieman pidemmällä

aikavälillä huomataan, että esimerkiksi yksiöiden vuokrat uusissa vuokrasuhteissa ovat nous-

seet noin 23 prosenttia vuosien 1998 ja 2006 välillä (www.ymparisto.fi). Ei ole ihme, että va-

paiden markkinoiden vuokra-asunto alkaa olla yksinkertaisesti liian kallis monelle opiskelijalle,

kun samalla aikavälillä esimerkiksi opintotuen vapaan tulon rajaa ei ole nostettu lainkaan.

Ikä selitti merkitsevästi sitä, minkälaisessa asunnossa vastaaja asui. Vanhempien luona asu-

Kuvio �. Opiskelijoiden asumismuoto.

33

neet opiskelijat olivat ennustettavasti nuorimpia, keskimäärin 21-vuotiaita9. Opiskelijasolussa

asui keskimäärin 22-vuotiaita ja opiskelijayksiössä 23-vuotiaita. Perheopiskelija-asunnossa, va-

paiden markkinoiden vuokra-asunnossa, kimppakämpässä ja vanhempien tai suvun omistamas-

sa asunnossa asui keskimäärin 24-vuotiaita. Omassa asunnossa asuneet olivat selvästi muita

vanhempia, 29-vuotiaita.

Asuminen on useimmille opiskelijoille tärkein menoerä. Kaikki haluaisivat asua edullisesti,

mutta asunnon hinta ei ole ainoa peruste asunnon valinnalle. Itse asiassa vain viisi prosenttia

kyselyn vastaajista ilmoitti haluavansa asua niin edullisesti kuin mahdollista. Vastaajista 65 pro-

senttia katsoi, että väittämä ’haluan asua niin edullisesti kuin mahdollista, esimerkiksi asunnon

sijainnilla ja asumismuodolla ei ole minulle juurikaan merkitystä’ kuvasi heidän tilannettaan

9 Kaikki iät ovat mediaaneja.

Sopii huonosti

Sopii osittain

Sopii hyvin

Kuvio �. Suhtautuminen väittämään ”haluan asua niin edullisesti kuin mahdollista…” asumismuodon mukaan.

Sopii huonosti

Sopii osittain

Sopii hyvin

Kuvio �. Suhtautuminen väittämään ”tingin muista menoista… voidakseni asua sijainniltaan sopivassa asun-

nossa” asumismuodon mukaan.

3�

huonosti. Miehet asettivat asunnon edullisuuden sen muiden ominaisuuksien edelle hieman use-

ammin kuin naiset.

Asunnon sijainnin vuoksi oli valmis tekemään uhrauksia 27 prosenttia vastaajista. Hieman

pienempi osuus (25 %) ei ollut valmis tinkimään lainkaan muista menoistaan tai tekemään

enemmän töitä, jotta voisi asua sijainniltaan sopivassa asunnossa. Asunnon sijainnin tärkeys

on ymmärrettävää pääkaupunkiseudulla. Asunnon sijainnilla on merkitystä ainakin silloin, jos

pääasiallinen opiskelupaikka sijaitsee muualla kuin Helsingin keskustassa, sillä pääkaupunki-

seudulla liikenneyhteydet esikaupunkialueilta ovat hyvät ainoastaan Helsingin keskustaan. Vielä

useampi vastaaja oli kuitenkin valmis uhrauksiin voidakseen asua haluamallaan tavalla. Kol-

masosa vastaajista – naiset useammin kuin miehet – kertoi olevansa valmis tinkimään muis-

ta menoistaan tai tekemään enemmän töitä voidakseen asua haluamallaan tavalla (esimerkiksi

yksiössä). 26 prosenttia vastaajista sitä vastoin katsoi, ettei halunnut tehdä vastaavia uhrauk-

sia asumismuodon takia. Suurin osa vastaajista oli siis valmis satsaamaan asumiseensa ainakin

jossain määrin. On lisäksi luultavaa, että osalle niistä, jotka eivät ole valmiita kompromisseihin

muun elämänsä suhteen asumisensa hyväksi, mieluinen asunto on järjestynyt ilman uhrauksia.

Näin voisi ajatella olevan laita vaikkapa niiden kohdalla, jotka asuvat vanhempien omistamassa

asunnossa mieleisellä paikalla ilmaiseksi.

Tässä kyselyssä asumiskuluja kysyttiin hieman eri tavalla kuin aikaisempina vuosina, joten

asumiskuluja verrataan aikaisempien vuosien tietoihin vain viitteellisesti. Vastaajia pyydettiin

ilmoittamaan ensinnäkin kuukausittaisen vuokransa tai yhtiövastikkeensa määrä, toiseksi mah-

dollisen asuntolainan koron määrä kuukaudessa, kolmanneksi sähkön ja/tai kaasun hinta kuu-

kaudessa ja neljänneksi veden hinta kuukaudessa. Jonkun toisen kanssa asuvia pyydettiin kerto-

maan oma osuutensa asumiskuluista. Kaikkien niiden vastaajien, jotka maksoivat asumisestaan

jotain, yhteenlaskettujen asumiskulujen mediaani oli 300 euroa ja keskiarvo 330 euroa. Kaksi

vuotta sitten asumiskulujen mediaani oli myös 300 euroa keskiarvon ollessa 322 euroa. Asumi-

sestaan maksoi 90 prosenttia vastaajista. Ylivoimaisesti suurin osa niistä, jotka asuivat ilmeisesti

Sopii huonosti

Sopii osittain

Sopii hyvin

Kuvio 10. Suhtautuminen väittämään ”tingin muista menoista… voidakseni asua haluamallani tavalla” asumis-

muodon mukaan.

3�

ilmaiseksi, asui vanhempiensa tai sukulaistensa luona.

Yhteiskunnan tukea asumiseensa sai nyt hieman useampi vastaaja kuin kaksi vuotta sitten.

Tämän kyselyn vastaajista 63 prosenttia oli saanut joko opintotuen asumislisää tai yleistä asu-

mistukea, kun kaksi vuotta sitten tukea oli saanut 59 prosenttia vastaajista. Tuen mediaani oli

ennustettavasti 201,60 euroa, mikä on opintotuen asumislisän maksimimäärä. Noin kolmannes

(34 %) vastaajista sai tukea alle 200 euroa ja kolme prosenttia yli 202 euroa. Noin 70 prosenttia

yksin vuokralla asuneista vastaajista maksoi niin korkeaa vuokraa, että opintotuen asumislisän

vuokrakaton korotus on todennäköisesti hyödyttänyt heitä. Eri tavalla asuneiden asumiskulujen

mediaanit on esitetty taulukossa 18. Asumismuoto selitti myös tilastollisesti merkitsevästi sitä,

oliko vastaaja tehnyt palkkatyötä.

Useimmilla opiskelijoilla yhteen matkaan asuin-, opiskelu- tai työpaikkojen välillä näyttäisi

N Mediaani

Vuokralla solussa 92 245

Vuokralla opiskelijayksiössä 48 300

Vuokralla perheopiskelija-asunnossa 119 274

Vuokralla vapailla markkinoilla 173 412

Kimppakämpässä 48 333

Vanhempien luona 2 183

Kaupungin vuokra-asunnossa 36 322

Omassa asunnossa 78 369

Vanhempien tai sukulaisten

omistamassa asunnossa

83 170

Kaikki 702 300

taulukko 1�. eri tavalla asuvien asumiskulujen mediaani (euroa).

Mediaanipalkkatulo, euroa Osuus, jolla palkkatuloja maaliskuussa (%)

Vuokralla solussa 300 42

Vuokralla opiskelijayksiössä 400 69

Vuokralla perheopiskelija-asunnossa 500 54

Vuokralla vapailla markkinoilla 500 67

Kimppakämpässä 500 60

Vanhempien luona 320 37

Kaupungin vuokra-asunnossa 400 68

Omassa asunnossa 1000 71

Vanhempien tai sukulaisten omistamassa

asunnossa

500 63

Kaikki 500 59

taulukko 1�. eri tavalla asuvien mediaanipalkkatulot (euroa) sekä niiden osuus, joilla oli palkka-

tuloja maaliskuussa 200�.

3�

kuluvan pääkaupunkiseudulla varsin kohtuullinen vajaa puolituntinen. Asunnolta opiskelupai-

kalle kuluva mediaaniaika kaikilla vastaajilla oli 25 minuuttia, asunnolta työpaikalle 30 minuut-

tia (60 prosenttia vastaajista) ja opiskelupaikalta työpaikalle 25 minuuttia (52 prosenttia vastaa-

jista). Jos työssäkäyvä opiskelija siis käy sekä opiskelu- että työpaikallaan kerran saman päivän

aikana, häneltä kuluu matkoihin keskimäärin tunti kaksikymmentä minuuttia, esimerkiksi niin,

että hän matkustaa ensin kotoa opiskelupaikalle, opiskelupaikalta työpaikalle ja viimein työpai-

kalta kotiin. Kaikilla vastaajilla matkoihin yhteensä kuluvan ajan mediaani on 50 minuuttia.

Kaikkiaan 74 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen asumiseensa10. Kaikkein

tyytyväisimpiä olivat omassa asunnossaan asuneet, joista tyytyväisiä oli peräti 93 prosenttia.

Asumiseensa tyytymättömät löytyvät todennäköisimmin vanhempiensa luona asumasta tai solu-

asunnosta. Kuitenkin kaikissa asumismuodoissa asumiseensa tyytyväisten osuus oli suurempi

kuin tyytymättömien.

Seuraavassa tarkastellaan lähemmin eri asumismuotojen erityispiirteitä.

