Suol

ry

2/11SynSyguS

p ä ä k i r j o i t u s

2 Pääkirjoitus

3 Puheenjohtajan tervehdys

4 Tulevia tapahtumia

6 Onko Suomi lähimmäisenrakkauden kehitysmaa?

10 TULI JA VESI / Palava sydän ja pelastava vesi

12 TULI JA VESI / Vain kasteen kautta voi pelastua

16 TULI JA VESI / Veden voima vodoussa

20 TULI JA VESI / Kiinalainen elementtioppi jäsentää maailmankaikkeutta

23 TULI JA VESI / Saksittua

24 Tietokirjan asemaa halutaan vahvistaa kouluissa

25 Kolumni: ”Kun aamu on, en tiedä kenen soittoon herään...”

26 Opetusvinkki: Kristinusko ja taide -vihko

28 Upin palsta: Työkaluja oman uskonnon opetukseen

30 Yhteystiedot

31 Paikalliskerhot

32 Vatikaanin seurapiiripalsta: Vatikaanin ja Italian vaikea suhde

34 Taivaallista mannaa: Vohvelipäivä

35 Helmiä sioille

36 Virikemateriaalit

Kannen kuva: Kati Mikkola,

Porto Novo, Benin

TunnE ToVErIS

Moni asia ihmisen elämässä on sekä elintärkeä että kuolemanvaarallinen. Täl-

laisia asioita ovat myös tämänkertaisen lehtemme teemat: tuli ja vesi. Ilman

juomavettä emme selviä montaakaan päivää ja ilman tulen kesyttämistä Suomen

talveen ei olisi päätynyt yksikään ihminen. Vapaaksi ja valloilleen päässeenä tuli

tuhoaa ja vesi hukuttaa. Sama kaksinaisuus näkyy myös tulen ja veden uskonnol-

lisessa symboliikassa. Kristillisessä kuvastossa vedenpaisumus ja helvetin lieskat

koituvat syntisten kohtaloksi, kun taas kastevesi edustaa pelastuksen ja ikuisen

elämän mahdollisuutta ja tuli palavaa uskoa.

Vuoden vaihteessa tulin miettineeksi veden ja tulen tuhovoimaa hyvin konk-

reettisesti viettäessäni runsaat kaksi kuukautta Länsi-Afrikassa. Paikoin alueella

kärsittiin pahimmista tulvista vuosikymmeniin, paikoin riesana olivat metsä- ja

ruohikkopalot. Puhtaan veden tärkeydestä muistuttivat maaseudulla kylien pump-

pukaivot ja kaupungeissa kaikkialla myytävät vesipussit.

Afrikassa vesipusseja näkee paitsi kauppojen hyllyillä ja ihmisten huulilla, myös

siellä täällä maassa ja maastoissa – siis väärissä paikoissa. Tätä mieltä ollaan ainakin

ghanalaisessa yrityksessä nimeltä Trashy bags, jossa käytetyt vesipussit ommellaan

design-kasseiksi ja kukkaroiksi. Tuotantoketjun ideana on se, että ihmisille mak-

setaan roskista eli vesipusseista, jotka on kerätty kaduilta. Accralaisessa lähiössä

sijaitsevassa tehtaassa vesipussit pestään ja niistä sommitellaan kerrassaan kauniita

ja kohtuuhintaisia laukkuja. Ostin sellaisen itsekin. Accran kaduilla design-roskat

valkonaaman olalla herättivät hämmästystä ja innostusta. Nyt testaan ”roskakassini”

kestävyyttä ja huomioarvoa Pohjolan paukkupakkasissa.

Synsyguksen artikkeleissa veden ja tulen voimia lähestytään eri kulttuurialueiden

ja uskonnollisten ryhmien näkökulmista. Kristiina Holm avaa kiinalaista element-

tioppia ja Liisa Väisänen kristillisen taiteen tuli- ja vesi-symboliikkaa. Annukka

Kalske on haastatellut työtoveriaan Pertti Feliniä MAP-kirkon näkemyksistä, kuten

kuolleiden puolesta suoritetuista kasteista, ja koostanut vastauksista luokkatyös-

kentelyyn soveltuvan oppimateriaalin. Lehden kannessa poseeraava ja sisäsivuilla

tarkemmin esitelty jumalatar Mami Wata ilmentää veden voimaa länsiafrikkalaisessa

vodou-perinteessä.

Kulttuurivinkkinä vielä todettakoon, että Turussa palaa taas! Logomossa on

vuoden loppuun asti auki Turun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen liittyvä näyttely

Tuli on irti. Monitieteisistä lähtökohdista rakennetussa näyttelyssä on panostettu

elämyksellisyyteen ja koululaisryhmille suunnattuihin työpajoihin. Pienet koululaiset

tutustuvat tuleen draamallisesti esimerkiksi eläytymällä myyttiseksi feenikslinnuksi.

Isommille oppilaille suunnatatuissa työpajoissa yhdistellään historiantutkimuksen ja

luonnontieteiden näkökulmia. Näyttelyssä on sijansa myös erilaisilla tulen taitajilla,

kuten palomiehillä. Heidän työssään tuli ja vesi ovat erottamaton taistelupari.

Erilaisuutta voi lähestyä vastakkainasettelun ja kamppai-

lun näkökulmasta, mutta myös ajatuksesta, jonka mukaan

erilaiset elementit (tai ihmiset) täydentävät toisiaan ja ovat

yhdessä enemmän kuin yksinään. Kansanperinteen tuliloitsu

julistaa sanomaa elementtien liitosta: ”Tuli, tunne toveris,

valkee, vesi veljekses.”

Jalojen aatteiden paloa toivottaen,

Kati Mikkola

Suomen uskonnonopettajain liitto ry:n

jäsentiedote

ToImITukSEn oSoITE synsygus@suol.fi

oSoITTEEnmuuTokSET tms. Anne Rapeli,

talous@suol.fi

PääToImITTaja Kati Mikkola

ToImITTajaT Kristiina Holm, Annukka Kalske,

Taija Lamminaho, Elina Majava, Elisa Mikkola,

Jarno Parviola, Outi Raunio-Hannula ja

Marja Tanhuanpää

TaITTo Sari Väkelä, sari.vakela@saunalahti.fi

IlmoITuShInnaT 1/1 530 €, keskiaukeama

1200 €, keskiaukeama nelivärisenä 1500 €,

1/2 350 €, 1/3 250 €, 1/4 220 €, 1/8 150 €

PaInaTuS Ecapaino oy

julkaISIja Suomen uskonnonopettajain liitto ry

p u h e e n j o h t a j a n t e r v e h d y s

huom!

JÄSENSIVUJEN SALASANA

ON VAIHTUNUT!

Käyttäjätunnus: joosef

Salasana: joosef

Liiton internet-sivut löytyvät

osoitteesta: www.suol.fi

TalVEn SElkä TaITTuu!

Talven taittumista enteilevää sir-kutusta kuuluu jo pihapihlajista lintulaudan luota, vaikka mittari

näyttääkin vielä lähes miinus kahtakym-mentä. Ainakin täällä Keski-Suomessa on ollut oikea vanhan ajan talvi. Vaikka lu-men määrässä emme taida pärjätä Hel-singille, olemme mekin saaneet osamme runsain mitoin. Välillä kouluun mennes-sä auton mittari on käväissyt kolmessa-kymmenessä, joten kunnon hiihtoloma-kin on tulossa.

Liittomme talvipäivillä oli ilahdutta-van runsaasti väkeä ja laadukas ohjelma. Siinä onnenlahjojen epätasaista jakoa ih-metellessä sai huomata, miten paljon us-konnonopetuksella on silmien aukaisun lisäksi tehtävää keksittäessä luovia rat-kaisuja sekä lähellä että kaukana olevan hädän lievittämiseksi. Varmaan ne us-konnonopettajat, jotka ovat saaneet op-pilaansa innostumaan humanitaariseen auttamiseen, ovat oman koulunsa toivon-tuojia. Kiitokset seminaarin järjestelytyö-ryhmälle, luennoitsijoille ja sekä kaikil-le osallistujille! Iltajuhlilla NMKY:n pe-rinteikkäässä juhlasalissa saimme nauttia Opintoverkon vieraanvaraisuudesta. Par-haat kiitokset Opintoverkolle onnistu-neesta juhlaillasta! Olette Edelläkävijöitä.

Uskonnonopetuksen kannalta lyhyt suvantovaihe on vielä meneillään. Perus-opetuksen tavoitteita ja tuntijakoa kos-keva päätös tullee käsittelyyn pian uu-den hallituksen astuttua tehtäväänsä. On mielenkiintoista nähdä, lähdetäänkö liik-keelle työryhmän esitysten ja lausuntojen

pohjalta, vai onko pohjana se taso, jon-ka ministerityöryhmä tavallaan jo työsti. Siinähän oli etiikka hylätty, mutta draa-ma vielä mukana. Uskon kuitenkin, että uutta lausuntokierrosta ei enää järjestetä. Voihan olla myös niin, että hallitusohjel-massa päädytään ihan toisenlaiseen ja toi-sen tasoiseen uudistustavoitteeseen. Teh-ty valmistelutyö ja käyty keskustelu var-masti vaikuttavat.

Lukion tavoite- ja tuntijakoa koske-va työryhmä asetettaneen syksyllä. Nyt lukiokoulutuksen kehittämisen ja toi-menpide-ehdotuksia valmistelleen työ-ryhmän ehdotuksista on annettu lausun-not. Näyttää siltä, että suuri yksimieli-syys vallitsee siitä, että lukiota kehite-tään omana koulutusmuotonaan. Duaa-limalli siis säilyy toisella asteella. Työryh-mä on esittänyt lisää valinnaisuutta, mi-kä merkitsisi kaikille tarkoitetun yleissi-vistykselliseksi tarkoitetun koulutuspoh-jan kaventumista. Lukiosta on tulossa tie-toverkkopohjaisen opetuksen lippulaiva maassamme. Kaikki uudistaminen mak-saa. On tärkeää, että uudistetaan opiske-lijoiden, sisältöjen ja koko kouluyhtei-sön ehdoilla.

Paljon siis ratkaistaan tulevissa edus-kuntavaaleissa. On tärkeää, että hallituk-sessa istuu avainpaikoilla niiden puoluei-den edustajat, jotka tunnistavat uskon-nonopetuksen koulun avainaineeksi. Tu-levaisuutta rakennettaessa tarvitaan kult-tuuriosaajia, jotka osaavat kohdata ihmi-sen, vaikka tämä tulisi aivan erilaisesta ja vieraasta kulttuurista ja uskontotaustas-ta. Talous tässä maailmassa ei ole pelkkää rahaa ja tekniikkaa. Se on laaja-alaista ih-misten vuorovaikutusta, jossa onnistunut kohtaaminen on kunnioittavaa ja vasta-vuoroista hyvän jakamista.

Nyt kannattaa olla aktiivinen ja vai-kuttaa kansanedustajaehdokkaisiin. Kos-kaan aikaisemmin koulutusta koskevat kysymykset eivät ole olleet näin puolities-sä vaalien aikaan kuin nyt. Liittomme si-vuilta löytyy materiaalia, jolla voi vaikut-

taa näissä kohtaamisissa. Tietenkin kan-nattaa äänestää niitä puolueita ja ehdok-kaita, jotka ovat näissä koulutuspoliitti-sissa linjauksissa meidän puolellamme.

Kevätseminaari lähestyy. Se on 16.4. ja aiheena on ”maailmanuskontojen etiikka.” Sinne kannattaa tulla. Näem-mehän sillä! Lisää mielenkiintoista on tiedossa toukokuussa, jolloin 20.5. on opetusneuvos Veikko Pöyhösen juhlase-minaari, jossa luodataan uskonnonope-tuksen menneisyyttä ja katsotaan tule-vaisuuteen.

Mutta nyt toivotan Sinulle hyvä Kol-legani iloa, lisääntyvää valoa, ja runsaan siunauksen täyttämää kevätaikaa!

Hannu Koskinen

3

t u l e v i a t a p a h t u m i a

maalISkuu 25.3. Uskonnon yo-kokeet. Pisteytysohjeet 25.3. illalla osoitteessa www.suol.fi. HUOM! Uusi käyttäjätunnus ja salasana: joosef

26.3. Pistekokous SUOL ry:n nettisivuilta löytyvässä chatissa klo 13–15. Kysymyksiin vastaamassa YTL:n edustaja Jyri Komulainen.

huhTIkuu16.4. kevätseminaari teemalla ”Maailmanuskontojen etiikkaa”Lähetysseuran pihasali, Tähtitorninkatu 18, Helsinki. Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta tässä lehdessä ja www.suol.fi

ToukokuuSUOL ry palkitsee uskonnon ylioppilaskirjoituksissa parhaiten pärjänneet oppilaat.

kESäkuu10.–19.6. opintomatka Israeliin. Lisätietoja myös www.suol.fi Kansainvälinen toiminta Matkat

SyySkuu17.–18.9. Syysseminaari kuopiossa, Kuopion paikalliskerho vastaa järjestelyistä. Lisätietoja seuraavassa Synsyguksessa 3/2011

lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaan!

Osallistu uskonnon ylioppilaskokeen jälkeiseen pistekokoukseen kotikoneeltasi! SUOL ry järjestää tänä keväänä evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeen pistekokouksen sähköisenä keskusteluna. Kokous järjestetään SUOL ry:n kotisivuilla lauantaina 26.3.2011 kello 13–15, ja kysymyksiin vastaamassa on Jyri Komulainen YTL:sta.

Keskustelualueelle pääset kirjautumaan www.suol.fi -sivuston etusivulta. Tarkemmat käytännön ohjeet keskustelua varten tulevat nettisivuille viimeistään pistekokousta edeltävällä viikolla.

Lisätietoja: Saara Mäkelä, p. 040 7424 622, materiaalit@suol.fi

Lähde SUOL ry:n mukana opintomatkalle

Japaniin kesäkuussa 2012!

Ohjelmassa ainakin Tokio, Kamakura, Ise, Kioto, Hiroshima ja jokin kylpyläkaupunki.

Tutustutaan japanilaiseen kulttuuriin, erityisesti shintolaisuuteen ja Japanin buddhalaisuuteen.

Karkea hinta-arvio noin 3500 € matkan pituudesta (noin 10 päivää perillä) ja ohjelmasta riippuen.

Jos sinulla ideoita, toivomuksia tai kysymyksiä matkan ohjelmaan liittyen, olethan yhteydessä tämän kevään aikana.

Yhteystiedot: eija.suokko@nic.fi tai puh. 0400 510 503

Kuv

a: W

IKIM

EDIA

CO

MM

ON

S

4

Suol ry:n kevätseminaari 16.4.2011

”maaIlmanuSkonTojEn ETIIkkaa”

Kuv

a: K

ati M

ikko

la

Kuv

a: K

ati M

ikko

la

5

Paikka: Suomen Lähetysseuran pihasali, Tähtitorninkatu 18

8.15 Ilmoittautuminen Aamukahvi (SLS sponsoroi)

8.45–9.15 Avaus ja ajankohtaiskatsaus pj. Hannu Koskinen SLS:n puheenvuoro

9.15–10.30 Koti, uskonto ja isänmaa Intiassa: pikku tarinoita suuresta enemmistöstä VTM Mikko Zenger

10.30–11.45 Yksilö ja yhteiskunta kungfutselaisessa kulttuuripiirissä Tutkija Minna Hakkarainen

11.45–13.00 Lounas ja mahdollisuus tehdä ostoksia basaarissa

13.00–14.15 Juutalaisuuden etiikka Juutalaisen koulun opettaja, FM Daniel Weintraub

14.15–14.40 Päiväkahvi ja sponsorin (WSOY) puheenvuoro

14.40–16.00 Ihmisoikeudet ja islamilainen kulttuuri FT Irmeli Perho

16.00 Päivän päätös

Paikalliskerhojen edustajien tapaaminen klo 16.

