2015–2020 - pello · saatiouudistuksessa 2014, taloussuunnitelma 2015–2016 sekä pellon kunnan...

Kuntastrategia2015–2020

2

JOHDANTO....................................................................................................... 3

1. LÄHTÖKOHDAT

1.1 Nykytila ............................................................................................. 4

1.2 Tulevaisuuden näkymiä ....................................................................... 5

1.3 Kunnan SWOT-analyysi ....................................................................... 7

2. STRATEGISET PÄÄTAVOITTEET

2.1 Tahtotila 2030 ................................................................................... 8

2.2 Strategiset painopisteet 2015-2018 ................................................. 14

2.3 Kunnan arvoperusta ......................................................................... 15

3. STRATEGISET LINJAUKSET JA TAVOITTEET

3.1 Kunnan persoonallisuustekijät ja tavoitteet ..................................... 16

3.2 Pääviestit ja tarina .......................................................................... 16

3.3 Strategiset linjaukset ......................................................................... 17

3.3.1 Asukkaat ja hyvinvointi ................................................... 17

3.3.2 Elinkeinot ja kilpailukyky ..................................................... 20

3.3.3 Ympäristö ja viihtyisyys .................................................... 21

3.3.4 Henkilöstö ja johtaminen ................................................. 22

3.3.5 Kuntatalous, tasapainoisuus ja omistajapolitiikka............... 24

3.4 Omistajapolitiikka ja omistajaohjaus ................................................ 26

4. STRATEGIAN TOIMEENPANO

4.1 Päävastuu ja johtaminen .................................................................. 29

4.2 Luottamushenkilöviestintä sekä luottamushenkilöiden

perehdyttäminen ja sitouttaminen .................................................... 30

4.3 Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet .................... 30

5. STRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI

5.1 Seurannan keinot .............................................................................. 31

5.2 Seurannan sykli ja reagointi .............................................................. 31

LIITTEET

SISÄLLYS

Kuntastrategian työryhmä:

Antti Mäkituomas, kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Risto Kuusijärvi, kunnanhallituksen puheenjohtaja

Tuomo Waara, kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja

Johanna Oksman, kunnanvaltuuston ja hallituksen jäsen

Jussi-Pekka Heinonen, kunnanvaltuuston jäsen

Erkki Muukkonen, kunnanvaltuuston jäsen ja varapuheenjohtaja

Sami Baas, kunnanjohtaja

Esa Kassinen, vt. osastopäällikkö (31.12.2014 asti),

1.3.2015 alkaen Tapio Lindén, kunnan insinööri

Johanna Korteniemi, hyvinvointijohtaja

Laura Enbuska, elinvoimajohtaja

Saila Sirkkala, asiantuntija

Timo Sirkkala, asiantuntija

3

Elethään ko Pellossa

Edessäsi on harkittu ja kaunis Pellon kunnan kuntastrategia. Strategia on kartta, jonka avulla

meidän tulee suunnistaa yhdessä tuumin kohti vuotta 2030. Tämä strategia ei ole vain yksi

virkamieskunnan tuottama paperi lisää, vaan se on perinpohjaisena yhteistyönä tehty vahva

tahdonilmaisu, joka auttaa toteuttamaan kehitystoimiamme. Hyvään taustatyöhön pohjautu-

van kuntastrategiamme tekemiseen osallistui yritysten edustajia, kuntalaisia ja valtuutettuja

hyvässä yhteisymmärryksessä, kaikki samaan horisonttiin tähystäen.

Strategian linjausten lähtökohtina ovat pellolaisten ja Pellon omat vahvuudet. Niiden

varaan on koottu realistisia tavoitteita, joiden avulla menemme kohti parempaa, toimivam-

paa ja palvelevampaa Pelloa.

Visiomme mukaan vuoden 2030 Pello on ennakkoluulottomasti kasvava, Väylänvarren eloi-

sin elinympäristö ja logistinen keskus kalotilla. Kunnanvaltuustossa olemme linjanneet, että

jatkamme itsenäisenä Pellona. Itsenäisyyden mahdollistaa terve talous. Tarjoamalla aktiivisen

ja elinvoimaisen keskuksen yrityksille sekä hyvää, monipuolista ja virikkeellistä elämää kaiken

ikäisille kuntalaisille, pystymme luomaan työpaikkoja, ja sitä kautta kohentamaan taloutta.

Pidän vision mukaisen tahtotilan saavuttamista erittäin mahdollisena, mikäli vain käytämme

strategiaa kaiken toimintamme manuaalina ja päätöksenteon välineenä. Yhteisiksi arvoik-

semme on kirjattu ennakkoluulottomuus, luotettavuus ja kannustavuus. Noiden arvojen

kautta toivon teidän strategiaakin tarkastelevan. Kyllä se häätyy kannattaa!

Pellossa 3.6.2015

Sami Baas

kunnanjohtaja

JOHDANTO

Sami Baas

4

I LÄHTÖKOHDAT

1.1. NykytilaPellon kuntastrategian työstäminen on jatkoa Pellossa to-

teutettuun Pello 2020 – Prosessit organisaatiouudistuksessa

-kehittämishankkeeseen. Organisaatiouudistuksen tulok-

sena Pellon kunta aloittaa vuoden 2015 alussa toimintansa

uudenmuotoisena organisaationa, jossa palvelutuotanto

jakautuu hyvinvointi- sekä elinvoimaprosesseihin. Johtamis-

prosessien kehittämisen keskiössä on kunnan toimintaa

aidosti ohjaava kuntastrategia, joka perustuu uudistuvan

kuntalain vaatimuksiin.

Kuntalaki edellyttää, että kuntastrategiassa asetetaan pitkän

aikavälin tavoitteet ainakin kunnan asukkaiden hyvinvoinnin

edistämiseen, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen,

kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädettyihin palvelu-

tavoitteisiin, omistajapolitiikkaan, henkilöstöpolitiikkaan,

kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuk-

siin sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseen

liittyen. Tavoitteiden tulee ohjata kaikkea kunnan toimintaa.

Pellon kunnanvaltuusto hyväksyi uudistetun kuntastrategian

kokouksessaan 15.12.2014. Kuntastrategian työstämisen pää-

ajatuksena on ollut luoda riittävän markkina- ja asukaslähtöi-

nen näkökulma sekä sisältömääritykset, joissa on huomioitu

myös uuden kuntalain edellyttämät sisältövaatimukset.

Hyväksytyssä Pellon kuntastrategiassa 2030 on

linjattu seuraavat sisällöt:

• Tahtotila 2030 Hyvinvointi ja Elinvoima

• Strategiset painopisteet

• Strategiset linjaukset

• Kunnan arvoperustat

• Kunnan persoonallisuustekijät

Pellon kunnan strategiatyön pohjana toimivat Kuntalaiskysely

2014, Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja

talouden ennakointi (ART) 2013, Pello 2020 – Prosessit organi-

saatiouudistuksessa 2014, Taloussuunnitelma 2015–2016 sekä

Pellon kunnan uuden organisaation päälinjaukset 2014.

Strategiaprosessin alussa toteutettiin yrityshaastattelu,

työstettiin kilpailijakartoitus kirjoituspöytätutkimuksena

sekä kartoitettiin toimintaympäristössä tapahtuvia ilmiöitä ja

muutostrendejä. Kaikki em. johtopäätökset on kootusti työs-

tetty SWOT-analyysiin, joka on toiminut keskeisessä roolissa

strategisia päätavoitteita määriteltäessä.

Kuntastrategia on Pellon kuntayhteisön strategia. Tulevai-

suuden tahtotilan toteutumiseen vaikuttavat laajasti koko

kunnan eri toimijat, joten kuntastrategia ei ole ainoastaan

kuntaorganisaation strategia. Pellon kuntastrategian

toteutumisen kannalta keskeisiä toimijoita ovat mm.

• kuntalaiset, asukkaat ja yhteisöt

• yritykset, seurat ja järjestöt sekä eri palveluiden

tuottajat

• kunta palveluiden järjestäjänä ja tuottajana

4

5

1.2. Tulevaisuuden näkymiäPellon kunnan strategiaprosessissa arvioitiin ja huomioitiin

toimintaympäristön kehitys ja siinä nähtävissä olevat muu-

tokset. Toimintaympäristön tarkastelu perustuu informaa-

tioon, jota on saatavissa tilastoista, ennusteista sekä niiden

pohjalta tehdyistä johtopäätöksistä.

Tunnistettavia megatrendejä

Sitra on julkistanut syyskuussa 2013 trendilistan, jossa on

kuvattu Suomen kannalta kiinnostavimpia megatrendejä.

Nämä megatrendit vaikuttavat siihen millaiseksi tulevaisuus

muotoutuu. Sitra päivittää trendilistan vuosittain

(www.sitra.fi).

Kaikki Sitran listaamat megatrendit koskevat myös Lappia

ja Pelloa. Trendilistalla erityisesti seuraavat megatrendit vai-

kuttavat Pellon kehitykseen ja/tai voidaan hyödyntää Pellon

kunnan tulevaisuuden kehittämisessä.

Superseniorit luovat uudenlaisia tarpeita ja palveluja. Heis-

tä voi tulla merkittävä yhteiskunnallinen voima. Kronologi-

sesta iästä katse siirtyy toimintakykyyn liittyvään ikään ja sen

tuomiin mahdollisuuksiin. Haasteena ikääntyvissä yhteiskun-

nissa on se, miten ihmisten pidentyvää terveyttä, toiminta- ja

suorituskykyä sekä vahvaa osaamisen potentiaalia pidetään

yllä. Vanhemmalla väellä on runsaasti aikaa, varallisuutta,

osaamista, taitoja ja viisautta, jotka voivat tavalla tai toisella

hyödyttää koko yhteiskuntaa. Käsillä on mahdollisuus luoda

kiinnostava toiminta- ja elinympäristö lisääntyvälle joukolle

aktiivisia ja pohjoista elämänrytmiä arvostaville ikäihmisille.

Länsimaisen työn radikaali murros, joka johtuu tuo-

tannon siirtymisestä ja talouden digitalisoitumisesta. Yhä

useamman on keksittävä itse itselleen työ. Hyödynnetään

mahdollisuus luoda etätyötä tekeville paras mahdollinen

toimintaympäristö.

Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat: uudenlaiset

hyvinvoinnin tarpeet, kuten yhteenkuuluvuus, osallisuus,

sosiaalinen pääoma, onnellisuus ja hyvä elämä. Tarvitaan uusi

käsitys hyvinvoinnista ja keinoista, joilla hyvinvoinnin ongelmia

ratkotaan. Mahdollisuus Pellolle puhutella kannustavalla ja per-

soonallisella, välittävällä yhteisöllisyydellään uusia kuntalaisia.

Data vaurauden ja vallan lähteenä: tieto on resurssi, joka

ei koskaan lopu. Sanotaan, että tiedosta ja datasta tulee sitä

arvokkaampaa, mitä enemmän sitä käytetään. Avoimen

datan avulla voidaan tukea oppimista, päätöksenteon proses-

seja ja muiden resurssien älykästä käyttöä. Digitaalinen tiedon

jakaminen mahdollistaa datan kehittämisen ja hyödyntämisen.

Mitä enemmän tarjotaan avointa, maksutonta dataa, sitä

enemmän syntyy sen hyödyntämismahdollisuuksia yhteisö-

jen, yritysten ja koko yhteiskunnan käyttöön. Voidaan luoda

toimintaympäristöjä lisääntyville tieto- ja etätyöläisille.

Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy: uudenlaiset kestä-

vän kulutuksen ja luonnonvarojen käytön ja hallinnan tavat

ovat kriittisiä tulevaisuuden kannalta.

Älyteknologia arjessa: sensorit, mittauslaitteet ja genomi-

tieto tekevät tuloaan terveyteen lähes samalla varmuudella

5

6

kuin kännykät aikoinaan viestintään. Terveydenhuollossa

tulisikin kuumeisesti pohtia, mitä ihmiset itse keräämillään

terveys- ja hyvinvointitiedolla tekevät ja miten se ohjaa

heidän käyttäytymistään.

Lapille erityisen merkittävä megatrendi on arktisten

alueiden merkityksen huima kasvu, niin poliittisesti kuin

taloudellisesti. Maailma ”kääntyy ylösalaisin” – pohjoisuus ja

arktisuus kiinnostavat ja luovat imua. Erityisesti kaksi maa-

ilmanluokan tekijää tulevat vaikuttamaan Suomen tulevai-

suuteen: suuret kaasu- ja öljyesiintymät sekä kaivostoiminta

arktisilla ja pohjoisilla alueilla luovat mittavia mahdollisuuksia

koko Suomen elinkeinoelämälle. Toiseksi Jäämeren sulami-

nen avaa mahdollisesti uusia logistisia reittejä. Toteutuessaan

nämä reitit mahdollistavat maailmanlaajuisten kuljetus-

reittien synnyn, joka voi saada aikaan suuren muutoksen

globaalissa logistiikassa kohti pohjoista.

Pellon sijainti tarjoaa mahdollisuuksia olla kiinteä osa laajem-

paa kalottialueen kokonaisuutta. Rajanaapurit Ruotsi ja Norja

ovat perinteisesti olleet luontevia yhteistyökumppaneita, joiden

kanssa käytävää vuoropuhelua voisi laajentaa. Arktisen alueen

taloudellisen merkityksen kasvu on saanut aikaan sen, että

myös yritysyhteistyö on eri aloilla laajentunut Pohjoiskalotille.

Tulevaisuudessa maaseudun arvo nousee

nuorten aikuisten arvomaisemassa

Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskusksessa on

selvitetty nuorten tulevaisuuskuvia maaseudun kehittämis-

työn lähtökohtana. Nuorten unelmatulevaisuuksissa kaupun-

kien läheiseltä maaseudulta kaivataan rauhaa ja yhteyksiä,

maaseudun keskuksilta pienimuotoisuutta ja yhteisöllisyyttä

ja syvältä maaseudulta vapautta. Kaupungeilta kaivataan

säpinää ja monipuolisuutta.

Nuorten toimeentulo-, asumis- ja elämäntapareseptien

alueelliset erityispiirteet ovat seuraavat:

”Kaupunkien läheiselle maaseudulle sijoitettuja unelma-

tulevaisuuksia profiloivat kulttuuri ja perinteet, monipaikkai-

suus, lapset, yksityisyys, järven läheisyys ja hyvin monenlaiset

elämäntapareseptit.

Näitä tulevaisuuksia luonnehti yleisemmin monipaikkainen

työ ja monipuolinen puuhastelu omassa rauhassa. Peräti 55

% nuorista sijoitti unelmatulevaisuutensa kaupunkien lähei-

selle maaseudulle.

Maaseudun keskuksiin (kirkonkyliin ja kyliin) sijoitet-

tuja unelmatulevaisuuksia profiloivat työ pienessä yksikös-

sä, yhteisöllisyys, turvallisuus ja osallistuminen. Pienuus ja

yhteisöllisyys sekä läheisyyden ekonomia luonnehtivat näitä

tulevaisuuksia. Maaseudun keskusten osuus nuorten unel-

matulevaisuuksista oli 10 %.

Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen osalta nuorten unelmiin

vastaaminen tarkoittaisi puutarhakaupunkien ja hajautetun

yhdyskuntarakenteen edistämistä.” (SITRA)

Pellolle tämä elämäntyylin lisääntyvä kiinnostus luo mahdol-

lisuuksia luoda vireä ja ”Kylä-lähiö” elämisen laatua arvosta-

ville ja hakeville lapsiperheille.

7

1.3. SWOT -analyysiPellon strategiaprosessin aluksi taustatyön

tulokset koottiin SWOT-nelikenttäanalyysiin,

joka on yleisesti käytetty toiminnan analy-

sointimenetelmä. Analyysin avulla voidaan

selvittää sisäiset vahvuudet (strengths) ja

heikkoudet (weaknesses) sekä tulevaisuuden

ulkoiset mahdollisuudet (opportunities) ja

uhat (threats).

Ks. SWOT-analyysiliitettä

Konkreettiset toimintaratkaisut kumpu-

avat edellä olevan nelikentän ruutuihin

kirjatuista asioista:

• Vahvista vahvuuksia ja hyödynnä niitä

jatkossakin.

• Korjaa ja paranna löydettyjä heikkouksia.

Kaikkia heikkouksia ei voida poistaa, mutta

niiden vaikutusta pitää pyrkiä lieventämään.

• Hyödynnä mahdollisuudet resurssien

mukaisesti.

• Varaudu uhkiin hyvällä suunnittelulla,

jolloin ikävät asiat eivät tule yllätyksenä.

Pellon keskeiset hyödynnettävät veto-

voimatekijät nelikenttäanalyysin pohjal-

ta ovat:

• Yhteismarkkina-alue: yhteistyö yli rajojen.

• Logistinen sijainti; kalotin ytimessä,

Napapiirillä, Väylän varressa.

• Euroopan paras lohijoki ja kalastus-

matkailualueet.

• Omaleimainen paikalliskulttuuri ja tarinat.

• Elämänlaatu ja turvallisuus.

• Luonnonkauniit asuin- ja vapaa-ajan

ympäristöt.

• Bioenergiaosaaminen ja palvelut.

• Monipuolinen elinkeinorakenne ja kasvava

teollisuusalue.

• Laadukkaat ja arvostetut peruspalvelut:

varhaiskasvatus, koulutus ja vanhuspalvelut.

• Toimiva kolmas sektori.

Pellon kriittiset menestystekijät

SWOT-analyysin pohjalta ovat:

a) Elinvoima

• Pello – tunnettuuden ja maineen

vahvistaminen.

• Yrittäjyyden ja työllisyyden nostaminen.

• Kestävä ja monipuolinen puhtaan joki

luonnon ja luontopalveluiden tuotteista-

minen ja jakelu.

• Osaaminen ja koulutus.

• Hyvät yhteydet ja kehittyvä toiminta-

ympäristö Kalotilla.

b) Hyvinvointi

• Hyvinvoiva pellolainen.

• Elinympäristön viihtyisyys.

• Tasapainoinen väestörakenne.

• Välittävä ja hyväksyvä yhteisöllisyys.

• Motivoivat kulttuuri- ja vapaa-ajan

mahdollisuudet.

c) Kehittyvä kuntakeskus

Väylän varrella

• Kilpailukykyinen ja verkostoitunut

seutukeskus.

• Kuntakonsernin talouden tasapaino ja

ohjaus.

• Kannustava ja innovatiivinen

palvelukeskus.

• Muutosjohtaminen ja tuottava henkilöstö.

7

8

2.1 Tahtotila 2030Pellon tulevaisuuden visio määrittää kiteyte-

tysti koko kunnan tahtotilan. Vision avulla

pyritään luomaan kaikille toimijoille yht-

enäinen kuva tulevaisuudesta, joka on riit-

tävän innostava, selkeä ja ajattelua ohjaava.

Pellon tahtotila vuonna 2030:

”Elethään hyvvää elämää!”

Ennakkoluulottomasti kasvava, Väylän-

varren eloisin elinympäristö ja logistin-

en keskus kalotilla.

Ennakkoluulottomasti kasvavalla

tarkoitetaan eteenpäin pyrkivää, pysty-

vää ja rohkeasti erikoistumiseen tähtäävä

toimintaa entistä nopeammin muuttuvassa

toimintaympäristössä. Ennakkoluuloton

asenne yrittämiseen ja tekemiseen, kan-

nustava ilmapiiri sekä luottamusta herättävä

pitkäjänteinen toiminta luovat positiivista

mainetta ja vetovoimaa alueelle.

Väylänvarren eloisin elinympäristö:

Pellon välittävä, virikkeellinen, viihtyisä ja

laadukkaasti toimiva elinympäristö tun-

netaan hyvin ja se kiinnostaa kasvavassa

määrin nuoria lapsiperheitä. Alue puhuttelee

elämänlaatua, luontoa, ja kiireetöntä,

helppoa arkea arvostavia ihmisiä, joita

kiinnostavat maaseutumaiset ja idylliset

asumisen muodot sekä hyvät mahdollisuu-

det etätyöhön. Omaleimainen, elävä paikal-

liskulttuuri vahvistaa kunnan profiilia.

Kalotin logistinen keskus merkitsee,

että Pello on aktiivisesti mukana kalotin

yhteistyöverkostojen vahvistamisessa ja

hyödyntää aktiivisesti pohjoisen kehitysmah-

dollisuudet parantamalla saavutettavuuttaan

sekä logistisia yhteyksiään, palvelujaan ja

asemaansa kolmen valtakunnan markkinoilla.