Vastaajista melko tarkkaan kolmasosa asui opiskelija-asunnossa. Mielenkiintoista on, että

opiskelijasoluasumisen suosion aallonpohja saattaisi ainakin tältä erää olla ohi. Tämän tutki-

muksen vastaajista 12 prosenttia asui soluasunnossa, kun kaksi ja neljä vuotta sitten vastaava

osuus oli kymmenen prosenttia (Karjalainen 2003, 39; Viuhko 2005, 31). Kuusi vuotta sitten

15 prosenttia vastaajista asui soluasunnossa (Härkönen 2001, 32). Soluasumisen lievä suosion

nousu saattaa olla myös heijastusta vapaiden markkinoiden vuokra-asumisen suosion selväs-

tä laskusta. Solussa asuvat priorisoivat kaikista vastaajista useimmiten asumisen edullisuutta.

Heistäkin kuitenkin vain 13 prosenttia katsoi, että väite ”haluan asua niin edullisesti kuin mah-

10 Keskimäärin suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä asumiseensa. Kuusiportaisella asteikolla asumiseensa tyytyväisiä (kaksi parasta arvosanaa) on suomalaisista vajaa kaksi kolmannesta, kun taas asumiseensa tyytymättömiä (kaksi heikointa arvosanaa) on kolme prosenttia). (Penttilä 2004, 28.)

Kyllä Ei

Vuokralla solussa 58 42

Vuokralla opiskelijayksiössä 75 25

Vuokralla perheopiskelija-asunnossa 75 25

Vuokralla vapailla markkinoilla 74 26

Kimppakämpässä 60 40

Vanhempien luona 54 46

Kaupungin vuokra-asunnossa 70 30

Omassa asunnossa 93 7

Vanhempien tai sukulaisten omistamas-

sa asunnossa

86 14

Asumisoikeusasunnossa 90 10

Osaomistusasunnossa 80 20

Kaikki 74 26

taulukko 20. tyytyväisyys asumiseen asumismuodon mukaan (%).

3�

dollista, esimerkiksi asunnon sijainnilla ja asumismuodolla ei ole minulle juurikaan merkitystä”

sopi hyvin kuvaamaan heidän tilannettaan. Opiskelijasoluissa asuneilla vuokra jäi useimmiten

alle 252 euron, mediaanivuokra oli 245 euroa. Kuitenkin 35 prosentilla vuokra ylitti 252 euroa

korkeimman opiskelijasoluvuokran ollessa 370 euroa ja matalimman 150 euroa. Soluasujista

42 prosenttia oli tyytymättömiä asumiseensa.Ylivoimaisesti tärkein tyytymättömyyden syy oli

asumismuoto, jonka mainitsi 62 prosenttia asumiseensa tyytymättömistä soluasujista. Toiseksi

tärkein tyytymättömyyden syy oli asunnon sijainti, jonka mainitsi 17 prosenttia. Kuitenkin so-

lussa asuneilta kului keskimäärin vain 20 minuuttia asunnoltaan opiskelupaikalleen. Opiskelija-

solussa asuneet olivat mediaani-iältään varsin nuoria, 22-vuotiaita. Heillä oli myös käytössään

kaikista vastaajista vähiten neliöitä, keskimäärin 22.

Vastaajista kuusi prosenttia asui opiskelijayksiössä ja 15 prosenttia perheopiskelija-asunnossa.

Opiskelijayksiössä yksin asuneista 74 prosentilla vuokra oli enemmän kuin 252 euroa vuokrien

vaihdellessa 180 ja 481 euron välillä. Mediaanivuokra oli 300 euroa. Sekä opiskelijayksiössä

että perheopiskelija-asunnossa asuneet olivat varsin tyytyväisiä asumiseensa. Opiskelijayksiössä

asuvista, asumiseensa tyytymättömistä 58 prosentilla tyytymättömyyden syy oli asunnon pie-

nuus tai muu epäsopivuus. Opiskelijayksiöt olivatkin varsin pieniä, sillä niiden mediaanineliö-

määrä oli vain 27 neliötä. Perheopiskelija-asunnossa tyytymättömyyden syyt jakautuivat melko

tasaisesti. Eniten mainintoja sai epämieluinen sijainti, jonka mainitsi 28 prosenttia tyytymättö-

mistä. Matkaan perheopiskelija-asunnosta opiskelupaikalle kuluikin keskimäärin 30 minuuttia,

mikä on kaikkien vastaajien keskiarvoa pidempi aika.

Vapailta markkinoilta vuokratussa asunnossa asui nyt siis vajaa neljännes vastaajista. Va-

paiden markkinoiden vuokra-asujat maksoivat asumisestaan kaikista vastaajista eniten: heidän

asumiskulujensa mediaani oli 412 euroa. Lähes kaikki (97 %) yksin vapaiden markkinoiden

vuokra-asunnossa asuneet maksoivat asumislisän vuokrakattoa (252 euroa) korkeampaa vuok-

raa. Yksin asuvien vapaiden markkinoiden vuokrat vaihtelivat 214 eurosta 695 euroon. Ilmei-

sesti korkeat asumiskulut heijastuvat siihen, että yksin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnos-

sa asuvista peräti 16 prosenttia koki toimeentulonsa huonoksi ja 21 prosenttia melko huonoksi,

kun kaikilla vastaajilla vastaavat prosenttiosuudet olivat 8 ja 18 prosenttia.

Kaikista vastaajista vapaiden markkinoiden vuokra-asujat tinkivät useimmin muista menois-

taan tai tekivät enemmän töitä voidakseen asua haluamallaan tavalla tai sijainniltaan mieluisassa

asunnossa. Vapaiden markkinoiden vuokra-asujat olivat kuitenkin varsin tyytyväisiä asumiseen-

sa. Tyytymättömillä tärkein tyytymättömyyden syy oli ymmärrettävästi asunnon kalleus, jonka

mainitsi 38 prosenttia asumiseensa tyytymättömistä vuokra-asujista. Lähes yhtä monta kertaa

mainittiin asunnon pienuus tai muu epäsopivuus. Tämän syyn mainitsi 36 prosenttia asumiseen-

sa tyytymättömistä. Vapailta markkinoilta vuokratun asunnon mediaanineliömäärä oli 35.

Omistusasunnossa asuminen näyttää yleistyneen jonkin verran. Joko yksin tai puolison kans-

sa yhdessä omistetussa tai jonkun lähipiiriin kuuluvan omistamassa11 asunnossa asuvien osuus

on noussut neljä prosenttiyksikköä neljän vuoden takaisesta ja on nyt 24 prosenttia.

Itse tai yhdessä puolison kanssa omistamassaan asunnossa asui nyt hieman suurempi osuus

11 Omien tai puolison vanhempien tai sukulaisten tai puolison yksin omistamassa.

3�

vastaajista kuin aikaisemmin, 11 prosenttia. Kaksi vuotta sitten oman asunnon oli ostanut noin

kymmenen prosenttia ja neljä vuotta sitten kuusi prosenttia vastaajista (Karjalainen 2003, 41;

Viuhko 2005, 31). Itse omistamassaan asunnossa asuvien keski-ikä oli sama kuin neljä vuotta

sitten, 29 vuotta. Sen sijaan heidän keskimääräiset palkkatulonsa olivat hieman alhaisemmat

kuin neljä vuotta sitten; nyt 1101 euroa (mediaani 1000 euroa), kun ne neljä vuotta sitten oli-

vat 1362 euroa12. Olisivatko matalat korot ja pankkien aggressiivinen asuntolainamarkkinointi

saaneet aikaan sen, että asunto ostetaan, vaikka vakiintuneita palkkatuloja ei vielä olisikaan?

Vuonna 2003 asunnon omistaneiden vastaajien määrä oli niin pieni, että varmoja johtopäätöksiä

opiskelijoiden asunnonostokynnyksen madaltumisesta ei voi kuitenkaan tehdä. Mielenkiintoi-

nen tieto on, että ainoastaan 72 prosenttia omassa tai yhdessä puolison kanssa omistetussa asun-

nossa asuneista oli maksanut asuntolainan korkoa maaliskuussa 2007. Ilmeisesti 28 prosenttia

omistusasunnossa asuneista on jo maksanut asuntonsa kokonaan tai asunnosta ei ole koskaan

tarvinnutkaan itse maksaa eli asunto on saatu perintönä tai lahjana. On tietysti myös mahdol-

lista, että puoliso huolehtii yksinään asuntolainan korkomenoista tai että korkoa maksetaan

yhdessä asuntolainan lyhennyksen kanssa esimerkiksi puolivuosittain eikä vastaaja ole osannut

tai halunnut arvioida kuukausittaisen koron määrää. Omassa asunnossa asuneet olivat hyvin

tyytyväisiä asumiseensa. Harvoilla tyytymättömillä yleisin tyytymättömyyden syy oli asunnon

pienuus tai muu epäsopivuus, minkä mainitsi 67 asumiseensa tyytymättömistä omistusasujista.

Vanhempien tai sukulaisten omistamassa asunnossa asuvia oli nyt 13 prosenttia vastaajis-

ta. Tämä on pari prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Ilmeisesti aiempaa use-

amman opiskelijan vanhemmalla on varaa ostaa lapselleen opiskeluaikainen asunto. On myös

mahdollista, että asuntoperinnöt ovat alkaneet yleistyä, niin että entistä useampi opiskelija tai

hänen vanhempansa kuuluu perikuntaan, joka omistaa asunnon. Vanhempien tai sukulaisten

asunnossa asuneista 81 prosenttia maksoi asumisestaan jonkin summan kuukausittan - mah-

dollisesti siis vain yhtiövastikkeen ja sähkölaskun, sillä heidän asumiskulujensa mediaanisumma

oli vain 170 euroa. On mielenkiintoista, että vanhemman tai sukulaisen omistamassa asunnossa

asuneet katsoivat olevansa suurin piirtein yhtä paljon riippuvaisia vanhempiensa tai sukulais-

tensa antamasta taloudellisesta tuesta kuin muutkin vastaajat. Niiden, jotka katsoivat olevansa

täysin riippuvaisia sukulaisten antamasta taloudellisesta tuesta, osuus oli jopa pienempi kuin

keskimäärin kaikkien vastaajien. Vanhempien tai sukulaisten omistamassa asunnossa asuneet

kertoivat saavansa suvultaan säännöllistä taloudellista tukea mediaaniltaan 150 euroa kuussa

– saman verran kuin esimerkiksi vapaiden markkinoiden vuokra-asunnossa asuneet. Ilmeisesti

useimmat vastaajat eivät miellä markkinavuokraa halvemmalla asumista taloudellisena tukena.