SUOL ry:n ja UPI:n seminaarin 2/2

hinta 50 €, opiskelijat ja eläkeläiset 20 €

(muut kuin jäsenet 70 €)

Ilmoittautumiset pe 1.4. mennessä

mieluiten e-mail: suol.toimisto@suol.fi

tai puh. 045 6752 869.

Talvipäivien aiheena oli ”Tasan ei käy onnen lahjat – oikeuden-mukaisuus, rauha ja kansainvä-

linen vastuu opetuksessa”. Käytäväpuhei-den perusteella menossa oli yhdet kaikki-en aikojen parhaat talvipäivät.

kohTI yhTEISTä VaSTuuTa

Ajatuksen virittäjänä Pauliina Parhialalla oli Peter Singerin ajatus. ”Ihmisillä, jot-ka elävät yltäkylläisyydessä, on välitön ja henkilökohtainen velvollisuus auttaa hei-tä, jotka elävät äärimmäisessä köyhyydes-sä.” Vaativa ja yksiselitteinen toteamus sai

Näin kysyi Kirkon Ulkomaanavun

toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala Suol

ry:n talvipäivien luennossaan lauantaina

29.1.2011 Ressun lukiossa Helsingissä.

lisää syvyyttä Ressun juhlasalissa. Sen sei-nälle on aikoinaan kirjoitettu ylevän kas-vattava lause: ”Tee työsi ilolla, velvolli-suutesi kunnialla.”

Parhialan mukaan vastuu globaalista kehityksestä kuuluu kaikille. Suomalaiset ovat ulkoistaneet vastuuta valtiolle vero-varoin kustannettavaksi. Vapaaehtoisuu-den ja lahjoittamisen kulttuuri on Suo-messa vielä kehittymätöntä. Luennoit-sijan mukaan tilastossa, joka luokittelee maita sen perusteella, kuinka paljon sen kansalaiset osallistuvat vapaaehtoistyö-hön, auttamiseen ja lahjoittamiseen, suo-malaiset ovat jaetulla 45. tilalla yhdessä

onko SuomI lähImmäISEn-

rakkaudEn kEhITySmaa?

Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala kuulutti puheenvuoros-saan yhteisvastuuta ja osallistumista paremman maailman rakentamiseen.

Koskettava ajatus inhimillisen turvallisuuden puutteesta keskustelutti yleisöä Pauliina Parhialan luennon porinatuokioiden aikana.

6

ruotsalaisten kanssa. Sijalla yksi on Aust-ralia ja esimerkiksi sijalla 22 Guatemala.

Auttamisen ja onnellisuuden suhde on vahvempi kuin auttamisen ja varallisuu-den. Vahvat auttamisen kulttuurit löyty-vät kehittyvistä maista. Hämmästyttävää on, että Suomi ja Ruotsi todella löytyvät auttamistilastojen häntäpäästä. Molem-mat ovat pohjoismaisia hyvinvointivaltioi-ta, jotka kuuluvat maailman rikkaimpien maiden joukkoon. Yhdistääkö meitä jokin muu kuin protestanttinen luterilaisuus ja korkeat verot? Meillähän on viime aikoi-na oletettu automaattisesti yhteiskunnan huolehtivan vähäosaisista. Onnellisen ve-ronmaksajan on opeteltava jakamaan sii-tä hyvästä, jonka hän on osakseen saanut.

Vapaaehtoisuuden kulttuurin raken-tamiseen kuluu vuosikymmeniä. Kysy-myksessä on ennen kaikkea voimakas tar-ve asenteenmuutokseen. Tosiasia on, et-tä verovaroin kerätyt resurssit kehitysyh-teistyöhön ja sosiaalisten ongelmien rat-kaisemiseen kotimaassa eivät riitä kat-tamaan omaa osuuttamme. Vastuumme on siksi suuri. Maailma muuttuu yksi ih-

minen kerrallaan. Kaikkia emme voi yk-silöinä auttaa, mutta meillä on velvolli-suutemme tehdä osuutemme oikeuden-mukaisuuden toteutumiseksi ja köyhyy-den minimoimiseksi maailmassa. Tässä-kin meitä auttaa Ressun juhlasalin seinän pateettinen julkilausuma: ”Mies kasvavi kanssa tahtonsa, ja tahto voimia antaa.”

PElaSTa maaIlma

Change Maker -verkoston koordinaattori Leea Lamminpää johdatteli work shopissa ryhmäänsä Film Café -opetusmenetelmän saloihin. Kambodzhaa käsittelevässä Pelasta maailma -kansainvälisyyshankkeen materi-aalissa on mukana dvd, jonka sisältä mien lyhyiden filminpätkien avulla voi motivoi-da oppilaita keskustelemaan oikeudenmu-kaisuuteen, rauhaan, jälleenrakennukseen ja anteeksiantoon liittyvistä teemoista.

Materiaalit löytyvät osoitteesta www.kua.fi. Materiaalit-linkin kautta pääsee aineistopankkiin. Sieltä voi ladata myös Kirkon Ulkomaanavun esittelymateriaa-lia opetuskäyttöön. Film Café -menetel-

mä innoitti pajaan osallistunei-ta keskustelemaan innokkaasti. Lyhyessä ajassa teema sai luo-vien opettajien päässä monta variaatiota. Modernilla mene-telmällä saattaa helposti joh-dattaa oppilaansa altruististen

arvojen äärelle. Kysymys on valikoimat-tomasta lähimmäisenrakkaudesta ja pe-riksi antamattomasta toivosta.

18 miljoonaa ihmistä kuolee vuosit-tain köyhyyden seurauksena, yli 100 mil-joonaa lasta asuu kadulla, sodat ja kriisit ovat maksaneet 1990-luvulta lähtien 300 miljardia dollaria, ihmiskaupan vuosit-tainen arvo on noin 10 miljardia. Lisäk-si miljardi ihmistä näkee nälkää ja kaksi miljardia on kroonisesti aliravittuja. Jo-ka kuudes sekunti lapsi kuolee aliravitse-muksen aiheuttamiin sairauksiin. Olisi-kohan syytä tehdä jotakin?

PolIITTInEn ISlam

Kotimaa24-blogi siteeraa professori Han-nu Juuselaa ja toteaa, että Lähi-idän alu-een itsevaltaiset poliittiset johtajat ovat hillinneet tehokkaasti islamistista liiket-tä. Arabinationalismia edustavat hallituk-set ovat edistäneet maallistumista ja suo-sineet maltillista islamia. Vallankumousta ajaneita islamisteja on tukahdutettu myös väkivaltaisesti. Juusola nostaa vahvan joh-tajan mallista esimerkiksi Egyptin ohel-la myös Syyrian.

Juusela jatkaa ja sanoo: ”Jos hei-tä ei olisi ollut, islamismin eri suunta-uksia edustavat puolueet olisivat nous-seet valtaan. On eri asia onko tämä ollut hyvä asia. Se, että tilanne ei ole päässyt

Suol ry:n puheenjohtaja Hannu Koskinen avasi talvipäivät Ressun lukion salissa poliittisella katsauksella.

Suol ry kutsui vuosikokouksessaan kunniajäsenekseen Markku Holman, emeritus-linkkimme Kirkkohallitukseen.

7

TULI JA VESI

normaalilla tavalla purkautumaan, on ollut demokratian kannalta tavattoman negatiivinen piirre. Itsevaltaiset johtajat ovat käyttäneet islamismin uhkaa myös hyväkseen pysyäkseen vallassa.”

Tutkija Minna Saarnivaaran luennoi-dessa mellakat jatkuivat Egyptissä. Tätä kirjoitettaessa ne jatkuvat. On vaikea ar-vata, miten Egyptin lopulta on käynyt tätä luettaessa. Saarnivaaran mukaan islamis-miin kuuluu Koraaniin, sunnaan ja sha-riaan palaaminen kuitenkin ilman aukto-risoituja kommentaareja. Myös islamis-mi hänen mukaansa vastustaa lakikoulu-kuntien korostamista ja nojaa opetukses-saan enemmänkin uskonoppineiden itse-näiseen mielipiteeseen.

Islamistien tavoitteena on moderni is-lamilainen valtio. Ihanne ei kuitenkaan ole muslimifundamentalistien kaipaama kultainen alkuaika vaan valtio, jossa po-litiikka on nostettu keskiöön. Naisten kouluttautuminen ja osallistuminen ovat tässä valtiossa sallittua ja suotavaa. Kysy-mykseen islamistisen valtion mahdolli-sesta demokraattisesta perustasta Saarni-vaara vastasi, että islamistit sallisivat mo-nipuoluejärjestelmän, koska yhteiskunta ja valtio vääjäämättömästi omaksuisivat lopulta islamilaisen yksipuoluejärjestel-män ainoaksi oikeaksi yhteiskuntamallik-si sen suvereenin erinomaisuuden vuoksi.

Arabinationalismin nousuun Saarni-vaara näki monia syitä. Hänen mukaan-sa perussyy on se, että poliittinen valta on ollut jakamattomana hallinnolla. Tä-tä poliittista valtaa tukevat länsimaat int-resseineen. Kyseessä on jälleen luonnon-varojen hallinta.

Toisena syynä voidaan nähdä voima-kas taloudellisen tilanteen heikkenemi-nen. Sen seurauksena kaupungistuminen, väestönkasvu ja työttömyys ruokkivat tyy-tymättömyyttä. Köyhyyden sinänsä ei kat-sota olevan syy radikalisoitumiseen.

Kolmanneksi syynä voi olla sosiaali-sen tilanteen muutos. Koulutus ja ter-veydenhoito ovat asioita, joita valtio ei pysty tarjoamaan riittävästi ja palvelui-den tarjoajiksi on noussut islamilaisia toi-mijoita. Esimerkiksi syyn Hamas-järjes-tön suurempaan kannatukseen ja poliitti-

Pykälän mukaan Humanitaarinen oi-keus ei säätele päätöstä sodan aloittamises-ta vaan itse sodankäyntiä. Humanitaarisen oikeuden päämääränä on pyrkiä lieventä-mään sodan seurauksia. Mielenkiintoisek-si yksityiskohdaksi jäi tieto sodankäynnin-kin ulkoistamismahdollisuudesta: käsit-tämätön ajatus monikansallisten turvalli-suusyritysten olemassaolosta sodankäyn-nin markkinoilla samoin kuin armeijoi-den huollon ja terveydenhuollon ulkois-tamisesta kaupallisille yhtiöille.

Järkyttävää oli Pykälän analyysi lap-sisotilaiden käytön syistä: luku- ja kirjoi-tustaidottomat lapset ovat julmempia ja häikäilemättömämpiä sotilaita. Ilmeises-ti he eivät ymmärrä, että kyseessä on to-si sota, jossa oikeasti kuollaan.

Suol ry:n varapuheenjohtaja Outi Raunio-Hannula kiitti päätöspuheenvuorossaan talvipäivien järjestäjiä ja toivotti tervetulleeksi 16.4. Helsingissä pidettävään kevätseminaariin.

Tutkija Minna Saarnivaara puhui ajankohtaisesta poliittisesta islamista.

Humanitaarisen oikeuden kouluttaja Jarmo Pykälä Punaisesta Rististä.

seen menestykseen Saarnivaara näki ole-van siinä, että Hamas osallistuu yhtei-sölliseen vastuunkantoon huomattavasti aktiivisemmin kuin sotimiseen ja väki-valtaan keskittynyt Jihad-järjestö, jonka kannatus on huomattavasti pienempi.

SodaSSakIn on SäännÖT

Alun perin Humanitaarisen oikeuden kouluttaja Jarmo Pykälän Punaisesta Rististä ei pitänyt luennoida vaan johtaa pajatyöskentelyä yhdessä kahden muun Punaisen Ristin työntekijän kanssa. Sai-rastumiset saivat kuitenkin aikaan sen, että talvipäivillä kuultiin selkeä ja ajan-kohtainen katsaus Punaisen ristin työ-hön erilaisissa konfliktitilanteissa.

8

TULI JA VESI

OPINTOMATKA ISRAELIIN 10.–19.6.2011

Asiantuntijaluennoitsijana matkalla on mukana prof. Tapani Harviainen

Ohjelma- ja muut tiedot liiton nettisivuilla ja edellisessä Synsyguksessa

Tiedustelut mahdollisista vapaista paikoista eija.suokko@nic.fi tai puh. 0400 510 503

Leea Lamminpää johdatteli pajansa osallistujat Pelasta maailma -kansainvälisyyskasvatushankkeen opetusmateriaalien käyttöön.

Sodassakin on säännöt -materiaalia voi kysellä Punaisesta Rististä. Opetusvinkki-nä jäi mieleen keskustelunavauksesta op-pitunnille. Opiskelijat ja/tai oppilaat voi laittaa ajattelemaan ja keskustelemaan esi-merkiksi siitä, miten sota vaikuttaa a) yksi-löön ja perheeseen, b) yhteiskuntaan ja c) luontoon. Aiheesta saisi varmaan hienoja kuvallisia tuotoksia.

IlTajuhla namIkaSSa

Opintoverkko tarjosi koulutuspäivän päät-teeksi iltajuhlan hienossa Namikan salissa. Upeat puitteet, herkullinen ruoka ja ma-koisat juomat saattelivat opettajat kiitolli-sena kotimatkalle.

Teksti ja kuvat: Jarno Parviola

9

TULI JA VESI

VESI muISTuTTaa kaSTEESTa

Johannes Kastaja toi merkittävän uutuu-den juutalaiseen maailmaan. Hänen ope-tustensa mukaan pelkkä uhrilahja Jerusa-lemin temppelissä ei enää riittänyt, vaan synnistä puhdistautumiseen tarvittiin myös symbolinen vedellä puhdistautu-minen: kaste – kuten kristityt sitä lopul-ta kutsuivat kristillisen kirkon erkaudut-tua juutalaisuudesta vuoden 70 Jerusa-lemin temppelin tuhoutumisen jälkeen.

Taiteessa vesi otetaan symbolina käyt-töön varhaisesta kristillisestä taiteesta al-kaen. Kristillisen taiteen varhaisissa vai-heissa 200-luvulta lähtien suosittuja ai-heita olivat symbolit, kuten Kristus-mo-nogrammi ja kala. Vähitellen kuvattaviksi tulivat vanhatestamentilliset tapahtumat, kuten Daniel leijonien luolassa ja Joona

valaan vatsassa. Joonan kertomuksessa ve-dellä on jo suuri merkitys. Joonan jou-tuminen valaan vatsaan ja pelastuminen sieltä kolmen päivän kuluttua ovat suoria viittauksia Kristuksen kuolemaan ja ylös-nousemukseen. Kaiken tämän keskeise-nä elementtinä on vesi, puhdistava vesi.

Varhaiskristillisessä taiteessa vesi alkaa pikku hiljaa esiintyä lähteiden ja suihku-kaivojen muodossa. Valkeat kyyhkyt ja kauriit juovat vettä esimerkiksi Raven-nan bysanttilaisissa mosaiikeissa. Jorda-nian vanhat mosaiikit puhuvat samalla kuvakielellä. Vesi on keskeinen element-ti ja muistuttaa kasteesta.

Myöhemmin, kun taiteessa ikonoduu-lien voitettua uskalletaan siirtyä myös kes-keisten ihmisten kuvaamiseen, tulee vesi Kristuksen kasteen kuvaukseksi. Johannes Kastaja seisoo Kristuksen kanssa vedessä

ja kastaa hänet. Toinen miespyhimys, jo-ka kuvataan Jeesuksen kanssa yhdessä kah-laamassa vedessä, on Pyhä Kristoffer. Hän oli Kristuksen kantaja, joka tietämättä ku-ka Jeesus oli, kantoi hänet virran toiselle puolelle. Kun hänelle selvisi, ketä hän oli kantanut, hän kääntyi kristityksi. Hänen-kin puhdistautumisensa tapahtui vedessä.

