2008 opiskelijan yliopisto

Opiskelijan yliopisto 2008

Opiskelijan yliopisto 2008Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rsLapinrinne 2

00180 Helsinkiwww.syl.fi

SYL-julkaisu 4/2008ISBN 978-951-703-261-2 (nid.)ISBN 978-951-703-262-9 (pdf)

ISSN 0356-8245Taitto: Kalle EronenTikkurilan Paino Oy

Vantaa 2008

SISÄLLYSLUETTELO

ESIPUHE ...............................................................................................................................................................6

LUKIJALLE .........................................................................................................................................................7

Johdanto ................................................................................................................................................................8

TULOKSET .......................................................................................................................................................10

A1 Opiskeluprosessit ...................................................................................................................................10A2 Opiskelujen järjestäminen ................................................................................................................12A3 Kansainvälistyminen ja työllistyminen (3.tehtävä) .............................................................13A4 Opiskeluinfrastruktuuri .....................................................................................................................14A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet .........................................................................................15A6 Hyvinvointi ................................................................................................................................................17

Opiskelijan yliopistot 2008 .......................................................................................................................18

LOPPUPÄÄTELMIÄ ....................................................................................................................................20

LÄHDE ................................................................................................................................................................21

LIITE 1 : Tulosten käsittelystä ja skaalauksesta ............................................................................22

LIITE 2 : Kyselylomake...............................................................................................................................23

LIITE 3: Yksittäiset mittarit ......................................................................................................................34

6 – Opiskelijan yliopisto

ESIPUHE

Yliopistokoulutuksen laatu ja siihen vaikuttavat tekijät ovat olleet yhteiskunnallisen keskustelun aiheena yliopistouudistuksen yhteydessä. Opiskeluprosessien sujuvuus, opiskelijan vaikutusmahdollisuudet ja opiskeluolosuhteet ovat merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelijoiden jokapäiväiseen opiskeluun yliopistoissa.

Kolmatta kertaa toteutettu Opiskelijan yliopisto -julkaisu on selvittänyt opiskeluolosuhteita suomalaisissa yliopistoissa. Selvityksessä mitataan opintoihin vaikuttavia tekijöitä opiskelijan näkökulmasta hyvinkin käytännönläheiseltä tasolta. Yliopistokaupunkivertailu ei ole tällä kertaa mukana julkaisussa. Opiskelijan yliopisto -julkaisu on siis tänä vuonna suunnattu kehittämistyökaluksi yliopistoille.

Suomalaista korkeakoulukenttää arvioitaessa lain ja rakenteiden lisäksi on syytä arvioida myös käytännön toteutusta. Opiskelijan yliopisto 2008 tarjoaa hyvän työkalun käytännön tason arviointiin sekä hyvien käytänteiden etsimiseen yliopistojen välillä.

Tutkimusta ei pidä nähdä rankinglistana, sillä kehittämisalueita löytyy varmasti jokaisesta suomalaisesta yliopistosta. Tekijöiden toive on, että julkaisu synnyttää vuoropuhelua yliopistojen ja opiskelijoiden välillä. Kannustankin kaikkia tätä vertailua lukevia yliopistoyhteisön jäseniä pohtimaan selvitystä oman yhteisön kannalta ja pohtimaan uusia tapoja kehittää yliopistoa oppimisympäristönä.

Parhaat opiskeluympäristöt tässä tutkimuksessa löytyivät Helsingin yliopistosta, Turun kauppakorkea-koulusta, Svenska handelshögskolanista, Åbo Akademista ja Tampereen teknillisestä yliopistosta. Haluan toivottaa onnea hyvin menestyneille ja tarmoa kaikille yliopistoille opiskelijan olosuhteiden kehittämis-työhön!

Lopuksi haluan kiittää kaikkia yhteistyötahoja, jotka mahdollistivat Opiskelijan yliopisto 2008 -selvityksen tekemisen!

Antoisia lukuhetkiä toivottaen,

Tuomas TelkkäSuomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja

Opiskelijan yliopisto – 7

LUKIJALLE

Suomen ylioppilaskuntien liiton käynnistämä Opiskelijan yliopisto -selvitys toteutetaan nyt kolmatta ker-taa. Ajatuksena selvityksessä on ollut tuottaa tietoa, jonka avulla tunnistetaan yliopistojen vahvuuksia ja heikkouksia opiskeluympäristön toimivuuteen ja ilmapiiriin vaikuttavissa tekijöissä. Toisaalta esimerkiksi tulevia opintojaan pohtiva abiturientti voinee tässä käsitellyistä näkökulmista saada paljon taustatietoa eri opiskelumahdollisuuksistaan.

Ensimmäisestä selvityksestä on kulunut kolme vuotta aikaa ja jo tässä ajassa on tapahtunut paljon. Toki nämä vuodet ovat olleet mm. tutkintorakenteen uudistuessa, yliopistolain uudistusta valmisteltaessa sekä kansainvälisen yhteistyön ja vertailun lisääntyessä varsin kiireistä aikaa koko korkeakoulukentällä. Voi-daan myös havaita, että selvityksessä esiin nostetuissa konkreettisissa opiskeluympäristön osatekijöissä on tapahtunut uudistumista ja kehitystä.

Osana asioiden uudistumista on tämäkin selvitys uudistunut kaikilla toteuttamiskerroilla jossain määrin. Osaltaan kyse on siitä, että on havaittu tarvetta muokata joitakin mittareita selkeämpään tai paremmin selvitettävää asiaa kuvaavaan muotoon. Osaltaan kyse on siitä, että asian sisällön uudistuttua kaivataan ajankohtaisempia määritelmiä mittarien sisällöstä. Esimerkiksi opintojen ohjaukseen liittyvät asiat ovat kehittyneet kolmessa vuodessa varsin paljon, ja hyviä käytäntöjä on mielekästä pyrkiä arvioimaan ajan-kohtaisin mittarein.

Selvityksessä käytetty analyysimenetelmä ja mittariston peruslogiikka, kuten suuri osa mittareistakin, ovat säilyneet vuoden 2005 selvityksen mukaisina molemmilla seuraavilla kerroilla. Ensimmäisen selvityksen aikana tehtiin suuri työ näiden menetelmien kehittämisessä ja eri tahojen näkemysten yhdistämisessä. Tuolloin myös selvitystyöhön liittyi runsas taustatyö yliopistovertailujen osalta. Vuoden 2005 selvityksen toteuttamisesta vastasi OTK Aleksis Nokso-Koivisto, jolle esitän tälläkin kertaa suuret kiitokset sekä selvi-tyksen luomisesta että arvokkaasta taustatuesta myöhempien selvitystöiden aikana!

Tämän selvitystyön aikana ylioppilaskunnissa ovat kyselyyn vastauksia keränneet henkilöt tehneet suuren työn. Kiitos teille kaikille! Työn toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman asiantuntevaa apuanne. Suuret kiitokset haluan myös esittää hankkeen ohjausryhmälle! Itse olen vastannut kyselyn teknisestä toteuttami-sesta, aineiston analyysistä ja raportoinnista.

Toivon, että vertailu tälläkin kertaa kannustaa opiskeluympäristöjen kehittämisen kanssa työskenteleviä tahoja eri paikkakunnilla, niin yliopistoyhteisössä kuin sen ulkopuolella, istumaan saman pöydän ääreen tarkastelemaan yhteistyön mahdollisuuksia opiskeluympäristöjen parantamiseksi entisestään. Se työ todella näkyy opiskelijan arjessa!

Helsingissä 8.5.2008

Janne JauhiainentoiminnanjohtajaOpiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs.


JOHdAnTO

Opiskelijan yliopisto -selvitys on toteutettu aiemmin vuosina 2005 ja 2006. Selvityksen taustana oli halu laajentaa erilaisten ranking- listojen tapaan laadittujen yliopistovertailujen ja alakohtaisten tai suppeampaan toiminnan osaan perehtyvien selvitysten täydennykseksi yliopistoja opiskelijan näkökulmasta tarkasteleva selvitys. Selvityksen toimeenpanijoina ja toteuttajina ovat olleet Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, Opiskelijoiden liikuntaliitto ry (OLL), ylioppilaskunnat sekä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus.

Selvityksen tavoitteena on kuvata opiskelijalle eri yliopistoja opiskeluympäristönä useiden eri konkreettis-ten tekijöiden osalta. Tarkoitus on tarkastella eri yliopistoja opiskelijan näkökulmasta ja luoda kuvaa siitä, millaista opiskelu niissä olisi.

Tavoitteena ei ole ollut luoda yliopistojen laatua esimerkiksi opetuksen tai tutkimuksen suhteen kuvaavia mittareita ja mittaristoja, vaan löytää joukko tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten opiskelija ja tuleva opiskelija ympäristönsä kokee.

Selvityksessä ovat tällä kertaa mukana kaikki suomalaiset tiedeyliopistot. Taideyliopistoista mukana on vain Sibelius-Akatemia. Taideteollista korkeakoulua, Teatterikorkeakoulua ja Kuvataideakatemiaa koske-via tietoja ei valitettavasti saatu kerättyä. Vuoden 2005 selvityksessä taideyliopistoja koskevat tiedot olivat mukana, osin puutteellisina. Vuoden 2006 selvityksessä mukana olivat Sibelius-Akatemia ja Taideteollinen korkeakoulu. Toisaalta jo näissä edellisissä selvityksissä on havaittu, että kaikki mittarit eivät opiskelun luonteesta johtuen välttämättä sellaisenaan kuvaa kovin hyvin pienen taideyliopiston opiskelijan näkökul-maa asioihin.

Kahdella ensimmäisellä kerralla selvityksessä mukana olleesta opiskelukaupunkien vertailusta on tämän selvityksen osana luovuttu. Tämänkertainen selvitys keskittyy kuvaamaan yliopistoja opiskeluympäris-töinä, ja jossain määrin syventämään tarkastelua niiden osalta.

SELvITYS KÄYTÄnnöSSÄ

Selvitykseen on koottu kuusi indikaattoria sisältävä mittaristo. Indikaattorit käsittelevät yliopistoja ja niissä opiskelua eri näkökulmista. Indikaattoreiden pohjalta on laskettu Opiskelijan yliopistojen kokonaisindeksi, joka muodostaa yleiskuvan selvityksessä käsitellyistä opiskeluympäristöjen osatekijöistä. Kokonaisindeksin ei ole tarkoitus johtaa ranking-listan tapaiseen vertailuun vaan kannustaa tulosten perusteella yliopistoja havaitsemaan entistä tarkemmin omia vahvuusalueitaan ja mahdollisia kehittämiskohteita.

Selvityksen indikaattorit jakautuvat seitsemästä kolmeentoista mittariin kukin. Jokainen mittari koostuu yhdestä tai useammasta alakysymyksestä. Liitteessä kolme on mittarien yksityiskohtaisen tarkastelun yhte-ydessä listattu useampaan kysymykseen jakautuvien mittarien osalta niiden taustalla olevat alakysymyk-set.

Yksittäinen mittari on usein väistämättä jossain määrin asioita yksinkertaistava, eivätkä kaikki niiden koh-teet ole yksiselitteisesti samalla tavoin mitattavissa eri mittauskohteissa. Tältä osin selvitys kehittyy jatku-vasti. Tälläkin kertaa selvityksessä käytettyä mittaristoa on muokattu joidenkin kysymysten osalta ajankoh-taisempaan tai selkeämpään muotoon. Lisäksi selvityksen kyllä/ei- tyyppisten kysymysten tarkastelua on muokattu hienojakoisemmaksi.

Jotta selvitys muodostaisi selkeän, toistettavissa olevan itsenäisen kokonaisuuden, on aineisto pääosin kerätty ylioppilaskunnille suunnatulla asiantuntijakyselyllä. Aiemmissa selvityksissä vielä jossain mää-rin käytetyistä muihin, kertaluontoisempiin selvityksiin perustuvista tiedoista on luovuttu. Säännöllisesti päivittyvänä lähteenä on osassa mittareita käytetty KOTA-tietokannan tilastotietoja yliopistoista ja opiske-lijoista.

TYön TOTEUTUS

Työn toteutusta on ohjannut ohjausryhmä, joka kokoontui 28.1. Ohjausryhmään kuuluivat kansleri Kari Rai-vio Helsingin yliopistosta, ylitarkastaja Birgitta Vuorinen opetusministeriöstä, Ulla Hyvönen ja Jussi Ansala OLL:sta sekä Johanna Ahola, Tuure Pitkänen, Juuso Leivonen, Juhana Harju ja Lauri Pakkanen SYL:sta.


Kokousten lisäksi SYL:n edustajien kanssa on erikseen käsitelty mittareiden yksityiskohtaista toteuttamista tarpeen mukaan sekä käyty ohjausryhmän kanssa keskustelua sähköpostitse.

Pääosa selvityksen tiedoista on kerätty ylioppilaskuntiin lähetetyllä asiantuntijakyselyllä. Kyselyn tietojen keruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 1.2. – 9.3. välisenä aikana, jonka jälkeen saatuja vastauksia täydennettiin vielä seuraavien parin viikon aikana lisäkysymyksin.

Teknisesti kysymykset käsitellään kolmenlaisina:

Kyllä/ei-kysymyksinä (esim. Voiko yliopiston lukukausi-ilmoittautumisen tehdä verkossa?). Mikäli 1) vastaus koskee samanlaisena koko yliopistoa, ovat muutamissa kysymyksissä vastausvaihtoehdot vain kyllä ja ei. Useimmissa kysymyksissä kyllä/ei- vastausten käsittelyyn on käytetty seitsenpor-taista asteikkoa, jossa vastausvaihtoehto valitaan sen mukaan, kuinka suurta osaa yliopiston opis-kelijoista koskien kysytty asia on toteutettu (esimerkiksi tiedekuntien opiskelijamäärän mukaan siltä pohjalta missä tiedekunnissa kysytty menettely on käytössä). Järjestysasteikolla, kuten viisiportaisella Likert-asteikolla (esim. Miten opintojen alun henkilö-2) kohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopistossa? Tällöin eri vastausvaihtoehdot ovat Erittäin hyvin- hyvin- tyydyttävästi- huonosti ja erittäin huonosti, ja eri vaihtoehtojen vertailuksi on listattu erinäisiä asioita, joiden ainakin tulisi tietyn tasoisessa vastauksessa täyttyä tai muita vastaavia ohjeita)Numeerisina arvoina (Esim. määrärahat, opettajien määrä). Joissakin mittareissa pisteytys laaditaan 3) suoraan kysytyn lukuarvon pohjalta, useimmiten suhteutettuna yliopiston opiskelijamäärään.

Tuloksien käsittelyssä raakatulokset on pisteytetty nollasta kymmeneen. Tätä skaalausta käsitellään liit-teessä 1.

Selvityksessä on käytetty opiskelijaa kohti olevissa luvuissa lähes poikkeuksetta opiskelijamäärää kuvaa-vana lukuna uusien opiskelijoiden määrää. Uusien opiskelijoiden määrään suhteutettuna yliopiston tietyn tyyppiset resurssit kuvaavat yhden opiskelijan koko opiskeluajalle kohdistuvia resursseja nykyisissä olo-suhteissa. Ratkaisu on paremmin todellista tilannetta kuvaava kuin koko opiskelijamäärään suhteuttami-nen, koska tällöin eri oppilaitokset ovat paremmin vertailtavissa, eivätkä eri alojen opintojen etenemisno-peuden erot tai muut vastaavat seikat vaikuta suhdelukuihin.


TULOKSET

Tässä luvussa yliopistoja vertaillaan eri mittarien pohjalta muodostettujen kuuden indikaattorin perusteella. Kukin indikaattori tarkastelee yliopistoja yhden opiskeluympäristön osa-alueen näkökulmasta. Kukin indi-kaattoreista on laskettu sen sisältämien mittareiden keskiarvona, eli indikaattorin jokaisen mittarin (Esim. A1.4) painoarvo omassa indikaattorissaan (Esim. A1) on sama. Jotkin mittarit muodostuvat useammasta kysymyksestä, kuten mittarikohtaisessa erittelyssä (liite 3) tarkemmin esitellään. Tällöin mittarin pisteytys on laskettu näiden alakysymysten pisteiden keskiarvona.

Tulososion lopussa yliopistoja vertaillaan kokonaisindeksin perusteella. Kokonaisindeksi on esitettyjen indikaattorien painotettu keskiarvo. Muut indikaattorit saavat kokonaisindeksissä saman painon, paitsi opiskelijan vaikutusmahdollisuuksia kuvaava indikaattori (A5), jonka painoarvo on puolet muiden indi-kaattorien painosta. Painokertoimilla pyritään kuvaamaan indikaattorien ja niiden taustalla olevien mitta-rien merkitystä opiskelijan arjessa.

Indikaattorit painokertoimineen ovat seuraavat:A1 Opiskeluprosessit 20A2 Opiskelujen järjestäminen 20A3 Kansainvälistyminen ja työllistyminen (3.tehtävä) 20A4 Opiskeluinfrastruktuuri 20A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet 10A6 Hyvinvointi 20

A1 OPISKELUPrOSESSIT

Mittarit:A1.1. OpettajatuutorointiA1.2. Yhteydenotto opinnoissa viivästyviinA1.3. Opiskelutaitojen opasA1.4. OpiskelutaitokurssitA1.5. Aktiivisuus esteettömyyskysymyksissäA1.6. Yhteyshenkilö esteettömyysasioissaA1.7. HOPS:n tekemisen tapaA1.8. HOPS:n tekemisen yleisyysA1.9. Opiskelijatutorien koulutuksen järjestäminenA1.10. Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistosta

Selvityksen ensimmäinen indikaattori koskee opiskeluprosesseja; pääsääntöisesti kyse on yliopiston opis-kelijoille tarjoamasta tuesta opiskeluprosessien hallinnassa. Erityistä huomiota tässä tarkastelussa on kiin-nitetty erilaisiin opintojen ohjausjärjestelyihin.


Opiskeluprosessit

0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

10,00

SibA JoY LY HSE

TKK JY TaY LTY TY OY ÅA HY

SHHTTY KY VY

TuKKK

Indikaattorissa kärkeen nousee Turun kauppakorkeakoulu, seuraavina Vaasan ja Kuopion yliopistot. Par-haiten menestyneillä pisteet ovat varsin korkeat, yli yhdeksän. Kahta parhaiten ja huonoiten tässä tarkaste-lussa sijoittunutta yliopistoa lukuun ottamatta kaikki mahtuvat kuitenkin kahden pisteen sisään.

Yksittäisten mittareiden osalta havaitaan, että parhaiten menestyneillä sarja on suhteellisen tasainen, muilla vaihtelu laskee pistekeskiarvoa. Jokaisella yliopistolla on kuitenkin tässäkin tarkastelussa vahvuusalueita, joissa saadut pisteet ovat ainakin lähellä täyttä. Esimerkiksi opettajatuutorointia koskevassa kysymyksessä ei toisaalta hyvälläkään vastauksella ole ollut mahdollista erottua muista edukseen, koska kaikille tai lähes kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille opettajatuutorin osoittavia yliopistoja on varsin paljon.

Keskihajonnalla mitattuna eniten hajontaa vastaajajoukon sisällä esiintyy opiskelutaitojen ohjausta (mittarit A1.3 ja A1.4) kuvaavissa sekä esteettömyysasioita koskevissa (mittarit A1.5 ja A1.6 ) mittareissa.


A2 OPISKELUJEn JÄrJESTÄmInEn

Mittarit:A2.1 Opiskelijapalautteen hyödyntäminenA2.2 Yliopistopedagoginen koulutusA2.3 TutkimusmetoditA2.4 Tutkintorakenteen uudistaminenA2.5 Tutkintojen tunnustaminenA2.6 Aiemmin opitun tunnustaminenA2.7 Opintosuoritusten arvosteluA2.8 OpetusresurssitA2.9 Opetukseen panostaminenA2.10 Jatko-opiskelijoiden määrä

Opiskelujen järjestämistä koskevassa indikaattorissa pyritään hahmottamaan kuvaa opiskelijalle näkyvistä opetusjärjestelyjä koskevista asioista. Järjestelyjä vertaillaan niin resurssien kohdentamisen, palaute- ja arvi-ointikäytäntöjen kuin tutkintorakenteen uudistamiseen liittyvien järjestelyjenkin näkökulmasta.

Opiskelujen järjestäminen

0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

10,00

HSE LY LTY

TKK JY TaY TY VY

TuKKK

TTYJo

YSibA HY KY ÅA OY

SHH

Tässä indikaattorissa kärki on hyvin tasainen. Yli seitsemän keskiarvolla ensimmäisinä ovat Svenska han-delshögskolan, Oulun yliopisto ja Åbo Akademi. Neljää paitsi kaikki yliopistot mahtuvat yhden pisteen sisään.

Mittarikohtainen tarkastelu osoittaa, että kohdittain hajontaa esiintyy varsin paljon, useimmissa mittareissa yksi tai useampi yliopisto erottuu muista selkeästi edukseen. Jälleen vaihtelu kuitenkin tasaantuu, eivätkä parhaat pisteet kasaudu yksittäisille yliopistoille. Opetusresursseissa opiskelijaa kohden Sibelius-Akatemia on taideyliopistona omaa luokkaansa, mikä on erityyppisestä opiskelusta johtuen odotettu tulos. Eniten hajontaa keskihajonnalla mitattuna tuottavat yliopistopedagogista koulutusta (A2.2) ja opetusresurssien määrää ja osuutta kokonaisbudjetista kuvaavat (A2.8 ja A2.9) mittarit. Yliopistopedagogisen koulutuksen määrää ei voitu selvittää Joensuun ja Turun yliopistoista tai Sibelius-Akatemiasta, joten niitä ei ole otettu kysymyksen pisteytyksessä huomioon.


A3 KAnSAInvÄLISTYmInEn JA TYöLLISTYmInEn (3.TEHTÄvÄ)

Mittarit:A3.1 KielistrategiaA3.2 Kotimaisten kielten opetus ulkomaisille opiskelijoilleA3.3 Kieliopintojen tarjontaA3.4 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutorointiA3.5 kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden palautteen kerääminenA3.6 Vaihtoon lähdön kannustaminenA3.7 Rekrytointipalveluiden resurssitA3.8 TyöllistettävyysA3.9 Työllistymisen seurantaA3.10 AlumnitA3.11 OpettajavaihtoA3.12 Liikkuvuus1 – ulkomaiset tutkinto-opiskelijatA3.13 Liikkuvuus2 – vaihto-opiskelu

Indikaattoriin on koottu opiskeluympäristön kansainvälisyyttä kuvaavia sekä opiskelun yhteyttä opiske-lijan työelämäodotusten ja -valmiuksien kehittymistä ja arvioimista tukeviin palveluihin ja toimintoihin selvittäviä mittareita.

Kansainvälisyys ja työllistyminen

0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

10,00

TKKLT

Y LYSibA KY TY JY

TuKKK

JoY

TaY VY OY ÅATTY

HSESHH HY

Kuva 5 Kansainvälisyys ja työllistyminen

Tässä indikaattorissa Helsingin yliopisto nousee kärkeen, seuraavina yli seitsemän pisteen vielä pääsevät Svenska handelshögskolan ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Tulokset ovat tasaisia, ensimmäisen ja kahden viimeisen yliopiston välistä kaikki mahtuvat hieman runsaan pisteen sisäänTulosten keskimääräisestä tasaisuudesta huolimatta tässäkin indikaattorissa havaitaan varsin voimakasta vaihtelua yliopistojen välillä yksittäisten mittareiden osalta. Keskihajonnalla mitattuna eniten eroja vastauk-sissa esiintyy kielistrategiaa (A3.1) ja kotimaisten kielten opetusta ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille (A3.2) koskevissa mittareissa sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden palautteenkeruujärjestelmissä (A3.5) ja alumnitoiminnan (A3.10) järjestelyissä. Tässäkin indikaattorissa puutteet yhdessä osa-alueessa tulevat kuitenkin tasoitetuiksi hyvillä pisteillä toisissa mittareissa.


A4 OPISKELUInfrASTrUKTUUrI

Mittarit:A4.1 Lukukausi-ilmoittautuminen verkossaA4.2 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin verkossaA4.3 Tietokoneiden riittävyysA4.4 Langaton verkkoA4.5 Ryhmätyötilojen saatavuusA4.6 Tutkintotodistuksen liiteA4.7 Kirjastopalveluiden saatavuusA4.8 Opiskelijan tukipalvelujen arviointi

Tässä indikaattorissa kuvataan käytännön järjestelyjä, joilla tuetaan opiskelun sujuvuutta. Näitä järjestelyjä ovat mm. verkkoasioinnin kehittäminen, riittävät tietotekniset resurssit, ryhmätyötilojen saatavuus sekä tukipalveluita koskevat arviointikäytännöt.

Opiskeluinfrastruktuuri

0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

10,00

JY VYSibA Jo

Y KY ÅA HYTT

Y OY TY TKK

LTY

TaY

SHHHSE

TuKKK LY

Mittarissa kärkeen nousee Lapin yliopisto, ja hyville pisteille 8,5:n tuntumaan yltävät myös Turun ja Hel-singin kauppakorkeakoulut sekä Svenska Handelshögskolan. Keskimmäinen kolmannes yliopistoista on jälleen hyvin tasainen.

