1

PUUTALORAKENTAMINEN

Roy AhlforsVantaan RotaryklubiEsitelmä 18.9.2014

2

EGO

Olen syntynyt Helsingissä vuonna 1954 Kolmannessa polvessa yrittäjä Helsingin teknillinen oppilaitos. Sähköteknikko 1979 Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Metsätalousinsinööri (AMK) 2010 Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsäekologianlaitos

Maisteriohjelma Metsien ja soiden käyttö ja ennallistaminen2013-

Osto-tuotepäällikkö Erkalaite Oy 1979-1985 Metsäpalveluasiantuntija L & T Biowatti Oy 2010-2011 Myyntiedustaja Kiinteistömaailma / Hakunila 2012 Talokauppias-myyntiedustaja Pikanttitalot Oy 2013 Toimitusjohtaja- Yrittäjä Kitai Oy 1985- Rakentanut yhden omakotitalon ja yhden vapaa-

ajanhuvilan vapaa-ajallaan Naimisissa Annen kanssa, kaksi aikuista tytärtä

Laura ja Julia edellisestä avioliitosta Harrastan elinikästä opiskelua ja oppimista Vantaan Rotaryklubin jäsen vuodesta 1989-

3

PUUTALORAKENTAMISEN HISTORIAA

Perinteisen suomalaisen puutalon rakennusmateriaali oli aluksi hirsi Yleisesti Suomen maaseudulla aluksi kaikki rakennukset kartanoista torppiin ja

aittoihin rakennettiin perinteisesti puusta Ennen keskiaikaa puutalot olivat pitkään niukasti koristeltuja Rakentamiseen tyylisuunnat alkoivat vaikuttaa kustavilaisen tyylin myötä 1700-luvulla ja 1800-luvun tyylisuuntia olivat empire sekä kertaustyylit,

uusrenesanssi, sveitsiläistyyli ja uusgootti 1900-luvulla tyylisuuntia oli jugend, klassismi ja funtionalismi Lautarakennus menetelmä kehitettiin vasta 1900-luvulla ja se yleistyi sotien jälkeisten rintamamiestalojen rakennustapana

4

PUU RAAKA-AINEENA

Erilaisia puuvartisia kasveja maapalolla on kymmeniä tuhansia Rakentamiseen niistä soveltuu useampi sata Suomen puustosta mäntyä on noin 45 %, kuusta noin 37 % ja koivua noin 16 %,

niistä kuusta ja mäntyä käytetään pääosin puutalorakentamisessa Kasvavat puut sitovat keskimäärin 1,0 tonnin hiilidioksidia tuottaen samalla 0,7

tonnia happea jokaista kasvanutta puukuutiometriä kohden

5

PUU RAKENNUSMATERIAALINA Puun luonnollisia rakennevikoja ovat oksat, syyhäiriöt sekä lyly eli reaktiopuu Kasvuvikoja ovat haavautumat, pakkashalkeamat, rengashalkeamat, sydänpuun

tavallista suurempi kosteus ja pihkaraot. Kosteus on erittäin merkittävä puun kestävyydelle, eri kosteusarvoja vastaavilla

puilla on erittäin suuria lujuus- ja taipumusominaisuuksia Puun ja ympäristön kosteus on olennainen tekijä arvioitaessa puun kestävyyttä

lahoa vastaan Hiushalkeamien syntyyn ja pinnan näkökohtiin (oksat ym.) ja ulkonäölliseen

pysyvyyteen kosteuselämisellä on myös suuri vaikutus Puun kuumuuden kestävyys eli syttymispiste on noin 250- 300 ˚C , on kuitenkin

myös riippuvainen säilytysajasta.

6

PUU RAKENNUSMATERIAALINA Auringon valon auringon ultraviolettisäde hajottaa merkittävästi puuainetta Ilman saasteet rasittavat puuainetta ja sään aiheuttama turmeltumisnopeus on

noin 1 mm kahdessatoista vuodessa, sään aiheuttamaa turmeltumista voidaan

ehkäistä maalikerroksilla tai muilla puunsuoja-aineilla Puuaineen lahoaminen on lahottajasienten toiminnan seurausta lahottajasieni on

tavattu noin 200 lajia, mutta vain muutamat lajit ovat yleisiä ja siksi

suurimman osan vahingoista noin 50 % aiheuttavat lattiasienet, noin 14 %

kellarisieni ja noin 9 % laakakääpä Lahottajasienet vaativat kasvaakseen sopivan puun kosteuden ja kasvavat par-

haiten puun kosteuspitoisuuden ollessa noin 30- 60 % Ylivoimaisesti suurin osa puuaineen vaurioitumisesta johtuu kosteuden

vaikutuksesta Homeen muodostus alkaa puuaineessa muu-

taman päivän sisällä kun puu pääsee lahoa-

misvaiheeseen.