VESI on auTTaja

Neitsyt Marian symboli simpukka pe-riytyy Venus-jumalattaren kuvauksista. Venus syntyi simpukan kuorella meren vaahdosta, puhtaasti ja ilman sukupuo-liyhteyttä. Puhdistava vesi ympäröi sim-pukkaa – ja mikäs sen sopivampaa Neit-syt Marian symbolille kuvataiteessa.

Vesi on myös pelastava ja Jumalan läs-näolon merkki. Vesi pelastaa Haagarin ja

PalaVa Sydän ja PElaSTaVa VESI – Vesi ja tuli kristillisessä taiteessa

Espanjalaisen Padronin kirkon kiirastulihenkien

kappelissa liekit syövät ja samalla

puhdistavat eli ovat tie pelastukseen.

Vesi ja tuli ovat molemmat puhdistavia elementtejä.

Taiteessa ne ovat paljon käytettyjä symboleita.

10

TULI JA VESI

hänen poikansa Ismaelin aavikolla: ve-si on Jumalan heille lähettämä suojeluk-sen lahja. Vesi pelastaa Punaisella merel-lä Mooseksen ja juutalaisen kansan, kun meri jakautuu kahtia ja peittää viholli-set alleen. Mooses lyö vettä kallion sei-nämästä sauvallaan, kun kansa on kuo-lemaisillaan janoon. Nooan arkki kelluu veden päällä ja pelastaa ihmiskunnan ja eläimet. Jeesus muuttaa veden viiniksi. Uskonnollisten kertomusten kuvaamisen myötä, erityisesti köyhien Raamatun le-vitessä 1300-luvulla ja viimeistään renes-sanssin aikana 1400-luvulla, kaikki nämä keskeiset aiheet yleistyivät taiteessa tuo-den samalla veden kuvaamisen tärkeäksi kristillisen taiteen aiheeksi.

PuhdISTaVa, PEloTTaVa TulI

Veden lailla myös tuli on puhdistava ele-mentti. Taiteessa siihen liittyy vielä vettä enemmän pelottavaa voimaa. Tuli esite-tään puhdistavana ja samalla pelottavana erityisesti kun 1600-luvulta alkaen taitees-sa yleistyy kiirastulen kuvaaminen. Silloin puhdistava tuli ympäröi kiirastulessa syn-tejään sovittavat ihmispolot.

Jo tätä ennen tuli oli il-mestynyt taiteeseen helvet-tikuvauksissa. Keskiajalla, etenkin romaanisen kirkko-arkkitehtuurin ottaessa val-taa 1100-luvulta alkaen, nä-emme kirkkojen fasadeissa hurjia kuvia helvetin kidasta ja tulesta. Siellä tuli ei enää puhdista, se tuhoaa.

Pyhimyksiinkin puhdista-va tuli toki liitetään. Esimer-kiksi halstrattu Pyhä Lauri kohtasi marttyyrikuolemansa juuri liekkien keskellä. Siten hänet myös kuvataan: halste-rissa ja nuotiolla.

anTonIukSEn TulI TEkEE kIPEää

Tuleen liitetään myös ajatus kiihkeästä us-kosta. Esimerkiksi Jeesuksen viatonta sy-däntä kuvattaessa siihen saatetaan kuvata tulenliekki mukaan. Yksinäisenä liekkinä tuli kuvaa lähinnä uskon kiihkeää tulta.

Tuli liittyy voimakkaana valona myös Jumalan ilmestyksiin. Mainittakoon vaikkapa kuvat, joissa esitetään Moo-

seksen palavaa pensasta. Näissä kuvissa palataan ajatukseen auringosta ja sen suuresta voimasta. Aurinkohan koettiin lie-kehtivänä.

Ehkä erikoislaatui-simpia tulen symbolisia merkityksiä ovat kuvauk-set Pyhästä Antonius Apotista. Hänen ikono-grafisia tunnuksiaan ovat Tau-mallinen apotin sau-va, porsas, kello ja liek-ki. Pyhä Antonius Apotti on yksi lääketieteen his-torian ensimmäisiä tun-nettuja vyöruusutapauk-

sia. Vyöruusu kihelmöi ja polttaa, ja pu-noittavana se muistuttaa palanutta ihoa. Latinalaisilla kielillä, yhä tänä päivänä, vyöruusun nimi onkin Antoniuksen tu-li. Tätä kautta tulesta tuli myös ensim-mäisen kristillisen luostarilaitoksen pe-rustajan tunnus.

Teksti: Liisa Väisänen

Kuvat: Liisa Väisänen & Marco Poretto

Genova Palazzo Rosson

kokoelmissa on De Ferrarin

maalaama teos, joka kuvaa

hetkeä, jolloin Mooses saa

sauvallaan vettä kallion

seinämästä. Veden avulla

Jumala auttaa kansaansa.

Pyhän Antonius Apotin yhtenä

ikonografisena tunnuksena on

pieni liekki. Sacra di San

Michelen luostarikirkon

freskossa pieni liekki on

kuvattu pyhimyksen jalkojen

juuressa oikealla.

11

TULI JA VESI

Kollegani Pertti Felin kertoi jo ensimmäisenä työvuotena-ni nykyisessä koulussani olevansa mormoni. Hän oli toi-minut aktiivisesti seurakunnassaan, palvellut piispana

yhteisöään ja tiesi poikkeuksellisen paljon oman uskontonsa pe-rusteista. Pertti tarjoutui keskustelemaan erilaisista ajankohtai-sista uskonnollisista kysymyksistä kanssani ja toimi useasti joko opetusvierailujen koor-dinaattorina tai kirkkokuntansa esittelijä-nä lukiolaisten vierailukursseilla. Näkemy-seromme monista asioista olivat täysin sel-keitä, mutta oli virkistävää keskustella opet-tajanhuoneessa ihmisen kanssa, joka seisoo kirkkonsa opetusten takana kaunistelematta kummalliseltakin vaikuttavia tai epämuodik-kaita näkemyksiä vaikkapa naisten ja miesten asemasta, pelastuksesta, maallisesta elämästä tms.

Pyysin Pertiltä vastausta useisiin oppilaita askarruttaviin kysymyksiin artikkelia varten. Näin hän kertoi liittymises-tään MAP-kirkkoon: ”Käännyin mormonismiin nuoruudes-sasi tutkittuani kirkon oppeja muutaman kuukauden, rukoil-tuani asiois ta ja saatuani vastauksen rukouksissani esittämii-ni kysymyksiin. Kukaan muu ei perheestäni liittynyt kirk-koon. Oman perheen perustamisen jälkeen me kaikki olimme ja olemme aktiivisia mormoneja – lapset ja lapsenlapset. Mi-nua kiehtoi ja kiehtoo vieläkin mormoneissa heidän silmiin-pistävä ja vilpitön halunsa ja kykynsä pyrkiä elämään ja elää Vapahtajan opetusten ja ohjeitten mukaisesti.”

Mormonien opetukset ja kristilliset opetukset jumaluudesta, perheestä ja pelastuksesta eroavat luterilaisen kirkon tulkinnan mukaan ratkaisevasti toisistaan. MAP-kirkko on itseymmärryk-sensä mukaan alkukirkon järjestyksen palauttanut, kristillinen kirkko. Seuraavalla aukeamalla olevasta, Pertti Felinin kokoa-masta oppikokoelmatiivistelmästä voi opiskelijoiden kanssa it-se tulkita, mitä eroja opillisissa painotuksissa on. Aineiston lo-pusta löytyvät linkit aiheen lisätutkimista varten.

Teksti: Annukka Kalske

VaIn kaSTEEn kauTTa VoI PElaSTua Mormonien mielestä kuolleillekin kastamattomille

on tarjottava mahdollisuus ikuiseen elämään.

Olen mormoni – En voi uskoa, että olet mormoni

Mike Nicholsin ohjaamassa, palkitus-sa tv-sarjassa Angels in America (HBO, 2003) yksi päähenkilöistä on mormo-ni. 1980-luvun New Yorkiin sijoittuvan sarjan dialogeissa tulevat esiin mormo-neihin liittyvät stereotyyppiset mieliku-vat sekä MAP-kirkon käsitykset pelas-tuksesta ja seksuaalisuudesta. Muun muassa homoseksuaalisuutta ja AIDSia käsittelevä minisarja perustuu Tony Kusherin näytelmään Angels in America: A Gay Fantasia on National Themes. Tv-sovituksen pääosissa nähtiin Al Pa-cino, Meryl Streep, Emma Thompson, Mary-Louise Parker ja Jeffrey Wright. Suomessa sarja esitettiin televisiossa vuonna 2004. Kuusituntinen näytelmä-sovitus on mahdollista nähdä Helsingin Alppilassa helmikuun lopulle asti.

Sitaatit tv-sarjasta Angels in America.

harper: I’m a Mormon.

Prior: I’m a homosexual.

harper: Oh. In my church

we don’t believe in

homosexuals.

Prior: In my church we don’t

believe in Mormons.

louis: I can’t believe you’re a Mormon. I can’t believe

I spent three weeks in bed with a Mormon.

joe Pitt: Good morning. [he ruffles Louis’ hair and

gets up]

louis: I can’t believe you didn’t tell me.

joe: I did.

louis: Yeah, after I asked. I thought you were a

Protestant or something.

joe: Well, I’m not.

louis: But you’re a lawyer! A serious lawyer!

joe: The chief clerk of the chief justice of the Supreme

Court is a Mormon, Louis.

12

TULI JA VESI

Mormonien temppeli Salt Lake Cityssä.

Kuv

a: W

IKIM

EDIA

CO

MM

ON

S

mormonIEn oPIT

1. käsitys jumaluudesta

Me uskomme Isään Jumalaan, Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja Py-hään Henkeen. He ovat kolme erillistä persoonaa. Kristus kuoli puolestamme ja sovitti meidän syntimme: me itse olem-me vastuussa teoistamme ja elämästäm-me (emme usko perisyntiin). Jos ja kun me teemme syntiä, meillä on Kristuksen sovituksen ansiosta mahdollisuus tehdä parannus ja saada erheemme anteeksi. Aadam lankesi, ja sen kautta me kaik-ki olemme kuolevaisia, mutta Kristuk-sen kuoleman ja sovituksen toinen vaiku-tus on se, että meille kaikille on luvattu

oppilaille monistettavaksi:

Lue oheiset Pertti Felinin tiivistelmät MAP-kirkon

keskeisistä opeista ja vastaa kysymyksiin.

sillä jos se pitäisi paikkansa, Viidennen Mooseksen kirjan jälkeen seuraava lop-puosa Raamatusta pitäisi hylätä Moosek-sen kirjan lopussa olevan huomautuksen perusteella. Me katsomme, että Mormo-nin kirja on toinen todistus Kristuksesta.

2. käsitys pappeudesta

Me uskomme, että saarnatakseen Kristuk-sen evankeliumia ja toimiakseen kirkon tehtävissä, miehellä tulee olla pappeus eli valtuus. Siihen ei valmistauduta min-kään teologisen koulutuksen kautta. Si-tä ei voi ostaa, sitä ei voi anoa – se anne-taan kättenpäällepanon kautta. Sen anta-vat ne, joilla se jo on.

Meillä ei ole palkkapapistoa: kirkon tehtävissä toimivat tekevät työnsä palkatta.

opetusvinkki

Mitä mieltä olet, onko kyse kristillisestä kirkosta?

Mitä tarkoittaa Jumalan onnensuunnitelma?

Millaiset seuraukset kirkon rakenteeseen tulee siitä, jos pappeuteen/profeetaksi ei voi opiskella, vaan vain vallassa oleva johtajisto valikoi ja siunaa seuraajat tehtävään?

Miten luulisit perhesuhteisiin vaikuttavan opetuksen, jonka mukaan aviopuolisoiden temppelissä solmima liitto on ikuinen ja jatkuu tuonpuoleisuudessa?

Mikä on mormonien käsitys seksuaalisuudesta ja eri sukupuolten asemasta Jumalan pelastussuunnitelmassa?

Olisiko omasta mielestäsi hyvä antaa kaste kuolleiden puolesta (niin kuin mormonit tekevät)? Mikä logiikka toiminnassa on?

ylösnousemus. Lapset kastetaan kahdek-san vuoden iässä samanlaisella upotuskas-teella, jolla Johannes Kastaja kastoi Kris-tuksen Jordanvirrassa.

Uskomme mukaan Jumala on aina puhunut profeettainsa kautta ja puhuu siis vielä tänä päivänä: kirkon maanpäälli-nen johtaja on Jumalan kutsuma profeet-ta, joka saa ilmoituksia Jumalalta. Kirk-ko uskoo Raamattuun, mutta tämän li-säksi meillä on Mormonin Kirja, joka on mormonien käsityksen mukaan Ameri-kan mantereelle Pyhästä maasta n. 600 eKr. siirtyneitten juutalaisten historia. Niin kuin Raamatussa, Mormonin Kirjas-sakin on historian lisäksi paljon Jumalan antamia ohjeita ja opetuksia meitä varten. Katsomme, että ajatus pyhien kirjoitus-ten kaanonin täydellisyydestä on väärä,

13

TULI JA VESI

Lähetyssaarnaajat esimerkiksi kustanta-vat itse kaksivuotisen lähetystyönsä siel-lä, minne heidät lähetetään.

3. käsitys perheestä ja avioliitosta

Me uskomme, että avioliitto miehen ja naisen välillä on Jumalan säätämä ja että perhe on keskeisellä sijalla Luojan suun-nitelmassa Hänen lastensa iankaikkisek-si päämääräksi.

Kaikki ihmiset – miehet ja naiset – on luotu Jumalan kuvaksi. Jokainen heistä on taivaallisten vanhempien rakas hen-kipoika tai -tytär, ja sellaisena jokaisella on jumalallinen luonne ja päämäärä. Sukupuoli on yksilön kuolevaisuutta edeltävän, kuolevaisuuden aikaisen ja iankaikkisen identiteetin ja tarkoituksen oleellinen ominaisuus.

Kuolevaisuutta edeltävässä maailmas-sa henkipojat ja -tyttäret tunsivat Jumalan iankaikkisena Isänään ja palvelivat Häntä sellaisena. He myös hyväksyivät Jumalan

suunnitelman, jonka mukaan Hänen lap-sensa voivat saada fyysisen ruumiin ja saa-da maanpäällistä kokemusta edistyäkseen kohti täydellisyyttä ja toteuttaakseen lo-pulta jumalallisen päämääränsä iankaik-kisen elämän perillisinä.

Jumalallinen onnensuunnitelma te-kee mahdolliseksi perhesuhteiden jat-kumisen haudan tuolla puolen. Pyhissä temppeleissä tarjolla olevat pyhät toimi-tukset ja liitot suovat yksilöille mahdolli-suuden palata Jumalan kasvojen eteen ja perheille mahdollisuuden tulla liitetyksi yhteen iankaikkisuudeksi.

Ensimmäinen käsky, jonka Jumala an-toi Aadamille ja Eevalle, koski heidän mahdollisuuttaan aviomiehenä ja vaimo-na tulla vanhemmiksi. Me julistamme, että Jumalan lapsilleen antama käsky li-sääntyä ja täyttää maa on yhä voimas-sa. Me julistamme tämän lisäksi Juma-lan määränneen, että pyhiä lisääntymi-sen voimia tulee käyttää ainoastaan mie-hen ja naisen kesken, jotka on laillisesti vihitty aviomieheksi ja vaimoksi.

Me julistamme, että keino, jolla kuo-levainen elämä luodaan, on Jumalan sää-tämä. Me vahvistamme, että elämä on py-hä ja että se on tärkeä Jumalan iankaikki-sessa suunnitelmassa.