Opiskeluinfrastruktuurin yksittäisistä mittareista havaitaan, että perustasoinen verkkoasiointi on jo yli-opistoissa pääsääntöisesti hyvin hoidossa, eroja voi esiintyä lähinnä kurssikohtaisissa ilmoittautumisissa tiedekunta- tai laitostasolla. Langaton verkko on samoin hyvin käytettävissä kaikissa muissa yliopistoissa paitsi Sibelius-Akatemiassa, mistä johtuen tässä mittarissa oli mahdollista erottua muista lähinnä matalilla pisteillä. Lapin yliopisto erottuu käytettävissä olevien tietokoneiden määrässä edukseen, koska opiske-lijakäyttöön luovutettujen henkilökohtaisten kannettavien tietokoneiden määrä on omassa luokassaan. Tietokoneiden määrää ei voitu selvittää Oulun ja Turun yliopistoja eikä Svenska handelshögskolania kos-kien, joten niitä ei huomioitu sen kysymyksen osalta. Tutkintotodistuksen liite (diploma supplement) oli saatavilla kaikissa yliopistoissa, mutta eroa tuli edelleen siitä, annetaanko se ilman eri pyyntöä.


Keskihajonnalla arvioituna suurinta vaihtelu oli käytettävissä olevien tietokoneiden määrässä (A4.3) ja tukipalveluiden arviointikäytännöissä (A4.8).

A5 OPISKELIJAn vAIKUTUSmAHdOLLISUUdET

Mittarit:A5.1 Hallinnon opiskelijaedustajan opasA5.2 Hallinnon opiskelijaedustajien koulutusA5.3 Hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedotA5.4 Opiskelijaedustus epävirallisissa työryhmissäA5.5 Opiskelijaedustus hallituksessaA5.6 Opiskelijaedustus vaalikollegiossaA5.7 Yliopistohallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys

Tämä indikaattori kuvastaa toisaalta opiskelijaedustuksen kattavuutta hallinnon eri tasoilla, toisaalta hallin-non opiskelijaedustajien ja järjestöjen toiminnan tukemista yliopiston hallinnossa. Lisäksi kuvastuu hyvään hallintoon liittyvä opiskelijaedustuksen näkyvyys kaikille opiskelijoille siten, että hallinnon opiskelijaedus-tajia ja hallinnossa tehtäviä päätöksiä koskeva tieto on helposti saatavilla.

Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet

0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

10,00

SibA JoY LY JY TT

YLT

YTa

YTK

K KY ÅA OY

TuKKK

SHHHSE VY HY TY

Tässä mittarissa eroja on varsin paljon. Kärkeen sijoittuu jokseenkin selkeällä erolla Turun yliopisto, seu-raavina ovat Helsingin ja Vaasan yliopistot. Häntäpäässä Sibelius-Akatemia erottuu myös selvästi muusta joukosta.

Myös mittarikohtaisista pisteistä voidaan havaita selvä vaihtelu yliopistojen välillä. Sibelius-Akatemian hallinnon opiskelijaedustuksen tukikäytännöt eivät selvästi ole yhtä vakiintuneella tasolla kuin tiedeyliopis-toissa pääsääntöisesti on. Monialayliopistoissa hallinnon opiskelijaedustus on usein kattavasti suhteellisesti korkeampi kuin kauppa- tai teknillistieteellisissä yliopistoissa ja taideyliopistoista mukana olleessa Sibe-lius-Akatemiassa. Eniten opiskelijaedustuksen suhteelliseen osuuteen vaikuttaa yliopiston ulkopuolisten tahojen edustus hallinnossa.


Keskihajonnalla arvioituna eniten eroja esiintyi hallinnon opiskelijaedustajien oppaiden saatavuudessa (A5.1) ja vaalikollegion kokoonpanossa (A5.6). Teknillisessä korkeakoulussa ei kyselyhetkellä ole määri-telty vaalikollegiota, joten sen kokoonpanoa koskevan kysymyksen osalta ei TKK:a ole otettu huomioon vertailussa.


A6 HYvInvOInTI

Mittarit:A6.1 Opiskelijat hyvinvointistrategiassaA6.2 OpintopsykologitA6.3 Hyvinvointitoiminnan organisointiA6.4 Hyvinvointitoiminnan toteuttaminenA6.5 Opiskelijaliikuntapalveluiden kehittäminenA6.6 Liikunta yliopiston strategiassaA6.7 Liikuntapalveluiden tarjontaA6.8 Tasa-arvoA6.9 Opiskelijat tasa-arvosuunnitelmassa

Tämän indikaattorin tarkoituksena on kuvata opiskelijalle opiskeluympäristössä näkyvien ja tarvittaessa käytettävissä olevien hyvinvointia tukevien palveluiden tilaa sekä yliopistoyhteisön aktiivisuutta tasa-arvoasioissa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin merkitys ja opinnoissa etenemistä tukeva vaikutus on noussut varsin aktiiviseen keskusteluun viime vuosina. Kokonaisuutena arvioiden hyvinvointitoiminnan kehitys on samoin ollut varsin laajaa; opiskelijoiden, yliopistojen ja mm. opiskeluterveydenhuollon yhteistyönä on syntynyt monia uudenlaisia toimintamuotoja.

Hyvinvointi

0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

10,00

SibA JoY

LTY KY OY

SHH

TuKKK LY HSE

TKK VY

TTY TY JY ÅA HY

TaY

Tässä indikaattorissa kärkeen sijoittuvat Tampereen ja Helsingin yliopistot. Niitä seuraa tasainen joukko, josta hieman erottuvat vain häntäpäähän jäävät kolme yliopistoa.

Mittarikohtaisista pisteistä keskihajonnalla mitattuna eniten eroja tuovat esiin opiskelijoiden liikuntapalve-luita koskevat mittarit (A4.6 ja A4.7) sekä opintopsykologipalveluiden resursseja ja hyvinvointitoiminnan organisoimista koskevat mittarit (A6.2 ja A6.3). Hyvinvointitoiminnan kehitys on ollut ripeää joten sekä organisoitumisen tapa että käytännöt vaihtelevat merkittävästi eri yliopistojen välillä, ja monista erilaisista ratkaisuista on saatu positiivisia kokemuksia. Kuitenkin ainoastaan yhdessä mukana olevista yliopistoista tilanne oli sellainen, ettei opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämiseen keskittyvää työryhmää tai vastaavaa ollut olemassa.


OPISKELIJAn YLIOPISTOT 2008

Kokonaisindeksi on laskettu selvityksessä tarkasteltujen indikaattorien painotettuna keskiarvona, jossa kaikki muut indikaattorit saavat saman painon, mutta opiskelijan vaikutusmahdollisuudet- indikaattorin painoarvo on puolet muiden indikaattorien painoarvosta. Tämä tarkastelu vastaa edellisissä selvityksissä käytettyä, ja perustuu ajatukseen siitä, että opiskelijan vaikutusmahdollisuuksissa on varsin paljon sellaisia tekijöitä, jotka eivät opiskelijalle opiskeluympäristön yksityiskohdissa välttämättä erotu. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet näkyvät opiskeluympäristön opiskelijamyönteisyydessä pitkällä aikavälillä, mutta tässä tarkastelussa käytetyt mittarit eivät kuvaa sellaisia tekijöitä, jotka olisivat perusopiskelijan näkökul-masta yhtä konkreettisia kuin muiden indikaattorien mittarit. Selvityksen tarkoitus on nimenomaan kuvata tämänhetkistä opiskeluympäristöä opiskelijan näkökulmasta.

Opiskelijan yliopistot 2008

0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

10,00

TTYÅA

SHH

TuKKK HY

Selvityksen kärkeen sijoittuu niukalla piste-erolla Helsingin yliopisto. Seuraavina tulevat liki samoilla kokonaispisteillä Turun kauppakorkeakoulu ja Svenska handelshögskolan, joiden jälkeen Åbo Akademi ja Tampereen teknillinen yliopisto.

Helsingin yliopisto sijoittui selvityksen kärkeen myös edellisellä kerralla, vuonna 2006. Tuolloin seuraavina olivat Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Selvityksessä käytetty mittaristo on pääsääntöisesti sama kuin edellisessä selvityksessä. Muutamia mitta-reita on muokattu ajankohtaisemmiksi, tarkoituksena kuvata paremmin opiskelijan näkökulmaa opiske-luympäristöstä ja poistaa aiemmin havaittua vaikeaselkoisuutta. Lisäksi mittareiden tarkastelua on jaettu hieman hienojakoisempaan suuntaan. Vastauksissa pyydettiin edellistä selvitystä tarkemmin arvioimaan esimerkiksi tiedekuntajaon pohjalta sitä, kuinka suurta osaa opiskelijoista mittarissa kuvattu asia koskettaa, ja tämä selvensikin jossain määrin eroja eri yliopistojen välillä.

Tarkemman jaon voidaan arvioida vaikuttaneen ainakin siihen, että esimerkiksi pienemmät kauppakor-keakoulut kykenevät erottumaan paremmin tarjotessaan jonkin järjestelyn yhdenmukaisesti kaikille opis-kelijoilleen, kun suuressa monialayliopistossa usein ainakin jonkin tiedekunnan opiskelijat tai osa heistä ei välttämättä kysyttyjen järjestelyjen piirissä vastaavalla tavalla ole.


Seuraavassa yliopistot on vielä saatujen kokonaisindeksipisteiden mukaan ryhmitelty erinomaisiin, hyviin ja tyydyttäviin opiskeluympäristöihin. Tämä erottelu, yhtäkaikki, kuvaa erityisesti yliopistojen sijoittumista järjestyksessä toisiinsa nähden tässä selvityksessä, jonka on tarkoitus kuvata opiskeluympäristöä opiske-lijanäkökulmasta. On toistettava, että selvitys ei pyri vertailemaan yliopistoja esimerkiksi opetuksen tai tutkimuksen laadun suhteen missään mielessä.

Erinomaiset opiskeluympäristöt (järjestyksessä)

Helsingin yliopisto1. Turun kauppakorkeakoulu2. Svenska handelshögskolan3. Åbo Akademi4. Tampereen teknillinen yliopisto5.

Hyvät opiskeluympäristöt (aakkosjärjestyksessä)

Helsingin kauppakorkeakouluKuopion yliopistoOulun yliopistoTampereen yliopistoTurun yliopistoVaasan yliopisto

Tyydyttävät opiskeluympäristöt (aakkosjärjestyksessä)

Joensuun yliopistoJyväskylän yliopistoLapin yliopistoLappeenrannan teknillinen yliopistoSibelius-AkatemiaTeknillinen korkeakoulu


LOPPUPÄÄTELmIÄ

Hyvän opiskeluympäristön määritelmä ei ole missään määrin itsestään selvä. Opiskelijan arkeen ja opiske-luprosessiin vaikuttavia tekijöitä on suuri määrä, eikä kaikenkattavaa kuvaa voi yksikään selvitys tavoittaa. Jotkin tässä selvityksessä käsitellyt mittarit perustuvat asiantuntija-arvioon asiasta, jossa ei välttämättä ole yksiselitteisiä oikeita vastauksia olemassa.

Nyt käsillä oleva kolmas Opiskelijan yliopisto -selvitys osoittaa joka tapauksessa edelleen, että yliopistoissa opiskeluympäristön eri osatekijöissä havaitaan selviä eroja. Vahvuusalueet ja kehittämiskohteet jakautuvat kuitenkin siinä määrin tasaisesti, että selvityksessä muodostetulla kokonaisindeksillä yliopistoja tarkastelta-essa erot tasoittuvat selvästi. Tämä kertonee siitä, että kaikki yliopistot ovat onnistuneet kehittämään omia vahvuuksiaan niin, että tämä myös näkyy opiskelijoille toimivana opiskeluympäristönä.

Toisaalta jokaisessa opiskeluympäristössä on myös kehitettävää, ja tämä selvitys pyrkii ensisijaisesti toi-mimaan aktiivisen vuoropuhelun herättäjänä ja tausta-aineistona kaikille niille tahoille, joiden toiminta läheisesti liittyy opiskelijoiden arkeen. Yhteistyöllä esimerkiksi opiskelijoiden, yliopistojen, yliopistokau-punkien, terveydenhuollon toimijoiden, opiskelija-asuntoyhteisöjen ja lukuisten muiden tahojen välillä voidaan suunnitella ja kehittää toimintoja, jotka merkittävästi sujuvoittavat opintojen etenemistä ja luovat mielekkäitä ja hyvinvoivia opiskeluympäristöjä.

Yliopistojen viimeisimmän tutkintorakenneuudistuksen toimeenpano on ollut merkittävä uudistusten aikaansaattaja tämän ja edellisten Opiskelijan yliopisto -selvitysten aikana. Myös useilla näissä selvityksissä käytetyillä mittareilla havaitaan selvästi tämän työn osana syntyneen tärkeitä uusia toimintoja esimerkiksi opintojen ohjauksen ja opiskelun tukemisen saralla. Näistä hyvistä käytännöistä tullaan varmasti käymään keskustelua vertailtaessa eri opiskeluympäristöjä toisiinsa. Tutkintorakenneuudistuksen vaikutusten seu-raaminen paikallisella ja kansallisella tasolla on välttämätöntä, ja tässä työssä opiskelijan näkökulman on syytä pysyä vahvasti esillä. Toivottavasti tämä selvitys tarjoaa yhden käytännön apuvälineen siihen työhön nyt ja jatkossa.


LÄHdE

KOTA Kota-tietokanta: http://kotaplus.csc.fi:7777/online/KOTA-lähteissä tietojen vuosi on 2007, paitsi ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden lukumäärätietojen osalta 2006

KÄYTETYT LYHENTEET

KuvaajatHSE Helsingin kauppakorkeakouluHY Helsingin yliopistoJoY Joensuun yliopistoJY Jyväskylän yliopistoKY Kuopion yliopistoLTY Lappeenrannan teknillinen yliopistoLY Lapin yliopistoOY Oulun yliopistoSHH Svenska handelshögskolanSibA Sibelius-AkatemiaTaY Tampereen yliopistoTKK Teknillinen korkeakouluTTY Tampereen teknillinen yliopistoTuKKK Turun kauppakorkeakouluTY Turun yliopistoVY Vaasan yliopistoÅA Åbo AkademiKa. keskiarvo

TekstiHOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelmaKOTA KOTA-tietokantaOPM opetusministeriöYTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

http://kotaplus.csc.fi:7777/online/


LIITE 1 : TULOSTEn KÄSITTELYSTÄ JA SKAALAUKSESTA

Luvut on skaalattu pisteiksi siten, että:

1) Likert- asteikot on muunnettu suoraan pisteiksi:1 -> 2 pistettä2 -> 4 pistettä3 -> 6 pistettä4 -> 8 pistettä5 -> 10 pistettä

2) Dikotomiset vastaukset on muutettu pisteiksi antaen kyllä ja ei vastauksille arvot 10 ja 5. Tällä pisteytyk-sellä eri kysymysten painoarvo muodostuu suhteellisen samaksi: kun muissa skaaloissa liikutaan paljolti esim. välillä 2-8 tai 3-7, on dikotomisessa 5-10 käyttökelpoisempi kuin esim. 0-10.

ei -> 5 pistettäkyllä -> 10 pistettä

Samoin on toimittu yksittäisten 3- ja 4- portaista asteikkoa vaatineiden mittareiden kanssa. Näiden pistey-tykset ovat vastaavasti (3 1/3 – 6 2/3 – 10) ja (2 ½ - 5 - 7 ½ - 10)

3) Useat kysymykset pyydettiin vastaamaan seitsenportaisella asteikolla (0%, 1-20%, 21-40%, 41-60%, 61-80% ja 81-99% ja 100%) joka kuvastaa osuutta opiskelijoista, joita ko. asia koskettaa. Nämä vastaukset on muunnettu pisteiksi em. luokkien mukaan seuraavasti:

0 % -> 4 pistettä1-20 % -> 5 pistettä21-40 % -> 6 pistettä41-60 % -> 7 pistettä61-80 % -> 8 pistettä81-99 % -> 9 pistettä100 % -> 10 pistettä

4) luku-, suhdeluku- sekä prosenttilukuvastauksissa arvoista on laskettu keskiarvo ja keskihajonta. Tämän jälkeen pisteet on skaalattu +/- kolmen keskihajonnan välille, ja tämän välin ääripäille on annettu arvot 10 ja 0. Toisin sanoen +3 keskihajontaa antaa täydet pisteet ja - 3 keskihajontaa antaa 0 pistettä. Näin kaikkien mittareiden vaihteluväli ei ulotu koko alueelle 0-1 ja toisaalta mennessään yli tästä skaalauksesta erityisen poikkeava lukuarvo antaa kuitenkin pisteitä vain 0 tai 10.

Kaikissa ym. kohdissa 1)-4) voivat pistearvot 10 ja 0 sijaita myös päinvastoin riippuen luvun merkityksestä, ts. onko opiskelijan kannalta eduksi, että luku on suuri vai pieni. Valinta on yleensä ilmeinen. Tilanteissa, joissa pieni luku on hyvä, on vaihtoehtojen lukumäärän mukaan vastaava asteikko käännetty niin, että pienin arvo antaa suurimmat pisteet ja suurin vastaavasti pienimmät.

Pistearvot on laskettu tarkoilla arvoilla, ja ilmoitettu luettavuuden vuoksi pyöristettynä (yleensä 2 merkit-sevän numeron tarkkuudella). Pyöristyksistä johtuen jotkin laskutoimitukset voivat näyttää virheellisiltä.


LIITE 2 : KYSELYLOmAKE

OpettajatuutOrOinti1. Kuinka suurelle prosenttiosuudelle 1. vuoden opiskelijoista on nimetty opettajatuutori, jonka nämä tapaa-vat ainakin kerran (ryhmässä tai kahden kesken)? Arvioi prosenttiluku.

Tiedon muoto Prosenttiluku

YhteYdenOttO OpinnOissa viivästYviin2. Ottaako yliopisto yhteyttä henkilöihin, joilla opinnot viivästyvät ja onko tähän olemassa systemaattinen järjestely?

Kysymyksessä tarkoitetaan nyt olemassa olevaa käytäntöä, eli otetaanko tällä hetkellä viivästyneisiin opis-kelijoihin yhteyttä.

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)

OpiskelutaitOjen Opas3. Onko opiskelijoille saatavissa opiskelutaitojen opasta joko paperisena tai verkossa?

Opiskelutaidot tarkoittavat tässä opiskelemisen tekniikoihin ja taitoihin perehdyttämistä (esimerkiksi muis-tiinpanotekniikka, tenttilukutekniikka, ryhmätöiden tekeminen, työselostusten kirjoittaminen).

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)

OpiskelutaitOkurssit4. Järjestetäänkö yliopistossa opiskelutaitoihin perehdyttäviä kursseja?

Arvioi vastauksesi seuraavan asteikon pohjalta:Erittäin huonosti: kursseja ei järjestetä lainkaan. Huonosti: Kursseja on tarjolla, mutta niihin osallistumista on rajoitettu (esim. ainoastaan opinnoissa vii-västyneille).Tyydyttävästi: Uusille opiskelijoille on vapaaehtoisena tarjolla opiskelutaitokurssi opintojen alkuvaiheessa, mutta muita kursseja ei ole tarjolla, eikä kursseja voi liittää osaksi tutkintoa. Hyvin: Uusille opiskelijoille on pakollisena osana opintoja opiskelutaitokurssi opintojen alkuvaiheessa, mutta muita kursseja ei ole tarjolla, eikä vapaaehtoisia kursseja voi liittää osaksi tutkintoa.Erittäin hyvin: On olemassa sekä pakollisia että vapaaehtoisia kursseja, ja niitä on opintojen eri vaiheisiin, niistä saa opintosuoritusmerkinnän ja suoritus hyväksytään osaksi tutkintoa.

Tiedon muoto 1-5: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvin

aktiivisuus esteettömYYskYsYmYksissä 5. Miten hyvin yliopistossa on selvitetty ja toteutettu esteettömyyteen tähtääviä toimenpiteitä?

Esteettömyydellä ei tarkoiteta ainoastaan pyörätuoliramppeja, vaan myös esim. tietotekniikan ja kotisivujen käyttö- ja aistin esteettömyyttä, induktiosilmukoita sekä myös erilaisia oppimisen esteitä, kuten masennus, tenttijännitys, mielenterveysongelmat, lukihäiriö.

Erittäin huonossa tilanteessa esteettömyysasioita ei ole yliopistossa selvitetty juuri lainkaan.Tyydyttävässä tilanteessa kohtuullisen ajanmukainen katsaus on tehty, mutta toimenpiteitä ei ole sen poh-jalta kovin kattavasti lähdetty toteuttamaan, tai itse kartoitus on jossain määrin puutteellinen. Erittäin hyvä tilanne on sellainen, jossa on tehty kattava ja ajanmukainen esteettömyyskartoitus ja toteutettu aktiivisesti sen mukaisia toimenpiteitä.



YhteYshenkilö esteettömYYsasiOissa6. Onko yliopistossa nimetty ainakin yksi yhteyshenkilö esteettömyyskysymyksiin liittyen?


hOps:n tekemisen tapa 7. Miten opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopistossa?

Erittäin huonossa käytännössä HOPS ei esimerkiksi ole pakollinen, ohjeet ovat vanhentuneet, eikä siihen tarjota ohjausta tai palautetta. Huono: HOPS on pakollinen uusille opiskelijoille, mutta sen tekemiseen tai päivittämiseen ei tarjota apua henkilökunnan osalta, HOPS on lomakepohjainen (rasti ruutuun menetelmällä). Tyydyttävä: HOPS:n tekemiseen annetaan ohjausta laitoksella henkilökunnan tai tukiyksikön henkilö-kunnan toimesta vain 1. vuoden opiskelijoille ja enintään kolme erittäin hyvän käytänteen ominaisuutta puuttuu.Hyvässä erittäin hyvän käytänteen ominaisuuksista puuttuu enintään kaksi. Erittäin hyvä käytäntö tarkoitaa ainakin seuraavia asioita: kaikki yksikön opiskelijat tekevät HOPSin, teke-miseen on ohjausta, tekemästään HOPSista saa palautetta, HOPSin etenemiseen on ainakin yksi tarkistus-piste opintojen kuluessa ja HOPSia voi tai pitää päivittää myöhemmin järjestelmän puitteissa.

Jos käytännöt ovat eri yksiköissä erilaisia, arvioi keskimääräinen käytäntö.


hOps:n tekemisen YleisYYs 8. Kuinka laajasti edellisessä kysymyksessä kuvattu opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopiston eri yksiköissä?


OpiskelijatutOrien kOulutuksen järjestäminen 9. Miten 1. vuoden opiskelijaa ohjaavien opiskelijatutorien koulutus on järjestetty?

Erittäin huono käytäntö ei pidä sisällään mitään tai vain satunnaista koulutusta. Erittäin hyvä käytäntö tarkoittaa tässä vakiintunutta sekä yliopiston yhteisiin että yksikkökohtaisiin kysymyksiin tapahtuvaa perehdyttämistä, jossa tuleva tutori saa opastusta niin opiskelijakulttuuriin kuin opintoihinkin tutustuttamiseen sekä ryhmän ja erilaisten yksilöiden ohjaamiseen. Koulutuksen voi tarjota yliopisto tai opiskelijajärjestöt – erittäin hyvä käytäntö on tässä vakiintunut sekä sisällön että käytännön kannalta ja työnjako toimiva.


julkisesti saatavilla Oleva tietO YliOpistOsta10. Onko yliopiston julkisessa verkossa saatavilla helposti ja loogisesti objektiivista ja puolueetonta tietoa seuraavista?

Kysymyksellä haetaan nimenomaan julkisilla verkkosivuilla olevaa tietoa, joka on helposti löydettävissä. Tarkoituksena on kartoittaa, miten hyvin yliopistosta kiinnostunut potentiaalinen hakija tai toinen kor-keakoulu löytää tietoa yliopistosta (Suomesta ja ulkomailta). Tämä on toisaalta hakijalle tärkeää tietoa ja toisaalta edesauttaa opintosuoritusten tunnustamisessa korkeakoulujen välillä. Eli mikäli tieto ei löydy minuutin/parin surfaamisen ja Googlaamisen jälkeen, se ei ole helposti löydettävissä.

Joka alakohdassa (29 kpl) erikseen kysyttävä tiedon muoto: Suomeksi: Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla) Englanniksi Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)


YliopistoValintakriteerit yliopistoon »Yliopiston säännöt (opintosuoritteista, arvosteluperusteista, aiemmin opitun tunnustamisesta) »Yliopistoon ilmoittautuminen »Esteettömyysasioista »Opiskelun tukipalvelut (kirjastot, tietokoneluokat, uusien opiskelijoiden orientaatio, opettajatutorointi »yms.)Kansainvälisistä ohjelmista »Valmistuneiden työllistymisestä »Tietoa yliopiston opiskelijoista (opiskelijaprofiili tms.) »Kansainvälisten opiskelijoiden erityisasioista (esim. oma osio kv-opiskelijoille) »Harjoitteluista »

KoulutusohjelmistaOhjelmien yleiskuvaukset »Valintakriteerit ohjelmiin »Ohjelmien antamat pätevyydet ja jatko-opintomahdollisuudet »Ohjelman oppimistavoitteet (tiedot, taidot, kompetenssit) »Tutkintovaatimukset »Opetuksen taso ja sen arviointi »Vaihtoon lähdöstä »

KurssitOppimistavoitteet (tiedot, taidot, kompetenssit) »Ennakkovaatimukset »Opetusmenetelmät »Arviointimenetelmät »Opetuskieli »

Yleistietoa opiskelijoille:

Asumiskustannuksista »Aterioinnista »Terveydenhuollosta »Vakuutuksista »Opintotuesta »Liikuntamahdollisuuksista »Ylioppilaskunnasta »

Opiskelijapalautteen hYödYntäminen11. Kuinka hyvin opiskelijoilta opinnoista kerättyä palautetta hyödynnetään opintojen (kurssien ja opetussuun-nitelmien) kehittämisessä?

