laadun perustanaPesu ja sterilointi

Autoklaavit

Pesukoneet

Sterilointi- ja pesuindikaattorit

Läpianto-autoklaavi

Pystyautoklaavi

• Pysty- ja vaakamallit

• 23–1580 litraa

• Myös läpiantomallit

www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080

Kemi

3/20

18

VOIMA-KAKSIKKOSuomenTurusta

ASTRO-KEMISTITkurkottavattähtiin

ILMASTOlämpenee,mikämuuttuu?

VOIKOsyöpääsuitsiasyömällä?

KEMIA

Monipuolista jaajankohtaista tietoakiertotaloudenjokaiseen vaiheeseen:• kestävään raaka-

ainehankintaan• ekologiseen

tuotesuunnitteluun• resurssiviisaaseen

tuotantoon• vastuulliseen

kuluttamiseen• kierrätys- ja

jätehuoltovaiheeseen

Tilaa nyt kiertotaloudenerikoislehti Uusiouutiset!Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen.

Tilaa Uusiouutiset-lehtioheisella lomakkeellatai sähköpostitsetilaukset@uusiouutiset.fija puh. (03) 4246 5370.

Tilaan Uusiouutiset-lehden painetun version kestotilauksena 89 €/vuosi.

Tilaan Uusiouutiset-lehden määräaikaisena vuositilauksena (8 numeroa) 99 €/vsk.

Olen opiskelija. Tilaan Uusiouutiset-lehden vuosikerran opiskelijahintaan 50 €.

Sähköpostiosoite, johon haluan sähköisen uutiskirjeen Y-tunnus

Puhelin

Nimi (ja yritys)

Tilausosoite

Laskutusosoite (jos eri kuin tilausosoite)

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

Mottagarenbetalarportot

Jaicom Oy

Tunnus 5020716

00003 VASTAUSLÄHETYS

✂

KIERTO TALOUDEN

BISNESMALLI ANTAAVAATTEELLE

MONTA KIERROSTA

2|2018

RESURSSIVIISAUS RAKENTAA INFRAA

JÄTEVESILIETE: ARVOTAVARAA!

LAJITTELULAITOS, APU ILMASTOLLE

”Uusiouutiset-lehtion ajankohtainen,

asiantunteva jaluotettava.”

Lukijatutkimus,Focus Master

33/2018KEMIA

SISÄLLYS

6

14

6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Kemisti ja Kullannuppu ovat erottamaton pari Irene Andersson

12 TÄTÄ MIELTÄ Materiaalit turvallisesti kiertoon Lotta Immonen

14 Astrokemistit avaavat avaruuden salaisuuksia Kalevi Rantanen

18 AJANKOHTAISTA Ilmastonmuutos näkyy myös Pinnan alla Riku Rinta-Jouppi

20 UUTISIA Kemianteollisuus palkitsi maailmaa parantavia innovaatioita

25 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Ei sekuntiakaan hukattavaksi Emilia Hiltunen

26 VIHREÄT SIVUT

31 LUKIJALTA

32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

36 KIERTOTALOUS JA KEMIA Arvometallit talteen sairaalalaitteista Päivi Ikonen

37 KEMIA SILLOIN ENNEN

37 NÄKÖKULMA Kaiketon antaa siivet Anja Nystén

38 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Marja Riekkola-Vanhanen Bioliuotuksen ekspertti Sisko Loikkanen

40 Suomen maatalous varautuu Ilmaston mullistumiseen Arja-Leena Paavola

44 Ravitsemustutkijat selvittävät, Voisiko syöpää torjua syömällä Sari Honkamaa

Heikki Mikola ja hänen vaa-leaharjainen liinakkonsa ovat turku-laisille tuttu näky. Kaksikon tarina alkaa sivulta 6.

Nas

a

Lentävä Sofia-observa-torio on työpaikka, josta katsotaan kauas kosmok-seen. Myös suomalais-tutkijat kurkistavat sieltä tähtien kehtoon. An

na T

avia

”Lähtisin uudestaankin.” Talvivaaran ongelmat eivät murentaneet Marja Riekkola-Vanhasen uskoa Pekka Perän kuningasideaan.

Mat

ti M

atik

aine

n

Hankkijan ja Forchemin työ-ryhmä kehitti mäntyöljystä tuotteen, jolla voidaan korvata rehuantibiootte-ja kotieläintuo-tannossa. Lue Innovaatiopal-kinnon voittajis-ta sivulta 20.

48 Blueprint Genetics jalostaa Geenitietoa lääkäreiden työkaluksi Sisko Loikkanen

50 Biotalouden asiantuntijaksi verkossa opiskellen Kirsi Taskinen

52 Helium halutaan kiertämään Kalevi Rantanen

54 KOKOUKSIA Verifinin työpaja Katajanokan vankilassa Vesa Häkkinen

56 ULKOMAILTA

58 KEEMIKKO Puhutko emojia? Keemikko

59 HENKILÖUUTISIA

62 TULEVIA TAPAHTUMIA

63 SEURASIVUT

66 TIETEEN KAUPUNGIT Rohtojen ja robottien Osaka Sisko Loikkanen20

Tuom

as V

anha

nen

38

Helsinki, Finland

VISIT TOMORROW TODAY!Welcome to visit PulPaper – the leading international event of the forest industry – to get a comprehensive overview of the latest forestry technology and innovations.PulPaper event is the forum for the latest technology and offers optimal business and networking opportunities in a multinational environment. The programme includes both paid conferences and free lectures. The exhibition area´s Future Square run a free program focusing on interesting opportunities and career outlooks for students within bioeconomy.

PULPAPER FEATURE AN EXTENSIVE AND INTERESTING THREE-DAY-PROGRAM:Business Forum / PulPaper Conference / Future Square / 50+ speakers / 8 conference tracks  Excursions: Metsä Group Äänekoski and Kotkamills / After Work / PulPaper Party / Pitching competition All programme is in English.

RENOWNED SPEAKERS:

Jussi Pesonen, CEO, UPM

Nathalie Ahlström, VP, Amcor

Ilkka Hämälä, CEO, Metsä Group

Lew Christopher, Professor, Lake-head University

Maria StrØmme, Professor,

Uppsala University

Jouko Karvinen Åsa Ek, CEO, Cellutech

LIMITED AMOUNT OF TICKETS AVAILABLE. BUY YOUR TICKET NOW! ⊲ PULPAPER.FI

Organized by:Check out the entire program and speakers: pulpaper.fi

Organized at the same time: Wood, Bioenergy, PacTec Helsinki

#pulpaper2018

Conference partners:

PÄÄKIRJOITUS3. toukokuuta 2018

Miksi hyllymetreistä on tullut pihdattava luonnonvara?

KEMIAKemi

Vol. 45 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FI-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Joutsen 040 577 8850leena.joutsen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretarySanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Försäljning • SalesSeija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fiJaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetpuh. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi

Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302toimisto@kemianseura.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa | www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena Joutsen 040 577 8850leena.joutsen@kemia-lehti.fi

Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office ManagerSanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardJohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveys- teknologian Liitto ryEmer.prof. Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratPäätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-KemiTiedetoimittaja Sisko LoikkanenProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoEmer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu.

Forssa Print, Forssa 2018 | ISO 9002

KEMIA 3/2018 5

Modernit kirjaroviotTUTUSTUIN KANSAKOULUSSA käsitteeseen hyllymetri, kun saimme tehtäväksi mitata, kuinka monta metriä kodissamme on kirjahyllyjä.

Kuljin ompelumitta kädessäni ympäri taloa ja pohdin, kuuluuko mitata myös kirjapinot pöydillä ja vintin lattialla vai ainoastaan täyteen tupatut hyllyt.

TÄNÄ PÄIVÄNÄ ihmettelen, miksi kaikista maailman asioista juuri hylly-metreistä on tullut pihdattava luonnonvara, jonka käyttämistä on kartet-tava viimeiseen asti.

Kun työpaikasta remontoidaan monitoimitila, työntekijät saavat säi-lyttää muutossa kaksi hyllymetriä arkistojaan. Virtaviivaisimmissa orga-nisaatioissa ei sallita enää omaa kirjoi-tuspöytää, vaan työntekijät etsivät joka aamu työpisteen itselleen ja läppärilleen.

Eräällä työpaikalla järkeiltiin, että jul-kaisuvaraston ”laskennallinen säilytystila” on niin arvokas, ettei sitä pitäisi käyttää kirjojen varastointiin. Mihin sitten?

Maineikkaan laitoksen pääkirjasto koki remontissa kovia, kun koko-nainen kerros oli hävitettävä avaran tilan tieltä. Kirjarovioita sytytetään nykyisinkin.

Varastojen lajittelu vaatii paneutumista, mutta kiireessä päätös voi jäädä muuttofirman miehille. Ajattelemattomuus lähenee barbariaa tapauk-sessa, jossa roskalavalta löytyi Gustaf Kompan alkuperäisillä muistiinpa-noilla varustettuja teoksia.

”Kirjat eivät kuulu 2020-luvun yliopistoon”, vastattiin eräälle teoksiaan puolustaneelle tutkijalle.

Sivistys kuitenkin kuuluu.

VILLITYS LEVIÄÄ myös koteihimme. Kannatan roinasta luopumista, mutta hävityksen huumassa voi lentää lapsi pesuveden mukana.

Kokoamme parhaillaan neljän polven voimin sukumme tarinoita kan-sien väliin. Kaappien kätköistä on kaivettu esiin naurunpyrskähdyksiä ja nostalgiaa herättäviä vanhoja kuvia, kirjeitä ja lehtileikkeitä.

Jo edesmenneiden sukulaisten jäämistöistä on löytynyt aarteita, kuten setäni päiväkirja, jossa hän kuvaa 12-vuotiaana kokemuksiaan sotalapsena Ruotsissa. Hiljaisella huumorilla maustetut merkinnät tekevät eläväksi hänet ja samaan pikkukaupunkiin päätyneet sisarukset ja serkut, myös varhain kuolleen isäni, josta itselläni on vain vähän muistoja.

Siinä hän nyt on, lähtöä vastusteleva, pitkänhuiskea ja alati nälkäinen 13-vuotias lapsuuden kolttosten ja nuoruuden vastuuntunnon välimaas- tossa.

Mietin setäni elämänkulkua ja monia vaiheita, joissa hän olisi voinut hävittää päiväkirjansa. Muuttojen sarja alkoi heti kotimaahan paluun jäl-keen, sillä välirauhan ehdot olivat jättäneet kodin väärälle puolen rajaa.

Kiitos Veeli, että säästit muistosi meille.

Leena Joutsen

Uusi nimi, tuttu päätoimittaja. Leena Laitinen ja Markku Joutsen avioituivat palmu-sunnuntaina.

Osk

ari J

outs

en

Helsinki, Finland

VISIT TOMORROW TODAY!Welcome to visit PulPaper – the leading international event of the forest industry – to get a comprehensive overview of the latest forestry technology and innovations.PulPaper event is the forum for the latest technology and offers optimal business and networking opportunities in a multinational environment. The programme includes both paid conferences and free lectures. The exhibition area´s Future Square run a free program focusing on interesting opportunities and career outlooks for students within bioeconomy.

PULPAPER FEATURE AN EXTENSIVE AND INTERESTING THREE-DAY-PROGRAM:Business Forum / PulPaper Conference / Future Square / 50+ speakers / 8 conference tracks  Excursions: Metsä Group Äänekoski and Kotkamills / After Work / PulPaper Party / Pitching competition All programme is in English.

RENOWNED SPEAKERS:

Jussi Pesonen, CEO, UPM

Nathalie Ahlström, VP, Amcor

Ilkka Hämälä, CEO, Metsä Group

Lew Christopher, Professor, Lake-head University

Maria StrØmme, Professor,

Uppsala University

Jouko Karvinen Åsa Ek, CEO, Cellutech

LIMITED AMOUNT OF TICKETS AVAILABLE. BUY YOUR TICKET NOW! ⊲ PULPAPER.FI

Organized by:Check out the entire program and speakers: pulpaper.fi

Organized at the same time: Wood, Bioenergy, PacTec Helsinki

#pulpaper2018

Conference partners:

6 KEMIA 3/2018

Heikki Mikola ja Kullannuppu harrastavat myös pitkiä matka-ratsastuksia. Kaksikko kulkee yhtä mielellään niin kaupun-gin kaduilla kuin luonnossakin.

Anna Tavia

73/2018KEMIA

Irene Andersson

Kopoti-kop, kopoti-kop. Tuolla ne taas menevät, mies ja hevonen. Mies on ni-meltään Heikki Mikola, ja hänen lii-nakkoratsunsa tottelee nimeä Kullan-nuppu.

Kaksikko on turkulaisille hyvin tut-tu ja saa jokaisen vastaantulijan kas-vot hymyyn. Suomen vanhassa pää-kaupungissa on tuskin katua, jota pitkin monen sattuman yhdistämät kumppanukset eivät olisi joskus tai-valtaneet.

”Taidamme olla hevosen kanssa sa-malla tavalla hassuja. Onhan se mel-ko hullua liikkua keskustassa hevosen kanssa. Mutta Nuppu itse tahtoo tänne, sillä se on innostunut näkemään, mitä kaikkea kaupungilla tapahtuu”, Mikola naureskelee.

Kullannuppu on oppinut urbaaneil-le tavoille erinomaisesti. Se osaa esi-merkiksi pysähtyä asianmukaisesti lii-kennevaloihin ja odottaa, kunnes valo vaihtuu vihreäksi.

”Mutta kun se huomaa lähestyvän ambulanssin tai paloauton, se antaa hälytysajoneuvolle tietä, vaikka valo olisi vihreä, ja lähtee liikkeelle vasta sitten”, Mikola kuvailee hevosen oppi-miskykyä.

Kaupunkiin Nuppua houkuttelevat muun muassa kaupunkilaiset herkut. Se rakastaa etenkin Hesburgerin rans-kalaisia perunoita ja suuntaa usein Kauppatorin kioskille niitä ostamaan. Terveellisempikin ravinto tosin mais-tuu. Kun ruoho on sopivan pituista syötäväksi, Nuppu viihtyy hyvin Turun puistoissa, joissa kilpailevia laiduntajia ei näy.

KEMISTIN kääntöpuoli

Sarjassa esitellään kemistien

kakkosammatteja

ja epätavallisia harrastuksia.

Kemisti ja Kullannuppuovat erottamaton pari

Kun kemiat kohtaavat, ihminen voi löytää ystävän hevosesta. Kemisti Heikki Mikolan kääntöpuolelta paljastuu täysverinen hevosmies.

Varsinkin ydinkeskustassa parival-jakko kohtaa aina ihailijoita. Mihin Nuppu seisahtuukin, ihmisiä kerääntyy heti ympärille sitä silittelemään.

Nuppu on faneilleen kärsivällisen ystävällinen ja kohtelias. Se suvaitsee kosketuksen mutta kääntää jonkin ajan kuluttua päänsä toisaalle, sillä to-dellisuudessa sen sydän kuuluu yksin-omaan Heikille.

Jos isäntä juuttuu liian pitkäksi aikaa suustaan kiinni, Nuppu tunkee väliin ja kiertelee miehen ympärillä tehden

selväksi, että heidän kahden on jo aika jatkaa yhteistä matkaa.

Maastoratsastajasta kilpailutuomariksi

Heikki Mikolasta tuli aikoinaan hevos-mies omien lasten kautta.

”Kolmesta lapsestani kaksi on tyttä-riä, jotka liki neljännesvuosisata sitten innostuivat ratsastamisesta”, Mikola muistelee.

Isän osaksi tuli toimia autokuski-na, joka kuljetti tyttöjä pienelle tallil-le. Siellä odotti opettaja ja kaksi ponia. Tytöt istuivat niiden selkään, ja sitten opettaja talutti toista ponia, isä toista.

Ei aikaakaan, kun jokin hevosissa alkoi vetää puoleensa myös isää, joka ilmoittautui ratsastuskouluun itsekin. Kun jalo taito oli vähitellen otettu hal-tuun, työkaveri houkutteli Mikolan mukaan maastoratsastukselle, ja se oli menoa.

Ensin hän sai käyttöönsä lainahevo-sia, joiden kanssa lenkit ja vaellukset sujuivat oikein hyvin. Kymmenkunta vuotta sitten kohtalo puuttui peliin.

Mikola oli tulossa vakioparturis-taan, kun hän parkkipaikalla törmäsi vanhaan tuttuun, ratsastuskoulun pi-täjään.

Kuulumisten vaihdon lomassa kävi ilmi, että toisella oli käsissään ”jouta-vanpäiväinen” hevonen, josta tämän pitäisi pikimmiten päästä eroon. Tal-lipaikan olivat varanneet uudet tulijat, Koffin valjakkohevoset, jotka saapuisi-vat jo seuraavalla viikolla.

Heikki Mikola• Syntynyt Tampereella vuonna

1953.

• Ylioppilas 1972, Kuopion yhteis-koulu.

• Filosofian maisteri (orgaaninen kemia) 1980, Turun yliopisto.

• Eri tehtävissä Turun yliopiston eri laitoksissa 1974–1982.

• Eri tehtävissä PerkinElmerissä 1982–.

• Kauppa- ja teollisuusministeriön keksintöpalkinto leimausreagens-sien kehittämisestä 1991.

• Harrastaa ratsastusta ja muuta hevosen kanssa liikkumista.

• Esteratsastus-, valjakkoajo- ja matkaratsastustuomari. Esterata-mestari ja monien lajien stewardi.

• Asuu Turussa.

• Naimisissa vuodesta 1975, kolme lasta syntyneet vuosina 1982, 1985 ja 1989.

8 KEMIA 3/2018

Mikola lähti katsomaan, miltä ”jou-tavanpäiväisyys” mahtaisi näyttää. Pe-rillä odotti viisivuotias ravisukuinen suomenhevonen, Kullannuppu.

Selvisi, että Nupun isä oli Viesker, Suomen menestynein kylmäverira-vuri, joka on voittanut kaikkiaan vii-si ravikuninkuutta. Menestyjiä olivat myös Nupun emänisä Suikku ja mo-net muutkin sukulaiset.

Nupusta ei kuitenkaan ravihevos-ta tullut. Ratsastuskouluun se taas oli turhan menevä luonne: sen vauhti oli kerrassaan tolkuton, eikä se tahtonut pysähtyä lainkaan. Omapäinen tamma ei myöskään suostunut samaan tahtiin muiden ratsujen kanssa.

Nyt Kullannuppu katsoi vaalean har-jansa alta Mikolaa lempein silmin. Seu-raus oli, että se lähti saman tien miehen matkaan ja ylläpitoon, ”kesän ajaksi”. Sitten pari ryhtyi tutustumaan toisiin-sa.

”Selkään Nuppu päästi, ja vauhtia riitti”, kuvailee Mikola, jolla ei aluksi ollut mitään aikomusta ostaa reipasta liinakkoa itselleen, mutta niin vain syk-syllä omistaja vaihtui.

Nuppu sai mukavan tallipaikan Ha-lisista läheltä Turun keskustaa. Tallilla sillä on käytössään suuri, jokeen rajoit-tuva laidun yhdessä muiden hevosten kanssa.

Nupun laiduntaessa Halisissa isän-tä käy joskus myös omilla retkillään, muun muassa ratsastuskilpailuissa, joissa tämä hoitaa erilaisia toimihenki-

Kuva

t: H

eikk

i Mik

olan

alb

umi

Turun yliopis-to on Heikki Mikolan alma mater ja sen Arcanum-rakennus kemian laitok-sen kotipesä.

Tuomiokirkon ympäristö on ratsukolle tuttu paikka.

Turun linna ratsastajan perspektii-vistä näyttää tältä.

lötehtäviä. Esimerkiksi Helsinki Inter-national Horse Show’n ratatoimihen-kilönä on vierähtänyt toistakymmentä vuotta.

Lisäksi Mikola on esteratamestari ja stewardi, joka valvoo, että sääntöjä noudatetaan ja että hevoset saavat hy-vän kohtelun.

Vuosien mittaan mies on hankkinut myös tuomarin pätevyyden sekä este-ratsastuksessa, valjakkoajossa että mat-karatsastuksessa.

”Tämänkin kesän kilpailuihin on jo nelisenkymmentä tuomarointia sovit-tuina”, Mikola hymyilee.

Nuppu ja isäntä kutsutaan usein

93/2018KEMIA

myös erilaisiin tapahtumiin ja tem- pauksiin. Kaksikko vierailee säännöl-lisesti Luostarinmäen käsityöläismu-seossa ja tervehtimässä päiväkotilap-sia ja koululaisia. Kullannuppu on pari kertaa julistanut myös eläinten joulu-rauhan.

Filmiurakin on lupaavasti nupul-laan: parivaljakko vilahtaa Mika Kau-rismäen vuonna 2015 valmistuneessa, pääosin Turussa kuvatussa elokuvas-sa Tyttökuningas, joka kertoo Ruotsin kuuluisan Kristiina-kuningattaren elä-mästä.

Mutkien kautta kemistiksi

Turun toreilla tai valkokankaalla rat-sukkoa ihailevat katsojat tuskin arvaa-vat, että satulassa istuva hevosmies on ”oikeassa elämässä” kemisti ja pitkän linjan bioteknologia-ammattilainen, apteekkarin poikana melkein syntype-räinen sellainen.

Tai ainakin kemia on kiehtonut Mi-kolaa siitä lähtien, kun se koulussa tuli mukaan lukujärjestykseen. Nuorukai-nen innostui tieteenalasta jopa niin, että meni heti lukion jälkeen kesäyli-opistoon ja suoritti kuukaudessa ke-mian approbaturin opintokokonaisuu-den.

Tutkinto-opiskelijaksi kuopiolais-poika lähti Turun yliopistoon, jonka hän tosin aloitti matematiikka pääai-neenaan. Biologian ja biokemian kaut-ta hän päätyi lopulta takaisin ensirak-kautensa pariin ja valmistui vuonna 1980 filosofian maisteriksi orgaanises-ta kemiasta.

Erikoistyönsä Mikola teki kasvien steroidien rasvahappojohdannaisista ja niiden kromatografisesta analytiikasta. Tutkimuskohteena olivat Lapissa kas-vavat sammaleet, joihin hän tutustui yliopiston biologian laitoksen kesätyö-läisenä monena suvena.

”Vähän epämääräinen taustahan mi-nulla on”, Mikola naurahtaa ja arvelee monen hieman ihmetelleen, kun Wal-lac Oy:n kemistiksi vuonna 1982 tup-sahti nuori mies samaisesta biologian laitoksesta.

Ihmettely lienee ajan myötä hälven-nyt, sillä nuori mies oli tullut jäädäk-seen.

Nyt konkarikemistillä on takanaan jo vaikuttavat 36 työvuotta samassa osoitteessa ja samassa talossa, joka on matkan varrella tunnettu myös nimillä

LKB ja EG&G.Tätä nykyä Wallac on amerikkalaisen

teknologiakonsernin PerkinElmerin Turun-toimipiste ja konsernin merkit-tävimpiä diagnostiikkaosaamisen kes-kuksia, jossa työskentelee eri tehtävissä reilut 500 asiantuntijaa.

Talossa aikoinaan aloittaessaan Mi-kola keskittyi tekemään synteesejä. Niistä ensimmäinen oli Europium-niminen merkkiaine, jota käytettiin biologisissa määrityksissä. Vähitellen

synteesien oheen tuli mukaan myös tuotekehitystä ja kemikaaliturvalli-suusasioita.

Diagnostiikkatalon vesien valvoja

PerkinElmerin tuotteita käytetään sai-raala- ja terveyskeskuslaboratorioissa verinäytteiden arvojen mittaamiseen.

1980-luvulla yrityksessä keskityttiin

Kuva

t: H

eikk

i Mik

olan

alb

umi

Heikki Mikolan viikonloput kuluvat usein esteratsas-tuskilpailujen tuomarina.

Nupusta ei tullut ravuria, mutta esteiden hyppääminen on sille mieluisaa.

10 KEMIA 3/2018

aikuisten diagnostiikkaan. Nykyisin yhtiön diagnostisten seulontajärjes-telmien tärkein käyttökohde ovat ras-kaana olevat naiset ja vastasyntyneet lapset.

Vastasyntyneen vauvan veren koos-tumus paljastaa esimerkiksi synnyn-näisen häiriön kilpirauhasen toimin-nassa.

”Kun diagnoosi saadaan varhain, lapsi voi saada heti sopivan lääkityk-sen ja kehittyy normaalisti. Jos taas diagnoosi myöhästyy viikkoja tai kuu-kausia, kehitys häiriintyy”, Mikola ku-vailee.

Mikolan sarkaa yrityksessä ovat myös veden laatuun liittyvät asiat.

”Monet tuotteemme ovat vesipoh-jaisia liuoksia, siis suurimmaksi osak-si vettä. Jotta tuotteiden avulla saatavat tulokset ovat luotettavia ja toistettavia, käyttämämme veden on oltava ehdot-toman puhdasta”, kemisti selvittää.

Veden puhdistukseen, käyttöpaikal-le toimittamiseen ja jatkokäsittelyyn käyttökohteissa tarvitaan laitteiston ja putkiston sisältävää vesijärjestelmää, jonka toimivuuteen pitää myös voida luottaa ja jota pitää valvoa jatkuvasti.

Vesi puhdistetaan yrityksen omassa vedenpuhdistamossa.

”Käytämme muun muassa pehmen-nystä, suodatuksia, käänteisosmoosia, elektro-osmoosia ja uv-säteilyä. Lop-putuote on hyvin puhdas vesi, josta on poistettu hiukkaset, mikrobit, ionit ja orgaaniset aineet.”

Reachin soveltamisessa on pähkinöitä purtavaksi

Nykyisellään Heikki Mikolan keskei-simmät työtehtävät liittyvät kemikaali-turvallisuuteen ja EU:n kemikaaliase-tusten Reachin ja CLP:n soveltamiseen käytäntöön.

Hän kiittelee Reach-asetuksen pa-rantaneen ja yhdenmukaistaneen ke-mikaaliturvallisuutta. Toisaalta se on tuonut mukanaan myös ongelmia.

”Kemikaalien rekisteröinti saattaa vaikeuttaa aineiden maahantuojien toimintaa nimikkeitä vähentämällä. Arvioinnin yhdenmukaisuus sekä määriin ja pitoisuuksiin liittyvät asiat ovat hankalia. Prosessi on myös työläs”, Mikola sanoo.

Lupamenettely ei Mikolan mielestä aina saisi automaattisesti johtaa aineen luvanvaraisuuteen, vaan se voisi jous-taa rajoitusten suuntaan silloin, kun ainetta esimerkiksi käytetään erittäin

pieninä määrinä ja hyvin rajallisessa käytössä.

Käyttöturvallisuustiedote saattaa kertoa jonkin aineen olevan erittäin myrkyllistä. Toisaalta sopivan pienenä annoksena sama aine voi kuitenkin olla elimistön toiminnalle välttämätöntä.

”Sama tiedote pätee riippumatta sii-tä, onko ainetta tankkilaivallinen vai pikkuhippunen. Kuinka kadunmies erottaa kilon myrkkyä milligrammas-ta myrkkyä, joka onkin oikeastaan elämälle tarpeellista”, kemisti ihmet-telee havainnollistaen, kuinka vaikea kemikaalilainsäädännön on yhden-mukaistaa käytäntöjä, kun määrät ja vaikutukset voivat painia täysin eri sarjoissa.

