w w w. h e l i n s . f i

insUudenmaan insinööri 2/2014

.

w w w. h e l i n s . f i

Elämää Espanjassa

.Osuuskuntalaki

muuttui

Oma viinitila Saimaalla

Auringosta virtaa oppikirjoihin

sisältö 2/2014Pääkirjoitus ................................................................3

Suunnittelun tavaratalo ...............................................4

Ajankohtaista .............................................................6

Sanottua ...................................................................7

Nykäset.....................................................................7

Konepajan henki elää .............................................8

Tiukempi linja asiantuntijaviisumin myöntämiseen .......10

Välipalat ..................................................................12

Viinitila Saimaan rannalla .....................................14

Osuuskunta taipuu moneen .....................................18

Samu Salosta HI:n puheenjohtaja .............................20

Kirjat ja infot .............................................................22

SanEdu: oppimisympäristö Tansaniaan ..............24

Lunta pakoon Espanjaan ..........................................26

Hallitus esittäytyy: Kirsi Kemppinen ...........................28

Jäsentiedote ..................................................... 29–38

Kolumni: Markus Hyyppä .........................................39

8 1424

ins. 2/20142

päätoimittajalta

Insinöörien ammatillis-aatteellinen äänenkannattaja

ISSN 1796-1211JulkaisijaHelsingin Insinöörit HI ryPäätoimittaja Samu Salop. 040 311 2631samu.salo@ilry.fi

ToimistoRatavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878www.helins.fi

Ilmoitukset ja osoitteenmuutoksettoimisto@helins.fi

ToimitusUnionimedia Oyins@unionimedia.fiMikonkatu 17 B00100 Helsinki

TuottajaMarjo Mikolamarjo.mikola@unionimedia.fi

Ulkoasu Tomi Westerholm

Kannen kuva Arvi Wilpola

ToimitusneuvostoSamu Salo (pj.)Minna AnttonenEsa KokkaJaana KälviäinenMarjo MikolaRope Sidebras

PainoForssa Print

Aikataulu 2014Numero Aineistot Ilmestyy3 23.4. 21.5.4 12.6. 13.8.5 4.9. 1.10.6 30.10. 26.11.

Uudenmaan insinööri

ins..

Paranna työelämäsi laatuaKevät on tulossa ainakin, jos uskoo näkymiin, jotka parhaillaan näen ikku-nasta kirjoittaessani tätä toista pääkirjoitustani.

Alkuvuodesta ja kevään aikana monissa yrityksissä pidetään vuotuiset ke-hitys- tai tavoitekeskustelut. Tämä on tärkeä hetki kummallekin osapuolelle, ja toivonkin, että osaatte ottaa hyödyn irti, kun oman keskustelunne aika koittaa. Työnantajan näkökulmasta on mahdollista löytää uutta kätköksissä olevaa potentiaalia firman menestyksen tai tuottavuuden parantamiseksi, ja työntekijällä on oiva paikka parantaa itse oman työelämänsä laatua ja edes-auttaa mahdollisia tavoitteitaan.

Suomalaista kulttuuria moititaan usein keskustelun puutteesta. Osaam-meko siis hyödyntää tämän jokavuotisen hetkemme maksimaalisesti, jotta meillä menisi paremmin?

Myös motivaation kannalta on tärkeää, että keskustelu voidaan käydä avoimesti ja hyvässä hengessä. Omaan keskusteluun valmistautuminen on erittäin tärkeää, jotta saat parhaan mahdollisen hyödyn irti tilanteesta.

Itse tilaisuudessa suosittelen olemaan varsin avoin, siten luot mahdolli-suuksia hedelmällisempään keskusteluun. Muista myös tarpeen tullen olla jämäkkä, jotta haluamasi asiat tulevat käsitellyksi asiallisesti ja perinpoh-jaisesti. Erilaiset koulutukseen ja osaamiseen liittyvät asiat on syytä käydä tarkasti läpi. Palkkakeskustelu on myös hyvä käydä tässä yhteydessä, vaikka usein työnantajan edustajat ovat sitä mieltä, ettei se kuulu osaksi tavoitekes-kustelua. Miksi ei kuuluisi? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt.

Hyvä keskusteluyhteys esimieheen tulee säilyttää läpi vuoden, eikä kaikkia asioita kannata pantata tavoitekeskusteluun saakka.

Kevät tulee joka tapauksessa. Tavoitekeskustelussa sinä ratkaiset osaltasi, minkälainen on sinun työelämäsi kevät!

Päätoimittaja

Samu Salo

2/2014 ins. 3

4

Sitkeissä ennakkoluuloissa insinööritoimistot ovat melko turvallisia mutta tylsiä työpaikko-ja, joissa vain istutaan päätteen ääressä ilman kosketusta ulkomaailmaan ja asiakkaaseen. Valmista tuotetta ei suunnittelija ikinä näe.

Se ei pidä lainkaan paikkaansa, vanhemmat suunnittelijat Mikko Järvinen ja Timo Koske-la vakuuttavat. Koskela ja Järvinen ovat työs-kennelleet Insinööritoimisto Elomatic Oy:ssä kymmenkunta vuotta. Koko tämän ajan Jär-vinen on toiminut Helsingissä. Koskela aloitti Jyväskylän-toimipisteessä.

– Olen päässyt mukaan mielenkiintoisiin projekteihin. Jos tarvitsen apua, sitä saa usein työkaverilta oman talon sisältä. Koulutukseen-kin pääsee tarvittaessa, Koskela kehuu.

– Tämä on todella monipuolista työtä. Ta-paan jatkuvasti asiakkaita ja matkustelen sil-loin tällöin, Järvinen toteaa.

Kovaa kasvua

Perheyritys Elomatic kuuluu Suomen suurim-piin yksityisiin suunnittelutoimistoihin. Van-taan puolella sijaitseva Helsingin-toimipiste on kasvanut hurjaa vauhtia. Kun siellä vielä vuonna 2010 oli 30 työntekijää, nyt heitä on jo 75, vaikka taantuma on pitkittynyt. Kasvua on tapahtunut muun muassa oikeiksi osoittautu-neiden strategisten päätösten myötä.

Teollisuusyritysten into ulkoistaa suun-nittelua ja tuotekehitystä on koitunut suun-nittelutoimistojen eduksi. Mekaanisen suun-nittelun myyntipäällikkö Tapio Martikainen esittelee kalvoa, jossa on listattu mekaaniseen suunnitteluun liittyvät tuotteet. Pelkästään nii-tä on kolmisenkymmentä. Toimeksianto voi vaihdella parin päivän projektista kokonaisen tuotantolaitoksen suunnitteluun, esimerkkinä Uudenkaupungin soijajalostustehdas.

– Insinööritoimiston on trimmattava pal-velunsa niin, että se pystyy voitollisesti tarjo-amaan sekä muutamien kymmenien tuntien että kymmenien tuhansien työtuntien projek-teja, Martikainen toteaa.

Koska insinööritoimisto toimii usein ali-hankkijana asiakkaansa taustalla, se saa har-voin kunniaa uraauurtavistakaan hankkeista.

– Ei se meitä haittaa. Se on tämän alan hen-ki, Martikainen sanoo.

Suunnittelun tavarataloInsinööritoimiston täytyy olla valmis tarjoamaan asiakkaalle

parin päivän kehitysprojekti tai suunniteltava kokonainen tehdas.

Suhdanteet elävät, työ muuttuuJos tietyn toimialan suhdanteet heikkenevät, insinööri voidaan perehdyttää toisen alan suunnittelutehtäviin. Niin on käynyt myös Mikko Järviselle ja Timo Koskelalle. He val-mistuivat alun perin paperikonesuunnitteli-joiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Viime aikoina Järvinen on erikoistunut ko-nepajatoimittajien alihankintavalvontaan, lo-gistiikan hoitamiseen sekä valmistuksen osto-toimintaan. Elomatic on ollut kehittämässä automaattista pysäköintirobottia LeanPark Oy:n kanssa Lahteen, ja Järvinen on tuonut siihen konepajasuunnittelun osaamista. Pysä-köintirobotin ideana on, että kuskin ei tarvitse itse ajaa autoaan autohallin uumeniin ja ha-kea sitä sieltä pois, vaan robotti hoitaa kaiken.

Myös Koskelan työnkuva on monipuolistu-nut viime vuosina. Viimeisintä, ABB Marinelle tehtävää propulsiojärjestelmien mekaniikka-suunnittelua hän pitää erittäin mielenkiin-toisena.

Tuotekehitys pitää kelkassa

Tulevaisuudessa perussuunnittelu siirtyy entis-tä enemmän Suomen ulkopuolelle, mutta in-sinööritoimistot eivät kuole, kunhan ne kehit-tävät toimintaansa, Tapio Martikainen uskoo.

– Entisessä laajuudessaan Suomeen jää edelleen tuotekehitystä, ja siihen saumaan insinööritoimistojen pitäisi pureutua entistä paremmin. Toisaalta insinööritoimistojen pi-täisi viedä osaamistaan niihin maihin, joissa

on pulaa insinööreistä ja joissa suomalaista insinööriosaamista arvostetaan paljon, Mar-tikainen sanoo.

Elomatic on rekrytoinut Metropoliasta vii-me vuosina toistakymmentä uutta insinööriä. Tapio Martikaisen mukaan Elomatic on pal-kannut etenkin kone-, sähkö- ja automaatio- ja prosessi-insinöörejä, mutta etenkin proses-si-insinöörejä voitaisiin Martikaisen mukaan työllistää enemmänkin.

– Pelkkä tutkinto ei riitä, vaan opiskeluai-kaista työkokemustakin on oltava.

Komennukselle asiakkaan luo

Moni Elomaticin suunnittelija lähtee vuodeksi pariksi komennukselle ulkomaille esimerkik-si Aasiaan ja Keski-Eurooppaan. Laivanraken-nuksen asiantuntijoita kysytään ulkomaisille telakoille ja varustamoiden palvelukseen pro-jektipäälliköiksi tai pääsuunnittelijoiksi.

Nykyään komennuksia tehdään myös koti-maassa, asiakasyrityksen tiloissa.

– Osa töistä on sellaisia, joita ei pysty teke-mään kuin asiakkaan luona, Tapio Martikai-nen kertoo.

Kun työskentelee koko ajan asiakkaan silmi-en alla, ja suunnittelu- ja tiimipalaverit täplit-tävät päivää, asiakaspalvelutaitojen täytyy ol-la kunnossa, Mikko Järvinen ja Timo Koskela vahvistavat. Hiljainen hissukka ei alalla pärjää.

– Onneksi tiimityötaitoja harjoitellaan ny-kyään jo opiskeluaikana, Koskela toteaa.Teksti ja kuva Tuomo Tarvas

Mikä Elomatic?Perheyritys Elomatic Oy:n perusti vuonna 1970 turkulainen Ari Elo. Pää-

konttori sijaitsee Turussa ja toiseksi eniten työntekijöitä on Jyväskylässä.

Suomessa toimintaa on myös Helsingissä, Oulussa ja Tampereella. Ulko-

mailla Elomatic toimii muun muassa Kiinassa, Intiassa, Puolassa ja Venäjällä.

Työntekijöitä on yhteensä noin 740.

Pisimmät perinteet Elomaticilla on laivanrakennustoimialalta, mutta toimi-

alan liiketoiminnan volyymit ovat supistuneet, koska tuotantoa on siirretty

Aasiaan. Nykyään suurin toimiala on prosessipuoli.

ins. 2/20144

insi

nöör

i työ

ssä

5

– Päiväni täyttyvät pääasi-assa 3D-suunnittelutyöstä, työ- ja kokoonpanopiirus-tusten tekemisestä ja osa-luetteloiden laatimisesta, Timo Koskela kertoo.

2/2014 ins. 5

-lehden lukijapalauteins..Hyvät lukijamme! Palautetta lehden sisäl-

löstä voi lähettää toimitukseen osoitteella

ins@unionimedia.fi tai Unionimedia/Ins.,

Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki.

Myös juttuvinkit ovat erittäin toivottuja:

liitäthän mukaan yhteystietosi, jotta voim-

me tarvittaessa kysellä lisätietoja.

Ins.-lehdellä on 500 jäsenen lukijaraati,

joka on suurimmaksi osaksi koottu satun-

naisotannalla Helsingin Insinöörien jäsen-

luettelosta. Lukijat voivat myös itse ilmoittau-

tua sähköpostilla raadin jäseneksi. Tällä kertaa

arvoimme raatilaisten kesken palkinnon,

jonka saa Petri Kiiski.

Hallituksenpäätöksiä

Kokous 2/2014Käytiin läpi pidettyjen tapaamisten ja tilaisuuksien antia ja sovittiin kevät-kaudella tulevien tapahtumien vetäjät ja alustavasti osanottajat. Päätettiin tilaisuuksissa esille otettavista HI:lle tärkeistä asioista.

Perustettiin sääntömuutostyöryhmä, joka elokuun 2014 loppuun mennessä tuo esityksensä hallitukselle sääntöjen muutoksiksi. Tiedossa ei ole suuria muutoksia vaan kyseessä on lähinnä joidenkin sääntökohtien päivitys ajan tasalle.

Päätettiin ostaa erä Linnanmäen Hupirannekkeita, jotka myydään jäsenille omakustannushintaan.

Kokous 3/2014

Päätettiin, että HI:n hallituksen viestintävastaavana jatkaa Rope Sidebras ja some-vastaavaksi nimettiin Tuomas Hara.

Päätettiin, että HI:n järjestösihteerin palkkaa korotetaan 1. maaliskuuta al-kaen Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti.

Uudenmaan Insinööriopiskelijoiden (UIO) järjestämää vuorovaikutus-koulutusta sekä UIO:n jäsenten osallistumista Insinööriopiskelijapäiville (IOP) päätettiin tukea hallituksen kohtuullisiksi katsomilla summilla. Tuki IOP:hen on vastikkeellista ja tulee riippumaan UIO:n järjestämien info- /ständitilaisuuksien määrästä.

Päätettiin, että Samu Salo ja Jaana Kälviäinen valmistelevat toimintaker-tomuksen ja tilinpäätöksen sekä toimittavat ne hallituksen kommentoita-vaksi. Päätettiin, että myös kaikki jaostojen vetäjät osallistuvat toiminta-kertomuksen valmisteluun.

Insinööriliiton tes-valtuuskunnan jäseneksi kaudelle 2014–2015 esitetään Lasse Laurikaista ja varalle Timo Karasmäkeä.

Kuulumisia Uudenmaan piiristä

Koulutukset houkuttelevat osallistujiaInsinööriliiton ja Uudenmaan piirin järjestämät koulutukset ovat talven ja kevään mittaan yksi toisensa jälkeen täyttyneet ennätysajassa. Esimerkiksi 5. huhtikuuta järjestettävän Sosiaa-lisen median työnhaku ja LinkedIn työpaja -tilaisuuden kutsut lähtivät torstai-iltana puoli kuuden aikaan ja tapahtuma oli täynnä jo seuraavana aamuna kello 7.15. Koulutuksesta päätet-tiinkin järjestää toinen toteutus 26. huhtikuuta. Katso lisätiedot liiton tapahtumasivulta, www.ilry.fi/tapahtumat.

– Järjestämme suosituimmista koulutuksista uuden toteu-tuksen, jos se vain on mahdollista, lupaa Insinööriliiton kou-lutusasiamies Jani Huhtamella.

Huhtamella kehottaa jäseniä myös vinkkaamaan koulutus-innokkuudesta omalle aluejärjestölle.

– Oma jäsenjärjestö voi järjestää täsmäkoulutuksia juuri niistä aiheista, jotka alueella kiinnostavat.

