Patria 1

2#2010

Case #18Tietojärjestelmiä kaikille puolustushaaroille

Case #216Lentäjiä syntyy monivaiheisella koulutuksella

2 Patria

12#2010

Malmin lentokenttä, 3.5.2010

25°00 01’16’’ E / 60° 14’52’’ N

Siirtolennon jälkeen

tehtaalta (Duluth, Minnesota)

saapunut OH-GSC

odottamassa lentokoulutus-

palvelun aloittamista.Ku

va

: Ma

tti I

mm

on

en

Patria 3

Tuokio

4 Patria

IDEX-messut, Abu Dhabi

20.–24.2.2011

>International Defence Exhibition & Conference

-messut ovat suurimmat puolustus- ja turvallisuus-

alan messut Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Patria

esittelee messuilla huipputuotteitaan osastolla A33

hallissa 6.

Lisätietoja nyt jo kymmenettä kertaa

järjestettävästä megatapahtumasta:

http://www.idexuae.ae/

Tapahtumat >

>Ilmailukoulutusalan huipputapahtuma

kokoaa yhteen alan ammattilaiset ja

huippupuhujat. Verkostoitumismahdol-

lisuuksien lisäksi konferenssi tarjoaa

arvokasta tietoa lentokoulutuksesta.

Lisätietoja:

www.militaryfl ighttraining.com

Military Flight Training 2011, Lontoo, UK

8.–10.2.2011

Hawk User’s -konferenssi , San Diego, CA, USA

31.1.–3.2.2011

>BAESystemsin isännöimä Hawk-

käyttäjämaiden kokous, jossa Suomen

ilmavoimat ja Patria esittelevät Hawk

Mk.51-lasiohjaamopäivitystä.

kuva Puolustusvoimat

Patria 5

Pääkirjoitus >

7”Patria on paljon.”

”Maailmalla tehdään jo hankintoja, joissa järjestelmien osuus on jopa 80 %.”

Jukka Holkeri, markkinointijohtaja, Patria

Sisältö

Patria. Patria Oyj:n asiakaslehti. Päätoimittaja Raili Saarinen, raili.saarinen@patria.fi . Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy / Viestintätoimisto Sanakunta.

Paino Newprint. Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: info@patria.fi .

Kannen kuvat: Matti Immonen.

Case > 8

Tilanne >

”Tuhkapilvi-tapahtuma osoitti, että käytössämme on hyvä varoitusjärjestelmä.”

Everstiluutnantti Jari Mikkonen

Case > 16

Lentäjän taival

Klassikko > Kanta > Lyhyet >

26 2724 2522 23

20 21

18 19

16 17

14 15

12 13

10 11

8 9

Tuotantopäällikkö Kari Örterberg

”On pienen maan etu, että tunnemme toisemme ja osaamme hyödyntää toisia viranomaisia.”

Liiketoiminnan kehitysjohtaja Simo Mäkipaja

6 Patria

oli ensimmäinen Suomessa suunniteltu ja valmistettu kone.

Tiesitkö, että... >

Koneen suunnitteli insinööri K.W. Berger ja sen rakensi

Ilmailuvoimien Lentokonetehdas, Suomenlinna, v. 1924.

Ensilento 16.4.1924 ja lentäjä oli Georg Jäderholm.

Koneita tehtiin vain yksi.

6

kuva Patria

Kurt Volmar Berger (1898-1977) oli Val-tion Lento-konetehtaan pääkonstruk-

tööri, koulutukseltaan lentoko-neinsinööri.

Berger kävi vuonna 1918 Sak-sassa Libaussa Ilmavoimien len-to-oppilaana vesikoneohjaaja-

koulutuksessa, mutta Saksan hä-vittyä ensimmäisen maailmanso-dan koulutus keskeytyi.

Berger opiskeli lentokoneinsi-nööriksi vuosina 1919–1922 East London Collegessa. Hänet nimi-tettiin opiskelujen päättymisen jälkeen Ilmavoimien esikunnan insinööriksi Santahaminaan, ja vähän myöhemmin pää-konstruktööriksi vuonna 1924.

Berger suunnitteli muun mu-assa I.V.L. C.24-hävittäjäkoneen lisäksi, Haukka I ja II-, Sääski- ja Kotka-lentokoneet.

Suunnittelemiensa lentoko-neiden lisäksi Berger osallistui Ilmavoimien hävittäjähankin-toihin 1920–1930-luvuilla mm. Tšekkoslovakiassa, Isossa-Bri-tanniassa, Italiassa ja Ranskassa.

Berger erotettiin tehtävistään

Valtion lentokonetehtaan sanee-rauksien takia 1933. Hän jatkoi alalla Lentoasema I:n ja Lento-rykmentti 2:n konetarkastajana valvoen mm. talvisodan jälkeen Brewstereiden kokoonpanoa Ruotsissa, huoltopäällikkönä ja Ilmavoimien esikunnan toimis-toinsinöörinä sekä yksityisenä yrittäjänä sotien jälkeen.

Kurt Berger

Läh

de

Wik

ipe

dia

C.24 -faktat Rakenne: Puurakenteinen, ylätasoinen, 1-paikkainen hävittäjä, 1 kpl.Rakentaja: Ilmailuvoimien Lentokonetehdas, Suomenlinna, Pääsuunnittelija : ins. K.W. Berger.

Mitat: kärkiväli: 12,1 ja 10,8 mpituus: 7,14 mkorkeus: 2,93 msiipipinta-ala: 19,0 m2

tyhjäpaino: 659 kglentopaino: 870 kgsiipikuormitus: 44,7 kg/m2

tehkuormitus: 5,3 kg/hv

Saavutusarvoja: nopeus yli 200 km/t

Moottori: Siemes-Halske Sh 3 A ylipuristettu korkeusmoottori, 11 syl. 160hv, nk. birotatiivi (syllinterit ja kampi- akseli pyörivät vastakkaisiin suuntiin). Moottorin paino 192 kg.

Yksipaikkainen

Ylätasoinen

Suunniteltu

hävittäjäkoneeksiC.24

Patria 7

7

Pääkirjoitus >

Ensimmäisen uudistuneen Patrian sidosryh-

mälehden kannesta löytyivät viimeksi kuvat

Patria AMV -ajoneuvosta ja Hornet-hävittä-

jästä. Ne lienevät tunnetuimmat tuotteet,

joihin Patria yhtiönä liitetään: maailmanmark-

kinoilla erittäin menestyneet XA- ja AMV-ajo-

neuvosarjat sekä Hornetien huoltaminen ja

modernisointi Suomen ilmavoimille. Tunnettu

on myös tekemämme NH90-helikoptereiden

kokoonpano Suomelle ja Ruotsille, Airbusille

valmistamamme komposiittiosat sekä Patria

Nemo- ja AMOS-kranaatinheittimet. Mutta

Patria on paljon muutakin.

Neljätoista vuotta sitten – 1996 – tehtiin

päätös suomalaisen ilmailu- ja puolustusteol-

lisuuden keskeisten toimijoiden kokoamisesta

yhden nimen alle. Syntyi Patria-konserni.

