Työurien pidentäminen – valtiovallan, työmarkkinaosapuolten ja työpaikkojen toimenpiteet

Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari21.9.2012

Jukka Ahtela

Jukka Ahtela

2

Hyvinvointi syntyy työstä

• Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen väestön ikääntyessä edellyttää kilpailukykyisiä yrityksiä, nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria

• Julkisen talouden kestävyysvajeen tehokkaimpia korjauskeinoja on työurien pidentäminen

• Yhden vuoden lisäys keskimääräiseen työuraan voisi valtiovarainministeriön arvion mukaan pienentää 5 prosentin luokkaa bkt:sta olevaa kestävyysvajetta 1 prosenttiyksiköllä eli runsaalla 2 miljardilla eurolla. Keskimäärin kaksi vuotta pidempi työura merkitsisi siten vajaata 5 miljardia pienempää tarvetta korottaa veroja tai leikata julkisia menoja.

• Yksilön kannalta pidempi työura merkitsee parempaa eläketurvan tasoa

21.9.2012

Jukka Ahtela

3

Viimeaikaiset työuraa pidentävät ratkaisut

1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus• Eläkeansainnan perusteeksi koko työhistoria• Elinaikakerroin• Kannustinkarttuma (4,5%/v 63 vuoden iästä)• Varhaiseläkkeiden karsiminen

• Työttömyyseläke lakkautetaan• Osa-aikaeläkkeen (56 → 58) ja varhennetun vanhuuseläkkeen (60 → 62)

ikärajan korottaminen

2. Sosiaalitupo 21.1.2009 (osaksi SATA-komitean mietintöä 27.1.2009)• Osa-aikaeläkkeen ikärajan korottaminen (58 → 60) ja karttuman

poistaminen ansion alenemasta• Työttömyysturvaputken alaikärajan korottaminen vuodella (57 v. 1 kk →

58 v. 1 kk)• Työttömyysturvaan nopeaan työllistymiseen kannustavat muutokset

21.9.2012

Jukka Ahtela

4

3. SATA-komitean mietintö 18.12.2009• Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen• Tehostetaan työttömän aktivointisuunnitelman toteuttamista• Oikea-aikaisen ja viivytyksettömän kuntoutuksen tukeminen

4. Ahtelan ryhmä1.2.2010• Työterveyshuollon suuntaaminen työkyvyn edistämiseen ja työssä

jatkamiseen• Varhaisempi puuttuminen pitkittyvään työkyvyttömyyteen

(työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä tehdään ehdoksi sairauspäivärahan maksamiselle 90 päivän jälkeen)

5. Rantalan ryhmä (1.2.2010)• Yksimielisyyttä kokonaisuudesta ei saavutettu, työttömyysturvaputken

ikärajan nostaminen pääasiallinen kompastuskivi

21.9.2012

Jukka Ahtela

5

Vanhuuseläkeikäkeskustelun vaiheet

• Hallituksen politiikkariihi 24.2.2009– Vanhuuseläkeikä asteittain 65 vuoteen

• Eläkekiistan ratkaiseminen 11.3.2009– Valmistellaan linjaukset, joiden tavoitteena on nostaa keskimääräistä

eläkkeellesiirtymisikää (59,4) vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä

• Jukka Ahtelan ja Jukka Rantalan ryhmät 1.2.2010• Jukka Pekkarisen vaikuttavuusarviointiryhmä 8.3.2010

– Ei näyttöä toimien riittävyydestä

• Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmisteluryhmä– 6 alaryhmää– Työuraryhmän toimeksianto– Raportti 28.2.2011

21.9.2012

Jukka Ahtela

6

Eläkkeellesiirtymisiän odote

21.9.2012

Jukka Ahtela

7

Työurasopimus 22.3.2012 esitykset työurien pidentämiseksi ja työuran pidennyksen vaikutusarvioita

A. Työelämäryhmän esitykset (5 kk)

1. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden alentaminen ja kuntoutuksen varhentaminen 3 kk

Alkavuuden vähentäminen esim. 10 %:lla pidentää työuria n. 2-3 kk

Mitkä työurasopimuksen toimenpiteet vaikuttavat?• Kuntoutusprosessit toimiviksi• Työeläkejärjestelmän työhyvinvointitoiminta• Työeläkelaitosten ja työterveyshuollon yhteistyön lisääminen• Osatyökyvyttömyyseläkkeet ja työssä jatkaminen• Masto-hankkeen jatkotoimenpiteet