Myös liiton tarjoamille urapalveluille on riittänyt kysyntää. – Parhaimmillaan urahallintatilaisuudet ovat täyttyneet mi-

nuuteissa, kertoo liiton urahallinta-asiamies Anu Kaasalainen.Jäsenille maksuttomat urapalvelu ja koulutukset ovat jäsene-

tu, jota ei kannata jättää käyttämättä.

ins. 2/20146

ajan

koht

aist

a

7

nykäset

sanottua

Innovaatioviestinnän tutkimusta Lappeenrannan yli opiston Lahti School for Innovationissa käyn-nistävä mainetutkija Pekka Aula kommentoi Markkinointi&Mainonta-lehdessä (4/2014) väitettä, että ”Maineella ei ole mitään väliä. Koirat haukkuvat ja karavaani kulkee.”

– Päinvastoin. Koirat kyllä haukkuu kulkijaa, mutta huonomaineiseen ne käyvät nilkkaan kiinni. Maine on yrityksen tärkein aineeton pääoma. Ekonomisti Alan Greenspan sanoi taannoin, että eritoten palvelun tar-joajilla ei enää ole mitään muuta kuin maineensa. Jos maine menee, kaikki häviää.

Peliyhtiö Supercellin menestys jatkuu. Yhtiö on kas-vattanut huimasti paitsi liikevaihtoaan ja voittopro-senttiaan myös työntekijämääräänsä. Kuuden miehen voimin kesällä 2010 aloittanut Supercell palkkasi viime vuonna 60 uutta ihmistä, ja nyt yrityksen palveluksessa on 132 ihmistä. Toimitusjohtaja Ilkka Paananen kom-mentoi asiaa Talouselämässä (6/2014).

– Me uskomme siihen, että parhaat ihmiset tekevät parhaita pelejä. Se on ainut asia mikä merkitsee. Kaik-ki muu – mukaan lukien taloudelliset tavoitteet – on toissijaista.

Pääomasijoittaja ja entinen kilpa-autoilija Christian Wolf vaurastui 2000-luvun taitteen it-buumissa ja si-joitti teollisiin yrityksiin. Nyt Wolf satsaa rutkasti rahaa autourheiluun ja vertaa Kauppalehti Optiossa (3/2014) kokemuksiaan.

– Muilla liike-elämän alueilla suoritusta ei mitata 20 viikonloppuna vuoden aikana, vaan pari kertaa vuo-dessa. Täällä sijoittaja ei voi huijata itseään, sillä kilpa-ajo on niin läpinäkyvää. Kelloa ei voi petkuttaa, se ker-too, oletko kilpailukykyinen vai et.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa miehistä 44 prosenttia ja naisista 34 prosenttia kertoi keskustel-leensa palkastaan esimiehensä kanssa viimeeksi kulu-neen vuoden aikana. Miehistä 25 prosenttia ja naisis-ta 18 prosenttia kertoi keskustelun johtaneen palkan-korotukseen. Tutkimuspäällikkö Maija Lehto toteaa Hesarissa (9.2.), että erot selittyvät osittain sillä, että naisia työskentelee enemmän aloilla, joilla on vähem-män varaa palkkajoustoihin. Osittain on kyse suku-puolirooleista.

– Miehet ovat enemmän palkka- ja naiset sisältö-orientoituneita.

2/2014 ins. 7

8

Pasilan konepajan alue siirtyi Valtionrautatei-den omistukseen 110 vuotta sitten. Vaununra-kennustarpeet olivat kasvaneet, eivätkä vanhan Helsingin aseman vieressä sijainneen konepa-jan tilat riittäneet.

Laajentaminenkaan ei ollut mahdollista, jo-ten uuden konepajan paikkaa tähyiltiin Sör-näisten järven alueelta. Alue sijaitsi lähellä sekä Helsingin että Pasilan asemaa.

Silloinen Rautatiehallitus päätti rakentaa paikalle oman konepajan, koska se halusi pitää kaluston valmistuksen omissa käsissä ja ohjata toiminnasta syntyneet tuotot itselleen.

– Perustamisajatus oli, että konepaja sijaitsi-si kaukana keskustasta. Fredriksbergissä sijait-seva 20 hehtaarin suo- ja peltoalue oli tuolloin joutomaata, Pasilan konepajan Perinneyhdis-tys ry:n puheenjohtaja Veijo Sundqvist kertoo.

Rakennukset nousivat ripeästi

Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1899. Kont-torirakennus valmistui jo seuraavana vuonna. Bruno Granholmin suunnittelema ensimmäi-

Konepajan rempseitä työmiehiä.

Pasilan konepajan henki elääKonepajan alue muuttui halvasta joutomaasta arvokkaaksi osaksi Helsingin ydinkeskustaa.

nen tehdashalli valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1901.

Toimintaa käynnisteltiin jo 1902, mutta ko-konaisuudessaan töiden katsotaan alkaneen vuonna 1903, kun alue oli kokonaisuudessaan valmis. Silloin nimi oli vielä Fredriksbergin ko-nepaja. Konepajasta tuli jo vuonna 1905 VR:n suurin konepaja, Sundqvist selvittää.

Ensimmäinen maailmansota kiinnitti Hel-singin ja Turun vaununvalmistajat valmista-maan emämaa Venäjälle sotakalustoa. Koti-maan tarpeisiin vastaaminen jäi Fredriksber-gin konepajan kontolle. Kun Suomen ulko-maankauppa alkoi painottua meriteiden sijaan rautateille, konepajaa ryhdyttiin laajentamaan vuonna 1916.

Yksityiset valmistajat kuihtuivat

Vuoden 1918 sisällissodassa Fredriksbergin konepajan punakaarti oli yksi Helsingin en-simmäisistä. Sodan sytyttyä konepajan tuo-tanto suunnattiin punaisten sotatoimien tu-kemiseen. VR kärsi sodan aikana suuria ka-

lustotappioita.Osa maailmansodan tilauksista oli vielä toi-

mittamatta, joten niillä pystyttiin korvaamaan hävikkiä. Yksityisten konepajojen tilaukset al-koivat hiipua, kun VR valmisti ja korjasi yhä enemmän kalustonsa itse.

Sisällissodan jälkeiset muutokset suomalai-silla työmarkkinoilla nostivat konepajan vau-nutuotannon jopa nelinkertaiseksi. Vuonna 1925 konepajan nimi vaihtui Fredriksbergin konepajasta Pasilan konepajaksi.

1920-luvun lopun talousvaikeudet piina-sivat konepajaa, ja seuraavan laskusuhdan-teen toi toinen maailmansota. Sodan vaiku-tukset tuntuivat konepajan toiminnassa vielä 1950-luvulla. 50-luvun vaunut olivat puuko-risia. Teräsrakenteiset vaunut tulivat käyttöön 1960-luvulla.

Konepajan rakennukset saneerattiin 1980-luvun puolivälissä, mutta ilo ei ollut pit-käaikainen. Vuonna 1987 VR aloitti keskuste-lun Pasilan, Kuopion ja Vaasan konepajojen lakkauttamisesta.

ins. 2/20148

hist

oria

n ha

vina

a

9

Vaikea lakkauttamispäätösLopullinen lakkauttamispäätös tehtiin osin aluepoliittisista syistä vuonna 1992. Teolli-suus haluttiin pois Helsingin keskustasta ja toiminnan alasajo alkoi: VR siirsi kalustoval-mistuksensa muualle ja osti valmista kalustoa ulkomailta.

Kalustotuotantoa ei pidetty enää kannat-tavana, ja entisestä joutomaasta oli tullut osa ydinkeskustaa, joka haluttiin kaavoittaa tuot-tavampaan käyttöön.

– Tavaravaunut valmisti Pieksämäen kone-paja. Henkilövaunujen korjaukset keskitettiin Turun konepajalle, sähkömoottorijunien kor-jaukset Hyvinkään konepajalle ja täydennys-korjaukset Helsingin ja Turun varikoille. Lo-pullisesti Pasilan konepajan toiminta loppui 31. joulukuuta vuonna 2002, Veijo Sundqvist kertoo.

Konepajan henkilökunnan oli vaikea hy-väksyä lakkautusta. Pasilan konepaja oli pär-jännyt kilpailutuksissa hyvin.

Työntekijät pelkäsivät työpaikkojensa puo-

lesta, mutta henkilökuntajärjestelyt hoituivat lopulta vastuullisesti. Työntekijät perustivat Pasilan konepajan Perinneyhdistys ry:n sama-na vuonna kuin lakkauttamispäätös tehtiin.

Vanhat rakennukset luokiteltiin kulttuu-rihistoriallisesti arvokkaaksi ympäristöksi vuonna 1993. Vuonna 1998 se sai ympäristö-ministeriön suojeluspäätöksen.

– Eräs VR:n johtaja ennusti, ettei konepajas-ta jää kiveä kiven päälle. Onneksi se uhkakuva ei kuitenkaan toteutunut, Sundqvist sanoo.

Kaupunki kaupungin sisällä

Parhaimmillaan Pasilan konepajalla työsken-teli lähes 2 000 työntekijää, ja se oli yksi suu-rimmista teollisista työpaikoista. Kaikkiaan konepaja valmisti 50 000 tavaravaunua, 2 000 puu- ja yli 700 teräskorista henkilövaunua.

Veijo Sundqvist itse tuli konepajalle viilaa-jaharjoittelijaksi vuonna 1968 ja on jäänyt sil-le tielle. Hän muistelee, että Pasilan konepaja oli aikanaan kuin kaupunki kaupungin sisällä. Yhteisöllä oli oma kauppa, lääkäri, sairasavus-

Veijo Sundqvistl Syntynyt 1951

l Valmistunut käyttötekniikan insinööriksi

Helsingissä vuonna 1975

l Pasilan konepajalle ensin viilaaja-

harjoittelijaksi 1968

l Konepajan lakkauttamispäätöksen jälkeen

töissä VR:n pääkonttorissa

tus- ja huoltokassa, voimalaitos, koulu sekä ur-heilu- ja kulttuuriharrastuspiirit.

– Kymmenet tuhannet työntekijät ovat saa-neet konepajalta elantonsa. Sen aitojen sisään liittyy tuhansittain elämäntarinoita. Pasilan konepajan henki elää, vaikka työn äänet ovat vaienneet.

Antti Halonen

kuvat Antti Halonen, Rautatiemuseo

ja Veijo Sundqvist

Konepajan historiaa muisteltiin perinneyhdistyksen järjestämässä juhlassa.

Konepajan vuonna 2005 ilmestyneen historiateoksen tekijät Veijo Sundqvist (vas.) ja Jouni Eerola.

Nämä vaunut ovat varmaankin useimmille tuttuja.

2/2014 ins. 9

Erityisasiantuntija on henkilö, joka tulee Suo-meen työskentelemään erityisosaamista vaati-vissa asiantuntijatehtävissä. Maahanmuutto-virasto myöntää maahan tuleville erityisasi-antuntijoille (highly skilled worker) oleskelu-luvan.

Insinööriliiton työsuhdelakimies Satu Täh-käpää tarkentaa erityisasiantuntijan määritel-mää. Hän myös kyseenalaistaa yritysten mo-tiiveita asiantuntijoiden käyttöön.

– Erityisasiantuntijaksi katsotaan henkilö, jonka työtehtävät ovat vaativat ja edellyttävät korkeakoulutusta. Työtehtävien vaativuutta maahanmuuttoviraston mukaan osoittaa se, että työstä maksetaan keskimääräistä korke-ampaa palkkaa. Korkeammaksi palkaksi on ar-vioitu bruttona noin 3 000 euroa kuukaudessa.

Maahanmuuttoviraston mukaan erityisasi-antuntijoita ovat esimerkiksi IT-alan erityis-osaajat, korkeakoulututkinnon suorittaneet jonkin erityisalan osaajat tai muut korkea-koulututkinnon suorittaneet henkilöt, jotka tulevat erityistä ammattitaitoa vaativaan teh-tävään.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että eritysasi-antuntijoiden oleskelulupia haetaan tilanteis-sa, joissa Suomessa toimiva yritys irtisanoo työntekijöitä, ja nämä erityisasiantuntijat tu-levat irtisanottujen irtisanomisajalla opette-

Tiukempi linja asiantuntija-viisumin myöntämiseenSuomeen voi saada alle kolmen kuukauden työntekoon oikeuttavan viisumin

varsin helposti, jos viisumia hakenut henkilö lasketaan erityisasiantuntijaksi.

Erityisasiantuntijoiden statuksella Suomeen tulijoiden määrä nousi viime

vuoden aikana selvästi. Kasvava joukko heistä on intialaisia.

lemaan irtisanottujen työt. Tällainen henkilö, joka tulee ”oppipojaksi” istumaan irtisanotun työntekijän selän taakse opettelemaan tämän töitä osatakseen myöhemmin itse tehdä ne, ei mielestäni voi olla lain tarkoittama erityisasi-antuntija.

Asian selvittämistä hankaloittaa se, että yri-tykset eivät anna luottamusmiehille tietoja yri-tykseen tulevien ”harjoittelijoiden” statukses-ta tai työsopimuksista. Ulkomaalaislain (73 §) mukaan työnantaja, joka ottaa palvelukseensa muun kuin EU:n kansalaisen, tulee viivytyk-settä ilmoittaa työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuu-tetulle ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus. Työehtosopimusten mukaan työnantajan tulisi antaa vielä tarkemmat tiedot luottamusmiehille, mutta käytännössä näitä tietoja ei saada.

Ulkomaalaislain mukaan työmarkkinaosa-puolet osallistuvat työntekijän oleskelulupien myöntämiskäytäntöjen seurantaan ja arvioin-tiin sekä ulkomaisen työvoiman käytön yleisiä edellytyksiä koskevien valtakunnallisten ja alu-eellisten linjausten laadintaan. Siksi myös Insi-nööriliitto on ollut aktiivinen työn tekemistä varten myönnettävien oleskelulupien sääntö-jen tarkistamistarpeesta silloin, kun oleskelu-lupia työn tekemistä varten myönnetään mas-

sairtisanomisia suorittaviin yrityksiin. Kyse on vakavasta ja laajasta työsuhdeturvaa koskevas-ta ongelmasta.

Voiko työnantaja kuvatuilla järjestelyillä laillisesti korvata irtisanotut työntekijät ulko-maisella työvoimalla Suomessa?

– Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole taloudellista tai tuotannollista irtisano-misperustetta silloin, kun työnantaja on en-nen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin irtisano-tun kanssa.

Ongelmana näissä tapauksissa on se, mi-tä laki tarkoittaa ”uudella työntekijällä” varsinkin silloin, kun yritykset eivät vaatimuk-sista huolimatta kerro, millä statuksella yrityk-seen tulevat uudet henkilöt ovat, kenen palve-luksessa he ovat tai mitä irtisanottujen töille tapahtuu irtisanomisajan jälkeen.

– Toteutuuko lain tarkoittama työsuhdetur-va silloin, kun ”liian kallis” kotimainen työ-voima korvataan hyväksytysti ulkomaisella, Tähkäpää kysyy?

Minna Anttonen

Alueasiamies

Insinööriliitto IL ry

ins. 2/201410

työm

arkk

inaj

aos

Metropolia Master’s - A Certifi ed Degree for Your Professional Career

Have you completed your Bachelor of Engineering Degree at least three years ago?

And have you gained three years of working experience in the fi eld since your graduation?

Then you would be a perfect candidate for ourMaster of Engineering Programs• Industrial Management• Information Technology • Business Informatics

Metropolia Master’s degree is an offi cial international degree on level 7 in the European Qualifi cations Framework (EQF7), the same level as Master of Science (DI).

This is a unique opportunity for your professional growth and for your employer’s increased competitiveness.

Check the details at www.metropolia.fi /mastersand move forward in your professional career!