Aviomiehellä ja vaimolla on vakava velvollisuus rakastaa toinen toistaan ja huolehtia toisistaan sekä rakastaa lap-siaan ja huolehtia heistä. ”Lapset ovat Herran lahja” (Ps. 127:3). Vanhemmil-la on pyhä velvollisuus kasvattaa lapsen-sa rakkaudessa ja vanhurskaudessa, huo-lehtia heidän fyysisistä ja hengellisistä tar-peistaan ja opettaa heitä rakastamaan ja palvelemaan toisiaan, noudattamaan Ju-malan käskyjä ja olemaan lainkuuliaisia kansalaisia, missä tahansa he asuvatkin. Aviomiehiä ja vaimoja – äitejä ja isiä – pi-detään Jumalan edessä tilivelvollisina näi-den velvollisuuksien täyttämisestä.

Perhe on Jumalan säätämä. Hänen iankaikkisessa suunnitelmassaan on olen-naista miehen ja naisen välinen avioliit-to. Lapsilla on oikeus syntyä avioliitos-sa ja saada kasvatuksensa sellaiselta isältä ja äidiltä, jotka pitävät avioliittolupauk-set kunniassa olemalla täysin uskollisia. Perhe-elämän onni saavutetaan toden-näköisimmin silloin, kun sen perustana ovat Herran Jeesuksen Kristuksen ope-tukset. Onnistuneet avioliitot ja perheet perustuvat uskon, rukouksen, parannuk-sen, anteeksiannon, kunnioituksen, rak-kauden, myötätunnon, työn ja tervehen-kisen virkistystoiminnan periaatteille ja säilyvät näitä periaatteita noudattamalla.

Jumalallisen suunnitelman mukaan isän on määrä johtaa perhettään rakkau-dessa ja vanhurskaudessa, ja hän on vel-vollinen suojelemaan perhettään ja huo-lehtimaan sen toimeentulosta. Äiti on en-sisijaisesti vastuussa lastensa hoivaamises-ta. Näissä pyhissä tehtävissä isillä ja äi-deillä on velvollisuus auttaa toisiaan ta-savertaisina kumppaneina. Vamma, kuo-

Kuv

a: W

IKIM

EDIA

CO

MM

ON

SJoseph Smith perusti Myöhempien aikojen pyhien liikkeen New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa vuonna 1830.

14

TULI JA VESI

lema tai muut olosuhteet saattavat vaatia yksilöllisiä sovellutuksia. Sukulaisten tu-lisi tarvittaessa antaa tukeaan.

Me varoitamme siitä, että ne, jotka rikkovat siveyden liittoja, jotka kohtele-vat pahasti puolisoaan tai jälkeläisiään tai jotka jättävät perhevelvollisuudet täyttä-mättä, seisovat eräänä päivänä tilivelvol-lisina Jumalan edessä. Varoitamme edel-leen, että perheen hajoaminen tuo yksi-löille, yhteisöille ja kansakunnille ne on-nettomuudet, joista muinaiset ja nykyi-set profeetat ovat ennustaneet.

Me vetoamme vastuuntuntoisiin kansalaisiin ja viranhaltijoihin kaikkial-la sellaisten toimenpiteiden edistämisek-si, joiden tarkoituksena on ylläpitää ja vahvistaa perhettä yhteiskunnan perusyk-sikkönä. (Ks. Perhejulistus, 1995, http://www.mormonit.fi/index.php?id=264)

4. käsitys temppelistä

Ympäri maailman kirkolla on 134 toi-mivaa temppeliä, joista yksi on Espoon Karakalliossa. Temppelit ovat ainoas-taan kirkon jäsenille tarkoitettuja erityi-siä jumalanpalveluspaikkoja, mutta kaik-ki ovat tervetulleita seurakuntakeskuk-siimme sunnuntaijumalanpalvelukseen.

Vuonna 2006, kun temppeli oli val-mistunut Karakallioon, sitä kävi katso-massa miltei 57000 ihmistä avointen ovien päivinä. Temppeleissä suoritetaan pyhiä toimituksia, joista tärkeimpiä on avioliittoon vihkiminen ajaksi ja iankaik-kisuudeksi.

5. käsitys pelastussuunnitelmasta

Me kaikki olemme Jumalan poikia ja tyt-täriä, jotka elimme ennen tätä elämää Hä-nen luonaan. Jumalan pelastussuunnitel-man mukaisesti meidät lähetetään tänne maan päälle saamaan fyysisen ruumiim-

me ja kokemuksia, joita vain täällä voi saada. Vakaumus pelastussuunnitelmas-ta voi antaa meille toivoa ja tarkoitusta, kun me ponnistelemme elämän haasteit-ten keskellä. Me voimme saada vahvistus-ta siitä tiedosta, että olemme Jumalan lap-sia ja että me elimme Hänen luonaan en-nen syntymäämme tänne maan päälle.

Voimme oppia tuntemaan elämän tar-koituksen ja tietää, että meidän tekomme täällä kuolevaisuudessa vaikuttavat mei-dän iankaikkiseen tilaamme. Sen tiedon myötä me voimme perustaa tärkeät pää-tökset elämässä iankaikkisiin totuuksiin elämän vaihtelevien olosuhteitten sijaan.

Me voimme jatkuvasti parantaa suh-dettamme perheenjäseniin ja riemuita lu-pauksesta, jonka mukaan perheemme voi olla ikuinen. Me voimme löytää iloa va-kaumuksestamme sovitustyöstä ja Her-ran käskyistä, toimituksista, liitoista ja opeista – ja tietää, että ”se, joka tekee vanhurskaita tekoja, saa palkkansa, ni-mittäin rauhan tässä maailmassa ja ian-kaikkisen elämän tulevassa maailmassa” (Oppi ja liitot 59:23).

6. käsitys terveydestä

Jumalan antaman käskyn, viisauden sa-nan, mukaisesti me pidättäydymme kah-vista, teestä, tupakasta, alkoholijuomis-ta ja huumaavista aineista ja pyrimme ravitsemaan ruumistamme, jota Paavali kutsuu Jumalan temppeliksi, terveellisil-lä ruoka-aineilla. Mormonit ovat tilasto-jen mukaan maailman terveimpiä ihmi-siä; heidän eliniänodotteensa on noin 10 vuotta korkeampi kuin muilla.

7. Talous

Mormonit maksavat vapaaehtoisesti kymmenyksiä eli 10 prosenttia tuloistaan kirkolle. Varat käytetään muun muassa

julkaisu- ja rakennustoimintaan. Kym-menysvaroista ei makseta palkkaa kir-kon virkailijoille.

Tämän lisäksi mormonit paastoavat kerran kuukaudessa kahden aterian ver-ran ja antavat siitä säästyneet varat kirkol-le, joka käyttää ne köyhien avustamiseen. Kirkolla on lisäksi huoltotyöohjelma, jos-sa tuotetaan vapaaehtoistyövoimalla elin-tarvikkeita, joita lähetetään katastrofi-alueille ympäri maailman.

8. käsitys kirkosta

Me uskomme, että Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on sama kirkko, jonka Kristus perusti ope-tustyönsä aika ja joka palautettiin vuon-na 1830. Siinä on sama järjestys kuin al-kukirkossa.

Tietoa MAP-kirkosta:

www.mormonit.fi (aineistoa, videoita eri aiheista)

www.mormon.org (oikealla alareunassa: sivut

suomeksi)

15

TULI JA VESI

Vodou on syntynyt Länsi-Afri-kassa, josta se kulkeutui orjien mukana Latinalaiseen Amerik-

kaan ja Karibialle. Nykyään vodoulla on kannattajia myös Yhdysvalloissa ja Eu-roopassa. Vodou-sukuisilla uskonnoilla on arvioitu olevan yli 70 miljoonaa har-joittajaa ympäri maailmaa.

Guinean lahden rannalla sijaitsevassa Beninissä vodou on kristinuskon ja is-lamin ohella virallinen valtionuskonto. Yli 80 prosenttia beniniläisistä tunnus-tautuu vodoun kannattajiksi. Myös mo-net kristityt ja muslimit harjoittavat vo-dou-rituaaleja.

VEdEn jumalaTar PITää kylPyÖljySTä

Sana vodou juontuu fon-ja ewe-sukui-sista kielistä. Sana merkitsee henkeä tai jumalaa.

Jumaluuksien uskotaan vaikuttavan kaikkialla luonnossa. Vodoussa maail-mankaikkeus jakautuu viiteen perusele-menttiin: veteen, tuleen, maahan, ilmaan

ja taivaaseen. Jokainen jumaluus liitetään tiettyyn elementtiin. Erityisesti Beninissä ja Togossa suositun jumalattaren, Mami Watan, elementti on vesi.

Mami Watan palvonnassa yhdisty-vät monien uskontojen vaikutteet, ku-ten hindujumaluuksien kuvalliset esitys-tavat, katolisten pyhimysten attribuutit ja islamilaiset symbolit. Useimmiten Mami Wata kuvataan vaaleaihoisena merennei-tona tai käärmeenlumoojattarena. Hän on mieltynyt ylellisiin ja kauniisiin esi-neisiin, joten hänen alttareitaan korista-vat erilaiset kosmetiikkatuotteet, peilit, kylpyöljyt ja elokuvajulisteet. Koska vo-doussa ei ole kirjoitettuja opinkappaleita, rituaalit ja siihen liittyvä esineistö muun-tuvat joustavasti ajan virtausten mukaan.

Valtaosa Mami Watan seuraajista on naisia. Mami Watan papittaret kommu-nikoivat jumalattaren kanssa unien väli-tyksellä. Unissa papittaret vastaanottavat tietoa tulevaisuuden tapahtumista ja ju-malattaren mieltymyksistä. Vesi on Ma-mi Wataan liittyvissä unissa tärkeä teema. Sanotaankin, että jos näet unta sukelta-

misesta tai vedestä nousemisesta, tiedät olevasi Mami Watan vaikutuksen alai-nen. Vedestä nouseminen symboloi puh-distautumista.

kuu PuhdISTaa VEdEn

Kuuhun liitetään Länsi-Afrikan eri hei-mojen piirissä erilaisia uskomuksia. Xwla -kieltä puhuvien keskuudessa ajatellaan, että kuun vaiheet kertovat jälleensynty-mien kiertokulusta. Kasvaessaan kuu ke-rää sieluja ja vähetessään se vapauttaa nii-tä. Kuu siis kokoaa sieluja ja antaa niitä syntyville lapsille. Koska lapset ovat syn-tyneet uuden kuun vaikutuksesta, heidät myös esitellään kuulle syntymänsä jäl-keen. Poikalapsi näytetään uudelle kuul-le yhdeksän kertaa, tyttölapsi seitsemän kertaa. Lapsen äiti ei saa nähdä uutta kuu-ta ennen lastaan, joten synnytyksen jäl-keen äidin tulee pysytellä iltaisin ja öi-sin sisätiloissa.

Vesi on vodoussa elementti, joka ky-kenee välittämään kuun voimaa. Tähän perustuu spirituaalinen puhdistautumi-nen, jonka vodoun harjoittaja voi halu-tessaan itsenäisesti suorittaa. Spirituaa-lisessa puhdistautumisessa vesipullo jä-tetään pöydälle kuun valoon illalla kel-lo kahdeksan ja nostetaan pimeään, sul-jettuun tilaan aamuneljältä. Sama toiste-taan 12 yönä peräkkäin. Olennaista on, että vesi ei ole tekemisissä auringon valon kanssa. 13. yönä peseydytään kuun voi-maannuttamalla vedellä. Samalla rituaa-lin suorittaja puhdistuu henkisesti ja tu-lee varjelluksi monilta ongelmilta. Vai-kutus perustuu siihen, että kuun valossa ollut vesi sisältää ”henkisiä molekyylejä”, joilla on puhdistavaa voimaa.

Teksti ja kuva: Kati Mikkola

Aiheesta enemmän:

Aguilera, Anna-Maija. Vedenjumalattaren monet kasvot. Magia, moraali ja globalisaatio länsiafrikkalaisessa vodoussa. Osoitteessa: http://www.ennenjanyt.net/

4-03/magia.htm

VEdEn VoIma VodouSSaVodou on animistinen

luonnonuskonto, jossa jokaisella

elementillä on omat jumaluutensa.

Vodoun kotimaassa Beninissä

veden jumalatar on Mami Wata.

Mami Wata kuvataan useimmiten vaaleaihoisena merenneitona.

16

Tuoretta tietoaPsykologian rikas ja kiehtova maailma avautuu opiskelijoille entistä paremmin uudistettujen PS-oppikirjojen avulla. Uudistettu PS Lukion psykologia 1 -oppikirja tarjoaa tuoretta tutkimustietoa ja perusasiat entistä selkeämmin. Ajantasaisessa oppikirjassa aiheet ja esimerkit ovat opiskelijaa kiinnostavia. Uudistetut tehtäväsivut syventävät tiedon omaksumista ja kehittävät entistä paremmin opiskelijan ajattelutaitoja.

Oppikirjailijat: Mira Karrasch, Sari Lindblom-Ylänne, Raimo Niemelä, Tiina-Maria Päivänsalo, Päivi Tynjälä

TulossaUudistettu PS Lukion psykologia 2 ilmestyy keväällä 2011. Ajantasaisessa oppikirjassa on entistä vahvempi neuropsykologian osuus.

otava.fi

Tuoretta tietoa

Tulossa

Tuoretta tietoaTuoretta tietoa

Uudistettu

otava.fi

Portti IIValmis

Portti IValmis

Portti IIIValmis

Portti avaa maailmoja

Portti on uusi lukion uskonnon oppimateriaalisarja, joka avaa opiskelijalle erilaisia tapoja nähdä maailmaa ja elämää. Pedagogisesti vahva Portti auttaa opiskelijaa pohtimaan ja ymmärtämään nykyajan ilmiöitä ja niiden taustoja. Portin kautta on hyvä kulkea kohti ylioppilaskirjoituksia, sillä sarja ohjaa ainereaalissa tarvittavien taitojen omaksumiseen.

oppikirjailijat: tiina airaksinen, marja honkaheimo, kati mikkola, juha luodeslampi, hannele repo

Portti III

Portti II

Portti IIIValmis

Portti III

Portti IIValmis

Portti IValmis

Portti II

Portti I

Tulossa:Portti IV ilmestyy

keväällä 2011. Portti V

ilmestyy 2012.

Portti-sarjan käyttäjät saavat runsaasti materiaalia kätevästi sähköisenä. Ilmoittaudu Portti-sarjan käyttäjäksi ja lataa Otavan Lumo-palvelusta:

• vinkkejä opetuksen toteuttamiseen: motivointeja ja vaihtoehtoisia työtapoja

• kertaus- ja koepaketit

• hyviä välineitä kuvien tulkintaan ja kuvien sisällön avaamiseen opetuksessa

• vinkkejä oppikirjan keskeisten kuvien pedagogiseen käyttöön

www.otava.fi /lumo

Hyvät edut opettajalle

otava.fi

Portti IIValmis

Portti IValmis

Portti IIIValmis

Portti avaa maailmoja

Portti on uusi lukion uskonnon oppimateriaalisarja, joka avaa opiskelijalle erilaisia tapoja nähdä maailmaa ja elämää. Pedagogisesti vahva Portti auttaa opiskelijaa pohtimaan ja ymmärtämään nykyajan ilmiöitä ja niiden taustoja. Portin kautta on hyvä kulkea kohti ylioppilaskirjoituksia, sillä sarja ohjaa ainereaalissa tarvittavien taitojen omaksumiseen.

oppikirjailijat: tiina airaksinen, marja honkaheimo, kati mikkola, juha luodeslampi, hannele repo

Portti III

Portti II

Portti IIIValmis

Portti III

Portti IIValmis

Portti IValmis

Portti II

Portti I

Tulossa:Portti IV ilmestyy

keväällä 2011. Portti V

ilmestyy 2012.