Leikillisesti on aikanaan laskettu, montako

kymmentä eri liikeideaa silloisessa yhtiössä

yhteensä oli. Keksimme nopeasti, ettemme

tulisi globaaliksi ykköseksi niistä kaikissa. Tus-

kin edes kakkoseksi. Kuluneiden vuosien ajan

olemmekin ohjanneet Patrian kehitystä suun-

taan, millä parhaiten pystymme palvelemaan

asiakkaitamme ja olemaan kärjessä.

Vuonna 2010 Patrian päätoiminta-alueet

keskittyvät Suomen ja muun Pohjois-Euroo-

pan puolustusvoimien ja siviiliturvallisuudesta

vastaavien viranomaisten tukemiseen sekä

panssaroituihin pyöräajoneuvoihin ja kranaa-

tinheitinjärjestelmiin. Olemme ilma- ja maa-

voimien johtava elinjakson tuen kumppani

PATRIA ON PALJON

Suomessa sekä Pohjoismaiden johtava soti-

las- ja viranomaishelikoptereiden huoltaja.

Järjestelmä- ja ohjelmistoalan toimintamme

kasvaa jatkuvasti ja olemme myös verkos-

topuolustuksen sovelluksissa kooltamme

Suomen kärjessä. Myös komposiittisten len-

tokonerakenteiden suunnittelussa ja val-

mistuksessa löytyy osaamista.

Menestys näillä toimialoilla perustuu

korkeaan ja laajaan tekniseen osaamiseen

ja hyvään projektihallintaan. Asiakkaamme

luottavat meihin. Patrian kokoinen yritys

tarvitsee jatkuvaa oivaltamista ja kette-

ryyttä ollakseen kilpailukykyinen. Tärkeää

on omien kilpakenttien valinta ja oikei-

den yhteistyökumppaneiden löytäminen

sekä kykyjen kehittäminen. Toisaalta mei-

dän pitää olla tarpeeksi laajakatseisia, että

osaamme tarjota yhdessä kumppaniemme

kanssa kokonaispalvelua ”yhden luukun

-periaatteen” mukaisesti.

Tulevaisuuden Patriaa kehitämme

näistä lähtökohdista pienin ja isoin aske-

lin. Perustuen nykyiselle, vankalle pohjalle.

Joka päivä.

Jukka HolkeriMarkkinointijohtaja, Patria

Kuva Seppo Saarentola

Patria tarvitsee jatkuvaa oivaltamista ja ketteryyttä ollakseen kilpailukykyinen.

Case >Vesa Tompuri / kuvat Matti Vuohelainen, Patria, Puolustusvoimat ja Shutterstock

8 Patria

9

Tietoisuutta tilanteisiinSUOMEN ARMEIJAN MERKITTÄVÄNÄ

toimittajana tunnettu Patria on vahva toimija myös tilannekuvajärjestelmissä.

Tällä osaamisella on käyttöä sekä Suomessa että kansainvälisesti - niin sotilasteknisissä

sovelluksissa kuin myös turvallisuuteen liittyvillä siviilialoilla.

10 Patria

eljä vuotta sitten Patrian järjestelmä-, oh-jelmisto- ja elektroniikkaosaajat koottiin yhteen liiketoimintaan.

Muutos kumpusi järjestelmätoimialan liiketoiminnan kehitysjohtajan Simo Mä-

kipajan mukaan alan yleisestä trendistä, jonka mukaisesti järjestelmien osuus hankintakokonaisuuksista on ollut pit-kään voimakkaassa kasvussa.

– Esimerkiksi lentokonehankinnoissa järjestelmien osuus alkaa olla jo puolet. Ja jos kyse on miehittämättömistä ko-neista, maailmalla tehdään jo hankintoja, joissa järjestelmi-en osuus on jopa 80 prosenttia, Mäkipaja toteaa.

Ilmavoimien ohella Patria toimittaa tietoteknisiä järjes-telmiä myös maa- ja merivoimien tarpeisiin. Johtamisjär-jestelmissä toimeksiannot ovat C4ISTAR-yksikön johtaja Kari Äyrämön mukaan työmäärällisesti merkittävimmät. Toisaalta Patrian järjestelmätoimialan kysytyimpiin osaa-

misalueisiin kuuluva sensoritekninen osaaminen on käyttökelpoista tietotaitoa kaikissa puolustus-haaroissa.

– Muun muassa tutka- ja elektronisen sodan-käynnin järjestelmissä tarvittava sensoritekniikan hallinta on tulosta pitkäaikaisesta kehitystyöstä Patriassa ja sen edeltäjissä. Tämän kehityksen yh-tenä tuloksena on tutkasignaalitiedusteluvastaan-otin, joka on kansainvälisesti mitattuna suoritus-

kyvyltään huippuluokkaa ja lupaava vientituote, Äyrämö toteaa.

TILANNETIETOISUUS YHDISTÄÄ

Suomen puolustusvoimat on Patrian asiakkaista selvästi suurin, mutta samantyyppiselle tietotekniselle osaamiselle on kysyntää myös muissa valtionlaitoksissa. Esimerkiksi rajavartiolaitos sekä merenkulku-, pelastus- ja poliisiviran-omaiset tarvitsevat tilannetietoisuuden maksimoimiseen tähtääviä tietojärjestelmiä.

– Kyse on johtamisjärjestelmistä, joissa tehostettu ti-lannetietoisuus on tärkeää. Toisin sanoen käyttäjän on koko ajan pysyttävä tietoisena siitä, kenen kanssa operoi

KARI ÄYRÄMÖC4ISTAR-yksikön johtaja.

”Lentokonehankinnoissa järjestelmien osuus alkaa olla jo puolet. Miehittämät-tömissä koneissa osuus on jopa 80 prosenttia.”

N

ja mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Toki siviilipuolen sovelluksissa on tie-totekniikankin kannalta eroja sotilaal-lisiin sovelluksiin nähden. Esimerkiksi tahalliseen häirintään varautuminen ja sen haittojen eliminoiminen ei ole yhtä tärkeää kuin sotilassovelluksissa, Simo Mäkipaja selvittää.

Tilannetietoisuuden varmistamisen näkökulmasta Patrian kehittämät järjes-telmät ovat selvästi pidemmällä kuin jär-jestelmät, jotka on kehitetty pelkästään siviilipuolen sovellusten ehdoilla. Se vanha väittämä, että sotilassovelluksiin alun perin kehitetty teknologia leviäisi jalostettuna siviilisovelluksissa, ei Kari Äyrämön mukaan välttämättä aina enää päde.

– Ohjelmistoissa markkinat ovat siviili-sovelluksissa niin valtavat, että olemme usein vastaanottavana osapuolena tekni-sessä kehityksessä, hän myöntää.

Patrian maine järjestelmäosaajana on joka tapauksessa kansainvälisesti kova. Asiakkaiden luottamus näkyy Simo Mä-kipajan mukaan esimerkiksi siinä, että Patria on ollut päätoimittajana myös järjestelmähankinnoissa, joissa osajär-jestelmätoimittajat ovat todella isoja kansainvälisiä toimijoita.