Eräs vastaaja kertoi avovastauksessaan tuntevansa itsensä liian riippuvaiseksi vanhemmistaan,

koska asui heidän omistamassaan asunnossa, mutta toisaalla katsoi silti olevansa vanhemmis-

taan taloudellisesti täysin riippumaton, vaikka ei maksanut asumisestaan senttiäkään kuukau-

dessa.

Jos katsotaan vain yksin asuvia vastaajia, vanhempien tai muun suvun omistamassa asunnos-

12 Niistä, joilla oli ollut palkkatuloja maaliskuussa 2007. Oletuksena on, että myös vuoden 2003 keski-arvo koskee vain niitä, joilla oli ollut palkkatuloja

3�

sa asuneille toimeentulo oli kaikista vastaajista helpointa, sillä peräti 43 prosenttia heistä koki

taloudellisen tilanteensa hyväksi13. He olivat myös hyvin tyytyväisiä asumiseensa. Tyytymättö-

mistä 40 prosenttia asui liian pienessä tai muuten epäsopivassa asunnossa.

Vanhempien luona asui tänäkin vuonna kuusi prosenttia vastaajista. Useimmat heistä asuivat

ilmaiseksi: vanhempien luona asuneista ainoastaan kaksi henkilöä maksoi vuokraa.

Vanhempien luona asuneista lähes puolet oli tyytymättömiä asumiseensa ja 91 prosenttia

näistä nimesi tyytymättömyytensä syyksi asumismuodon epätyydyttävyyden. Loput yhdeksän

prosenttia valitti huonoja liikenneyhteyksiä. Vanhempien luona asuneilla kuluikin kaikista vas-

taajista pisin aika matkaan kotoa opiskelupaikalle: matkaan kuluneen ajan mediaani oli 40

minuuttia. Vanhempien luona asuneilla oli kaikista vastaajista eniten neliöitä käytössään, 110

neliötä. Vanhemman tai sukulaisen asunnon suuruus saattaa ylipäänsä olla edellytyksenä sille,

että täysi-ikäiselle opiskelijalle pystytään tarjoamaan koti.

Kimppakämpässä, kaupungin vuokra-asunnossa tai esimerkiksi yleishyödyllisen rakennutta-

jan omistamassa vuokra-asunnossa, asumisoikeusasunnossa ja esimerkiksi työsuhdeasunnossa

asui nyt yhteensä 15 prosenttia vastaajista, kun kaksi ja neljä vuotta sitten vastaava osuus oli

10 prosenttia. Näistä kimppakämpässä asui vajaa puolet, kuusi prosenttia kaikista vastaajis-

ta. Kimppakämpässä asuneet olivat varsin tyytymättömiä asumiseensa kaikkiin vastaajiin suh-

teutettuna, ja lähes puolella tyytymättömistä (47 %) tyytymättömyyden syy oli asumismuodon

epätyydyttävyys.

� Kokemus toimeentulosta ja toimeentulon ongelmat

Taloudellisen tilanteensa koki hyväksi nyt kaksi prosenttiyksikköä suurempi osuus vastaajista

kuin kaksi vuotta sitten. Kuitenkaan taloudellisen tilanteensa huonoksi kokevien määrä ei ole

vastaavasti vähentynyt. Taloudellista tilannettaan piti hyvänä 18 prosenttia tämän kyselyn vas-

taajista, melko hyvänä 23 prosenttia, kohtalaisena 34 prosenttia, melko huonona 18 prosenttia

13 Kaikista vastaajista 18 prosenttia ja yksin asuneista 19 prosenttia piti taloudellista tilannettaan hyvä-nä.

Arvio tämänhetkisestä taloudel-

lisesta tilanteesta

Hyvät Melko

hyvät

Melko

heikot

Heikot Ei osaa

sanoa

Hyvä 25 16 12 13 13

Melko hyvä 24 21 25 16 24

Kohtalainen 31 39 31 31 24

Melko huono 15 18 22 28 22

Huono 6 6 10 13 17

taulukko 21. Usko valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen tämänhetkisen koetun taloudellisen tilan-

teen mukaan (%).

�0

ja huonona 8 prosenttia. Kaksi vuotta sitten 9 prosenttia vastaajista koki taloudellisen tilanteen-

sa huonoksi ja 17 prosenttia melko huonoksi (Viuhko 2005, 28).

Ketkä sitten kokivat taloudellisen tilanteensa vaikeaksi ja minkälaisia vaikeuksia heillä oli ol-

lut? Taloudellisen tilanteensa huonoksi kokevia yhdisti tilastollisesti merkitsevästi varsin harva

seikka. Esimerkiksi perhemuoto tai asumismuoto ei kaikkien vastaajien kohdalla selittänyt talo-

udellisen tilanteen vaikeaksi kokemista. Kuitenkin yksin omassa taloudessaan asuvien vastaajien

kohdalla asumismuoto oli tilastollisesti merkitsevä selittäjä taloudellisen tilanteen kokemiselle.

Yksin vuokralla vapailla markkinoilla asuvat kokivat taloudellisen tilanteensa huonoksi selvästi

useammin kuin muut vastaajat; kaikkiaan 16 prosenttia heistä koki tilanteensa huonoksi ja

21 prosenttia melko huonoksi. Työssäkäynti ei sinänsä ollut yhteydessä taloudellisen tilanteen

kokemiseen, mutta taloudellisen tilanteensa hyväksi kokevat arvioivat valmistumisen jälkeiset

työnäkymänsä paremmiksi kuin taloudellisen tilanteensa huonoksi kokevat.

Taloudellisen tilanteensa hyväksi kokevien mediaanitulot maaliskuussa 2007 olivat noin sata

euroa suuremmat kuin taloudellisen tilanteensa huonoksi kokevien tulot. Kuitenkaan tulot ei-

vät yksinään olleet tilastollisesti merkitsevä selittäjä taloudellisen tilanteen kokemiselle. Vuoden

2006 bruttotulot yhdessä säästöjen kanssa selitti merkitsevästi taloudellisen tilanteen kokemista.

Kuitenkin säästöt yksinään osoittautuivat selkeimmäksi taloudelliseksi indikaattoriksi taloudel-

lisen tilanteen kokemiselle. Taloudellisen tilanteensa huonoksi kokeneista peräti 72 prosentilla

ei ollut lainkaan säästöjä, kun sitä vastoin taloudellisen tilanteensa hyväksi kokeneista vain 12

prosenttia joutui tulemaan toimeen ilman säästöjä.

Arvio tämänhetkisestä Arvio valmistumisen jälkeisistä työnsaantimahdollisuuksista

taloudellisesta tilanteesta Hyvät Melko hyvät Melko heikot Heikot Ei osaa sanoa

Hyvä 25 16 12 13 13

Melko hyvä 24 21 25 16 24

Kohtalainen 31 39 31 31 24

Melko huono 15 18 22 28 22

Huono 6 6 10 13 17

taulukko 21. Usko valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen tämänhetkisen koetun taloudellisen

tilanteen mukaan (%).

Osuus vastaajista Mediaanitulot (euroa)

Hyvä 18 839

Melko hyvä 23 830

Kohtalainen 34 830

Melko huono 18 760

Huono 8 740

taulukko 22. Kokemus taloudellisesta tilanteesta (%) sekä kunkin ryhmän mediaanitulot (eu-

roa) maaliskuussa 200�.

�1

Säästöjen tärkeys turvallisuuden tunteen tuojina yllättävien menojen varalta ja taloudellisen

liikkumavaran takaajina tulee hyvin esille muutaman vastaajan avovastauksissa:

”Ei ole juuri yhtään säästöjä, koko ajan epävarmuus riittääkö rahat eikä pysty tekemään/

ostamaan mitään isompaa ainakaan ilman tarkkaa harkintaa ja säästämistä. Pakko tehdä

töitä opintojen

”On hankalaa elää ilman pahan päivän varalle säästettyä rahaa, joka toisi tiettyä turvalli-

suuden tunnetta tulevaisuuden suhteen. Opintotuesta ei säästäminen onnistu, ja yllättäviä

menoja varten täytyy ottaa opintolainaa. Myös Helsingissä eläminen on kallista, ja pari

viimeistä viikkoa ennen opintotuen maksua täytyykin laskea jokainen sentti tarkkaan,

jotta ruoka riittäisi. Jos ei koskaan tekisi mitään muuta kuin kävisi luennoilla ja ruoka-

kaupassa, se 170 euroa mikä vuokranmaksun jälkeen käteen jää riittäisi varmasti, mutta

haluan kuitenkin käydä kotiseudullani mahdollisimman usein vanhempien ja ystävien

luona jotta jaksaisin taas opiskella.” (Nainen, teologinen tiedekunta)

”Rahat eivät riitä elämiseen. Kun yritän säästää, tulee yllättäviä menoja, eikä säästäminen

onnistu. Olen myös huono säästämään rahaa. Elän käytännössä kädestä suuhun.” (Nai-

nen, teologinen

Sairastaminen on tyypillinen tilanne, joka saa opiskelijan budjetin sekaisin. Niillä vastaa-

jilla, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa huonoksi, oli muita vastaajia selvästi useammin

jokin opiskelua haittaava sairaus, vamma tai ominaisuus. Sairastaminen vaikeuttaa rahatilan-

netta ja luottamusta omaan toimeentuloon monella tavalla. Ensinnäkin sairastamisesta aiheu-

tuu itsessään ylimääräisiä kuluja. Toiseksi se hankaloittaa lisätulojen hankkimista työnteolla.