Esimerkkinä hän mainitsee moni-osaisen tuotteen, jonka yhdessä liuos-pullossa on luvanvaraista ainetta muu-tamia prosentin murto-osia. Käytön yhteydessä määrä vielä laimenee.

Miten liuosta saa valmistaa tai lai-mentaa? Onko laimean liuoksen kä-sittely luvanvaraista ja kuinka toimia, jos ammattikäyttäjiä on maailmanlaa-juisesti tuhansia? Entä jätteet ja niiden käsittely?

”Seos itsessään ei aiheuta vaaraa käyttäjälle, mutta jos sen jäteseokset pitää kerätä ja kuljettaa hävitettäväksi pitkän matkan päähän, jo pelkkä kul-jetus aiheuttaa ympäristölle huomat-tavasti enemmän haittaa kuin alkupe-räinen kovin pieni ainemäärä”, Mikola vertaa.

Yrityksen valmistamien tuotteiden turvallisuudesta tiedottavan kemistin on otettava huomioon kemikaalin po-tentiaaliset vaarat ja laadittava ohjeet aineiden oikeista käyttötavoista, toi-minnasta mahdollisessa altistumisti-lanteessa ja altistumiselta suojautumi-sesta.

Lisäksi hänen on muistettava myös se, että raaka-aineina käytettävien ke-mikaalien aiheuttamat vaarat ovat ai-van eritasoiset sen mukaan, onko koh-teena liuoksen valmistava työntekijä vai valmiita, laimeita seoksia käyttävä asiantuntija.

Reach ja CLP toki antavat vaaroista tiedottamiselle suuntaviivat.

”Mutta kuinka kertoa käyttäjälle, että vaikka tuote sisältää vaarallista ainetta, määrä on niin äärimmäisen vähäinen, ettei se aiheuta haittaa”, Mikola pohtii.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.irene.andersson@pp.inet.fi

Heikki Mikolan ammattiylpeys tulee esiin työpaikalla. ”Meillä kehitetään jatku-vasti uusia testejä. Turun toimipiste on PerkinElmerin tärkeimpiä diagnostiikan osaamiskeskuksia”, kemisti kertoo.

Kari

Silla

npää

TULEVAISUUS PAKETOITUNATule mukaan verkostoitumaan Suomen suurimpaan ja merkittävimpään pakkausalan tapahtumaan.

Pakkaamisen, materiaalinkäsittelyn ja elintarviketeollisuuden tuotanto- teknologian ammattitapahtuma

29.–31.5.2018 Messukeskus Helsinki

Avoinna: ti–ke klo 9–17, to klo 9–16 #pactec2018Lataa Messukeskus-sovellus ja tee omat suosikkilistasi!

Rekisteröidy kävijäksi maksutta! pactec.fi

Kati Randell, Senior Manager, Paulig

Ilkka Halava, tulevaisuustutkija, Prime Frontier

Suvi Haimi, CEO, Sulapac

Tutustu alan uusiin innovaatioihin | Business Forum ja Pack Print Forum Huippuohjelmaa joka päivä | Puhujina mm.

12 KEMIA 3/2018

TÄTÄ MIELTÄ

Materiaalit turvallisesti kiertoonKIERTOTALOUDEN ydinajatukset voi-daan tiivistää kuudeksi periaatteeksi.

Ensinnäkin kiertotalous on resurssivii-sas talousmalli, joka on luonteeltaan pa-lauttava ja uudistava ja toimii luonnon kantokyvyn rajoissa.

Toiseksi materiaalit kiertävät yhteis-kunnassa teknisissä ja bioperäisissä kierroissa loputtomasti. Materiaalit ovat myös turvallisia ja haitta-aineettomia.

Kolmanneksi tuotteiden, komponent-tien ja materiaalien arvo säilytetään, ja niiden arvoa kasvatetaan jalostamalla.

Neljännen periaatteen mukaan kaikki energia on uusiutuvaa, ja sitä käytetään tehokkaasti.

Viidenneksi ratkaisut ovat systeemisiä ja perustuvat elinkaarien, ekosysteemien ja monikäyttöisyyden suunnitteluun.

Kuudes periaate kuuluu: resurssien ja hyvinvoinnin jakautuminen tasa-arvoi-sesti on kaiken toiminnan keskiössä.

TOINEN PERIAATE on noussut esil-le tässäkin lehdessä useasti. Yleensä se on liittynyt kierrättämiseen tai uusien materiaalien kehittämiseen. Esimerkik-si Kemia-lehden numerossa 3/2017 oli uutinen paperi- ja kartonkiteollisuuden lietteiden ja lentotuhkan hyödyntämi-sestä komposiittimateriaalissa.

Erilaisista tuhkista ja kuonista on jät-teenpolton yleistyessä tullut haaste. Niiden määrät kasvavat, ja usein ne sisäl-tävät kirjavan joukon erilaisia yhdisteitä, mikä vaikeuttaa tuhkien hyötykäyttöä.

Voisimmekohan helpottaa tuhkien jatkokäyttöä erilaisin, ennen polttoa ta-pahtuvin ratkaisuin? Saada niistä siten laadukkaampia tai eroteltua niistä pa-remmin hyödynnettäviä materiaaleja? Vai olisiko tämä tuotteen elinkaaren lop-

pupään ongelma ratkaistavissa tuote- ja materiaalisuunnittelun avulla?

Kyseenalaistan myös koko jätteenpol-ton. Se on visioton, liian helppo ratkaisu.

UUDET MATERIAALIT ja kierrätysraa-ka-aineiden käyttö niissä on merkittävä kehityssuunta. Materiaalitekniikan ja valmistusmenetelmien kehittymisen an-siosta uusimmat materiaalit ovat usein resurssiviisaampia ja -tehokkaampia kuin edeltäjänsä.

Olennainen kysymys kuitenkin on, kuinka saada uusista materiaaleista sel-laisia, että niitä voidaan käyttää vieläkin pidempään ja kierrättää mahdollisim-man vähäisin käsittelyin ja muokkauksin yhä uudelleen. Erilaiset komposiitit ovat yleensä mainioita siihen saakka, kunnes ne pitäisi kierrättää.

Kiertotalouden periaatteen mukaan materiaalien on oltava turvallisia ja haitta-aineettomia. Turvallisuuden var-mistaminen ja haitta-aineet tuottavat kierrättämisessä ja uusiokäytössä usein ongelmia.

Hyvä esimerkki on muovin kierrät-täminen. Kierrätystä hidastavat monet muovilaadut ja erityisesti muovien lisäai-neet. Jatkokäytön hidasteena ovat muun

muassa elintarvikepakkauksille asetetut materiaalivaatimukset.

Kiertotalouden kannalta paras ratkai-su olisi jättää hankaluuksia aiheuttavat materiaalit ja aineet lähtökohtaisesti pois. Tuote voitaisiin suunnitella uudel-leen ja käyttää mahdollisuuksien mu-kaan muita materiaaleja ja raaka-aineita.

APUNA TUOTTEIDEN kehittämises-sä ja suunnittelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi Cradle2Cradle-sertifiointia. Erityisesti Material Health -sertifiointi auttaa valmistajia siirtymään turvalli-sempiin, kierrätettäviin parempi vaihto-ehto -materiaaleihin.

C2C sisältää muun muassa kiellettyjen aineiden listan, johon sisältyvät esimer-kiksi bromatut palonestoaineet. Niillekin on onneksi jo haitattomia korvaajia.

Kemia on elämän perusta, ja se on myös kiertotalouden perusta. Kemian tutkimus ja tuotekehitys ovat keskiössä materiaalien kehittämisessä, ominai-suuksissa, uusiokäytössä, turvallisuudes-sa ja kierrossa pitämisessä.

Lotta Immonenlotta.immonen@ethica.fi

Lotta Immonen on ympäristötieteen ja -teknologian maisteri. Hän työsken-telee kiertotalouden konsultaatioyri-tyksessä Ethicassa, jossa tunnistetaan kiertotalouden mahdollisuuksia tuote-designista aluesuunnitteluun.

Jann

e H

äkki

nen/

JFra

mes

www.kemia-lehti.fi

Erikoisjakelu: Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 14.–15.6.2018.

Varaa paikkasi viimeistään 21. toukokuuta!

Numero 4/2018 ilmestyy 13. kesäkuuta.

Ilmoitukset Kemia-lehdessä

huomataan!

KEMIAKemi

Osateemoina kemikaaliturvallisuus, laboratoriot, patentit

seija.kuoksa@kemia-lehti.fipuh. 040 933 1147 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043

Tiedustelut ja varaukset:

KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖNJATKO-OPISKELU-

APURAHATjulistetaan haettaviksi. Apurahat on tarkoi-tettu kemian aloilla yliopistoissa tohtorin- tutkintoihin tähtääville opiskelijoille. Apu-rahat ovat määrältään enintään 2 000 euron suuruisia. Hakijoilta edellytetään Suomalais-ten Kemistien Seuran, Finska Kemistsam-fundetin tai Kemiallisteknillisen Yh distyksen jäsenyyttä.

Hakulomake ja -ohjeet ovat saatavilla osoitteessa http://kemianseurat.fi/

Hakemusten on oltava perillä 31.8.2018 mennessä. Kemian Seurojen toimisto, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Helsinki.

Lisätietoja antaa Kemian Seurojen toimis-tossa Heleena Karrus, puh. 010 425 6302.

KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS

Kemia ja kiertotalous – erottamaton pariSuomalaisten Kemistien Seuran perustama Kiertotalousinnovaatio-palkinto muistuttaa, että kemia on avainroolissa kiertotalouden kaikissa vaiheissa.Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran Kemian Päivillä 29.3.2017 Smart Chemistry Parkille. Raisiolainen bio- ja kiertotalouden klusteri tukee aloittavien yritysten innovaatioita ja liiketoimintaa. Tunnustuspalkinto jaetaan kahden vuoden välein. Lue lisää ja kerro, kuka ansaitsee vuoden 2019 palkinnon: suomalaistenkemistienseura.fi.

Scan

stoc

kpho

to

NYT SITÄ SAA!

100 %PAIKALLINEN POLTTOAINE

Olisitko uskonut, että jonakin päivänä voit tankata autoosi Oulussa tuotettua polttoainetta?

Kiertokaari Oy Ruskonniityntie 10 90620 Oulu

Ruskon Biokaasun tankkausasemalla voit tankata kaasukäyt­töiseen autoon uusiutuvaa ja Oulun alueen asukkaille 100 % pai­kallista polttoainetta. Biokaasun hiilidioksidipäästöt ovat lähes nolla. Sitä saadaan sinun ja minun lajittelemasta biojätteestä.

Ruskon tankkausasemalla bio­kaasu maksaa 1,48 €/kg. Vertailu­hinta bensiiniin on 0,95 €/litra. Jos ajat vuodessa 20 000 kilo­metriä, biokaasua käyttämällä säästät jopa 1 000 euroa.

Lue lisää biokaasusta: www.ruskonbiokaasu.fi

14

avaavat avaruuden salaisuuksia

Nasa

Astrokemistit

153/2018KEMIA

kasvaa. Muotojen spektriviivoista tut-kijat pystyivät laskemaan orto/para-suhteen, joka puolestaan kertoi pilven iän.

Molekyylipilven ikää oli aiemmin vain arvailtu. Olisiko se noin 100 000 vuotta vai ehkä enemmän? Aikaa oli yritetty määrittää N2H+-isotoopin avulla, mutta ”typpikello” lakkaa käy-mästä aikaisemmin kuin ”vetykello”, jolloin tulokseksi saatava aika on liian lyhyt.

H2D+-ionin orto/para-suhde saatiin sen sijaan laskettua säteilynkuljetusoh-jelmalla, jonka oli kehittänyt astronomi Mika Juvela Helsingin yliopiston fysii-kan laitoksessa.

Astrokemiallisen mallin pilven iän määrittelyyn oli puolestaan rakenta-nut Olli Sipilä vuonna 2013 valmistu-neessa väitöstyössään. Malli on alallaan laajimpia. Se kuvaa sekä kaasussa että pölyn pinnalla tapahtuvia reaktioita ja sisältää spinvalintasäännöt molekyy-leille, joissa on useita vety- tai deute-riumytimiä.

Astrokemia on Suomessa keskittynyt nimenomaan tiheiden tähtienvälisten pilvien kemiaan eli tähtien syntypaik-kojen tutkimiseen.

”Työ on perustunut spektroskooppi-siin havaintoihin ja niiden mallinnuk-seen. Parhaimmillaan projekteihin on osallistunut sekä havaitsijoita, mallin-tajia, laboratoriokemistejä että teoree-tikkoja, suomalaisten lisäksi tietenkin myös ulkomaalaisia”, Jorma Harju ker-too.

Käärmeenkantajan tähtikuvion mo-lekyylipilven tutkimuksessa oli muka-na tutkijoita myös saksalaisesta Kölnin yliopistosta ja yhdysvaltalaisesta Har-vard-Smithsonianin astrofysikaalisesta keskuksesta.

Kemia valtaa alaa avaruustutkimuksessa

Astrokemia on hieman huonosti tun-nettu tieteenala, osittain siksi, että ala

Noin 400 miljoonan valovuoden päässä sijaitseva Käärmeenkantajan molekyylipilvi on uusien tähtien synnyinkoti.

on nuori, eikä se ole vielä selvästi erot-tunut astrofysiikasta tai tähtitietees-tä. Ero on kuitenkin olemassa ja se on myös tärkeä. Mika Juvelan mukaan juuri tähtienvälisten pilvien tutkimus on osoittanut kemiallisen erikoisasian-tuntemuksen tarpeellisuuden astrono-miassa.

Molekyylien lähettämä spektriviiva-säteily kertoo, millaisia ovat kohteiden fysikaaliset perusominaisuudet, kuten tiheys, lämpötila ja kaasun virtaus.

”Silloin on tiedettävä jotain myös sii-tä, miten kyseisten molekyylien run-saudet vaihtelevat kohteesta toiseen tai kohteen sisällä”, Juvela sanoo.

”Jos tunnemme astrokemiaa, run-saussuhteet itsessään kertovat kohde-alueessa vallitsevista fysikaalisista olo-suhteista ja jopa niiden historiasta.”

Astrokemia eroaa maanpäällises-tä kemiasta monien erityispiirteiden-sä vuoksi. Avaruudessa tiheydet ovat erittäin alhaisia, eli siellä vallitsee lähes täydellinen tyhjiö. Lämpötilat ovat ää-rimmäisiä ja ulottuvat lähelle absoluut-tista nollapistettä.

Aineisiin myös kohdistuu eri voimal-la kuin Maassa säteilyä, sekä hiukkassä-teilyä että sähkömagneettista säteilyä, kuten ultravioletti- ja röntgensäteilyä.

”Maanpäällisissä laboratorioissa näitä olosuhteita voidaan jäljitellä vain tiettyyn rajaan saakka, joten tähtitie-teen havainnot ovat tärkeitä ja niiden selittäminen edelleen haaste kemialli-sille malleille.”

Tähtienvälisten pilvien lisäksi astro-kemia tutkii monia muita kohteita al-kaen aurinkokunnan vedestä ja pää-tyen kaukaisten galaksien supermassii-visten mustien aukkojen lähialueisiin.

”Astrokemian merkitys luultavasti vain kasvaa, kun lähivuosina päästään kunnolla tutkimaan myös eksoplaneet-tojen kaasukehien koostumusta”, Juvela ennustaa.

Itse asiassa kasvu näkyy jo julkai-sutilastoissa. Tieteellisten julkaisu-

AstrokemistitKalevi Rantanen

Noin 400 miljoonan valovuoden etäi-syydellä Maasta sijaitsee Käärmeen-kantajan tähtikuvio, jonka sisällä on tiheä molekyylipilvi. Pilvessä syntyy parhaillaan uusia, Auringon kaltaisia tähtiä.

Kiitos suomalaistutkijoiden, tiedäm-me nyt, kuinka vanha kaukainen täh-tien kehto on: molekyylipilvellä on ikää noin miljoona vuotta.

Pilven iän laskemiseen tarvittiin sekä fysikaalisia että kemiallisia mene-telmiä. Kemiallisin menetelmin pilveä on tutkinut kansainvälinen ryhmä, jo-hon kuuluvat muun muassa Helsingin yliopiston tähtitieteilijät Olli Sipilä ja Jorma Harju.

Helsingissä väitellyt Sipilä työsken-telee tällä hetkellä Max Planck -insti-tuutin astrokemian tutkimusryhmässä Saksan Garchingissa, jossa Harjukin on viime vuosina käyttänyt puolet työajas-taan.

Kun tutkijat ryhtyivät paneutumaan molekyylipilven salaisuuksiin, he ha-vaitsivat siellä vedystä ja deuteriumista koostuvan H2D+-ionin spinisomeerejä.

”H2D+ on H3+-kationin isotooppi,

jossa yksi vety-ytimistä on korvautu-nut deuteriumilla eli raskaalla vedyllä. Spinisomeerejä kutsutaan orto- ja pa-ramuodoiksi. Nämä muodot edusta-vat vety-ytimien spinien symmetriaa”, Harju kertoo.

Spin on kvanttiluku, jota kuvataan ylös- tai alaspäin suuntautuvalla nuo-lella. Symmetristä ortomuotoa voidaan tällöin kuvata kahdella samaan suun-taan osoittavalla nuolella ja antisym-metristä paramuotoa nuolilla, joista toinen osoittaa ylös- ja toinen alaspäin.

Kylmässä pilvessä H2D+-ionin orto/para-suhde muuttuu pitkän ajan ku- luessa niin, että paramuodon osuus

Miten tähdet ovat syntyneet? Mitä ovat elämän molekyylit avaruudessa ja kuinka löytää ne?Kysymyksiin etsii vastauksia astrokemia, nouseva tieteenala, johon ovat tarttuneet myös suomalaiset tutkijat.

16 KEMIA 3/2018

jen hakupalvelu Google Scholar an-toi 19. maaliskuuta 2018 hakusanalla astrochemistry 16 200 osumaa ja haku-sanalla astrophysics noin 837 000 osu-maa, yli 50-kertaisen määrän. Jos ra-jataan haut vuosiin 2017–2018, julkai-suja astrofysiikasta oli enää 16 kertaa enemmän. Astrokemia on siis hitaasti nousemassa astrofysiikan rinnalle.

Elämän kemikaaleja avaruuden pilvistä

Tähtien synnyn ohella toinen astroke-mian suuri tutkimuskohde ovat ava-ruuden orgaaniset aineet.

Yhdysvaltalaisten ja venäläisten tut-kijoiden ryhmä on löytänyt bentsonit-riilin molekyyleja Tauruksen molekyy-lipilvestä TMC-1, joka sijaitsee lähellä Härän ja Ajomiehen tähdistöjä noin 430 valovuoden päästä Maasta. Ha-vainnon he tekivät tutkimalla infrapu-nasäteilyä Green Bankin radioteleskoo-pilla, joka sijaitsee Länsi-Virginiassa.

Infrapunasäteily on ollut yksi ava-ruuden arvoituksista. Koko maailman-

Kun avaruudesta löydetään orgaani-sia aineita, seuraava kysymys kuu-luu usein: kuinka ne ovat siellä syn-tyneet?

Esimerkiksi komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenko sisältää mutkikkaita, vähintään kuusiato-misia orgaanisia kemikaaleja, kuten propanoli- ja butanaaliyhdisteitä. Eräät yhdisteet samasta kemikaa-liryhmästä antavat makua suklaa-seen.

Havaijin Manoa-yliopiston ke-mistit ovat tutkineet, miten kosmi-

Tähtienvälisen tiheän pilven romahdus prototähdeksi voi kestää yli miljoona vuot-ta. Näin on käynyt ainakin Käärmeenkantajan tähdistön pilvessä, jonka iän mittasi-vat lentävä Sofia-observatorio ja maanpäällinen Apex-teleskooppi.

Astrokemian kehitystä ovat vauhdittaneet hyvät teleskoopit ja mittauslaitteet. Käärmeenkanta-jan molekyylipilven tutkijat käyt-tivät sekä lentävää että maanpääl-listä teknologiaa.

Lentävä observatorio Sofia on Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan ja Saksan avaruustutki-muskeskuksen DLR:n rakenta-ma. Boeing 747 -lentokoneeseen sijoitettu Sofia toimii kaukoinfra-punasäteilyn taajuuksilla. Kone lentää yli 12 kilometrin korkeu-dessa, jossa ilmankehän vettä ei ole imemässä infrapunasäteitä.

Pilven astrokemiallisissa mit-tauksissa hyödynnettiin tarkkaa spektrometriä nimeltä Great. Laitetta käyttävään tiimiin kuu-luu myös Kölnin yliopistossa työskentelevä suomalainen täh-titieteilijä Anna Parikka. Maan päällä mittauksista huolehti Apex-radioteleskooppi, joka si-jaitsee Chilen Andeilla.

Suomalainen lentävässäobservatoriossa

Avaruussuklaan arvoitus selvisi

kaikkeus hehkuu infrapunaa. Säteily on tunnettu 30 vuotta, mutta sitä ei ole tie-detty, mistä se tulee.

Kauan on kuitenkin epäilty polysyk-lisiä aromaattisia hiilivetyjä eli pah-

yhdisteitä. Niihin on sitoutunut noin kymmenesosa maailmankaikkeuden hiilestä. Pah-molekyylejä tunnetaan satoja, mutta yhtäkään ei ole aikaisem-min havaittu avaruudessa.

Max

Pla

nck

-inst

ituut

ti

nen säteily voi synnyttää näitä yh-disteitä tähtienvälisessä aineessa. He altistivat ultratyhjiössä ja viiden kel-vinin lämpötilassa hiilimonoksidia ja metaanin deuteriumisotooppia ionisoivalle säteilylle. Näin he sai-vat ensimmäisen kerran syntymään propanoli- ja butanoliyhdisteitä ava-ruuden oloja simuloivassa laborato-riossa.

173/2018KEMIA

Amerikkalais-venäläinen tutkimus raottaa salaisuuksien verhoa. Nyt ha-vaittu bentsonitriili on pah-yhdistei-den sukulainen. Se on aromaattinen, renkaan muotoinen molekyyli, jonka keskellä on kuuden hiiliatomin rengas. Viiteen hiiliatomiin on kiinnittynyt vetyatomi, ja kuudennesta lähtee ulos-päin hiiliatomin ja typpiatomin pari CN eli syanoryhmä.

Molekyylin ”vinous” eli epäsym-metrinen rakenne auttaa astronomeja. Epäsymmetrisestä molekyylista on hel-pointa saada radioastronominen sor-menjälki.

Bentsonitriili on savuava ase, joka to-distaa, että pah-yhdisteitä on avaruu-dessa runsaasti. Se on myös isoin mole-

kyyli, joka radioastronomian keinoilla on havaittu.

Tähtienvälisestä avaruudesta on tä-hän mennessä löydetty noin 200 molekyylia, joista monet ovat or-gaanisia. Leidenin yli-opiston astrokemisti Ewine F. van Dishoeck julkaisi vuonna 2017 katsauksen tieteenalan tilasta ja puki sanoiksi monen astrokemistin salaisen haaveen:

”Tiheät molekyylipilvet ovat tärkei-tä uusien tähti- ja planeettasukupol- vien lastenhuoneina. Joissakin niissä voi olla jopa elämää.”

Elämän molekyyleja etsitään innok-

kaasti. Nasan James Webb -avaruuste-leskoopilta, joka on tarkoitus laukaista vuonna 2019, astrokemistitkin odotta-

vat paljon.Teleskooppi kerää

tietoa sekä lähi-infra-puna- että kaukoinfra-puna-aalloilla ja kyke-nee tutkimaan planeet-tojen kaasukehiä entistä tarkemmin. Laitteet pystyvät etsimään me-

taania, vettä, hiilidioksidia ja happea, jotka antavat vihjeitä elämästä tai elä-män mahdollisuuksista.

Valmistelevaa tietoa on jo saatu. Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi helmikuussa 2018 tietoja planeetoista, jotka kiertävät punaista kääpiötä ni-meltä Trappist-1. Hubble-teleskoopin tekemien mittausten perusteella tut-kijat päättelivät, että ainakin kolmella planeetoista voi olla metaania, hiilidi-oksidia ja happea.

Voi olla, mutta ei tiedetä, onko. Webb-luotain saattaa antaa tähän vas-tauksen. Kun vastaus saadaan, tiede-tään myös, ovatko Trappist-1:n planee-tat asumiskelpoisia.

Avaruussiirtolaisia niihin tuskin pian lähtee, vaikka vastaus olisi myönteinen ja vaikka ne sijaitsevat vain 40 valo-vuoden päässä eli suhteellisen lähellä. Meillä on silti pakottava tarve tietää, onko jossakin planeettoja, joiden ke-mia sopisi ihmiselle.

Uteliaisuus johtaa yllätyksiin

Astrokemiaa vie eteenpäin tietämisen halu. Se on siis vielä puhtaasti uteliai-suusvetoista tutkimusta.

Yhdysvaltain kemian seura ACS ker-too sivullaan, että astrokemistit työllis-tyvät yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja valtion virastoihin. ”Valtion virasto” on yhtä kuin Nasa. Teollisuutta ja yri-tyksiä ei mainita.

Kaupallisten sovellusten osalta astro-kemia on samassa vaiheessa kuin suh-teellisuusteoria sata vuotta sitten. Ku-kaan ei voinut silloin aavistaa, että satelliittinavigointijärjestelmissä tar-vitaan suhteellisuusteorian kaavo-ja. Astrokemiankin sovelluksia tulee, mutta ne ovat jotakin täysin odotta-matonta.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.kalevi.rantanen@kolumbus.fi

Astrokemian monipuolisuudes-ta kertoo ruotsalaisen Chalmersin teknillisen korkeakoulun tähtitie-teilijöiden tutkimus magneettiken-tän vaikutuksesta metanoliin. Työ-hön osallistui tutkijoita myös Hol-lannista ja Italiasta.

Metanoli on luonnollinen maser eli laserin vastine mikroaaltoalueel-la. Maserin säteily voidaan havai-ta radioteleskoopilla. Metanoli on myös kosminen merkkiaine, jota

esiintyy kaasussa suurimassaisten prototähtien ympärillä. Magneetti-kenttä vaikuttaa metanolin lähettä-mään säteilyyn.

Tutkijat rakensivat matemaatti-sen mallin, joka kertoo, miten me-tanoli käyttäytyy magneettikentäs-sä. Lisäksi he varmistivat, että malli on sopusoinnussa tunnettujen mit-taustulosten kanssa. Tutkimus tuot-ti kemiallisen työkalun magneetti-kenttien mittaamista varten.

Bentsonitriili on savuava ase, joka

todistaa, että pah-yhdisteitä

on avaruudessa runsaasti.

Metanoli lähettää radioviestejä paikasta, jossa muotoutuu massiivisia tähtiä. Vies-tit tulevat kirkkailta alueilta. Kirkkaat pisteet ovat viestien lähettäjiä, luonnollisia metanolimasereita, ja käyrät viivat magneettikentän voimaviivoja.

Metanoli kertooraskaista tähdistä

Wol

fgan

g St

effe

n/Bo

y La

nkha

ar e

t al.,

Cha

lmer

sin

tekn

illine

n yl

iopi

sto

AJANKOHTAISTA

Pinnan alla

Fidži on vielä trooppinen paratiisi. Merenpinnan nousu on kuitenkin saari- valtiolle vakava uhka.