Portti-sarjan käyttäjät saavat runsaasti materiaalia kätevästi sähköisenä. Ilmoittaudu Portti-sarjan käyttäjäksi ja lataa Otavan Lumo-palvelusta:

• vinkkejä opetuksen toteuttamiseen: motivointeja ja vaihtoehtoisia työtapoja

• kertaus- ja koepaketit

• hyviä välineitä kuvien tulkintaan ja kuvien sisällön avaamiseen opetuksessa

• vinkkejä oppikirjan keskeisten kuvien pedagogiseen käyttöön

www.otava.fi /lumo

Hyvät edut opettajalle

TULI JA VESI

yIn ja yang muodoSTaVaT Taon

Yin ja yang ovat kiinalaisen maailmankatsomuksen ydin.

Nämä vastakkaiset voimat tai periaatteet muodostavat kokonai-

suuden. Yin ja yang edustavat maail-mankaikkeutta, ja yhdessä ne ovat tao, tasapaino.

Tao-symboli kuvaa täydellistä harmo-niaa. Sekä yiniin että yangiin sisältyy ai-na myös vastakohtaansa; kumpikaan ei voi olla olemassa ilman toista. Yin edus-taa esimerkiksi pimeää, feminiinisyyttä, nuoruutta, kuuta, maata, ruumista, vuo-ria, yötä, kylmää, talon oikeaa puolta ja rauhoittumista. Yang puolestaan edus-taa valoisaa, maskuliinisuutta, vanhuut-ta, aurinkoa, taivasta, sielua, päivää, kuu-maa, talon vasenta puolta ja piristymistä. Näin kaikki oleva on taon ilmentymää.

Elämässä vastaantulevat ristiriidat ovat suoraan yhteydessä yinin ja yangin väliseen epätasapainoon. Kiinalaisen ajat-telutavan mukaan hermostuneen ihmi-sen olisikin hyvä hakeutua paikkaan, jos-sa on paljon yiniä. Tällaisia ovat esimer-kiksi kumpuilevat ja metsäiset seudut. Saamattoman tai masentuneen ihmisen puolestaan tulisi oleskella tiloissa, joissa on paljon yang-elementtejä, kuten aurin-gonvaloa tai tasainen meri.

QI VIrTaa maaIlman-kaIkkEudEn läPI

Qi, joka voidaan kirjoittaa myös chi, käännetään suomeksi usein sanoilla elin-voima, henki tai elämää ylläpitävä ja syn-nyttävä energia. Täysin sopivaa vastinetta ei kielestämme qille löydy. Kiinalaisessa ajattelussa qi kuvaa maailmankaikkeuden läpi kulkevia energiakenttiä ja energiavir-toja, jotka sitovat yhteen kaiken elollisen ja materian.

Qi virtaa jatkuvasti ihmisen kehon ja häntä ympäröivän maiseman läpi. Qin vapaa virtaaminen onkin tärkeää, sillä se on kaiken hyvinvoinnin lähtökohta. Jos qi ruuhkautuu esimerkiksi asunnos-sa tai ihmiskehossa, se voi aiheuttaa eri-laisia häiriöitä. Ihminen voi esimerkiksi

kIInalaInEn ElEmEnTTIoPPI

jäSEnTää maaIlmankaIkkEuTTa

Kiinalainen ajattelutapa ei pyri erottamaan,

vaan päinvastoin yhdistämään ilmiöitä toisiinsa.

Kun jotain muuttuu tai muutetaan, on sillä aina

vaikutusta johonkin toiseen asiaan. Kiinalaisessa

maailmankaikkeusajattelussa keskeisiä käsitteitä

ovat yin, yang, qi ja elementtioppi.

Kiinalaisen maailmankaikkeusajattelun mukaan masentuneen tai saamattoman ihmisen tulisi hakeutua tyynen meren luo, auringonpaisteeseen.

Kuv

a: K

ati M

ikko

la

Yin ja yang muodostavat yhdessä taon. Kuva: WIKIMEDIA COMMONS, Kenny Shen

20

TULI JA VESI

tuntea olevansa elämäänsä tyytymätön, väsynyt tai jopa sairastua. Qin virran kat-keaminen kokonaan tarkoittaa kuolemaa.

ElEmEnTTIoPPI näkyy VuodEn kIErTokuluSSa

Kiinalaista maailmankaikkeusajattelua täydentää 3000 vuotta vanha oppi vii-destä elementistä. Peruselementit ovat puu, tuli, maa, metalli ja vesi. Element-tioppi perustuu luonnon prosessien sy-välliseen havainnointiin, joka näkyy esi-merkiksi kiinalaisessa vuoden kierrossa. Länsimaista poiketen kiinalainen vuosi jaetaan viiteen osaan. Kesän ja talven vä-liin jäävät kesän päättävä syksy ja myö-häissyksy. Viisi elementtiä yhdistyvät suo-raan vuodenaikoihin.

Puu on kevään elementti. Se edustaa ylöspäin pyrkivää energiaa; keväinen puu versoo vihreänä kasvattaen uusia vesoja ja lehtiä. Vihreä on värinä veden sinisen ja auringon keltaisen sekoitus. Nämä mo-lemmat ovat puun kasvulle välttämättö-miä. Ilman vettä ja auringonvaloa se kuo-lisi. Puu-energiaan ovat yhteydessä kor-keat, suorat muodot. Niillä on eloisa ja

pUU tULI MAA MEtALLI vESI

ilmasuunta itä etelä keskusta länsi pohjoinen

vuodenaika kevät kesä loppukesä syksy talvi

vuorokaudenaika aamu keskipäivä varhainen iltapäivä

iltapäivä ilta

muoto seisova, suorakulmainen, ylöspäin pyrkivä, sylinterimäinen

suippo makaava, suorakulmainen, neliönmuotoine, tasainen

pyöreä, pallomainen, soikea

aaltomainen, ilman kiinteää muotoa

ympäristö korkeat vuoret, metsät

terävähuippuiset vuoret

matala tasanko, ylätasanko

kukkulamaisema vesistö

rakennelma torni, kerrostalo, savupiippu

terävä harjakatto tasakatto, vakkasuorien muotojen painotus

kupoli, kaareva muoto

lasinen julkisivu, epäsäännöllinen muoto

materiaali puu, korkki, bambu, koripunos

keinomateriaali, lasi

keramiikka, posliini

metalli lasi

Viisi elementtiä ja niihin yhdistetyt ominaisuudet

virkistävä vaikutus, minkä vuoksi puuele-menttejä on hyvä sijoittaa esimerkiksi sel-laisiin tiloihin, joissa on sosiaalista toi-mintaa tai joissa tehdään luovaa työtä.

Tuli on kesän elementti. Siihen liit-tyvät kuumuus ja väriloisto. Tulen qihin yhdistetään intohimo, lämpö sekä kiih-tymys, väreistä puolestaan punaisen sä-vyt. Tulienergiaa voidaan käyttää hyö-dyksi esimerkiksi koulujen ja yliopistojen suunnittelussa, koska tuli edustaa myös älyllisiä suorituksia.

Maa on varhaissyksyn elementti, jos-sa tulee ilmi syksyn hedelmällisyys sekä myöhäissyksyä kohti kuljettaessa herää-vä melankolia. Maaenergiaa on kaikes-sa, mikä on maan läheisyydessä tai vaa-kasuorissa linjoissa. Harjakattoista tiili-rakennusta pidetään Aasissa harmonise-na, koska siinä yhdistyvät tulen (harja-katto) ja maan (tiili) energiat täydellisel-lä tavalla. Ne tuovat onnea, turvaa ja py-syvyyttä. Jos maaenergian vaikutus on ti-lassa erityisen vahva, voidaan sitä käyttää ainoastaan varastona tai ruokakomerona.

Metalli edustaa myöhäissyksyä ja sii-hen kuuluvaa tiivistyvää energiaa. Maan sisällä paineen ja kemiallisten prosessien

tuloksena syntynyt metalli pitää sisällään kaikkein vahvimmat energiat. Metallin qi vaikuttaa myönteisesti paikoissa, jois-sa esimerkiksi valmistetaan metalliesinei-tä. Metallin muoto on pyöreä, mikä ark-kitehtuurissa näkyy esimerkiksi kaarina tai kupolina.

Vesi on talven elementti. Se kerää it-seensä kosmista energiaa, minkä vuoksi kiinalaisessa ympäristössä solisee usein ve-siputous tai suihkulähde. Myös vettä esit-tävät valokuvat, maalaukset ja akvaario tuovat veden energiaa taloon. Veden qi- ominaisuuksia ovat voima ja joustavuus.

Kiinalaisten mukaan hermostunutta ihmistä auttavat kumpuilevat maisemat.

Kuv

a: K

ati M

ikko

la

21

TULI JA VESI

Se tukee kommunikointikykyä. Liika kos-teus johtaa kuitenkin qin patoutumiseen.

kakSI SyklIä

Kiinalainen elementtioppi on luonteel-taan dynaaminen. Kukin elementti syn-tyy toisesta ja ravitsee sitä heikentyen sa-malla itse. Elementeillä on myös toinen toisensa tukahduttava vaikutus eli niihin liittyy tuhon kiertokulku. Näin muodos-tuu kaksi erilaista sykliä, joiden on olta-va keskenään tasapainossa. Samat ilmiöt, syntyminen ja tuhoutuminen, ovat läsnä luonnossa ja näkyvät vuodenaikojen kier-rossa sekä kaikessa elollisessa.

Syntymisen sykli muodostuu ele-menttiopin mukaan seuraavasti: puu on palava elementti. Se ruokkii siis tulta. Tu-lesta puolestaan syntyy tuhkaa, joka ra-vitsee maata. Maan sisällä syntyy metal-lia. Metalli on mahdollista sulattaa nes-temäiseksi. Nestemäinen metalli taas ra-vitsee vettä, joka edelleen ravitsee puita.

Tuhon sykli muistuttaa viiden elemen-tin toisiaan kontrolloivista vaikutuksista. Puu käyttää maan energiaa kasvaessaan ja maa imee vettä. Vesi puolestaan sammut-taa tulen, joka sulattaa metallin. Metallista valmistetuilla työkaluilla tuhotaan puuta. Elementtien tukahduttavia ominaisuuk-sia ei kiinalaisessa ajattelussa pidetä kiel-teisinä, vaan keskeistä on se, että ne ovat harmonisessa suhteessa toisiinsa nähden.

FEngShuI mErkITSEE TuulTa ja VETTä

Fengshui-opin mukaan ihmisen elämäs-sä epätyydyttävä tilanne on voinut syn-tyä yhden elementin liiallisesta energias-ta. Tilanne paranee, kun vahvistetaan sel-laista elementtiä, joka heikentää tai tasa-painottaa hallitsevaa energiaa.

Fengshui on suomeksi käännettynä ”tuuli ja vesi”. Se on syntynyt Kiinassa riisinviljelyyn pohjautuneessa kulttuu-rissa, joka edellytti huolellista maankäy-tön suunnittelua ja luonnon tuntemus-ta, tuulen ja veden lakien ymmärtämistä.

Fengshuin näkökulmat tulevat esil-le erityisesti talojen rakentamisen ja si-

sustamisen yhteydessä. Fengshuin oppi-en avulla pyritään luomaan harmoninen ympäristö, jossa qi pääsee virtaamaan oi-kealla tavalla ja elementit ovat tasapainos-sa. Esimerkiksi etelänsuuntaisessa huo-neessa voi olla liikaa tulielementtiä. Si-tä saadaan heikennettyä lisäämällä tilas-sa maaelementin vaikutusta vaikkapa sa-viastioilla, mullalla tai ruskean ja oranssin värisävyillä. Jos puolestaan haluaa luoda tilaan onnea tuovan väriyhdistelmän, voi hyödyntää synnyn sykliä: tällöin huonee-seen tuodaan tuliominaisuuksia vihreää ja punaista väriä yhdistelmällä.

ElEmEnTTIoPPI ja akuPunkTIo

Akupunktio on kehittynyt Kiinassa tu-hansien vuosien ajan eri koulukunnissa. Sen tarkoitus on tukea ihmistä tervey-den säilyttämisessä, estää sairauksia sekä auttaa yksilöä löytämään olemassaolol-leen merkitystä.

Joissakin akupunktion muodoissa kieltä ja pulssia tutkimalla selvitetään fyy-sisiä oireita, joita aiheuttavat esimerkiksi kylmyys ja kosteus. Klassinen viiden ele-mentin akupunktio ei kuitenkaan keski-ty vain fyysisten oireiden hoitoon, vaan huomioi ihmisen kaikki olemuspuolet: fyysisen, emotionaalisen ja henkisen. Ih-minen tervehtyy, kun näitä eri puolia ta-sapainotetaan, ja qi pääsee virtaamaan kehossa esteettömästi ja tasaisesti.

Kiinalainen elementtioppi näkyy paitsi vuodenaikojen kiertokulkuna luonnossa,

myös ihmisessä. Toisiaan täydentävät voi-mat, yin ja yang, ovat vastakohtaisuuksien pari, joka ilmenee viitenä elementtinä. Ih-misessä niistä kukin luo omat sisäelimen-sä sekä syvemmät tietoisuuden tai sielun tasot. Kiinalaisen lääketieteen mukaan qi kulkee elimistössä meridiaaneissa eli kana-vissa, jotka muodostavat verkoston. Me-ridiaanit ovat yhteydessä sisäelimiin, joi-den energiat ohjaavat kehon toimintoja.

Klassinen akupunktio perustuu ajatuk-selle, jonka mukaan yksilöllä on erityinen suhde yhteen viidestä elementistä. Tämä pääelementti suojelee ihmistä. Sairastues-sa kyseinen elementti puolestaan ilmentää ihmisen epätasapainoa fyysisellä, emotio-naalisella ja henkisellä tasolla.

Akupunktikko selvittää yksilön pää-elementin potilasta katsellen, kuunnellen, haistellen ja tunnustellen. Elementin löy-dyttyä aloitetaan hoito, jonka tavoitteena on tasapainottaa häiriö. Hoitoalueina ovat käsivarret, sääret ja jalkaterät, joissa sijait-see lukuisia akupunktiopisteitä.

Akupunktio operoi elimistön sisäisil-lä energioilla, minkä vuoksi sen ajatellaan puhdistavan ja vahvistavan. Riippuen an-netusta hoidosta elimistö joko virkistyy tai rauhoittuu. Minkäänlaisia ulkoisia lääk-keitä tai rohtoja ei käytetä. Klassinen vii-den elementin akupunktio ei ole pelkästään hoitomuoto vaan sen erityisenä tarkoituk-sena on tukea ihmistä itsetuntemuksessa.

Kristiina Holm

Helsingin normaalilyseo, uskonnon,

elämänkatsomustiedon ja psykologian lehtori

Tuli on kesän elementti. Se edustaa myös älyllisyyttä.

Kuv

a: W

IKIM

EDIA

CO

MM

ON

S, S

ebas

tian

Ritt

er

Puu edustaa kevättä kiinalaisessa elementtiopissa.

Kuv

a: K

ati M

ikko

la

22

TULI JA VESI

” […] neljä ainetta ovat tuli, ilma, vesi,

maa. Tulella on korkein sija niiden

kaikkien joukossa, maalla alin, ja

kaksi ainetta vastaavat niitä suhteessa

toisiinsa, ilma ollen lähinnä tulta, vesi

maata. […] Tuli, ilma, vesi, maa, kat-

somme, saavat alkunsa toisistaan, ja

kukin niistä on potentiaalisina muissa,

aivan kuten kaikki asiat ovat, jotka

voidaan hajottaa yhteiseksi ja lopul-

liseksi substraatiksi.”