Business, Culture, Health Care and Social Services, Technology

Application period3 March – 8 April 2014 metropolia.fi /apply

CLOSER TO NEW WORKING LIFE

201_Metropolia_Ins_lehti_105x303.indd 1 30.12.2013 14.00

Tatan toiminta ihmetyttääInsinööriliitto ihmettelee intialaisen Tata Consultancy Servi-

cen tapaa lähettää intialaisia työntekijöitä Suomeen. He tule-

vat ilmeisesti maahan viisumilla, joka on tarkoitettu erityis-

asiantuntijoille. Viisumi sallii kolmen kuukauden työskentelyn

Suomessa. Insinööriliitto epäilee, että Tata tosiasiallisesti

lähettää työntekijät opintomatkalle ja siten siirtää osaamista

pois Suomesta. Tätä ajatusta tukee myös Tatan viimevuoti-

nen kummallinen yt-neuvotteluprosessi.

Nokia ulkoisti viime vuoden helmikuussa noin 460 työnte-

kijää Tatalle ja vain kaksi kuukautta myöhemmin yhtiö ilmoitti

irtisanovansa heistä jopa 290. Yt-neuvottelut päättyivät

kesäkuun alussa ja tuolloin yt-prosessissa oli jäljellä vielä 172

henkilöä. Elokuussa Tata tiedotti irtisanovansa uudelleenor-

ganisointinsa päätteeksi Suomessa 33 henkilöä. Parin kuu-

kauden aikana 80 prosenttia yt-prosessissa vielä kesäkuussa

olleista oli valinnut erokorvauksen tai löytänyt työtä muualla

Tatan organisaatiossa.

Insinööriliiton saamien tietojen mukaan suurin osa otti

paketin, koska halusi nopeasti eroon yrityksestä, joka laittaa

vanhat työntekijät irtisanomisajalla opettamaan työnsä

intialaisille.

Insinööriliiton mielestä asiantuntijaviisumien tarkoitus on

auttaa yrityksiä kansainvälistymään, ei kiertämään suoma-

laista työlainsäädäntöä.

Vuonna 2012 lupia myönnettiin

758, joista noin puolet intialaisille.

Vuoden 2013 toukokuun loppuun

mennessä oleskeluluvan oli saanut

jo 430 asiantuntijaa, joista Intiasta

Suomeen saapui neljä viidestä.

Insinööriliiton mielestä työlupakäy-

täntöä olisi tiukennettava.

2/2014 ins.

12

koonneet Marjo Mikola ja Tomi Westerholm

VekottimetTarpeellista vai turhaa? Sinä päätät.

Elektroniikalla energiseksiJos kaipaat kannustusta ja vinkkejä tai haluat seurata

liikkumistasi numeroiden muodossa, voi apu löytyä aktii-

visuusrannekkeesta. Polar Loop -ranneke antaa tietoa ja

palautetta päivittäisestä, viikoittaisesta ja kuukausittaisesta

aktiivisuudestasi. Vesitiivis laite näyttää aktiivisuuden, kalorit,

askelten määrän ja kellonajan. Tietoja voi seurata Polar Flow

-mobiilisovelluksen ja verkkopalvelun avulla.

http://www.polar.com/fi

Raksa rokkaaMusiikki siivittää menoa ja kulkee mukana. ION Job Rocke-

rissa on radio, vahvistin ja kaiutin, ja musiikkia voi kuunnella

myös puhelimesta bluetooth-yhteyden kautta. Laite toimii

verkkovirralla ja sisäisellä akulla, jonka luvataan riittävän

50 tuntia. Verkkovirtaan kytketettynä kaiuttimen kautta voi

ladata akkukäyttöisiä laitteita, ja kännykkä latautuu usb-liit-

timestä. ION Job Rocker maksaa noin 270 euroa, ja sitä saa

kotimaisista nettikaupoista.

Kirveellä töitäRuumiillinen työ on takuu hiestä. Vipuava kirves on

kekseliäs kotimainen ratkaisu puiden pilkkomiseen.

Heikki Kärnä keksi työkalun kammetessaan rautakan-

gella kiviä tontillaan. Vipukirveen iskeytyessä pölkkyyn

se kääntyy oikealle ja halkaisuvoima kasvaa. Pilke irtoaa

tehokkaammin pölkystä. Kirves maksaa190 euroa ja sen

voi tilata netistä.

http://www.vipukirves.fi/

Tavarat tallessaHaitpa sitten sykkeen nostavaa tai letkeää tapaa siirtyä pai-

kasta toiseen, on mukanasi usein tavaraa. Halti Splash Bike

20 -laukku pitää niin retki- kuin kaupunkipyöräilijän tavarat

mukana ja kuivina, sillä siinä on vesitiiviiksi hitsatut saumat ja

Roll top -sulkumekanismi. Laukku painaa alle kilon, ja sitä on

saatavilla oranssin lisäksi mustana ja valkoisena.

Hinta noin 60 euroa

www.halti.fi

ins. 2/201412

välip

alat

Inssi, testaa tietosi

Vastaukset:1.c2.b3.b4.c5.b

!1. Kuinka monta hermosolua ihmisen aivoissa on?a) noin miljardib) noin 10 miljardiac) noin 100 miljardia

2. Kevään europarlamenttivaaleissa valitaan yhteensä 751 EP:n jäsentä, kuinka monta Suomesta?a) 11b) 13c) 15

3. Kuinka suuri oli leijona-maajoukkueen ikähaitari Sotshin olympialaisissa?a) 24 vuottab) 25 vuottac) 26 vuotta

13

Sudoku 2/2014

4. Saksalaisen kemistin Martin Heinrich Klaprothin (1743–1817) mukaan on nimetty muun muassa:a) alkuaineb) metroasema Berliinissä c) kraatteri kuussa

5. Mitä dieselöljyn ominaisuutta ilmaistaan setaaniluvulla? a) puristuskestävyyttäb) syttymisherkkyyttäc) viskositeettiä

Tämä ristikko on suojattu tekijänoikeuslailla eikä sen kopioiminen tai osittainenkaan käyttö ole sallittua ilman Sudoku Finland Oy:n lupaa.

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 23.4.2014

mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera

osoitteeseen Ins/Unionimedia, Mikonkatu

17 B, 00100 Helsinki. Voi myös skannata

ja lähettää vastauksesi osoitteeseen

ins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden

kesken arvotaan sudokukirja.

Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettä-

neistä arpa suosi Olavi Stenbäckiä.

Inssivisa

1 7 63 8 9 4

76 9 5 2 88 4 69 3 4

5 75 4 1 6 8

4 3 8 1 9 7 6 2 59 5 7 2 4 6 1 3 82 1 6 5 8 3 4 7 91 9 5 3 2 8 7 4 68 6 2 4 7 5 3 9 17 4 3 9 6 1 5 8 25 8 1 7 3 2 9 6 46 7 4 8 5 9 2 1 33 2 9 6 1 4 8 5 7

2/2014 ins. 13

14

Vantaalaiset Matti Hytti ja Sisko Salo toteut-tivat kymmenen vuotta sitten unelmansa ja perustivat oman viinitilan Saimaan syleilyyn Puumalan Niinisaareen.

Matti Hytin kiinnostus viininvalmistusta kohtaan heräsi hänen työskennellessään vielä juustonvalmistuslaitteita valmistavassa teh-taassa suunnittelijana ja projektipäällikkönä. Yrityksen omistajavaihdoksen vuoksi hän oli töissä Hollannissa vuosina 1991–1994.

– Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin ja alkoholilakia liberalisoitiin vuonna 1995, haa-ve omasta viinitilasta oli mahdollista toteuttaa. Sitä aikaisemmin yli 4,7 -prosenttista alkoholia sai valmistaa ja myydä pulloittain vain Alkon

Viinitila Saimaan rannallaKäyttötekniikan insinööri Matti Hytille tilaviinit

ovat harrastus ja elämäntapa. Hyvä viini vaatii

taidon ja tekniikan lisäksi pitkäjänteisyyttä.

alaisuudessa.Matti Hytti on valmistunut käyttötekniikan

insinööriksi Helsingin teknillisestä oppilaitok-sesta vuonna 1975. Hän sanoo, että yleisestä tekniikan ymmärryksestä on suuri hyöty, sil-lä viininvalmistuksessa työskennellään paljon koneiden kanssa.

– Viininvalmistuksen koulutus alkoi Suo-messa 1990-luvun puolivälissä. Kävimme vai-moni kanssa Savon ammatti- ja aikuisopistos-sa Muuruveden Viinitietokeskuksessa vuonna 2000 vuoden mittaisen viinituotannon am-mattiin valmentavan koulutuksen. Koulutta-ja oli unkarilainen viininvalmistuksen diplo-mi-insinööri.

ins. 2/201414

tekn

iikka

15

Temolan viinitilaYlössaarentie 65, 52200 Puumala

Avoinna: 1.6.–31.8.2014 joka päivä 12–18

Lisätietoja: www.temola.fi

2/2014 ins. 15

16

opis

kelij

atH

I ry

90 v

uott

a

Hytti suoritti näyttökokeensa vuonna 2001. Sen jälkeen hän on käynyt tislaus- ja likööri-kurssit. Koulutuksen jälkeen alkoi sopivan ti-lan etsintä. Vantaalaispariskunta haki tilaa en-sin mahdollisimman läheltä, mutta sellaista ei löytynyt. Siihen aikaan viinitilat eivät myös-kään saaneet sijaita taajama-alueella.

– Näimme ilmoituksen Hesarissa. Vaimo oli Imatralla juoksutapahtumassa ja palasimme takaisin tämän Puumalan tilan kautta. Alu-eella on aika paljon turismia ja marjapensaat olivat valmiina, sillä entinen omistaja oli si-vuelinkeinoltaan marjaviljelijä. Narahdimme aika hyvin.

Valmistus alkaa loppukesälläMatti Hytti kertoo, että viinin valmistus on mielenkiintoista ja pitkäjänteistä työtä. Mar-jasato korjataan heinä–elokuussa. Oman tuo-tannon lisäksi Temolan Viinitila ostaa marjoja. Marjat pakastetaan, jotta ne säilyvät ja niistä saadaan marraskuun puristusvaiheessa enem-män mehusaalista.

– Marjojen puristus mehuksi tehdään ali-hankintana Hirvensalmella. Haen mehun tan-killa ja mittaan happo- ja sokeripitoisuudet. Happopitoisuuden analysointi tapahtuu nat-riumhydroksidilla titraamalla. Sokeripitoisuus

katsotaan brix-mittarilla.Temolan Viinitilalla on oma tuotantolaitos

ja laboratorio entisessä navetassa. Se on teh-ty omin voimin piirustuksista täysremonttiin. Muun muassa entinen maapohja vaihtui kyl-mään betonilattiaan, jottei kesällä olisi liian kuuma.

– Olen tehnyt tuohon viereen oman läm-mityskeskuksen vanhaan merikonttiin. Siellä on Arimax 35 -puukattila, jossa on 3 000 litran varaaja. Sieltä lähtee johdot pattereihin.

Marjaviinin valmistuksessa on oleellinen ero rypäleviineihin verrattuna, vaikka perus-tekniikat ovat samat. Rypäleviinien alkoholi- ja happopitoisuus tulevat rypäleiden omasta me-husta. Mustaherukkamehun happopitoisuus on liian korkea, joten se lasketaan 40:stä noin kymmeneen g/L.

Hytti tekee mehuun vierteen lisäämällä sii-hen 75 prosenttia vettä, jolloin happopitoisuus tippuu neljännekseen. Laimennuksen vuok-si mehun sokeripitoisuus ei riitä alkoholipi-toisuuden aikaansaamiseksi, joten Hytti lisää vielä sokeria.

– Jos tehdään tuhat litraa viiniä, sokeria saa olla melkein 200 kiloa. Yhdessä litrassa noin 17 grammaa sokeria muodostaa yhden prosentin alkoholia. Saan kaikkien vierteeseen lisättävi-en aineiden määrät suoraan Excel-taulokosta.

Tankista pulloon

Lopulta mehuun lisätään hiiva ja ravintosuo-lat. Käyminen alkaa neljän tai viiden päivän kuluttua. Käymislämpötila on hieman nor-maalia alhaisempi, noin 17 astetta.

Sisko Salo ja Matti Hytti ovat pyörittäneet Puumalan Niinisaaressa Temolan Viinitilaa kymmenen vuotta.

Temolassa on neljä 1600 litran ruostumattomasta teräksestä valmistettua tankkia. Jos lämpötila niissä laskee liian alhaiseksi, Matti Hytti saa automaattises-ti ilmoituksen tekstiviestillä.

ins. 2/201416

tekn

iikka

17

– Lämpötila ei saa laskea liian alhaiseksi. Jos se laskee alle 15 asteen, saan siitä tekstiviestillä ilmoituksen. Meillä on neljä ruostumattomas-ta teräksestä valmistettua 1 600 litran tankkia, Matti Hytti sanoo.

Käymisaika on marras–tammikuussa. Val-koviinit saavat käydä runsaat kolme kuukaut-ta, punaiset viinit noin kuukauden. Kun sokeri on loppunut, hiiva ei saa enää ravintoa ja kuo-lee. Silloin sakka laskeutuu pohjalle.

– Odotamme sakan kiinteytymistä. Viini pumpataan puhtaaseen säiliöön. Sen jälkeen se selkeytetään piihapolla, bentoniitilla ja gelatii-nilla. Odotamme pari viikkoa ja viini pumpa-taan uudestaan puhtaaseen säiliöön ja samalla karkeasuodatetaan levysuodattimen kautta.

Selkeytysaineiden yhteydessä viiniin lisä-tään rikkiä antioksidantiksi. Tilaviinien rikki-pitoisuuden maksimimäärä on 200 milligram-maa litraa kohti. Temolan Viinitilan viineissä on noin 120. EU sallii makeissa rypäleviineissä korkeimmillaan jopa 400 mg/L.

– Tankki suljetaan tiiviisti ja alkaa kypsy-tysvaihe. Se kestää pari kolme kuukautta. Viini makeutetaan lisäämällä sokeria. Samalla laite-taan varmuustoimenpiteenä kaliumsorbaattia, jonka tehtävänä on estää viinin mahdollinen jälkikäyminen.

Viini pumpataan vielä kerran uuteen tank-kiin ja steriilisuodatetaan. Sitten se onkin tou-kokuussa valmis pullotettavaksi. Pullot sulje-taan kierrekorkeilla, niihin laitetaan etiketit ja ne varastoidaan 14 asteen lämpötilassa tuotan-totilan kypsytyspuolella.

– Pyrimme pitämään varaston lämpötilan 14 asteessa pattereiden ja tuulettimien avulla.

Vuoden kuluttua kesällä pullot ovatkin myyn-tihyllyillä ja kierto alkaa alusta.

Viiniä, siideriä, likööriä kuohuvaa ja tislettä

Temolan Viinitila tuottaa kotimaisia puna- ja valkoviiniä musta-, puna- ja valkoherukasta ja kuohuviiniä herukoista ja vadelmasta.

Temolan tila osallistuu joka vuosi tilaviini-kilpailuihin. Temolan jokainen viini on voit-tanut vähintään hopeaa. Mustaherukasta val-mistettu Niiniviini on voittanut Suomen tila-viinimestaruuden vuonna 2008.

Temolan viinitilalla on oma, omenista val-mistettu puolikuiva Saimaan Siideri. Viinitila valmistaa myös likööriä herukasta, vadelmas-ta ja mansikasta sekä tislettä, Marjapontikkaa. Hytillä on oma tislain, jonka hän on itse val-mistanut.

Hytin tislauskiinnostus syntyi Rajamäeltä, jossa hän on syntynyt. Ennen armeija-aikaa hän oli tislaamossa töissä.

Tilan oman myymälän lisäksi Temolan Vii-nitila myy ruokaviinejä ja siideriä naapurissa sijaitsevaan kesäravintolaan ja kahteen ravin-tolaan Puumalan keskustassa. Pääkaupunki-seudulla Saimaan Siideriä on ollut myynnissä Lasipalatsin Maatilatorilla ja olutravintola Villi Wäinössä.