Joka alakohdasta Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)

Opiskelijapalautetta kerätään säännöllisesti joka kurssilla »Opiskelijapalaute on julkista enimmälti osin »Opiskelijapalautteen käyttö opetuksen kehittämisessä on formuloitua ja läpinäkyvää »

YliOpistOpedagOginen kOulutus 12. Kuinka paljon yliopiston opettajat suorittavat yliopistopedagogista koulutusta vuodessa?

Luku tarkoittaa vain yliopiston opettajien suorittamia pedagogisia opintoja viimeisimmän vuoden ajalta. Laske pois mahdollinen yliopiston ulkopuolisille sekä perustutkinto-opiskelijoille tarjottu koulutus. Luku tarkoittaa yhteenlaskettua opiskeltua opintoviikko/-pistemäärää, esim. jos 10 opettajaa on käynyt 15 opin-toviikon laajuisen kurssin, ilmoita 150 ov. Kirjoita vastauksesi perään, onko luku opintoviikkoja vai -pisteitä. (Mikäli saatavilla ei ole tarkkaa tietoa, ilmoita opetuksen kehittämiskeskuksen tms. arvio määrästä)

Tiedon muoto Opintoviikkoa


tutkimusmetOdit13. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Järjestetäänkö yliopistossa opetusta eri tutkimusmetodeista perustutkinto-opiskelijoille?

Opetus voi olla erillisiä tutkimuksen menetelmiin keskittyviä kursseja, joiden tarjoamista menetelmätai-doista on apua gradun/diplomityön/lopputyön tekemisessä (kurssi voi olla opintojen alku- tai loppuvai-heessa, kunhan sen tarjoamat valmiudet tulevat käyttöön). Opetus voi olla myös integroitu oppiaineen kursseihin. Ota huomioon vastauksessasi sekä tarjonnan laajuus (kuinka monessa tiedekunnassa/osastossa opiskelevia koskee) että opetuksen määrä.

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvin

tutkintOrakenteen uudistaminen14. Ota kantaa seuraaviin väittämiin sen mukaan, pitääkö se paikkansa yliopistossanne:

Joka alakohdasta tiedon muoto: Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)

Kaksiportainen tutkintorakenne suunniteltiin ja toteutettiin aidosti kaksiportaiseksi, jossa tutkinnot »ovat itsenäisiä kokonaisuuksia Tutkinnoilla on selkeästi määritellyt ja viestitetyt oppimistavoitteet »Opiskelijat ovat tietoisia mahdollisuudestaan siirtyä 1. syklin jälkeen toiseen korkeakouluun Suomessa »tai ulkomailla tai työelämään Opintojaksot on mitoitettu opiskelijan tekemän työmäärän mukaan, ei kontaktituntien tai opettajan »työmäärän mukaan (vuodessa 60 opintopistettä).

tutkintOjen tunnustaminen15. Pitääkö seuraava teksti paikkansa yliopistonne suhteen?

Toisessa korkeakoulussa suoritetut opintojaksot tunnustetaan. Tämä tunnustaminen johtaa tällaisten opintojaksojen sisällyttämiseen tunnustamishakemuksen saaneen korkeakoulun koulutusohjelmaan, jollei voida osoittaa olennaisia eroja suoritettujen toisen korkeakoulun opintojaksojen ja niiden tunnustamishakemuksen saaneen koulutusohjelman osien välillä, joille tunnustamista on haettu.

Kukin korkeakoulu varmistaa, että tutkintojen arvioinnissa ja tunnustamisessa käytetyt menettelytavat ja kriteerit ovat avoimia, yhdenmukaisia ja luotettavia.

Ensisijaisesti vastuu riittävien tietojen toimittamisesta on hakijalla, jonka tulee antaa kaikki nämä tiedot vilpittömässä mielessä.

Hakijan vastuusta huolimatta tutkinnot myöntäneillä laitoksilla on velvollisuus antaa, hakijan sitä pyytäessä ja koh-tuuden rajoissa, asiaan kuuluvia tietoja tutkinnon suorittaneelle henkilölle, oppilaitokselle tai sen maan toimivaltaisille viranomaisille, josta tunnustamista haetaan.

Arvioinnin suorittavalla elimellä on velvollisuus osoittaa, että hakemus ei täytä asianomaisia vaatimuksia.

Tutkinnon tunnustamista koskevat päätökset tehdään kohtuullisessa, toimivaltaisen tunnustamisviranomaisen etu-käteen määrittelemässä ajassa, joka lasketaan alkavaksi siitä, kun kaikki tapausta koskeva tarvittava tieto on annettu. Mikäli tunnustamispäätös on kielteinen, tunnustamisen epääminen perustellaan ja hakijalle ilmoitetaan mahdollisista toimenpiteistä, joihin ryhtymällä hän voi myöhemmin saada myönteisen tunnustamispäätöksen. Mikäli tunnus-tamispäätös on kielteinen tai mikäli päätöstä ei tehdä, hakijalla on mahdollisuus hakea muutosta kohtuullisen ajan kuluessa.

Tiedon muoto: Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)


aiemmin Opitun tunnustaminen16. Käsityksenne mukaan, kuinka hyvin yliopistossanne tunnustetaan aiemmin hankittua osaamista?

OPM:n selvityksessä (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr04.pdf?lang=fi ) on todettu, että kukin korkeakoulu laatii yhdenmukaisen, luotettavan ja läpinäkyvän järjes-telmän aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Järjestelmän tulee kattaa myös muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

Mikä seuraavista on lähinnä todellisuutta?

Erittäin heikosti1. . Tunnustamisen käytänteitä ei ole tiedossa ja tunnustamista ei juurikaan tehdä.Heikosti2. . Tunnustamisen käytänteistä ei ole tietoa ja tunnustamiseen suhtaudutaan nihkeästiNiin ja näin3. . Käytänteet ovat olemassa, mutta niistä on vaihtelevasti tietoa ja tunnustamisessa on ongelmia.Hyvin4. , tunnustamisen käytänteet ovat olemassa ja tunnustaminen sujuu kohtalaisen hyvin Erittäin hyvin5. . Tunnustamisen käytänteet ovat olemassa ja kaikkien tiedossa sekä kotimaassa ja ulkomailla hankittua osaamista tunnustetaan erittäin joustavasti

Tiedon muoto: 1-5

OpintOsuOritusten arvOstelu17. Joka alakohdasta tiedon muoto Kyllä/Ei (7portainen asteikko)

Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö tms. muu toimintaa sään- »nönomaisesti ohjaava dokumentti) määrätty maksimiaika, jonka opettaja saa käyttää tentin tai vastaa-van opintosuorituksen tarkastamiseen?Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö tms. muu toimintaa sään- »nönomaisesti ohjaava dokumentti) määrätty maksimiaika opinnäytetöiden tarkastukselle?Opintosuoritusten arvostelu on suunniteltu mittaamaan ennalta määriteltyjä oppimistavoitteita, »Opintosuoritusten arvostelu on suhteutettu ko. opintosuorituksen osalta opiskelijoiden tutkinnon »kokonaistavoitteeseen, Opintosuoritusten arvosteluperusteet ovat julkisia, »Opintosuoritusten arvostelu ei ole ainoastaan yhden henkilön tekemä, »Opintosuoritusten arvostelu on yliopiston säädösten mukaista ja se altistetaan säännöllisen arvioinnin »kohteeksi.Yliopistossa on käytössä yhtenäiset arvosteluperiaatteet kursseille? »

kielistrategia18. Onko yliopistolle laadittu kielistrategia tai vastaava, jossa on määritelty englanniksi käännettävä tieto?


kOtimaisten kielten Opetus ulkOmaisille OpiskelijOille19. Kuinka paljon ja minkä tasoisia kotimaisen kielen kursseja ulkomaisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille tarjotaan yliopistossa?

Mittarin tavoitteena on hahmottaa, minkälaista kotimaisten kielten kurssitarjonta ulkomaisille opiskeli-joille yliopistossa on. Ilmoita vastauksesi tasoittain eriteltynä kotimaisten kielten kurssien osalta käyttäen yhteiseurooppalaista taitotasoluokitusta (kielikeskus tietää ja löytyy myös esim. täältä: http://www.alte.org/can_do/framework/index.php).

Tiedon muoto Järjestettävien kurssien korkein taitotasoluokitus (A1- 2 pist. ,A2- 4 pist., B1- 6 pist., B2- 8 pist. C1- 10 pist.)


kieliOpintOjen tarjOnta20. Kuinka monen eri kielen opetusta yliopiston opiskelijoille tarjotaan vähintään kolmen opintopisteen ver-ran? (esim. 3 opintopisteen laajuinen alkeiskurssi) Määrään lasketaan mukaan myös kurssit, jotka ei ole yliopiston itsensä tuottamia, mutta joille yliopiston opiskelijoilla on vapaa pääsy esim. yliopistojen välisten sopimusten kautta.

Tiedon muoto Lukumäärä

kansainvälisten tutkintO-OpiskelijOiden tutOrOinti 21. Onko kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutorointiin kiinnitetty erityisesti huomiota?

Tällä tarkoitetaan erityisesti sitä, onko kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden erityiset tarpeet huomioitu tutortoiminnassa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi erillisinä tutorryhminä, henkilökohtaisena tukihenkilönä tai kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integrointina muihin tutorryhmiin huomioiden erityistarpeet.


kansainvälisten tutkintO-OpiskelijOiden palautteen kerääminen22. Kerääkö yliopisto säännöllisesti palautetta kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemuksista opiskeli-jana?


vaihtOOn lähdön kannustaminen23. Joka alakohdassa tiedon muoto: Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)

Kerätäänkö vaihto-ohjelmista säännöllisesti palautetta (esim. palautelomake, matkaraportti •tms.)?

Saako opiskelija yliopistoyhteisöltä taloudellista tukea vaihtoon lähtöönsä (Tuki voi olla •yliopistolta, yliopiston stipendirahastolta, ylioppilaskunnalta jne.)?

Onko palaute muiden luettavissa?•

Onko yliopistossa olemassa selkeät ja tiedossa olevat vaihtoon lähtijöiden valintakriteerit?•Saavatko opiskelijat vaihdossa suorittamansa opinnot hyväksiluettua tutkintoonsa yhtenäisten ja •tiedossa olevien periaatteiden pohjalta?

rekrYtOintipalveluiden resurssit24. Montako henkilöä yliopiston rekrytointipalveluissa on töissä (henkilötyövuosimäärä vuodessa)? Ilmoita vuotta ja kuukautta (esim. 5v 3kk).

Tiedon muoto Vuodet ja kuukaudet

tYöllistettävYYs25. Tutkintoa suunniteltaessa tai uudistettaessa, kokemuksenne mukaan, kuinka tärkeänä yliopistonne pitää valmistuneiden työllistettävyyttä?

Työllistettävyyden voi määritellä esim. saavutuksina –osaamisina, ymmärtämisinä ja henkilökohtaisina ominaisuuksina – jotka edesauttavat valmistuneen työllistymisessä ja onnistuneen ja menestyksekkään uran luomista, sekä saavutuksina, jotka hyödyttävät niin valmistuneita itseään, työyhteisöä ja ympäröivää yhteiskuntaa. On olennaista huomata, että valmistumisen jälkeinen työllistyminen ei tarkoita vain yksityistä sektoria, vaan myös julkista sektoria ja vaikka yliopistoa. Työllistettävyyden huomioonottaminen voi näkyä esimerkiksi työelämän edustuksen mukanaolona tutkintosisältöjen suunnittelussa.


Tiedon muoto: yliopisto jaetaan prosentteina alla oleviin:Ei tärkeänä »Tärkeänä »Erittäin tärkeänä »

tYöllistYmisen seuranta26.

Seuraako yliopistonne säännöllisesti valmistuneiden työllistymistä ja urakehitystä?

Ei, seurantajärjestelmää ei ole olemassa1. Kyllä, joidenkin valmistuneiden tai joillakin laitoksilla/tiedekunnissa2. Kyllä, kaikkien valmistuneiden3.

Tiedon muoto: 1-3

alumnit27. Joka alakohdassa tiedon muoto: Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)

Yliopistomme pitää yllä alumnitietokantaa »Yliopistomme on säännöllisesti yhteydessä alumneihinsa »Yliopisto edesauttaa ja tukee alumnitoimintaa ja alumneilla on yhteys yliopistoon (esim. vuosikurssi- »tapaamiset, mentorointi, pääsy kirjaston tietokantoihin)

lukukausi-ilmOittautuminen verkOssa28. Voiko yliopiston lukukausi-ilmoittautumisen tehdä verkossa?

Kysymyksellä haetaan sitä, tarvitseeko opiskelijan mennä johonkin tiettyyn fyysiseen paikkaan tiettyinä aukioloaikoina tehdäkseen ilmoittautumisen vai ei.


ilmOittautuminen kursseille ja tentteihin verkOssa29. Voiko kursseille ja tentteihin ilmoittautua verkossa?

Kysymyksellä haetaan sitä, tarvitseeko opiskelijan mennä johonkin tiettyyn fyysiseen paikkaan tiettyinä aukioloaikoina tehdäkseen ilmoittautumisen vai ei.Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)

tietOkOneiden riittävYYs30. Montako tietokonetta yliopistolla on pääosin opetus- tai opiskelukäytössä?

Opetus- tai opiskelukäytössä oleviin tietokoneisiin lasketaan mukaan luokkien ym. opetustilojen koneet opettajan kone mukaan lukien sekä muut opiskelijoiden vapaassa käytössä olevat koneet. Opettajien hen-kilökohtaisessa käytössä olevia tietokoneita ei lasketa tähän mukaan. Pelkästään korkeakoulun avoimen opetuksen tai lisä- ja täydennyskoulutuksen käytössä olevia koneita ei myöskään lasketa tähän mukaan.

Tiedon muoto Lukumäärä

langatOn verkkO31. Kuinka hyvin yliopistolla toimii langattoman verkon käyttömahdollisuus?

Arvio prosenttilukuna kuinka suuressa osassa yliopiston päätoimipisteitä on käytössä langaton verkkoyhteys.



rYhmätYötilOjen saatavuus32. Kuinka hyvin ryhmätyö- ja lukutiloja on opiskelijoiden saatavilla?

Ota huomioon tilojen riittävyys ja aukioloajat.

Erittäin huonosti tarkoittaa, että tiloihin on säännöllisesti jonoa, ne ovat käytössä vain virka-aikana, ne sijaitsevat opetustiloihin ja asuntoihin nähden huonosti ja eivätkä ne välttämättä laadultaankaan ole tar-koituksenmukaisia. Hyvin tarkoittaa, että alla olevista ominaisuuksista puuttuu noin yksiErittäin hyvin tarkoittaa, että jonoa on vain harvoin, pääsy on aikaisesta aamusta myöhään iltaan tai ympäri vuorokauden, tilat sijaitsevat opetustiloihin tai asuntoihin nähden hyvin, ja ne palvelevat tarkoitustaan hyvin. Tee kokonaisarvio kaikkien opiskelijoiden kannalta.


tutkintOtOdistuksen liite33. Saako opiskelija valmistuessaan kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tutkintotodistuksen liitteen (Diploma Supplement, nykyisin osa Europassia) automaattisesti eli maksutta ja ilman erityistä pyyntöä?


kirjastOpalveluiden saatavuus34. Kuinka kirjastopalvelut ovat saatavissa opiskelijalle (erityisesti aukioloajat, kirjaston sijainti, opastus)?

Erittäin huonosti tarkoittaa, että palveluihin (lainaustiskille, neuvontaan tai asiakaspäätteille) on säännöl-lisesti jonoa, ne ovat käytössä lyhempänä aikana kuin virka-aikana (esim. siis 10-16), ne sijaitsevat opetus-tiloihin ja asuntoihin nähden huonosti, eikä tietoja helposti löydy eikä opastusta ole saatavilla. Hyvin tarkoittaa, että alla luetelluista ominaisuuksista puuttuu noin yksi Erittäin hyvin tarkoittaa, että jonoja on vain harvoin, pääsy on aamusta myöhään iltaan, tilat sijaitsevat lähellä ja tietoa ja opastusta löytyy helposti. . Tee kokonaisarvio kaikkien opiskelijoiden kannalta.


Opiskelijan tukipalvelujen arviOinti35. Suoritetaanko yliopistossa opiskelijan tukipalveluiden arviointeja (esim kirjastot, uusien opiskelijoiden orientaatio, opettajatutorointi, liikuntapalvelut, ylioppilaskunnasta jne.)? Arvioinnit voivat olla joko ulkoi-sia tai yksikköjen itse tekemiä, joista raportoidaan eteenpäin.

Ei1. Kyllä, mutta erittäin harvoin tai vain muutaman osalta2. Kyllä, satunnaisesti tai vain osan palveluiden osalta3. Kyllä, säännöllisesti ja suurimman osan eri palveluiden osalta4.

Tiedon muoto: 1-4

hallinnOn Opiskelijaedustajan Opas36. Onko hallinnon opiskelijaedustajista on käytössään ajan tasalla oleva hallinnon opiskelijaedustajan opas? Ei ole väliksi, onko opas opiskelijajärjestön vai yliopiston tekemä.



hallinnOn Opiskelijaedustajien kOulutus37. Ovatko yliopiston hallinnon opiskelijaedustajat saaneet koulutuksen opiskelijaedustajana toimimisesta?

Opiskelijan kannalta on sama, järjestääkö koulutuksen yliopisto tai ylioppilaskunta, kunhan häntä edusta-vat henkilöt ovat saaneet koulutuksen ja osaavat toimia yliopistohallinnossa.


hallinnOn Opiskelijaedustajien YhteYstiedOt38. Ovatko hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot (vähintään sähköpostiosoite TAI puhelinnumero) saa-tavissa verkosta?

Yhteystiedot voivat olla joko yliopiston tai opiskelijajärjestöjen sivuilla. Tiedon katsotaan olevan saatavilla kun mainitaan ainakin nimi ja esimerkiksi koko listalle sähköpostiosoitteen muodostamiskäytäntö tyyliin etunimi.sukunimi at yliopisto.fi. Ota huomioon VAIN: 1) yliopiston hallitus/konsistori, 2) kaikki koko yli-opistoa koskevat muut hallintoelimet sekä 3) tiedekunta/osastoneuvostot.


Opiskelijaedustus epävirallisissa tYörYhmissä39. Kattaako hallinnon opiskelijaedustus epäviralliset (ei laeissa, asetuksissa tai johtosäännöissä määrätyt) rehtorin/vararehtorin nimeämät työryhmät ja toimielimet?

Vastaus suhdelukuna (esim. 5/12), kuinka suuressa osassa rehtorien asettamista epävirallisista elimistä on opiskelijaedustus (vähintään yksi äänivaltainen opiskelijajäsen).

Tiedon muoto Suhdeluku

Opiskelijaedustus hallituksessa40. Kuinka suuri osuus yliopiston hallituksen (tai konsistorin) äänivaltaisista jäsenistä on opiskelijoita? Vasta-uksella tarkoitetaan osuutta koko äänimäärästä. Anna vastauksesi suhdelukuna (esim. 4/12).


Opiskelijaedustus vaalikOllegiOssa41. Kuinka suuri osuus yliopiston vaalikollegion äänivaltaisista jäsenistä on opiskelijoita?


YliOpistOhallinnOn avOimuus ja läpinäkYvYYs42. Ovatko hallintoelinten esityslistat ja pöytäkirjat saatavilla verkossa?

Ota huomioon VAIN: 1) yliopiston hallitus/konsistori, 2) kaikki koko yliopistoa koskevat muut hallintoeli-met sekä 3) tiedekunta/osastoneuvostot. Ilmoita vastauksesi prosenttilukuna (jos vain pöytäkirjat löytyvät puolesta elimistä, vastaus on 25%)

Tiedon muoto: Prosenttiluku

Opiskelijat hYvinvOintistrategiassa43. Onko opiskelijat otettu huomioon yliopiston hyvinvointiin liittyvässä strategiassa (näitä voivat olla esi-merkiksi henkiset voimavarat-strategia, hyvinvointistrategia, henkilöstösuunnitelma tai tasa-arvosuunni-telma).

Tiedon muoto Kyllä/Ei


OpintOpsYkOlOgit 44. Mikä on opintopsykologien/opintoneuvontapsykologien yhteenlaskettu henkilötyövuosimäärä vuodessa? Ilmoita vastausta vuosina ja kuukausina, esim. 4v 3kk. Tiedon saadaksesi voit esimerkiksi soittaa ura- ja rekrytointipalveluihin tai suoraan opintoneuvontapsykologille.

Tiedon muoto Vuodet ja kuukaudet

hYvinvOintitOiminnan OrganisOinti 45. Millainen järjestäytynyt yhteistyö- ja toimintatapa opiskelijan hyvinvointiin ja ohjaukseen liittyvien toi-mijoiden (esim. opetushenkilökunta, erilaiset opintoneuvojat, YTHS, yliopistoliikunta, psykologit, muut ohjaajat) välillä on?

Vaihtoehdot:Yliopistovetoinen hyvinvointityöryhmä toimii, 1. Yliopistovetoinen hyvinvointityöryhmä on suunnitteilla ja/tai YTHS-vetoinen Kehräryhmä/ter-2. veystyöryhmä toimii,Muu tapa, mikä?3.

Tiedon muoto Kolmiportainen: 3) Yliopistovetoinen ryhmä 2) YTHS-vetoinen ryhmä ja/tai suunnit-teilla oleva yliopistovetoinen ryhmä 1) Ei järjestelmällistä toimintatapaa

hYvinvOintitOiminnan tOteuttaminen46. Järjestetäänkö yliopistossa opiskelijoille hyvinvointitoimintaa (esim. ajankäyttöön ja -hallintaan liittyviä kursseja, hyvinvointipäivää tms.)?

Tässä kysymyksessä asteikko viittaa siihen, kuinka suurelle osalle opiskelijoista toimintaa on tarjolla, ei siihen, kuinka suuri osa siihen käytännössä osallistuu.


Opiskelijaliikuntapalveluiden kehittäminen47. Mikä on yliopiston opiskelijaliikuntapalveluja organisoivien ja suunnittelevien työntekijöiden henkilötyö-vuosimäärä vuodessa?

Tiedon muoto Henkilötyövuosimäärä

liikunta YliOpistOn strategiassa48. Arvioi, miten hyvin yliopisto huomioi liikunnan ja opiskelijoiden liikuntapalvelut yleisstrategiassaan ja muissa soveltuvissa strategia-asiakirjoissa.

Erittäin huonossa käytännössä liikuntaa ei ole huomioitu missään strategiatyössä, erittäin hyvässä liikunta huomioidaan kattavasti kaikessa strategisessa suunnittelussa ja ohjelmissa.


liikuntapalveluiden tarjOnta49. Kuinka laajasti ja hyvin yliopistossa on tarjolla liikuntapalveluja?

Kysymyksellä on tarkoitus selvittää kuinka kattavasti yliopisto on ottanut huomioon liikunnan harrastami-sen edellytyksiä. Arvioi vastauksesi sen pohjalta kuinka moni seuraavista väittämistä toteutuu: (erinomai-sessa käytännössä ei ole vakavia puutteita, arvioi noin yksi pykälä alaspäin/ 1 vakava tai pari vähemmän opiskelijan saamiin palveluihin vaikuttavaa puutetta).

Yliopistoliikunnan tarjoama lajikirjo on monipuolinen »Liikuntatilojen aukioloajat ovat kattavat »


Liikuntatiloja ylläpidetään ja huolletaan hyvin »Yliopistolla on omia liikuntatiloja »Yliopiston liikuntatilat sijaitsevat kampusalueella »Liikuntapalvelut ovat edullisia »Yliopisto järjestää eri liikuntamuotojen alkeiskursseja »Yliopisto järjestää liikuntatempauksia ja -tapahtumia (esim. liikuntapäivät) »Opiskelijat ovat mukana suunnittelemassa yliopiston liikuntapalveluja »Liikuntapalveluista tiedotetaan kattavasti »Liikuntatilojen esteettömyyteen on kiinnitetty hyvin huomiota »Ainejärjestöillä ja laitoksilla on mahdollisuus saada omia salivuoroja »Yliopisto kannustaa hyöty- ja arkiliikuntaan, esim. yliopistolla on ajanmukaiset pyörätelineet, »säilytyslokerikot ja suihkutilat opiskelijoiden käytössä »


tasa-arvO50. Ylioppilaskunnan näkökulmasta, kuinka tärkeänä yliopistonne pitää sitä, että kaikilla eri yhteiskunnan ryhmillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet korkeakoulutukseen, riippumatta sukupuolesta, rodusta, väristä, vammasta, kielestä, uskonnosta, poliittisista tai muista mielipiteistä, kansallisesta, etnisestä tai sosiaalisesta alkuperästä, kansalliseen vähemmistöön kuulumisesta, omaisuudesta, syntyperästä tai muusta asemaansa liittyvästä seikasta? Mikä seuraavista väittämistä on lähimpänä todellisuutta yliopistossanne?