II STRATEGISET PÄÄTAVOITTEET

9

Ennakkoluulottomasti kasvava, Väylänvarren eloisin elinympäristö

ja logistinen keskus Kalotilla.

TAHTOTILA TULEVAISUUDESTA 2030

VISIO

9

10

ELÄVÄISIN VÄYLÄN KULTTUURI-

IDENTITEETTI

VIIHTYISIN ASUINYMPÄRISTÖ


HYVINVOINTI

TORNION- JOKILAAKSON HYVÄ ARKI & HYVÄ ELÄMÄ

PARAS PAIKKA KASVAA JA ELÄÄ

VÄLITTÄVIN YHTEISÖ

Tarkennettuna Pellon

kunnan tahtotila 2030 on

avattu kahden pääsektorin

osalta seuraavasti:

Tahtotila Hyvinvointi

Tahtotila Elinvoima

Tahtotilan mahdollistajat: • Osaavan työvoiman saata-

vuus.

• Halu auttaa yrityksiä

kasvamaan, menestymään

ja hyödyntämään Kalotin

tarjoamat kansainvälistymis-

mahdollisuudet.

• Positiivinen mielikuva

viihtyisästä sekä sujuvien ja

esimerkillisten palvelujen

Pellosta.

• Kuntalaisten omaehtoinen

hyvinvoinnin edistäminen.

• Saavutettavuuden jalosta-

minen.

11

1. Välittävin yhteisö

• tasokkaat palvelukonseptit

• kaiken kattava palvelutarjonta

• turvallisin ja virikkeellisin kyläyhteisö

2. Eläväisin väylän kulttuuri-identiteetti

• paikalliskulttuurin elävöittäminen

• kolmannen sektorin koordinointi

• tuotteistus ja markkinointi

• tunnetut kuntalaiset alueen mannekiineiksi

TAHTOTILA TULEVAISUUDESTA 2030HYVINVOINTI – JOKILAAKSON HYVÄ ARKI JA HYVÄ ELÄMÄ

”Elethään ko Pellossa”

3. Paras paikka kasvaa ja elää

• Pello “erikoistuu” lapsiperheiden tarpeisiin ja odotuksiin

• laadukkaimmat varhaiskasvatus- ja koulupalvelut

• turvallinen vapaa-aika

• koti Pellossa, työ lähialueella-aseman vahvistaminen

ja tunnettuus

4. Viihtyisin elinympäristö

• kylämiljöön ja ranta-alueen viherrakentaminen ja

maisemointi

• tonttitarjonnan lisääminen ja tunnettuuden parantaminen

11

12

KIINNOSTAVIN YRITYSPUISTO LAPISSA

JALOSTUNEIN LOHEN-KALASTUMATKAILUKOHDE LAPISSA JA KALOTILLA


ELINVOIMA

TORNION- JOKILAAKSON

AKTIIVINEN KESKUS & HYVÄ

BUSINESS

HYÖDYNNETYIN ASEMA KALOTILLA – PARAS SIJAINTI

KALOTILLA

TUNNETUIN BIOENERGIA-OSAAMISESTA

13

1. Hyödynnetyin asema kalotilla

• erikoistuminen kalotin markkina-alueen ja verkostojen

hyödyntäminen

• logistisen aseman hyödyntäminen kalotilla

• hyödynnetään aktiivisesti kolmen valtakunnan markkinat

ja pohjoisen hankkeet

• saavutettavuuden ja yhteyksien kehittäminen

2. Kiinnostavin yrityspuisto Lapissa

• innostavin yritysyhteistyö

• edullisin ja monipuolisin teollisuusalue Lapissa

• logistiikkaa ja kaivannaisteollisuutta palveleva

konepajateollisuus

• yrityshotelli ja etätyömahdollisuudet

• esimerkilliset tietoliikenneyhteydet

• investoreiden aktiivinen hankinta

TAHTOTILA TULEVAISUUDESTA 2030ELINVOIMA – JOKILAAKSON AKTIIVINEN KESKUS & HYVÄ BUSINESS

”Me pärjäämä kalotilla.”

3. Jalostunein lohenkalastusmatkailu-kohde Lapissa ja kalotilla

• erikoistuminen lohenkalastusmatkailuun: Tornionjoki on

Euroopan tunnetuin lohenkalastuskohde

• tuotteistus- ja jakelutiekanavat kehittyvät

• saavutettavuus ja kulkuyhteydet kehittyvät

4. Tunnetuin bioenergiaosaamisestaan

• Pellossa erikoistutaan uusiutuviin energiatuotantoihin:

ekopolttoaineiden ja bioenergian hyödyntäminen

• luodaan alueelle energiaklusteri, energia-alan osaamis-

keskittymä: kouluttautumis- ja kehittämismahdollisuuksien

lisääminen

13

14

2.2 Strategiset painopisteet 2015–2020

Pellon kunnan tahtotilaa yksilöivät ja täsmentävät keskei-

simmät strategiset painopisteet, joiden avulla saavutetaan

toivottu tulevaisuudenvisio.

Pellon kunnan strategiset painopisteet kiteytetysti:

1. Kilpailukykyinen jokiseutukeskus hyödyntää aktiivisesti

asemaansa Kalottialueella.

2. Elinkeinoelämän houkuttelevat yrityspuistopalvelut sekä

kunnan edelläkävijyys tunnetaan.

3. Vetovoimainen jokiseutu puhuttelee nuoria ja lapsi-

perheitä elämisen laadukkuudella.

4. Asukkaat osallistuvat, välittävät, ovat ylpeitä koti-

kunnastaan sekä edistävät viihtyisän yhteisön elämäntapaa.

5. Eläväinen paikalliskulttuuri vahvistaa yhteisöllisyyttä.

6. Tasapainoinen talous turvaa laadukkaat palvelut.

1. Välittävin yhteisö• Palvelukonseptien jalostaminen: yksityinen

ja julkinen palvelutuotanto yhteismitalliseksi.

• Asukkaiden yhteisöllisyys, osallisuus ja

kotiseutukasvatus

• Virikkeellinen vapaa-aika.

• Kylätoimikuntien yhteistyön kehittäminen

ja kolmannen sektorin aktivointi

• Positiivinen viestintä: palvelutarjonnan

tietoisuuden ja tunnettuuden varmistaminen

2. Eläväisin väylän kulttuuri-identiteetti• Pellolaisen meän kulttuuri-identiteetin vah-

vistaminen ja elävöittäminen, osallistavuus ja

tunnettujen pellolaiten hyödyntäminen

• Talkoohengen ja kotiseutuylpeyden nostat-

taminen: positiivinen ilmapiiri ja tekemisen

meininki

• Pellolaisuus lisää tunnettuutta: huomion-

arvoinen ja suunnitelmallinen viestintä

• Tapahtumakoordinointi ja viestintä sekä

identiteetin johtaminen: vastuuhenkilön

resursointi

HYVINVOINTI – JOKILAAKSON HYVÄ ARKI JA HYVÄ ELÄMÄ

”Elethään ko Pellossa”

3. Paras paikka kasvaa ja elää• Lapsiperheiden palvelukonseptien ja

kannustemallien jalostaminen

• Koti Pellossa, työ lähialueella -aseman

vahvistaminen, tuotteistaminen ja

tunnettuus

• Kouluverkoston ja harrastustoiminnan

säilyttäminen/vahvistaminen

• Esimerkillisen laadukkaat palvelut

ikäihmisille ja lapsiperheille

• Huomionarvoinen viestintä ja markkinointi

4. Viihtyisin elinympäristö• Kyläkeskuksen ja ranta-alueiden

suunnitelmalliset viherrakentamis-,

maisemointi- ja ympäristötoimet

• Kaunein kotimaisema -kilpailu aktivoimaan

ja kannustamaan yksityisiä maisemanhoitoon

• Pientaloalueiden suunnittelu ja kaavoitus

sekä tunnettuuden lisääminen

• Vapaa-ajan tonttitarjonnan ja

tunnettuuden lisääminen

14

15

2.3 Kunnan arvoperusta

Pellon kunnan arvot määrittävät ne yhteisesti merkitykselliset

ja tärkeät tekijät, jotka ohjaavat päätöksentekoa ja joihin

keskeisimmät linjaukset voivat aina nojautua. Arvot pitää

liittää koko yhteisön kilpailutekijöiden kehittämiseen. Ne

saavat merkitystä vain sitä kautta, että kuntalaiset ja kunnan

henkilöstö ymmärtää niiden liittyvän omaan toiminta-

ympäristöönsä.

Pellon kunnan arvoiksi on kiteytetty

seuraavat:

Kannustaminen:

“ Kyllä se häätyy kannattaa.”Ennakkoluulottomuus:

“Pyrevä ja pruuvaava Pello.”

Luotettavuus:

”Avoin, arvostava ja uskottava.”

1. Hyödynnetyin asema kalotilla• Liiketoimintamahdollisuudet kalotilla -

toimintaohjelma: Pello esimerkillisesti

kalotilla

• Kalotin yhteistyöverkostot ja viestintä:

aktiivinen edunvalvonta logistiikassa

• Logistisen osaamisen ja palveluiden

jalostaminen

• Tavaroiden ja ihmisten logistinen

vaihtopaikka

• Yhteyksien ja saavutettavuuden kehittämi-

nen: tie- ja rataverkosto

2. Kiinnostavin yrityspuisto Lapissa• Yrityspuisto-toimintaan ja palvelukonsep-

tiin satsataan: yritysilmastoa ja vetovoimai-

suutta vahvistetaan

• Yrityspuiston laajentaminen: hankitaan

maata ja luodaan laadukkaat puitteet

• Yrityshotelli ja tietoliikenneyhteydet:

etätyömahdollisuuksien konseptointi

• Huomionarvoinen markkinointiviestintä:

Pello pohjoisen esimerkillisin kunta

• Investorihankintaa avainhankkeisiin

ELINVOIMA – JOKILAAKSON AKTIIVINEN KESKUS & HYVÄ BUSINESS

”Me pärjäämä kalotilla.”