Enemmän harrastus kuin työ

Matti Hytti ja Sisko Salo asuvat kesäkauden tilallaan Puumalassa. 65-vuotias Hytti on ollut eläkkeellä vuodesta 2008 lähtien, Salo on vielä töissä Vantaan kaupungilla.

– Heräämme yhdeksän nurkilla ja käyn Saimaassa joka aamu uimassa. Harrastan ve-topasuunalla soittamista ja soitan joka ilta il-tasoiton. Joskus vastarannalta kuuluu iloisia kannustuksia, Hytti naurahtaa.

Tilan ovet avautuvat puoliltapäivin. Toinen myy pulloja ja toinen annoksia. Myynti päät-tyy kuudelta, jonka jälkeen hoidetaan raportit, varastojen tarkastus, hyllyjen täyttö ja muut vastaavat työt. Usein työpäivä venyy iltakah-deksaan tai -yhdeksään.

Temolan Viinitilalla vierailee kesässä noin 3 000 asiakasta. Suurimmalla osalla on mök-ki lähettyvillä. Suomalaisten lisäksi tilalla käy saksalaisia, sveitsiläisiä ja kasvavissa määrin venäläisiä. Hytti sanoo, että markkinointi on viinitilan pitämisen suurin haaste.

– Tilamme ei sijaitse valtaväylien varressa, joten turistit on osattava ohjata tänne, eikä markkinointi ole halpaa.

Hytti sanoo, että viinin valmistus on en-nemmin mukava harrastus ja elämäntapa kuin työpaikka. Etuina ovat tietysti juomat ja se, että tapaa paljon ihmisiä.

– Täytyyhän tässä olla vähän hullu, että tällä palkalla tätä pakertaa. Isojen viinitilojen yh-teydessä on usein ruokaravintola tai muuta oheistoimintaa kuten elämyspalveluita. Meil-lä on kaunis puutarha ja viinitupa. Emme ole iso tuottaja, emmekä haluakaan olla, Hytti hy-myilee.

Antti Halonen

kuvat Antti Halonen ja Pixhill

Osa Temolan Viinitilan viineistä on nimetty tilan entisten asukkaiden mukaan. Kaulan jäädytyslaite. Siideri- ja kuohuviinipulloja tanssi-tetaan, jotta sakka kerääntyy kaulaan. Sen jälkeen pullo jäädytetään, jolloin hiivasakka on helppo sinkauttaa pois.

2/2014 ins. 17

18

opis

kelij

atH

I ry

90 v

uott

a

Yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville neuvontaa an-tavan YritysHelsingin puhelimet ovat viime aikoina pirisseet innokkaasti. Vuoden alussa voimaan tullut uusi osuuskuntalaki on saanut yhä useammat harkitsemaan osuuskunnan pe-rustamista.

– Meillä on kymmenen yritysneuvojaa, jois-ta jokaisella on viikoittain useita osuuskunnan perustamiseen liittyviä neuvotteluja. Täällä on ollut innostunut ilmapiiri, kertoo yritysneuvo-ja Timo Mäkilä.

Mäkilä on perustanut ja neuvonut uus- ja pienyrityksiä sekä asiantuntijaosuuskuntia vuodesta 1994 asti. Hän on itsekin osuuskun-nan jäsen.

– Maailmalla osuuskunta on tunnettu yri-tysmuoto, joka voi parhaimmillaan työllistää tuhansia ihmisiä. Uuden lain myötä tämän yri-tysmuodon käyttö kätevöityi, ja se on muun-neltavissa useimpiin käyttötarkoituksiin.

Insinöörien työttömyys ennätyskorkealla

Joulukuussa 2013 Suomessa oli työttömänä yli 6 000 insinööriä. Tilanne oli yhtä paha viimek-si noin 20 vuotta sitten.

– Suhteellinen työttömyysaste on nykyisin pienempi kuin lamavuosina, sillä insinöörien koulutusmäärät ovat kasvaneet. Sen sijaan työ-voimatoimistoihin työnhakijoiksi ilmoittautu-neiden määrässä ollaan nyt 1990-luvun tasolla, kertoo Insinööriliiton tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori.

Timo Mäkilän mukaan on monia syitä, miksi insinöörien kannattaisi harkita osuus-kunnan perustamista. Nuorille tiimityöskente-ly on luonteva työskentelymuoto. Osuuskun-nassa ei myöskään ole auktoriteettia, vaan asi-oista pääsee päättämään itse.

– Osuuskunnassa tehtävät usein kiertävät, eli jäsenet oppivat tekemään myös hallinnol-lisia ja kaupallisia tehtäviä. Vastuuta voi ottaa lisää sitä mukaa, kun on itse siihen valmis, Mä-kilä perustelee.

Kokeneemmat insinöörit voivat perustaa osuuskunnan, jossa eri alojen osaajat liittyvät tiimiksi. Osuuskunta voi olla myös pelastus yli

Osuuskunta taipuu moneenOsuuskunta on hyvä vaihtoehto yrittämistä harkitseville insinööreille.

Uusi osuuskuntalaki lisäsi osuuskuntien joustavuutta ja valinnanvapautta.

50-vuotiaana työttömäksi jääneille, joiden voi olla vaikea löytää töitä enää muualta.

– Yksi mahdollisuus on työntekijäomistei-nen osuuskunta, jos aiempi yritys on lopetta-massa toimintaansa. Suomessa olisi juuri nyt tilausta tällaiselle, kun luova tuho pyyhkii joka puolella ja tiliä tekevät enimmäkseen nopeaa voittoa tavoittelevat saneeraajat ja yrityksen lopettajat.

Osuuskuntaa voidaan käyttää myös työn parempaan organisointiin. Mäkilä kertoo esi-merkin neljästä toiminimellä työskennelleestä

puusepästä, jotka päättivät perustaa yhdessä osuuskunnan saadakseen koneistetun työs-kentelytilan.

Osakeyhtiötä turvallisempi valinta

– Uuden lain mukaan osuuskunnan voi nyt perustaa vaikka yksin, kun aiemmin perusta-jajäseniä piti olla vähintään kolme. Nyt toimi-nimiä ollaankin muuttamassa osuuskunniksi kovalla vimmalla, koska uudessa lainsäädän-nössä on tiettyjä turvallisuus- ja vastuukysy-

Fakta:Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa

taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen sen tarjoamia palveluita.

Osuuskunta toimii työnantajana, tekee tarjouksia ja sopimuksia, laskuttaa tilaajaa sekä suorit-

taa arvonlisäveron ja työntekijöiden ennakonpidätyksen.

Lisätietoja osuuskunnan perustamiseen:

YritysHelsinki: www.yrityshelsinki.fi

Pellervo-Seura: www.pellervo.fi

Liiketoimintasuunnitelma: www.liiketoimintasuunnitelma.com

Osuuskunnan perustamisilmoitus: www.prh.fi/kaupparekisteri

Lomakkeet ja osuuskunnan perustamispaketti: www.ytj.fi

ins. 2/201418

yrit

täm

inen

19 19

tekn

iikan

his

tori

aiS

tock

pho

to/p

aci7

7

Polkien eteenpäinHistoriasta ei voida osoittaa yksittäistä keksijää tai keksintöä, joka olisi ollut ratkaiseva polkupyörän synnylle.

Nykyaikainen polkupyörä kehittyi saksalaisen Karl von Draisin juoksu-koneesta vuonna 1817. Juoksukoneessa oli kaksi pyörää peräkkäin samassa linjassa. Etupyörää voitiin ohjata, ja ajoneuvo saatiin liikkeelle potkimalla vuorotellen molemmin puolin.

Skottilainen seppä Kirkpatrick MacMillan laittoi pedaalit polkupyörään vuonna 1839. Pyörässä oli teräsvanteiset puupyörät. Ohjauspyörä oli edessä ja suurempi pyörä takana. Pyörät oli kiinnitetty pedaaleihin tankojen avul-la. Termi polkupyörä (bicycle) otettiin käyttöön Ranskassa vuonna 1860.

Englannista kehittyi maailman polkupyöräteollisuuden keskus 1870-lu-vulla. Etupyörä kasvoi korkeutta parhaimmillaan 60 tuumaan nopeuden saavuttamiseksi.

1880-luvun puolivälissä markkinoille tuli ketjuvetoinen matala polku-pyörä. Tästä polkupyörämallista puuttuivat ainoastaan ilmarenkaat ja va-paanapa, joka mahdollisti tehokkaan jarrutuksen ja sen, että polkimet eivät enää pyörineet jatkuvasti.

Vuonna 1885 markkinoille tuli englantilaisen John Kemp Starleyn pol-kupyörä Rover. Mallissa molemmat pyörät oli vakioitu samankokoisiksi, ja siinä oli ketjuveto. Poljinkoneisto oli sijoitettu itse runkoon ja voiman-siirto takapyörään. Kun ohjaava pyörä ja vetävä pyörä oli erotettu, tasapai-nonhallinta oli helpompaa. Välityksiä voitiin myös muuttaa erikokoisilla vaihdettavilla hammasrattailla. Pyörätyyppi saikin nimen turvapolkupyörä, koska mallissa ajajan jalat ulottuivat maahan, mikä mahdollisti turvallisem-man liikkeelle lähdön ja pysähtymisen. Ilmatäytteisen renkaan keksimisen myötä turvapolkupyörästä tuli kymmenessä vuodessa vakiomalli ympäri maailmaa.

Polkupyörä kehitettiin melko valmiiksi välineeksi jo 1920- ja 1930-lu-vuilla. Tämän jälkeen polkupyörä jäi odottamaan uusia teknisiä ja metal-lurgisia keksintöjä, jotka liittyivät materiaaleihin, jousitukseen, vaihteisiin ja jarruihin.

Polkupyörän keskeiset osat – runko, pyörät ja vanteet sekä vapaanavat ja keskiöt – pysyivät suhteellisen muuttumattomina aina 1970-luvulle asti, jolloin alkoi erilaisten maasto- ja hybridipolkupyörien kehitys.

Kirsi Goodchild

mysasioita otettu paremmin huomioon, Timo Mäkilä sanoo.

Siinä missä toiminimellä työskentelevä vas-taa tekemistään sitoumuksista koko omaisuu-dellaan, osuuskunnassa vastuuta voidaan raja-ta. Osuuskunta ajautuu harvoin konkurssiin, eikä väärinkäytöksiä juuri esiinny.

Osuuskuntaan on helppo liittyä, ja jäseniä voidaan tarvittaessa myös erottaa. Jos omistus-oikeus on alle 15 prosenttia, osuuskunnan jä-sen voi säilyttää oikeuden työttömyysturvaan. Osuuksia voi myös porrastaa ja osuuskuntaan voi olla pelkässä työsuhteessa.

Kuten kaikkeen yritystoimintaan, myös osuuskunnan perustamiseen liittyy riskejä. Jos osuuskunta ei saa riittävästi asiakkaita, se näivettyy. Riskinä on myös se, etteivät jä-senosakkaat sitoudu riittävästi osuuskuntaan vaan toimivat mahdollisesti salaa omassa, kil-pailevassa yrityksessä.

Lakimuutos lisäsi vaihtoehtoja

Uusi osuuskuntalaki vie osuuskuntaa aiem-paa enemmän osakeyhtiön suuntaan niin kä-sitteiltään kuin rahoitusmahdollisuuksiltaan. Investointeihin on nyt mahdollista saada ul-kopuolista rahoitusta.

– Lakiasiaintoimistot, tilitoimistot ja ra-hoittajat ovat pitäneet osuuskuntaa hiukan outona. Kun käsitteitä on yhdenmukaistettu, on osuuskuntien helpompi saada palveluja, Ti-mo Mäkilä kertoo.

Lakimuutoksessa vähennettiin pakottavaa lainsäädäntöä ja muotojäykkyyttä ja lisättiin sopimusvapautta. Osuuskunnassa voi esimer-kiksi olla toimitusjohtaja, mutta pakollista se ei ole. Myöskään tilintarkastajaa ei pienissä, alkavissa osuuskunnissa tarvita. Toiminnan-tarkastaja riittää.

– Osuuskunnalla on paljon mahdollisuuk-sia tehdä valintoja ja luoda omia, itselle sopivia toimintamalleja, Mäkilä sanoo.

Jenni Meronen

kuva Pixhill

2/2014 ins. 19

20

Helsingin Insinöörit HI ry:n vuoden 2014 puheenjohtaja Samu Salo, 37, on Seinäjoen ammattikorkeakoulusta vuonna 2000 valmis-tunut tuotantotalouden insinööri. Hän on kuulunut HI:n hallitukseen vuodesta 2008 ja toiminut aiemmin sen varapuheenjohtajana. Minkälaisia asioita uusi puheenjohtaja haluaa ajaa insinöörien puolesta?

Insinöörien asiallaVuonna 2014 HI painottaa toiminnassaan työmarkkinatoimintaa

ja edunvalvontatyötä yhdessä IL:n ja Uudenmaan piirin kanssa.

Yhdistys myös kehittää ja lisää viestintää, puheenjohtaja Samu Salo kertoo.

– Sitä kuvaa hyvin Insinööriliiton slogan ”Askel parempaan työpäivään”. Haluan, että jokaisella jäsenellä on hyvä työpäivä.

Insinööriliiton tekemä työmarkkinatoimin-ta ja edunvalvonta osaltaan varmistavat, että näin myös tapahtuu. Työmarkkinaosapuolet eli työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajat neuvottelevat suuren osan työpäivään liitty-

vistä asioista, ja niistä sovitaan työehtosopi-muksissa (tes). Työmarkkinatoiminnalla am-mattiliitto vaikuttaa työsuhteiden ehtoihin ja palkkojen kehitykseen.

– Insinöörien työehtosopimukset neuvot-telee pääsääntöisesti Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. YTN:n neuvottelukuntaan kuuluu useita Insinööriliiton työntekijöitä, kuten neu-vottelujohtaja Ismo Kokko.

– Insinööriliiton tilastojen mukaan 2000-lu-vun palkankorotuksista noin 75 prosenttia on tullut tes-neuvottelujen tuloksena ja noin 25 prosenttia on ollut niin sanottuja meriittiko-rotuksia eli työnantaja on palkinnut hyvästä työstä, Samu Salo lisää.

HI näkyy työpaikoilla

Helsingin Insinöörit järjestää jäsenilleen tänä vuonna noin 50 tapahtumaa, joista 30 on työ-markkinatoimintaan ja edunvalvontaan liitty-viä työpaikkavierailuja yhteistyössä Insinööri-liiton kanssa.

– Tuemme yritysyhdistysten ja luottamus-miesten toimintaa. Se on mielestäni kaikkein oleellisin asia, että jäsenillä on työpaikalla jo-ku, joka auttaa heitä tarvittaessa, Samu Salo kertoo.

Samu Salol Insinööri, tuotantotalous/mekatroniikka,

Seinäjoen AMK

l Aluepäällikkö, Eltel Networks Oy

l HI:n puheenjohtaja 2014

l HI:n hallituksessa vuodesta 2008,

varapuheenjohtajana 2011–2013

l Insinööriliiton hallituksen jäsen

vuodesta 2012

ins. 2/201420

yhd

isty

s

21

HI järjestää yhteistyössä IL:n kanssa jäsenille koulutuksia ja seminaareja sekä työpaikkatilai-suuksia kuten yt-infoja. Käytännön toimia hoi-taa Uudenmaan piirin asiamies Minna Antto-nen.

Samu Salon mielestä on tärkeää lisätä jä-senten tietoutta jäsenyyden tarjoamista eduista ja siitä, mitä HI ja IL tekevät. Hän mainitsee viestinnän lisäämisen ja parantamisen yhdeksi vuoden 2014 tärkeimmistä panostuskohteista.

