2016 (luonnos) opetussuunnitelma kittilän lukion · 2016-05-12 · ammattikorkeakoulujen, muiden...

Kittilän lukionopetussuunnitelma

2016 (luonnos)

Nimi Kittilän lukion opetussuunnitelma 2016 (luonnos)Kunta KittiläKoulu Kittilän lukioHyväksymispäivämäärä

SISÄLTÖ

1. Opetussuunnitelman laatiminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

2. Opetussuunnitelman sisältö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22.1. Lukion toiminta-ajatus ja arvopainotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.2. Koulutuksen järjestäjän hyväksymä lukion tuntijako. . . . . . . . . . . . . 32.3. Lukion kieliohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.4. Lukion toimintakulttuurin pääpiirteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.5. Lukion opiskeluympäristöt ja #menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.6. Itsenäisen opiskelun periaatteet lukiossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.7. Kodin ja lukion yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.8. Lukion yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden

kanssa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.9. Lukion yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden

oppilaitosten ja tahojen kanssa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.10. Lukion tietoja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma. . . . . 32.11. Lukion ohjaussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.12. Oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus

lukiossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.13. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus lukiossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.14. Opiskeluhuolto lukiossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.15. Opiskelijan oppimisen arviointi lukiossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32.16. Lukion toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi. . . . . . . . . . . . . 3

3. Oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

4. Opiskeluympäristöt- ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

5. Toimintakulttuuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

6. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

7. Ohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

8. Oppimisen ja opiskelun tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

9. Opiskeluhuolto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

10. Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvien keinojenkäytöstä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

10.1. Kittilän lukion järjestyssäännöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

11. Opiskeluhuoltosuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

12. Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta jahäirinnältä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

13. Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistämenettelytavoista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

14. Tasa-arvosuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

15. Yhdenvertaisuussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

16. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt. . . . . . . . . . . . . . . . 2316.1. Opetuksen yleiset tavoitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2316.2. Aihekokonaisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2416.3. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

16.3.1. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . 3416.3.2. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

16.4. Toinen kotimainen kieli, ruotsi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4816.4.1. Ruotsi, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

16.5. Toinen kotimainen kieli, suomi (finska). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5416.6. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56

16.6.1. venäjän kieli, B3-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6216.6.2. Vieraat kielet, englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 6516.6.3. venäjän kieli, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6716.6.4. saksan kieli, B3-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70

16.7. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7116.7.1. Matematiikan pitkä oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7316.7.2. Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus. . . . . . . . . . . . . . 7816.7.3. Matematiikan lyhyt oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79

16.8. Biologia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8216.9. Maantiede. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9316.10. Fysiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10316.11. Kemia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11016.12. Filosofia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11616.13. Psykologia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12216.14. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13016.15. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14316.16. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151

16.16.1. Evankelis-luterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15316.17. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15616.18. Terveystieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16216.19. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16716.20. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17116.21. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17516.22. Opinto-ohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183

16.23. Teemaopinnot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187

1. Opetussuunnitelman laatiminenLukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat

• lukiolaki (629/1998) ja -asetus (810/1998)• valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista

tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014)• Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista• koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma• lukioasetuksen (810/1998) 3 §:n mukainen vuosittainen suunnitelma.

Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman näidenlukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan, jollei opetus- ja kulttuuriministeriönmyöntämästä järjestämisluvasta muuta johdu. Jos lukiokoulutuksen järjestämislupaan liittyyerityinen koulutustehtävä, siihen liittyvät määräykset otetaan huomioon opetussuunnitelmaalaadittaessa. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Koulutuksenjärjestäjä laatii opetussuunnitelman pohjalta lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksenkäytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukionopetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon muiden oppilaitosten opetustarjonta sekälukion toimintaympäristö, paikalliset osaamisvahvuudet ja erityisresurssit. Lukiopaikkakunnantai -alueen luonto ja ympäristö, historia, kieliolosuhteet sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovatopetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssalisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myösajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita.

Koulutuksen järjestäjä hyväksyy lukion opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseensuomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaaopetusta varten.

Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa onturvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava oppimisen jaopiskelun tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuudenyksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen.

Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelmanperusteiden pohjalta. Lukion opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä lukion henkilöstön,opiskelijoiden, opiskelijoiden vanhempien ja huoltajien sekä säännösten edellyttämiltä osinlisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaistenkanssa. Yhteistyötä opetussuunnitelman laatimisessa voidaan tehdä myös muiden koulutuksenjärjestäjien ja eri sidosryhmien kanssa. Kaikilla opiskelijoiden vanhemmilla ja huoltajilla tuleeolla mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmaan. Ennen opetussuunnitelman hyväksymistäkoulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ja lukion henkilöstöä sekä varata lukionkaikille opiskelijoille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä siitä. Yhteistyöllä eri tahojen kanssapyritään varmistamaan lukiokoulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekäkoko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa pyritään ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria,tukevat opiskelijoiden hyvinvointia, jaksamista ja osallisuutta, rohkaisevat resurssien joustavaanja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikusta lukion sisällä ja suhteessaympäröivään yhteiskuntaan.

Ope

tuss

uunn

itelm

an la

atim

inen

1

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629


http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140942



Ope

tuss

uunn

itelm

an s

isäl

tö

2. Opetussuunnitelman sisältöNuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat:

• toiminta-ajatus ja arvopainotukset• koulutuksen järjestäjän hyväksymä lukion tuntijako• kieliohjelma• toimintakulttuurin pääpiirteet• opiskeluympäristöt ja #menetelmät• itsenäisen opiskelun periaatteet• aihekokonaisuudet• oppiaineen tehtävä, oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet ja arviointi• tavoitteet ja keskeiset sisällöt kursseittain• kodin ja oppilaitoksen yhteistyö• yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa• yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa• tietoja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma• ohjaussuunnitelma• oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus• kieli- ja kulttuuriryhmien opetus• opiskeluhuolto• opiskelijan oppimisen arviointi• toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi.

Lukion opetussuunnitelmassa tulee kuvata kaikkien siihen sisältyvien kurssien tavoitteet jakeskeiset sisällöt.

Mikäli lukio järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai mahdollisuuden suorittaalukiodiplomeita tai taideopintokursseja, se tulee määritellä opetussuunnitelmassa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 13 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä,että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainenopiskeluhuoltosuunnitelma.

Lukiolain 21 §:n 3 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) koulutuksenjärjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksiväkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä

toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Kyseinen suunnitelmaon kirjattava oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki(1287/2013), 13 §].

Lukiolain 21 §:n 3 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) koulutuksenjärjestäjän tulee laatia ja ohjeistaa opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma kurinpitokeinojenkäyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a §:n mukaan (609/1986, muutettulailla 1329/2014)koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisestitasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Vuosittaisen tarkastelunsijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla. Tasa-arvosuunnitelmavoidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.

Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 6 §:n 2 momentin mukaan koulutuksenjärjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavistatoimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi sisältyäopetussuunnitelmaan.

2









2.1. Lukion toiminta-ajatus ja arvopainotukset

2.2. Koulutuksen järjestäjän hyväksymä lukiontuntijako

2.3. Lukion kieliohjelma

2.4. Lukion toimintakulttuurin pääpiirteet

2.5. Lukion opiskeluympäristöt ja #menetelmät

2.6. Itsenäisen opiskelun periaatteet lukiossa

2.7. Kodin ja lukion yhteistyö

2.8. Lukion yhteistyö ammatillisten oppilaitosten jamuiden lukioiden kanssa

2.9. Lukion yhteistyö yliopistojen,ammattikorkeakoulujen, muiden oppilaitosten jatahojen kanssa

2.10. Lukion tietoja viestintäteknologianopetuskäytön suunnitelma

2.11. Lukion ohjaussuunnitelma

2.12. Oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevienopiskelijoiden opetus lukiossa

2.13. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus lukiossa

2.14. Opiskeluhuolto lukiossa

2.15. Opiskelijan oppimisen arviointi lukiossa

2.16. Lukion toiminnan jatkuva kehittäminen jaarviointi

Ope

tuss

uunn

itelm

an s

isäl

tö

3

Opp

imis

käsi

tys

3. OppimiskäsitysKittilän lukiossa opiskelija toimii aktiivisesti, tavoitteellisesti ja itseohjautuvasti. Opiskelija tulkitsee,analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä informaatiota, rakentaa uutta tietoa ja syventää sitenosaamistaan aikaisempien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Lukion opettajakunnan aine-ja ryhmäkohtainen ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat kutakinopiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoidenja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihentoimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Lukio-opinnoissa opiskelijoita ohjataanhavaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemminoppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioidaja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan. Vuorovaikutteinen ja rakentava palaute sekä eri tilanteissakuulluksi tuleminen edistävät oppimista ja koulun opiskelukulttuuria. Näin kehittyvät myöselinikäisen oppimisen edellyttämät taidot. Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteisetkokemukset edistävät oppimista ja innostavat osaamisen kehittämiseen.

4

4. Opiskeluympäristöt- ja menetelmätLukion opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä koskevien ratkaisujen lähtökohtana ovatoppimiskäsitys sekä opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskeluympäristöjen ja #menetelmienvalinnan ja kehittämisen perustana ovat myös opiskelijoiden edellytykset, kiinnostuksen kohteet,näkemykset ja yksilölliset tarpeet.

Koska oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa aiemmin hankittuun osaamiseen, Kittilänlukiossa käytetään monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä, joita opettajatopetukseen ja ohjaukseen sopivalla tavalla kehittävät ja soveltavat. Menetelmien valinnassaotetaan huomioon eri oppiaineissa edellytetty käsitteellinen ja menetelmällinen osaaminen.Tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvat opiskelumenetelmät edistävätoppimaan oppimista ja kehittävät kriittistä ja luovaa ajattelua. Menetelmällisillä ratkaisuilla voidaanrakentaa kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista.

Lukion opetus- ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijoiden aktiivistatyöskentelyä ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Opiskelijoita ohjataan suunnittelemaanopiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omastaoppimisestaan. Heitä ohjataan myös käyttämään monipuolisesti tietoja viestintäteknologiaa.Lisäksi opiskelumenetelmien valinnassa ja työskentelyn ohjauksessa kiinnitetään huomiotasukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.

Merkitykselliset oppimiskokemukset sitouttavat ja innostavat opiskeluun. Opiskelijoille tarjotaanmahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot ja taidot sekä heidänkokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin. Opiskelijoita rohkaistaanratkomaan avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä, havaitsemaan ongelmia sekä esittämäänkysymyksiä ja etsimään vastauksia.

Lukiossa opiskelijat toimivat turvallisissa ja terveellisissä opiskeluympäristöissä. Tavoitteena on,että opiskeluympäristöt ovat monipuolisia ja että ne rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksiaja edistävät opiskelumotivaatiota. Opiskeluympäristöjen kehittämisellä tuetaan vuorovaikutusta jayhdessä oppimista itsenäisen työskentelyn ohella. Opiskeluympäristöjä koskevissa ratkaisuissaotetaan huomioon, että oppimista tapahtuu mitä moninaisimmissa tilanteissa ja paikoissa.Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja tutkimiseenperustuva opiskelu on mahdollista. Opiskeluympäristöjä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolellemyös tietoja viestintäteknologiaa käyttäen. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muidenoppilaitosten, kirjastojen, liikuntaja luontokeskusten, taide- ja kulttuurilaitosten, työelämän jayritysten sekä muiden tahojen tarjoamia opiskeluympäristöjä hyödynnetään monin tavoin.

Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja jatyövälineitä eri muodossa esitetyn informaation hankintaan ja arviointiin sekä uuden tiedontuottamiseen ja jakamiseen. Opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttööntarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta, ellei koulutuksen järjestäjä niitätarjoa.

Opiskelijoiden yksilöllistä etenemistä, henkilökohtaisia oppimispolkuja ja verkko-opiskelutaitojenkehittymistä tuetaan tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia suorittaa opintoja myösetäopiskeluna, jolloin kurssi koostuu opettajan ohjaamasta itsenäisestä opiskelusta, ja siinäkäytetään monipuolisesti tietoverkkoja sekä muuta tietoja viestintäteknologiaa. Etäopiskelussapyritään käyttämään myös yhteisöllisiä työtapoja. Lukiokurssi voidaan järjestää myös monimuoto-opetuksena, jolloin verkossa tapahtuvan etäopetuksen ja -opiskelun lisäksi kurssi sisältää myöslähiopetusta ja -ohjausta.

Opi

skel

uym

päris

töt-

ja m

enet

elm

ät

5

Opi

skel

uym

päris

töt-

ja m

enet

elm

ät

Itsenäistä opiskelua järjestettäessä otetaan huomion opiskelijan edellytykset suorittaa opintoja,jos opiskelijalla ei ole mahdollista osallistua lähiopetukseen, sekä hänen ohjauksen ja tuentarpeensa.

6

5. ToimintakulttuuriToimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksiyhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on omakoulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelmaneri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja ettätiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.

Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointiaja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuvillemuutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden,huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinninperiaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa.

Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistäohjaavat teemat.

Oppiva yhteisö

Kittilän lukio on kaikkien jäsentensä oppimista edistävä ja tavoitteelliseen työskentelyyninnostava oppilaitos. Kittilän lukion oppivan yhteisön rakentuminen edellyttää dialogisuuttaja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjäkehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetukseneheyttämiselle. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta,kehitystä ja oppimista. Kittilän lukion opiskelijat tekevät opintokäynnin toisena opiskeluvuotenaanRovaniemen Abi-päiville ja kolmantena opiskeluvuotenaan Oulun Abi-päiville tutustuakseenmahdollisiin tuleviin jatko-opiskelupaikkoihin ja -aloihin.

Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja elinikäiselleoppimiselle. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuinympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä kotien, muiden oppilaitosten jakoulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Kittilän lukiossa on yhteistyö kotien kanssatärkeää: lukukausittain toteutetaan vanhempainiltoja, joissa avoimuus ja yhteistoiminnallisuusrakentavat kodin ja koulun välistä suhdetta. Vuorovaikutuksen tukena ovat myös erilaisetviestintätavat opiskelijoiden, kotien ja lukion välillä.

Kittilän lukiossa tutustutaan oman paikkakunnan työ- ja elinkeinoelämään. Esimerkiksi taideala,matkailu, pienyrittäminen ja kaivosteollisuus ovat osa paikallista työkulttuuria, johon tutustutaanmahdollisuuksien mukaan vierailemalla erilaisissa työ- ja toimintakohteissa. Yhteistyö paikallistenyritysten kanssa avaa opiskelijoille erilaisia mahdollisuuksia. Lukuvuoden aikana otetaan vastaanlukion ulkopuolelta tulevia asiantuntijoita ja vierailijoita.

Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekäerilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myösverkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa. Kittilän lukiossa opiskelijoita kannustetaanmonipuoliseen tietoja viestintäteknologian käyttöön.

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseenkansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luoheille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojenkehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioistapäättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoitakannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan To

imin

taku

lttuu

ri

7

Toim

inta

kultt

uuri

kautta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisestiyhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Kittilän lukio on tiivis yhteisö,ja turvallinen ilmapiiri rakentuu muun muassa siitä, että lukioyhteisö oppii tuntemaan toisensaluontevasti. Opiskelijan on helppo tavoittaa opettajat ja henkilökunta.

Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteidenmuotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen ja ryhmänohjauksen merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa. Kittilän lukion opiskelijoille tarjotaan ryhmänohjaustunteja jamahdollisuuksien mukaan tilaisuuksia osallistua kerhotoimintaan. Tutorit ovat vahvastimukana opiskelijakunnan osallistamisessa. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan Kittilännuorisovaltuuston toimintaan ja asettumaan ehdolle nuorisovaltuustovaaleihin.

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus

Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä.Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta.Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin.Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirinkiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminenja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan jaohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinentehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukeaottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetäänyhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintäähyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaanterveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Kittilänlukiossa on syyslukukaudella liikuntapäivä, jolloin mahdollisuuksien mukaisesti on vaellettulähituntureilla ja erilaisissa maastoissa. Kevätlukukaudella on ulkoilupäivä, jolloin tutustutaanerilaisiin liikuntamahdollisuuksiin Levin tunturikeskuksessa. Kouluruokailu on osa opiskelijoidenhyvinvointia edistävää toimintakulttuuria, johon pyritään tuomaan kittiläläisiä ja lappilaisiaelementtejä.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomuksetelävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä,kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollistaja katsomuksellista moninaisuutta. Kittilä on lappilainen kunta, jonka erityisalat matkailu jakaivosteollisuus tekevät siitä yhä kansainvälisemmän ja monikulttuurisemman paikkakunnan.Kittilässä on myös perinteisesti vahvaa taiteellista osaamista. Yhteisössä ymmärretään kieltenkeskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessaja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, omakäsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia.Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojenkielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisestahallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja.

8

6. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyöNuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (lukiolaki 629/1998, 2 §). Kittilänlukiossa yhteistyön lähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä keskinäinenkunnioitus. Yhteistyö tukee opiskelijan oppimisen edellytyksiä, tervettä kehitystä ja hyvinvointia.Sen tarkoituksena on edistää myös opiskelijoiden, huoltajien ja kotien osallisuutta sekäoppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Yhteistyö huoltajien ja kotienkanssa kuuluu Kittilän lukion toimintakulttuuriin, ja se jatkuu opiskelijan koko lukio-opiskelun ajan.

Kittilän lukiossa yhteistyö on monipuolista. Huoltajille annetaan mahdollisuus perehtyä lukiontyöhön Kittilässä. Lukiosta koulutusmuotona ja sen käytänteistä tiedotetaan huoltajia ja heitäkannustetaan osallistumaan toiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön. Opiskelijan työskentelyäja opintojen edistymistä seurataan yhdessä opiskelijan kanssa ja niistä annetaan tietoa hänenhuoltajilleen. Tärkeimpänä tiedotuskanavana toimii wilma. Kittilän lukiolla on myös käytössäänomat nettisivut, joista opiskelijat ja huoltajat saavat tietoa koulumme käytänteistä. Lisäksiopiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa ohjauksesta, opiskeluhuollosta sekä oppimisen jaopiskelun tuesta. Käytännön yhteistyömuotoina ovat vanhempainillat ja avointen ovien päivät.

Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet ohjaavat yhteistyön toteutusta. Yhteistyössä otetaanhuomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja oma vastuullisuus.Yhteistyössä huomioidaan myös perheiden moninaisuus ja yksilöllisyys. Huoltajien osaamisenhyödyntäminen yhteistyössä vahvistaa toimintakulttuuria. Yhteistyö korostuu koulutuksennivelvaiheissa, opintojen suunnittelussa ja huolenpidossa mahdollista tukea tarvitsevastaopiskelijasta. Kittilän lukiossa kodin ja koulun välinen yhteistyö alkaa jo siinä vaiheessa,kun perusopetuksen oppilaille kerrotaan lukio-opinnoista. Lisäksi heille annetaan mahdollisuustutustua yhden päivän ajan lukio-opiskeluun.

Kittilän lukio selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen jakoulutuksen järjestäjän toiminnasta säännöllisesti tehtävillä kyselyillä. (lukiolaki 629/1998, 27 §).

Kod

in ja

opp

ilaito

ksen

yht

eist

yö

9



Ohj

aus

7. OhjausKittilän lukiossa ohjaustoiminta muodostaa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukio-opintojeneri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskeviavalintoja ja ratkaisuja. Ohjaustoiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä,tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja -ohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseenkansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään ja pidetäänyllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoasekä ehkäistään syrjäytymistä. Opiskelijoiden opintojen sujumista seurataan ja heidän opintojensaetenemistä tuetaan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisestahuolehditaan yhteistyössä huoltajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksenkokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsälähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa,auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. Opiskelija on ohjauksessaaktiivinen ja osallistuva toimija. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeusohjaukseen. Ohjausta voidaan järjestää kurssimuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena japienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä.

Opiskelijan tulee saada lukio-opintojensa aikana ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi.Ohjauksen avulla opiskelija ymmärtää erilaisten lukioaikaisten valintojen vaikutuksen ura- ja jatko-opintomahdollisuuksiinsa. Opiskelijan opiskelutaidot sekä kyky arvioida taitojaan kehittyvät. Häntätuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana sekä käyttämään hänellesoveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun jatekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisenoppimisen merkityksen. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisiajatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmienja valintojen tueksi sekä ohjataan opiskelijaa näihin liittyvässä tiedonhaussa. Opiskelijanlukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelijalaatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman,ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opintoja urasuunnitelman. Opiskelija päivittääsuunnitelmiaan oppilaitoksen ohjaushenkilöstön tuella.

Opiskelijoille järjestetään lukioaikana mahdollisuuksia tutustua sekä työelämään että opiskeluunjatko-opiskelupaikoissa. Kittilän lukiossa järjestetään säännöllisesti vierailuja alueen yrityksiin jakäydään abi-päivillä Oulussa ja Rovaniemellä.

Kittilän lukiossa opiskelija saa tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksenkokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea.

KITTILÄN LUKION OHJAUSSUUNNITELMA

Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet

Opinto-ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa,tukea häntä lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta jaelämänuraa koskevia suunnitelmia ja valintoja. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista,etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä opiskelijoiden hyvinvointia ja elämänhallintataitoja.Lisäksi tehtävänä on ehkäistä syrjäytymistä. Ohjaustoiminta on koko lukiokoulutuksen kestäväjatkumo: opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja–taidot suunnitella jatko-opintoja ja ammatillista suuntautumista. Lukion opinto-ohjaus on osaelinikäistä ohjausta.

Ohjauksen ensisijaisena tavoitteena on saada opiskelijat aktiivisesti pohtimaan, tiedostamaanja jäsentämään omaan kehitykseensä, oppimiseensa ja uravalintaansa liittyviä kysymyksiä sekätunnistamaan omat kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa. Onnistunut ohjaus edellyttää10

sekä opiskelijan että ohjaajan aktiivista osallistumista. Ohjauksessa ja opiskelujen seurannassahyödynnetään tietoja viestintätekniikkaa.

Lukio-opintojen aikana jokainen opiskelija laatii itselleen yhteistyössä ohjaushenkilökunnankanssa opiskelu- ja yo-tutkintosuunnitelman sekä jatko-opintoja urasuunnitelman. Suunnitelmiatarkistetaan säännöllisesti.

Lukioissa lisätään nuorten henkilökohtaista fakta- ja kokemustietoa jatko-opintomahdollisuuksista, työelämästä ja yrittäjyydestä. Verkostoitumista ja tutustumisia sekäohjausmalleja kehitetään jatkuvasti jatko-opintopaikkojen, työvoimaviranomaisten ja työelämänkanssa.

Ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota koulutuspolun nivelvaiheisiin ja siihen, että opiskelijatpystyvät opiskelemaan yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen mukaisesti.

Päävastuu opinto-ohjauksesta on opinto-ohjaajalla, mutta ohjaus on kaikkien koulussa toimivientehtävä. Ohjaukseen osallistuvat lukion opinto-ohjaajan lisäksi rehtori, kaikki koulun opettajatja vertaisohjaajat eli tutorit. Kullakin opiskelijaryhmällä on ryhmänohjaaja, jonka ryhmä tapaasäännöllisesti ryhmänohjaustuokiossa.

Ohjauksen työnjako

Opinto-ohjaaja

• ohjauksen suunnittelu ja organisointi• ryhmänohjaajien konsultointi• henkilökohtainen ohjaus• ohjauksen oppitunnit• pienryhmäohjauksen suunnittelu ja toteuttaminen• ylioppilastutkinnon ohjaus• jatko-opintojen ohjaus ja työelämään tutustuttaminen• yhteydenpito yhteistyökumppaneihin (mm. työelämä, korkeakoulut, ammatilliset

oppilaitokset, alueen opinto-ohjaajat, mielenterveys- ja sosiaalialan toimijat, nuorisoalantoimijat)

• osallistuminen Kittilän kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmassa määriteltyihin toimintoihin• opiskelijoiden opintojen etenemisen ja opiskeluhyvinvoinnin seuraaminen ryhmänohjaajan

kanssa• yhteistyö ja tiedonsiirto nivelvaiheissa• avoimet ovet• lukio-opinnoista tiedottaminen Kittilän perusopetuksen 9. luokkalaisille• lukio-oppaan päivittäminen ohjauksen osalta• tiedottaminen lukio-opinnoista

Ryhmänohjaaja

• ryhmäyttäminen• yksilön ja ryhmän lähiohjaus• opiskelijoiden henkilökohtaiset haastattelut• opiskelusuunnitelman seuranta jaksoittain• ylioppilastutkintosuunnitelman seuranta yhdessä opinto-ohjaajan ja aineenopettajan

kanssa• yksittäisen opiskelijan huoleen tarttuminen• heikkenevän menestyksen seuranta• poissaolojen ja keskeytyneiden kurssien seuranta, selvittely ja jatkotoimenpiteet• yhteydenpito huoltajiin opiskeluun liittyvissä asioissa• opiskelijoiden opintojen etenemisen ja opiskeluhyvinvoinnin seuraaminen opinto-ohjaajan

kanssa• opiskelijapalaverit yhdessä opinto-ohjaajan, erityisopettajan, kuraattorin, terveydenhoitajan

ja huoltajien kanssa tarvittaessa

Ohj

aus

11

Ohj

aus

Rehtori / apulaisrehtori (työnjako määritellään erikseen)

• vastaa koulun toiminnasta ja luo riittävät edellytykset ohjaustoiminnan onnistumiselle• vastaa tiedottamisesta• opiskelijaksi ottaminen• hyväksyy poikkeukset• vapautukset eri oppiaineista• itsenäisten suoritusten vahvistaminen• muissa oppilaitoksissa suoritettujen kurssien tai muuten suoritettujen opintojen

hyväksyminen• vaihto-oppilaiden ulkomailla suorittamien kurssien vastaavuuksien hyväksyminen• osallistuminen Kittilän kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmassa määriteltyihin toimintoihin• laatii kurssitarjottimen yhteistyössä rehtorin ja opettajakunnan kanssa• koeviikko- ja uusintakoejärjestelyt• ylioppilastutkinnon- ja tenttien käytännönjärjestelyt

Aineenopettajat

• oman oppiaineen opiskelun ohjaus• oman oppiaineen opiskelutaitojen ohjaus• ylioppilaskirjoituksiin ohjaaminen oman oppiaineensa osalta• heikkenevän menestyksen seuranta• yksittäisen opiskelijan huoleen tarttuminen• itsenäisten suoritusten vastaanottaminen• työelämän ja jatko-opintojen ohjaus oman oppiaineen näkökulmasta• muissa oppilaitoksissa suoritettujen kurssien tai muuten suoritettujen opintojen

vastaavuuksien tarkistaminen• vaihto-oppilasvuonna suoritettujen kurssien vastaavuuksien tarkistaminen

Kanslia

• tietojen syöttäminen ja päivittäminen primukseen• opintotuki• eroamiset• matkaliput, todistukset yms.• ilmoittautumiset ylioppilaskirjoituksiin: kirjaaminen ja tekninen tarkistaminen

Erityisopettaja

• opiskelijan ohjaaminen tarvittavaan opinto-ohjaukseen ja/tai kuraattorille• osallistuminen tarvittaessa asiantuntijajäsenenä opiskelijapalavereihin tarvittaessa

ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, kuraattorin, terveydenhoitajan ja huoltajien kanssa• yhteydenpito huoltajiin opiskeluun liittyvissä asioissa yhdessä ryhmänohjaajan kanssa• osallistuminen tarvittaessa opiskeluhyvinvointityöhön• yhteistyö ja tiedonsiirto nivelvaiheissa• opiskelutaitojen ohjaus tarvittaessa opintojen alussa: pohjana perusopetuksen

oppimissuunnitelma-, hojks- ja muut oppimis- ja keskittymisvaikeuksia kuvaavat asiakirjattai muuta kautta saatu tieto opiskelijan oppimis- ja keskittymisvaikeuksista

• lukitestaukset ensimmäisen vuoden opiskelijoille• osallistuminen Kittilän kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmassa määriteltyihin toimintoihin

Tutorit

• uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen• opiskelijoiden vuorovaikutuksen lisääminen vuosikurssien välillä• perehdyttäminen koulutyöhön ja lukion toimintatapoihin yhdessä kaikkien koulun

toimijoiden kanssa• lukion esittely omalla koululla, yläkoulussa ja erilaisissa messutapahtumissa

kouluttautuminen tehtäväänsä

12

Muita auttajia

Opinto-ohjausta tukee opiskeluhuoltoryhmä, jossa ovat mukana rehtori / apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori, opiskelijajäsen sekä tarvittaessa muitaasiantuntijoita.

Yhteistyö jatko-opintopaikkojen, työelämän ja muiden ulkopuolisten tahojen kanssa

Kittilän lukiossa hyödynnetään erilaisia yhteistyötapoja. Yhteistyön muodot tarkennetaanvuosittain työsuunnitelmassa.

• vierailijat eri aineiden oppitunneilla jatko-opintopaikoista tai työelämästä• vierailijat jatko-opintopaikoista• vierailukohteet eri oppiaineissa• asiantuntijaverkoston hyödyntäminen eri oppiaineissa• tutustuminen Levi-instituuttiin• Oulun yliopiston abi-päivät• Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun abi-päivät• jatko-opintopaikkoihin, työelämään ja yrittäjyyteen liittyvät teemapäivät• osallistuminen erilaisiin hankkeisiin, jotka tukevat nuorten uravalintaa ja osallisuutta

Ohjaussuunnitelma tarkistetaan ja tarkennetaan vuosittain työsuunnitelmassa.Ohjaussuunnitelmaa käytetään koulun ohjaustyön kehittämisen välineenä.

Ohj

aus

13

Opp

imis

en ja

opi

skel

un tu

ki

8. Oppimisen ja opiskelun tukiOppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa.Tuki järjestetään ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, vahvuudet jakehitystarpeet. Oppimisen ja opiskelun tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöönliittyviä ratkaisuja sekä opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Keskeisiä asioitaovat oppimisen esteettömyys, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen.Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistuaoppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Huomiota kiinnitetäänopiskelijan oppimisen valmiuksiin, oppimaan oppimisen taitojen kehittämiseen ja mahdollisuuteenottaa vastuuta omasta opiskelustaan, sen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista.Opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajiakannustetaan tukemaan osaltaan opiskelijan tavoitteellista oppimista.

Opiskelija voi olla tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, tai tuen tarve voi johtua esimerkiksikielellisestä, matemaattisesta, motorisesta tai tarkkaavaisuuden häiriöstä. Se voi liittyä myössosiaalisiin vaikeuksiin, mielenterveyden tai elämäntilanteen ongelmiin. Lähtökohtana tuentarpeen arvioinnissa on yhteistyö ja vuorovaikutus opiskelijan ja mahdollisuuksien mukaan myöshuoltajien kanssa. Tuen tarpeen tunnistaminen voi pohjautua perusopetuksesta perusopetuslain40 §:n perusteella (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) saatuun tietoon, opiskelijan omiin,opettajien tai muun henkilöstön havaintoihin tai erilaisiin arviointeihin. Tuen suunnittelu perustuusaatavilla olevaan tietoon opiskelijan tuen tarpeesta ja mahdollisesti aiemmin annetusta tuesta.Tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lukiossa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja opiskeluympäristöjä sekä niidensoveltuvuutta opiskelijalle tarkastellaan ja niihin pyritään löytämään opiskelijan opiskelua tukeviaratkaisuja. Opettaja suunnittelee tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa sekä yhteistyössä muidenmahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Jokaisen opettajan tehtävänä on antaa kannustavaapalautetta ja ohjata tukea tarvitsevaa opiskelijaa siten, että hänen itseluottamuksensa,itsearviointitaitonsa ja oppimaan oppimisen taitonsa sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaanvahvistuvat. Opiskelijan tarvetta erityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa arvioidaanhänen lukioaikana tarvitsemansa ja saamansa tuen pohjalta. Häntä ohjataan tarvittavienlausuntojen hankkimisessa sekä sovitaan yhteistyöstä opiskelijan tarvitsemien erityisjärjestelyjenkokeilemiseksi ja harjoittelemiseksi.

Tukimuotoina voivat olla opetuksen eriyttäminen ja muut pedagogiset ratkaisut, kurssienvalintamahdollisuuksien hyödyntäminen, monipuolinen opinto-ohjaus ja ryhmänohjaajan tuki.Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeetotetaan huomioon. Lukiolain 13 §:n (629/1998, muutettu lailla 478/2003) mukaan opiskelijanopiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja #asetuksessa säädetään jalukion opetussuunnitelmassa määrätään. Tarvittavat tukitoimet ja tuki eri oppiaineissa voidaansopia kirjattavaksi opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opiskelijaa ohjataantarvittaessa hakemaan lukiolain 29 §:n 2 momentin mukaisia palveluja. Oppimisen ja opiskeluntuen rinnalla opiskelija voi saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.

Kittilän lukiossa opiskelijoiden tukitoimien tarve arvioidaan ja suunnitellaan tapauskohtaisestikoulun henkilökunnan ja opiskeluhuollon piirissä työskentelevien kesken noudattaen Kittilänkunnan opiskeluhuoltosuunnitelman periaatteita.

14





9. OpiskeluhuoltoKittilän lukiossa opiskeluhuolto toteutetaan Kittilän kunnan opiskeluhuoltosuunnitelman(hyväksytty 23.9.2015) mukaisesti. Opiskeluhuoltosuunnitelma on opetussuunnitelman liitteenä.

Opi

skel

uhuo

lto

15

Suu

nnite

lma

kurin

pito

kein

ojen

käy

ttäm

ises

tä ja

niih

in li

ittyv

ien

kein

ojen

käy

töst

ä

10. Suunnitelma kurinpitokeinojenkäyttämisestä ja niihin liittyvienkeinojen käytöstä

Lukiolain 21 §:n (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) mukaan opiskelijalla on oikeusturvalliseen opiskeluympäristöön. Lukioyhteisön yhteistyö ja erilaiset pedagogiset ratkaisut luovatedellytyksiä hyvän työrauhan rakentumiselle. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus käyttäämyös lukiolain mukaisia kurinpitokeinoja. Kittilän lukion opetussuunnitelmaan sisältyy lukiolain21 § mukainen suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista.Lisäksi opetussuunnitelmaan sisältyy Kittilän lukion järjestyssäännöt, joilla edistetään sisäistäjärjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä(Lukiolaki 21 § 4mom).

Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekäopiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnitelman avulla pyritään turvaamaan työrauha,opiskelun esteetön sujuminen ja yhteisön yleinen turvallisuus ja viihtyisyys. Kurinpidossa jatyörauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain lainmukaisia keinoja ja näitä keinoja käytettäessänoudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Kurinpitokeinojen käyttämisessä janiihin liittyvissä menettelyissä noudatetaan tässä suunnitelmassa kuvattuja menettelytapoja.Kurinpitokeinot ovat ohjaava keskustelu, dokumentoitava nuhtelu, kirjallinen varoitusja erottaminen määräajaksi. Käytettävissä olevia keinoja pyritään noudattamaan edetenlievimmästä vahvempaan, ellei moitittavan teon luonne muuta vaadi. Keinoista varoitus jaerottaminen määräajaksi ovat lukiolain tarkoittamia kurinpitorangaistuksia.

Vastuu koulun työrauhan ylläpitämisestä ja edistämisestä kuuluu kaikille. Suulliseen ohjaavaankeskusteluun on oikeutettu ja velvoitettu jokainen koulun työntekijä. Työntekijä itse harkitsee,milloin kynnys ohjaavaan keskusteluun on täyttynyt. Samoin työtekijä harkitsee, milloin keskustelukohdistuu suurempaan ryhmään (esim. luokka) ja milloin yksittäiseen opiskelijaan. Keskustelukäydään sen joukon kanssa, johon se kohdistuu.

Mikäli suullinen keskustelu ei tuota toivottua tulosta tai teon luonne sitä edellyttää, työntekijäilmoittaa asiasta rehtorille. Ilmoituksen yhteydessä työntekijä lyhyesti kirjaa teon tai tapahtuman,tapahtuma-ajan ja -paikan. Kirjaamisen tavoite on, että se täyttää lukiolain 26. a §:n vaatimuksenteon selvityksestä. Mikäli keskustelu ei ole tuottanut toivottavaa tulosta, opettaja voi pyytääopiskelijaa poistumaan oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Mikäli opiskelija ei noudata kehotusta,opettaja voi harkintansa mukaan jatkaa määräyksen toimeenpanoa, keskeyttää oppitunnin taisiirtää sen toiseen tilaan. Oppitunnilta poistaminen tulee tarvittaessa ilmoittaa rehtorille, kirjatatuntimerkintöihin tai opettajan päiväkirjaan. Rehtori käy tarvittaessa keskustelun työntekijänilmoittamasta asiasta. Keskustelu dokumentoidaan liitteenä olevalle lomakkeelle.

Opiskelijan kuuleminen lukiolain 26. a §:n mukaisesti: opiskelijalle ilmoitetaan ennalta keskustelunsyy, ja hän voi antaa asiasta kirjallisen selvityksen tai kertoa tilaisuudessa suullisesti omannäkemyksensä.

Rehtori voi pyytää keskusteluun ilmoituksen tehneen työntekijän tai harkitsemansa kouluntyöntekijän. Jos nuhtelun kohteena ollut käyttäytyminen jatkuu, voi rehtori antaa asiasta kirjallisenvaroituksen. Kirjallinen varoitus voidaan antaa myös ilman ennakoivia toimenpiteitä, jos tekotai käyttäytyminen katsotaan luonteeltaan poikkeukselliseksi. Opiskelijan kuuleminen toteutetaanvastaavalla tavalla kuin edellä nuhtelun yhteydessä. Mikäli opiskelija on alaikäinen, myöshuoltajaa kuullaan asiassa ennen päätöksen tekemistä. Kirjallisesta varoituksesta tehdäänpäätös, josta voi valittaa 14 vrk:n kuluessa tiedoksi saamisesta hallinto-oikeuteen. Rehtori voievätä opiskelijan osallistumisen opetukseen enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassavaara, että hänen käyttäytymisensä voi aiheuttaa vaaraa tai kohtuuttomasti vaikeuttaa kouluntoimintaa. Opiskelijan kuuleminen toteutetaan kuten edellä kirjallisen varoituksen yhteydessä.Mikäli lievemmät kurinpitokeinot eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, tai jos opiskelijan teonluonne sitä edellyttää, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi enintään yhdeksivuodeksi. Rehtori kuulee opiskelijaa vastaavalla tavalla kuin varoituksen antamisen yhteydessä.16

Päätöksen asiassa tekee koululautakunta koulun valmistelun pohjalta. Lautakunnan päätöksestävoi valittaa 14 vrk:n kuluessa tiedoksi saamisesta hallinto-oikeuteen. Erottamispäätös voidaantoimeenpanna opiskelijan valituksesta huolimatta.

10.1. Kittilän lukion järjestyssäännötJärjestyssäännöt turvaavat hyvinvointimme koulussa ja kouluajan puitteissa järjestetyssätoiminnassa. Lain mukaan kaikilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Toisten ihmistenkiusaaminen ja häirintä on kielletty. Perusajatuksena on, että käyttäydymme kunnioittavastitoisiamme kohtaan.

Sen tähden

• annan toisille työrauhan• saavun ajoissa oppitunneille ja koulun kaikkiin tilaisuuksiin• puhun vuorollani kohteliaasti ja asiallisesti• pidän huolta omien tavaroitteni lisäksi toisten ja koulun tarvikkeista• käyttäydyn rauhallisesti ja asiallisesti oppitunneilla, välitunneilla, ruokalassa, koulun

tilaisuuksissa ja koulun ulkopuolella kouluaikana• elektronisten laitteiden, kuten matkapuhelimien ja musiikkisoittimien, käyttö on sallittua

välitunneilla sekä opettajan luvalla opetuskäytössä; opettajalla on oikeus takavarikoida laiteoppitunnin ajaksi, jos laitteiden käyttö häiritsee opetusta ja oppimista

• jätän ulkovaatteet oppituntien, yhteisten tilaisuuksien ja ruokailun ajaksi käytäväännaulakoihin

• polkupyörät, mopot, moottoripyörät ja autot pysäköidään koulupäivän ajaksi niille varatuillealueille.

Koulussamme noudatetaan Suomen lakia. Tämän takia esimerkiksi

• tupakkatuotteiden käyttö on kielletty koulualueella ja koulun tapahtumissa• tupakkatuotteiden ja muiden laissa kiellettyjen esineiden ja aineiden kouluun tuominen ja

hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta• huumeiden ja päihteiden käyttö, hallussapito ja vaikutuksen alaisena esiintyminen on

kielletty koko koulualueella ja koulun tapahtumissa• opettajalla on oikeus ottaa haltuunsa kielletty esine tai aine ja tarkastaa oppilaan mukana

olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänenvaatteensa

• häiritsevästi käyttäytyvä oppilas voidaan poistaa oppitunnilta.

Suu

nnite

lma

kurin

pito

kein

ojen

käy

ttäm

ises

tä ja

niih

in li

ittyv

ien

kein

ojen

käy

töst

ä

17

Opi

skel

uhuo

ltosu

unni

telm

a

11. OpiskeluhuoltosuunnitelmaOppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 13 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä,että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainenopiskeluhuoltosuunnitelma.

Kittilän lukiossa toteutetaan Kittilän kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmaa.

18


12. Suunnitelma opiskelijoidensuojaamiseksi väkivallalta,kiusaamiselta ja häirinnältä

Lukiolain 21 §:n 3 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) koulutuksenjärjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksiväkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sennoudattamista ja toteutumista. Kyseinen suunnitelma on kirjattava oppilaitoskohtaiseenopiskeluhuoltosuunnitelmaan [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013), 13 §].

Suu

nnite

lma

opis

kelij

oide

n su

ojaa

mis

eksi

väk

ival

lalta

, kiu

saam

isel

ta ja

häi

rinnä

ltä

19


Suu

nnite

lma

kurin

pito

kein

ojen

käy

ttäm

ises

tä ja

niih

in li

ittyv

istä

men

ette

lyta

vois

ta

13. Suunnitelma kurinpitokeinojenkäyttämisestä ja niihin liittyvistämenettelytavoista

Lukiolain 21 §:n 3 momentin mukaan (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) koulutuksenjärjestäjän tulee laatia ja ohjeistaa opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma kurinpitokeinojenkäyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista.

20


14. Tasa-arvosuunnitelmaNaisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a §:n mukaan (609/1986, muutettulailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisestitasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Vuosittaisen tarkastelunsijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla. Tasa-arvosuunnitelmavoidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.

Tasa

-arv

osuu

nnite

lma

21



Yhd

enve

rtais

uuss

uunn

itelm

a

15. YhdenvertaisuussuunnitelmaYhdenvertaisuuslain (1325/2014) 6 §:n 2 momentin mukaan koulutuksenjärjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavistatoimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi sisältyäopetussuunnitelmaan.

22


16. Oppimistavoitteet ja opetuksenkeskeiset sisällöt

16.1. Opetuksen yleiset tavoitteetLukion opetus ja muu toiminta järjestetään valtioneuvoston asetuksessa (942/2014)määriteltyjen lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, ettäopiskelijalla on mahdollisuus kasvaa sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi, hankkia muuttuvantoimintaympäristön edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä kartuttaa elinikäisen oppimisen taitoja.Tavoitteet korostavat laaja-alaisen yleissivistyksen ja kokonaisuuksien ymmärtämisen merkitystäsekä kannustavat eettisesti vastuulliseen ja aktiiviseen toimijuuteen paikallisesti, kansallisesti jakansainvälisesti.

Lukio-opetus vahvistaa opiskelijan tietoisuutta ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöntilaan. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään kestävän elämäntavan välttämättömyydenja moniulotteisuuden. Opetus kannustaa opiskelijaa tunnistamaan ja käsittelemään eettisiäkysymyksiä, ristiriitoja ja jännitteitä monista näkökulmista. Se rohkaisee opiskelijaa vaikuttamaanja toimimaan nykyistä oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja ihmisoikeuksia paremminkunnioittavan yhteiskunnan ja maailman puolesta.

Lukioaikana opiskelija saa monipuolisia kokemuksia uuden tiedon ja osaamisen rakentamisestamyös oppiainerajat ylittäen. Opiskelija kehittää tiedonhankinta- ja soveltamistaitojaan sekäongelmanratkaisutaitojaan. Opiskelija saa kokemuksia tutkivasta oppimisesta sekä osallisuudestatieteen ja tutkimuksen tekoon. Opetus vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa niin, että hänymmärtää tieteen- ja taiteenaloille ominaista kieltä sekä osaa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä.Opiskelija tottuu arvioimaan tiedon luotettavuutta. Lukio-opetuksessa arvostetaan ja tuodaannäkyväksi kieliä monipuolisesti. Opiskelija harjaantuu toimimaan sekä molemmilla kotimaisillakielillä että vierailla kielillä. Opetus ohjaa opiskelijaa syventämään ymmärrystään tieto- javiestintäteknologiasta sekä käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja turvallisestiniin itsenäisessä kuin yhteisöllisessäkin työskentelyssä.

Lukio-opiskelu rakentaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistamalla vuorovaikutus-,yhteistyö- ja ilmaisutaitoja. Opiskelussa saadaan kokemuksia tavoitteellisesta toiminnasta javertaisoppimisesta tiimeissä ja projekteissa. Lukio-opetus kannustaa opiskelijoita eri taiteenaloilleominaiseen ilmaisuun ja toimintaan sekä taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen. Fyysinenaktiivisuus ja terveelliset elämäntavat ymmärretään terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiksi.

Lukioaikana opiskelijan oppimaan oppimisen taidot kehittyvät ja monipuolistuvat. Opiskelija oppiituntemaan vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan oppijana sekä luottamaan mahdollisuuksiinsaoppia. Opiskelija ymmärtää sitoutumisen merkityksen oppimiselleen, mikä vahvistaahänen itseohjautuvuuttaan. Lukio-opetus auttaa opiskelijaa tunnistamaan hänelle sopiviaopiskelustrategioita ja kehittymään niissä taitavaksi. Lukioaikana opiskelijalle muodostuu vankkaelinikäisen opiskelun taito ja tahto.

Lukio-opetus lujittaa opiskelijan identiteettiä ja ohjaa oman ainutlaatuisuuden ymmärtämiseenja arvostamiseen. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden ymmärtäminenluo edellytyksiä sukupuoli- ja tasa-arvotietoiselle opetukselle. Opetus antaa opiskelijallekoulutusmahdollisuuksista, yhteiskunnasta ja työelämästä tietoja ja kokemuksia, joiden avullahän osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opetusvahvistaa opiskelijoiden yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaansekä tehdä opiskeluaikaisia ja tulevaisuutta koskevia valintoja.

Lukion opetus ja muu toiminta järjestetään valtioneuvoston asetuksessa (942/2014)määriteltyjen lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että O

ppim

ista

voitt

eet j

a op

etuk

sen

kesk

eise

t sis

ällö

t

23



Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

opiskelijalla on mahdollisuus kasvaa sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi, hankkia muuttuvantoimintaympäristön edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä kartuttaa elinikäisen oppimisen taitoja.Tavoitteet korostavat laaja-alaisen yleissivistyksen ja kokonaisuuksien ymmärtämisen merkitystäsekä kannustavat eettisesti vastuulliseen ja aktiiviseen toimijuuteen paikallisesti, kansallisesti jakansainvälisesti.