Vastauksen antamisessa voi käyttää esimerkiksi sitä, onko yliopiston strategiassa (vast.) maininta aiheesta, onko yliopistossa suunnitelmia asian konkreettiseksi edistämiseksi (esim. esteettömyyskäytännöt pääsyko-keissa, pääsykokeiden toteutuksen miettiminen tästä näkökulmasta, erillisiä käytäntöjä esim. saamelaisille tai romaneille jne.)

Vaihtoehdot:Erittäin tärkeänä ja yliopisto tekee aktiivisesti työtä mahdollisuuksien lisäämiseksi1. Tärkeänä, mutta vielä yliopistossa ei tehdä tarpeeksi konkreettista työtä asian eteen2. Yliopistossa tunnistetaan ongelma, mutta nähdään, että asia ei ole yliopiston vastuulla3. Ei nähdä kovinkaan tärkeänä, eikä asian nähdä olevan yliopiston vastuulla4.

Tiedon muoto: 1-4

Opiskelijat tasa-arvOsuunnitelmassa 51. Ovatko opiskelijat kattavasti (hyvin) mukana yliopiston tasa-arvosuunnitelmassa yhteisön jäseninä?

Tässä ei tarkoiteta opiskelijavalintoja ja hakijoiden tasa-arvoa, vaan opiskelun riskitilanteita tasa-arvon osalta. Erittäin huonosti tarkoittaa, että opiskelijoita ei ole mainittu tasa-arvosuunnitelmassa lainkaan tai yliopis-tolla ei ole tasa-arvosuunnitelmaa. Erittäin hyvin tarkoittaa, että opiskelijat on otettu huomioon tasa-arvosuunnitelman eri kohdissa kattavasti -- erilaisesta asemasta johtuen eri tavalla kuin henkilökunta, mutta kautta linjan kattavasti ja opiskelijoiden aseman erityispiirteet huomioiden. Opiskelijoiden tasa-arvoasiat on erityisesti osoitettu ainakin yhden henkilön vastuulle.



A1 OPISKELUPROSESSIT

A1.1 OpettajatuutorointiArviointia Uusille opiskelijoille opettajatuutorin nimeäminen on yleistynyt

tutkintorakenneuudistuksen myötä. Edelleen eroja on kuitenkin huomattavasti siinä, kuinka aktiivista toiminta opettajatuutorien ja opiskelijoiden välillä on. Useissa yliopistoissa järjestelyt vaihtelevat myös voimakkaasti tiedekunnittain/laitoksittain.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka suurelle prosenttiosuudelle 1. vuoden opiskelijoista on nimetty opettajatuutori,

jonka nämä tapaavat ainakin kerran (ryhmässä tai kahden kesken)? Arvioi prosenttiluku.

Tiedon muoto ProsenttilukuTarkempi selitys Mittari kuvaa opiskelijoiden ja opettajien välistä henkilökohtaiseen ohjaukseen

perustuvaa vuorovaikutusta. Erityisesti opettajatuutoroinnilla on merkitystä opintojen alkuvaiheen ohjauksen osana.

A1.2 Yhteydenotto opinnoissa viivästyviinArviointia Erityisesti tutkinnonuudistuksen siirtymävaiheessa uusia menetelmiä ja käytäntöjä

yhteydenottoihin on kehitetty. Usein näiden ei kuitenkaan ole vielä suunniteltu muuttuvan yleisiksi, jatkuviksi käytännöiksi vaan kyse on toistaiseksi nimenomaan siirtymävaiheen kertaluontoisista projekteista. Tilanne vaihtelee myös useimmissa yliopistoissa tiedekuntien/laitosten omasta aktiivisuudesta riippuen.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Ottaako yliopisto yhteyttä henkilöihin, joilla opinnot viivästyvät ja onko tähän olemassa

systemaattinen järjestely? Kysymyksessä tarkoitetaan nyt olemassa olevaa käytäntöä, eli otetaanko tällä hetkellä viivästyneisiin opiskelijoihin yhteyttä.

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)

A1.1 Opettajatuutorit, % 1. vuoden opiskelijoista

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

Tarkempi selitys Mittari kuvaa ohjauksen ulottuvuutta opiskelijoihin, joilla opinnot viivästyvät: Jääkö opiskelija ohjauksen ulkopuolelle ellei hän itse ole aloitteellinen, vai pyrkiikö yliopisto aktiivisesti kannustamaan opiskelijoita tutkinnon valmiiksi saattamiseksi. Kysymys on ollut erityisen ajankohtainen yliopistojen tutkinnonuudistuksen toimeenpanovaiheessa.

LIITE 3: YKSITTÄISET mITTArIT


A1.3 Opiskelutaitojen opasArviointia Aivan kaikissa yliopistoissa opiskelutaitojen opasta ei sellaisenaan ollut saatavilla

lainkaan. Useimmilla niistä joilla opas oli, oli se yhtälailla kaikkien opiskelijoiden saatavilla, mutta muutamissa yliopistoissa oppaan saatavuus oli jossain määrin rajattu esimerkiksi niin, että opas oli varsin uusi, ja sitä oli jaettu vain uusille opiskelijoille.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Onko opiskelijoille saatavissa opiskelutaitojen opasta joko paperisena tai verkossa?

Opiskelutaidot tarkoittavat tässä opiskelemisen tekniikoihin ja taitoihin perehdyttämistä (esimerkiksi muistiinpanotekniikka, tenttilukutekniikka, ryhmätöiden tekeminen, työselostusten kirjoittaminen).

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)Tarkempi selitys Mittari kuvaa korkeakoulun panostusta opiskelijoiden yleisempien opiskeluvalmiuksien

kehittämiseen.

A1.2 Yhteydenotto opinnoissa viivästyviin

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A1.3 Opiskelutaitojen opas

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


Kysymys Miten hyvin yliopistossa on selvitetty ja toteutettu esteettömyyteen tähtääviä toimenpiteitä? Esteettömyydellä ei tarkoiteta ainoastaan pyörätuoliramppeja, vaan myös esim. tietotekniikan ja kotisivujen käyttö- ja aistin esteettömyyttä, induktiosilmukoita sekä myös erilaisia oppimisen esteitä, kuten masennus, tenttijännitys, mielenterveysongelmat, lukihäiriö. Erittäin huonossa tilanteessa esteettömyysasioita ei ole yliopistossa selvitetty juuri lainkaan. Tyydyttävässä tilanteessa kohtuullisen ajanmukainen katsaus on tehty, mutta toimenpiteitä ei ole sen pohjalta kovin kattavasti lähdetty toteuttamaan, tai itse kartoitus on jossain määrin puutteellinen. Erittäin hyvä tilanne on sellainen, jossa on tehty kattava ja ajanmukainen esteettömyyskartoitus ja toteutettu aktiivisesti sen mukaisia toimenpiteitä.

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Aiemmissa selvityksissä on havaittu, että esteettömyysasioita korkeakouluissa on kyllä

kartoitettu, mutta ne eivät välttämättä johda suunnitelmallisiin, konkreettisiin toimenpiteisiin. Mittari kuvaa tätä aktiivisuutta yliopistoissa.

A1.6 Yhteyshenkilö esteettömyysasioissaArviointia Yhteyshenkilöitä ei välttämättä oltu nimetty päätöksestä huolimatta, tai

henkilövaihdoksen yhteydessä oli muodostunut oidempi katkos jossa tavoitettavissa olevaa yhteyshenkilöä ei yliopistolla ollut. Tämä voi osaltaan kertoa siitä, että yhteyshenkilön nimeäminen ei sinänsä vielä kuvaa toiminnan aktiivisuutta.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Onko yliopistossa nimetty ainakin yksi yhteyshenkilö esteettömyyskysymyksiin

liittyen?Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)Tarkempi selitys Tavoitettavissa olevan yhteyshenkilön löytyminen on olennaisen tärkeää, jotta apua tai

tietoja tarvitseva opiskelija tietää, minne ottaa yhteyttä. Monet ongelmat liittyvät siihen, että asiat eivät ole kenenkään vastuulla, ja opiskelija joutuu yksin selvittelemään, mistä vastauksia kysymyksiin voisi saada. Ongelma koskee myös muuta henkilökuntaa, joka ei voi tarvittaessa hankkia lisäselvityksiä/ ohjata opiskelijaa eteenpäin.

A1.5 Aktiivisuus esteettömyyskysymyksissä

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A1.4 OpiskelutaitokurssitArviointia Jonkinlaisia opiskelutaitokursseja järjestettiin lähes kaikissa yliopistoissa. Useimmiten

kurssit on kuitenkin suunnattu erityisesti opintojen alkuvaiheisiin, eikä niitä useinkaan voi liittää osaksi tutkintoa.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Järjestetäänkö yliopistossa opiskelutaitoihin perehdyttäviä kursseja? Arvioi vastauksesi

seuraavan asteikon pohjalta: Erittäin huonosti: kursseja ei järjestetä lainkaan. Huonosti: Kursseja on tarjolla, mutta niihin osallistumista on rajoitettu (esim. ainoastaan opinnoissa viivästyneille). Tyydyttävästi: Uusille opiskelijoille on vapaaehtoisena tarjolla opiskelutaitokurssi opintojen alkuvaiheessa, mutta muita kursseja ei ole tarjolla, eikä kursseja voi liittää osaksi tutkintoa. Hyvin: Uusille opiskelijoille on pakollisena osana opintoja opiskelutaitokurssi opintojen alkuvaiheessa, mutta muita kursseja ei ole tarjolla, eikä vapaaehtoisia kursseja voi liittää osaksi tutkintoa. Erittäin hyvin: On olemassa sekä pakollisia että vapaaehtoisia kursseja, ja niitä on opintojen eri vaiheisiin, niistä saa opintosuoritusmerkinnän ja suoritus hyväksytään osaksi tutkintoa.

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Opiskelutaitoihin perehdyttämisen tapoja on monenlaisia. Tällä mittarilla selvitetään

opiskelutaitoihin erikoistuneiden kurssien järjestämistä ja tarjontaa opintojen eri vaiheissa.

A1.5 Aktiivisuus esteettömyyskysymyksissäArviointia Esteettömyyskartoituksia on tehty suhteellisen hyvin, mutta ne eivät aina johda

toimenpiteisiin. Edelleen havaitaan yleisimmin arvioidun, että kartoitusten johdosta ei ole aktiivisesti laadittu ja toteutettu suunnitelmia esteettömyyden kehittämiseksi.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin

A1.4 Opiskelutaitokurssit

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


Kysymys Miten hyvin yliopistossa on selvitetty ja toteutettu esteettömyyteen tähtääviä toimenpiteitä? Esteettömyydellä ei tarkoiteta ainoastaan pyörätuoliramppeja, vaan myös esim. tietotekniikan ja kotisivujen käyttö- ja aistin esteettömyyttä, induktiosilmukoita sekä myös erilaisia oppimisen esteitä, kuten masennus, tenttijännitys, mielenterveysongelmat, lukihäiriö. Erittäin huonossa tilanteessa esteettömyysasioita ei ole yliopistossa selvitetty juuri lainkaan. Tyydyttävässä tilanteessa kohtuullisen ajanmukainen katsaus on tehty, mutta toimenpiteitä ei ole sen pohjalta kovin kattavasti lähdetty toteuttamaan, tai itse kartoitus on jossain määrin puutteellinen. Erittäin hyvä tilanne on sellainen, jossa on tehty kattava ja ajanmukainen esteettömyyskartoitus ja toteutettu aktiivisesti sen mukaisia toimenpiteitä.

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Aiemmissa selvityksissä on havaittu, että esteettömyysasioita korkeakouluissa on kyllä

kartoitettu, mutta ne eivät välttämättä johda suunnitelmallisiin, konkreettisiin toimenpiteisiin. Mittari kuvaa tätä aktiivisuutta yliopistoissa.

A1.6 Yhteyshenkilö esteettömyysasioissaArviointia Yhteyshenkilöitä ei välttämättä oltu nimetty päätöksestä huolimatta, tai

henkilövaihdoksen yhteydessä oli muodostunut oidempi katkos jossa tavoitettavissa olevaa yhteyshenkilöä ei yliopistolla ollut. Tämä voi osaltaan kertoa siitä, että yhteyshenkilön nimeäminen ei sinänsä vielä kuvaa toiminnan aktiivisuutta.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Onko yliopistossa nimetty ainakin yksi yhteyshenkilö esteettömyyskysymyksiin

liittyen?Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)Tarkempi selitys Tavoitettavissa olevan yhteyshenkilön löytyminen on olennaisen tärkeää, jotta apua tai

tietoja tarvitseva opiskelija tietää, minne ottaa yhteyttä. Monet ongelmat liittyvät siihen, että asiat eivät ole kenenkään vastuulla, ja opiskelija joutuu yksin selvittelemään, mistä vastauksia kysymyksiin voisi saada. Ongelma koskee myös muuta henkilökuntaa, joka ei voi tarvittaessa hankkia lisäselvityksiä/ ohjata opiskelijaa eteenpäin.

A1.5 Aktiivisuus esteettömyyskysymyksissä

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A1.7 HOPS:n tekemisen tapaArviointia Uusimmat HOPS-käytännöt vaikuttavat olevan kautta linjan hyvin kehittyneitä. Varsin

tyypillistä on kuitenkin, että käytännöt koskevat vain uusia opiskelijoita, tai että tiedekunnilla on kovin vaihtelevia käytäntöjä toiminnan aktiivisuudessa. Oletettavaa vastausten perusteella on joka tapauksessa että nykyään ja viime vuosina aloittaneilla HOPS-käytännöt ovat jo useimmiten varsin hyvät.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Miten opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään

yliopistossa? Erittäin huonossa käytännössä HOPS ei esimerkiksi ole pakollinen, ohjeet ovat vanhentuneet, eikä siihen tarjota ohjausta tai palautetta. Huono: HOPS on pakollinen uusille opiskelijoille, mutta sen tekemiseen tai päivittämiseen ei tarjota apua henkilökunnan osalta, HOPS on lomakepohjainen (rasti ruutuun menetelmällä). Tyydyttävä: HOPS:n tekemiseen annetaan ohjausta laitoksella henkilökunnan tai tukiyksikön henkilökunnan toimesta vain 1. vuoden opiskelijoille ja enintään kolme erittäin hyvän käytänteen ominaisuutta puuttuu.Hyvässä erittäin hyvän käytänteen ominaisuuksista puuttuu enintään kaksi. Erittäin hyvä käytäntö tarkoitaa ainakin seuraavia asioita: kaikki yksikön opiskelijat tekevät HOPSin, tekemiseen on ohjausta, tekemästään HOPSista saa palautetta, HOPSin etenemiseen on ainakin yksi tarkistuspiste opintojen kuluessa ja HOPSia voi tai pitää päivittää myöhemmin järjestelmän puitteissa. Jos käytännöt ovat eri yksiköissä erilaisia, arvioi keskimääräinen käytäntö.

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys HOPS:n tekemisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, miten opintoja todella

käytännössä suunnitellaan, ja miten suunnitelma nivoutuu koko opiskeluaikaan.

A1.6 Yhteyshenkilö esteettömyysasioissa

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A1.7 HOPS:n tekemisen tapaArviointia Uusimmat HOPS-käytännöt vaikuttavat olevan kautta linjan hyvin kehittyneitä. Varsin

tyypillistä on kuitenkin, että käytännöt koskevat vain uusia opiskelijoita, tai että tiedekunnilla on kovin vaihtelevia käytäntöjä toiminnan aktiivisuudessa. Oletettavaa vastausten perusteella on joka tapauksessa että nykyään ja viime vuosina aloittaneilla HOPS-käytännöt ovat jo useimmiten varsin hyvät.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Miten opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään

yliopistossa? Erittäin huonossa käytännössä HOPS ei esimerkiksi ole pakollinen, ohjeet ovat vanhentuneet, eikä siihen tarjota ohjausta tai palautetta. Huono: HOPS on pakollinen uusille opiskelijoille, mutta sen tekemiseen tai päivittämiseen ei tarjota apua henkilökunnan osalta, HOPS on lomakepohjainen (rasti ruutuun menetelmällä). Tyydyttävä: HOPS:n tekemiseen annetaan ohjausta laitoksella henkilökunnan tai tukiyksikön henkilökunnan toimesta vain 1. vuoden opiskelijoille ja enintään kolme erittäin hyvän käytänteen ominaisuutta puuttuu.Hyvässä erittäin hyvän käytänteen ominaisuuksista puuttuu enintään kaksi. Erittäin hyvä käytäntö tarkoitaa ainakin seuraavia asioita: kaikki yksikön opiskelijat tekevät HOPSin, tekemiseen on ohjausta, tekemästään HOPSista saa palautetta, HOPSin etenemiseen on ainakin yksi tarkistuspiste opintojen kuluessa ja HOPSia voi tai pitää päivittää myöhemmin järjestelmän puitteissa. Jos käytännöt ovat eri yksiköissä erilaisia, arvioi keskimääräinen käytäntö.

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys HOPS:n tekemisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, miten opintoja todella

käytännössä suunnitellaan, ja miten suunnitelma nivoutuu koko opiskeluaikaan.

A1.6 Yhteyshenkilö esteettömyysasioissa

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A1.8 HOPS:n tekemisen yleisyysArviointia Edellä käsitellysti ainakin uusia opiskelijoita koskien HOPS:n teko on pääsääntöisesti

kattavaa. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka laajasti edellisessä kysymyksessä kuvattu opintojen alun henkilökohtainen

opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopiston eri yksiköissä?Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)Tarkempi selitys ks. 1.7.

A1.7 HOPS:n tekemisen tapa

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A1.8 HOPS:n tekemisen yleisyys

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA


A1.8 HOPS:n tekemisen yleisyysArviointia Edellä käsitellysti ainakin uusia opiskelijoita koskien HOPS:n teko on pääsääntöisesti

kattavaa. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka laajasti edellisessä kysymyksessä kuvattu opintojen alun henkilökohtainen

opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopiston eri yksiköissä?Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)Tarkempi selitys ks. 1.7.

A1.7 HOPS:n tekemisen tapa

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A1.8 HOPS:n tekemisen yleisyys

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA

A1.9 Opiskelijatutorien koulutuksen järjestäminenArviointia Ylioppilaskunnat ovat useissa yliopistoissa aktiivisesti mukana tuutorien

koulutusjärjestelyissä. Järjestäjästä riippumatta kattavasti organisoituihin käytäntöihin oltiin yleisesti varsin tyytyväisiä. Eroja aiheuttivat joissain tapauksissa esimerkiksi eri tietekuntien/laitosten poikkeavat käytännöt koulutusjärjestelyissä.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Miten 1. vuoden opiskelijaa ohjaavien opiskelijatutorien koulutus on järjestetty?


Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Opiskelijatuutoroinnilla on suuri merkitys opintojen alkuvaiheessa opiskelija- ja

yliopistoyhteisöön kiinnittymisessä. Tuutorien koulutus ja koulutuksen järjestelmällisyys vaikuttavat olennaisesti tuutoroinnin sisältöön.

A1.10 Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistostaArviointia Yliopistojen kotimaisilla kielillä toteutetut nettisivut sisälsivät kysyttyjä tietoja varsin

kattavasti. Lähinnä puutteita esiintyi esimerkiksi esteettömyyttä, työllistymistä ja mm. opetuksen tasoa ja arviointia koskevissa kohdissa sekä erinäisissä "yleistietoa opiskelijoille"- osion alakohdissa. Englanninkieliset sivut olivat kuitenkin kautta linjan suppeammat kuin kotimaisilla kielillä toteutetut, ja puutteita esiintyi ajoittain myös olennaisissa käytännön kysymyksissä yliopistossa opiskelusta tai opiskelun tukipalveluista.


A1.9 Opiskelijatuutorien koulutuksen järjestäminen

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


Kysymys Onko yliopiston julkisessa verkossa saatavilla helposti ja loogisesti objektiivista ja puolueetonta tietoa seuraavista? A) suomeksi tai ruotsiksi B) englanniksi. Kysymyksellä haetaan nimenomaan julkisilla verkkosivuilla olevaa tietoa, joka on helposti löydettävissä. Tarkoituksena on kartoittaa, miten hyvin yliopistosta kiinnostunut potentiaalinen hakija tai toinen korkeakoulu löytää tietoa yliopistosta (Suomesta ja ulkomailta). Tämä on toisaalta hakijalle tärkeää tietoa ja toisaalta edesauttaa opintosuoritusten tunnustamisessa korkeakoulujen välillä.

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)Tarkempi selitys Mittarin taustalla oleva kysymys jakautuu 29 alakohtaan, joista jokaisesta kysytään,

onko kysymyksen tarkoittama tieto julkisesta verkosta saatavilla suomeksi tai ruotsiksi ja erikseen englanninkielisen tiedon saatavuutta. Kieliversioiden pistemääräksi tulee alakohtien keskiarvo. Kokonaispisteytyksessä mittari 1.10 saa saman painoarvon kuin muutkin, eli kotimaisten kielten ja englannin osalta saaduista pisteistä on arvioinnissa käytetty keskiarvoa. Tässä kuitenkin erikseen esillä kumpaakin kieliversiota kuvaavat tulokset.

(Alakohdat: * Yliopisto * Valintakriteerit yliopistoon * Yliopiston säännöt (opintosuoritteista, arvosteluperusteista, aiemmin opitun tunnustamisesta) * Yliopistoon ilmoittautuminen * Esteettömyysasioista * Opiskelun tukipalvelut (kirjastot, tietokoneluokat, uusien opiskelijoiden orientaatio, opettajatutorointi yms.) * Kansainvälisistä ohjelmista * Valmistuneiden työllistymisestä * Tietoa yliopiston opiskelijoista (opiskelijaprofiili tms.) * Kansainvälisten opiskelijoiden erityisasioista (esim. oma osio kv-opiskelijoille) * Harjoitteluista

Koulutusohjelmista * Ohjelmien yleiskuvaukset * Valintakriteerit ohjelmiin * Ohjelmien antamat pätevyydet ja jatko-opintomahdollisuudet * Ohjelman oppimistavoitteet (tiedot, taidot, kompetenssit) * Tutkintovaatimukset * Opetuksen taso ja sen arviointi * Vaihtoon lähdöstäKurssit * Oppimistavoitteet (tiedot, taidot, kompetenssit) * Ennakkovaatimukset * Opetusmenetelmät * Arviointimenetelmät * OpetuskieliYleistietoa opiskelijoille * Asumiskustannuksista * Aterioinnista * Terveydenhuollosta * Vakuutuksista * Opintotuesta * Liikuntamahdollisuuksista * Ylioppilaskunnasta)

A1.9 Opiskelijatutorien koulutuksen järjestäminenArviointia Ylioppilaskunnat ovat useissa yliopistoissa aktiivisesti mukana tuutorien

koulutusjärjestelyissä. Järjestäjästä riippumatta kattavasti organisoituihin käytäntöihin oltiin yleisesti varsin tyytyväisiä. Eroja aiheuttivat joissain tapauksissa esimerkiksi eri tietekuntien/laitosten poikkeavat käytännöt koulutusjärjestelyissä.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Miten 1. vuoden opiskelijaa ohjaavien opiskelijatutorien koulutus on järjestetty?


Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Opiskelijatuutoroinnilla on suuri merkitys opintojen alkuvaiheessa opiskelija- ja

yliopistoyhteisöön kiinnittymisessä. Tuutorien koulutus ja koulutuksen järjestelmällisyys vaikuttavat olennaisesti tuutoroinnin sisältöön.

A1.10 Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistostaArviointia Yliopistojen kotimaisilla kielillä toteutetut nettisivut sisälsivät kysyttyjä tietoja varsin

kattavasti. Lähinnä puutteita esiintyi esimerkiksi esteettömyyttä, työllistymistä ja mm. opetuksen tasoa ja arviointia koskevissa kohdissa sekä erinäisissä "yleistietoa opiskelijoille"- osion alakohdissa. Englanninkieliset sivut olivat kuitenkin kautta linjan suppeammat kuin kotimaisilla kielillä toteutetut, ja puutteita esiintyi ajoittain myös olennaisissa käytännön kysymyksissä yliopistossa opiskelusta tai opiskelun tukipalveluista.


A1.9 Opiskelijatuutorien koulutuksen järjestäminen

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

Kysymys Onko yliopiston julkisessa verkossa saatavilla helposti ja loogisesti objektiivista ja puolueetonta tietoa seuraavista? A) suomeksi tai ruotsiksi B) englanniksi. Kysymyksellä haetaan nimenomaan julkisilla verkkosivuilla olevaa tietoa, joka on helposti löydettävissä. Tarkoituksena on kartoittaa, miten hyvin yliopistosta kiinnostunut potentiaalinen hakija tai toinen korkeakoulu löytää tietoa yliopistosta (Suomesta ja ulkomailta). Tämä on toisaalta hakijalle tärkeää tietoa ja toisaalta edesauttaa opintosuoritusten tunnustamisessa korkeakoulujen välillä.