HI:n viestintäkanavista perinteisin on Ins-lehti ja uusin kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä sähköinen jäsenkirje. Tämän vuoden aikana HI:n viestintätyöryhmä uudistaa yhdistyksen nettisivujen sisältöä ja ulkoasua.

– Helins.fi-osoitteesta löytyy nyt myös työ-markkina-aiheisia blogikirjoituksia, Samu Sa-

lo vinkkaa.– Panostamme myös sosiaaliseen mediaan.

Insinöörien edustaja

Samu Salo tekee päivätyönsä aluepäällikkönä Eltel Networks Oy:ssä. Seinäjoelta kotoisin ole-va Salo muutti Helsinkiin vuonna 2002. Miten kiinnostuit ay-toiminnasta?

– Siitä haluan antaa kunnian HI:n edelli-selle puheenjohtajalle Arto Isomäelle. Olin töissä VR-Radan sähköasennuskeskuksessa ja liityin VR:n yritysyhdistykseen. Isomäki kysyi mukaan yhdistyksen kokoukseen, ja menimme sinne muutaman työkaverin kanssa. Kun olin muutaman kerran käynyt kokouksessa, minua pyydettiin hallitukseen.

Salosta tuli sittemmin myös VR Akavan hal-

lituksen jäsen ja Rautateiden Insinöörit VRI ry:n puheenjohtaja.

– Kun Rautateiden insinöörit liittyivät Hel-singin Insinööreihin vuonna 2007, kysyttiin yhtä meistä HI:n hallitukseen ja tulin valituksi.

Samu Salo on myös Insinööriliiton hallituk-sen jäsen Uudenmaan piiristä.

Marjo Mikola

kuva Tomi Westerholm

Lue lisää jäseneduistasi tämän lehden

sivuilta 29 alkaen ja netistä soitteesta:

www.helins.fi

www.ilry.fi

Jäsennumerosi löydät jäsenkortistasi!

”Tuemme yritysyhdistysten ja luottamusmiesten toimintaa.

Se on mielestäni kaikkein oleellisin asia, että jäsenillä on työpaikalla joku,

joka auttaa heitä tarvittaessa.”

2/2014 ins. 21

22

Koonnut ins.-lehden toimitus

Pirpanan tarinaIsän rakkaus omaan lapseensa saa aikaa ihmeitä. Kun Tomi Ta-kamaan tytär ”Pirpana” syntyi 2. toukokuuta, kuukautta liian aikai-sin, isä perusti Facebook-ryhmän, jossa hän tiedotti ystäville ja suku-laisille tyttärensä vaiheista. Isän yl-lätykseksi ryhmä kasvoi ja keräsi hetkessä yli satatuhatta tykkääjää.

Tuore isä alkoi levittää tietoa keskoslapsista. 875 grammaa -kir-jassa Takamaa kertoo epätietoi-suudesta ja peloista, joiden kanssa keskoslasten vanhemmat kamp-pailevat. Kirjassa kerrotaan myös selviytyjien tarinoita ja esitellään ihmisiä, jotka pieniä keskoslapsia hoitavat.

Kirjan hinnasta kaksi euroa lah-joitetaan Lastenklinikoiden Kum-mit ry:n kautta uudelle lastensai-raalalle. Tomi Takamaa:

875 grammaa, Pirpanan tarina.

Gummerus 2013.

2000 vuotta arkkitehtuuriteoriaaOikeat ja väärät arkkitehdit on ensimmäinen suomenkielinen arkkitehtuuriteo-rian historiaa selostava teos. Arkkitehti ja professori Timo Penttilä (1931–2011) esittelee ja tarkastelee postuumisti julkaistussa teoksessaan arkkitehtuuriteori-oita ja niiden yhteyksiä filosofiaan, mutta myös kritisoi aihetta.

Kirja etenee antiikin ajan teorioista renessanssin ja modernismin periaat-teiden kautta nykyajan arkkitehtuurin ydinkysymyksiin. Oikeat ja väärät ark-kitehdit -kirjan lopussa on kuvia ja piirroksia Penttilän omista töistä, joista helsinkiläisille on ehkä tunnetuin Helsingin kaupunginteatteri. Timo Penttilä: Oikeat ja väärät arkkitehdit.

Gaudeamus 2013.

Uskonnot, kultit ja suhteetMiina Supisen Säde on romaani, jossa tieteen, uskontojen ja kulttien seka-melskassa on mukana ihmissuhdekiemuroita. Tapahtumat sijoittuvat pääosin salaperäiseen uhrilehtoon, jossa brittiarkeologi Vicin ryhmä kaivaa muinais-jäännöksiä vanhoihin suomalaisiin luonnonhenkiin uskovan yhteisön pesäpai-kassa. Kaivaus ryhmässä työskentelevä Säde hurahtaa kulttiin ja haluaa yhtei-sön jäseneksi. Ihmissuhteet ja maailmankatsomukset kohtaavat omintakeisen tarinan edetessä.

Romaani on ehkä liian runsas ja sekava, vähän kummallinen. Kirjoittaja on tehnyt taustatyötä ja perehtynyt myytteihin ja arkeologiaan ja kirjoittanut ihan omanlaisensa romaanin.Miina Supinen: Säde.

WSOY 2013.

ins. 2/201422

kirj

at ja

info

t

23

Taiteen helmetTaidehistorioitsija Pirjo Hämäläinen on koonnut Taiteen helmet – Sata suomalaista maalausta -kirjaan maalaukset, jotka hänen mie-lestään ovat sadan kotimaisen taiteilijan puhuttelevimmat ja jotka parhaiten kuvaavat oman aikansa virtauksia taiteessa. Kirja etenee kronologisesti esihistoriasta aina 1990-luvulle asti.

Kaikki maalaukset eivät ole tekijöidensä tunnetuimpia, vaan sel-laisia, jotka suomalaisten tulisi Hämäläisen mukaan tuntea ja tietää. Teos on sopivan napakka tietopaketti, joka voisi sopia vaikka lahjaksi taiteesta kiinnostuneelle kevään ylioppilaalle. Kirjan kuvat on otta-nut taidekuvaukseen erikoistunut valokuvaaja Matti Ruotsalainen.Pirjo Hämäläinen: Taiteen helmet – Sata suomalaista maalausta.

valokuvat: Matti Ruotsalainen

Otava 2014.

Klapin tie metsästä tuhkaksiHalko eli klapi on yhä osa monen suomalaisen sielunmaisemaa. Uutterimmat kaatavat itse puun metsästä, sahaavat sen pölleiksi ja lopulta pilk-kovat klapeiksi. Ahkeruus palkitaan lämpimällä tuvalla ja makoisilla löylyillä.

Hannu Rinteen Perinnemestarin klapikirja johdattaa lukijan halki klapin koko elinkaaren. Oivaltava, hauska ja kaunis kirja vaikka tuliaisik-si mökille.Hannu Rinne: Perinnemestarin klapikirja.

WSOY 2013.

Kirjaa muistiin nautintoTuttu tunne Alkon hyllyjen välissä: Ei muistu mieleen serkun valmis-tujaisissa tarjotun hyvän viini nimi, ei edes rypäle, josta se oli tehty. Entä mitä kuohuviiniä maistoimmekaan viime vappuna? Viinipäi-väkirjaan voi kirjata muistot viinin tuoksusta, mausta ja nauttimis-hetken tunnelmasta – ja ennen kaikkea nimen. Siihen mahtuu myös vinkkejä viini-ruoka-yhdistelmistä.

Kirjan alussa on tietoa muun muassa rypälelajikkeista ja vinkkejä viinien säilytyksekseen ja tarjoiluun. Johdantoluvun on kirjoittanut viiniasiantuntija Antti Uusitalo. Kirjan ulkoasun on suunnitellut Marja-Leena Muukka. Viinipäiväkirja sopii niin alan harrastajan kuin perusnautiskelijankin kassiin.Antti Uusitalo: Viinipäiväkirja.

Docendo 2014.

2/2014 ins. 23

Opintie ei ole helppo, jos kylästä puuttuu säh-köt ja koulusta kirjat, eikä vanhemmilla ole varaa ostaa oppimateriaalia. SunEdu-projektin myötä Tansaniassa Iringan kaupunkia ympä-röivällä maaseudulla oppilaat saivat ensim-mäistä kertaa elämässään koulukirjat käyt-töönsä.

Projektin tarkoituksena on kehittää suoma-laisten yritysten kanssa aurinkoenergiaa hyö-dyntävä oppimisympäristö, jossa opetusma-teriaalit voitaisiin jakaa mobiiliverkon yli siel-lä, missä sähkönjakelu toimii puutteellisesti. Toinen iso ongelma maaseudulla ovat huonot yhteydet, sillä tieto ei aina pääse kulkemaan puutteellisen nettiyhteyden takia.

SunEdu-oppimisympäristö perustuu kah-teen yksinkertaiseen laitteeseen: oppimateriaa-lin sisältävään lukulaitteeseen ja aurinkoener-gialla toimivaan aurinkolaturiin. Materiaali siirretään lukulaitteeseen älypuhelimen avulla.

– Ensin materiaali ladataan kännykkään tietoverkon pilvipalvelusta. Sitten se siirre-tään kännykästä lukulaitteeseen bluetooth-yhteyden avulla, projektipäällikkö Emma-Sofie Kukkonen kertoo. Kukkonen valmistuu teolliseksi muotoilijaksi (AMK) tänä keväänä.

Vaikka Tansaniassa ei kaikkialla ole toimi-vaa sähköverkkoa, mobiiliverkko kattaa lähes koko maan. Ja jos omassa kylässä verkko ei toimisikaan, materiaalin voi ladata kännyk-kään siellä, missä se toimii. Kun materiaali on yhdessä kännykässä, sen voi siitä siirtää kylän kaikkiin laitteisiin.

Konkreettisia parannusehdotuksia

SunEdu on Tekesin ja Metropolian rahoittama. Se toimii pienelektroniikan tutkimusyksikkö Electriassa. Tutkimusprojekti alkoi 1.11.2012 ja kestää 18 kuukautta. Emma-Sofie Kukko-nen kävi Tansaniassa keväällä 2013 kahden viikon tutkimusmatkalla kahden muun tut-kijan kanssa.

– Tapasimme oppilaita ja opettajia maa-seutukouluista sekä oppilaiden vanhempia. Lisäksi tarkkailimme työntekoa ja opiskelua. Muotoilijan näkökulmasta matka oli äärim-mäisen mielenkiintoinen, sillä tässä projektissa oli mahdollista ottaa loppukäyttäjät ja heidän

Kirjat ja tieto samassa paketissaSunEdu-projekti kehittää sähköverkotta toimivaa

oppimisympäristöä alkeellisiin olosuhteisiin.

www.metropolia.fi/tutkimus-ja-kehitys/hankkeet/teollinen-tuotanto/sunedu/Projektipäällikkö Emma-Sofie Kukkonen, Electria-tutkimusyksikkö, emma-sofie.kukkonen@metropolia.fi

tärkeiksi kokemansa asiat heti alusta lähtien mukaan suunnitteluun.

Matkan jälkeen alkoi oppimisympäristön hahmottaminen.

– Teimme mukana oleville yrityksille konk-reettisia ehdotuksia, miten heidän tuotteitaan voisi muuttaa paremmin Tansaniaan sopivak-si. Paikallisille valo on tärkeää, ja laturit toimit-tavalle Suntricalle esimerkiksi ehdotimme, että he lisäisivät laturiin valon.

Lukutaitteet toimitti LeiaMedia. Lisäksi yhteistyökumppaneina projektissa toimivat Andamana ja Sibesonke, jotka antavat asian-tuntija-apua sekä Iringan yliopisto. Käytän-nön järjestelyissä auttoi paikallista informaa-tiojärjestelmää kehittävä Tanz-ICT-projekti, jossa Suomen ulkoministeriö on mukana.

Käyttäjien toiveet huomioon

Syksyllä 2013 alkoi oppimisympäristön var-sinainen testaus, joka kesti kaksi kuukautta. Kigonzilen kylästä valittiin kymmenen per-hettä, joille annettiin sekä lukulaite että la-turi. Valituissa perheissä piti olla ainakin yksi lukutaitoinen aikuinen ja viidesluokkalainen lapsi. Lukulaitteisiin ladattiin sekä oppikirjoja että dynaamista sisältöä, jota päivitettiin ker-ran viikossa.

– Jo ensimmäisellä matkalla yritimme sel-vittää, mikä kiinnosti perheitä. Sellaista oli esi-merkiksi maanviljelyyn liittyvä tieto: mitä kas-veja kasvattaa ja miten hoitaa eläimiä. Lisäksi latasimme kansallisia ja kansainvälisiä uutisia, ja lapsille oli oma sanomalehtiprojekti. Teim-me yhteistyötä myös paikallisen kustantamon kanssa, joka toimitti lasten tarinoita.

Tutkimusprojekti alkaa olla lopussa. – Yksi meidän rahoittajistamme on kiinnos-

tunut jollain tapaa kaupallistamaan tutkimus-tuloksia ja pohdimme, miten asiaa vietäisiin eteenpäin ja mitä se konkreettisesti tarkoittaisi.Natasha Petrell

kuvat Metropolia/SunEdu-projekti

Projektiin valituissa perheissä piti olla ainakin yksi lukutaitoinen aikuinen ja viidesluokkalainen lapsi.

Emma-Sofie Kukkonen kävi Tansaniassa keväällä 2013 kahden viikon tutkimusmatkalla kahden muun tutkijan kanssa.

ins. 2/201424

tekn

iikka

24

25

SunEdu-oppimisympäristössä materiaali ladataan kännykkään tietoverkon pilvipalvelusta. Sitten se siirretään kännykästä lukulaitteeseen bluetooth-yhteyden avulla.

2/2014 ins. 25

26

Talvi ilman lunta. Se oli Arvi Wilpolan tavoit-teena, kun hän jäi syksyllä 2011 vuorottelu-vapaalle.

– En ole koskaan oppinut riemuitsemaan monen kuukauden pimeydestä talvella: en lu-mesta, lumen kolaamisesta, auton ikkunoiden raaputuksesta enkä kaduilla liukastelusta, vilu-kissaksi tunnustautuva Wilpola kertoo.

– Vuosien mittaan turhauduin yhä enem-män kaikkeen talven ja lumen aiheuttamaan turhaan työhön. Tuli mieleen, olisiko koko touhulle omalla kohdalla mahdollista löytää vaihtoehto.

Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa prosessitekniikan insinööriksi opiskellut Wil-pola on työskennellyt 1980-luvulta asti Valtion teknologian tutkimuskeskuksen mallas- ja pa-

Lunta pakoon EspanjaanArvi Wilpola vaihtoi vuorotteluvapaansa aikana lumityöt Espanjan aurinkoon.

Tulevaisuudessa siintävät eläkepäivät etelän lämmössä.

Espanjansuomalaisten lehtiä internetissä:Olé-lehti:

www.olekustannus.com

Meidän Costa Blanca:

www.meidancostablanca.com

Suomalainen Espanjassa:

www.olekustannus.com/selehti

Kaupunkilehti Fuengirola:

www.fuengirola.fi

nimotutkimuksessa. 30 vuoden työuran jäl-keen oli aika kokeilla jotain uutta.

Wilpola kertoo ulkomaille lähdön olleen hänelle elämänmittainen haave. Espanja vali-koitui kuitenkin kohteeksi vasta vuoden 2009 Matkamessuilla.

Eläkkeelle Välimeren aurinkoon

– Logistisesti ajatellen ei ole helppoa löytää takuuvarmasti lumetonta paikkaa alle neljän tunnin lentomatkan päästä Suomesta. Torre-viejan entinen kalastajakylä Espanjan itäranni-kolla, Costa Blancan rannikkoalueella, tuntui tarjoavan riittävästi kaipaamiani ominaisuuk-sia. Aurinkoisia päiviä on siellä yli 300 vuodes-sa, Arvi Wilpola kertoo.