Lukio-opetus vahvistaa opiskelijan tietoisuutta ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöntilaan. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään kestävän elämäntavan välttämättömyydenja moniulotteisuuden. Opetus kannustaa opiskelijaa tunnistamaan ja käsittelemään eettisiäkysymyksiä, ristiriitoja ja jännitteitä monista näkökulmista. Se rohkaisee opiskelijaa vaikuttamaanja toimimaan nykyistä oikeudenmukaisemman, kestävämmän ja ihmisoikeuksia paremminkunnioittavan yhteiskunnan ja maailman puolesta.

Lukioaikana opiskelija saa monipuolisia kokemuksia uuden tiedon ja osaamisen rakentamisestamyös oppiainerajat ylittäen. Opiskelija kehittää tiedonhankinta- ja soveltamistaitojaan sekäongelmanratkaisutaitojaan. Opiskelija saa kokemuksia tutkivasta oppimisesta sekä osallisuudestatieteen ja tutkimuksen tekoon. Opetus vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa niin, että hänymmärtää tieteen- ja taiteenaloille ominaista kieltä sekä osaa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä.Opiskelija tottuu arvioimaan tiedon luotettavuutta. Lukio-opetuksessa arvostetaan ja tuodaannäkyväksi kieliä monipuolisesti. Opiskelija harjaantuu toimimaan sekä molemmilla kotimaisillakielillä että vierailla kielillä. Opetus ohjaa opiskelijaa syventämään ymmärrystään tieto- javiestintäteknologiasta sekä käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja turvallisestiniin itsenäisessä kuin yhteisöllisessäkin työskentelyssä.

Lukio-opiskelu rakentaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistamalla vuorovaikutus-,yhteistyö- ja ilmaisutaitoja. Opiskelussa saadaan kokemuksia tavoitteellisesta toiminnasta javertaisoppimisesta tiimeissä ja projekteissa. Lukio-opetus kannustaa opiskelijoita eri taiteenaloilleominaiseen ilmaisuun ja toimintaan sekä taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen. Fyysinenaktiivisuus ja terveelliset elämäntavat ymmärretään terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiksi.

Lukioaikana opiskelijan oppimaan oppimisen taidot kehittyvät ja monipuolistuvat. Opiskelija oppiituntemaan vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan oppijana sekä luottamaan mahdollisuuksiinsaoppia. Opiskelija ymmärtää sitoutumisen merkityksen oppimiselleen, mikä vahvistaahänen itseohjautuvuuttaan. Lukio-opetus auttaa opiskelijaa tunnistamaan hänelle sopiviaopiskelustrategioita ja kehittymään niissä taitavaksi. Lukioaikana opiskelijalle muodostuu vankkaelinikäisen opiskelun taito ja tahto.

Lukio-opetus lujittaa opiskelijan identiteettiä ja ohjaa oman ainutlaatuisuuden ymmärtämiseenja arvostamiseen. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden ymmärtäminenluo edellytyksiä sukupuoli- ja tasa-arvotietoiselle opetukselle. Opetus antaa opiskelijallekoulutusmahdollisuuksista, yhteiskunnasta ja työelämästä tietoja ja kokemuksia, joiden avullahän osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opetusvahvistaa opiskelijoiden yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaansekä tehdä opiskeluaikaisia ja tulevaisuutta koskevia valintoja.

16.2. AihekokonaisuudetAihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samallane ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat oppiainerajatylittäviä teemoja ja laaja-alaisia osaamisalueita. Aihekokonaisuudet on otettu huomioonperusteiden oppiainekohtaisissa osuuksissa sekä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissateemoissa.

Kaikkien aihekokonaisuuksien yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija

• havainnoi ja analysoi nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä

24

• ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä, vuorovaikutussuhteita ja keskinäisriippuvuuksia sekäosaa jäsentää laaja-alaisia kokonaisuuksia tiedonja taidonalat ylittävästi ja yhdistävästi

• saa mahdollisuuksia osaamisen jakamiseen, vertaisoppimiseen, ratkaisujen yhdessäideointiin ja tuottamiseen sekä luovaan ongelmanratkaisuun ja ajatteluun

• osaa esittää perusteltuja käsityksiä toivottavista muutoksista sekä rohkaistuu toimimaanhyvän tulevaisuuden puolesta.

Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat

• aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä• hyvinvointi ja turvallisuus• kestävä elämäntapa ja globaali vastuu• kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys• monilukutaito ja mediat• teknologia ja yhteiskunta.

Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaanmuita aihekokonaisuuksia.

Aihekokonaisuuksia täydennetään ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa. Aihekokonaisuudetotetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja lukion toimintakulttuurissa.Teemaopintojen sisältöjä voidaan valita aihekokonaisuuksista. Vapaaehtoistyö, työharjoittelu taijokin muu lukion ulkopuolinen toiminta voivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samallane ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat oppiainerajatylittäviä teemoja ja laaja-alaisia osaamisalueita. Aihekokonaisuudet on otettu huomioonperusteiden oppiainekohtaisissa osuuksissa sekä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissateemoissa.

Kaikkien aihekokonaisuuksien yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija

• havainnoi ja analysoi nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä• ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä, vuorovaikutussuhteita ja keskinäisriippuvuuksia sekä

osaa jäsentää laaja-alaisia kokonaisuuksia tiedonja taidonalat ylittävästi ja yhdistävästi• saa mahdollisuuksia osaamisen jakamiseen, vertaisoppimiseen, ratkaisujen yhdessä

ideointiin ja tuottamiseen sekä luovaan ongelmanratkaisuun ja ajatteluun• osaa esittää perusteltuja käsityksiä toivottavista muutoksista sekä rohkaistuu toimimaan

hyvän tulevaisuuden puolesta.

Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat

• aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä• hyvinvointi ja turvallisuus• kestävä elämäntapa ja globaali vastuu• kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys• monilukutaito ja mediat• teknologia ja yhteiskunta.

Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaanmuita aihekokonaisuuksia.

Aihekokonaisuuksia täydennetään ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa. Aihekokonaisuudetotetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja lukion toimintakulttuurissa.Teemaopintojen sisältöjä voidaan valita aihekokonaisuuksista. Vapaaehtoistyö, työharjoittelu taijokin muu lukion ulkopuolinen toiminta voivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

25

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

Aihekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden tahtoa ja taitoa toimia aktiivisinakansalaisina sekä lisätä heidän työn, työelämän ja yrittäjyyden tuntemustaan. Aihekokonaisuusantaa opiskelijoille oppimiskokemuksia, jotka kannustavat aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseentoimintaan, yhteistyöhön, vastuullisuuteen sekä rakentavaan ja tietoperustaiseen kriittisyyteen.Osallistumis-, vaikuttamis- ja työkokemukset sekä niiden reflektointi ovat aihekokonaisuudenkeskeistä sisältöä.

Tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen vallan toimintaperiaatteita, analysoiyhteiskunnallisia kysymyksiä ja laajentaa työelämän tuntemustaan

• ymmärtää työelämän ja yrittäjyyden lähtökohtia sekä perehtyy yrittäjyyden ja työntekemisen eri muotoihin, talouden toimintaperiaatteisiin ja tulevaisuuden näkymiin

• saa kokemuksia toimijuudesta kansalaisyhteiskunnassa sekä työ- ja yrityselämässä sekälöytää omia kiinnostuksen kohteita, toimintatapoja ja -kanavia

• kehittää ja käyttää kansalaisyhteiskunnan sekä työelämän edellyttämiä taitojaan, kutenkieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja

• osaa käyttää sananvapauttaan sekä analysoida ajankohtaisten esimerkkien valossavastuullisen sananvapauden rajoja

• harjaantuu suunnittelemaan omaa toimintaansa, oppii ennakoivaa ajattelua jatilannearviointia sekä ottamaan kohtuullisia riskejä ja kestämään myös epäonnistumista japettymyksiä

• rohkaistuu ideoimaan, tekemään aloitteita, käynnistämään keskusteluita ja vaikuttamaaneri yhteisöissä

• tunnistaa omia taipumuksiaan, vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä osaa tehdäopintoihin ja työhön liittyvät valintansa harkiten.

Aihekokonaisuuden toteuttamista tukevia opiskeluympäristöjä kehitetään yhteistyössäopiskelijoiden sekä muiden toimijoiden, kuten erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa.Lähidemokratia, media eri muodoissaan sekä nuorten toimintaryhmät tarjoavat väyliäaktiiviseen kansalaisuuteen. Elinkeino- ja työelämän sekä yrittäjyyden tuntemusta opiskelijatrakentavat perehtymällä näihin elämänalueisiin käytännössä ja erilaisten tietolähteiden avulla.Harjoitusyritystoiminta sekä yritysten, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa tehtävätyhteiset projektit voivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Aihekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden tahtoa ja taitoa toimia aktiivisinakansalaisina sekä lisätä heidän työn, työelämän ja yrittäjyyden tuntemustaan. Aihekokonaisuusantaa opiskelijoille oppimiskokemuksia, jotka kannustavat aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseentoimintaan, yhteistyöhön, vastuullisuuteen sekä rakentavaan ja tietoperustaiseen kriittisyyteen.Osallistumis-, vaikuttamis- ja työkokemukset sekä niiden reflektointi ovat aihekokonaisuudenkeskeistä sisältöä.


• ymmärtää kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen vallan toimintaperiaatteita, analysoiyhteiskunnallisia kysymyksiä ja laajentaa työelämän tuntemustaan

• ymmärtää työelämän ja yrittäjyyden lähtökohtia sekä perehtyy yrittäjyyden ja työntekemisen eri muotoihin, talouden toimintaperiaatteisiin ja tulevaisuuden näkymiin

• saa kokemuksia toimijuudesta kansalaisyhteiskunnassa sekä työ- ja yrityselämässä sekälöytää omia kiinnostuksen kohteita, toimintatapoja ja -kanavia

• kehittää ja käyttää kansalaisyhteiskunnan sekä työelämän edellyttämiä taitojaan, kutenkieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja

• osaa käyttää sananvapauttaan sekä analysoida ajankohtaisten esimerkkien valossavastuullisen sananvapauden rajoja

26

• harjaantuu suunnittelemaan omaa toimintaansa, oppii ennakoivaa ajattelua jatilannearviointia sekä ottamaan kohtuullisia riskejä ja kestämään myös epäonnistumista japettymyksiä

• rohkaistuu ideoimaan, tekemään aloitteita, käynnistämään keskusteluita ja vaikuttamaaneri yhteisöissä

• tunnistaa omia taipumuksiaan, vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä osaa tehdäopintoihin ja työhön liittyvät valintansa harkiten.

Aihekokonaisuuden toteuttamista tukevia opiskeluympäristöjä kehitetään yhteistyössäopiskelijoiden sekä muiden toimijoiden, kuten erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa.Lähidemokratia, media eri muodoissaan sekä nuorten toimintaryhmät tarjoavat väyliäaktiiviseen kansalaisuuteen. Elinkeino- ja työelämän sekä yrittäjyyden tuntemusta opiskelijatrakentavat perehtymällä näihin elämänalueisiin käytännössä ja erilaisten tietolähteiden avulla.Harjoitusyritystoiminta sekä yritysten, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa tehtävätyhteiset projektit voivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Hyvinvointi ja turvallisuus

Aihekokonaisuuden tavoitteena on luoda yleiskuva hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteenvaikuttavista psyykkisistä, sosiaalisista, fyysisistä, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista tekijöistä.Elämänhallinnan taidot ja itsetuntemus sekä terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuuttaedistävät tiedot, taidot, asenteet, arvot ja tahto ovat aihekokonaisuuden keskeisiäsisältöjä. Aihekokonaisuudella edistetään liikunnallisen elämäntavan omaksumista, vahvistetaanmielenterveyden suojatekijöitä ja opitaan tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä.


• osaa kuvata psyykkistä, sosiaalista, fyysistä ja kulttuurista hyvinvointia ymmärtäeninhimillistä moninaisuutta sekä ihmisten erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita

• ymmärtää omaan, lukioyhteisön ja yhteiskunnan hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttaviatekijöitä ja osaa pohtia, miten niiden ylläpitämiseen voi osallistua

• tunnistaa hyvinvointia heikentäviä tekijöitä, kuten kiusaamisen, häirinnän, rasismin jayhteisön ulkopuolelle jättämisen, sekä osaa puolustaa itseään ja muita näiltä

• osaa käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti ja myös sovittelun keinoin• osaa toimia ongelma- ja poikkeustilanteissa sekä tarvittaessa hakeutua ja ohjata toisia

hakeutumaan palvelujärjestelmän tarjoaman avun piiriin• osaa toimia oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi lukiossa, lähiyhteisöissä

ja yhteiskunnallisesti• tuntee hyvinvoinnin ja turvallisuuden yhteiskunnallisia edistämiskeinoja sekä osaa kohdata

muuttuvan maailman epävarmuutta.

Aihekokonaisuus on osa lukion hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää toimintakulttuuria, jossayhteisöllisyys ja keskinäinen huolenpito korostuvat. Hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmat liittyvätmyös opiskelijakunnan toimintaan, kodin ja oppilaitoksen yhteistyöhön, oppilaitosruokailuunsekä opiskeluhuoltoon. Aihekokonaisuuden toteuttamiseksi lukio voi tehdä yhteistyötä nuoriso-,liikunta-, kulttuuri- ja sosiaalitoimen sekä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa.

Aihekokonaisuuden tavoitteena on luoda yleiskuva hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteenvaikuttavista psyykkisistä, sosiaalisista, fyysisistä, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista tekijöistä.Elämänhallinnan taidot ja itsetuntemus sekä terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuuttaedistävät tiedot, taidot, asenteet, arvot ja tahto ovat aihekokonaisuuden keskeisiäsisältöjä. Aihekokonaisuudella edistetään liikunnallisen elämäntavan omaksumista, vahvistetaanmielenterveyden suojatekijöitä ja opitaan tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä.


Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

27

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• osaa kuvata psyykkistä, sosiaalista, fyysistä ja kulttuurista hyvinvointia ymmärtäeninhimillistä moninaisuutta sekä ihmisten erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita

• ymmärtää omaan, lukioyhteisön ja yhteiskunnan hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttaviatekijöitä ja osaa pohtia, miten niiden ylläpitämiseen voi osallistua

• tunnistaa hyvinvointia heikentäviä tekijöitä, kuten kiusaamisen, häirinnän, rasismin jayhteisön ulkopuolelle jättämisen, sekä osaa puolustaa itseään ja muita näiltä

• osaa käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti ja myös sovittelun keinoin• osaa toimia ongelma- ja poikkeustilanteissa sekä tarvittaessa hakeutua ja ohjata toisia

hakeutumaan palvelujärjestelmän tarjoaman avun piiriin• osaa toimia oman ja toisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi lukiossa, lähiyhteisöissä

ja yhteiskunnallisesti• tuntee hyvinvoinnin ja turvallisuuden yhteiskunnallisia edistämiskeinoja sekä osaa kohdata

muuttuvan maailman epävarmuutta.

Aihekokonaisuus on osa lukion hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää toimintakulttuuria, jossayhteisöllisyys ja keskinäinen huolenpito korostuvat. Hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmat liittyvätmyös opiskelijakunnan toimintaan, kodin ja oppilaitoksen yhteistyöhön, oppilaitosruokailuunsekä opiskeluhuoltoon. Aihekokonaisuuden toteuttamiseksi lukio voi tehdä yhteistyötä nuoriso-,liikunta-, kulttuuri- ja sosiaalitoimen sekä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa.

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

Aihekokonaisuuden tavoitteena on kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaankestävän kehityksen puolesta. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyiselle ja tulevillesukupolville hyvän elämän mahdollisuudet paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti. Lähtökohtanaon ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnonympäristöjen kantokykyyn ja luonnonvarojenrajallisuuteen sekä ekosysteemipalveluiden toimivuudesta huolehtiminen. Pyrkimyksenä onopiskelijoiden kasvaminen vastuullisiksi toimijoiksi, joilla on taito ja tahto toimia kestäväntulevaisuuden puolesta omassa elämässään.


• tuntee perusasiat kestävän elämäntavan ekologisesta, taloudellisesta sekä sosiaalisesta jakulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden yhteensovittaminen tekeeelämäntavasta kestävän

• osaa analysoida ja arvottaa luonnonympäristöissä, rakennetuissa ympäristöissä jasosiaalisissa ympäristöissä tapahtuvia muutoksia sekä rohkaistuu toimimaan myönteistenratkaisujen puolesta

• tuntee ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen vaikuttaviatekijöitä sekä tiedostaa niiden merkityksen ympäristölle ja ihmisen toiminnalle

• osaa analysoida globalisoitumista ja sen vaikutuksia kestävään elämäntapaan paikallisestija maailmanlaajuisesti sekä tuntee keinoja köyhyyden ja eriarvoisuuden lievittämiseksi

• osaa analysoida kestävän elämäntavan, tuotanto- ja kulutustapojen sekä poliittistenpäätösten välisiä yhteyksiä

• osaa noudattaa luontoperustastaan ja kulttuuriperinnöstään ylisukupolvisesti huolehtivaaelämäntapaa

• osaa tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa edistääkseen yhteisvastuullisesti kestävää jaoikeudenmukaista kehitystä.

Aihekokonaisuuden toteuttamisessa luodaan yleiskuva muutostarpeista ja niiden mittavuudestasekä tuodaan esiin jo tehtyjä korjauksia ja muutosmahdollisuuksia. Kasvaakseen kestävänkehityksen aktiiviseksi edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omillavalinnoillaan ja teoillaan on merkitystä.

Globaalin vastuun näkökulman sisällyttäminen lukion toimintaan edistää kestävän elämäntavanoppimista. Lukio voi tukea kestävän kehityksen toteutumista laatimalla oman kestävän kehityksen

28

ohjelman. Keskeistä kestävän kehityksen ohjelman toteuttamisessa on opiskelijoiden osallisuussekä yhteistyö järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Aihekokonaisuuden tavoitteena on kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaankestävän kehityksen puolesta. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyiselle ja tulevillesukupolville hyvän elämän mahdollisuudet paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti. Lähtökohtanaon ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnonympäristöjen kantokykyyn ja luonnonvarojenrajallisuuteen sekä ekosysteemipalveluiden toimivuudesta huolehtiminen. Pyrkimyksenä onopiskelijoiden kasvaminen vastuullisiksi toimijoiksi, joilla on taito ja tahto toimia kestäväntulevaisuuden puolesta omassa elämässään.


• tuntee perusasiat kestävän elämäntavan ekologisesta, taloudellisesta sekä sosiaalisesta jakulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden yhteensovittaminen tekeeelämäntavasta kestävän

• osaa analysoida ja arvottaa luonnonympäristöissä, rakennetuissa ympäristöissä jasosiaalisissa ympäristöissä tapahtuvia muutoksia sekä rohkaistuu toimimaan myönteistenratkaisujen puolesta

• tuntee ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen vaikuttaviatekijöitä sekä tiedostaa niiden merkityksen ympäristölle ja ihmisen toiminnalle

• osaa analysoida globalisoitumista ja sen vaikutuksia kestävään elämäntapaan paikallisestija maailmanlaajuisesti sekä tuntee keinoja köyhyyden ja eriarvoisuuden lievittämiseksi

• osaa analysoida kestävän elämäntavan, tuotanto- ja kulutustapojen sekä poliittistenpäätösten välisiä yhteyksiä

• osaa noudattaa luontoperustastaan ja kulttuuriperinnöstään ylisukupolvisesti huolehtivaaelämäntapaa

• osaa tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa edistääkseen yhteisvastuullisesti kestävää jaoikeudenmukaista kehitystä.

Aihekokonaisuuden toteuttamisessa luodaan yleiskuva muutostarpeista ja niiden mittavuudestasekä tuodaan esiin jo tehtyjä korjauksia ja muutosmahdollisuuksia. Kasvaakseen kestävänkehityksen aktiiviseksi edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omillavalinnoillaan ja teoillaan on merkitystä.

Globaalin vastuun näkökulman sisällyttäminen lukion toimintaan edistää kestävän elämäntavanoppimista. Lukio voi tukea kestävän kehityksen toteutumista laatimalla oman kestävän kehityksenohjelman. Keskeistä kestävän kehityksen ohjelman toteuttamisessa on opiskelijoiden osallisuussekä yhteistyö järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

Aihekokonaisuuden tavoitteena on kartuttaa opiskelijoiden kulttuurien tuntemusta jamonikielisyyttä, antaa aineksia kulttuuri-identiteettien rakentamiseen sekä vahvistaa heidäntoimijuuttaan kulttuurisesti moninaisissa toimintaympäristöissä. Aihekokonaisuuden keskeisenälähtökohtana on lukion opiskelijoiden oma kokemusmaailma, jossa erilaiset identiteetit, kielet,uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Opiskelijoilletarjotaan mahdollisuuksia tutkia, mistä osallisuus ja toimintakykyisyys muodostuvat kulttuurisestimoninaistuvassa yhteiskunnassa, kansainvälistyneessä työelämässä ja monitulkintaisessa,keskinäisriippuvuuksien muovaamassa maailmassa.


• tuntee ihmisoikeuksia ja osaa pohtia ihmisoikeuksien edistämistä kulttuurisesti jakatsomuksellisesti moninaisissa yhteisöissä

• osaa reflektoida kulttuuriperintöjä, arvoja, taloudellisia toimintaympäristöjä ja muitaseikkoja, joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat omassa arjessa,suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa O

ppim

ista

voitt

eet j

a op

etuk

sen

kesk

eise

t sis

ällö

t

29

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• vahvistaa myönteisiä kulttuuri-identiteettejään ja kulttuurien tuntemustaan sekä oppiinäkemään asioita toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin ja harjaantuu toimimaankulttuuritulkkina

• ymmärtää, miten aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö ovat muodostuneet sekä mikä voiolla hänen ja hänen yhteisöjensä tehtävä kulttuuriperinnön vaalimisessa ja uusintamisessa

• vahvistaa kielitietoisuuttaan, monikielisyyttään ja monilukutaitoaan• osaa toimia kulttuurisesti moninaisissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä pyrkien

keskinäiseen kunnioitukseen ja aitoon vuorovaikutukseen• saa tilaisuuksia harjoitella ja kartuttaa maailmankansalaisen osaamistaan tehden luovaa,

monenkeskistä yhteistyötä hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Aihekokonaisuuden teemoja käsitellään mahdollisuuksien mukaan autenttisissa ja monikielisissäopiskeluympäristöissä. Opiskeluympäristöjen rakentamisessa lukio voi hyödyntää kansainvälisentoiminnan verkostojaan ja kotikansainvälisyyden keinovalikoimia. Yhteistyötä tehdään eritoimijoiden kanssa. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kieli- jakulttuuriympäristönä sekä hyvien tapojen edistämiseen. Lukion traditiot, juhlat ja muut tapahtumatvoivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Aihekokonaisuuden tavoitteena on kartuttaa opiskelijoiden kulttuurien tuntemusta jamonikielisyyttä, antaa aineksia kulttuuri-identiteettien rakentamiseen sekä vahvistaa heidäntoimijuuttaan kulttuurisesti moninaisissa toimintaympäristöissä. Aihekokonaisuuden keskeisenälähtökohtana on lukion opiskelijoiden oma kokemusmaailma, jossa erilaiset identiteetit, kielet,uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Opiskelijoilletarjotaan mahdollisuuksia tutkia, mistä osallisuus ja toimintakykyisyys muodostuvat kulttuurisestimoninaistuvassa yhteiskunnassa, kansainvälistyneessä työelämässä ja monitulkintaisessa,keskinäisriippuvuuksien muovaamassa maailmassa.


• tuntee ihmisoikeuksia ja osaa pohtia ihmisoikeuksien edistämistä kulttuurisesti jakatsomuksellisesti moninaisissa yhteisöissä

• osaa reflektoida kulttuuriperintöjä, arvoja, taloudellisia toimintaympäristöjä ja muitaseikkoja, joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat omassa arjessa,suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa

• vahvistaa myönteisiä kulttuuri-identiteettejään ja kulttuurien tuntemustaan sekä oppiinäkemään asioita toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin ja harjaantuu toimimaankulttuuritulkkina

• ymmärtää, miten aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö ovat muodostuneet sekä mikä voiolla hänen ja hänen yhteisöjensä tehtävä kulttuuriperinnön vaalimisessa ja uusintamisessa

• vahvistaa kielitietoisuuttaan, monikielisyyttään ja monilukutaitoaan• osaa toimia kulttuurisesti moninaisissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä pyrkien

keskinäiseen kunnioitukseen ja aitoon vuorovaikutukseen• saa tilaisuuksia harjoitella ja kartuttaa maailmankansalaisen osaamistaan tehden luovaa,

monenkeskistä yhteistyötä hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Aihekokonaisuuden teemoja käsitellään mahdollisuuksien mukaan autenttisissa ja monikielisissäopiskeluympäristöissä. Opiskeluympäristöjen rakentamisessa lukio voi hyödyntää kansainvälisentoiminnan verkostojaan ja kotikansainvälisyyden keinovalikoimia. Yhteistyötä tehdään eritoimijoiden kanssa. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kieli- jakulttuuriympäristönä sekä hyvien tapojen edistämiseen. Lukion traditiot, juhlat ja muut tapahtumatvoivat olla osa aihekokonaisuuden toteutusta.

Monilukutaito ja mediat

Aihekokonaisuus syventää opiskelijoiden ymmärrystä monilukutaidosta ja medioista sekä niidenkeskeisestä asemasta ja merkityksestä ihmisenä kasvamiselle ja kulttuurille. Monilukutaidolla

30

tarkoitetaan taitoja tulkita, tuottaa ja arvottaa tekstejä eri muodoissa ja konteksteissa.Medialukutaito on osa monilukutaitoa. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen tekstikäsitykseen,jonka mukaan tekstit ovat sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen tai kinesteettistensymbolijärjestelmien tai niiden yhdistelmien muodostamia kokonaisuuksia. Monilukutaito tukeeajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä sekä syventää kriittistä lukutaitoa ja kielitietoisuutta.Erilaiset lukutaidot kehittyvät kaikessa opetuksessa ja kaikissa oppiaineissa.


• syventää ja kehittää monilukutaitoaan, erityisesti monimuotoisten tekstien tulkintaa,tuottamista ja arvottamista

• syventää käsitystään eri tieteen- ja taiteenalojen kielten merkityksestä opiskelussa jatyöelämässä

• harjaantuu hakemaan, valitsemaan, käyttämään ja jakamaan monenlaisia tekstiaineistojatiedonhankinnassa ja opiskelussa

• syventää vuorovaikutus- ja vaikuttamistaitojaan kehittämällä yhteisen mediatuottamisenosaamistaan yhdessä muiden kanssa eri viestintäympäristöissä ja eri välinein

• harjaantuu mediakriittisyyteen perehtymällä medioiden toimintaan vaikuttaviinyhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin

• tuntee tekijänoikeuksia ja sananvapautta koskevia keskeisiä normeja sekä osaa analysoidamedioihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä

• osaa käyttää monilukutaitoa ja medioita itseilmaisussa ja vuorovaikutuksessa sekä toimiavastuullisesti sisällön tuottajana, käyttäjänä ja jakajana.

Opiskelijoiden monilukutaidon kehittymistä tukee oppiaineiden välinen yhteistyö, opiskelumonipuolisissa opiskeluympäristöissä, opiskelijoiden omien ideoiden ja toimintaympäristöjenhyödyntäminen sekä yhteistyö esimerkiksi medioiden, kirjastojen sekä tutkimus- jakulttuurilaitosten kanssa. Opiskelijat oppivat erilaisia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä mediassatoimimisen tapoja esimerkiksi osallistumalla mediamateriaalin laatimiseen. Lukion tieto- javiestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma voi tukea aihekokonaisuuden toteutusta.

Aihekokonaisuus syventää opiskelijoiden ymmärrystä monilukutaidosta ja medioista sekä niidenkeskeisestä asemasta ja merkityksestä ihmisenä kasvamiselle ja kulttuurille. Monilukutaidollatarkoitetaan taitoja tulkita, tuottaa ja arvottaa tekstejä eri muodoissa ja konteksteissa.Medialukutaito on osa monilukutaitoa. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen tekstikäsitykseen,jonka mukaan tekstit ovat sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen tai kinesteettistensymbolijärjestelmien tai niiden yhdistelmien muodostamia kokonaisuuksia. Monilukutaito tukeeajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä sekä syventää kriittistä lukutaitoa ja kielitietoisuutta.Erilaiset lukutaidot kehittyvät kaikessa opetuksessa ja kaikissa oppiaineissa.


• syventää ja kehittää monilukutaitoaan, erityisesti monimuotoisten tekstien tulkintaa,tuottamista ja arvottamista

• syventää käsitystään eri tieteen- ja taiteenalojen kielten merkityksestä opiskelussa jatyöelämässä

• harjaantuu hakemaan, valitsemaan, käyttämään ja jakamaan monenlaisia tekstiaineistojatiedonhankinnassa ja opiskelussa

• syventää vuorovaikutus- ja vaikuttamistaitojaan kehittämällä yhteisen mediatuottamisenosaamistaan yhdessä muiden kanssa eri viestintäympäristöissä ja eri välinein

• harjaantuu mediakriittisyyteen perehtymällä medioiden toimintaan vaikuttaviinyhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin

• tuntee tekijänoikeuksia ja sananvapautta koskevia keskeisiä normeja sekä osaa analysoidamedioihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä

• osaa käyttää monilukutaitoa ja medioita itseilmaisussa ja vuorovaikutuksessa sekä toimiavastuullisesti sisällön tuottajana, käyttäjänä ja jakajana.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

31

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Opiskelijoiden monilukutaidon kehittymistä tukee oppiaineiden välinen yhteistyö, opiskelumonipuolisissa opiskeluympäristöissä, opiskelijoiden omien ideoiden ja toimintaympäristöjenhyödyntäminen sekä yhteistyö esimerkiksi medioiden, kirjastojen sekä tutkimus- jakulttuurilaitosten kanssa. Opiskelijat oppivat erilaisia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä mediassatoimimisen tapoja esimerkiksi osallistumalla mediamateriaalin laatimiseen. Lukion tieto- javiestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma voi tukea aihekokonaisuuden toteutusta.

Teknologia ja yhteiskunta

Aihekokonaisuuden tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä teknologisen jayhteiskunnallisen kehityksen vuorovaikutteisuudesta. Teknologian avulla ihminen rakentaamaailmaa tarpeidensa pohjalta uusia ratkaisuja etsien ja luoden. Teknologisten ratkaisujenperustana on tietämys luonnonlaeista ja #ilmiöistä. Luovuus ja ongelmanratkaisu,tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus sekä kestävä tulevaisuus ovat näkökulmia teknologiankehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen keskeisiä sisältöjä ovat elämäntapojen,toimintaympäristön ja yhteiskunnan muuttuminen. Aihekokonaisuutta voidaan lähestyähistoriallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista.


• käyttää eri oppiaineiden tietoja ja taitoja arvioidessaan teknologian eri ilmentymiäsekä pohtiessaan teknologisten innovaatioiden vaikutuksia ja teknologian moninaisiakehittämismahdollisuuksia

• ymmärtää ihmisen suhdetta teknologiaan sekä osaa pohtia teknologian osuutta jamerkitystä elämäntapojen muotoutumisessa, yhteiskunnan muutoksissa ja ympäristöntilaan vaikuttavana tekijänä

• ymmärtää tieteen, taiteen ja teknologian kehityksen keskinäistä vuorovaikutusta• rohkaistuu käyttämään omia mahdollisuuksiaan, luovuuttaan ja ongelmanratkaisutaitojaan

hakiessaan ratkaisuja käytännöllisiin ongelmiin sekä oppii suhtautumaan erehdyksiinluovaan prosessiin kuuluvana kokemuksena

• oppii yhteistyön taitoja ja yrittäjyyttä sekä tutustuu teknologisilta ratkaisuiltaan kiinnostaviinyrityksiin ja innovatiivisiin työelämän toimijoihin

• osaa tehdä järkeviä teknologiaa koskevia valintoja kansalaisena ja kuluttajana• osaa pohtia teknologian, talouden ja politiikan vuorovaikutusta sekä teknologisten

vaihtoehtojen vaikutusta työpaikkojen kehitykseen, työn sisältöön ja työllisyyteen

Ihmisen suhdetta teknologiaan pohditaan kodin, työelämän ja vapaa-ajanvieton näkökulmista.Teknologisen kehityksen suuntia ja vaihtoehtoja arvioidaan eettisin ja taloudellisin perustein sekähyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmista. Opiskelijoita kannustetaan ottamaan kantaa teknologiankehittämiseen ja osallistumaan sitä koskevaan päätöksentekoon pitäen esillä pyrkimyksiäkestävään elämäntapaan. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumallateknologioiden soveltamiseen eri aloilla. Työskentely digitaalisissa ympäristöissä ja teknologia-alan eri toimijoiden kanssa voi olla osa aihekokonaisuuden toteutusta. Ohjauksella voidaanedistää tasa-arvoa opiskelijoiden valinnoissa.

Aihekokonaisuuden tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä teknologisen jayhteiskunnallisen kehityksen vuorovaikutteisuudesta. Teknologian avulla ihminen rakentaamaailmaa tarpeidensa pohjalta uusia ratkaisuja etsien ja luoden. Teknologisten ratkaisujenperustana on tietämys luonnonlaeista ja #ilmiöistä. Luovuus ja ongelmanratkaisu,tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus sekä kestävä tulevaisuus ovat näkökulmia teknologiankehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen keskeisiä sisältöjä ovat elämäntapojen,toimintaympäristön ja yhteiskunnan muuttuminen. Aihekokonaisuutta voidaan lähestyähistoriallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista.


32

• käyttää eri oppiaineiden tietoja ja taitoja arvioidessaan teknologian eri ilmentymiäsekä pohtiessaan teknologisten innovaatioiden vaikutuksia ja teknologian moninaisiakehittämismahdollisuuksia

• ymmärtää ihmisen suhdetta teknologiaan sekä osaa pohtia teknologian osuutta jamerkitystä elämäntapojen muotoutumisessa, yhteiskunnan muutoksissa ja ympäristöntilaan vaikuttavana tekijänä

• ymmärtää tieteen, taiteen ja teknologian kehityksen keskinäistä vuorovaikutusta• rohkaistuu käyttämään omia mahdollisuuksiaan, luovuuttaan ja ongelmanratkaisutaitojaan

hakiessaan ratkaisuja käytännöllisiin ongelmiin sekä oppii suhtautumaan erehdyksiinluovaan prosessiin kuuluvana kokemuksena

• oppii yhteistyön taitoja ja yrittäjyyttä sekä tutustuu teknologisilta ratkaisuiltaan kiinnostaviinyrityksiin ja innovatiivisiin työelämän toimijoihin

• osaa tehdä järkeviä teknologiaa koskevia valintoja kansalaisena ja kuluttajana• osaa pohtia teknologian, talouden ja politiikan vuorovaikutusta sekä teknologisten

vaihtoehtojen vaikutusta työpaikkojen kehitykseen, työn sisältöön ja työllisyyteen

Ihmisen suhdetta teknologiaan pohditaan kodin, työelämän ja vapaa-ajanvieton näkökulmista.Teknologisen kehityksen suuntia ja vaihtoehtoja arvioidaan eettisin ja taloudellisin perustein sekähyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmista. Opiskelijoita kannustetaan ottamaan kantaa teknologiankehittämiseen ja osallistumaan sitä koskevaan päätöksentekoon pitäen esillä pyrkimyksiäkestävään elämäntapaan. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumallateknologioiden soveltamiseen eri aloilla. Työskentely digitaalisissa ympäristöissä ja teknologia-alan eri toimijoiden kanssa voi olla osa aihekokonaisuuden toteutusta. Ohjauksella voidaanedistää tasa-arvoa opiskelijoiden valinnoissa.

16.3. Äidinkieli ja kirjallisuusOppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- jataideaine. Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen sekä oman identiteetinrakentamiseen. Opetus kehittää ajattelemisen taitoja ja vahvistaa sekä arjessa että opiskelussatarvittavia oppimaan oppimisen taitoja ja vuorovaikutusosaamista. Se saa sisältöjä kieli-,kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Oppiaine on osa lukion kieli-,kulttuuri-, media- sekä kansalais- ja demokratiakasvatusta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on taito ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisestieri tilanteiden vaatimalla tavalla. Opetus tähtää sellaiseen kielen ja kirjallisuuden tuntemukseensekä kielenkäyttö-, teksti-, moniluku-, vuorovaikutus- ja mediataitoihin, joita jatko-opinnot,työelämä ja yhteiskunnassa toimiminen edellyttävät. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen,jonka mukaan tekstit voivat koostua sanoista, kuvista, äänistä, numeroista tai niiden yhdistelmistätai muista symbolijärjestelmistä. Opetus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseenkäsittelyyn, tulkintaan ja eettiseen pohdintaan.

Kirjallisuudenopetuksen tavoitteena on sekä kauno- että tietokirjallisuuden ymmärtäminen,lukukokemusten syventäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista.Kirjallisuus tarjoaa elämyksiä ja tukee kriittisen ajattelun, empatian ja identiteetin sekä eettisenja esteettisen pohdinnan kehittymistä ja kulttuuriperintöön tutustumista. Kirjallisuuden lukeminenmonipuolistaa omaa ilmaisua.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus mahdollistaa omasta kielellisestä ja kulttuurisesta taustastalähtevän identiteetin rakentamisen moninaisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Tavoitteenaon oppia arvostamaan monikielisyyttä, kulttuurista monimuotoisuutta, kielellisiä ihmisoikeuksia,tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tietoja taitoalueetovat yhteydessä toisiinsa. Opiskelussa käytetään monipuolisia menetelmiä ja vaihtelevia

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

33

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

opiskeluympäristöjä, kuten verkkoympäristöjä, kirjastoja ja kulttuurilaitoksia, sekä opiskelijoillemerkityksellisiä, elämyksellisiä ja oppimisen iloa tuottavia tehtäviä. Tekstejä tuotetaan, tulkitaanja jaetaan sekä yksin että yhdessä, myös tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Äidinkielenja kirjallisuuden eri oppimäärien opetuksessa tehdään yhteistyötä oppimäärien välillä ja muidenoppiaineiden kanssa.

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- jataideaine. Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen sekä oman identiteetinrakentamiseen. Opetus kehittää ajattelemisen taitoja ja vahvistaa sekä arjessa että opiskelussatarvittavia oppimaan oppimisen taitoja ja vuorovaikutusosaamista. Se saa sisältöjä kieli-,kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Oppiaine on osa lukion kieli-,kulttuuri-, media- sekä kansalais- ja demokratiakasvatusta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on taito ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisestieri tilanteiden vaatimalla tavalla. Opetus tähtää sellaiseen kielen ja kirjallisuuden tuntemukseensekä kielenkäyttö-, teksti-, moniluku-, vuorovaikutus- ja mediataitoihin, joita jatko-opinnot,työelämä ja yhteiskunnassa toimiminen edellyttävät. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen,jonka mukaan tekstit voivat koostua sanoista, kuvista, äänistä, numeroista tai niiden yhdistelmistätai muista symbolijärjestelmistä. Opetus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseenkäsittelyyn, tulkintaan ja eettiseen pohdintaan.

Kirjallisuudenopetuksen tavoitteena on sekä kauno- että tietokirjallisuuden ymmärtäminen,lukukokemusten syventäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista.Kirjallisuus tarjoaa elämyksiä ja tukee kriittisen ajattelun, empatian ja identiteetin sekä eettisenja esteettisen pohdinnan kehittymistä ja kulttuuriperintöön tutustumista. Kirjallisuuden lukeminenmonipuolistaa omaa ilmaisua.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus mahdollistaa omasta kielellisestä ja kulttuurisesta taustastalähtevän identiteetin rakentamisen moninaisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Tavoitteenaon oppia arvostamaan monikielisyyttä, kulttuurista monimuotoisuutta, kielellisiä ihmisoikeuksia,tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tietoja taitoalueetovat yhteydessä toisiinsa. Opiskelussa käytetään monipuolisia menetelmiä ja vaihteleviaopiskeluympäristöjä, kuten verkkoympäristöjä, kirjastoja ja kulttuurilaitoksia, sekä opiskelijoillemerkityksellisiä, elämyksellisiä ja oppimisen iloa tuottavia tehtäviä. Tekstejä tuotetaan, tulkitaanja jaetaan sekä yksin että yhdessä, myös tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Äidinkielenja kirjallisuuden eri oppimäärien opetuksessa tehdään yhteistyötä oppimäärien välillä ja muidenoppiaineiden kanssa.

16.3.1. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuusOpiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli jakirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä ja kirjallisuus #oppimäärän mukaan. Suomi toisenakielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomenkielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan suomenkielen taito ei opettajien arvion mukaan anna edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimääränopiskeluun. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppiisuomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomenkielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä ja kirjallisuus #oppimääräntavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielenperusteiden hallintaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen keskeinen tavoite onsaavuttaa sellainen suomen kielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus, jolla opiskelija selviääjatko-opinnoissa ja työelämässä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisenakielenä #opetus vahvistaa opiskelijan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä.

34

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomenkielen moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetuksessaotetaan huomioon suomen ja ruotsin kielen asema kansalliskielinä sekä suomen kielen asemaja velvoitteet Suomen enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Opetus syventääopiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilönidentiteetille ja yhteisöille. Opetus edistää kielenoppimista kaikissa vuorovaikutustilanteissa.

Suomen kieli on sekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Kielenja vuorovaikutustaitojen hyvä hallinta on merkityksellistä jatko-opintojen, työelämän ja arjessaselviytymisen kannalta. Kursseilla toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen,kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisenkurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassavuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun kielen hallintaa ja teksti-,puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssinnäkökulmasta. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen opintoja korkea-asteella.

Opetuksen tavoitteet

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää suomen kielen taitoaan sekä monipuolistaa teksti- ja vuorovaikutustaitojaan siten,että pystyy käyttämään niitä ajattelun, oppimisen, vuorovaikutuksen ja vaikuttamisenvälineenä

• osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelunvuorovaikutustilanteissa

• syventää monilukutaitoaan siten, että kykenee tuottamaan, tulkitsemaan ja arvioimaankriittisesti eri tieteenalojen tekstejä sekä kehittää taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittäätietoa erilaisista lähteistä

• havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaanpuhutun ja kirjoitetun kielen eroista ja työnjaosta

• vakiinnuttaa suomen kielen rakenteiden hallintaa ja tulee entistä tietoisemmaksi suomenkielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verrattuna

• oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaakielitaitoaan ja arvioimaan edistymistään, haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti ettäyhdessä muiden kanssa ja osaa hyödyntää siinä erilaisia tapoja ja välineitä

• syventää kauno- ja tietokirjallisuuden tuntemusta ja kehittää siten ajatteluaan,laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään sekä rakentaamaailmankuvaansa ja identiteettiään

• osaa hyödyntää tietoja viestintäteknologiaa kaikilla oppimäärän osa-alueilla• nauttii kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta• osaa pohtia monikielisyyttään, ymmärtää tiedonja tieteenalojen kielen merkityksen, ja

hänen käsityksensä kielen merkityksestä oppimisessa syvenee.

Arviointi

Jos opiskelijan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, häntä arvioidaantämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenäja kirjallisuus -oppimäärän mukaista opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomitoisena kielenä ja kirjallisuus #kursseista. Suomen kieli ja kirjallisuus #oppimäärän mukaisestisuoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä ja kirjallisuus #kursseihin,ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä ja kirjallisuus #kurssin arvosanaksi. Suomitoisena kielenä ja kirjallisuus -kurssit korvaavat suomen kielen ja kirjallisuuden kurssit siinä määrinkuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pakollisten kurssien osaltavoidaan edellyttää lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

35

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin.Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seuratakurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu,itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan.Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdollisetmuut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa,oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojenavulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, kirjoittajana jatekstien tulkitsijana.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (S21)

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsasekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyy.Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijanaja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Hän osaa käyttää luontevasti ja monipuolisestisuomen kielen keskeisiä rakenteita.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon• kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja• oppii lukio-opinnoissa tarvittavan yleiskielisen esitystavan sekä kirjallisesti että suullisesti

sekä monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena,yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä

• oppii ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja• vahvistaa suomen kielen perusrakenteiden hallintaa sekä oppii hahmottamaan tekstejä

rakenteellisina kokonaisuuksina ja lähestymään niitä analyyttisesti• syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä pystyy asettamaan

tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä• harjaantuu käyttämään ja soveltamaan tietoja viestintäteknologiaa tiedonhaussa sekä

ymmärtää tiedonja tieteenalojen kielten merkityksen.

Keskeiset sisällöt

• lukion opiskelukulttuuri ja suomen kielen opiskelutekniikka sekä lukiokoulutuksenedellyttämiä viestintätaitoja puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana

• tekstin käsite ja tekstilajit (kertovat, kuvaavat, ohjaavat ja pohtivat tekstit) sekä erilaistentekstien kielen ja sisällön havainnointia

• tekstikokonaisuuden rakentuminen, kirjoitusprosessi ja lukustrategiat• erilaiset vuorovaikutustilanteet ja niissä kommunikointiin tarvittavaa sanastoa• yleiskielen ja puhekielen eroavaisuuksia, kielen rekisterit ja erilaiset kielimuodot, suomen

kielen sananmuodostuskeinot• tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset• suomen kielen keskeisten rakenteiden kertaus• virke, lause, sanaluokat, verbi, predikaatti, aikamuodot, tapaluokat

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (S22)

Opiskelijan käsitys suomen kielen rakenteesta, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksestamonipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille jayhteiskunnalle.

36

Tavoitteet


• vahvistaa kielitaitoaan ja lisää kieli- ja tekstitietoisuuttaan• ymmärtää suomen kielen rakenteellisen luonteen sekä syventää tietojaan kirjakielen

perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan• ymmärtää äidinkielen ja kielitaidon merkityksen ajattelun, vuorovaikutuksen ja identiteetin

rakentamisen välineenä• ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa• vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta• oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan ja erityisesti puhe- ja vuorovaikutustaitojaan, kehittää

tiedonja tieteenalojen kielten hallintaa sekä oppii laatimaan suunnitellun puhe-esityksen.


• kielen, vuorovaikutuksen, kirjallisuuden, kulttuurin ja median merkitys• eri tekstilajien hallinnan syventäminen• lauseen rakenne (subjekti, predikaatti, objekti, kongruenssi) ja lausetyypit sekä erilaisten

lauseiden tehtävät• suomen kielen vertailu omaan äidinkieleen ja muihin kieliin, Suomen kielellinen ja

kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys• suomen kielen ominaispiirteet, kielen vaihtelu ja kielen kuvallisuus• kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa rektio, lauseiden ja

kappaleiden sidosteisuus• aineiston pohjalta kirjoittaminen ja kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen

rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen,muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely

• kuullun ymmärtämisen ja oman viestimisen harjoittelua• informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen

ja arviointi sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (S23)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisestamerkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä sekäsuullisesti että kirjallisesti ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet


• syventää taitoaan eritellä ja tulkita fiktiivisiä ja digitaalisia tekstejä sekä kuvia ja liikkuvaakuvaa

• oppii vertailemaan suomalaisia ja oman kulttuurin tekstejä• harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä• ymmärtää kielikuvien, vertausten, monitulkintaisten ilmausten sekä idiomien merkityksen

ja niiden kulttuurisidonnaisuuden• oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti• oppii ymmärtämään kielen poeettista käyttöä, esimerkiksi kuvallisuutta ja

monitulkintaisuutta• syventää ryhmäviestintätietojaan ja -taitojaan.