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)Tarkempi selitys Mittarin taustalla oleva kysymys jakautuu 29 alakohtaan, joista jokaisesta kysytään,

onko kysymyksen tarkoittama tieto julkisesta verkosta saatavilla suomeksi tai ruotsiksi ja erikseen englanninkielisen tiedon saatavuutta. Kieliversioiden pistemääräksi tulee alakohtien keskiarvo. Kokonaispisteytyksessä mittari 1.10 saa saman painoarvon kuin muutkin, eli kotimaisten kielten ja englannin osalta saaduista pisteistä on arvioinnissa käytetty keskiarvoa. Tässä kuitenkin erikseen esillä kumpaakin kieliversiota kuvaavat tulokset.

(Alakohdat: * Yliopisto * Valintakriteerit yliopistoon * Yliopiston säännöt (opintosuoritteista, arvosteluperusteista, aiemmin opitun tunnustamisesta) * Yliopistoon ilmoittautuminen * Esteettömyysasioista * Opiskelun tukipalvelut (kirjastot, tietokoneluokat, uusien opiskelijoiden orientaatio, opettajatutorointi yms.) * Kansainvälisistä ohjelmista * Valmistuneiden työllistymisestä * Tietoa yliopiston opiskelijoista (opiskelijaprofiili tms.) * Kansainvälisten opiskelijoiden erityisasioista (esim. oma osio kv-opiskelijoille) * Harjoitteluista

Koulutusohjelmista * Ohjelmien yleiskuvaukset * Valintakriteerit ohjelmiin * Ohjelmien antamat pätevyydet ja jatko-opintomahdollisuudet * Ohjelman oppimistavoitteet (tiedot, taidot, kompetenssit) * Tutkintovaatimukset * Opetuksen taso ja sen arviointi * Vaihtoon lähdöstäKurssit * Oppimistavoitteet (tiedot, taidot, kompetenssit) * Ennakkovaatimukset * Opetusmenetelmät * Arviointimenetelmät * OpetuskieliYleistietoa opiskelijoille * Asumiskustannuksista * Aterioinnista * Terveydenhuollosta * Vakuutuksista * Opintotuesta * Liikuntamahdollisuuksista * Ylioppilaskunnasta)


A1.10.1 Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistosta (suomeksi tai ruotsiksi)

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A1.10.2 Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistosta (englanniksi)

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A1.10.1 Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistosta (suomeksi tai ruotsiksi)

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A1.10.2 Julkisesti saatavilla oleva tieto yliopistosta (englanniksi)

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A2. OPISKELUN JÄRJESTÄMINEN

A2.1 Opiskelijapalautteen hyödyntäminenArviointia Palautteen keruu oli pääsääntöisesti säännöllistä ja suhteellisen kattavaa useimmissa

yliopistoissa. Palautteen julkisuus ja palautteen palaute taas olivat huomattavasti vähemmän suunnitelmallista ja jatkuvaa toimintaa. Kokonaisuutena palauteprosessissa on selvästi kehitettävää.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka hyvin opiskelijoilta opinnoista kerättyä palautetta hyödynnetään opintojen

(kurssien ja opetussuunnitelmien) kehittämisessä? * Opiskelijapalautetta kerätään säännöllisesti joka kurssilla * Opiskelijapalaute on julkista enimmälti osin* Opiskelijapalautteen käyttö opetuksen kehittämisessä on formuloitua ja läpinäkyvää

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Pistemäärä on keskiarvo mainitun kolmen alakohdan pisteistä.

Tarkempi selitys Toimiva palauteprosessi edellyttää palautteen keruun lisäksi sitä, että palautetta myös käytetään, ja saadusta palautteesta ja sen johdosta käynnistettävistä toimenpiteistä tiedotetaan palautteen antajille ja muillekin.

A2.2 Yliopistopedagoginen koulutusArviointia Kaikissa yliopistoissa ei ollut systemaattista tapaa tilastoida henkilöstön suorittamaa

pedagogista koulutusta, joten jonkin verran eroja voi selittyä sillä, mitkä kurssit lukeutuvat pedagogisiin opintoihin, ja toisaalta sillä, onko suorittajien joukossa myös jatko-opiskelijoita. Joensuun ja Turun yliopistojen sekä Sibelius-Akatemian vastaus puuttuu.


A2.1 Opiskelijapalautteen hyödyntäminen

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

Kysymys Kuinka paljon yliopiston opettajat suorittavat yliopistopedagogista koulutusta vuodessa? Luku tarkoittaa vain yliopiston opettajien suorittamia pedagogisia opintoja viimeisimmän vuoden ajalta. Laske pois mahdollinen yliopiston ulkopuolisille sekä perustutkinto-opiskelijoille tarjottu koulutus. Luku tarkoittaa yhteenlaskettua opiskeltua opintoviikko/-pistemäärää, esim. jos 10 opettajaa on käynyt 15 opintoviikon laajuisen kurssin, ilmoita 150 ov. Kirjoita vastauksesi perään, onko luku opintoviikkoja vai -pisteitä. (Mikäli saatavilla ei ole tarkkaa tietoa, ilmoita opetuksen kehittämiskeskuksen tms. arvio määrästä)


Tiedon muoto Suhdeluku (opintoviikkoa/1000 uutta opiskelijaa)Tarkempi selitys Opettajien pedagoginen koulutus kuvaa aktiivisuutta opetuksen kehittämisessä ja

näkyy opiskelijalle opetuksen tasossa.

A2.3 TutkimusmetoditArviointia Sekä erillisiä kursseja että kandi- ja maisterivaiheen opintojaksoihin integroitua

menetelmäopetusta järjestettiin kattavasti lähes kaikissa yliopistoissa. Alakohtaisia eroja tässä luonnollisesti esiintyy.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Järjestetäänkö yliopistossa opetusta eri tutkimusmetodeista perustutkinto-opiskelijoille?

Opetus voi olla erillisiä tutkimuksen menetelmiin keskittyviä kursseja, joiden tarjoamista menetelmätaidoista on apua gradun/diplomityön/lopputyön tekemisessä (kurssi voi olla opintojen alku- tai loppuvaiheessa, kunhan sen tarjoamat valmiudet tulevat käyttöön). Opetus voi olla myös integroitu oppiaineen kursseihin. Ota huomioon vastauksessasi sekä tarjonnan laajuus (kuinka monessa tiedekunnassa/osastossa opiskelevia koskee) että opetuksen määrä.

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Metodikurssien järjstäminen kattavasti kaikille opiskelijoille voimistaa tutkimuksen ja

opetuksen yhteyttä. Tutkimusmenetelmiin perehtyminen on osa opiskelutaitoja.

A2.2 Yliopistopedagoginen koulutus

0100200300400500600700800900

1000

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A2.4Tutkintorakenteen uudistaminen

Arviointia Yliopistojen sisälläkin esiintyy voimakkaasti vaihtelua sen mukaan miten eri tiedekunnissa on tutkintorakenneuudistusta käytännössä toteutettu. Tutkintorakenne katsottiin usein toteutetun aidosti kaksiportaiseksi siitä huolimatta, että kandidaatin- ja maisterintutkintojen itsenäinen asema ei ole vielä käytännössä muotoutunut. Syklien välisissa siirtymisissä korkeakoulusta toiseen katsottiin vallitsevan kysytyistä asioista eniten epäselvyyttä. Nykyisessä mallissa jokseenkin luonnollista on myös, että yliopistot eivät ainakaan itsenäisesti ole tiedottaneet omille opiskelijoilleen kovin aktiivisesti mahdollisuudesta siirtyä toiseen yliopistoon maisterivaiheeseen. Erityisesti tekniikan alalla vastaajat katsoivat opiskelijan työmäärän olevan nimellismitoitusta runsaampi joillakin opintojaksoilla.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Ota kantaa seuraaviin väittämiin sen mukaan, pitääkö se paikkansa yliopistossanne:

* Kaksiportainen tutkintorakenne suunniteltiin ja toteutettiin aidosti kaksiportaiseksi, jossa tutkinnot ovat itsenäisiä kokonaisuuksia * Tutkinnoilla on selkeästi määritellyt ja viestitetyt oppimistavoitteet * Opiskelijat ovat tietoisia mahdollisuudestaan siirtyä 1. syklin jälkeen toiseen korkeakouluun Suomessa tai ulkomailla tai työelämään * Opintojaksot on mitoitettu opiskelijan tekemän työmäärän mukaan, ei kontaktituntien tai opettajan työmäärän mukaan (vuodessa 60 opintopistettä).

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Pistemäärä on keskiarvo mainitun neljän alakohdan pisteistä.

Tarkempi selitys Kysymyksillä mitataan kaksiportaisen tutkintorakenteen käytännön toimeenpanoa yliopistoissa. Tarkoitus on arvioida uuden rakenteen muodostamaa mielekästä kokonaisuutta, jossa asioita ei ole tehty puhtaasti vanhan rakenteen pohjalta uudelleen nimeämällä.

A2.3 Tutkimusmetodit

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A2.4Tutkintorakenteen uudistaminen

Arviointia Yliopistojen sisälläkin esiintyy voimakkaasti vaihtelua sen mukaan miten eri tiedekunnissa on tutkintorakenneuudistusta käytännössä toteutettu. Tutkintorakenne katsottiin usein toteutetun aidosti kaksiportaiseksi siitä huolimatta, että kandidaatin- ja maisterintutkintojen itsenäinen asema ei ole vielä käytännössä muotoutunut. Syklien välisissa siirtymisissä korkeakoulusta toiseen katsottiin vallitsevan kysytyistä asioista eniten epäselvyyttä. Nykyisessä mallissa jokseenkin luonnollista on myös, että yliopistot eivät ainakaan itsenäisesti ole tiedottaneet omille opiskelijoilleen kovin aktiivisesti mahdollisuudesta siirtyä toiseen yliopistoon maisterivaiheeseen. Erityisesti tekniikan alalla vastaajat katsoivat opiskelijan työmäärän olevan nimellismitoitusta runsaampi joillakin opintojaksoilla.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Ota kantaa seuraaviin väittämiin sen mukaan, pitääkö se paikkansa yliopistossanne:

* Kaksiportainen tutkintorakenne suunniteltiin ja toteutettiin aidosti kaksiportaiseksi, jossa tutkinnot ovat itsenäisiä kokonaisuuksia * Tutkinnoilla on selkeästi määritellyt ja viestitetyt oppimistavoitteet * Opiskelijat ovat tietoisia mahdollisuudestaan siirtyä 1. syklin jälkeen toiseen korkeakouluun Suomessa tai ulkomailla tai työelämään * Opintojaksot on mitoitettu opiskelijan tekemän työmäärän mukaan, ei kontaktituntien tai opettajan työmäärän mukaan (vuodessa 60 opintopistettä).

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Pistemäärä on keskiarvo mainitun neljän alakohdan pisteistä.

Tarkempi selitys Kysymyksillä mitataan kaksiportaisen tutkintorakenteen käytännön toimeenpanoa yliopistoissa. Tarkoitus on arvioida uuden rakenteen muodostamaa mielekästä kokonaisuutta, jossa asioita ei ole tehty puhtaasti vanhan rakenteen pohjalta uudelleen nimeämällä.

A2.3 Tutkimusmetodit

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A2.5 Tutkintojen tunnustaminenArviointia Arvioiden mukaan tunnustamisen periaatteet ja käytännöt ovat kehittyneet suotuisasti.

Merkittäviä tieteenalojen välisiä eroja kuitenkin esiintyy yliopistojenkin sisällä. Lisäksi päätösten perustelua pidettiin usein puutteellisena.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Pitääkö seuraava teksti paikkansa yliopistonne suhteen?

Toisessa korkeakoulussa suoritetut opintojaksot tunnustetaan. Tämä tunnustaminen johtaa tällaisten opintojaksojen sisällyttämiseen tunnustamishakemuksen saaneen korkeakoulun koulutusohjelmaan, jollei voida osoittaa olennaisia eroja suoritettujen toisen korkeakoulun opintojaksojen ja niiden tunnustamishakemuksen saaneen koulutusohjelman osien välillä, joille tunnustamista on haettu.Kukin korkeakoulu varmistaa, että tutkintojen arvioinnissa ja tunnustamisessa käytetyt menettelytavat ja kriteerit ovat

avoimia, yhdenmukaisia ja luotettavia.

Ensisijaisesti vastuu riittävien tietojen toimittamisesta on hakijalla, jonka tulee antaa kaikki nämä tiedot vilpittömässä mielessä. Hakijan vastuusta huolimatta tutkinnot myöntäneillä laitoksilla on velvollisuus antaa, hakijan sitä pyytäessä ja kohtuuden rajoissa, asiaan kuuluvia tietoja tutkinnon suorittaneelle henkilölle, oppilaitokselle tai sen maan toimivaltaisille viranomaisille, josta tunnustamista haetaan.Arvioinnin suorittavalla elimellä on velvollisuus osoittaa, että hakemus ei täytä asianomaisia vaatimuksia.Tutkinnon tunnustamista koskevat päätökset tehdään kohtuullisessa, toimivaltaisen tunnustamisviranomaisen etukäteen määrittelemässä ajassa, joka lasketaan alkavaksi siitä, kun kaikki tapausta koskeva tarvittava tieto on annettu. Mikäli tunnustamispäätös on kielteinen, tunnustamisen epääminen perustellaan ja hakijalle ilmoitetaan mahdollisista toimenpiteistä, joihin ryhtymällä hän voi myöhemmin saada myönteisen tunnustamispäätöksen. Mikäli tunnustamispäätös on kielteinen tai mikäli päätöstä ei tehdä, hakijalla on mahdollisuus hakea muutosta kohtuullisen ajan kuluessa.

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Tarkempi selitys Opintojaksojen tunnustaminen on olennainen edellytys opiskelijoiden liikkuvuuden ja

opintojen eri vaiheissa korkeakoulusta toiseen siirtymisen kannalta. Tunnustaminen on keskeinen osa Bolognan julistuksen toimeenpanoa.

A2.4 Tutkintorakenteen uudistaminen

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A2.5 Tutkintojen tunnustaminenArviointia Arvioiden mukaan tunnustamisen periaatteet ja käytännöt ovat kehittyneet suotuisasti.

Merkittäviä tieteenalojen välisiä eroja kuitenkin esiintyy yliopistojenkin sisällä. Lisäksi päätösten perustelua pidettiin usein puutteellisena.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Pitääkö seuraava teksti paikkansa yliopistonne suhteen?

Toisessa korkeakoulussa suoritetut opintojaksot tunnustetaan. Tämä tunnustaminen johtaa tällaisten opintojaksojen sisällyttämiseen tunnustamishakemuksen saaneen korkeakoulun koulutusohjelmaan, jollei voida osoittaa olennaisia eroja suoritettujen toisen korkeakoulun opintojaksojen ja niiden tunnustamishakemuksen saaneen koulutusohjelman osien välillä, joille tunnustamista on haettu.Kukin korkeakoulu varmistaa, että tutkintojen arvioinnissa ja tunnustamisessa käytetyt menettelytavat ja kriteerit ovat

avoimia, yhdenmukaisia ja luotettavia.

Ensisijaisesti vastuu riittävien tietojen toimittamisesta on hakijalla, jonka tulee antaa kaikki nämä tiedot vilpittömässä mielessä. Hakijan vastuusta huolimatta tutkinnot myöntäneillä laitoksilla on velvollisuus antaa, hakijan sitä pyytäessä ja kohtuuden rajoissa, asiaan kuuluvia tietoja tutkinnon suorittaneelle henkilölle, oppilaitokselle tai sen maan toimivaltaisille viranomaisille, josta tunnustamista haetaan.Arvioinnin suorittavalla elimellä on velvollisuus osoittaa, että hakemus ei täytä asianomaisia vaatimuksia.Tutkinnon tunnustamista koskevat päätökset tehdään kohtuullisessa, toimivaltaisen tunnustamisviranomaisen etukäteen määrittelemässä ajassa, joka lasketaan alkavaksi siitä, kun kaikki tapausta koskeva tarvittava tieto on annettu. Mikäli tunnustamispäätös on kielteinen, tunnustamisen epääminen perustellaan ja hakijalle ilmoitetaan mahdollisista toimenpiteistä, joihin ryhtymällä hän voi myöhemmin saada myönteisen tunnustamispäätöksen. Mikäli tunnustamispäätös on kielteinen tai mikäli päätöstä ei tehdä, hakijalla on mahdollisuus hakea muutosta kohtuullisen ajan kuluessa.

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Tarkempi selitys Opintojaksojen tunnustaminen on olennainen edellytys opiskelijoiden liikkuvuuden ja

opintojen eri vaiheissa korkeakoulusta toiseen siirtymisen kannalta. Tunnustaminen on keskeinen osa Bolognan julistuksen toimeenpanoa.

A2.4 Tutkintorakenteen uudistaminen

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A2.6 Aiemmin opitun tunnustaminenArviointia Sinänsä käytänteet katsottiin olevan useimmiten olemassa. Käytännössä osaamisen

tunnustaminen kuitenkin lähes aina rajoittuu muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamiseen.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Käsityksenne mukaan, kuinka hyvin yliopistossanne tunnustetaan aiemmin hankittua

osaamista? OPM:n selvityksessä (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr04.pdf?lang=fi ) on todettu, että kukin korkeakoulu laatii yhdenmukaisen, luotettavan ja läpinäkyvän järjestelmän aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Järjestelmän tulee kattaa myös muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Mikä seuraavista on lähinnä todellisuutta?1. Erittäin heikosti. Tunnustamisen käytänteitä ei ole tiedossa ja tunnustamista ei juurikaan tehdä.2. Heikosti. Tunnustamisen käytänteistä ei ole tietoa ja tunnustamiseen suhtaudutaan nihkeästi3. Niin ja näin. Käytänteet ovat olemassa, mutta niistä on vaihtelevasti tietoa ja tunnustamisessa on ongelmia.4. Hyvin, tunnustamisen käytänteet ovat olemassa ja tunnustaminen sujuu kohtalaisen hyvin 5. Erittäin hyvin. Tunnustamisen käytänteet ovat olemassa ja kaikkien tiedossa sekä kotimaassa ja ulkomailla hankittua osaamista tunnustetaan erittäin joustavasti

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin heikosti- heikosti- niin ja näin- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Aiemmin opitun tunnustaminen on samoin eurooppalaisen korkeakoulualueen

luomiseen liittyvä keskeinen periaate, jonka alalla käytännöt ovat varsin nuoria.

A2.5 Tutkintojen tunnustaminen

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A2.6 Aiemmin opitun tunnustaminenArviointia Sinänsä käytänteet katsottiin olevan useimmiten olemassa. Käytännössä osaamisen

tunnustaminen kuitenkin lähes aina rajoittuu muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamiseen.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Käsityksenne mukaan, kuinka hyvin yliopistossanne tunnustetaan aiemmin hankittua

osaamista? OPM:n selvityksessä (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr04.pdf?lang=fi ) on todettu, että kukin korkeakoulu laatii yhdenmukaisen, luotettavan ja läpinäkyvän järjestelmän aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Järjestelmän tulee kattaa myös muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Mikä seuraavista on lähinnä todellisuutta?1. Erittäin heikosti. Tunnustamisen käytänteitä ei ole tiedossa ja tunnustamista ei juurikaan tehdä.2. Heikosti. Tunnustamisen käytänteistä ei ole tietoa ja tunnustamiseen suhtaudutaan nihkeästi3. Niin ja näin. Käytänteet ovat olemassa, mutta niistä on vaihtelevasti tietoa ja tunnustamisessa on ongelmia.4. Hyvin, tunnustamisen käytänteet ovat olemassa ja tunnustaminen sujuu kohtalaisen hyvin 5. Erittäin hyvin. Tunnustamisen käytänteet ovat olemassa ja kaikkien tiedossa sekä kotimaassa ja ulkomailla hankittua osaamista tunnustetaan erittäin joustavasti

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin heikosti- heikosti- niin ja näin- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Aiemmin opitun tunnustaminen on samoin eurooppalaisen korkeakoulualueen

luomiseen liittyvä keskeinen periaate, jonka alalla käytännöt ovat varsin nuoria.

A2.5 Tutkintojen tunnustaminen

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A2.7 Opintosuoritusten arvosteluArviointia Julkiset perusteet ja määräajat oli pääsääntöisesti olemassa. Harvemmin oli kuitenkaan

vahvistettu yhtenäisiä yliopistotason arvosteluperusteita. Arvostelua ei myöskään kovin yleisesti oltu suunniteltu nimenomaan ennalta määriteltyjen oppimistavoitteiden tai tutkinnon kokonaistavoitteiden näkökulmasta. Useimmin arvostelun yksittäisillä opintojaksoilla suoritti yksi henkilö.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys * Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö tms. muu

toimintaa säännönomaisesti ohjaava dokumentti) määrätty maksimiaika, jonka opettaja saa käyttää tentin tai vastaavan opintosuorituksen tarkastukseen * Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö tms. muu toimintaa säännönomaisesti ohjaava dokumentti) määrätty maksimiaika opinnäytetöiden tarkastukselle? * Opintosuoritusten arvostelu on suunniteltu mittaamaan ennalta määriteltyjä oppimistavoitteita, * Opintosuoritusten arvostelu on suhteutettu ko. opintosuorituksen osalta opiskelijoiden tutkinnon kokonaistavoitteeseen, * Opintosuoritusten arvosteluperusteet ovat julkisia, * Opintosuoritusten arvostelu ei ole ainoastaan yhden henkilön tekemä, * Opintosuoritusten arvostelu on yliopiston säädösten mukaista ja se altistetaan säännöllisen arvioinnin kohteeksi. * Yliopistossa on käytössä yhtenäiset arvosteluperiaatteet kursseille? (ei / kyllä)

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Pistemäärä on keskiarvo mainitun kahdeksan alakohdan pisteistä.

Tarkempi selitys Opintosuoritusten arvostelua koskevien sääntöjen ja periaatteiden johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys ovat olennainen osa opiskelijan oikeusturvaa

A2.6 Aiemmin opitun tunnustaminen

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A2.7 Opintosuoritusten arvosteluArviointia Julkiset perusteet ja määräajat oli pääsääntöisesti olemassa. Harvemmin oli kuitenkaan

vahvistettu yhtenäisiä yliopistotason arvosteluperusteita. Arvostelua ei myöskään kovin yleisesti oltu suunniteltu nimenomaan ennalta määriteltyjen oppimistavoitteiden tai tutkinnon kokonaistavoitteiden näkökulmasta. Useimmin arvostelun yksittäisillä opintojaksoilla suoritti yksi henkilö.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys * Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö tms. muu

toimintaa säännönomaisesti ohjaava dokumentti) määrätty maksimiaika, jonka opettaja saa käyttää tentin tai vastaavan opintosuorituksen tarkastukseen * Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö tms. muu toimintaa säännönomaisesti ohjaava dokumentti) määrätty maksimiaika opinnäytetöiden tarkastukselle? * Opintosuoritusten arvostelu on suunniteltu mittaamaan ennalta määriteltyjä oppimistavoitteita, * Opintosuoritusten arvostelu on suhteutettu ko. opintosuorituksen osalta opiskelijoiden tutkinnon kokonaistavoitteeseen, * Opintosuoritusten arvosteluperusteet ovat julkisia, * Opintosuoritusten arvostelu ei ole ainoastaan yhden henkilön tekemä, * Opintosuoritusten arvostelu on yliopiston säädösten mukaista ja se altistetaan säännöllisen arvioinnin kohteeksi. * Yliopistossa on käytössä yhtenäiset arvosteluperiaatteet kursseille? (ei / kyllä)

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Pistemäärä on keskiarvo mainitun kahdeksan alakohdan pisteistä.

Tarkempi selitys Opintosuoritusten arvostelua koskevien sääntöjen ja periaatteiden johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys ovat olennainen osa opiskelijan oikeusturvaa

A2.6 Aiemmin opitun tunnustaminen

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A2.8 OpetusresurssitArviointia Tieteenala vaikuttaa merkittävästi resurssien suuntaamiseen. Taideyliopistoista ainoana

vertailussa mukana oleva Sibelius-Akatemia on omassa luokassaan opetusresursseissa. Edelleen havaitaan myös monialayliopistojen olevan tällä mittarilla keskimäärin teknillisten ja kauppatieteellisten yliopistojen edellä.

Lähde KOTAKysymys Yliopistossa tarjottujen opetushenkilötyövuosien kokonaismäärä suhteutettuna

opiskelijavolyymiin (eli uusien opiskelijoiden määrään) Tiedon muoto SuhdelukuTarkempi selitys Mittari suhteuttaa opetushenkilötyövuodet uusien opiskelijoiden määrään, eli kuvaa

yhdelle opiskelijalle koko opiskeluajalle kohdistuvaa opetustyöaikaa. Luku tarkoittaa opetustyötä tekevän henkilöstön kokonaistyöaikaa eikä erottele työajan käyttöä opetuksen ja muun työn suhteen. Ks. KOTA.

A2.7 Opintosuoritusten arvostelu

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A2.8 Opetusresurssit

0100200300400500600700800900

100011001200130014001500

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A2.8 OpetusresurssitArviointia Tieteenala vaikuttaa merkittävästi resurssien suuntaamiseen. Taideyliopistoista ainoana

vertailussa mukana oleva Sibelius-Akatemia on omassa luokassaan opetusresursseissa. Edelleen havaitaan myös monialayliopistojen olevan tällä mittarilla keskimäärin teknillisten ja kauppatieteellisten yliopistojen edellä.