Riku Rinta-Jouppi

YK:n ilmastosopimuksen 23. istunto pidettiin viime vuoden lopulla Saksan Bonnissa. Kokouksen puheenjohtaja-maana toimi Fidži, mikä toi ilmasto-neuvotteluihin pienen saarivaltion nä-kökulman keskeltä Tyyntämerta.

Trooppinen paratiisi koostuu 850 saaresta ja luodosta. Suuri osa Fidžin 800 000:sta asukkaasta asuu kahdella pääsaarella, mutta yhteensä saarista on asuttuja noin sata. Matala saaris-to on haavoittuvainen, kun ilmasto muuttuu. Tämä näkyi vuonna 2016, kun Fidžin yli pyyhkäisi korkeimman kategorian taifuuni.

Pitemmän aikavälin keskeinen uhka fidžiläisille on kuitenkin merenpin-nan nousu. Siinä missä Suomessa il-mastonmuutos näkyy arjessa lähinnä lapsuusvuosia huonompina hiihto-

keleinä, Fidžillä on kysymys siitä, si-jaitseeko osa valtiosta tulevaisuudessa merenpinnan alla vai päällä.

Meret tasapainottavat

Euronewsin haastattelema EU:n ym-päristökomissaari, maltalainen Kar-menu Vella tiivisti hyvin viimeisim-män tiedon merten vaikutuksesta il-mastonmuutokseen.

”Meret ovat ilmaston ensisijaisia sääntelijöitä, jotka sitovat itseensä 90 prosenttia planeetan lämpenemises-tä. Meret imevät myös 30 prosenttia hiilidioksidilisäyksestä, tuottavat 50 prosenttia ilmakehän hapesta ja otta-vat vastaan jäätiköiden sulamisveden kokonaisuudessaan”, Vella muistutti.

Voidaan siis sanoa, että 90 prosent-tia tähänastisesta ilmastonmuutokses-ta on päätynyt lämmittämään merta.

Ilman merten voimakkaasti tasapai-nottavaa vaikutusta ilmasto olisi jo nyt lämmennyt kriittiseksi ennuste-tun 2–6 celsiusasteen sijaan jopa 30 astetta.

On onnemme, että sininen planeet-tamme on suurelta osin veden peitos-sa. Jos maapallon pinnanmuodot ta-sattaisiin, vesi peittäisi koko planeetan 2,5 kilometrin paksuisena kerroksena. Merten verraton lämmönvarauskyky on ollut paras puskurimme hallitse-matonta ilmastonmuutosta vastaan.

Yhdysvaltalainen tutkimusorga-nisaatio NOAA on arvioinut, että 40 viime vuoden aikana meriin on sitou-tunut ilmaston lämpenemisen takia ylimääräistä energiaa määrä, joka riit-täisi pitämään käynnissä 140 miljar-dia hiustenkuivaajaa samat neljä vuo-sikymmentä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että

Maapallo lämpenee vääjäämättä. Valtaosan ylimääräisestä lämmöstä ovat imeneet itseensä meret, mutta niiden pinnan alla tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa dramaattisesti myös elämäämme maalla.

3/2018KEMIA18

Ilmastonmuutos näkyy myös

merten ilmakehästä pidättämä lisä-lämpöenergia jotenkin – fysiikan la-kien vastaisesti – katoaisi. Se ei häviä minnekään vaan vaikuttaa merten pin-nan alla monin tavoin.

Vaikutus ilmenee esimerkiksi läm-pölaajenemisena, joka aiheuttaa noin kolmanneksen merenpinnan nousus-ta. Viime vuosina se on näkynyt myös massiivisina korallivaurioina, jotka ovat seurausta toistuvista lämpöpii-keistä.

Valtamerten keskilämpötila on noin neljä celsiusastetta. Australian ainut-laatuisen, 2 300 kilometriä pitkän Ison valliriutan luona merivesi on paikoin pohjaan asti yli 30-asteista, kertoo WWF:n tutkimus.

Kun veden lämpötila nousee liikaa, värikäs, elävä koralli vaalenee kalsium-karbonaatiksi. Yli 90 prosenttia riutas-ta on kärsinyt korallien haalistumi-sesta vähintään kerran. Suomalaisen maakravun mielestä prosessi vertautuu aavikoilta etenevään eroosioon.

Metsäisessä Suomessa ajattelemme usein, että metsät ovat planeettamme keuhkot, jotka tekevät elämän maa-pallolla mahdolliseksi. Itse asiassa ne muodostavat vain toisen keuhkopuo-liskon.

Toinen keuhko on merissä kellu-va plankton, joka muodostaa noin 90 prosenttia merten biomassasta. Me-rivirtojen mukana vapaasti liikkuva vaatimaton, mikroskooppinen plank-ton tarjoaa samaa elämää ylläpitä-vää ekosysteemipalvelua kuin metsät. Plankton hyödyntää ilman hiilidiok-sidia ja tuottaa noin puolet ilmakehän hapesta.

Korallin tavoin plankton on herkkää meren lämpötilan nousulle. Leicesterin yliopiston tutkimusten mukaan kuu-den asteen nousu meren lämpötilassa tyrehdyttäisi planktonin hapentuotan-non kokonaan. Sen jälkeen saisimme pärjäillä yhdellä keuhkolla.

Elinolosuhteet uusiksi

Komissaari Vellan viimeinen huomio oli, että meret ottavat vastaan jäätiköi-den sulamisveden. Pohjoisen alueen jääala on 25 viime vuoden aikana su-pistunut 30 prosenttia, laskee yhdysval-talainen tutkimuskeskus NSICD. Kun maan päällä sijaitseva jää sulaa, sula-

misvesi kulkeutuu meriin, ja niiden pinta nousee.

Delftin yliopiston tutkimuksissa on selvinnyt, että meren pinnan ja pohjan suhde ei olekaan täysin staattinen, vaan merenpohja painuu, kun veden koko-naismassa kasvaa. Noin kymmenesosa lisääntyvästä vesimäärästä on uponnut aiemmilta mittauksilta näkymättömiin meren pohjan joustaessa alaspäin.

Merenpinnan korkeutta on jo 30 vuoden ajan mitattu satelliitista. Näin on selvinnyt, että avomerellä pinta nousee maailmanlaajuisesti keskimää-rin noin kolme milliä vuodessa. Tämä ei kuulosta erityisen paljolta.

Merissä on kuitenkin vettä huimat 1 400 eksalitraa (miljardia miljardia lit-raa). Tulvahyöky voi myrskyssä nousta hetkellisesti metrejä keskiarvoa kor-keammalle, kun vesi pakkautuu ranni-kolle tai saarelle.

Simulaatioiden perusteella on arvi-oitu, että Helsingissä vesi voisi tulva-huipussa nousta yli kaksi metriä nor-maalista tasosta. Vuoden 2005 tul-van aikana kaupungissa mitattiin jo 1,5-metrinen nousu.

Tämän mittaluokan muutoksiin pystymme ainakin Pohjoismaissa mu-kautumaan hyvällä kaupunkisuunnit-telulla. Satelliiteista ei kuitenkaan vie-lä saada laajempaa maailmanlaajuista seurantaa hetkellisistä huipuista tai tar-kempaa kuvaa merenpohjan painumi-sesta.

Käänteinen ilmiö merenpohjan pai-numiselle on kyllä merenrannalla asu-ville suomalaisille tuttu. Edellisen jää-kauden jäämassa aiheutti ilmeisesti jopa kilometrin syvyisen painauman. Jäämassan sulettua painaumaa oli jäl-jellä parisataa metriä. Maanpinta nou-see edelleen Vaasassa sentin vuodessa ja Helsingissäkin neljä milliä.

Meri ei siis ole staattinen allas. 70 prosenttia maapallosta kattava läm-penevä, nouseva ja elämää ylläpitävä meri määrittelee uudelleen elinolosuh-teitamme myös täällä kuivalla maalla. Ilmastonmuutoksen ja vasta hiljattain laajemman yleisön tietoisuuteen tul-leen ”merimuutoksen” kiinteä yhteys voi yllättää, mutta mannerlaattojen liikkeeseenkään ei uskottu ennen kuin siitä saatiin vakuuttavat geologiset to-disteet.

Kohti Katowicea

Meneillään olevat ilmaston ja meren muutokset eivät kuitenkaan tapahdu geologisten ilmiöiden tapaan miljoo-nien vuosien aikana eivätkä edes jää-kausien välillä. Nyt ehtii tapahtua pal-jon yhdessä ihmisiässä.

Ilmastoskeptikot tuovat usein esiin muutaman vuoden pysähdyksen maa-pallon keskilämpötilan nousukäyrällä. Kyseessä on ilmeisesti ollut mittaus-virhe, kun arktisen alueen muuta maa-palloa nopeampaa lämpenemistä ei ole aiemmin riittävästi huomioitu. Lämpö-tila jatkaa entiseen tapaan järkkymä-töntä kohoamistaan.

Vuonna 2015 solmitun Pariisin il-mastosopimuksen tavoite on, että läm-pötilan nousu kyettäisiin rajoittamaan kahteen asteeseen verrattuna aikaan ennen teollistumista. Tähän tarvitta-vista ilmastotoimista on nykyisten si-toumusten perusteella kasassa ehkä kolmannes.

YK:n ympäristöohjelma Unep on arvioinut, että 80–90 prosenttia tun-netuista hiilivaroista, 35 prosenttia öl-jystä ja 50 prosenttia maakaasusta pi-täisi jättää hyödyntämättöminä maa-han, jotta kahden asteen tavoitteeseen päästäisiin.

Eurooppalaisittain nimenomaan hii-li on herkkä asia Saksassa ja Puolassa, joissa sijaitsevat yhdeksän maanosan kymmenestä suuresta hiilivoimalasta. Luopuessaan ydinvoimasta Saksa no-jautuu sähköntuotannossaan vahvasti ruskohiileen, jota lähivuosina suunni-tellaan korvattavan lähinnä venäläisellä maakaasulla.

Ilmastosavotta jatkuu Puolan Kato-wicessa, jonne päättäjät kokoontuvat joulukuussa miettimään Pariisin so-pimuksen jatkotoimia. Viimeisenä so-pimuksen ulkopuolisena maana myös Syyria on nyt allekirjoittanut sen, mut-ta Yhdysvallat ei ilmoituksensa mu-kaan toistaiseksi sovella allekirjoitta-maansa sopimusta.

Katowicen kokouksen menestyksen mitta on, missä määrin Pariisissa yläta-solla sovitut ilmastotavoitteet saadaan jalkautettua lähivuosien konkreettisik-si, mitattaviksi osaprojekteiksi.

Kirjoittaja on kemikaalisääntelyalan palvelu-yrityksen REACHLaw Oy:n perustaja ja osakas.

riku.rinta-jouppi@reachlaw.fi

19

20 KEMIA 3/2018

UUTISIA

MAAILMAA PARANTAVIA INNOVAATIOITA

Rehuantibiootteja korvaava aine ja uusi hoito Parkinsonin tautiin

Kemianteollisuuden Inno-vaatiopalkinnon voittajat ovat parantamassa maailmaa. Hankkija ja Forchem ovat kaupallistaneet mäntyöljystä jalostetun aineen, joka korvaa rehuantibiootteja. Herantis Pharma ja Helsingin yliopiston Biotekniikan insti-tuutti kehittävät uutta hoitoa Parkinsonin tautiin.

Hankkija Oy:n ja Forchem Oyj:n työ-ryhmä on ensimmäisenä maailmassa tuotteistanut mäntyöljystä jalostetun rehuaineen, jolla voidaan edistää elin-

tarvikkeiden puhtautta.Luontaisia resiinihappoja sisältävä

Progres-rehuaine vastaa tarpeeseen korvata rehuantibiootit kotieläintuo-tannossa ja lieventää siten mikrobien antibioottiresistenssistä koituvaa uh-kaa ihmisille. Monet elintarvikeyhtiöt vaativat nykyisin lihaa, joka on tuotettu ilman antibiootteja.

”Aloitimme työn kymmenisen vuot-ta sitten Tekes-hankkeessa, jossa tut-kittiin puun biokemikaalien suolisto-vaikutuksia. Tuoteskriinauksessa löytyi rehukäyttöön sopiva yhdiste, ja tuotan-toon etenimme yhteistyössä Forchemin kanssa”, kertoo Hankkijan tutkimus- ja kehitysjohtaja Juhani Vuorenmaa.

Testimarkkinointi ja asiakaskokeet aloitettiin vuoden 2015 lopulla. Vii-me vuonna Progres-rehuilla ruokittiin jo 400 miljoonaa broileria eri puolilla Eurooppaa ja Kaakkois-Aasiaa. Mark-kinanäkymät ovat Hankkijan toimitus-johtajan Jyrki Lepistön mukaan erit-täin hyvät.

”Vuotuinen markkinapotentiaali on satoja miljoonia euroja. Realistinen ta-voitteemme on 50–100 miljoonan eu-ron vuotuinen liikevaihto muutaman vuoden kuluttua.”

Progres valmistetaan selluloosateol-lisuuden sivuvirrasta, josta Forchem erottaa mäntyöljyrasvahappotuotteen mäntyöljytislaamossaan Raumalla.

Mat

ti M

atik

aine

n

Hei, me voitettiin! Palace-ravintolan näköalaterassilla Siegrid Booms Herantis Pharmasta, Mart Saarma Biotekniikan instituutista, Juhani Vuorenmaa Hankkijasta, Mikko Rintola Forchemista, Jyrki Lepistö Hankkijasta ja Juha Orte Forchemista.

213/2018KEMIA

Asiantuntemusta asiakkaan hyväksiwww.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi

Luotettavin, nopein, tehokkain – ja paljon muutaMalvern MasterSizer 3000 partikkelikokoanalysaattori

Toimitusjohtaja Risto Näsi pitää palkintoa hienona ja an-saittuna kunnianosoituksena työhön osallistuneille.

”Olen ylpeä työntekijöis-täni, jotka tekevät arvokasta työtä. Myös yhteistyö Hank-kijan kanssa on sujunut mal-likkaasti.”

Rehuteollisuuteen sukel-taminen on merkinnyt uutta aluevaltausta erikoiskemikaa-leja tuottavalle Forchemille.

”Rehuntuotannossa on tiu-kat hygienia- ja jäljitettävyys-vaatimukset, jotka osoitim-me täyttävämme”, Näsi sanoo ja korostaa, että mäntyöljyn kaltainen rajallinen arvoaine kannattaa jalostaa mahdol-lisimman korkea-arvoisiksi tuotteiksi.

”Näin myös yhteiskunta hyötyy korkeampien verotu-lojen ja työpaikkojen muo-dossa. Raaka-ainetta riittää, jos mäntyöljyä ei väkisin oh-jata poliittisilla päätöksillä ja tukitoimilla biopolttoaineiden tuotantoon.”

Korjaa vaurioituneita hermosoluja

”Maaliin on vielä matkaa, mutta uskon, että sinne pääs-tään.”

Näin sanoo Helsingin yli-opiston Biotekniikan instituu-tin professori Mart Saarma, jonka tutkimusryhmän löy-tämä CDNF-proteiini saattaa

mullistaa Parkinsonin taudin hoidon.

Herantis Pharman edel-leen kehittämä ja patentoima CDNF-proteiini on osoittau-tunut hermosoluja suojaavaksi tekijäksi, joka on Parkinsonin tautimalleissa lievittänyt mer-kittävästi sekä motorisia että ei-motorisia oireita ja hidasta-nut taudin etenemistä.

Nyt palkitun yhteistyön tu-loksena biologisen lääkeai- hion kehitys on jo edennyt lu-mekontrolloituun kliiniseen tutkimukseen johtavissa eu-rooppalaisissa Parkinson-kes-kuksissa.

Parkinsonin tauti johtuu do-pamiinia tuottavien hermo-solujen tuhoutumisesta. Ny-kyiset lääkkeet lievittävät lä-hinnä taudin motorisia oireita.

”Taudin varhainen toteami-nen olisi erittäin tärkeää, jot-ta saataisiin paras hoitovaste. Yleensä potilaalta on tuhou-tunut jopa puolet keskiaivojen dopamiinisoluista siinä vai-heessa, kun lääkäri tekee diag-noosin”, Saarma sanoo.

Omat rajoituksensa aiheut-taa uuden lääkeaihion annos-telutapa. Kirurgi asettaa poti-laan aivoihin katetrit, joiden kautta aine annostellaan.

”Tätä toimenpidettä ei sal-lita alkuvaiheen Parkinson-potilaille, vaikka juuri heitä se hyödyttäisi eniten. Lääke voi korjata vaurioituneita her-mosoluja, mutta ei enää koko-

naan tuhoutuneita”, Saarma selvittää.

”Ikuisena optimistina” hän uskoo, että ongelmat ovat rat-kaistavissa ja lääke markki-noilla ehkä kymmenen vuo-den kuluttua.

Saarman työstä kerrotaan li-sää Kemia-lehdessä 8/2017.

Ravintoa hiilidioksidista

Kemianteollisuuden innovaa-tiokilpailun palkinnot jaet-tiin 17. huhtikuuta Helsingis-sä. Joka toinen vuosi jaettava 20 000 euron suuruinen pal-kinto kannustaa innovaatioi-hin, joilla on merkitystä ih-misten ja ympäristön hyvin-vointiin. Voittajan valitsee Kemianteollisuus ry:n Inno-vaatiovaliokunta, joka kiittää kisaa korkeatasoiseksi.

Finaaliin eteni neljä ehdo-kasta. Kunniamaininnan sai Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Lappeenrannan tek-

nillisen yliopiston tutkijoista koostuva Neo-Carbon Food -työryhmä, joka kehittää ruo-kaa sähköstä, hiilidioksidista, vedestä ja kivennäisaineista.

Ruuan tuottaminen aurin-koenergiaan kytketyn fermen-taatioprosessin avulla vastaa kahteen globaaliin haastee-seen: miten estää hiilidiok-sidipitoisuuden nousu ilma-kehässä ja miten tuottaa ruo-kaa kasvavalle ihmisväestölle. Tavoitteena on edetä labora-toriosta kaupallisen mitan tuotantoon viiden vuoden ku-luessa.

Kilpailun neljäs finalisti Reagena Oy on kehittänyt maailman ensimmäisen kau-pallisen pikatestin punkinpu-reman aiheuttaman neuro-borrelioosin varhaiseen to-teamiseen. Helppokäyttöisen ReaScan CXCL13-testin tulos saadaan parissakymmenessä minuutissa.

Leena Joutsen

Fortum ja Valmet vievät eteen-päin teknologiaansa, jolla voi-daan tuottaa lignoselluloosasta korkean lisäarvon polttoaineita. Yritysten bioöljyprojektissa kau-pallistettiin pyrolyysiteknologia, jolla syntyy uusiutuvaa bioöl-jyä korvaamaan teollisuuden lämmitysöljyä. Teknologia on käytössä Fortumin Joensuun-voimalassa.

Yhteistyössä ruotsalaisen öl-jynjalostajan Preemin kanssa kumppanukset kehittävät nyt teknologiaa, jolla uusiutuva raa-kaöljy jatkojalostetaan liikenne-

Fortum vie bioöljyäänautojen tankkeihin

polttoaineiksi. Hanketta rahoit-tavat Business Finland Suomes-sa ja STEM Ruotsissa.

22 KEMIA 3/2018

UUTISIA

Kemianteollisuus on ratkaisevassa roolissa kiertotalouden toteutumi-sessa, todettiin Göteborgissajärjestetyssä materiaalikierron konferenssissa.

Tuotannon ja kuluttamisen on muutut-tava kestäviksi, ja ilmastonmuutostyö-hön on sisällytettävä myös materiaali-kierrot. Maailma ei kestä nykyisenlais-ta lineaarista kulutusmallia enää kovin pitkään.

Näin sanoivat tutkijat ja asiantunti-jat Göteborgissa maaliskuussa pidetys-sä Circular Materials Conferencessa.

”Meillä on vain yksi tai kaksi suku-polvea aikaa tehdä systeeminen muu-tos ja ottaa käyttöön uusi talousmalli, joka pohjautuu kestävyyteen. Kiertota-lous on tähän hyvä työkalu”, totesi kon-ferenssin avauspuhuja, YK:n kansain-välisen resurssipaneelin puheenjohtaja Janez Potocnik.

Hän viittasi Circle Economyn ra-porttiin, jonka mukaan nykymaailma toimii kiertotalouden mukaisesti vain 9-prosenttisesti. Taloudessa on siis 91

KEMIANTEOLLISUUS UUDISTUU

Leijonanosa molekyyleista kiertoonEl

ina

Saar

inen

prosentin kiertotalousvajaus.Raportin laatineet tutkijat päätyivät

lukuihin selvittämällä, kuinka paljon resursseja ja luonnonvaroja yhteiskun-nat ottavat käyttöönsä, kuinka kauan resursseja käytetään, ja miten paljon päätyy käytön jälkeen hävikiksi.

Maailmassa käytetään vuosittain liki 93 miljardia tonnia materiaaleja. Las-kenta osoitti, että takaisin käyttöön niistä kiertää hyvin pieni osuus, 8,4 miljardia tonnia. Lisäksi lähes 57 mil-jardia tonnia resursseista on käytössä alle vuoden.

Kemian tärkeä rooli

Kemianteollisuudella on erityisen tär-keä rooli kiertotalouden toteuttamises-sa. Eurooppalaisen kemianteollisuuden kattojärjestö Cefic on tehnyt tiekartan alan muutoksesta kohti kestävyyttä ja kiertotaloutta.

”Kemianteollisuus mahdollistaa sen, että tuotantoketjut ovat kiertäviä. Voimme myös kierrättää molekyyle-ja”, Ceficin kestävän kehityksen johtaja Ann Dierckx tiivisti alan kaksinkertai-

set vaikutusmahdollisuudet.Konsulttiyritys Accenturen kanssa

tehty selvitys paljasti, että 60 prosenttia kaikista kemianteollisuuden asiakkail-leen toimittamista molekyyleista voi-taisiin ottaa takaisin kiertoon – kaik-kiaan 66 miljoonaa tonnia molekyyleja.

Kemianteollisuus voisi korvata fos-siilisia raaka-aineita biopohjaisilla ja kannustaa pitkäikäisten ja uudelleen-käytettävien tuotteiden suunnitteluun. Teollisuuden tulisi hyödyntää sekä me-kaanista että kemiallista kierrätystä ja lopulta hyödyntää molekyylien sisältä-mä energia.

Kiertotaloudessa on sekä voittajia että häviäjiä. Fossiiliseen kemianteolli-suuteen nojaavien toimijoiden on pys-tyttävä merkittäviin muutoksiin. Tar-vittaisiin lisäksi mittavia satsauksia uu-teen teknologiaan.

Accenture laskee, että mekaanisessa ja kemiallisessa kierrätyksessä olisi yh-teensä 27 miljoonan materiaalitonnin kierrätyspotentiaali vuosittain, mutta teknologian kehittäminen edellyttää vähintään 40 miljardin euron inves-toinnit Euroopassa.

”Tarvitsemme yhteistyötä ja inno-vaatioita”, Dierckx summasi.

”Arvonlisävero pois”

Seminaarin päätöspaneelissa puhunut Rooman klubin Anders Wijkman lis-tasi askelia kohti kiertotaloutta.

”Kaikkea markkinoille tulevaa pi-täisi pystyä käyttämään uudelleen tai kierrättämään. Meidän on luovuttava kierrätysmateriaalien arvonlisäverosta, koska niistä on jo kertaalleen maksettu vero”, Wijkman vaatii.

Hän myös toivoo, että Pohjoismaat ottaisivat tiukemman roolin kansain-välisillä areenoilla kiertotalouden edis-täjinä.

Paneelissa puhunut kemian teknii-kan tohtori Maija Pohjakallio VTT:stä muistutti, että kiertotalous perustuu yhteistyöhön, jota voisi maiden välillä olla nykyistä enemmänkin.

”Pohjoismaiset arvot käyvät hyvin yksiin kiertotalousajatusten kanssa”, hän totesi.

Elina Saarinen

Göteborgin kokoukseen osallistui yli 300 henkeä 25 maasta.

233/2018KEMIA

Koululaisten ekotekokampanja ja kaupungin mahdollistama bio- ja kiertotalouden yritysalue. Muun muassa nämä edelläkävijäkuntien ratkaisut palkittiin Sitran ja Kun-taliiton kilpailussa, jossa etsittiin innostavia kiertotaloustekoja.

Sitran ja Kuntaliiton kiertotalouski-sassa palkittiin neljän eri kategorian voittajina Kuopio, Nokia, Porvoo, Pori sekä Helsingin seudun ympäristöpal-velut HSY. Kaikki pääsevät mukaan Sit-ran listalle kuntien kiinnostavimmista kiertotalousteoista.

Kiertotalous kunnan tehtävissä -ka-tegoriassa voittajia oli kaksi. Pori sai palkintonsa koulujen hävikkiruuan ja-kamisesta ruoka-avuksi asukastuville ja työttömille. HSY:n idea on kehittää jätevesien fosforeista jalosteita.

Porvoo loisti Kuntalaisten kierto-taloustietoisuus ja kasvatus -sarjassa tempauksellaan, jossa vitosluokkalai-set keräävät ekotekojaan passiin ja vii-

Helsinkiläinen biotekniikkayritys Solar Foods Oy on saanut kahden miljoonan euron startup-rahoituksen.

Yhtiön sijoituskierrosta johti Lifeli-ne Ventures. Muut sijoittajat ovat VTT Ventures Oy ja Green Campus Innova-tions Oy. Pääomasijoituksen lisäksi yh-tiö sai Business Finlandilta kehitys- ja pilotointilainan.

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimushankkeiden pohjal-ta ponnistava Solar Foods ottaa hyöty-käyttöön ilmakehän ”pahiksena” tun-netun hiilidioksidin ja muuntaa sen aurinkosähkön avulla ravinteikkaaksi proteiiniksi.

”Tavoitteemme on kehittää proteii-nista laadultaan korkeatasoinen tuote, jonka ympäristövaikutukset ovat 10–100 kertaa pienemmät kuin nykyiset lihatuotteet tai niitä korvaavat tuotteet”, toteaa yhtiön toimitusjohtajana aloit-

KUNTIEN INSPIROIVIMMAT

Kiertotaloustoimet palkittiinlaavat näin kulutustottumuksiaan kes-tävämpään suuntaan.

Kuopio otti strategiatyönsä pääta-voitteeksi resurssiviisauden ja vei sillä voiton Strategia ja johtaminen -kate-goriassa. Kiertotalouden markkinat -osion kärkisijan ottanut Nokian kau-punki palkittiin ECO3-yritysalueen ke-hittämisestä.

Kunniamaininnan saivat Jyväskylä autojen käytön jakamiseen kannusta-vasta kaavoituksesta, Rovaniemi puu-kampuksen kumppanuuskaavasta ja Turku kalusteiden sähköisestä kierrä-tysjärjestelmästä sekä HSY ekologisesti rakennetuista kierrätysasemista.

Nokialla isoja investointeja

Ehdotuksia kisaan tuli kaikkiaan 59.”Hienoa, että esille tuli muitakin

kuntia kuin ne, jotka ovat perinteises-ti olleet esillä ympäristö- ja resurssivii-sausasioissa”, iloitsee kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta.

Kuntien ratkaisut tuottavat konk-

reettista hyötyä asukkaille ja elinkeino-elämälle. Esimerkiksi Nokian ECO3-yritysalue toteuttaa Sitran kiertota- loustiekartan tavoitteita käytännössä.