• yleiskuva suomalaisesta kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista• kaunokirjallisuuden lajit ja niiden ominaispiirteitä

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

37

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa• proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta suullisesti ja kirjallisesti, myös verkossa• suomalaisen kirjallisuuden keskeinen teos• tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen ja

-ilmiöiden näkökulmasta• viestien tulkitsemista ja tuottamista• kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa pronominit, konjunktiot

4. Tekstit ja vaikuttaminen (S24)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden kieltä ja vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisenja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekäsyventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet


• ymmärtää erilaisia suullisia, kirjallisia ja multimodaalisia asiatekstejä, erityisestimielipidetekstejä, syventää kriittistä lukutaitoaan ja oppii tarkastelemaan tekstien välittämiäarvoja

• oppii tunnistamaan, miten kielellä vaikutetaan• osaa tarkastella myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana• osaa muodostaa ja ilmaista mielipiteitään perustellen• syventää kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja

rektioita.


• kantaa ottavat tekstit, argumentaatio ja retoriikka• asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia, tiedonja tieteenalojen puhetavat ja

näkökulmat, esimerkiksi virallinen ja epävirallinen viestintä, käsitteellinen ja konkreettinenkielenkäyttö ja lukion eri oppiaineiden kielenkäyttötapoja

• vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot• argumentoinnin keinot ja retoriset keinot, huumori, vaikuttaminen arjen

vuorovaikutussuhteissa• kaunokirjallisuus ja media (myös sosiaalinen media) vaikuttajana• perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti• ryhmäkeskustelutehtäviä sekä muita kommunikointiharjoituksia• sananvapaus, sensuuri, tekijänoikeudet• nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua, rektio

5. Teksti ja konteksti (S25)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä, niiden piirteitä ja konteksteja. Opiskelija harjaantuuerittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Tavoitteet


• oppii tarkastelemaan tekstejä niiden konteksteissa ja jatkumoissa ja suhteessa muihinteksteihin, muun muassa erityisalojen tekstit

• oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä• pystyy itsenäiseen tekstin tuottamisen prosessiin ja kehittää omaa ilmaisutapaansa• oppii valmistelemaan suullisen esityksen kirjallisuuden pohjalta yksin tai ryhmässä

38

• tuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa arvioidaniiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetinrakentajana

• oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kontekstien,vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmasta

• vakiinnuttaa tietoja viestintäteknologista osaamistaan.


• tyylin aineksien vaikutus tekstiin• abstraktin ja konkreettisen kielenkäytön sekä yleiskielen ja puhekielen erot• tietokirjallisuus, etenkin essee, verkkotekstit ja multimodaaliset tekstilajit• eläytyvää kirjoittamista ja kirjoittamista kirjallisuuden pohjalta• kielenhuoltoa erityisesti tyylin näkökulmasta• suullinen esitys, esimerkiksi esitelmä, puheenvuoro, draama, paneeli, keskustelu• kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (S26)

Opiskelija oppii tarkastelemaan suomalaista nykykulttuuria ja ilmiöitä. Opiskelija syventäätietojaan vuorovaikutuksesta. Opiskelija vahvistaa suomen kielen taitoaan teksteillä ja tehtävillä.

Tavoitteet


• tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin jamediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin

• perehtyy nykykulttuurin ilmiöihin ja ajankohtaisiin tekstilajeihin• tutustuu suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin sekä osaa arvioida

niiden merkitystä• oppii soveltamaan tietoaan suomen kielen normeista omia tekstejä tuottaessaan• oppii toimimaan sujuvasti, eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.


• tekstien ajankohtaiset lajit ja mediatekstit• kertomukset mediassa, elokuvissa ja tv-sarjoissa (myytit, klassikot, tarinallistaminen)• kielenhuollon kertausta, sanaston laajentamista ja vaikeita kielen rakenteita• luetun ymmärtämistä, tekstien selittämistä, kirjoitelmia• erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelua• suomalaista nykykirjallisuutta, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja, romaanikatkelmia

sekä kokonaisteos

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (S27)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviätietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, muuttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissavuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystäihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

39

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• syventää tietojaan vuorovaikutuksen ja vuorovaikutussuhteiden luonteesta,ominaispiirteistä ja puheyhteisöstä

• harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaanvuorovaikutustilanteissa

• kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitäävuorovaikutussuhteita

• kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan• oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä• oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita.


• vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet• puhuttujen tekstien erittely, tulkinta ja arviointi• suomen puhekielen erityispiirteitä ja kielioppia• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja

käytänteet• esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa• erilaiset asiointitilanteet• puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista ja kansainvälistä puhekulttuuria• kielen lausetason perusrakenteet, peruslauseen jäsenet ja suomen kielelle ominaiset

lausetyypit• sananmuodostuskeinojen kertausta

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (S28)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaiseenkulttuuriin, median aiheisiin sekä kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun eri tavoin.

Tavoitteet


• syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteidenvalinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä

• harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen kielentuottamiseen

• syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan• kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään, arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia

teemoja• löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun• varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin ja yhdessä

kirjoittamiseen.


• kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen, viimeistely ja palautteen antaminen• kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin, muun muassa asia- ja asioimiskirjoittamista• tekstin tuottamista erilaisista aineistoista ja luovaa kirjoittamista• kirjoittamista materiaalin pohjalta sekä pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia,

esimerkiksi tekstin kommentointia• kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan• kielenhuollon kertaus: muun muassa sitaattivälimerkit, lähteiden lainaaminen• suullinen tehtävä kurssin aiheista, esimerkiksi paneeli, keskustelu, alustus, puheenvuoro

40

9. Lukutaitojen syventäminen (S29)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä.Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee.

Tavoitteet


• vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä• syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä ja tekstilajeista• syventää käsitystään tiedonja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista• kehittää suomalaisen kirjallisuuden tuntemustaan.


• erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien sekä eri tiedonja tieteenalan tekstien lukemista• kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamista• kielen käsitteet tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa• tekstianalyysi, tekstin rakenne, tekstilajit, intertekstuaalisuus• vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin

rakentumisen kannalta tärkeä teos• kirjailija- tai teosesittely• käännösharjoitus

Paikalliset syventävät kurssit

Paikalliset soveltavat kurssit

16.3.2. Äidinkieli ja kirjallisuusSuomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielentaitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurintuntemusta. Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kieltenja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille. Opetuksessa otetaan huomioonsuomen ja ruotsin kielen asema kansalliskielinä sekä suomen kielen asema Suomenenemmistökielenä ja opetuksen kielenä sekä saamen kieli maan alkuperäiskansan kielenä.Suomen kieli on sekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa.Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojenkannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen ja kirjallisuuden opintoja korkea-asteella.

Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen,puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssintavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessakeskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- javuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.


Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• syventää ja monipuolistaa suomen kielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaanniin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen javuorovaikutukseen

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

41

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• syventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kauno- ja tietokirjallisuudesta, mediasta sekävuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä

• syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntääja tuottaa erilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista jakonteksteista

• monipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida erilaisiavuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista, niihin liittyvistävuorovaikutusilmiöistä ja -taidoista sekä vuorovaikutusetiikasta

• ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden, tiedonja tieteenalojen kielen merkityksenja hallitsee yleiskielen normit

• syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaayleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa jaidentiteettiään

• osaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta jatarkoitusperiä sekä etsiä ja valikoida tilanteeseen sopivan tietolähteen

• ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia ja käyttää lähteitä oikein• osaa hyödyntää tietoja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla oppimäärän osa-

alueilla sekä ymmärtää digitaalisuuden vaikutuksia kieleen, teksteihin ja vuorovaikutukseen• nauttii kielestä ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta sekä ymmärtää niiden

historiallisten juurten merkityksen ja näkyvyyden nykykulttuurissa.

Arviointi

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteistajohdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekäopettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi,henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaakehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksikirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana.Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiinohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystäitsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana.

Jokaisessa äidinkielen ja kirjallisuuden kurssikokeessa arvioidaan kurssin aikana opittujensisältöjen hallintaa ja soveltamista. Kokeen erilaiset tehtävät mittaavat osaamista ja ovatopiskelijalle myös osa oppimisprosessia. Kokeesta saatava palaute voi olla sekä kirjallistaettä suullista. Kurssin aikana on mahdollista tehdä erilaisia osaamista mittaavia tuntikokeita,kuten esimerkiksi kirjoitus- ja puhetehtäviä. Kurssikoe voi erikseen sovittaessa olla myös ennenkoeviikkoa, jolloin kurssikoepäivälle voidaan sopia kurssin muita sisältöjä. Kaikki pakollisetja valtakunnalliset kurssit arvostellaan numeroasteikolla 4-10. Koulukohtaiset syventävät jasoveltavat kurssit arvostellaan joko hyväksytysti suoritettuna tai hylättynä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden päättöarvosana on keskiarvo pakollisista ja valtakunnallisistasyventävistä kurssiarvosanoista. Opettaja voi kuitenkin nostaa päättöarvosanaa opiskelijan lukio-opintojen päättövaiheessa, jos opiskelija on osoittanut osaamisensa olevan kurssiensa keskiarvoaparempaa.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänenmonilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti jatarkoituksenmukaisesti lisääntyvät. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaankuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa ympäristöissä.

42

Tavoitteet


• oppii hahmottamaan tekstejä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina• kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja• monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta, lukemisesta ja puhumisesta

vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä• syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana• lisää tietojaan ja taitojaan puhumisesta ja ryhmäviestinnästä.


• oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana sekäitsearvioinnin harjoittelua: opiskelija voi esimerkiksi aloittaa rakentamaan omastakehittymisestään portfoliota, johon kerätään tulevien kurssien sisältöjä ja tuotoksia

• tekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit(tekstityypit) ja niiden yhdistelmät

• tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön, rakenteen janäkökulmien erittely sekä tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun

• tekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa sekä videot• tekstien moniäänisyys• proosan erittely ja tulkinta: fiktiiviset ja faktatekstit, erityisesti romaanien ja novellien analyysi• tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset• tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta kirjoittaminen sekä yhdessä

kirjoittaminen• ryhmäviestintätaidot ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta,kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saayleiskuvan siitä, mikä merkitys kielellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet


• syventää kieli- ja tekstitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuudenyhteiskunnallisen, yksilöllisen, yhteisöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän

• oppii ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä tekstejäeritellessään

• ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa• ymmärtää Suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen ja kielitaidon sekä

tiedonja tieteenalojen kielten merkityksen• oppii suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä,

antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä arvioimaan puhe- ja kirjoitustaitojaan.


• kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa; opiskelija voiesimerkiksi pohtia kirjallisissa ja suullisissa tuotoksissa omia juuriaan, puhetapaansa taimurrettaan, jolloin on mahdollista myös tutkia oman kotipaikkakunnan, kuten Kittilän jalaajemmin Lapin, kieli- ja kulttuuripiirteistöä sekä kirjallisuuden edustajia

• kielen rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien ilmaisutapojen analyysi, kielenmetaforisuus

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

43

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• suomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kirjakielen normit,kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurinyhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus

• kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä• kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta,

jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta,otsikointi ja viimeistely

• informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen sekä palautteen antaminen javastaanottaminen

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisestamerkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja nauttimaankaunokirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet


• harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen sekä omaa lukemistaanreflektoiden

• syventää käsitystään kaunokirjallisuudesta ja sen vaikutuskeinoista• monipuolistaa taitoaan eritellä ja tulkita kaunokirjallisuutta sopivaa käsitteistöä ja

lähestymistapaa hyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansa• oppii ymmärtämään kielen poeettista luonnetta• syventää ryhmäviestintätaitojaan.


• kaunokirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus• monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja omissa

teksteissä• proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta, erityisesti näytelmien, runojen ja

laulusanoitusten analyysi• monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan

ja taidekuvien erittelyä ja tulkintaa• kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen• tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen

näkökulmasta

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekävuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmista. Hän perehtyyvaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet


• syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan• osaa perustella niin kirjoittajana kuin puhujanakin monipuolisesti näkemyksiään• oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja esimerkiksi

ideologisista ja eettisistä lähtökohdista

44

• osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta jakulttuurista merkitystä.


• vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot• vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot• tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedonja

tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys• sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki• kantaa ottavan ja vaikuttavan kauno- ja tietokirjallisuuden keinoja ja lajeja• argumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten, väittelyiden ja puheenvuorojen harjoittelu

5. Teksti ja konteksti (ÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään,tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Tavoitteet


• oppii tarkastelemaan tekstejä niiden maantieteellisissä, kielellisissä, ajallisissa jakulttuurisissa konteksteissa ja suhteessa muihin teksteihin

• oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä• kehittää ja laajentaa omia suullisia ja kirjallisia ilmaisutapojaan• tuntee suomalaisen kaunokirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä

teemoja ja osaa sijoittaa ne kulttuurikontekstiinsa.


• tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvoja aatemaailman ilmentäjinä sekätekstin ilmestymisajankohdan että nykyajan kontekstissa

• tyylin vaikutus tekstiin ja kielenhuoltoa tyylin näkökulmasta• suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia• kirjallisuusaiheisia kirjoitus- ja puhetehtäviä, esimerkiksi puheenvuoro, draama, essee

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6)

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten jakertomuksellisuuden näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta nykykulttuurista ja senmoninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet

• perehtyy ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin• syventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissa• syventää käsitystään kertomuksista ja kertomuksellisuudesta kulttuurien keskeisenä

ilmiönä sekä kerronnan ja ilmaisun keinoista• tuntee Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä teoksia ja

teemoja• oppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

45

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt


• ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiötä, esimerkiksi kielen ja tekstien muuttuminendigitaalisissa ympäristöissä, kieli ja identiteetti

• monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvat• kertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja muussa kulttuurissa,

intertekstuaalisuus, kuten myytit ja klassikot nykykulttuurissa• nykyteosten käsittelyä, puhe- ja kirjoitustehtäviä kurssin teemoista sekä kielenhuoltoa• dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, myös verkossa


7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviätietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissavuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystäihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistuatoisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli Puhvi-kokeeseen.

Tavoitteet


• syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puheyhteisöistä• syventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä ja

jännitteistä• kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitää

vuorovaikutussuhteita• kehittää viestintärohkeuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan• tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia

tekijöitä• oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja eri näkökulmista.


• vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet• puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi• kielellinen ja ei-kielellinen viestintä• arjen vuorovaikutustilanteet• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja

menettelytavat sekä argumentointitaidot niissä• esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu• puheviestinnän kulttuurisia piirteitä

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajojaaineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median jayhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin.

Tavoitteet


46

• syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteidenvalinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä

• varmentaa taitoaan valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä jajohdonmukaista tekstiä

• kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia teemoja• löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamalla

omaa tekstiä.


• kirjoitusprosessi, erityisesti tekstin muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteellasekä yhdessä kirjoittaminen, tekstien jakaminen

• tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelua sekä kielenhuoltoa• kirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta, kuten fiktiivisten ja faktatekstien sekä

monimuotoisten tekstien pohjalta• mediatekstien tuottamista ja analyysia

9. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä.Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstientulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen.

Tavoitteet


• vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä• syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista ja tekstilajeista• varmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä lukustrategioitaan• syventää käsitystään tiedonja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista.


• tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median käsitteidenkäyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa

• fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmista• tekstikokonaisuuksien lukeminen, esimerkiksi esseiden, romaanien, novellien, tietokirjojen

ja oppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien lukeminen


Julkaisutoiminnan kurssi (ÄI 11)

Kurssilla tähdätään siihen, että kurssilla tuotetaan julkaisu, kuten esimerkiksi opiskelijatekstienkokoelma, blogi tai verkkolehti. Julkaisu voi olla painettu tai sähköinen,

Kieliopista ammentaen ja kieltä huoltaen (ÄI 10)

Kurssi auttaa syventämään näkemystä suomen kielen peruskieliopista. Kielenhuolto tähtääsujuvaan ja ymmärrettävään kirjoittamiseen ja itseilmaisuun.

Tavoitteena on, että opiskelija oppii paremmin tunnistamaan ja korjaamaan omasta tekstistäänkielivirheitä, epäselviä ilmauksia ja toimimattomia lauserakenteita.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

47

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt


Draama - näytelmäkirjallisuus (ÄI 12)

Kurssilla tutustutaan suomalaisiin ja länsimaisiin näytelmäteksteihin.

Pakolliset kurssit




16.4. Toinen kotimainen kieli, ruotsiRuotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuudenkehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen taitoaan ja laajentamaanmonikielistä kompetenssiaan sekä kehittämään metakielellisiä taitojaan. Ruotsin kielen opetusperustuu laajaan tekstikäsitykseen, jossa tekstillä tarkoitetaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä.Kieltenopetus edistää osaltaan opiskelijoiden monilukutaitoa.

Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia ruotsia ja käyttää taitoaanrohkeasti sekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus vahvistaa opiskelijoidenhalua ja taitoa toimia ruotsinkielisissä ympäristöissä sekä Suomessa että Ruotsissa kuinmuuallakin, missä se on mahdollista. Kaikkea opiskelijoiden kielitaitoa hyödynnetään, jaopetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä opiskelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön.Opiskelijoita ohjataan pohtimaan asenteiden ja arvojen merkitystä ja kehittämään taitoaan toimiarakentavasti eri yhteyksissä. Opetus antaa valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseenkansainvälisessä maailmassa ja syventää opiskelijoissa maailmankansalaisen taitoja.

Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamalla itselleensopivia tapoja oppia ruotsin kieltä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä sekä näkemäänkielitaito myös työelämätaitona. Kielten opiskelussa ja kielivalinnoissa vahvistetaan sukupuoltentasa-arvoa kannustamalla ennakkoluulottomuuteen ja käsittelemällä monipuolisesti erilaisiaaiheita.

Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia ja opiskelijalähtöisiämenetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan ja käsittelemään tietoa ruotsinkielellä, mahdollisesti myös muilla pohjoismaisilla kielillä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetäänluontevasti opiskeluympäristöjen osana.

Kieltenopetuksessa käsitellään teemoja, joiden avulla kieltenoppiminen tuodaan osaksi lukio-opiskelun kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää työskentelyä. Opiskelijoille tarjotaanmerkityksellisiä, avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä. Aihekokonaisuudet, teemaopinnot ja muuoppiainerajat ylittävä opiskelu kannustavat opiskelijoita hyödyntämään eri kielten vähäistäkintaitoaan ja monikielistä kompetenssiaan.

Opetuksessa otetaan huomioon se, että opiskelijoiden eteneminen taitotasoilla tapahtuu eritahdissa, mikä edellyttää tehtävien eriyttämistä tai muuta tukemista.

Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuudenkehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen taitoaan ja laajentamaanmonikielistä kompetenssiaan sekä kehittämään metakielellisiä taitojaan. Ruotsin kielen opetusperustuu laajaan tekstikäsitykseen, jossa tekstillä tarkoitetaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä.Kieltenopetus edistää osaltaan opiskelijoiden monilukutaitoa.

48

Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia ruotsia ja käyttää taitoaanrohkeasti sekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus vahvistaa opiskelijoidenhalua ja taitoa toimia ruotsinkielisissä ympäristöissä sekä Suomessa että Ruotsissa kuinmuuallakin, missä se on mahdollista. Kaikkea opiskelijoiden kielitaitoa hyödynnetään, jaopetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä opiskelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön.Opiskelijoita ohjataan pohtimaan asenteiden ja arvojen merkitystä ja kehittämään taitoaan toimiarakentavasti eri yhteyksissä. Opetus antaa valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseenkansainvälisessä maailmassa ja syventää opiskelijoissa maailmankansalaisen taitoja.

Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamalla itselleensopivia tapoja oppia ruotsin kieltä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä sekä näkemäänkielitaito myös työelämätaitona. Kielten opiskelussa ja kielivalinnoissa vahvistetaan sukupuoltentasa-arvoa kannustamalla ennakkoluulottomuuteen ja käsittelemällä monipuolisesti erilaisiaaiheita.

Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia ja opiskelijalähtöisiämenetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan ja käsittelemään tietoa ruotsinkielellä, mahdollisesti myös muilla pohjoismaisilla kielillä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetäänluontevasti opiskeluympäristöjen osana.




Ruotsin kielen eri oppimäärien opetuksen yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija

• kehittyy ruotsin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassakansallisissa, pohjoismaisissa, eurooppalaisissa sekä globaaleissa kohtaamisissa, joissaruotsin kielen hyödyntäminen on mahdollista

• ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Suomen toisena kansalliskielenä

• rohkaistuu hyödyntämään ruotsin kieltä luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-aikana

• vankentaa ruotsin kielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa myöskielirajat ylittäen

• kehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaa kieltenopiskelustrategioita

• ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavattoimintamahdollisuudet

• osaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmasta• osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän ja

kansainvälistymisen näkökulmista.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa opiskelemassaan oppimäärässä kehittyvän kielitaidonkuvausasteikon (liite 1) tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaa suhteuttaa omaaosaamistaan tavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin. Opiskelija asettaa omia tavoitteitaan, arvioitaitojensa kehittymistä ja kehittää niitä edelleen.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

49

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Oppimäärä Taito toimiavuorovaikutuksessa

Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä

A-oppimäärä B2.1 B2.1 B1.2

B1-oppimäärä B1.1 B1.1 B1.1

B3-oppimäärä A2.2 A2.2 A2.1

Äidinkielenomainenoppimäärä

B2.2 B2.2 B2.2

Ruotsin kielen eri oppimäärien opetuksen yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija

• kehittyy ruotsin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassakansallisissa, pohjoismaisissa, eurooppalaisissa sekä globaaleissa kohtaamisissa, joissaruotsin kielen hyödyntäminen on mahdollista

• ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Suomen toisena kansalliskielenä

• rohkaistuu hyödyntämään ruotsin kieltä luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-aikana

• vankentaa ruotsin kielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa myöskielirajat ylittäen

• kehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaa kieltenopiskelustrategioita

• ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavattoimintamahdollisuudet

• osaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmasta• osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän ja

kansainvälistymisen näkökulmista.




A-oppimäärä B2.1 B2.1 B1.2

B1-oppimäärä B1.1 B1.1 B1.1

B3-oppimäärä A2.2 A2.2 A2.1

Äidinkielenomainenoppimäärä

B2.2 B2.2 B2.2

Arviointi

Ruotsin kielessä arviointi perustuu ruotsin kielen yhteisten tavoitteiden sekä oppimääräkohtaistenerityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaan huomioon kurssikohtaisetpainotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvat ruotsin kielen yhteiset ja oppimääräkohtaisettavoitteet. Kaikilla kursseilla annetaan monipuolisesti palautetta opiskelijan edistymisestäoppimisprosessin eri vaiheissa. Palautetta annetaan opiskelijan edistymisestä kielitaidon eriosa-alueilla sekä muissa tavoitteissa, kuten kielenopiskelutaidoissa ja valmiuksissa toimia

50

kohdekielisissä ympäristöissä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia.Kaikilla kursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajat ylittäen.

Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinninvälineenä käytetään Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidonkuvausasteikkoa. Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijan taito kehittääkielenopiskelutaitojaan. Opintojen edetessä kielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntääenenevästi opiskelijan vuorovaikutus-, tulkinta- ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.

A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisenoppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamastasuullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssitarvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koearvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinentodistus lukion päättötodistuksen liitteenä.

Oppimäärän vaihtaminen

Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti.Oppimäärää vaihdettaessa ruotsin kielessä pidemmästä oppimäärästä lyhyempään kurssejaluetaan hyväksi seuraavasti:

Kurssit Äidinkielenomainenoppimäärä

A-oppimäärä B1-oppimäärä

Kurssi 1 → 1 → 1

Kurssi 2 → 2 → 2

Kurssi 3 → 3 → 3

Kurssi 4 → 4 → 4

Kurssi 5 → 5

Kurssi 6 → 6 → 5

Kurssi 7 → 7 → 7

Kurssi 8 → 8 → 6

Muut pidemmän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyemmän oppimäärän syventäviätai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, hänelletulee järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästäpitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myösarvosana harkitaan uudelleen. Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kurssejaoppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisenoppimäärän syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

Ruotsin kielessä arviointi perustuu ruotsin kielen yhteisten tavoitteiden sekä oppimääräkohtaistenerityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaan huomioon kurssikohtaisetpainotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvat ruotsin kielen yhteiset ja oppimääräkohtaisettavoitteet. Kaikilla kursseilla annetaan monipuolisesti palautetta opiskelijan edistymisestäoppimisprosessin eri vaiheissa. Palautetta annetaan opiskelijan edistymisestä kielitaidon eriosa-alueilla sekä muissa tavoitteissa, kuten kielenopiskelutaidoissa ja valmiuksissa toimiakohdekielisissä ympäristöissä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia.Kaikilla kursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajat ylittäen.

Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinninvälineenä käytetään Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidonkuvausasteikkoa. Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijan taito kehittää

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

51

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

kielenopiskelutaitojaan. Opintojen edetessä kielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntääenenevästi opiskelijan vuorovaikutus-, tulkinta- ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.

A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisenoppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamastasuullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssitarvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koearvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinentodistus lukion päättötodistuksen liitteenä.


Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti.Oppimäärää vaihdettaessa ruotsin kielessä pidemmästä oppimäärästä lyhyempään kurssejaluetaan hyväksi seuraavasti:



Kurssi 1 → 1 → 1

Kurssi 2 → 2 → 2

Kurssi 3 → 3 → 3

Kurssi 4 → 4 → 4

Kurssi 5 → 5

Kurssi 6 → 6 → 5

Kurssi 7 → 7 → 7

Kurssi 8 → 8 → 6


16.4.1. Ruotsi, B1-oppimääräOpetuksen tavoitteet

Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

• osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.1 jaarvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisenkehittämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista.Kurssista 3 lähtien kiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen.Kursseilla 4–5 painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedonjakamisen välineenä.

52

Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaansopia yhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaantoteuttaa kaikilla kursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallistavuorovaikutusta, joskin painotukset voivat vaihdella kursseittain.

1. Minun ruotsini (RUB11)

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisenkohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita omalleoppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Pohditaan ruotsinkielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Syvennetään vapaamuotoisia jatuttavallisia matkailuun ja arkeen liittyviä vuorovaikutustaitoja eli innostetaan opiskelijaa ruotsinkielen rohkeaan käyttöön myös koulun ulkopuolella. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiinkiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissa viestintätilanteissa.

2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB12)

Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistäsuoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijanaja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä jakäydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Kurssilla pohditaan erinäkökulmista, mitä on hyvä elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisenelämässä. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle jahyvinvoinnille. Vahvistetaan matkailutilanteissa tarvittavaa viestintää.

3. Kulttuuri ja mediat (RUB13)

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa erimedioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihinja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. Opetellaan kertomaanomasta kotipaikkakunnasta ja sen perinteistä sekä harjoitellaan tien neuvomista.

4. Monenlaiset elinympäristömme (RUB14)

Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovatkulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt (esim. omienkulutustottumusten ja muuttuvan elinympäristön pohtiminen), joita tarkastellaan ensisijaisestinuorten näkökulmasta.

5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB15)

Kielitaidon merkityksen ymmärtäminen työelämätaitona: kurssilla harjoitellaan työelämässätarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia.Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä. Tutustutaan mahdollisuuksiinosallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.


6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB16)

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaadialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullistatuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä ja

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

53

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

rakenteita tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan ylioppilaskirjoituksia ajatellen.Päätavoite on kuitenkin rohkaiseminen ruotsinkieliseen vuorovaikutukseen.

7. Kestävä elämäntapa (RUB17)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kutenfiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssillajatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekäsosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoidentarpeet tai kiinnostuksen kohteet.



Pakolliset kurssit




16.5. Toinen kotimainen kieli, suomi (finska)Suomen kielen opetus lukiossa syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta jakielitietoisuuden kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään suomen kielen taitoaan jalaajentamaan monikielistä kompetenssiaan, luomaan siltoja eri kielten välille sekä kehittämäänmetakielellisiä taitojaan. Suomen kielen opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jossa tekstillätarkoitetaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Kieltenopetus edistää osaltaan opiskelijoidenmonilukutaitoa.

Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia suomea ja käyttää taitoaanrohkeasti sekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus vahvistaa opiskelijoidenhalua ja taitoa toimia suomenkielisissä ympäristöissä. Kaikkea opiskelijoiden kielitaitoahyödynnetään. Opiskelijoita ohjataan pohtimaan kieleen/kielenkäyttöön liittyvien asenteiden jaarvojen merkitystä. Opetus vahvistaa ja kehittää oppilaiden valmiuksia ja mahdollisuuksia toimiasuomeksi aktiivisesti sekä vaikuttaa lähiympäristössään ja laajemmissa yhteyksissä.

Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamalla itselleensopivia tapoja oppia suomen kieltä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä sekä näkemäänkielitaito myös työelämätaitona. Kielten opiskelussa ja kielivalinnoissa vahvistetaan sukupuoltentasa-arvoa kannustamalla ennakkoluulottomuuteen ja käsittelemällä monipuolisesti erilaisiaaiheita.

Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia ja opiskelijalähtöisiämenetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan ja käsittelemään tietoa suomen kielellä.Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään luontevasti opiskeluympäristöjen osana.


54


Suomen kielen opetuksen yhteiset tavoitteet

Suomen kielen eri oppimäärien opetuksen yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija

• kehittää taitoaan toimia suomeksi eri yhteyksissä• ymmärtää suomen kielen merkityksen kansalliskielenä• rohkaistuu hyödyntämään suomen kieltä luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-aikana• vankentaa suomen kielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa myös

kielirajat ylittäen• syventää ja laajentaa suomen kielen rakenteiden tuntemustaan• kehittyy tavoitteellisena kielenkäyttäjänä, joka osaa soveltaa oppimisstrategioita

kieliopinnoissaan• ymmärtää monipuolisen kielitaidon myötä kasvavat toimintamahdollisuudet• osaa arvioida omaa kielitaitoaan ja suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan

varten esimerkiksi jatko-opintojen ja työelämän näkökulmista.




A-suomi B2.1 B2.1 B1.2

B1-suomi B1.1 B1.1 B1.1

B3-suomi A2.2 A2.2 A2.1

Äidinkielenomainensuomi

B2.2 B2.2 B2.2

Arviointi

Suomen kielessä arviointi perustuu suomen kielen yhteisten tavoitteiden sekäoppimääräkohtaisten erityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaan huomioonkurssikohtaiset painotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvat suomen kielen yhteiset jaoppimääräkohtaiset tavoitteet. Kaikilla kursseilla annetaan monipuolisesti palautetta opiskelijanedistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa. Palautetta annetaan opiskelijan edistymisestäkielitaidon eri osa-alueilla sekä muissa tavoitteissa, kuten kielenopiskelutaidoissa ja taidoissatoimia autenttisissa suomenkielisissä ympäristöissä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään itse-ja vertaisarviointia. Kaikilla kursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajatylittäen.

Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinninvälineenä käytetään Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidonkuvausasteikkoa. Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijan taito kehittääkielenopiskelutaitojaan. Opintojen edetessä kielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntääenenevästi opiskelijan vuorovaikutus-, tulkinta- ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.

A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisenoppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

55

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssitarvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koearvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinentodistus lukion päättötodistuksen liitteenä.


Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti.Oppimäärää vaihdettaessa suomen kielessä pidemmästä oppimäärästä lyhyempään kurssejaluetaan hyväksi seuraavasti:



Kurssi 1 → 1 → 1

Kurssi 2 → 2 → 2

Kurssi 3 → 3 → 3

Kurssi 4 → 4 → 4

Kurssi 5 → 5 → 5

Kurssi 6 → 6

Kurssi 7 → 7 → 7

Kurssi 8 → 8 → 6


Pakolliset kurssit




16.6. Vieraat kieletKieltenopetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuudenkehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään eri kielten taitoaan ja laajentamaan monikielistäkompetenssiaan sekä kehittämään metakielellisiä taitojaan. Kielten opetus perustuu laajaantekstikäsitykseen, jossa tekstillä tarkoitetaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Kieltenopetusedistää osaltaan opiskelijoiden monilukutaitoa.

Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeastisekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus vahvistaa opiskelijoiden halua ja taitoatoimia kulttuurisesti, kansainvälisesti ja kielellisesti moninaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä.Kaikkea opiskelijoiden kielitaitoa hyödynnetään, ja opetuksessa luodaan siltoja myös eri kieltenvälille sekä opiskelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Opiskelijoita ohjataan pohtimaan asenteiden56

ja arvojen merkitystä ja kehittämään taitoaan toimia rakentavasti eri yhteyksissä. Opetus antaavalmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa ja syventääopiskelijoiden maailmankansalaisen taitoja.

Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamalla itselleensopivia tapoja oppia kieliä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä sekä näkemään kielitaitomyös työelämätaitona. Kielten opiskelussa ja kielivalinnoissa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa kannustamalla ennakkoluulottomuuteen ja käsittelemällä monipuolisesti erilaisia aiheita.

Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia ja opiskelijalähtöisiämenetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan ja käsittelemään tietoa osaamillaankielillä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään luontevasti opiskeluympäristöjen osana.



Kieltenopetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuudenkehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään eri kielten taitoaan ja laajentamaan monikielistäkompetenssiaan sekä kehittämään metakielellisiä taitojaan. Kielten opetus perustuu laajaantekstikäsitykseen, jossa tekstillä tarkoitetaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Kieltenopetusedistää osaltaan opiskelijoiden monilukutaitoa.

Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeastisekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus vahvistaa opiskelijoiden halua ja taitoatoimia kulttuurisesti, kansainvälisesti ja kielellisesti moninaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä.Kaikkea opiskelijoiden kielitaitoa hyödynnetään, ja opetuksessa luodaan siltoja myös eri kieltenvälille sekä opiskelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Opiskelijoita ohjataan pohtimaan asenteidenja arvojen merkitystä ja kehittämään taitoaan toimia rakentavasti eri yhteyksissä. Opetus antaavalmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa ja syventääopiskelijoiden maailmankansalaisen taitoja.

Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamalla itselleensopivia tapoja oppia kieliä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä sekä näkemään kielitaitomyös työelämätaitona. Kielten opiskelussa ja kielivalinnoissa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa kannustamalla ennakkoluulottomuuteen ja käsittelemällä monipuolisesti erilaisia aiheita.

Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia ja opiskelijalähtöisiämenetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan ja käsittelemään tietoa osaamillaankielillä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään luontevasti opiskeluympäristöjen osana.



Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

57

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt


Vieraiden kielten opetuksen yhteiset tavoitteet

Vieraiden kielten eri oppimäärien opetuksen yhteisenä tavoitteena on, että opiskelija

• rohkaistuu hyödyntämään kielitaitoaan luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-aikana• vankentaa kohdekielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa myös

kielirajat ylittäen• kehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaa kieltenopiskelustrategioita• ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavat

toimintamahdollisuudet• osaa arvioida omaa osaamistaan sekä suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan

varten jatko-opintojen, työelämän ja kansainvälistymisen näkökulmasta.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri kielissä tai oppimäärissä kehittyvän kielitaidonkuvausasteikon (liite 1) tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaa suhteuttaa omaaosaamistaan tavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin. Opiskelija asettaa omia tavoitteitaan, arvioitaitojensa kehittymistä ja kehittää niitä edelleen.

Kieli ja oppimäärä Taito toimiavuorovaikutuksessa


Englanti A B2.1 B2.1 B2.1

Muut kielet A B1.2 B1.2 B1.2

Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2

Muut kielet B1 B1.1 B1.1 B1.1


Muut kielet B2 A2.2 A2.2 A2.2

Englanti B3 B1.1 B1.1 A2.2

Aasian ja Afrikankielet B3

A2.1 A2.1 (puhuttu teksti)

A1.3 (kirjoitettu teksti)

A2.1 (puhuttu teksti)



Vieraiden kielten opetuksen yhteiset tavoitteet

Vieraiden kielten eri oppimäärien opetuksen yhteisenä tavoitteena on, että opiskelija

• rohkaistuu hyödyntämään kielitaitoaan luovasti opiskelussa, työssä ja vapaa-aikana• vankentaa kohdekielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa myös

kielirajat ylittäen• kehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaa kieltenopiskelustrategioita• ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavat

toimintamahdollisuudet• osaa arvioida omaa osaamistaan sekä suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan

varten jatko-opintojen, työelämän ja kansainvälistymisen näkökulmasta.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri kielissä tai oppimäärissä kehittyvän kielitaidonkuvausasteikon (liite 1) tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaa suhteuttaa omaa

58

osaamistaan tavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin. Opiskelija asettaa omia tavoitteitaan, arvioitaitojensa kehittymistä ja kehittää niitä edelleen.

Kieli ja oppimäärä Taito toimiavuorovaikutuksessa


Englanti A B2.1 B2.1 B2.1

Muut kielet A B1.2 B1.2 B1.2


Muut kielet B1 B1.1 B1.1 B1.1



Englanti B3 B1.1 B1.1 A2.2

Aasian ja Afrikankielet B3

A2.1 A2.1 (puhuttu teksti)


A2.1 (puhuttu teksti)



Arviointi

Vieraissa kielissä arviointi perustuu vieraiden kielten yhteisten tavoitteiden sekä kieli-ja oppimääräkohtaisten erityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaanhuomioon kurssikohtaiset painotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvat vieraiden kieltenyhteiset ja oppimääräkohtaiset tavoitteet. Kaikilla kursseilla annetaan monipuolisesti palautettaopiskelijan edistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa. Palautetta annetaan opiskelijanedistymisestä kielitaidon eri osa-alueilla sekä muissa tavoitteissa, kuten kielenopiskelutaidoissaja valmiuksissa toimia kohdekielisissä ympäristöissä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään itse-ja vertaisarviointia. Kaikilla kursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajatylittäen.

Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin välineenäkäytetään soveltuvin osin Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidonkuvausasteikkoa. Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijan taito kehittääkielenopiskelutaitojaan. Opintojen edetessä kielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntääenenevästi opiskelijan vuorovaikutus-, tulkinta- ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.

A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 suorituksen arviointiperustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan jamuihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myöskurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Suullisenkielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.


Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti.Oppimäärää vaihdettaessa vieraassa kielessä pidemmästä oppimäärästä lyhyempään kurssejaluetaan hyväksi latinan kieltä lukuun ottamatta seuraavasti:

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

59

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Kurssit A-oppimäärä B1-oppimäärä B2-oppimäärä B3-oppimäärä

Kurssi 1 → 1 → 1 → 3

Kurssi 2 → 2 → 3 → 5

Kurssi 3 → 3 → 4 → 6

Kurssi 4 → 4 → 2 → 4

Kurssi 6 → 5 → 5 → 7

Kurssi 7 → 7 → 6 → 8

Kurssi 8 → 6


Kurssit

Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten jakurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssianumero 2. Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja:

EN = englannin kieli

LA = latinan kieli

RA = ranskan kieli

SM = saamen kieli

SA = saksan kieli

VE = venäjän kieli

IA = italian kieli

EA = espanjan kieli

PO = portugalin kieli

KI = kiinan kieli

JP = japanin kieli

KX = muu kieli

Vieraissa kielissä arviointi perustuu vieraiden kielten yhteisten tavoitteiden sekä kieli-ja oppimääräkohtaisten erityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaanhuomioon kurssikohtaiset painotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvat vieraiden kieltenyhteiset ja oppimääräkohtaiset tavoitteet. Kaikilla kursseilla annetaan monipuolisesti palautettaopiskelijan edistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa. Palautetta annetaan opiskelijanedistymisestä kielitaidon eri osa-alueilla sekä muissa tavoitteissa, kuten kielenopiskelutaidoissaja valmiuksissa toimia kohdekielisissä ympäristöissä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään itse-

60

ja vertaisarviointia. Kaikilla kursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajatylittäen.

Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin välineenäkäytetään soveltuvin osin Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidonkuvausasteikkoa. Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijan taito kehittääkielenopiskelutaitojaan. Opintojen edetessä kielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntääenenevästi opiskelijan vuorovaikutus-, tulkinta- ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.

A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 suorituksen arviointiperustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan jamuihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Myöskurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4–10. Suullisenkielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.


Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti.Oppimäärää vaihdettaessa vieraassa kielessä pidemmästä oppimäärästä lyhyempään kurssejaluetaan hyväksi latinan kieltä lukuun ottamatta seuraavasti:

Kurssit A-oppimäärä B1-oppimäärä B2-oppimäärä B3-oppimäärä

Kurssi 1 → 1 → 1 → 3

Kurssi 2 → 2 → 3 → 5

Kurssi 3 → 3 → 4 → 6

Kurssi 4 → 4 → 2 → 4

Kurssi 6 → 5 → 5 → 7

Kurssi 7 → 7 → 6 → 8

Kurssi 8 → 6


Kurssit

Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten jakurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssianumero 2. Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja:

EN = englannin kieli

LA = latinan kieli

RA = ranskan kieli

SM = saamen kieli

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

61

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

SA = saksan kieli

VE = venäjän kieli

IA = italian kieli

EA = espanjan kieli

PO = portugalin kieli

KI = kiinan kieli

JP = japanin kieli

KX = muu kieli

16.6.1. venäjän kieli, B3-oppimääräOpetuksen tavoitteet

Vieraan kielen B3-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

• kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi• kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa niin

kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä• osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon A2.1

(muut kielet) tai B1.1/A2.2 (englanti) ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittäätaitojaan edelleen.

Pakolliset kurssit


1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (VEB31)

Kurssilla tutustutaan venäjän kielen asemaan maailmankielten joukossa ja hahmotetaan uudenkielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan erityisestisuullista, mutta myös pienimuotoista kirjallista vuorovaikutusta keskeisissä arkeen liittyvissätilanteissa (mm. esittäytyminen, perhe ja koti, kielitaidosta ja ammatista kertominen) ja niissätarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.Tutustutaan suomalaisen ja venäläisen tapakulttuurin eroihin. Tieto- ja viestintäteknologianmahdollisuuksia hyödynnetään opetuksessa. Ääntämiseen kiinnitetään alusta asti huomiota.

Kurssin arviointiin vaikuttavat seuraavat asiat:

• kurssikoe• tuntityöskentely• sanakokeet

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kurssin suoritettuaan

• tunnistaa ja osaa käyttää venäläisiä kyrillisiä aakkosia (painokirjaimet ja kaunokirjaimet)• on oppinut tuottamaan venäjänkielistä tekstiä pienimuotoisesti sekä suullisesti että

kirjallisesti• hahmottaa venäjän kielen asema maailmankielten joukossa• on oppinut tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia• on omaksunut peruskieliopin tässä vaiheessa tarpeellisia asioita

62


• Venäjän kieli maailmankielten joukossa• Kyrilliset aakkoset• Substantiivin yksikkö ja monikko, sijamuodot: nominatiivi, prepositionaali• Adjektiivien yksikkö ja monikko, sijamuodot: nominatiivi• Persoonapronominit• Verbin preensentaivutus: I ja II konjugaatio• Tärkeimpiä lukusanoja

2. Matkalla maailmassa (VEB32)

Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisentilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa meillä ja muualla. Opetellaan lisääkompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä. Tieto- ja viestintäteknologianmahdollisuuksia hyödynnetään. Ääntämistä harjoitellaan edelleen.


• kurssikoe• tuntityöskentely• sanakokeet• lyhyet kirjalliset, viestinnälliset tehtävät

Tavoitteet


• on saanut lisää valmiuksia ymmärtää venäjänkielistä puhuttua ja kirjoitettua tekstiä• on omaksunut lisää venäjän kielen peruskieliopin aineksia


• Matkustaminen• Asioimistilanteet

• Kielioppi: lisää substantiivien, adjektiivien ja verbintaivutukseen liityviä keskeisiä asioita

3. Elämän tärkeitä asioita (VEB33)

Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Suullisen kielenkäytönlisäksi aletaan kiinnittää huomiota myös kirjalliseen tuottamiseen.


• kurssikoe• tuntityöskentely• sanakokeet• lyhyet kirjoitelmat

Tavoitteet


• osaa ilmaista itseään pienimuotoisesti sekä suullisesti että kirjallisesti• pystyy soveltamaan aiemmin oppimaansa uuteen asiaan

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

63

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt


• Nuorten jokapäiväinen elämä• Ihmissuhteet ja verkostot• Kiinnostuksen kohteet• Vapaa-ajan vietto ja harrastukset.

• Käydään läpi kurssilla olennaista peruskielioppia.• Hyödynnetään tietoja viestintäteknologian mahdollisuuksia.

4. Monenlaista elämää (VEB34)

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiinvuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää esimerkiksi ainekirjoituksenmuodossa. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessaja ulkomailla. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään kurssilla mm. harjoittelemallamahdollisuuksien mukaan sähköistä kirjoittamista. Kurssin aikana aiemmin opittua kielioppipohjaavahvennetaan edelleen ja laajennetaan kurssilla. Kurssikoe voidaan järjestää sähköisenäkurssikokeena.

5. Hyvinvointi ja huolenpito (VEB35)

Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevanakielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä jakäydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen (mm. koti, perhe, koulu, ystävät) elämään liittyvistäasioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihinja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian jadigitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. Kieliopin näkökulmastakerrataan aiemmin opittua ja tutustutaan ja harjoitellaan uusien rakenteiden käyttöä jasoveltamista. Kurssikoe järjestetään mahdollisuuksien mukaan sähköisenä.

6. Kulttuuri ja mediat (VEB36)

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai #alueidenkulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. Opiskelijatpitävät kurssin aikana mediapäiväkirjaa ja tekevät ryhmätyön/katsauksen jostain ajankohtaisestakulttuuri- tai media-aiheesta Venäjällä. Kieliopin omaksumista jatketaan ja uusia asioita käydäänläpi kertaamisen rinnalla. Kurssikoe järjestetään sähköisenä kurssikokeena.

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (VEB37)

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun,myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin: opiskelijattekevät työpaikkahakemuksen ja ansioluettelon ja tutustuvat venäläisten korkeakoulujentarjontaan Internetissä. Pohditaan Suomen ja Venäjän työmarkkinoiden samankaltaisuuksia jaeroavaisuuksia. Kielioppia kerrataan edelleen ja omaksutaan uusia rakenteita. Kurssilla tuotetaan2-3 pidempää kirjoitelmaa. Kurssikoe järjestetään sähköisesti.

8. Yhteinen maapallomme (VEB38)

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeidenmukaan: kurssilla voidaan tuottaa kantaaottava mielipideteksti ajankohtaisesta luontoon,asumisympäristöön tai kestävään elämäntapaan liittyen.Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistuakansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä

64

kestävästä elämäntavasta. Kurssilla valmentaudutaan yo-kirjoituksiin eli kerrataan keskeistäkielioppia, tehdään kirjoitelmia, kuullunymmärtämis- ja luetunymmärtämisharjoituksia sekävahvistetaan suullista tuottamista. Kurssikoe pidetään sähköisenä kurssikokeena.


Venäjän abikurssi (VEB39)

Valmistaudutaan venäjän kielen yo-kirjoituksiin. Kerrataan keskeistä kielioppia, kirjoitetaanaineita, tehdään kuullun- ja luetunymmärtämisharjoituksia ja keskustellaan ajankohtaisistaasioista venäjäksi.