7

PUUTALOJEN SÄÄ- JA KULUMIS KESTÄVYYS

Puurakennukset häviävät kestävyydessä kivirakennukselle Pehmyt puun rakenne on alttiimpi sään aiheuttamilla kulumiselle eli lahoamiselle Puu lahoaa monien pieneliöiden sekä hyönteisten mm. tupajumien, hirsijumien,

tupajäärien ja kuolemankellojen syödessä kosteaa ja pehmeää puuta Autioksi ja hoitamattomaksi jätetty puutalo on asuinkelvoton muutamassa kymme-

nessä vuodessa, sillä kosteusvaurioitunut puu antaa erinäisille lahottajasienille ja

bakteereille hyvän kasvualustan

8

PUU RAKENNUSMATERIAALINA Puu on yksi Suomen tärkeimmistä luonnonvaroista Puurakentamisen hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät suhteessa muihin

materiaaleihin, siksi puu on myös hyvin ekologinen rakennusmateriaali Pientalorakentamisessa puu on ylivoimainen muihin rakennusmateriaaleihin

verrattuna, siksi myös ylivoimaisesti suosituin materiaali Puu on materiaalina ekologinen, sitoo hiiltä on hengittävä, helposti työstettävissä

ja muotoiltavissa sekä hyvä akustiselta ominaisuuksiltaan Ilmastomuutospaineet lisäävät sitoa hiiltä ilmakehästä puuhun, siksi on ekologisesti

järkevintä käyttää puuta rakennusmateriaalina Puusta rakentaminen on ekoteko

9

PUURAKENNUSMATERIAALIEN EKOLOGISUUS

Puurakentaminen edustaa kestävää luonnonvarojen käyttöä Puuperäisten tuotteiden käyttöä lisäämällä voidaan uusiutumattomia

luonnonvaroja säästää sellaisiin tarkoituksiin joissa ne eivät ole korvattavista Puuaineksella on ainutlaatuinen kyky vähentää hiilidioksidipäästöjä varastoi-

malla siihen syntyvää hiilidioksidia Puutalojen elinkaari on nykyisin noin 80-100 vuotta, jonka ajan ne myös toimivat

hiilidioksidivarastoina Puutuotteiden valmistuksessa käytetään pääosin bioenergiaa joka syntyy näiden

samojen tuotteiden valmistuksessa, puun kuoret purut ym. Puu on 100 % kierrettävä materiaali, puutuote voidaan elinkaarensa päätteeksi

kierrättää tai käyttää ilmakehän kannalta hiilineutraalina energianlähteenä

10

PUUTALORAKENTAMINEN

Nykyajan puutaloista Suomessa suurin osa rakennetaan tyyppitalomallisesti

talopakettina, jossa talotehdas toimittaa kaikki tai suurimman osa rakennus-

tarvikkeista ostajalle Tyyppitalomalliset talopakettitalot valmistuvat nopeasti ja ovat usein helposti itse

omatoimirakentajan toteutettavissa valmiiksi siksi saatavissa useissa eri valmiusastetoimituksina

11

PUUTALORAKENTAMINEN

Perinteisiä hyväksi käytännössä todetuin ja oikein menetelmin rakennettu sekä kunnossapidetty puutalo säilyy satoja vuosia asuinkunnossa

12

PUUTALORAKENTAMINEN

PUUKERROSTALORAKENTAMINEN Uusia puukerrostalokohteita on Suomessa tällä hetkellä runsaat 40 kappaletta Keväällä 2013 muuttuneet rakennusmääräykset ja palomääräykset mahdollistavat

entistä korkeampien jopa kahdeksan kerroksisien puukerrostalojen rakentamisen Puuta voidaan käyttää myös yhä laajemmin kerrostalojen pintamateriaaleina ja

korjaus- ja lisärakentamisessa, koska puun käyttö on paljon vapaampaa kuin ennen Palomääräysten mukaan monikerroksisissa puisissa asuin- ja toimistorakennuksissa

vaaditaan automaattinen sprinklerisammutusjärjestelmä tulipalon varalta Useissa Euroopan Eu- maissa on kerros- ja julkinen puutalorakentaminen on ollut

vähemmän rajoitettua ja siksi siellä onkin edistytty pitkälle rakentamisessa puun

käytössä niissä maissa

Helsingin Viikki von Daehninkatu 8

Puukerrostalo valmistunut vuonna 2012

13

PIENTALOJEN RAKENTAMISMÄÄRÄT

14

CE- MERKINTÄ RAKENNUSMATERIAALEISSA

CE- merkintä on pakollinen suurelta osin rakennustuotteille CE- merkinnällä valmistaja vakuutta, että rakennustuotteen ominaisuudet ovat

eurooppalaisten harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukaiset

Rakennustuotteeseen kiinnitetty CE- merkintä osoittaa, että tuote on testattu harmonisoidun tuotestandardin mukaisella testausmenetelmällä ja että tuote on ilmoitetun suoritustason mukainen

CE- merkinnän saamiseen riittää yhden ominaisuuden testaaminen Rakennustuotteiden CE- merkintä ei ole laatumerkki eikä se yksinään takaa

tuotteen käytettävyyttä Tuotteen käytettävyys aiottuun rakennuskohteeseen on aina arvioitava erikseen

aiotun käytön, paikallisten olosuhteiden ja rakentamismääräysten perusteella Tavoitteena on parantaa rakennustuotteiden vertailukelpoisuutta Suunnittelijat ja kuluttajat voivat verrata rakennustuotteita helposti toisiinsa,

kun tuotteiden ominaisuudet ilmoitetaan aina samalla tavalla. Valmistaja tai maahantuoja on itse kiinnittänyt CE- merkinnän tuotteeseen ja

siihen liittyviin asiakirjoihin laadittuaan suoritustasoilmoituksen.

15

PUUTALORAKENTAMINEN

Kiitos mielenkiinnostanne !