”ECO3-yritysalue synnyttää uusia kiertotalouteen liittyviä liiketoimin-ta- ja innovaatioalustoja sekä luo uutta bio-, kierto- ja vesitalouden yritystoi-mintaa alueelle”, kertoo Nokian kau-pungin kehitysyhtiön Verte Oy:n toi-mitusjohtaja Sakari Ermala.

Kaupunki investoi Kolmenkulman yritysalueen infrastruktuuriin 30 mil-joonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Bio- ja kiertotalouden ankkuriyritysten investoinnit alueelle ovat 60 miljoonaa.

”Sitran tunnustus kannustaa jatka-maan pitkäjänteistä kiertotalouden ke-hittämistyötä, joka yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuksen toimijat”, näkee kaupunkikehitysjohta-ja Mikko Nieminen.

Elina Saarinen

Solar Foodsille kahdenmiljoonan starttirahoitus

tava tekniikan tohtori Pasi Vainikka.Yhtiö aloittaa koetuotannon Suo-

messa tänä vuonna. Kaupalliseen tuo-tantoon se pyrkii vuoden 2020 aikana.

Ilman hiilidioksidista valmistettua proteiinia. Hinnaltaan proteiini-

valmiste kilpailee esimerkiksi soija-proteiinin kanssa.

Sola

r Foo

ds O

y

24 KEMIA 3/2018

UUTISIA

HEUREKASSA AVAUTUI TIEDERAVINTOLA

Ruoka innostaa tutkimaan

tarjoiluastiat, joita pitää tois-tuvasti täyttää.

Yleisö saa ihmetellä kum-mallisia makuja ja outoja vä-rejä. Voiko porkkana olla vio-letti? Tai kurkku sininen? Us-kaltaako kuplivaa kaakaota juoda? Ovatko musta hampu-rilainen ja räjähtäneet peru-nat ihan terveellisiä tai vihreä jälkiruokavanukas vielä tuo-retta?

Kun Heurekan innoittaja Mika Mäkelä kaataa suureen maljaan kiehuvaa vettä ja sen päälle nestemäistä typpeä, syntyy näyttävä, pulppuileva kaasuputous.

Kättentaputusten vaimen-tuessa innoittaja apureineen alkaa tarjoilla savuavia väri-juomia koeputkissa ja juo- mien seurana makeita suupa-loja. Vieraille myös seloste-taan, mistä aineksista pikku syötävät on tehty.

”Ruualla leikkiminen oli lapsena kielletty, mutta nyt ai-kuisena ja omalla työpaikalla minulla on siihen suorastaan velvollisuus”, toimitusjohtaja Koivu myhäilee ja kertoo vii-

me vuonna laajentuneen tie-dekeskuksen saaneen kaksi uutta teemaa.

”Kävijät pääsevät kokijoista tekijöiksi, kokeilemaan ja tes-taamaan asioita. Myös ruo-kaa.”

Toinen idea on, että Heure-kan ei tarvitse tehdä kaikkea itse.

”Kutsumme mukaan taho-ja, jotka tahtovat luoda kans-samme iloa oivalluksesta”, Koivu kuvailee ja kiittää ra-vintolatoiminnasta vastaavaa Kanresta Oy:tä, joka uskalsi ryhtyä tiederavintolahanketta toteuttamaan.

Smurffimunakasta ja digiolutta

Tiederavintolan ravintola-päällikkö Anne-Maria Park-kinen lupaa, että lapsiperheil-le suunnatussa paikassa sopii ruokailla vaikka sormin ra-vintolan hengailuportailla.

Kaikkea uutta ja erikoiselta-kin näyttävää tarjottavaa voi maistella turvallisin mielin. Lasten lisäksi myös aikuiset

ovat tervetulleita.”Aikuinen saa inspiraatio-

ta ja oivalluksia perheen ar-kiruokaan lounaaltamme tai viikonlopun brunssista. Kah-vilan puolella voi kokeilla uu-simpia kahvijuomien tren-dejä, kuten Heurekan omaa tummapaahtoista sekoitusta.”

Avajaisissa oli mukana myös muita Tiederavintolan yhteistyökumppaneita. Pau-ligin Nitrokahvio esitteli nes-temäistä typpeä sisältävän silkkisen kahvidrinkin. Brew-niverse maistatti kierrätyslei-pää hyödyntävää jämäolutta, Bock’s Corner Brewery puo-lestaan digiolutta.

Lasten kokkauskursseihin erikoistuneen Parrot Revolu-tionin teemana oli kemia. Pienet kurssilaiset valmistivat sinistä smurffimunakasta pu-nakaalista, munista ja tipasta sitruunaa.

Tiederavintolassa on myös jatkossa luvassa inspiroivaa tekemistä, kilpailuja, kursse-ja, tapahtumia ja elämyksiä.

Irene Andersson

Kari

Silla

npää

Parrot Revolution alkaa järjestää lasten kokkauskursseja myös Heurekassa. Tiedera-vintolan avajaisissa innokkaat kurssilaiset pääsivät paistamaan sinisiä smurffiomelet-teja.

Suomen ensimmäinen tiederavintola on avannut ovensa tiedekeskus Heurekassa. Ravintolassa leikitään ruualla ja juo-malla, ja syödessä saadaan uusia tiedekokemuksia.

Kutsu Heurekaan, Tiedera-vintolan avajaisiin! Syömään sirkkoja, toukkia ja ties mitä siimahäntäisiä? Mikäpä sii-nä, kaikkea pitää maistaa. Ai-kuinenkin pystyy luopumaan ennakkoluuloistaan, jos asiat perustellaan vakuuttavasti.

Paikan päällä Heurekan toimitusjohtaja Tapio Koivu kertoo, että Tiederavintola toimii lasten ehdoilla. Miten heidät saadaan innostumaan aiheesta?

”Siten, että kaikki tarjottava on taatusti herkullista. Myös sirkkoja saa maistaa, jos tah-too”, Koivu vastaa.

Reseptin toimivuuden to-distavat nuorten kutsuvierai-den ilmeet ja buffetpöydän

253/2018KEMIA

LINTUJA, PISAROITAPalsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja.

Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna.

TYTTÖJEN TIEDEKULMAPalstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista.

VIIME VUOSINA paljon puhuttaneen ilmastonmuutok-sen vaikutukset tulevat näkymään Suomessakin voimak-kaina, jos kehitys jatkuu samaa rataa. Suomeen kohdis-tuvia vaikutuksia ovat muun muassa lämpötilan nousu, sademäärien kasvu, lunta ja routaa tulee olemaan yhä vä-hemmän, kovien myrskyjen määrä kasvaa ja Itämeren pinta nousee.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt. Keskilämpötila on noussut sadan viime vuoden aikana noin asteen, ja erityisen kovaa lämpötilan nousu on ollut kahdenkymmenen viime vuoden aikana.

Eräiden arvioiden mukaan Suomen keskilämpötilan arvellaan nousevan 2–6 astetta vuoteen 2085 mennessä. Maapallolla ilmastonmuutos nostaa lämpötilaa eniten juuri pohjoisessa.

Tuleva lämpötilan nousu näkyy Suomessa esimerkiksi kasvukauden pidentymisenä. Se lisää myös metsän kasvua ja voi parantaa maatalouden satoja.

Varjopuolena on se, että ilmastonmuutos lisää luulta-vasti metsäpaloja ja erilaisia maataloudelle haitallisten tuholaisten määrää. Myös useilla eläin- ja kasvilajeilla olisi vaikeuksia sopeutua nopeaan muutokseen.

VAIKKA KASVUKAUDEN pidentyminen olisikin hyödyl-listä Suomen taloudelle, on silti otettava huomioon ilmas-ton muutoksen globaalit vaikutukset, jotka heijastuisivat pian Suomeenkin.

Esimerkiksi maapallon viljelypinta-ala ja sadot tulee pie-nenemään, mikä johtaa nälän lisääntymiseen ja ilmastopa-kolaisten määrän kasvamiseen.

Lisäksi ilmastonmuutoksen seurauksena voi olla vaiku-tuksia, jota emme vielä edes osaa arvioida kunnolla. Muu-tamia tällaisia yllätystekijöitä ovat muun muassa Siperian ikiroudan ”metaanipommi” ja Golf-virran mahdollinen heikkeneminen.

Koska ilmastonmuutos aiheutuu ihmiskunnan toimin-nasta, on meillä vielä mahdollisuus vaikuttaa sen suuruu-teen. Aikaa ei kuitenkaan ole sekuntiakaan hukattavaksi.

Emilia HiltunenKirjoittaja on Olarin koulun 9. luokan oppilas

ruohon hengähdys:jää on sulanutmutta viikate uhkaa

Ilmaston muuttuminen näkyy myös Suomen pelloilla.

Ei sekuntiakaan hukattavaksi

Hengitysliitto on julkaissut yläkouluille suunnatun oppi-materiaalin, joka kertoo pe-rusasiat oman koulun sisäil-ma-asioista ja niihin vaikut-tamisesta.

Käytännön harjoituksin va-rustettua Sisäilma haltuun! -opasta voivat hyödyntää esi-merkiksi kemian, terveystie-don ja kotitalouden opettajat. Materiaalin pohjalta on mah-dollista rakentaa myös moni-alainen oppimiskokonaisuus.

Oppaasta selviää, miten si-säilman laatuun voi vaikuttaa kouluarjessa. Siinä käsitellään kaikki sisäympäristön kan-nalta olennaiset tekijät yti-mekkäästi ja ymmärrettävästi. Oppilaat pääsevät arvioimaan koulurakennuksensa kosteus-riskejä, ilmanvaihdon toimi-vuutta ja itse käyttämiensä

UUSI OPAS TARJOAA

Sisäilmatietoa yläkouluihintuotteiden, kuten pesuainei-den ja hajusteiden, vaikutusta luokan sisäilmaan.

Yksi oppimateriaalin ta-voitteista on opettaa nuoria julkisten kiinteistöjen käyt-täjiä havainnoimaan sisäil-maongelmien riskitekijöitä ja ilmoittamaan niistä eteenpäin kiinteistön vastuuhenkilöille.

Materiaalista hyötyvät muutkin kuin yläasteikäiset. Opas antaa helpoksi omaksut-tavassa muodossa perustiedot terveellisestä sisäilmasta ja auttaa havainnoimaan siihen vaikuttavia tekijöitä.

Materiaalin voi ladata osoit-teesta www.hengitysliitto.fi > Julkaisut & tarinat > Opasti-laus > Oppaat pdf-muodos-sa.

Katja Pulkkinen

Sisäilmaan liittyviä asioita voidaan kä-sitellä esimerkiksi kemian tunnilla.

Scan

stoc

kpho

to

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot

Seija Kuoksa, puh. 040 933 1147seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416)

katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää

yrityksen tunnettuutta.

81 %

pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin

kiinnostavina.

katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu

niihin tarkemmin.

72 % 65 %

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy

52,9 %

19,1 %

20,6 %

17,6 %

Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta.

Saa minut harkitsemaan ostamista.

Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua.

Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni.

Kemia-lehden lukijoista

273/2018KEMIA

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

Kysy ensin meiltä • At your service

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

Vihreät sivut myös verkossa.

BOREALIS POLYMERS OY PL 33006101 Porvoopuh. (09) 394 900etunimi.sukunimi@borealisgroup.comwww.borealisgroup.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPetrokemian tuotteet – Petrochemical

ProductsPolyolefiinit – Polyolefins

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OYProcess & Energy Engineering

27

ELEKTROKEM OYPL 71, 00131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620myynti@elektrokem.fiwww.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsHoneywell-laboratoriokemikaalit –

Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -rea-

genssit – Reagecon Standards and Reagents

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsKompressorit – Compressors

3/201828

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

Kysy ensin meiltä • At your service

Vihreät sivut näkyvästi verkossa.

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjes-

telmät – Laboratory Information Management Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

KBR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

LABTIUM OY

Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut• kaivannaisteollisuus• energia-ala• metsäteollisuus• ympäristösektori• materiaali- ja tuotetestauswww.labtium.fiEspoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä

INTERMED OYVantaa, Tampere, Kuopio, OuluPuutarhatie 2201300 Vantaa

Huolto- ja tarjouspyynnöt:huolto@intermed.fipuh. (09) 773 1100www.intermed.fi

Meiltä myös kalibroinnit, validoinnit ja varaosat.

Laboratorio- ja lääkintälaitehuollot koko Suomen alueella

JAUHETEKNIIKKA OYAlasuutarintie 2248400 Kotkapuh. (05) 2184 270mail@jauhetekniikka.fietunimi.sukunimi@jauhetekniikka.fiwww.jauhetekniikka.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsJauheiden varastointi- ja siirto-

laitteistot – Equipment for Storage and conveying of powders

Suursäkkien tyhjennys- ja täyttö-laitteistot – Big Bag discharge and filling equipment

Jauheiden ja nesteiden annostelu- ja sekoituslaitteistot – Dosing and Mixing equipment for powders and liquids

Annostelujärjestelmät jauheille ja nesteille – Dosing Systems for powders and liquids

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysien automatisointi – Auto-

mation of AnalysisIonikromatografia – Ion Chromato-

graphypH/ionit & johtokyky – pH/Ions and

ConductivityNIR-spektroskopia – NIR Spectro-

scopyPotentiostaatit/galvanostaatit

– Potentiostats/GalvanostatsProsessianalysaattorit – Process

AnalyzersStabiilisuusmittaukset – Stability

MeasurementsTitraus – TitrationVoltammetria, CVS – Voltammetry,

CVS

EUROFINS ENVIRONMENT TESTINGNäytteenotto-, analyysi-, mittaus- ja asiantuntijapalvelutmyynti@eurofins.fiwww.eurofins.fi

www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut

3/2018KEMIA

Vihreät sivut näkyvästi verkossa.

29

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560myynti@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –

Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

SOFTWARE POINTMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence Solutions

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE EnterpriseLABVANTAGE ExpressLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE BiobankingLIMSView powered by QlikView

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, tes-tipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits)

SEPPO LAINE OYItämerenkatu 3 A00180 Helsinkipuh. (09) 6859 560faksi (09) 6859 5610posti@seppolaine.fiwww.seppolaine.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin

rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection

Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches

IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management

PERKINELMER FINLAND OYMustionkatu 620750 Turkupuh. (02) 2678 111www.perkinelmer.comwww.perkinelmerfinland.fiAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 cc.nordic@perkinelmer.com

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”Varaa oma paikkasi pian.

OTA YHTEYTTÄ:

seija.kuoksa@kemia-lehti.fi, puh. 040 933 1147jaana.koivisto@kemia-lehti.fi, puh. 040 770 3043

Vihreät sivutmyös verkossa

Tutustu ja tule mukaan!

kemia-lehti.fi > Vihreät sivut

• mukana asiakasyritysten logot• helppokäyttöisellä tuotehaulla

löydät etsimäsi palvelut

3/201830

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

WACKER-KEMI ABBox 3115SE-16903 Solna, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

TESTWARE OYPuurtajantie 415880 Hollolapuh. (03) 780 5530testware@testware.fiwww.testware.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja -huoneet –

Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products3D-mittalaitteet – 3D Measuring

EquipmentRöntgenlaitteet – X-Ray Equipment

VALMET AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 010 676 1780kari.karppinen@valmet.comwww.valmet.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation SystemsTurvalogiikat – Safety Interlocking

Systems

Fuel Laboratory Services

Analyysi-, testaus- ja asiantuntijapalvelut

Wärtsilä Finland OyFuel Laboratory ServicesOpistokatu 765100 Vaasa

Yhteydenotot:wfi-p.fuellab@wartsila.cometunimi.sukunimi@wartsila.compuh. 010 709 0000

Kysy ensin meiltä • At your service

www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut

Jokaisessa lehdessä.Jokaisessa uutiskirjeessä.

Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut.

Hinnat alkaen 1 100 euroa + alv / koko vuosi.

Ehdit jo seuraavaan numeroon 4/2018,

kun varaat paikan Vihreiltä sivuilta 21. toukokuuta mennessä.

BONUS! Suorapostitus

puoleen hintaanHuippusuosittu suorapostitus

vain 625 euroa + alv (norm. 1 250) Vihreiden sivujen

uusille asiakkaille!

Suorapostituksella saatte• uusia asiakkaita ja kauppoja• tehokkaan väylän kertoa

tuotteistanne• lisää kävijöitä nettisivuillenne• osallistujia tapahtumiinne.

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle

Lisätiedot ja varaukset:Seija Kuoksa

puh. 040 933 1147seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Jaana Koivistopuh. 040 770 3043

jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Tule mukaan Vihreille sivuille!

KEMIAKemi

Vihreiden sivujen verkkopalveluHUOMATAAN!

Mukana asiakasyritysten logot.Helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut.

Tutustu ja tule mukaan! www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut

313/2018KEMIA

Kalevi Rantanen on kirjoittanut hie-nosti aikakauden oloja kuvaavan artik-kelin kemistien toimista vuoden 1918 sisällissodan aikana (Kemia 2/2018).

Syksyn 1917 ja vuoden 1918 tapahtu-mia on usein käsitelty vain sotilaallis-ten toimien näkökulmasta, ja tarkaste-lulinjan avartaminen on kaikin puolin tarpeellista.

1910-luvulle tultaessa voimakas itse-näisyysmielinen liike oli saanut vallan yliopistomaailmassa, erityisesti Teknil-lisessä korkeakoulussa. Jääkäriliikkeen aloittaessa toimintansa 1915 opiskelijat asettuivat Venäjän vastaisen saksalais-suuntauksen taakse, ja suuri osa opis-kelijoista katosi luennoilta. Maailman-sodan aikana moni suomalainen tutki-ja, kuten Gunnar Nordström ja Yrjö Kauko, olivat yllättävää kyllä Saksassa.

Suomalainen tutkijayhteisö oli 1910-luvulle tultaessa perin riitainen. Kysymys ei ollut vain kaikenkattavas-ta kielikysymyksestä. Jako oli syntynyt myös perustutkimukseen pohjautuvan tieteellisen opetuksen ja teknilliseen tutkimukseen perustuvan opetuksen välille. Myös TKK:n sisällä käytiin re-pivää kiistaa teoreettisen tutkimuksen ja teollisia innovaatioita tuottavan tut-kimuksen välillä.

Kiistan taustalla oli Saksasta tunnet-tu ilmiö. Maan insinööriliitto VDI oli pitkään pyrkinyt teoretisoimaan tek-niikan opetusta saavuttaakseen yli-opistojen rinnalla tekniikalle ”tieteen” ylimmän arvostuksen.

Suomalainen korkeakouluhallinto oli 1940-luvulle asti mielellään yltiö-teoreettisella linjalla, koska laborato-rioinvestointeihin ei kuitenkaan ollut varaa. Esimerkiksi professori Gustaf Komppa siirsi jo 1910-luvulla pääosan omista tutkimuksistaan yksityislabo-ratorioonsa, pois ankaran teoreettista linjaa ajaneen Taavi ”Paska” Hirnin valvovan silmän alta. Tehty tutkimus-työ, edes opetus kaikilta osin ei siis ol-lut julkista.

Lähellä TKK:n kemian laboratorio-ta syntynyt lääketehdas Orion ryhtyi jo 1916 valmistamaan kivääriöljyä ja desinfiointiainetta, mikä kertoo paljon toiminnan tarkoituksesta. Myös Os-

LUKIJALTA

Vuonna 1918 tapahtuimyös maan alla

sian Aschanin johtaman puunjalos-tusteollisuuden keskuslaboratorion KCL:n alkuvuosien toiminta voidaan tulkita kriisiajan tutkimustyöksi.

Jo kesällä 1917 tutkijat olivat valmis-telleet Suomen polttoaine- ja elintar-vikehuollon järjestämistä laajemmin yhteistyössä alan teollisuuden kanssa. Joulukuussa aloitettu, keskitetysti joh-dettu valmistelutyö päättyi sisällisso-dan alkaessa tammikuussa 1918.

Mankelista nousi uutta

Valkoisen Suomen ryhtyessä raken-tamaan salaisia organisaatioitaan pu-naisten valvomassa Helsingissä helmi-kuussa 1918 kemisteillä oli järjestelmät valmiina näkyvän yhteiskunnan ulko-puolella toimimiseksi.

Maanalainen aika ei kuitenkaan kes-tänyt kauan. Kun Vaasan senaatti pe-rusti 16. huhtikuuta Kauppa- ja teolli-suuskomisionin, sen pääjohtajaksi tuli Kompan oppilas Aleksanteri Lampén.

Toukokuussa perustettiin hartsi-

ja kuivatislaustoimisto, johtajanaan Komppa, ja rasva- ja öljytoimisto, joh-tajanaan Jalo Wuorinen, toinen Kom-pan oppilas. Toiminnan tuloksia saatiin konkreettisesti näkyville syksyllä 1918 ja 1919.

Vuonna 1918 yliopiston kemian professori Ossian Aschan (s. 1860) ja TKK:n professori Gustaf Komppa (s. 1867) olivat aivan liian vanhoja ryh-tyäkseen nuorempaa sukupolvea edus-taneen A. I. Virtasen tavoin kahinoin-tiin kentällä. Valkoinen kohta heidän menneisyydessään keväällä 1918 ei kerro toimettomuudesta vaan tarpees-ta toimia maan alla.

Samasta mankelista nousi monta muuta kansallisesti merkittävää teol-lisuuden haaraa, myös Eero Mäkisen, Väinö Sihvolan ja Pentti Eskolan ra-kentama metallien perusteollisuuden klusteri sekä Ruutitehtaan ja Kemiran kokonaisuus.

Panu NykänenKirjoittaja on Teknillisten Tieteiden

Akatemian pääsihteeri.

32 KEMIA 3/2018

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Suomalaismenetelmä siivoaakemiallisen iskun jäljetHelsingin yliopiston Verifin-instituutissa on kehitetty menetelmä, jolla kemiallisten tai biologisten taisteluaineiden jäämät voidaan eliminoida turvallisesti.

Biodecon-nimen saanut puhdistusme-netelmä perustuu eutektiseen liuok-seen, joka kehitettiin tutkija Ullastiina Hakalan väitöstyön pohjalta.

Kun Biodecon pääsee kosketuksiin taisteluaineen kanssa, se tekee myrkyn vaarattomaksi. Reaktiossa käytetään pelkästään aineita, jotka eivät ole hai-tallisia ihmiselle eivätkä ympäristölle.

Kemiallisten, biologisten ja ydinis-kujen jälkeiseen dekontaminointiin eli jälkien siivoamiseen on varauduttu kaikkialla maailmassa. Viranomaisten varastoissa on erilaisia puhdistusai-neita, joiden käyttö on kuitenkin han-kalaa, sillä aineet ovat vaarallisia sekä käyttäjälle että ympäristölle.

Turvallinen Biodecon tehoaa moniin

myrkkyihin. Helsinkiläistutkijat ovat testanneet sitä sariinin, sinappikaasun ja VX:n kaltaisiin kemiallisiin aineisiin ja myös biologisiin tuhoaineisiin.

Britanniaan siirtynyt venäläinen ex-agentti Sergei Skripal ja tämän tytär joutuivat maaliskuussa 2018 novitšok-hermomyrkyllä tehdyn hyökkäyksen uhreiksi. Tepsisikö uusi suomalaisme-netelmä myös Venäjällä kehitettyihin novitšok-tyyppisiin aineisiin?

”Periaatteessa kyllä”, vastaa Helsin-gin yliopiston projektisuunnittelija Ilk-ka Pajari, joka vie innovaatiota kohti kaupallistamista.

”Toinen asia on, että novitšok-myrkyistä tiedetään hyvin vähän, eikä niitä ole saatavissa testattaviksi.”

Biodecon on tarkoitettu ensisijaises-ti esineiden – esimerkiksi ajoneuvojen ja erilaisen kaluston – pintojen puh-distamiseen. Koska iskuilta eivät välty ihmisetkään, ainetta on kokeiltu myös kudosnäytteisiin.

”Testien mukaan aine ei ole syövyttä-vää. Vaikuttaa, että se ei myöskään ai-

heuta ihoärsytystä, mutta tätä on vielä tutkittava tarkemmin.”

Toimii myös talvella

Vaikka kansainvälinen sopimus kieltää kemialliset aseet, niitä käytetään yhä niin yksittäisissä iskuissa siviilejä vas-taan kuin Syyrian sodan kaltaisissa laa-jemmissa konflikteissa.

Jos uhrien vammat viittaavat taiste-luaineisiin, heidät on saatava nopeasti ensiapuun. Samalla on estettävä myrk-kyjen leviäminen tapahtumapaikal-ta ambulanssien mukana sairaalaan. Myös saastuneella alueella työskennel-leet auttajat on puhdistettava ja infra-struktuuri saatava taas toimimaan.

Etenkin onnettomuuspaikalle en-simmäisinä saapuvat pelastajat ovat vaarassa itsekin. Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitos arvioi, että uusi puhdis-tusaine sopisi sen varmuusvarastoon. Biodeconin varastointiin ja kuljetuk-seen ei tarvita vaarallisten aineiden lu-paa.

Biodeconista on kiinnostunut myös Puolustusvoimat, joka on testannut menetelmää Helsingin yliopiston kans-sa. Vaaraton puhdistusaine on armei-jalle tarpeen harjoituksia ja varusmies-ten koulutusta varten.

Kokeissa on otettu huomioon muun muassa pohjolan olot. Puhdistusval-miutta on pidettävä yllä ympäri vuo-den, eikä menetelmä saa hyytyä talvis-aikaan.

”Nestemäinen valmiste säilyi toimin-takykyisenä myös pakkasessa”, Pajari kertoo.

Menetelmästä on jätetty patenttiha-kemus, ja sen hiomista jatketaan edel-leen Puolustusvoimien kanssa. Haussa ovat myös muut kumppanit ja sijoitta-jat. Valmius tuotantoon on jo nyt, ja ainetta kyetään valmistamaan sen mu-kaan kuin tarve tulee.

”Tavoitteemme on saada aine ensim-mäisenä juuri Puolustusvoimien käyt-töön, arviolta vuoteen 2020 mennessä. Siitä tulee meille tärkeä referenssi, jon-ka turvin voimme viedä tuotetta eteen-päin, ensin Eurooppaan ja sitten muu-alle maailmaan.”

Päivi Ikonen

Hel

sing

in y

liopi

sto

Kenttäkokeissa Biodeconin puhdistustehoa on testattu menestyksekkäästi Puolus-tusvoimien kalustolla.

333/2018KEMIA

Yksi nanoselluloosan puhtaimmista muodoista on bakteeriselluloosa. Bio-yhteensopivuus, biohajoavuus ja me-kaaninen lujuus tekevät bakteerisellu-loosasta lupaavan materiaalin esimer-kiksi elintarvikkeisiin, kosmetiikkaan ja lääketieteen sovelluksiin, kuten imp-lantteihin, keinoverisuoniin ja palo-vammahoitoihin.

Bakteeriselluloosaa muodostuu kas-vatusliuoksen ja ilman rajapinnassa, kun aerobiset bakteerit ovat kosketuk-sissa hapen kanssa.