Wilpolan suunnitelmissa oli heti alusta asti

eläkepäivien vietto Espanjassa. Vuorotteluva-paan hän näki mahdollisuutena testata unel-maa käytännössä. Sääolojen lisäksi Wilpola otti kaupungin valinnassa huomioon esteet-tömyyden ja paikallisen terveydenhuollon toi-mivuuden.

Päätöstä helpotti myös Torreviejan 1 000– 1 500 suomalaisen yhteisö, jonka ansiosta vi-rallisten asioiden hoitamiseen voi saada suo-menkielistä apua. Kun Wilpola sai vielä vai-monsakin houkuteltua mukaan, oli suunta selvä.

Hyvä suunnittelu helpottaa

Ulkomaille muuttaminen edes väliaikaisesti on iso askel, joka vaatii sunnittelua. Arvi Wilpola aloitti valmistelut jo hyvissä ajoin vaihtamal-

Arvi Wilpola tietää, että ulkomaille muuttaminen edes väliaikaisesti on iso askel, joka vaatii huolellista suunnittelua ja valmistautumista.

ins. 2/201426

vap

aa-a

ika

27

Vinkkilista ulkomaille muuttoa suunnittelevalle:l Valitse kohde tarkoin. Käy tutustumassa

siihen etukäteen.

l Pohdi, minkälainen asunto sopii tarpeisiisi

parhaiten – keskustassa vai lähiössä, palve-

lujen keskellä vai maaseudulla?

l Harkitse, tarvitsetko autoa vai riittääkö

joukkoliikenne. Irrota Suomeen jäävän autosi

akusta kaapelit ja peitä auto suojapeitteellä.

l Selvitä paikallinen hintataso.

l Järjestä postinkulku ja laskutusasiat.

l Selvitä, miten muutto vaikuttaa verotuksee-

si ja sosiaaliturvaasi.

l Ota mukaasi eurooppalainen sairaanhoito-

kortti. Jos käytät lääkitystä tai terveydentilas-

sasi on jotain erityistä huomioitavaa, pyydä

lääkäriltä siitä kirjallinen selvitys englanniksi

tai kohdemaan kielellä.

l Minimoi sitoumukset Suomessa. Älä jätä

jälkeesi huonekasveja tai lemmikkieläimiä.

Jätä asuntosi avaimet luotettavalle henkilölle.

l Jos suunnittelet jäämistä vuorotteluva-

paalle, liity hyvissä ajoin työttömyyskassan

jäseneksi.

la omakotitalonsa kerrostaloasuntoon, johon kuului autopaikka. Hän aloitti espanjan opin-not ja vieraili tulevassa asuinpaikassa useam-paan kertaan etukäteen.

Ennen lähtöä Wilpola teki internetissä il-moituksen auton poistamisesta liikennekäy-töstä ja valmisteli auton talvisäilytyskuntoon. Myös postinkulku ja laskutusasiat piti järjes-tää. Kotimaahan sai jäädä mahdollisimman vähän ylläpitoa vaativia asioita.

– Jonkinlainen verkosto pitäisi olla. Joku, joka katsoo asunnon perään, jos se ei ole vuok-ralla, Wilpola sanoo.

Huolellisen etukäteissuunnittelun ansios-ta Espanjassa asuminen ei tuonut Wilpoloille suuria yllätyksiä tai pettymyksiä. Torreviejas-sa päivät kuluivat espanjaa opetellen, Suomi-

seuran jäsenten kanssa sauvakävellen ja valo-kuvausharrastuksen merkeissä uusiin maise-miin tutustuen. Tutuiksi tulivat myös paikalli-nen hedelmä- ja vihannestori sekä karnevaalit ja fiestat.

Wilpolat kokeilivat puolen vuoden aikana neljää erityyppistä vuokra-asuntoa eri puolilla kaupunkia, solmivat suhteita muihin espan-jansuomalaisiin ja ottivat selvää paikallisista hinnoista.

– On tärkeää tietää, millaiseen elämiseen eläke sitten aikanaan riittää. Kahden henki-lön asumiskustannukset olivat kaupunkiasun-noissa 25–30 euroa päivässä. Lisäksi ruokaan kului 10–15 euroa päivässä.

Wilpolan mukaan talvi osoittautui yllättä-vän viileäksi ja espanjalaiset kivitalot huonosti

eristetyiksi. Toisaalta lämpöä riitti marraskuu-hun asti, ja kevät alkoi jo helmikuussa.

– Kovimman talvikuukauden aikana var-jolämpötila saattoi pudota päivällä +10 astee-seen, mutta silloinkin auringossa oli lämmin-tä. Parasta Välimeren talvessa oli valoisuus ja aurinko, joka piti mielialan korkealla. Kyllä se niin positiivinen kokemus oli, että aion muut-taa sinne pysyvämmin tai ainakin talvien ajak-si sitten, kun vapaalle pääsen, Wilpola sanoo.

Jenni Meronen

kuvat Arvi Wilpola

”On tärkeää tietää, millaiseen elämiseen eläke

sitten aikanaan riittää.”

2/2014 ins. 27 27

28

yhd

isty

s

Kuinka kauan ollut HI:n hallituksessa? Vuodesta 2014 tulee ensimmäinen vuoteni HI:n hallituksessa.

Mikä on roolisi hallituksessa nyt?Olen keskittynyt työmarkkinapuoleen sekä yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa. Toimin työpaikallani ylempien toimihenkilöiden luot-tamusmiehenä, joten osallistuminen työmark-kinajaoksen toimintaan tulee kuin itsestään. Myös yhteistyö opiskelijoiden kanssa on luon-nollista minulle, koska valmistumisestani on vielä niin lyhyt aika.

Onko sinulla muita tehtäviä IL liittoyhteisössä?Olen Insinööriliiton järjestövaliokunnassa Lassen (Laurikainen) varajäsenenä.

Miksi lähdit HI:n hallitukseen?Opiskeluaikanani tein vankkaa järjestötyötä paikallisyhdistystasolla ja sain toimia kolme vuotta Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry:n hallituksessa. Parin vuoden hiljaiselon jäl-keen syttyi se sama kipinä uudelleen ja päätin kokeilla siipiäni ”pappapuolella”.

Miksi kiinnostuit ay-toiminnasta?Monestakin syystä, mutta tärkeimpinä var-masti on tahto vaikuttaa ja olla osana raken-tamassa yhteistä hyvää. Siinä sivussa tulee pi-dettyä kivaakin, joten mikä ettei.

Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien puolesta? Työelämässä pidän tärkeänä hyvää henkistä terveyttä, koska jos mieli murtuu, on mahdo-

HI:n hallitus esittäytyy

Kirsi Kemppinen, Helsinki

Finnmap Consulting Oy,

Rakennesuunnittelija

Rakennusinsinööri AMK

Hallitus esittäytyyTällä palstalla HI:n hallituksen jäsenet ker-tovat kukin vuorollaan itsestään ja toimin-nastaan insinöörien yhteiseksi hyväksi.

tonta tehdä kunnolla töitäkään. Liian usein tuntuu työpaikoilla unohtuvan se, että ihmiset näitä töitä tekevät. Liiallisesta työstä aiheutuva työtoverin jatkuva stressi voi vaikuttaa koko työpaikan ilmapiiriin.

Mikä olisi hyvä keino lisätä hyvinvointia työpaikoilla?Me voisimme kaikki kiinnittää enemmän huo-miota esimerkiksi työtoverin käyttäytymisen muuttumiseen. Jos kollega on ennen osallis-tunut tietynlaisiin sosiaalisiin tapahtumiin, mutta jättäytyy yhtäkkiä niistä pois, voi yhte-nä syynä olla työuupumus.

Mitä harrastat?Liikuntaharrastukset vaihtelevat fiiliksen mukaan salibandystä golfiin, lumilautailus-

ta lenkkeilyyn ja potkunyrkkeilystä joogaan. Pysyvämpi harrastus on käsitöiden teko, niitä puuhaan joka ilta. Niissäkään en ole pidättäy-tynyt vain yhteen tyyliin vaan kokeilen uusia tekniikoita ja materiaaleja avoimesti. Tällä het-kellä olen koukussa virkkaamiseen ja neulo-miseen, mutta vuoden päästä saatan ommella hullun lailla tai jouluna innostua himmeleistä. Vain taivas on rajana!

Terveisesi HI:n jäsenille:Tulkaa rohkeasti juttelemaan, tutustun mie-lelläni jäsenistöön!

ins. 2/201428

2/14

2/2014 ins. jäsenliite 29

Wilson Charter

Örö ihastuttaa ainutlaatuisella luonnollaan, tsaarin-aikaisilla kasarmeillaan ja nupulakiviteillään.

Lähes sata vuotta puolustusvoimien käytössä ol-lut, Dragsfjärdin kuntaan kuuluva Örö on nykyisin Metsähallituksen hallinnassa. Vaikka puolustusvoi-mien vakituinen miehitys saarella on loppunut, käy-tetään saarta edelleen harjoitus- ja valvontatarkoi-tuksiin. Siksi matkailija pääsee tutustumaan saareen vain osallistumalla erikseen sovittuihin ryhmämat-koihin. Järjestämme jälleen tämän kestosuositun matkan saareen.

Retkiohjelma

klo 7.30 Lähtö Helsingistä.

klo 10.30 Lähtö Kasnäsin laiturista M/S Linnealla.

klo 11.15 Saapuminen Öröseen. Kävelykierroksella tutustumme linnakesaaren ainutlaatuiseen luontoon ja historiaan. Ovet avautuvat myös ruokalaan ja ka-sarmiin.

klo 13.15 Kenttälounas linnakkeen ruokalassa.

klo 14.00 12 tuuman Obuhov tykin esittely ja tyk-kipihalla käynti, yhteistyössä Turun Rannikkoryk-mentin perinneyhdistyksen kanssa.

klo 14.45 Lähtö Kasnäsiin, munkkikahvit.

klo 15.30 Lähtö kohti Helsinkiä.

Hinta 54 euroa aikuisilta ja 27 euroa lapsilta (4–14v).Hintaan sisältyvät bussi- ja merimatkat, lounas, kah-vi sekä luonto- ja historiaopastus Örön linnakkeella.

Örö on sotilasalue, joten tarvitsemme kaikkien osal-listujien henkilötiedot (nimi ja henkilötunnus) Puo-lustusvoimien vierailuilmoitukseen.

Tee varauksesi osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolta puh. 040 150 3878

Vietä unohtumaton kesäpäivä

tutustumalla salaperäiseen

Örön linnakesaareen sunnuntaina

15. kesäkuuta 2014

Matka Örön linnakesaareen

30

Tomi Westerholm

HI:n hallitus 2014

ins. jäsenliite 2/2014

Työttömyyskassat

IAETInsinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien TyöttömyyskassaRatavartijankatu 2 B, 4. krs., 00520 Helsinkiwww.iaet.fi

PuhelinpalveluPäiväraha-asiat: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe klo 10–13Ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen hake-miseen ja maksamiseen liittyvät asiat.

Jäsenyysasiat: (09) 4763 7610, ma–to klo 12–14Kassaan liittyminen ja kassasta eroaminen, kas-san vaihtaminen ja yhteystietomuutokset.

AYTAmmatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassapuh. (09) 2535 3100, faksi (09) 2535 3131palvelulinja 0800-9-0888 (maksuton)asiakaspalvelu@ayt.fiRatavartijankatu 2 B, 00520 Helsinki

Insinöörin tärkeät osoitteet

Helsingin Insinöörit HI rytoimisto@helins.fi, www.helins.fi

Insinööriliitto IL ryasiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

HI:n toimisto on Pasilassa!

Osoitteemme onRatavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Palveluk ses sa si

Toimistosihteeri Ritva Karvinen040 150 3878toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Puheenjohtaja Samu Salo040 311 2631samu.salo@ilry.fi

Päivitä jäsentietosi!

Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työ-paikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriimme säh-köpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi tai numerossa 0201 801 801.

Työpaikkatietojen ajan tasalla pitäminen on tärkeää muun muassa edunvalvonnan ja tutki-musten takia. Myös sähköpostiosoite kannat-taa päivittää, koska osa tiedotuksesta tapahtuu sähköpostitse. Kotiosoitteen muuttuessa saam-me pienellä viiveellä uuden osoitteesi automaat-tisesti väestötietojärjestelmästä sinne tekemäsi muuttoilmoituksen johdosta. Mikäli kotiosoit-teesi on muuttunut hiljattain, jäsenlehdet saat-tavat tulla vielä vanhalla osoitteella.

Jäsenpalvelu

HI:n jäsenrekisterin teknisenä hoitajana toimii Insinööriliiton asiakaspalvelu. Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramark-kinointikiellot yms. voi osoittaa joko Helsingin Insinöörien toimistolle tai IL:n asiakaspalveluun.

Liiton asiakaspalveluInsinööriliiton Asiakaspalvelukeskus palvelee jäseniä jokaisena arkipäivänä klo 9-16 nume-rossa 0201 801 801 ja sähköpostitse asiakaspal-velu@ilry.fi.

Marjo Lehtinen050 527 3978marjo.lehtinen@etteplan.com

Pekka Laakso0400 623 412pekka.k.laakso@gmail.com

Tuomas Hara050 532 5789tuomas.hara@gmail.com

VarapuheenjohtajaRisto Heino040 723 9885risto.heino@fortum.com

Tommi Immonen040 715 7785immosentommi@gmail.com

Lasse Laurikainen040 502 5205lasse.laurikainen@nsn.com

Noora Lindholm040 529 3052noora.lindholm@yahoo.com

Kirsi Kemppinen040 738 2585kemppinenkirsi@gmail.com

Rope Sidebras050 355 5946rope@iki.fi

Niklas Dahl050 373 9161niklas.dahl@uio.fi

AjankohtaistaOlemme uusineet taloushallinnon

järjestelmämme. Saat jatkossa

halutessasi Kuluttajaverkkolas-

kun (e-laskun) HI:n järjestämien

tapahtumien yhteydessä. Uudis-

tuksesta johtuen myös laskujen

maksuehdot muuttuvat vallalla

olevien käytänteiden mukaisiksi.

31 2/2014 ins. jäsenliite

HI:n hallitus 2014 Toiminta HI:ssä HI:n jäsenyhdistykset

Rautateiden Insinöörit VRI ry

Teijo Virtanen, puheenjohtajateijo.virtanen.ay@gmail.com, puh. 040 866 3831jasentiedot@vri.fi, muutokset ja uudet jäsentiedot

Mika Paananen, varapuheenjohtajamika.paananen@vr.fi, puh. 040 862 0257

Aki Härkönen, sihteeriaki.harkonen@liikennevirasto.fi, puh. 020 637 3885

Erkki Ryynänen, taloudenhoitajaryynaer@gmail.comlaskutus@vri.fi, laskutusasiat

Muut hallituksen jäsenet:

Esa KaskelinEsa.Kaskelin@corenet.fi, puh. 040 862 6949

Harri Ovaskainenharri.ovaskainen@vr.fi, puh. 040 862 2013

Ilmailulaitoksen Insinöörit ry

Kaisa Rautavaara, puheenjohtaja, pääluottamusmieskaisa.rautavaara@finavia.fi, puh. 040 529 0314

Jukka Väänänen, varapuheenjohtaja, varaluottamusmiesjukka.vaananen@finavia.fipuh. 040 559 9442

Osmo Leppänen, jäsenosmo.leppanen@finavia.fipuh. 040 766 0040

Seppo Sakaranaho, jäsenseppo.sakaranaho@finavia.fipuh. 0400 869 677

HI:ssä on jaostoja ja työryhmiä, joiden vastuujako on alla. Mikäli olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteys toimistolle puh. 050 403 2363 tai jaana.kalviainen@helins.fi.

