29. perjantaina 2 päivänä huhtikuuta 1982...29. perjantaina 2 päivänä huhtikuuta 1982 kello 13...

29. Perjantaina 2 päivänä huhtikuuta 1982 kello 13

Päiväjärjestys

Ilmoituksia

K o 1 m a s k ä s i t t e 1 y:

1) Ehdotukset laiksi vuoden 1982 en-nakonpidätysalennuksesta ........... .

A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan mietintö n:o 23; valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 17; hallituksen esitys n:o 32· lakialoitteet n:ot 151 (1979 vp.) ja n' (1980 vp.); toivomusaloitteet n:ot 253 ja 429 (1979 vp.) sekä 141 (1980 vp.)

2) Ehdotukset laiksi vuodelta 1982 suoritettavasta vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksusta sekä laiksi vuodelta 1982 suoritettavasta työnantajan sosiaaliturvamaksusta ja vakuutetun sairausvakuutusmaksusta annetun lain 4 §:n muut-tamisesta ....................... .

A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan mietintö n:o 24; sosiaalivaliokunnan mietintö n:o 4; hallituksen esitys n:o 35

T o i n e n k ä s i t t e 1 y:

3) Ehdotus laiksi Euroopan talousyhteisön kanssa tehdyn juustojen tuontia ja vientiä koskevan väliaikaisen sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ....

A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan mietintö n:o 25; ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 8; hallituksen esitys n:o 254 (1981 vp.)

4) Ehdotukset laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n, maatilatalouden tuloverolain 6 § :n ja tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta

Siv.

519

522

523

"

Asiakirjat: Suuren valiokunnan mietintö n:o 26; valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 9; hallituksen esitys n:o 141 (1981 vp.)

5) Ehdotus laiksi teollisuusinvestoin-tien veronhuojennuksista ........... .

A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan mietintö n:o 27; valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 10; hallituksen esitys n:o 9

6) Ehdotus laiksi verotuslain muutta-misesta ......................... .

A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan mietintö n:o 28; valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 12; hallituksen esitys n:o 248 (1981 vp.)

7) Ehdotus laiksi veroPJslain muutta-misesta ............ .' .' ............ .

A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan mietintö n:o 30; valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 14; hallituksen esitys n:o 22; toivomusaloitteet n:ot 390 (1979 vp.), 142 ja 255 (1980 vp.) sekä 73 ja 133 .

8) Ehdotus laiksi verotuslain 68 a §:n muuttamisesta .................... .


9) Ehdotus laiksi merimiesverolain 21 §: n muuttamisesta annetun lain voimaan-tulosäännöksen muuttamisesta ....... .


10) Ehdotus laiksi maidon ja sianlihan markkinoimismaksusta annetun lain kumoamisesta .................... .

A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan mietintö n :o 31; valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 15; hallituksen esitys n:o. 24; ed. Kortesalmen ym. toivomusaloite n:o 102

Siv.

525

531

"

532

"

JT

516 Perjantaina 2. huhtikuuta 1982

11) Ehdotus laiksi evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 5 a §:n kumoami-

Siv.

sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 533 A s i a k i r j a t: Suuren valiokunnan

mietintö n:o 33; laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 2; hallituksen esitys n:o 15 .

E s i t e 11 ä ä n:

12) Ed. Peltolan ym. lakialoite n:o 122 peruskoululaiksi ja lukiolaiksi .....

13) Ed Juntumaan ym. lakialoite n:o 123 peruskoululaiksi ............... .

14) Ed. Kortesalmen ym. lakialoite n:o 124 peruskoululaiksi ja lukiolaiksi sekä niihin liittyväksi lainsäädännöksi ..

15) Ed. Itäiän ym. lakialoite n:o 125 peruskoululaiksi ja lubolaiksi ....... .

16) Ed. Hautalan ym. lakialoite n:o 126 peruskoululaiksi ja lukiolaiksi ....

P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n e s iteHään:

17) Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 18 hallituksen esityksen johdosta laiksi lannoiteverosta annetun lain 4 § :n muuttamisesta (HE n:o 33) ....... .

18) Sosiaalivaliokunnan mietintö n:o 5 hallituksen esityksen johdosta laiksi merimieseläkelain 15 e §:n muuttami-sesta (HE n:o 36) ............... .

19) Sosiaalivaliokunnan mietintö n:o 6 kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksen johdosta vuodelta 1980 ........................... .

"

"

"

"

"

535

"

"

Puhetta johtaa puhemies V i r o [ a i n e n.

Nimenhuudossa merkitään poissaoleviksi edustajat Aaltonen, Björklnnd, Breilin, Elo, Impiö, Jaatinen, Koskenniemi, Laurila, Mattila, Melin, Nieminen-Mäkynen, Niskanen, Pekkarinen, Pesälä, Rosnell, Ruokola, Saukko, Sorsa Sundqvist, .~utinen, Tapiola, Taxell, Tuomaala: Vänskä ja Aikäs.

Ilmoitusasiat:

Lomanpyynnöt

.. V:~pau~usta eduskunt~työstä saavat tästä päivasta sa1rauden vuoks1 edustajat Laurila ja Saukk?, virkatehtävän takia edustajat Björklund Ja Taxell sekä yksityis,asioiden johdosta edustajat Bo, Melin, Nieminen-Mäkynen, Ruokola, Sorsa, Sundqvist, Tapiola ja Tuomaala tämän kuun 7 päivään virkatehtävään vu~ksi edustajat Breilin, Impiö, Niskanen, Rosnell Sutinen ja Vänskä sekä tämän kuun 10 päi~ään yksityisasioiden takia ed. Pesälä.

Kirjallisia kysymyksiä ja niihin annetut vastaukset

'P ~ h ~ m i e s : Ulkopuolella pähräjärjestykse? llmolteta.an, e~tä eduskunnalle ovat, puhemiehelle oso1tettuma, saapuneet liikenneministeri Wahlströmin vastaus ed. Aaltosen kirjallis~en kysymykseen n:o 37 liikennevakuutusyhdtstyhen harjoittamasta liikenneturvallisuuden rtutkimustoimi:nnasta, kauppa- ja teoUi:suusministeri Ollilan vastaus ed. Tennilän kirjalliseen kysymykseen n:o 39 Kitisen Porttikosken valjastamisen estämi·sestä, sisäasiainministeri Ahteen vastaus ed. Vähä:kan!kaan ym. kirjalliseen kysymykseen n:o 43 tasoyleisohjeen ylittävien aravavuokrien alentamisesta, ministeri Jokelan vastaus ed. Holvitien kirjaliiseen kysymykseen n:o 49 kuntien yhdistymisavustuslain mukaisen korvauksen maksamisesta Uudellekaupungille ja sisäasiainministeri Ahteen vastaus ed. Tennilän kirjalliseen kysymykseen n:o 50 Kemin kaupungin omistaman erään kiinteistön vuokrankorotuksista.

Nämä kysymykset ovat nyt vastauksineen painettuina jaettu edustajille ja otetaan valtiopäiväasiakirjoihin.

Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin mukaan ei asiasta sallita keskustelua eikä tehdä päätösrtä.

Ed. Sillantauksen ym. välikysymys, joka koskee harjoitettua asuntopolitiikkaa

P u _h e!?. i e s : ,Ulkopuolella päiväjärjestyksen esaeliaan ed. Sdlantauksen ym. allekirjoittama välikysymys, joka luetaan.

Asuntopolitiikkaa koskeva välikysymys 517

Sihteeri lukee:

"Eduskunnalle

Asun:topolitii<l&:aa on hoidettu maassamme lyhytjänteis·esti, mikä on johtanut voimavarojen tehottomaan käyttöön ja epätarkoituksenmukaiseen kohdentumiseen. Monimutkainen ja holhoava asuntopolitiikka ja -lainsäädäntö ovat aiheuttaneet asuntojen rakentamisen ja tarjonnan vinoutumia sekä vähentäneet halukkuutta omatoimisuuteen. On 'lisäksi todettava, että sosia•aii- ja perhepolitiikan keskeisimmillä ongelmilla on varsin usein yhteys asumiseen. Asuntorakentamisella on myös laajat työllisyysvaikutukset.

Vaikka asumisolosuhteet ja asumista·so ovat elintason myötä viimeisten vuosikymmenten aikana parantuneet, on asumisessa edelleen vakavia epäkohtia, joiden poistaminen dlisi kuitenkin ollut mahdollista laajalla yhteisymmärryksellä ja tahdolla.

Kipeimmät asuntopoliittiset kysymykset ovat tällä het<kellä 3'sumiskusta1Jllusten korkeus ja asuntojen saanti erityisesti isoimmissa asutuskeskuksissa. Myös alueeHiset asumiserot ovat suuret, minkä lisäksi maaseudulla kaivataan erityistoimenpiteitä riittävän asuntokannan ja viihtyisyyden turvaamiseksi sekä haja-asutusalueiden kehi'ttymisen tukemiseksi.

Maassamme on kaikkiaan lähes puoli miljoonaa kansalaista, joiden asumisolosuhteet ovat puuttelliset. Erityisongelmansa on lisäksi nuorilla perheiilä, opiskelijoilla, vanhuksilla ja vammaisilla.

Rakentamiskustannukset ovat nousseet voimaJkkaasti. Samoin on käynyt asumiskustannusten. Asuntojen laina-ajat ovat mdllä edelleenkin kansainvälisesti ottaen varsin lyhyet. Toteutettu aravalainojen laina-aikojen pidentäminen ei myöskään tuo ratkaisevaa parannusta valtion lainoittamiin asuntoihin.

Erityisesti nuorten perheiden asumiskustannusten korkeus ja asumisen ahtaus ovat suuri ongelma. Nuoret perheet joutuvat maksamaan tänä päivänä käytettävissä olevis•ta tuloistaan varsin usein runsaat 35 prosenttia asumiskustannuksiin, kun vastaava osuus muulla väestöllä on :keskimäärin runsaat 15 prosenttia. Nuorten perheiden asunnonhankintaa vaikeuttavat lisäksi monessa tapauksessa samoihin aikoihin maksettavaksi tulevat opintolainat ja perheen perustamisesta koituvat muut kustannukset.

Aloitettu asuntosäästöpalkkiojärjestelmä antaa nuorille mahdollisuudet oman asunnon han-

kintaan 20 prosentin omalla pääomaila, mutta lainakustannusten hoito edellyttäisi nopeasti valtion korkotukilainoitusta, jO'tta säästämisen aloittaneille nuorille annettaisiin varmuus ta~ voitteeksi asetetun oman asunnon saavuttamisesta. Toteutettu asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on o1keansuuntainen, muuta se osoittautu· nee melko pian riittämättömälksi. Omistusasuntojen kohdalla tu1isi,kin järjestelmää laajentaa lisäämällä voimakkaasti korkotukilainoitusta sekä pyrkimällä edelleen painopisteen siirtämiseen kohti jälkikäteissääs•täntää ja laina-aikojen pidentämistä.

Opiskelijoiden asumiskustannukset ovat nousseet kohtuuttoman kortkeiksi. Opiskelijaasuntojen vuokrataso on usein kohonnut selvästi yli muun tarjolla olevan asuntokannan vuokratason.

Vanhusten määrä lisääntyy maassamme voimakkaasti. Vanhusten asuntokysymysten järjestäminen edellyttäisikin voimakkaita toimenpiteitä, jotta vanhuksille voidaan turvata valinnanvapaus oman kodin ja laitosmuotoisen asumisen väilillä.

Vammaisten asUi!Disolosuhteita tu1isi parantaa varaamaila :riittävät mahdollisuudet asuntojen muutostöihin sekä ottamalla asuntojen rakentamisen suunnitte'lussa huomioon vammaisten erityistarpeet.

Vuokra-asuntotuotannossa ja vuokra-asumisessa on useita ongelmia. Vuokra-asuntoja on erityisesti isoimmissa asutuskeskuksissa saatavilla aivan liian vähän. Tämä on johtanut myös kansalaisten asumismuodon valinnanvapauden kaventumiseen.

Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ovat vähen'tyneet asuntomarkkinoilta noin 10 000 asunnon vuosivauhdilila. Pääsyynä itähän on asunnon vuokraamisen kannatta'lnattomuus. Vaitionkin lainoittamissa vuokra-asunnoissa on suuria epäkohtia. Vuokrataloja on joutunut ta· loudellisiin vaikeuksiin lähinnä svksi, että vuokria ei saada omakustannusperiaatteen mukaisesti. Vapaarahoitteisten ja valtion lainoittamien vuokra-asuntojen vuokrat ovat joutuneet keskenään epäsuhteeseen. Uusissa valtion lainoittamissa vuokrataloissa vuokrat ovat nousseet varsin monessa tapauksessa yli vuokrasäännösteltyjen vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien.

Tulorajat valtion Iainoittama~sa asuntotuotannossa ovat edelleen liian alhaiset ja jäykät, minkä vuoksi ns. väliinputoajien määrä on rakentamis- ja asumiskustannusten kohotessa kasvanut jatkuvasti. Esimerkiksi työmarkkinajärjestöt


ovat yksimielisiä siitä, että tulorajat tulisi asettaa ajanmukaiselle tasolle.

Asumistukijärjestelmää tulisi kehittää edelleen. Järjestelmä on myös keskeisessä asemassa määriteltäessä kohtuullista vuokratasoa ja pyrittäessä kohti vuoh'a-asuntojen · kysynnän tyydyttämistä.

Asumiseen liittyvässä verotuksessa on lukuisia keinoja, joilla voidaan elvyttää asuntojen tarjontaa ja keventää asumiskustannuksia. Korjaamista kaipaavat mm. asuntokaupan leimavero, oman asunnon asuntotulovero ja varallisuusvero, vuokratulovähennys, asuntdkaupan myyntivoittoverotus sekä lainojen lyhennykset ja poistot valtion lainoittamissa vuokrataloissa. Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden jatkuvuuden kohdalla esiintyn}'lt epävarmuus on niin ikään poistettava.

Energian kallistumisen vuoksi tulisi kiirehtiä myös energiataloudellisten korjausten suorittamista sekä peruskorjauksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Näiden toimintojen !kohdalla tulisi kuitenkin byrokratiaa vähentää merkittävästi. Asuntoasioiden tutkimus- ja kehitystoimintaa tulisi niin ikään tehostaa.

Kunnat voivat tukea järkevää asuntopolitiikkaa >tehokkaalla maapolitiikalla ja pitämällä kunnalliset maksut ja taksat kohtuullisella tasolla. Kuntien tulisi lisätä informaatiotoimintaa asuntoas101ssa. Asuntorakentamisessa tulisi kiinnittää huomattavasti enemmän painoa myös asumisen laatuun ja asuinympäristön parantamiseen.

Kokoomus on useaan kertaan tarjonnut hallitukselle omia vaihtoehtojaan asunto-ongelmiemme ratkaisemiseksi. Tämän lisäksi hallituksella olisi ollut halutessaan mahdollisuudet käyttää omia erityistoimenpiteitään. Noudatetun kansanrintamapohjaisen [yhytjänteisen asuntopolitiikan näköalattomuus ja byrokraattisuus ovat tänä päivänä kaikkien kansalaisten nähtävinä ja koettavina.

Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 2 momenttiin eshämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan väHkysymyksen:

Onko hallitUs tietoinen siitä, että harjoitettu asunto-, talous- ja veropolitiikka on johtanut

- kansalaisten asumiskustannusten jatkuvaan kasvuun,

- asumiseen ja rakentamiseen liittyvän tarpeettoman byrokratian lisääntymiseen,

- omistusasuntojen hintojen huolestuttavaan nousuun sekä erityisesti vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan epä·suhteeseen varsinkin suurimmissa asutuskeskuksissa,

- erityisesti nuorten perheiden, opiskelijoiden, vanhusten ja vammaisten turvattomuuden lisääntymiseen sekä

- jatkuvasti lisääntyneisiin sosiaalisiin ongelmiin, ja jos on,

mitä ratkaisevia ja konkreettisia toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä kansalaisten asumiskustannusten alentamiseksi, asuntojen saatavuuden parantamiseksi sekä pitkäjänteisen ja joustavan asuntopolitiikan käynnistämiseksi maassamme?

Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1982

Pentti Sillantaus Pekkä Löyttyniemi Aila Jokinen Juhani Laitinen Toivo Mäkynen Timo Ihamäki Mauri Miettinen Jalmari T orikka Tapio Helvitie Toivo T. Pohjala Sampsa Aaltio Ulla Puolanne Tauno Valo Il~ka Kanerva Tuulikki Petäjäniemi Sinikka Karhuvaara Eero Lattula Eva-Maija Pukkio Helge Saarikoski Anna-Kaarina Louvo

Heikki Perho Eeva Kauppi Pertti Salolainen E. Pystynen Arto Lampinen Matti Pelttari Ben Zyskowicz Helena Pesola Matti Hakala Pekka Jokinen Olavi Nikkilä Esko J. Koppanen Matti Hdkkanen Elsi Hetemäki-Olander Ritva Laurila Martti Ursin Saara Mikkola Matti Viljanen Jouni J. Särkijärvi Pentti Mäki-Hako'la"

Puhemies : Valtiopäiväjärjes•tyksen 37 § :n 2 momentin mukaan on asia pantava pöydälle johonkin seuraavaan istuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia pannaan pöydälle eduskunnan ensi tiistaina kello 14 pidettävään istuntoon.

Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia p a n n a a n p ö y d ä 11 e ensi tiistaina kello 14 pidettävään istuntoon.

Ennakonpidätysalennus 519

Päivijärjestyksessä olevat asiat:

1) Ehdotukset laiksi vuoden 1982 ennakonpiditysalennuksesta

Yllämainitut ~akiehdotukset sisähävät hallituksen esitys n:o 32 sekä lakialoitlteet n:ot 151 (1979 vp.) ja 71 (1980 vp.), joita on valmistelevasti käsitelty valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 17 ja suuren valiokunnan mietinnössä n:o 23, esitellään k o 1m a n teen käsi tt e 1 y y n sekä a i n o a a n k ä s i t t e 1 y y n samassa yhteydessä käsitelly,t toivomusaloitteet n:ot 253 ja 429 (1979 vp.) sekä 141 (19'80 'lp.).

P u h e m i e s : Ensin sallitaan keskustelu asiasta kokonaisuudessaan. Sen jälkeen päätetään kolmannessa käsittelyssä lakiehdotuksista. Toisessa käsittelyssä päätetty, hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä tai hylätä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toivomusaloitteista.

Menettelytapa !hyväksytään.

Keskustelu:

Ed. V. Vennamo: Herra puhemies! On varmaa, että Suomen kansa ei hyväksy perustuslain vastaista korotonta pakkolainan ottamista valtiolle. Näin kuitenkin on tapahtunut ilman, että siinä olisi ollut mitään laillista perustetta. Päinvastoin lakia ja perustuslakia, selviä säännöksiä, on rikottu. Ja tälläkin hetkellä valtiolla on veronmaksajilta otettuna laitonta pakkolainaa noin kahdeksi vuodeksi korottomana noin 2 000 milj. mk.

Esillä oleva verojen ennakkopidätyksen alentaminen on tältä pohjalta farssi. Voimassa oleva laki sanoo, että veroja saa ennakkopidättää vain sen verran, että ne yhdessä eivät ylitä lopullista veroa, veron määrää. Mutta hallitus on vuodesta vuoteen, ja oikeuskanslerikaan ei ole puuttunut, ottanut laittomasti pakkolainaa siis noin 2 000 milj. mk vuodessa. Nyt hallitus eduskuntavaalien lähestyessä näennäisesti alentaa vähän yli pennillä veroennakonpidätystä, niin että pieni murto-osa tästä laittomasta pakkolainasta annetaan takaisin. Ja kansalaiset kumartavat kohteliaasti ja jopa äänestävät, kun tällainen riistäjä antaa pienen murto-osan laittomasta riistosta takaisin.

Ei voi muuta kuin ihmetellä tällaista menoa ja ihmetellä myös sitä, että eduskunnan enem-

mistö, yhteisrintamassa kommunistit, sosialistit, kepu ja kokoomus, ei ole halunnut puuttua tähän asiaan, saada korjausta aikaan. Kun me esitimme, että asia lähetettäisiin eduskunnan perustuslakivaliokuntaan, jäimme äänestyksessä yksin. Kokoomuskin, joka hurskastelee veroja vastaan, äänesti yhteisrintamassa kommunistien kanssa. Näin tehdään täällä. Kentällä puhutaan ja sanomalehdissä aivan toista. (Ed. Uitto: Asiaan!) - Tämä on kovaa asiaa, mutta se on hankalaa teille kommunisteille. Tehän haluaisitte, että valtio omistaisi kaiken. Sitä ei SMP halua. Me vastustamme monopolipääomaa, mutta me vastustamme myös valtion diktatuuria. Me puolustamme tavallista ihmistä, pienomistusta, vapaata pohjoismaista yhteiskuntajärjestelmää.

Jotta tämä laittomuus ei saisi jatkua, vaikka lakikin sen kieltää, ehdotan hallituksille velvoitukseksi hyväksyttäväksi seuraavan perustelulausuman: "Eduskunta edellyttää hallituksen tarkoin huolehtivan siitä, että palkanpidätys ei ylitä lopullisen veron määrää voimassa olevan lain mukaan."

On selvää, että verotus ei saisi muodostua pienituloiselle riistoksi. Jokainen kansalainen tarvitsee ansioistaan sen verran, että ihmisarvoinen toimeentulo on perheelle turvattu. Tältä pohjalta SMP on aina vastustanut pienituloisten kohtuutonta valtionverotusta. Näin on muissa Pohjoismaissa. Heitä ei valtio verota, mutta Suomessa verottaa monessa tapauksessa kohtuuttomasti. Otetaan vähän yli 1 000 markan tulosta valtionveroja muiden verojen lisäksi, ja asianomainen perhe ei tahdo tulla toimeen näin pienellä ansiolla. Tämä on yhteiskunnan riistaa. Me tajuamme kapitalistin riiston, mutta emme huomaa, että aste asteelta Suomen kansa ajautuu yhteiskunnan, vielä suuremman kapitalistin, riiston alaiseksi. Vaara uhkaa molemmilta tahoilta. Se on torjuttava ennen kuin on liian myöhäistä.

SMP:n eduskuntaryhmällä oli lakialoite, että jos ansio on kuukaudessa 1 750 mk tai vähemmän, niin tällöin ei valtio saisi suorittaa palkasta veronpidätystä. Päämääränä on ollut pienituloisen puolustaminen. Mutta kun asiasta äänestettiin täällä eduskunnassa toisessa käsittelyssä, me jälleen jäimme yksin, kuusi SMP:n kansanedustajaa. Yhteisrintama kommunisteista kokoomukseen oli pienituloisia vastaan, vaikka maamme pienituloisten valtaenemmistö äänestää näitä puolueita.

Jotta tämä vääryys ja kohtuuttomuus ja riisto ei kuitenkaan jatkuisi, ehdotan, herra puhemies,


hallituksille velvoitukseksi hyväksyttäväksi seuraavan, toisen perustelulausuman: "Eduskunta edellyttää, että hallitus kiireellisesti selvityttää, olisiko henkilöltä, jonka palkka- tai ansiotulo on enintään 1 750 markkaa kuukaudessa, poistettava kokonaan palkanpidätys kohtuullisen verotuksen toteuttamiseksi."