3. Jalostunein lohen- kalastusmatkailukohde Lapissa ja Kalotilla• Erikoistuminen lohenkalastusmatkailuun:

• Kalastus- ja luontomatkailutarjonnan tuot-

teistaminen ja jakelutieratkaisut kehittyvät:

oheistuotteet ja palveluverkosto (Miekojärvi

yms. vesistöalueet)

• Huomioidaan matkailussa lasten kanssa

matkustavien ja lasten itsensä tarpeet

• Kehitytään turvallisimmaksi lomakohteeksi

Suomessa

• Vahvistetaan mielikuvaa Pellosta puhtaimpa-

na ja rauhallisimpana luontolomakohteena

• Kehitetään saavutettavuutta ja kulkuyhteyksiä

• Erilaistava markkinointiviestintä

4. Tunnetuin bioenergia-osaamisestaan• Luodaan alueelle energiaklusteri:

suunnitelmallinen verkottuminen

• Bioenergiaosaamisen tuotteistus ja

markkinointi

• Tuulipuiston sijoittuminen

• Energia-alan osaamiskeskittymä: kouluttautu-

mis- ja kehittämismahdollisuuksien lisääminen

1616

Pellon kunnan perustehtävä on turvata nykyaikainen hyvin-

voinnin perusta ja luoda edellytykset ihmisten ja yritysten

menestymiselle ja viihtymiselle Pellossa ja Väylänvarressa.

3.1 Kunnan persoonallisuustekijätVahva organisaatioidentiteetti yhdistää arvot ja vahvuudet.

Menestyvillä yhteisöillä on usein paljon yhteistä. Niitä yhdistää

selkeä käsitys omista vahvuuksista, tavoitteista ja arvoista.

Vahva identiteetti tekee organisaatiosta itseohjautuvan, koska

sen ansiosta asiat ymmärretään samalla tavalla kaikilla tasoilla.

Pellon vahvojen vetovoimatekijöiden ja arvojen pohjalta

kiteytetään Pellon kunnan persoonallisuustekijät, joiden

varaan identiteetti työstetään.

Persoonallisuustekijät luovat edellytykset rakentaa menestyvä

maine sekä toisaalta sisäinen ilmapiiri ja pohja viihtymiselle

Pellossa ja Väylänvarrella; niiden varaan rakennetaan Pellon

luonteikkuus, erottuvuus, puhuttelevuus sekä tunnettuus.

Pello on:Eloisa

- Rempseä, virikkeellinen ja positiivinen

Lämminsyäminen

- Koskettava, välittävä ja vieraanvarainen

Juureva

- Aito, optimistinen ja ylpeästi historiastaan ponnistava

3.2 Pääviestit ja tarinaPellon kunnan palvelulupaus ja viestinnällinen pääsanoma:

Elethään hyvvää elämää.Pellon tarinaPellolaisuus syntyy väylistä ja silloista, risteyksistä ja vaihdosta.

Väylä virtaa pohjoisesta etelään yhdistäen maan ylä- ja

alapuoliskon, erottaen lännen ja idän. Sen juoksussa virtaa

tietoa, haasteita, harrasteita, taitoja, ruokakulttuuria, muis-

toja, perinteitä ja uutta raikasta vettä.

Silta kurottaa väylän yli Ruotsiin, länteen, ulkomaille, ja Pelloon

se tuo maailman. Siltaa pitkin kulkee neljä kulttuuria kahteen

suuntaan – tulee, menee, vie, maustaa ja jää. Ihmiset, tavarat,

taidot ja yritykset kulkevat reippaana virtana. Sillan kulkijat

tuovat mukanaan avaran väylän erilaisuuden ymmärtämiselle ja

vapaudelle. Avoimuuden ja traditioiden silta ylittää sukupolvien

kuilun. Perinteet ja juuret yhdistävät ja sitovat. Niiden turvin on

hyvä rohkaistua ulos ja eteenpäin: uusille väylille, valtaväylille,

reiteille omaan pellolaisuuteen ja siitä ammentamiseen!

3.3 Strategiset linjaukset Pellon kunnan strategisissa linjauksissa määritellään asukas-

lähtöisesti sisällöt, joita koko kuntayhteisön tulee saada aikaan.

Strategiset linjaukset on määritelty seuraaviin viiteen osatekijään:• Asukkaat ja hyvinvointi

• Elinkeinot ja kilpailukyky

• Ympäristö ja viihtyisyys

• Henkilöstö ja johtaminen

• Kuntatalous, tasapainoisuus ja omistajapolitiikka

III STRATEGISET LINJAUKSET

3.3. STRATEGISET LINJAUKSET

3.3.1. ASUKKAAT JA HYVINVOINTIPäälinjaukset: Arviointimittarit Nykytila Tavoitetila 2020

· Paras paikka kasvaa ja elää sekä välittävin yhteisö

· Esimerkillisen laadukkaat palvelut lapsiperheille ja ikäihmisille

· Kouluverkoston ja harrastustoiminnan vahvistaminen

· Koti Pellossa – työ lähialueella -ase-mointi kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi

· Lapsiperheiden palvelukonseptien ja kannustemallien jalostaminen

· Virikkeellinen ja turvallinen vapaa-aika

· Asukkaiden yhteisöllisyys, osallisuus ja kotiseutukasvatus

· Kylätoimikuntien yhteistyön kehittämi-nen, ja kolmannen sektorin aktivointi

· Palvelukonseptien jalostaminen: yksityinen ja julkinen palvelutuotanto

· Positiivinen viestintä

Määrälliset · Väkiluku

· Muuttotase

· Syntyvyys

· Ikärakenne

· Työttömyysaste

· Nuorisotyöttömyysaste

· Työllisyysaste

· Työpaikkojen lukumäärä

· Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä

· Koulutuksessa aloittaneiden määrä perusopetus / lukio / muu II asteen kou-lutus

· Ikäihmisen laitoshoidossa ja kotona asuvien osuuden suhde

· Ikäihmisten osuus tehostetussa palve-luasumisessa

· Lapsiperheiden kotipalveluiden käyttö: perheitä/lapsia/tunteja

· Perusterveydenhuollon jonotusajat vrk

· Kunnan vuokra-asuntojen käyttöaste

· Rakennuslupien määrä

· Maahanmuuttajien määrä

Määrälliset · Väkiluku 31.12.2013

Ikärakenne, haastava • 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä, 9,6 % • 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä 58,2 % • 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 32,2 %

· Muuttotase 2013

· Syntyvyys

· Työttömyysaste 31.12.2103

· Nuorisotyöttömyysaste 2013,

· Työllisyysaste 31.12.2012

· Työpaikkojen lukumäärä 31.12.2012


· Koulutuksessa aloittaneiden määrä

LukioAlakoulu

3739

-28

21

16,8 %

12,5 %

47 %

1266

79,2%

36 paikkaa18 paikkaa

Määrälliset · Väkiluku

· Muuttotase

· Syntyvyys

· ikärakenne nuorentuu, lähestyy Lapin keskitasoa

0–14 osuus väestöstä 5–64 osuus väestöstäyli 65-v osuus väestöstä

· Työttömyysaste

· Nuorisotyöttömyys

· Työllisyysaste

· Työpaikkojen lukumäärä


· Koulutuksessa aloittaneiden määrä lukio 36, alakoulu 20

· Ikäihmisen laitoshoidossa ja kotona asuvien osuuden suhde

· Ikäihmisten osuus tehostetussa palveluasumisessa

· Lapsiperheiden kotipalveluiden käyttö

· Perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon jonotusajat

· Kunnan vuokra-asuntojen käyttöaste

·

· Koulutuksessa aloittaneiden määrä

3 800

0

30 lasta/v

15 %60 %25 %

Lapin keskitasoa

alle Lapin keskitason

1385

70%

2 %/14 %

7%

perheitä/lap-sia/tunteja

lakisääteinen tai vähem-

män vrk

90 %

· Ikäihmisen laitoshoidossa ja kotona asuvien osuuden suhde 4,4% / 9%

· Lapsiperheiden kotipalveluiden määrä

· Terveyspalveluiden jonotusajat

· Kunnan vuokra-asuntojen käyttöaste 90%

· Maahanmuuttajien määrä 3,1%

·

· Rakennuslupien määrän lisäys 5-10 %

· Ikäihmisen laitoshoidossa ja kotona asuvien osuuden suhde 4,4% / 9%

· Ikäihmisten osuus tehostetussa palveluasumisessa 6 %

· Lapsiperheiden kotipalveluiden käyttö

· Terveyspalveluiden jonotusajat: hammaslääkäri 1-2vkoa, suuhygienisti 2vkoa, lääkäri 2 vkoa, sairaanhoitaja 1-3 päivää ja neuvola 1-3 päivää

· Kunnan vuokra-asuntojen käyttöaste 90%

· Rakennuslupien määrä 2014: 83

· Maahanmuuttajien määrä 3,1%17

Päälinjaukset: Arviointimittarit Nykytila Tavoitetila 2020

Laadulliset · Kuntalaisten palvelutyytyväisyys

· Yksinäisyyden kokeminen

· Kuntalaisten hyvinvoinnin taso

· Kuntalaisten koulutustaso

· Kunnan houkuttelevuus asuinkuntana vahvistuu: työssäkäyntialue laajenee

· Nuorten harrastus- ja liikunta- palveluiden taso

· Nuorten ja lasten hyvinvointitaso ko-kemus kouluterveyskyselyn perusteella joka 2. vuosi

· Opettajien pätevyys ja kurssivalikoima

· Ikäihmisten kotona asumisten osuut-ta vahvistetaan kotipalvelujen avulla; laitoshoito, palveluasuminen, kotihoito suhdeluku yli 75-vuotiaissa kuntalaisissa

· Laadukkaat ja ennaltaehkäisevät hyvin-vointipalvelut

· Hyvät arjen palvelut ikäihmisille

· Vuorovaikutus ja vaikuttamismahdolli-suudet

· Kunta asiakaspalvelijana

· Kokonaisterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, johon yhtenä osana kuu-luu suun terveys

· Palvelujen saatavuus, kattavuus ja vaikuttavuus

Laadulliset:Vuoden 2014 kuntalaiskyselyn mukaan ajan-kohtainen tilanne, kuntalaisten mielestä:

Positiivista:

· Terveydenhuoltopalveluihin kuntalaiset olivat tyytyväisiä. Lääkäripalvelut, etenkin hammaslääkäripalvelut, saivat kuntalaisilta kiitosta.

· Perusopetusta kiiteltiin niin ikään. Perus-kouluun ja lukioon oltiin tyytyväisiä, samoin kuin lasten päivähoitoon. Kirjaston palvelut saivat pelkästään hyvää palautetta.