– Toisaalta teemme myös aika paljon kotimaisia räätälöintejä muualta han-kittuihin järjestelmiin. Näin on, jos han-kinnan kohde on erittäin mittava. Yksi esimerkki on ilmavoimien hiljattain Ranskasta hankkiman uuden keskival-vontatutkan kansalliset osuudet. Integ-rointi kansalliseen infraan vaatii syvää järjestelmien ymmärrystä siinä missä omien järjestelmienkin kehittäminen ja toimittaminen, hän toteaa.

JÄRJESTELMIÄ KAIKILLE PUOLUSTUSHAAROILLE

Tyypillisesti järjestelmäalan hankkeet kestävät yhdestä kolmeen vuotta. Niitä

Viimeisen neljän vuoden aikana järjestelmiin keskittyvän liiketoiminnan liikevaihto on tuplaantunut.

toteuttavat Tampereella, Hallissa ja Es-poossa toimivat organisaation osat, jotka tällä hetkellä koostuvat yhteensä noin 300 omasta ja vaihtuvasta määrästä ali-hankkijoiden työntekijöitä.

– Olemme ulkoistaneet hankkeidem-me rutiinimaisimpia osia. Järjestelmien arkkitehtuurin ja muut keskeiset osa-alu-eet olemme pitäneet ja pidämme jatkos-sakin itsellämme, Simo Mäkipaja linjaa.

Järjestelmäprojekteihin osallistuva työntekijämäärä on noussut tasaisesti liikevaihdon kasvun myötä; viimeisen neljän vuoden aikana järjestelmiin kes-kittyvän liiketoiminnan liikevaihto on tuplaantunut.

Sotilaalliset järjestelmähankkeet ja-kautuvat Patrian näkökulmasta neljään liiketoiminta-alueeseen: tiedustelu- val-vonta- ja johtamisjärjestelmät, lentävän kaluston ohjelmiston ja järjestelmien yl-läpito, integrointipalvelut sekä avaruus-elektroniikka.

Osaamisalueista tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmät, sekä elektroni-sen sodankäynnin järjestelmät palvele-vat kaikkia puolustushaaroja.

Patria 11

SIMO MÄKIPAJAJärjestelmätoimialan

liiketoiminnan kehitysjohtaja.

12 Patria

Patria on kasvattanut järjestelmäosaamistaan myös osta-malla liiketoimintoja muilta yrityksiltä. Vuonna 2007 ostet-tiin esimerkiksi Teklan tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjär-jestelmiin sekä ammunnanhallintajärjestelmiin erikoistunut liiketoiminta. Näin Patria vahvisti johtavaa asemaansa Suo-men puolustusvoimien kotimaisena järjestelmätoimittajana.

Kotimaan markkinoilla Patria toteuttaa osaltaan Suomen puolustusvoimien materiaalipoliittista strategiaa, jonka mukaan maassamme pitää pystyä sovittamaan yhteen ja

ARIS tarjoaa maailman kärkeä olevan laaja-kaistaisen tutkasignaalien erottelu- ja analysointi suorituskyvyn myös uusimpia tutkia vastaan.

PATRIA SUUNNITTELI JA TOTEUTTI PÄIVITETYN

ohjaamojärjestelmän integroinnin Suomen ilmavoimien Hawk-koneisiin.

ylläpitämään kriittisiä järjestelmiä. Kumppanoituminen muiden toimi-joiden kanssa on tärkeää tämän to-teuttamiseksi. Sama periaate pätee laajemmin myös kansainvälisissä hankkeissa, joihin Patria osallistuu – joko järjestelmien päätoimittaja-na tai alihankkijana.

TUOTEKEHITYSTÄ MYÖS KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE

Alati kansainvälistyvillä puolustus- ja turvallisuusmarkkinoilla on suo-malaisenkin puolustusteollisuuden kansainvälistyttävä. Patria on ollut yksi suunnannäyttäjistä aktiivisella ja innovatiivisella tuotekehityksel-lään. Merkittävä oma tuotekehitys-panostus alueille, joissa on myös kansainvälisiä näkymiä, on luonut hyvät mahdollisuudet korkean tek-nologian ratkaisujen vientiin.

Patria 13

voi etäkäyttää useita ARIS-järjestelmiä. Järjestelmä on myös helposti liitettävissä olemassa oleviin vanhoihin järjestelmiin ja sen signaalinkäsittelytoiminnot ovat nopeasti räätälöitä-vissä. Tämä mahdollistaa ELINT-järjestelmien suorituskyvyn ja älyn päivittämisen nykypäivän vaatimukset täyttäviksi.

Tilannetietoisuuden parantamiseen tähtäävissä järjestel-mähankkeissa on olennaista pystyä yhdistämään eri tekno-logiaan perustuvia osajärjestelmiä siten, että ne toimivat yhtenä saumattomana kokonaisuutena. Tällä alueella yksi Patrian vahvuuksista on sen omarahoitteisesti kehittämä LEAN-verkottumisalusta. LEAN (Lightweight Environment for Adaptive Networks) on erilaisiin verkkoympäristöihin soveltuva viestinvälitysjärjestelmäalusta, joka tarjoaa yhtei-sen ohjelmistorajapinnan käyttäjäsovelluksille. Informaatio on sitä tarvitsevien ja siihen oikeutettujen tahojen saatavilla siten kuin kulloinkin käytössä oleva tiedonsiirtomekanis-mi sen parhaiten mahdollistaa. Käyttäjäsovellukset voivat olla esimerkiksi tietokoneen tai ajoneuvon sisällä keskenään kommunikoivia ohjelmistoja, valtakunnan tasolla hajautet-tuja laskentakeskuksia tai verkon tilaa seuraavia verkonhal-lintapalveluita.

Uusin kansainvälistä kiinnos-tusta herättänyt Patrian tuote on ARIS-järjestelmä (Advanced Real-Time Intelligence System) tutka-signaalitiedusteluun (ELINT, Elec-tronic intelligence). Ensimmäinen kauppa ARIS:n sarjatoimituksista solmittiin kesällä 2010. ARIS:ssa on onnistuttu yhdistämään myös siviilikäytössä olevien kaupal-listen teknologioiden tarjoama joustavuus ja suorituskyky Patri-an vankkaan osaamiseen puolus-tusjärjestelmistä. ARIS tarjoaakin maailman kärkeä olevan laajakais-taisen tutkasignaalien erottelu- ja analysointikyvyn myös uusimpia tutkia vastaan.

Koska eri maiden puolustus-voimat kamppailevat kutistuvien puolustusbudjettien ja paisuvien toimintamenojen kanssa, ARIS on suunniteltu alusta lähtien verkko-käyttöä ajatellen; yksi operaattori

Koska eri maiden puolustusvoimat kamppailevat paisuvien toiminta-menojen kanssa, ARIS on suunniteltu alusta lähtien verkkokäyttöä ajatellen.

14 Patria

Tilanne >Tomi KangasniemiKuvat Ilmavoimat, Piritta Särmä, Mikko Vahaniitty ja Shutterstock. Kuvitus Ilmavoimat, Linda Halenius

Ilmavoimien esikunnan operatiivinen osasto.