2. Sairauspoissaolojen vähentäminen 1 kk

Keskimääräisten vuosittaisten sairauspoissaolopäivien lukumäärän lyhentäminen päivällä (1110) pidentää työssäoloa noin kuukaudella

Mitkä työurasopimuksen toimenpiteet vaikuttavat?• Hoitoon pääsyn nopeuttaminen• Kuntoutusprosessit toimiviksi

21.9.2012

Jukka Ahtela

8

• Työeläkejärjestelmän työhyvinvointitoiminta• Työeläkelaitosten ja työterveyshuollon yhteistyön lisääminen• Masto-hankkeen jatkotoimenpiteet• Työhyvinvoinnin työkalut ja toimintamallit• Työterveysyhteistyö

3. Muut toimenpiteet 1 kk

Mitkä työurasopimuksen toimenpiteet vaikuttavat?• Nuorten työllisyys• Työterveyshuollon saatavuuden parantaminen• Ikäohjelmat ja yksilölliset työurasuunnitelmat

B. Työeläke- ja työttömyysturvamuutokset (7 kk)

1. Osa-aikaeläkkeen ikärajan korottaminen vuodella 1 kk

2. Varhennetun vanhuuseläkkeen poistaminen 1 kk

3. Työttömyysturvaputken alaikärajan korottaminen vuodella 3 kk

21.9.2012

Jukka Ahtela

9

4. Työttömyysturvan rakenteelliset uudistukset ja

kannustavuuden lisääminen 2 kk

• Työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen (työhistoria alla 3v.)• Työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen

(aktiivitoimenpiteistä kieltäytyminen)• Työttömyysturvan alkuajan (20 pv) korotetun päivärahan poistaminen• Pitkän työhistorian (20 v.) omaavien korotetun päivärahajakson

lyhentäminen (100 pv 90 pv)• Aktiivitoimenpiteiden ajalta maksettavan päivärahan tason korottaminen• Työnantajan omavastuun kiristäminen

A + B 12 kk

21.9.2012

Jukka Ahtela

10

Työurasopimus 22.3.2012 TyEL-maksun kehitys

• TyEL-maksua korotetaan vuosina 2015 ja 2016 kumpanakin vuonna 0,4 %-yksiköllä

• Korotus jakaantuu tasan työnantajan ja työntekijän maksun kesken• Seuraavien vuosien maksukehityksestä päätetään samanaikaisesti

eläkejärjestelmäratkaisun kanssa• TyEL-maksu saatetaan pitkän aikavälin vakaalle maksutasolle

21.9.2012

Jukka Ahtela

11

Työurasopimus 22.3.2012 Päälinjaukset eläkejärjestelmäuudistuksen jatkamisesta

Uudistuksen tavoite• Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen vuoteen 2025 mennessä

vähintään 62,4 vuoteen (2011 60,5 v)• Ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla korkean tason selvitys uudistustyön pohjaksi

Eläkejärjestelmän uudistamisneuvottelut• Neuvottelujen kohteena ovat:

– Elinajan odotteen kasvun huomioon ottaminen– Eläkejärjestelmän ikärajat– Varhaiseläkejärjestelmät– Eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen– Työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika– Palkansaajamaksun vähentäminen palkasta– Indeksit– Eläke-edut turvaava maksukehitys

Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään 1.1.2017

21.9.2012

Jukka Ahtela

12

Joka toinen 2000-luvulla syntynyt tyttö elää 100-vuotiaaksi

Lähde: Christensen et al., Lancet 374, 2009.21.9.2012

Jukka Ahtela

13

1962 1967 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 201260

65

70

75

80

85E

lin

iän

od

ote

[v

]

Vastasyntyneen eliniän odote

Naiset

Miehet

Eläkeikä

• TEL tuli voimaan 1962• 1962 vastasyntyneen pojan elinajan odote oli 65 v, tytön 73 v• Nyt vastasyntyneen pojan elinajan odote 77,2 v, tytön 83,5 v

21.9.2012

Jukka Ahtela

14

Vastasyntyneen elinajan odote Suomessa 1755-2008 ja ennuste vuoteen 2050

Lähde: Tilastokeskus

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1750 1800 1850 1900 1950 2000 2050