· Ympäristöön liittyviä arvoja ja palveluita kuntalaiset arvostivat korkealle. Ilmanlaa-tua ja juomavettä pidettiin erinomaisina. Jätehuoltoon oltiin myös erittäin tyytyväi-siä. Hiihto- ja retkeilyreitteihin oltiin tyyty-väisiä ja niille annettiin hyvät arvostelut.

Negatiivista:

· Kuntalaiset pitivät omia vaikuttamismahdol-lisuuksiaan rajallisina ja toivoivat, että olisivat voineet vaikuttaa paremmin päätöksente-koon. Vastaajat olisivat toivoneet kunnalta parempaa taloudenhoitoa sekä luottamus-henkilöiden toimintaan parannusta.

· Perusopetukseen oltiin tyytyväisiä, mutta ammatillinen koulutus jätti kosolti toivo-misen varaa. Sekä aikuisten että nuorten ammatillisen koulutuksen palveluihin oltiin tyytymättömiä. Vapaa-ajanpalveluihin oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta poikkeuk-sena olivat uimarannat, joihin kuntalaiset olivat tyytymättömiä.

Laadulliset

Sivistyspalvelut

· Varhaiskasvatuksen hyvän tason ylläpitäminen

· Oikea henkilöstömitoitus varhaiskasvatukseen

· Laadukas ja monipuolinen opetus myös taitoja taideaineissa

· Lisätä kaksoistutkinnon suorittamisen mahdollisuutta

· Pienet ryhmäkoot takaamaan opetuksen tason

· Tuntikehystä ei leikata

· Itsenäinen lukio ja 2. asteen koulutus

· Nuorison hyvät kouluttautumismahdollisuudet

· Musiikkiopiston ja kansalaisopiston kurssitarjonta

Nuorisotyö

· Nuorison Varikko-palvelut toimivat

Sote-palvelut

· Etsivä nuorisotyö

· Perusterveydenhuollon näkyvyys

· Kuntalaisten hyvinvointi kohenee

· Kattava palveluverkko

· Toimivat kotipalvelut

· Yksinäisyyden kokeminen vähäistä

· Kotouttamistoiminnan tehod

Tekniset palvelut

· Riittävä asunto- ja tonttitarjonta

· Lupapolitiikka sujuvaa

· rakennusvalvonnan sujuvien palvelujen saatavuuden takaaminen

18

Päälinjaukset: Arviointimittarit Nykytila Tavoitetila 2020

· Runsaasti arvostelua sai osakseen katujen ja teiden hoito, jossa erityisesti teiden talvikunnossapitoon oltiin tyytymättömiä

Vapaa-ajanpalvelut

· Hankerahoituksen kartoittaminen ja hyödyntäminen

· Vireä kulttuuritarjonta

· Kiinnostava liikunta- ja vapaa-ajantarjonta

· Talkoo- ja vapaaehtoistyön kannustaminen

Työllisyys

· Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille

· Yrityksiin jatkajia ja yrittämisen mahdolli-suuksien markkinointi

· Hyvät työllistymismahdollisuudet

Yleiset

· Hyvä ja turvallinen paikka asua ja elää: kuntalaisten tyytyväisyystaso (kuntalaiskysely)

· Asukaslähtöisyys ja asukaspalvelutaso

· Vuorovaikutuksen lisääminen

Strategisen toteuttamisen ohjelmat · Palvelujen järjestämisohjelma · Hyvinvointisuunnitelmat · Kotouttamisohjelma

Vastuutaho · Elinvoimaa edistävät prosessit · Hyvinvointia edistävät prosessit

Päälinjaukset Arviointimittarit Nykytila Tavoitetila 2020

· Matkailuelinkeinon kehittäminen

· Yrityskannan vahvistaminen

· Yritysten määrä

· Yritysten liikevaihto

· Yrittäjinä toimivien määrä

· Työpaikkakehitys: yksityinen

· Työpaikat, julkinen sektori

· Kaavoitettujen yritystonttien määrä

· Maj.- ja rav. -alan liikevaihto

· maj.- ja rav. -alan työpaikat

· Yritysten määrä noin 303 kpl

· Yrittäjinä toimivien määrä: 213

· Työpaikkojen määrä: 641 yksityistä, 478 julkisen sekto-rin työpaikkaa

· 15.12.2014 hyväksytty elinkeino-ohjelma; laadittu yhteistyössä yrittäjien kanssa

· Ritavalkean masterplan- suunnitelma laadittu

· Kaavoitusasiat ajankohtaisia (mm. Ritavalkea, teollisuusalue)

· Hankintaosaamiseen kiinnitetty huomiota; mahdollistetaan pienemmät urakkatarjoukset

· Pellon lukio tarjoaa yrittäjyys- kurssin; Pello, Kolari ja Muonio mukana alueellisessa yrittäjyyskasvatushankkeessa, joka käynnistyy syksyllä 2015 (yhteinen malli yrittäjyys-kasvatukselle, verkostojen vahvistaminen)

· Kunnanhallituksen alainen kehitysjaosto käsittelee kunnan strategisia linjauksia ja vastaa konserniohjauksesta

Määrälliset · Yritysten määrä

· Yritysten liikevaihto milj.

· Yrittäjinä toimivien määrä

· Työpaikkakehitys: yksityinen

· Työpaikat, julkinen sektori

· Kaavoitettujen yritystonttien määrä, Ahjola

· Maj.- ja rav. -alan liikevaihto milj.

· Maj. ja rav. -alan työpaikat

(2013) 303

(2013) 110

(2012) 213

(2012) 550

(2012) 478

(2015) 37

(2013) 2,7

(2013) 20

2020350

140

245

650

490

55

5,4

40

Laadulliset:

Yrittäjyysvaikutusten arvionitimenetelmän käyttöönotto

Matkailuelinkeinon kehittäminen

· Kävijä- ja päivämatkailijoille suunnattujen palveluiden kehittäminen ja kasvattaminen.

· Kasvattaa matkailijoiden viipymää Pellon kunnassa ja edistää luontomatkailukohteen kehittymistä.

· Pellon matkailukohteen ja Tornionjokilaakson luontomatkailualueen tunnettuuden kasvattaminen.

· Matkailuyritysten toimintaympäristön kehittäminen ja vahvistaminen.

Yrityskannan vahvistaminen

· Olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen.

· Uuden yritystoiminnan vahvistaminen, sukupolvenvaihdokset.

· Pellon yritysaktiivisuuden ja -imagon kasvattaminen.

· Hankinta- ja tarjoamisosaamisen kehittäminen.

· Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen alku- ja perusopetuksessa sekä lukiossa.

· Yrittäjyysvaikutusten arviointimallin sisäänajo.

Strategiaa toteuttavat ohjelmat: · Elinkeino-ohjelma · Palveluhankintastrategia · Varhaiskasvatusohjelma

Vastuutaho: · Elinvoimaa edistävät prosessit; Elinkeinoyhtiö


3.3.2. ELINKEINOT JA KILPAILUKYKY

20


· Viihtyisin elinympäristö

· Aktiiviset ympäristötoimet kyläkeskuksessa ja ranta-alueella.

· Toimiva yhdyskuntarakenne.

· Pientaloalueiden suunnittelu ja kaavoitus sekä tunnettuuden lisääminen.

· Vapaa-ajantonttitarjonnan ja tunnettuuden lisääminen.

Määrälliset · Kaavavarantovalmius

· Tonttivarantovalmius

· Virkistysreittien ja -verkostojen määrä

Laadulliset · Yleisö- ja kulttuuritapahtumien monipuolisuus

· Asukastyytyväisyys elinympäris-töön ja keskustan palvelutasoon

· Eheytyvä yhdyskuntarakenne

· Uusiutuvan energian käyttöaste

· Kolmannen sektorin määrä ja aktiivisuus

· Joukkoliikenne ja tieverkosto

· Turvallinen ja virikkeellinen vapaa-aika

· Esteettömät asumispalvelut

· Ympäristökuormitus ja luontoarvot



· Virkistysreittien ja -verkostojen määrä: Ladut: 120 km Kelkkareitit 120 km

· pientalotonttitarjonta hyvä

· vapaa-ajantonttitarjontaa kohtalaisesti

· Ahjolan teollisuusalueen laajennuksen kaavoitus alkanut 2015

· uusiutuvan energian käyttö on lisääntyvää

· Esteettömyys on huomioitu kaikessa rakentamisessa ja korjausrakentamisessa

· Laaja virkistysreittitarjonta: mm. hiihto, kelkkailu, vaellus, pyöräi-ly ja melonta

· Monipuoliset harrastus- mahdollisuudet

· Kunnassa toimii useita erilaisia harrastusseuroja, joiden piirissä on satoja kuntalaisia

· Aktiivinen järjestötoiminta mm. kulttuuri- ja liikuntaharrasteiden piirissä



· Virkistysreittien ja -verkostojen määrä: Ladut: 120 km, säilytetään ennallaan Kelkkareitit 120 km, säilytetään ennallaan

· ulkoilureitit: lisätään 20 km

2 v

1 v

Laadulliset: · Tapahtumajärjestäjien toimintaedellytysten edistäminen

· Tyytyväisyys keskustan palvelutasoon paranee

· Henkilöliikenteen kehittäminen: kunnan sisäinen asiointiliikenne sekä ulkoinen joukkoliikenne

· Kolmannen sektorin voimavarojen varmentaminen

· Liikkuvien ja esteettömien palvelujen kehittäminen

· Kuntakeskukseen eheytyvä yhdyskuntarakenne kaavoituksen avulla

· Pello lisää kyläkeskuksen viihtyisyyttä ja esteettisyyttä: viherrakenta-minen ja ympäristötoimet

· Jokirannasta muodostetaan pellolaisten puistomaisema

· Aktivoidaan kaavoitus- ja maapolitiikkaa: pientalorakentamiseen kannustavan rakentamiskulttuurin lisääminen ja vapaa-ajantonttitarjonnan lisääminen

· Lisätään Pellon kyläkeskuksen ja aktiivisten ympäristökylien näkyvää vuorovaikutusta

· Parannetaan lapsiperheiden liikunta- ja virkistyspalveluiden määrää ja laatua

· Uusiutuvan energian käyttöasteen nostaminen

· Kiinnitetään huomiota ympäristökuormitukseen ja luontoarvoihin

Strategiaa toteuttavat ohjelmat: · Turvallisuussuunnitelma · Maankäytön toteuttamisohjelma · Joukkoliikennesuunnitelma

Vastuutaho: · Elinvoimaa edistävät prosessit; tekniset prosessit


3.3.3. YMPÄRISTÖ JA VIIHTYVYYS

21


· Henkilöstön hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja työilmapiirin kehittäminen

· Palvelulähtöisyyden lisääminen

· Työnantajaimagon parantaminen

Määrälliset · Henkilöstön ikärakenne

· Henkilöstön sairaus- ja muut poissaolot

· Henkilöstöaloitteiden määrä

· Valtuusto- ja kuntalaisaloitteiden määrä ja käsittelyaika

· Yhteistoiminnan osallistumisaktiivisuus

Laadulliset · Työilmapiiri ja viihtyvyys

· Henkilöstömitoitus

· Henkilöstön perehdyttämistaso

· Henkilöstön kuuntelun ja vuoropuhelu

· Päätöksenteon avoimuus

· Johtamisen oikeudenmukaisuus ja kannustavuus

· Sisäinen ja ulkoisen tiedottamisen laatutaso

· Palvelulähtöisyys

· Työnantajaimago

· kuntakonsernissa

· henkilöstön ikärakenne korkea:

· henkilöstön sairauspoissaolot:

363 hlö

yli 63 % yli 45-v., keski-ikä 50,9-v.