Jari MikkonenEverstiluutnantti

H uhtikuun puolivälissä tapah-tunut tulivuorenpurkaus Islannissa Eyjafj allajökullin jäätikön alla pysäytti lähes

koko Euroopan lentoliikenteen. Purkauksen nostamat tuhkapilvet panivat koetukselle viranomaisyhteistyön toimivuuden myös Suomessa. Tilanteeseen pystyttiin kuitenkin reagoimaan nopeasti.

- Ilmavoimilla oli siinä keskeinen merki-tys, mutta myös siviiliviranomainen reagoi nopeasti. Toimintamme osoitti, että ”Yhteis-kunnan elintärkeiden toimintojen turvaa-misen” (YETT) -strategia ja sen käytännön toteuttaminen on hyvällä tasolla. On myös pienen maan etu, että täällä me tunnemme toisemme ja osaamme hyödyntää toisia vi-ranomaisia, everstiluutnantti Jari Mikkonen Ilmavoimien esikunnan operatiiviselta osas-tolta toteaa.

Samaa mieltä yhteistyön toimivuudesta on Ilmatieteen laitoksen lento- ja sotilassää-palvelun tuotantopäällikkö Kari Österberg.

Keskeistä ilmatilan sulkemispäätöksen-teossa oli tuhkan mahdollisesti aiheuttamat vahingot koneiden moottoreille.

ISLANNIN TULIVUORENPURKAUS

Tuhkapilvikaaos pani viranomaiset testiin

- Tuhkapilvi-tapahtuma osoitti, että käytös-sämme on aika hyvä varoitusjärjestelmä.

PATRIA TUTKI TUHKALÖYDÖKSET

Tuhkapilven riskien tiedostaminen ja vaadit-tavista toimenpiteistä päättäminen oli monen viranomaisen yhteisponnistus. Ilmatieteen laitos sai tiedon tulivuorenpurkauksesta Iso-Britanniassa sijaitsevasta International Civil Aviation Organisationin (ICAO) Vulcanic Ash Advisory Centrestä (VAAC), joka vastaa tuhkapilviennusteiden välittämisestä Länsi-Euroopassa.

- Varoitimme sitten SIGMET-varoituksella ilmailijoita Pohjois-Suomen ilmatilassa siitä, että ilmassa on tuhkaa. Samalla lailla varoi-tamme esimerkiksi voimakkaista ukkosista, Österberg kertoo.

Samana päivänä Ilmavoimien kone lensi Pohjois-Lapissa normaalia koulutuslentoa ja vahvisti lentonsa jälkeen tuhkapilvitilanteen. Tuhkapilven vakavuudesta varmistuttiin edelleen ilmanäytteenottolennoilla, joissa

Ilmatieteen laitoksen lento- ja sotilassääpalvelun tuotantopäällikkö.

Kari ÖsterbergTuotantopäällikkö

Islannin tulivuorenpurkauksen tuhka levisi Euroopan ilmatilaan.

Patria 15

15

käytettiin näytteenottosäiliöillä varustettua Hawk-kalustoa.

Ilmavoimat päätti omien koulutuslentojensa rajoituksista, ja Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi lopulta Suomen ilmatilan sulkemisesta siviililiikenteeltä. Kes-keistä päätöksenteossa oli tuhkan mahdollisesti aiheuttamat vahingot koneiden moottoreille.

- Ilmavoimien lentokaluston mah-dolliset vauriot selvitettiin yhteis-työssä Patrian kanssa. Koneissa oli tuhkalöydöksiä, ja osa moottoreista irrotettiin ja lähetettiin Patrialle Linnavuoreen analysoitavaksi, Mik-konen kertoo.

Samoin toimittiin vielä Hawk-kaluston kanssa. Löydökset vahvis-tivat tuhkan vaikutukset.

Mikkosen mukaan Ilmavoimien lennoillaan tekemät havainnot ja Patrian analysoimat tuhkalöydökset osoittautuivat varsin tärkeiksi.

- Meidän tuloksistamme on oltu

erittäin kiinnostuneita myös maail-malla. Niitä on käytetty esimerkiksi Sveitsissä tehdyissä tutkimuksissa.

EI YHTEYTTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Tuhkapilvikaaos johti tunnettuihin seurauksiin: Euroopan ilmatilassa jouduttiin reilun viikon aikana perumaan noin 100 000 lentoa. Myös viranomaiskäytäntöihin tuli tuhkapilvikaaoksen myötä tar-kempia ohjeistuksia muun muassa lentokieltoihin.

Mutta ovatko tulivuorenpurka-ukset uhka lentoliikenteelle myös tulevaisuudessa? Sitä on Österbergin mukaan vaikea arvioida. Aktiivisia tulivuoria on Islannissa useampia-kin, muun muassa Katla Eyjafjöllin

naapurissa on purkautunut melko säännöl-lisesti. Myös Sisiliassa on toimiva tulivuori, samoin Alaskassa. Poikkeuksellisen Islannista nousseesta tuhkapilvestä teki kuitenkin Österbergin mukaan sen osuminen erittäin vilkkaasti liikennöidylle alueelle. Lisäksi jääti-kön läpi purkautuessaan tuhkasta muodostuu erittäin hienojakoista, ja näin se säilyy pitkään ilmakehässä ja myös leviää laajalle.

Österbergin mukaan tulivuorenpurkauk-silla, erilaisten sääilmiöiden lisääntymisellä ja ilmastonmuutoksella ei myöskään ole yhteyttä toisiinsa.

- Ehkä voimakkaissa sääilmiöissä on jonkin asteista nousua, mutta niissä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua vuosittain. Meteorolo-git eivät helposti 1–2 vuoden perusteella vielä tee olettamuksia muutostrendistä, Österberg arvioi.

TUHKALÖYDÖKSET

lähetettiin Patrialle Linnavuoreen analysoitavaksi.

ILMANÄYTTEENOTTOLENNOILLA

varmistuttiin tuhkapilven vakavuudesta.

Case >Anne Repo Kuvat Matti Immonen ja Anna Koivisto

16 Patria

Patria 17

17

HUIPPULUOKAN LENTÄJIÄ

syntyy tiukan valinnan jälkeen monivaiheisella

koulutuksella, jossa turvallisuustekijät ovat

erityisen tärkeässä asemassa. Patrian lentokoulutuksella on

kysyntää myös ulkomailla.

Tie taivaalle

18 Patria

”Suomella on pitkä perinne lentäjäkoulu-tuksessa. Kauhavalla sijaitsee yksi maailman vanhimmista sotilaslentokoulutus- organisaatioista.”

Ilmavoimien lentokoulutusjärjestelmä yhdessä Patrian koulutuksen kanssa tuottaa kansainvälisesti arvioituna huippuluokan pilotteja.

Miten tähän on päästy, ja miksi juuri Suomessa?Patrian markkinoinnissa ilmailusta vastaava johta-

ja Tuure Hakavuori arvioi, että yksi syy erinomaiseen tulokseen on hyvä valintaprosessi ja tasokas koulutus. Koulutukseen valitaan nuoria, joiden olisi helppo saada opiskelupaikka myös muualta. Heillä on vahva motivaa-tio suorittaa koulutus loppuun asti.