Lähde KOTAKysymys Yliopistossa tarjottujen opetushenkilötyövuosien kokonaismäärä suhteutettuna

opiskelijavolyymiin (eli uusien opiskelijoiden määrään) Tiedon muoto SuhdelukuTarkempi selitys Mittari suhteuttaa opetushenkilötyövuodet uusien opiskelijoiden määrään, eli kuvaa

yhdelle opiskelijalle koko opiskeluajalle kohdistuvaa opetustyöaikaa. Luku tarkoittaa opetustyötä tekevän henkilöstön kokonaistyöaikaa eikä erottele työajan käyttöä opetuksen ja muun työn suhteen. Ks. KOTA.

A2.7 Opintosuoritusten arvostelu

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A2.8 Opetusresurssit

0100200300400500600700800900

100011001200130014001500

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A2.9 Opetukseen panostaminenArviointia Teknillisissä yliopistoissa on toteutunut hieman muita vähemmän

opetushenkilötyövuosia kokonaisbudjettiin suhteutettuna. Samoin havaitaan aiemminkin todetusti, että pääkaupunkiseudulla toimivat, alojensa vanhimmat yliopistot (HSE, HY ja TKK) saavat tällä mittarilla matalamman vertailuluvun kuin muut oman alansa (kauppatiede, moniala, tekniikka) yliopistot.

Lähde KOTAKysymys Opetushenkilötyövuosimäärä suhteutettuna budjettirahoitukseen (henkilötyövuodet per

miljoona euroa)Tiedon muoto SuhdelukuTarkempi selitys Mittari suhteuttaa opetushenkilötyövuodet yliopiston koko budjettirahoitukseen. Tämä

luo käsityksen panostusten suuntaamisesta opetustoimintaan. Mittari ei huomioi esimerkiksi palkkaeroja tai muita syitä erilaiseen palkkarakenteeseen. Mittarit tarkemmin ks. KOTA.

A2.10 Jatko-opiskelijoiden määräArviointia Helsingin yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa suoritettiin selvästi eniten

tieteellisiä jatkotutkintoja opiskelijamäärään suhteutettuna. Tämä osaltaan täydentää edellisten mittarien antamaa kuvaa jatko-opiskelu- ja tutkimusmahdollisuuksien osalta. Alakohtainen ero on edellisen selvityksen tapaan selvin kauppatieteiden osalta.

Lähde KOTAKysymys Kuinka monta tieteellistä jatkotutkintoa yliopistossa suoritetaan vuodessa?Tiedon muoto Suhdeluku (Suoritetut lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot / 1000 uutta perusopiskelijaa)

Tarkempi selitys Mittari kuvaa opiskelijoiden jatko-opiskelumahdollisuuksia yliopistossa. Mittarissa käytetään jatko-opiskelijoiden määrän kuvaajana suoritettujen lisensiaatin- ja tohtorintutkintojen määrää, koska jatko-opiskelijaksi hyväksymisen perusteet vaihtelevat yliopistojen välillä, ja suoritettujen tutkintojen määrä kuvaa paremmin aktiivisten jatko-opiskelijoiden määrää.

A2.9 Opetukseen panostaminen

0123456789

10

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A2.9 Opetukseen panostaminenArviointia Teknillisissä yliopistoissa on toteutunut hieman muita vähemmän

opetushenkilötyövuosia kokonaisbudjettiin suhteutettuna. Samoin havaitaan aiemminkin todetusti, että pääkaupunkiseudulla toimivat, alojensa vanhimmat yliopistot (HSE, HY ja TKK) saavat tällä mittarilla matalamman vertailuluvun kuin muut oman alansa (kauppatiede, moniala, tekniikka) yliopistot.

Lähde KOTAKysymys Opetushenkilötyövuosimäärä suhteutettuna budjettirahoitukseen (henkilötyövuodet per

miljoona euroa)Tiedon muoto SuhdelukuTarkempi selitys Mittari suhteuttaa opetushenkilötyövuodet yliopiston koko budjettirahoitukseen. Tämä

luo käsityksen panostusten suuntaamisesta opetustoimintaan. Mittari ei huomioi esimerkiksi palkkaeroja tai muita syitä erilaiseen palkkarakenteeseen. Mittarit tarkemmin ks. KOTA.

A2.10 Jatko-opiskelijoiden määräArviointia Helsingin yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa suoritettiin selvästi eniten

tieteellisiä jatkotutkintoja opiskelijamäärään suhteutettuna. Tämä osaltaan täydentää edellisten mittarien antamaa kuvaa jatko-opiskelu- ja tutkimusmahdollisuuksien osalta. Alakohtainen ero on edellisen selvityksen tapaan selvin kauppatieteiden osalta.

Lähde KOTAKysymys Kuinka monta tieteellistä jatkotutkintoa yliopistossa suoritetaan vuodessa?Tiedon muoto Suhdeluku (Suoritetut lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot / 1000 uutta perusopiskelijaa)

Tarkempi selitys Mittari kuvaa opiskelijoiden jatko-opiskelumahdollisuuksia yliopistossa. Mittarissa käytetään jatko-opiskelijoiden määrän kuvaajana suoritettujen lisensiaatin- ja tohtorintutkintojen määrää, koska jatko-opiskelijaksi hyväksymisen perusteet vaihtelevat yliopistojen välillä, ja suoritettujen tutkintojen määrä kuvaa paremmin aktiivisten jatko-opiskelijoiden määrää.

A2.9 Opetukseen panostaminen

0123456789

10

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A2.10 Jatko-opiskelijoiden määrä

020406080

100120140160180200

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A3 KANSAINVÄLISTYMINEN JA TYÖLLISTYMINEN

A3.1 KielistrategiaArviointia Suurimmalla yliopistolla selkeää ohjeistoa kääntämisestä ei ole. Tämä ei toki suoraan

kerro englanninkielisen viestinnän aktiivisuudesta, mutta selkeä ohjeisto tukee riittävän laajan kääntämisen kehittymistä automaattiseksi ja jatkuvaksi toiminnaksi.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Onko yliopistolle laadittu kielistrategia tai vastaava, jossa on määritelty englanniksi

käännettävä tieto?Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Tarkempi selitys Ulkomaisten opiskelijoiden mahdollisimman laaja tiedonsaanti esimerkiksi opiskeluun

ja yliopiston tapahtumiin liittyvistä asioista edellyttää, että olennaista materiaalia on mahdollisimman laajasti ja ajantasaisesti saatavilla myös englanniksi. Tämä mittari kuvaa yliopiston suunnitelmallisuutta myös muiden kuin kotimaisilla kielillä viestimisen osalta.

A3.2 Kotimaisten kielten opetus ulkomaisille opiskelijoilleArviointia Järjestettävien kurssien taitotasoluokitus vaihtelee varsin runsaasti. Olennaista

opiskelijoiden kannalta on sekä se, että kursseille pääsee, että se, että riittävän taitotason kursseja on myös tarvittaessa saatavilla.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka paljon ja minkä tasoisia kotimaisen kielen kursseja ulkomaisille vaihto- ja

tutkinto-opiskelijoille tarjotaan yliopistossa? Ilmoita vastauksesi tasoittain eriteltynä kotimaisten kielten kurssien osalta käyttäen yhteiseurooppalaista taitotasoluokitusta (kielikeskus tietää ja löytyy myös esim. täältä: http://www.alte.org/can_do/framework/index.php).

Tiedon muoto Järjestettävien kurssien korkein taitotasoluokitus (A1- 2 pist. ,A2- 4 pist., B1- 6 pist., B2- 8 pist. C1- 10 pist.)

Tarkempi selitys Mittarin tavoitteena on hahmottaa, minkälaista kotimaisten kielten kurssitarjonta ulkomaisille opiskelijoille yliopistossa on. Ulkomaisten opiskelijoiden mahdollisuus opiskella oman tilanteensa kannalta riittävä kotimaisten kielten taito on olennainen tekijä niin opiskeluyhteisössä kuin yhteiskunnassa laajemminkin toimimisen kannalta.

A3.1 Kielistrategia

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A3.3 Kieliopintojen tarjontaArviointia Helsingin yliopistossa kieliopintojen tarjonta on selvästi laajempi kuin muissa

yliopistoissa, tyypillinen tarjonta asettuu noin kymmenen eri kielen paikkeille. Suurta vaihtelua on toki sen osalta, kuinka suuri määrä opiskelijoita käytännössä eri kieliä opiskelee.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka monen eri kielen opetusta yliopiston opiskelijoille tarjotaan vähintään kolmen

opintopisteen verran? (esim. 3 opintopisteen laajuinen alkeiskurssi) Määrään lasketaan mukaan myös kurssit, jotka ei ole yliopiston itsensä tuottamia, mutta joille yliopiston opiskelijoilla on vapaa pääsy esim. yliopistojen välisten sopimusten kautta.

Tiedon muoto Eri kielten lukumääräTarkempi selitys Kielitaidon merkitys on korkea kaikilla aloilla. Eri kielten tarjonnan laajuus kuvaa

opiskelijan mahdollisuuksia monipuolisiin kielivalintoihin. Mittari ei kuitenkaan kuvaa sitä, kuinka paljon kyseisiä kieliä opiskelijoille yliopistossa opetetaan, tai kuinka laajan opiskelijajoukon opiskeltavissa kukin kieli käytännössä on. Mittarissa ei myöskään ole huomioitu yhteistyökäytäntöjä, joiden puitteissa opiskelijoiden on mahdollista suorittaa kieliopintoja muissa yliopistoissa.

A3.2 Kotimaisten kielten opetus ulkomaisille opiskelijoille

0123456789

10

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A3.4 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutorointiArviointia Useimmiten omat ryhmät ja mahdollisesti esimerkiksi erillinen koulutus kv-tuutoreille

on järjestetty. Eroa on kuitenkin esimerkiksi siinä, ovatko tutkinto-opiskelijat samoissa ryhmissä vaihto-opiskelijoiden kanssa ulkomaisuuden perusteella. Kv-tutkinto-opiskelijat itse ovat esimerkiksi taannoisessa selvityksessä tuoneet esiin tarvetta saada merkittävästi vaihto-opiskelijoita enemmän tietoa mm. opiskeluun liittyvistä käytännöistä (Niemelä 2008: Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa, SYL-julkaisu 3/2008). Voidaankin arvioida, että myös tutkinto-opiskelun erityispiirteet huomioivalle tuutoroinnille on kansainvälisillä opiskelijoilla voimakas tarve.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Onko kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutorointiin kiinnitetty erityisesti

huomiota? Tällä tarkoitetaan erityisesti sitä, onko kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden erityiset tarpeet huomioitu tutortoiminnassa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi erillisinä tutorryhminä, henkilökohtaisena tukihenkilönä tai kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integrointina muihin tutorryhmiin huomioiden erityistarpeet.

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Tarkempi selitys Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden opiskeluun liittyy niin monia omaleimaisia piirteitä,

että omien tuutorointiryhmien järjestäminen tai muuten toiminnan sisältöjen kehittäminen kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet huomioiden on olennaista tuutoroinnin onnistumiseksi.

A3.3 Kieliopintojen tarjonta

0

10

20

30

40

50

60

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A3.4 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutorointiArviointia Useimmiten omat ryhmät ja mahdollisesti esimerkiksi erillinen koulutus kv-tuutoreille

on järjestetty. Eroa on kuitenkin esimerkiksi siinä, ovatko tutkinto-opiskelijat samoissa ryhmissä vaihto-opiskelijoiden kanssa ulkomaisuuden perusteella. Kv-tutkinto-opiskelijat itse ovat esimerkiksi taannoisessa selvityksessä tuoneet esiin tarvetta saada merkittävästi vaihto-opiskelijoita enemmän tietoa mm. opiskeluun liittyvistä käytännöistä (Niemelä 2008: Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa, SYL-julkaisu 3/2008). Voidaankin arvioida, että myös tutkinto-opiskelun erityispiirteet huomioivalle tuutoroinnille on kansainvälisillä opiskelijoilla voimakas tarve.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Onko kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutorointiin kiinnitetty erityisesti

huomiota? Tällä tarkoitetaan erityisesti sitä, onko kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden erityiset tarpeet huomioitu tutortoiminnassa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi erillisinä tutorryhminä, henkilökohtaisena tukihenkilönä tai kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integrointina muihin tutorryhmiin huomioiden erityistarpeet.

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Tarkempi selitys Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden opiskeluun liittyy niin monia omaleimaisia piirteitä,

että omien tuutorointiryhmien järjestäminen tai muuten toiminnan sisältöjen kehittäminen kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet huomioiden on olennaista tuutoroinnin onnistumiseksi.

A3.3 Kieliopintojen tarjonta

0

10

20

30

40

50

60

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A3.5 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden palautteen kerääminenArviointia Kovin yleistä ei systemaattinen palautteen kerääminen erityisesti kansainvälisiltä

tutkinto-opiskelijoilta. Ennemminkin heiltä kerätään samoin perustein palautetta kuin muiltakin tutkinto-opiskelijoilta osana opiskelua. Tällöin on tietysti riskinä, että erityisesti ulkomaisen tutkinto-opiskelijan näkökulmasta hahmottuvat ongelmat hukkuvat yksittäisinä muun palautteen joukkoon.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kerääkö yliopisto säännöllisesti palautetta kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden

kokemuksista opiskelijana?Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Tarkempi selitys Osana kansainväliset tutkinto-opiskelun käytäntöjen ja tukipalveluiden kehittämistä

tulisi olla toimiva palautejärjestelmä.

A3.4 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutorointi

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A3.5 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden palautteen kerääminen

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A3.5 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden palautteen kerääminenArviointia Kovin yleistä ei systemaattinen palautteen kerääminen erityisesti kansainvälisiltä

tutkinto-opiskelijoilta. Ennemminkin heiltä kerätään samoin perustein palautetta kuin muiltakin tutkinto-opiskelijoilta osana opiskelua. Tällöin on tietysti riskinä, että erityisesti ulkomaisen tutkinto-opiskelijan näkökulmasta hahmottuvat ongelmat hukkuvat yksittäisinä muun palautteen joukkoon.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kerääkö yliopisto säännöllisesti palautetta kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden

kokemuksista opiskelijana?Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Tarkempi selitys Osana kansainväliset tutkinto-opiskelun käytäntöjen ja tukipalveluiden kehittämistä

tulisi olla toimiva palautejärjestelmä.

A3.4 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutorointi

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A3.5 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden palautteen kerääminen

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A3.6 Vaihtoon lähdön kannustaminenArviointia Kysyttyjen asioiden katsottiin varsin hyvin toimivan vaihto-opiskelun yhteydessä.

Eniten eroja ja ongelmia oli opintojen hyväksilukemisen suhteen; monesti vaikeudet alkavat jo ennen vaihtoa opintoja suunniteltaessa, jos riittävää ja ajantasaista tietoa järjestettävistä kursseista ja niiden soveltuvuudesta omaan tutkintoon ei ole mahdollista saada.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys * Kerätäänkö vaihto-ohjelmista säännöllisesti palautetta (esim. palautelomake,

matkaraportti tms.)? * Saako opiskelija yliopistoyhteisöltä taloudellista tukea vaihtoon lähtöönsä (Tuki voi olla yliopistolta, yliopiston stipendirahastolta, ylioppilaskunnalta jne.)? * Onko vaihto-ohjelmia koskeva palaute muiden luettavissa? * Onko yliopistossa olemassa selkeät ja tiedossa olevat vaihtoon lähtijöiden valintakriteerit? * Saavatko opiskelijat vaihdossa suorittamansa opinnot hyväksiluettua tutkintoonsa yhtenäisten ja tiedossa olevien periaatteiden pohjalta?

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Pistemäärä on keskiarvo mainitun viiden alakohdan pisteistä.

Tarkempi selitys Toimivien vaihto-opiskelumahdollisuuksien tarjonnan piiriin kuuluvina asioina mittari kuvaa vaihto-opiskeluun liittyviä palaute-, tuki- ja mm. opintojen hyväksilukemisen käytäntöjä.

A3.7 Rekrytointipalveluiden resurssitArviointia Edelleen rekrytointipalveluiden henkilömäärä vaihteli varsin voimakkaasti. Helsingin

kauppakorkeakoulu erottui muista opiskelijamäärään suhteutetuissa resursseissa tässä mittarissa.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Montako henkilöä yliopiston rekrytointipalveluissa on töissä (henkilötyövuosimäärä

vuodessa)? Ilmoita vuotta ja kuukautta (esim. 5v 3kk).Tiedon muoto Suhdeluku (kk/ 1000 uutta opiskelijaa)Tarkempi selitys Rekrytointipalveluiden henkilökunnan määrää koskeva mittari kuvaa yliopiston

panostusta opiskelijoiden työllistymiseen ja työelämäyhteyksiin.

A3.6 Vaihtoon lähdön kannustaminen

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A3.6 Vaihtoon lähdön kannustaminenArviointia Kysyttyjen asioiden katsottiin varsin hyvin toimivan vaihto-opiskelun yhteydessä.

Eniten eroja ja ongelmia oli opintojen hyväksilukemisen suhteen; monesti vaikeudet alkavat jo ennen vaihtoa opintoja suunniteltaessa, jos riittävää ja ajantasaista tietoa järjestettävistä kursseista ja niiden soveltuvuudesta omaan tutkintoon ei ole mahdollista saada.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys * Kerätäänkö vaihto-ohjelmista säännöllisesti palautetta (esim. palautelomake,

matkaraportti tms.)? * Saako opiskelija yliopistoyhteisöltä taloudellista tukea vaihtoon lähtöönsä (Tuki voi olla yliopistolta, yliopiston stipendirahastolta, ylioppilaskunnalta jne.)? * Onko vaihto-ohjelmia koskeva palaute muiden luettavissa? * Onko yliopistossa olemassa selkeät ja tiedossa olevat vaihtoon lähtijöiden valintakriteerit? * Saavatko opiskelijat vaihdossa suorittamansa opinnot hyväksiluettua tutkintoonsa yhtenäisten ja tiedossa olevien periaatteiden pohjalta?

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko). Pistemäärä on keskiarvo mainitun viiden alakohdan pisteistä.

Tarkempi selitys Toimivien vaihto-opiskelumahdollisuuksien tarjonnan piiriin kuuluvina asioina mittari kuvaa vaihto-opiskeluun liittyviä palaute-, tuki- ja mm. opintojen hyväksilukemisen käytäntöjä.

A3.7 Rekrytointipalveluiden resurssitArviointia Edelleen rekrytointipalveluiden henkilömäärä vaihteli varsin voimakkaasti. Helsingin

kauppakorkeakoulu erottui muista opiskelijamäärään suhteutetuissa resursseissa tässä mittarissa.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Montako henkilöä yliopiston rekrytointipalveluissa on töissä (henkilötyövuosimäärä

vuodessa)? Ilmoita vuotta ja kuukautta (esim. 5v 3kk).Tiedon muoto Suhdeluku (kk/ 1000 uutta opiskelijaa)Tarkempi selitys Rekrytointipalveluiden henkilökunnan määrää koskeva mittari kuvaa yliopiston

panostusta opiskelijoiden työllistymiseen ja työelämäyhteyksiin.

A3.6 Vaihtoon lähdön kannustaminen

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A3.8 TyöllistettävyysArviointia Kysymys oli varsin vaikea vastata, ja kyse on joka tapauksessa arviosta

työllistettävyyden näkyvyydestä suunnitteluprosessin osana. Tätä kysymystä ei ole erikseen pisteytetty mukaan vertailumittariin, vaan kaikille yliopistoille on annettu kysymyksestä samat pisteet.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Tutkintoa suunniteltaessa tai uudistettaessa, kokemuksenne mukaan, kuinka tärkeänä

yliopistonne pitää valmistuneiden työllistettävyyttä? Työllistettävyyden voi määritellä esim. saavutuksina –osaamisina, ymmärtämisinä ja henkilökohtaisina ominaisuuksina – jotka edesauttavat valmistuneen työllistymisessä ja onnistuneen ja menestyksekkään uran luomista, sekä saavutuksina, jotka hyödyttävät niin valmistuneita itseään, työyhteisöä ja ympäröivää yhteiskuntaa. On olennaista huomata, että valmistumisen jälkeinen työllistyminen ei tarkoita vain yksityistä sektoria, vaan myös julkista sektoria ja vaikka yliopistoa. Työllistettävyyden huomioonottaminen voi näkyä esimerkiksi työelämän edustuksen mukanaolona tutkintosisältöjen suunnittelussa.

Tiedon muoto Jako prosentteihin (summa 100%) seuraaviin luokkiin: * ei tärkeänä * tärkeänä * erittäin tärkeänä

Tarkempi selitys Mittari hahmottelee työllistettävyyden merkitystä yliopiston suunnitteluprosessissa. Yksinkertaisia vastauksia asiaan ei ole, koska esimerkiksi eri alojen näkökulmasta työllistettävyys voi jo tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Tarkoitus on kiinnittää huomiota tässä kuvailtujen näkemysten mukana oloon suunnittelussa.

A3.7 Rekrytointipalveluiden resurssit

0102030405060708090

100110120

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A3.8 TyöllistettävyysArviointia Kysymys oli varsin vaikea vastata, ja kyse on joka tapauksessa arviosta

työllistettävyyden näkyvyydestä suunnitteluprosessin osana. Tätä kysymystä ei ole erikseen pisteytetty mukaan vertailumittariin, vaan kaikille yliopistoille on annettu kysymyksestä samat pisteet.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Tutkintoa suunniteltaessa tai uudistettaessa, kokemuksenne mukaan, kuinka tärkeänä

yliopistonne pitää valmistuneiden työllistettävyyttä? Työllistettävyyden voi määritellä esim. saavutuksina –osaamisina, ymmärtämisinä ja henkilökohtaisina ominaisuuksina – jotka edesauttavat valmistuneen työllistymisessä ja onnistuneen ja menestyksekkään uran luomista, sekä saavutuksina, jotka hyödyttävät niin valmistuneita itseään, työyhteisöä ja ympäröivää yhteiskuntaa. On olennaista huomata, että valmistumisen jälkeinen työllistyminen ei tarkoita vain yksityistä sektoria, vaan myös julkista sektoria ja vaikka yliopistoa. Työllistettävyyden huomioonottaminen voi näkyä esimerkiksi työelämän edustuksen mukanaolona tutkintosisältöjen suunnittelussa.

Tiedon muoto Jako prosentteihin (summa 100%) seuraaviin luokkiin: * ei tärkeänä * tärkeänä * erittäin tärkeänä

Tarkempi selitys Mittari hahmottelee työllistettävyyden merkitystä yliopiston suunnitteluprosessissa. Yksinkertaisia vastauksia asiaan ei ole, koska esimerkiksi eri alojen näkökulmasta työllistettävyys voi jo tarkoittaa hyvin erilaisia asioita. Tarkoitus on kiinnittää huomiota tässä kuvailtujen näkemysten mukana oloon suunnittelussa.

A3.7 Rekrytointipalveluiden resurssit

0102030405060708090

100110120

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A3.9 Työllistymisen seurantaArviointia Useimmilla yliopistoilla oli jokin seuranta/selvitysmenetelmä, jolla omasta yliopistosta

valmistuneiden työllistymistä seurattiin. Näiden selvitysten kattavuus ja säännöllisyys kuitenkin vaihtelivat jonkin verran.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Seuraako yliopistonne säännöllisesti valmistuneiden työllistymistä ja urakehitystä?

1. Ei, seurantajärjestelmää ei ole olemassa2. Kyllä, joidenkin valmistuneiden tai joillakin laitoksilla/tiedekunnissa3. Kyllä, kaikkien valmistuneiden

Tiedon muoto Vaihtoehdot 1-3Tarkempi selitys Valmistuneiden työllistymisen ja urakehityksen seuranta on konkreettinen tapa

kiinnittää huomiota näihin asioihin.

A3.8 Työllistettävyys

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

Ei tärkeä Tärkeä Erittäin tärkeä

A3.9 Työllistymisen seuranta

0

1

2

3

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A3.9 Työllistymisen seurantaArviointia Useimmilla yliopistoilla oli jokin seuranta/selvitysmenetelmä, jolla omasta yliopistosta

valmistuneiden työllistymistä seurattiin. Näiden selvitysten kattavuus ja säännöllisyys kuitenkin vaihtelivat jonkin verran.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Seuraako yliopistonne säännöllisesti valmistuneiden työllistymistä ja urakehitystä?

1. Ei, seurantajärjestelmää ei ole olemassa2. Kyllä, joidenkin valmistuneiden tai joillakin laitoksilla/tiedekunnissa3. Kyllä, kaikkien valmistuneiden

Tiedon muoto Vaihtoehdot 1-3Tarkempi selitys Valmistuneiden työllistymisen ja urakehityksen seuranta on konkreettinen tapa

kiinnittää huomiota näihin asioihin.

A3.8 Työllistettävyys

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

Ei tärkeä Tärkeä Erittäin tärkeä

A3.9 Työllistymisen seuranta

0

1

2

3

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A3.10 AlumnitArviointia Alumnitoiminnan aktiivisuudessa ja käytännöissä oli varsin paljon vaihtelua. Eräillä

yliopistoilla on toiminnassaan pitkät perinteet ja laajempi alumniverkosto valmiina. Toisaalta muutamassa yliopistossa alumnitoimintaa oli käynnistetty / kehitetty aktiivisempaan muotoon aivan viime vuosina, ja sisältö kehittymässä ripeästi.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys * Yliopistomme pitää yllä alumnitietokantaa

* Yliopistomme on säännöllisesti yhteydessä alumneihinsa * Yliopisto edesauttaa ja tukee alumnitoimintaa ja alumneilla on yhteys yliopistoon (esim. vuosikurssitapaamiset, mentorointi, pääsy kirjaston tietokantoihin)


Tarkempi selitys Aktiivinen alumnitoiminta on yksi yliopiston työelämäyhteyksiä ja esimerkiksi opiskelijoiden yhteydenpitoa valmistuneihin lisäävä mahdollisuus.