Kolmanneksi pitkäaikainen sairastaminen johdattaa opiskelijan monimutkaiseen sosiaalitukien

viidakkoon. Esimerkiksi sairauspäivärahaa saavan opiskelijan on sairausajalle haettava yleistä

asumistukea opintotuen asumislisän sijaan. Sairauspäivärahaa saava opiskelija ei myöskään voi

suorittaa mitään opintoja, vaikka usein puolitehoinen opiskelu olisi sairausaikana mahdollista.

Sairastamiseen liittyviä ongelmia vastaajat kuvasivat muun muassa seuraavasti:

Säästöjen määrä

Kokemus taloudellisesta

tilanteesta

0 € 1–2 000 € 2 001–5 000 € 5 001–10 000 € Yli 10 000 €

Hyvä 12 14 15 19 40

Melko hyvä 13 21 26 15 25

Kohtalainen 31 31 16 14 8

Melko huono 54 29 11 4 2

Huono 72 18 3 2 5

taulukko 23. Säästöjen määrä ja se, miten kokee oman taloudellisen tilanteensa (%).

�2

”Tilanne on todella huono koska kipeällä selällä ei pysty opiskelun lisäksi tekemään töitä,

eikä myöskään opiskelemaan tai tekemään töitä kokopäiväisesti. Minulle ei jää yhtään

vapaapäiviä koskaan joista liikenisi aikaa työntekoon koska joudun kompensoidakseni

kivun vuoksi väliin jättämiäni luentoja ja opiskelemaan myös viikonloppuna ja näin olen

pysynyt normaaliopiskelun tahdissa viimeiset kuukaudet. Jos selkäni menisi taas vielä

pahempaan kuntoon rahanpuute voisi estää lisäavun haun. Nytkin selän hoitaminen on

todella vaikeaa pienillä rahoilla. Sairaspäiväraha on vielä pienempi kuin opintotuki, enkä

välttämättä saisi sitä. Silloin en myöskään saisi yhtään opiskella tai tehdä töitä mikä on

henkisesti raskasta -vielä pienillä tuloilla ja muutenkin en halua lojua toimettomana. Avo-

puolisoni tuesta menee suurin osa vuokraan.” (Nainen, matemaattis-luonnontieteellinen

tiedekunta)

”En ole saanut opintopisteitä sairauden takia, samasta syystä en ole saanut töitä. Lääkkei-

siin ja muihin hoitomaksuihin uppoaa 150e kuussa.” (Nainen, humanistinen tiedekunta)

”Maaliskuu oli poikkeuksellisen hyvä, sillä minulla oli hieman keikkatöitä. En tervey-

dellisistä syistä voi tehdä useimpia paskaduuneja (kaikki kosteassa tapahtuva ja kaikki,

missä alhaisesta verenpaineesta johtuva huimaus aiheuttaa vaaratilanteita on poissuljet-

tua), joten työtä on vaikea löytää. Olen pudottanut ruokailukustannukseni max 2 euroon

päivässä, sillä muutoin loppukuun ruokailu ei ole taattua. Jollen olisi tottunut jo ennalta

syömään hyvin minimalistisesti, tämä olisi luultavasti todellinen ongelma ja ahdistava

tekijä. Minulla ei ole varaa ostaa kurssikirjoja. Kokemus elintasosta ei kuulu opiskelija-

elämään.” (Nainen, valtiotieteellinen tiedekunta)

”Käyn opiskelun ohella KELA:n korvaamassa kuntoutuksessa. En voi nostaa Kelalta sai-

rauspäivärahaa, koska en saisi opiskella, mutta olen valinnut opintorahan ja valmistumi-

sen sekä keskittymisen kuntoutukseen. Saan toimeentulotukea kuntoutuksen omavastuu-

osuuden maksamiseksi. Elän siis täysin opintorahan varassa, josta jää käteen 40 euroa

vuokran ja laskujen

”En saa asumislisää, koska avomies töissä (perus aspa-palkka reippaasti alle 2000e) enkä

On jokin sairaus, vamma tai opiskelua vaikeuttava ominaisuus

Kokemus toimeentulosta Kyllä Ei

Hyvä 2 99

Melko hyvä 6 94

Kohtalainen 7 93

Melko huono 11 89

Huono 19 81

taulukko 2�. Sairaus, vamma tai opiskelua vaikeuttava ominaisuus ja kokemus taloudellisesta

tilanteesta (%).

�3

ole oikeutettu toimeentulotukeen, koska en ole ottanut lainaa. Muutin Hkiin syyskuus-

sa 06, avomies tammikuussa 07. Sukulaiset jäivät pohjanmaalle. Odotusajan kontrollit

NKL:lla (keväällä useita/kk), hepariini- ja muut lääkitykset, tukisukat, vauvantarvikkeet,

ruoka, odotusajan vaatteet sekä terveellisempi ruokavalio nielevät rutkasti rahaa, vaikka

ollaan tähän asti tarvikkeet saatu ja ostettu käytettyinä kaikki. 10kpl=10pv veritulpan eh-

käisyyn tarkoitettua hepariinia maksaa n. 35e. Talven kuljin 2 vuotta vanhoissa kengissä,

kevään tullessa siirryin 6 vuotta vanhoihin, joista on pohja kulunut olemattomiin. Takit

eivät enää mene kiinni. Ja vihanneksiin ei ole varaa kuin kerran viikossa. Sain työttömänä

tuplasti sen, mitä saan nyt opintorahaa kelalta ja enemmän kuin tulen saamaan minimi-

äitiyspäivärahaa.” (Nainen, humanistinen tiedekunta)

Myös tässä kyselyssä tulivat esille nykyiseen opintotukeen liittyvät ongelmat. Opintotuen

tasosta valittaa moni. Suuren ongelman tuntuu muodostavan myös opintotuen tuloraja. Moni

opiskelija tuntee olevansa kierteessä: Opintotuki ei riitä elämiseen, on siis mentävä töihin. Nyt

tulee ongelmaksi ”työnteon säännöstely”. Töitä olisi pystyttävä tekemään tarpeeksi, muttei lii-

kaa, koska ensinnäkin on pystyttävä myös opiskelemaan ja keräämään tarvittavat opintopisteet

opintotuen jatkumiseksi ja toiseksi pitää vältellä tilannetta, jossa liikaa maksettua opintotukea

joutuu myöhemmin maksamaan takaisin. Opintotuen tulorajaan on luvassa jo vuoden 2008

alusta 30 prosentin korotus. Tämä helpottanee ainakin pieneltä osin monen opintotuen tulora-

jojen kanssa kamppailevan opiskelijan elämää.

”Jos nostan opintotukea, niin tulorajat ovat niin alhaiset, ettei niistä käteen jäävä net-

totulo + opintotuki riitä millään kattamaan elämistä Helsingissä. Yleensäkin tulorajat

ovat vaikeuttaneet siinä mielessä, että tänä vuonnakin jouduin maksamaan 4 opintotuki-

kuukautta takaisin. Miksi ei tulorajoja nostettaisi/poistettaisi ja keskityttäisi mielummin

seuraamaan tiiviimmin opintojen etenemistä ja jos jotkut pystyvät samanaikaisesti sekä

tekemään töitä, että etenemään aikataulussa opinnoissa, niin ei siitä tulisi “rangaista”.”

(Nainen, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta)

”Jatkuva huoli arkisesta toimeentulosta. Olen kierteessä, kun yhtäaikaa täytyy työssä käy-

mällä hankkia leipä ja maksaa edellisiä opintorahoja pois. Lisäksi perintöveroa maksetta-

vana ilman käteisvarojen lisääntymistä.” (Nainen, teologinen tiedekunta)

Kyselylomakkeessa kysyttiin nyt ensimmäisen kerran sitä, minkälaisiin apukeinoihin vastaa-

jat olivat joutuneet turvautumaan saadakseen rahansa riittämään. Useimmiten oli lainattu kave-

rilta rahaa välttämättömyysmenoihin: tähän keinoon oli turvautunut hieman runsas viidennes

ainakin joskus. Yllättävän moni, joka viides, oli tehnyt pimeitä töitä; mutta usein tai melko

usein sentään vain kolme prosenttia vastaajista. Huolestuttavan moni, 15 prosenttia, oli jou-

tunut ainakin joskus jättämään lääkärin määrämän lääkkeen ostamatta sen kalleuden vuoksi,

näistä kaksi prosenttiyksikköä usein. Toisaalta Helsingin yliopiston opiskelijat eivät ainakaan

ole pikavippien suurkuluttajia, sillä vain kymmennen vastaajaa eli prosentti vastaajista oli nos-

��

tanut pikavipin edes joskus. On mielenkiintoista, että jopa vielä harvempi – kaikkiaan vain

viisi vastaajaa – oli edes joskus nostanut HYYn vippilainaa. Eikö tästä lainamahdollisuudesta

tiedetä vai miksi se ei ole saavuttanut suurempaa suosioita? HYYn vippilainassa on 10 prosen-

tin korko14 ja näin ollen sen nostaminen olisi usein edullisempaa kuin kulutus- tai korttiluoton

nostaminen tai laskun perimiskulujen maksaminen.

Ne vastaajat, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa vaikeaksi, olivat joutuneet turvautumaan

erilaisiin apukeinoihin muita vastaajia selvästi useammin. Ainoastaan ylioppilaskunnan vippi-

lainan tai pikavipin nostaminen sekä pimeiden töiden tekeminen ja panttilainaamossa asioimi-

nen olivat apukeinoja, joihin turvautuminen ei korreloinut taloudellisen tilanteen kokemisen

kanssa.

� yhteenveto ja pohdintaa

Selvityksessä tarkasteltiin Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden taloudellista tilan-

netta ja asumista keväällä 2007. Selvityksessä oltiin kiinnostuneita muun muassa opiskelijoi-

den opintotuen käytöstä, ansiotyössä käymisestä, vanhemmilta saadusta taloudellisesta tuesta

ja toimeentulon ongelmista. Erityisesti tässä selvityksessä oltiin kiinnostuneita opiskelijoiden

asumisesta. Selvityksen tuloksia verrattiin joiltakin osin kahden vuoden takaisen ja myös sitä

vanhempien vastaavien selvitysten tuloksiin.