Kolmanneksi puutuo sivuansioiden kohtuuttamaan veronpidätykseen. Mehän tiedämme, että tämä veronpidätys on 50 %. Kun sinä parantaakseni toimeentuloasi tai turvataksesi perheesi toimeentulon teet lisätyötä, hankit sivuansiota, niin valtio ottaa tästä pidätyksestä heti puolet. Sinä olet joutunut valtion, pahemman kartanonherran, riiston alaiseksi kuin aikoinaan torppari, joka joutui tekemään työtä yhden tai kaksi päivää viikossa. Vahio vaatii puolet sinulta. Tätä ei voida jatkaa, kun tämä vielä koko ajan lisääntyy. SMP ei voi tällaista kohtuutonta sivuansioiden, lisäansioiden, veronpidätystä ja verottamista hyväksyä. Se kuolettaa myös työnhalun, tuottavan työnhalun, ja vain tuottavalla työllä yksilö ja kansakunta nousevat. Se merkitsee, että nimenomaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevalta valtio ottaa korotonta pakkolainaa kohtuuttoman 50 % :n sivuansion pidätyksen kautta ja ehkä kahden vuoden päästä sitten palauttaa, jos palauttaa, näitä markkoja inflaatiorahana takaisin. Se ei ole oikein. Se on kohtuutonta. Ja kohtuuttomuus ei koskaan voi olla oikein. Näin sanovat myös tuomarinohjeet.

Tältä pohjalta, herra puhemies, esitän kolmantena esit)"ksenä nojautuen SMP:n, allekirjoittaneen toivomusaloitteeseen n:o 429 huhtikuun 17 päivältä 1979 - näin kauan tätäkin asiaa on makuutettu täällä eduskunnassa - hyväksyttäväksi toivomuksen: "että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin sivuansioiden ja lisäansioiden veronpidätysten huomattavasti alentamiseksi sekä tällaisten erityisesti lyhytaikaisten töiden verorasituksen yleensäkin pienentämiseksi." On väärin, että lyhytaikaisista töistä, palkasta suoritetaan niin raskas pidätys. Se kuolettaa kansakunnan omatoimisuutta ja yrittämisen tahtoa, joka on meidän ratkaiseva voimamme.

Ed. K o r t e s a 1 m i : Herra puhemies! Kannatan kaikkia ed. Veikko Vennamon tekemiä ehdotuksia.

Ed. L i n n a : Herra puhemies! Keskustelu tästä veroennakoiden alentamisesta on saanut eduskunnassa täysin virheellisen luonteen. Mi-

nusta se alkoi jo aikaisemmassa keskustelussa väärässä äänilajissa, kun väitettiin, että on tapahtunut laittomuutta. Meillähän pyritään siihen, että enoakanpidätys vastaa mahdollisimman hyvin lopullista veroa. Tältä osalta on selvästi mahdollisuuksia alentaa enoakanpidätystä palkkatulojen verotuksen osalta, ja nyt kun pyritään oikaisemaan tätä virhettä, niin käydään keskustelua, onko se laitonta. Käsitykseni mukaan pitäisi jatkossa päästä siihen, että tästä käytännöstä otetaan oppia ja seuraavina vuosina pyritään niin oikeaan ennakonpidätykseen, että ei tarvitse jälkiveroja maksaa puolin eikä toisin.

Ed. S a 1 o 1 aine n: Herra puhemies! Käytin täällä jo aikaisemmissa käsittelyissä aika perusteellisen puheenvuoron tästä kysymyksestä, ja minun täytyy sanoa, että ihmetyttää kovasti, kuinka vähän huomiota tämä asia on julkisuudessa herättänyt. Ei nimittäin voi olla mahdollista, että lakia voidaan tulkita kahdella eri tavalla muutaman kuukauden väliajoin. Lakihan ehdottomasti edellyttää, että ennakonpidätyksen tulisi mahdollisimman tarkoin vastata lopullista verotusta. Nythän me emme pääse mihinkään siitä, että hallitus käyttää enoakanpidätystä suhdannepoliittisena välineenä. Tämän täytyy olla virheellinen tulkinta lain tarkoituksen kanssa. Oliko se tulkinta, joka tehtiin pari kuukautta sitten, lainmukainen vai onko tämä tulkinta ennakonpidätyksestä lainmukainen. Olen todella ihmetellyt kovasti sitä, että tämä on herättänyt niinkin vähän huomiota ottaen huomioon, että tässä on kysymys suurista rahallisista arvoista, yli miljardista markasta vuosittain palkansaajien osalta.

Ed. V. Vennamo: Herra puhemies! Eduskunta on aikaisemmin täällä yksimielisesti todennut, että enoakanpidätykset ovat laittomasti liian suuria, ja vaatinut hallituksen toimenpiteitä. Viimeksi tämä liikaa otettu koroton laina on ollut lähes 2 000 milj. mk. Tämän on myös todennut valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja juuri edellisessä lausunnossaan. Nyt kuitenkin kepun edustaja sen vuoksi, että kepulla on valtiovarainministerin tuoli, yrittää kääntää tämän asian päälaelleen ja kiistää selvän totuuden. Tämä osoittaa, minkälaista tämä poliittinen peli on. Nimenomaan köyhemmiltä otetaan korotonta pakkolainaa laittomasti, ja nyt kepu sitä puolustaa, rikkailta ei mitään. Sosialidemokraattinen valtiovarainministeri on esittänyt, että suuryhtiöiltä kaikki valtionverot

Ennakonpidätysalennus 521

pois, mutta pienituloisille siis vain lisää. Ei voi muuta kuin ihmetellä tätä menoa ja vielä enemmän· ihmetellä, että kansa tällaisia puolueita äänestää nöyrästi.

Ed. L i n n a : Herra puhemies! Käsitykseni mukaan tässä keskustelussa pitäisi päästä asialinjalle eikä siihen, että syytetään toisia, sillä verohallituksen tilastot, jotka ovat olleet valtiovarainvaliokunnassa käytettävissä, osoittavat vuosilta 1976 - 1980, että tämä on ollut jatkuvaa. Meillä on enoakanpidätys ollut liian suuri palkansaajien osalta, ja jos sitä nyt yritetään korjata, ei käsitykseni mukaan siitä voida laittomuuskysymystä tehdä. Mutta käsitykseni mukaan tätä siis pidetään pysyvänä käytäntönä, jos tömä kerran pitää paikkansa ja myös tulevaisuudessa todellakin ennakkoperinnän vastaavuus lopulliseen verotukseen on sitä, miltä se tällä hetkellä näyttää.

Ed. V. Vennamo: Herra puhemies! On mukava, että keskustapuolueen taholta nyt jo tunnustetaan, että on jatkuvasti otettu korotonta pakkolainaa laittomasti, mutta kuulkaa: Jos varastaa useamman kerran, niin ei siitä varkaus tule lailliseksi. Kyllä se on varkautta siitä huolimatta.

Ed. S a 1 o 1 aine n: Herra puhemies! Toteaisin ed. Linnan puheenvuoron johdosta sen, että jommankummanhan näistä ennakonpidätystulkinnoista on täytynyt olla virheellinen, joko sen, joka tehtiin aikaisemmin, tai sen, jota ollaan tekemässä nyt. Kun lain mukaan tulisi toimia siten, että ennakonpidätys vastaisi mahdollisimman tarkoin lopullista verotusta, niin on aivan selvää, että jälkimmäinen tulkinta tulee olemaan lähempänä lain tarkoitusta. Olen samaa mieltä ed. Linnan kanssa siitä, että tähän tulee pyrkiä. Sen vuoksi emme me tietenkään vastusta tätä lakia, vaan hyväksymme sen, koska nyt tulkinta tulee oikeammaksi ja vastaa oikeata tulkintaa ennakonpidätyslaista. Mutta vuodesta 197 6 lähtien on yli pidätetty kansalaisilta jatkuvasti yli miljardi markkaa. On yllättävää se, kuinka tasainen tuo ylipidätys on ollut. Se ei ole voinut olla sattuma.

Ministeri Forsman: Herra puhemies! Tarkoituksena on kehittää verotusta juuri siihen, että ennakonpidätys vastaa lopullista verotusta. Siihen ei ole vielä valitettavasti päästy, mutta koko ajan pyritään. Mm. äskettäin on jä-

66 058200001C

tetty työryhmän mietintö, jossa esitetään edelleen parannuksia, ja näin tullaan edelleen menettelemään, että päästäisiin tähän päämäärään.

Ed. I t ä 1 ä : Herra puhemies! Tässä on lähestytty ikään kuin asian ydintä siihen pääsemättä. On selvää, että yleinenkin ennakonpidätys on ollut liian korkea, kuten täällä on väitetty. Mutta pelkästään ennakonpidätysprosenttia kaavamaisesti säätelemällä ei koskaan päästä sii" hen, että ennakonpidätys vastaa lopullista verotusta, koska siihen päästään vain yksinkertaistamaila verotusta ja yksilöllistämällä ennakonpidätystä. Tämä ratkaisu poistaa yleisen [iikaperinnän, mutta ei sinänsä tuo ratkaisua kysymykseen siitä, onko ennaikonpidätys oikea vai ei. Siihen tuo ratkaisun vain systeemin muuttaminen.

Ed. V. Vennamo: Herra puhemies! Mielenkiinnolla ja myötämielisyydellä kuulin, että on tarkoitus tämä virhe korjata, mutta nyt, kun se on jo jatkunut viisi vuotta ja tarkoitus on ollut koko ajan eikä virhe ole korjaantunut, minä olen epäuskoinen. Parantaisikohan se, että kepu vaihtuisi sos.demiin valtiovarainministeriössä? Voisi mennä vielä pahemmaksi, sossut ovat vielä pahempia veroriistäjiä. Näin minä pelkään. Mutta muistutetaan taas parin vuoden päästä, kun virhe on korjaamatta. Mitä liberaaleihin tulee, niin sanoisin: Älkää nyt noin näkyvästi kepua tukeko ja selittäkö, että halu olisi hyvä, mutta byrokratia estää.

Ed. P. Vennamo: Herra puhemies! Minä hieman ihmettelen sitä tulkintaa, kun täällä todetaan, että nyt on hyvä, että tällä lailla korjataan se virheellisyys, joka on ennakonpidätysten perinnässä ollut, kun itse asiassa tilanne on sellainen, että silloin, kun on laittomasti toimittu ja veroja on ennakkoina peritty liikaa, ei laittomuuden poistamiseen mitään lakia tarvita, vaan sen pitäisi olla luonnollinen asia. Nyt ollaan päinvastoin avaamassa sellainen arveluttava tie, että eduskunta itse asiassa hyväksyy sen, että verottaja perii enoakkoja liikaa ja että tämä voidaan korjata vain erillisellä lailla, joka eduskunnassa säädetään, kun eduskunnan päinvastoin täytyisi vaatia, että jo ilman tällaisia lakejakin ennakot saatetaan vastaamaan todellisuutta. Sen vuoksi pidän varsin arveluttavana tämän kaltaista lainsäädäntöä, vaikka se nvt laittoman tilan vallitessa tuokin veronmaksajille parannusta, mutta asia pitäisi toki oikaista jo ilman edus-


kunnan päätöstäkin ennakkoperintälain mukaiseksi.

Ed. V. Vennamo: Herra puhemies! Vielä selvyyden vuoksi: Kun nyt tunnustetaan, että on otettu esim. 100 mk laittomasti pakkolainana korotta valtiolle, ja nyt siitä annetaan takaisin 5 mk, niin ei sillä tämä asia ole järjestyksessä. Muistutan teille: 95 mk on vielä laittomasti siellä. Pankaa töpinäksi! Tällä te yritätte taas harhauttaa yleistä mielipidettä.

Keskustelu julistetaan päättyneeksi.

P u h e m i e s : Keskustelussa on ed. V. Vennamo ed. Kortesalmen kannattamana ehdottanut perusteluissa lausuttavaksi:

1) "Eduskunta edellyttää hallituksen tarkoin huolehtivan siitä, että palkanpidätys ei ylitä lopullisen veron määrää voimassa olevan lain mukaan."

2) "Eduskunta edellyttää, että hallitus kiireellisesti selvityttää, olisiko henkilöltä, jonka palkka- tai palkkiotulo on enintään 1 750 markkaa kuukaudessa, poistettava kokonaan palkanpidätys kohtuullisen verotuksen toteuttamiseksi."