A3.11 OpettajavaihtoArviointia Teknillisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston vaihtomäärät ovat

edellisen selvityksen tapaan selvästi muita suuremmat. Muita alakohtaisia eroja ei yliopistotasolla selvästi havaita. Vaihtoaktiivisuus on kahdessa vuodessa hieman lisääntynyt muutamissa yliopistoissa.

Lähde KOTAKysymys Kuinka monta yli 1 kk:n pituista opettajavaihtoa yliopiston piirissä toteutuu vuodessa

(tulevat ja lähtevät opettajat on laskettu yhteen)Tiedon muoto Suhdeluku (vaihtojen lukumäärä / 1000 uutta opiskelijaa)Tarkempi selitys Mittari kuvaa opetuksen kansainvälisyyttä sekä yliopiston omien opettajien

kansainvälisten kokemusten että saapuvien vierailijoiden osalta. Opiskelijalle aktiivinen opettajavaihto näkyy kansainvälisten opettajakontaktien lisääntymisenä.

A3.10 Alumnit

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A3.10 AlumnitArviointia Alumnitoiminnan aktiivisuudessa ja käytännöissä oli varsin paljon vaihtelua. Eräillä

yliopistoilla on toiminnassaan pitkät perinteet ja laajempi alumniverkosto valmiina. Toisaalta muutamassa yliopistossa alumnitoimintaa oli käynnistetty / kehitetty aktiivisempaan muotoon aivan viime vuosina, ja sisältö kehittymässä ripeästi.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys * Yliopistomme pitää yllä alumnitietokantaa

* Yliopistomme on säännöllisesti yhteydessä alumneihinsa * Yliopisto edesauttaa ja tukee alumnitoimintaa ja alumneilla on yhteys yliopistoon (esim. vuosikurssitapaamiset, mentorointi, pääsy kirjaston tietokantoihin)


Tarkempi selitys Aktiivinen alumnitoiminta on yksi yliopiston työelämäyhteyksiä ja esimerkiksi opiskelijoiden yhteydenpitoa valmistuneihin lisäävä mahdollisuus.

A3.11 OpettajavaihtoArviointia Teknillisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston vaihtomäärät ovat

edellisen selvityksen tapaan selvästi muita suuremmat. Muita alakohtaisia eroja ei yliopistotasolla selvästi havaita. Vaihtoaktiivisuus on kahdessa vuodessa hieman lisääntynyt muutamissa yliopistoissa.

Lähde KOTAKysymys Kuinka monta yli 1 kk:n pituista opettajavaihtoa yliopiston piirissä toteutuu vuodessa

(tulevat ja lähtevät opettajat on laskettu yhteen)Tiedon muoto Suhdeluku (vaihtojen lukumäärä / 1000 uutta opiskelijaa)Tarkempi selitys Mittari kuvaa opetuksen kansainvälisyyttä sekä yliopiston omien opettajien

kansainvälisten kokemusten että saapuvien vierailijoiden osalta. Opiskelijalle aktiivinen opettajavaihto näkyy kansainvälisten opettajakontaktien lisääntymisenä.

A3.10 Alumnit

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A3.12 Opiskelijaliikkuvuus 1: Ulkomaiset tutkinto-opiskelijatArviointia Alakohtainen ero ulkomaisten opiskelijoiden määrässä huomataan selvästi; erityisesti

Sibelius-Akatemiassa, Teknillisessä korkeakoulussa sekä Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Svenska handelshögskolanissa on monialayliopistoja enemmän ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita suhteessa opiskelijamäärään. Monialayliopistoista Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin luvut ovat muita korkeammat. Opetus- ja tutkintokieleltään ruotsin- (SHH, ÅA) ja kaksikielisillä (mukana olevista HY, SibA, TKK) yliopistoilla opetustarjonnan kannalta kielialue on suomenkielisiä laajempi, mikä myös vaikuttanee osaltaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrään.

Lähde KOTAKysymys Kuinka monta ulkomaista tutkinto-opiskelijaa yliopistossa opiskelee?Tiedon muoto Suhdeluku (ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä / 1000 uutta opiskelijaa)Tarkempi selitys Mittari kuvaa opetuksen kansainvälisyyttä siitä näkökulmasta, kuinka paljon

ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita yliopistoon on hakeutunut. Tähän aktiivisuuteen liittyy luonnollisesti paljon alakohtaista vaihtelua. Paljon on myös kyse yliopiston omasta aktiivisuudesta suunnitella ja tarjota opiskelumahdollisuuksia muilla kuin kotimaisilla kielillä sekä kehittää opiskelun tukipalveluita ulkomaisten opiskelijoiden näkökulmasta.

A3.11 Opettajavaihto

0

50

100

150

200

250

300

350

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A3.13 Opiskelijaliikkuvuus 2: Vaihto-opiskeluArviointia Helsingin kauppakorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian vaihto-opiskelumäärät

suhteutettuna opiskelijamäärään ovat jossain määrin muita korkeammat. HSE:n lisäksi myös muissa kauppatieteellisissä yliopistoissa vaihtomäärät ovat suhteellisen korkeat. Muita alakohtaisia eroja ei yliopistotasolla havaita.

Lähde KOTAKysymys Kuinka paljon yli 3 kk mittaisia opiskelijavaihtoja yliopiston piirissä toteutuu (lähtevät +

tulevat opiskelijat)Tiedon muoto Suhdeluku (lähtevien ja tulevien vaihto-opiskelijoiden (yli 3kk) yhteismäärä / 1000

uutta opiskelijaa)Tarkempi selitys Mittari kuvaa opetuksen kansainvälisyyttä vaihto-opiskelun aktiivisuuden

näkökulmasta. Alakohtaisten erojen lisäksi suuri vaihto-opiskelijoiden määrä kertoo esimerkiksi toisaalta yliopiston vakiintuneista yhteistyösuhteista, toisaalta panostuksista vaihto-opiskelua tukevien käytäntöjen kehittämiseen.

A3.12 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat

0100200300400500600700800900

1000

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A3.13 Vaihto-opiskelijoiden määrä

0100200300400500600700800900

10001100

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


4. OPISKELUINFRASTRUKTUURI

A4.1 Lukukausi-ilmoittautuminen verkossaArviointia Lukukausi-ilmoittautumisen tekeminen on peruspalvelu, joka onnistuu hyvin kattavasti

verkossa. Lähinnä vaihtelua tulee käytettävissä olevasta pankkivalikoimasta.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Voiko yliopiston lukukausi-ilmoittautumisen tehdä verkossa? Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)Tarkempi selitys Kysymyksellä haetaan sitä, tarvitseeko opiskelijan mennä johonkin tiettyyn fyysiseen

paikkaan tiettyinä aukioloaikoina tehdäkseen ilmoittautumisen vai ei.

A4.2 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin verkossaArviointia Myös kursseille ja tentteihin voi ilmoittautua sähköisesti varsin kattavasti. Pieniä eroja

aiheutuu kuitenkin esimerkiksi yksittäisten tiedekuntien omista ilmoittautumiskäytännöistä.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Voiko kursseille ja tentteihin ilmoittautua verkossa?Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)Tarkempi selitys Kysymyksellä haetaan sitä, tarvitseeko opiskelijan mennä johonkin tiettyyn fyysiseen


A4.1 Lukukausi-ilmoittautuminen verkossa

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

4. OPISKELUINFRASTRUKTUURI

A4.1 Lukukausi-ilmoittautuminen verkossaArviointia Lukukausi-ilmoittautumisen tekeminen on peruspalvelu, joka onnistuu hyvin kattavasti

verkossa. Lähinnä vaihtelua tulee käytettävissä olevasta pankkivalikoimasta.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Voiko yliopiston lukukausi-ilmoittautumisen tehdä verkossa? Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)Tarkempi selitys Kysymyksellä haetaan sitä, tarvitseeko opiskelijan mennä johonkin tiettyyn fyysiseen


A4.2 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin verkossaArviointia Myös kursseille ja tentteihin voi ilmoittautua sähköisesti varsin kattavasti. Pieniä eroja

aiheutuu kuitenkin esimerkiksi yksittäisten tiedekuntien omista ilmoittautumiskäytännöistä.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Voiko kursseille ja tentteihin ilmoittautua verkossa?Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)Tarkempi selitys Kysymyksellä haetaan sitä, tarvitseeko opiskelijan mennä johonkin tiettyyn fyysiseen


A4.1 Lukukausi-ilmoittautuminen verkossa

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A4.3 Tietokoneiden riittävyysArviointia Lapin yliopiston hankkimien opiskelijoiden henkilökohtaisten kannettavien

tietokoneiden suuri määrä erottuu omaan luokkaansa. Kuitenkin myös muiden yliopistojen osalta näyttäytyy selkeä ero siinä, kuinka paljon tietokoneita opetus- ja opiskelukäyttöön on varattu. Ero ei noudattele esimerkiksi mitään selkeää alakohtaista jaottelua. Toisiksi eniten opiskelijamäärään suhteutettuna on tietokoneita Teknillisellä korkeakoululla, seuraaviksi Joensuun yliopistolla ja Helsingin kauppakorkeakoululla. Oulun yliopiston, Svenska handelshögskolanin ja Turun yliopiston tieto puuttuu.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka monta tietokonetta yliopistolla on pääosin opetus- tai opiskelukäytössä? Tiedon muoto Suhdeluku (lukumäärä / 1000 uutta opiskelijaa)Tarkempi selitys Opetus- tai opiskelukäytössä oleviin tietokoneisiin lasketaan mukaan luokkien ym.

opetustilojen koneet opettajan kone mukaan lukien sekä muut opiskelijoiden vapaassa käytössä olevat koneet. Opettajien henkilökohtaisessa käytössä olevia tietokoneita ei lasketa tähän mukaan. Pelkästään korkeakoulun avoimen opetuksen tai lisä- ja täydennyskoulutuksen käytössä olevia koneita ei myöskään lasketa tähän mukaan.

A4.2 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin verkossa

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A4.4 Langaton verkkoArviointia Valtaosassa yliopistoja langaton verkko kattaa jo koko tai ainakin lähes koko

yliopistoalueen. Vain yhdessä yliopistossa arvio jäi alle puoleen. Kehitys langattoman verkon kattavuudessa on ollut varsin ripeää.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka hyvin yliopistolla toimii langattoman verkon käyttömahdollisuus? Arvioi

prosenttilukuna kuinka suuressa osassa yliopiston päätoimipisteitä on käytössä langaton verkkoyhteys.

Tiedon muoto ProsenttilukuTarkempi selitys Langattoman verkon kattava käyttömahdollisuus parantaa huomattavasti opiskelijoiden

mahdollisuuksia henkilökohtaisten kannettavien tietokoneiden sujuvaan käyttöön yliopistoalueella.

A4.3 Tietokoneiden riittävyys

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A4.4 Langaton verkko

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A4.3 Tietokoneiden riittävyysArviointia Lapin yliopiston hankkimien opiskelijoiden henkilökohtaisten kannettavien

tietokoneiden suuri määrä erottuu omaan luokkaansa. Kuitenkin myös muiden yliopistojen osalta näyttäytyy selkeä ero siinä, kuinka paljon tietokoneita opetus- ja opiskelukäyttöön on varattu. Ero ei noudattele esimerkiksi mitään selkeää alakohtaista jaottelua. Toisiksi eniten opiskelijamäärään suhteutettuna on tietokoneita Teknillisellä korkeakoululla, seuraaviksi Joensuun yliopistolla ja Helsingin kauppakorkeakoululla. Oulun yliopiston, Svenska handelshögskolanin ja Turun yliopiston tieto puuttuu.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka monta tietokonetta yliopistolla on pääosin opetus- tai opiskelukäytössä? Tiedon muoto Suhdeluku (lukumäärä / 1000 uutta opiskelijaa)Tarkempi selitys Opetus- tai opiskelukäytössä oleviin tietokoneisiin lasketaan mukaan luokkien ym.

opetustilojen koneet opettajan kone mukaan lukien sekä muut opiskelijoiden vapaassa käytössä olevat koneet. Opettajien henkilökohtaisessa käytössä olevia tietokoneita ei lasketa tähän mukaan. Pelkästään korkeakoulun avoimen opetuksen tai lisä- ja täydennyskoulutuksen käytössä olevia koneita ei myöskään lasketa tähän mukaan.

A4.2 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin verkossa

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A4.4 Langaton verkkoArviointia Valtaosassa yliopistoja langaton verkko kattaa jo koko tai ainakin lähes koko

yliopistoalueen. Vain yhdessä yliopistossa arvio jäi alle puoleen. Kehitys langattoman verkon kattavuudessa on ollut varsin ripeää.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka hyvin yliopistolla toimii langattoman verkon käyttömahdollisuus? Arvioi

prosenttilukuna kuinka suuressa osassa yliopiston päätoimipisteitä on käytössä langaton verkkoyhteys.

Tiedon muoto ProsenttilukuTarkempi selitys Langattoman verkon kattava käyttömahdollisuus parantaa huomattavasti opiskelijoiden

mahdollisuuksia henkilökohtaisten kannettavien tietokoneiden sujuvaan käyttöön yliopistoalueella.

A4.3 Tietokoneiden riittävyys

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A4.4 Langaton verkko

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A4.5 Ryhmätyötilojen saatavuusArviointia Pääsääntöisesti tilojen saatavuuteen ollaan varsin tyytyväisiä. Eroavaisuuksia tulee mm.

aukioloajoista. Osassa yliopistoista ainakin joku tila on käytettävissä kellonajasta riippumatta, mutta kaikilla tällaista tilaa ei ole.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka hyvin ryhmätyö- ja lukutiloja on opiskelijoiden saatavilla? Ota huomioon tilojen

riittävyys ja aukioloajat. Erittäin huonosti tarkoittaa, että tiloihin on säännöllisesti jonoa, ne ovat käytössä vain virka-aikana, ne sijaitsevat opetustiloihin ja asuntoihin nähden huonosti eivätkä ne välttämättä laadultaankaan ole tarkoituksenmukaisia. Hyvin tarkoittaa, että alla olevista ominaisuuksista puuttuu noin yksi. Erittäin hyvin tarkoittaa, että jonoa on vain harvoin, pääsy on aikaisesta aamusta myöhään iltaan tai ympäri vuorokauden, tilat sijaitsevat opetustiloihin tai asuntoihin nähden hyvin, ja ne palvelevat tarkoitustaan hyvin. Tee kokonaisarvio kaikkien opiskelijoiden kannalta.

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Itsenäisen opiskelun ja ryhmätöiden tekemisen kannalta toimivilla ja esimerkiksi

ajankohdasta riippumatta saavutettavilla ryhmätyötiloilla on suuri merkitys.

A4.6 Tutkintotodistuksen liiteArviointia Lähes kaikissa yliopistoissa liitteen saa automaattisesti. Yksi yliopisto ja muutama

yksittäinen tiedekunta antaa edelleen liitteen vain pyynnöstä. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Saako opiskelija valmistuessaan kansainväliseen käyttöön tarkoitetun

tutkintotodistuksen liitteen (Diploma Supplement, nykyisin osa Europassia) automaattisesti eli maksutta ja ilman erityistä pyyntöä?

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)Tarkempi selitys Tutkintotodistuksen liitteen antaminen ilman eri pyyntöä tulisi olla automaattista

elokuusta 2005 lähtien. Mittari kertoo osaltaan tutkintorakenneuudistuksen edellyttämien opiskelijapalveluiden käytännön toteutumisesta.

A4.5 Ryhmätyötilojen saatavuus

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A4.5 Ryhmätyötilojen saatavuusArviointia Pääsääntöisesti tilojen saatavuuteen ollaan varsin tyytyväisiä. Eroavaisuuksia tulee mm.

aukioloajoista. Osassa yliopistoista ainakin joku tila on käytettävissä kellonajasta riippumatta, mutta kaikilla tällaista tilaa ei ole.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka hyvin ryhmätyö- ja lukutiloja on opiskelijoiden saatavilla? Ota huomioon tilojen

riittävyys ja aukioloajat. Erittäin huonosti tarkoittaa, että tiloihin on säännöllisesti jonoa, ne ovat käytössä vain virka-aikana, ne sijaitsevat opetustiloihin ja asuntoihin nähden huonosti eivätkä ne välttämättä laadultaankaan ole tarkoituksenmukaisia. Hyvin tarkoittaa, että alla olevista ominaisuuksista puuttuu noin yksi. Erittäin hyvin tarkoittaa, että jonoa on vain harvoin, pääsy on aikaisesta aamusta myöhään iltaan tai ympäri vuorokauden, tilat sijaitsevat opetustiloihin tai asuntoihin nähden hyvin, ja ne palvelevat tarkoitustaan hyvin. Tee kokonaisarvio kaikkien opiskelijoiden kannalta.

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Itsenäisen opiskelun ja ryhmätöiden tekemisen kannalta toimivilla ja esimerkiksi

ajankohdasta riippumatta saavutettavilla ryhmätyötiloilla on suuri merkitys.

A4.6 Tutkintotodistuksen liiteArviointia Lähes kaikissa yliopistoissa liitteen saa automaattisesti. Yksi yliopisto ja muutama

yksittäinen tiedekunta antaa edelleen liitteen vain pyynnöstä. Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Saako opiskelija valmistuessaan kansainväliseen käyttöön tarkoitetun

tutkintotodistuksen liitteen (Diploma Supplement, nykyisin osa Europassia) automaattisesti eli maksutta ja ilman erityistä pyyntöä?

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)Tarkempi selitys Tutkintotodistuksen liitteen antaminen ilman eri pyyntöä tulisi olla automaattista

elokuusta 2005 lähtien. Mittari kertoo osaltaan tutkintorakenneuudistuksen edellyttämien opiskelijapalveluiden käytännön toteutumisesta.

A4.5 Ryhmätyötilojen saatavuus

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A4.7 Kirjastopalveluiden saatavuusArviointia Kirjastopalveluihin oltiin edelleen varsin tyytyväisiä. Huomiota kiinnitettiin esimerkiksi

eri kirjastoyksiköiden vaihteleviin aukioloaikoihin. Nämä eivät kuitenkaan muodostane suurta puutetta opiskelijan näkökulmasta, kun aineistot löytyvät lähes kaikkialla keskitetystä tietokannasta.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka kirjastopalvelut ovat saatavissa opiskelijalle (erityisesti aukioloajat, kirjaston

sijainti, opastus)? Erittäin huonosti tarkoittaa, että palveluihin (lainaustiskille, neuvontaan tai asiakaspäätteille) on säännöllisesti jonoa, ne ovat käytössä lyhempänä aikana kuin virka-aikana (esim. siis 10-16), ne sijaitsevat opetustiloihin ja asuntoihin nähden huonosti, eikä tietoja helposti löydy eikä opastusta ole saatavilla. Hyvin tarkoittaa, että alla luetelluista ominaisuuksista puuttuu noin yksi. Erittäin hyvin tarkoittaa, että jonoja on vain harvoin, pääsy on aamusta myöhään iltaan, tilat sijaitsevat lähellä ja tietoa ja opastusta löytyy helposti. Tee kokonaisarvio kaikkien opiskelijoiden kannalta.

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Mittari arvioi kirjastopalveluiden käytännön tasoa ja saavutettavuutta opiskelijan

näkökulmasta. Kirjaston aineiston kattavuuteen ei tässä arviossa oteta kantaa.

A4.6 Tutkintotodistuksen liite

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A4.7 Kirjastopalveluiden saatavuusArviointia Kirjastopalveluihin oltiin edelleen varsin tyytyväisiä. Huomiota kiinnitettiin esimerkiksi

eri kirjastoyksiköiden vaihteleviin aukioloaikoihin. Nämä eivät kuitenkaan muodostane suurta puutetta opiskelijan näkökulmasta, kun aineistot löytyvät lähes kaikkialla keskitetystä tietokannasta.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka kirjastopalvelut ovat saatavissa opiskelijalle (erityisesti aukioloajat, kirjaston

sijainti, opastus)? Erittäin huonosti tarkoittaa, että palveluihin (lainaustiskille, neuvontaan tai asiakaspäätteille) on säännöllisesti jonoa, ne ovat käytössä lyhempänä aikana kuin virka-aikana (esim. siis 10-16), ne sijaitsevat opetustiloihin ja asuntoihin nähden huonosti, eikä tietoja helposti löydy eikä opastusta ole saatavilla. Hyvin tarkoittaa, että alla luetelluista ominaisuuksista puuttuu noin yksi. Erittäin hyvin tarkoittaa, että jonoja on vain harvoin, pääsy on aamusta myöhään iltaan, tilat sijaitsevat lähellä ja tietoa ja opastusta löytyy helposti. Tee kokonaisarvio kaikkien opiskelijoiden kannalta.

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Mittari arvioi kirjastopalveluiden käytännön tasoa ja saavutettavuutta opiskelijan

näkökulmasta. Kirjaston aineiston kattavuuteen ei tässä arviossa oteta kantaa.

A4.6 Tutkintotodistuksen liite

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.

A4.8 Opiskelijan tukipalvelujen arviointiArviointia Usein arviontikäytäntö tarkoitti vastaajien näkökulmasta käyttäjien mahdollisuutta

antaa palautetta, joko jatkuvina tai ajoittain järjestettävissä palautekyselyissä tai vastaavissa. Systemaattista prosessia tukipalveluiden laadun arviointiin ei välttämättä ole olemassa. Hyvissä käytännöissä sisäiset ja ulkoiset tukipalveluiden arvioinnit ovat laatujärjestelmässä määritelty osa jatkuvaa käytäntöä, tai esimerkiksi itsearvioinnit osa vuotuista yliopistotason suunnitteluprosessia.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Suoritetaanko yliopistossa opiskelijan tukipalveluiden arviointeja (esim kirjastot, uusien

opiskelijoiden orientaatio, opettajatutorointi, liikuntapalvelut, ylioppilaskunnasta jne.)? Arvioinnit voivat olla joko ulkoisia tai yksikköjen itse tekemiä, joista raportoidaan eteenpäin. Vastausvaihtoehdot: 1 - Ei, 2 - Kyllä, mutta erittäin harvoin tai vain muutaman osalta, 3 - Kyllä, satunnaisesti tai vain osan palveluiden osalta, 4 - Kyllä, säännöllisesti ja suurimman osan eri palveluiden osalta.

Tiedon muoto Annetut vaihtoehdot 1-4Tarkempi selitys Mittari arvioi opiskelun tukipalveluiden laadun kehittämistä ja ylläpitoa

prosessinäkökulmasta; toteutuuko palveluiden arviointi kattavasti ja säännöllisesti.

A4.7 Kirjastopalveluiden saatavuus

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


A4.8 Opiskelijan tukipalvelujen arviointi

0

1

2

3

4

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA Ka.


5. OPISKELIJAN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET

A5.1 Hallinnon opiskelijaedustajan opasArviointia Suurimmassa osassa yliopistoja ajantasainen ja kattava opas oli saatavilla. Joissakin

matalammat pisteet saaneissa tapauksissa oppaan laatimis-, tai aiemman päivitystyö oli jossain määrin kesken ja uusi opas tulossa kuitenkin lähiaikoina opiskelijoiden käyttöön.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Onko hallinnon opiskelijaedustajista on käytössään ajan tasalla oleva hallinnon

opiskelijaedustajan opas? Ei ole väliksi, onko opas opiskelijajärjestön vai yliopiston tekemä.

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)Tarkempi selitys Osa toimivaa opiskelijaedustusta yliopiston hallinnossa on opiskelijaedustajien

mahdollisuus saada opastusta ja koulutusta tehtäväänsä. Kahden ensimmäisen mittarin käsittelemät opiskelijaedustajien opas ja koulutus ovat merkittäviä apuvälineitä, jotka kehittävät opiskelijaedustajien edellytyksiä toimia tehtävässään aiemmasta perehtyneisyydestä riippumatta.

A5.2 Hallinnon opiskelijaedustajien koulutusArviointia Lähes kaikissa yliopistoissa ainakin jonkinlaista koulutusta oli tarjolla hallintokausien

alkaessa. Kauden kuluessa tapahtuvat vaihdokset ja toisaalta edustajien oma aktiivisuus vaikuttavat siihen, kuinka suuri osa koulutuksiin lopulta on osallistunut.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Ovatko yliopiston hallinnon opiskelijaedustajat saaneet koulutuksen

opiskelijaedustajana toimimisesta? Opiskelijan kannalta on sama, järjestääkö koulutuksen yliopisto tai ylioppilaskunta, kunhan häntä edustavat henkilöt ovat saaneet koulutuksen ja osaavat toimia yliopistohallinnossa.

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portaisella asteikolla)Tarkempi selitys Ks 5.1.