Aalto-yliopiston professorin Orlan-do Rojasin johtama tutkijaryhmä on kehittänyt yksinkertaisen, räätälöitä-vän prosessin, jossa bakteerien hapen-

Jätevesi saadaan puhdistumaan en-tistä tehokkaammin, kun se ohjataan diffuusoriputken kautta vesistön poh-jaan siellä elävien mikrobien ulottu-ville. Mikrobit muuttavat jäteveden si-sältämän nitraatin typpikaasuksi, joka poistuu vedestä ilmaan eikä kuormita vesistöä.

Tämä selvisi Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreessa tutkimuksessa, joka osoittaa luonnon ymmärtämisen tuovan uusia ratkaisuja myös vesihuoltotekniikkaan.

Tavallisesti jätevesi sekoittuu vesipat-saaseen, jolloin pohjasedimentin mik-robit eivät pääse hyödyntämään sen si-sältämää nitraattia.

Tutkijoiden mukaan jäteveden pur-kautuminen diffuusoriputkesta satojen pienten reikien kautta lisäsi jäteveden määrää ja kasvatti sen kosketuspinta-alaa järven pohjalla. Putki toi jäteve-den pohjamikrobien saataville ympäri vuoden.

Pohjasedimentin olosuhteita paran-tamalla diffuusoriputki jopa kaksin-kertaisti tutkimusalueen typenpoiston. Putki ei lisännyt haitallisena kasvihuo-nekaasuna tunnetun ilokaasun tuotan-toa eikä vesistöjä rehevöittävän ammo-niumtypen määrää.

Pohjamikrobit uurastavatjäteveden puhdistajina

”Yhdistettyämme mittaus- ja mallin-nustulokset huomasimme, että pohjan mikrobit voivat poistaa 3–10 prosenttia saapuvasta jäteveden nitraattitypestä. Poistoteho oli suurin talvella ja kesäl-lä”, kertoo tutkija Sanni Aalto Jyväsky-

Tuom

o Vi

lkki

lä

Tutkimuksen perusteella diffuusoriputki on edullinen ja ympäristölle hellävarai-nen tapa lisätä jäteveden kokonaistypenpoistoa etenkin pienissä ja keskikokoisis-sa jätevedenpuhdistamoissa.

Uudenlaisia biomateriaalejabakteeriselluloosasta

saantia muokataan superhydrofobisilla eli vettä voimakkaasti hylkivillä muo-teilla kolmiulotteisesti eri mittakaa-voissa. Näin saadaan aikaan onttoja, saumattomia nanosellupohjaisia ma-teriaaleja.

Ryhmä on jo testannut esimerkiksi entsyymien kapselointia onttojen ma-teriaalien sisälle. Tutkijoiden mukaan on mahdollista muodostaa myös läm-pöä ja kemikaaleja kestäviä sisäkkäisiä kapselijärjestelmiä.

Uutta valmistusmenetelmää voidaan mahdollisesti hyödyntää lääketieteessä esimerkiksi keinoelinten mallintami-sen yhteydessä.

län yliopiston bio- ja ympäristötietei-den laitoksesta.

Aallon mukaan diffuusoriputkea tu-lee vielä kehittää niin, että jäteveden viipymäaika pitenee 5–10-kertaiseksi nykyisestä.

Aalto-yliopiston tutkijat kasvattivat bakteeriselluloosaa korvan muotoon superhydrofobisen muotin avulla.

Luiz

G. G

reca

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Suomalaisessa perimässä esiintyvä AKT2-geenin muunnos heikentää insuliinin toimintaa useissa eri kudoksissa. Geeni-mutaatio vähentää lihasten kykyä käyttää sokeria ja huonon-taa myös maksan, ruskean rasvan, luuytimen rasvan ja kaik-kien aivoalueiden sokeriaineenvaihduntaa, ilmenee Turun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksesta.

Yhden emäsparin muutoksesta johtuva pistemutaatio lisää näin riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Diabetes-riskiä nostavia pistemutaatioita on viime vuosina löydetty jo yli 70, mutta niiden vaikutukset elimistössä on tunnettu huonosti.

Tutkimuksen koehenkilöt valittiin Itä-Suomen yliopis-ton professorin Markku Laakson metabolisen oireyhtymän tutkimusaineistosta, johon kuuluu yli 10 000 itäsuomalais-ta miestä. Heistä 45 vapaaehtoista matkusti Turkuun, jossa valtakunnallisen PET-keskuksen tutkija Aino Latva-Rasku mittasi miesten kudosten insuliiniherkkyyden positroni-emissiotomografiakuvauksen avulla.

Kaksostutkimusten perusteella tiedetään, että kakkos-tyypin diabeteksella on muiden riskitekijöiden lisäksi myös vahva geneettinen tausta. Geenimutaatiot voivat nostaa sai-rastumisriskiä 10–15 prosenttia. AKT2-mutaatiota tavataan yksinomaan suomalaisissa.

Mitä suurempi veren linolihappopitoi-suus, sitä pienempi ennenaikaisen kuo-leman riski. Näin kertoo Itä-Suomen yliopiston väestötutkimus. Linolihap-po on yleisin monityydyttymätön ome-ga-6-sarjan rasvahappo.

Omega-6-rasvahappojen tiedetään parantavan veren kolesteroliarvoja. Niiden on kuitenkin oletettu edistä-vän matala-asteista tulehdusta, koska linolihaposta muodostuu elimistös-

Suomalaisgeeni heikentääinsuliinin toimintaa

Tupakointi altistaa psykooseille

Tupakointi kannattaa lopettaa alkuunsa, monestakin syystä.

Omega-6-rasvahapoiltalöytyi uusia hyötyjä

sä arakidonihappoa, josta puolestaan syntyy tulehdusta vauhdittavia yhdis-teitä. Toisaalta hapot synnyttävät myös tulehdusta vaimentavia aineita.

Tuoreet tulokset tukevat aiempia tut-kimuksia, joissa linolihappo on yhdis-tetty vähäisempään sydän- ja verisuo-nitautien sekä kakkostyypin diabetek-sen riskiin. Arakidonihapon yhteyttä pienempään kuolleisuuden riskiin ei sen sijaan ole aiemmin havaittu.

34 KEMIA 3/2018

Popsi pähkinöitä ja siemeniä, käytä kas-viöljyjä ja kasvimar-gariineja. Ne ovat linolihapon pää-asiallisia lähteitä.

Harvinaisen geenivariantin kantajuuden vaikutus kyettiin nyt ensimmäistä kertaa osoittamaan kudostasolla.

Jos nuori polttaa päivittäin kymmenen savuketta tai enemmän, hänen riskinsä sairastua psykoosiin on kor-keampi kuin tupakoimattomilla nuorilla. Psykoosiris-kiä nostaa myös polttamisen aloittaminen alle 13-vuo-tiaana.

Asia selviää Oulun yliopiston professorin Jouko Miettusen johtamasta tutkimuksesta. Miettusen mu-kaan etenkin hyvin nuorena aloitettu päivittäinen tu-pakointi on merkittävä riskitekijä.

”Tulosten perusteella nuorten tupakoinnin ennalta-ehkäisyllä on todennäköisesti positiivisia vaikutuksia väestön mielenterveyteen myöhemmällä iällä”, hän ar-vioi.

Saman ryhmän toisen tutkimuksen mukaan myös teini-iässä käytetty kannabis on yhteydessä kohonnee-seen psykoosin riskiin.

Joko sinulle tulee Kemia-lehti? Tilaa veloitukseton näytenumero: tilaukset@kemia-lehti.fi

KEMIAKemi

353/2018KEMIA

Sellutehtaiden ja muiden biojalosta-moiden sivuvirtana syntyvästä lignii-nistä tehty betoninnotkistin etenee kohti kaupallistamista.

VTT:n kehittämää LigniOx-not-kistinta viedään eteenpäin nelivuoti-sessa hankkeessa, jossa rakennetaan siirrettävä pilottiyksikkö teknologian demonstraatiota varten. Teknologian toimivuutta testataan erityyppisillä ligniineillä muun muassa Metsä Fib-ren sellutehtaassa.

VTT:n koordinoimassa projektissa ovat Suomesta mukana myös Andritz ja St1. Hankkeen ulkomaiset osapuolet ovat Dow, CIMV, Biochemtex, Vertech, Exerby ja Vito. EU:n Horisontti 2020

Lakan, puolukan ja lillukan soluista kasvatetut solumassat maistuvat hy-vältä. Lisäksi ne ovat ravintoarvoiltaan merkittävästi parempia kuin on luultu. Näin kertoo Teknologian tutkimuskes-kus VTT, jonka tutkimustulokset jul-kaisi Food Research International.

Kuivaamattomat solusoseet ovat mietoja ja raikkaita ja muistuttavat maultaan luonnonmarjoja. Soseen kui-vaaminen vahvistaa sen makua ja tekee sen rakenteeltaan suussasulavaksi.

Soseiden proteiinipitoisuus on 14–19 prosenttia. In vitro -laboratoriokokei-den perusteella proteiini pilkkoutuu ruuansulatuksessa hyvin.

Lihaksille, luustolle ja kudoksille tär-keitä aminohappoja marjasoluviljel-mistä löytyi enemmän kuin esimerkik-si soijasta. Ravintokuitua niissä on 21–37 prosenttia, selvästi enemmän kuin vaikkapa aamiaismuroissa. Myös tyy-dyttymättömien rasvahappojen määrä on korkea.

VTT on kehittänyt marjojen solu-viljelytekniikoita useita vuosia. Tutki-joiden tähtäimessä on teknologia, jolla saadaan aikaan kasvipohjaista ruokaa niin, ettei sen tuottamiseen tarvita pel-toja.

”Kyseessä on aivan uusi mahdolli-

VTT:n keksintö etenee

Ekologinen betoninnotkistintähtää kaupalliseksi tuotteeksi

Maailman betonimyllyihin tarvitaan vuosittain noin 10 miljoonaa tonnia notkistimia.

Paljon proteiinia ja kuitua

Maistuvaa superruokaa kasvisoluviljelmistä

suus paitsi teollisuudelle myös laajem-min yhteiskunnalle. Viljelyskelpoista maata ei ole riittävästi täyttämään maa-ilman kasvavan väestön ruuan tarvet-ta, ja tarvitaan kipeästi uusia ratkaisuja. Soluviljelmät ovat yksi vakavasti otet-tava vaihtoehto”, sanoo VTT:n Elintar-vikeratkaisut-tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund.

Parhaillaan tutkijat ideoivat tulevai-suuden ruoka-automaatteja, joilla ku-luttaja voi räätälöidä itselleen mieleisen tuotteen. Automaatissa voisi esimer-kiksi olla mukana bioreaktori, joka li-sää tuotteeseen tuoreen soluhillon.

Kuva

t: H

eiko

Ris

cher

-ohjelman rahoittaman hankkeen bud-jetti on 5,6 miljoonaa euroa.

Tutkijoiden mukaan notkistin on toiminut alustavissa kokeissa hyvin. Se notkistaa tuoretta betonia selvästi pa-remmin kuin nykyiset lignosulfonaat-tipohjaiset notkistimet ja kilpailee jopa fossiilisten tehonotkistimien kanssa.

Vaikka notkistimet muodostavat alle prosentin betonin koostumuksesta, be-tonia käytetään niin paljon, että myös notkistimilla on valtavat, noin 10 mil-joonan tonnin vuosittaiset markkinat. Betoninnotkistimien lisäksi LigniOx-ligniinejä voidaan käyttää myös dis-pergointiaineina esimerkiksi maaleis-sa, pinnoitteissa ja kipsituotteissa.

Soluviljelmien pääsy markkinoille edellyttää vielä niiden hyväksymistä elintarvikkeeksi.

Maukkaita suomalaisia marjoja uudessa

muodossa.

36 KEMIA 3/2018

KIERTOTALOUS JA KEMIASarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa.

Uudella suomalaisteknologialla kierrätetään tehokkaasti magneettikuvauslaitteiden sisältämät arvokkaat metallit.

Päivi Ikonen

Kierrätysyritys Kuusakoski Oy on ke-hittänyt uuden sähkökemiallisen me-netelmän, jolla magneettikuvauslait-teiden sisältämät elektrolyyttikuparit ja niobi-titaaniseosjohtimet saadaan eroteltua puhtaasti ja tehokkaasti.

Kuusakoski noutaa poistettavat lait-teet sairaaloista ja kierrättää niiden materiaalit uudelleen käyttöön. Kun kuvantamislaitteita käsitellään, niistä otetaan talteen kaikki uudelleen hyö-dynnettävä materiaali mahdollisim-man tarkasti.

”Laitteissa on runsaasti alumiinia, ruostumatonta terästä ja myös kupa-ria. Niobi-titaaniseosta yksittäises-sä laitteessa on 50–100 kiloa”, kertoo Kuusakosken jalometalliosaston tuo-tekehityksestä vastaava tutkimus- ja kehittämispäällikkö Arsi Saukkola.

Magneettikuvantaminen vaatii erit-täin vahvan magneettikentän. Ku-vauslaitteen ytimessä on siksi heliu-milla jäähdytettävä suprajohtava kupa-ripitoinen käämi. Käämi on koteloitu moninkertaisten metallikammioiden sisään ja kapseloitu hartsiin.

Tähän asti käämi on purettu poltto-leikkaamalla. Karkealla menetelmäl-lä talteen saatava kupari on kuitenkin melko epäpuhdasta.

Keksinnölle on käyttöä

Uudessa menetelmässä puretaan polt-toleikkauksella vain laitteen uloimmat kotelorakenteet. Laitteen sisällä oleva käämi hartseineen käsitellään sen si-jaan pyrolyysiuunissa.

Uunikäsittelyssä erotetaan kuparipi-toinen käämilanka. Myös kuparikää-reeseen valssatut, hiusta ohuemmat suprajohtavat niobi-titaaniseosjohti-met otetaan talteen.

”Niobititaania ei voi erottaa kuparis-

Arvometallit talteensairaalalaitteista

mien käsittely. Siitä käymme neuvot-teluja myös ulkomaisten toimijoiden, sekä kuvantamislaitteiden käyttäjien että suprajohdelankojen valmistajien, kanssa”, Saukkola kertoo.

Niobia eli niobiumia käytetään sup-rajohteiden lisäksi etenkin erikois- terästen seosaineena. Se kuuluu EU:n kriittisiksi määrittelemiin metalleihin, joiden kaivostuotantoa unionin alueel-la ei ole.

Kuusakoski on pohjoisen Euroopan johtavia kierrätysyrityksiä. Metallien kierrättämisen lisäksi yritys käsittelee sähkö- ja elektroniikkalaitteita ja val-mistaa polttoainetta materiaalikier-toon kelpaamattomista, energiaa sisäl-tävistä jakeista.

Kuus

akos

ki O

y

Tutkimus- ja kehi-tyspäällikkö Arsi Saukkola esittelee uutta kierrätys-innovaatiota.

ta mekaanisin keinoin tai sulattamalla. Juuri siksi kehitimme sähkökemialli-sen tuotantomenetelmän, jossa syntyy hyvin puhdasta elektrolyyttikuparia ja niobi-titaanilankaa”, Saukkola kertoo.

Pyrolyysikäsittely tapahtuu yhtiön Heinolan-laitoksessa ja kemiallinen Espoon Kauklahdessa.

”Käsittelyn ensimmäinen osa eli lait-teen paloittelu voidaan tehdä missä lai-toksessamme tahansa Suomessa tai ul-komailla.”

Saukkolan mukaan innovaatiolle on erityisen paljon käyttöä juuri nyt. Ter-veydenhoidossa hyödynnetään mag-neettikuvausta yhä enemmän, ja sai-raalat vaihtavat vanhoja kuvantamis-laitteitaan entisiä parempiin.

”Menetelmämme sielu on juuri kää-

Suprajohtava niobititaani on valssattu kuparikääreeseen.

Kupari kerrostuu elektrolyysikennoa ympäröiville katodilevyille. Sekä kupari että niobi-titaaniseokset erotellaan sähkökemiallisesti.

373/2018KEMIA

NÄKÖKULMA

Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut

kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiper-heille (Teos 2008 ja 2013).

Hän pitää blogia osoittees-sa www.kemikaalikimara.

blogspot.com.

SILIKONITON, parabeeniton, sulfaatiton, rasvaton, soke-riton, lisäaineeton, kemikaaliton. Kaiketon on päivän sana. Tuotteita markkinoidaan asioilla, joita ne eivät sisällä. Jos kuluttaja ei jaksa tavata pakkauksen nanokokoisia tekstejä, hänen pitää itse päätellä, mistä tuote oikein koostuu.

Sokerittomat marjakeitot ovat yleensä ällömakeita, kiitos makeutusaineiden. Lisäaineettomia ne eivät ole, kuten ei-vät rasvattomat ja sokerittomat jogurtitkaan. Sokeritikkarin mainonnalle pantiin taannoin stoppi, kun karkista alettiin vääntää rasvattomuuden perusteella terveystuotetta.

Parabeeniton tuote saattaa sisältää parabeeneja haitalli-sempaa säilöntäainetta. Parabeeneja välteltäessä kosmetii-kassa alettiin käyttää metyyli-isotiatsolinonia, mikä aiheutti allergiaepidemian, ja MI:n käyttöä jouduttiin rajoittamaan lainsäädännöllisesti.

FREE FROM -mainonta on yleistä etenkin kosmetiikassa. EU on päättänyt asettaa rajat villeille väitteille. Parabeeni-ton-sanaa ei saa jatkossa käyttää, koska se mustamaalaa kaikki ryhmän aineet. Nykytietämyksen mukaan vain osa niistä on haitallisia.

Ei saa myöskään kehua, ettei tuote sisällä kortikosteroidia tai muuta ainetta, jonka unionin kosmetiikkalainsäädäntö on joka tapauksessa kieltänyt. Koska allergisen reaktion täy-dellinen sulkeminen pois on mahdotonta, mainostaja ei voi väittää, ettei tuote sisällä herkistäviä aineita.

Parfyymiä ei saa mainostaa säilöntäaineettomana, jos se tuotteen luonteen takia sisältää alkoholia, joka samalla es-tää mikrobien kasvua.

Väitettä ”tämä parfyymi antaa sinulle siivet” ei kuitenkaan katsota liioitteluksi, koska kukaan ei ota sitä tosissaan. Bat-man ei osaa lentää omin avuin, joten taidan ryhtyä Teräs-mieheksi.

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Kaiketon antaa siivet

SILLOIN ENNEN

Kemia-Kemi 4/1983Ongelmajätelaitoksen rakennustyöt käynnistyvät

Kemia-Kemi 4/1993Kasvihuonevaikutus laskuunaikaisintaan 50 vuoden päästä

Ongelmajätelaitoshank-keen I rakennusvaiheen urakkasopimus allekirjoi-tettiin 18.2.1983 Oy Suo-men Ongelmajäte – Fin-lands Problemavfall Ab:n ja Oy Alfred A Palmberg Ab:n välillä. Urakkasopi-mus käsittää polttolaitok-sen, säiliövarastoalueen, laitosvastaanoton, huol-to- ja laboratorioraken-nuksen, kalustosuojan, sadevesi-, prosessivesi-, tasaus- ja vara-altaan, kaatopaikan vesialtaan, vesien analysointihuo-neen, putkisiltaperustukset ja työmaanhuoltajan huoneti-lat. Tämä on toiseksi suurin Suomen ongelmajätelaitoshank-keen sopimuksista.

Rakennusvaihe I valmistuu sopimuksen mukaan vuoden 1984 toukokuun loppuun mennessä. Laitoksen koekäyttö al-kaa kesällä 1984 ja laitos käynnistyy vuoden 1985 alussa.

Energiajärjestelmämme muuttuu hitaasti, ja kas-vihuonekaasut poistuvat vain vähitellen ilmake-hästä. Suomen päästöjen aiheuttama kasvihuone-vaikutus ei käänny las-kuun ennen vuotta 2040, vaikka päästöjä saataisiin rajoitettua voimakkaas-tikin. Kasvihuonevaiku-tusta on välttämätöntä vähentää rajoittamalla fossiilisten polttoainei-den käyttöä. Toinen täy-dentävä keino on lisätä metsiemme hiilivaras-toja. Tällaisia johtopäätöksiä on tehty VTT:n tutkimushankkeessa, joka on osa Suomen Akatemian SILMU-ohjelmaa.

Kasvihuoneilmiö syntyy, kun hiilidioksidin ja muiden ns. kasvihuonekaasujen pitoisuuksien lisääntyminen ilmakehäs-sä hidastaa energian siirtymistä maapallolta avaruuteen. Seu-rauksena on maapallon energiatasapainon muuttuminen, il-makehä lämpenee.

Ida Pimenoff

38 KEMIA 3/2018

SUOMALAISET NAISET JA KEMIASarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä.

• Syntynyt Oulussa vuonna 1941.

• Ylioppilas 1961 (Helsingin tyt-tönormaalilyseo), FK 1967 ja FL 1974 (Helsingin yliopisto).

• Tutkija Helsingin jätevedenpuh-distamon laboratoriossa 1967–1969 ja Merentutkimuslaitoksessa 1969–1970.

• Outokumpu Oyj:n keskuslaborato-rion kemisti ja laboratoriopäällikkö 1970–1989 ja tutkimuskeskuksen tutkija ja erikoistutkija 1989–2004.

• Talvivaara Kaivososakeyhtiön tut-kimusjohtaja ja teknologiajohtaja 2004–2009, vanhempi neuvonan-taja 2009–2013.

• Eri tehtävissä Länsi-Suomen Ke-mistiseurassa 1979–1994.

• Outokumpu Research Oy:n hallituksen jäsen 1992–1994 ja 1998–2000.

• Harrastukset: kirjallisuus, matkus-taminen, entisten partiolaisten kiltatoiminta.

• Naimisissa, kaksi lasta.

Marja Riekkola-Vanhanen

Bioliuotuksen ekspertti Marja Riekkola-Vanhanen

tunnetaan naisena, joka kehitti Sotkamon nikkelikaivoksen bioliuotusmenetelmän.

Sisko Loikkanen

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön enti-nen teknologiajohtaja ja sen bioliuotus-menetelmän kehittäjä Marja Riekko-la-Vanhanen, 76, sai osansa piinapen-kistä, kun nikkelikaivoksen ongelmia alettiin riepotella julkisuudessa.

Tätä nykyä hän saa jo olla kohulta suurin piirtein rauhassa.

”Mitä nyt joskus joku Pelle Peloton soittelee ja ehdottaa ideoitaan proses-sin parantamiseksi”, seniorikemisti naurahtaa.

Eläkeläisenäkään hän ei ole muutta-nut mieltään olennaisimmasta.

”Bioliuotus on menetelmänä hyvä, ja lähtisin toteuttamaan sitä uudestaan-kin. Päästöt ilmaan ovat olemattomat verrattuna perinteisiin konsteihin.”

Asenne näkyy myös siinä, että Riek-kola-Vanhanen jatkaa yhä konsulttina, joka opastaa yrityksiä bioliuotuksen to-teuttamisessa.

Talvivaaran entinen toimitusjohta-ja Pekka Perä on juuri tuomittu kuu-den kuukauden ehdolliseen vankeu-teen ympäristön turmelemisesta, mut-ta Riekkola-Vanhanen pitää tätä ennen kaikkea ihmisenä, joka saa muut innos-tumaan ja tekemään töitä.

”Pekka Perä on aikaansaava, pysty-vä ja kykenevä henkilö”, hän rohkenee yhä sanoa.

Hän myös tähdentää, että Sotkamos-sa pyrittiin tekemään kaikki mahdolli-nen mahdollisimman hyvin.

”Tietysti jos pahimmilta vastustajilta kysytään, koko kaivosta ei olisi saanut edes rakentaa.”

Varhainen kipinä

Marja Riekkola-Vanhasen kiinnostus kemiaan syttyi varhain. Oululaistyttö muutti kuusivuotiaana Helsinkiin ja

aloitti opintiensä Ranskalaisessa kou-lussa. Sieltä hän siirtyi tyttönormaali-lyseoon, jossa kemianopettaja järjesti halukkaille kemiankerhon. Sen seu-rauksena moni luokkatoverikin lähti opiskelemaan alaa.

Riekkola-Vanhanen pääsi hyvällä ylioppilastodistuksellaan Helsingin yli-opiston biokemian opiskelijaksi ilman pääsykokeita. Kurssikavereista muo-dostui tiivis ystäväjoukko, joka pitää edelleen yhtä.

Jo opiskeluaikanaan hän työskente-li harjoittelijana Helsingin jäteveden-puhdistamon laboratoriossa, josta sai maisterintutkinnon jälkeen vuonna 1967 vakituisen työn.

Seuraava paikka löytyi Merentutki-muslaitoksesta, jossa nuori biokemisti selvitti rannikkovesien likaantumista. Merentutkimusalus Arandan mukana

hän pääsi sekä ottamaan näytteitä että analysoimaan niitä.

Työssä tuli tutuksi atomiabsorptio-menetelmä. Kun Outokumpu Oyj:n keskuslaboratorio Porissa kaipasi me-netelmän osaajaa, Riekkola-Vanhanen aloitti siellä hivenaineanalytiikan ke-hittäjänä ja eteni pian prosessianalytii-kan laboratoriopäälliköksi.

”Työpaikan lääkärit kysyivät, voi-daanko hyvin pieniä toksisten metal-lien pitoisuuksia määrittää verestä ja virtsasta. Atomiabsorptiospektrosko-pia grafiittiuunia käyttäen tuntui ai-noalta mahdollisuudelta”, muistelee Riekkola-Vanhanen, joka kokosi kehit-tämästään menetelmästä myös lisen- siaatintyönsä.

Kerran laboratorioon soitti tehtaan-johtaja, jota askarrutti eräästä verinäyt-teestä mitattu kohonnut lyijypitoisuus.

”Hän kysyi, voinko käsi Raamatulla vannoa tuloksen oikeaksi. Sanoin, että vannoa en voi, mutta arvo on niin paik-kansapitävä kuin ammattitaitoinen ke-misti voi parhaalla laitteistolla mitata. Vastaukseksi tuli joukko kirosanoja.”

Vuonna 1989 Outokummun keskus-laboratorio hajotettiin osiin, ja Riekko-la-Vanhanen siirtyi yhtiön tutkimus-keskukseen hydrometallurgian tutki-jaksi. Projektipäällikkönä hän joutui – tai pääsi – yhtenään mukaan uusiin hankkeisiin.

”Juuri kun olin hankkinut tarvitta-van ymmärryksen yhdessä projektis-sa, sain uuden homman ja aloitin taas alusta. Siinä tottui suuriin haasteisiin ja oppi paljon hydrometallurgiasta.”

Kiehtova menetelmä

Eräänä päivänä kollega näytti Riekko-la-Vanhaselle artikkeleita, jotka käsitte-livät kuparin bioliuotusta.

”Kiinnostuin heti. Kyse oli tarkalleen omaan koulutukseeni sopivasta aihees-ta metallurgiassa.”

Riekkola-Vanhanen alkoi eristää so-pivia bakteereita ja teki niillä kokeita. Outokumpu ei katsonut itse tarvitse-vansa menetelmää mutta lähetti silti

Marja Riekkola-Vanhanen

393/2018KEMIA

tutkijansa Zaldivarin kaivokseen Chileen tutustumaan asiaan syvällisemmin.

Kokeet kupari- ja kultamalmeilla on-nistuivat, ja tulokset olivat hyviä. Sen jäl-keen suomalaislaboratorion kemistit ryh-tyivät liuottamaan Outokummun omis-taman Talvivaaran monimetallimalmia.

”Ajattelimme, että jos pystymme sitä liuottamaan, voimme liuottaa lähes kaik-kea muutakin.”