Lisäksi on ed. V. Vennamo ed. Kortesalmen kannattamana ehdottanut, että toivomusaloitteen n:o 429 (1979 vp.) ponsi hyväksyttäisiin. Tämä on ed. V. Vennamon 3) ehdotus.

Selonteko myönnetään oikeaksi.

P u h e m i e s : Ensin päätetään lakiehdotuksista.

Toisessa käsittelyssä päätetty lakiehdotus hyväksytään.

Eduskunta pysyy toisessa käsittelyssä tekemässään päätöksessä lakialoitteisiin sisältyvien lakiehdotusten hylkäämisestä.

Lakiehdotusten kolmas käsittely julistetaan päättyneeksi.

Eduskunta yhtyy valtiovarainvaliokunnan ehdotukseen toivomusaloitteiden n:ot 253 (1979 vp,) ja 141 (1980 vp.) hylkäämisestä.

P u h e m i e s : Nyt on äänestettävä perusteluja koskevista ehdotuksista ja toivomusaloitteen n:o 429 (1979 vp.) ponnen hyväksymistä tarkoittavasta ehdotuksesta.

Äänestykset ja päätökset:

Äänestys ed. V. Vennamon 1) ehdotuksesta. Joka hyväksyy mietinnön, äänestää "jaa"; jos

"ei" voittaa, on ed. V. Vennamon 1) ehdotus hyväksytty.

P u h e m i e s : Äänestyksessä on annettu 134 jaa- ja 21 ei-ääntä; poissa 44. (Koneään. 1)

Eduskunta on hyväksynyt mietinnön.

Äänestys ed. V. Vennamon 2) ehdotuksesta.

Joka hyväksyy mietinnön, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on ed. V. Vennamon 2) ehdotus hyväksytty.



Äänestys ed. V. Vennamon 3) ehdotuksesta, joka tarkoittaa toivomusaloitteen n:o 429 (1979 vp.) ponnen hyväksymistä.

Joka yhtyy valiokunnan hylkäävään ehdotukseen, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on ed. V. Vennamon 3) ehdotus hyväksytty.

P u h e m i e s. Äänestyksessä on annettu 150 jaa- ja 6 ei-ääntä; poissa 4 3. (Koneään. 3)

Eduskunta on yhtynyt valiokunnan hylkäävään ehdotukseen.

Asia on loppuun käsitelty.

2) Ehdotukset laiksi vuodelta 1982 suoritettavasta vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksusta sekä laiksi vuodelta 1982 suoritettavasta työnantajan sosiaaliturvamaksusta ja vakuutetun sairausvakuutusmaksusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Yllämainitut 1akiehdotukset sisältävä hallituksen eshys n:o 35, jota on valmisteleva:stikäsitelty sosiaalivaliokunnan mietinnössä n:o 4 ja suuren valiokunnan meitinnössä n:o 24, esitellään k o 1 m a n t e e n k ä s i t t e 1 y y n.

Puhemies : Toisessa käsittelyssä päätetyt lakiehdbtukset voidaan nyt hyväksyä tai hylätä.

V akuutetun kansaneläkevakuutusmaksu ym. 523

Keskustelu:

Ed. S a v o 1 a : Herra puhemies! Työnantajan sosiaaliturvamaksut määräytyvät nykyään palkkakertymän perusteella rasittaen siis työvoimavaltaisia yrityksiä. Sosiaalivaliokunnassa todettiin, että sosiaaliturvamaksun kertymisperusteita tulisi kiireimmiten muuttaa ja ottaa laskuperusteeksi myös liikevaihto ja mahdollisesti myös liikevaihtoveromainen menettely. Nyt, kun pääoman hankintamenojen poisto-oikeutta lisätään 50 OOO:sta 200 OOO:een, poistaa se myös porrastuksen parista hyvin lukuisia yrityksiä, mutta ei vielä riittävästi.

Aluepoliittinen neuvottelukunta on asettanut toimilkunnan, joka pohtii sosiaaliturvamaksun alueellista porrastamista, sillä varsinkin kehitysalueiden kakkosvyöhykkeellä on suhteellisesti korkeampaa porrastusta maksavia yrityksiä hyvin runsaasti. Lisäksi on todettava, että porrastuksen aiheuttama kertymä ei kansantaloudellisesti ole kovin .suuri. Sen takia alueellinen porrastus olisi toteutettavissa suhteellisen vähin keinoin. Jos ajattelisimme >teoriassa, että neljän eteläisimmän läänin sosiaaliturvamaksua korotettaisiin 1 % :lla, voitaisiin ykkösvyöhykkeellä laskea sitä 4 % ja kakkosvyöhykkeellä 2 %. Tämähän ei tietysti ole poliittisesti mahdollista, mutta kehottaisin jatkotoimenpiteenä hallitusta pohtimaan vakavasti sitä asiaa, että tämän toimenpiteen lisäksi voitaisiin ryhtyä myös noudattamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun alueellista porrastusta.

Puhemies (koputtaa): Haluan huo-mauttaa ed. Savolalle, että tästä asiasta ei nyt ole kysymys.

P u h u j a : Tämä kuitenkin liittyy asiaan. Herra puhemies! Tässä yhteydessä haluan tode

ta myös sen, että Kansaneläkelaitoksen kohta on syytä tulevaisuudessa turvata nykyistä paremmin, ettei kaikkia työllisyyteen kohdistuvia toimenpiteitä maksateta Kansaneläkelaitoksella ja saateta Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiutta vaaraan.

Puhemies (koputtaa): Ei tästäkään ole nyt kysymys.

P u h u j a : Herra puhemies! Näillä eväillä. (Naurua)

Ed. V. Vennamo: Herra puhemies! Minä pysyn asiassa. (Naurua)

Herra puhemies! Ihmetyttää, että kun nyt kansaneläkemaksuja alennetaan, niin hallitus esittää, että alennetaan vain kuluvaksi wodeksi. Miksei ensi vuodeksi? Onko tämä vain eduskuntavaaleja varten, että helpotetaan, ja marraskuussa on vaalit, ja sitten nousevat taas maksut? SMP on sitä mieltä, että täHainen alennettu maksulaki pitäisi olla voimassa jatkuvasti eikä vain vaaleja ja äänien keräämistä varten.


Lakiehdotukset hyväksytään.

Lakiehdotusten kolmas käsittely julistetaan päättyneeksi.

Asia on loppuun käsitelty.

3) Ehdotus laiksi Euroopan talousyhteisön kanssa tehdyn juustojen tuontia ja vientiä koskevan väliaikaisen sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 25 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä n:o 8 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 254 (1981 vp.), joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen.

Puh e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren validkunnan mietintö n:o 25. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.

Yleiskeskustelua ei synny.

Y:ksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta 1 ja 2 §, johtolause ja nimike.

Lakiehdotuksen toinen käsittely julistetaan päättyneeksi.

4) Ehdotukset laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n, maatilatalo'ude.n tuloverolain 6 §:n ja tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta

Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 26 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t ·e 1 y y n siinä sekä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä


n:o 9 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 141 (1981 vp.), joka sisältää yHämainitut lakiehdotukset.

P u h e m ies : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 26. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotusten yksityiskohtaiseen käsittelyyn.

Yleiskeskustelu:

Ed. P u o 1 a n n e : Herra puhemies! Ensin täytyy pyytää anteeksi, että valitettavasti ääneni on häipynyt johonkin olemattomuuksiin; siinä yhteydessä minun täytyy [yhentää valmisteltua puhettani paljonkin.

Tässä hallituksen esityksessä ei ole kysymys kovinkaan merkittävästä asiasta, mutta se on hyvä esimerkki eläkelakien ja verolakien yhteis·estä viichkos,ta. Koska en äänelläni nyt pysty tämän hallituksen esityksen sisältöä selvittämään, tietysti oletan, että vaiistuneet kansanedustajat ovat slihen tutustuneet.

Sen sijaan haluaisin kertoa teille, että Työeläkelaitosten liitto kiinnitti verojaoston huomiota siihen seikkaan, että tässä lakiehdotuksessa esitettyä selvennystä ei oltu ulotettu niihin yrittäjiin, jotka joutuvat suorittamaan eläketurvansa edelly.ttämät maksut LEL:in eli lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelain 1 a §:n 2 momentin puitteissa. Esim. metsätöitä tekevä traktoriyrittäjä on LEL:in 1 a §:n 2 momentin mukaan velvollinen kustantamaan itselleen LEL:issä säädetyn vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläketurvan. Hänen traktoriyrittäjätulons'a saattaa tulla verotetuksi käyttökorvauksina maatilatalouden verotuksessa tai erillisenä tulolähteenä elinkeinoverolain mukaan. Mainittu LEL-maksu, joka siis maksetaan yrittäjänä, on täysin rinnastettavissa YEL:in ja MYEL:in mukaisiin pakollisiin maksuihin. Koska verojaoston hallituspuolueita edustavat jäsenet uskoivat kuitenkin enemmän ministeriön virkamiesten asiantuntemukseen, opposition edustajat jäivät vähemmistöön.

Omasta puolestani rohkenen olla sitä mieltä, että Työeläkelaitosten liitossa on tämän alan erityisasiantuntemus paremmin edustettuna kuin valtiovarainministeriössä.

Toinen seikka, johon Työeläkelaitosten liitto kiinnitti verojaoston huomiota, oli se, että lainmuutoksen mukaan edelleenkin vain pakoHiset

yrittäjäeliikevakuutusma:ksut voidaan vähentää TVL:n 29 §:n säännöksessä olevan 15 %:n rajoituksen estämättä. YEL:in ja MYEL:in mukaiset Hsävakuutukset ja vapaaehtoiset perusvakuutukset ovat kuitenkin eri asemassa muuhun vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen verrattuna erityisesti niissä tapauksissa, joissa ne järjestetään TEL:in nojalla. Yrittäjät joutuvat suorittamaan osan YEL:in ja MYEL:in lisävakuutusten ja vapaaehtoisten perusvakuutusten maksuista kertamaksuina. Ehdotetun EVL:n 8 §:n 1 momentin 4 kohdan ja TVL:in 29 §:n 1 momentin 5 kohdan muutoksenkaan jälkeen verovelvollisella ei ole oikeutta vähentää näitä osittain kertamaksullisista vaikuutuksista suorittamiaan maksuja verotuksessa, vail~ka vastaavat YEL- ja MYEL-eläkkeet ovat kokonaisuudessaan veronalaista tuloa. Tämän epäkohdan korjaamiseksi lakitekstiin pitäisi tehdä kertama:ksuilisten vakuutusmaksujen rajaus siten, että vain TVL:n 20 §:n 3 kohdassa tarkoitettujen osittain verovapaiden eläkkeiden kertavakuutusmaksuja ei saisi vähentää, mutta tämä rajoitus ei koskisi edellä mainittujen YEL:in ja MYEL:in lisävakuutusten tai perusvakuutusten kertamaksuja.

Herra puhemies! Kokoomuksen ja kristillisten yhteinen vastalause perustuu edellä mainituille näkökohdille. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulen tekemään vastalauseen mutkaiset muutosehdotukset.

Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi.

Eduskunta ryhtyy ensimmäisen lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.

8 §.

Keskustelu:

Ed. P u o 1 a n ne: Herra puhemies! Ehdotan, että pykälä hyväksyttäisiin vastalauseen mukaisesti.

Ed. Aila J o k i n e n : Herra puhemies! Kannatan ed. Puolanteen ehdotusta.


P u he m i e s : Keskustelussa on ed. Puolanne ed. Aila JO'kisen kannattamana ehdotta-

Elinkeinotulon verottaminen 525

nut, että pykäiä hyväksyttäisiin vastaiauseen mukaisesti.


Äänestys ja päätös:

Joka hyväksyy mietinnön, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on ed. Puolanteen ehdotus hyväksytty.



Voimaantulo- ja soveltamissäännös, johtolause ja nimike hyväksytään keskustelutta.

Eduskunta ryhtyy toisen lakiehdotuksen yksi,tyiskdhtaiseen käsittelyyn.

6 §.

Keskustelu:

Ed. P u o 1 a n ne : Herra puhemies! Ehdotan, että pykälä hyväksyttäisiin vasta!l.auseen mukaisena.