Aristoteles: Meteorologia 339a15–19, 36–b2

S a k s i t t u j a

Lauantai-aamu ponkaistiin elementillisesti käyntiin Vesi: PiMag-vettä lasillinen heti herättyä koneeseenMaa: Paljainjaloin kävelyä kunnes FiveFingersit jalkaan ja juoksuksiIlma: Syviä hengityksiä sisään ja kaikki ulosTuli: Aurinkotervehdys ja energiaa silmillä auringosta kehoonVesi: Hien ilmaannuttua pintaan pulahtaminen Päijänteeseen

Maa: Paljainjaloin kotiinIlma: Syvähengityksiä pihallaTuli: Pakuriteen lämmitys”Jake Joogin blogi osoitteessa: http://jakejoogi.blogspot.com. 19.6.2010

”

Opetusneuvos veikko pöyhösen

75-vuotisjuhlaseminaari

USKONNONOpEtUS EILEN, täNääN JA HUOMENNA

perjantaina 20.5.2011 klo 16–19 Helsingin NMKY:n

juhlasalissa (Vuorikatu 17, Helsinki) Ohjelma

16.00 Tervetulokahvit

16.30 Tervetuloa seminaariin! Pääsihteeri Timo Laulaja, Helsingin NMKY

16.40 Kirkko ja koulun uskonnonopetus Arkkipiispa Kari Mäkinen

16.55 Kirkko ja koulunuudistus: Kirkon pyrkimykset vaikuttaa koulun uudistumiseen ja kamppailu uskonnonopetuksen puolesta 1970-luvulla

Päätoimittaja Tapani Ruokanen esittelee ja arvioi toimittaja Janne Villan juhlakirjaa Muuan taistelu

Janne Villa haastattelee mm. piispa Paavo Kortekangasta ja opetusneuvos Veikko Pöyhöstä

17.40 Keskustelu

18.00 Uskonnonopetus ennen, tänään ja huomenna Johtava rehtori Markku Pyysiäinen

18.15 Poliittiset puolueet ja uskonnonopetus Kouluasiainsihteeri Tuula Vinko, KNY

18.25 Uskonnonopetus oppilaiden näkökulmasta Kysely uskonnonopetuksesta koulussa

18.35 Oman uskonnon opetuksen tulevaisuus SUOL:n hallituksen pj., lehtori Hannu Koskinen

18.45 Keskustelu

18.55 Seminaarin päätös Päätoimittaja Tapani Ruokanen Seminaarin järjestämistä tukevat Helsingin NMKY, Suomen uskonnonopettajien liitto ja Kirkkohallituksen kasvatuksen ja nuorisotyön

23

Osana hanketta kouluille tarjo-taan mahdollisuutta kutsua ku-luvan kevään aikana tietokir-

jailijoita kouluun kertomaan omista tie-donaloistaan. Lisäksi Lauri Jäntin sää-tiö ja Suomen tietokirjailijat ovat yhdes-sä perustaneet Tietokirjastipendin aktii-visille tietokirjojen lukijoille. Stipendejä jaetaan opettajien esityksestä lukiolaisille ja peruskoulun 9.-luokkalaisille.

TIETokIrja VIE PInTaa SyVEmmällE

Hankkeen taustalla on Lauri Jän-tin säätiön ja Suomen tie-tokirjailijoiden huoli tie-donhankinnan pirstaloitu-misesta ja lukuharrastuk-sen vähenemisestä. Oppi-laat käyttävät yleensä var-sin hyvin Internetiä tiedon-hankintaan, mutta netin rin-nalle tarvitaan tietokirjoja sy-ventämään tietoa. Kirja aut-taa oppilasta muodostamaan asi-asta kokonaiskuvan ja rohkaisee sa-malla omaan ajatteluun. Tietokirjoja lukevat oppilaat ovat vahvoilla, kun mi-tataan oppimistuloksia.

”Haluamme tietokirjahankkeel-lamme kannustaa oppilaita luke-maan tietokirjoja ja edistää luku-

harrastusta kotona ja koulussa. Olemme ryhtyneet hankkeeseen, jotta seuraavat-kin sukupolvet lukisivat tietokirjoja ja tottuisivat käyttämään niitä hyväkseen”, sanoo Ilona von Heiroth Lauri Jäntin säätiöstä. ”Haluamme myös tuoda esil-le lukuisia erinomaisia suomalaisia tie-tokirjailijoitamme ja tehdä heitä tutuksi myös nuorille lukijoille”, lisää Jukka-Pek-ka Pietiäinen Suomen tietokirjailijoista.

Koulut ja opettajat voivat hakea vie-railijaa ja ehdottaa stipendejä Suomen tietokirjailijat ry:lle lähettämällään ha-kemuksella (ohjeita ja lisätietoja www.

laurijantinsaatio.fi ja www.suomentieto-kirjailijat.fi).

Lauri Jäntin säätiö ja

Suomen tietokirjailijat ry

TIETokIrjan aSEmaa haluTaan VahVISTaa kouluISSaLauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry ovat

käynnistäneet hankkeen, jolla koululaisia kannustetaan

lukemaan tietokirjoja.

Hae tietokirjastipendiä kovalle lukijalle!

Onko opiskelijallasi jokin erityis-ala, josta hän tietää paljon? Pitääkö oppilaasi upeita esitel-miä? Onko lukiolaisella loistavat yleistiedot?

Kysy 9.-luokkalaisilta ja lukiolai-silta, mistä he ovat tietonsa am-mentaneet. Jos vastaus on ”tietokirjoista”, heille kannattaa hakea tietokirjastipendiä.

Lauri Jäntin säätiö ja Suomen tietokirjailijat ry jakavat 100 euron suuruisia stipendejä peruskoulun päättöluokan oppilaille ja lukiolaisille. Kevään 2011 stipendien hakuaika päättyy 29.4.2011. Myönnetyt stipendit jaetaan kevätjuhlassa.

Kirjoita hakemukseen opiskeli-jan nimi ja opintojen vaihe, lyhyt luonnehdinta hänen harrastunei-suudestaan, oma nimesi ja koulun yhteystiedot (osoite, puhelinnumero ja sähköposti-osoite). Stipendit toimitetaan kouluille viikolla 21. Lähetä hakemukset osoitteeseen toimisto(at)suomentietokirjailijat.fi.

Lisätietoja:Ilona von Heiroth, hallituksen puheenjohtaja, Lauri Jäntin säätiö ilona.von.heiroth(at)gmail.com, p. 040 715 3278

Jukka-Pekka Pietiäinen, toiminnanjohtaja, Suomen tietokirjailijat ry jukka-pekka.pietiäinen(at) suomentietokirjailijat.fi, p. 050 543 9891

24

Opiskelen teologiaa nyt kuudet-ta vuotta, pedagogiset opinnot suoritin melkein kokonaan vii-

me vuoden aikana. Aiemmin olen tehnyt suntion töitä opintojeni ohella, mutta viime syksystä alkaen olen ilmoittautu-nut muutamien koulujen sijaislistoille. Kokemusta kartuttaakseni olen ilmoit-tanut voivani pitää aivan kaikkien ainei-den tunteja, paitsi teknistä työtä.

Puhelin soi usein jo klo 7.00 ja kysy-mys kuuluu ”Voisitko olla täällä klo 8?”. Ellei aivan pakollisia opintoja ole päiväl-le suunnitteilla, sanon kyllä, ja seikkai-lu voi alkaa!

Syksyn ensimmäinen työpäivä oli tekstiilityötä seiskaluokkalaisille. Kun sain langat ja puikot käsiini, peitti kyl-mä hiki sormeni. Olin nimittäin itse juuri se oppilas, jonka toinen villasukka ”katosi mystisesti” ja toisen sukan taisi tehdä lop-puun joku taitavampi kaveri. Tunti sujui kuitenkin hyvin, ryhmästä löytyi oppi-las, joka harrasti neulomista, ja olen hä-nen avustaan edelleen syvästi kiitollinen.

Olen onneksi päässyt pitämään myös omien opetettavien aineideni, uskonnon ja psykologian, tunteja. On ollut hienoa päästä näkemään, millaisia ideoita koke-neemmilla opettajilla on. Omaa uskal-lusta ja luovuutta tuntien suunnittelun suhteen kasvattaa sen huomaaminen, et-tä on monta hyvää ja erilaista tapaa, joilla saman asian voi opettaa. Itselle vieraiden

aineiden tuntien pitäminen on myös opettanut ymmärtämään, kuinka suuri merkitys omalla aineenhallinnalla on hy-vien oppituntien aikaansaamisessa.

Suosittelenkin kaikille uskonnon-opettajiksi opiskeleville ennakkoluulo-tonta sijaisuuksien tekemistä. Itselleen vieraan aineen tunnin pitäminen on opettavaista. Ongelmanratkaisutaidot ja luovuus kehittyvät, koska tunnille asete-tut tavoitteet pitäisi saavuttaa ja hommat saada tehdyiksi, vaikka ei osaisikaan itse virkata pylvässilmukoita.

Lisäksi myös ryhmänhallintaa pääsee treenaamaan, koska sijaisen ilmestymi-nen tunnille on aina eräänlainen kutsu irrotteluun ja uuden tyypin testaamiseen. Kun entuudestaan tuntemattoman nuor-ten joukon kanssa saa aikaan työrauhan, on onnistunut löytämään keinoja, joista on apua koko uran ajalle.

Ryhmänhallintakeinojen oppimisen sekä aineenhallinnan tärkeyden ymmär-tämisen lisäksi olen myös oppinut, että koskaan ei ole liian myöhäistä innostua jostain asiasta: kävin hiljattain ostamas-sa puikot ja villalankaa.

Elina Majava

Kirjoittaja on helsinkiläinen teologian opiskelija sekä

SUOL:in hallituksen opiskelijaedustajan varajäsen.

Lisäksi hän on Synsyguksen toimituskunnan upouusi

vahvistus.

k o l u m n i

”kun aamu on, en tiedä kenen soittoon herään...”

25

Vanha aika

1) Tee oppikirjan perusteella yhden au-keaman käsitekartta otsikolla ”Kristin-usko vanhalla ajalla”. Piirrä aukeaman alalaitaan aikajana, jolle merkitset van-han ajan tärkeimmät tapahtumat.

2) Selvitä eri lähteistä ja tee kuvitettu aukeama kuvateksteineen kristillisestä taiteesta vanhalla ajalla!

keskiaika

1) Tee oppikirjan perusteella käsite-kartta aiheesta ”Kristinusko keskiajal-la”. Piirrä aukeaman alalaitaan aikaja-na, jolle merkitset keskiajan tärkeim-mät tapahtumat.

2) Selvitä eri lähteistä ja tee kuvitettu au-keama kuvateksteineen kristillisestä tai-teesta (kirkkoarkkitehtuuri, kuvataide) keskiajalla:

ortodoksinen kirkko

1) Tee oppikirjan perusteella käsitekart-ta otsikolla ”Ortodoksinen kirkko”.

2) Tee kuvitettu aukeama kuvatekstei-neen ortodoksisesta kirkkorakennukses-ta ja taiteesta!

krISTInuSko ja TaIdE -vihko Idea kirkkohistorian kurssityöksi

Olen toteuttanut seuraavaa ideaa eri versioina Etelä-Tapiolan lukiossa. Kokemukseni perusteella

tehtävä kannattaa antaa pienemmissä osissa kurssin aikana. Suosittelen myös vihkojen keräämistä

kerran tai kaksi kertaa jo kurssin aikana.

opetusvinkki

Millaisia olivat ensimmäiset kirkkorakennukset, basilikat?

Piirrä basilikan pohjapiirros ja merkitse siihen eri osat (apsis, alttari, laivat, kuori).

Milloin ja millaisille paikoille ensimmäiset kirkot rakennettiin? Missä ennen sitä kokoonnuttiin? Millaista oli varhaiskristillinen kuvataide? Mitä aiheita/symboleja käytettiin? Mitä eri symbolit tarkoittavat? Miten Jeesusta kuvattiin?

Millainen on a) goottilainen ja b) romaaninen kirkko?

Millaista taidetta keskiaikaisessa kirkossa oli?

Mikä oli taiteen tehtävä keskiajalla?

Millaisia aiheita keskiajan taiteessa suosittiin?

Miten aiheita kuvattiin?

Miten Jeesusta kuvattiin keskiajan taiteessa?

Mitä asioita ortodoksisessa kirkkorakennuksessa on? Millaista symboliikkaa siihen liittyy? Piirrä!

Millainen on ortodoksisen kirkon ”kuvaohjelma”?

Millaista on a) bysanttilainen ja b) venäläinen kirkkorakennus-tyyli?

Mikä on ikoni?

Miten Jeesusta kuvataan ikonitaiteessa?

TEhTäVäT

26

uskonpuhdistus ja sen seurauksena syntyneet kirkkokunnat

1) Tee oppikirjan perusteella käsitekart-ta aiheesta. Piirrä aukeaman alalaitaan aikajana, jolle merkitset 1400–1500- lukujen tärkeimmät tapahtumat.

2) Selvitä eri lähteistä ja tee kuvitet-tu aukeama kuvateksteineen renessans-sin taiteesta!

Miten taide muuttuu keski-ajalta uudelle ajalle tultaessa (renessanssitaiteen tyypilliset piirteet)?

Mainitse nimeltä kuuluisia renessanssitaiteilijoita. Valitse 2–3 tunnettua taideteosta, esittele ne ja niihin liittyvää symboliikkaa!

Miten Jeesusta kuvattiin renessanssiajan taiteessa?

3) Miten reformaatio muutti kirkkora-kennuksia? Piirrä luterilaisen ja refor-moidun kirkkorakennusten pohjakaavat ja tärkeimmät asiat sisustuksessa. Miten kirkkokuntien opilliset korostukset nä-kyvät niiden kirkkorakennuksissa?

katolinen vastauskonpuhdistus

1) Tee oppikirjan perusteella käsitekart-ta aiheesta.

2) Tee kuvitettu sivu kuvateksteineen barokista ja sen tyypillisistä piirteistä.

kirkot 1900–2000-luvuilla

1) Tee käsitekartta aiheesta.

Millainen on tyypillinen barokkikirkko?

Missä mielessä voidaan sanoa, että barokki oli vastauskon-puhdistuksen tyylisuunta?

uuden ajan haasteet ja kirkko

1) Tee käsitekartta otsikolla ”Uuden ajan haasteet ja kirkkojen reaktiot niihin”.

2) Miten Jeesusta kuvattiin 1800-lu-vun romantiikan ajan taiteessa? Tee ku-vitettu sivu.

katolinen kirkko uudella ajalla

1) Tee käsitekartta otsikolla ”Katolinen kirkko uudella ajalla”.

2) Piirrä katolinen kirkko sisältä siten, että sijoitat piirrokseesi kaikki asiat, mitkä löytyvät jokaisesta katolisesta kir-kosta.

Selvitä katolisen kirkon kehitys-linjat uskonpuhdistuksesta nykypäivään:

– vastauskonpuhdistus 1500- luvulla (Trenton konsiili, jesuiitat ym.)

– Vatikaanin I kirkolliskokous 1800-luvulla (päätökset, taustat)

– Vatikaanin II kirkolliskokous 1900-luvulla (päätökset, taustat)

2) Selvitä eri lähteistä ja tee kuvitettu aukeama kuvateksteineen a) miten Jeesusta on kuvattu 1900-luvun taiteessa (esim. Dali) ja b) miten Jeesusta kuvataan Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kirkkojen pii-rissä.