Kun Outokummun kaivosinsinööri Pekka Perä vuonna 2004 osti sotkamo-laisesiintymän työnantajaltaan, kaup-paan kuuluivat myös tutkimusraportit. Ne luettuaan Perä tajusi, että Riekkola-Vanhasen raportissa kuvattiin sopiva prosessi malmion hyödyntämiseen, ja otti tähän yhteyttä.

”Olin vähän vastahakoinen mutta in-nostuin, kun huomasin vihdoin puhu-vani ihmisen kanssa, joka ei pitänyt bio- liuotusta pelkästään hauskana askartelu-na vaan otti sen tosissaan.”

Näin Riekkola-Vanhasesta tuli Talvi-vaaran tutkimusjohtaja, joka lähti yhdes-sä Perän kanssa Sotkamoon hakemaan lujassa jäässä olleista lätäköistä vesinäyt-teitä. Niistä eristettiin rautaa ja rikkiä hapettavia bakteereita. Bioliuotuskokeet aloitettiin heti.

”Rahoittajille piti osoittaa menetelmän toimivuus Kainuun pakkasissa ja paksus-

sa lumipeitteessä. Yleinen mielipide oli, että kasa jäätyy jo ensimmäisenä talvena niin perusteellisesti ettei sula edes kesäl-lä.”

Liuotusta tutkittiin vuosina 2005–2008 poikkeuksellisen suuressa pilottikokeessa 17 000 tonnin malmikasassa.

”Pilotti onnistui erinomaisesti ja osoit-ti epäilykset turhiksi. Tuotteet olivat kor-kealaatuisia ja metallisaannot korkeita. Nikkelistä saatiin talteen yli 90 prosent-tia.”

Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunni-telman mukaan.

”Talvivaaralle myyty murskain ei toi-minut kunnolla, ja uuden murskaimen hankkimiseen kului aikaa ja rahaa. Vesis-töön kulkeutuva sulfaatti muuttui Talvi-vaaran kohdalla vaaralliseksi. Myös luon-nonvesien uraani alkoi aiheuttaa pelkoja.”

Pyörät pyörivät

Marja Riekkola-Vanhasesta on tärkeää, että yritykset kantavat yhteiskunta- ja ympäristövastuunsa. Sen Talvivaara hä-nen mukaansa teki.

”Järjestimme asukkaille tiedotustilai-suuksia ja vierailuja, kerroimme kaivok-sesta ja vastasimme ihmisten kysymyk-siin.”

Samaan aikaan hän muistuttaa, että

mikä tahansa uusi prosessi on haaste. Kaikki ei aina etene toivotusti, vaan yk-sityiskohtia joudutaan korjaamaan. Näin tapahtui Sotkamossakin.

”Kun rikkivetypesureihin vaihdettiin ely-keskuksen ohjeen mukaan pesunes-teeksi lipeäliuos, natriumpitoisuus jäte-vesissä nousi ja sulfaattipitoisuus kasvoi. Mangaanin poistoa varten pH:ta ei saatu nostaa tarpeeksi korkeaksi, jolloin myös mangaanipitoisuudet kohosivat”, hän kertaa tapahtumia.

Yksi perusvirhe hänen mielestään oli, että viimeiselle saostusprosessille annet-tiin nimeksi ”loppuneutralointi”.

”Jos olisimme kutsuneet sitä suoraan jätevedenpuhdistukseksi, olisimme vält-täneet monta vedenkäsittelyä koskenutta moitetta.”

Talvivaara ei myöskään uskaltanut – ympäristöluvan vastaisesti – laskea ylijää-mävesiä luontoon, kuten kaivostoimintaa jatkava Terrafame sittemmin teki.

”Talvivaara ei enää saanut rahoitus-ta työn jatkamiseen, mutta Terrafamel-la menee hyvin, ja liuotusprosessi on yhä sama. Työntekijät ovat kokeneempia, ra-hahanat avoinna ja nikkelintuotanto kor-kealla tasolla.”

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja vapaa tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@gmail.com

Marja Riekkola-Vanhasen albumi

Eläkeläisenä Marja Riekkola-Vanhanen kiertää innokkaasti maailmaa. ”Työmatkoilla näin toinen toistaan upeampia paikkoja mutta en koskaan ehtinyt tutustua niihin. Nyt otan vahingon takaisin.”

40 KEMIA 3/2018

Kun lämpötila nousee, pelloillemme ilmestyy uusia viljelykasveja. Ne ovat terve-tulleita, sillä tulevaisuudessa tarvitsemme vahvan ruokaturvan. Kestävässä ruokajärjestelmässä avainasemassa on moni-muotoisuus.

Arja-Leena Paavola

Ilmastonmuutos tarkoittaa Suomessa sitä, että talvikausi lyhenee, lumimäärät maan eteläosassa pienenevät, ja vetenä tulevan sateen osuus kasvaa.

Ennen kaikkea ilmaston muuttumi-nen merkitsee kuitenkin lämpötilan nousua. Ennusteiden mukaan varsin-kin Suomen talvista tulee aiempaa leu-dompia. Ainoa asia, joka ei muutu, on päivän pituus.

Maatalouden kannalta hankalia tu-lee etenkin syksyistä. Tulevaisuuden syksyinä ilmat ovat lämpimiä mutta auringon säteilymäärä nykyistä pie-nempi. Suurimpia ongelmia aiheuttaa sään ääri-ilmiöiden, erityisesti rank-kasateiden ja voimistuvien tuulten li-sääntyminen.

Kun ilmasto lämpenee, meillä alka-vat vähitellen menestyä sellaisetkin vil-jely- ja puutarhakasvit, joita tätä nykyä viljellään tyypillisesti Keski-Euroopas-sa. Sellaisia ovat esimerkiksi maissi ja soija.

”Nykyisistä viljoista tulevat ensisijai-siksi talven yli kasvavat lajikkeet, kuten syysvehnä, ja öljykasveista syysrypsi ja -rapsi”, arvioi tutkimusprofessori Sir-pa Kurppa Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.

Myös puutarhoissa nähdään uutuuk-sia.

”Vaativammat hedelmälajit, pääry-nät ja luumut, sekä vihanneksista me-

Suomen maatalous varautuu

Ilmaston mullistumiseen

loni ja munakoiso alkavat menestyä myös Suomen leveysasteilla”, Kurppa kertoo.

Muuttuvissa olosuhteissa nurmi kas-vaa entistä pidempään, mutta kasvu-kauden alussa ja lopussa sen laatu voi olla nykyistä heikompaa.

Nurmen entistä monipuolisempaa hyödyntämistä avittaa karttuva tutki-mustieto ja kehittyvä teknologia. Vas-taisuudessa nurmesta voidaan mik-robiologisin ja bioteknisin prosessein tuottaa rehua myös sioille ja muille yk-simahaisille eläimille – ja ennen pitkää jopa ihmisille sopivaa ravintoa.

”Tämä on merkittävä asia. Nurmi on ylivoimaisin biomassan tuottaja jo nyt, ja varsinkin tulevaisuudessa.”

Lämpenemisen myötä niiden kasvien kasvattaminen helpottuu, joita nykyi-sin taimikasvatetaan sisällä. Taimikas-vatus ei kuitenkaan tulevaisuudessa-kaan siirry pelloille.

”Kasvihuoneiden teknologia toimii suljetussa järjestelmässään niin tehok-kaasti, että lämmennytkään ulkoilma ei pysty kilpailemaan sen kanssa”, Kurppa sanoo.

Toinen syy on se, että suurin merki-tys asiassa on valaistuksella. Vaikka ul-koilma lämpenee, luonnonvalon määrä ei lisäänny.

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuo-ma maatalouden riesa ovat uudet hait-taeliöt. Jo nyt on havaittu, että erilaiset sienitaudit ovat lisääntyneet.

Kaikkein ikävin seuraus saattaa olla ekinokokkoosin leviäminen. Ihmisel-le vaarallista tautia aiheuttavat Echi-nococcus-suvun heisimatojen toukka-muodot.

Ekinokokeiksi kutsutut loiset viet-tävät aikuisvaiheensa pääisäntien-sä, esimerkiksi ketun ja supikoiran, ohutsuolessa. Eläinten ulosteista eki-nokokin munat voivat levitä metsä-marjojen kautta ihmisiin. Tartunta-

riski voi johtaa siihen, että marjat on pakko keittää ennen käyttöä.

Kohti kestävämpää ruokatuotantoa

Suomi on ruuantuotannossa tätä nykyä 75-prosenttisesti omavarainen. Erityi-sesti EU-jäsenyyden myötä riippuvuus ulkomaisen energian, rehuproteiinin, lannoitteiden ja maatalouskoneiden osalta on kasvanut.

Omavaraisuusasteen olisi hyvä nous-ta korkeammaksi. Ilmaston muuttu-minen, globaali väestönkasvu ja sodat johtavat väistämättä siihen, että maa-ilmanlaajuisen ruokakriisin uhka kas-vaa.

Kestävässä ruokajärjestelmässä kes-keistä on Sirpa Kurpan mukaan mo-nipuolisuus. Ruuan kotimaisuusasteen nostamisen lisäksi Suomen peltopinta-ala pitäisi täyttää mahdollisimman mo-nilla erilaisilla kasveilla.

Monipuolinen viljely antaa perus-tuottajille mahdollisuuden optimoida peltoalueiden käyttöä erilaisiin tar-koitukseen. Viljelykierto edistää myös maan kasvukuntoa.

”Lisäksi monipuolinen tuotanto-ympäristö tukee tuotantoalueiden ul-kopuolisten ekosysteemipalvelujen hyödyntämistä, esimerkiksi pölyttä-jähyönteisten säilymistä ympäristössä ja vaikkapa lintujen suojelua”, Kurppa sanoo.

Monimuotoisessa ympäristössä, jos-sa elintarvikkeet tuotetaan mahdol-lisimman pienen kemikaalimäärän turvin, kehittyy myös syöjän kannalta hyödyllinen mikrobikanta.

”Viime aikoina on entistä enemmän alettu korostaa ruuan mukana tulevien mikrobien merkitystä. Useista eri läh-teistä koostuva ravinto tukee tätäkin asiaa”, Kurppa huomauttaa.

413/2018KEMIA

Leudontuvan ilman-alan myötä muun muassa päärynä-puista tulee yleinen näky suomalaisissa puutarhoissa.

Scanstockphoto

42 KEMIA 3/2018

Monipuolinen ruo- kavalio on tervey- delle muutenkin tär-keää. Sen avulla voi parhaiten varmistaa, että vitamiinien, hivenaineiden ja vält-tämättömien aminohappojen saanti on riittävä. Erilaisten kasvistuotteiden syöminen takaa ravinnon edullisen rasvahappokoostumuksen.

Jos ihmiset saadaan siirtymään en-tistä kasvispitoisempaan ruokavalioon, pienentyvät myös ruuantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ja viljelymaan

Kun ihmiset siirtyvät kasvisvoittoisempaan

ravintoon, päästöt pienenevät ja peltoala

riittää paremmin.

tarve.Suomalaiset ovat

Kurpan mukaan jo halukkaita muut-tamaan ruokailu-tottumuksiaan pa-rempaan suuntaan,

mutta muutoksia tarvitaan myös alu-eellisten strategioiden osalta.

”Esimerkiksi julkisista ruokahan-kinnoista voisi syntyä kestävän, ter-veellisen ja turvallisen ruokaympäris-tön kehittämisen yksi tukijalka. Tähän tarvitaan tietoisuuden kasvun ja asen-nemuutosten lisäksi muutoksia myös säädöksissä ja tukipolitiikassa.”

Uusia proteiinilähteitä omasta maasta

Maapallon kasvava väkimäärä on ai-heuttanut huolen niin ihmisille kuin eläimille elintärkeän proteiinin riittä-vyydestä. Proteiiniomavaraisuus on tärkeä osa huoltovarmuutta.

”Valkuaistäydennysrehujen omava-raisuusaste on matala, mutta sitä voi-taisiin parantaa esimerkiksi lisäämäl-lä kotimaassa tuotettujen härkäpavun ja rypsin käyttöä sekä eläinten rehuna että kuluttajien ruokavaliossa”, sanoo erikoistutkija Anne Pihlanto.

Hän johtaa Luonnonvarakeskuksen

Tulevaisuudessa on tärkeää, että

pelloillamme viljellään mahdol-lisimman monen-

laisia kasveja.

433/2018KEMIA

Menneen talven aikana saatiin tyy-pillistä esimakua ilmastonmuutok-sen mukanaan tuomista luonnon-ilmiöistä, kovista tuulista ja lumi-myrskyistä.

Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa jouduttiin tammikuussa 2018 viet-tämään useita päiviä ilman sähköä ja joissakin paikoissa myös ilman toimivaa dataverkkoa. Syynä olivat poikkeuksellisen rankat lumisateet ja niiden aiheuttamat lumituhot.

Ilman kunnon pakkasia ja rou-taa puiden juuret ovat tavallista hei-kommin kiinni maaperässä. Oksil-le kertyneen lumitaakan alla puut saattavat tällöin kaatua ja katkoa sähkölinjoja. Katkeilevien oksien takia syntyy myös paljon metsävau-rioita.

”Lämpötilan nousun myötä ete-läisessä Suomessa tulee aiempaa vä-hemmän lunta ja näin myös vähem-män lumesta koituvia hankaluuksia. Sen sijaan juuri Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa lumituhojen odotetaan lisääntyvän”, kertoo tut-kija Heikki Laurikainen Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä.

”Lämpimässä ilmamassassa on enemmän lämpöenergiaa kerännei-tä pilvimassoja. Välttämättä myrskyt eivät lisäänny, mutta ne voimistuvat kerätessään enemmän energiaa si-säänsä.”

Kainuun sähkökatkon venyessä viestintämastojen vara-akuistakin loppui virta, eivätkä puhelinyhtey-det sen jälkeen toimineet. Sähkön katkeaminen tarkoitti monissa ko-titalouksissa myös veden tulon lop-pumista.

Laurikaisen mukaan syrjäseudut ovat entistä voimakkaampien luon-nonilmiöiden edessä haavoittuvia. Toisaalta siellä asuvilla ihmisillä on myös osaamista ja asennetta, jolla he suhtautuvat poikkeustilanteisiin.

”Kaupungeissa sähköverkot kul-kevat kaapeleina maan alla, eikä sähkökatkoja juurikaan ole. Ihmi-set eivät siksi varaudu mahdollisiin ongelmiin”, Laurikainen kuvailee.

”Me lanseeraamme 72 tuntia -ajat-telua, joka tähtää siihen, että ihmiset pystyisivät omien vesi- ja ruokava-rastojensa turvin selviämään kolme vuorokautta ilman apua.”

Revonhäntäkasveihin kuuluva kvinoa on eteläamerikkalainen ruokakasvi, jonka siemeniä käytetään viljojen tapaan. Lehtiä voi syödä, kuten lehtivihanneksia.

koordinoimaa ScenoProt-hanketta, jossa ovat mukana myös muun muas-sa Helsingin, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot. Hankkeen tavoitteena on ottaa loikka valkuaisomavaraisuudes-sa vuoteen 2030 mennessä.

Varsinkin sikojen ja siipikarjan ruo-kinnassa käytetään runsaasti soijaa. Syynä on, että soijan aminohappokoos-tumus on hyvä, samoin sen saatavuus. Hintakin on suhteellisen edullinen.

”Soijapohjaisten rehujen tuontia voitaisiin kuitenkin tulevaisuudessa vähentää ja pyrkiä korvaamaan ne ko-timaisilla proteiinilähteillä”, Pihlanto sanoo.

Monipuolinen viljelyjärjestelmä pa-rantaa myös Pihlannon mukaan maa-talouden kykyä sopeutua ilmaston-muutokseen. Se esimerkiksi auttaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin, vä-hentää kasvitautien riskiä ja samalla pitää kurissa ruuantuotannon ilmasto-vaikutuksia.

Suomen ongelmana omavaraisen

köisesti vähentäisi viljelykierto, jossa käytettäisiin palkokasveja.

”Sikojen ja siipikarjan ruokinnassa taas voitaisiin korvata soija osin här-käpavulla. Papuseokseen on kuitenkin lisättävä synteettisiä aminohappoja tai erikoistiivistettä, jotta valkuaisen koos-tumus vastaa eläinten tarvetta.”

Suomessa voidaan palko- ja öljykas-vien lisäksi viljellä myös niin sanottuja valeviljoja, kuten kvinoaa.

”Valeviljojen aminohappokoostu-mus ei tosin ole ihmisen ravitsemuksen kannalta ihanteellinen. Ne esimerkiksi sisältävät eräitä välttämättömiä ami-nohappoja alle suositusten. Toisaalta niissä on runsaasti kuituja ja fenolisia yhdisteitä, joiden ansiosta ne voivat vaikuttaa positiivisesti ihmisen tervey-teen”, Pihlanto sanoo.

Sirpa Kurppa muistuttaa, että ruuan-tuotannon aidosta omavaraisuudesta voidaan puhua vain silloin, kun otetaan huomioon koko tuotantoketju ensim-mäisistä tuotantopanoksista – kuten typpilannoitteista – loppukäyttöön ja palautevirtojen eli yhdyskuntajätteen ravinteiden kierrätykseen ja energian jatkohyödyntämiseen saakka.

”Täydellisen omavaraisuuden tavoit-telu ei ole järkevää, koska elämme kan-sainvälisessä maailmassa. Suomalai-nen elintarviketuotantokin tavoittelee ruuan vientiä”, Kurppa huomauttaa.

”Mutta omavaraisuusstrategian yllä-pito taustalla on välttämätöntä. Myös kuluttajien olisi hyvä ymmärtää tämä näkökulma.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

Myrskyt tuhoavat metsiä ja katkovat yhteyksiä

ruuantuotannon osalta on riippuvuus juuri soijasta eläinten ravintona sekä myös energiasta, jota tarvitaan lan-noitteiden valmistukseen. Tarvitta-vien lannoitteiden määrää todennä-

44 KEMIA 3/2018

Suomen soilla kasvava keltai-nen marja saattaa kehittyä aseeksi syöpää vastaan, sanovat Helsingin yliopiston ravitsemustieteilijät.

Sari Honkamaa

”Viljelmän päälle laitetaan ulostevettä.”Lainaus kompostinhoito-ohjeesta?

Ei, vaan yksityiskohta Helsingin yli-opiston elintarvike- ja ympäristötietei-den osaston syöpätutkijoiden kokeen etenemisestä.

Osastossa tutkitaan kotimaisten marjojen vaikutusta paksusuolensyö-pään. Uuden menetelmän avulla mal-linnetaan paksusuolen limakalvon syö-päsolujen vastetta ulosteen eri kom-ponentteihin. Ulostenäytteet kerättiin

Ravitsemustutkijat selvittävät,

Voisiko syöpää torjua syömällä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, kuten lakka, hilla, suomuu-rain, nevamarja, valokki ja lintti.

vapaaehtoisilta, marjoja syöneiltä koe-henkilöiltä.

”Sitten ulosteesta eristetään vesifaasi, johon on päätynyt muun muassa mar-jojen polyfenoleita ja niiden bioaktii-visia hajoamistuotteita”, kertoo tutki-musryhmän johtaja, ravitsemustieteen yliopistonlehtori Anne-Maria Pajari.

Tämän jälkeen laboratoriossa viljelty syöpäsolukko altistetaan ulostevedel-le. Näin päästään mittaamaan solujen käyttäytymistä.

Arvokas suon kulta

Tutkimusryhmää kiinnostaa erityisesti lakka, suomalainen ”suon kulta”. Voisi-ko lakka osoittautua nykymainettaan-kin arvokkaammaksi?

Hyvinkin. Vaikka

ulostevesitutkimus on vielä meneil-lään, ryhmä on osoittanut marjan pak-susuolisyöpää ehkäisevän vaikutuksen kahdessa aiemmassa tutkimuksessa. Ensimmäisessä syötettiin lakkaa hii-rille.

”Lakka vähensi sekä kasvaimien määrää että kokoa”, Pajari kertoo ko-keen tuloksista, jotka julkaistiin tutkija Essi Päivärinnan väitöskirjassa viime vuonna.

Tutkimuksessa käytettiin hiirimal-lia, joka muistuttaa geneettisesti ihmi-sen paksusuolisyöpää. Hiiren Apc-gee-nin mutaatio on yleinen myös ihmisen APC-geenissä sekä perinnöllisessä että ei-perinnöllisessä paksusuolisyövässä.

Tämä viittaa siihen, että mar-ja voisi suitsia syövän kehit-

tymistä myös ihmisellä.

453/2018KEMIA

Ravitsemustutkijat selvittävät,

Voisiko syöpää torjua syömällä

Anne-Maria Pajari toivoo voivansa ottaa pian uuden askeleen lakkatutki-muksessaan.

Veikko Somerpuro

Hiiri on silti hiiri, ei ihminen. Niin-pä Pajari opetteli kaksi vuotta lontoo-laisessa solubiologian laboratoriossa solulinjatutkimusta, jota tehdään ih-misen elimistöstä eristetyillä syöpäso-luviljelmillä. Helsinkiläisryhmä altisti lakkauutteelle syöpäsoluviljelmiä ja sai samansuuntaisia tuloksia kuin hiiriko-keessa.

Osastossa on otettu käyttöön kolmi-ulotteiset solumatriksit perinteisen, yh-tenä kerroksena maljalla kasvavan so-luviljelmän sijasta. Menetelmällä saa-daan kurottua umpeen maljaviljelyn ja koe-eläimen elimistön välistä juopaa.

Solulinjatutkimuksen perusteella la-kan positiivinen vaikutus liittyy solu-kalvon Met-reseptoriin, joka edistää syöpäsolujen liikkumista ja sitä kautta etäpesäkkeiden muodostumista.

”Jokin lakkauutteen sisältämä yhdis-te ehkäisi Met-reseptorin toimintaa”, Pajari täsmentää.

Se jokin saattaa olla ellagitanniini, bioaktiivinen polyfenoli, jota pohjoi-nen aarteemme sisältää poikkeukselli-sen paljon. Nyt ryhmän toiveikas huo-mio suuntautuu juuri ellagitanniiniin ja sen hajoamistuotteisiin ellagihap-poihin.

Ravinnon cocktail

Vaikka Anne-Maria Pajari on sydän-juuriaan myöten molekyylibiologi, hän on myös ravitsemustieteilijä isolla R:llä.

Häntä kiinnostavat tuhannet ja taas tuhannet yhdisteet, joita saamme ruuastamme päivittäin. Niiden tutki-minen on iso haaste. Tutkijan silmiin

syttyy innostus, kun hän selvittää ra-vinnon ja lääkkeen eroja.

”Ravinnon vaikutus ei ole yhtä voi-makas kuin lääkkeen, koska vaikutta- vien aineiden pitoisuudet ovat alhai-semmat. Toisaalta myös sivuvaikutuk-set ovat vähäisemmät. Samalla ravin-nossa on mukana yhdisteiden koko cocktail”, Pajari kuvailee.

Eri yhdisteet voivat hillitä syöpäkas-vaimen kasvua monen erilaisen meka-nismin kautta, ja niillä voi myös olla sy-nergistisiä yhteisvaikutuksia.

Juuri nyt Pajari työtovereineen tä-hyää lakkahankkeensa seuraavaa as-kelta.

”Olemme anoneet rahaa tutkimuk-seen, jossa syöpäpotilaille annettaisiin perushoitojen ohessa lakkaa.”

46 KEMIA 3/2018

Pajarin edeltäjänä paksusuolisyövän tutkimushankkeen johdossa toimi ra-vitsemusfysiologian professori Marja Mutanen. Tätä nykyä Mutanen luot-saa koko ravitsemustieteen osastoa työtoverinaan professori Mikael Fo-gelholm, jonka vastuualuetta on muun muassa kansanravitsemus.

Mutasen työhuoneen ikkunas-ta avautuu näkymä yliopiston Viikin kampukselle ja tiedepuistoon.

”Bio- ja ympäristötieteellinen tiede-kunta, farmasian tiedekunta ja tuolla eläinlääketieteellinen”, professori esit-telee.

Maisema vertautuu ravitsemustie-teen luonteeseen alana, joka soveltaa useita perustieteitä ja sivuaa monia muita. Kampus tarjoaa kaikkien tutki-joiden käyttöön nykyaikaiset laborato-riotilat laitteineen.

Antoisa yhteistyö

Marja Mutasen mukaan ravitsemus-fysiologia on viime vuosina mennyt valtavasti eteenpäin. Opintosuunnan sisältöä kuvaa osuvasti sen englannin-

1800-luvun lopulla ja 1900-luvun al-kupuolella ravitsemuksen tutkimus-ta edisti Suomessa kaksi fysiologian professoria, Robert Tigerstedt (1853–1923) ja hänen poikansa Carl Tiger-stedt (1882–1930).

Robert Tigerstedt kehitti energia-ai-neenvaihdunnan tutkimusmenetelmiä ja pystytti Helsingin yliopistoon niin sanotun hengityshuoneen.

Carl Tigerstedt jatkoi isänsä jalanjäl-jissä, mutta ensimmäisen maailman-sodan (1914–1918) mukanaan tuoma elintarvikepula käänsi hänen huomion-sa yhteiskunnan puutteenalaisiin. Hä-nen tutkimustensa perusteella jäkälän käyttö ruuankorvikkeena lopetettiin ja hätäravinnoksi suositeltiin pettua, jos muuta ei ollut saatavilla.

Ravitsemustieteen opetuksen aloitta-mista yliopistossa avitti nobelisti A. I. Virtanen. Hän oli jäsenenä toimikun-nassa, joka vuonna 1943 asetettiin val-mistelemaan yliopistollista kotitalous-

opetusta. Suunnittelua vauhditti toinen maailmansota (1941–1945) ja sota-ajan säännöstelytalouden aiheuttama niuk-ka ravinnonsaanti, jota pahensivat kak-si peräkkäistä huonoa satovuotta.

Toimikunta ehdotti ravintokemian ja kodin taloustieteen professuurien perustamista maatalous-metsätieteelli-seen tiedekuntaan. Ravintokemian pro-fessorilta valmistelijat edellyttivät bio-kemian koulutusta.

Ehdotus hyväksyttiin pääpiirteissään sellaisenaan, mutta lääketieteellisen kemian professorilla P. E. Simulalla oli eriäviä näkemyksiä. Hänen mukaansa kotitalousopetus ei kuulunut yliopistol-le lainkaan, vaan sitä varten olisi perus-tettava erillinen kotitalouskorkeakoulu.

Huomioon otettiin Simulan kanta, että sana ”ravitsemus” ei saisi esiintyä oppiaineen nimessä, koska se viittasi fy-siologiaan ja anatomiaan, joiden opetus kuului lääketieteelliseen tiedekuntaan. Näin vuonna 1947 perustetun laitoksen

nimeksi tuli ravintokemia.Ravintokemian ensimmäiseksi pro-

fessoriksi saatiin vuonna 1949 A. I. Vir-tasen oppilas Paavo Roine, joka hoiti tehtävää vuonna 1973 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.

Kemiallisen analytiikan kehittymi-nen oli tieteenalalle merkittävä asia, joka mahdollisti elintarvikkeiden ra-vintoainekoostumuksen tarkemman määrittämisen. Roineen ja professori Osmo Turpeisen laatimaa Ruoka-ai-netaulukkoa käytettiin pitkään.