Ed. Alla J o k i n e n : Herra puhemies! Kannatan ed. Puolanteen ehdotusta.


P u h e m i e s : Keskustelussa on ed. Puolanne ed. Aila Jokisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksyttäisiin vastalauseen mukaisena.






Voimaan tulo- ja soveltamissäännös, johtolause ja nimike hyväksytään keskustelutta.

Eduskunta ryhtyy kolmannen 'lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.

29 §.

Keskustelu:

Ed. P u o 1 a n n e : Herra puhemies! Koska eduskunta ei ole hyväksynyt allekirjoittaneen ehdotusta ensimmäisen ja toisen lakiehdotuksen osalta, ehdotan, että tämä pykälä hyväksyttäisiin vastalauseen mukaisena.

Ed. Aila J o k i n e n : Kannatan ed. Puolanteen ehdotusta.


P u h e m i e s : Keskustelussa on ed. Puolanne ed. Aila Jokisen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksyttäisiin vastalauseen mukaisesti.






Voimaantulo- ja soveltamissäännös, johtolause ja nimike hyväksytään keskustelutta.

Lakiehdotusten toinen käsittely julistetaan pää ttyneeksi.

5 ) Ehdotus laiksi teollisuusinvestointien veronhuojennuksista

Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 27 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 10 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 9, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen.


P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 27. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jäikeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.

Yleiskeskustelu:

Ed. U i t t o : Herra puhemies! Kapitalististen maiden taloudellinen taantuma ns. toisen öljykriisin jälkeen on ollut varsin pirkä ja syvä. Tähän ovat vaikuttaneet sekä rakenteelliset tekijät että eräissä länsimaissa, etenkin Yhdysvalloissa, harjoitettu talouspolitiikka, joka on kärjistänyt kriisiä. Niinpä työttömyysluvut ovat kapitalistisissa maissa olleet pitkään hyvin korkeat. Suomen tilanteen osalta olemme ehkä ennen muuta idänkaupan ja jossain määrin myös valtion talouspolitiikan ansiosta kyenneet kapitalististen maiden yleistä kehitystä selvästi tasapainoisempaan ja myönteisempään kehitykseen. Mitään·· hurtaarnisen aihetta ei meilläkään ole. Joukkotyöttömyys näyttää muodostuvan pysyväksi ilmiöksi.

Tarkasteltaessa ensi vuoden suhdannenäkymiä näyttää siltä, että taloudellinen kasvu maassamme jää melko alhaiseksi, joskin ilmeisesti kuitenkin positiiviseksi, kun sitä vastoin työttömyysaste mitä ilmeisimmin kohoaa vielä nykyisistä korkeista lukemista. Mitään aihetta hillitsemään nousukautta ei siis nyt ole. Päinvastoin valtion tulisi harjoittaa aktiivista talouspolitiikkaa, joka tukee työllisyyttä, kansalaisten kulutuskysyntää ja julkista kulutusta. Sen sijaan yksityisten investointien suosimiseen ei ole mitään erityistä aihetta. Maamme tuotantokapasiteetti on vajaakäytössä, ja 1970-luvulta on varoittavia kokemuksia siitä, miten yksityisen sektorin ylivelkaiset liikainvestoinnit saattavat muodostua esteeksi järkevälle suhdannepolitiikalle.

Edellä sanotun perusteella hallituksen esitys vapaiden poisto-oikeuksien myöntämisestä tänä ja ensi vuonna tehtävistä teollisuuden investoinneista ei ole tarkoituksenmukainen. Niinpä SKDL:n edustajat sekä hallituksessa että valtiovarainvaliokunnassa ovat vastustaneet esitystä vapaiden poisto-oikeuksien osalta. Kehitysalueelle myönnettävät nykyistä lainsäädäntöä vastaavat erityisetuudet sen sijaan me kyllä hyväksymme.

Vapaat poisto-oikeudet eivät parantaisi työllisyyttä. Erittäin huomattava osa niiden turvin suoritettavista investoinneista saattaisi päinvas-

toin merkitä ihmistyön korvaamista ulkomailta hankituilla koneilla. Vapaat poisto-oikeudet eivät suosisi pienyrityksiä. Pienyritysten ongelmana eivät ole liian suuret voitot, jotka tekisivät nykyiset poisto-oikeudet liian ahtaiksi. Hallituksen esitys suosisi vain kaikkein voitollisimpia yrityksiä. Vapaat poisto-oikeudet .eivät paranna valtion mahdollisuuksia harjoittaa aktiivista talouspolitiikkaa. Ne merkitsisivät valtion kukkaroon lovea, jonka suuruutta ei tavanomaisesta käytännöstä poiketen ole nyt eduskunnalle ilmoitettu, mikä puolestaan haittaisi ensi vuoden budjetin rakentamista.

Herra puhemies! Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan valtiovarainvaliokunnan mietintöön liitettyyn II vastalauseeseen sisältyvä lakiehdotus.

Ed. E. Laine : Herra puhemies! Esillä oleva hallituksen esitys uusista teollisuudelle annettavista verohelpotuksista ja erityisesti esitys teollisuusinvestointien yleisestä vapaasta poistooikeudesta verotuksessa osoittaa hallituksen edelleen käyttävän elvytyksen ja työttömyyden nimissä keinoja, jotka ovat olleet itse näitä työttömyysongelmia aiheuttamassa. Missään ei ole voitu osoittaa, että näillä keinoilla olisi luotu uusia työkohteita. Eräät arvovaltaiset tutkimuslaitokset ovat asettaneet kysymyksenalaiseksi koko elvytyspolitiikan aiheellisuuden. Perimmältään onkin kyse kapitalistien voittojen kasvattamisesta valtion ja myös kuntie~ tuella. Merkitseväthän vapaat poisto-oikeudet menetyksiä myös kunnille, joiden verotulojen vähäisyys johtaa erilaisten maksujen korottamiseen ja äyrin hinnan mahdolliseen korottamiseen. Valtaosa rasituksista on näin nykyistäkin enemmän siirtymässä kuntien asukkaiden harteille.

Työtätekevien edut ja Suomen kommunistisen puolueen päätökset edellyttävät luovuttava'ksi sellaisista verohelpotuksista, joita hallitus on tällä esityksellä antamassa kapitalisteille. Siitä syystä emme voi hyväksyä hallituksen esitystä teollisuusinvestointien yleisestä vapaasta poisto-oikeudesta, vaan olemme tätä tarkqittavan pykälän poistamisen kannalla.

Herra puhemies! Johtopäätökseni on siis täsmälleen sama kuin äsken kuullussa puheenvuorossa.

Puhemies: Kannattaako ed. E. Laine ed. Uiton ehdotusta?

Teollisuusinvestointien veronhuojennukset 527

Ed. E. Laine: Herra puhemies! Arvelen, että eduskuntaryhmämme seuraava puhuja kannattaa.

. Ed. A. Stenbäck: Herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on samanaikaisesti pieni ja merkittävä asia. Se on pieni sen takia, että kaavaillut veronhuojennukset ovat vain noin 20 milj. markan suuruusluokkaa. Työllisyyden tukemiseksi on käytettävissä kaksi päälinjaa. Toinen on viennin edistäminen ja lisääntyneeseen vientiin pohjautuva tuotannollisten investointien edistäminen, ed. Uitto. Toinen linja, jota hallitus pääasiallisesti pyrkii toteuttamaan, on valtion ja kuntien investointien lisääminen sekä asuntojen tuotannon lisääminen. Tuotannollisten investointien ja vientiteollisuuden hintakilpailukyvyn parantamiseen hallitus kohdistaa jonkin verran, joskin riittämättömiä, toimenpiteitä. On merkille pantavaa, että jo edellisen hallituksen käsitellessä tätä ehdotusta laiksi teollisuusinvestointien veronhuojennuksista syntyi päätös äänin 12-3. SKDL:n ministerit ehdottivat, aivan niin kuin SKDL:n ryhmä teki valtiovarainvaliokunnassa ja aivan niin kuin tässä salissa nyt on tehty, 3 § :n poistamista. Tämä merkitsee sitä, että SKDL ei halua antaa tuottavalle yritystoiminnalle edes sitä murusta, jota tämä esitys ehdottaa.

Haluaisin sanoa ed. Uiton puheenvuoron johdosta, että luonnollisesti työllisyyttä ei hoideta rationalisoivin laajennusinvestoinnein, mutta ei voida hoitaa työllisyyttä sillä linjalla, kuin SKDL ehdottaa, eli kulutusta lisäämällä. Silloin menee paljon rahaa myös ulkomaille, tuonti kasvaa jne. On erittäin huono tapa yrittää työttömyyden poistamista kulutuksen lisäämisellä. Kulutuksen lisääminen on hyvä asia sellaisenaan jokaiselle kuluttajalle, mutta nyt me puhumme valtion- ja kansantaloudesta. Voidaan tehdä se päätös, että nykyinen hallitus, joka on rakenteeltaan samanlainen kuin edellinen hallitus, ei kykene harjoittamaan sellaista talouspolitiikkaa, joka tehokkaasti ja pysyvästi pystyisi vähentämään työttömyyttä.

Hallitus esittää aivan perustellusti keskeisimmäksi tehtäväkseen työllisyyden edistämisen. Edellä mainituista hallituksen sisällä vallitsevista ristiriidoista ilmenee, että hallitus on kykenemätön hoitamaan maamme talouspolitiikkaa. Eräät puolueet hallituksessa pyrkivät toteuttamaan tervettä talouspolitiikkaa, se tunnustetaan myös opposition taholta, mutta niiden pyrkimys mitätöityy vasemmiston, erityisesti SKDL:n,

vastakkaisista poliittisista pyrkimyksistä. Tämän hallituksen sisäisen halvaantuneisuuden lisäksi voidaan todeta, että maamme ajautuu ennen pitkää devalvaatiotilanteeseen, jos tätä nykyistä talouspolitiikkaa jatketaan. Heikko talouskasvu, vientiteollisuuden yhä heikentyvä hintakilpailukyky, kilpailijamaitamme korkeampi inflaatiotaso ja valtion yhä lisääntyvä velkaantuneisuus luovat yhdessä tilanteen, josta ilmeisesti ei päästä muulla tavoin kuin Suomen markan devalvoinnilla. Sitä me emme toivo, mutta toteamme vain, että kehitys menee tähän suuntaan. Luonnollisesti on maamme talous heikentyneen kansainvälisen suhdanteen vaikutuksen alainen, mutta kuitenkaan ei voida pitää kansainvälisiä suhdanteita yksinomaisena syynä talouselämämme heikkouteen, vaan siihen vaikuttaa merkittävällä tavalla harjoitettu ja tämän vuoden aikana harjoitettava talouspolitiikka.

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa tapahtuneessa käsittelyssä on kristillinen liitto tehnyt useita muutosehdotuksia, joista mainittavin on huojennusten ulottaminen laajemmin erilaisiin investointeihin. Voidakseen ulottaa lakiesitykseen sisältyvät etuudet myös kuljetustoimintaa harjoittaville yrittäjille kristillinen liitto ehdottaa, että lain nimike muutettaisiin laiksi teollista toimintaa palvelevien investointien veronhuojennuksista. Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi, herra puhemies, otettaisiin valtiovarainvaliokunnan mietinnön I vastalauseeseen sisältyvä lakiehdotus.

Ed. Söderström: Herra puhemies! Herr talman! Hallituksen esitys teollisuusinvestointien veronhuojennuksiksi on uusi vaihe sarjassa uusia verohelpotuksia kapitalisteille. Tämän tyyppisiä veronhuojennusesityksiä on ajettu läpi eduskunnassa sitten elvytysvuosien alun ei: vuodesta 1976 lähtien. Porvaristo on väittänyt, että näiilä olisi työllisyyttä edistävä ja kilpailukykyä parantava varkutus, mutta toisin on käynyt. Kapitalistien kilpailukyky ja voitot ovat kyllä kasvaneet, mutta samanaikaisesti työttömyys on räjähdysmäisesti lisääntynyt.