Opiskelijoiden bruttovuositulojen mediaani vuonna 2006 oli 9000 euroa. Bruttovuositulot

näyttävät nousseen kahdessa vuodessa kuusi prosenttia. Käytettävissä olevien tulojen mediaani

sisältäen muun muassa perheenjäsenten ja sukulaisten rahallisen tuen oli maaliskuussa 2007

noin 800 euroa.

14 Lainaa myönnetään 250, 350, 450 ja 850 euron erissä. Laina-aika on kolme kuukautta, paitsi 850 euron vippilainassa puoli vuotta. Toimitusmaksu on 10 euroa lainan koosta riippumatta. Vipin saami-seen tarvitaan kahden henkilön omavelkainen takaus. Takaajiksi kelpaavat ylioppilaskunnan läsnäole-viksi ilmoittautuneet jäsenet sekä lähisukulaiset. (www.hyy.helsinki.fi.)

En ole

Kerran tai pari

Usein tai melko usein

Kuvio 11. turvautuminen erilaisiin apukeinoihin (%).

��

Opintotuki on tärkein tulonlähde suurimmalle osalle opiskelijoista; kyselyhetkellä kolme

neljäsosaa vastaajista nosti opintotukea. Suurin osa opintotukea saavista opiskelijoista nostaa

kuitenkin vain opintorahaa ja asumislisää ja välttää opintolainaa. Opintolainaa oli selvitykseen

vastanneista hieman vajaalla kolmanneksella. Valtiovallan toivomuksena on, että opiskelijat ra-

hoittaisivat opintojaan useammin lainalla. Toivomuksen takana on uskomus, että opiskelijoiden

työssäkäynti vähenisi ja valmistumisajat lyhenisivät, jos opiskelijat nostaisivat innokkaammin

opintolainaa. Lainanottoa kannustamaan on kehitetty uusi, valmistumisen jälkeen verosta teh-

tävä opintolainavähennys, joka koskee syksyllä 2005 ja sen jälkeen korkeakouluopintonsa aloit-

taneita. Ainakaan toistaiseksi opintolainavähennys ei näyttäisi lisänneen opintolainan suosiota:

Selvityksessä verrattiin kahden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden lainanottoa lokakuussa 2003

suurin piirtein yhtä pitkään opiskelleiden lainanottoon ja havaittiin, ettei opintolainan suosio

ole ainakaan noussut, vaan pikemminkin laskenut.

Tärkein syy, miksi opintolainaa oli nostettu, oli lainan välttämättömyys toimeentulolle. Lähes

puolet lainaa nostaneista nimesi sen ensisijaiseksi syyksi nostaa lainaa. Opintolainaa nostanei-

den tulot eivät olleet kuitenkaan pienemmät kuin niiden, joilla ei ollut opintolainaa, vaan joiltain

osin jopa päinvastoin. Palkkatuloja opintolainaa nostaneilla oli keskimäärin yhtä paljon kuin

muillakin vastaajilla. Sen sijaan heillä oli keskimäärin selvästi vähemmän säästöjä. Opintolainan

tarvetta selittävätkin ilmeisesti suuremmat menot: opintolainaa nostaneilla oli muita vastaajia

suuremmat asumiskulut, ja opintolainaa nostaneet kärsivät muita vastaajia useammin jostakin

opiskelua haittaavasta sairaudesta tai vammasta. Opintolainaa ei pääsääntöisesti nostetakaan

palkkatulojen sijaan vaan niiden lisäksi, kun rahat eivät työssäkäynnistäkään huolimatta riitä

elämiseen.

Palkkatulot täydentävät useimpien opiskelijoiden toimeentuloa. Ainoastaan seitsemän pro-

senttia kyselyn vastaajista ei ollut tehnyt sen enempää kuluneen lukuvuoden kuin siihen sisäl-

tyneiden lomienkaan aikana palkkatyötä. Neljä viidesosaa vastaajista oli työskennellyt luku-

kausien aikana. Useimmiten lukukausien aikana työskentely on osa-aikaista. Työssäkäyneiden

opiskelijoiden mediaanipalkkatulo maaliskuussa 2007 oli 500 euroa, joka on lähes täsmälleen

se summa, minkä opiskelija saa tienata opintotuen vähentymättä. On ilmeistä, että monilla

opiskelijoilla on vaikeuksia pitää palkkatulojaan opintotuen tulorajojen sallimissa rajoissa.

Opintotuen vapaan tulon rajaa ei ole nostettu vuoden 1998 jälkeen, mutta vuoden 2008 alusta

alkaen siihen on luvassa 30 prosentin korotus. Voisi ajatella, että uudistus parantaa keskiverto-

opiskelijan toimeentuloa ja myös hieman helpottaa tulorajojen kanssa kamppailusta aiheutuvaa

stressiä. Toisaalta sen voisi ajatella yhdessä opintorahan korotuksen kanssa edelleen vähentävän

opintolainan suosiota.

Työssäkäynti on vanhempien tukea tärkeämpi opintotuen täydentäjä. Vanhempien tai su-

kulaisten opiskelijoille maksaman tuen määrä on pysynyt kahdessa vuodessa suurin piirtein

samana, mutta opiskelijoiden kokema riippuvuus vanhempien tuesta on hieman vähentynyt. On

kuitenkin huomattava, että monet sellaiset vastaajat, jotka asuivat vanhemman tai sukulaisen

omistamassa asunnossa ilmaiseksi tai markkinavuokraa edullisemmin, eivät mieltäneet edullista

asumistaan vanhemmalta tai sukulaiselta saatavaksi taloudelliseksi tueksi. Sellaisten vastaajien

��

määrä, jotka asuivat vanhemman tai sukulaisen omistamassa asunnossa, oli noussut kahdessa

vuodessa.

Kyselyssä oli tänä vuonna erityishuomion kohteena opiskelijoiden asuminen. Asumismuo-

don ja asumiskulujen lisäksi tiedusteltiin muun muassa asumistyytyväisyyttä sekä asunnon ja

opiskelu- ja työpaikan välisiin matkoihin kuluvaa aikaa. Kolmasosa vastaajista asui opiskelija-

asunnossa, vapaiden markkinoiden vuokra-asunnossa ja omistusasunnossa asui kummassakin

vajaa neljännes. Loput vastaajista asuivat vanhempien luona, kimppa-asunnossa tai esimerkiksi

kaupungin vuokra-asunnossa.

Opiskelijoiden yleisin asumismuoto on pitkään ollut vapaiden markkinoiden vuokra-asun-

to, mutta sen suosio on pudonnut lähes kymmenen prosenttiyksikköä neljässä vuodessa, 23

prosenttiin. Sitä vastoin omistusasumisen suosio on noussut ja omistusasunnossa asui nyt lähes

neljännes vastaajista. Joko omien tai puolison sukulaisten omistamassa asunnossa asui 13 pro-

senttia vastaajista, kun kaksi vuotta sitten vastaava osuus oli 11 prosenttia. Oman asunnon joko

yksin tai puolison kanssa oli ostanut myös hieman useampi vastaaja kuin aiemmin. Vapaiden

markkinoiden vuokra-asumisen suosion hiipuminen ja toisaalta omistusasumisen suosion kasvu

voivat olla osa samaa asuntomarkkinailmiötä. Useita vuosia jatkunut alhaisten korkojen aika

on suosinut omistusasumista, mutta korkojen nousun myötä vuokra-asuntojen kysyntä ja myös

vuokrat ovat taas kääntyneet nousuun.

Tämän kyselyn perusteella kolme neljäsosaa opiskelijoista on tyytyväisiä asumiseensa. Asu-

miseen tyytymättömyys johtui useimmiten epämieluisasta asumismuodosta, pienestä tai muuten

epäsopivasta asunnosta, asunnon kalleudesta tai huonosta sijainnista. On mielenkiintoista, että

myös opiskelijasoluissa asuneista yli puolet oli tyytyväisiä asumiseensa. Toisin kuin julkisesta

keskustelusta voisi usein päätellä, on siis myös sellaisia opiskelijoita, jotka asuvat opiskeluaika-

naan mielellään opiskelijasolussa.

Asuminen on useimmille opiskelijoille tärkein menoerä, ja yksin asuvien kohdalla asumis-

muoto olikin tilastollisesti merkitsevä selittäjä sille, miten vastaaja koki taloudellisen tilanteensa.

Yksin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnossa asuvat kokivat toimeentulonsa selvästi muita

useammin huonoksi. Näiden opiskelijoiden taloudellinen ahdinko on helposti ymmärrettävissä,

kun katsoo vapaiden markkinoiden vuokrien kehitystä. Yksiöiden vuokrat uusissa vuokrasuh-

teissa pääkaupunkiseudulla ovat nousseet vuosien 1998 ja 2006 välillä yli 23 prosenttia. Samana

ajanjaksona esimerkiksi opintotuen vapaan tulon raja on pysynyt koko ajan samansuuruisena.

Vaikka vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoissa asuvat olivatkin muita vastaajia useammin

valmiita taloudellisiin uhrauksiin, esimerkiksi tinkimään muista menoistaan, asumisensa takia,

vapaiden markkinoiden isot vuokrat tuntuvat kohtuuttomalta rasitteelta opiskelijalle.

Vapaiden markkinoiden vuokra-asunnossa yksin asuvat on houkuttelevaa rinnastaa vanhem-

pien tai sukulaisten omistamassa asunnossa yksin asuviin, jotka puolestaan kokivat toimeentu-

lonsa muita vastaajia selvästi useammin hyväksi. Kummankin ryhmän vastaajat olivat mediaa-

ni-iältään samanikäisiä, 24-vuotiaita. On ilmeistä, että monet hieman vanhemmat opiskelijat

eivät enää halua asua soluasunnossa. Jos ei satu kuulumaan siihen onnekkaaseen ryhmään, jolle

asunto järjestyy vanhemman tai sukulaisen kautta, eikä onnistu saamaan opiskelijayksiötä, on

��

pakko yrittää vuokrata asunto vapailta markkinoilta. Vaikka opiskelijayksiöissäkin on usein

varsin korkea vuokra, se on kuitenkin keskimäärin matalampi kuin vapaiden markkinoiden

vuokrat. Opiskelijayksiöiden lisärakentamisella helpotettaisiinkin monen opiskelijan taloudel-

lista ahdinkoa ainakin jonkin verran.