Tehtävät: Eija Suokko

Selvitä käsitekartassasi seuraavat asiat:

– totalitarismi: a) Neuvostolii-tossa ja b) Saksassa ja sen vaikutukset kirkkoon

– globaalistuva kristinusko (kristinusko länsimaiden ulkopuolella)

– suuret kirkot 1900-luvuilla (haasteet, maallistuminen, kirkon ja valtion suhteet, uskonnonvapaus, ekumenia, sosiaalinen työ)

27

u p i n p a l s ta

Seminaari tarjosi käytännön konste-ja niihin haasteisiin, joita oman us-konnon opettaja työssään kohtaa.

Seminaari oli Opetushallituksen, Seura-kuntaopiston, Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikön, Helsingin ope-tusviraston ja Vantaan sivistystoimen pe-rusopetuksen tulosalueen yhteisesti jär-jestämä ja paikalla oli uskonnonopettajia ortodoksisesta, katolisesta, islamilaisesta ja buddhalaisesta uskonnonopetuksesta.

Seminaarin tavoitteena oli helpot-taa oman uskonnon opettajien työtä tar-joamalla käytännönläheisiä menetelmiä opettamiseen. Lähes kaikissa seminaarin puheenvuoroissa sivuttiin myös oman us-konnon opetuksen asemaa ja oikeutusta.

uSkonnoISTa TarInan aVulla

Seminaarin ensimmäisessä osassa filoso-fian tohtori, KM Reetta Niemi luennoi narratiivisista menetelmistä. Niemi on väitellyt Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta narratiivis-ten menetelmien soveltamisesta terveys-kasvatuspedagogiikkaan. Niemen mu-kaan narratiiviset menetelmät ovat osal-listava menetelmä, jonka avulla oppijan on mahdollista löytää oma toimijuuten-sa, ”äänensä”, sekä kehittää ajattelun tai-tojaan aktiivisena tiedonrakentajana.

Niemen mukaan narratiivisilla mene-telmillä saavutettujen tulosten arviointi on helppoa, koska oppija ei voi tuottaa narratiivia, ellei oppimista ole tapahtu-nut. Seminaarin osallistujat saivat myös

TyÖkaluja oman uSkonnon oPETukSEEn

yhdessä pohtia, mi-ten narratiivisia me-netelmiä voisi sovel-taa omassa opetuk-sessa.

Vaikka pienryh-mäisten uskontojen opetuksen pirstaleisuus ja ryhmien heterogeenisyys asettavat narratiivisille mene-telmille haasteita, yleinen mielipide tuntui olevan, että uskonnonopetukseen ne sopivat erityisen hyvin. Niemi on sa-maa mieltä. Niemen mukaan narratiivi-sista menetelmistä on jopa argumentik-si uskonnonopetuksen puolesta, sillä ne tukevat kriittistä ajattelua ja auttavat op-pijaa löytämään oman äänensä erotukse-na indoktrinaatiolle.

Seminaarissa puheenvuoron otsikol-la ”Qua Vadis oman uskonnon opetus?” käytti opetusneuvos Pekka Iivonen Ope-tushallituksesta. Iivonen puhui uskon-non opetuksen säilyttämisestä ja vertasi etiikka-oppiainetta tuoliin ilman jalko-ja. Uskonto-oppiaineen säilymisen edel-lytys on Iivosen mukaan kuitenkin se, et-tä uskonnonopettajat tekevät jatkossakin työnsä mahdollisimman hyvin ja opetus-suunnitelman mukaisesti.

yhdESSä oPPIEn, haaSTEISTa huolImaTTa

Rehtori ja kouluttaja Hanna Sarakorpi avasi seminaarin toisen osan. Sarakorpi esitteli käytännönläheisesti yhteistoimin-nallisia menetelmiä eriyttämisen apuna.

Peruskoulun

pienryhmäuskontojen

opettajille järjestettiin

tammikuussa Helsingissä

pääkaupunkiseutuyhteistyönä

pedagoginen seminaari

”Opettajan työkalupakki”.

Kuva: Kati Mikkola

28

Sarakorven johdolla pohdittiin opetuk-sen haasteita juuri pienryhmäuskonto-

jen opetuksessa. Nii-tä onkin syytä pohtia:

harva opettaja tulee aja-telleeksi, millaisia esteitä

pienryhmäuskonnonopet-tajan opetukselle voi olla.

Pienryhmäuskonnoissa ryh-mät ovat heterogeenisiä niin ikäjakau-maltaan, oppimisedellytyksiltään kuin kielellisiltä valmiuksiltaan. Laajan ikäja-kauman vuoksi opettaminen vaatii pal-jon eriyttämistä. Ryhmäyttämisen haas-te on usein valtava, koska oppilaat voi-vat olla hyvin eri-ikäisiä ja eri kouluista. Opettajalta puuttuu usein myös työyh-teisön tuki, kunnolliset opetusvälineet ja -tilat sekä mahdollisesti myös tarvit-tava avustaja.

Yhteistoiminnallisen oppimisen ta-voitteena on, että jokainen oppilas kan-taisi oman oppimisensa lisäksi vastuusta myös muiden oppimisesta, että kilpailun ja tiedon panttaamisen sijaan tietoa jaet-taisiin ja hyödynnettäisiin kunkin oppi-laan vahvuuksia, ja että oppilas sitoutui-si omaan ja koko ryhmän oppimispro-sessiin, oppisi sosiaalisia, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä onnis-tumisten kautta saavuttaisi vahvemman opiskelumotivaation ja itsetunnon. Käy-tännössä yhteistoiminnalliset menetel-mät ovat työskentelyä 2–5 hengen mah-dollisimman heterogeenisissä ryhmissä, joissa jäsenten sosiaaliset taidot, tiedolli-

nen valmius ja sosiaalinen status vaihtele-vat niin paljon kuin mahdollista.

Yhteistoiminnalliset menetelmät vaa-tivat onnistuakseen opettajalta vahvaa ohjausta ja huolellista etukäteissuunnit-telua, vaikka oppiminen tapahtuukin op-pilaiden kesken ryhmissä. Sarakorpi esit-teli pinkan erilaisia yhteistoiminnallisia menetelmiä ja niitä harjoiteltiin pienryh-missä. Uskonnonopetuksen osalta ja juuri eriyttämisen näkökulmasta soveltaminen jäi kullekin opettajalle itselleen.

hyVä, Paha SuVaITSEVaISuuS

Uskontodialogista ja suvaitsevaisuudesta keskusteltiin TT Risto Jukon johdolla. Jukon mukaan uskontojen välisen yhteis-ymmärryksen puuttumisella on kielteisiä vaikutuksia niin yhteiskuntaan kuin us-konnonopetuksen asemaan koulussa. Li-säksi pohdittiin suvaitsevaisuutta käsit-teenä. Suvaita, tolerare tarkoittaa oikeas-taan vain jonkin jatkuvan moraalisen tai fyysisen pahan sietämistä. Onko suvait-sevaisuus oikeastaan sittenkin tiellä erilai-sen ja oudon todellisessa kohtaamisessa?

Suvaitsevaisuuden ja toisen kohtaami-sen pohtiminen on tärkeää myös uskon-nonopetuksen aseman kannalta. Mitkä ovat ne syyt, joiden takia oman uskon-non opetusta tulee järjestää kaikille yh-teisen etiikan tai yleisen uskontotiedon sijaan? Ehkä niin kauan kuin on uskon-toja ja niiden harjoittajia, tulee harjoit-tajien kyetäkseen dialogiin tietää omat, joskus piilossa lymyävät lähtökohtansa. Uskonnonopetus on tärkeää ehkä siksi,

ettei yhtäkään uskontoa annettaisi fun-damentalistin määriteltäväksi, vaan pe-ruskoulun uskonnonopetusta Suomessa saanut tuntee juurensa, osaa sekä arvos-taa että arvioida niitä eikä milloinkaan pidä hallussaan absoluuttista totuutta.

Oili Seppänen

Kirjoittaja osallistui seminaariin ja kirjoitti siitä

osana uskonnonopettajan koulutuksen soveltavaa

harjoittelua Seurakuntaopiston uskonnonpedagogisessa

instituutissa.

Kirjoituksessa on käytetty lähteenä Hanna Sarakorven

seminaarimateriaalia.

Kuva: Kati Mikkola

y h t e y s t i e d o t j a j ä s e n k a a v a k e

Suomen uskonnonopettajain liitto ryJäsenasiat: Anne Rapeli, Urkupillintie 6–8 L 234, 00420 Helsinkipuh 040 770 8789, talous (at) suol.fi

JäSENKAAvAKE

Suomen uskonnonopettajain liitto ry, pL 335, 00101 Helsinkihttp://www.suol.fi

Suomen uskonnonopettajain liitto ry on uskontoa opettavien pedagoginen ainejärjestö. Jäsenet (noin 1000) ovat pääasiassa peruskoulun ja lukion opettajia. Liitto on perustettu vuonna 1938.

Säännöissä määritellään, että Suomen uskonnonopettajain liitto ry• Toimii koulun uskonnonopetuksen sekä eettisen ja sosiaalisen kasvatuksen hyväksi• Edistää jäsentensä ammatillista ja tieteellistä toimintaa• Valvoo jäsentensä yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja

h a l l i t u s

puheenjohtajaHANNU KOSKINENMinkkiläntie 124, 41230 Uurainenp./fax (014) 811 347, 040 5517 198Suolahden lukio ja yap. (014) 5743 233, fax (014) 5743 236hannu.koskinen@pp2.inet.fi

varapuheenjohtaja OUtI RAUNIO-HANNULAp. 040 5411 275Hyvinkään yhteiskouluoutiraunio@hotmail.com

EMILIA KOSUNENMalminkatu 24 B 31, 00100 Helsinkip. 045-675 2869emmi.kosunen@gmail.com

LAURA pALJAKKAKuusmiehenkaari 2 A 10, 00670 Helsinkip. 050 3562 494, fax (09) 1464 859Martinlaakson lukio, laura.paljakka@pp.inet.fi

JARNO pARvIOLAOpiskelijankatu 18 A 28, 3720 Tamperep. (03) 3183 087, Etelä-Hervannan koulujarno.parviola@koulut.tampere.fi

EIJA SUOKKOPajamäentie 1 A 7, 00360 Helsinkip. 0400 510 503Etelä-Tapiolan lukiofax (09) 8163 9108eija.suokko@nic.fihttp://gamma.nic.fi/~suo/index.htm

h a l l i t u k s e n v a r a j ä s e n e t

MEIRA HAKULINENHarjunrinteen koulu, Riihimäki, meira.hakulinen @ edu.riihimäki.fi

tIttA KOIvUKOSKI Sysimaa 7 C 9, 02740 Espoop. 050 544 7488Hiidenkiven peruskoulu, Helsinki, titta.koivukoski@ edu.hel.fi

EIJA NIIRANENSarakatu 19, 70820 Kuopiop. (017) 3642929Kuopion Yhteiskoulueija.niiranen@kuopio.fi

JAANA tAHvANAINENPapintie 9, 61600 Jalasjärvip. 040 5929 823Jalasjärven lukiojaana.tahvanainen@jalasjarvi.fi

t o i m i n n a n j o h t a j a

ELINA RUOKOp. 041 458 8641suol.toimisto@suol.fi

m a t e r i a a l i p a l v e l u

SAARA MäKELäLansantie 3 E 52, 02610 Espoo p. 040 7424622 saara.i.makela(at)helsinki.fi

p ä ä t o i m i t t a j a

KAtI MIKKOLAMariankatu 25 B 36, 15110 Lahtip. 040 5144 956synsygus@suol.fi

t a l o u s - j a j ä s e n a s i a t

ANNE RApELIUrkupillintie 6–8 L 234, 00420 Helsinkip. 040 770 8789talous (at) suol.fi

llmoittaudun SUOL ry:n jäseneksi/ ilmoitan muutoksia:

Nimi: _____________________________________________________________

Osoite: ___________________________________________________________

postinumero ja -toimipaikka: ________________________________________

puhelin: __________________________________________________________

Sähköposti: _______________________________________________________

Kouluaste: 1 yläkoulu 2 lukio 3 yläkoulu+lukio

4 alakoulu 5 opiskelija 6 eläkeläinen

7 ei opetustyössä

8 muu, mikä _______________________________________

päätoiminen ____ sivutoiminen ____ päiväys ja allekirjoitus:______________________________________________

Jäsenmaksut:päätoimiset 50 €,eläkeläiset, äitiyslomalaiset, sivutoimiset, opiskelijat ja työttömät 25 €

Lähettämällä tämän kaavakkeen taloudenhoitajalle, saat postissa jäsenmaksulomakkeen.30

Suomen uskonnonopettajain liitto ryJäsenasiat: Anne Rapeli, Urkupillintie 6–8 L 234, 00420 Helsinkipuh 040 770 8789, talous (at) suol.fi

JäSENKAAvAKE

S U O L r y : n p a i k a l l i s k e r h o t / p u h e e n j o h t a j i e n y h t e y s t i e d o t

31

Mikkelin uskonnonopettajat Eija Peura Mikkelin lyseo Porrassalmenkatu 30, 50100 Mikkeli

Oulun seudun uskonnonopettajat Lea PesonenLumilinnantie 11, 90630 Oulu, p. 040 7419 323, lpe@lyseo.edu.ouka.fi

pohjois-Karjalan uskonnonopettajat Anne Riekkinen Laatokankatu 12, 80200 Joensuu p. 045 134 8639, anne.riekkinen@jns.fi

Rovaniemen alueen uskonnonopettajat Antti Paananen Piisamintie 17 96500 Rovaniemi p. 040 7273157 antti.paananen@rovaniemi.fi

Satakunnan uskonnonopettajat Vesa Nissinen (pj.), vesa.nissinen@ulvila.fi Saarisentie 10 B, 28400 Ulvila Elina Heinonen Kaijalantie 9, 28300 Pori elina.heinonen@pori.cedunet.fi

Savonlinnan seudun uskonnonopettajatVirpi Loikkanen, Savonlinnan lyseon lukio ja Savonlinnan taidelukiovirpi.loikkanen@savonlinna.netp. 050 5567058

Svenskspråkiga Religionslärare Maria Björkgren-Vikström Hedbergsvägen 3, 25700 Kimito p. 040 5622 585 maria.bjorkgren-vikstrom@kimitoon.fi

tampereen seudun uskonnonopettajat Tuovi Pääkkönen Tampereen normaalikoulu Harppitie 9 33710 Tampere p. 040 7401 626 tuovi.paakkonen@uta.fi

vaasan seudun uskonnonopettajat Vesa Neste Rantakatu 8 A 17, 65100 Vaasa p. (06) 3171 974, vesa.neste@vaasa.fi

varsinais-Suomen uskonnonopettajat Tiina Saarinen Betaniankatu 18 as. 4, 20810 Turkup. 040 7166 738 tiina.saarinen@turku.fi

Espoon ja Kauniaisten uskonnonopettajatEija SuokkoPajamäentie 1 A 7, 00360 Helsinki eija.suokko@nic.fi

Etelä-Karjalan uskonnonopettajat Titta KorhonenLauritsalan lukio ja aikuislinja titta.korhonen@lappeenranta.fi, p. 0500 907238

Etelä-pohjanmaan uskonnonopettajat Leena Muurimäki, Kurikan lukio Savitie 6 a 2, 61300 Kurikka p. (06) 452048, leena.muurimaki@kurikka.fi

Helsingin seudun uskonnonopettajat Liisa Franssila-Ylinen, Itäkeskuksen lukio Karppitie 5A, 00640 Helsinki p. 044 305 1062 /työ (09) 3108 2777 liisa.franssila-ylinen@edu.hel.fi

Kainuun uskonnonopettajatPuheenjohtaja Raija Väyrynen Piitie 10, 87250 Kajaanip. 050 3309 254, raija.vayrynen@kailu.fi

Keski-pohjanmaan uskonnonopettajat Maarit Pakarinen, pj. Peiponkatu 7, 67 800 Kokkola maarit.pakarinen@kokkola.fi Jonna Finell, siht. jonna.finell@kokkola.fi

Keski-Suomen uskonnonopettajat Jukka Hella Tarhakatu 8, 41500 Hankasalmi jukka.hella@norssi.jyu.fi tai jukka.hella@pp.inet.fi

Kuopion uskonnonopettajat Jaana Holma Asemakatu 20 A 15 70100 Kuopio Kuopion Lyseon lukio jaana.holma@kuopio.fiEija Niiranen (siht), eija.niiranen@kuopio.fi

Kymenlaakson uskonnonopettajat Lauri Frosti Ahomutka 7, 45360 Valkealap. 0400 993862

Lahden seudun uskonnonopettajat Päivi Paloranta Ruotsinkatu 6, 15210 Lahti p. 050 5457 195, paivi.paloranta@hollola.fi

Va t i k a a n i n s e u ra p i i r i p a l s ta

K un Italian valtio syntyi 1861, se vei Kirkkovaltiolta suurimman osan sen maaomaisuudesta.