Taloudellisessa suunnittelukeskuksessa Taskussa on suoritettu tutkimus 39 suuryrityksen toiminnasta vuosina 1976-1980. Tässä tutkimuksessa todetaan, että vuosina 197 6-1980 nämä mainitut 39 suurta teollisuusyritystä vähensivät työpaikkoja kotimaassa 12 000 kappaleella. Vuosina 1977-78 työntekijävähennys oli jopa 19 000. Samana aikana vastaavat yritykset lisäsivät työntekijämääräänsä ulkomailla


22 000 hengellä. Tässä ilmeneekin verohelpotusten vaikutus suuryrityksiin myös toisella suunnalla. Kapitalistit suuntaavat rahansa ulkomaille vieden suuria pääomia ulkomaille. Niistä on selvä esimerkki Suomen Pankin pääomavientitilasto. Siinähän todetaan, että pääomia viedään maastamme runsaammin kuin koskaan aikaisemmin tänä menneenä lama-ai!kana.

Verohelpotukset, myös tämän tyyppinen, joka on tällä hetkellä eduskunnassa käsittelyssä, merkitsevät siis jälleen kerran mahdollisuuksia yli-investointeihin, piiloinvestointeihin ja virheinvestointeihin, joista meillä on monta esimerkkiä suuryritysten kohdalla viime vuosilta. Tämän kaiken seurauksena työttömyyden lisääntyminen on tosiasia. Siksi me kommunistit ja kansandemokraatit olemme määrätietoisesti koko lain käsittelyn ajan niin hallituksessa kuin eduskunnassa vastustaneet tämän lain hyväksymistä ja olemme esittäneet valtiovarainvaliokunnan mietintöön vastalauseen. V astalauseessamme esitämme, että poisto-oikeuden laajentaminen kokonaan poistettaisiin esityksestä ja vain ns. hankintavaraus jätettäisiin lakiin. Onhan poisto-oikeus jo nykyisessä laissa ylimitoitettu. eikä se vastaa todellisuutta. Kysymyksessä olisi kehitysalueelle tarkoitettu laki, joka siis edistäisi mahdollisuuksia laajentaa yritysten toimintaa siellä ja parantaisi näiden vaikeiden työttömyysalueiden työllisyystilannetta.

Suomessa harjoitettu porvarillinen talouspolitiikka, ed. A. Stenbäck, jollaista se pääosiltaan on ollut SKDL:n toimista huolimatta, on kärsinyt selvän vararikon. Suurtyöttömyys jatkuu, ja porvaristo vaatii yhä uusia ja uusia verohelpotusmuotoja ratkaisua kuitenkaan löytämättä. Kun tällä hetkellä jo on voimassa teollisuuden investointien liikevaihtoverohelpotukset niin rakennusten kuin konehankintojen osalta, sosiaaliturvamaksujen alennusta esitetään ja edelleen on voimassa kokonaisuudessaan työnantajien lapsilisämaksun vapautus, niin hallitus esittää tämän kaiken lisäksi tätä kyseessä olevaa verohelpotusta. Sen taloudelliset vaikutukset eivät hallituksen oman laskelman mukaan ole suuria, mutta toisaalta on arvioitavissa, että hallituksen esityksen perusteluissa esitetyt luvut ovat vaikeasti arvioitavissa ja voivat olla virheellisiä. Kaiken kaikkiaan nämä erityyppiset verohelpotukset ovat merkinneet valtion kassaan valtavaa lovea, jolla on siirretty valtavia rahasummia miljardimäärin, toista kymmentä miljardia markkaa menneiden viiden vuoden aikana, valtiolta yrityksille, ja nämä

verohelpotukset ovat paaos1n menneet suuryrityksille. Samanaikaisesti suurtyöttömyys on lisääntynyt, ja vaikka yleisesti puhutaan täystyöllisyyden pyrkimyksestä, kuitenkin käytännön porvarillinen talouspolitiikka viittaa suurtyöttömyyden jopa ylläpitämiseen ja tätä kautta palkkojen alhaalla pitämiseen. (Ed. V. Vennamo: Kuka on työvoimaministeri?)

Me kommunistit emme voi hyväksyä tällaista lakiehdotusta, ja tulemme lain yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään lakiin asianmukaiset muutokset.

Herra puhemies! Kannatan ed. Uiton tekemää ehdotusta.

Toteaisin vielä ed. A. Stenbäckille, että kun hän polemisoi SKDL:n talouspoliittista linjaa vastaan, hän pyrkii polemisoimaan meidän ajatustamme kulutuskysynnän lisäämisestä. (Ed. V. Vennamo: Ei, se on oikein!) Kuitenkin porvarillinen talouspolitiikka juuri ylläpitää liian alhaista kulutuskysyntää. Se luo ylituotantoa, liikatuotantoa, ja tämä luo sen kapitalistisen pulatalouden jatkuvan kriisin, jossa me elämme ja jossa me tulemme elämään niin kauan, kuin ylipäänsä kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä tässä maassa on voimassa.

Herr talman! Den ifrågavarande lagen om skattelättnader för industriella investeringar är ett nytt skede i den långa räcka av skattelättnadet för industrin som under de s.k. stimulansåren beviljats åt landets företag. Dessa ska:ttelättnader har huvudsakligen gått tili storindustrin och de har inte lett till någon lösning av de ekonomiska problemen utan de har tvärtom lett till att vi fått en kronisk massarbetslöshet i vårt land. I en färsk undersökning från Ekonomiska planeringscentralen Tasku konstateras det att 39 stora industriföretag under tiden 1976-80 minskade antalet arbetsplatser med 12 000 platser. Under åren 1977-78 minskade dessa företag arbetsplatserna med hela 19 000. Samtidigt ökade dessa företag sina arbetstagares antal i utlandet med 22 000. Enbart dessa siffror visar alldeles tydligt att det har varit en felaktig borgerlig politik som har förts och som har lett tili att arbetsplatserna minskats samtidigt som storföretagen fått mer och mer skattelättnader.

Herr talman! Jag understöder rdm. l:Jittos förslag.

Ed. A. Stenbäck (vastauspuheenvuoro) : Herra puhemies! Haluan sanoa ed. Söderströmin puheenvuoron johdosta, että vuonna

Teollisuusinvestointien veronhuojennukset 529

1980 työttömyys oli todella elvytyspolitiikan vaikutuksesta alhaisempi kuin nyt. Nyt ovat teollisuuden kustannukset nousseet. Me olemme menettäneet matkkinointiosuuksia. Meidän hintakilpailukykymme on alentunut. Teollisuutemme ei voi myydä riittävän paljon eikä investoida uusiin tuotantolaitöksiin; ja sen vuoksi on työt-tömyys uudelleen pahentunut. . .

Ed, P u o 1 a n ne: Herra puhemies! Ensinnäkin haluaisin todeta ed. Söderströmille, että kysymys ei ole varsinaisesta veronhuojennuksesta vaan veronmaksun lykkäyksistä, koska poistot voidaan tehdä kirjanpidossa ja verotuksessa vain kerran.

Viittaan tämän asian ensimmäisen käsittelyn yhteydessä käyttämääni puheenvuoroon, jota en aio toistaa. Korostan seuraavia näkökohtia tässäkin yhteydessä.

Tämä lakiehdotus koskee vain erittäin rajattuja tapauksia, joten sen vaikutus investointien elvytykseen tulee olemaan hyvin vaatimaton. Verojaostossa kuullut yrittäjäjärjestöjen edustajat esittivät lukuisia muutosehdotuksia, joilla hallituksen esityksen tehoa olisi voitu parantaa. Investointeja suorittavien yritysten taholta toivottiin mm. sitä, että uusia koneita ja laitteita voisi sijoittaa myös jo rakennettuihin teollisuusrakennuksiin, kuten oli mahdollisuus vuonna 1978 säädetyn lain puitteissa. Varsinkin pientä ja keskisuurta teollisuutta edustavat yrittäjätahot toivoivat myös käytettyinä hankittujen koneiden ja laitteiden poisto-oikeuden vapautta, kuten asianlaita oli vuoden 1976 laissa: Vuonna 1978 annetussa laissa hankintavaraus voitiin tehdä koko maassa.

Verojaoston jäsenille osoitettiin myös konkreettisesti, minkälaista sekavuutta aiheuttavat yrittäjille teollisuusrakennuskäsitteen erhlaiset tulkinnat nyt, kysymyksessä olevassa laissa verrattuna lakiin eräitä tuotannollisia investointeja koskevista väliaikaisista poikkeuksista liikevaih~ toverolakiin. Viimeksi mainitun lain mukaan teollisuusrakennuksena pidetään rakennusta tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään tehtaana, työpajana, voima-asemana tai tällaiseen toimintaan välittömästi liittyvänä varastona, sekä sanotunlaiseen rakennukseen tai rakennelmaan liittyviä ja siinä harjoitettua toimintaa pääasiallisesti palvelevia toimisto-, sosiaali- tai muita sellaisia tiloja. Tässä laissa tulisikin teollisuusrakenm1ksen käsite saada yhdenmukaiseksi investointien liikevaihtoverohuojennusten osalta sovellettavan käsitteistön kanssa.

67 058200001C

Kokoomuksen vastalauseeseen sisältyvässä lakiehdotuksessa on. pyritty ottamaan huomioon ainakin eräitä yrittäjien toivomuksia ja lakitekniikankin asett.aessa omat rajoituksensa.

Herra puhemies! Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otettaisiin III vastalauseen mukainen lakiehdotus.

Ed. P. Vennamo: Herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi teollisuusinvestointien veronhuojennuksista on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka hallitus kuvittelee, että vain pääomavaltaista suurteollisuutta tukemalla ja nimenomaan pääomien käyttöä siellä . tukemalla voitaisiin muka taloudellista tilannetta ja erityisesti työllisyystilannetta maassa parantaa. Käytännössä on kuitenkin niin, että tämä laki, mikäli se tällaisena hyväksytään, tulee ennemminkin merkitsemään työvoiman vähenemistä muuttamalla yhä epäedullisemmaksi työn ja pääoman käytön välistä suhdetta ja hintaa yrityksissä, kun päinvastoin valtiovallan pitäisi huolehtia. siitä, että järkevä työvoiman käyttö on taloudellisesti edullisempaa kuin kansantalouden kokonaisuuden kannalta järjetön, jatkuva lisäkoneistaminen silloin, kun se tapahtuu pelkästään veroetuuksien hankkimiseksi.

On myös kiinnitettävä huomiota siihen, että hallitus tietois.esti ja jatkuva6ti sulkee silmänsä siltä, että maassa on myös muita yrityksiä kuin teollisuusyrityksiä, jotka toki myös tarvitsisivat tukea, kilpailukykyä ja kannattavuutta raskaiden verojen helpottamisen muodossa. Ja tässä mielessä on todettava, että tätä hallituksen esitystä, joka on valitettavasti sellaisenaan valiokunnan enemmistön toimesta hyväksytty -SMP:llähiin ei ole varsinaista edustajaa valtiovarain:vatliokunnassa - pi:täisi voimmk'kaasti muuttaa j'O näiden tavoitteiden pohjalta, jotka olen es~ttänyt, jotta se >aataisiin todella palvelemaan sekä yrityksiä että työllisyyttä.

Näillä perusteilla, herra puhemies, kun meillä ei ole ollut mahdollisuutta tehdä asiaan vastalausetta valiokunnassa ja koska haluamme tutustua asiaan lähemmin, esitän .että tämä asia pantaisiin pöydälle eduskunnan ensi tiistaina pidettävään täysistuntoon.

Ed. H a u t a 1 a : Herra puhemies! Kannatan ed. A. Stenbäckin tekemää ehdotusta.

Ed. L e p p ä n e n : Herra puhemies! Ehkä ensinnä muutama sana ed. Söderströmille. Ed. Söderström on tietysti siinä oikeassa, että jos ei


ole kysyntää, niin ei myöskään tarvita uusia teollisuusra!kennuksia, tehtaita eikä työpajoja tuottamaan tavaroita. Hallituksen esityksessähän lähdetään tästä suppeasta linjasta: täällä sanotaan, että "teollisuusrakennuksella tarkoitetaan hallituksen esityksessä tehdasta tai työpajaa".