Taloudellista tilannettaan piti hyvänä nyt kaksi prosenttiyksikköä suurempi osuus vastaajista

kuin kaksi vuotta sitten. On mahdollista, että vanhempien tai sukulaisten asunnossa asumisen

lievä yleistyminen heijastuu siihen, että toimeentulonsa hyväksi kokevien osuus on hieman nous-

sut.

Jos taloudellisen tilanteensa hyväksi kokeneiden osuus näyttää vähän kasvaneen, niin toisaal-

ta taloudellisen tilanteensa huonoksi kokevien osuus tuntuu pysyvän samana vuodesta toiseen.

Taloudellisen tilanteen huonoksi kokemiselle löytyy varsin vähän yhteisiä selittäjiä; esimerkiksi

tulojen suuruus ei selitä tilastollisesti merkitsevästi taloudellisen tilanteen kokemista. Sitä vas-

toin se, oliko vastaajalla säästöjä, oli tilastollisesti merkitsevä selittäjä. Taloudellisen tilanteen-

sa huonoksi kokeneista 72 prosentilla ei ollut lainkaan säästöjä, kun taloudellisen tilanteensa

hyväksi kokeneista vain 12 prosenttia joutui tulemaan toimeen ilman säästöjä. Säästöt tuovat

turvaa yllättävien menojen varalta ja antavat hieman taloudellista liikkumavaraa; on helppo

ymmärtää, miksi niiden olemassaolo tai puuttuminen vaikutti niin voimakkaasti siihen, miten

vastaaja koki oman taloudellisen tilanteensa.

On merkittävää, että niillä vastaajilla, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa huonoksi, oli

muita vastaajia selvästi useammin jokin opiskelua haittaava sairaus, vamma tai ominaisuus (esi-

merkiksi lukihäiriö). Sairaus vaikeuttaa opiskelijan toimeentuloa monella tavalla. Ensinnäkin

sairastamisesta aiheutuu itsessään ylimääräisiä kuluja. Toiseksi se hankaloittaa lisätulojen hank-

kimista työnteolla. Kolmanneksi pitkäaikainen sairastaminen johdattaa opiskelijan monimut-

kaiseen sosiaalitukien viidakkoon. Esimerkiksi sairauspäivärahakauden aikana ei saa opiskella

lainkaan, vaikka moni sairastava opiskelija pystyisi sairautensa ohessa suorittamaan jonkin ver-

ran opintoja. Opintotukikuukausia taas ei kannata kuluttaa vajaatehoiseen opiskeluun. Pitkä-

aikainen sairastaminen hidastaa opintoja muutenkin: esimerkiksi syksyllä 2006 sairauden tai

vamman haittaamat opiskelijat olivat suorittaneet keskimäärin viidenneksen vähemmän opinto-

pisteitä kuin muut opiskelijat.

Sairastavia opiskelijoita on määrällisesti niin vähän, ettei heidän taloudellisten erityisongel-

miensa huomioiminen pitäisi olla ylivoimainen tehtävä. Uudistuksia voitaisiin tehdä pelkästään

käytäntöjäkin muuttamalla; esimerkiksi toimeentulotukea pitäisi voida myöntää pitkäaikaissai-

raalle tai vammaiselle opiskelijalle, vaikka tämä ei olisikaan nostanut opintolainaa.

��

Lähteet

Berndtson, Taru: Opiskelijatutkimus 2003. Opiskelijoiden toimeentulo ja toimeentulon ongel-

mat. Kela: Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 65, 2004.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan verkkosivut: http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/6/doc/464/

text/, luettu 24.8.2007.

Härkönen, Hanna: Opiskelijan rahapussilla. Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden toi-

meentulosta ja asumisesta keväällä 2001. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 2001.

Kansaneläkelaitoksen verkkosivut: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/

020701101807IL?openDocument, luettu 17.8. 2007.

Karjalainen, Keijo: Toimeentulon palapeliä kasaamassa. Selvitys Helsingin yliopiston opiskeli-

joiden taloudellisesta tilanteesta 2002–2003. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 2003.

Kautto, Mikko; Parpo, Antti ja Sallila, Seppo: Huono-osaisuus eriarvoistuvan tulokehityksen

Suomessa. Teoksessa Kautto, Mikko (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2006. Sosiaali- ja

terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 2006.

Nieminen, Petri: Kysyntä nostaa asuntojen vuokria. Taloussanomat 6. 8. 2007.

Opetusministeriön verkkosivut: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/opintotuki/

opintotukijaerjestelmae/?lang=fi, luettu 17.8. 2007.

Penttilä, Irmeli: Eurooppalaista ja suomalaista asumistyytyväisyyttä jäljittämässä. Hyvinvointi-

katsaus 3/2004.

Sjöholm, Emmi: Opiskelija-asuntojen kysyntä on kasvanut rajusti pääkaupunkiseudulla. Hel-

singin Sanomat 20. 7. 2007.

Viuhko, Minna: Kolikon monta puolta. Selvitys Helsingin yliopiston opiskelijoiden taloudel-

lisesta tilanteesta ja työssäkäynnistä keväällä 2005. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

2005.

Viuhko, Minna: Opiskelijatutkimus 2006. Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja työssä-

käynti. Opetusministeriön julkaisuja 2006:51.

Yesilova, Katja: Selvitys Helsingin yliopistossa ennen vuotta 1997 opintonsa aloittaneiden opis-

kelijoiden toimeentulosta keväällä 1999. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 1999.

Ympäristöministeriön verkkosivut: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=195633&la

n=fi, luettu 22.8. 2007.

Julkaisemattomat lähteet

Opiskelijatutkimus 2003:n aineisto, ks. Berndtson 2004.

��

Liite 1. toimeentuloselvityksen saatekirje

Hyvä Helsingin yliopiston opiskelija! / Bästa studerande vid Helsingfors universitet (se nedan)

Olet valikoitunut vastaajaksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) ja Opiskelijajärjes-

töjen tutkimussäätiön (Otus) tutkimukseen, joka käsittelee Helsingin yliopiston opiskelijoiden

toimeentuloa ja hyvinvointia. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein ja tutkimuksen tarkoi-

tuksena on hankkia tietoa opiskelijoiden toimeentulosta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tutki-

musta varten on poimittu 1750 hengen satunnaisotos Helsingin yliopiston opiskelijoista. Yh-

teystietosi on poimittu Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä (ks. tietojen luovuttamisesta

tutkimuskäyttöön: henkilötietolaki 523/1999).

Toivomme, että vastaat kysymyksiin huolellisesti ja totuudenmukaisesti mahdollisimman

pian, viimeistään torstaina 26.4.2007.

Kyselyyn pääsee klikkaamalla tämän sähköpostin lopussa (ruotsinkielisen saatteen perässä!)

olevaa linkkiä. Tämän jälkeen voit valita kyselyn suomeksi tai ruotsiksi. Vastaaminen tapahtuu

salatun yhteyden kautta (SSL-salaus), jolloin kukaan ulkopuolinen ei pääse näkemään vasta-

uksiasi. Kyselyyn vastataan anonyymisti. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti eikä

tutkimusraportista voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia. Kyselyn täyttäminen vie aikaa noin 15

minuuttia. Kysely on henkilökohtainen, joten vastaathan kyselyyn itse. Mikäli palvelin ruuhkau-

tuu, eikä linkki heti toimi, yritä jonkin ajan kuluttua uudelleen.

Jokainen vastaus on ensiarvoisen tärkeä tutkimuksen onnistumiseksi. Vastaathan kyselyyn,

vaikka et olisi päätoiminen opiskelija. Kaikki vastaukset ovat kiinnostavia ja tärkeitä! Vastaa-

malla kyselyyn autat meitä saamaan ajantasaista tietoa suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden

elinoloista sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta.

Odotamme vastaustasi ja arvostamme suuresti vaivannäköäsi. Kiitos jo etukäteen!

Ystävällisin terveisin,

Janne Jauhiainen toiminnanjohtaja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs

050-3309886 / janne.jauhiainen@otus.fi

Katja Långvik

sosiaalipoliittinen sihteeri

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Du har blivit utvald att delta i en undersökning som görs av Studentkåren vid Helsingfors uni-

versitet och Studentforskningsstiftelsen Otus. Temat för den är utkomst och välfärd bland stude-

rande vid Helsingfors universitet. Undersökningen görs vartannat år, och dess syfte är att samla

in information om studenternas ekonomi samt de faktorer som påverkar dem. Dina kontaktup-

pgifter har tagits ur studeranderegister av Helsingfors universitet (se utlämning av uppgifter för

forskning: personuppgiftslag 523/1999).

�0

Vi hoppas att du besvarar frågorna noggrant och sanningsenligt och att du gör det så snabbt

som möjligt, senast på torsdag den 26.4.2007.

För att svara på frågorna, klicka på länken i slutet av det här brevet. Sedan kan du välja att

svara på svenska eller finska. Förbindelsen är skyddad (SSL-kryptering), vilket betyder att ingen

utomstående kan se dina svar. Svaren är helt anonyma. Alla svar behandlas konfidentiellt, i

undersökningsrapporten kommer man inte heller att kunna identifiera någon svarande. Det tar

ca 15 minuter att fylla i frågeformuläret. Undersökningen är personlig, så var snäll och besvara

frågorna själv. Om det blir rusning kan servern tillfälligt vara överbelastad, så om länken inte

fungerar genast ber vi dig försöka på nytt litet senare.