Määrälliset · Henkilöstön määrä konsernissa

· Henkilöstön ikärakenne nuorentuu

· Henkilöstön pitkät sairaus- ja muut poissaolot vähenee

· Henkilöstöaloitteiden määrä

· Valtuusto- ja kuntalaisaloitteiden määrä

· Aloitteiden käsittelyaika

· Yhteistoiminnan osallistumisaktiivisuus

noin 300

keski-ikä 45–48v

6 kk

· Pitkät sairausolot 4-30 pv

v. 2013: alle 2 200 pv

v. 2014: 3 315 pv

31-180 pv

v. 2013: 1 900 pv

v. 2014: 2 500 pv

Sairauspoissaolot per työntekijä.

v. 2013: 16,2 pv

v. 2014: 22,16 pv

· prosessiorganisaation sisäänajo käynnistetty keväällä 2015

· perehdytys ja hiljaisen tiedon siirtäminen ongelmana

· tyhy- ja tyky-toiminta passiivista

· yhteisten käytäntöjen luominen; henkilös-töasiakirjojen päivittäminen

· hiljaisten raja-aitojen purkaminen pro-sessiorganisaation myötä (“kaikki Pellon kunnan palveluksessa”)

· 1.1.2015 henkilöstökoordinaattori koko kuntakonsernin yhteinen

· ei säännöllisiä henkilöstön hyvinvointikartoituksia/-kyselyjä

· työilmapiiri, edellinen työilmapiirikysely ehty vuonna 2010

Laadulliset · Henkilöstöhallinnon tehostaminen ja toiminnan hallittu sopeuttaminen

· Esimiesten tukeminen muutoksessa

· Ennaltaehkäisevään työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota

· Ulkoistettujen palvelujen määrän lisääminen

· Selkeät linjaukset ja säädökset

· Palvelulähtöisyyden lisääminen edelleen

· Henkilöstömitoitus lainmukainen

· Henkilöstön perehdyttämistason kehittäminen

· Henkilöstön kuuntelun ja vuoropuhelun lisääminen

· Kunnan imago ja vetovoima työnantajana lisääntyy

· Korostetaan ihmisjohtamista asiajohtamisen ohella

· Avoin ja kannustava palkitsemisjärjestelmä (aineelliset ja aineettomat)

· Kuntalaiset kokevat kuntapalvelut asiakaslähtöisinä – tyytyväisyys kasvaa

· Henkilöstön työhyvinvointi- ja motivaatiotaso nousee

· Säännöllisten työilmapiirikyselyjen toteuttaminen


3.3.4. HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN

lisääntyy

lisääntyy

lisääntyy

lisääntyy

22


· Kannustetaan työkyvyn ylläpitämistä ja kehitetään tyky-toimintaa

· Positiivisen palautteen tärkeys

· Henkilöstön kokemus sisäisestä tiedottamisesta paranee

· Henkilöstön omatoimisuus ja aloitteellisuus kasvaa

· Organisaation tuottavuus ja tehokkuus kasvaa

· Yhteistyökykyinen asiantuntijaorganisaatio

· Matalan kynnyksen toiminta ja reagoiminen työyhtei-sön haasteisiin tai ongelmiin

· Yksilöllinen kehityskeskustelukulttuuri paranee

Strategiaa toteuttavat ohjelmat: · Hallintouudistusohjelma · Henkilöstöohjelma (sis. palkkausjärjestelmän) · Aktiivisen tuen malli · Muuta

Vastuutaho: · Elinvoimaa edistävät prosessit


· Veroäyrin kilpailukykyisyys

· Talouden tasapainottaminen

· Ennakoivuuden ja kustannustietoisuuden lisääminen

· Konsernitason johtamisen ja omistajaohjauksen vahvistami-nen: mitattavat tavoitteet

· Vahvistetaan käsitystä kunnasta asukaspalvelijana

· Kunnan osto-osaamisen vahvistaminen.

Määrälliset · vuosikate suhteessa nettoinves-tointeihin

· korjausvelan määrä

· suhteellinen velkaantuneisuus

· omavaraisuusaste

· talousvelan määrä

· lainanhoitokate

Laadulliset · tehokkuus

· ennakoivuus ja pts-toiminta

· talouden tasapainoisuus

· kustannustietoisuus

· toimiva ja taloudellinen yhteistyö

· konsernitasoisen kokonaiskuvan hallinta

· omistajapoliittinen ohjaus

· kunnan osto-osaaminen

· Veroäyri Pellossavuosi 2013: 20,25 (Lappi 20,23 %, koko maa 19,4 %)vuosi 2014: 20,25 (Lappi 20,58 %, koko maa 19,7 %),

· Yleinen kiinteistövero Pellossavuosi 2013: 0,70 (Lappi 1,12, koko maa 0,92)vuosi 2014: 0,87 (Lappi 1,15, koko maa 0,94)

· Tilinpäätös Pellossavuosi 2013: -236 045 € alijäämäinen (kunnan taseessa ylijäämää n. 4,4 miljoonaa euroa)vuosi 2014: 244 300 € ylijäämäinen (kunnan taseessa ylijäämää 4,6 miljoonaa euroa)

· kertynyt yli/-alijäämä €/asukasvuosi 2013: Pello 1181 € (Lappi 700 €, koko maa 1 248 €)vuosi 2014: Pello 1 267 €

· lainakanta € / asukasvuosi 2013: Pello 1 073 (Lappi 1 958. koko maa 2 261)vuosi 2014: Pello 990 (Lappi 2 362, koko maa 2 733)

· vuosikate Pellossavuosi 2013: vuosikate kattaa n. 78 % poistoista (vuosikate 836 067 ja poistot -1 072 112)vuosi 2014: vuosikate kattaa poistot (vuosikate 1 455 168 ja poistot -1 219 599)

· korjausvelka n. 3,5 m€ · lainakanta per asukas: 990 €

Määrälliset · vuosikate suhteessa nettoinvestointeihin

· korjausvelan puolittaminen

· suhteellinen velkaantuneisuus

· omavaraisuusaste

· talousvelan määrä

· lainanhoitokate

100 %

1,5 m€35 %

60 %

0

2

Laadulliset · Kunta säilyy itsenäisenä ja on taloudellisesti kestävällä pohjalla

· Aidosti ennakoiva ja toimintaa tukeva taloussuunnittelu

· Omistajapoliittisen ohjelman sisäänajo ja aktiivinen johtaminen

· Taloussuunnittelu prosessimaisemmaksi

· Tehokkuuden lisääminen

· Raportointi toimintaa ohjaaviksi

· Tasapainoinen ja terve kuntatalous

· Investoinnit/summa = n. poistot/summa suunnitelmalliset investoinnit

· Verotulojen kasvattaminen kilpailukykyisen veroäyrin säilyttämiseksi

· Nettoinvestoinnit tasapainossa keskipitkällä aikavälillä

· Tuloksellinen ja tarkoituksenmukainen konserniohjaus

· Kunta osaavana ostajana ja hyvä hankinta-menettely


3.3.5. KUNTATALOUS, TASAPAINOISUUS JA OMISTAJAPOLITIIKKA

24


· konsernin suhteellinen velkaantuneisuus 35,4 % · konsernin omavaraisuusaste 52,7 % · lainanhoitokate (vuosikate+korkomenot/korkomenot+lainanlyhennykset) on 1,9

· lainakattoa ei tällä hetkellä määritelty

· investointien suunnitelmallisuus

· valtionosuuksien leikkaaminen myös Pellon kunnan kohtalo

· taloussuunnittelu tällä hetkellä keskittyy kahteen prosessiin; talousarvioon ja tilinpäätökseen

· Toiminnan läpivalaiseminen: yhtiöittäminen 1.1.2015 alkaen kuntalain mukaisesti

· konserniohjauksen rakentaminen/tehostaminen käynnistetty

Strategiaa toteuttavat ohjelmat: · Taloussuunnitelma · Omistajapoliittinen ohjelma · Investointiohjelma

Vastuutaho: · Elinvoimaa edistävät prosessit; talous ja hallinto

26

3.4 Omistajapolitiikka ja omistajaohjausUusi voimaanastunut kuntalaki edellyttää, että kuntaa johdetaan

selkeämmin konsernina. Pellon kunnan omaisuus on merkittävä

osa yhteistä varallisuutta. Sitä on hoidettava tavalla, joka on

kontrolloitavissa, läpinäkyvää ja joka nauttii julkista luottamusta.

Pellon kunnan omistajapolitiikka edellyttää selkeitä tavoitteita

omistukselle sekä aktiivista osallistumista yhteisöjen hallintoon.

Pellon kunnan omaisuus jakautuu seuraaviin omistuslajeihin:

• maaomaisuus

• kiinteistöomaisuus: rakennukset ja rakennelmat

• muut omaisuuserät: koneet ja kalusto

• sijoitukset: tytäryhtiöt, kuntayhtymät, osakkuusyhteisöt,

säätiöt sekä muut osakkeet ja osuudet

Omistaminen sitoo merkittävän määrän pääomia, joten pääoman

tehokkaan käytön ja kohdentamisen tulee olla yhtä tärkeitä kuin

käyttötalouden hallinta.

Omistaminen ei ole kunnan perustehtävä, vaan väline palvelujen

järjestämiseksi tai tuottamiseksi. Omistamisen on oltava tarkoi-

tuksenmukaista ja organisointitapoja on arvioitava säännöllisesti.