Mutta mitä sitten muutoin tulee ed. Söderströmin ana!lyysiin, niin täytyy sanoa, että se on hyvin epäjohdonmukainen monessa suhteessa. Ensinnäkin hän puhuu porvarillisesta talouspolitiikasta, kun samanaikaisesti hallituksessa on myös SKDL. Ed. Söderström siis myöntää, että SKDL, kommunistit, ovat mukana täysin rinnoin tukemas·sa porvarillista hallituspolitiikkaa. (Ed. V. Vennamo: Suurporvarit!)

Mutta jos •taas toisaa!lta ajatellaan, että ed. Söderström haluaisi esittää jonkin vaihtoehdon tälle nykyisin maassa harjoitetulle talouspolitiikalle, nimitettiinpä sitä sitten porvarilliseksi taikka miksi ta1ouspolitiikaksi tahansa, tällöin taas ei näytä olevan myöskään laitavasemmalla mitään lääkkeitä. Puhutaan pelkästään, niin kuin tässä yhteydessä on puhuttu, kysynnän lisäämisestä.

Sinänsä tietenkin kysynnän lisääminen on oikea toimenpide. SMP on sitä aina kannattanut. Mutta toisaalta pelkkä kysynnän lisääminen ei ratkaise myöskään ongelmia. Esim. sosialististen maiden suunnasta tiedämme, mihin pelkkä kysynnän lisääminen on johtanut, vaikkapa Puolasta tai vaikkapa muista sosialistisista maista: ei se ole johtanut mihinkään muuhun kuin umpikujaan.

Näin ollen siis ei näytä tulevan mitään todellista ratkaisumallia myöskään laitavasemmalta. Sen sijaan SMP on esittänyt ja esittää koko ajan perustavaa laatua olevan talouspoliittisen vaihtoehdon nykyisen hallituksen, kansanrintamasuuntauksen, nykyisten valtaapitävien talouspolitiikalle. Niin myös tämän lain yhteydessä. Nimittäin tämä ha:lli:tuksen esitys laiksi teollisuusinvestointien veronhuojennuksista on varsin järjetön.

Näin ensinnäkin siinä mielessä, että tällä hetkellä ei suinkaan ole pääongelma se, että saataisiin uusia teollisuusrakennuksia syntymään, että sen avulla muka voitaisiin luoda työpaikkoja. Jo tämän hetkisillä teollisuusrakennuksilla voidaan varmasti tuottaa niin suuri määrä tavaroita kuin mitä Suomessa pystytään käyttämään tai myös ulos viemään. Tämä ei ole lainkaan se ongelma.

Toisaalta tälläkään hetkellä suuryhtiöt, suurteollisuuslaitokset eivät maksa mitään välittö-

miä veroja. Kun niille annetaan lisää poistooikeuksia, en ymmärrä, miten se voi edes niiden asemaa helpottaa, kun ne eivät muutoinkaan maksa mitään veroja. Tästä syystä myös, jos kuvitellaan, että tällä lailla on joitakin työllisyysvaikutuksia, sillä ei niitä valitettavasti ole.

Näin ollen, jos todella aiotaan puuttua vakaviin ongelmiin, työttömyyden vähentämiseen, poistamiseen jne., koko talouspoliittinen lainsäädäntö on kirjoitettava aivan toisista lähtökohdista, niin myös veronhuojennuksia koskevat lait. Tällöin veronhuojennuksia koskevien lakien tulee nimenomaan kohdistua pieniin yrityksiin, pieniin yrittäjiin, uusiin perustettaviin pieniin yrityksiin ja laajasti. Ei voi olla kysymys pelkästään tuotannosta, usein tarpeettomien tavaroiden tuottamisesta, vaan nimenomaan siitä, että syntyy pysyviä uusia työpaikkoja erilaisissa palveluelinkeinoissa myös ja erityisesti maatalouden sivuelinkeinoissa, erilaisissa erikoiselinkeinoissa maaseudulla ja monipuolisella tavalla. Tähän on mahdollisuuksia. Läntisessä maailmassa asiantuntijat ovat jo siihen päätyneet, että vain pienten yritysten perustamisella saadaan syntymään pysyviä uusia työpaikkoja. Maailmassa tämä siis jo tunnustetaan, mutta Suomessa tätä ei vieläkään haluta edes nähdä, vaan kuvitellaan tällaisten teknillisluonteisten lakien avulla saatavan jotakin aikaan.

Toinen hallituksen politiikan perusvirhe on se, että kuvitellaan, että esim. työttömyyttä voidaan vähentää ja poistaa jollakin makrotaloudellisilla toimenpiteillä, kun päinvastoin pitäisi pyrkiä menemään suoraan sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat pieniin yrityksiin, ja niiden kautta luoda työpaikkoja. Näin ollen siis koko tämä ajattelu, jota hallitus edustaa, jolle myöskään ed. Söderström laitavasemmalta ei ole vaihtoehtoa löytänyt, on väärä.

Tämän vuoksi on syytä asiaa vielä pohtia ja katsoa, mitä tämän lain osalta olisi tehtävissä. Tämän vuoksi, herra puhemies, kannatan ed. Pekka Vennamon tekemää ehdotusta.

P u h e m i e s : Kun on tehty ehdotus asian pöydällepanosta ja sitä on kannatettu, on asia jiiävä pöydälle. Kehotan seuraavia puhujia lausumaan mielensä pöydällepanon ajasta.

Keskustelu pöydällepanosta julistetaan päättyneeksi.

Puhemies: Keskustelussa on ed. P. Vennamo ed. Leppäsen kannattamana ehdotta-

Verotuslaki 531

nut, että asia pantaisiin pöydälle ensi tiistain istuntoon.


Ed. P. Vennamon ehdotus hyväksytään ja asia p a n n a a n p ö y d ä II e ensi tiistain istuntoon.

6) Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta

Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 28 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n siinä sekä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 12 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 248 ( 1981 vp.), joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen.

P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 28. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu ja sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.


Yksi'ty1Sikoh1taisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta 33, 35, 72 ja 105 §, voimaantuloja soveltamissäännös, johtolause ja nimike.


7) Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta


P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 30. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu ja sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.

Yleiskeskustelu:

Ed. L e p p ä n e n : Herra puhemies! Eduskunnan käsiteltävänä on nyt verotuslain muutos. Näitä verotuslain muutoksia on ka1ksi, jotka koskevat verotusmenttelyä. Tämä nyt käsiteltä-

vä laki pyrkii siihen, että jossakin määrin verovalitusten määrä vähenisi lääninoikeurksissa ja ehkä myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa eli tämän lain avulla annetaan verolautakunnille mahdollisuus laajempaan oi!kaisumenettelyyn kuin .tähän saakka. Periaatteessa voidaan sanoa, että ollaan o1kealla tiellä, mutta toisaalta on myös sanottava .se, että hallituksen esitys ei ilmeisesti vielä kovin paljon merkitse verovalitusten määrässä. Tämä asia jää edelleen verolautakuntien käsiin. Kun verolautakunnat ovat asian ensin käsitelleet ja sitten valitus on tutkijalautakunnan kautta mennyt ja tulee uudelleen verolautakuntaan, on pelättävissä, että verolautakunta ei muuta kantaansa. Tälläkin hetkellä tutkijalautakuntien osalta tilanne on se, että tu.tkijalauta:kunnissa me~ko suruttomasti valitukset hylätään ja katsotaan vain, että valittakoon asianomainen lääninoikeuteen. Erityisesti näin on verojohtajien kanta. Verojohtajat ovat ottaneet hyvin laajasti sen kannan, että jos asianomainen ei tyydy verojohtajan käsitykseen, joka on samalla verolautakunnan käsitys, tällöin asianomainen valittakoon. Me tiedänime, mitkä ovat seuraukset. Kun asianomaista verovelvol~ lista on verotettu mielivaltaisesti, hän joutuu maksamaan verot, vaikka valitusmenettely on !käynnissä aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, jolloin koko valitusmenettely voi kestää noin kolme vuotta, jopa joissakin tapauksissa pitempäänkin.

Kysymys on siis verovelvollisen oikeus.turvasta, ja mielestäni tämä laki ei sinänsä vielä paljon tätä paranna, koska kysymys on myös verojohtajien ja erityisesti verojohtajien asenteesta. Jos todella tuloksia tämän lain avulla ha'lutaan saada aikaan, on verojohtajat kaikki pantava perusteelliseen 'koulutukseen, jolloin myös heidän asenteensa muuttuvat eli he käsittävät olevansa tehtävässä, jossa on otettava myös verovelvollisen asema ja oikeusturva huomioon lakien pohjalta. Kun katselee verojohtajien menettelyä ja myös julkisia kirjoituksia, vaikuttaa siltä, että he eivät näytä lainkaan haluavan ymmärtää verovelvollista.

Tämän vuoksi tämän lain käsittelyn yhteydessä on todella painotettava sitä, että verohallitus myös ymmärtää ryhtyä perusteelliseen koulutukseen verojohtajien osalta.


Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyvä'ksytään keskustelutta 82, 82 a, 93, 93 a, 95, 112 ja


113 §, voimaan tulo- ja soveltamissäännös, johtolause ja nimike.


8) Ehdotus laiksi verotuslain 68 a §:n muuttamisesta

Esitellään suuren valiokunnan mietintö n:o 29 ja otetaan t o i s e e n k ä s i t t e 1 y y n sii~ nä sekä valtiovarainvaliokunnan mie.tinnössä n:o 13 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 10, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen.

P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 29. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yks1tyiskohtaiseen käsittelyyn.


Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta 68 a §, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike.

Lakiehdotuksen toinen käsittely julistetaan pää.ttyneksi.

9) Ehdotus laiksi merimiesverolain 21 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta


P u h e m i e s : Käsittelyn pohjana on suuren vaJliokunnan mietintö n:o 32. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.


Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta lakiteksti, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike.


10) Ehdotus laiksi maidon ja sianlihan markkinoimismaksusta annetun lain kumoamisesta

Esitellään suuren valiokunnan mietintö .n:o 31 ja otetaan toiseen käsittelyyn siinä sekä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 15 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 24, joka sisältää yllämaini.tun lakiehdotuksen.

Puhemies : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 31. Ensin sallitaan as.iasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsitte-lyyn. · ·

Yleiskeskustelu:

Ed. Korte s a 1m i: Herra puhemies! Toisessa käsittelyssä on nyt ehdotus laiksi maidon ja sianlihan markkinoimismaksus'ta annetun lain kumoamisesta.

Täytyy todeta, että SMP:n vuosikausia jatkunut taistelu on nyt lopultakin tuottanut voiton. SMP:hän ei ole hyväksynyt näitä markkinoimismaksuja. Me olemme katsoneet, että ne ovat tuhoisia maamme maatalouselinkeinolle. Voin sanoa esim. Pohjois-Suomesta, että vuoden 1970 jälkeen on yksistään Kainuun maakunnan pelloista poistunut maataloustuotannon piiristä yli 25 % ja maidori lähettäjien lukumäärä on laskenut yli 50 %. Tällaista maaseudun autioittamis" ta ja köyhdyttämistä on siis tapahtunut, ja sen vuoksi on todella jo viho viimeinen aika kumota tällaiset maataloutta kiristävät ja kuristavat lait, kuin on tämän markkinoimismaksu maidon ja sianlihan osalta.

SMP on tehnyt .tästä myös näillä valtiopäivillä toivomusaloitteen, jossa esitetään, että ainakin alueittain lähdettäisiin nopeasti poistamaan näitä, ja nyt olemme tyytyväisiä siitä, että nämä tuotannonrajoitustoimet, jotka ovat haitanneet olennaisesti maatalouden kehittämistä, Iopulta:kin alkavat poistua.