Kurssi järjestetään mahdollisuuksien mukaan.


Kieliopin kertauskurssi (VEB312)

Kerrataan venäjän kielen kielioppia monipuolisesti.


Matkailuvenäjää (VEB310)

Tutustutaan matkailussa käytettävään keskeiseen sanastoon. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat mm.hotelliala, ravintola-ala, kauppa, tien kysyminen ja neuvominen, ajanilmaukset, lukusanat ja Levi.


Venäjän kielen suullinen kurssi (VEB313)

Kurssilla keskitytään erityisesti venäjän kielen suullisen taidon vahvistamiseen. Opiskelijatvalitsevat kurssilla käsiteltävät aiheet ensimmäistä kokoontumiskertaa lukuunottamatta. Kurssinaikana tehdään myös ääntämisharjoituksia.


Venäjän tutkimuskurssi (VEB311)

Tehdään yksilö- tai parityönä tutkielma liittyen Venäjään. Yhteisessä osuudessa tutustutaanerilaisiin lähteisiin, mistä tietoa voi löytää. Käsitellään lähdekritiikkiä ja tekijänoikeuksia.Tutkielman laajuus jne. ja esitystapa sovitaan yhdessä kurssin alussa.


16.6.2. Vieraat kielet, englanti, A-oppimääräOpetuksen tavoitteet

Englannin kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

• kehittyy englannin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassaniin paikallisissa, kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä

• ymmärtää englannin kielen merkityksen ja roolin kansainvälisen kommunikaation kielenä• osaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmasta• osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän ja

kansainvälistymisen näkökulmista

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

65

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• saa kokemuksia laajempien englanninkielisten tekstien lukemisesta, tulkitsemisesta jakäsittelystä


Pakolliset kurssit



1. Englannin kieli ja maailmani (ENA1)

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita,analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita englannin opiskelulleja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Kurssilla pohditaan maailmankielellistä monimuotoisuutta, englannin kieltä globaalina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenäkasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin jakielenkäyttötarpeisiin.Kurssilla voidaan myös painottaa omasta paikkakunnasta kertomista.

2. Ihminen verkostoissa (ENA2)

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa,esimerkiksi matkailussa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana jatoista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekäkäydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavienstrategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessäpsyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaationmerkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA3)

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eritekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovaterilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta. Kurssilla voidaan tarpeenmukaan painottaa esimerkiksi kirjallisuutta, draamaa, musiikkia tai kuvataidetta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivistatoimijuutta englannin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviinkeskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan yksilöidenja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä javaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.

66

5. Tiede ja tulevaisuus (ENA5)

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen ja tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoaopiskelijoita kiinnostavista tiedonja tieteenaloista. Lisäksi harjaannutaan jakamaan omia tietoontai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja ja pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisestiteknologian ja digitalisaation näkökulmasta. Kurssilla voidaan harjoitella debatointia.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA6)

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana.Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa taityöelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessäkontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuorenelämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.


7. Kestävä elämäntapa (ENA7)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajientekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottaviatekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen,taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaenhuomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet. Lisäksi kurssilla kerrataan pakollistenkurssien keskeisiä rakenteita ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

8. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA8)

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä jarakentaa dialogia. Kurssilla tehdään myös ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kuunteluharjoituksia,vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullistatuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisillisiin kursseihin liittyviä aihepiirisanastoja tainiitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.


Abikurssi (EN 10)

Kurssilla kerrataan keskeisiä englannin rakenteita ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Kurssivoidaan järjestää tarvittaessa.

Kulttuuri ja matkailu (EN 9)

Kurssin voi järjestää mahdollisuuksien mukaan useamman oppiaineen yhteisinä teemaopintoina.Kurssiin voi liittyä matka Englantiin tai johonkin toiseen maahan.


16.6.3. venäjän kieli, A-oppimääräOpetuksen tavoitteet

Vieraan kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

67

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• kehittyy kohdekielen käyttäjänä ja toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa niinkansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä


Pakolliset kurssit



1. Kieli ja maailmani (VEA01)

Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteitasekä analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita kohdekielenopiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi sekä autenttisiakohdekielisiä kielenkäyttöympäristöjä. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuuttaja kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun,nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin.

2. Ihminen verkostoissa (VEA02)

Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissavuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa.Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä.Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaanerilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitelläänihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalistahyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselleja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri-ilmiöitä (VEA03)

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksiapainottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt,kohdekieliset mediat sekä luova toiminta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (VEA04)

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivistatoimijuutta kohdekielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviinkeskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan yksilöidenja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä javaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.

68

5. Tiede ja tulevaisuus (VEA05)

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemallatietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedonja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoontai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisestiteknologian ja digitalisaation näkökulmasta. Aihepiirit nousevat eri tiedonja tieteenaloista.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (VEA06)

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana.Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa taityöelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessäkontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuorenelämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.


7. Kestävä elämäntapa (VEA07)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa kohdekieltä erilaisissa kirjallisissavuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kutenfiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssillajatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekäsosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoidentarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

8. Viesti ja vaikuta puhuen (VEA08)

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaadialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullistatuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitätäydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.


Venäjän abikurssi (VEA09)

Valmistaudutaan venäjän kielen yo-kirjoituksiin. Kerrataan keskeistä kielioppia, kirjoitetaanaineita, tehdään kuullun- ja luetunymmärtämisharjoituksia ja keskustellaan ajankohtaisistaasioista venäjäksi.



Kieliopin kertauskurssi (VEA12)

Kerrataan venäjän kieliopin keskeisiä rakenteita.

Matkailuvenäjää (VEA10)

Tutustutaan matkailussa käytettävään keskeiseen sanastoon. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat mm.hotelliala, ravintola-ala, kauppa, tien kysyminen ja neuvominen, ajanilmaukset, lukusanat ja Levi.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

69

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Venäjän kielen suullinen kurssi (VEA13)

Kurssilla keskitytään erityisesti venäjän kielen suullisen taidon vahvistamiseen. Opiskelijatvalitsevat kurssilla käsiteltävät aiheet ensimmäistä kokoontumiskertaa lukuunottamatta. Kurssinaikana tehdään myös ääntämisharjoituksia.


Venäjän tutkimuskurssi (VEA11)

16.6.4. saksan kieli, B3-oppimääräPakolliset kurssit


1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (SAB31)

Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielensuhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutustaarkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiäkohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. Aloitetaan tutustuminen kieliopin perusrakenteisiin.

2. Matkalla maailmassa (SAB32)

Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisentilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muidenviestintästrategioiden käyttöä.

3. Elämän tärkeitä asioita (SAB33)

Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteetliittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin,vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

4. Monenlaista elämää (SAB34)

Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiinvuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiiritkäsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla

5. Hyvinvointi ja huolenpito (SAB35)

Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevanakielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitäja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaanerilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaankeskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomiamuutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

6. Kulttuuri ja mediat (SAB36)

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai #alueidenkulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. Kurssillavoidaan tehdä jokin isompi kurssityö aiheeseen sopivasta ja opiskelijoita kiinnostavasta asiasta.70

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SAB37)

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun,myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssillaopetellaan kirjoittamaan CV ja/tai työhakemus saksaksi.

8. Yhteinen maapallomme (SAB38)

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan.Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevatluonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta. Lisäksi kurssillakeskitytään harjoittelemaan kuullunymmärtämistehtäviä.


Kieliopin kertauskurssi (SAB39)

Kurssilla kerrataan saksan keskeinen kielioppi osana valmistautumista ylioppilaskirjoituksiin.


Saksan kielen suullinen kurssi (SAB311)

Kurssilla keskitytään saksankielen puhumiseen. Kerrataan ja harjoitellaan erilaisiavuorovaikutustilanteita, keskustellaan ajankohtaisista aiheista ja mahdollisesti suunnitellaan japidetään suullinen esitelmä jostain opiskelijaa kiinnostavasta aiheesta.

Saksan kulttuurikurssi (SAB310)

Kurssilla tutustutaan kieleen ja kulttuuriin esim. kirjallisuuden, musiikin, elokuvien, historian tairuokatraditioiden kautta. Mahdollisuuksien mukaan voidaan järjestää osana kurssia opintomatka.

Pakolliset kurssit




16.7. MatematiikkaMatematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää jatuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Sillä on merkittävä tai ratkaiseva rooli muun muassatieteissä, teknologiassa, taloudessa, yrittäjyydessä, terveydenhuollossa ja turvallisuudessa.Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihinsekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettuamatematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen, ilmiöiden mallintamisen ja ongelmien ratkaisemisentaitoja.

Opetuksen lähtökohdat valitaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihin liittyvistäongelmista. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja, joissa opiskelijat työskentelevät yksin jayhdessä. Opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensapohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaaohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

71

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa rohkaistaan myös käyttämään ajattelua tukeviakuvia, piirroksia ja välineitä sekä tuetaan opiskelijan taitoa siirtyä toisesta matemaattisen tiedonesitysmuodosta toiseen.

Opiskelijaa kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessatutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tuleviamahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassahänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessienkehittämistä.

Opiskelija harjaannutetaan käyttämään tietokoneohjelmistoja matematiikan oppimisen jatutkimisen sekä ongelmanratkaisun apuvälineinä. Matematiikan opiskelussa hyödynnetään muunmuassa dynaamisen matematiikan ohjelmistoja, symbolisen laskennan ohjelmistoja, tilasto-ohjelmistoja, taulukkolaskentaa, tekstinkäsittelyä sekä mahdollisuuksien mukaan digitaalisiatiedonlähteitä. Tärkeää on myös arvioida apuvälineiden hyödyllisyyttä ja käytön rajallisuutta.Edellä mainituista apuvälineistä käytetään jatkossa nimitystä tekniset apuvälineet.

Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää jatuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Sillä on merkittävä tai ratkaiseva rooli muun muassatieteissä, teknologiassa, taloudessa, yrittäjyydessä, terveydenhuollossa ja turvallisuudessa.Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihinsekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettuamatematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen, ilmiöiden mallintamisen ja ongelmien ratkaisemisentaitoja.

Opetuksen lähtökohdat valitaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista, ilmiöistä ja niihin liittyvistäongelmista. Opetuksessa käytetään vaihtelevia työtapoja, joissa opiskelijat työskentelevät yksin jayhdessä. Opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensapohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaaohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka neliittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa rohkaistaan myös käyttämään ajattelua tukeviakuvia, piirroksia ja välineitä sekä tuetaan opiskelijan taitoa siirtyä toisesta matemaattisen tiedonesitysmuodosta toiseen.

Opiskelijaa kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessatutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tuleviamahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassahänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessienkehittämistä paikallisuutta unohtamatta.

Opiskelija harjaannutetaan käyttämään tietokoneohjelmistoja matematiikan oppimisen jatutkimisen sekä ongelmanratkaisun apuvälineinä. Matematiikan opiskelussa hyödynnetään muunmuassa dynaamisen matematiikan ohjelmistoja, symbolisen laskennan ohjelmistoja, tilasto-ohjelmistoja, taulukkolaskentaa, tekstinkäsittelyä sekä mahdollisuuksien mukaan digitaalisiatiedonlähteitä. Tärkeää on myös arvioida apuvälineiden hyödyllisyyttä ja käytön rajallisuutta.Edellä mainituista apuvälineistä käytetään jatkossa nimitystä tekniset apuvälineet.

Arviointi

Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan opiskelijan matemaattisenajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä sekä ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota.Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämään matematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekäpitkäjänteisen työskentelyn taitoja. Sillä autetaan opiskelijaa kehittämään matemaattistenratkaisujen esittämistä, tuetaan häntä käsitteiden muodostamisprosessissa ja ohjataan oman työn

72

arvioimiseen. Onnistunut palaute auttaa opiskelijaa huomaamaan vahvuutensa sekä sen, mitä jamiten tietoja ja taitoja tulisi edelleen kehittää.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota laskutaitoon, menetelmien ja teknisten apuvälineiden valintaanja käyttöön sekä päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.


Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksi seuraavasti:MAA2 → MAB2, MAA3 → MAB3, MAA6 → MAB7 ja MAA8 → MAB4 ja MAA10 → MAB5.Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän paikallisia syventäviä taipaikallisia soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää,hänelle tulee järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessälyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässäyhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöinkyseiset kurssit voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimäärän paikallisiksisyventäviksi tai paikallisiksi soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

Monipuolisella arvioinnilla ja kannustavalla palautteella tuetaan opiskelijan matemaattisenajattelun ja itseluottamuksen kehittymistä sekä ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota.Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämään matematiikan osaamistaan ja ymmärtämistään sekäpitkäjänteisen työskentelyn taitoja. Sillä autetaan opiskelijaa kehittämään matemaattistenratkaisujen esittämistä, tuetaan häntä käsitteiden muodostamisprosessissa ja ohjataan oman työnarvioimiseen. Onnistunut palaute auttaa opiskelijaa huomaamaan vahvuutensa sekä sen, mitä jamiten tietoja ja taitoja tulisi edelleen kehittää.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota laskutaitoon, menetelmien ja teknisten apuvälineiden valintaanja käyttöön sekä päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.


Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksi seuraavasti:MAA2 → MAB2, MAA3 → MAB3, MAA6 → MAB7 ja MAA8 → MAB4 ja MAA10 → MAB5.Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän paikallisia syventäviä taipaikallisia soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää,hänelle tulee järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessälyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässäyhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöinkyseiset kurssit voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimäärän paikallisiksisyventäviksi tai paikallisiksi soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.Hyvänä esimerkkinä talousmatematiikan (MB6) kurssi, joka tukee pitkän matematiikan opintoja.Pitkän matematiikan opskelijat voivat suorittaa MB6:n myös itsenäisesti.

16.7.1. Matematiikan pitkä oppimääräMatematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle ammatillisten jakorkeakouluopintojen edellyttämät matemaattiset valmiudet sekä matemaattinen yleissivistys.Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitäja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkiimyös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnankehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. O

ppim

ista

voitt

eet j

a op

etuk

sen

kesk

eise

t sis

ällö

t

73

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt


Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• saa myönteisiä oppimiskokemuksia ja tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oppii niidenkautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa

• rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niidenkriittiseen arviointiin

• ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedonesittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppiiarvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä

• oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena• kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan• harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään

otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaanperustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä

• harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisiaratkaisustrategioita

• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä jatietolähteitä.

Pakolliset kurssit

1. Luvut ja lukujonot (MAY1)

Matematiikan yhteisen opintokokonaisuuden tehtävänä on herättää opiskelijan kiinnostusmatematiikkaa kohtaan muun muassa tutustuttamalla hänet matematiikan moninaiseenmerkitykseen ihmiselle ja yhteiskunnalle sekä sen ainutlaatuiseen ja kiehtovaan olemukseentieteenalana. Tässä opintokokonaisuudessa opiskelijalla on tilaisuus vahvistaa pohjaamatematiikan opinnoilleen ja nähdä matematiikka hyödyllisenä ja käyttökelpoisena selitettäessäja hallittaessa muun muassa yhteiskunnan, talouden ja luonnon tapahtumia ja tilanteita.

2. Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2)


• harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita• osaa ratkaista toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkia ratkaisujen lukumäärää• osaa ratkaista korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman

polynomien jakolaskua• osaa ratkaista yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa ja polynomiyhtälöihin ja

polynomiepäyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa• polynomien tulo ja muotoa olevat binomikaavat• 2. asteen yhtälö ja ratkaisukaava sekä juurten lukumäärän tutkiminen• 2. asteen polynomin jakaminen tekijöihin• polynomifunktio• polynomiyhtälöitä• polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

3. Geometria (MAA3)


• harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi-että kolmiulotteisissa tilanteissa

• harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviälauseita

74

• osaa ratkaista geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleidenominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisenkolmion trigonometriaa

• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja geometriaanliittyvien sovellusongelmien ratkaisussa

• kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus• sini- ja kosinilause• ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria• kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien

laskeminen

4. Vektorit (MAA4)


• ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin• osaa tutkia kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla• ymmärtää yhtälöryhmän ratkaisemisen periaatteen• osaa tutkia kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia

vektoreiden avulla• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä vektoreiden tutkimisessa sekä suoriin ja tasoihin liittyvien

sovellusongelmien ratkaisussa• vektoreiden perusominaisuudet• vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla• koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo• yhtälöryhmän ratkaiseminen• suorat ja tasot avaruudessa

5. Analyyttinen geometria (MAA5)


• ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallistenkäsitteiden välille

• ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria,ympyröitä ja paraabeleja

• syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia yksinkertaisiaitseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) |

• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä pistejoukon yhtälön tutkimisessa sekä yhtälöiden,yhtälöryhmien, itseisarvoyhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa

• pistejoukon yhtälö• suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt• itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen• pisteen etäisyys suorasta

6. Derivaatta (MAA6)


• osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisiarationaaliepäyhtälöitä

• omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta• osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat• osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot• tietää, kuinka rationaalifunktion suurin ja pienin arvo määritetään

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

75

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan tutkimisessa jarationaaliyhtälöiden ja -epäyhtälöiden ratkaisemisessa sekä polynomi- ja rationaalifunktionderivaatan määrittämisessä sovellusongelmissa

• rationaaliyhtälö ja #epäyhtälö• funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta• polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen• polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen• kulkukaavio

7. Trigonometriset funktiot (MAA7)


• tutkii trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla• osaa ratkaista sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiäsin f(x) = a tai sin f(x) =

sin g(x)• osaa trigonometristen funktioiden yhteydet ja• osaa derivoida yhdistettyjä funktioita• osaa tutkia trigonometrisia funktioita derivaatan avulla• osaa hyödyntää trigonometrisia funktioita mallintaessaan jaksollisia ilmiöitä• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä trigonometristen funktioiden tutkimisessa ja

trigonometristen yhtälöiden ratkaisemisessa ja trigonometristen funktioiden derivaattojenmäärittämisessä sovellusongelmissa

• suunnattu kulma ja radiaani• trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen• trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen• yhdistetyn funktion derivaatta• trigonometristen funktioiden derivaatat

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)


• kertaa potenssienlaskusäännöt mukaan lukien murtopotenssit• tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin

liittyviä yhtälöitä• osaa tutkia juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla• osaa hyödyntää eksponenttifunktiota mallintaessaan erilaisia kasvamisen ja vähenemisen

ilmiöitä• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden tutkimisessa

ja juuri-, eksponentti- ja logaritmiyhtälöiden ratkaisemisessa sekä juuri-, eksponentti- jalogaritmifunktion derivaattojen määrittämisessä sovellusongelmissa

• potenssien laskusäännöt• juurifunktiot ja -yhtälöt• eksponenttifunktiot ja -yhtälöt• logaritmifunktiot ja -yhtälöt• juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

9. Integraalilaskenta (MAA9)


• ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioidenintegraalifunktioita

• ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan• osaa määrittää pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla• perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin

76

• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa jaintegraalifunktion määrittämisessä sekä määrätyn integraalin laskemisessasovellusongelmissa

• integraalifunktio• alkeisfunktioiden integraalifunktiot• määrätty integraali• pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

10. Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)


• osaa havainnollistaa diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittää ja tulkitajakaumien tunnuslukuja

• perehtyy kombinatorisiin menetelmiin• perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin• ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman

odotusarvon ja soveltamaan sitä• perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan

normaalijakaumaa• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa,

käsittelyssä ja tutkimisessa sekä jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä jatodennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrien avulla

• diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma• jakauman tunnusluvut• klassinen ja tilastollinen todennäköisyys• kombinatoriikka• todennäköisyyksien laskusäännöt• diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma• diskreetin jakauman odotusarvo• normaalijakauma


11. Lukuteoria ja todistaminen (MAA11)


• perehtyy logiikan alkeisiin ja tutustuu todistusperiaatteisiin sekä harjoittelee todistamista• hallitsee lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin• osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla• syventää ymmärrystään lukujonoista ja niiden summista• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä lukujen ominaisuuksien tutkimisessa• konnektiivit ja totuusarvot• geometrinen todistaminen• suora, käänteinen ja ristiriitatodistus• induktiotodistus (mikäli ehditään)• kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö• Eukleideen algoritmi• alkuluvut ja Eratostheneen seula• aritmetiikan peruslause• kokonaislukujen kongruenssi

12. Algoritmit matematiikassa (MAA12)


Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

77

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• syventää algoritmista ajatteluaan• osaa tutkia ja selittää, kuinka algoritmit toimivat• ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan epälineaarisia yhtälöitä numeerisesti• osaa tutkia polynomien jaollisuutta ja osaa määrittää polynomin tekijät• osaa määrittää numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä algoritmien tutkimisessa ja laskutoimituksissa• iterointi ja Newton-Raphsonin menetelmä• polynomien jakoalgoritmi• polynomien jakoyhtälö• Newton-Cotes-kaavat: suorakaidesääntö, puolisuunnikassääntö ja Simpsonin sääntö

13. Differentiaalilaskennan jatkokurssi, sekä valmistautuminenylioppilaskokeeseen (MAA13)

Tavoitteet


• osaa tutkia lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja derivaatan

laskemisessa annetun muuttujan suhteen• hyvän vastauksen malli• erilaiset yo-tehtävät• tutustuminen vanhoihin prelikokeisiin


• lukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summa• lukujonon summa• sarjat ja niiden summa• yo-kokeen rakenne• yo-tehtävien rakenne• hyviä malliratkaisuja


Kertauskurssi ylioppilaskoisiin valmistautumiseen (MAA14)

Kurssilla tutustutaan vanhoihin ylioppilastehtäviin, ylioppilaskokeen rakenteeseen jaylioppilaskokeen yleisiin ohjeistuksiin.


16.7.2. Matematiikan yhteinen opintokokonaisuusPakolliset kurssit


78






16.7.3. Matematiikan lyhyt oppimääräMatematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitelläja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikanmerkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä jamonissa eri tieteissä.


Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnanapuvälineenä

• saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään, oppiiluottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa ja rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaanja keksivään oppimiseen

• hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjanjatko-opinnoille

• sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää jamallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä

• kehittää käsitystään matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta• harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa

tarjoamaa informaatiota ja arvioimaan sen luotettavuutta• tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä• osaa käyttää kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja

tietolähteitä.

Pakolliset kurssit



Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

79

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

2. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2)


• harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessaja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä

• ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktionkäsitteet

• vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa ja polynomiyhtälöihin

sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa• suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus• ongelmien muotoileminen yhtälöiksi• yhtälöiden ja yhtälöparien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen• ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen• toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

3. Geometria (MAB3)


• harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisistaominaisuuksista

• vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan• osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja geometriaan

liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa• kuvioiden yhdenmuotoisuus• suorakulmaisen kolmion trigonometria• Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislause• kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen• geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

4. Matemaattisia malleja (MAB4)


• näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitämatemaattisilla malleilla

• tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta• tutustuu ennusteiden tekemiseen mallien pohjalta• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomi- ja eksponenttifunktion ominaisuuksien

tutkimisessa sekä polynomi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisussa sovellusongelmienyhteydessä

• lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen• potenssiyhtälön ratkaiseminen• eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla• lukujonot matemaattisina malleina

5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)


• harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja• arvioi erilaisia regressiomalleja mm. taulukkolaskentaohjelman avulla ja tekee ennusteita

mallien avulla• perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin

80

• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa,käsittelyssä ja tutkimisessa sekä diskreettien jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä jatodennäköisyyslaskennassa

• diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen• regression ja korrelaation käsitteet• havainto ja poikkeava havainto• ennusteiden tekeminen• kombinatoriikkaa• todennäköisyyden käsite• klassinen todennäköisyys• moderni todennäköisyys• todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä

6. Talousmatematiikka (MAB6)


• syventää prosenttilaskennan taitojaan• ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä• kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun• vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun• soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöiden ratkaisemisessa

sovellusongelmissa• indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia• taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla


7. Matemaattinen analyysi (MAB7)


• tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin• ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana• osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla• osaa määrittää sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kulun tutkimisessa ja funktion derivaatan sekä

suljetun välin ääriarvojen määrittämisessä sovellustehtävissä• graafisia ja numeerisia menetelmiä• polynomifunktion derivaatta• polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen• polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen suljetulla välillä

8. Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8)


• vahvistaa ja monipuolistaa tilastojen käsittelytaitojaan• osaa määrittää tilastollisia tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä jatkuvien jakaumien avulla

hyödyntäen teknisiä apuvälineitä• osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa,

käsittelyssä ja tutkimisessa, todennäköisyysjakauman odotusarvon ja keskihajonnanmäärittämisessä, todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrienavulla sekä luottamusvälin laskemisessa

• normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet• toistokoe

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

81

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• binomijakauma• luottamusvälin käsite


Kertauskurssi (MAB9)


Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeisiin. Tutustutaan vanhoihin ylioppilaskokeisiin, niidenrakenteeseen ja ratkaistaan vanhoja ylioppilastehtäviä.

Tärkeänä osana kurssia on ylioppilaskokeen tehtävien rakenteeseen tutustuminen. Ymmärretäänhyvän vastauksen malli ja sen vaatimukset.



Pakolliset kurssit




16.8. BiologiaBiologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvanrakentumista. Biologian opetuksen tarkoituksena on lisäksi herättää kiinnostusta bio- jaympäristötieteisiin. Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään biotieteiden tarjoamiamahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia.Biologian opetuksessa opiskelijalle välittyy kuva kestävän elämäntavan välttämättömyydestä jaluonnonvaroja säästävän kiertotalouden merkityksestä.

Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään elollisen luonnon rakennetta, toimintaa javuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Opetuksen tuella opiskelija myösymmärtää evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä.

Biologian opetuksessa opiskelijalle välittyy kuva siitä, että biotieteet ovat nopeastikehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia, kuten geeniteknologiaa, hyödynnetään monin tavoinmaataloudessa, teollisuudessa ja lääketieteessä. Opetus myös ohjaa opiskelijaa ymmärtämään,miten biologista tietoa voidaan hyödyntää arkielämässä, jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Biologian opetukselle on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta,tutkimuksellisuus sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja toimintatavat. Biologianopetuksessa tehdään laborointeja ja työskennellään myös digitaalisissa ja koulun ulkopuolisissaopiskeluympäristöissä. Opetuksessa tehdään yhteistyötä erityisesti terveystiedon, mutta myösmuiden oppiaineiden kanssa.

Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvanrakentumista. Biologian opetuksen tarkoituksena on lisäksi herättää kiinnostusta bio- jaympäristötieteisiin. Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään biotieteiden tarjoamiamahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia.82

Biologian opetuksessa opiskelijalle välittyy kuva kestävän elämäntavan välttämättömyydestä jaluonnonvaroja säästävän kiertotalouden merkityksestä.

Biologian opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään elollisen luonnon rakennetta, toimintaa javuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Opetuksen tuella opiskelija myösymmärtää evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä.

Biologian opetuksessa opiskelijalle välittyy kuva siitä, että biotieteet ovat nopeastikehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia, kuten geeniteknologiaa, hyödynnetään monin tavoinmaataloudessa, teollisuudessa ja lääketieteessä. Opetus myös ohjaa opiskelijaa ymmärtämään,miten biologista tietoa voidaan hyödyntää arkielämässä, jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Biologian opetukselle on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta,tutkimuksellisuus sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja toimintatavat. Biologianopetuksessa tehdään laborointeja ja työskennellään myös digitaalisissa ja koulun ulkopuolisissaopiskeluympäristöissä. Opetuksessa tehdään yhteistyötä erityisesti terveystiedon, mutta myösmuiden oppiaineiden kanssa.


Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• kiinnostuu biologisesta tiedosta ja motivoituu biologiaa koskevien uutisten seuraamiseen• saa ohjausta omien tavoitteiden asettamisessa sekä tukea ja kannustusta

oppimisprosessin eri vaiheissa• ymmärtää, mikä on biologialle tieteenalana ominaista, tuntee biologisia rakenteita ja

prosesseja, perinnöllisyyttä sekä ymmärtää evoluution merkityksen• perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin• osaa asettaa kysymyksiä ja tutkimusongelmia tarkasteltavista ilmiöistä• suunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa• osaa hankkia, käsitellä, analysoida ja tulkita tutkimusaineistoa sekä arvioida ja esittää

tutkimustuloksia• osaa työskennellä digitaalisissa opiskeluympäristöissä, laboratoriossa ja maastossa• arvioi kriittisesti median kautta välittyvää biologista tietoa• käyttää tietoja viestintäteknologiaa monipuolisesti biologian opiskelun tukena• perehtyy biologian soveltamiseen eri aloilla• osaa soveltaa ja käyttää biologisia tietoja ja taitoja arkielämässä• arvostaa eliökunnan monimuotoisuutta, tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden

ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta.





tutkimustuloksia• osaa työskennellä digitaalisissa opiskeluympäristöissä, laboratoriossa ja maastossa• arvioi kriittisesti median kautta välittyvää biologista tietoa• käyttää tietoja viestintäteknologiaa monipuolisesti biologian opiskelun tukena• perehtyy biologian soveltamiseen eri aloilla• osaa soveltaa ja käyttää biologisia tietoja ja taitoja arkielämässä

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

83

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• arvostaa eliökunnan monimuotoisuutta, tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyydenja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta.

Arviointi

Biologiassa arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisia tavoitteita ja sisältöjäpainottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omista työskentelytavoistaan jakehittämään omaa osaamistaan. Arvioinnissa keskeisiä kohteita ovat opiskelijan tiedot, kutenbiologian peruskäsitteiden hallinta, ja taidot, kuten ajattelu-, argumentointi- ja tutkimustaidot.Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, yhdistellä,arvioida, havainnollistaa ja esittää biologista tietoa erilaisissa tilanteissa. Arvioinnissa kiinnitetäänhuomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen,vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen.Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan kyky arvioida tietoa kriittisesti.

Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisestierilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kokeellisessa työskentelyssä sekä laatimalla yksin taiyhteisöllisesti biologisen tutkielman tai projektituotoksen, kuten videon, pelin, vastamainoksen taiverkkosivut.

Biologiassa arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisia tavoitteita ja sisältöjäpainottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omista työskentelytavoistaan jakehittämään omaa osaamistaan. Arvioinnissa keskeisiä kohteita ovat opiskelijan tiedot, kutenbiologian peruskäsitteiden hallinta, ja taidot, kuten ajattelu-, argumentointi- ja tutkimustaidot.Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, yhdistellä,arvioida, havainnollistaa ja esittää biologista tietoa erilaisissa tilanteissa. Arvioinnissa kiinnitetäänhuomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen,vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen.Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan kyky arvioida tietoa kriittisesti.

Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisestierilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kokeellisessa työskentelyssä sekä laatimalla yksin taiyhteisöllisesti biologisen tutkielman tai projektituotoksen, kuten videon, pelin, vastamainoksen taiverkkosivut.

Pakolliset kurssit

1. Elämä ja evoluutio (BI1)

Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin.Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osanaluonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merkityksenymmärtäminen.

Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin.Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata tietoa sekä biologiaan osanaluonnontieteellistä ajattelua. Keskeinen näkökulma kurssilla on evoluutio ja sen merkityksenymmärtäminen.

Tavoitteet


• saa kokemuksia, jotka syventävät kiinnostusta biologiaa ja sen opiskelua kohtaan

84

• käyttää ja arvioi kriittisesti biologisia tietolähteitä sekä ilmaisee ja perustelee erilaisianäkemyksiä biologialle ominaisella tavalla

• tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan• ymmärtää evoluution jatkuvuuden, prosessit ja merkityksen• osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä• työskentelee kokeellisesti ja toteuttaa pienimuotoisen tutkimuksen tai projektin yhdessä

muiden kanssa.





tutkimustuloksia• osaa työskennellä digitaalisissa opiskeluympäristöissä, laboratoriossa ja maastossa• arvioi kriittisesti median kautta välittyvää biologista tietoa• käyttää tietoja viestintäteknologiaa monipuolisesti biologian opiskelun tukena• perehtyy biologian soveltamiseen eri aloilla• osaa soveltaa ja käyttää biologisia tietoja ja taitoja arkielämässä• arvostaa eliökunnan monimuotoisuutta, tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden

ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta


Biologia tieteenä

• elämän ominaisuudet, perusedellytykset ja organisaatiotasot• biologiset tieteenalat ja tutkimusmenetelmät• biologisen tiedon esittäminen mallien avulla

Solu elämän perusyksikkönä

• elämän syntyvaiheet• solujen rakenne ja energiatalous• DNA ja geenien ilmeneminen

Eliön elinkaari

• suvullinen ja suvuton lisääntyminen• muuntelu• kasvu, kehittyminen ja kuolema

Evoluutio

• luonnonvalinta ja sopeutuminen• lajien syntyminen ja häviäminen• eliökunnan sukupuu

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

85

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Biologia tieteenä

• elämän ominaisuudet, perusedellytykset ja organisaatiotasot• biologiset tieteenalat ja tutkimusmenetelmät• biologisen tiedon esittäminen mallien avulla

Solu elämän perusyksikkönä

• elämän syntyvaiheet• solujen rakenne ja energiatalous• DNA ja geenien ilmeneminen

Eliön elinkaari

• suvullinen ja suvuton lisääntyminen• muuntelu• kasvu, kehittyminen ja kuolema

Evoluutio

• luonnonvalinta ja sopeutuminen• lajien syntyminen ja häviäminen• eliökunnan sukupuu

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti

2. Ekologia ja ympäristö (BI2)

Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia Suomessaja muualla maailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijätja mahdollisuudet suojella monimuotoisuutta. Kurssi perehdyttää myös muihin ekologisiinympäristöongelmiin. Kurssilla tehdään itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoinenekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai kehittämisprojekti.

Kurssi tarkastelee ekologian perusteita ja elämän monimuotoisuutta sekä sen uhkia Suomessaja muualla maailmassa. Keskeisinä teemoina ovat luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijätja mahdollisuudet suojella monimuotoisuutta. Kurssi perehdyttää myös muihin ekologisiinympäristöongelmiin. Kurssilla tehdään itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoinenekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai kehittämisprojekti

Paikallisena tavoitteena on, että oppilas ymmärtää globaalien ympäristöön liittyvien vaikutustenulottuvan myös omalle elinalueelle. Näkökulmana on myös arvioida pohjoisten alueidenympäristöekologiaan ja pohjoiseen lajistoon kohdistuvia muutoksia.

Tavoitteet


• ymmärtää populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemien rakenteiden, vuorovaikutustenja toimintojen periaatteet

• osaa vertailla, analysoida ja arvioida ihmisen toiminnan vaikutuksia ekosysteemeissä• ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle• hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä sekä tuntee

menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia• ymmärtää ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän elämäntavan välttämättömyyden sekä

oppii toimimaan niiden mukaisesti

86

• osaa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoisenekologiaa tai ympäristön tilaa koskevan tutkimuksen tai ympäristön tilaa koskevan yhteisenkehittämisprojektin.


• ymmärtää populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemien rakenteiden, vuorovaikutustenja toimintojen periaatteet

• osaa vertailla, analysoida ja arvioida ihmisen toiminnan vaikutuksia ekosysteemeissä• ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle• hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä sekä tuntee

menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia• ymmärtää ekososiaalisen sivistyksen ja kestävän elämäntavan välttämättömyyden sekä

oppii toimimaan niiden mukaisesti• osaa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa pienimuotoisen

ekologiaa tai ympäristön tilaa koskevan tutkimuksen tai ympäristön tilaa koskevan yhteisenkehittämisprojektin.


Ekologian perusteet

• elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutukset• ekosysteemien rakenne ja palautuvuus• aineiden kierto ja energian virtaus ekosysteemissä• luonnon monimuotoisuus• populaatioiden ominaisuudet• lajien väliset suhteet• eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja eliöiden levinneisyys

Ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

• ilmastonmuutoksen ekologiset vaikutukset• luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvat uhkat• aineiden kiertoon ja energian virtaukseen liittyvät ongelmat• paikalliset ympäristöongelmat

Kohti kestävää tulevaisuutta

• ekosysteemipalveluiden merkitys• ekologisesti kestävä kehitys, kiertotalous ja ekososiaalinen sivistys• toiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi omassa lähiympäristössä

Ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai ympäristön kehittämisprojekti

Ekologian perusteet

• elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutukset• ekosysteemien rakenne ja palautuvuus• aineiden kierto ja energian virtaus ekosysteemissä• luonnon monimuotoisuus• populaatioiden ominaisuudet• lajien väliset suhteet• eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja eliöiden levinneisyys

Ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

87

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• ilmastonmuutoksen ekologiset vaikutukset• luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvat uhkat• aineiden kiertoon ja energian virtaukseen liittyvät ongelmat• paikalliset ympäristöongelmat

Kohti kestävää tulevaisuutta

• ekosysteemipalveluiden merkitys• ekologisesti kestävä kehitys, kiertotalous ja ekososiaalinen sivistys• toiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi omassa lähiympäristössä

Ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai ympäristön kehittämisprojekti


3. Solu ja perinnöllisyys (BI3)

Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärrystä solun rakenteesta jatoiminnasta. Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistäja periytymisen perusteita. Kurssin työtavoille on keskeistä kokeellisuus ja opiskelijan omattutkimukset.

Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärrystä solun rakenteesta jatoiminnasta. Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistäja periytymisen perusteita. Kurssin työtavoille on keskeistä kokeellisuus ja opiskelijan omattutkimukset.

Tavoitteet


• käyttää käsitteitä, malleja ja teorioita tarkastellessaan soluihin ja perinnöllisyyteen liittyviäilmiöitä

• syventää osaamistaan solun eri osien toiminnasta ja ymmärtää eliöiden rakenteiden jatoimintojen pohjautuvan solutason prosesseihin

• tutkii erilaisia soluja, solukoita ja kudoksia ja tulkitsee niiden rakenteita• arvioi solujen ja geenien toimintaa koskevan tiedon merkitystä yksilön ja yhteiskunnan

näkökulmasta• suunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa.


• käyttää käsitteitä, malleja ja teorioita tarkastellessaan soluihin ja perinnöllisyyteen liittyviäilmiöitä

• syventää osaamistaan solun eri osien toiminnasta ja ymmärtää eliöiden rakenteiden jatoimintojen pohjautuvan solutason prosesseihin

• tutkii erilaisia soluja, solukoita ja kudoksia ja tulkitsee niiden rakenteita• arvioi solujen ja geenien toimintaa koskevan tiedon merkitystä yksilön ja yhteiskunnan

näkökulmasta• suunnittelee ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa.


Solu tutkimuskohteena

• miten soluja tutkitaan

88

• solubiologisen tiedon ja genomitiedon tarve ja käyttö

Eliöt rakentuvat soluista

• biomolekyylit• tumallisen ja tumattoman solun rakenne ja toiminta

• DNA:n ja RNA:n rakenne• proteiinisynteesi ja epigeneettinen säätely

Solujen lisääntyminen

• mitoosi ja sen merkitys• solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteet

• geenit ja alleelit• sukusolut ja niiden synty meioosissa• geenien periytyminen ja ominaisuuksien siirtyminen sukupolvelta toiselle• mutaatiot ja mutageenit

Solubiologinen tutkimus laboratoriossa tai sähköisten aineistojen avulla

Solu tutkimuskohteena

• miten soluja tutkitaan• solubiologisen tiedon ja genomitiedon tarve ja käyttö

Eliöt rakentuvat soluista

• biomolekyylit• tumallisen ja tumattoman solun rakenne ja toiminta

• DNA:n ja RNA:n rakenne• proteiinisynteesi ja epigeneettinen säätely

Solujen lisääntyminen

• mitoosi ja sen merkitys• solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteet

• geenit ja alleelit• sukusolut ja niiden synty meioosissa• geenien periytyminen ja ominaisuuksien siirtyminen sukupolvelta toiselle• mutaatiot ja mutageenit

Solubiologinen tutkimus laboratoriossa tai sähköisten aineistojen avulla

4. Ihmisen biologia (BI4)

Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovatihmisen elintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen.Kurssilla tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkiavastaan. O

ppim

ista

voitt

eet j

a op

etuk

sen

kesk

eise

t sis

ällö

t

89

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovatihmisen elintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen.Kurssilla tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkiavastaan.

Tavoitteet


• osaa analysoida kudosten ja elinten rakenteiden toimintaperiaatteita• ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelyä sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden

vaikutuksia siihen• ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön

toimintojen ohjaajana• ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia• osaa selittää elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan• ymmärtää perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen• osaa toteuttaa pienimuotoisen ihmisen elimistön toimintaa mittaavan tutkimuksen ja esittää

sen tulokset.


• osaa analysoida kudosten ja elinten rakenteiden toimintaperiaatteita• ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelyä sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden

vaikutuksia siihen• ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön

toimintojen ohjaajana• ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia• osaa selittää elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan• ymmärtää perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen• osaa toteuttaa pienimuotoisen ihmisen elimistön toimintaa mittaavan tutkimuksen ja esittää

sen tulokset.


Energia, aineenvaihdunta ja sen säätely

• ravintoaineet ja ruoansulatus• verenkiertoelimistö• hengityselimistö ja hengityksen säätely

Liikkuminen

• tuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätely

• hermosto ja aistit• umpirauhaset ja hormonit• lämmönsäätely• kemiallinen tasapaino• elimistöjen sopeutuminen ja puolustusmekanismit

Lisääntyminen

• hedelmöitys, raskaus ja synnytys• sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus• perimän ja ympäristön merkitys

90

Ihmiselimistön toimintaa mittaava tutkimus

Energia, aineenvaihdunta ja sen säätely

• ravintoaineet ja ruoansulatus• verenkiertoelimistö• hengityselimistö ja hengityksen säätely

Liikkuminen

• tuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätely

• hermosto ja aistit• umpirauhaset ja hormonit• lämmönsäätely• kemiallinen tasapaino• elimistöjen sopeutuminen ja puolustusmekanismit

Lisääntyminen

• hedelmöitys, raskaus ja synnytys• sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus• perimän ja ympäristön merkitys

Ihmiselimistön toimintaa mittaava tutkimus

5. Biologian sovellukset (BI5)

Kurssin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen merkityksentulevaisuuden ongelmien ratkaisemisessa. Kurssilla perehdytään biologian erilaisiin sovelluksiinlääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa ja luonnonvarojen kestävän kehityksenmukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologianerilaiset sovellukset. Kurssilla opiskelija suunnittelee ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvänkokeen tai tutkimuksen.

Kurssin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen merkityksentulevaisuuden ongelmien ratkaisemisessa. Kurssilla perehdytään biologian erilaisiin sovelluksiinlääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa ja luonnonvarojen kestävän kehityksenmukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologianerilaiset sovellukset. Kurssilla opiskelija suunnittelee ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvänkokeen tai tutkimuksen.

Tavoitteet


• ymmärtää biologian innovaatioiden ja sovellutusten merkityksen yhteiskunnassa• tutustuu bioteknologian menetelmiin, tuotteisiin ja mahdollisuuksiin edistää kestävää

tulevaisuutta• ymmärtää geeniteknologian mahdollisuudet lääketieteessä ja teollisuudessa• ymmärtää mikrobien merkityksen luonnossa ja erilaisissa bioteknologian prosesseissa• ymmärtää kasvien ja eläinten jalostuksen merkityksen ravinnontuotannossa

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

91

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• osaa arvioida bioteknologian ja genetiikan sovellusten mahdollisuuksia, uhkia ja eettisiäkysymyksiä

• osaa suunnitella ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai tutkimuksen yksintai yhdessä muiden kanssa.


• ymmärtää biologian innovaatioiden ja sovellutusten merkityksen yhteiskunnassa• tutustuu bioteknologian menetelmiin, tuotteisiin ja mahdollisuuksiin edistää kestävää

tulevaisuutta• ymmärtää geeniteknologian mahdollisuudet lääketieteessä ja teollisuudessa• ymmärtää mikrobien merkityksen luonnossa ja erilaisissa bioteknologian prosesseissa• ymmärtää kasvien ja eläinten jalostuksen merkityksen ravinnontuotannossa• osaa arvioida bioteknologian ja genetiikan sovellusten mahdollisuuksia, uhkia ja eettisiä

kysymyksiä• osaa suunnitella ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeen tai tutkimuksen yksin

tai yhdessä muiden kanssa.


Bioteknologian sovellukset ja merkitys

• ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottaminen uusiutuvien luonnonvarojen avulla

• bioteknologian sovellukset teollisuudessa ja ympäristönsuojelussa

Mikrobiologian sovellukset ja merkitys

• bakteerien ja virusten rakenne ja toiminta• bakteerien viljely, käsittely ja tunnistaminen• mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Geeniteknologian sovellukset ja merkitys

• geenitekniikan menetelmät• genomitieto• mikrobit geeniteknologiassa

Kasvi- ja eläinjalostus

Biologian sovellusalaan liittyvä koe tai tutkimus

Bioteknologian sovellukset ja merkitys

• ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottaminen uusiutuvien luonnonvarojen avulla

• bioteknologian sovellukset teollisuudessa ja ympäristönsuojelussa

Mikrobiologian sovellukset ja merkitys

• bakteerien ja virusten rakenne ja toiminta• bakteerien viljely, käsittely ja tunnistaminen• mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Geeniteknologian sovellukset ja merkitys

92

• geenitekniikan menetelmät• genomitieto• mikrobit geeniteknologiassa

Kasvi- ja eläinjalostus

Biologian sovellusalaan liittyvä koe tai tutkimus



16.9. MaantiedeMaantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa jaantaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmiasekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa havaitsemaanmuuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja näkemyksiä, ottamaankantaa omassa ympäristössä, lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekätoimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetus harjaannuttaaopiskelijan osallistumis- ja vaikuttamistaitoja sekä tukee opiskelijaa kestävän tulevaisuudenrakentamisessa.

Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnanvuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisestimonimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteellisetja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetus antaa opiskelijalle valmiuksia ympäristö- jaihmisoikeuskysymysten tarkasteluun sekä tukee opiskelijan kasvua ekososiaalisesti sivistyneeksikansalaiseksi.

Nuorten elämismaailma sekä opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot ovat maantieteenopetuksen lähtökohta. Tutkiva lähestymistapa auttaa opiskelijaa syventämään maantieteellistäajattelua sekä ymmärtämään arkiympäristössä, paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasollatapahtuvia muutoksia. Geomedian monipuolinen käyttö tukee opiskelijaa maantieteellisentiedon hankinnassa, analysoinnissa, tulkinnassa ja visuaalisessa esittämisessä. Geomediallatarkoitetaan karttojen, paikkatiedon, diagrammien, kuvien, videoiden, kirjallisten lähteiden,median, suullisten esitysten sekä muiden maantieteellisten tiedonhankinta- ja esitystapojenmonipuolista käyttöä. Ajankohtaisten uutisten käsittely opetuksessa kehittää opiskelijanmaailmankuvan rakentumista ja kriittistä ajattelua sekä auttaa häntä ymmärtämäänlähiympäristössä ja muualla maailmassa tapahtuvia muutoksia. Opetuksessa hyödynnetään myöskoulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekä verkkoympäristöjä.

Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa jaantaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmiasekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa havaitsemaanmuuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja näkemyksiä, ottamaankantaa omassa ympäristössä, lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekätoimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetus harjaannuttaaopiskelijan osallistumis- ja vaikuttamistaitoja sekä tukee opiskelijaa kestävän tulevaisuudenrakentamisessa.