Roine kiinnostui etenkin ravinnon rasvojen ja sydäntautien välisestä yh-teydestä. Uransa suurimman kansan-ravitsemushankkeen, niin sanotun au-toklinikkatutkimuksen, hän toteutti vuosina 1967–1972. Reikäkorteille tal-lennettiin tiedot noin 10 000 työikäisen suomalaisen ruokavaliosta.

Vuonna 1973 ravintokemian nimi muutettiin ravitsemustieteeksi, ja elin-tarvikekemia eriytyi omaksi alakseen.

kielinen nimi molecular nutrition.Enää opiskelijoille ei opeteta ainoas-

taan ravintoaineiden tehtäviä ja puu-tosoireita elimistössä, vaan kursseilla paneudutaan syvällisesti myös ravin-toaineiden toimintaan ja elimistön ai-neenvaihduntaan.

”Opiskelijan on ymmärrettävä so-lutason mekanismit, muun muassa transkriptiofaktoreiden väliset interak-tiot geenitasolla”, hän antaa esimerkin.

Professori on ohjannut yhdeksää alansa väitöstutkimusta, ja kaksi on te-keillä. Keskimäärin ravitsemustieteestä valmistuu pari väitöskirjaa vuodessa.

Mutanen tekee myös opettajan työ-tään suurella sydämellä. Syventävän ravitsemusfysiologian kurssillaan hän soveltaa aktivoivaa monimuoto-ope-tusmetodia. Siinä opettaja on ohjaaja, joka suuntaa opiskelijoiden välistä vuo-ropuhelua.

Viime kuukaudet Mutasta on työllis-tänyt tutkintouudistus. Mahdollisuus yksilöllisiin opintopolkuihin innostaa, ja niistä on kiinnostuttu myös teolli-suudessa.

”Esimerkiksi sosiaalitieteiden kan-diohjelmassa käyttäytymistieteiden

osaamisen hankkinut opiskelija voi maisterivaiheessa päätyä painottamaan opintonsa ravitsemusfysiologiaan”, professori kuvailee.

Tutkintouudistuksen myötä mais-teriohjelmaan tulee uutuutena tarjol-le ruokakäyttäytymisen opintosuunta. Sen kurssisisältöjä ravitsemustieteilijät työstävät yhdessä valtiotieteellisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan opet-tajien kanssa.

”Tämä on hyvin hedelmällistä yh-teistyötä. Olen iloinen, että saamme opettajiksi myös näiden alojen osaajia.”

Globaali vastuu

Osaston viihtyisässä taukohuoneessa on muistoja ajalta, jolloin oppiaineen nimi oli vielä ravintokemia.

”Esimerkiksi tämä hyllykkö, jonka pelastimme muuton yhteydessä”, Mu-tanen esittelee.

Antiikkisessa hyllyssä näkyy kemi-kaaleja ruskeissa lasiastioissa, mitta-pulloja ja A. I. Virtasen ja Paavo Roi-neen kirjoittama oppikirja Ihminen ja ravinto.

Biokemisti Virtanen oli avainhenki-

Fysiologiasta ja ravintokemiastaravitsemustieteeseen

473/2018KEMIA

Opintopolku uusiksiRavitsemustieteen opintopolun uu-distaminen on osa Helsingin yliopis-ton laajaa tutkintouudistusta, jossa siirrytään alemman ja ylemmän kor-keakoulututkinnon malliin.

Aiemmin ravitsemustieteeseen haettiin suoraan. Vuosittain otettiin sisään 15 opiskelijaa, ja putkesta put-kahti ulos ravitsemustiedettä pääai-neenaan opiskelleita elintarviketie-teiden maistereita (ETM).

Vuoden 2018 alusta astui voi-maan käytäntö, jossa ravitsemus-tieteen uuteen Human Nutrition and Food-related Behaviour -mais-teriohjelmaan voi hakea neljästä eri kandidaattiohjelmasta eli elintarvi-ketieteiden, molekyylibiotieteiden, kasvatustieteiden (kotitalousopet-tajan opintosuunta) ja sosiaalitietei-den ohjelmista.

Maisteriohjelmaan pääsyn edel-lytyksenä on kanditutkinto ja 15 opintopisteen kokonaisuus ravitse-mustieteen keskeisistä osa-alueista, jotka ovat ravitsemusfysiologia, kan-sanravitsemus ja elintarvikkeet ruo-kavalioissa. Opinnot voi suorittaa joko kandivaiheessa tai täydentävinä opintoina ennen maisteriohjelmaan pyrkimistä.

Uusi ohjelma käynnistyy syksyl-lä 2018. Aloituspaikkoja on yhteen-sä 40 ja tutkintonimike filosofian maisteri (FM). Opiskelija voi pai-nottaa opintonsa johonkin kolmes-ta osa-alueesta, jotka ovat kansanra-vitsemus (Public Health Nutrition), ravitsemusfysiologia (Molecular Nutrition) ja ruokakäyttäytyminen (Food-related Behaviour).

Uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa yksilölliset opintopo-lut ja hyvät oman urasuunnitelman mukaiset työelämävalmiudet. Eng-lanninkieliseen maisteriohjelmaan voi hakeutua myös ulkomaisista yli-opistoista.

Ravitsemustieteen asiantuntijat sijoittuvat elintarvike- ja lääketeol-lisuuteen, tutkimuslaitoksiin, jär-jestöihin ja ruokapalvelualan johto-tehtäviin. Ravitsemusterapeutin pä-tevyyden voi hankkia Itä-Suomen yliopistossa.

Marja Mutasen mukaan suo-

malaiset ravit-semustieteilijät kantavat myös kansainvälistä

vastuuta.

löitä kehityksessä, joka vuonna 1947 toi ravinnon ja ravitsemuksen yliopis-tolliseksi oppiaineeksi. Alussa pääpai-no oli kansanravitsemuksessa, jonka tutkimus keskittyy tätä nykyä erityis-ryhmiin. Meneillään olevissa hank-keissa selvitetään päiväkotilasten, maahanmuuttajien ja nuorten urhei-lijoiden ravitsemusta ja siihen vaikut-tamista.

”Sen sijaan FinRavinto-tutkimus, jossa kerätään säännöllisesti tietoa suo-malaisten ruuankäytöstä, on siirtynyt THL:n alaisuuteen.”

Osaston toiminnassa näkyy myös globaali vastuu. Mutanen on käynnis-tänyt kurssin, jolla paneudutaan kehit-tyvien maiden ravitsemushaasteisiin. Professorin mielestä on erityisen hie-noa, että opiskelijoita on voitu lähettää paikan päälle.

”Se on kansainvälistämistä parhaim-millaan.”

Mobiilineuvolan ja noin 50 opetus-videota käsittävässä GloCal-hankkees-sa on tekeillä kolme pro gradu -työtä. Mutasen ja tohtoriopiskelija Lauriina Schneiderin kehittämän konseptin ta-voitteena on raskausajan ja pikkulasten ravitsemuksen ja terveyden parantami-nen kehitysmaissa.

Havainnolliset videot on tehty yh-teistyössä paikallisten naisten kanssa ja sopeutettu alueen kulttuuriin. Odot-tava äiti voi seurata imetykseen opasta-vaa videota esimerkiksi terveysaseman aulan näytöltä. Materiaalipaketin toi-votaan etenevän laajaan käyttöön In-tiassa ja Afrikassa.

Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti ja vapaa toimittaja.

sari.honkamaa@saunalahti.fi

Veik

ko S

omer

puro

Perimän sekvensointi on noussut merkittävään rooliin tautidiagnostiikassa, kiitos uusien, tehokkaiden laitteiden ja menetelmien. Suomalainen Blueprint Genetics tutkii potilaan geenit ja tulkitsee tutkimus-tulokset hoitaville lääkäreille.

Sisko Loikkanen

Kun suuri ihmisgenomihanke vuonna 2003 saatiin päätökseen, oli kulunut ai-kaa 13 vuotta ja rahaa miljardeja dolla-reita. Projektissa sekvensoitiin ensim-mäisen kerran ihmisen perimän koko dna eli määritettiin kolmen miljardin emäksen järjestys ja geenit.

1990-luvun menetelmät olivat kan-keita, ja urakka vaati valtavasti työnte-kijöitä. Nykyään tilanne on aivan toi-

Blueprint Genetics jalostaa

Geenitietoa lääkäreiden työkaluksi

nen. Yhden ihmisen perimä voidaan uusilla, nopeilla tekniikoilla avata pa-rissa päivässä noin tuhannen euron hintaan.

”Sekvensointilaitteet perustuvat ke-miaan, joka on mennyt kovasti eteen-päin. Harppaukset ovat olleet niin mahtavia, että kyseessä on yksi isoim-mista teknologisista edistysaskeleis-ta”, sanoo geenitutkija Mikko Muona Blueprint Genetics Oy:stä.

Tehokkaiden laitteiden ja innovatii-visten menetelmien ansiosta geenitut-kimuksesta on tullut olennainen osa sairauksien diagnostiikkaa. Muonan mukaan käynnissä on iso murros, jossa lääkäreiden kynnys geenitestien teettä-miseen madaltuu koko ajan.

Potilasnäytteestä voidaan nyt yhdellä laboratoriotestillä analysoida kerralla iso joukko geenejä. Jopa koko eksomi eli kaikki geenejä koodaavat alueet on

mahdollista sekvensoida yhdellä kertaa ja etsiä siinä mahdollisesti piilevät tau-tigeenit.

Juuri tähän vuonna 2012 aloitta-nut Blueprint Genetics keskittyy. Yri-tys sekvensoi potilaiden dna:ta ja etsii datasta muutoksia, jotka liittyvät va-kaviin, harvinaisiin perinnöllisiin sai-rauksiin. Sen jälkeen se tulkitsee gee-nitiedon eli jalostaa sen terveydenhuol-lon käytettäväksi.

Yhtiön suurimmat asiakkaat tule-vat paitsi Suomesta myös muualta Eu-roopasta, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Saudi-Arabiasta. Yksityisille ihmisille yritys ei tee dna-analyyseja, vaan tilaa-jat ovat aina lääkäreitä tai sairaaloita.

Oma menetelmä

Blueprint Genetics pohjaa osaamisen-sa sekvensointimenetelmään, jonka

48

Sisk

o Lo

ikka

nen

Mikko Muona analysoi vuonna 2016 valmistuneessa väitöskirjassaan epilepsian molekyyligeneettistä taustaa ja aloitti väiteltyään työn Blueprint Geneticsin geenitutkijana.

493/2018KEMIA

kehitti yhtiön perustajiin kuuluva Sa-muel Myllykangas, kun tämä taannoin työskenteli post doc -tutkijana Stanfor-din yliopistossa. Menetelmä on sekä kätevä että kustannustehokas.

Suomalaisyritystä kiinnostavat kaik-kein harvinaisimmat geenimutaatiot, joita ei aiemmin ole tunnistettu mut-ta jotka voivat liittyä esimerkiksi vaka-vaan epilepsiaan, immuunipuutokseen tai sydänsairauteen.

”Tutkimuksemme saattaa tuoda esiin harvinaisen muutoksen, joka tuhoaa geenin normaalin toiminnan”, Muo-na kertoo. Tutkija esitteli yhtiön teste-jä laboratoriolaitevalmistaja Agilentin Helsingissä järjestämässä seminaarissa, jossa paneuduttiin seuraavan sukupol-ven kliinisiin sekvensointisovelluksiin.

Harvinaisia, yhden geenin mutaatioi- den aiheuttamia sairauksia on kuvattu yli 6 000, ja niistä yli puolen taustalla oleva geeni on kartoitettu. Blueprintin testeillä niistä on tutkittavissa suurin osa. Tautigeenien lukumäärä ei ole yhtä kuin tautien määrä, sillä yksi geeni voi vaikuttaa useaan eri sairauteen.

Eksomin tutkiminen tarkoittaa, että muutaman tai muutaman sadan gee-nin sijaan analysoidaan perimän kaikki noin 20 000 geeniä. Tällöinkin etsintä keskittyy tunnettuihin tautigeeneihin.

”Eksomin sekvensointi on järkevä vaihtoehto silloin, kun analyysin tilan-neen lääkärin on vaikea päätellä, mitkä geenit ensisijaisesti pitäisi tutkia. Tutki-malla kaikki geenit saamme kokonais-kuvan, ja löydös on helpompi tehdä.”

Koko eksomin sekvensointi auttaa etenkin potilaita, joilla on monimut-kainen kehitysviive tai -vamma.

”Noin 30–40 prosenttia heistä saa sen jälkeen diagnoosin. Usein heidän geenejään on testattu muilla tavoin jo

aiemmin mutta ilman tulosta.”Tautigeenejä jäljittävät tutkijat ver-

taavat sekvensoinnin tuottamaa dataa tavalliseen ihmisperimään ja eri tie-tokantoihin, jotka sisältävät geeniva-riantteja ja -mutaatioita.

”Jos näytteen emäs eroaa vertailu-genomista, kyse on variantista tai mu-taatiosta”, Muona selventää.

Tekoäly apuun

Usein tutkimukset tuottavat tulosta eli kertovat todennäköisen syyn potilaan sairauteen, mutta aina ei käy niin. Poti-laalta saattaa esimerkiksi löytyä tunne-tun tautigeenin variantti, joka muuttaa vain yhden aminohapon toiseksi, eikä vastaavaa ole koskaan kuvattu muilla potilailla.

”Jos muunnos esiintyy 200 000 ter-veen ihmisen verrokkiaineistossa esi-merkiksi yhdellä, meillä on tenkkapoo. Aiheuttaako juuri se sairauden, kun muutos on niin pieni ja saattaa lisäksi esiintyä terveelläkin? Tuollaiset varian-tit raportoimme lääkärille merkityksel-tään epäselvänä tapauksena.”

Dna eristetään tavallisesti potilaan verinäytteestä, mutta tutkittavaksi kel-paa myös sylki. Analyysi valmistuu nopeimmillaan kolmessa, neljässä päi-vässä, minkä jälkeen oman aikansa vie sekvensointitulosten tulkinta. Tulokset saatetaan vielä varmistaa vanhemmal-la, niin kutsutulla Sangerin sekvensoin-timenetelmällä. Lopputuleman asiakas saa tietää kolmessa viikossa.

Tutkijoiden tärkein apuväline on tie-tokone. Yhdellä ajolla voidaan tutkia kymmeniä genomeja, ja ajosta syntyy dataa jopa teratavuja. Tietokone pro-sessoi datan, etsii variantit ja vertaa nii-tä tietokantoihin.

”Myös tulosten lopullinen tulkinta ja raporttien kirjoittaminen tehdään osin tietokoneavusteisesti. Mutta erityisesti jos kyseessä on uusi löydös, silloin tul-kinnasta vastaavat geneetikot”, Muona kertoo.

Geneetikkojen toive on, että tulkin-taprosessia voidaan jatkossa automa-tisoida entisestään, jotta nämä voivat keskittyä tehtäviin, joihin tietokoneet eivät pysty. Sellaisia ovat esimerkiksi alan kirjallisuuteen perehtyminen ja eri varianttien merkitykseen paneutu-minen.

”Olemme kehittämässä tekoälysovel-luksia ja koneoppimismenetelmiä, joi-den tavoitteena on tehdä koko proses-sista mahdollisimman automaattinen.”

Uusia testejä

Tätä nykyä Blueprint Genetics työllis-tää yhteensä jo satakunta henkeä, bio-analyytikkoja, geneetikkoja, bioinfor-maatikkoja ja it-ammattilaisia.

Suomalaisyrityksen kasvun perusta-na ovat Mikko Muonan mukaan laa-dukkaat testit ja perustellut raportit, joissa alan kirjallisuus on käyty katta-vasti läpi.

”Muista voi erottautua keskittymäl-lä laatuun. Etuna meillä on sekin, että loppujen lopuksi on vain vähän asian-tuntijoita, jotka kykenevät analysoi-maan tällaista dataa syvällisesti”, tutki-ja sanoo.

Blueprint kehittää jatkuvasti myös uusia lähestymistapoja geenitutkimuk-seensa.

Dna-jaksoista vain yksi prosentti edustaa geenejä, loppu on niin sanot-tuja koodaamattomia alueita. Koodaa-mattomilla alueilla on muun muassa geenien säätelyyn kuuluvia tehtäviä. Vaikka 85 prosenttia harvinaisten sai-rauksien geenivarianteista löytyy pro-teiineja koodaavilta eksonialueilta, muutkaan genomin alueet eivät ole yhdentekeviä.

”Olemme käynnistäneet uusia tes-tejä, joilla pääsemme tarkastelemaan myös tautien kannalta merkitykselli-siä koodaamattomia alueita. Niistä voi löytyä sellainen variantti, joka vaikut-taa geenin säätelyyn niin, että soluissa syntyy vääränlainen proteiini”, Muona kuvailee.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja vapaa tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@gmail.com

Ihmisen perimän dna sisältää kol-misen miljardia emästä. Niistä noin yksi prosentti on geenejä, jotka koo-daavat proteiineja. Ihmisellä on noin 20 000 geeniä.

Proteiineja koodaavia alueita kut-sutaan eksoneiksi ja niiden kokonai-suutta eksomiksi. Geenien välialueet ovat introneita.

Proteiinit rakentuvat aminoha-poista. Yhden aminohapon koodi on kirjoitettu dna:han aina kolmen

emäksen ryhmänä.Sekvensointi tarkoittaa dna:n

emäsjärjestyksen selvittämistä. Sa-malla selviävät geenit ja niiden poik-keamat.

Tautigeeneihin pureudutaan ver-taamalla sekvensointidatan tuloksia tunnettuun terveen ihmisen peri-män emäsjärjestykseen. Jos jokin emäs eroaa vertailugenomista, kyse on variantista tai mutaatiosta.

Sekvensoinnin sanakirja

50 KEMIA 3/2018

Uusi biotalouden verkko-opintokokonaisuus tarjoaa keinon kehittää alan osaamistaan vaikkapa työn ohessa. Biotalous-asiantuntijan osaamissalkku on tarkoitettu kaikille biotaloudesta ja ympäristöalasta kiinnostuneille pohjakoulutuksesta riippumatta.

Kirsi Taskinen

Biotalouden osaamista tarvitaan tule-vaisuudessa yhä enemmän. Suomalai-set korkeakoulut ovat siksi yhdistäneet voimansa ja kehittävät työelämän tar-peisiin vastaavia biotalouden opintoja. Työelämälähtöinen avoin korkeakou-luopetus (AVOT) -hankkeessa on mu-kana kahdeksan suomalaista yliopistoa ja ammattikorkeakoulua sekä useita työelämäkumppaneita.

”Olemme tuottaneet yhteistyössä biotalousasiantuntijan osaamissalkun,

Biotalouden asiantuntijaksiverkossa opiskellen

joka on kokoelma biotalouteen liitty-viä verkko-opintoja”, kertoo projekti-päällikkö Helena Puhakka-Tarvainen Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Osaamissalkku on tarkoitettu kaikil-le biotaloudesta kiinnostuneille. Se so-pii etenkin työelämässä jo oleville am-mattilaisille, jotka haluavat vahvistaa osaamistaan biotaloudesta kokonai-suutena. Suoritetuista opintokokonai-suuksista on mahdollista hakea digi-taalinen Open Badge -osaamismerkki.

Osaamissalkun opinnot on koottu avoimien yliopistojen ja ammattikor-keakoulujen tarjonnasta. Avoin kor-keakoulutus on nimensä mukaisesti avointa kaikille, joten kuka tahansa voi suorittaa opintoja oman kiinnostuk-sensa ja tarpeensa mukaan.

”Eri korkeakoulujen tarjontaa on nyt koottu teeman mukaan, mikä on ihan uutta. Sitä kautta opiskelija saattaa löy-tää sellaisia opintoja, joita ei muutoin olisi osannut edes ajatella”, sanoo Kare-lia-ammattikorkeakoulun erikoissuun-nittelija Mervi Lätti.

Salla Anttila

Biotalousasiantunti-jan osaamissalkkua kokoavat Karelia-ammattikorkea-koulussa erikois-suunnittelija Mervi Lätti (vas.), projek-tipäällikkö Helena Puhakka-Tarvainen ja lehtori Anne Pou-tiainen.

• Tarkoitettu kaikille biotalou-desta kiinnostuneille koulutus-taustasta riippumatta.

• Sisältää biotalouteen liittyviä verkko-opintoja suomalaisten avoimien korkeakoulujen tarjonnasta.

• Tuotettu AVOT-hankkeessa, jossa kehitetään avointa kor-keakouluopetusta vastaamaan paremmin työelämän muuttu-viin tarpeisiin.

• Hankkeessa ovat mukana Karelia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakou-lu, Diakonia-ammattikorkea-koulu, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suo-men yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi sekä joukko työelämäkumppaneita.

• Lisätietoa: biotalousosaaja.karelia.fi ja avothanke.fi.

Biotalousasiantuntijanosaamissalkku

51

Geneetikko haluaa

Pätevöityä ja verkostoitua

Montisera Oy:n Heikki Vuorikoski on tyytyväinen opintoihinsa. ”On ollut myös hyödyllistä verkostoitua muiden opiskelijoiden kanssa”, hän kiittelee.

Kalle

Kirj

alai

nen

Biologi ja geneetikko Heikki Vuori-koski aloitti biotalouden osaamissal-kun opinnot viime syksynä. Ala on sinänsä miehelle tuttu, sillä hänen pe-rustamansa Montisera Oy tutkii, ke-hittää ja kaupallistaa bioaktiivisia yh-disteitä lääke- ja elintarviketeollisuu-den käyttöön. Tätä nykyä Vuorikoski työskentelee yrityksen liiketoiminta-johtajana.

Turussa toimiva Montisera hyödyn-tää muun muassa kuusen hemisellu-loosasta löytynyttä terveysvaikut-teista ainesosaa, jota voidaan käyttää alavirtsatieoireiden ehkäisemiseen ja hoitoon. Yritys on patentoinut kuusi-uutteen ja osoittanut sen tehon eläin-kokeissa. Saavutus toi Montiseralle voiton viimevuotisen Uusi puu -kil-pailun Väestörakenteen muutokset -kategoriassa.

Seitsemän vuotta biotalouden paris-sa töitä tehnyt Vuorikoski kiinnostui biotalouden osaamissalkusta useasta-kin syystä.

”Aihe kiinnosti, sillä yksi tuotteis-tamme on juuri biotalouden ytimessä. Lisäksi halusin jollain lailla pätevöityä ja saada prenikan kylkeen. Siitä ei ole koskaan haittaa”, hän naurahtaa.

”Minua kiehtoi myös se mahdolli-suus, että kurssilla pystyy verkostoitu-maan muiden opiskelijoiden kanssa.”

Näin kävikin, sillä erilaisia kontak-teja kesätyöntekijöistä tutkijoihin ja

yhteistyökumppaneihin on löytynyt.

Lähtöpaketti antaa kattavan kuvanNäkökulmia biotalouteen -johdanto-jakso saa Vuorikoskelta kehuja.

”Kurssi oli hyvin toteutettu ja tehty. Sisältö ja suoritustapa oli hyvin pitkäl-le mietitty. Pidin myös kurssin inter-aktiivisuudesta, esimerkiksi yhdessä tehtävässä keskusteluun osallistuivat kaikki.”

Opintojakson aikana tutustutaan muun muassa biotalouden eri osa-alueisiin ja prosesseihin, Suomen bio-talousstrategiaan sekä biotalouden mahdollisuuksiin nykypäivänä ja tu-levaisuudessa.

”Kaikki biotalouden eri puolet oli otettu huomioon, ja materiaaliin oli kerätty hyvin linkkejä ulkopuolisiin lähteisiin, joissa kerrotaan biotalou-desta eri vinkkeleistä. Kaiken kaik- kiaan hyvä lähtöpaketti, josta sai kat-tavan kuvan.”

Biotalousasiantuntijan osaamissalk-ku kokonaisuudessaan koostuu erita-soisista opinnoista. Vaikka johdanto-jakso tarjoaa ennen muuta perustiedot aiheesta, se sisälsi uutta, kiinnostavaa asiaa myös alan konkarille.

”Lähtötilanteessa opiskelijat olivat eritasoisia. Vaikka itse alasta jo vähän tiesinkin, kurssilla pysyi kyllä mielen-kiinto yllä.”

Osaamissalkku sisältää verkko-kursseja sekä biotalouteen vasta pe-rehtyville että pidemmälle ehtineille. Perinteisten biotalouden osa-aluei-den lisäksi opintojaksoilla pohditaan biotalouden mahdollisuuksia rat-kaista nyky-yhteiskunnan haasteita ja luoda uudenlaista liiketoimintaa.

Verkkokursseilla voi paneutua esimerkiksi luonnonvarojen riittä-vyyteen, ympäristön kemikalisoitu-miseen tai Green Care -hyvinvoin-tipalveluihin.

”Monet opintojaksot ovat non-stop-opintoja, joten ne voi aloittaa itselle sopivana ajankohtana ja suo-rittaa omaan aikatauluun sovittaen”, Lätti vinkkaa.

Johdantojaksolla huima suosio

Biotalousasiantuntijan osaamissal-kun opinnot aloitetaan kaikille yh-teisellä, kahden opintopisteen laa-juisella Näkökulmia biotalouteen -opintojaksolla. Karelia-ammatti-korkeakoulun tarjontaan kuuluva opintojakso on herättänyt suurta kiinnostusta, ja sen on suorittanut jo lähes 200 opiskelijaa.

Opintojakso on täysin virtuaali-nen, joten opiskelija etenee itsenäi-sesti omaan tahtiinsa kirjallisten ohjeiden avulla ja palauttaa teke-mänsä tehtävät arvioitaviksi verkon kautta.

”Tehtävissä on videoita sekä kes-kustelu-, pohdinta- ja monivalinta-tehtäviä. Opiskelijat voivat antaa pa-lautetta myös toisilleen. Monet ovat ottaneet kantaa, ja keskusteluja on syntynyt hienosti”, kiittelee Karelian lehtori Anne Poutiainen, joka toimii verkkokurssin opettajana.

”Opintojakson jälkeen keskus-telua on voinut jatkaa esimerkiksi Facebookiin perustetussa biotalous-asiantuntijoiden keskusteluryhmäs-sä.”

Opiskelijat ovat antaneet opinto-jaksolle paljon positiivista palautet-ta. Erityistä kiitosta ovat saaneet ma-teriaalin kattavuus ja mahdollisuus suorittaa opinnot verkossa. Opinto-jakso on toiminut monille hyvänä alalle innostajana.

Kirjoittaja työskentelee projektikoordinaat-torina Karelia-ammattikorkeakoulussa.

kirsi.taskinen@karelia.fi

52 KEMIA 3/2018

Helium on arvokas ja jatkuvasti tarpeellisemmaksi käyvä alku-aine. Entistä kalliimpaa ainetta ei enää haluta päästää karkuun, vaan se pyritään kierrättämään uuteen käyttöön. Kierrätyksessä avainasemassa on kompressori-teknologia.

Kalevi Rantanen

Helium on alkuaine, joka on osoittau-tunut ihmiskunnalle yhä tarpeellisem-maksi. Kaasulla on runsaasti käyttö-kohteita alkaen lääketieteellisistä mag-neettikuvantamislaitteista (MRI) sekä elektroniikan ja fotoniikan tuotanto-laitoksista aina ilmalaivoihin ja vappu-palloihin.

Kaikista kaasuista heliumilla on al-haisin kiehumispiste. Se on siksi yksi suosikkiaineista hyvin alhaisten läm-pötilojen tekniikassa.