Alussa Vatikaanille jäi vain Rooman kau-punki, muut alueet liitettiin juuri synty-neeseen Italian Yhdistyneeseen kunin-gaskuntaan. Noin 15 vuotta myöhem-min Italia otti myös suuren osan Roo-masta haltuunsa, jolloin Vatikaanille jäi vain se pieni minivaltio, jollaisena se ny-kyisin tunnetaan.

Riita alueista on aiheuttanut monia toimia ja jopa lapsellisuuksia. Kun Ita-lian yhdistymisen suurta muistomerkkiä (jonka kansa tuntee Vittorio Emmanue-len muistomerkkinä) rakennettiin Piazza Venezialle, siitä tehtiin tahallaan sen ko-koinen, ettei Pietarin kirkon kupoli nä-kyisi enää aukiolle. Paavi julisti, etteivät he Vatikaanissa edes tunnusta koko Ita-lian valtion olemassaoloa ja kyseisen val-tion vaaleissa äänestäminen on synti sekä Vatikaanin että Jumalan edessä.

Sopu saatiin aikaan vasta Mussolinin aikana lateraanisopimuksella. Siinä so-vittiin, että katolisuus on valtion uskon-to, sitä opetetaan kouluissa ja Vatikaani suostuu tunnustamaan Italian valtion. Valtion ja katolisen kirkon välinen liitto päättyi 1980-luvulla yhteisestä sopimuk-sesta. Mutta olisi harhaa luulla, että kato-lisen kirkon vaikutus Italian sisäisiinkään asioihin olisi päättynyt siihen. Katoli-sen kirkon painoarvo Italiassa on valtava.

Viimeaikaiset sisäpoliittiset tapahtu-mat ennen kaikkea moraalisesti ryvetty-

neen pääministeri Silvio Berlusconin ym-pärillä ovat saaneet aikaiseksi kiivaan po-lemiikin. Vatikaanin valtiosihteeri Tarci-sio Bertone vaikeni kovin pitkään. Kato-lisen kirkot piispat eivät. He ovat arvos-telleet pääministerin ja koko hallituksen moraalin löyhyyttä kovin sanoin omas-sa lehdessään. Reilu vuosi sitten debatti kulminoitui – nyt aiheettomaksi todistet-tuun – vihjailuun Piispain arvovaltaisen lehden L’Avveniren silloisen päätoimitta-jan homoseksuaalisuudesta. Hän sai jät-tää paikkansa. Uutiskuplan takaa paljas-tui Italian pääministeri miehineen.

Piispat jatkoivat painostusta ja vihdoin Vatikaanikin on ottanut kantaa. Bertone kävi tuttuun tapaan avaamassa Roomas-sa Valtion oikeuden työvuoden pitämällä oikeustalossa messun. Hän puhui saarnas-saan laillisuudesta, joka on ja sen pitää olla Italiankin valtion peruskivi. Kun hän ehät-ti puheessaan Kymmenen käskyn noudat-tamiseen, ei kenellekään jäänyt epäselväk-si, että hän itse asiassa puhui Italian päämi-nisteristä. Kun hän vielä samoina päivinä tapasi Italian muita puoluejohtajia, edus-kunnan puhemiehen Finin ja keskustan puoluejohtajan Casinin, oli kaikille sel-vää, että Vatikaani tekee paitsi pesäeroa pääministeriin ja nykyiseen hallitukseen, myös etsii poliittisia liittolaisia pääminis-teriä vastustavista poliitikoista.

Seuraavissa vaaleissa on selvää, ketä piispat kehottavat seurakuntalaisiaan ää-nestämään. Ja Italiassa tällä on vaikutusta. Katolilaisia äänestäjiä on paljon.

PoIkkEuS SElIBaaTTISäänTÖÖn

Vatikaanissa on aiheuttanut puhetta myös 14.1. tapahtunut kolmen ex-ang-likaanipiispan vihkimys katolisiksi pa-peiksi. Kohua aiheuttaa se, että he ovat aviossa ja heillä on lapsia.

Kun anglikaanien rivit rakoilivat nais-piispa- ja homokysymyksissä, Paavi Rat-zinger kutsui anglikaaneja takaisin kato-lisen kirkon helmaan. Avioeroa ei toki voida hyväksyä, joten tehtiin erikoisso-pimus siitä, että poikkeuksellisesti kään-tyvät anglikaanipapit saavat olla aviossa ja heillä saa olla lapsia. Siis heidän koh-dallaan selibaattisäännöstö tuntee poik-keuksen. Piispoja heistä ei sentään voi koskaan tulla. Niinpä kolme kääntynyt-tä piispaa menettivät hiippansa ja jatka-vat katolisen kirkon pappeina.

Tammikuun lopussa paavi vielä muis-tutti nuoria vapauden tuomasta vastuus-ta. Hän kuvaili sosiaalisia kanavia inter-netissä, muun muassa Facebookia, tär-keiksi evankelioimisen kanaviksi ja mah-dollisuuksiksi, mutta muistutti samalla niihin liittyvästä vastuusta. Nuorten on aina syytä muistaa harkinta käyttäessään sosiaalisia kanavia. Varsin hyvä neuvo varmasti itse kullekin, ikään katsomatta.

Liisa Väisänen

Synsyguksen Vatikaanin kirjeenvaihtaja

VaTIkaanIn ja ITalIan VaIkEa SuhdEKatolisen kirkon ja Italian valtion välinen suhde

on ollut hankala aivan alusta alkaen.

32

Ta i va a l l i s ta m a n n a a

Naapurimaassamme Ruotsissa yhdellä kirkollisella päiväl-lä on monta nimeä. Mari-

an ilmestyspäivä on tuttavallisemmin vårfrudagen, mutta kyseisestä maalis-kuun päivästä on tullut myös kansal-linen vohvelipäivä. Kirkollisena juhla-päivänä ruotsalaiset ottavat esiin vohve-liraudat ja alkavat paistaa rapeita voh-

veleita.Marian ilmestyspäivää on

kristillisenä juhlana vietetty jo 600-luvulta alkaen. Se oli Ruot-sissakin virallinen kirkkopyhä ai-na 1950-luvulle asti. Sitten Ma-rian päivää alettiin viettää maa-liskuun 22. ja 28. päivän välise-nä sunnuntaina. Jos päivä sattuu olemaan joko palmusunnuntai tai pääsiäispäivä, Marian ilmestyspäi-

vää vietetään palmusunnuntaita edel-tävänä sunnuntaina. Vaikka Ruotsissa-kin Jungfru Marie Bebådelsedag vaih-telee vuosittain, kansa viettää vårfruda-genia aina maaliskuun 25. päivänä – ja nauttii herkullisia vohveleita.

VohVElEITa aamuSTa IlTaan

Tarinan mukaan ruotsin våffla (vanhem-pi muoto vaffla) tulee Neitsyt Marian ni-mityksestä Vår Fru. Kerrotaan, että vårf-

rudagen olisi muuttunut kansan suussa muotoon vafferdagen ja vafferdagen vaf-feldageniksi. Siksi tarinan mukaan ruot-salaiset olisivat alkaneet samana päivä-nä maistella vohveleita. Joka tapauk-sessa vohvelit on tunnettu Ruotsissa jo 1600-luvulta lähtien.

Sana vohveli on peräisin hunajaken-noa tarkoittavasta saksan sanasta. Se viit-taa kuviointiin, jonka vohvelirauta tekee vohvelin pintaan. Vohvelien koostumus vaihtelee kevyestä ja rapeasta paksuhkoon ja voiseen. Monessa maassa vohvelit kuu-luvat olennaisesti aamiaispöytään, mut-ta Ruotsissa vohveleita syödään vohveli-päivänä koko päivän ajan. Isoäitien ai-kaan vohvelit paistettiin avotulella tai puuliedellä lämmitettävän pihtimäisten vohveliraudan levyjen välissä, mutta ny-kyään jokaisella on kotonaan sähkökäyt-töinen vohvelirauta.

Ohessa on historiallinen kermavohve-leiden ohje. Se on ruotsalaisen Cajsa War-gin keittokirjasta Hjelpreda I Hushållnin-gen För Unga Fruentimber vuodelta 1755. Vaikka resepti on hyvin vanha, vohveleis-ta tulee herkullisen maukkaita ja rapeita. Kannattaa kokeilla.

Teksti ja kuvat: Marja Tanhuanpää

Synsyguksen ruokatoimittaja

VohVElIPäIVäJungfru Marie Bebådelsedag, vårfrudagen,

vafferdagen, vaffeldagen, våffeldagen.

34

Lukiolainen selittää uskonnon ja tieteen suhdetta uudella ajalla:

Jotkut selittivät että räjähdyksen alulle panija oli tietysti Jumala. Uskonnollinen selitys ja tieteellinen selitys yhdistyi ja tätä selitystä on opetettu myös uskonnontunneilla.

…

Lukion uskonnonkokeessa opiskelija selittää käsitteitä:

Dekalogi = Dekalogian ammattilainen.

Kaksoisvaikutusperiaate = Newtonin toinen laki, voima ja vastavoima.

Kahden regimentin oppi = Modernin sodankäynnin perustaktiikka. Kun on kaksi rykmenttiä käytettävissä (eng. Regiment), on suotavaa hyökätä kahdesta eri suunnasta. Kutsutaan usein myös pihtitaktiikaksi.

…

7. luokkalainen avaa uskonnonkokeessa taolaista symboliikkaa:

Jing ja Jang symboli symboloi Jingiä ja Jangia.

…

Lähetä ehdotuksesi palstalle osoitteeseen: synsygus@suol.fi

helmiä sioille

Sura Grädd-Waflor

Till ett kvarter sur grädda tages 2 kvarter vatten, ett halvt kvarter smält smör och 2 stycken ägg. Alltsammans vispas väl tillhopa med så mycket gott vetemjöl att det ringlar sig efter vispen när han upplyftes. Bakas sedan på vanligt sätt.

NB. Till dessa våfflor bör vara god tjock grädda, som intet är för gammal, så bliva de goda.

Till 15 laggar:3 ¼ dl sur tjock grädde eller crème fraîche 6 ½ dl vatten 1 ¾ dl smält smör 2 ägg ca 5 dl vetemjöl

M – Itella Oyj

v I R I K E M At E R I A A L I t

SUOL / MAtERIAALIpALvELU:

Saara Mäkelä, Lansantie 3 E 52, 02610 Espoo,

p. 040 7424 622, saara.i.makela(at)helsinki.fi

D I D A K t I S I A v I N K K E J ä

Korva, Anni-Maria – Odiah, Liisa – Riihelä, Henna – Tuori, Johanna: PAISTOVALMIITA TOTEUTUSTAPOJA

YLÄKOULUN JA LUKION USKONNONTUNNEILLE. MAUSTA ITSE! 15 €

Virpi Mäkinen: VINKKEJÄ RAAMATTUTIEDON OPETUKSEEN. Elämyksellisiä, omaa ajattelua vaativia

tehtäviä. Tuntitoteutus helppoa. 25 s. (yläkoulu, lukio) 8 €

Marja Niemi: Opintomatka Helsinkiin 17.8.2003 – Hare Krishna -liike, juutalainen synagoga ja Al-Huda moskeija 5 €

Marja Niemi: Kellot kutsuvat – opintomatka Valamon luostariin 6.10.2003. 5 €

M At E R I A A L I A S U O L R Y: N M At K O I LtA

SIMPUKKA JA MATKASAUVA – pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan 8.6.–16.6.2006:

materiaalipaketti ja matkapäiväkirja. Toim. Jarno Parviola 15 €

RANSKALAINEN VISIITTI. Uskonnonopettajien opintomatka Pariisiin ja Burgundiin 8.–17.6.2007.

Toim. Marja Tanhuanpää. Materiaalipaketti ja päiväkirjat. 64 sivua + liitteet. 15 €

TERVEISIÄ FARAOLTA – Egyptin matkan matkapäiväkirja ja materiaalipaketti Egyptin muinaisesta uskonnosta. 87 s.

Toim. Jarno Parviola. 16 €

ROME SWEET ROME – uskonnonopettajat opintomatkalla Roomassa 4.–12.6.2004.

Matkapäiväkirja ja materiaalipaketti. Toim. Jarno Parviola. 18 €

LUTHER, JA BACH! Kesän 2003 Saksan opintomatkan matkapäiväkirjat ja laaja materiaalipaketti Lutherista. 111 s.

Toim. Jarno Parviola. 16 €

SANKAREITA JA PYHIÄ – PYHIÄ SANKAREITA Kesän 2002 Irlannin opintomatkan matkapäiväkirjat ja

materiaalipaketti kelttiläisestä kulttuurista. 100 s. Toim. Jarno Parviola. 15 €

TUHAT JA YKSI TORIITA. Japanin matkan matkapäiväkirjat sekä laaja oppimateriaalipaketti kalvopohjineen

Japanin uskonnoista. 78 s. (yläkoulu, lukio). Toim. Jarno Parviola. 14 €

K I R J A L L I S U U t tA

Angus M. Gunn: Jeesus opettajana tänään. Jeesuksen opetusmenetelmät nykypäivänä. 5 €

Reijo E. Heinonen: Hiljaiset vedet – vastuun virrat. 15 €

Reijo E. Heinonen: Perhosen perspektiivi – mielikuvat ja arvot opetuksessa. 10 €

Materiaalin tilaukset kannattaa tehdä joko kuun puolivälissä tai lopussa, sillä materiaali postitetaan kuun 15. ja 30. päivän tienoilla.

Tilaukset toivotaan tehtävän sähköpostitse. (Kesäkuukausina materiaalipalvelun hoitajan tavoittaa parhaiten puhelimitse.)

Toimituskulut lisätään. Liitä kuitit verotukseen. Huom! Muista maksaessasi käyttää ehdottomasti viitenumeroa. Viitenumeron

käyttäminen helpottaa kirjanpitoa ja säästää kustannuksia, sillä viitteettömät maksut tulevat Materiaalipalvelulle kalliiksi.

Materiaalipalvelun hoitajalle voi erinomaisesti soittaa iltaisinkin, sillä hänellä ei ole toimistoa ja materiaalipalvelua hoidetaan

työn ohessa, kotoa käsin.

Materiaalipalvelu uudistuu!

Materiaalipalvelun uusi sähköinen materiaalipankki otetaan käyttöön helmi-maaliskuun aikana. Käyttöoikeuden

saat itsellesi lähettämällä vähintään yhden aineiston (esimerkiksi tuntisuunnitelman, esitysmateriaalin tai tehtävän)

liitetiedostona osoitteeseen materiaalit@suol.fi. Saat sähköpostiisi ilmoituksen palvelun avautumisesta.

Lisätietoja osoitteesta www.suol.fi – Materiaalipalvelu – Materiaalipankki