On myös hyvä muistaa, että Suomella on historiallisesti pitkä perinne lentäjäkoulutuksessa. Esimerkiksi Kauha-valla sijaitsee yksi maailman vanhimmista sotilaslento-koulutusorganisaatioista.

Suomen ilmavoimat on aina ollut omavarainen lentä-jäkoulutuksessaan.

LENTÄJÄN TIE SOTATIETEIDEN MAISTERIKSI

– Korkeatasoisen koulutuksen taustalla on pitkälle viety teoriaosuus akateemisine opintoineen yhdistettynä käy-tännön harjoitteluun sekä erityishuomion kiinnittäminen turvallisuuteen, jäsentää koulutusta Patrian lentokoulu-tuksesta vastaava johtaja Jari Karjanlahti.

Teoriaosuudella tarkoitetaan kandidaatti- tai maiste-ritutkintoa, mikä tällä alalla on harvinaista Euroopassa. Hävittäjälentäjiksi valmistuvat suorittavat akateemiset opinnot osaksi Maanpuolustuskorkeakoulussa Santaha-minassa ja osaksi Ilmasotakoulussa Tikkakoskella.

Käytännön harjoittelu eli Vinka-lentokoulutus suo-ritetaan Tikkakoskella ja jatkokoulutus Hawk-suihku-

adetti Tero Janhunen, 21, tietää mitä haluaa. Hän haluaa lentäjäksi.

– On hienoa, kun pääsee taivaalle ja

tuntee hallitsevansa konetta, Jan-hunen kuvailee Vinkan ohjaamista Tikkakosken Ilmasotakoulussa.

Janhunen on yksi 22:sta kadetti-kouluun valitusta Lento-RUK:n käy-neestä varusmiehestä.

Tähän mennessä hän on suoriutu-nut kahdesta karsinnasta: kuntotes-tin lisäksi oli läpäistävä kaksipäiväiset psykologiset testit sekä lääkärintar-kastus. Lentäjältä vaadittavia omi-naisuuksia ovat muun muassa hyvä näkö, koordinaatio- ja paineensie-tokyky sekä taito havaita ja käsitellä samanaikaisesti useita asioita.

Kauhavalla lapsuutensa asuneelle Janhuselle ammatinvalinta oli itses-täänselvyys, sillä myös hänen isän-sä, setänsä ja isoisänsä ovat tehneet päivätyönsä lentäjinä. Ensimmäisen kerran Tero pääsi lentämisen makuun jo pikkunassikkana isänsä sylissä.

KANSAINVÄLISESTI HUIPPULUOKAN PILOTTEJA

Valintaseula on erittäin tiuha alusta alkaen: Lento-RUK:iin hakee vuosit-tain noin 600–700 nuorta, joista noin 50 valitaan. Kadettikouluun, lentä-jäksi opiskelemaan, pääsee jatka-maan noin parikymmentä ja valtaosa opiskelijoista suorittaa koulutuksen loppuun asti.

Kadettioppilaiden etenemistä ja oppimista seurataan niin, että jokai-nen huolella yhdessä opettajan kans-sa valmisteltu lento analysoidaan myös yhdessä lennon jälkeen ja siitä tehdään raportti.

Ammattitaitoisesti rakennettu koulutuksen kulku takaa sen, että

K

KAUHAVALLA LAPSUUTENSA ASUNEELLE JANHUSELLE ammatinvalinta oli itsestään-

selvyys, sillä myös hänen isänsä, setänsä ja isoisänsä ovat tehneet

päivätyönsä lentäjinä.

”Häiriöilmoitusten raportointi-kynnys pidetään mahdollisim-man alhaisena. Tavoitteena on, että jokainen oppilas uskaltaa kertoa lennon aikana tekemänsä virheet.”

Patria 19

harjoitushävittäjillä Kauhavalla. Osa opettajakunnasta tulee Patrialta, osa Ilmavoimilta. Kauhavan simu-laattorikoulutuksesta vastaa Patria. Simulaattorikoulutus tuo mukanaan kustannustehokkuutta, sillä harjoi-tuslennot lentokoneilla nostaisivat kustannuksia.

Patrian lennonopettajilla on kaikil-la sotilaslennonopettajan tausta. Kar-janlahdella on takanaan yli 30 vuotta lentäjäkokemusta, ja hän on toiminut Patrian Vinka-koulutuksen suunnitte-lijana ja toteuttajana alusta alkaen, eli vuodesta 2004.

Koulutuksessa korostuu lentotur-vallisuus. Ilmavoimissa turvallisuus-ajattelu onkin onnistuttu jalkautta-maan jokapäiväiseen toimintaan. Karjanlahden mukaan tärkeintä opetuksessa on se, että opettajien ja oppilaiden välille syntyy luottamus.

– Häiriöilmoitusten raportointikyn-nys pidetään mahdollisimman alhai-

sena. Ketään ei moitita sen takia, että harjoituslennolla jokin meni vikaan, Karjanlahti toteaa.

Jos oppilas ilmoittaa vaikkapa unohtaneensa laskusii-vekkeen sisään läpilaskussa, purkaa opettaja tilanteen jatkokysymyksillä: Missä vaiheessa huomasit tämän, ja miten toimit sen jälkeen.

– Tavoitteena on, että jokainen oppilas uskaltaa kertoa lennon aikana tekemänsä virheet, jotta niistä voidaan oppia, eivätkä ne enää toistu. Samalla myös muut oppivat toisten virheistä. Opettaja arvioi jatkuvasti myös sitä, mi-ten oppilas kykenee itse arvioimaan omaa toimintaansa, Karjanlahti kertoo.

Ilmavoimat on ollut tyytyväinen annettuun koulutuk-seen, ja hyvä maine on kiirinyt kauemmaskin. Lento-koulutukseen perehtyneitä pedagogeja on jopa pyydetty esittelemään Ilmavoimien käyttämää häiriöilmoitusjär-jestelmää sosiaali- ja terveyskoulutuksen asiantuntijoille.

SIVIILILENTÄJIÄ MAAILMALLE

Patria toimii Helsinki-Malmin lentokentällä siviililen-täjien kouluttajana. Malmin koulutusyksiköstä on noin kymmenen toimintavuoden aikana valmistunut lentäjiä niin kotimaisille kuin eurooppalaisillekin lentoyhtiöil-le. Oppilaitokselle on myönnetty Euroopassakin vielä

SIMULAATTORIKOULUTUS tuo mukanaan kustannuste-

hokkuutta, sillä harjoituslennot lentokoneilla nostaisivat

kustannuksia.

KORKEATASOISEN KOULUTUKSEN taustalla on pitkälle viety teoria-

osuus yhdistettynä käytännön harjoitteluun sekä erityishuomion

kiinnittäminen turvallisuuteen, jäsentää koulutusta Patrian

lentokoulutuksesta vastaava johtaja Jari Karjanlahti.