Maaomaisuudessa säilytetään ns. strateginen maaomaisuus.

Tuottamattomasta kiinteistö- ja maaomaisuudesta on tarkoi-

tuksenmukaista luopua.

Kunnan omistamat yhtiöt vastaavat kuntalaisten keskeisten

palvelujen tuotannosta, kuten kaukolämmön tuotantopal-

veluista sekä vuokraus-, pesula-, kiinteistöhuolto-, siivous- ja

ravintokeskuspalveluista. Kaikilla näillä on tärkeä rooli kun-

tastrategian toteuttamisen kannalta. Huomioitavaa on, että

elinkeinon edistäminen ja vuokraus- ja asumispalvelut ovat

keskeinen osa kunnan tunnustettuja prosesseja. Etenkin vuo-

kraus- ja asumispalvelut ovat uudessa organisaatiossa entistä

tiiviimmin kiinni kunnan strategiassa ja prosesseissa.

Pellon kunnan päästrategia on olla liittymättä yhteen-

kään uuteen kuntayhtymään.

Pellon kunnan tytäryhtiöt, osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät

ovat seuraavat:

Tytäryhtiöt Omistusosuus

Kiinteistö Oy Pellon vuokra-asunnot, 100 %

Kiinteistö Oy Pellon vastaanottohalli II, 63,64 %

Asunto Oy Mukanvainio, 60,25 %

Pellon Kehitys Oy, 80 %

Pellon Energia Oy, 100 %

Pellon Lämpöverkko Oy, 100 %

Pellon Serviisi Oy, 100 %

Osakkuusyhteisöt

Tornionlaakson Kehitys oy, 40 %

Asunto Oy Äijänmäki, 33,16 %

Pellon laskettelurinteet Oy, 21,80 %

Blue Ice Art Oy, 48,78 %

27

Kuntayhtymät:

Kolpeneen palvelukeskus 3,55857 %

Lapin Sairaanhoitopiiri, 3,56 %

Kemi-Tornionlaakson

koulutuskuntayhtymä Lappia 5,64 %

Lapin Liitto, 1,85 %

Pellon kunnan omistajapolitiikan perusteista päättää kun-

nanvaltuusto. Kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan

omistajaohjauksesta valtuuston antamien päälinjausten ja

tavoitteiden mukaisesti. Pellon konsernijohdon muodostaa

kehitysjaosto, joka käytännössä vastaa omistajapoliittisesta

ohjauksesta.

Omistajaohjauksesta on laadittu konserniohjeet. Konserni-

johto vastaa konserniyhteisöjen valvonnasta ja raportoin-

nista. Valvonta- ja raportointi tapahtuu konsernitasolla ja on

myös jaettu konserniyhteisökohtaisesti. Omistajapoliittisella

ohjauksella huolehditaan siitä, että kun edustetaan kuntaa

(esimerkiksi sairaanhoitopiiri), edustetaan koko konsernia ja

omistajan intressit ja tavoitteet tuodaan julki. Kunnan kanta

on otettava selville ennen päätöksentekoa. Yhtiöt toteutta-

vat Pellon kuntastrategiaa.

Henkilöstöpolitiikka on yhtenäinen koko kuntakonsernissa.

Hallitusten nimittämisistä päättää ko. organisaatio.

Konserniohjetta sovelletaan myös kunnan tytäryhteisöjen

sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen.

Konserniohjeessa määritellään mm.

• kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja

ohjauksesta

• konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan

järjestämisestä

• tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojen-

saantioikeudesta

Pellon kunnan omistajapoliittiset päätavoitteet ovat

yksilöity erillisissä konserniohjeissa:

• kuntastrategian ja elinkeino-ohjelman tulee aidosti näkyä

omistajaohjauksessa

• henkilöstölinjaukset ja noudatettavat periaatteet ovat

yhteiset koko kuntakonsernissa

• kunta asettaa omistuksilleen selkeät ja mitattavat

toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

• omistuksen hoidon ja valvonnan organisoinnin

• kunta osaava ostaja ja terveiden markkinoiden kehittäjä

(ostoperiaatteet samat)

• kunnan edustajan aktiivinen rooli päätöksentekoelimissä:

täsmennetään roolia viedä omistajan tahtotilaa yhtiöissä

eteenpäin

• omistuksen luovutuksen ja siinä noudatettavat periaatteet

Omistajaohjauksen keinot ja toimintamallit:

• Kunnalta pyydettävät lausunnot toiminta- ja talous-

suunnitelmiin

• Yhteistyösopimukset omistajan ja yhtymien/yritysten välillä

• Päätäntävallan käyttäminen

28

IV STRATEGIAN TOIMEENPANO

Visio

Arvot

Strategiset painopisteet

Strategian toteuttamisohjelmat

Kunnan talousarvio ja -suunnitelma

Toimintasuunnitelmat ydinprosesseittain ja yhtiöittäin

KUNTASTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN

Ennakkoluulottomasti kasvava, Väylänvarren eloisin elinympäristö ja logistinen keskus Kalotilla

Kannustaminen Ennakkoluulottomuus Luotettavuus

HYVINVOINTIVälittävin yhteisö

Eläväisin Väylän kulttuuri-identiteettiParas paikka kasvaa ja elää

Viihtyisin elinymäristö

ELINVOIMAHyödynnetyin asema Kalotilla

Kiinnostavin yrityspuisto LapissaJalostunein lohenkalastuskohde

Tunnetuin bioenergiaosaamisestaan

Strategiset linjaukset, tavoitteet ja arviointimittarit

Kuntastrategia on kaikkea

päätöksentekoa, suunnittelua ja ke-

hittämistä ohjaava kunnan johtamisen

kattostrategia. Se ohjaa myös vuosittaista

talousarvion valmistelua. Pellon kunnan eri

prosessit ja yksiköt johtavat omat tavoit-

teensa kuntastrategiasta ja strategiaa konk-

retisoivista ohjelmista.

Pellon kunnan kuntastrategian onnistumisen

edellyttää sen hyvää jalkauttamista ja

sisäänajoa eri tasoilla. Uuden kuntastrate-

gian jalkauttaminen toteutetaan vuoden

2015 aikana seuraavasti

• Kuntapäättäjille valtuustoseminaarissa

kevät ja syksy: kunnanhallitus ja kunnan-

valtuusto

• Kunnan henkilökunnalle henkilöstösemi-

naarissa syksyllä

• Kuntalaisille Pellon kunnan verkkopalvelu-

julkaisun yhteydessä syksyllä

Pellon kuntastrategian toimeenpanoa

voidaan kuvata seuraavan kokonaiskaavion

avulla:

29

KUNTASTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN

Kuntastrategian toimenpideohjelmia ovat:

• Palvelujen järjestämisohjelma

• Kotouttamisohjelma

• Hyvinvointisuunnitelma

• Elinkeino-ohjelma

• Palveluhankintastrategia

• Varhaiskasvatusohjelma

• Turvallisuussuunnitelma

• Maankäytön toteuttamisohjelma

• Joukkoliikennesuunnitelma

• Henkilöstöohjelma

• Hallintouudistusohjelma

• Aktiivisen tuen malli

• Taloussuunnitelma

• Omistajapoliittinen ohjelma

• Investointiohjelma

Uusi kuntalaki edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon ja

osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista

sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista

kestävyyttä.

Kuntien uusia lakisääteisiä velvoitteita ovat kuntastrategian

laatiminen, johtajasopimuksen tekeminen kunnan ja kun-

nanjohtajan välillä, nuorisovaltuuston ja vammaisneuvoston

asettaminen, konserniohjeiden sisältövaatimukset, kuntay-

htymän alijäämän kattaminen, takausten rajoittaminen,

kiinteistön myyntiä koskevat säännökset, mahdollisuus antaa

palveluvelvoite sekä kunnan toiminnan kannalta keskeisten

asiakirjojen, päätöspöytäkirjojen sekä sidonnaisuuksia kosk-

evien ilmoitusten julkaiseminen yleisessä tietoverkossa.

4.1 Päävastuu ja johtaminenPellon kuntastrategian johtamisesta ja toimeenpanosta

vastaa kunnanhallitus. Kunnanhallitus sovittaa yhteen

kunnan toimintaa kuntastrategian mukaisesti. Uusi kuntalaki

määrittää taktisena toimeenpanoelimenä kunnanhallitukselle

entistä keskeisempää roolia konsernijohdossa sekä tulosoh-

jauksessa. Kunnanhallitus laatii tarvittavat päätöksentekoesi-

tykset valtuustolle mahdollisten poikkeamien korjaamiseksi.

Muutokset edellyttävät muutoksen johtamista niin strate-

gisessa johtamisjärjestelmässä kuin käytännön esimies-

työssäkin. Johtamista tukevia keinoja ovat mm. johtoryhmä-

työskentely, kehittämiskeskustelut ja palkitsemismallit. Hyvä

ja avoin tiedottaminen tukevat hallittua muutosprosessia.

30

4.2 Luottamushenkilöviestintä sekä luottamushenkilöiden perehdyttäminen

Pellon kunnan kuntastrategian jalkauttaminen ja sisäänajo

toteutetaan luottamushenkilöille seuraavasti:

• aina valtuustokauden alussa Kuntastrategian iltakoulu ja

erilliset perehdyttämistilaisuudet lautakunnittain ja

jaostoittain

• valtuustokauden puolivälissä Kuntastrategian valtuusto-

seminaari, jossa arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja

päätetään tarvittaessa mahdollisten poikkeamien vaatimia

toimenpiteitä

Luottamushenkilöt perehdytetään lisäksi hallitustyösken-

telyyn eri konserniyhtiöissä, tarkentamalla ja ohjeistamalla

heidän roolia ja tehtävää ko päätöksentekoelimissä. Hallitus-

työskentelijänä luottamushenkilöllä on oltava tarpeellinen

osaaminen sekä erityisalasta että taloudesta (kouluttamisen

osuus korostuu). Perehdyttämisohjelmasta laaditaan erillinen

sisältö.

4.3 Asukkaiden osallistuminen ja vai-kuttamismahdollisuudetPellon tavoitteena on lisätä osallisuutta ja vuorovaikutteisu-

utta asukkaiden kanssa. Osallistuminen ja vaikuttaminen

täydentävät edustuksellista osallistumista ja kuntalaiset

nähdään voimavarana.