A5.1 Hallinnon opiskelijaedustajan opas

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A5.3 Hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedotArviointia Useimmissa yliopistoissa kaikkien tai lähes kaikkien opiskelijaedustajien yhteystiedot,

yleensä sähköpostiosoite, löytyvät verkosta. Joissakin tapauksissa on kuitenkin saatavilla vain nimet, ellei henkilö itse ole esimerkiksi lisännyt yhteystietojaan julkiseen tietokantaan.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Ovatko hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot (vähintään sähköpostiosoite TAI

puhelinnumero) saatavissa verkosta? Yhteystiedot voivat olla joko yliopiston tai opiskelijajärjestöjen sivuilla. Tiedon katsotaan olevan saatavilla kun mainitaan ainakin nimi ja esimerkiksi koko listalle sähköpostiosoitteen muodostamiskäytäntö tyyliin etunimi.sukunimi at yliopisto.fi. Ota huomioon VAIN: 1) yliopiston hallitus/konsistori, 2) kaikki koko yliopistoa koskevat muut hallintoelimet sekä 3) tiedekunta/osastoneuvostot.

Tiedon muoto ProsenttilukuTarkempi selitys Mittari kuvaa edelleen hallinnon opiskelijaedustuksen toimivuutta näkyvyyden ja

läpinäkyvyyden näkökulmasta. Näkyvä hallinnon opiskelijaedustus lisää järjestelmän tunnettuutta opiskelijoiden joukossa. Edustajana toimivien henkilöiden tavoitettavuus on luonnollisesti tärkeää.

A5.2 Hallinnon opiskelijaedustajien koulutus

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A5.4 Opiskelijaedustus epävirallisissa työryhmissäArviointia Yleensä opiskelijat ovat edustettuina lähes kaikissa työryhmissä. Jonkin verran eroa on

kuitenkin siinä, onko nimeäminen automaattinen käytäntö, sekä toisaalta siinä, tulevatko kaikki työryhmät ylipäänsä opiskelijoiden tietoon.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kattaako hallinnon opiskelijaedustus epäviralliset (ei laeissa, asetuksissa tai

johtosäännöissä määrätyt) rehtorin/vararehtorin nimeämät työryhmät ja toimielimet? Vastaus suhdelukuna (esim. 5/12), kuinka suuressa osassa rehtorien asettamista epävirallisista elimistä on opiskelijaedustus (vähintään yksi äänivaltainen opiskelijajäsen).

Tiedon muoto Suhdeluku (käsitellään prosenttilukuna)Tarkempi selitys Mittareissa 5.4-5.6 käsitellään opiskelijaedustusta yliopiston eri toimielimissä. Toimivan

opiskelijaedustuksen kannalta on merkittävää sekä edustus erilaisissa epävirallisissa työryhmissä että virallisissa toimielimissä.

A5.3 Hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A5.4 Opiskelijaedustus epävirallisissa työryhmissä

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A5.4 Opiskelijaedustus epävirallisissa työryhmissäArviointia Yleensä opiskelijat ovat edustettuina lähes kaikissa työryhmissä. Jonkin verran eroa on

kuitenkin siinä, onko nimeäminen automaattinen käytäntö, sekä toisaalta siinä, tulevatko kaikki työryhmät ylipäänsä opiskelijoiden tietoon.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kattaako hallinnon opiskelijaedustus epäviralliset (ei laeissa, asetuksissa tai

johtosäännöissä määrätyt) rehtorin/vararehtorin nimeämät työryhmät ja toimielimet? Vastaus suhdelukuna (esim. 5/12), kuinka suuressa osassa rehtorien asettamista epävirallisista elimistä on opiskelijaedustus (vähintään yksi äänivaltainen opiskelijajäsen).

Tiedon muoto Suhdeluku (käsitellään prosenttilukuna)Tarkempi selitys Mittareissa 5.4-5.6 käsitellään opiskelijaedustusta yliopiston eri toimielimissä. Toimivan

opiskelijaedustuksen kannalta on merkittävää sekä edustus erilaisissa epävirallisissa työryhmissä että virallisissa toimielimissä.

A5.3 Hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A5.4 Opiskelijaedustus epävirallisissa työryhmissä

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A5.5 Opiskelijaedustus hallituksessaArviointia Opiskelijoiden äänivaltaosuus hallituksessa vaihtelee 15%-29% välillä. Lähinnä kunkin

yliopiston sisäisen ryhmän suhteelliseen osuuteen äänistä vaikuttaa ulkopuolisten jäsenten määrä hallituksessa.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka suuri osuus yliopiston hallituksen (tai konsistorin) äänivaltaisista jäsenistä on

opiskelijoita? Vastauksella tarkoitetaan osuutta koko äänimäärästä. Anna vastauksesi suhdelukuna (esim. 4/12).

Tiedon muoto Suhdeluku (käsitellään prosenttilukuna)Tarkempi selitys Ks 5.4.

A5.6 Opiskelijaedustus vaalikollegiossaArviointia Vaalikollegiossa opiskelijoiden osuus vaihteli välillä 14%-33%. Teknillisellä

korkeakoululla ei tulevien yliopistolain ja yliopiston rakenteen uudistusten johdosta tällä hetkellä ole määritelty vaalikollegiota.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka suuri osuus yliopiston vaalikollegion äänivaltaisista jäsenistä on opiskelijoita?


A5.5 Opiskelijaedustus hallituksessa

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A5.5 Opiskelijaedustus hallituksessaArviointia Opiskelijoiden äänivaltaosuus hallituksessa vaihtelee 15%-29% välillä. Lähinnä kunkin

yliopiston sisäisen ryhmän suhteelliseen osuuteen äänistä vaikuttaa ulkopuolisten jäsenten määrä hallituksessa.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka suuri osuus yliopiston hallituksen (tai konsistorin) äänivaltaisista jäsenistä on

opiskelijoita? Vastauksella tarkoitetaan osuutta koko äänimäärästä. Anna vastauksesi suhdelukuna (esim. 4/12).


A5.6 Opiskelijaedustus vaalikollegiossaArviointia Vaalikollegiossa opiskelijoiden osuus vaihteli välillä 14%-33%. Teknillisellä

korkeakoululla ei tulevien yliopistolain ja yliopiston rakenteen uudistusten johdosta tällä hetkellä ole määritelty vaalikollegiota.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka suuri osuus yliopiston vaalikollegion äänivaltaisista jäsenistä on opiskelijoita?


A5.5 Opiskelijaedustus hallituksessa

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A5.7 Yliopistohallinnon avoimuus ja läpinäkyvyysArviointia Kaikki yliopistot eivät julkaise pöytäkirjoja tai esityslistoja sellaisenaan lainkaan,

useimmiten kuitenkin ainakin osa keskushallinnon asiakirjoista on saatavilla. Jo tiedekuntatasolle mennessä tilanne kuitenkin on yleensä heikompi.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Ovatko hallintoelinten esityslistat ja pöytäkirjat saatavilla verkossa? Ota huomioon

VAIN: 1) yliopiston hallitus/konsistori, 2) kaikki koko yliopistoa koskevat muut hallintoelimet sekä 3) tiedekunta/osastoneuvostot. Ilmoita vastauksesi prosenttilukuna (jos vain pöytäkirjat löytyvät puolesta elimistä, vastaus on 25%)

Tiedon muoto ProsenttilukuTarkempi selitys Hallintoelinten päätösten ja käsiteltäviksi tulevien asioiden näkyvyys ovat myös

olennainen osa hallinnon avoimuutta ja yleistä näkyvyyttä.

A5.6 Opiskelijaedustus vaalikollegiossa

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A5.7 Yliopistohallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A5.7 Yliopistohallinnon avoimuus ja läpinäkyvyysArviointia Kaikki yliopistot eivät julkaise pöytäkirjoja tai esityslistoja sellaisenaan lainkaan,

useimmiten kuitenkin ainakin osa keskushallinnon asiakirjoista on saatavilla. Jo tiedekuntatasolle mennessä tilanne kuitenkin on yleensä heikompi.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Ovatko hallintoelinten esityslistat ja pöytäkirjat saatavilla verkossa? Ota huomioon

VAIN: 1) yliopiston hallitus/konsistori, 2) kaikki koko yliopistoa koskevat muut hallintoelimet sekä 3) tiedekunta/osastoneuvostot. Ilmoita vastauksesi prosenttilukuna (jos vain pöytäkirjat löytyvät puolesta elimistä, vastaus on 25%)

Tiedon muoto ProsenttilukuTarkempi selitys Hallintoelinten päätösten ja käsiteltäviksi tulevien asioiden näkyvyys ovat myös

olennainen osa hallinnon avoimuutta ja yleistä näkyvyyttä.

A5.6 Opiskelijaedustus vaalikollegiossa

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A5.7 Yliopistohallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


6. HYVINVOINTI

A6.1 Opiskelijat hyvinvointistrategiassaArviointia Yleisimmin hyvinvointia käsittelevissä strategioissa huomioidaan myös opiskelijat.

Kaikkialla määritelmään sopivaa strategiaa/suunnitelmaa ei ole lainkaan.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Onko opiskelijat otettu huomioon yliopiston hyvinvointiin liittyvässä strategiassa (näitä

voivat olla esimerkiksi henkiset voimavarat-strategia, hyvinvointistrategia, henkilöstösuunnitelma tai tasa-arvosuunnitelma).

Tiedon muoto Kyllä (2)/Ei (1)Tarkempi selitys Mittari kuvaa opiskelijoiden hyvinvointityön suunnitelmallisuutta sekä sitä, miten

opiskelijat on myös tällaisten suunnitelmien tasolla otettu mukaan yliopistoyhteisön jäseninä.

A6.2 OpintopsykologitArviointia Opintopsykologitoiminta on kahden vuoden aikana laajentunut entistä useampaan

yliopistoon, ja voidaan näin arvioida toiminnan roolin selkeytyneen ja kehittyneen edelleen.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Mikä on opintopsykologien/opintoneuvontapsykologien yhteenlaskettu

henkilötyövuosimäärä vuodessa? Ilmoita vastausta vuosina ja kuukausina, esim. 4v 3kk. Tiedon saadaksesi voit esimerkiksi soittaa ura- ja rekrytointipalveluihin tai suoraan opintoneuvontapsykologille.

Tiedon muoto Suhdeluku (kuukautta/1000 uutta opiskelijaa)Tarkempi selitys Opintopsykologit ovat kohonneet merkittävään rooliin osana yliopistojen uusia

opiskelun tukemiseen liittyviä hyvinvointipalveluita. Opintopsykologien toiminta voi vaikuttaa yksittäisten opiskelijoiden ongelmissa auttamisen lisäksi myös yhteisöllisellä tasolla opiskelu- ja työympäristön hyvinvointiin.

A6.1 Opiskelijat hyvinvointistrategiassa

0

1

2

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A6.3 Hyvinvointitoiminnan organisointiArviointia Yhtä paitsi kaikissa yliopistoissa oli jonkinlainen järjestäytynyt jatkuvan yhteistyön

muoto hyvinvointikysymysten käsittelyä varten. Noin kaksi kolmannesta käynnissä olevista hyvinvointityöryhmistä oli yliopistovetoisia, kolmannes yleensä YTHS:n paikallisen terveyspalveluyksikön organisoimia terveystyöryhmiä tai niiden pohjalta laajennettuja yhteistyöryhmiä.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Millainen järjestäytynyt yhteistyö- ja toimintatapa opiskelijan hyvinvointiin ja

ohjaukseen liittyvien toimijoiden (esim. opetushenkilökunta, erilaiset opintoneuvojat, YTHS, yliopistoliikunta, psykologit, muut ohjaajat) välillä on? Vaihtoehdot: 1) Yliopistovetoinen hyvinvointityöryhmä toimii, 2) Yliopistovetoinen hyvinvointityöryhmä on suunnitteilla ja/tai YTHS-vetoinen Kehräryhmä/terveystyöryhmä toimii, 3) Muu tapa, mikä?

Tiedon muoto Kolmiportainen: 3) Yliopistovetoinen ryhmä 2) YTHS-vetoinen ryhmä ja/tai suunnitteilla oleva yliopistovetoinen ryhmä 1) Ei järjestelmällistä toimintatapaa

Tarkempi selitys Opiskelijoiden hyvinvointityön jatkuvuuden ja kattavuuden kannalta on merkitystä yliopiston aktiivisella osallistumisella toimintaan. Pelkkä organisointitapa ei luonnollisesti kuvaa suoraan toiminnan sisältöä, mutta yliopiston aktiivinen vetovastuu hyvinvointitoiminnasta kuvaa osaltaan yliopiston sitoutumista toiminnan kehittämiseen ja jatkuvuuteen.

A6.2 Opintopsykologit

0

5

10

15

20

25

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A6.4 Hyvinvointitoiminnan toteuttaminenArviointia Kaikissa yliopistoissa on ainakin jonkin verran teeman alle kuuluvaa toimintaa. Usein

järjestetään esimerkiksi hyvinvointipäivä/-viikko. Eroja tulee toiminnan säännöllisyydestä, johon taas toisaalta vaikuttaa mm. se, miten kattavasti eri yliopistoyhteisön toimijat ovat järjestelyissä ja suunnittelussa mukana.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Järjestetäänkö yliopistossa opiskelijoille hyvinvointitoimintaa (esim. ajankäyttöön ja -

hallintaan liittyviä kursseja, hyvinvointipäivää tms.)? Tässä kysymyksessä asteikko viittaa siihen, kuinka suurelle osalle opiskelijoista toimintaa on tarjolla, ei siihen, kuinka suuri osa siihen käytännössä osallistuu.

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)Tarkempi selitys Mittari kuvaa osaltaan opiskelijoiden hyvinvointitoiminnan käytännön järjestelyjen

kokonaisvaltaisuutta. Kaikille opiskelijoille avoimet hyvinvointitapahtumat ja -kurssit sekä lisäävät mahdollisuuksia osallistua ko. toimintaan että kuvaavat hyvinvointitoiminnan asemaa yliopistoyhteisössä.

A6.3 Hyvinvointitoiminnan organisointi

0

1

2

3

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A6.4 Hyvinvointitoiminnan toteuttaminen

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A6.4 Hyvinvointitoiminnan toteuttaminenArviointia Kaikissa yliopistoissa on ainakin jonkin verran teeman alle kuuluvaa toimintaa. Usein

järjestetään esimerkiksi hyvinvointipäivä/-viikko. Eroja tulee toiminnan säännöllisyydestä, johon taas toisaalta vaikuttaa mm. se, miten kattavasti eri yliopistoyhteisön toimijat ovat järjestelyissä ja suunnittelussa mukana.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Järjestetäänkö yliopistossa opiskelijoille hyvinvointitoimintaa (esim. ajankäyttöön ja -

hallintaan liittyviä kursseja, hyvinvointipäivää tms.)? Tässä kysymyksessä asteikko viittaa siihen, kuinka suurelle osalle opiskelijoista toimintaa on tarjolla, ei siihen, kuinka suuri osa siihen käytännössä osallistuu.

Tiedon muoto Kyllä/Ei (7-portainen asteikko)Tarkempi selitys Mittari kuvaa osaltaan opiskelijoiden hyvinvointitoiminnan käytännön järjestelyjen

kokonaisvaltaisuutta. Kaikille opiskelijoille avoimet hyvinvointitapahtumat ja -kurssit sekä lisäävät mahdollisuuksia osallistua ko. toimintaan että kuvaavat hyvinvointitoiminnan asemaa yliopistoyhteisössä.

A6.3 Hyvinvointitoiminnan organisointi

0

1

2

3

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

A6.4 Hyvinvointitoiminnan toteuttaminen

0

1

2

3

4

5

6

7

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A6.5 Opiskelijaliikuntapalveluiden kehittäminenArviointia Se, miten henkilötyöaikaa on kohdennettu liikuntapalveluiden kehittämiseen vaihtelee

voimakkaasti eri yliopistojen välillä. Omassa luokassaan on Helsingin yliopiston Yliopistoliikunta, joka toisaalta myös tarjoaa palveluitaan huomattavasti omaa yliopistoa laajemmalle joukolle opiskelijoita ja henkilökuntaa. Osa pääkaupunkiseudun muista yliopistoista on pitänyt oman liikuntatoiminnan kehittämiseen osoitetun henkilökunnan varsin vähäisenä, koska palvelut pääosin toteutetaan tämän yhteistyösopimuksen kautta.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Mikä on yliopiston opiskelijaliikuntapalveluja organisoivien ja suunnittelevien

työntekijöiden henkilötyövuosimäärä vuodessa?Tiedon muoto Suhdeluku (kuukautta/1000 uutta opiskelijaa)Tarkempi selitys Mittari kuvaa yliopiston panostusta liikuntapalveluiden kehittämiseen ja toiminnan

edellytysten parantamiseen.

A6.6 Liikunta yliopiston strategiassaArviointia Se, miten henkilötyöaikaa on kohdennettu liikuntapalveluiden kehittämiseen vaihtelee

voimakkaasti eri yliopistojen välillä. Omassa luokassaan on Helsingin yliopiston Yliopistoliikunta, joka toisaalta myös tarjoaa palveluitaan huomattavasti omaa yliopistoa laajemmalle joukolle opiskelijoita ja henkilökuntaa. Osa pääkaupunkiseudun muista yliopistoista on pitänyt oman liikuntatoiminnan kehittämiseen osoitetun henkilökunnan varsin vähäisenä, koska palvelut pääosin toteutetaan tämän yhteistyösopimuksen kautta.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Arvioi, miten hyvin yliopisto huomioi liikunnan ja opiskelijoiden liikuntapalvelut

yleisstrategiassaan ja muissa soveltuvissa strategia-asiakirjoissa. Erittäin huonossa käytännössä liikuntaa ei ole huomioitu missään strategiatyössä, erittäin hyvässä liikunta huomioidaan kattavasti kaikessa strategisessa suunnittelussa ja ohjelmissa.


A6.5 Opiskelijaliikuntapalveluiden kehittäminen

0

10

20

30

40

50

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

Tarkempi selitys Mittari kuvaa liikunnan huomioimista osana suunnitelmallista hyvinvointitoimintaa. Mikäli liikunnan rooli toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa on selkeä, voidaan olettaa liikuntapalvelujen järjestämisen ja kehittämisen myös tästä suunnitelmallisuudesta hyötyvän.


A6.7 Liikuntapalveluiden tarjontaArviointia Liikuntapalveluiden järjestelyissä on varsin paljon eroja, riippuen mm.

järjestämistavasta ja -paikoista. Yhteyttä tarjonnan arvioidun tason ja edellisessä kysymyksessä käsitellyn suunnitelmallisuuden välillä ei näissä vastauksissa ilmene. Pääsääntöisesti palvelut arvioidaan hyviksi tai tyydyttäviksi järjestämistavoista riippumatta.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Kuinka laajasti ja hyvin yliopistossa on tarjolla liikuntapalveluja? Kysymyksellä on

tarkoitus selvittää kuinka kattavasti yliopisto on ottanut huomioon liikunnan harrastamisen edellytyksiä. Arvioi vastauksesi sen pohjalta kuinka moni seuraavista väittämistä toteutuu: (erinomaisessa käytännössä ei ole vakavia puutteita, arvioi noin yksi pykälä alaspäin/ 1 vakava tai pari vähemmän opiskelijan saamiin palveluihin vaikuttavaa puutetta).• Yliopistoliikunnan tarjoama lajikirjo on monipuolinen• Liikuntatilojen aukioloajat ovat kattavat• Liikuntatiloja ylläpidetään ja huolletaan hyvin• Yliopistolla on omia liikuntatiloja• Yliopiston liikuntatilat sijaitsevat kampusalueella• Liikuntapalvelut ovat edullisia• Yliopisto järjestää eri liikuntamuotojen alkeiskursseja• Yliopisto järjestää liikuntatempauksia ja -tapahtumia (esim. liikuntapäivät)• Opiskelijat ovat mukana suunnittelemassa yliopiston liikuntapalveluja• Liikuntapalveluista tiedotetaan kattavasti• Liikuntatilojen esteettömyyteen on kiinnitetty hyvin huomiota• Ainejärjestöillä ja laitoksilla on mahdollisuus saada omia salivuoroja• Yliopisto kannustaa hyöty- ja arkiliikuntaan, esim. yliopistolla on ajanmukaiset pyöräte• säilytyslokerikot ja suihkutilat opiskelijoiden käytössä

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Mittari kuvaa panostusta liikuntapalveluihin kokonaisuudessaan; missä laajuudessa

palveluja on tarjolla, ja kuinka palveluiden tasosta, saavutettavuudesta ja kannustuksesta palveluiden käyttöön huolehditaan.

A6.6 Liikunta yliopiston strategiassa

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

pyörätelineet,


A6.8 Tasa-arvoArviointia Suurin osa yliopistoista tiedostaa sekä tasa-arvokysymyksiin liittyviä kehittämistarpeita

että myös yliopiston omaa vastuuta toimia asiassa. Kaikkialla konkreettiset toimenpiteet eivät kuitenkaan ole vielä edenneet kovin pitkälle.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Ylioppilaskunnan näkökulmasta, kuinka tärkeänä yliopistonne pitää sitä, että kaikilla eri

yhteiskunnan ryhmillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet korkeakoulutukseen, riippumatta sukupuolesta, rodusta, väristä, vammasta, kielestä, uskonnosta, poliittisista tai muista mielipiteistä, kansallisesta, etnisestä tai sosiaalisesta alkuperästä, kansalliseen vähemmistöön kuulumisesta, omaisuudesta, syntyperästä tai muusta asemaansa liittyvästä seikasta? Mikä seuraavista väittämistä on lähimpänä todellisuutta yliopistossanne? Vastauksen antamisessa voi käyttää esimerkiksi sitä, onko yliopiston strategiassa (vast.) maininta aiheesta, onko yliopistossa suunnitelmia asian konkreettiseksi edistämiseksi (esim. esteettömyyskäytännöt pääsykokeissa, pääsykokeiden toteutuksen miettiminen tästä näkökulmasta, erillisiä käytäntöjä esim. saamelaisille tai romaneille jne.). Vaihtoehdot:1. Erittäin tärkeänä ja yliopisto tekee aktiivisesti työtä mahdollisuuksien lisäämiseksi2. Tärkeänä, mutta vielä yliopistossa ei tehdä tarpeeksi konkreettista työtä asian eteen3. Yliopistossa tunnistetaan ongelma, mutta nähdään, että asia ei ole yliopiston vastuulla4. Ei nähdä kovinkaan tärkeänä, eikä asian nähdä olevan yliopiston vastuulla

Tiedon muoto Vaihtoehdot 1-4 kuten ylläTarkempi selitys Koulutuksen tasa-arvokysymyksiin on kiinnitetty enenevässä määrin huomiota.

Tässäkin kysymyksessä on olennaista selvittää, missä määrin yliopisto katsoo roolinsa olevan aktiivinen kehittäjä, missä määrin taas passiivisemmin muualla tehtäviin päätöksiin mukautuja.

A6.7 Liikuntapalveluiden tarjonta

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.


A6.9Opiskelijat tasa-arvosuunnitelmassa

Arviointia Vastausten keskiarvo on selvästi hyvän puolella. Tasa-arvosuunnitelmat ovat uudistuneet monissa yliopistoissa viime vuosina ja vastausten perusteella vaikuttaisi siltä, että opiskelijoiden asemaan on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota näiden suunnitelmien osana.

Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiinKysymys Ovatko opiskelijat kattavasti (hyvin) mukana yliopiston tasa-arvosuunnitelmassa

yhteisön jäseninä? Tässä ei tarkoiteta opiskelijavalintoja ja hakijoiden tasa-arvoa, vaan opiskelun riskitilanteita tasa-arvon osalta. Erittäin huonosti tarkoittaa, että opiskelijoita ei ole mainittu tasa-arvosuunnitelmassa lainkaan tai yliopistolla ei ole tasa-arvosuunnitelmaa. Erittäin hyvin tarkoittaa, että opiskelijat on otettu huomioon tasa-arvosuunnitelman eri kohdissa kattavasti -- erilaisesta asemasta johtuen eri tavalla kuin henkilökunta, mutta kautta linjan kattavasti ja opiskelijoiden aseman erityispiirteet huomioiden. Opiskelijoiden tasa-arvoasiat on erityisesti osoitettu ainakin yhden henkilön vastuulle.

Tiedon muoto 1-5 Likert: Erittäin huonosti- huonosti- tyydyttävästi- hyvin- erittäin hyvinTarkempi selitys Tasa-arvokysymysten yleisen huomioimisen lisäksi yliopistoyhteisön on tarpeen

kiinnittää opiskelijoiden tasa-arvokysymyksiin huomiota myös esimerkiksi opiskelijavalintoja pidemmälle. Tasa-arvosuunnitelma ja sen kehittämisprosessi ovat olennaisia paikkoja opiskeluun liittyvien tasa-arvokysymysten tunnistamiseksi.

A6.8 Tasa-arvo

0

1

2

3

4

HSEHY Jo

YJY KY LT

YLY OY SHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK

TY VY ÅA ka.


A6.9 Opiskelijat tasa-arvosuunnitelmassa

0

1

2

3

4

5

HSE HYJo

Y JY KYLT

Y LY OYSHH

SibA TaY TKKTTY

TuKKK TY VY ÅA ka

.

Opiskelijan yliopisto 2008Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rsLapinrinne 2

00180 Helsinkiwww.syl.fi

SYL-julkaisu 4/2008ISBN 978-951-703-261-2 (nid.)ISBN 978-951-703-262-9 (pdf)

ISSN 0356-8245

2008 opiskelijan yliopisto

Documents