20 Patria

”Siviililentäjäkoulutuk-seen vaaditaan yhtä lailla tiukkojen testien läpäisemistä.”

harvinainen toimilupa antaa integroitua ammattilentäjä-koulutusta. Se valmistaa kou-lutettavan tasolle, jota lento-yhtiöt edellyttävät aloittavilta perämiehiltä.

Siviililentäjäkoulutukseen vaaditaan yhtä lailla tiukkojen testien läpäisemistä. Hakijat suorittavat persoonallisuus- ja soveltuvuustestit, osallistuvat paineensietoa ja koordinaatio-ta testaavalle simultaanilen-nolle sekä käyvät läpi laajan lääkärintarkastuksen ennen kurssille hyväksymistä.

Patria tarjoaa myös erityis- ja jatkokoulutusta jo ammatis-sa toimiville lentäjille.

Viime vuonna Patria alkoi kouluttaa pietarilaisen UCA:n (St. Petersburg State Universi-ty of Civil Aviation) yliopiston opiskelijoita. UCA on merkit-tävä alan organisaatio Venä-jällä. Yliopistossa on yli tuhat oppilasta, jotka valmistuvat muun muassa lentäjiksi, len-nonjohtajiksi, ilmailualan laki- miehiksi sekä kaupallisiin ja johdon tehtäviin.

– Ensimmäisenä vuonna koulutettavia oli 12, ja tänä vuonna määrä nousi yli 20 oppilaaseen. Patria on ainoa Venäjän ulkopuolinen koulut-

taja, joka on hyväksytty antamaan peruskoulutusta venäläisille oppilaille, Tuure Hakavuori kertoo.

KAUHAVALLA NORDIC PILOT TRAINING CENTRE

Ilmavoimien ja Patrian yhteistyö Kauhavalla on jat-kunut nyt viisi vuotta. Vuonna 2004 Ilmavoimat ha-lusi ulkoistaa Vinka-lentokoulutuksensa ja keskittyä tärkeimpään eli Hornet-toimintaan. Vuosien mittaan vastuuta on siirretty yhä enemmän Patrialle.

– Lisää painoarvoa koulutukseen tuo se, että Pat-rialla lentokoulutus- ja huoltoliiketoiminta tukevat toisiaan. Vinka-koneet on valmistettu Patrialla, joten koneet tunnetaan teknisesti hyvin. Myös Hawkien ja Hornetien sekä uusien kuljetushelikopterien kokoon-pano on suomalaistyötä. Patria onkin kiinnostunut tarjoamaan myös näiden koneiden lentokoulutusta tai niihin liittyviä tukitoimintoja, sanoo Tuure Haka-vuori.

Parhaillaan Patria valmistelee lentäjäkoulutustoi-minnan laajentamista. Suunnitelmissa on toteuttaa Kauhavalle kansainvälinen sotilaslentokoulutuskes-kus yhdessä Suomen ilmavoimien ja Puolustusmi-nisteriön kanssa. Patria on esittänyt Kauhavaa AEJPT (Advanced European Jet Pilot Training) -konseptin mukaiseksi pohjoiseksi tukikohdaksi, joka toimisi Nordic Pilot Training Centren (NPTC ) yhteydessä.

Kauhava sopii sijoituspaikaksi, koska siellä on va-paata ilmatilaa, mitä ei Keski-Euroopasta löydy. Patria tekee parhaillaan Ilmavoimille Hawk-suihkuharjoi-tushävittäjien ja simulaattorin modernisointia, jonka jälkeen koulutuskalusto on nykyaikaisen hävittäjätoi-minnan edellyttämällä tasolla.

Patria 21

Sotilaslentäjien valinta ja ilmavoimien lentoupseerikoulutus:

LENTORESERVIUPSEERIKURSSILLE TIKKAKOSKEN

ILMASOTAKOULUUN hakee 600–700 nuorta, joista noin 50

oppilasta valitaan. Varusmiespalvelus kestää vuoden. Lentokoulu-

tus teorioineen vie ajasta yli puolet. Lisäksi suoritetaan normaalit

varusmiespalvelukseen kuuluvat tehtävät.

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN LENTOUPSEERI-KOULUTUKSEEN valitaan 20–22 hakijaa, jotka jakaantuvat ilma-

voimien, maavoimien ja rajavartiolaitoksen lentäjiin.

Kadettikoulutuksen kandidaattivaihe kestää lähes kolme vuotta.

Alussa on enimmäkseen yleisiä upseeriopintoja Santahaminassa

sekä Tikkakoskella, jossa lennetään myös jatkokoulutusta Vinkalla.

Viimeisenä vuonna opiskelijat siirtyvät Lentosotakouluun Kauha-

valle, jossa keskitytään Hawk-suihkukonekoulutukseen.

VALMISTUMISEN JÄLKEEN ON VUOROSSA VUODEN KESTÄVÄ

taktinen Hawk-jatkokoulutus Kauhavalla. Sen jälkeen opiskelijat

siirtyvät Hornet-koulutukseen lennostoihin Tampereelle, Kuopioon

ja Rovaniemelle.

MUUTAMAN LENNOSTOSSA VIETETYN TYÖVUODEN JÄLKEEN

voi suorittaa noin kaksi vuotta kestävän sotatieteiden maisterin

tutkinnon.

AKATEEMISTA KOULUTUSTA VOI JATKAA JOPA sotatieteiden tohtorin tutkintoon saakka.

[ 1.]

[ 2.]

[ 3.]

[ 4.]

[ 5.]

22 Patria

Klassikko >Päivi Brink/kuvat Patria

>1984

Vanha tuttu panssari-Sisu eli Pasi

Miehistönkuljetusajoneuvo XA-180 6x6 tuotiin suuren ylei-

sön ihmeteltäväksi vuonna 1985 Kuljetus-Transport -näyttelyssä Helsingissä. Sen ensimmäinen pro-totyyppi valmistui 1981 Suomen Puolustusministeriön julistaman, kotimaisille valmistajille suunnatun tarjouskilpailun tuloksena. Puolus-tusvoimille tarvittiin uiva, hyvin maastoliikkuva, kumipyöräinen ja panssaroitu miehistönkuljetusvau-nu. Tarjouskilpailuun ottivat osaa Valmet traktoritekniikkaan perus-tuvalla tuotteellaan ja Sisu kuor-ma-autotekniikkaan pohjautuvalla tuotteellaan. Puolustusvoimien testien jälkeen Sisun tuote julistet-tiin tarjouskilpailun ylivoimaiseksi voittajaksi vuoden 1983 viimeisenä päivänä.

Alkuperäisten XA-180-mallien suunnittelussa olivat mukana muun muassa Kari Lindholm, Eero Mynttinen, Pertti Martikainen, Jan Fröjdman ja Jorma Toikka. Panssari-Sisu sai lempinimen Pasi jo suunnitteluvaiheessa ennen kuin yksikään vaunu oli valmistunut.