Ed. V. Vennamo: Herra puhemies! Viljelijöiden yhteisrintama on vuodesta vuoteen vaatinut kohtuuttomien ja väärien markkinoimismaksujen poistamista. Mutta vain SMP on eduskunnassa ollut viljelijöiden esityksen takana.. Kun täällä on äänestetty, me olemme jääneet yksin, jopa kaikki keskustapuolueen ja kokoomuksen kansanedustajat ovat aina äänestäneet markkinointimaksun puolesta. Tämä on mer-

Maidon ja sianlihan markkinoimismaksu 533

kinnyt satojen miljoonien markkojen kustannusrasitusta vuodessa, vaikka todellisuudessa ei ole ollut kotimaisten elintarvikkeiden ylituotantoa. Mutta nyt kun eduskuntavaalit lähestyvät, hallitus aivan oikein esittää maidon ja sianlihan markkinoimismaksun kumoamista.

Mutta tämä on vain vaalilaki, sillä ny't jo tiedämme, että uudessa maataloustulolaissa myös keskustapuolue on hyväksynyt markkinoimismaksun maidolle, sianlihaHe, kananmunille jnp., toisin sanoen kun vaalit ovat ohi, niin silloin astuu uusi maataloustulolaki voimaan ja silloin voidaan taas palauttaa markkinoimismaksut. Tämä on minun mielestäni poliittisesti hyvin arveluttavaa politiikkaa, jos totuus selviää viljelijäväestölle, jos totuus selviää myös kuluttajille, sillä kuluttajat maksavat kustannukset, elintarvikkeet ovat kalliita. Muna mitäpä eivät suuret puolueet tekisi vaalien hyväksi, jotta huijausääniä edelleen saataisiin ja talonpojan tappolinja jatkuisi.

Ed. Linna: Herra puhemies! Selvennyksenä tuohon äskeiseen ed. Vennamon puheenvuoroon on todettava se, että markkinoimismaksun poistaminen johtuu tietenkin maataloustuotannon vähenemisestä eikä vaalien lähestymisestä.

Ed. V. Vennamo: Herra puhemies! Oli nyt kuitenkin mukava kuulla, että ed. Linna tunnustaa, että nälkä kurnii jo kantapäitä ja siksi markkinoimismaksu on tilapäisesti pa!kko poistaa.


Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelu'tta 1 ja 2 §, johtolause ja nimike.


11) Ehdotus laiksi evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 5 a § : n kumoamisesta

Esitellään suuren· valiokunnan mietintö n:o 33jaotetaantoi"seen käsittelyyn siinä sekä laki- ja talousvaliokunnan mietinnössä n:o 2 valmistelevasti käsitelty hallituksen esitys n:o 15, joka sisältää yllämainitun lakiehdotuksen.

Puhemies : Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö n:o 33. Ensin salli-

taan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.


Yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksytään keskustelutta 1 ja 2 §, johtolause ja nimike.

Lakiehdotuksen toinen käsittely julistetaan pää ttyneeksi.

Esitellään ja lähetetään puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti s i v i s .t y s v a 1 i o · kuntaan:

12) Ehdotukset peruskoululaiksi ja lukiolaiksi

sisältävä ed. Peltolan ym. lakialoite n:o 122;

13) Ehdotuksen peruskoululaiksi

sisältävä ed. Juntumaan ym. lakialoite n:o 123;

14) Ehdotukset peruskoululaiksi ja lukiolaiksi sekä niihin liittyväksi lainsäädännöksi

sisältävä ed. Kortesalmen ym. lakialoite n:o 124; sekä


sisältävä ed. Itäiän ym. lakialoite n:o 125.


sisältävä ed. Hautalan ym. lakialoite n:o 126 esitellään valiokuntaan lähettämistä varten.

P u h e m i e s : Puhemiesneuvosto ehdot· taa, että asia lähetettäisiin sivistysvaliokuntaan.

Keskustelu:

Ed. Hauta 1 a : Herra puhemies! Kristillisen liiton eduskuntaryhmä tahtoo aioitteeliaan kiinnittää huomiota peruskoulun ja lukion kasvatilstehtävään. Mielestämme se on liian suppeasti määritelty sekä peruskoulu- että lukiolaissa. Kasvatustavoitteissa painottuvat ensisijaisesti työelämän asettamat vaatimukset. Toisaalta ne on määritelty perin epämääräisesti ja puutteellisesti.


Ehdotamme rinnak:kaislakiesityksessämme, että oppilasta tulee opettaa tajuamaan myös uskonnollisia, eettisiä ja esteettisiä arvoja. Koulua käyvälle ei tule opettaa vain tietoja ja taitoja. Ne ovat kylläkin tärkeitä. Mutta hänelle tulee tarjota hänen persoonallisuutensa kokonaiskehityksen kannalta muitakin korvaamattomia aineksia. Niitä ovat uskonnolliset, eettiset ja esteettiset arvot. Kasvavasta ja kehittyvästä ihmisestä ei tule .tehdä robotin kaltaista, joka pursuaa pikkutietoa. On pidettävä huoli, että myös hänen tunne-elämänsä voi kehittyä.

On usein sanottu, että peruskoulussa on kasva'tus jäänyt liian vähälle huomiolle. Tämä on totta. Se oh eräs syy kouluissamme vallinneisiin työrauhaongel:miin. Kasvatuksen eräs oleellinen osa on, että oppilaat opetetaan tajuamaan uskonnollisia ja eettisiä arvoja. Se on ymmärrettävä ihmisen perusoikeudeksi. Siksi on tärkeätä, että peruskoulu- ja lukiolaeissa aivan täsmälli· sesti ilmaistaan tämä asia. Nuori ihminen haluaa käyttäytymiselleen selvät rajat. Ilman niitä hän tuntee itsensä epävarmaksi. Hän kokee elämänsä turvattomaksi, jopa niin, ettei hänes'tä olla !kiinnostuneita. Kristiilinen liitto ei turhaan tähdennä uskonnollisen ja eettisen kasvatuksen tärkeätä merkitystä nuoren lapsen ja oppilaan persoonallisuuden myönteiselle kehitykselle.

Herra puhemies! Toivottavasti valiokunta käsitellessään mainittuja koululakeja vakavasti paneutuu eduskuntaryhmämme tekemiin ehdotuksiin ja voi olla niistä kanssamme samaa miel• tä.

Ed. Ronkainen : Herra puhemies! Uusi koululakiesitys on pudottanut uskonnon ensimmäiseltä sijaha huomattavasti alemmas aineluettelossa. Vasta suomen kielen, vieraitten kielten ja ympäristöopin jälkeen uskonto on sijoitettu kansalaistaidon ja historian väliin. Tämä ei ole pelkästään tekninen kysymys, johon kristityn 'tulee suhtautua alistuvalla mielentyyneydellä, vaan periaatteellinen ratkaisu, joka kertoo arvomaailman muuttumisesta. Uskonto ei näytä enää kuuluvan ensimmäiselle sijalle. Kristillisten eduskuntaryhmä ei voinut vaieten katsella tällaista kehitystä, vaan rinnalklkaisilalki~ aloi'tteessaan se ehdottaa uskontoa palautettavaksi a~kuperäiselle ja ainoalle oikealle paikalleen ensimmäiseksi.

Vuosien varrella olemme muutenkin joutuneet havaitsemaan, kuinka uskonnon asemaa on pyritty murentamaan. Radikaalit koulumiehet

ovat muuttaneet uskonnon sisältöä ns. objektiiviseen suuntaan, mikä merkitsee pakanauskontojen ja ateisminkin nostamista samaan sarjaan kristinuskon opetuksen kanssa. Tuntimääriä on pienennetty niin, että monet koulut ovat olleet pakotettuja luopumaan vakinaisista uskonnonopettajista ja järjes.'tämään uskonnonopetuksen .tuntiopettajien ja epäpätevien opettajien varaan, mikä usein on merkinnyt opetuksen tason laskua.

Kirlkolliskdkous on kantanut huolta uskonnonopetuksesta. Marraskuussa 19•81 se kiinnitti huomiota peruskoulun yläasteen uskonnon tuntimäärän riittämättömyyteen. Tuolloin kirkolliskokous vaati, ettei tuntikehysjärjestelmä missään tapauksessa saa heikentää yläasteen uskonnonopetuksen asemaa nykyisestään. Jo vuonna 1978 kirkolliskokous esitti kantanaan, että uskonnonopetuksen asemaa koskevat ratkaisut tulee tehdä korkeimmalla parlamentaarisella tasolla. Tästä asiasta onkin saatava .selvä kanta sivistysvaliokunnan mietintöön. Eduskunnan tulee kyetä lausumaan tässä asiassa kansan enemmistön kanta uskonnonopetuksesta. Edelleenkin kirkkoon kuuluu yli 90 % kansasta, ja tämän kansan valtaa edustaa korkeimpana päättävänä elimenä kirkolliskokous. Olisi outoa, jollei eduskunta pitäy'tyisi näin painavalla äänellä lausuttuun kantaan vaan lähtisi mukaan niihin radikaaleihin kouluseikkailuihin, joista olemme saaneet viime vuosina monia murheellisia kokemuksia. Kristillinen Hitto ilmoittautuu tässä asiassa kirkon äänen kannattajaksi. Tässäkin, niin kuin monesti ennen, ovat yhteiset tavoitteet tähtäimessä.

Herra puhemies! Uusi koululakinippu heikentää vähemmistökirkkojen uskonnonopetuksen asemaa tällä hetkellä voimassa olevasta järjestelmästä. Nyt kouluviranomaisilla on velvollisuus järjestää minkä tahansa vähemmistöryhmän tunnus'tuksen mukaista uskonnonopetusta, mikäli huoltajat sitä vaativat ja jos opetusryhmään tulee vähintään viisi oppilasta. Uuden Ja.kiesityksen mukaan tämä oikeus myönnetään, mikäli opetusryhmään tulisi kuulumaan vähintään kolme oppilasta, ortodoksiselle vähemmistölle, luterilaiselle vähemmistölle, jos sellainen syntyy jossakin pitäjässä, sekä us'konnottomille, joille tultaisiin opettamaan uskonnon asemesta uskontotietoa ja etiikkaa. Sitä vastoin. esim. helluntaiseurakuntien tai vapaakirkon jäsenten lapsitie ei annettaisi enää heidän tunnustuksensa mukaista opetusta, mikäH heidän vanhempansa sitä vaativat. ·

Koululainsäädäntö 535

Tähän saakka vähemmistökirkot ovat tätä oikeutta käyttäneet suhteellisen vähän. Ne ovat mieluummin järjestäneet uskonnonopetU'ksensa kokonaan koulun ulkopuolella, mikä oikeus luonnollisesti tulee säilyttää. Kuitenkaan laissa ei saa syrjiä vähemmistöjä, vaan lain tulee olla kaikille sama.

Eduskunnan tulee nyt turvata uskonnollisten vähemmistöjen asema ja säilyttää heidän 'tähänastiset oikeutensa uskonnonopetuksessa.


Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia lähetetään s i v i s t y s v a 1 i o k u n t a a n.

P ö y d ä 11 e p a n o a v a r t e n esitellään ja pannaan pöydälle puhemiesneuvoston ehdiotuksen mukaisesti eduskunnan seuraavaan täysistuntoon:

17) Ehdotuksen laiksi lannoiteverosta annetun lain 4 § :n muuttamisesta

sisältävän hallituksen esityksen n:o 33 johdosta laadittu valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 18;

18) Ehdotuksen laiksi merimieseläkelain 15 e §:n muuttamisesta

sisältävän hallituksen esityksen n:o 36 johdosta laadittu sosiaalivaliokunnan mietintö n:o 5; ja

19) Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertOmuksen vuodelta 1980

johdosta laadittu sosiaalivaliokunnan mietintö n:o 6.

P u h e m i e s : Eduskunnan seuraava täysistunto on ensi tiistaina kello 14.

Täysistunto lopetetaan kello 14.53.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Eiler Hultin

29. perjantaina 2 päivänä huhtikuuta 1982...29. perjantaina 2 päivänä huhtikuuta 1982 kello 13...

Documents