Maantieteen opetus ohjaa opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnanvuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisestimonimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteellisetja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetus antaa opiskelijalle valmiuksia ympäristö- ja O

ppim

ista

voitt

eet j

a op

etuk

sen

kesk

eise

t sis

ällö

t

93

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

ihmisoikeuskysymysten tarkasteluun sekä tukee opiskelijan kasvua ekososiaalisesti sivistyneeksikansalaiseksi.

Nuorten elämismaailma sekä opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot ovat maantieteenopetuksen lähtökohta. Tutkiva lähestymistapa auttaa opiskelijaa syventämään maantieteellistäajattelua sekä ymmärtämään arkiympäristössä, paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasollatapahtuvia muutoksia. Geomedian monipuolinen käyttö tukee opiskelijaa maantieteellisentiedon hankinnassa, analysoinnissa, tulkinnassa ja visuaalisessa esittämisessä. Geomediallatarkoitetaan karttojen, paikkatiedon, diagrammien, kuvien, videoiden, kirjallisten lähteiden,median, suullisten esitysten sekä muiden maantieteellisten tiedonhankinta- ja esitystapojenmonipuolista käyttöä. Ajankohtaisten uutisten käsittely opetuksessa kehittää opiskelijanmaailmankuvan rakentumista ja kriittistä ajattelua sekä auttaa häntä ymmärtämäänlähiympäristössä ja muualla maailmassa tapahtuvia muutoksia. Opetuksessa hyödynnetään myöskoulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekä verkkoympäristöjä.


Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää, mikä on ominaista maantieteelle tieteenalana• kehittää maantieteellistä ajattelutaitoaan sekä hahmottaa maailmaa ja sen

monimuotoisuutta• ymmärtää, tulkitsee, soveltaa ja arvioi maantieteellistä tietoa sekä hyödyntää monipuolisesti

geomediaa tiedon hankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä• osaa havainnoida arkiympäristöjä sekä kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia

ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita• osaa kriittisesti pohtia ajankohtaisia maailman tapahtumia ja niihin vaikuttavia tekijöitä• osaa havainnoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa,

niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti, alueellisesti jamaailmanlaajuisesti

• ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee, ja osaa pohtia mahdollisia ratkaisujaeriarvoisuusongelmiin

• ymmärtää, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat, ja arvostaa kulttuurien moninaisuutta• tuntee aluesuunnittelun keinoja sekä osaa osallistua ja vaikuttaa oman lähiympäristönsä

kehittämiseen• kiinnostuu maantieteellisestä tiedosta ja motivoituu seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia

eri puolilla maailmaa• osaa käyttää maantieteellisiä tietoja ja taitoja arkielämässä• tietää, millaisissa ammateissa ja työtehtävissä maantieteellistä osaamista tarvitaan• toimii paikallisiin, alueellisiin ja globaaleihin kysymyksiin kantaaottavana ja kestävää

kehitystä edistävänä aktiivisena maailmankansalaisena.

Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää, mikä on ominaista maantieteelle tieteenalana• kehittää maantieteellistä ajattelutaitoaan sekä hahmottaa maailmaa ja sen

monimuotoisuutta• ymmärtää, tulkitsee, soveltaa ja arvioi maantieteellistä tietoa sekä hyödyntää monipuolisesti

geomediaa tiedon hankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä• osaa havainnoida arkiympäristöjä sekä kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia

ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita• osaa kriittisesti pohtia ajankohtaisia maailman tapahtumia ja niihin vaikuttavia tekijöitä• osaa havainnoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa,

niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti, alueellisesti jamaailmanlaajuisesti

• ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee, ja osaa pohtia mahdollisia ratkaisujaeriarvoisuusongelmiin

• ymmärtää, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat, ja arvostaa kulttuurien moninaisuutta

94

• tuntee aluesuunnittelun keinoja sekä osaa osallistua ja vaikuttaa oman lähiympäristönsäkehittämiseen

• kiinnostuu maantieteellisestä tiedosta ja motivoituu seuraamaan ajankohtaisia tapahtumiaeri puolilla maailmaa

• osaa käyttää maantieteellisiä tietoja ja taitoja arkielämässä• tietää, millaisissa ammateissa ja työtehtävissä maantieteellistä osaamista tarvitaan• toimii paikallisiin, alueellisiin ja globaaleihin kysymyksiin kantaaottavana ja kestävää

kehitystä edistävänä aktiivisena maailmankansalaisena.

Arviointi

Maantieteessä arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisia tavoitteita jasisältöjä painottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämään omaa osaamistaan. Arvioinnissakeskeisiä kohteita ovat paitsi opiskelijan tiedot ja peruskäsitteiden hallinta myös maantieteellinenajattelu- ja argumentointitaito sekä tiedonprosessointitaidot. Arvioinnissa otetaan huomioonopiskelijan kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, yhdistellä, arvioida, havainnollistaa ja esittäämaantieteellistä tietoa erilaisissa tilanteissa. Keskeisiä arvioitavia taitoja maantieteessä ovatkarttojen luku- ja tulkintataito, graafiset esittämistaidot sekä muut geomediataidot.

Maantieteen tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myössuullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä laatimalla maantieteellisen tutkielman taiprojektituotoksen, kuten videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut, yksin tai yhdessä toistenkanssa. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös opiskelijan osoittamat tiedot ja taidot koulussatoteutetussa osallistumis- ja vaikuttamisprojektissa.

Maantieteessä arvioidaan opetuksen tavoitteiden saavuttamista kurssikohtaisia tavoitteita jasisältöjä painottaen. Arviointi ohjaa opiskelijaa kehittämään omaa osaamistaan. Arvioinnissakeskeisiä kohteita ovat paitsi opiskelijan tiedot ja peruskäsitteiden hallinta myös maantieteellinenajattelu- ja argumentointitaito sekä tiedonprosessointitaidot. Arvioinnissa otetaan huomioonopiskelijan kyky ymmärtää, soveltaa, analysoida, yhdistellä, arvioida, havainnollistaa ja esittäämaantieteellistä tietoa erilaisissa tilanteissa. Keskeisiä arvioitavia taitoja maantieteessä ovatkarttojen luku- ja tulkintataito, graafiset esittämistaidot sekä muut geomediataidot.

Maantieteen tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myössuullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä laatimalla maantieteellisen tutkielman taiprojektituotoksen, kuten videon, pelin, vastamainoksen tai verkkosivut, yksin tai yhdessä toistenkanssa. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös opiskelijan osoittamat tiedot ja taidot koulussatoteutetussa osallistumis- ja vaikuttamisprojektissa.

Pakolliset kurssit

Kurssit jakaantuvat pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Opetuksessa pyritäänpaikallisten esimerkkien kautta havainnollistamaan keskeisiä tarkastelun kohteena olevia ilmiöitäja prosesseja.

1. Maailma muutoksessa (GE1)

Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun.Kurssin aikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan globaalejariskialueita sekä luonnonriskien, ympäristöriskien että ihmiskunnan riskien kannalta. Kurssikäsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksiahillitä, varautua, ennakoida sekä sopeutua riskeihin. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinenkestävyys, kiertotalous ja globaalit kehityskysymykset.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

95

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Kurssi perehdyttää opiskelijan muuttuvan maailman ja sen alueellisten ongelmien tarkasteluun.Kurssin aikana seurataan ajankohtaisuutisointia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan globaalejariskialueita sekä luonnonriskien, ympäristöriskien että ihmiskunnan riskien kannalta. Kurssikäsittelee myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä ja mahdollisuuksiahillitä, varautua, ennakoida sekä sopeutua riskeihin. Keskeisiä näkökulmia ovat ekososiaalinenkestävyys, kiertotalous ja globaalit kehityskysymykset.

Paikallisesti tuodaan esille matkailun vaikutuksia elinympäristöön, sosiaaliseen ja taloudelliseenrakenteeseen paikallisessa yhteisössä. Esimerkkinä tuodaan esille Tunturi-Lapin matkailualuetta.

-painotetaan ihmisen oman toiminnan merkitystä hänen lähialueeseensa kohdistuvassakehityksessä ja muutoksissa. Myös riskeissä, jotka kohdistuvat luontoon ja ihmisen toimintaan

Tavoitteet


• saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät hänen kiinnostustaan maantieteeseen jamaantieteen tapaan hahmottaa ja tutkia maailmaa

• tunnistaa luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnonvuorovaikutukseen liittyviä riskialueita maapallolla

• ymmärtää, millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee ja mitkä tekijät vaikuttavat niihin• osaa vertailla ja arvioida alueiden riskiherkkyyttä ja riskien vaikuttavuutta alueiden

luonnonvarojen ja kehittyneisyyden näkökulmasta• tietää, millaisten ratkaisujen avulla riskejä voidaan hillitä tai niiden vaikutuksia lieventää,

sekä tuntee mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin sekä toimia kestävänkehityksen mukaisesti

• osaa analysoida maailman eri alueiden myönteistä kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä• ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä

ihmisten hyvinvointiin• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa globaaleja kysymyksiä koskevan tiedon

hankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä sekä osaa seurata ja kriittisesti arvioidaajankohtaisia alueellisia uutisia eri medioissa.


• saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät hänen kiinnostustaan maantieteeseen jamaantieteen tapaan hahmottaa ja tutkia maailmaa

• tunnistaa luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnonvuorovaikutukseen liittyviä riskialueita maapallolla

• ymmärtää, millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee ja mitkä tekijät vaikuttavat niihin• osaa vertailla ja arvioida alueiden riskiherkkyyttä ja riskien vaikuttavuutta alueiden

luonnonvarojen ja kehittyneisyyden näkökulmasta• tietää, millaisten ratkaisujen avulla riskejä voidaan hillitä tai niiden vaikutuksia lieventää,

sekä tuntee mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin sekä toimia kestävänkehityksen mukaisesti

• osaa analysoida maailman eri alueiden myönteistä kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä• ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä

ihmisten hyvinvointiin• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa globaaleja kysymyksiä koskevan tiedon

hankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä sekä osaa seurata ja kriittisesti arvioidaajankohtaisia alueellisia uutisia eri medioissa.


Maantiede tieteenalana

• miten maantieteessä tarkastellaan ympäristöä ja maailmaa96

• opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot omasta lähiympäristöstä ja muuttuvastamaailmasta

• maantieteelliset tutkimustaidot ja geomedia• miten maantiedettä hyödynnetään työelämässä ja arjessa• alueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevat ajankohtaiset uutiset

maapallon eri alueilla• maailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen

Luonnon järjestelmään liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien ennakointi ja niihinvarautuminen

Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien hillintä, niihinvarautuminen ja sopeutuminen

• ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskit• resurssien viisas käyttö sekä kierto- ja biotalous• maapallon eri alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet

Ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset

• inhimillisen kehityksen globaalit ongelmat, hyvinvoinnin jakautuminen, eriarvoisuus,haavoittuvuus, nälkä ja pakolaisuus

Maantiede tieteenalana

• miten maantieteessä tarkastellaan ympäristöä ja maailmaa• opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot omasta lähiympäristöstä ja muuttuvasta

maailmasta• maantieteelliset tutkimustaidot ja geomedia• miten maantiedettä hyödynnetään työelämässä ja arjessa• alueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevat ajankohtaiset uutiset

maapallon eri alueilla• maailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen

Luonnon järjestelmään liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien ennakointi ja niihinvarautuminen

Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien hillintä, niihinvarautuminen ja sopeutuminen

• ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskit• resurssien viisas käyttö sekä kierto- ja biotalous• maapallon eri alueiden mahdollisuudet ja vahvuudet

Ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset

• inhimillisen kehityksen globaalit ongelmat, hyvinvoinnin jakautuminen, eriarvoisuus,haavoittuvuus, nälkä ja pakolaisuus


2. Sininen planeetta (GE2)

Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehänrakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat luonnossa tapahtuvatprosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kurssilla tutustutaan luonnonmaantieteentutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemia

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

97

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

ja niiden syntyä. Kurssi perehdyttää luonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa jaarkielämässä.

Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehänrakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat luonnossa tapahtuvatprosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. Kurssilla tutustutaan luonnonmaantieteentutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan luonnonmaisemiaja niiden syntyä. Kurssi perehdyttää luonnonmaantieteellisen tiedon käyttöön yhteiskunnassa jaarkielämässä

Kittilän alueen geomorfologian kehitys viimeisen jääkauden jälkeen voidaan ottaa esimerkkinäluononmaantieteen ja luonnonmaisemien kehittymisen ymmärtämisessä.

Tavoitteet


• osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä• osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoa

geomediaa hyväksi käyttäen• ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvia ilmiöitä• ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla• ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat, ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta

luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä• ymmärtää luonnonmaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten

arkielämässä.


Maantieteellinen ajattelu

• luonnonmaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi jaesittäminen

• geomedia ja muut luonnonmaantieteen tietolähteet ja niiden käyttö sekäluonnonmaantieteen tutkimusmenetelmät

Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä ja vesikehä liikkeessä sekä vyöhykkeisyys

• ilmakehän rakenne ja tuulet• sateet• meriveden liikkeet• sää ja sen ennustaminen• ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet

Maapallon rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot

• endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina

• luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla• arvokkaat luonnonmaisemat

Luonnonmaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

98

3. Yhteinen maailma (GE3)

Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellistenpiirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamienmahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. Kurssilla tutustutaan ihmismaantieteentutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan ihmistoiminnanjäsentymistä maapallolla. Kurssi perehdyttää ihmismaantieteellisen tiedon käyttöönyhteiskunnassa ja arkielämässä.

Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellistenpiirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamienmahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. Kurssilla tutustutaan ihmismaantieteentutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan geomediaa hyväksi käyttäen tulkitsemaan ihmistoiminnanjäsentymistä maapallolla. Kurssi perehdyttää ihmismaantieteellisen tiedon käyttöönyhteiskunnassa ja arkielämässä.

Tavoitteet


• osaa käyttää ihmismaantieteen peruskäsitteitä• osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää ihmismaantieteellistä tietoa geomediaa

hyväksi käyttäen• osaa analysoida ihmistoiminnan alueellisia piirteitä ja arvioida luonnonvarojen ja ympäristön

tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta niihin• tuntee eri kulttuureja ja arvostaa niiden moninaisuutta sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia• osaa arvioida ihmisten hyvinvointia ja ympäristön tilaa maapallon eri alueilla• ymmärtää ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen

merkityksen maailman tulevaisuudelle• ymmärtää ihmismaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten

arkielämässä.


• osaa käyttää ihmismaantieteen peruskäsitteitä• osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää ihmismaantieteellistä tietoa geomediaa

hyväksi käyttäen• osaa analysoida ihmistoiminnan alueellisia piirteitä ja arvioida luonnonvarojen ja ympäristön

tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta niihin• tuntee eri kulttuureja ja arvostaa niiden moninaisuutta sekä kunnioittaa ihmisoikeuksia• osaa arvioida ihmisten hyvinvointia ja ympäristön tilaa maapallon eri alueilla• ymmärtää ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen

merkityksen maailman tulevaisuudelle• ymmärtää ihmismaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja ihmisten

arkielämässä



• ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi jaesittäminen

• ihmismaantieteen peruskäsitteet• geomedia ja muut ihmismaantieteen tietolähteet sekä tutkimusmenetelmät• miellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

99

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Väestö ja asutus

• väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen• kulttuurien moninaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen

Alkutuotanto ja ympäristö

• kestävä maa-, kala- ja metsätalous

Teollisuus ja energia

• raaka-aineet, energialähteet, biotalous ja teollisuuden sijainti

Palvelut, liikkuminen ja vuorovaikutus

• liikenne, matkailu, globaali talous ja informaatioteknologian kehitys

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

• maankäyttö, keskukset ja periferiat• kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

Ihmismaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä


• ihmismaantieteellisten kysymysten asettaminen, tiedon hankinta, analysointi, arviointi jaesittäminen

• ihmismaantieteen peruskäsitteet• geomedia ja muut ihmismaantieteen tietolähteet sekä tutkimusmenetelmät• miellekartat, paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutus

• väestönkasvu, asutus, muuttoliikkeet, kaupungistuminen• kulttuurien moninaisuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen

Alkutuotanto ja ympäristö

• kestävä maa-, kala- ja metsätalous

Teollisuus ja energia

• raaka-aineet, energialähteet, biotalous ja teollisuuden sijainti

Palvelut, liikkuminen ja vuorovaikutus

• liikenne, matkailu, globaali talous ja informaatioteknologian kehitys

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

• maankäyttö, keskukset ja periferiat• kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

Ihmismaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

100

4. Geomedia - tutki, osallistu ja vaikuta (GE4)

Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojensoveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa.Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit jageomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.

Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojensoveltamiseen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin toteuttamisessa.Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit jageomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa.

Tavoitteet


• osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja käyttää geomediaa maantieteellistenongelmien ratkaisemisessa

• kehittää taitojaan hankkia, käsitellä, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää maantieteellistätietoa

• osaa käyttää paikkatietosovelluksia• ymmärtää geomedian merkityksen omassa arjessa ja yhteiskunnan eri aloilla• tuntee maailmanlaajuisia kehitystrendejä ja Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet• ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen aluesuunnittelun lähtökohtana ja tuntee

kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen• osaa käyttää geomediaa maantieteellisen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja

vaikuttamisprojektissa, jossa on paikallinen, alueellinen tai globaali ulottuvuus.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija:

• osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja käyttää geomediaa maantieteellistenongelmien ratkaisemisessa

• kehittää taitojaan hankkia, käsitellä, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää maantieteellistätietoa

• osaa käyttää paikkatietosovelluksia• ymmärtää geomedian merkityksen omassa arjessa ja yhteiskunnan eri aloilla• tuntee maailmanlaajuisia kehitystrendejä ja Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet• ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen aluesuunnittelun lähtökohtana ja tuntee

kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen• osaa käyttää geomediaa maantieteellisen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja

vaikuttamisprojektissa, jossa on paikallinen, alueellinen tai globaali ulottuvuus.


Geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän kehityksen edistämisessä

Geomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot

• kartografian ja paikkatiedon perusteet sekä muu geomedian käyttö maantieteentutkimuksissa

• ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi,havainnollistaminen ja esittäminen

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

• aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

101

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• kehittyneisyyserot eri aluetasoilla sekä kansainvälinen yhteistyö, maailmanlaajuisetkehitystrendit ja kestävän kehityksen sitoumukset

Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti

• maantieteellisen pienimuotoisen tutkielman laatiminen geomediaa hyväksi käyttäentai paikallisen, alueellisen tai globaalin tason osallistumis- ja vaikuttamisprojektintoteuttaminen itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa geomediaa hyväksi käyttäen

Geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän kehityksen edistämisessä

Geomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot

• kartografian ja paikkatiedon perusteet sekä muu geomedian käyttö maantieteentutkimuksissa

• ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, arviointi,havainnollistaminen ja esittäminen

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

• aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet• kehittyneisyyserot eri aluetasoilla sekä kansainvälinen yhteistyö, maailmanlaajuiset

kehitystrendit ja kestävän kehityksen sitoumukset

Maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti

• maantieteellisen pienimuotoisen tutkielman laatiminen geomediaa hyväksi käyttäentai paikallisen, alueellisen tai globaalin tason osallistumis- ja vaikuttamisprojektintoteuttaminen itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa geomediaa hyväksi käyttäen



Soveltava kurssi. Matkailumaantiede, ympäristö ja ihmistoiminta (5)

Kurssi perehdyttää aikaisemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojensoveltamiseen.

Tavoitteet

Osaa käyttää aiheeseen liittyvää käsitteistöä

Osaa hankkia, analysoida tulkita ja arvioida tietoa, joka liittyy matkailuun

Osaa matkailualueiden sijainnin perusteella yhdistää niihin aluemaantieteellisä kokonaisuuksia

Ymmärtää matkailusta aiheutuvia globaaleja vaikutukseja ja paikallsia vaikutuksia


Matkailun alueelliset vaikutukset, Vetovoimatekijät

-tarkastelu sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöllisten vaikutusten osalta

Ongelmien asettaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsittely, analysointi, tulkinta, sovellukset

Matkailun tarkastelu kestävän kehityksen näkökulmasta

Paikallinen näkökulma on vahvasti sidoksissa alueen matkailun esimerkkeihin.

102

16.10. FysiikkaFysiikan opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvankehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään fysiikanmerkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijatkehittävät valmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla.Opetuksessa sovelletaan fysiikkaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoidenkoulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa fysiikan merkityksestäkestävän tulevaisuuden rakentamisessa: fysiikkaa tarvitaan uusien teknologisten ratkaisujenkehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaaopiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

Fysiikan opetuksen tuella opiskelijan käsitykset fysiikan käsitteistä rakentuvat, ja opiskelijaymmärtää niitä kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tasolla. Opiskelijoiden aikaisemmat kokemukset,uudet havainnot ja näkökulmat muokkautuvat opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutuksessajohdonmukaiseksi kokonaisuudeksi kohti fysiikan teorioiden mukaista käsitystä ympäröivästätodellisuudesta. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojenkäyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin.Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen välineenä, tutkimustentekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat ympäristöstä tehdyt havainnot. Kokeellisuus erimuodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista jaluonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden oma kokeellinen työskentely kehittäätyöskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa opiskelijoitafysiikan opiskeluun. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisestiettä kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaantyöturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.

Fysiikan opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvankehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään fysiikanmerkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijatkehittävät valmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla.Opetuksessa sovelletaan fysiikkaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoidenkoulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa fysiikan merkityksestäkestävän tulevaisuuden rakentamisessa: fysiikkaa tarvitaan uusien teknologisten ratkaisujenkehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaaopiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

Fysiikan opetuksen tuella opiskelijan käsitykset fysiikan käsitteistä rakentuvat, ja opiskelijaymmärtää niitä kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tasolla. Opiskelijoiden aikaisemmat kokemukset,uudet havainnot ja näkökulmat muokkautuvat opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutuksessajohdonmukaiseksi kokonaisuudeksi kohti fysiikan teorioiden mukaista käsitystä ympäröivästätodellisuudesta. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojenkäyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin.Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen välineenä, tutkimustentekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat ympäristöstä tehdyt havainnot. Kokeellisuus erimuodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista jaluonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden oma kokeellinen työskentely kehittäätyöskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa opiskelijoitafysiikan opiskeluun. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisestiettä kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaantyöturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

103

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt


Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• saa ohjausta fysiikan osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa,oppimishaasteiden kohtaamisessa ja fysiikan opiskelustrategioiden soveltamisessa

• saa mahdollisuuksia perehtyä fysiikan soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kutenluonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

• osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä edelleentutkimusten, ongelmanratkaisun tai muun toiminnan lähtökohdiksi

• osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa• osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja koko

tutkimusprosessia• osaa muodostaa, tulkita ja arvioida erilaisia malleja sekä käyttää niitä ilmiöiden

kuvaamiseen ja ennusteiden tekemiseen• osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti fysiikan tietojensa avulla• osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia fysiikalle ominaisilla tavoilla• jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden

avulla• ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa

tietoa• osaa arvioida fysiikan ja teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• saa ohjausta fysiikan osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa,oppimishaasteiden kohtaamisessa ja fysiikan opiskelustrategioiden soveltamisessa

• saa mahdollisuuksia perehtyä fysiikan soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kutenluonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä


• osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa• osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja koko

tutkimusprosessia• osaa muodostaa, tulkita ja arvioida erilaisia malleja sekä käyttää niitä ilmiöiden

kuvaamiseen ja ennusteiden tekemiseen• osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti fysiikan tietojensa avulla• osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia fysiikalle ominaisilla tavoilla• jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden

avulla• ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa

tietoa• osaa arvioida fysiikan ja teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

Arviointi

Arviointi kohdistuu fysiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita jakeskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevatopiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan fysiikan osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminenperustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen jataitojen havainnointiin. Fysiikan tietoja ja niiden soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin,kuten selittämällä, graafisesti mallintamalla ja matemaattisia malleja käyttämällä. Erilaistentuotosten lisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista,ongelmaratkaisuprosessin jäsennettyä kuvaamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaanhuomioon kokeellisen työskentelyn taidot sekä tiedon hankinnan ja käsittelyn taidot.

104

Arviointi kohdistuu fysiikan yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita jakeskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevatopiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan fysiikan osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminenperustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen jataitojen havainnointiin. Fysiikan tietoja ja niiden soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin,kuten selittämällä, graafisesti mallintamalla ja matemaattisia malleja käyttämällä. Erilaistentuotosten lisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista,ongelmaratkaisuprosessin jäsennettyä kuvaamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaanhuomioon kokeellisen työskentelyn taidot sekä tiedon hankinnan ja käsittelyn taidot.

Pakolliset kurssit

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

Tavoitteet


• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskeluakohtaan

• ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihenkytkeytyvän mallintamisen kautta

• osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita• tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja jäsentää

käsitystään luonnon perusrakenteista• osaa käyttää ja soveltaa liikeilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöissä• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa opiskelun tukena.


• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskeluakohtaan

• ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihenkytkeytyvän mallintamisen kautta

• osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita• tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja jäsentää

käsitystään luonnon perusrakenteista• osaa käyttää ja soveltaa liikeilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöissä• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa opiskelun tukena.


• fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä• tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä

aineen rakenteeseen• voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt• tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa• tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi


2. Lämpö (FY2)

Tavoitteet


Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

105

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• osaa käyttää ja soveltaa lämpöilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä ilmiöitä• syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä• kehittää valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan päätöksentekoon.


• osaa käyttää ja soveltaa lämpöilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä ilmiöitä• syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä• kehittää valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan päätöksentekoon• fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden

rakentamisessa• lämpö ja lämpötila• kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine• kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia• mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde• energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta• tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua


• fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuudenrakentamisessa

• lämpö ja lämpötila• kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine• kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia• mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde• energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta• tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua

3. Sähkö (FY3)

Tavoitteet


• osaa käyttää ja soveltaa sähköön liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• harjaantuu matemaattisessa mallintamisessa ja suureyhtälöiden käyttämisessä• osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja osaa tehdä sähköopin perusmittauksia• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tutkimusten tekemisessä.


• osaa käyttää ja soveltaa sähköön liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• harjaantuu matemaattisessa mallintamisessa ja suureyhtälöiden käyttämisessä• osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja osaa tehdä sähköopin perusmittauksia• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tutkimusten tekemisessä• fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa• sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki• yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait• sähköteho ja Joulen laki• kondensaattori, diodi ja LED komponentteina

106

• sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä• sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen


• fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa• sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki• yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait• sähköteho ja Joulen laki• kondensaattori, diodi ja LED komponentteina• sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä• sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen

4. Voima ja liike (FY4)


• osaa käyttää ja soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa• osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä• harjaantuu graafisten esitysten käyttämisessä ja tuottamisessa• fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle• vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike• Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus• etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus• liikeyhtälö• momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa• liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset• liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki• mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet

Tavoitteet


• osaa käyttää ja soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa• osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä• harjaantuu graafisten esitysten käyttämisessä ja tuottamisessa.


• fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle• vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike• Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus• etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus• liikeyhtälö• momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa• liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset• liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki• mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

107

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5)

Tavoitteet


• osaa käyttää ja soveltaa jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä jokapäiväisen elämän,ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.


• osaa käyttää ja soveltaa jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä jokapäiväisen elämän,ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä• fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa• tasainen ympyräliike• gravitaatiovuorovaikutus• harmoninen voima ja värähdysliike• aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen• aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot• ääni aaltoliikeilmiönä• mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen


• fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa• tasainen ympyräliike• gravitaatiovuorovaikutus• harmoninen voima ja värähdysliike• aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen• aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot• ääni aaltoliikeilmiönä• mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen

6. Sähkömagnetismi (FY6)

Tavoitteet


• osaa käyttää ja soveltaa sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitä jokapäiväisenelämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa• harjaantuu ilmaisemaan itseään fysiikalle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri

tietolähteiden argumentointia.


• osaa käyttää ja soveltaa sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitä jokapäiväisenelämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa• harjaantuu ilmaisemaan itseään fysiikalle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri

tietolähteiden argumentointia• fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa• magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä

108

• varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä• sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki• generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla• sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja

diffraktio• tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen


• fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa• magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä• varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä• sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki• generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla• sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja

diffraktio• tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen

7. Aine ja säteily (FY7)

Tavoitteet


• osaa käyttää ja soveltaa aineen ja säteilyn käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• syventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta selittävänätieteenä.


• osaa käyttää ja soveltaa aineen ja säteilyn käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• syventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta selittävänätieteenä

• näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen• energian kvantittuminen• sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit• aaltohiukkasdualismi• atomiytimen rakenne• ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi• radioaktiivisuus ja hajoamislaki• säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö• tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi


• näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen• energian kvantittuminen• sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit• aaltohiukkasdualismi• atomiytimen rakenne• ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi• radioaktiivisuus ja hajoamislaki• säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö• tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

109

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt


Kertauskurssi (FY8)

Tavoitteet

Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin vanhojen ylioppilaskokeiden avulla. Ratkaistaan vanhojaylioppilastehtäviä, tutustutaan ylioppilaskokeen rakenteeseen, tehtävien rakenteeseen ja hyvänvastausken luonteeseen.

Kurssi toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.


16.11. KemiaKemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvankehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa ymmärtämään kemian jasen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa jateknologiassa. Opiskelijat kehittävät valmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitäsoveltavilla aloilla. Opetuksessa sovelletaan kemiaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myösopiskelijoiden koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa kemianmerkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujenkehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaaopiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

Kemian opetus tukee opiskelijoiden käsitteiden rakentumista sekä ilmiöiden ymmärtämistäsiten, että niiden makroskooppinen, mikroskooppinen ja symbolinen taso muodostavatloogisen kokonaisuuden. Opiskelijoiden aikaisemmista kokemuksista ja havainnoista edetäänilmiöiden kuvaamiseen ja selittämiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioidenmallintamiseen kemian merkkikielellä ja matemaattisesti. Opetus ohjaa luonnontieteilleominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseensekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetäänmuun muassa mallintamisen välineenä, tutkimusten tekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

Kemian opetuksen lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havainnointija tutkiminen. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä,tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden omakokeellinen työskentely kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekäinnostaa opiskelijoita kemian opiskeluun. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekäkokonaisvaltaisesti että kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssätoimitaan kemikaali-, jäte- ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.

Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvankehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa ymmärtämään kemian jasen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa jateknologiassa. Opiskelijat kehittävät valmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitäsoveltavilla aloilla. Opetuksessa sovelletaan kemiaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myösopiskelijoiden koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa kemianmerkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujenkehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaaopiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

Kemian opetus tukee opiskelijoiden käsitteiden rakentumista sekä ilmiöiden ymmärtämistäsiten, että niiden makroskooppinen, mikroskooppinen ja symbolinen taso muodostavat110

loogisen kokonaisuuden. Opiskelijoiden aikaisemmista kokemuksista ja havainnoista edetäänilmiöiden kuvaamiseen ja selittämiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioidenmallintamiseen kemian merkkikielellä ja matemaattisesti. Opetus ohjaa luonnontieteilleominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseensekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetäänmuun muassa mallintamisen välineenä, tutkimusten tekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

Kemian opetuksen lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havainnointija tutkiminen. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä,tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden omakokeellinen työskentely kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekäinnostaa opiskelijoita kemian opiskeluun. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekäkokonaisvaltaisesti että kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssätoimitaan kemikaali-, jäte- ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.


Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• saa ohjausta kemian osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa,oppimishaasteiden kohtaamisessa ja kemian opiskelustrategioiden soveltamisessa

• saa mahdollisuuksia perehtyä kemian soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kutenluonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä


• osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia turvallisesti ja yhteistyössä muidenkanssa

• osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja kokotutkimusprosessia

• osaa käyttää erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteidentekemisessä

• osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti kemian tietojensa avulla• osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia kemialle ominaisilla tavoilla• jäsentää käsitystään jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian

ilmiöistä kemian käsitteiden avulla• ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa

tietoa• osaa arvioida kemian ja siihen liittyvän teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnan

kannalta.

Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• saa ohjausta kemian osaamisensa tunnistamisessa, omien tavoitteiden asettamisessa,oppimishaasteiden kohtaamisessa ja kemian opiskelustrategioiden soveltamisessa

• saa mahdollisuuksia perehtyä kemian soveltamiseen monipuolisissa tilanteissa, kutenluonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä


• osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisia tutkimuksia turvallisesti ja yhteistyössä muidenkanssa

• osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja kokotutkimusprosessia

• osaa käyttää erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteidentekemisessä

• osaa käyttää monipuolisia tietolähteitä ja arvioida niitä kriittisesti kemian tietojensa avulla• osaa ilmaista johtopäätöksiä ja näkökulmia kemialle ominaisilla tavoilla

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

111

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• jäsentää käsitystään jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologianilmiöistä kemian käsitteiden avulla

• ymmärtää luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaatietoa

• osaa arvioida kemian ja siihen liittyvän teknologian merkitystä yksilön ja yhteiskunnankannalta.

Arviointi

Arviointi kohdistuu kemian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita jakeskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevatopiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan kemian osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminenperustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen jataitojen havainnointiin. Kemiallisen tiedon ymmärtämistä ja soveltamista voidaan osoittaa eritavoin. Erilaisten tuotosten lisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymystenmuodostamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellisen työskentelyntaidot sekä tiedon hankinnan ja käsittelyn taidot.

Arviointi kohdistuu kemian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita jakeskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevatopiskelijaa kehittämään ja tiedostamaan kemian osaamistaan. Kurssin arvosanan antaminenperustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen jataitojen havainnointiin. Kemiallisen tiedon ymmärtämistä ja soveltamista voidaan osoittaa eritavoin. Erilaisten tuotosten lisäksi voidaan arvioida työskentelyn eri vaiheita, kuten kysymystenmuodostamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeellisen työskentelyntaidot sekä tiedon hankinnan ja käsittelyn taidot.

Pakolliset kurssit

1. Kemiaa kaikkialla (KE1)

Tavoitteet


• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskeluakohtaan

• kehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun• osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista jokapäiväisen elämän ja

ympäristön ilmiöissä• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen erilaisia kemian ilmiöitä sekä ottaa

huomioon työturvallisuusnäkökohdat• osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä aineen rakenteen malleja, jaksollista

järjestelmää ja tietolähteitä.


• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskeluakohtaan

• kehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun• osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista jokapäiväisen elämän ja

ympäristön ilmiöissä• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen erilaisia kemian ilmiöitä sekä ottaa

huomioon työturvallisuusnäkökohdat• osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä aineen rakenteen malleja, jaksollista

järjestelmää ja tietolähteitä.

112


• kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä• atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissään• alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia• aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja

poolisuuden avulla• kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana• turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksien tutkiminen,

havainnointi ja johtopäätösten tekeminen

• kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä• atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissään• alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia• aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja

poolisuuden avulla• kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana• turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksien tutkiminen,

havainnointi ja johtopäätösten tekeminen


2. Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2)

Tavoitteet


• osaa käyttää ja soveltaa orgaanisiin yhdisteisiin ja ainemäärään liittyviä käsitteitäjokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen orgaanisiin yhdisteisiin, ainemääräänja pitoisuuteen liittyviä ilmiöitä

• ymmärtää, kuinka kemiallinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvänmallintamisen kautta

• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.


• osaa käyttää ja soveltaa orgaanisiin yhdisteisiin ja ainemäärään liittyviä käsitteitäjokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen orgaanisiin yhdisteisiin, ainemääräänja pitoisuuteen liittyviä ilmiöitä

• ymmärtää, kuinka kemiallinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvänmallintamisen kautta

• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.


• kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta• orgaanisten yhdisteiden, kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteiden

mallintaminen ja kuvaaminen erilaisilla malleilla• avaruusrakenne ja isomeria• orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla• ainemäärä ja pitoisuus• työvälineiden ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmistus• aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektroskopia

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

113

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta• orgaanisten yhdisteiden, kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteiden

mallintaminen ja kuvaaminen erilaisilla malleilla• avaruusrakenne ja isomeria• orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla• ainemäärä ja pitoisuus• työvälineiden ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmistus• aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektroskopia

3. Reaktiot ja energia (KE3)

Tavoitteet


• osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin liittyviä ilmiöitä• ymmärtää aineen ja energian häviämättömyyden merkityksen kemiassa.


• osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön,yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin liittyviä ilmiöitä• ymmärtää aineen ja energian häviämättömyyden merkityksen kemiassa.


• kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta• kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen• epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden sovelluksia• aineen häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa ja sen yksinkertainen laskennallinen

käsittely• energian häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin laki• kaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälö• reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, titraus analyysimenetelmänä, tutkimustulosten

käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen

• kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta• kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen• epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden sovelluksia• aineen häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa ja sen yksinkertainen laskennallinen

käsittely• energian häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin laki• kaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälö• reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, titraus analyysimenetelmänä, tutkimustulosten

käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen

4. Materiaalit ja teknologia (KE4)

Tavoitteet


• osaa käyttää ja soveltaa materiaaleihin ja teknologiaan liittyviä kemian käsitteitäjokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä

114

• osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen materiaaleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä• harjaantuu ilmaisemaan itseään kemialle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri

tietolähteiden argumentointia• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa.


• osaa käyttää ja soveltaa materiaaleihin ja teknologiaan liittyviä kemian käsitteitäjokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä

• osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen materiaaleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä• harjaantuu ilmaisemaan itseään kemialle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri

tietolähteiden argumentointia• osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa.


• kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassa• metallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari• atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollisten

ominaisuuksien selittäjänä• hapetusluvut ja hapetus-pelkistysreaktiot• sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja

elektrolyysi• kemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminen• tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu• yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa

• kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassa• metallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari• atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollisten

ominaisuuksien selittäjänä• hapetusluvut ja hapetus-pelkistysreaktiot• sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja

elektrolyysi• kemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminen• tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu• yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)

Tavoitteet


• osaa käyttää ja soveltaa reaktioiden ja kemiallisen tasapainon käsitteitä jokapäiväisenelämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

• osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen reaktioihin ja kemialliseen tasapainoon liittyviäilmiöitä

• osaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisen tasapainonkuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä.


• osaa käyttää ja soveltaa reaktioiden ja kemiallisen tasapainon käsitteitä jokapäiväisenelämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

115

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen reaktioihin ja kemialliseen tasapainoon liittyviäilmiöitä

• osaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisen tasapainonkuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä.


• kemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa• kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitä• homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen• happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja puskuriliuokset• tasapainoon liittyvät graafiset esitykset• homogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittely• tutkimustulosten ja -prosessin arviointi

• kemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa• kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitä• homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen• happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja puskuriliuokset• tasapainoon liittyvät graafiset esitykset• homogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittely• tutkimustulosten ja -prosessin arviointi


Kertauskurssi (KE6)


16.12. FilosofiaFilosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Senkysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmiajäsennetään käsitteellisesti ja keskustellen. Filosofisen ajattelun opiskeleminen harjaannuttaapunnitsemaan käsitysten perusteluja järkiperäisesti. Kyseenalaistavan ja perusteita etsivänluonteensa ansiosta filosofia auttaa hahmottamaan ja jäsentämään nykypäivän jatkuvastikasvavaa informaatiotulvaa. Tällä tavoin filosofian opiskelu edistää opiskelijoiden yleisiäoppimisen ja ajattelun valmiuksia.

Filosofiassa opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskeviakysymyksiä. Tämä edistää opiskelijan kykyä eettiseen pohdintaan ja sen ymmärtämiseen, mitämerkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Filosofian opiskelu opettaahahmottamaan laajoja käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eritieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset rakentuvat ja eroavat toisistaan.

Filosofian opiskelu kehittää arvostelukykyä sekä edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä.Filosofiassa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemysten muodostamista ja kykyäosallistua järkiperäiseen keskusteluun. Kun opiskelijat paneutuvat filosofisiin kysymyksiin, joihinei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiäänsekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymystenpohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin ajattelutaitoihinsa ja yksilöllisiinmahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee opiskelijoiden kasvuaaktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaviksi kansalaisiksi.

116

Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Senkysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmiajäsennetään käsitteellisesti ja keskustellen. Filosofisen ajattelun opiskeleminen harjaannuttaapunnitsemaan käsitysten perusteluja järkiperäisesti. Kyseenalaistavan ja perusteita etsivänluonteensa ansiosta filosofia auttaa hahmottamaan ja jäsentämään nykypäivän jatkuvastikasvavaa informaatiotulvaa. Tällä tavoin filosofian opiskelu edistää opiskelijoiden yleisiäoppimisen ja ajattelun valmiuksia.

Filosofiassa opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskeviakysymyksiä. Tämä edistää opiskelijan kykyä eettiseen pohdintaan ja sen ymmärtämiseen, mitämerkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Filosofian opiskelu opettaahahmottamaan laajoja käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eritieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset rakentuvat ja eroavat toisistaan.

Filosofian opiskelu kehittää arvostelukykyä sekä edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä.Filosofiassa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemysten muodostamista ja kykyäosallistua järkiperäiseen keskusteluun. Kun opiskelijat paneutuvat filosofisiin kysymyksiin, joihinei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiäänsekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymystenpohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin ajattelutaitoihinsa ja yksilöllisiinmahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee opiskelijoiden kasvuaaktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaviksi kansalaisiksi.


Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja filosofianperinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina

• osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisia väitteitä,niiden merkityksiä ja perusteluja

• hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kautta luottamaan omaanajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan sen rajoja eri tieteenaloilla jaarkielämässä

• oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä ajattelemaanja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin muillakin elämänalueillamyös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista.

Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja filosofianperinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina

• osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisia väitteitä,niiden merkityksiä ja perusteluja

• hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kautta luottamaan omaanajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan sen rajoja eri tieteenaloilla jaarkielämässä

• oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä ajattelemaanja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin muillakin elämänalueillamyös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista.

Arviointi

Filosofiassa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekäkykyyn ilmaista filosofista ajattelua. Tämä tarkoittaa kykyä kriittisesti eritellä ja problematisoidainformaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta sekä esittää asiasta perusteltuarvostelma. Arvioinnin tulee tukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja O

ppim

ista

voitt

eet j

a op

etuk

sen

kesk

eise

t sis

ällö

t

117

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

rohkaista opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissakäytetään monipuolisia menetelmiä, ja filosofian yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaankurssikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta.

Filosofiassa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekäkykyyn ilmaista filosofista ajattelua. Tämä tarkoittaa kykyä kriittisesti eritellä ja problematisoidainformaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta sekä esittää asiasta perusteltuarvostelma. Arvioinnin tulee tukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan jarohkaista opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissakäytetään monipuolisia menetelmiä, ja filosofian yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaankurssikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta.

Pakolliset kurssit

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

Tavoitteet


• muodostaa perustellun käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumallafilosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin

• oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisillemielipiteille ja väitteille perusteluja sekä hahmottamaan esitettyjen perustelujen rakennettaja arvioimaan niiden pätevyyttä

• tuntee ja oppii erilaisten harjoitusten kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kutenoletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeidenja vastaesimerkkien käyttöä

• perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiinerotteluihin

• tuntee perustavia tieto-opillisia erotteluja, osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisiatiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.


• muodostaa perustellun käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumallafilosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin

• oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisillemielipiteille ja väitteille perusteluja sekä hahmottamaan esitettyjen perustelujen rakennettaja arvioimaan niiden pätevyyttä

• tuntee ja oppii erilaisten harjoitusten kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kutenoletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeidenja vastaesimerkkien käyttöä

• perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiinerotteluihin

• tuntee perustavia tieto-opillisia erotteluja, osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisiatiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.


• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofian perinteessäja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna

• johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminensuullisesti ja kirjallisesti

• keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus javälttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen

• tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero118

• tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaanja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofian perinteessäja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna

• johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminensuullisesti ja kirjallisesti

• keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus javälttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen

• tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero• tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan

ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

2. Etiikka (FI2)

Tavoitteet


• perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin sekäympäristöfilosofian perusteisiin

• hahmottaa normatiivisten väitteiden luonteen ja suhteen kuvaileviin väitteisiin sekä osaaperustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta

• osaa jäsentää oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisenkäsitteistön avulla

• osaa perustella moraalin velvoittavuuden ja soveltaa moraaliin filosofisia käsite-erottelujaja johdonmukaista argumentaatiota

• osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omia moraalisiaratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein.


• perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin sekäympäristöfilosofian perusteisiin

• hahmottaa normatiivisten väitteiden luonteen ja suhteen kuvaileviin väitteisiin sekä osaaperustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta

• osaa jäsentää oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisenkäsitteistön avulla

• osaa perustella moraalin velvoittavuuden ja soveltaa moraaliin filosofisia käsite-erottelujaja johdonmukaista argumentaatiota

• osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omia moraalisiaratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein


• moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus-ja velvollisuusetiikan perusteet

• moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviinjärjestelmiin, moraalinen relativismi

• filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta• etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat• eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä

• moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus-ja velvollisuusetiikan perusteet

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

119

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviinjärjestelmiin, moraalinen relativismi

• filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta• etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat• eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä


3. Yhteiskuntafilosofia (FI3)

Tavoitteet


• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä perusnäkemyksiinyksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon

• oppii käyttämään keskeisiä filosofisia käsitteitä yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnanjäsentämiseen sekä omien yhteiskunnallisten ratkaisujensa perustelemiseen

• oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden, yhteisöjenja instituutioiden toiminnassa

• oppii arvioimaan käsitteellisesti yhteiskunnallisen järjestyksen rakentumista, perustelemistaja oikeutusta

• osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.


• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä perusnäkemyksiinyksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon

• oppii käyttämään keskeisiä filosofisia käsitteitä yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnanjäsentämiseen sekä omien yhteiskunnallisten ratkaisujensa perustelemiseen

• oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden, yhteisöjenja instituutioiden toiminnassa

• oppii arvioimaan käsitteellisesti yhteiskunnallisen järjestyksen rakentumista, perustelemistaja oikeutusta

• osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin


• yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen:yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat

• oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen• vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi• työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen oikeuttaminen• poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus;

konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma• yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja sen

vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori sekäholokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina

• ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen,informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen

• yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen:yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat

• oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen• vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi• työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen oikeuttaminen

120

• poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus;konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma

• yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja senvaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori sekäholokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina

• ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen,informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen

4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)

Tavoitteet


• hahmottaa filosofisia, eri tieteisiin ja arkielämään perustuvia käsityksiä todellisuudenrakenteesta

• osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita todellisuudesta, totuudesta, tiedosta ja tieteestä• osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta• osaa jäsentää havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden ja mallien suhdetta

todellisuuteen• oppii hahmottamaan erityistieteiden tieteenfilosofisia kysymyksiä joissain lukion

oppiaineissa.