ENSIMMÄISET KAPPALEET LIBANONIIN

Pasit saatiin sarjavalmistukseen vuonna 1984, jolloin Suomen puolustusvoimille toimitettiin 14 perusva-rusteltua XA-180:tä, joissa oli 240 hevosvoimainen Valmet-dieselmoottori. Ensimmäiset Pasit toimitettiin samana vuonna suomalaisten YK-joukkojen käyttöön Libanoniin, minne lähetettiin yhdeksän erikoisvarus-teltua XA-180:tä. Ensimmäinen sarjatuotantovaunu sai lempinimen Ensio tunnetun suomalaisen rauhan-turvaajakenraalin Ensio Siilasvuon mukaan.

Pasien vienti alkoi jo 1980-luvun lopulla, kun Ruot-siin toimitettiin viisi Pasia. Ruotsi, Norja ja Hollanti ovat vuosikymmenten mittaan olleet merkittäviä vientimaita. Paseja on käytetty kansainvälisissä ope-

Pasi on tarjonnut miehistönkuljetukseen tehoa ja turvaa vuodesta 1984 alkaen eri

maiden puolustusvoimissa ja erityisesti YK-tehtävissä. Paseja

myytiin Suomen puolustusvoimien lisäksi runsaasti myös ulkomaille,

muun muassa Ruotsiin, Norjaan, Hollantiin ja Viroon.

Viimeinen Pasi luovutettiin asiakkaalle vuonna 2005.

1990 2000

XA-180Ensimmäinen sukupolvi

XA-185Toinen sukupolvi

XA-200Kolmas sukupolvi

1984 1993 1997

XA-200-SARJAmoottori Valmet 7,4 litraateho 202 kWvääntö 1080 Nm vaihteisto Allison 6-vaihteinen automaattipyöriä 6jousitus jäykät akselit, lehtijouset tasauspyörästöt vain poikittainenjarrujärjestelmä rumpujarrutlayout moottoritila keskellä max. taistelupaino XA 200, 22,5 tonniauinti ei ui lainkaan

ENSIMMÄISET PASIT toimitettiin suomalaisten YK-joukkojen käyttöön Libanoniin

Patria 23

2010

PATRIA AMV

PATRIA AMVmoottori Scania 12 litraateho 405 kWvääntö 2090 Nmvaihteisto ZF 7-vaihteinen automaattipyöriä 8jousitus hydropneumaattinen erillisjousitus tasauspyörästöt poikittainen ja pituussuuntainenjarrujärjestelmä levyjarrut, ABSlayout moottoritila edessä oikeallamax. taistelupaino 27 tonniauinti ui 22,5 tonniin asti

raatioissa mm. Afganistanissa, Ira-kissa, Bosniassa ja Kosovossa sekä YK:n rauhanturvatehtävissä esi-merkiksi Lähi-idässä, Namibiassa, Eritreassa ja Kambodzhassa.

Paseja valmistettiin yli 20 vuoden ajan, yhteensä noin 1300 kappalet-ta. Ne on todettu hyvin luotettaviksi ja pitkäikäisiksi; lähes kaikki valmis-tetut Pasit ovat vielä aktiivikäytössä eri maissa. Niiden käyttö jatkunee vielä ainakin 20 vuotta.

PATRIA AMV JATKAA PASIN VOITTOKULKUA

Vuonna 2001 valmistui Pasin ”seu-raajan”, Patria AMV 8x8-pyöräpans-sariajoneuvon prototyyppi. Tarkoi-tus oli kehittää pyöräajoneuvo, jolla olisi lähes tela-ajoneuvon maas-

to-ominaisuudet ja erinomaiset maantieajo-ominaisuudet. AMV:n parannuksia ovat muun muassa: tehokkaamman moottorin ja hyd-ropneumaattisen erillisjousituksen ansiosta huomattavasti parempi maantie- ja erityisesti maastoliik-kuvuus, korkeatasoisempi ballisti-nen suoja ja miinasuoja miehistölle, merkittävästi lisääntynyt kantavuus sekä tarvittaessa uintikyky jopa 22 tonnin painoon saakka. Patria AMV soveltuu nykyaikaisten, raskaiden-kin asejärjestelmien alustaksi.

Ensimmäiset prototyypit Puo-lustusvoimille toimitettiin vuonna 2003. AMV-ajoneuvoista on jo nyt sopimukset yli 1400 kappaleesta Suomen lisäksi kuuteen muuhun maahan.

XA-202

MAASTOLIIKKUVUUDESSA on valtava ero AMV:n hyväksi. Lisäksi eroja löytyy mm. panssaroinnissa, miinasuojassa ja sisätiloissa.

Patria AMV:hen voidaan asentaa lähes kaikki asejärjestelmät, konekivääri ja 105 mm tykkitorni ja myös Patria Nemo ja AMOS 120 mm kranaatinheitinjärjestel-mät. Lisäksi suurempi kantavuus mahdollistaa ajoneuvon paremman ballistisen suojauksen ja miinasuojan. XA-sarjaan

voidaan pienemmän kantavuuden ja lyhyemmän takatilan vuoksi asentaa ainoastaan kevyempiä asejärjestelmiä keskikaliiberitorniin asti (25/30 mm) tai 1500 kg:n torni Patria Nemo. AMV:n layout mahdollistaa erilaisten asejärjestelmien joustavamman asentamisen.

AMV 2000

2004

EROJA ASEJÄRJESTELMIEN KANTOKYVYSSÄ:

Paseja valmistettiin yli 20 vuoden ajan, yhteensä noin 1300 kappaletta.

Kanta >kuva Riikka Hurri

Kymmenen vuoden käytännön kokemus

eurooppalaisesta yhteistyöstä

(NATO/EU/WEAG ja EDA).

Viimeiset kolmen vuotta toiminut EDA:n

Armaments Director -tehtävässä.

Jukka Juusti

24 Patria

”Supistuvien budjettien maailmassa on selvä tilaus kustannuksia säästäviin ratkaisuihin.”

Patria 25

25

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että on olemassa

lukuisia mahdollisuuksia selvitä pienemmillä budjeteilla. Esimerk-

keinä näistä voidaan mainita: Pooling and Sharing, Center of Excel-

lence, Leasing, keskittyminen ydintoimintoihin, yhteishankkeet ja

ulkoistaminen. Myös alueellinen yhteistyö kuten pohjoismainen

NORDEFCO tarjoaa mahdollisuuksia huomattaviin kustannussääs-

töihin ja toiminnan tehostamiseen.

Taloudellisten haasteiden lisäksi alaamme ovat leimanneet yhteistyöprojektien puute ja projektiaikataulujen

venyminen. Yhteistyölle näyttäisi olevan selvä poliittinen ja talou-

dellinen tilaus. Miksi sitten toimintatapojen muutos ja yhteistyö

on käynnistynyt odotettua hitaammin? Yksi syy on siinä että

kansainvälinen yhteistyö on sekä haastavaa että hyvin erilaista

kuin kansallinen toiminta ja uuteen sopeutuminen vie aikansa.

On olennaista muistaa, että yhteistyön tulee aina perustua osallistujamaiden tarpeisiin. Yhteistyön pitää lähteä

siitä, että osallistujamaat kokevat saavansa selvää laadullista,

aikataulullista tai taloudellista hyötyä yhteistyöprojektista verrat-

tuna kotimaiseen projektiin. Kansainvälinen yhteisöllisyys ei riitä

yhteistyön motiiviksi vaan yhteistyöhön perustuvien kehitys-

projektien tulee pystyä jatkuvasti osoittamaan paremmuutensa

kansallisiin hankkeisiin nähden.