Historia-työryhmäRope Sidebras

Huvila- ja huoltoryhmäPertti Mattila

InsinööriklubityöryhmäRaimo Nummi

Koulutus- ja elinkeinopoliittinen jaosto/Metropolia-työryhmäSamu Salo

KulttuurijaostoTuula Alho

LastentapahtumatToimihenkilöt

Lehden toimitusneuvostoSamu Salo

LiikuntajaostoTuomas Hara

Nuoret InsinööritBari Beshar ja Valtteri Pakkanen

Opiskelija-asioiden jaostoMarjo Lehtinen

PalkitsemistyöryhmäRisto Heino

SenioritRisto Pakaste

TyömarkkinajaosAki Härkönen

ValokuvauskerhoMika Balk

Viestinnän kehittämisprojektiRope Sidebras

YrittäjäryhmäTommi Immonen

PHT ry tarjoaa

Riemukasta yhdessäoloa perheille

Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry

Kesän aktiivisille ja liikunnallisille perhejaksoille on haku meneillään. Ha-kuaika perheille päättyy aina 90 päivää ennen jakson alkua; maaliskuussa päättyvät haut kesäkuussa alkaville ja huhtikuussa päättyvät haut heinä-kuussa alkaville jaksoille.

Viiden vuorokauden perhejakson hinta (omavastuuosuudet): Aikuinen:125 euroa6–16-vuotias lapsi: 75 euroaAlle 6-vuotias: maksuttaHinta sisältää majoituksen koko perheelle, ohjelman sekä täysihoidon; aa-miainen, lounas ja päivällinen.

Huomioithan, että mikäli jompikumpi perheen aikuisista on työtön tai lomautettu, hän on oikeutettu saamaan omavastuuosuuden puoleen hin-taan. Työttömyys tai lomautus tulee olla mainittuna hakemuksessa. Etuus on henkilökohtainen. Molemmat puolisot eivät voi saada etuutta, mikäli vain toinen on työtön/lomautettu.Lomista tarkemmin PHT:n nettisivuilta www.pht.fi.

Mikä on PHT?Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry tukee työikäisten ja heidän per-heidensä terveyttä ja hyvinvointia järjestämällä lapsiperheille ja työikäisille aikuisille 1.askel-hyvinvointijaksoja noin 30 matkailukohteessa eri puolilla Suomea.

PHT ry on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestö ja SOSTE Suo-men sosiaali ja terveys ry:n jäsenjärjestö. Toiminta aloitettiin 1.1.2012. RAY rahoittaa PHT:n toimintaa.

Ota ensimmäinen askel omaan hyvinvointiisi ja hae mukaan PHT:n toi-mintaan! Ensimmäinen askel on tärkein.

ins. jäsenliite 2/201432 32

Jäsenetusi

Jaana Kälviäinen

Helsingin Insinöörien omatoimihuvila Vådötorp VartiosaaressaVådötorp on Helsingin Insinöörien kaupungilta vuokraama kesäpaikka Vartiosaaressa Itä-Helsin-gissä, jota vuokrataan toukokuulta lokakuulle, ajalla 7.5.–12.10.2014.

Voit halutessasi vuokrata yksittäisiä huoneita tai koko huvilan suuremmallekin porukalle. Huvilaa voivat vuokrata myös työyhteisöt tiimipalaverei-hin ja kokouksiin, saunailtoihin ja virkistyspäiviin.

Vuokrattavana on viisi 2–4 hengen huonetta, yhteensä 16 vuodepaikkaa. Huvilassa on yhteis-tiloina keittiö, ruokasali ja takkahuone. Rannassa on lisäksi puulämmitteinen noin 8-hengen sauna sekä grillikatos. Päiväkäyttöön huvilasta voi va-rata vaikka vain yhteistilat.

Huvila on toiminut omatoimihuvila-periaat-teella viime kesäkaudesta lähtien. Kaikki huvilan vuokraajat sekä saunan ja grillin käyttäjät huo-lehtivat yhdessä siitä, että jokainen tulija kokee olevansa tervetullut ja kaikkien on mukava vie-railla huvilalla. Huvilan ja piha-alueen siistey-destä huolehditaan käyttäjien toimesta. Jokai-nen myös hoitaa osansa perushuoltotehtävistä, esimerkiksi pilkkomalla omat polttopuunsa.

Hinnat 2014Huoneiden vuokrat koskevat koko huonetta, eikä yöpyjien määrä vaikuta hintaan. Vuokraan sisäl-tyy saunan ja grillikatoksen käyttö. Vuokravuoro-kausi alkaa klo 16.00 ja päättyy klo 15.00.

Lisätiedot ja huvilan varaustilanne:www.helins.fi > Jäsenpalvelut > Vådötorp-huvilatorppa@helins.fipuh. 040 150 3878/HI:n toimisto.

Huvilan huoltoryhmäHuvilan vapaaehtoisuuteen perustuvaan huolto-ryhmään toivotaan mukaan kaikkia huvilan käyt-täjiä. Huoltoryhmän vetäjä koordinoi toimintaa ja järjestää talkoita keväällä ja syksyllä tai aina tarpeen mukaan. Talkoiden päätteeksi yleensä nautitaan yhdistyksen tarjoamat talkooeväät ja saunakin on lämpimänä. Huoltoryhmän sähkö-postilistalle voi liittyä ilmoittautumalla osoittees-sa jaana.kalviainen@helins.fi.

KAUSI 2014 7.5.–15.6. ja 16.6.–10.8. 11.8.–12.10. HUONE Yksi yö 35 e 40 e Lisäyöt 30 e 35 e KOKO HUVILA Yksi yö 170 e 180 e Päiväkäyttö arkisin 150 e 160 e

HI Seniorit järjestää

Vierailu VartiosaareenHI:llä on Helsingiltä vuokrattu huvila Vartiosaaressa. Se on varattu

Helsingin Insinöörien Senioreille keskiviikkona 11. kesäkuuta 2014.

Saareen kuljetaan vesibussilla, joka lähtee Haka-niemestä Rauhanpatsaan läheltä kello 10. Paluu on Vartiosaaresta kello 18 vesibussilla takaisin Hakaniemeen. Tarkoituksena on viettää rauhalli-nen päivä samoten, saunoen, simmaten ja syöden.

Saari on pitkälti luonnon tilassa ja se on upeim-millaan, kun kesä on juuri puhjennut. Mukaan ilmoittautuneille toimitetaan lähemmät ohjeet sähköpostiin ennen matkaa.

Ilmoittaudu 6. kesäkuuta 2014 mennessä osoit-teessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimis-tolle puh. 040 150 3878.

33 2/2014 ins. jäsenliite 33

Koko perheen seikkailu kesäteatterissa

Liisa herää outoon tunteeseen, ikään kuin aika tekisi kepposiaan hänen kustannuksellaan. Valkoinen Kani ilmestyy pyytämään apua ja Liisa hyppää Kaninkoloon huomatakseen, että asiat Ihmemaassa ovat huonolla tolalla. Herttakuningattaren yksinvalta ja luonnonvarojen ryöstö on alkanut näkyä ilmastonmuutoksena. Mutavyöryt ovat haudanneet Hobittien niemimaan kokonaan alleen. Maiskisten maa on muuttunut aavikoksi. Mikä-Mikä-Maa tulvii, sillä ikirouta on sulanut kaikkia ennusteita nopeammin. Onko Liisasta Ihmemaan pelastajaksi, jota hänestä odotetaan?

Ryhmäteatterin ennennäkemätön näyttämöversio perustuu löyhästi Le-wis Carrollin Liisa Ihmemaassa ja Liisa Peilintakamaassa -teoksiin, mut-ta sekoittaa mukaansatempaavaan koko perheen seikkailuun myös mui-den tuttujen tarinoiden aineksia. Uudesta lähestymistavasta huolimatta näytelmän keskiössä seikkailevat Carrollin kirjojen tutut hahmot: Hullu Hatuntekijä, Valkoinen Kani, Irvikissa, Kaalimato, Tittelityy ja Tittelitom. Arkkivihollisena nähdään arvaamattoman oikukas Herttakuningatar, jonka apurina häärii verenpysäyttävä Herttajätkä mörmökki-peto lemmikkinään.

Ryhmäteatterin Liisa Ihmemaassa käsittelee oman minän etsimistä, roh-keutta olla haavoittuva ja uskallusta pyytää apua ja sanoa kun tuntuu, että on jollain lailla kadoksissa tai sisäisesti sykkyrällä. Keskeiseksi teemaksi nousee huoli ilmastomuutoksen pysäyttämisestä ja näytelmässä osuvasti leikitel-läänkin 1800-luvun höyrytekniikan keksinnöillä ja ajankuvalla. Luvassa on henkeäsalpaava steampunk-seikkailu, jossa mahdottomuudet käyvät toteen, kun niihin tarpeeksi uskoo!

Ohjaus & dramatisointi: Juha KukkonenRooleissa: Anna-Riikka Rajanen, Aarni Kivinen, Eino Heiskanen, Mikko Penttilä, Juha Pulli, Sirja Sauros, Juha Suihko, Sanna Warsell

Esityksen ikäraja on 7 vuotta.Lipun jäsenhinta on 20 euroa.Ilmoittaudu 15. kesäkuuta mennessä osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878.

Lauantaina 16. elokuuta 2014 klo 14

Carroll - Kukkonen

Liisa Ihmemaassa -Tyttö, joka aikaan putosi

Suomenlinnan kesäteatteri

Hyvän omantunnon

linnake

ins. jäsenliite 2/201434

KOM-teatteri

Helsingin Insinöörien

Taidekurssi 1.-3. elokuuta 2014 Puolarmaarin siirtolapuutarhassa Espoossa

Anna luovuuden tulvia valtoimenaan kesäisenä viikonloppuna inspiroivassa ympäristössä taitavan opettajan ohjauksessa!

Oletpa jo mestarillinen taiteilija tai ensimmäistä kertaa siveltimen varres-sa, olet tervetullut taidekurssille siirtolapuutarha Puolarmaarin maisemiin, jonne on hyvät liikenneyhteydet.

Nettisivuilta www.puolarmaari.fi löytyy lisää tietoa Puolarmaarista.Opettajana toimii taiteilija Alina Sinivaara, www.alinasinivaara.fi.

Voit maalata oman halusi mukaan esimerkiksi akvarelli-, akryyli-, öljyvä-ri-, pastelli tai vaikkapa lyijykynätekniikalla. Maalaustelineet ovat valmiina paikalla käytettävissä.

Kurssiaikataulu:pe 1.8. klo 17–20, la 2.8. klo 10–17 ja su 3.8. klo 10–17.Kurssin hinta on 60 euroa.Maksimi osallistujamäärä kurssille on 15 henkilöä.Ilmoittautumiset 15. kesäkuuta 2014 mennessä www.helins.fi/Tapahtumat tai puh. 040 150 3878 HI:n toimistolle.

Kulttuurimatka maalaustaiteeseen

Lauantaina 17. toukokuuta 2014 klo 19

Miika Nousiaisen romaaniin pohjautuva yleisösuosikki

VadelmavenepakolainenHillitön komedia suomalaisesta miehestä joka haluaa vapaaehtoisesti tulla ruotsalaiseksi.

Laura Malmivaara

Juho Milonoff ja Eeva Soivio

Mikko Virtanen on suomalainen mies, jolla on ongelma. Hän on syntynyt väärään kansalaisuuteen. Hän tuntee olevansa ruotsalainen sielu suomalai-sessa ruumiissa. ”Suomessa olen kansalaisuustransuna yhden ihmisen vä-hemmistö, jonka ihmisoikeudet ovat huonolla tolalla.”

Mikko ei halua olla mörökölli, ahdistunut, omaan mitättömyyteensä us-kova suomalainen mies vaan syntyperäinen, moderni, pehmeä ja ymmärtä-väinen ruotsalainen perheenisä. ”Jotenkin minusta tuntuu, että lumikin on Ruotsin puolella puhtaampaa ja kauniimpaa. Se sataa maahan vapautuneem-min, kuin lumihiutaleetkin tietäisivät leijailevansa maahan moniarvoisessa ja suvaitsevassa maassa. Suomessa lumi leijailee maahan ahdistuksen maa-perään, masentuneiden ihmisten hartioille. Lumi sekoittaa liikenteen, tekee enkelin eteiseen.”

Alkaa Mikko Virtasen vaikea mutta vimmainen muuntuminen rakkaan naapurimme, maailman demokraattisimman yhteiskunnan, kelpo kansalai-seksi. ”Ruotsissa vanhojen kerrostalojen ovetkin aukeavat sisäänpäin.”

Lipun jäsenhinta on 22 euroa.Varaa lippusi 7. huhtikuuta 2014 mennessä osoitteessa www.helins.fi/Tapah-tumat tai HI:n toimistolta puh. 040 150 3878

Sovitus ja ohjaus Arn-Henrik BlomqvistLavastus Kaisa Rasila Puvut Riitta-Maria VehmanValot Kari VehkonenMusiikki ja ääni Kalle ChydeniusVideot Ville SeppänenMaskeeraus, peruukit Leila MäkynenValokuvat Laura MalmivaaraRooleissa Juho Milonoff, Janne Reinikainen, Pekka Valkeejärvi ja Eeva Soivio

2/2014 ins. jäsenliite 35

Iloa ja yhdessäoloa

Riemukas kesäpäivä LintsilläHelsingin hauskin kaupunginosa kutsuu jälleen kokemaan jännittäviä elämyksiä.

Kauden laiteuutuus on 75-metrinen vapaapudotustorni, Kingi. Lapsiperheiden

iloksi on myös 11 maksutonta laitetta. Hanki Hupirannekkeesi nyt jäsenetuhintaan.

Lauantaina 17. toukokuuta 2014 klo 13

Tervetuloa Mannerheim-museoon

Kulttuuri

Mannerheim-museo

Suomen marsalkka, vapaaherra Gus-taf Mannerheim (1867–1951) asui Kaivopuistossa sijaitsevassa huvilas-sa vuosina 1924–1951.

Museo esittelee marsalkan kotia 1940-luvun alun asussa. Huoneiden sisustus on alkuperäinen lukuun otta-matta yläkerran kolmea näyttelyhuo-netta, joissa on vaihtuvia näyttelyitä.

Huvila on vuodesta 1951 toiminut hänen elämäänsä ja Suomen historiaa esittelevänä museona.

Lipun jäsenhinta on 5 euroa.

Ilmoittaudu 12. toukokuuta 2014 mennessä osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878.

Tervehdys Suomen Hostellijärjestöstä!Olemme aloittaneet uuden vuoden uu-della nimellä (entinen Suomen Retkei-lymajajärjestö).

Hostellijärjestö vastaa paremmin jär-jestön tämän päivän toimintaa ja verkos-ton majoitusliikkeiden tuotetta. Se vastaa myös paremmin englanninkielistä nimeä Hostelling International Finland.

Helsingin Insinöörien jäsenet saavat HI-hostelleista 10 prosentiin alennuk-sen näyttämällä jäsenkortin tai jonkun muun todisteen jäsenyydestä.

Uusi esite Suomen lähes 50 HI-hostel-lista on ilmestynyt. Esitteen tilaaminen on maksutonta.

Tilaa esite: www.hihostels.fi > Hostel-lit Suomessa

Linnanmäki avaa ovensa jälleen 26.4. Hupirannekkeella kaikenikäiset ja -pi-tuiset vieraat pääsevät kaikkiin huvipuiston laitteisiin pituus- ja turvarajoi-tukset huomioiden.

Hupiranneke on voimassa yhden päivän kesäkaudella 2014. Ranneke akti-voituu käyttöön ensimmäisen laitekäynnin yhteydessä. Sisäänpääsy puistoon on maksuton koko kauden.