Vuosi

Eli

naj

an o

do

te

Naiset

Miehet

21.9.2012

Jukka Ahtela

15

Suomen väestörakenteen muutos

Lähde: Tilastokeskus 201021.9.2012

Jukka Ahtela

16

Suomen väestö 1960-2075

0

1

2

3

4

5

6

7

1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070

MIL

JOO

NA

A H

EN

KIL

ÖÄ

15-64 -vuotiaat

65+

0-14 -vuotiaat

Lähde: Eläketurvakeskus 21.9.2012

Jukka Ahtela

17

65 vuotta täyttäneet

Lähde: Tilastokeskus 2010

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

1 800 000

2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

85 täyttäneet

75-84 v

65-74 v

21.9.2012

Jukka Ahtela

18

Huoltosuhde heikkenee nopeasti

Lähde: Population Structure 2010, Statistics Finland

21.9.2012

Jukka Ahtela

19

Laskelma eläkemaksun kehityksestä

Source: ETK

Kokonaismaksu

Työntekijän maksu >52

Työnantajan maksu

Työntekijän maksu <=52

% o

f sa

larie

s

21.9.2012

Jukka Ahtela

20

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen arvioitu vaikutus maksutasoon

0

5

10

15

20

25

30

35

1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

%

Vanha laki

Lähde: Eläketurvakeskus

Keskimääräinen työeläkemaksu vuodesta 1962 ja ennuste vuoteen 2050

Eläkeuudistus - varhaiseläkejärjestelmien karsiminen - koko työhistorian eläkepalkka- elinaikakerroin- indeksimuutokset- kannustinkarttuma

21.9.2012

Jukka Ahtela

21

Elinajanodote ja eläkkeellesiirtymisiän odote

1995 2000 2005 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030 2050 2075

Eläkk.siirt. ikä 58,8 58,8 59,1 59,4 59,3 59,5 60,2 60,6 61,0 61,4 61,9 61,9

Elinajan odote 76,6 77,7 79,0 79,7 80,1 80,3 81,5 82,6 83,7 84,7 88,2 90,7

55

60

65

70

75

80

85

90V

UO

TT

A

Lähde: Eläketurvakeskus

21.9.2012

Jukka Ahtela

22

Vanhushuoltosuhteen muutokset EU-maissa

Lähde: VM, 201021.9.2012

Jukka Ahtela

23

Vanhuuseläkeikiä Euroopassa

• Monessa Euroopan maassa eläkeikä 67:ään tai yli– Tanskassa eläkeikä asteittain 67:ään (2027) ja kytketään elinajan

odotteeseen– Espanjassa (2027 mennessä) ja Saksassa (2029 mennessä) eläkeiäksi

asteittain 67– UK:ssa eläkeikä nousemassa 68:aan vuonna 2044 (66:een 2024, 67:een

2034), kuten myös Irlannissa (66:een 2014, 67:ään 2021)– Hollannissa eläkeikä on sidottu eliniän odotteeseen: nyt 65, nousee

66:een 2020 ja edelleen 67:ään 2025– Italiassa eläkeikä on sidottu eliniän odotteen kasvuun: eläkeikä arviolta

66v 11kk vuonna 2020, 70v 3kk vuonna 2060– Puola korottaa eläkeiän vaiheittain 67:ään (2020 miehet, 2040 naiset)

• Suomessa keskustellaan 65 vuoden eläkeiästä– Näiden kehitysnäkymien valossa voi kysyä riittääkö edes 65?

21.9.2012

Jukka Ahtela

24

Työelämäryhmän keskeiset esitykset työurien pidentämiseksi (Työurasopimus 22.3.2012)

• Nuorten työllisyyttä edistävät toimet• Työssä jatkamista tukevien prosessien kehittäminen

– Työeläkejärjestelmää koskevat toimenpiteet– Kuntoutusprosessit toimiviksi– Työterveyshuollon kehittäminen– Työterveysyhteistyö

• Työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin edistämiseksi– Ikäohjelmat ja yksilölliset työurasuunnitelmat– Työhyvinvoinnin työkalut ja toimintamallit