Päälinjaukset:

- Kuntalaisten osallistamista ja osallistumis-

mahdollisuuksia lisätään.

- Asukaslähtöisyyden vahvistaminen.

- Kunnan roolia asukaspalvelijana vahvistetaan.

• Luodaan uusia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja sekä

vuorovaikutuksen kanavat

• Verkkopalvelujen uudistaminen: Kunnan toiminnan ja

päätöksenteon avaaminen

• Kuntalaisten aloitetoiminnan sujuvoittaminen: kotisivuille

näkyvämmin esille avoin palaute-/kuntalaisaloitekanava

• säännölliset vuosittaiset kuntalaiskyselyt ja –kuuntelu-

järjestelmä

• osallistetaan kuntalaiset keskeisiin hankkeisiin tai

projekteihin

• aktiivinen tiedottaminen

• Eri väestöryhmien yhdenvertainen osallistuminen

• Nuorisoneuvoston perustaminen seuraavalla

valtuustokaudella

• toimivat ikä- ja vanhusneuvoston lisäksi.

• Alueelliset lautakunnat/johtokunnat

• Vammaisneuvosto

31

5.1 Strategian seuranta ja arviointiKuntastrategia on toiminnan ja talouden suunnittelun

perusta. Kuntastrategia konkretisoituu talousarviossa ja –

suunnitelmassa, jossa myös osoitetaan resurssit strategisten

tavoitteiden toteuttamiseksi.

Kuntastrategian sekä siitä johdettujen toimenpideohjelmien

toteutumista seurataan järjestelmällisesti myös ydinpro-

sesseittain, palvelualueittain sekä eri johtoryhmissä. Pellon

kunnan toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioi-

daan edellä määriteltyjen mittariston avulla. Raportoinnissa

varmistetaan vertailtavuus kuntastrategiaan. Kunnanhallituk-

sen tulee määritellä keinot poikkeamien hoitamiseen.

Kuntastrategiasta johdetuille toimenpide- ja kehittämisoh-

jelmille laaditaan myös tavoitteiden saavuttamista tukevat

keinot ja mittaristo. Niiden toteutumista ja vaikuttavuutta

seurataan jatkuvasti.

V STRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI

5.2 Seurannan sykli ja reagointiKuntastrategia arvioidaan ja tarkistetaan vähintään kerran

valtuustokaudessa. Kuntastrategian strategisia linjauksia

seurataan ja arvioidaan talousarvion ja sen raportoinnin

yhteydessä kerran vuodessa.

Tavoitteiden ja mittareiden toteutuminen raportoidaan

kunnanvaltuustolle vuosittain ja tavoitetilojen toteutuminen

joka toinen vuosi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen

yhteydessä.

32

Talousarvion taulukot

Kunnan yritysten päätoimialoittain työpaikat ja liikevaih-

dot

Pello, työpaikat päätoimialoilla

v 2013 v 2012

Kuljetus 139 124

Maa- ja metsä 131 130

Kauppa 116 111

Rakentaminen 112 85

Teollisuus 96 97

Sähkö ja läm 27 20

Maj ja rav 20 26

Pello, liikevaihto päätoimialoilla

v 2013 v 2012

Kauppa 30144 29474

Kuljetus 18957 17255

Teollisuus 15898 15425

Sähkö ja läm 15264 10417

Rakentaminen 14184 13949

Maa- ja metsät 4633 4662

Maj- ja rav 2776 2087

LIITTEET

Sisäiset vahvuudet• Logistinen sijainti: “kolmen valtakunnan risteysasema”, Napapiiri • Luonto ja luontoarvot, puhdas ympäristö• Väylä sekä sen omaleimainen paikalliskulttuuri ja kieli• Turvallinen ja viihtyisä asuinpaikka• Terveydenhuoltopalvelut koetaan hyvinä• Kyläyhteisöllisyys• Edullinen ja laadukas asuinpaikka• Vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja harrasteet kohtuullisen hyviä• Laadukas perusopetus ja resurssit• Tasokas kirjasto ja musiikkiopisto• Laadukas varhaiskasvatus• Laadukkaat vanhuspalvelut• Tasokas kansalaisopisto• Monipuolinen elinkeinorakenne• Toimiva kolmas sektori: tapahtumatuotanto

Kehitä – Vahvista• Matkailuinvestoinnit jokivarteen• Logistisen aseman “myynti” ja tuotteistaminen: logistiikkakeskus• Kuntaprofiilin luominen ja vahvistaminen• Terveyspalvelujen pysyvyyden varmistaminen• Teollisuusalueen kehittäminen• Ikäihmisten virike- ja hyvinvointipalvelujen edelläkävijyys houkuttelee• Lapsiperheiden laadukas elämäntaso tunnetuksi: “hyvä arki ja rikas elämä”• Paikalliskulttuurin ja -kielen elävöittäminen, hyödyntäminen• Alueen harrastus ja kulttuuripalveluiden kehittäminen edelleen• Mökkiläisten huomioiminen vapaa-ajantonttien aktiivinen tarjonta• Yhdessä tekemisen jalostaminen: Meän-kylän henki• ll asteen ammatillinen koulutus: hyvinvointi, luonnonvara, puu • Yhteistyö naapurikuntien kanssa: erityisesti Kolari, Ylitornio• Kaupunkiluonnon kehittäminen: viheralueet, jokirannat, siisteys, viihtyminen

Ulkoiset mahdollisuudet• Superseniorit• Arktisten alueiden kiinnostavuus vahvassa kasvussa • Pohjoinen yhteistyö arktisten alueiden kanssa• Digitalisoitumisen lisääntyminen• Luonnovarojen käytön lisääntyminen• Länsimaisen työn murros, etätyöläisyys lisääntyy• Rajasijainti: “kahdet markkinat”• Rauhaa ja hiljaisuutta ostavien matkailijamäärien lisääntyminen, hyvinvointimatkailu• Uusi työn luonne: houkuttelevuus etätyöhön• Monikulttuurinen Pello• Bioenergian käytön lisääntyminen valtion vero- ja tukipolitiikka vahvistuvat• Lohen lisääntymistä ja nousua Tornionjokeen tukevan politiikan pysyvyys• Nuorten aikuisten tulevaisuuden kuva: unelmatulevaisuus maaseudulla (Turun yliopisto)

Hyödynnä• Yhteismarkkina-alue: yhteistyö rajan yli• Napapiirin kunta jokivarressa• Downsiftaajien asuin- ja vapaa-ajanpalvelut kehittyvät• Kalotin markkinoiden kehittyminen• Pellosta energian ja energiatuotantolaitteiden viejä• Kalastusmatkailun lisääntyminen jokialueella• Pellosta kiinnostava ja laadukas “kaupunkilähiö”, lapsiperheiden maaseutuasuminen• Ikäihmisten hyvinvoinnin ja aktiivisuuden kohdistaminen• Nuorten ja yksinyrittäjien etätyömahdollisuuksien kehittäminen• Investoreiden hankinta• Vihreitä hyvinvointialoja paikkakunnalle: hyvinvointimatkailu ja luonnontuotteet (elintarvikkeet)• Erikoistuvien matkailupalvelujen kehityksen tukeminen / hankinta

Sisäiset heikkoudet• Työpaikkojen vähyys • Elinkeinoelämän sijoitukset / investoinnit vähäisiä• Toisen asteen koulutus: ammatillinen koulutus• Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuden koettiin rajallisina• Katujen ja teiden kunto, talvikunnossapito ja hoitotaso• Väestökehitys: –24%:n nuorten ja työikäisten määrä laskee nopeasti• Palvelutarpeiden nopea muuttuminen• Pellon keskustamiljöön rähjäisyys / keskustan viihtyisyys• Nuorten perheiden kiinnostus heikkoa• Työn luonne, aika, paikka, tapa

Korjaa• Kunta asuinpaikkana kiinnostavaksi: houkuttelevuus• Infra: tiet ja tietoliikenne• Peruspalveluiden markkinointi• Yhteistyö yhteisellä työmarkkina-alueella• Kuuntelee kuntalaisiaan enemmän• Elinkeinon kehittämistyössä oltava aktiivisia eri suuntiin• Investoreita uusille kasvaville aloille: hyvinvointi ja matkailu• Etätyöläisten, yksinyrittäjien ja tietotyöntekijöiden houkutteleminen• Kunnan liikekiinteistöinvestoinnit• Aktiivinen ja avoin keskustelu elinkeinoelämän kanssa• Kunnan ulkoisen kuvan kehittäminen pitkäjänteisesti ja perusteellisesti sisältäpäin• Kunta asuinpaikkana kiinnostavammaksi: “kaupunkilähiö”-asemointi• Resurssien kohdentaminen ja riittävyyden varmistaminen• Keskustan kylätalkoot: paikat kuntoon ja viherrakentaminen: yhteinen alueemme, yhteisöllisyys• Lapsiperheiden palveluiden kehittäminen• Investointikohteet osaksi Invest in Lapland -työtä

Ulkoiset uhkatekijät• Väestön ikääntyminen• Ammattitaitoisen henkilökunnan saanti ja pysyminen• Pohjoisen saavutettavuuden hidas kehitys• Passiiviset kyläyhteisöt• Valtion osuuksien kehitys• Julkisen sektorin hallinto- ja rahoituspohjan muutokset• Tempoileva lohipolitiikka ja kalastussääntömuutokset estävät kalastusmatkailun kehittymisen

Varaudu – torju• Ikäihmisten hoiva- ja virikepalvelut, esimerkillinen kehittäminen • Houkutellaan lisää aktiivisia ikäihmisiä• Hoivapalveluhenkilökunnan koulutuksen kehittäminen / keskittäminen• Kylätoimikuntien aktivointi• Asuin- ja vapaa-ajantonttien tonttipörssit ja aktiivinen tarjonta• Julkisten liikenneyhteyksien kehittäminen naapurikuntien kanssa• Kalastusmatkailun tueksi kehitetään muitakin luontomatkailupalveluita• Houkutellaan lisää aktiivisia ikäihmisiäJohdettu kunnan mediaviestintä tukee positiivista julkikuvaa

KuntastrategiaNelikenttäanalyysi

MUISTIINPANOJA

Uudet verkkopalvelut avattu

www.pello.fi

www.pello.fi

2015–2020 - pello · saatiouudistuksessa 2014, taloussuunnitelma 2015–2016 sekä pellon kunnan...

Documents