För att undersökningen skall lyckas är varje svar viktigt. Vi hoppas att du besvarar frågorna

också om du inte studerar på heltid. Alla svar är intressanta och viktiga! Genom att delta i un-

dersökningen hjälper du oss att få information om levnadsförhållanden samt social och ekono-

misk situation av finska högskolstuderande.

Vi ser fram emot dina svar och uppskattar verkligen att du tar dig tid att besvara frågorna.

Tack på förhand!

Med vänliga hälsningar,

Janne Jauhiainen verksamhetsledare

Studentforskningsstiftelsen Otus 050-3309886 / janne.jauhiainen@otus.fi

Katja Långvik

sekreterare för socialpolitiska ärenden

Studentkåren vid Helsingfors universitet

Linkki kyselyyn:

Länk till frågeformuläret:

https://www.webropol.com/p.aspx?t=2&l=149922_d4502a9f917e40a5

�1

Liite 2. Hyyn toimeentuloselvitys 200�

Kyselylomake

Lue kysymys kokonaan ennen vastaamista. Vastaa kysymyksiin merkitsemällä oikea vaihtoehto ja/tai kir-

joittamalla vastauksesi sille varattuun tilaan.

Opintotuki 1. Saatko tällä hetkellä opintotukea?

1. Kyllä (siirry kysymykseen 4) 2. En

2. Miksi et saa opintotukea? 1. Olen käyttänyt kaikki opintotukikuukauteni (siirry kysymykseen 5) 2. Opintotukeni on katkaistu (siirry kysymykseen 4) 3. En ole oikeutettu opintotukeen (aikuiskoulutustuen piiriin kuuluminen tai muu syy, siirry kysymykseen 12) 4. Olen itse päättänyt olla nostamatta opintotukea

3. Miksi et nosta opintotukea? Valitse tärkein syy. 1. Ansio- tai pääomatulojen suuruuden vuoksi 2. En suorita tarpeeksi opintopisteitä 3. Säästääkseni opintotukikuukauden/-kuukausia 4. Asun vanhempieni/vanhempani luona ja saisin normaalia pienempää opintorahaa 5. Olen äitiys- tai isyyslomalla tai vanhempainvapaalla 6. Suoritan varusmies- tai siviilipalvelusta enkä sen vuoksi saisi opintotukea 7. Muusta syystä, miksi? ___________________________________________

4. Kuinka monta opintotukikuukautta olet yhteensä käyttänyt kuluvan lukuvuoden toukokuun lopussa? ______ opintotukikuukautta

5. Onko sinun joskus ollut vaikea saada opintotuen edellyttämää opintoviikko- tai pistemäärää suoritettua? 1. Kyllä. Mistä syystä? ______________________________________________ 2. Ei 3. En osaa sanoa

6. Uskotko opintotukikuukausien riittävän valmistumiseesi saakka? 1. Kyllä (siirry kysymykseen 9) 2. En 3. En, olen käyttänyt jo kaikki opintotukikuukauteni

7. Minkä takia epäilet, että opintotuki ei riitä valmistumiseesi saakka, tai miksi se on jo loppunut? ______________________________________________________________

8. Miten aiot rahoittaa opiskelusi, jos opintotuki loppuu ennen valmistumistasi tai on jo loppunut? Valitse tärkein vaihtoehto.

1. Tekemällä töitä 2. Omilla säästöillä3. Ottamalla lainaa 4. Vanhempien tai sukulaisten avustuksella 5. Puolison tuella 6. Toimeentulotuella 7. Muuten, miten? ___________________________________________

9. Oletko nostanut opintolainaa nykyisen tutkintosi aikana? 1. Kyllä2. En (siirry kysymykseen 12)

10. Mikä on tärkein syy, miksi olet nostanut opintolainaa?1. Laina on välttämätön toimeentulon takia. 2. Otan mieluummin lainaa kuin käyn töissä opintojen ohella. 3. Haluan parantaa elintasoani. 4. Olen rahoittanut lainalla ennalta tiedossa olleen menon (kuten tietokoneen hankinnan, lomamatkan tms.) 5. Rahoitin vaihto-opiskelua.

�2

6. Olen tarvinnut rahaa äkillisesti ilmaantuneen suunnittelemattoman menoerän vuoksi. 7. Olen ennakoinut opintorahan päättymistä. 8. Opintotuen takaisinmaksamiseksi.9. Sijoittamiseen. 10. Muu syy, mikä? _________________________________________________

11. Mikä on toiseksi tärkein syy, miksi olet nostanut opintolainaa? 1. Laina on välttämätön toimeentulon takia 2. Otan mieluummin lainaa kuin käyn töissä opintojen ohella 3. Haluan parantaa elintasoani 4. Olen rahoittanut lainalla ennalta tiedossa olleen menon (kuten tietokoneen hankinnan, lomamatkan tms.) 5. Rahoitin vaihto-opiskelua.6. Olen tarvinnut rahaa äkillisesti ilmaantuneen suunnittelemattoman menoerän vuoksi 7. Olen ennakoinut opintorahan päättymistä 8. Opintotuen takaisinmaksamiseksi.9. Sijoittamiseen 10. Muu syy, mikä? _________________________________________________

työssäkäynti ja muu toimeentulo12. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten tämän hetkistä tilannettasi? Valitse yksi vaihtoehto.

1. Opiskelen päätoimisesti, en käy töissä 2. Opiskelen ja teen sivutoimisesti töitä 3. Käyn töissä ja opiskelen sivutoimisesti4. Käyn töissä, en opiskele. Olen kuitenkin opiskellut aiemmin tämän lukuvuoden aikana 5. Käyn töissä, en opiskele enkä ole opiskellut koko lukuvuoden aikana. (siirry kysymykseen 17)6. En opiskele enkä työskentele (äitiysloman, vanhempainloman, armeijan / siviilipalveluksen tms. vuoksi) 7. Muu vaihtoehto, mikä? __________________________________________

13. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten palkkatyön tekemistäsi lukuvuoden 2006 – 2007 aikana? 1. Olen tehnyt kokoaikaista tai lähes kokoaikaista päivätyötä suurimman osan lukuvuotta. 2. Olen tehnyt koko- tai osa-aikaista päivätyötä osan lukuvuotta. 3. Olen työskennellyt viikonloppuisin tai satunnaisesti.4. Olen ollut opintoihini liittyvässä harjoittelussa (siirry kysymykseen 15).5. En ole tehnyt palkkatyötä tämän lukuvuoden aikana. (siirry kysymykseen 19).

14. Mikä on tärkein syy, miksi olet tehnyt töitä lukuvuoden 2006 - 2007 aikana opintojen ohella? 1. Olen tehnyt töitä pelkästään toimeentulon vuoksi.2. Olen tehnyt töitä paitsi turvatakseni toimeentuloni myös työkokemuksen ja kontaktien vuoksi.3. Olen tehnyt töitä muusta syystä (kerro mistä):______________________________________________________________

15. Teitkö palkkatöitä maaliskuun 2007 aikana?1 Kyllä 2 En (siirry kysymykseen 18)

16. Kuinka paljon teit palkkatöitä maaliskuun 2007 aikana? Arvioi keskimääräinen työaika viikkoa kohti. _____ tuntia/viikko

17. Vastasiko maaliskuun 2007 aikana tekemäsi palkkatyö nykyistä opiskelualaasi? 1. Kyllä 2. Jossain määrin3. Ei

18. Miten arvelet lukukausien aikaisen työnteon vaikuttavan opintojesi etenemiseen? Valitse parhaiten sopiva vaih-toehto.

1. Opintojeni eteneminen nopeutuu huomattavasti 2. Opintojeni eteneminen nopeutuu jonkin verran3. Työssäkäynnillä ei ole vaikusta opintojeni etenemiseen 4. Opintojeni eteneminen hidastuu jonkin verran 5. Opintojeni eteneminen hidastuu huomattavasti

19. Oletko ollut palkkatöissä kesän 2006 tai joululoman 2006 - 2007 aikana?1. Kyllä2. Ei

20. Arvioi nettokuukausitulosi eri tulolähteistä maaliskuussa 2007. Huom! Arvioithan tulosi nettona eli verotuksen jälkeen.

– opintoraha ja asumislisä/asumistuki______ euroa/kk – opintolaina (huom. kuukautta kohden) ______ euroa/kk

�3

– palkkatulot ______ euroa/kk– vanhempien/sukulaisten tuki ______ euroa/kk– puolison tuki ______ euroa/kk– toimeentulotuki ______ euroa/kk– muut sosiaaliturvaetuudet (esim. lapsilisät) ______ euroa/kk– apuraha (huom. kuukautta kohden)________euroa/kk– muut tulonlähteet (esim. sijoitustuotot) ______ euroa/kk

21. Arvioi, mitkä olivat bruttoansiosi viime vuonna? Huomio kaikki veronalaiset tulot (opintotuki, palkkatulot kesä-töiden ja muiden töiden osalta, jne.). Huom! Kerro tulosi bruttona, eli ennen verotusta ja koko vuoden 2006 osalta.

_____ euroa vuonna 2006

22. Kuinka paljon Sinulla on tällä hetkellä lainaa?Opintolainaa___________ euroaAsuntolainaa___________euroaKulutusluottoa__________euroa Muu laina (esim. sukulaiselta saatu laina)_____________euroa

23. Kuinka paljon Sinulla on tällä hetkellä säästöjä (varoja, joita et käytä jokapäiväiseen kulutukseen) ja/tai helposti rahaksi muutettavaa sijoitusomaisuutta (esim. pörssiosakkeita tai metsää: arvioi omaisuuden arvo euroissa)?

__________________euroa

24. Millaiseksi koet tämänhetkisen taloudellisen tilanteesi? 1. Hyväksi 2. Melko hyväksi 3. Kohtalaiseksi 4. Melko huonoksi 5. Huonoksi

25. Jos koet taloudellisen tilanteesi huonoksi, kerro tarkemmin minkälaisia vaikeuksia Sinulla on ollut.

26. Millaisiksi arvioit valmistumisesi jälkeiset koulutustasi vastaavan työn saantimahdollisuudet? 1. Hyviksi 2. Melko hyviksi 3. Melko heikoiksi 4. Heikoiksi 5. En osaa sanoa

27. Tarkenna omin sanoin näkemyksiäsi koulutustasi vastaavaan työhön työllistymisestä sekä tulevista työsuhteistasi. Voit myös kertoa muita valmistumiseen ja sen jälkeiseen aikaan liittyviä ajatuksiasi.