Puistossa on 44 huvipuistolaitetta, joista 11 on nimenomaan perheen pie-nimmille. KotKot, Kuuputin, Merirosvolaiva, Miniautot, Muksupuksu, Pallo-karuselli, Panoraama, Pienoiskaruselli, Pilotti, Rumpukaruselli ja Vankkuri-pyörä ovat maksutta perheiden käytössä iästä riippumatta, kuitenkin pituus-rajat huomioiden.

Huvipuiston laiteuutuus kaudelle 2014 on 75-metrinen vapaapudotustorni, KINGI. Kukkulan kuninkuuden haltuunsa ottava laite ei jätä ketään kylmäksi, sillä hurjan huvipuistokokemuksen lisäksi Kingi tarjoaa vertaansa vailla olevan näköalan Helsingin ylle. Kingi nostattaa matkustajansa hitaasti tornin huipulle ja pudottaa yllättäen alas. Alastulossa Kingin gondoli kiihtyy lähes 23 metriin sekunnissa. (Huom. Laite on vain 130–195 cm pituisille. Ei henkilöille, jotka ovat raskaana tai joilla on sydän- ja verisuoni- tai tuki- ja liikuntaelinsairaus. Turvakaaret saattavat rajoittaa isokokoisten pääsyä laitteeseen.)

Hupirannekkeen jäsenhinta on HI:n jäsenille perheineen 30 euroa (hinta Linnanmäeltä ostettuna 37–39 euroa). Tilaamme rannekkeita Linnanmäeltä vähintään 20 kappaleen erissä.

Varaa rannekkeesi osoitteesta www.helins.fi/Tapahtumat tai p. 040 150 3878.

ins. jäsenliite 2/201436

Ryhmäteatteri

HI Seniorit järjestää

Vierailu Olkiluodon ydinvoimalaitokseen tiistaina 22. huhtikuuta 2014

Perjantaina 11. huhtikuuta 2014 klo 19

Kari Heiskasen Ryhmäteatterille kirjoittama ja ohjaama uusi kotimainen kantaesitys

Sormet hunajapurkissa

Sormet hunajapurkissa törmäyttää kaksi ihmis-tä toisiinsa hiukkaskiihdyttimen voimalla niin, että inhimillinen muuttuu kohtalokkaaksi, kau-histuttava lohdulliseksi ja vakavasti otettava koo-miseksi.

Kun Kauko ja Eeva vuosien kuluttua sattumal-ta tapaavat, rakkaus leimahtaa uudelleen ja Kau-ko kutsuu Eevan luokseen päivälliselle. He palaa-vat yhdessä elettyyn, pohtivat nykyisyyttään, ja ennen kuin tulevaisuus alkaa asettaa ehtojaan, Kauko turvautuu valheeseen, joka sekä sitoo hä-net Eevaan että vaatii irtautumaan hänestä.

Eeva, jolla on poikkeuksellinen kyky valaista ihmisen sisintä, alkaa purkaa valhetta säie säikeel-

VARAA PAIKKASI

HETI!

OHJELMA: Lähtö Kiasman edestä kello 7.30 tasan11.00 Saapuminen Olkiluotoon, TVO:n vierailukeskus Henkilöllisyystarkistus Kahvi/Tee/Virvokkeet ja makea kahvileipä11.30 Yhtiön esittely12.30 Buffetlounas13.15 Aluekierros omalla bussilla Vierailu voimalaitosjäteluolaan (VLJ-luola) Onkalo-näyttely14.45 Tutustuminen Sähköä uraanista -tiedenäyttelyyn15.15 Vierailu päättyy

Kotimatkalla ajetaan Rauman kautta ja käydään katsomassa, onko mah-dollista saada torikahvit.Saapuminen Kiasman eteen noin klo 19.

Mukana tulee olla henkilöllisyystodistus, ajokortti tai voimassa oleva passi.Matkan hinta on 10 euroa /henkilö.Tiedustele mahdollisia peruutuspaikkoja 4. huhtikuuta 2014 mennessä www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolta p. 040 150 3878.

Ryhmäteatteri

Juha Kukkonen ja Sanna-Kaisa Palo.

tä, ja sen myötä nämä kaksi toisiinsa sidottua rak-kauden etsijää joutuvat paljastamaan elämästään asioita, jotka lopulta voisivat olla perusta jollekin uudelle ja kestävämmälle.

Mutta sitten vastustajaksi ilmaantuu suurin kaikista, kuolema, joka kääntää kummankin katseet erääseen, joka on molempien rakkauden kohde. He alkavat salaa kirjoittaa hänelle kirjaa, jonka nimi on Pelastus. Ehtivätkö Kauko ja Eeva saada työnsä valmiiksi, kenen elämästä kirja ker-too, kenen on määrä pelastua, ja miten...

Käsikirjoitus ja ohjaus Kari HeiskanenLavastus Kari Heiskanen ja Janne SiltavuoriÄänisuunnittelu Jussi KärkkäinenValosuunnittelu Ville MäkeläPukusuunnittelu Marita KuusiniemiMaskeeraus Riikka VirtanenKampaukset Eija KuokkanenGraafinen suunnittelija ja valokuvaaja Johannes WileniusRooleissa Juha Kukkonen ja Sanna-Kaisa Palo

Lipun jäsenhinta on 22 euroa.Ilmoittaudu 27. maaliskuuta mennessä osoittees-sa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle puh. 040 150 3878.

37 2/2014 ins. jäsenliite

Tule laulamaan ja esiintymään!

Vapunpäivänä Musiikkitalossa

Helsingin kaupunginorkesterin perinteinen Vappumatinea

torstaina 1. toukokuuta 2014 klo 14 Musiikkitalossa.

Jäsenhinta 20 euroa/lippu.

Esiintyjinä Helsingin kaupunginorkesteri johtajanaan Jaakko Kuusisto sekä lauluyhtye Rajaton.

Varaa lippusi osoitteessa www.helins.fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolta puh. 040 150 3878.

Minna O

ikkonenHarry Mälkille

director cantus –arvonimiInsinöörilaulajien taiteellinen johtaja Harry Mälkki sai merkittävän tunnustuksen, kun Ta-savallan Presidentti myönsi hänelle arvostetun director cantus -arvonimen.

Arvonimi luovutettiin Helsingin Musiikkita-lossa, Sulasolin Helsingin piirin yhteislaulutilai-suudessa 13.1.2014.

Harrylle on kertynyt ansiokas musiikillinen ura. Hän on ollut orkesterimuusikkona suoma-laisille eturivin solisteille, kuten Olavi Virralle, Irwin Goodmanille ja Beritille.

Lisäksi hän on säestänyt monia iskelmälaula-jia, kuten Frediä, Kai Hyttistä ja Veikko Lavia.

Uraan mahtuu myös oopperaesiintyminen Mikkelissä vuonna 1975, Paronin roolissa Giu-seppe Verdin La Traviatassa.

Kuoromusiikilla on ollut tärkeä rooli Harryn yritysjohtajapainotteisten työvuosien aikana. Vuonna 1973 hän perusti lapsikuoron Mikkeliin ja on ehtinyt säestää ja johtaa sen jälkeen useita muitakin kuoroja.

Nykyisen Insinöörilaulajien taiteellisen johta-juuden lisäksi Harry harrastaa musiikillista hy-väntekeväisyyttä toimimalla laulattajana ja viih-dyttäjänä vanhusten ja sotainvalidien parissa.

Onnittelupuheen piti Insinöörilaulajien puheenjohtaja Kari Oikkonen (oik.).

Hanki itsellesi uusi harrastus. Tervetuloa koelauluun!Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään HI:n toi-mistolla Itä-Pasilan Insinöörit-Ekonomit-talossa maanantaisin klo 18–20, osoitteessa Ratavarti-jankatu 2, Helsinki. Ohjelmistossa on hyväntuu-lisia ja perinteisiä suomalaisia mieskuorosovituk-sia, kuten Junnu Vainiota, Rauno Lehtistä, juo-malauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on ravin-toloista vanhainkoteihin.

Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaula-jien riveihin.Tiedustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täytä sähköinen yhteydenottolomake nettiosoitteessa www.insinoorilaulajat.fi.Tule tutustumaan harjoituksiimme, ja ehkä löy-dät itsellesi uuden harrastuksen!

38 ins. jäsenliite 2/2014

Kiinnostaako sinuakin valokuvaus?

Seija VilanderValokuvauskerho on toiminut vuoden 2001 alusta Helsin-gin Insinöörien jäsenten valokuvaukseen liittyvien intohi-mojen kanavoijana. Olemme vuosittain kokoontuneet mm. valokuvauskilpailun, luontokuvanäyttelyn ja digikuvauk-sen perusteiden tiimoilla.

Kerhon ideana on saattaa samanhenkiset Helsingin In-sinöörien jäsenet yhteen jakamaan yhteistä kiinnostusta. Tule mukaan kerhon toimintaan, meitä on täällä kaiken näköisiä, kokoisia, tasoisia ja ikäisiä valokuvauksesta kiin-nostuneita!

Valokuvauskerho järjesti syksyllä 2013 kuvakilpailun. Kil-pailussa oli kolme sarjaa: 1. Suomalainen kesäinen ranta-maisema, 2. Kesäinen peltomaisema eli maalaismaisema ja 3. Erikoiskuvaustekniikka kameralla toteutettuna.

Suomalainen kesäinen rantamaisema-sarjan voitti Seija Vilander vieressä olevalla kuvalla Airisto.

Kevään tulevia tapahtumia:

7.4. Kuvauskohteena lentokoneet. Paikkana Helsinki -Van-taa lentokenttä, säävarauksella.

16.4. Studiokuvausta, HI:n toimistolla

12.5. Kuvakilpailu, HI-toimistolla: 3 aihetta, max 2 kuvaa / aihe / osallistuja1. Alkuperäinen kuva eli fotoshopattu kuva2. Insinööritöissä3. Kiire

6/2014 Kuvausreissu, paikka ja ajankohta avoin, esimer-kiksi Vartiosaari

Helsingin Insinöörien valokuvauskerho

Syksy:15.9. Syksyn aikataulun ja sisällön tarkentaminen sekä mahdollisesti vuoden 2015 toimin-nan suunnittelu, HI:n toimistolla.13.10. Aihe ja paikka auki.17.11. Aihe ja paikka auki.Vk 51 Pikkujoulutapaaminen ja vuoden paketointi. Paikka ja tarkempi ajankohta vielä auki.

Tarkempia tietoja toiminnasta: www.helins.fi > Jäsenpalvelut > ValokuvauskerhoKerhon vetäjä Mika Balk, mika.balk@kolumbus.fi, puh. 041 576 5456.

Nuoret Insinöörit

Tapahtumat netissä helins.fi/Tapahtumat.

***

S-postilista: hinuoret@gmail.com

Facebook: http://www.facebook.com/hinuoret

Google kalenteri: hinuoret@gmail.com

IRC: #helins @ IRCnet

Airisto.

kolu

mni

39

Palkkaa saa, jos aurinko paistaaVakituinen, pysyvä työ ja kuukausipalkka olivat ainakin insinööreille vielä muutama vuosi-kymmen sitten itsestäänselvyys. Eivät ole enää. Nykypäivän työmarkkinoilla epätyypillisistä työsuhteista on tullut tyypillisiä.

Millaista on olla töissä epätyypillisessä työsuhteessa? Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työssäkäynti ja palkanmaksu riippuvat säätilasta kuten jäätelönmyyjillä: Jos ilma on huono ja aurinko ei paista, ei tarvitse tulla töihinkään, ja palkka jää saamatta. Vastaavasti kun on aurinkoinen ilma ja porukkaa liikkeellä, työaika joustaa sen mukaan.

Samanlaisia joustavia työsuhteita on muuallakin. Kiinteistövälittäjällä ainoa kiinteä etu voi olla työsuhdekännykkä. Työaikaa ei ole, ja palkka maksetaan toteutuneiden kauppojen perusteella.

Puhelinmyyntityössä ei palkkaa välttämättä makseta ollenkaan. Päivän työstä voi lopulta jäädä käteen pelkkä työnantajan tarjoama sipsipussi. Ravintola-alalta lehdissä on kirjoituksia, miten töissä ollaan kaikki valveillaoloajat ja suurin palkka on onnistunut ruoka ja asiakkaan kiitokset. Palkka on sivuseikka ainakin heille, jotka haluavat kehittyä ja menestyä alalla.

Entäs vuokratyöläisen vapaus? Vapaus olla tekemättä mitään toteutuu ainakin silloin, kun vuokratyönantaja tarjoaa ”nollasopimusta”. Nollasopimuksessa työnantajalla ei ole töiden tarjoamispakkoa. Palkka on usein muiden työntekijöiden palkkoja pienempi, ja työsuhde voi päättyä milloin tahansa. Muun henkilökunnan etuisuudet eivät tietenkään kuulu vuok-ratyöläiselle, joten pikkujoulukutsut ja liikuntasetelit ainakin jäävät saamatta.

Harjoittelijoita on ollut työelämässä iät ajat, mutta aikoinaan harjoittelu tarkoitti opintoi-hin liittyvää työharjoittelua, joka suoritettiin ennen varsinaiseen ammattiin valmistumista. Välillä meno oli jo aika villiä, kun työvoimaviranomaisetkin saattoivat tarjota viisikymp-piselle parin ammattitutkinnon suorittaneelle työttömäksi joutuneelle työelämähar-joittelua.

Uskoakseni epätyypillisten työsuhteiden ehtojen takana on enemmänkin kysynnän ja tarjonnan laki kuin lainsäädännön tai työehtosopimusten puutteet. Ainahan voi sopia itselleen myös parempia työehtoja. Siihen auttaisi kovasti, jos työvoimapula iskisi jo vaikka huomenna.

Markus Hyyppä

markus.hyyppa@gmail.com

Kirjoittaja on helsinkiläinen insinööri ja työsuojeluvaltuutettu.

kuva Olli Häkämies

2/2014 ins. 39 39

Torstaina 24. huhtikuuta klo 18 ravintola Cantina Westissä

Työelämän pelisäännöt Työllisyys ja kilpailukyky EU-budjetin painopisteet

Helsingin Insinöörit HI ry:n Sääntömääräinen vuosikokousTorstaina 24. huhtikuuta 2014 klo 17 alkaen ravintola Cantina Westissä,

Kasarmikatu 23, 00130 Helsinki.

Kokouksessa käsitellään

l hallituksen kertomus toiminnasta 1.1.–31.12.2013

l tilinpäätös vuodelta 2013, tilintarkastajien lausunto

ja vastuuvapauden myöntäminen

Esityslista ja muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksen alussa.

Ne ovat saatavissa myös 22.–24.4.2014 klo 9–16 yhdistyksen toimistolta.

Kokoukselle tarkoitetut aloitteet on oltava yhdistyksen toimistolla

viimeistään 3.4.2014.

Tervetuloa

Hallitus

Tule kuulemaan ja kyselemään EU-vaaliehdokkaiden näkemyksiä HI:n

Insinööriklubin järjestämään vaalipaneeliin. Paneeliin osallistuu ehdokkaita

kokoomuksesta, SDP:stä, keskustasta, perussuomalaisista ja vihreistä.

Puheenjohtajana toimii Insinööriliiton viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki.

Paneelissa keskustellaan seuraavista aihepiireistä:

l Työelämän pelisäännöt – Työaikadirektiivi, Työvoiman liikkuvuus

l Työllisyys ja kilpailukyky – Yhteiskuntavastuu

l EU-budjetin painopisteet – Mihin satsataan ja mistä rahat?

Paneelin jälkeen klo 20 tarjotaan iltapalaa, jonka yhteydessä on mahdollisuus

jatkaa panelistien kanssa erikseen keskustelua EU:hun liittyvistä kysymyksis-

tä.

Lämpimästi tervetuloa myös klo 17 alkavaan HI:n vuosikokoukseen!

Kutsu alla.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.helins.fi/Tapahtumat

ja puh. 040 150 3878 / HI:n toimisto