• hahmottaa filosofisia, eri tieteisiin ja arkielämään perustuvia käsityksiä todellisuudenrakenteesta

• osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita todellisuudesta, totuudesta, tiedosta ja tieteestä• osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta• osaa jäsentää havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden ja mallien suhdetta

todellisuuteen• oppii hahmottamaan erityistieteiden tieteenfilosofisia kysymyksiä joissain lukion

oppiaineissa


• metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteestaja todellisuuden perusrakenteesta

• olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen javälttämätön, reaalinen ja virtuaalinen

• todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen• totuuden luonne ja totuusteoriat• tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen• tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön,

tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde• selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminen ja

ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta

• metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteestaja todellisuuden perusrakenteesta

• olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen javälttämätön, reaalinen ja virtuaalinen

• todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen• totuuden luonne ja totuusteoriat• tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen• tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön,

tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

121

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminen jaennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta



16.13. PsykologiaIhmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida jaymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedonja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiäilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmistenymmärtämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen jatoisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tietoja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia.

Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseensoveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin,kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten jasosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta.

Psykologian opetus on luonteeltaan tutkimusperustaista. Tässä tarkoituksessa opetuksessakäsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedonmuodostuksen menetelmiä painottaenajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä aihesisältöjä. Opetuksessa tämätutkimusperustaisuus ja aihesisällöt kytketään ihmisen jokapäiväisen toiminnan ja arjenymmärtämiseen eli tuodaan tutkimustieto lähelle opiskelijaa.

Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Se antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtäämonipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon jakäsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä.Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmistenymmärtämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen jatoisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tietoja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia.

Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseensoveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin,kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten jasosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta.Psykologian opetuson luonteeltaan tutkimusperustaista. Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta jatiedonmuodostuksen menetelmiä painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteenkeskeisiä aihesisältöjä pyrkien samalla tuomaan tutkimustieto lähelle opiskelijaa.


Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuupsyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vuorovaikutukseen

• hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinojasekä tuntee psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisentiedon ja tutkimusmenetelmien mahdollisuuksia ja rajoituksia

• ymmärtää psykologiaan ja psykologiseen tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaasoveltaa tietojaan myös psykologisten tutkimusten arviointiin

• ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan arkielämään,elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa

122

ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa javuorovaikutustaitojensa kehittämiseen

• osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedonluotettavuutta ja pätevyyttä

• osaa hyödyntää psykologista tietoa oppiainerajat ylittävien aiheiden ja ilmiöiden erittelyyn• osaa soveltaa psykologista tietoa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen

edistämiseen.

Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuupsyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vuorovaikutukseen

• hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinojasekä tuntee psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisentiedon ja tutkimusmenetelmien mahdollisuuksia ja rajoituksia

• ymmärtää psykologiaan ja psykologiseen tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaasoveltaa tietojaan myös psykologisten tutkimusten arviointiin

• ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan arkielämään,elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsaja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa javuorovaikutustaitojensa kehittämiseen

• osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedonluotettavuutta ja pätevyyttä

• osaa hyödyntää psykologista tietoa oppiainerajat ylittävien aiheiden ja ilmiöiden erittelyyn• osaa soveltaa psykologista tietoa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävän elämäntavan

edistämiseen

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sekä tiedolliseen osaamiseen että kykyynsoveltaa psykologista tietoa arkipäivän tilanteisiin ja elämään. Arvioinnissa painotetaan tiedonmuokkaamistaitoa ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijaosoittaa monipuolisilla tavoilla, että hän on ymmärtänyt keskeiset sisällöt ja pystyy arvioimaan jasoveltamaan oppimaansa tietoa.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden sekä tiedolliseen osaamiseen että kykyynsoveltaa psykologista tietoa arkipäivän tilanteisiin ja elämään. Arvioinnissa painotetaan tiedonmuokkaamistaitoa ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijaosoittaa monipuolisilla tavoilla, että hän on ymmärtänyt keskeiset sisällöt ja pystyy arvioimaan jasoveltamaan oppimaansa tietoa,

Pakolliset kurssit

1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1)

Tavoitteet


• ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksenihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä

• tuntee psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten tunteet, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot,sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa ja omaa psyykkistä hyvinvointiaan näitäkuvaavien käsitteiden avulla

• perehtyy oppimisen prosesseihin liittyvään psykologiseen tietoon ja osaa pohtia omaaopiskeluaan sen pohjalta

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

123

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• osaa esittää esimerkkejä psykologisen tutkimuksen aihepiireistä ja niihin liittyvistätutkimuksista sekä analysoida ja arvioida tiedon tutkimusperusteita

• ymmärtää psykologisen tiedon perustuvan tutkimukseen ja tunnistaa tieteellisen ajattelunperuspiirteitä.


• ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksenihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä

• tuntee psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten tunteet, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot,sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa ja omaa psyykkistä hyvinvointiaan näitäkuvaavien käsitteiden avulla

• perehtyy oppimisen prosesseihin liittyvään psykologiseen tietoon ja osaa pohtia omaaopiskeluaan sen pohjalta

• osaa esittää esimerkkejä psykologisen tutkimuksen aihepiireistä ja niihin liittyvistätutkimuksista sekä analysoida ja arvioida tiedon tutkimusperusteita

• ymmärtää psykologisen tiedon perustuvan tutkimukseen ja tunnistaa tieteellisen ajattelunperuspiirteitä


Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta

• ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermoston toiminnasta• perustietoa tunteista ja motivaatiosta• kognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa

Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan

• perustietoa sosiaalistumisesta ja normien omaksumisesta• esimerkkejä yksilön toimintaan vaikuttavista tilannetekijöistä

Perehtyminen johonkin valinnaiseen ilmiöön, kuten aggressiivisuus, jännittäminen, riippuvuudet,syömiskäyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, onnellisuus tai rakkaus

Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista

• oppimisen biologinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen perusta• tehokkaat opiskelumenetelmät• motivaatio ja oppiminen

Psykologisen tiedon muodostuminen

• psykologian tutkimuskohteet• arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero• esimerkkejä psykologian tutkimusmenetelmistä

Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta

• ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermoston toiminnasta• perustietoa tunteista ja motivaatiosta• kognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa

Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan

• perustietoa sosiaalistumisesta ja normien omaksumisesta• esimerkkejä yksilön toimintaan vaikuttavista tilannetekijöistä

124

Perehtyminen johonkin valinnaiseen ilmiöön, kuten aggressiivisuus, jännittäminen, riippuvuudet,syömiskäyttäytyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, onnellisuus tai rakkaus

Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista

• oppimisen biologinen, kognitiivinen ja sosiokulttuurinen perusta• tehokkaat opiskelumenetelmät• motivaatio ja oppiminen

Psykologisen tiedon muodostuminen

• psykologian tutkimuskohteet• arkitiedon ja tieteellisen tiedon ero• esimerkkejä psykologian tutkimusmenetelmistä


2. Kehittyvä ihminen (PS2)

Tavoitteet


• tietää, miten ihmisen kehitystä tutkitaan, ja osaa arvioida tiedon perusteita• osaa eritellä ihmisen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vuorovaikutusta• perehtyy kehityksen osa-alueisiin ja osaa eritellä niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä

osaa selittää kehityksen jatkuvuutta yksilön elämänkaaren aikana• perehtyy erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän psykologiaan ja niihin liittyvään teoria- ja

tutkimustietoon• tuntee hermoston toiminnan periaatteita sekä ymmärtää niiden yhteyden yksilön

psyykkiseen kehitykseen• osaa arvioida kehityspsykologista tietoa ja soveltaa sitä itsensä ja muiden ihmisten

ymmärtämiseen.


• tietää, miten ihmisen kehitystä tutkitaan, ja osaa arvioida tiedon perusteita• osaa eritellä ihmisen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vuorovaikutusta• perehtyy kehityksen osa-alueisiin ja osaa eritellä niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä

osaa selittää kehityksen jatkuvuutta yksilön elämänkaaren aikana• perehtyy erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän psykologiaan ja niihin liittyvään teoria- ja

tutkimustietoon• tuntee hermoston toiminnan periaatteita sekä ymmärtää niiden yhteyden yksilön

psyykkiseen kehitykseen• osaa arvioida kehityspsykologista tietoa ja soveltaa sitä itsensä ja muiden ihmisten

ymmärtämiseen


Kehityksen tutkiminen

Kehityksen osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa

• fyysis-motorinen kehitys• kognitiivinen kehitys• emotionaalinen kehitys

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

125

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• psykososiaalinen kehitys• minuuden ja minäkäsityksen kehitys

Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen erityiset haasteet

• ajattelun kehitys• identiteetin kehitys: henkilökohtainen, sosiaalinen ja kulttuurinen identiteetti• sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuuden kehittyminen• toiminnanohjauksen kehitys ja sen hermostollinen tausta

Kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana

• elämänkaaren käsite• kehitykseen vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutus• jokin kehityksen jatkuvuutta selittävä teoria

Kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät

• hermoston kypsyminen• aivojen muovautuminen elämänkulun aikana• perimän ja ympäristön vuorovaikutus• varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet• sosialisaatio ja kulttuurierot kehityksessä

Kehityksen tutkiminen

Kehityksen osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa

• fyysis-motorinen kehitys• kognitiivinen kehitys• emotionaalinen kehitys• psykososiaalinen kehitys• minuuden ja minäkäsityksen kehitys

Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen erityiset haasteet

• ajattelun kehitys• identiteetin kehitys: henkilökohtainen, sosiaalinen ja kulttuurinen identiteetti• sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuuden kehittyminen• toiminnanohjauksen kehitys ja sen hermostollinen tausta

Kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana

• elämänkaaren käsite• kehitykseen vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutus• jokin kehityksen jatkuvuutta selittävä teoria

Kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät

• hermoston kypsyminen• aivojen muovautuminen elämänkulun aikana• perimän ja ympäristön vuorovaikutus• varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet• sosialisaatio ja kulttuurierot kehityksessä

126

3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)

Tavoitteet


• tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitäkognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen

• perehtyy kognitiivisiin perustoimintoihin eli havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen ja muistiinsekä yhteen korkeamman kognitiivisen toiminnan ilmiöön, kuten päätöksenteko,ongelmanratkaisu, asiantuntijuus tai kielelliset toiminnot

• perehtyy kognitiivisten toimintojen tutkimukseen ja pystyy arvioimaan sitä• ymmärtää kognitiivisen toiminnan hermostollista perustaa ja yhteyksiä psyykkisiin

toimintoihin.


• tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitäkognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen

• perehtyy kognitiivisiin perustoimintoihin eli havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen ja muistiinsekä yhteen korkeamman kognitiivisen toiminnan ilmiöön, kuten päätöksenteko,ongelmanratkaisu, asiantuntijuus tai kielelliset toiminnot

• perehtyy kognitiivisten toimintojen tutkimukseen ja pystyy arvioimaan sitä• ymmärtää kognitiivisen toiminnan hermostollista perustaa ja yhteyksiä psyykkisiin

toimintoihin


• kognitiivisen toiminnan periaatteita, kuten sisäiset mallit ja havaintokehä• kognitiivisten toimintojen neuropsykologinen perusta• kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiä• havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti kognitiivisina perustoimintoina sekä niiden

biologinen perusta• jonkin valinnaisen korkeampitasoisen kognitiivisen toiminnon tarkasteleminen, esimerkiksi

kieli, ongelmanratkaisu, päätöksenteko tai asiantuntijuus

• kognitiivisen toiminnan periaatteita, kuten sisäiset mallit ja havaintokehä• kognitiivisten toimintojen neuropsykologinen perusta• kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiä• havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti kognitiivisina perustoimintoina sekä niiden

biologinen perusta• jonkin valinnaisen korkeampitasoisen kognitiivisen toiminnon tarkasteleminen, esimerkiksi

kieli, ongelmanratkaisu, päätöksenteko tai asiantuntijuus

4. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4)

Tavoitteet


• tutustuu tunteita ja mielenterveyttä koskevaan tutkimukseen ja ymmärtää, miten näitäaiheita voidaan tutkia, ja osaa arvioida tutkimuksia kriittisesti

• osaa kuvata, miten emootiot syntyvät biologisten ja kognitiivisten tekijöidenvuorovaikutuksessa, ja pohtia niiden kulttuurisidonnaisuutta

• osaa eritellä tunteiden merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille• tuntee psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja psyykkisen tasapainon ylläpitämisen

keinoja

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

127

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• osaa tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointiaan psykologisen tiedon valossa ja saaperusteita tehdä omaa hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja

• ymmärtää mielenterveyteen vaikuttavia psykologisia, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisiatekijöitä

• tunnistaa yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja ongelmat sekä ymmärtää mielenterveydenja sen ongelmien määrittelyn haasteellisuuden

• syventyy vähintään yhden mielenterveyden häiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.


• tutustuu tunteita ja mielenterveyttä koskevaan tutkimukseen ja ymmärtää, miten näitäaiheita voidaan tutkia, ja osaa arvioida tutkimuksia kriittisesti

• osaa kuvata, miten emootiot syntyvät biologisten ja kognitiivisten tekijöidenvuorovaikutuksessa, ja pohtia niiden kulttuurisidonnaisuutta

• osaa eritellä tunteiden merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille• tuntee psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja psyykkisen tasapainon ylläpitämisen

keinoja• osaa tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointiaan psykologisen tiedon valossa ja saa

perusteita tehdä omaa hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja• ymmärtää mielenterveyteen vaikuttavia psykologisia, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia

tekijöitä• tunnistaa yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja ongelmat sekä ymmärtää mielenterveyden

ja sen ongelmien määrittelyn haasteellisuuden• syventyy vähintään yhden mielenterveyden häiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.


• tunteiden muodostuminen ja vähintään yhden tunteen biologinen perusta• tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena• tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus• tunteiden merkitys itseymmärryksen välineenä• psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen• uni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinä• stressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinot• keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito• mielenterveyden ongelmien syntyä selittäviä tekijöitä• sosiaalisen ympäristön merkitys yksilön hyvinvoinnille

• tunteiden muodostuminen ja vähintään yhden tunteen biologinen perusta• tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena• tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus• tunteiden merkitys itseymmärryksen välineenä• psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen• uni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinä• stressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinot• keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito• mielenterveyden ongelmien syntyä selittäviä tekijöitä• sosiaalisen ympäristön merkitys yksilön hyvinvoinnille

5. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5)

Tavoitteet


• ymmärtää persoonallisuus-käsitteen laaja-alaisuuden

128

• tunnistaa ja osaa selittää keskeisiä yksilöiden välisiä eroja, kuten temperamentti,persoonallisuuden piirteet, älykkyys, lahjakkuus ja tulkintatyylit

• tuntee yksilöllisten erojen biologista perustaa• tutustuu persoonallisuutta ja sosiaalipsykologiaa koskevaan tutkimukseen• syventää ymmärrystään psykologian tutkimusmenetelmistä yksilöllisten erojen ja

persoonallisuuspsykologian tutkimuksen osalta• osaa tarkastella yksilön toimintaa persoonallisuuden, tilannetekijöiden ja kulttuurin

vuorovaikutuksen tuloksena• osaa soveltaa persoonallisuuspsykologista ja sosiaalipsykologista tietoa erilaisuuden

ymmärtämiseen.


• ymmärtää persoonallisuus-käsitteen laaja-alaisuuden• tunnistaa ja osaa selittää keskeisiä yksilöiden välisiä eroja, kuten temperamentti,

persoonallisuuden piirteet, älykkyys, lahjakkuus ja tulkintatyylit• tuntee yksilöllisten erojen biologista perustaa• tutustuu persoonallisuutta ja sosiaalipsykologiaa koskevaan tutkimukseen• syventää ymmärrystään psykologian tutkimusmenetelmistä yksilöllisten erojen ja

persoonallisuuspsykologian tutkimuksen osalta• osaa tarkastella yksilön toimintaa persoonallisuuden, tilannetekijöiden ja kulttuurin

vuorovaikutuksen tuloksena• osaa soveltaa persoonallisuuspsykologista ja sosiaalipsykologista tietoa erilaisuuden

ymmärtämiseen.


• persoonallisuuden määrittely• persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus• vähintään kaksi persoonallisuusteoriaa, persoonallisuuden selittämisen mallia tai

näkökulmaa, kuten sosiokognitiivinen, psykodynaaminen tai humanistinen psykologia,temperamenttiteoria tai piirreteoria

• yksilöllisten erojen tutkiminen• tilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä ja sosiaalisissa

verkostoissa• kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen toimintaan

• persoonallisuuden määrittely• persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus• vähintään kaksi persoonallisuusteoriaa, persoonallisuuden selittämisen mallia tai

näkökulmaa, kuten sosiokognitiivinen, psykodynaaminen tai humanistinen psykologia,temperamenttiteoria tai piirreteoria

• yksilöllisten erojen tutkiminen• tilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä ja sosiaalisissa

verkostoissa• kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen toimintaan



Psykologian kertauskurssi (PS8)

Tavoitteet


Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

129

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• halliitsee lukion psykologian keskeisimmän sisällön• hallitsee vastaustekniikan erilaisiin psykologian ainereaalin tehtävätyyppeihin• tuntee hyvän yo-vastauksen piirteitä• osaa tehdä realistisen lukusuunnitelman


• psykologian oppimäärän kertaus• tehtävätyypit ja niihin vastaaminen psykologian ainereaalissa• psykologian yo-vastauksen jäsentäminen ja kirjoittaminen• psykologian yo-kokeeseen valmistautuminen

Psykologian lukudiplomi (PS7)

Kurssilla luetaan ajankohtaista lukion oppiainesisältöihin liittyvää kirjallisuutta ja kirjoitetaanluetusta esseitä.

Tavoitteet


syventää tietämystään lukion psykologian oppiainesisällöistä

Sosiaalipsykologia (PS6)

Tavoitteet


• syventää sosiaalipsykologian tietämystään• tunnistaa ja osaa eritellä sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä• ymmärtää ryhmätoiminnan lainalaisuuksia• tietää miten ryhmien erimielisyydet syntyvät ja osaa toimia niiden ratkaisemiseksi


• ihmisten väliset suhteet, attraktio ja altruismi• roolit, normit, status ja kiinteys• sosiaalinen vaikutus ja konformisuus ryhmässä• ryhmien väliset suhteet ja joukkokäyttäytyminen• sosiaalipsykologinen tutkimus

16.14. HistoriaHistorian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansamaailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen jaavaa näkökulmia tulevaisuuden kehityksen pohtimiseen. Kulttuurien tuntemusta edistävänäoppiaineena historia syventää yksilöllistä, kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiäsekä tukee opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi.

Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetään historiallisentiedon rakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseen arviointiin sekä ilmiöidenmoniperspektiiviseen selittämiseen. Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaaoleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelunkohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä130

historian tiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Historian keskeisiä käsitteitä ovataika, muutos, jatkuvuus, syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia.

Historian opetuksessa tarkastellaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä, ihmisen ja ympäristönvälistä suhdetta sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutusta. Perehdytäänyksilön merkitykseen ja mahdollisuuksiin toimijana sekä pohditaan yksilöiden ja väestöryhmientoiminnan taustatekijöitä ja motiiveja historiallisissa konteksteissaan. Opetuksessa korostetaanihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä sekä demokratian ja kansainvälisenyhteistyön mahdollisuuksia oman aikamme ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa.Suomen historiaa tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansamaailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen jaavaa näkökulmia tulevaisuuden kehityksen pohtimiseen. Kulttuurien tuntemusta edistävänäoppiaineena historia syventää yksilöllistä, kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiäsekä tukee opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi.

Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetään historiallisentiedon rakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseen arviointiin sekä ilmiöidenmoniperspektiiviseen selittämiseen. Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaaoleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelunkohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekähistorian tiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Historian keskeisiä käsitteitä ovataika, muutos, jatkuvuus, syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia.

Historian opetuksessa tarkastellaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä, ihmisen ja ympäristönvälistä suhdetta sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutusta. Perehdytäänyksilön merkitykseen ja mahdollisuuksiin toimijana sekä pohditaan yksilöiden ja väestöryhmientoiminnan taustatekijöitä ja motiiveja historiallisissa konteksteissaan. Opetuksessa korostetaanihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä sekä demokratian ja kansainvälisenyhteistyön mahdollisuuksia oman aikamme ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa.Suomen historiaa tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.


Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee historian laaja-alaisuuden ja ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niidenmonimuotoisuutta

• hallitsee Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset prosessittaustoineen ja seurauksineen sekä osaa arvioida niiden merkitystä

• ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana,kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historialliseen jatkumoon ja syventämäänhistoriatietoisuuttaan

• pystyy muodostamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa arvostavanmaailmankuvan sekä osaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisena

• osaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa monipuolisesti kunkin ajan omistalähtökohdista

• pystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa tarkoituksenmukaisia lähteitä käyttäen,arvioimaan sitä kriittisesti sekä ymmärtämään sen monitulkintaisuuden ja suhteellisuuden

• osaa käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisessa ja arvioidakriittisesti historian käyttöä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekä muissayhteyksissä

• osaa soveltaa historian osaamistaan nykyisyyden ja tulevaisuuden kulttuuristen,yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja nähdä niihin liittyviävaihtoehtoisia ratkaisukeinoja.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

131

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee historian laaja-alaisuuden ja ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niidenmonimuotoisuutta

• hallitsee Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset prosessittaustoineen ja seurauksineen sekä osaa arvioida niiden merkitystä

• ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana,kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historialliseen jatkumoon ja syventämäänhistoriatietoisuuttaan

• pystyy muodostamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa arvostavanmaailmankuvan sekä osaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisena

• osaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa monipuolisesti kunkin ajan omistalähtökohdista

• pystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa tarkoituksenmukaisia lähteitä käyttäen,arvioimaan sitä kriittisesti sekä ymmärtämään sen monitulkintaisuuden ja suhteellisuuden

• osaa käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisessa ja arvioidakriittisesti historian käyttöä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekä muissayhteyksissä

• osaa soveltaa historian osaamistaan nykyisyyden ja tulevaisuuden kulttuuristen,yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja nähdä niihin liittyviävaihtoehtoisia ratkaisukeinoja.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historian tiedonalalle ominaisten tietojen ja taitojenhallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessin aikana annettuarviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan valmiuksia rakentaa tiedoistaan jäsentyneitäkokonaisuuksia, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiäsekä arvioida historian ilmiöitä ja historian tiedon käyttöä kriittisesti.Kurssin arviointi perustuujatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan kykyyn soveltaa opittuakäytännössä, kuten taitoon käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisenvälineenä ja valmiuksiin arvioida kriittisesti historian tulkintoja ja käyttöä.

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historian tiedonalalle ominaisten tietojen ja taitojenhallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessin aikana annettuarviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan valmiuksia rakentaa tiedoistaan jäsentyneitäkokonaisuuksia, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiäsekä arvioida historian ilmiöitä ja historian tiedon käyttöä kriittisesti.Kurssin arviointi perustuujatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan kykyyn soveltaa opittuakäytännössä, kuten taitoon käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisenvälineenä ja valmiuksiin arvioida kriittisesti historian tulkintoja ja käyttöä.

Pakolliset kurssit

1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1)

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessaja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekähistoriallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaanmaanviljelyksen alusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisenlähdeaineiston hyödyntämistä.

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessaja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekähistoriallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-

132

taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaanmaanviljelyksen alusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisenlähdeaineiston hyödyntämistä.

Tavoitteet


• ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen ja haasteet osanakestävää tulevaisuutta

• ymmärtää eurooppalaisten kulttuuripiirien ja yhteiskuntien sekä globaalin taloudenjärjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit

• osaa analysoida väestökehityksen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden välisiäriippuvuussuhteita ja haasteita

• osaa arvioida kriittisesti tekniikan, tieteen ja muuttuvan informaation merkitystä ihmistenelinolojen muokkaajana

• osaa tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista tietoa ja käyttää tiedon tuottamiseenmonipuolista, kriittisesti arvioitua lähdeaineistoa.


• ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen ja haasteet osanakestävää tulevaisuutta

• ymmärtää eurooppalaisten kulttuuripiirien ja yhteiskuntien sekä globaalin taloudenjärjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit

• osaa analysoida väestökehityksen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden välisiäriippuvuussuhteita ja haasteita

• osaa arvioida kriittisesti tekniikan, tieteen ja muuttuvan informaation merkitystä ihmistenelinolojen muokkaajana

• osaa tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista tietoa ja käyttää tiedon tuottamiseenmonipuolista, kriittisesti arvioitua lähdeaineistoa.


Historia tieteenalana

• historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihin

• maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty

• suurten jokilaaksojen kulttuurit• Välimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana

Keskiajan talous ja yhteiskunta

• feodaaliyhteiskunta• keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Maailmantalouden syntyminen

• löytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnille• kolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet

Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

133

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• modernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousu• muutokset sukupuolten asemassa ja työjaossa• muuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset

Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajat

• laajeneva hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan synty• väestöllinen muuntuminen ja sen yhteiskunnalliset edellytykset ja vaikutukset• 2000-luvun verkottuva maailma

Historia tieteenalana

• historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihin

• maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty

• suurten jokilaaksojen kulttuurit• Välimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana

Keskiajan talous ja yhteiskunta

• feodaaliyhteiskunta• keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Maailmantalouden syntyminen

• löytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnille• kolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet

Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

• modernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousu• muutokset sukupuolten asemassa ja työjaossa• muuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset

Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajat

• laajeneva hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan synty• väestöllinen muuntuminen ja sen yhteiskunnalliset edellytykset ja vaikutukset• 2000-luvun verkottuva maailma

2. Kansainväliset suhteet (HI2)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaistentaloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyönvälinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmienkilpailu. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekäperehdytään kansainvälisiin suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaistentaloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyönvälinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmienkilpailu. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekäperehdytään kansainvälisiin suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

134

Tavoitteet


• hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettisetselitysmallit

• osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvääpropagandaa eri aikoina

• osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälistensuhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään jatulevaisuuteen

• osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitäja vaikutuksia

• seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiäkysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.


• hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettisetselitysmallit

• osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvääpropagandaa eri aikoina

• osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälistensuhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään jatulevaisuuteen

• osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitäja vaikutuksia

• seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiäkysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.


Kansainvälisen politiikan perusteet

• historian käyttö politiikan välineenä

Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika

• imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaanja yhteiskuntiin

• ensimmäisen maailmansodan seuraukset• demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa• ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat• toinen maailmansota seurauksineen

Jakautunut maailma

• kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot• dekolonisaation merkitys ja vaikutukset• kylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset

Keskinäisriippuvuuksien maailma

• Lähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot• maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet

• YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

135

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Kansainvälisen politiikan perusteet

• historian käyttö politiikan välineenä

Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika

• imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaanja yhteiskuntiin

• ensimmäisen maailmansodan seuraukset• demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa• ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat• toinen maailmansota seurauksineen

Jakautunut maailma

• kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot• dekolonisaation merkitys ja vaikutukset• kylmän sodan päättyminen ja sen seuraukset

Keskinäisriippuvuuksien maailma

• Lähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot• maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet

• YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat

3. Itsenäisen Suomen historia (HI3)

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja jakehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvätkriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset jakulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviintulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja jakehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvätkriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset jakulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviintulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.

Tavoitteet


• tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekä osaapohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia

• hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutoksetja niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään

• osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen jamaailmanpoliittiseen taustaan

• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämänilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään

• pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimiahistoriallisessa kontekstissaan

136

• osaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneita ihanteita janiihin liitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.


• tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekä osaapohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia

• hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutoksetja niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään

• osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen jamaailmanpoliittiseen taustaan

• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämänilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään

• pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimiahistoriallisessa kontekstissaan

• osaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneita ihanteita janiihin liitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.


Miten Suomesta tuli Suomi?

• Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi• kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujen taitteessa

Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet

• itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa• sisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

• turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa• Suomi toisessa maailmansodassa• Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana ja sen

jälkeen

Kohti nykyistä Suomea

• yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio• kulttuuri, tiede ja osaaminen• kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi

Miten Suomesta tuli Suomi?

• Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi• kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujen taitteessa

Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet

• itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa• sisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

• turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa• Suomi toisessa maailmansodassa O

ppim

ista

voitt

eet j

a op

etuk

sen

kesk

eise

t sis

ällö

t

137

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana ja senjälkeen

Kohti nykyistä Suomea

• yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio• kulttuuri, tiede ja osaaminen• kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi


4. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekämyyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssillaperehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa.Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli jaarkielämä.

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekämyyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssillaperehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa.Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli jaarkielämä.

Tavoitteet


• tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriinvaikuttaneita tekijöitä

• osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia• osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään

maailmaan• kykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään

kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen• osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.


• tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriinvaikuttaneita tekijöitä

• osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia• osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään

maailmaan• kykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään

kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen• osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.


Antiikin kulttuuripiiri

• kulttuurit ja elämäntavat• tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty

138

Keskiajan kulttuuri

• keskiaikainen maailmankuva• uskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

Uuden ajan murros

• renessanssi ja tiedon vallankumous• reformaation merkitys• itsevaltiuden ajan kulttuuri

Valistuksen aikakausi

• luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys• valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset• ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen

Aatteiden ja teollistumisen aika

• keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset• tiede uskonnon haastajana• porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset

Monimuotoinen nykyaika

• massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen• kulttuurin globalisoituminen• sukupuoliroolien murros• tieteen kehitys ja median kasvava merkitys

Antiikin kulttuuripiiri

• kulttuurit ja elämäntavat• tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty

Keskiajan kulttuuri

• keskiaikainen maailmankuva• uskonto, kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

Uuden ajan murros

• renessanssi ja tiedon vallankumous• reformaation merkitys• itsevaltiuden ajan kulttuuri

Valistuksen aikakausi

• luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys• valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset• ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen

Aatteiden ja teollistumisen aika

• keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset• tiede uskonnon haastajana• porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset O

ppim

ista

voitt

eet j

a op

etuk

sen

kesk

eise

t sis

ällö

t

139

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Monimuotoinen nykyaika

• massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen• kulttuurin globalisoituminen• sukupuoliroolien murros• tieteen kehitys ja median kasvava merkitys

5. Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti.Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöidenväliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihinhistorian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin jaerilaisiin tutkimusmenetelmiin.

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti.Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöidenväliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihinhistorian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin jaerilaisiin tutkimusmenetelmiin.

Tavoitteet


• tuntee suomalaista kulttuuriperintöä• hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen• kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee

kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta• tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen• osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.


• tuntee suomalaista kulttuuriperintöä• hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen• kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee

kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta• tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen• osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.


Suomen alue ennen ristiretkiä

• tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä• rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi

Keskiaika

• Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen• kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen• yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aika

140

• reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta• Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen• sääty- ja maatalousyhteiskunta• kehittyvä talous

Ruotsista Venäjän osaksi

• Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla• Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty• kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

Suomen alue ennen ristiretkiä

• tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä• rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi

Keskiaika

• Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen• kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen• yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aika

• reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta• Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen• sääty- ja maatalousyhteiskunta• kehittyvä talous

Ruotsista Venäjän osaksi

• Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla• Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty• kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiinsekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun jayhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä.Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista javuorovaikutusta historian eri aikoina.

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiinsekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun jayhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä.Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista javuorovaikutusta historian eri aikoina.

Tavoitteet


• hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailmakulttuurialueisiin

• tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä jasosiaalisissa suhteissa

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

141

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä sen arvojenja elämäntapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessa muidenkulttuurien kanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä

• osaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviäkulttuurisia arvoja ja käytäntöjä

• osaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyyerittelemään sille annettuja merkityksiä

• osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä eri kulttuureihinliitettyjä stereotypioita.


• hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailmakulttuurialueisiin

• tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä jasosiaalisissa suhteissa

• ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä sen arvojenja elämäntapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessa muidenkulttuurien kanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä

• osaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviäkulttuurisia arvoja ja käytäntöjä

• osaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyyerittelemään sille annettuja merkityksiä

• osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä eri kulttuureihinliitettyjä stereotypioita.


Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

• Amerikan alkuperäiskulttuurit• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit• Aasian kulttuurit• Afrikan kulttuurit• arktiset kulttuurit• Latinalaisen Amerikan kulttuurit• Lähi-idän kulttuurit

Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

• Amerikan alkuperäiskulttuurit• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit• Aasian kulttuurit• Afrikan kulttuurit• arktiset kulttuurit• Latinalaisen Amerikan kulttuurit• Lähi-idän kulttuurit

142


Historiaa kerraten (HI7)

Kurssilla kerrataan keskeisimmät päälinjat ja sisällöt ja parannetaan valmiuksiaylioppilaskirjoituksia varten harjoittelemalla esseiden kirjoittamista dokumentin, tilaston, graafin jakuvan pohjalta.


16.15. YhteiskuntaoppiYhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta jaantaa hänelle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi jaosallistuvaksi kansalaiseksi. Kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnan rakenteita ja keskeisiä ilmiöitä,valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalistanäkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä.

Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen,arviointiin sekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdintaan. Lisäksi se vahvistaatalousosaamista, oikeudellista ymmärrystä ja kannustaa aktiiviseen yhteiskunnalliseenosallistumiseen. Lähtökohtana on elävän kiinnostuksen herättäminen yhteiskunnallisiin asioihin jamaailman tapahtumiin. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisen ajattelun taitoihin, kutenmonipuoliseen tiedon hankintaan, tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan sekäkeskustelu- ja argumentointitaitoihin.

Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat, kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivinenkansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen.

Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta jaantaa hänelle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi jaosallistuvaksi kansalaiseksi. Kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnan rakenteita ja keskeisiä ilmiöitä,valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalistanäkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä.

Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen,arviointiin sekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdintaan. Lisäksi se vahvistaatalousosaamista, oikeudellista ymmärrystä ja kannustaa aktiiviseen yhteiskunnalliseenosallistumiseen. Lähtökohtana on elävän kiinnostuksen herättäminen yhteiskunnallisiin asioihin jamaailman tapahtumiin. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisen ajattelun taitoihin, kutenmonipuoliseen tiedon hankintaan, tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan sekäkeskustelu- ja argumentointitaitoihin.

Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat, kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivinenkansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen.


Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää yhteiskunnan olemuksen ja muutoksen historiallisen kehityksen tuloksena• tuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä hallitsee keskeisen

yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

143

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• hallitsee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja talouselämän perusteet jatoimintatavat sekä osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin

• pystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa kunnioittavan jaerilaisuutta ymmärtävän yhteiskuntakäsityksen

• tuntee vaikutusmahdollisuutensa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä paikallisella,valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunut toimimaan aktiivisena javastuullisena kansalaisena

• pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja ajankohtaista aineistoa eri lähteistämyös tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisestisanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiota

• osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja kiistanalaisistayhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä

• osaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä, vertaillayhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä arvioida yhteiskunnallistenpäätös- ja toimintavaihtoehtojen erilaisia motiiveja ja vaikutuksia eri väestöryhmienkannalta.

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää yhteiskunnan olemuksen ja muutoksen historiallisen kehityksen tuloksena• tuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä hallitsee keskeisen

yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön• hallitsee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja talouselämän perusteet ja

toimintatavat sekä osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin• pystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja

erilaisuutta ymmärtävän yhteiskuntakäsityksen• tuntee vaikutusmahdollisuutensa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä paikallisella,

valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunut toimimaan aktiivisena javastuullisena kansalaisena

• pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja ajankohtaista aineistoa eri lähteistämyös tietoja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisestisanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiota

• osaa muodostaa perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja kiistanalaisistayhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä

• osaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä, vertaillayhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä arvioida yhteiskunnallistenpäätös- ja toimintavaihtoehtojen erilaisia motiiveja ja vaikutuksia eri väestöryhmienkannalta.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin lähtökohtana ovat yhteiskuntaopin tiedonaloille ominaisten tietojen, taitojenja toimintatapojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessinaikana annettu arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan kykyä hallita keskeisiä käsitteitäja suuria kokonaisuuksia sekä arvioida asioiden välisiä yhteyksiä, syy-seuraussuhteita ja niidenmerkitystä.

Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön. Huomiota kiinnitetäänopiskelijan tiedonhankintataitoihin, kykyyn ilmaista tietojaan ja argumentoida jäsentyneesti sekätaitoa arvioida ja tulkita kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista,numeerista ja graafista informaatiota.

Oppimisen arvioinnin lähtökohtana ovat yhteiskuntaopin tiedonaloille ominaisten tietojen, taitojenja toimintatapojen hallinta sekä oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttaminen. Oppimisprosessinaikana annettu arviointi ja palaute tukevat ja edistävät opiskelijan kykyä hallita keskeisiä käsitteitä

144

ja suuria kokonaisuuksia sekä arvioida asioiden välisiä yhteyksiä, syy-seuraussuhteita ja niidenmerkitystä.

Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen osaamisen näyttöön. Huomiota kiinnitetäänopiskelijan tiedonhankintataitoihin, kykyyn ilmaista tietojaan ja argumentoida jäsentyneesti sekätaitoa arvioida ja tulkita kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista,numeerista ja graafista informaatiota.

Pakolliset kurssit

1. Suomalainen yhteiskunta (YH1)

Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Kurssikeskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologiankäsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnanperusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuuttakorostaen.

Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Kurssikeskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologiankäsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnanperusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuuttakorostaen.

Tavoitteet


• ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet paikallisella ja valtiollisella tasolla• tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet sekä kiinnostuu

yhteiskunnallisesta osallistumisesta• pystyy tarkastelemaan yhteiskuntaa ja sen kehitystä analyyttisesti erilaisista näkökulmista• tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia

hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa• osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita

paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien jayhteiskunnallisten toimijoiden kannalta.


• ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet paikallisella ja valtiollisella tasolla• tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet sekä kiinnostuu

yhteiskunnallisesta osallistumisesta• pystyy tarkastelemaan yhteiskuntaa ja sen kehitystä analyyttisesti erilaisista näkökulmista• tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia

hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa• osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita

paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien jayhteiskunnallisten toimijoiden kannalta.


Suomalaisen yhteiskunnan rakenne

• Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne• väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

145

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Oikeusvaltio ja sisäinen turvallisuus

• kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet• oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta

Hyvinvointi ja tasa-arvo

• hyvinvointivaltion tehtävät ja voimavarat• pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus, edut ja haasteet• yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

Valta, vaikuttaminen ja päätöksenteko

• yhteiskunnallisen vallankäytön muodot• demokratia ja muut poliittiset järjestelmät• Suomen kunnallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä• kansalaisyhteiskunnan vaikuttamiskeinot: vaalit, puolueet, järjestötoiminta ja aktiivisen

kansalaisuuden merkitys• muuttuva mediakenttä

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne

• Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne• väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät

Oikeusvaltio ja sisäinen turvallisuus

• kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet• oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta

Hyvinvointi ja tasa-arvo

• hyvinvointivaltion tehtävät ja voimavarat• pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahoitus, edut ja haasteet• yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

Valta, vaikuttaminen ja päätöksenteko

• yhteiskunnallisen vallankäytön muodot• demokratia ja muut poliittiset järjestelmät• Suomen kunnallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä• kansalaisyhteiskunnan vaikuttamiskeinot: vaalit, puolueet, järjestötoiminta ja aktiivisen

kansalaisuuden merkitys• muuttuva mediakenttä

2. Taloustieto (YH2)

Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita jaajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiäkansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään talouden ja politiikankytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksitarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita jaajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä

146

kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään talouden ja politiikankytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksitarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

Tavoitteet


• osaa tehdä taloudellisia päätöksiä, hallita omaa talouttaan ja tarkastella taloudellisiakysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliintalouteen

• ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa• tuntee kansantalouden perusteet, keskeiset käsitteet ja teoriat sekä ymmärtää

talouselämän rakenteita ja toimintaperiaatteita• osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja• osaa tarkastella talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja ja analysoida niiden

taustoja ja vaikutuksia.


• osaa tehdä taloudellisia päätöksiä, hallita omaa talouttaan ja tarkastella taloudellisiakysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen Suomen kytkeytymisen globaaliintalouteen

• ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa• tuntee kansantalouden perusteet, keskeiset käsitteet ja teoriat sekä ymmärtää

talouselämän rakenteita ja toimintaperiaatteita• osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja• osaa tarkastella talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja ja analysoida niiden

taustoja ja vaikutuksia.


Kansantalous ja yksilön talous

• talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon muodostaminen• oman talouden hoito• työnteko, yrittäjyys ja yritykset sekä niiden rooli kansantaloudessa• kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien ja kansantalouden vuorovaikutus

Markkinat, suhdanteet ja talouselämä

• vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus• rahoituslaitokset, sijoittaminen ja riskien hallinta• talouden suhdannevaihtelut• työttömyys ja työvoimapula

Talouspolitiikka

• talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat• verotuksen merkitys veronmaksajille sekä valtion ja kuntien taloudelle• talouspolitiikan keinot• politiikan ja markkinavoimien merkitys taloudellisessa päätöksenteossa

Kansainvälinen talous ja Suomi

• globaalitalous• Suomen ulkomaankauppa ja sen merkitys

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

147

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• talouden tulevaisuudennäkymät

Kansantalous ja yksilön talous

• talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon muodostaminen• oman talouden hoito• työnteko, yrittäjyys ja yritykset sekä niiden rooli kansantaloudessa• kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien ja kansantalouden vuorovaikutus

Markkinat, suhdanteet ja talouselämä

• vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus• rahoituslaitokset, sijoittaminen ja riskien hallinta• talouden suhdannevaihtelut• työttömyys ja työvoimapula

Talouspolitiikka

• talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat• verotuksen merkitys veronmaksajille sekä valtion ja kuntien taloudelle• talouspolitiikan keinot• politiikan ja markkinavoimien merkitys taloudellisessa päätöksenteossa

Kansainvälinen talous ja Suomi

• globaalitalous• Suomen ulkomaankauppa ja sen merkitys• talouden tulevaisuudennäkymät

3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)

Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisenkansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kurssi aikanaopitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Se kannustaa osallistumaan erilaisiakansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaantutkivaa oppimista, jossa hyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä.

Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisenkansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kurssi aikanaopitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Se kannustaa osallistumaan erilaisiakansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaantutkivaa oppimista, jossa hyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä.

Tavoitteet


• hahmottaa laaja-alaisesti Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia sitä koskevaavertailevaa tietoa

• ymmärtää vaikuttamismahdollisuutensa ja osaa toimia globaalikansalaisena• osaa eritellä Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja

haasteita• osaa arvioida maailman globalisoitumisen vaikutuksia oman elämänsä ja Suomen

taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta• osaa eritellä kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuus-ympäristöön

liittyviä uusia uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.

148


• hahmottaa laaja-alaisesti Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia sitä koskevaavertailevaa tietoa

• ymmärtää vaikuttamismahdollisuutensa ja osaa toimia globaalikansalaisena• osaa eritellä Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja

haasteita• osaa arvioida maailman globalisoitumisen vaikutuksia oman elämänsä ja Suomen

taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta• osaa eritellä kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuus-ympäristöön

liittyviä uusia uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.


Eurooppalaisuus ja eurooppalainen identiteetti

• arvot, poliittiset kulttuurit ja kulttuurinen moninaisuus• perusvapaudet ja kansalaisuus• Suomi ja Pohjoismaat Euroopassa

Euroopan yhdentymisen tavoitteet ja toiminta

• EU:n päätöksenteko ja yhteinen talous- ja rahapolitiikka sekä niiden haasteet• Suomi osana eurojärjestelmää• EU:n ja lähialueiden haasteet ja mahdollisuudet

Turvallisuus ja tulevaisuuden muuttuvat haasteet

• Suomen turvallisuusympäristö ja turvallisuuspolitiikka sekä uudet turvallisuusuhat• kansainvälisen yhteisymmärryksen edistäminen ja Suomi• globalisaatio, ympäristö, väestö ja kestävä tulevaisuus

Eurooppalaisuus ja eurooppalainen identiteetti

• arvot, poliittiset kulttuurit ja kulttuurinen moninaisuus• perusvapaudet ja kansalaisuus• Suomi ja Pohjoismaat Euroopassa

Euroopan yhdentymisen tavoitteet ja toiminta

• EU:n päätöksenteko ja yhteinen talous- ja rahapolitiikka sekä niiden haasteet• Suomi osana eurojärjestelmää• EU:n ja lähialueiden haasteet ja mahdollisuudet

Turvallisuus ja tulevaisuuden muuttuvat haasteet

• Suomen turvallisuusympäristö ja turvallisuuspolitiikka sekä uudet turvallisuusuhat• kansainvälisen yhteisymmärryksen edistäminen ja Suomi• globalisaatio, ympäristö, väestö ja kestävä tulevaisuus


4. Kansalaisen lakitieto (YH4)

Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustutaantärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaistenoikeusasioiden hoitamiseen.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

149

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustutaantärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaistenoikeusasioiden hoitamiseen.

Tavoitteet


• hallitsee perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista• tuntee Suomen tuomioistuinlaitoksen ja kansalaisen kannalta merkittävät kansainväliset

tuomioistuimet• osaa arvioida oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja

kuluttajana sekä pystyy hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat• osaa etsiä ja käyttää keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä• osaa toimia oikein ja lainmukaisesti sekä osaa soveltaa lakitiedossa hankittuja tietoja ja

taitoja.


• hallitsee perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista• tuntee Suomen tuomioistuinlaitoksen ja kansalaisen kannalta merkittävät kansainväliset

tuomioistuimet• osaa arvioida oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja

kuluttajana sekä pystyy hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat• osaa etsiä ja käyttää keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä• osaa toimia oikein ja lainmukaisesti sekä osaa soveltaa lakitiedossa hankittuja tietoja ja

taitoja.


Lakitiedon perusteet

• peruskäsitteet ja oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

• perheoikeus• työoikeus• kuluttajansuoja• velka, vakuudet ja maksukyvyttömyys• asuminen• muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin• tekijänoikeudet• ympäristöoikeus

Rikos- ja prosessioikeus

• rikostutkinta ja syyteharkinta• oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot• rangaistukset• kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

Lakitiedon perusteet

• peruskäsitteet ja oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

150

• perheoikeus• työoikeus• kuluttajansuoja• velka, vakuudet ja maksukyvyttömyys• asuminen• muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin• tekijänoikeudet• ympäristöoikeus

Rikos- ja prosessioikeus

• rikostutkinta ja syyteharkinta• oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot• rangaistukset• kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen


Yhteiskunta nyt - kertauskurssi (YH5)

Kurssilla kerrataan ja syvennetään lukion yhteiskuntaopin keskeisiä osa-alueita ja parannetaanvalmiuksia ylioppilaskirjoituksia varten harjoittelemalla esseiden laatimista dokumentin, tilaston,graafin ja kuvan perusteella.


16.16. UskontoUskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiinliittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin jauskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Opetuksessa uskontojatarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja katsomuksista sekä auttaa ymmärtämäänniistä käytävää keskustelua. Opiskelijoita ohjataan tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksiaanalyyttisesti eri näkökulmista. Uskonnonopetus antaa valmiuksia oman maailmankatsomuksenrakentamiseen ja arvioimiseen sekä uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin. Oppiaine tukeeopiskelijan kasvua demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Uskonnonopetus ottaaerilaiset näkemykset huomioon ja kunnioittaa yksilöllisiä vakaumuksia.

Oppiaineessa hyödynnetään teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta sekä kulttuurin,yhteiskunnan ja taiteen tutkimusta. Lisäksi opetuksessa käytetään eri uskontojen omia lähteitä jamedian välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisiaopiskeluympäristöjä, tietoja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia sekä aktivoiviatyötapoja.

Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiinliittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin jauskonnollisuuden ilmenemismuotoihin sekä uskonnottomuuteen. Opetuksessa uskontojatarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää.

Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja katsomuksista sekä auttaa ymmärtämäänniistä käytävää keskustelua. Opiskelijoita ohjataan tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksiaanalyyttisesti eri näkökulmista. Uskonnonopetus antaa valmiuksia oman maailmankatsomuksenrakentamiseen ja arvioimiseen sekä uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin. Oppiaine tukee

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

151

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

opiskelijan kasvua demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Uskonnonopetus ottaaerilaiset näkemykset huomioon ja kunnioittaa yksilöllisiä vakaumuksia.

Oppiaineessa hyödynnetään teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta sekä kulttuurin,yhteiskunnan ja taiteen tutkimusta. Lisäksi opetuksessa käytetään eri uskontojen omia lähteitä jamedian välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisiaopiskeluympäristöjä, tietoja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia sekä aktivoiviatyötapoja.


Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää kulttuurista lukutaitoaan• tunnistaa uskontoihin ja kulttuureihin liittyvän pyhän ja sen vaikutukset ihmisen toimintaan• perehtyy uskontojen historialliseen ja ajankohtaiseen merkitykseen eri puolilla maailmaa• perehtyy oman uskonnon erityispiirteisiin ja kulttuurivaikutuksiin• ymmärtää uskontojen sisäistä moninaisuutta• tuntee uskonnollisen kielen ja symboliikan erityispiirteitä• ymmärtää uskon ja tieteellisen tiedon suhdetta sekä tuntee uskontojen tutkimuksen

keskeisiä näkökulmia ja menetelmiä• kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja

kulttuuri-identiteettiään• kehittää valmiuksia ymmärtää ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja toimia eri kulttuureista

tulevien ja eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa• kunnioittaa ihmisoikeuksia ja osaa tarkastella uskontoja ja katsomuksia

ihmisoikeusnäkökulmasta• kehittää valmiuksia toimia vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena• hallitsee uskonnollisiin ja eettisiin kysymyksiin liittyviä ajattelu- ja keskustelutaitoja sekä

uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.

Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää uskontoihin ja katsomuksiin liittyvää kulttuurista lukutaitoaan• tunnistaa uskontoihin ja kulttuureihin liittyvän pyhän ja sen vaikutukset ihmisen toimintaan• perehtyy uskontojen historialliseen ja ajankohtaiseen merkitykseen eri puolilla maailmaa• perehtyy oman uskonnon erityispiirteisiin ja kulttuurivaikutuksiin• ymmärtää uskontojen sisäistä moninaisuutta• tuntee uskonnollisen kielen ja symboliikan erityispiirteitä• ymmärtää uskon ja tieteellisen tiedon suhdetta sekä tuntee uskontojen tutkimuksen

keskeisiä näkökulmia ja menetelmiä• kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja

kulttuuri-identiteettiään• kehittää valmiuksia ymmärtää ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja toimia eri kulttuureista

tulevien ja eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa• kunnioittaa ihmisoikeuksia ja osaa tarkastella uskontoja ja katsomuksia

ihmisoikeusnäkökulmasta• kehittää valmiuksia toimia vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena• hallitsee uskonnollisiin ja eettisiin kysymyksiin liittyviä ajattelu- ja keskustelutaitoja sekä

uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.

Arviointi

Arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelijoita oman oppimisprosessin pitkäjänteiseen suunnitteluun,arviointiin ja kehittämiseen. Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu uskontoihin liittyvääntiedon hallintaan, soveltamiseen ja arvioimiseen sekä katsomuksellisten dialogitaitojen hallintaan.Arvioinnissa korostuvat katsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot.

152

Arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelijoita oman oppimisprosessin pitkäjänteiseen suunnitteluun,arviointiin ja kehittämiseen. Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu uskontoihin liittyvääntiedon hallintaan, soveltamiseen ja arvioimiseen sekä katsomuksellisten dialogitaitojen hallintaan.Arvioinnissa korostuvat katsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot

16.16.1. Evankelis-luterilainen uskontoPakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1)

Tavoitteet


• ymmärtää uskonnollisten ja ei-uskonnollisten katsomusten luonnetta ja sisäistämonimuotoisuutta

• osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tuntee uskontojen tutkimusta• tuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria, niiden keskeisiä piirteitä,

kulttuuriperintöä ja vaikutusta yhteiskuntaan• osaa keskustella juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin liittyvistä ajankohtaisista

kysymyksistä• kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä ja

työelämässä.


• uskonto ilmiönä, uskonnon määrittely ja tutkiminen• nykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus• maailman ja Suomen uskontotilanne• Lähi-idän monoteististen uskontojen kulttuuritausta, synty sekä niiden keskeiset ja yhteiset

piirteet• pyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat juutalaisuudessa, kristinuskossa ja

islamissa• juutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, etiikka, elämäntapa, suhde

yhteiskuntaan eri puolilla maailmaa sekä merkitys länsimaiselle kulttuuripiirille• ajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä

2. Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2)

Tavoitteet


• ymmärtää kristinuskon merkitystä, kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta• tuntee kristinuskon keskeiset suuntaukset ja niiden syntytaustan ja pystyy vertailemaan

niiden keskeisiä piirteitä• perehtyy kristinuskon erilaisiin tulkintatapoihin ja ilmenemismuotoihin eri puolilla maailmaa• osaa analysoida ja arvioida ajankohtaista kristinuskoon liittyvää keskustelua

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

153

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt



3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE3)

Tavoitteet


• tuntee Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneitä uskontoja osana yksilön ja yhteisönelämää sekä niiden vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan

• tuntee Intiassa ja Kiinassa syntyneiden uskontojen ilmenemistä ja vaikutuksia länsimaissa• tietää luonnonuskontojen levinneisyyden ja keskeiset piirteet• perehtyy uusien uskonnollisten liikkeiden taustaan ja keskeisiin piirteisiin• kehittää valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä.


• hindulainen maailmankuva ja elämäntapa sekä hindulaisuuden monimuotoisuus javaikutukset Intian kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan

• Intian nykypäivän uskontotilanne• jainalaisuuden ja sikhiläisyyden keskeiset piirteet• buddhalainen elämäntapa sekä buddhalaisuuden opetukset, suuntaukset ja keskeiset

vaikutukset Aasian kulttuureihin• Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet ja

vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan• Kiinan nykypäivän uskontotilanne• shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutuksia yhteiskuntaan ja

politiikkaan Japanissa• Aasian uskontojen vaikutus länsimaissa• luonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteet ja levinneisyys• uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä

4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE4)

Tavoitteet


• tutustuu monipuolisesti uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen nyky-Suomessa• perehtyy uskontojen vaikutukseen ja merkitykseen julkisella, yksityisellä, kolmannella ja

neljännellä sektorilla• ymmärtää, että tietoa uskonnoista tarvitaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla• osaa analysoida uskonnonvapauteen ja uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen

liittyvää ajankohtaista keskustelua• osaa toimia aktiivisena kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä• kehittää valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen dialogiin


• Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio• uskonnollisten yhteisöjen muodot ja niiden suhde yhteiskuntaan• uskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoina• uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa• uskonto ja uskonnolliset yhteisöt suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa

lainsäädännössä, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintäänliittyvät kysymykset

154

• uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa• uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina• uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa• uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri Suomessa• osana kurssia voidaan toteuttaa vapaaehtoisprojekti tai perehtyä jonkin uskonnollisen

yhteisön yhteiskunnalliseen toimintaan

5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE5)

Tavoitteet


• tuntee uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla sekäajankohtaista tutkimusta

• hahmottaa uskonnon ja taiteen suhdetta: uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin merkitystäuskonnoissa ja uskontojen vaikutusta taiteen kehitykseen

• perehtyy siihen, miten uskonnollisen taiteen kautta ilmaistaan uskonnon, erityisestikristinuskon, keskeisiä oppeja

• tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja siihen, miten taiteessa ja populaarikulttuurissakäsitellään uskonnollisia teemoja

• tuntee muinaissuomalaisen uskonnon ja kristinuskon vaikutuksia suomalaisessakulttuuriperinnössä.


• uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla:uskontotieteen ja teologian eri tutkimusalat sekä taiteentutkimus, kulttuurintutkimus jayhteiskuntatieteet

• uskonnon, taiteen ja populaarikulttuurin eri muotojen vuorovaikutus• uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri uskonnon ja sen erityispiirteiden kuvaajana• uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja populaarikulttuurissa• Raamatun kertomusten ja kristillisen opin erilaisten tulkintojen tarkastelu taiteen eri

muotojen avulla• muinaissuomalainen uskonto ja kristinusko suomalaisessa kulttuuriperinnössä

6. Uskonnot ja media (UE6)

Tavoitteet


• tutustuu uskontoon liittyviin ajankohtaisiin teemoihin mediassa• osaa analysoida ja arvioida uskonnon ja median välisiä suhteita• osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä• osallistuu uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai laatii media-analyysin


• uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa• uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa• uskontojen mediajulkisuus• uskonnollinen media ja median hyödyntäminen uskonnoissa• median vaikutus uskontoilmiöihin, kuten asenteet ja uskontoihin liittyvät mielikuvat,

uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen, uskontokritiikki• uskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

155

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt



Pakolliset kurssit




16.17. ElämänkatsomustietoElämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaan kuuluuihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofia. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiätarkastellaan luonnollisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessäkanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen jatraditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuuihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenääntasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineessa painotetaan ihmisten kykyä tutkiamaailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisestiohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen jaidentiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensärakentumista. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tietoja viestintäteknologian antamiamahdollisuuksia.

Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista jakatsomuksellista yleissivistystä, arvostelukykyä ja tilannetajua, toisten ja yhdenvertaisuudenkunnioittamista sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja.

Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen oppiaine. Sen tiedeperustaan kuuluuihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofia. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiätarkastellaan luonnollisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessäkanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen jatraditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuuihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenääntasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineessa painotetaan ihmisten kykyä tutkiamaailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisestiohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen jaidentiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensärakentumista. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tietoja viestintäteknologian antamiamahdollisuuksia.

Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista jakatsomuksellista yleissivistystä, arvostelukykyä ja tilannetajua, toisten ja yhdenvertaisuudenkunnioittamista sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja.


Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• saa tukea ja perusteita identiteettinsä ja elämänkatsomuksensa rakentamiseen• hallitsee keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja ja osaa soveltaa niitä sellaisten kysymysten

käsittelyyn, joissa pyritään yhteisen kestävän toimintalinjan löytämiseen erilaisistanäkemyksistä huolimatta

• laajentaa ja syventää katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

156

• kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään oppimalla reflektoimaan omaa ja muidenajattelua ja toimintaa

• kunnioittaa ja osaa perustella periaatteita ja käytäntöjä, jotka edistävätihmisoikeuksia, kulttuurien välistä myönteistä kohtaamista, yhteiskunnallista ja globaaliaoikeudenmukaisuutta sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• saa tukea ja perusteita identiteettinsä ja elämänkatsomuksensa rakentamiseen• hallitsee keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja ja osaa soveltaa niitä sellaisten kysymysten

käsittelyyn, joissa pyritään yhteisen kestävän toimintalinjan löytämiseen erilaisistanäkemyksistä huolimatta

• laajentaa ja syventää katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään• kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään oppimalla reflektoimaan omaa ja muiden

ajattelua ja toimintaa• kunnioittaa ja osaa perustella periaatteita ja käytäntöjä, jotka edistävät

ihmisoikeuksia, kulttuurien välistä myönteistä kohtaamista, yhteiskunnallista ja globaaliaoikeudenmukaisuutta sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista.

Arviointi

Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sekä opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaistakatsomuksellisia aiheita monipuolisesti ja taitavasti että hänen laaja-alaista katsomuksellistaymmärrystään. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niidenpohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus,ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- jailmaisutavoissa arvostetaan eri näkökulmien ja vaihtoehtoisten katsomustapojen huomioimistapelkkien mielipiteiden esittämistä monipuolisemmin.

Arviointi tukee ja kehittää opiskelijan kykyä arvioida oman elämänkatsomuksensa jaidentiteettinsä rakentumista sekä rohkaisee opiskelijaa oman opiskelunsa suunnitteluun jakehittämiseen. Elämänkatsomustiedossa korostuvat erilaiset katsomukselliseen yleissivistykseenja vuorovaikutukseen liittyvät taidot, ja kurssien arvioinnissa ne otetaan monipuolisesti huomioon.

Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sekä opiskelijan kykyä tarkastella ja ilmaistakatsomuksellisia aiheita monipuolisesti ja taitavasti että hänen laaja-alaista katsomuksellistaymmärrystään. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niidenpohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus,ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- jailmaisutavoissa arvostetaan eri näkökulmien ja vaihtoehtoisten katsomustapojen huomioimistapelkkien mielipiteiden esittämistä monipuolisemmin.

Arviointi tukee ja kehittää opiskelijan kykyä arvioida oman elämänkatsomuksensa jaidentiteettinsä rakentumista sekä rohkaisee opiskelijaa oman opiskelunsa suunnitteluun jakehittämiseen. Elämänkatsomustiedossa korostuvat erilaiset katsomukselliseen yleissivistykseenja vuorovaikutukseen liittyvät taidot, ja kurssien arvioinnissa ne otetaan monipuolisesti huomioon.

Pakolliset kurssit

1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1)

Tavoitteet


Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

157

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• ymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaa niiden välisiäyhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä ja lähtökohtia

• ymmärtää, miten yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat maailmankatsomuksenmuotoutumiseen, ja osaa eritellä oman katsomuksensa ja siihen liittyvien uskomustenmuotoutumista

• osaa tarkastella kriittisesti niin omia kuin muiden uskomuksia sekä erilaisten medioidentarjoamaa informaatiota

• osaa hyödyntää eri oppiaineissa oppimaansa elämänkatsomuksensa muodostamisessa jaerottaa tieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisen maailmankuvan.


• ymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaa niiden välisiäyhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä ja lähtökohtia

• ymmärtää, miten yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat maailmankatsomuksenmuotoutumiseen, ja osaa eritellä oman katsomuksensa ja siihen liittyvien uskomustenmuotoutumista

• osaa tarkastella kriittisesti niin omia kuin muiden uskomuksia sekä erilaisten medioidentarjoamaa informaatiota

• osaa hyödyntää eri oppiaineissa oppimaansa elämänkatsomuksensa muodostamisessa jaerottaa tieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisen maailmankuvan.


• maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niidenkeskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa

• erilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia jaelämäntapaan liittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteidentarjoamin välinein

• tyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseen liittyvienkognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa

• koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollistenja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaanelämänkatsomukseen

• median ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva kriittinenkatsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittely erilaisistanäkökulmista

• maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niidenkeskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa

• erilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia jaelämäntapaan liittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteidentarjoamin välinein

• tyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseen liittyvienkognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa

• koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollistenja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaanelämänkatsomukseen

• median ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva kriittinenkatsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittely erilaisistanäkökulmista

158

2. Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2)

Tavoitteet


• tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa eritellä ja arvioida, miten erilaiset ihmiskäsityksetja -ihanteet johtavat erilaisiin ja joskus keskenään ristiriitaisiin vastauksiin ihmiselämänkeskeisistä kysymyksistä

• osaa pohtia oman identiteettinsä osatekijöitä sekä soveltaa erilaisia ihmiskuvallisia jakatsomuksellisia vaihtoehtoja keskeisiin omaa hyvää elämäänsä koskeviin kysymyksiin

• ymmärtää ihmisarvon perustavan eettisen merkityksen, tuntee keskeisimmätihmisoikeusasiakirjat ja osaa soveltaa ihmisoikeusajattelua erilaisissa yhteyksissä, kutenuskonnon- ja sanavapautta koskevissa kysymyksissä

• tutustuu erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä ja osaa eritellä ja arvioida niiden taustallaolevia maailmankatsomuksellisia perusteita

• kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviänäkemyksiään ja tuntemuksiaan toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen, johdonmukaisestija luovasti.


• luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja populaarikulttuuriinkuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita

• ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolisuus ja seksuaalisuus;opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema

• identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaaomaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys

• ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeusasiakirjoja: YK:nyleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopanihmisoikeussopimus

• erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön asemastasiinä


3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

Tavoitteet


• hahmottaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja omalle yksilölliselle identiteetilleenja saa välineitä myönteisen yhteisöllisyyden hyödyntämiseen oman identiteettinsärakentamisessa

• ymmärtää, että sosiaalisia ilmiöitä sekä yhteiskunnallisia rakenteita ja muutoksia voidaantarkastella tieteellisesti ja että näillä on suuri merkitys yksilön elämänvalinnoille

• osaa jäsentää omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä, kansalaisena valtiossa ja toimijanatalousjärjestelmässä sekä arvioida yksilön vaikutusmahdollisuuksia ja vastuuta eri alueillaja kasvattaa valmiuttaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen

• ymmärtää ja osaa perustella ihmisoikeuksien, uskonnon- ja omantunnonvapauden, yhdenvertaisuuden, demokratian, rauhan, yhteiskunnallisen ja globaalinoikeudenmukaisuuden sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen lähtökohtia japeriaatteita

• osaa tarkastella kriittisesti yhteiskuntaa ja sen rakenteita sekä kasvattaa yhteiskunnallistakuvittelukykyään ja aktiivisuuttaan siten, että hahmottaa tulevaisuuden mahdollisuuksina javaihtoehtoisina tapahtumakulkuina, joihin pystyy myös omalla toiminnallaan vaikuttamaan.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

159

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt


• ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: yksityinen jajulkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normit

• yhteiskuntatutkimuksen perusteita, kuten sosiaaliset tosiasiat, yhteiskunnalliset rakenteetja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämään

• taloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissamarkkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutuksetyhteiskunnan eri tasoilla

• ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus ja kestäväntulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekä näitä vaatimuksiavastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukien ihmisoikeusloukkaukset sekä holokausti

• yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat sekä niiden kriittinen potentiaali: ihanteet jakauhukuvat nykyisyyden suurennuslaseina ja toiminnan motivoijina

4. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)

Tavoitteet


• ymmärtää kulttuurin merkityksen ihmisyydelle ja omalle elämänkatsomukselleen sekä saavälineitä myönteisen kulttuurisen identiteetin rakentamisessa

• osaa käyttää kulttuurintutkimuksen käsitteistöä ja muodostaa kulttuureja koskeviinkysymyksiin oman perustellun kantansa sekä tunnistaa vihapuheen ja erottaa sensanavapauden vastuullisesta käytöstä

• hahmottaa suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona, johonkuuluvat niin ulkoiset vaikutteet kuin sisäinen moninaisuus sekä vähemmistökulttuurit

• ymmärtää, että kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään eikä mikään kulttuuri olekehittynyt ilman ulkoisia vaikutteita kulttuurin ydinpiirteisiin, kuten elämäntapoihin, kieleen,teknologiaan ja uskomuksiin

• osaa hahmottaa erilaiset elämänkatsomukselliset ratkaisut ja identiteettivalinnat sekämaailman kulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja perustella niiden yhdenvertaisenkohtelun.


• kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiinperustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteestatoisiinsa

• kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutusyksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma

• suomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen rakentuminen, suomalaisuudenmonimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit

• kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus:monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset jayhteiskunnalliset vaikutukset

• etnosentrisyyden ja rasismin sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuudenhistoriaa ja nykypäivää eri kulttuureissa

5. Katsomusten maailma (ET5)

Tavoitteet


160

• kehittää kykyään lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomiamaailmankatsomuksia ja verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaa omaanelämänkatsomukseensa

• ymmärtää, että maailmankatsomukset, uskonto ja uskonnollisuus ovat historiallisestirakentuneita, erittäin monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä, joilla on merkittävä kulttuurinenja yhteiskunnallinen merkitys

• tutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseen tutkimukseen,määrittelyyn ja selittämiseen hahmottaen sen lähtökohtia ja tavoitteenasetteluja

• hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoja, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoidamaailmankatsomuksellisiin järjestelmiin, kuten sekulaariin humanismiin ja uskontoihin,liittyviä kysymyksiä sekä muodostaa niihin oman perustellun kantansa

• perehtyy uskontokritiikin keskeisiin argumentteihin, tutustuu humanismin ja vapaa-ajattelunhistoriaan

• perehtyy Lähi-idän uskontoihin sekä joihinkin muihin uskontoihin jamaailmankatsomuksellisiin järjestelmiin hahmottaen niiden keskeisiä piirteitä, sisäistämonimuotoisuutta sekä vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan erityisesti suomalaisestanäkökulmasta.


• katsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen,määritteleminen ja selittäminen, käsityksiä uskontojen alkuperästä

• uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, symbolija teismi

• uskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaarin humanismin maailmankatsomuksellisetperusteet

• kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen jamaailmankatsomuksellisten järjestelmien historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys jajakautuminen, pyhät kirjat, oppi, elämäntapa ja suhde yhteiskuntaan

• tämän päivän merkittävien maailmankatsomuksellisten järjestelmien, kuten sekulaarinhumanismin ja suurten uskontojen, suhde yhteiskuntaan, tapakulttuuriin, moraaliin,politiikkaan ja tieteeseen; liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, sekularisaatio jauskonnottomuus

6. Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6)

Tavoitteet


• tunnistaa nykyaikaisten maailmankatsomusten kannalta historiallisesti, kulttuurisesti jakatsomuksellisesti merkittäviä historiallisia käänteitä ihmiskunnan tavassa elää

• ymmärtää kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen kontingentin ja rakentuneen luonteen• osaa arvioida evoluution, abstraktien eettisten järjestelmien, valistuksen ja tieteellis-

teknologisen vallankumouksen merkitystä nykyaikaisille maailmankatsomuksille ja omanelämänkatsomuksensa rakentumiselle

• hahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologiaan ja sen kehitykseen sekä ymmärtääteknologian ja teknisen muutoksen yhteydet ympäristössä, yhteiskunnassa ja kulttuurissatapahtuviin muutoksiin

• osaa arvioida teknologian ja teknisen muutoksen roolia kestävän tulevaisuudenrakentamisen osana sekä pystyy osallistumaan ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuuttakoskevaan keskusteluun.


• ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio: kielen rooli inhimillisten kulttuurien jainnovatiivisuuden synnyssä

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

161

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• suurten filosofioiden ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien ja uskontojen eettisten jaaatteellisten perustojen kehittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksi

• ihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset murrokset sekäniiden vaikutukset ihmisten käsitykseen maailmasta ja itsestään: ihminen ympäristönsä jaitsensä muokkaajana

• Prometheus-myytistä tekno-utopioihin ja #dystopioihin, ihmisen suhde valistuksenideaaleihin ja teknologiseen kehitykseen

• tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit tieteenuusimpien tulosten valossa



16.18. TerveystietoTerveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena onedistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämänkunnioittaminen ja ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. Terveys ymmärretään fyysisenä,psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina sekä toiminta- ja työkykynä. Terveyteen jaturvallisuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan terveysosaamisen eri osa-alueiden kautta. Näitä ovatterveyteen liittyvät tiedot, taidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu sekä eettinen vastuullisuus.

Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairauksia sekä terveyden edistämistä jasairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla sekä yksilön,perheen, yhteisön että yhteiskunnan ja globaalista näkökulmasta. Terveysosaamiseen sisältyyterveyteen ja sairauteen liittyvän sisältötiedon ja toiminnallisten taitojen ohella terveystiedonhankinta, kriittinen arviointi, tulkinta ja soveltaminen sekä ymmärrys ympäristön ja perimänvaikutuksista terveyteen. Osaamiseen kuuluu myös terveyteen liittyvien arvojen pohdinta janäkemys eri terveyskulttuureista ja terveyden ja sairauksien historiasta kansainvälistyvässämaailmassa.

Terveystiedon opetuksessa tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa sekä tuetaanopiskelijoiden osallisuutta ja terveysosaamisen hyödyntämistä yhteisöllisen opiskeluhuollonkehittämisessä.

Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena onedistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämänkunnioittaminen ja ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. Terveys ymmärretään fyysisenä,psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina sekä toiminta- ja työkykynä. Terveyteen jaturvallisuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan terveysosaamisen eri osa-alueiden kautta. Näitä ovatterveyteen liittyvät tiedot, taidot, itsetuntemus, kriittinen ajattelu sekä eettinen vastuullisuus.

Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairauksia sekä terveyden edistämistä jasairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla sekä yksilön,perheen, yhteisön että yhteiskunnan ja globaalista näkökulmasta. Terveysosaamiseen sisältyyterveyteen ja sairauteen liittyvän sisältötiedon ja toiminnallisten taitojen ohella terveystiedonhankinta, kriittinen arviointi, tulkinta ja soveltaminen sekä ymmärrys ympäristön ja perimänvaikutuksista terveyteen. Osaamiseen kuuluu myös terveyteen liittyvien arvojen pohdinta janäkemys eri terveyskulttuureista ja terveyden ja sairauksien historiasta kansainvälistyvässämaailmassa.

Terveystiedon opetuksessa tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa sekä tuetaanopiskelijoiden osallisuutta ja terveysosaamisen hyödyntämistä yhteisöllisen opiskeluhuollonkehittämisessä.

162


Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa tarkastella ja perustella terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä moniulotteisinakokonaisuuksina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalista näkökulmista

• ymmärtää tieteellisen tiedon ja kokemustiedon merkityksen eron terveyden ja sairaudenriskien, syiden, vaikutusmekanismien ja seurausten selittämisessä

• osaa edistää omaa ja ympäristönsä terveyttä ja turvallisuutta, ymmärtää yleisimpiensairauksien ehkäisyn ja hoidon periaatteita sekä itsehoitoon ja mielenterveydensuojaamiseen liittyviä toimintatapoja

• perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin, käyttää terveystiedon käsitteitäasianmukaisesti ja osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa,terveysviestintää ja sekä erilaisia terveyskulttuureihin liittyviä ilmiöitä

• pohtii terveyteen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa perustella niihin liittyvä näkemyksiään• ymmärtää yhteiskunnan olosuhteiden ja terveys- ja muiden yhteiskuntapoliittisten

päätösten vaikutuksia kansanterveyteen, väestöryhmien välisiin eroihin, terveydenhuollonrakenteisiin ja ihmisten terveyskäyttäytymiseen.

Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa tarkastella ja perustella terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä moniulotteisinakokonaisuuksina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalista näkökulmista

• ymmärtää tieteellisen tiedon ja kokemustiedon merkityksen eron terveyden ja sairaudenriskien, syiden, vaikutusmekanismien ja seurausten selittämisessä

• osaa edistää omaa ja ympäristönsä terveyttä ja turvallisuutta, ymmärtää yleisimpiensairauksien ehkäisyn ja hoidon periaatteita sekä itsehoitoon ja mielenterveydensuojaamiseen liittyviä toimintatapoja

• perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin, käyttää terveystiedon käsitteitäasianmukaisesti ja osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa,terveysviestintää ja sekä erilaisia terveyskulttuureihin liittyviä ilmiöitä

• pohtii terveyteen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa perustella niihin liittyvä näkemyksiään• ymmärtää yhteiskunnan olosuhteiden ja terveys- ja muiden yhteiskuntapoliittisten

päätösten vaikutuksia kansanterveyteen, väestöryhmien välisiin eroihin, terveydenhuollonrakenteisiin ja ihmisten terveyskäyttäytymiseen

Arviointi

Arviointi kohdistuu terveystiedon tavoitteiden saavuttamiseen terveysosaamisen eri osa-alueillakurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiotaterveyttä ja sairautta koskevan tiedon ja syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen sekäsiihen, miten opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja yhdistää erilaisiin lähteisiinperustuvaa tietoa. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan toiminnallisten taitojen kehittyminen.Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään terveyttä jasairautta koskevaa eettisestä arvopohdintaa ja taitoja perustella terveysvalintoja sekä arvioidayhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Kurssin arvosana perustuu jatkuvaanja monipuoliseen näyttöön terveysosaamisen eri osa-alueilla. Arviointi ei kohdistu opiskelijanarvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Arviointi kohdistuu terveystiedon tavoitteiden saavuttamiseen terveysosaamisen eri osa-alueillakurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiotaterveyttä ja sairautta koskevan tiedon ja syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen sekäsiihen, miten opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja yhdistää erilaisiin lähteisiinperustuvaa tietoa. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan toiminnallisten taitojen kehittyminen.Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään terveyttä jasairautta koskevaa eettisestä arvopohdintaa ja taitoja perustella terveysvalintoja sekä arvioidayhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Kurssin arvosana perustuu jatkuvaan

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

163

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

ja monipuoliseen näyttöön terveysosaamisen eri osa-alueilla. Arviointi ei kohdistu opiskelijanarvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin

Pakolliset kurssit

1. Terveyden perusteet (TE1)

Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista jaymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnistamaan ja arvioimaanterveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja ympäristöissäsekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien jaarjen terveysosaamisen kehittäminen, mielenterveyden suojaaminen sekä ajankohtaisten jaopiskelijoiden esille nostamien asioiden käsittely.

Tavoitteet


• syventää arjen terveysosaamistaan, ymmärtää fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ-ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista ja merkitystäomassa elämäntavassaan ja ympäristössään

• osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtiaterveyskulttuuriin, mediaan ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä eettisestä jaterveysnäkökulmasta

• tunnistaa ja ymmärtää terveyttä ja sairauksia sekä terveystottumuksia selittäviä teorioita,malleja ja ilmiöitä tutkimus- ja kokemustiedon näkökulmasta

• soveltaa itsehoitoon liittyviä toimintamalleja ja toimintatapoja• tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien merkityksen yksilön ja yhteiskunnan

näkökulmasta ja pohtii niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja sekä terveyserojen syntyynvaikuttavia tekijöitä yhteiskunnassa.


• fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta-, opiskelu- ja työkyky: terveyttä edistävä liikuntaja ravinto, painonhallinta, uni ja lepo, seksuaaliterveys, opiskeluhyvinvointi

• omasta terveydestä huolehtiminen ja muut itsehoitovalmiudet sekä hätäensiapu• riippuvuuden eri muodot, tupakka, alkoholi ja huumeet, peli- ja nettiriippuvuus• kansantaudit ja keskeiset tartuntataudit• terveyttä, terveystottumuksia ja -ongelmia selittäviä keskeisiä biologisia, psykologisia ja

kulttuurisia ilmiöitä, teorioita ja malleja

• Tutustuminen Kittilän lukion opiskelijaterveydenhuoltoon ja kunnan terveyspalveluihin• Paikallisten terveyteen liittyvien ilmiöiden, trendien ja ongelmien kriittinen tutkinta ja

pohdinta (mm. kouluterveyskyselyn hyödyntäminen, sosiaalinen media, opiskelijoidenkokemukset)

• Arjen terveysosaamisen lisääminen käytännön esimerkkien avulla mahdollisuuksienmukaan mm. terveyttä edistävän liikunnan toteuttaminen käytännössä

• Omien terveysvalintojen kriittinen pohdinta (mm. liikunta, ravinto, uni)

Arviointi

Arviointi kohdistuu terveystiedon tavoitteiden saavuttamiseen terveysosaamisen eri osa-alueillakurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiotaterveyttä ja sairautta koskevan tiedon ja syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen sekäsiihen, miten opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja yhdistää erilaisiin lähteisiinperustuvaa tietoa. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan toiminnallisten taitojen kehittyminen.164

Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään terveyttä jasairautta koskevaa eettisestä arvopohdintaa ja taitoja perustella terveysvalintoja sekä arvioidayhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Kurssin arvosana perustuu jatkuvaanja monipuoliseen näyttöön terveysosaamisen eri osa-alueilla. Arviointi ei kohdistu opiskelijanarvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin


2. Ihminen, ympäristö ja terveys (TE2)

Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana ja perehdytäänsosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita. Keskeistä on myöstarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen jatoimintakykyyn.

Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana ja perehdytäänsosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita. Keskeistä on myöstarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen jatoimintakykyyn.

Tavoitteet


• hahmottaa ja arvioi perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden, kuten psykososiaalisen,rakennetun ja luonnonympäristön, yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn

• tunnistaa elämänkulkuun ja kehitykseen liittyviä tapahtumia ja osaa esitellä erilaisiatoimintatapoja ja selviytymisen keinoja

• osaa soveltaa terveysosaamistaan terveyttä, sairautta ja turvallisuutta koskevissakysymyksissä ja niihin liittyvien arvojen pohdinnassa

• osaa arvioida sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuksen merkitystä terveydelle, esitellämielenterveyteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja mekanismeja sekä esittää vaihtoehtoisiaratkaisuja kriisien käsittelyyn

• osaa tulkita ja arvioida kriittisesti terveysviestintään liittyviä ilmiöitä• osaa perustella ja arvioida elämäntapaan, kulttuuriin ja ympäristöön liittyvien valintojen

merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille• osaa analysoida turvallisuuteen ja väkivallan ehkäisyyn liittyviä tekijöitä ja ymmärtää

henkilökohtaisten rajojen kunnioittamisen ja suojelemisen merkityksen erilaisissavuorovaikutustilanteissa, yhteisöissä ja ympäristöissä.


• hahmottaa ja arvioi perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden, kuten psykososiaalisen,rakennetun ja luonnonympäristön, yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn

• tunnistaa elämänkulkuun ja kehitykseen liittyviä tapahtumia ja osaa esitellä erilaisiatoimintatapoja ja selviytymisen keinoja

• osaa soveltaa terveysosaamistaan terveyttä, sairautta ja turvallisuutta koskevissakysymyksissä ja niihin liittyvien arvojen pohdinnassa

• osaa arvioida sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuksen merkitystä terveydelle, esitellämielenterveyteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja mekanismeja sekä esittää vaihtoehtoisiaratkaisuja kriisien käsittelyyn

• osaa tulkita ja arvioida kriittisesti terveysviestintään liittyviä ilmiöitä• osaa perustella ja arvioida elämäntapaan, kulttuuriin ja ympäristöön liittyvien valintojen

merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille• osaa analysoida turvallisuuteen ja väkivallan ehkäisyyn liittyviä tekijöitä ja ymmärtää

henkilökohtaisten rajojen kunnioittamisen ja suojelemisen merkityksen erilaisissavuorovaikutustilanteissa, yhteisöissä ja ympäristöissä O

ppim

ista

voitt

eet j

a op

etuk

sen

kesk

eise

t sis

ällö

t

165

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt


• perimän, luonnonympäristöjen ja rakennetun ympäristön sekä psykososiaalisen ympäristönja yhteisöjen terveysvaikutukset

• terveys ja elämänkulku, kuolema osana elämänkulkua• ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki• seksuaalisuus ja seksuaalioikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys• mielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijät• erilaiset kriisit ja niiden kohtaaminen• työhyvinvointi ja ergonomia• turvallisuus ja väkivallan ehkäisy• media- ja kulttuuriympäristön ja terveysviestinnän merkitys ja kriittinen tulkinta

• perimän, luonnonympäristöjen ja rakennetun ympäristön sekä psykososiaalisen ympäristönja yhteisöjen terveysvaikutukset

• terveys ja elämänkulku, kuolema osana elämänkulkua• ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki• seksuaalisuus ja seksuaalioikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys• mielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijät• erilaiset kriisit ja niiden kohtaaminen• työhyvinvointi ja ergonomia• turvallisuus ja väkivallan ehkäisy• media- ja kulttuuriympäristön ja terveysviestinnän merkitys ja kriittinen tulkinta

3. Terveyttä tutkimassa (TE3)

Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisistakehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla vahvistetaan opiskelijanvalmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja soveltaaterveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena. Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttavientekijöiden kriittiseen arviointiin ja pohditaan tutkimuksen ja päätöksenteon mahdollisuuksiaterveyden edistämisessä lähiyhteisöissä, yhteiskunnassa ja globaalisti.

Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisistakehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla vahvistetaan opiskelijanvalmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja soveltaaterveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena. Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttavientekijöiden kriittiseen arviointiin ja pohditaan tutkimuksen ja päätöksenteon mahdollisuuksiaterveyden edistämisessä lähiyhteisöissä, yhteiskunnassa ja globaalisti.

Tavoitteet


• osaa kuvata ja analysoida yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muunyhteiskuntapolitiikan, teknologian ja terveyspalvelujen muutoksia, kehitystä sekä yhteyksiäväestön terveyteen

• osaa arvioida terveyteen ja terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa jaglobaalisti sekä osaa kuvata terveyserojen kaventamiseen vaikuttavia tekijöitä

• osaa hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja suunnitellapienimuotoisia terveystutkimuksia tai toimintakyvyn mittauksia

• perehtyy tieteellisen tutkimuksen mahdollisuuksiin terveyden edistämisessä sekäsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa

• osaa pohtia terveyteen ja sairauteen liittyviä eettisiä kysymyksiä• tunnistaa keskeisiä globaaleja terveyskysymyksiä ja niiden parissa toimivien järjestöjen

roolia ja tehtäviä terveyden edistämisessä.166


• osaa kuvata ja analysoida yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muunyhteiskuntapolitiikan, teknologian ja terveyspalvelujen muutoksia, kehitystä sekä yhteyksiäväestön terveyteen

• osaa arvioida terveyteen ja terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa jaglobaalisti sekä osaa kuvata terveyserojen kaventamiseen vaikuttavia tekijöitä

• osaa hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja suunnitellapienimuotoisia terveystutkimuksia tai toimintakyvyn mittauksia

• perehtyy tieteellisen tutkimuksen mahdollisuuksiin terveyden edistämisessä sekäsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa

• osaa pohtia terveyteen ja sairauteen liittyviä eettisiä kysymyksiä• tunnistaa keskeisiä globaaleja terveyskysymyksiä ja niiden parissa toimivien järjestöjen

roolia ja tehtäviä terveyden edistämisessä


• yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun yhteiskuntapolitiikan, tieteellisentutkimuksen, terveyskäsitysten ja teknologian kehitys, muutos ja yhteydet väestönterveyteen

• terveys- ja sosiaalipalvelujen kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen sekä keskeisetterveys- ja sosiaalipalvelujen toimijat

• terveyserot ja niihin vaikuttavat tekijät Suomessa ja maailmalla, terveyserojenkaventaminen

• terveyden ja terveyskäyttäytymisen tutkiminen• keskeiset terveyteen ja sairauteen liittyvät eettiset ja oikeudelliset kysymykset, potilaan

oikeudet• globaalit terveyskysymykset ja niihin vaikuttaminen

• yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun yhteiskuntapolitiikan, tieteellisentutkimuksen, terveyskäsitysten ja teknologian kehitys, muutos ja yhteydet väestönterveyteen

• terveys- ja sosiaalipalvelujen kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen sekä keskeisetterveys- ja sosiaalipalvelujen toimijat

• terveyserot ja niihin vaikuttavat tekijät Suomessa ja maailmalla, terveyserojenkaventaminen

• terveyden ja terveyskäyttäytymisen tutkiminen• keskeiset terveyteen ja sairauteen liittyvät eettiset ja oikeudelliset kysymykset, potilaan

oikeudet• globaalit terveyskysymykset ja niihin vaikuttaminen



16.19. LiikuntaLiikunnanopetuksen tehtävänä on opettaa opiskelijalle sellaisia taitoja ja tietoja, joiden avullahän pystyy ylläpitämään ja kehittämään fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyäänsekä hyvinvointiaan. Liikunnanopetuksella tuetaan opiskelijaa vastuulliseen omasta fyysisestäaktiivisuudesta ja toiminta- ja opiskelukyvystä huolehtimiseen sekä istuvan elämäntavanvähentämiseen. Opetuksessa korostetaan terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnanmerkitystä osana liikunnallista elämäntapaa. Liikunnassa opiskelija kokee iloa, onnistumista jaliikunnallista pätevyyttä sekä oppii keinoja oman jaksamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.Liikunnassa edistetään kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta,kestävää elämäntapaa, yhdessä toimimisen taitoja, toisten huomioon ottamista ja yhteisöllisyyttä.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

167

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä-ja ulkoliikuntaa turvallisesti ottaen monipuolisesti huomioon opiskeluympäristöjen tarjoamatmahdollisuudet. Toimintakykyä koskevien sisältöjen osalta tehdään yhteistyötä terveystiedonkanssa. Opetuksessa ja ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon henkinen ja fyysinenturvallisuus. Opiskelijat osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja ottavat vastuuta omastaja ryhmän toiminnasta. Liikuntateknologian avulla voidaan tukea opetuksen tavoitteidensaavuttamista. Opetuksen eriyttämisessä otetaan huomioon opiskelijoiden yksilöllisiä lähtökohtiaja kehitystarpeita.


Oppiaineen opetuksen tavoitteena on fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvynedistäminen. Opiskelija oppii liikkumaan aktiivisesti ja turvallisesti sekä pitämään huolta fyysisestäaktiivisuudestaan ja toimintakyvystään.

Fyysisen toimintakyvyn osalta tavoitteena on oppia soveltamaan liikunnallisia perustaitoja ja -tietoja erilaisissa liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa.Opiskelija oppii arvioimaan ja sen pohjalta harjoittamaan fyysisiä ominaisuuksiaan (voima,kestävyys, liikkuvuus ja nopeus). Liikunnanopetuksen sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyntavoitteisiin kuuluvat parhaansa yrittäminen, aktiivinen työskenteleminen, pitkäjänteinen itsensäkehittäminen sekä toisia kunnioittava vuorovaikutus. Opiskelija ottaa vastuuta omasta jayhteisestä toiminnasta, ottaa toiset huomioon sekä oppii auttamaan ja avustamaan muitaliikuntatunneilla.

Kittilän lukion liikunnan opetussuunnitelmassa paikallisuus korostuu etenkin koulunlähiliikuntapaikkojen hyödyntämisessä ja vuodenaikojen mukaisesti toteutettavassaluontoliikunnassa. Paikallisuus huomioi erityisesti koulun lähiliikuntapaikkojen kuten urheiluhallin,yleisurheilukentän, pallokentän, pururadan ja Paartoselän maaston käytön. Pitkä ja luminentalvi mahdollistaa talviliikunnan monipuolisen harrastamisen liikuntatunneilla. Painotus onelämyksellisessä luontoliikunnassa ja uusien, positiivisten kokemusten saamisessa. Paikallisetmaastot ja tunturit toimivat erinomaisesti luontoliikunnan toteutuksessa liikuntatunneilla ja ulkoilu-/teemapäivinä.

Arviointi

Liikunnan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opetuksen tavoitteidensaavuttamisesta, oppiaineen opiskelun etenemisestä ja edistää opiskelijan oppimista. Liikunnanarviointi koostuu sekä fyysisen toimintakyvyn että sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvynopetuksen tavoitteiden saavuttamisesta. Fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetäarvioinnin perusteena. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon opiskelijan terveydentilaja erityistarpeet.

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja liikuntataitoja ja -tietoja sekä annetaanmahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin ja #lajeihin. Opetus tukeeopiskelijoiden toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua osallisuuteen sekäkannustaa terveyttä edistävän liikunnan harrastamiseen ja liikkuvan elämäntavan omaksumiseen.

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja liikuntataitoja ja -tietoja sekä annetaanmahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntamuotoihin ja #lajeihin. Opetus tukeeopiskelijoiden toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvua osallisuuteen sekäkannustaa terveyttä edistävän liikunnan harrastamiseen ja liikkuvan elämäntavan omaksumiseen.

168

1. Energiaa liikunnasta (LI1)

Kurssin LI1 sisällöt:

• Yleisurheilu• Suunnistus ja retkeily• Palloilu (esim. maali- ja mailapelit)• Voimistelu ja kehonhallinta• Fyysisen toimintakyvyn harjoittaminen ja arvioiminen• Rentoutuminen ja kehollinen ilmaisu• Yhdessä tekeminen

Arviointi

Arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija

- ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä

- opiskelija kehittää liikuntataitojaan eri liikuntamuodoissa ja kehollisessa ilmaisussa

- opiskelija kehittää tietoja ja kokemuksia fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta

- opiskelija osaa toimia reilun pelin hengessä

2. Aktiivinen elämäntapa (LI2)


• Hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta• Fyysisten ominaisuuksien arviointi• Lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto• Luontoliikunta• Talvilajit: hiihto ja luistelu (jääpelit ja –leikit)• Rytmi- ja musiikkiliikunta• Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen -> fyysinen aktiivisuuden merkitys hyvinvoinnille

Arviointi


- ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkityksen hyvinvoinnille

- opiskelija osaa havainnoida omia arkisia toimintatapoja ja valintoja fyysisen aktiivisuuden jaterveyden näkökulmista

- opiskelija osaa arvioida omia fyysisiä kunto-ominaisuuksia

- opiskelija harjaantuu kehittämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään mm.hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittavan liikunnan, lihaskuntoharjoittelun ja kehonhuollonavulla.


3. Terveyttä liikkuen (LI3)


• Henkilökohtaisen liikuntaohjelman suunnittelu, toteutus ja arviointi (liikuntateknologianhyödyntäminen)

• Hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

169

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• Lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto• Vastuunottaminen omasta liikkumisesta

Arviointi


- syventää tietoja ja taitoja eri liikuntamuodoissa

- osaa seurata ja kehittää omia fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan

- oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan oman liikuntaohjelman

4. Yhdessä liikkuen (LI4)


• Vanhojenpäivätanssit (harjoitukset, juhlan järjestäminen ja tanssit)• Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja yhteistoiminta erilaisten oppilaiden kanssa

Arviointi


- syventää sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja

- oppii ottamaan vastuuta yhteisestä tekemisestä ja osallistuu aktiivisesti vanhojen tanssienjärjestämiseen

- kehittää tanssitaitoaan ja rytmikykyä

5. Hyvinvointia liikkuen (LI5)


• Rentouttava ja elämyksellinen liikunta opiskelijoiden toiveiden mukaisesti• Psyykkisen toimintakyvyn osa-alueiden syventäminen

Arviointi


- syventää psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja

- tutustuu aktiivisesti uusiin liikuntamuotoihin

- ymmärtää erilaisten liikuntakokemusten merkityksen hyvinvoinnille


Liikuntadiplomi (LI7)

Lukion liikuntadiplomin suoritus valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti.

Palloilu- ja mailapelikurssi (LI8)

Kurssin tarkoituksena on syventää tietoja ja taitoja eri maila- ja pallopeleissä. Kurssin sisältö voiolla esim. tennis, sulkapallo, koripallo, lentopallo, salibandy.

170


Vaelluskurssi (LI6)

• Kurssi voidaan toteuttaa yhteistyössä Levi-Instituutin kanssa• Kurssi voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa teemaopinnoissa usean oppiaineen yhteistyönä

(esim. maantieto, biologia, terveystieto)

Kurssin tavoitteet:

• Vaellus (fyysinen aktiivisuus) ja yhdessä tekeminen• Tutustua Lapin luontoon ja oppia kulkemaan luontoa kunnioittaen (ekologia)• Oppia perusretkeilytaidot (retkivarusteet, selviytyminen luonnossa, suunnistus, teltan

pystytys, ruokinta maastossa, ensiaputaidot)• Oppia reflektoimaan omia kokemuksia luonnossa

16.20. MusiikkiLukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on olennainen osa kulttuuria jainhimillistä toimintaa. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensaja syventää sitä. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaistahyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan musiikinmonenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Musiikin opiskelu tarjoaa elämyksiä, kokemuksia,taitoja ja tietoja sekä tilaisuuksia mielikuvituksen käyttöön. Ne kaikki lisäävät opiskelijanmusiikillista sivistystä sekä rohkaisevat häntä luovaan taiteelliseen ajatteluun ja elinikäiseenmusiikin harrastamiseen.