• Osatyökyvyttömyyseläkkeet ja työssä jatkaminen• Masto-hankkeen jatkotoimet• Eläkejärjestelmän ja työttömyysturvan uudistaminen

21.9.2012

Jukka Ahtela

25

Nuorten työllisyys (keskusjärjestöt, liitot, TEM, OKM)

• Nuorille työ- ja kouluttautumismahdollisuuksia yhdistämällä koulutusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista– Oppisopimuskoulutuksen korvauksen porrastaminen– Oppilaitosten tukea/ohjausta työpaikoille parannetaan– Keskusjärjestöt valmistelevat näitä asioita koskevat ehdotukset

30.9.2012 mennessä

• Jäsenliitot tarkastelevat toimialakohtaisesti, miten nuorten työelämään pääsyä helpotetaan– Tavoitteena on saada aikaan nuoria koskevat

työllistämissopimukset 30.11.2012 mennessä

21.9.2012

Jukka Ahtela

26

Nuorten työllisyys (keskusjärjestöt, liitot, TEM, OKM)

• Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen alle 30-vuotiaille perusasteen koulutuksen varassa oleville on varattava riittävät resurssit ja koulutustarjonta

• Ammatillisen peruskoulutuksen, oppisopimuksen ja näyttötutkintojärjestelmän tehokas yhteensovittaminen lyhentää koulutusaikoja ja vapauttaa ammatillisen peruskoulutuksen resursseja ohjausta ja tukea enemmän tarvitsevien opiskelijoiden käyttöön 

• Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena ja sen tulee kannustaa nopeampaan siirtymiseen koulutuksesta työelämään, eri järjestämismuotojen yhteistyön tiivistämiseen ja koko ikäluokan kouluttamiseen

21.9.2012

Jukka Ahtela

27

Työeläkejärjestelmää koskevat toimenpiteet

• Työeläkelaitosten ja työterveyshuollon yhteistyön lisääminen (STM, keskusjärjestöt, työeläkelaitokset)– Työeläkelaitokset tuovat työpaikoille työkyvyn arvioinnin ja ammatillisen

kuntoutuksen osaamista– Työpaikan, työterveyshuollon ja työeläkelaitoksen yhteistyötä varten

vastuuhenkilö– Työkyvyttömyyseläkehakemukseen aina mukaan työterveyslääkärin lausunto

sekä työnantajan kuvaus– Työterveyshuollon ja työeläkelaitosten varhainen yhteistyö ennusteen ja

ratkaisuvaihtoehtojen määrittämiseksi ja kuntoutustoimenpiteiden käynnistämiseksi

21.9.2012

Jukka Ahtela

28

Työeläkejärjestelmää koskevat toimenpiteet

• Hoitoon pääsyn nopeuttaminen työkykyperustein (STM, työeläkelaitokset, Kela, VM)– Työeläkelaitosten pilottihanke yhteistyössä Kelan kanssa ja STM:n ohjauksessa,

valmistelu käynnistyy syksyllä 2012– Hoidon korvaamiselle täsmälliset kriteerit, vrt. tapaturmavakuutusjärjestelmä– Selvitetään hoidon toteuttamistavasta riippumaton palkansaajien tasavertainen

verokohtelu

• Työeläkejärjestelmän työhyvinvointitoiminnan pelisäännöt (STM, keskusjärjestöt, työeläkelaitokset)– Työeläkelainsäädäntöön työhyvinvointipalvelut määrittelevät säännökset, jotka

selkeyttävät sekä työhyvinvointipalveluiden oikeudellisen aseman että palveluiden käytön yhtiöiden kilpailukeinona

– Työhyvinvointipalvelut kaikkien työnantajien saatavilla– Työhyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden seuranta (eläkeyhtiön hallitus

hyväksyy peruslinjaukset ja seuraa palveluiden toteutumista ja tuloksellisuutta)

21.9.2012

Jukka Ahtela

29

Kuntoutusprosessit toimiviksi (STM, keskusjärjestöt, työeläkelaitokset, Kela)