_______________________________________________________________________ _______________________________________________________________________

28. Saatko vanhemmiltasi tai sukulaisiltasi taloudellista tukea? Taloudellisella tuella tarkoitetaan tässä sekä rahallista tukea että muuta siihen verrattavaa tukea, kuten ruokaa, vaatetusta, lehtitilauksia, TV-maksua jne.

1. Saan kuukausittain säännöllisesti rahallista tukea Kyllä/ei2. Saan kuukausittain säännöllisesti muuta taloudellista tukea Kyllä/ei3. Saan satunnaisesti rahallista tukea Kyllä/ei4. Saan satunnaisesti muuta taloudellista tukea Kyllä/ei5. En saa ollenkaan rahallista tai muuta taloudellista tukea vanhemmiltani tai sukulaisiltani (siirry kysymykseen

32)

29–30. Arvioi, kuinka paljon olet saanut lukuvuoden 2006 – 2007 aikana edellisen kysymyksen mukaista tukea. Jos et saa ollenkaan jompaa kumpaa, merkitse 0.

29. Kuukausittaista säännöllistä rahallista + muuta tukea yhteensä noin ______ euroa/kk

30. Satunnaista rahallista + muuta tukea arviolta yhteensä noin ______ euroa/lukuvuosi

31. Miten riippuvainen olet vanhemmiltasi tai sukulaisiltasi saamastasi taloudellisesta tuesta? 1. Täysin riippumaton 2. Jonkin verran riippuvainen 3. Hyvin riippuvainen 4. Täysin riippuvainen

32. Oletko nykyisten opintojesi aikana (kaikissa vaihtoehdot Usein tai melko usein, Kerran tai pari, En ole)– Lainannut rahaa kaverilta välttämättömyysmenoihin – Nostanut kulutusluottoa pankista – Nostanut pikavipin – Lykännyt laskun maksua kunnes lasku on joutunut perintään – Hakenut toimeentulotukea – Nostanut ylioppilaskunnan vippilainaa

��

– Asioinut panttikonttorissa – Tehnyt pimeitä töitä – Hakenut elintarvikkeita tai vaatteita pelastusarmeijan tms. jakelusta – Ollut ainakin yhden päivän syömättä, koska ei ole ollut rahaa ruokaan – Jättänyt ostamatta lääkärin määrämän lääkkeen sen kalleuden vuoksi

Asuminen33. Miten asut? Valitse yksi vaihtoehto.

1. Vuokralla opiskelijasolussa 2. Vuokralla opiskelijayksiössä3. Vuokralla perheopiskelija-asunnossa tai opiskelijakaksiossa 4. Vapailta markkinoilta hankitussa vuokra-asunnossa 5. Vapailta markkinoilta hankitussa kimppakämpässä 6. Vanhempani tai sukulaisten luona 7. Kaupungin vuokra-asunnossa 8. Itse omistamassani asunnossa 9. Puolison, vanhempien tai sukulaisten omistamassa asunnossa 10. Asumisoikeusasunnossa 11. Osaomistusasunnossa 12. Minulla ei ole vakituista asuntoa 13. Muuten, miten? _________________________________________________

34. Kuinka paljon maksat asumisestasi kuukaudessa? Mikäli vesi ja sähkö/kaasu kuuluvat vuokraan, ilmoita koko-naissumma. (Jos asut jonkun toisen kanssa, ilmoita oma osuutesi asumiskuluista.)

1. Vuokra tai yhtiövastike ____ euroa/kk 2. Mahdollinen asuntolainan korko (huom! ilmoitathan pelkän koron määrän kuukautta kohden ilman lainan-

lyhennyksen osuutta) ________euroa/kk3. Sähkö/kaasu ______ euroa/kk 4. Vesi ______ euroa/kk

35. Kuinka paljon saat opintotuen asumislisää (max. 201,60 euroa/kk) tai yleistä asumistukea kuukaudessa? 1. Saan ______ euroa/kk 2. En saa kumpaakaan

36. Mikä on asuntosi tai perheesi asunnon pinta-ala? Jos asut solussa tai kimppa-asunnossa, lisää huoneesi pinta-alaan osuutesi yhteistilojen pinta-alasta.

________ neliötä

37. Kuinka paljon aikaa Sinulta kuluu keskimäärin seuraaviin yhdensuuntaisiin matkoihin? Jos et ole tällä hetkellä töissä, vastaa vain ensimmäiseen kohtaan. Jos Sinulla on useampia opiskelu- tai työpaikkoja, vastaa sen mukaan, missä käyt useimmiten.

– Asunnoltasi opiskelupaikkaasi_______minuuttia– Asunnoltasi työpaikkaasi_______minuuttia– Opiskelupaikastasi työpaikkaasi________minuuttia

38. Oletko tyytyväinen nykyiseen asumiseesi?1. Kyllä (siirry kysymykseen 40)2. En

39. Miksi et ole tyytyväinen nykyiseen asumiseesi? Valitse tärkein syy.1. Asumismuoto ei tyydytä (esim. en haluaisi asua solussa tai vanhemman luona)2. Asunto on liian kallis3. Sijainti ei ole mieluinen4. Liikenneyhteydet ovat huonot5. Asunto on liian pieni tai muuten epäsopiva6. Asunto on huonosti varusteltu tai huonokuntoinen7. Muu syy, mikä? _________________________________________

40. Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat tilannettasi? (kaikissa vaihtoehdot Sopii hyvin, Sopii osittain, Sopii huonosti)

1. Haluan asua niin edullisesti kuin mahdollista, esimerkiksi asunnon sijainnilla ja asumismuodolla ei ole minul-le juurikaan merkitystä.

2. Tingin muista menoista ja/tai teen enemmän töitä voidakseni asua sijainniltaan sopivassa asunnossa.3. Tingin muista menoista ja/tai teen enemmän töitä voidakseni asua haluamallani tavalla (esim. yksiössä).

taustakysymykset41. Mikä on syntymävuotesi? ______

��

42. Sukupuoli: 1. Nainen 2. Mies

43. Mikä on perhemuotosi?1. Asun yksin omassa taloudessani (tai soluasunnossa) (siirry kysymykseen 45)2. Asun kimppakämpässä3. Asun kaksin puolison kanssa (avo- tai avioliitossa/rekisteröidyssä parisuhteessa)4. Asun yksin lapsen/lasten kanssa (siirry kysymykseen 45)5. Asun puolison ja lapsen/lasten kanssa6. Asun vanhemman luona (siirry kysymykseen 45)

Jos Sinulla on lapsia, kuinka monta lasta Sinulla on?________________

Nuorimman lapsen ikä____v____kk

44. Miten Sinä ja taloutesi muut aikuiset jakavat taloutenne menot? Valitse Sinun tilannettasi parhaiten kuvaava vaihtoehto.

1. Meillä on yhteistalous. Tulomme ja menomme ovat ainakin suurelta osin yhteisiä.2. Jaamme asumismenot ja/tai muut yhteiset menoerät sattumanvaraisesti. Jokainen huolehtii itse henkilökohtai-

sista menoistaan.3. Jaamme asumismenot ja/tai muut yhteiset menoerät suunnitellusti, mutta ei tasan. Jokainen huolehtii itse

henkilökohtaisista menoistaan.4. Jaamme asumismenot ja/tai muut yhteiset menoerät tasan. Jokainen huolehtii itse henkilökohtaisista menois-

taan.

45. Onko sinulla jokin opiskelua vaikeuttava ominaisuus (esim. lukihäiriö), sairaus tai vamma?1. Kyllä2. Ei (siirry kysymykseen 47)

46. Miten opiskelusi on vaikeutunut tämän ominaisuuden, sairauden tai vamman vuoksi? _______________________________________________________________________

47. Mikä on tiedekuntasi? 1. Teologinen 2. Oikeustieteellinen 3. Lääketieteellinen 4. Humanistinen 5. Matemaattis-luonnontieteellinen 6. Käyttäytymistieteellinen 7. Valtiotieteellinen 8. Maatalous-metsätieteellinen 9. Eläinlääketieteellinen 10. Biotieteellinen11. Farmasia

48. Mikä on korkein aikaisemmin suorittamasi tutkinto? 1. Ylioppilastutkinto 2. Ammattikorkeakoulututkinto (tai opistotasoinen tutkinto)3. Yliopistotutkinto 4. Muu, mikä? ______________________________________________

49. Kumpi seuraavista vaihtoehdoista vastaa tilannettasi tällä hetkellä? 1. Suoritan yhtä perustutkintoa 2. Suoritan kahta tai useampaa perustutkintoa

50. Kuinka monta opintopistettä suoritit kaiken kaikkiaan viime syyslukukauden aikana? ______ (kokonaista) opintopistettä

Mikäli suoritat useampaa kuin yhtä tutkintoa Helsingin yliopistossa, vastaa seuraaviin kysymyksiin sen tutkinnon mukaan, mitä suoritat pääasiallisesti.

51. Minä vuonna aloitit nykyiset opintosi Helsingin yliopistossa?Vuonna ______

52. Kuinka monta opintopistettä olet tähän mennessä suorittanut nykyiseen tutkintoosi liittyviä yliopisto-opintoja? (Kokonaisia) opintopisteitä yhteensä ______

53. Kuinka paljon pakollisia opintoja Sinulta puuttuu tutkinnostasi? ______ (kokonaista) opintopistettä

��

54. Milloin arvelet valmistuvasi? Vuonna ______

55. Muita kommentteja aiheesta ja tästä tutkimuksesta

Kiitos vaivannäöstäsi!

��

��