Olennaista musiikin opetuksessa ja oppimisessa on ilmaiseminen, yhdessä tekeminen jamyönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen sekä luovan ja kriittisen ajattelun taidot kehittyvätvuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa,joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Laulaminen, soittaminen, kuunteleminenja luova tuottaminen ovat sekä työtapoja että opetuksen keskeisiä sisältöjä, joita musiikinyhdistäminen muuhun taiteelliseen ilmaisuun rikastaa. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioonopiskelijoiden erilaiset valmiudet ja kiinnostuksen kohteet siten, että musiikin kursseilla pyritääntarjoamaan jokaiselle opiskelijalle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä.

Taideaineena musiikki luo koulun kulttuuritoimintaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se on merkittäväosa lukion juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurientuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien-ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija kehittää valmiuksiaan taiteelliseen työskentelyyn,aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikillisessa ilmaisussa sekämedian tarjonnan kriittiseen tarkasteluun.

Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on olennainen osa kulttuuria jainhimillistä toimintaa. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensaja syventää sitä. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaistahyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään ja arvostamaan musiikinmonenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Musiikin opiskelu tarjoaa elämyksiä, kokemuksia,taitoja ja tietoja sekä tilaisuuksia mielikuvituksen käyttöön. Ne kaikki lisäävät opiskelijanmusiikillista sivistystä sekä rohkaisevat häntä luovaan taiteelliseen ajatteluun ja elinikäiseenmusiikin harrastamiseen.

Olennaista musiikin opetuksessa ja oppimisessa on ilmaiseminen, yhdessä tekeminen jamyönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen sekä luovan ja kriittisen ajattelun taidot kehittyvätvuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa,joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Laulaminen, soittaminen, kuunteleminen

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

171

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

ja luova tuottaminen ovat sekä työtapoja että opetuksen keskeisiä sisältöjä, joita musiikinyhdistäminen muuhun taiteelliseen ilmaisuun rikastaa. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioonopiskelijoiden erilaiset valmiudet ja kiinnostuksen kohteet siten, että musiikin kursseilla pyritääntarjoamaan jokaiselle opiskelijalle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä.

Taideaineena musiikki luo koulun kulttuuritoimintaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Se on merkittäväosa lukion juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurientuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien-ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija kehittää valmiuksiaan taiteelliseen työskentelyyn,aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikillisessa ilmaisussa sekämedian tarjonnan kriittiseen tarkasteluun.


Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Musiikin merkitys ja hyvinvointi

• tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja oppii käyttämään musiikkia hyvinvointinsaedistämiseen

• oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista

Musiikillinen osaaminen

• oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen ja säveltäen• kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan• syventää musiikin eri tyyleihin, lajeihin ja historiaan liittyvää osaamistaan

Kulttuurinen osaaminen ja monilukutaito

• tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurienmonimuotoisuutta sekä toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa myöskansainvälisissä yhteyksissä

• oppii tiedostamaan äänen ja musiikin vaikutuksia arjen toimintaympäristöissä• oppii tulkitsemaan äänen ja musiikin käyttöä mediassa

Oppimaan oppiminen

• osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmänkanssa

• osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita sekä ohjata ja arvioida työskentelyään niidensuuntaisesti.

Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Musiikin merkitys ja hyvinvointi

• tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja oppii käyttämään musiikkia hyvinvointinsaedistämiseen

• oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista

Musiikillinen osaaminen

• oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen ja säveltäen• kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan• syventää musiikin eri tyyleihin, lajeihin ja historiaan liittyvää osaamistaan

Kulttuurinen osaaminen ja monilukutaito

172

• tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurienmonimuotoisuutta sekä toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa myöskansainvälisissä yhteyksissä

• oppii tiedostamaan äänen ja musiikin vaikutuksia arjen toimintaympäristöissä• oppii tulkitsemaan äänen ja musiikin käyttöä mediassa

Oppimaan oppiminen

• osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmänkanssa

• osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita sekä ohjata ja arvioida työskentelyään niidensuuntaisesti.

Arviointi

Musiikin opetuksessa arviointi tukee myönteisesti jokaisen opiskelijan musiikillisen osaamisenkehittymistä ja musiikkisuhteen syventymistä. Oppimisprosessin aikana opiskelijat saavat jaantavat monipuolista palautetta, mikä ohjaa opiskelijaa arvioimaan ja edistämään omaaoppimistaan.

Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu kokomusiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissaotetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millätahansa musiikin osa-alueella. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa,ei hänen musikaalisuuttaan.

Musiikin opetuksessa arviointi tukee myönteisesti jokaisen opiskelijan musiikillisen osaamisenkehittymistä ja musiikkisuhteen syventymistä. Oppimisprosessin aikana opiskelijat saavat jaantavat monipuolista palautetta, mikä ohjaa opiskelijaa arvioimaan ja edistämään omaaoppimistaan.

Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu kokomusiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissaotetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millätahansa musiikin osa-alueella. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa,ei hänen musikaalisuuttaan.

Pakolliset kurssit

1. Musiikki ja minä (MU1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella. Osallistumallamusiikilliseen toimintaan hän saa kokemuksia musisoinnista, syventää omaa osaamistaan japohtii asemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä.Omakohtaisen musiikkisuhteen kautta opiskelija ymmärtää musiikin merkityksiä elämässä jaihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhunpaikalliseen musiikkitoimintaan.

Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisun välineenä.Kurssilla syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla.Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

Ensimmäinen lukiokurssi musiikissa on musiikin ovien avaamista omaan tekemiseen, populaari-ja klassisen- ja maailmanmusiikkihistorian ja terminologian ymmärtämiseen. Yhteismusisointiinaloitetaan kertaamalla, jotta jokaisella on mahdollisuus päästä mukaan musisointiin. Samalla

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

173

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

käydään läpi teoriaa sointujen tekemisen ja nuotintamisen kautta, joka auttaa ymmärtämäänmusisointia.

Opiskelijoiden omat toiveet musisoinnissa vuoden aikana otetaan tasapuolisesti huomioon. Eritasoisuus otetaan huomioon antamalla pidemmällä oleville opiskelijoille itseopiskelumateriaaliaesim. teorian osalta ja osoittamalla yhteismusisoinnissa taitotasoon sopivia tehtäviä.

Paikallisuus ja Kittilän omaan musiikkiperinteeseen varataan myös oma aika sekämusisoiden että mahdollisuuksien osallistumalla perinnemusiikin/tanssin konserttiin. Levinkevätsoitot-tapahtumana ja stipendin saanti tuodaan opiskelijoiden tietoon. Tutustutaanmusiikin eri opiskelumahdollisuuksiin lukion jälkeen ja informoidaan opiskelijaa lukiodiplominsuorittamismahdollisuudesta.

2. Moniääninen Suomi (MU2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaaomaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuurejaja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystäja olennaisia piirteitä. Kurssin toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suomalaisetmusiikkikulttuurit ovat osa eurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa.

Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessakiinnitetään huomiota oman taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojenkehittämiseen. Musiikkiohjelmistoon valitaan eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikistaperinnemusiikkiin.

Lukion toinen musiikin kurssi johdattaa opiskelijan oman kotimaansa musiikinymmärtämisenäärelle, musisoinnin, historian, kuuntelun, itse tekemisen kautta. Opiskelijoiden omat toiveetmusisoinnissa vuoden aikana otetaan tasapuolisesti huomioon. Eri tasoisuus otetaan huomioonantamalla pidemmällä oleville opiskelijoille itseopiskelumateriaalia esim. teorian osalta jaosoittamalla yhteismusisoinnissa taitotasoon sopivia tehtäviä.

Paikallisuus ja Kittilän omaan musiikkiperinteeseen varataan myös oma aika sekämusisoiden että mahdollisuuksien osallistumalla perinnemusiikin/tanssin konserttiin. Levinkevätsoitot-tapahtumana ja stipendin saanti tuodaan opiskelijoiden tietoon. Tutustutaanmusiikin eri opiskelumahdollisuuksiin lukion jälkeen ja informoidaan opiskelijaa lukiodiplominsuorittamismahdollisuudesta.


3. Ovet auki musiikille (MU3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen uusia musiikinlajeja,musiikkityylejä ja -kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkasteleeeri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, mitenjokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisestijoihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointitaitojaan sekätaitojaan hankkia ja käsitellä tietoa. Kurssin voi suorittaa myös projektina.

Kolmas musiikinkurssi aukaisee ovet muiden maiden musiikkiin niin liikkeen, musisoinnin,historian kuin kuuntelunäytteiden kautta. Opiskelijoiden omat toiveet musisoinnissa vuodenaikana otetaan tasapuolisesti huomioon. Eri tasoisuus otetaan huomioon antamallapidemmällä oleville opiskelijoille itseopiskelumateriaalia esim. teorian osalta ja osoittamallayhteismusisoinnissa taitotasoon sopivia tehtäviä. Varataan mahdollisuus konserttikäyntiin Kittilänkonserttitarjonnan puitteissa.

174

4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiineri taidemuodoissa, monimediaisissa tietoja viestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa.Opiskelija tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen ja perehtyy tarkemmin musiikinkäyttötapoihin esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä tai verkkoympäristöissämuutaman rajatun näytteen avulla. Sisältöjen tarkastelussa painottuu pyrkimys kokonaisuuksienymmärtämiseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa materiaalia taituottamalla sitä itse. Kurssin voi suorittaa myös taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina.

Tämä taidekurssi toteutetaan yhdessä kuvaamataidon opiskelijoiden kanssa. Tavoitteenaon poikkitaiteellinen työ, jossa yhdistyy musiikki ja kuva. Musiikin on tarkoitus olla sekäjohdattalevana tekijänä että tukevana tekijänä tässä yhteistyössä, joka antaa mahdollisuuksiataiteen syväluotaukseen sekä yhdessä tekemisen että taiteiden moniulotteisuuden kautta.



16.21. KuvataideKuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaankuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu jatavoitteellinen työskentely luovat perustan moniaistiselle taideoppimiselle. Opetuksen keskeisenätavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitäomassa elämässään ja yhteiskunnassa. Kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistetaan oppimallavastaanottamaan, ymmärtämään ja uudistamaan traditioita. Opiskelijat tarkastelevat taiteessaja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja. Opetusluo edellytyksiä kriittisen ajattelun kehittämiselle, elinympäristöön vaikuttamiselle ja kestävänelämäntavan edistämiselle.

Kuvataideopetuksessa havainnoidaan, tuotetaan, tulkitaan ja arvotetaan kuvia visuaalisuuttaja muita tiedon tuottamisen tapoja hyödyntämällä. Opetuksessa syvennetään opiskelijanmonilukutaitoa. Opiskelijat tutkivat kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia,yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä. Opetuksessa perehdytään erilaisiin taidekäsityksiin.Keskeisiä sisältöjä ovat opiskelijoiden omat kuvakulttuurit, ympäristön kuvakulttuurit ja taiteenmaailmat, joita tutkitaan rakentamalla yhteyksiä niiden välille. Sisältöjä valitaan opiskelijoillemerkityksellisistä ja vieraista kuvakulttuureista. Opiskelijat osallistuvat sisältöjen ja ilmaisunkeinojen valintaan. Opetuksessa perehdytään ajankohtaisiin visuaalisen kulttuurin ilmiöihin,toimintatapoihin ja osallistumisen muotoihin.

Opetuksessa luodaan edellytyksiä työtapojen ja opiskeluympäristöjen monipuoliselle käytölle.Opiskelijoita kannustetaan välineiden, materiaalien ja ilmaisun keinojen kokeilemiseen sekäniiden luovaan soveltamiseen. Uudet teknologiat ja mediaympäristöt ovat sekä tutkittavia ilmiöitäettä kuvallisen tuottamisen välineitä. Opiskelijoiden kulttuurista osaamista syvennetään yhdessämuseoiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Kuvataideopetus tarjoaa mahdollisuuksialukion toimintakulttuurin kehittämiselle sekä luo valmiuksia opiskelijan lukion jälkeisille opinnoille.

Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaankuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu jatavoitteellinen työskentely luovat perustan moniaistiselle taideoppimiselle. Opetuksen keskeisenätavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitäomassa elämässään ja yhteiskunnassa. Kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistetaan oppimallavastaanottamaan, ymmärtämään ja uudistamaan traditioita. Opiskelijat tarkastelevat taiteessaja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja. Opetus

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

175

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

luo edellytyksiä kriittisen ajattelun kehittämiselle, elinympäristöön vaikuttamiselle ja kestävänelämäntavan edistämiselle.

Kuvataideopetuksessa havainnoidaan, tuotetaan, tulkitaan ja arvotetaan kuvia visuaalisuuttaja muita tiedon tuottamisen tapoja hyödyntämällä. Opetuksessa syvennetään opiskelijanmonilukutaitoa. Opiskelijat tutkivat kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia,yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä. Opetuksessa perehdytään erilaisiin taidekäsityksiin.Keskeisiä sisältöjä ovat opiskelijoiden omat kuvakulttuurit, ympäristön kuvakulttuurit ja taiteenmaailmat, joita tutkitaan rakentamalla yhteyksiä niiden välille. Sisältöjä valitaan opiskelijoillemerkityksellisistä ja vieraista kuvakulttuureista. Opiskelijat osallistuvat sisältöjen ja ilmaisunkeinojen valintaan. Opetuksessa perehdytään ajankohtaisiin visuaalisen kulttuurin ilmiöihin,toimintatapoihin ja osallistumisen muotoihin.

Opetuksessa luodaan edellytyksiä työtapojen ja opiskeluympäristöjen monipuoliselle käytölle.Opiskelijoita kannustetaan välineiden, materiaalien ja ilmaisun keinojen kokeilemiseen sekäniiden luovaan soveltamiseen. Uudet teknologiat ja mediaympäristöt ovat sekä tutkittavia ilmiöitäettä kuvallisen tuottamisen välineitä. Opiskelijoiden kulttuurista osaamista syvennetään yhdessämuseoiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Kuvataideopetus tarjoaa mahdollisuuksialukion toimintakulttuurin kehittämiselle sekä luo valmiuksia opiskelijan lukion jälkeisille opinnoille.

Paikallinen tarkennus:


Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassaelämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa

• rakentaa kulttuuri-identiteettiään erilaisia kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla• syventää monilukutaitoaan ja kulttuurista osaamistaan kuvanlukutaitoa, medialukutaitoa ja

ympäristönlukutaitoa kehittämällä• ilmaisee havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen

tapoja käyttäen• syventää kuvallisen tuottamisen taitojaan materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja

tarkoituksenmukaisesti käyttäen• harjaantuu tavoitteelliseen, teemalliseen ja prosessinomaiseen työskentelyyn,

itsearviointiin ja yhteistyöhön• ymmärtää työskentelyyn sisältyvien aistinautintojen, tunteiden, kauneuden elämyksien ja

luovan ajattelun merkityksen omalle oppimiselle• käyttää tutkivaa lähestymistapaa itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa

työskentelyssä• soveltaa kuvallisen viestinnän keinoja osallistuessaan ja vaikuttaessaan kuvien avulla• tulkitsee kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä ja

käsitteistöjä käyttäen• tarkastelee taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja

yhteiskunnalle eri aikoina ja eri kulttuureissa• tutkii kuvailmaisussaan nykyisyyttä ja tulevaisuutta kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän

kehityksen näkökulmista.

Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassaelämässään, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa

• rakentaa kulttuuri-identiteettiään erilaisia kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla• syventää monilukutaitoaan ja kulttuurista osaamistaan kuvanlukutaitoa, medialukutaitoa ja

ympäristönlukutaitoa kehittämällä• ilmaisee havaintojaan, mielikuviaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen

tapoja käyttäen176

• syventää kuvallisen tuottamisen taitojaan materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinojatarkoituksenmukaisesti käyttäen

• harjaantuu tavoitteelliseen, teemalliseen ja prosessinomaiseen työskentelyyn,itsearviointiin ja yhteistyöhön

• ymmärtää työskentelyyn sisältyvien aistinautintojen, tunteiden, kauneuden elämyksien jaluovan ajattelun merkityksen omalle oppimiselle

• käyttää tutkivaa lähestymistapaa itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessatyöskentelyssä

• soveltaa kuvallisen viestinnän keinoja osallistuessaan ja vaikuttaessaan kuvien avulla• tulkitsee kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä ja

käsitteistöjä käyttäen• tarkastelee taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja

yhteiskunnalle eri aikoina ja eri kulttuureissa• tutkii kuvailmaisussaan nykyisyyttä ja tulevaisuutta kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän

kehityksen näkökulmista.

Arviointi

Kuvataiteen arviointi on kannustavaa, pitkäkestoista, vuorovaikutteista ja opiskelijankuvataiteellista osaamista kehittävää. Arviointi tukee opiskelijan omakohtaista suhdettakuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Monipuolinen arviointi edistää opiskelulleasetettujen tavoitteiden toteutumista kaikissa oppimisprosessin vaiheissa. Näin arvioinnillatuetaan opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen syventämistä. Arvioinnin kokonaisuuteenkuuluu myös itsearviointia ja vertaisarviointia. Arviointi kohdistuu visuaaliseen havaitsemiseenja ajatteluun, kuvalliseen tuottamiseen, visuaalisen kulttuurin tulkintaan sekä esteettiseen,ekologiseen ja eettiseen arvottamiseen. Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijankuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset.Arvioinnilla ohjataan työtapojen ja opiskeluympäristöjen tarkoituksenmukaiseen käyttöön yksin jaryhmässä.

Kuvataiteen arviointi on kannustavaa, pitkäkestoista, vuorovaikutteista ja opiskelijankuvataiteellista osaamista kehittävää. Arviointi tukee opiskelijan omakohtaista suhdettakuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Monipuolinen arviointi edistää opiskelulleasetettujen tavoitteiden toteutumista kaikissa oppimisprosessin vaiheissa. Näin arvioinnillatuetaan opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen syventämistä. Arvioinnin kokonaisuuteenkuuluu myös itsearviointia ja vertaisarviointia. Arviointi kohdistuu visuaaliseen havaitsemiseenja ajatteluun, kuvalliseen tuottamiseen, visuaalisen kulttuurin tulkintaan sekä esteettiseen,ekologiseen ja eettiseen arvottamiseen. Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijankuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset.Arvioinnilla ohjataan työtapojen ja opiskeluympäristöjen tarkoituksenmukaiseen käyttöön yksin jaryhmässä.

Pakolliset kurssit

1. Kuvat ja kulttuurit (KU1)

Tavoitteet


• tutkii kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä, prosesseja jatoimintatapoja

• käyttää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin keinoja kuvailmaisussaan ja tekeeomakohtaisia ratkaisuja

• tarkastelee omia ja muiden kuvakulttuureja sekä taiteen, median ja muun visuaalisenkulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

177

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• tutkii kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria yksilön, yhteisön ja yhteiskunnannäkökulmista itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä

• tarkastelee erilaisia kuvia teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista kuvatulkinnanmenetelmiä käyttäen

• ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään,yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa.


• tutkii kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä, prosesseja jatoimintatapoja

• käyttää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin keinoja kuvailmaisussaan ja tekeeomakohtaisia ratkaisuja

• tarkastelee omia ja muiden kuvakulttuureja sekä taiteen, median ja muun visuaalisenkulttuurin ajankohtaisia ilmiöitä

• tutkii kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria yksilön, yhteisön ja yhteiskunnannäkökulmista itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä

• tarkastelee erilaisia kuvia teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista kuvatulkinnanmenetelmiä käyttäen

• ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään,yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa.


• omat kuvat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä jakulttuuriperinnön uudistajina

• vaikuttaminen omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissa ympäristöissä• erilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista• kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot• kuvalliset, sanalliset ja muut kuvatulkinnan keinot• taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöt

• omat kuvat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä jakulttuuriperinnön uudistajina

• vaikuttaminen omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissa ympäristöissä• erilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista• kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot• kuvalliset, sanalliset ja muut kuvatulkinnan keinot• taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöt•

2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU2)

Kurssin aikana tutustutaan paikalliseen ympäristöön ja rakennettuun maisemaan. Lisäksiverrataan omaa kulttuuriympäristöä eri arkkitehtuurin tyylisuuntiin. Tehdään vierailuja. Kurssintehtävät ovat käytännönläheisiä.

Tavoitteet


• tutkii ympäristön kuvakulttuurien yhteyksiä omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöönkuvailmaisun taitojaan syventäen

• tarkastelee rakennettuja ja luonnon ympäristöjä kulttuurisen moninaisuuden ja kestävänkehityksen kannalta

178

• käyttää arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen sisältöjä, prosesseja ja toimintatapojakuvallisen tuottamisen lähtökohtana

• osallistuu ja vaikuttaa erilaisiin ympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisentapoja käyttäen

• tarkastelee luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun henkilökohtaisia, yhteisöllisiä,yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä

• ymmärtää taiteen merkityksen erilaisissa ympäristöissä ja niiden suunnittelussa sekäajankohtaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.


• tutkii ympäristön kuvakulttuurien yhteyksiä omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöönkuvailmaisun taitojaan syventäen

• tarkastelee rakennettuja ja luonnon ympäristöjä kulttuurisen moninaisuuden ja kestävänkehityksen kannalta

• käyttää arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen sisältöjä, prosesseja ja toimintatapojakuvallisen tuottamisen lähtökohtana

• osallistuu ja vaikuttaa erilaisiin ympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisentapoja käyttäen

• tarkastelee luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun henkilökohtaisia, yhteisöllisiä,yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä

• ymmärtää taiteen merkityksen erilaisissa ympäristöissä ja niiden suunnittelussa sekäajankohtaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.


• ympäristön kuvakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina• luonto, rakennettu ympäristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut, mediaympäristöt ja

virtuaalimaailmat kuvallisen tuottamisen lähtökohtana• ympäristön suunnittelun ja muotoilun käsitteistö ja kuvastot• ympäristön kuvakulttuurien tulkinnan keinot• luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaiset ilmiöt

• ympäristön kuvakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina• luonto, rakennettu ympäristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut, mediaympäristöt ja

virtuaalimaailmat kuvallisen tuottamisen lähtökohtana• ympäristön suunnittelun ja muotoilun käsitteistö ja kuvastot• ympäristön kuvakulttuurien tulkinnan keinot• luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaiset ilmiöt


3. Osallisena mediassa (KU3)

Kurssin alkaessa sovitaan yhdessä oppijoiden kanssa mitkä ao. aiheet ja sisällöt kuuluisi kurssinaikana käsitellä. Lisäksi valitaan työskentelyyn liittyvät tekniikat.

Tavoitteet


• tutkii median yhteyksiä muihin ympäristöihin, omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöönkuvallisen viestinnän sekä tietoja viestintäteknologian osaamistaan syventäen

• tarkastelee mediakulttuureja kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

179

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• käyttää median sisältöjä, ilmiöitä, suunnitteluprosesseja ja toimintatapoja kuvallisentuottamisen lähtökohtana

• osallistuu ja vaikuttaa mediaympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapojakäyttäen

• tarkastelee mediakulttuurien henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaalejamerkityksiä

• ymmärtää visuaalisuuden merkityksen mediaviestinnässä, mediaympäristöissä jamediaesityksissä sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa.


• tutkii median yhteyksiä muihin ympäristöihin, omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöönkuvallisen viestinnän sekä tietoja viestintäteknologian osaamistaan syventäen

• tarkastelee mediakulttuureja kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta• käyttää median sisältöjä, ilmiöitä, suunnitteluprosesseja ja toimintatapoja kuvallisen

tuottamisen lähtökohtana• osallistuu ja vaikuttaa mediaympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja

käyttäen• tarkastelee mediakulttuurien henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaaleja

merkityksiä• ymmärtää visuaalisuuden merkityksen mediaviestinnässä, mediaympäristöissä ja

mediaesityksissä sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa.


• mediakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina• median sisällöt, tuotteet, palvelut, ilmiöt ja ympäristöt kuvallisen tuottamisen lähtökohtana• median käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot• mediaesitysten tulkinnan keinot• median ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

• mediakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina• median sisällöt, tuotteet, palvelut, ilmiöt ja ympäristöt kuvallisen tuottamisen lähtökohtana• median käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot• mediaesitysten tulkinnan keinot• median ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

4. Taiteen monet maailmat (KU4)

Kurssin aikana tutustutaan paikalliseen kulttuuriin ja taiteenharrastajiin, vierailemalla museoon jagalleriaan ja kuva-analyysien kautta. Oma kulttuurinen tausta ja kuvamaailma ovat lähtökohtinaoppilaan luovaan taiteen tekemiseen.

Tavoitteet


• tutkii taiteen sisältöjen, ilmiöiden ja toimintatapojen yhteyksiä omiin kuviin, ympäristöön jakulttuuriperintöön ilmiökeskeistä lähestymistapaa hyödyntäen

• tarkastelee eri aikoina ja eri ympäristöissä tuotettua kuvataidetta kulttuurisenmoninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta

• soveltaa erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja itsenäisessä jayhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä

• tarkastelee kuvataiteen merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle soveltamallakuvatulkinnan menetelmiä

180

• tutkii omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ilmiöitä kuvallisesti ja muita tiedontuottamisen tapoja käyttäen

• ymmärtää taiteen merkityksen rakennetuissa ja luonnon ympäristöissä, omissa kuvissasekä vaikuttamisessa ja osallistumisessa.


• tutkii taiteen sisältöjen, ilmiöiden ja toimintatapojen yhteyksiä omiin kuviin, ympäristöön jakulttuuriperintöön ilmiökeskeistä lähestymistapaa hyödyntäen

• tarkastelee eri aikoina ja eri ympäristöissä tuotettua kuvataidetta kulttuurisenmoninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta

• soveltaa erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja itsenäisessä jayhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä

• tarkastelee kuvataiteen merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle soveltamallakuvatulkinnan menetelmiä

• tutkii omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ilmiöitä kuvallisesti ja muita tiedontuottamisen tapoja käyttäen

• ymmärtää taiteen merkityksen rakennetuissa ja luonnon ympäristöissä, omissa kuvissasekä vaikuttamisessa ja osallistumisessa.


• taiteen maailmat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä jakulttuuriperinnön uudistajina

• eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotettu kuvataide• kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot• kuvalliset, sanalliset ja muut taiteen tulkinnan keinot• taiteen ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

• taiteen maailmat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä jakulttuuriperinnön uudistajina

• eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotettu kuvataide• kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot• kuvalliset, sanalliset ja muut taiteen tulkinnan keinot• taiteen ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset


Nykytaiteen keinoin Kokeilevan taiteen laboratorio (Musiikki ja kuvataide)(TA2)

Taidetta kaikilla aisteilla (TA3)

Taiteiden välinen kurssi (Musiikki ja kuvataide) (TA1)

Monitaiteellinen musiikkiprojekti (TA1)

1.Musiikkivideo

Kurssin kuluessa valmistetaan musiikkivideo ryhmän valitsemasta, harjoittelemasta jasovittamasta kappaleesta. Tuotanto äänitetään ja videoidaan - videointi koskee myös prosessintaltiointia. Musiikkivideon käsikirjoitus, toteutus ja editointi suunnitellaan yhdessä videoryhmän/ryhmien kanssa. Kurssilla voi suuntautua pelkästään musiikkiin, pelkästään videointiin taimolempiin.

Arviointi: suoritusmerkintä.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

181

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Taidetta kaikilla aisteilla (TA3 ) Näytelmäproduktio (Musiikki, kuvataide ja ilmaisutaito)

Opiskelijat tutustuvat henkilökohtaisen kiinnostuksen pohjalta eri taiteenalojen ilmaisukeinoihin.Kurssilla tuotetaan näyttämölle pieni esitys, johon valmistetaan myös lavastus, musiikki javalaistus. Tuotettavat esitykset voivat olla erityyppisiä näytelmiä, musiikkiesityksiä sekä erilaisiapoikkitaiteellisia produktioita. Kurssilla käytetään videointia oppimisprosessin tukemiseen javalmiin tuotoksen dokumentoimiseen. Kurssiin on mahdollista sisällyttää myös käsikirjoitusvaihe.

Tavoitteena on taiteen keinoin laajentaa ymmärrystä muista ihmisistä, ryhmistä, yhteiskunnastaja omasta itsestä. Opiskelija tutustuu taiteen merkitykseen tunteiden ilmaisussa, hallinnassa jaoppii tunnistamaan erilaisia tunnetiloja. Taidetta voidaan käyttää myös vaikuttamisen muotona.Produktion aikana korostuu toisaalta yhteistyön, ja toisaalta yksilön vastuun kantaminen yhteistenpäämäärien saavuttamiseksi.

Taiteidenväliset kurssit on suunniteltu siten, että opiskelijat osallistuvat produktioon omanosaamisensa ja kiinnostuksensa mukaan - yksilölliset erityistaidot ja persoonallisuus huomioiden.

0 kommenttia

5.24 Taiteiden väliset kurssit

Taiteiden väliset kurssit ovat eri taiteenaloja yhdistäviä opintoja. Kurssien tehtävänä on laajentaaja eheyttää musiikin, kuvataiteen ja opetussuunnitelmassa päätettävien mahdollisten muidentaideaineiden opetusta. Taiteiden väliset kurssit tarjoavat mahdollisuuksia laaja-alaisille jateemallisille kokonaisuuksille perustuvalle taideoppimiselle. Opinnot vahvistavat kulttuurisentiedon ymmärtämistä ja arvottamista omassa elämässä. Kursseilla tuotetaan ja tulkitaan kulttuuriaeri taiteenaloille ominaisilla tutkimisen tavoilla. Opintojen tehtävänä on vahvistaa opiskelijoidentoimijuutta ja osallisuutta omassa elinympäristössä, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa.Taiteiden väliset opinnot luovat mahdollisuuksia lukion toimintakulttuurin kehittämiselle sekäyhteistyölle lukion ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Koulutuksen järjestäjä voi päätöksellään tarjota opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjätaiteiden välisiä kursseja. Mikäli lukio järjestää mahdollisuuden suorittaa taiteiden välisiä kursseja,niiden tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa.


Taiteiden välisten kurssien tavoitteena on, että opiskelija

• syventää kulttuurista osaamistaan taiteenalojen välisiä yhteyksiä hyödyntämällä• tutkii itselle merkityksellisiä ilmiöitä ja teemoja yksin ja yhteistyössä muiden kanssa• hyödyntää ja soveltaa eri taiteen- ja tieteenaloilta hankkimaansa osaamista• soveltaa eri taiteenaloille ominaisia tiedon tuottamisen tapoja ja niiden yhdistelmiä• kehittää osaamistaan taiteenaloille ominaisia työtapoja, teknologioita,

työskentelyprosesseja ja opiskeluympäristöjä käyttämällä• työskentelee tavoitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmän jäsenenä• kehittää taitoaan ilmaista itseään kokemuksellisuutta, moniaistisuutta ja toiminnallisuutta

hyödyntämällä.

Arviointi

Opiskelijoille annetaan kurssilla kannustavaa, monipuolista ja ohjaavaa palautetta. Taiteidenvälisen kurssin arviointi edistää opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista kaikissaoppimisprosessin vaiheissa. Arvioinnin kokonaisuuteen kuuluu myös itsearviointia javertaisarviointia. Arviointi kohdistuu tavoitteellisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja tiedontuottamiseen sekä taitojen soveltamiseen. Kurssien arvioinnissa otetaan huomioon osaamisen

182

https://peda.net/suonenjoki/suonenjoen-lukio/lop222/5ojoks/5tvk/pk#comments

https://peda.net/suonenjoki/suonenjoen-lukio/lop222/5ojoks/5tvk/5tvk

kehittyminen, työtapojen ja opiskeluympäristöjen käyttö, työskentelyprosessien eteneminen sekätoteutetut teokset, produktiot ja esitykset. Opiskelijoille annetaan palautetta myös vuorovaikutus-ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden, materiaalien ja teknologioiden käytöstä.

Valtakunnalliset soveltavat kurssit

1. Monitaiteellinen musiikkiprojekti (TA1)

Kurssi tarjoaa opiskelijalle tilaisuuksia kehittää musiikillista ja muuta taiteellista luovaa ajatteluaanja ilmaisutaitojaan taiteidenvälisessä työskentelyssä ja yhteistyössä muiden kanssa. Tavoitteenaon, että kurssin aikana opiskelija suunnittelee ja toteuttaa ryhmässä tai itsenäisesti taiteelliseenilmaisuun liittyvän kokonaisuuden. Kokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa opiskelijasoveltaa ja yhdistää aiemmin hankkimaansa kulttuurista, musiikillista ja muuta taiteellistaosaamista. Oppimisprosessin aikana opiskelija arvioi työskentelyään ja oppii toimimaankokonaisuuden kannalta mielekkäällä tavalla. Kokonaisuuden toteutuksessa voi käyttää myöskehittyvän teknologian tarjoamia taiteellisen ilmaisun keinoja.

2. Nykytaiteen keinoin (TA2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää omakohtaista suhdettaan kuvataiteeseen jamuuhun visuaaliseen kulttuuriin nykytaiteelle ominaisin keinoin. Opiskelijat tutkivat kulttuurisiailmiöitä eri taiteenalojen ilmaisun keinoja käyttämällä ja soveltamalla. Kurssilla hyödynnetäänvisuaalisuuden rinnalla myös muita tiedon tuottamisen tapoja. Opiskelijat syventyvät erilaisiinkäsityksiin taiteen tehtävästä. Kurssilla tarkastellaan kuvataiteen ja muun visuaalisenkulttuurin henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Taidetta käytetään osallistumisen javaikuttamisen muotona. Tutkittavat ilmiöt sekä käytettävät välineet, teknologiat ja ilmaisun keinotvalitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kurssilla toteutetaan monitaiteellisia teoksia, produktioitaja esityksiä erilaisiin ympäristöihin.

3. Taidetta kaikilla aisteilla (TA3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan ja arvioimaan eri taiteenalojenajankohtaisia toimintatapoja ja ilmiöitä. Kurssilla tarkastellaan taiteiden ja kulttuurien suhdettasekä taiteen merkityksiä omassa elämässä, yhteiskunnassa ja maailmassa. Opiskelijoillemerkityksellisiä teemoja ja aihepiirejä tutkitaan eri taiteenalojen keinoin ja niitä yhdistellen. Kurssitoteutetaan vähintään kahden taiteenalan välisenä kokonaisuutena. Kurssin keskeisiä sisältöjävoidaan valita myös aihekokonaisuuksista.


16.22. Opinto-ohjausOpinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, ettäopiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee elämään liittyvissäsiirtymä- ja muutostilanteissa, kuten siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään sekä kohtitäysivaltaista ja aktiivista yhteiskunnan jäsenyyttä.

Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit ja muu ohjaus tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden hankkia perustiedotja -taidot, joiden varassa hänen on mahdollista suunnitella lukio-opintojaan ja jatko-opintojaan sekä pohtia urasuuntautumistaan. Henkilökohtainen, luokkamuotoinen, pienryhmä- javertaisohjaus tukevat opiskelijaa kiinnostusten kartoittamisessa, vahvuuksien tunnistamisessa,urasuunnittelussa sekä valinta- ja ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Henkilökohtaisessaohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella lukio-opintoihinsa, urasuunnitteluunsa,jatkokoulutusvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. O

ppim

ista

voitt

eet j

a op

etuk

sen

kesk

eise

t sis

ällö

t

183

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Pienryhmissä opiskelijalla on mahdollisuus käsitellä asioita, jotka ovat jaettavissa muidenopiskelijoiden kanssa ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, ettäopiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee elämään liittyvissäsiirtymä- ja muutostilanteissa, kuten siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään sekä kohtitäysivaltaista ja aktiivista yhteiskunnan jäsenyyttä.

Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit ja muu ohjaus tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden hankkia perustiedotja -taidot, joiden varassa hänen on mahdollista suunnitella lukio-opintojaan ja jatko-opintojaan sekä pohtia urasuuntautumistaan. Henkilökohtainen, luokkamuotoinen, pienryhmä- javertaisohjaus tukevat opiskelijaa kiinnostusten kartoittamisessa, vahvuuksien tunnistamisessa,urasuunnittelussa sekä valinta- ja ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Henkilökohtaisessaohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella lukio-opintoihinsa, urasuunnitteluunsa,jatkokoulutusvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvistä kysymyksistä.Pienryhmissä opiskelijalla on mahdollisuus käsitellä asioita, jotka ovat jaettavissa muidenopiskelijoiden kanssa ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.


Ohjaus toteutetaan tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivista toimijuutta, osallisuutta javastuullisuutta. Tavoitteena on, että opiskelija löytäisi omat yksilölliset, myös elinikäistä oppimistatukevat tapansa oppia. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämisen kohteensasekä etsimään tietoa siitä, miten ja mistä hän saa apua mahdollisiin opiskelun haasteisiin.Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaannuorta elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa sekä koulutukseen ja uravalintoihin liittyvissäpäätöksissä. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy urasuunnittelussaan ja päätöksenteossaanarvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan.

Opiskelijan tiedonhakutaitoja vahvistetaan ohjaamalla häntä monipuolisesti erilaisiaopiskeluympäristöjä hyödyntäväksi, aktiiviseksi ja kriittiseksi tiedonetsijäksi, joka osaamyös soveltaa etsimäänsä tietoa. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeisetjatkokoulutuksiin, ammattialoihin ja urasuunnitteluun liittyvät tietolähteet, ohjauspalvelut jasähköiset hakujärjestelmät sekä osaa käyttää niissä olevaa informaatiota urasuunnittelun ja jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.

Opinto-ohjauksen avulla opiskelija saa tietoa opiskelusta muissa oppilaitoksissa, lukion jälkeisistäjatko-opiskeluvaihtoehdoista, työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalle tarjotaanmahdollisuus tutustua monipuolisesti ammatteihin ja työelämään sekä kansanopistojen, toisenasteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjontaan.Opiskelijaa ohjataan siten, että hän osaa etsiä tietoa myös muiden maiden tarjoamistaopiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla.

Opiskelija saa ohjausta jatko-opintojensa suunnittelussa sekä opintoihin hakeutumisessa.Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan siten, ettähänellä on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Opiskelijaatuetaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto-ja urasuunnitelman laatimisessa ja suunnitelmien päivittämisessä.

Ohjaus toteutetaan tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivista toimijuutta, osallisuutta javastuullisuutta. Tavoitteena on, että opiskelija löytäisi omat yksilölliset, myös elinikäistä oppimistatukevat tapansa oppia. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämisen kohteensasekä etsimään tietoa siitä, miten ja mistä hän saa apua mahdollisiin opiskelun haasteisiin.Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan

184

nuorta elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa sekä koulutukseen ja uravalintoihin liittyvissäpäätöksissä. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy urasuunnittelussaan ja päätöksenteossaanarvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan.

Opiskelijan tiedonhakutaitoja vahvistetaan ohjaamalla häntä monipuolisesti erilaisiaopiskeluympäristöjä hyödyntäväksi, aktiiviseksi ja kriittiseksi tiedonetsijäksi, joka osaamyös soveltaa etsimäänsä tietoa. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeisetjatkokoulutuksiin, ammattialoihin ja urasuunnitteluun liittyvät tietolähteet, ohjauspalvelut jasähköiset hakujärjestelmät sekä osaa käyttää niissä olevaa informaatiota urasuunnittelun ja jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.

Opinto-ohjauksen avulla opiskelija saa tietoa opiskelusta muissa oppilaitoksissa, lukion jälkeisistäjatko-opiskeluvaihtoehdoista, työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalle tarjotaanmahdollisuus tutustua monipuolisesti ammatteihin ja työelämään sekä kansanopistojen, toisenasteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjontaan.Opiskelijaa ohjataan siten, että hän osaa etsiä tietoa myös muiden maiden tarjoamistaopiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla.

Opiskelija saa ohjausta jatko-opintojensa suunnittelussa sekä opintoihin hakeutumisessa.Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan siten, ettähänellä on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Opiskelijaatuetaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto-ja urasuunnitelman laatimisessa ja suunnitelmien päivittämisessä.

Pakolliset kurssit

1. Minä opiskelijana (OP1)

Tavoitteet


• tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen sekä ylioppilastutkintoon• harjaantuu lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä omien vahvuuksien ja kiinnostusten

kohteiden kartoittamiseen liittyvissä keskeisissä tiedoissa ja taidoissa• pohtii elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.


• tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen sekä ylioppilastutkintoon• harjaantuu lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä omien vahvuuksien ja kiinnostusten

kohteiden kartoittamiseen liittyvissä keskeisissä tiedoissa ja taidoissa• pohtii elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.


• opiskelu- ja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen• lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu; henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja

ylioppilastutkintosuunnitelma• jatko-opintojen pohtiminen ja ammatillinen suuntautuminen; jatko-opintoja urasuunnitelma• itsetuntemus ja sen kehittäminen• elämänhallintataidot• oman oppimisen arviointi• jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet, sähköiset

ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät• työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminen• lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat O

ppim

ista

voitt

eet j

a op

etuk

sen

kesk

eise

t sis

ällö

t

185

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

• opiskelu- ja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen• lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu; henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja

ylioppilastutkintosuunnitelma• jatko-opintojen pohtiminen ja ammatillinen suuntautuminen; jatko-opintoja urasuunnitelma• itsetuntemus ja sen kehittäminen• elämänhallintataidot• oman oppimisen arviointi• jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet, sähköiset

ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät• työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminen• lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

2. Jatko-opinnot ja työelämä (OP2)

Tavoitteet


• kehittää edelleen itsetuntemustaan sekä elämänsuunnittelu- ja elämänhallintataitojaan• perehtyy jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin teemoihin, jotka

auttavat ura- ja elämänsuunnittelutaidoissa sekä antavat valmiudet jatko-opintoihin jatyöelämään siirtymiselle

• tutustuu toisen ja korkea-asteen erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä muuhunkoulutustarjontaan

• lisää työelämätaitojaan sekä syventää työelämätuntemustaan.


• kehittää edelleen itsetuntemustaan sekä elämänsuunnittelu- ja elämänhallintataitojaan• perehtyy jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin teemoihin, jotka

auttavat ura- ja elämänsuunnittelutaidoissa sekä antavat valmiudet jatko-opintoihin jatyöelämään siirtymiselle

• tutustuu toisen ja korkea-asteen erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä muuhunkoulutustarjontaan

• lisää työelämätaitojaan sekä syventää työelämätuntemustaan.


• jatko-opintomahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla• työelämätietous, muuttuva ja monimuotoinen työelämä• yrittäjyys• työelämä- ja työnhakutaidot• työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen• jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen• henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto-

ja urasuunnitelman päivittäminen• lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

• jatko-opintomahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla• työelämätietous, muuttuva ja monimuotoinen työelämä• yrittäjyys• työelämä- ja työnhakutaidot• työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen• jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen• henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto-

ja urasuunnitelman päivittäminen• lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

186




16.23. TeemaopinnotTeemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Ne eheyttävät opetusta ja kehittävätopiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymmärtää yksittäistä oppiainetta laajempia kokonaisuuksia.Teemaopintojen keskeisenä tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia usean eri oppiaineen tietojenja taitojen yhdistämiseen ja soveltamiseen. Teemaopintojen tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan jakonkretisoidaan opetussuunnitelmassa.

Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Ne eheyttävät opetusta ja kehittävätopiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymmärtää yksittäistä oppiainetta laajempia kokonaisuuksia.Teemaopintojen keskeisenä tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia usean eri oppiaineen tietojenja taitojen yhdistämiseen ja soveltamiseen. Teemaopintojen tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan jakonkretisoidaan opetussuunnitelmassa.


Teemaopintojen tavoitteena on, että opiskelija

• rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden ja näkökulmienvälisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia

• hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään niihin ratkaisuja yksinja yhteistyössä muiden kanssa

• hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja• hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta• soveltaa osaamistaan ja kehittää tietoja viestintäteknologisia taitojaan käytännön

toiminnassa• työskentelee tavoitteellisesti ja toimii rakentavasti ryhmän jäsenenä.

Teemaopintojen tavoitteena on, että opiskelija

• rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden ja näkökulmienvälisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia

• hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään niihin ratkaisuja yksinja yhteistyössä muiden kanssa

• hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja• hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta• soveltaa osaamistaan ja kehittää tietoja viestintäteknologisia taitojaan käytännön

toiminnassa• työskentelee tavoitteellisesti ja toimii rakentavasti ryhmän jäsenenä.

Arviointi

Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitäsekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia. Olennaisia arvioinninkohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojenvälisiä yhteyksiä. Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen.Opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekätyövälineiden käytöstä. Teemaopintojen arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä.

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

187

Opp

imis

tavo

ittee

t ja

opet

ukse

n ke

skei

set s

isäl

löt

Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekätuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia. Olennaisia arvioinnin kohteitaovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiäyhteyksiä. Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen.Opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekätyövälineiden käytöstä. Teemaopintojen arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä.

Pakolliset kurssit


1. Monitieteinen ajattelu (TO1)

Kurssin tavoitteena on tarjota tilaisuuksia ajattelun taitojen kehittämiseen laaja-alaisestija oppiainerajat ylittävästi. Opiskelijat oppivat hahmottamaan eri tieteen- ja taiteenalojenvälisiä yhteyksiä sekä niiden keskeisten periaatteiden ja käsitteiden vuorovaikutusta yhtätiedonalaa laajemmissa kokonaisuuksissa. Kurssin aikana opiskelijat kehittävät kriittistä ja luovaaajatteluaan itsenäisesti ja yhteistoiminnassa muiden kanssa. He analysoivat ja arvioivat erilaisiakäsitejärjestelmiä ja näkökulmia ja käyttävät niitä johtopäätösten ja ratkaisujen tekemiseen.Kurssin keskeiset sisällöt valitaan vähintään kahdesta eri oppiaineesta tai aihekokonaisuudesta.

2. Tutkiva työskentely teknologialla (TO2)

Tieto- ja viestintäteknologian kurssin tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee, toteuttaa jaesittää yksin tai yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa johonkin ilmiöön tai aihepiiriin liittyvändokumentoidun projektin, tutkielman, keksinnön tai muun tuotoksen. Samalla hän kehittääosaamistaan tietoja viestintäteknologiassa. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija saa tilaisuuksiaoppiainerajat ylittävään työskentelyyn ja yhteistyöhön. Kurssin keskeisillä sisällöillä on yhteyskahden tai useamman eri oppiaineen tietoihin ja taitoihin sekä aihekokonaisuuksiin.

3. Osaaminen arjessa (TO3)

Vapaaehtoistoiminnan, työelämän, liikennekasvatuksen tai kansainvälisen toiminnan kurssillaopiskelija saa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa soveltamiseen käytännön työtehtävissäja tilanteissa. Tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden koulussa hankkiman osaamisenja arkielämän välistä yhteyttä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämäänyhteiskunnan toimintaperiaatteita ja kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista koulunulkopuolisissa toimintaympäristöissä. Hän saa mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksiaosaamisensa syventämiseen myös kansainvälisessä yhteistyössä. Opiskelijalle voidaan lukeahyväksi kokonaan tai osin kurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukainen muualla hankittu osaaminen.



188

2016 (luonnos) opetussuunnitelma kittilän lukion · 2016-05-12 · ammattikorkeakoulujen, muiden...

Documents