Toimivien tehokkaiden ja taloudellisten

yhteistoimintamallien kehittäminen on vaikeaa monikulttuuri-

sessa ympäristössä, mutta ne ovat ehdoton edellytys yhteistyön

lisääntymiselle. Näiden yhteistoimintamallien rakentaminen ja

Eurooppalaisten yhteishankkeiden tulevaisuus

>

EDA = European Defence Agency

OCCAR = Organisation for Joint Armament Cooperation

NORDFECO = Nordic Defence Cooperation

onnistumisiin perustuvan luottamuksen

kerryttäminen ovat suurimpia haasteita meille

kansainvälisen yhteistyön puolestapuhujille.

Uskon eurooppalaisten yhteishankkei-den tulevaisuuteen. Ne ovat lopulta ainoa

mahdollisuus toteuttaa isoja projekteja, joihin

ei ole kansallisen tekemisen vaihtoehtoa

projektin kalleuden takia tai resurssisyistä.

Haasteena on toimia jäsenvaltioiden etujen

mukaisesti ja kehittää hankkeiden kokoon

sopeutuvat yhteistoimintamallit. OCCAR on

toimiva esimerkki uudenlaisesta hankintaor-

ganisaatiosta. EDA on myös hyvää vauhtia

luomassa toimivaa eurooppalaisen yhteistyön

toimintamallia.

Monikansalliseen yhteistyöhön liittyy useita haasteita. Supistuvien budjettien maailmassa on selvä tilaus kustannuksia säästäviin ratkaisuihin.

26 Patria

Lyhyet >Kuvat Antti Hentinen, Patria ja Puolustusvoimat

H ankkeen arvo on noin 250 miljoonaa

euroa. Sopimus sisältää lisäksi option 113

ajoneuvosta.

- Olen erittäin tyytyväinen siitä, että FMV on

todennut meidän tuotteemme vastaavan parhaiten

heidän vaatimuksiaan. Me tarjoamme ruotsalaisille

sotilaille turvallisen ja kenttäolosuhteissa testatun

ajoneuvon – molemmat ominaisuuksia, joilla on

suuri merkitys sotilaiden toimiessa äärimmäisissä

olosuhteissa. Tarjoamme Ruotsiin todellisen

pohjoismaisen tuotteen ja 100 % vastaostot.

Patrian toimintamalli on vahvasti verkottunut, joten

tämä kauppa on merkittävä alihankkijoillemme niin

Suomessa kuin ulkomaillakin – erityisesti Ruotsissa,

missä Patrialla on pitkään jatkuneet yhteistyösuh-

teet myös panssaroitujen miehistönkuljetusvaunu-

jen kohdalla. Ajoneuvojen kokoonpano Suomessa

Ruotsi valitsi Patria AMV:n

>Ruotsin puolustusmateriaalilaitos (FMV) ilmoitti elokuussa 2010

Patrian valinnasta 113 ajoneuvojärjestelmän toimittajaksi.

tukee erinomaisesti Patrian ydinosaamisiin keskitty-

nyttä toimintamallia Hämeenlinnassa, toteaa Seppo Seppälä, toimitusjohtaja, Patria Land & Armament

Oy.

- Patrialle päätös on merkittävä askel tiellä poh-

joismaiseksi puolustusvälinekonserniksi. Pohjoismaat

ovat jo pitkään valinneet yhteisiä sotilasjärjestelmiä.

FMV:n päätös parantaa edelleen sekä sotilas- että

teollisuusyhteistyömahdollisuuksia Pohjoismaissa,

sanoo Heikki Allonen, Patrian toimitusjohtaja.

Nyt tilatut 113 ajoneuvoa toimitetaan vuoden

2013 loppuun mennessä, mikä mahdollistaa Ruotsin

armeijalle niiden operatiivisen toimintakyvyn vuoden

2014 aikana.

Patria AMV tuotiin markkinoille vuonna 2004.

Tähän mennessä Patrialla on sopimukset noin 1400

ajoneuvosta.

Yhteiskunta- vastuullisuus liikuttaa

>Patria ja Suomen

Sotilasurheiluliitto ovat

sopineet varusmiesten

kunnon kohentamiseen

tähtäävästä kolmivuotisesta

yhteistyöstä.

P atria yhteiskuntavastuullisena toimijana

tukee Potkua liikuntaan –kehittämishanketta,

jossa Suomen Sotilasurheiluliitto yhteis-

työssä varusmiestoimikuntien kanssa kehittää varus-

miesten liikuntakerhotoimintaa edelleen ja edistää

siten nuorten liikunnallisuutta.

Potkua liikuntaan –kehittämishankkeen tavoitteita

ovat:

- Laajentaa Sotilasurheiluliiton organisoima

varusmiesten liikuntakerotoiminta kaikkiin varus-

mieskoulutusta antaviin joukko-osastoihin ja kaikkien

varusmiesten ulottuville.

- Edistää sosiaalista kanssakäymistä sekä auttaa

selviytymään helpommin varusmiespalveluksesta.

- Innostaa varusmiehiä liikkumaan sekä antaa esi-

merkkejä, kuinka liikuntaharrastusta kannattaa jatkaa

reservissä.

Suomen Merivoimien Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaus alkanutPatria allekirjoitti Merivoimien kanssa

sopimuksen tämän vuoden kesäkuussa

1990-luvun alussa rakennettujen Rauma-

luokan ohjusveneiden peruskorjauksesta.

H anke on kokonaisarvoltaan 64,7 miljoonaa euroa.

Patria toimii hankkeessa päätoimittajana ja vastaa perus-

korjauksen kokonaissuunnittelusta, alihankkijoiden toimitus-

ten koordinoinnista sekä kokonaisintegroinnista. Patrian alihankkijoita

ovat Saab Ab, Western Shipyard Oy, Kongsberg Maritime AS, Furuno

Finland Oy, AB Marinel Oy ja Valmarine Oy.

– Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaushanke on haastava

tehtävä sen sisältämien monien erilaisten järjestelmäuudistusten

johdosta. Olemme kehittäneet viime vuosien aikana johdonmukaisesti

sekä järjestelmäosaamistamme että kykyä johtaa ja toteuttaa erilaisia

järjestelmäintegrointihankkeita. Siksi olemmekin erittäin tyytyväisiä

Merivoimien osoittamasta luottamuksesta, toteaa järjestelmiin keskitty-

västä liiketoiminnasta vastaava johtaja Pasi Niinikoski.

Rauma-luokan neljä ohjusvenettä; Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali

peruskorjataan vuosina 2010–2013. Peruskorjattujen alusten on

tarkoitus saavuttaa operatiivinen valmius vuodesta 2014 alkaen. Perus-

korjauksella taataan alusluokan elinikä 2020-luvulle asti ja vastataan

uhkakuvien ja osin muuttuneiden suorituskykyvaatimusten tarpeisiin.

>

27

Patria Oyj

Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki info@patria.fi