• Työterveyshuollolle kokonaisvastuu kuntoutuksen koordinoinnista– Työterveyshuollon käyttöön kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen

osaamista• Kuntoutusprosessien hallinta keskeiseksi osaksi työterveyshuollon

laadunhallintajärjestelmää– Kuntoutuksen oikea-aikaisen käynnistymisen ja suunnitelmallisen

toteutumisen varmistaminen• Työterveyshuollolle mahdollisuus pyytää erikoissairaanhoidolta

kuntoutussuunnitelma, mikäli sellaista ei hoidon yhteydessä ole laadittu• Työterveyshuolto voi käynnistää määritellyt kuntoutustoimet suoraan omalla

päätöksellään tietylle enimmäisajalle (esim. työkokeilu omalla työpaikalla)• Kuntoutussuunnitelmien kuvaamisessa käytettäviin lomakkeisiin (mm.

lääkärinlausunto B) lisätään kohdat, joihin merkitään tiedot tarkoituksenmukaisten yhteistyötahojen konsultoinnista suunnitelmaa laadittaessa

21.9.2012

Jukka Ahtela

30

Työterveyshuollon osaamisen kehittäminen

• Kaikkeen terveydenhuoltohenkilöstön peruskoulutukseen lisätään työelämän, työkyvyn arvioinnin ja sosiaalivakuutuksen tuntemusta

• Kaikkiin lääketieteellistä koulutusta antaviin yliopistoihin perustetaan päätoimiset työterveyshuollon professuurit

• Ammattikorkeakouluihin riittävästi työterveyshoitajakoulutusta

> Työmarkkinajärjestöjen kannanotto toimitettu yliopistoille ja ammattikorkeakouluille

21.9.2012

Jukka Ahtela

31

Työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin edistämiseksi

• Ikäohjelmat ja yksilölliset työurasuunnitelmat (Keskusjärjestöt, liitot)– Työmarkkinaosapuolet laativat raamisopimuksen mukaisesti yhteisen mallin

työpaikkojen ikäohjelmia varten• Malli kattaa kaikki ikäryhmät, ei vain senioreja

– Työpaikoilla varmistetaan ikäohjelmien soveltaminen yksilötasolla esim. yksilöllisellä työurasuunnitelmalla (vähintään 58-60 vuotta täyttäneet)

• Työhyvinvoinnin työkalut ja toimintamallit (Keskusjärjestöt, liitot)– Jäsenliitot kartoittavat alakohtaisesti työhyvinvointitoiminnan nykytilan sekä

laativat tämän pohjalta yhteisen toimenpideohjelman– Keskusjärjestöt laativat yhteisen tarkistuslistan huomioon otettavista asioista

21.9.2012

Jukka Ahtela

32

Osatyökyvyttömyyseläkkeet ja työssä jatkaminen (Keskusjärjestöt, STM, TEM, Kela)

• Selvitetään miten työntekijän työssä jatkamista ja osa-aikaista työllistymistä voitaisiin edistää seuraavilla toimilla

– Osatyökyvyttömyyseläkettä ja työeläkekuntoutusta koskeva soveltamisikäraja nostetaan työeläkkeen puolella 63:sta 68 vuoteen

• Kannustimet työuran pidentämiselle myös osatyökykyisenä

– Osatyökyvyttömyyseläke mahdollistetaan myös kansaneläkkeessä• Nuoret mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, vammaiset

21.9.2012

Jukka Ahtela

33

Masto-hankkeen jatkotoimet (Keskusjärjestöt, Työturvallisuuskeskus, STM)

• Masto-hankkeen ehdotusten toimeenpanon varmistaminen– Toimenpidesuositusten toteutumista seurataan vuosittain (Työhyvinvointifoorumi,

Johtamisen kehittämisverkosto)– Työmarkkinaosapuolet ryhtyvät käytännön toimenpiteisiin

Työturvallisuuskeskuksessa (Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka) alla mainittujen Masto-hankkeen ehdotusten toimeenpanon varmistamiseksi

• Työkyvyn tukitoimista pelisäännöt työpaikoille – Varhaisen tuen ja työhön paluun toimintamallien käyttöönotto ja juurruttaminen

työpaikoille • Valmennusta esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle

– Masto-hankkeessa tuotetun koulutusmateriaalin hyödyntäminen,

työhyvinvointikortti• Työsuojelu tukemaan mielenterveyttä edistävien työolojen kehittämistä

– Psykososiaaliset työolotekijät selvitetään kaikilla toimialoilla osana työpaikan riskinarviointia ja työterveyshuollon työpaikkaselvitystoimintaa

21.9.2012