Lähes inerttinä kaasuna helium on erinomainen, usein öljyä parempi aine metallin karkaisussa. Hapettumisen aiheuttamat värivauriot voidaan sen avulla välttää. Käsiteltävää kappalet-ta ei heliumkarkaisun jälkeen tarvitse puhdistaa.

Heliumatomin halkaisija on pieni. Lisäksi sen viskositeetti on alhainen. Siksi helium sujahtaa pienenkin reiän läpi.

Suuren läpitunkeutumiskykynsä an-siosta heliumia käytetään vuotojen ha-vaitsemiseen. Toisaalta tämä heliumin ominaisuus on samalla haitta. Itse he-liumia on vaikea säilyttää ja käsitellä.

Varannot hupenevat, hinta heilahtelee

Helium on siis arvoaine, jonka kierrä-tykseen innostaa myös sen niukkuus. Heliumia saadaan maakaasusta, jossa sitä toisinaan esiintyy pieninä pitoi-suuksina.

Heliumin hinta heilahtelee päätuot-teen hinnan mukana. Aineen hintaan

Helium halutaan kiertämään

ja saatavuuteen vaikuttavat myös po-liittiset käänteet.

Tutkimuslaitoksissa heliumin puute tai kalleus voi pahimmillaan jopa py-säyttää tieteenteon. Tiedelehti Nature kertoi viime vuonna, että yliopistot jos-kus välttelevät palkkaamasta tutkijoita, joiden tutkimushankkeet edellyttävät heliumin käyttöä.

Kaasualan verkkolehti Gasworld puolestaan varoitti helmikuussa 2018 uudesta heliumpulasta. Teksasin Ama-rillossa toimiva Yhdysvaltain valtiolli-nen heliumvarasto rajoittaa myyntiään vuoden 2020 jälkeen.

Toisaalta markkinoille voi ilmestyä uusia tuottajia. Esimerkiksi vuonna 2016 heliumia löydettiin Tansaniasta.

Yleiskuvaa uudet löydöt eivät silti muuta. Bulkkiheliumin hinta on kym-menen viime vuoden aikana kaksin-kertaistunut.

Heliumin annettiin aikoinaan käytön jälkeen karata avaruuteen, mutta tilan-ne on sittemmin muuttunut, ja ratkai-suja aineen kierrättämiseen haetaan tosissaan.

Esimerkiksi karkaisusovelluksissa helium kootaan käytön jälkeen suuriin säiliöihin. Sitten se puristetaan kom-

pressorilla noin 200 barin paineeseen. Korkeapaineinen kaasu voidaan säilyt-tää sellaisenaan tai nesteyttää.

Kierrätystekniikan keskiössä kompressorit

Heliumin kierrätystekniikassa olennai-sia ovat tiiviit kompressorit. Helium-kompressoreita valmistaa muun muas-sa saksalainen Sauer Compressors, joka pitää pääkonttoriaan Kielissä.

Yritys tuntee heliumin markkinat ja käyttökohteet tarkkaan, sillä se on ke-hittänyt kaasutiiviitä heliumkompres-soreita 1970-luvulta alkaen.

”Juuri nyt heliumin kysyntä kasvaa eniten globaalissa kaasubisneksessä. Suurista yrityksistä esimerkkejä ovat Air Liquide, Linde ja Air Products”, kertoo Sauer-yhtiön tekninen myynti-johtaja Stelios Flessas.

Heliumilla on hänen mukaansa yhä enemmän menekkiä myös tutkimus-laitoksissa, yliopistoissa, autoteollisuu-dessa ja valmistavassa teollisuudessa yleisesti.

Kompressoreissa olennainen asia on niiden tiiviys. Sauerin valmistamat lait-teet käyvät läpi 16-tuntisen tiiviystes-

Saue

r Com

pres

sors

Erityisesti heliumin puristusta varten kehitetyt kompressorit käyvät läpi 16 tunnin tiiviystestin.

533/2018KEMIA

tin. Tiiviys tutkitaan käynnin aikana, ei pelkästään staattisesti eli koneen sei-soessa. Testit myös tehdään heliumilla eikä ilmalla.

”Pääkilpailijoillamme ei ole vastaa-vaa testiä. He testaavat kaikki kom-pressorit ilmalla”, huomauttaa Flessas ja kertoo työskennelleensä kansainväli-sessä teknologiamyynnissä jo 30 vuot-ta.

Flessas mainitsee myös insinöörijär-jestö VDI:n jäsenyyden. Saksalainen insinöörikulttuuri, tekniikan arvostus ja ammattiylpeys näkyvät. Olisiko täs-sä yksi Saksan vientimenestyksen sa-laisuuksista?

Tekniikan arvostuksesta kertoo myös testauksen perusteellisuus. Sak-salaisyritys upottaa koko kompresso-rin veteen. Sisälle synnytetään ylipai-ne. Heliumkuplat paljastavat vuodot ulospäin.

Seuraavaksi kompressoriin vedetään alipaine. Näin havaitaan mahdolliset epäpuhtauksien vuodot sisäänpäin. Viimeiseksi tehdään painehäviötesti käyttöpaineessa, esimerkiksi kaasun painetasolla 230 baria.

Testauksilla varmistetaan, että vuo-dot on minimoitu. Maksimaalinen

vuoto saa painehäviöllä mitattuna olla korkeintaan 0,1 millibaria litraa ja se-kuntia kohti.

Muidenkin jalokaasujen kierrätys kiinnostaa

Tiiviys vaatii kaiken kattavaa osaamis-ta. Kompressorissa on kaksoistiiviste, joka pysäyttää vuodot molemmista suunnista, sisältä ja ulkoa.

”Heliumkompressori on noin kym-menen kertaa tiiviimpi kuin tavallinen ilmakompressori”, Flessas mainitsee.

Esimerkiksi hengitysheliumin kom-pressorit eivät ole tarpeeksi tiiviitä teol-lisuuden käyttöön. Niiden käyttöaika on pieni, 200 –1 000 tuntia. Teollisen kompressorin pitää toimia paljon pi-tempään, noin 7 000 tuntia vuodessa.

Tavallisen kompressorin ongelma-kohta heliumia puristettaessa on myös lauhteen erotin. Kaasussa on vesihöy-ryä, joka puristettaessa lauhtuu. He-liumia menetetään lauhteen mukana. Sauerin kompressoriin on rakennettu heliumin talteenotto ja kierrätys lauh-teesta.

Myös muiden heliumin kaltaisten kaasujen, kuten argonin ja neonin,

kierrätyksestä tulee jatkossa yhä kiin-nostavampaa. Niidenkin käsittelyyn tarvitaan erikoiskompressoreja.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.kalevi.rantanen@kolumbus.fi

Arvostettu perheyritysSauer Compressors kuuluu niin kutsuttuihin keskisäädyn yrityk-siin, joita ihmetellään, kadehditaan ja kaipaillaan usein Suomeenkin. Yhtiöön kuuluu 12 yksikköä, jotka toimivat eri maissa. Työntekijöitä on vähän yli 500.

Perheyritys on perustettu 130 vuotta sitten. Sen on omistanut kolmen sukupolven ajan Murman-nin perhe. Yhtiö on valmistanut ilmakompressoreja yli 80 vuotta ja heliumkompressoreja 1970-luvulta alkaen.

Tätä nykyä yhtiö keskittyy keski- ja korkeapaineisiin mäntäkompres-soreihin painealueella 20–500 ba-ria. Käsiteltävät kaasut ovat ilmaa, neutraaleja kaasuja ja jalokaasuja. Yrityksen asiakkaita ovat sotalai-vastot, siviilimerenkulun yritykset, off shore -yritykset ja teollisuus.

Heliumia tarvitaan muun muassa ilmalaivoihin. Suomen-kin taivaalla nähty Ilmalaiva Pegasos kuljettaa mittalaitteita, joiden avulla EU:n ilmakehätut-kijat selvittävät ihmisen aiheut-tamien päästöjen vaikutusta ilmastonmuutokseen.

54 KEMIA 3/2018

Vesa Häkkinen

Verifinin kolmipäiväinen työpaja jär-jestettiin 11.–13. joulukuuta 2017 ho-telli Katajanokassa, joka toimi vuodesta 1837 vuoteen 2002 vankilana.

Talon tunnetuimmat asiakkaat van-kila-aikana lienevät olleet vuosien 1945–1946 sotasyyllisyysoikeuden-käynnissä tuomitut päättäjät, muun muassa presidentti Risto Ryti, sekä ainakin vanhemman kemistipolven muistama Volvo-Markkanen.

Työpajan esitelmät pidettiin raken-nuksen 1830-luvulla valmistunees-sa kappelissa, jota käytetään edelleen myös kirkollisiin toimituksiin, ku-ten häihin ja hartauksiin. Kappeli on Helsingin toiseksi vanhin yhä toimi-va kirkko, mutta se soveltui mainiosti myös tieteellisten saarnojen pitämiseen ja kuulemiseen.

Suullisten esitysten lisäksi ohjelmaan kuului posterinäyttely. Esillä olleet 29 posteria sijoitettiin entisen vankilan käytäville.

Englanninkieliseen työpajaan osal-listui 118 asiantuntijaa 28 maasta. Moni heistä majoittui vanhoista van-kiselleistä remontoiduissa huoneissa, joihin kulku tapahtui vankilakäytän-nöistä poiketen omilla avainkorteilla.

Uusi Sininen kirja

Työpajan ehkä merkittävin anti oli uu-den niin kutsutun Sinisen kirjan (Blue Book) eli suositusmenetelmäkirjan jul-kistaminen. Edellinen versio julkaistiin Helsingissä vuonna 2011.

Verifinin kokoama uusi Sininen kir-ja (Recommended Operating Procedures (ROPs) for the Sampling and Analysis in the Verification of Chemical Disar-mament, 2017 Edition) sisältää lukui-sia kokonaan uusia menetelmäkuvauk-sia sekä päivitetyt versiot vuoden 2011 menetelmistä. Kirjan kirjoittamiseen

Verifinin työpajaKatajanokan vankilassa

KOKOUKSIA

osallistui 22 laboratoriota ja yli 70 tut-kijaa ympäri maailmaa.

Verifinin johtaja, professori Pau-la Vanninen kertasi työpajan avajais- osiossa Sinisen kirjan historiaa vuodes-ta 1977, jolloin ensimmäinen kirja näki päivänvalon.

Ensimmäisissä kirjoissa julkaistut menetelmät ja muu kemiallisiin tais-teluaineisiin liittyvä tieteellinen ma-teriaali toimivat pohjana kieltosopi-mukseen tähdänneissä neuvotteluissa. Sopimus astui voimaan 29. huhtikuuta 1997.

Uusin Sininen kirja antaa suositus-ohjeita viimeaikaisen kemian kehityk-sen mukanaan tuomiin analyysitarpei-siin muun muassa biolääketieteellisten näytteiden, biotoksiinien ja uusien kes-kushermostoon vaikuttavien erittäin toksisten yhdisteiden osalta.

Biolääketieteelliset näytteet ovat tärkeitä etenkin väitetyn kemiallisten aseiden käytön todentamisessa. Uudet yhdisteet muodostavat kieltosopimuk-selle todellisen uhan, joten kyky niiden analysoimiseen on oleellinen osa veri-fikaatiolaboratorioiden osaamista.

Kemiallisen aseen kieltojärjestön OPCW:n tieteellisen neuvottelukun-nan puheenjohtaja Christopher Tim-perley toi puheessaan esiin Verifinin suuren merkityksen kieltosopimuksen verifikaatiomenetelmien kehittämises-sä ja niiden julkaisemisessa Sinisissä kirjoissa.

Kansainvälisen yhteistyön tulokse-na syntyneet suositusmenetelmät on tarkoitettu akkreditoinnin pohjaksi laboratorioille, jotka ovat saaneet tai haluavat saada OPCW:n myöntämän designaation eli pätevyyden järjes-tön toimittamien ympäristö- tai bio-lääketieteellisten näytteiden tutkimi-seen. Nyt julkaistu uusi ROP-kokoel-ma vahvistaa edelleen laboratorioiden

asemaa todentamisanalytiikassa.OPCW:n Philippe Denier puoles-

taan kertoi laboratorioille suunnatuis-ta suorituskykytesteistä (Proficiency tests), joissa menestyminen on yksi edellytys järjestön designoidun labo-ratorion aseman saavuttamiseen. Sekä ympäristö- että biolääketieteellisiin näytteisiin liittyvät testit on tehty tar-koituksella haastaviksi, jotta jyvät erot-tuvat akanoista.

Uusien analyysimenetelmien, ku-ten HRMS:n eli korkean erotuskyvyn massaspektrometrian, asema identi-fioinnissa vaatii Denierin mukaan uu-denlaista ohjeistusta, samoin menetel-mistä saatavien tulosten raportointi-kriteerit.

Pohdintaa kaipaa myös suoritusky-kytestien raportointikriteerien sovel-tuvuus autenttisten näytteiden analyy-situlosten raportointiin niin sanotun väitetyn käytön tapauksissa.

OPCW:lle itselleen on olennaisen tärkeää, että sillä on käytössään ajan-mukaiset analyysimenetelmät ja -tek-niikat, joilla se pystyy kouluttamaan myös omaa laboratoriohenkilökun-taansa.

Verifin• Kemiallisen kieltosopimuksen

instituutti Verifin on perustettu vuonna 1994.

• Toimii Helsingin yliopiston ke-mian laitoksen yksikkönä.

• Yksi 17 laboratoriosta maailmas-sa, joilla on OPCW:n myöntämä pätevyys tutkia ympäristö- ja biolääketieteellisiä näytteitä tapauksissa, joissa kemiallisia taisteluaineita on käytetty tai väitetään käytetyn.

Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin juhlisti 20-vuotiasta kieltosopimusta kansainvälisellä työpajalla.

553/2018KEMIA

Analytiikka kehittyy

Suullisia tieteellisiä esityksiä työpajassa kuultiin 24. Niistä kahdeksan oli suo-malaistutkijoiden ja viisi laitevalmista-jien pitämiä luentoja.

Teemoina olivat muun muassa bio-lääketieteellisten näytteiden analytiik-ka, toksiinianalyysit ja keskushermos-toon vaikuttavien yhdisteiden ana-lysointi. Esitysten aiheet vaihtelivat Syyrian sariinimyrkytysten verifioin-nista ja uusien meressä ja merenelä-vissä esiintyvien toksiinien metsästyk-sestä myrkytysten aiheuttamien kuole- mien kuolinsyyntutkimuksiin.

Lisäksi luennoilla paneuduttiin ke-mialliseen attribuutioanalytiikkaan sekä kentällä tapahtuvaan detektoin-tiin, näytteidenottoon ja analyysiin liikkuvissa laboratorioissa.

Attribuutioanalytiikan tavoitteena on määrittää näytteistä löydetyn kiel-

letyn kemikaalin valmistuksen syn-teesireitti ja lähtöaineiden alkuperä. Tämä tapahtuu sivutuotteiden ja epä-puhtauksien tai tiettyjen pysyvien al-kuaineisotooppien isotooppisuhteiden avulla. Näin voi löytyä myös kemikaa-lin valmistanut laitos tai laboratorio. Tieto auttaa selvittämään syyllisyysky-symyksiä tapauksissa, joissa väitetään käytetyn kemiallisia taisteluaineita.

Esityksissä kuvattiin erilaisten ana-lyysitekniikoiden, kuten isotooppi-suhdemassaspektrometrian (IRMS), korkean erotuskyvyn massaspektro-metrian ja kaasukromatografia-mas-saspektrometrian (GC-MS) tuottaman datan – yhdistettynä datan tilastolli-seen käsittelyyn – käyttöä attribuutio-analytiikassa.

Kemikaali-iskun tai -onnettomuu-den tapahtumapaikalla tehdään no-pealla aikataululla tutkimuksia, joiden tavoite on selvittää, millainen kemikaa-

Verifinin johtaja Paula Vanninen (eturivissä) esittelee tuoreinta Sinistä kirjaa. Kuvaan kokoontuivat myös muut kirjan tekijät, jotka osallistuivat Helsingin-työpajaan.

li on kyseessä. Näin voidaan ryhtyä oi-keisiin lääkintä-, puhdistus- ja suoje-lutoimenpiteisiin altistuneiden autta-miseksi ja vahinkojen minimoimiseksi.

Esitykset valottivat hyvin varustet-tujen kenttälaboratorioiden toimintaa, erilaisilla ilmaisimilla varustettujen tie-dusteluajoneuvojen käyttöä sekä pien-ten kannettavien kemikaali-ilmaisi-mien käyttötapoja ja -mahdollisuuksia.

Työpaja järjestettiin ulkoministe- riön, OPCW:n ja laitevalmistajien tuel-la. Osallistujilta saatu palaute oli poik-keuksetta positiivista, ja erityiskiitos lankesi mielenkiintoiseksi koetusta työpajan pitopaikasta. Suurin osa lie-nee ollut ensimmäistä kertaa vankilas-sa, toivottavasti myös viimeistä.

Kirjoittaja työskentelee Verifinin laboratoriopäällikkönä.

vesa.hakkinen@helsinki.fi

Veikko Somerpuro

56 KEMIA 3/2018

ULKOMAILTA

Afrikan maaperän viljavuutta tutkitaan monimuotomenetel-mällä, jossa hyödynnetään myös suomalaista innovaatiota.

Tutkijat haluavat panna Afrikan nä-län kuriin saattamalla maanosan pel-lot parempaan kasvukuntoon. Tämä tapahtuu nuuhkimalla jättimantereen maaperää röntgen- ja infrapunasätein. Hybridikartoitukseen on yhdistetty myös uniikki suomalaismenetelmä, viljavuusuutto.

Keniassa toimiva kehitysmaiden maa- ja metsätalouden tutkimuslaitos Icraf on 2000-luvun mittaan selvittänyt peltomaan tilannetta säteilykuvanta-malla, mutta menetelmä ei anna tietoa hivenravinteiden puutoksista.

Ei siis ihme, että kenialainen tutki-musryhmä innostui, kun Luonnon- varakeskuksen professori Martti Esa-la otti siihen yhteyttä ja kertoi suo-malaisesta innovaatiosta.

Viljavuustuottotekniikassa maa-ta uutetaan laimealla suolaliuoksella.

Afrikan nälkää suitsitaan

Viljelymaan täsmäkartoituksellaSen jälkeen uutteesta mitataan ravin-teiden makro- ja hivenravinnepitoi-suudet. Maatalouden tutkimuskes-kuksen jo 1950-luvulla kehittämän menetelmän ansiosta suomalaispelto-jen lannoittaminen on saatu oikealle tolalle.

Esalan idea tietotaidon viennistä sai vauhtia vuonna 2012, kun Suomen ke-hitysyhteistyöhanke FoodAfrica käyn-nistyi. Sen jälkeen Icraf-keskus on teh-nyt suomalaistekniikasta yhden toi-mintansa kärjistä.

Tietoa on levitetty Keniasta jalkatyö-nä tutkimuslaitosten kautta eri maihin. Menetelmä ja sen myötä kertynyt tie-topankki on yhdistetty säteilykuvanta-miseen.

Tätä nykyä hybridilaitteita on käytös-sä 15 laboratoriossa eri puolilla maan-osaa, ja viljelymaita tutkitaan monessa maassa ensimmäistä kertaa kattavasti ja tieteellisellä tarkkuudella.

”Asiat loksahtivat paikalleen. Afri-kassa oli juuri alkanut pohdinta hiven-ravinteiden merkityksestä”, Esala ker-too.

Yllättävä yhtäläisyys

Menestyksekkään kampanjan taustalla on Esalan ja hänen kollegojensa epäi-ly siitä, että Afrikan aliravitsemus, hei-kot sadot ja piilonälkä johtuvat pitkälti maaperän puutoksista.

”Kun kasvi ei saa hivenaineita, vaik-kapa sinkkiä, se ei välttämättä kasva ol-lenkaan”, professori sanoo.

”Ja jos kasvaakin, siitä valmistetussa ruuassa ei ole ihmiselle välttämättömiä hivenaineita, mikä väistämättä johtaa aliravitsemukseen.”

Esalan mukaan iso osa nälänhädäs-tä on niin sanottua piilonälkää, jossa ravintoa on muuten riittävästi, mutta siinä on liian vähän hivenaineita. Köy-hä ravinto alkaa pikku hiljaa riuduttaa sekä ihmistä että kotieläimiä.

”Sykli katkeaa vain, kun tiedetään, mitä maaperästä puuttuu ja miten sitä kannattaa lannoittaa tai muuten täydentää ihmisten hivenravinteiden saantia.”

Täsmätietoa viljelyn kannalta olen-naisista hivenravinteista on nyt saatu.

Suomen ja Saharan etelä-puoleisen Afrikan maa-perät ovat osoittautuneet ravinnepuutoksiltaan yl-lättävän samanlaisiksi.

Maasta puuttuu tärkei-tä pääravinteita, kuten rikkiä, fosforia ja typpeä. Samoin on pula boorin, kuparin ja sinkin kaltai-sista hivenravinteista.

Tutkimustuloksia vie-dään myös käytäntöön.

”Tietoa hivenaine-lannoittamisesta on le-vitetty kuuteen Afrikan maahan. Viljelijöitä on tavoitettu kouluttamisen kautta liki 200 000. Sa-haran eteläpuolinen Af-rikka on nyt kartoitet-tu”, kertoo tutkija Mercy Nyambura Icraf-keskuk-sesta.

Miika VähämaaViljavuustutkija Jane Mwangi analysoi hybridimenetelmän tuottamaa tietoa peltomaan tilasta ja hivenravinteista Icraf-keskuksen Nairobin-laboratoriossa.

ICRA

F

573/2018KEMIA

muovipakkausjätteen prosessoinnissa.Käsittelyn lopputuloksena syntyvät

uusiogranulaatit kelpaavat satapro-senttisesti joustokerrosmuovikalvon valmistukseen.

Florian Riedl antaa esimerkin mo-nikerroskalvoista valmistetusta juus-topakkauksesta, jossa voi olla vaikka-pa polyeteenistä (PE) ja polyamidista (PA) tehtyjä kalvoja.

”Me murskaamme pakkauksen ensin pieniksi hiutaleiksi ja liuotamme murs-

Saksalaislaitos kierrättäähankalatkin muovipakkaukset

keen patentoimallamme teknologialla. Polyeteeni hajoaa, mutta polyamidi ei”, Riedl kuvailee.

”Seuraavassa vaiheessa liuenneet ja kiinteät muovit, siis PA ja PE, erotel-laan toisistaan. Sitten liuotin poiste-taan ja muovimateriaali pelletöidään. Liuotinta voidaan käyttää prosessissa uudelleen ja uudelleen.”

Yritys etsii parhaillaan teollisuus-kumppaneita uuden, 25  000 tonnin laitoksen rakentamiseen. Uusi lai-tos prosessoisi esimerkiksi LDPE- ja HDPE-muoveja, jotka olisivat peräisin nimenomaan kuluttajamuovipakkauk-sista. Laitoksen sijaintipaikka on vielä auki.

Riedl on hiljattain käynyt myös Suo-messa tutustumassa siihen, kuinka muovinkierrätys on järjestetty täällä.

”Meidän teknologiaamme ei pidä sekoittaa kemialliseen kierrätykseen, jossa muovi hajotetaan monomeereik-si. Se on kallista. Me ainoastaan liuo-tamme polymeerit rikkomatta niiden rakennetta, mikä tekee teknologiasta taloudellista.”

Elina Saarinen

Saksalainen startup-yritys suunnittelee laitosta, joka kierrättäisi myös kuluttajilta kerätyn sekalaisen pakkaus-muovin takaisin pakkauksiin.

Kiinan päätös laittaa rajat kiinni Eu-roopasta tuotavalle kierrätysmuoville synnyttää Eurooppaan kysyntää kier-rätysratkaisuille ja investointeja uusiin kierrätyslaitoksiin. Näin uskoo saksa-lainen APK AG, joka haluaa perustaa uusia laitoksia käsittelemään muovi-pakkausjätettä.

Vuonna 2008 perustettu muoviteol-lisuuden startup-yritys on kehittänyt ja patentoinut liuotusteknologian pak-kausjätteen prosessointia varten. Yhtiö tähtää etenkin sekalaisen pakkausmuo-vin kierrättämiseen. Muovi palaisi sul-jetussa kierrossa takaisin pakkauskäyt-töön.

”Yleensä uusiomuoveja käytetään hieman alempiarvoisten tuotteiden valmistukseen. Niistä tehdään esimer-kiksi rakennus- tai puutarhatuottei-ta”, kertovat yhtiön edustajat Florian Riedl ja Julia Wunder IFAT-messujen ennakkolehdistötilaisuudessa Mün-chenissä.

”Meidän mielestämme nämä niin sanotut downcycling-markkinat ovat täynnä. Nyt muovialalla tarvitaan kor-kean laadun kierrätystä, suljettuja kier-toja pakkauksista pakkauksiin”, kak-sikko sanoo.

Monikerrosmuovit eivät ole ongelma

Saksalaisyritys on kehittänyt teknolo-giaansa lähes kymmenen vuotta. Yri-tyksellä on Leipzigin lähellä Mersebur-gissa käsittelylaitos, jonka kapasiteetti kasvaa tänä vuonna 8 000 tonniin.

APK:n tekniikalla sekalaisista pak-kausjätteistä syntyy puhtaita polymee-reja. Yritys pystyy käsittelemään myös monikerrosmuovit, jotka ovat muissa kierrätysprosesseissa osoittautuneet hankaliksi.

Tähän asti APK on kierrättänyt teol-lisuuden jätemuoveja, mutta seuraa-vaksi tähtäin on kuluttajilta kerätyn

Elin

a Sa

arin

en

APK:n Julia Wunder (vas.) ja Florian Riedl haluavat kierrättää pakkausmuovit takai-sin korkealaatuisiksi pakkausmateriaaleiksi.

IFAT täyttää 36 jalkapallokentällistä• IFAT-messut Saksan Münchenissä

14.–18.5.2018.

• Tapahtuma on yksi maailman suurimmista vesi-, uusiomate-riaali-, jäte- ja lietealan messuista.

• 18 hallia, yhteensä 260 000 neliö-metriä näyttelytilaa.

• Yli 3 100 näytteilleasettajaa. Messut ovat IFATin historian suurimmat.

58 KEMIA 3/2018

Puh

utko

em

ojia

?

EMOJI ON nopeimmin yleistyvä kieli tässä osassa universu-mia. Signaaleina se leviää kosmokseen ja saastuttaa arvat- tavasti ulkoavaruuttakin kuvallisilla tunteenpurkauksilla.

Naapurigalakseilla varmasti panee merkille sen, onko viestittäjä ollut vai . Sen vuoksi kannattaa olla tark-ka siitä, mitä .

Maan päällä taitoa vaaditaan työssä, varsinkin niil-tä, jotka tai . Ei kuitenkaan hätää, sillä voi opiskella toisena kielenä Xavier-yliopistossa Yhdysvaltain Ohiossa.

voi jopa maisterin tutkinnon.

XAVIER-YLIOPISTOSSA ei lähetetä tavallisia wilmavies-tejä, vaan esimerkiksi poissaolot pitää pystyä selittämään yhdellä tai muutamalla . Luennoilta voi olla poissa, jos sattuu olemaan tai . Sen sijaan ei ole hyväksyttävä syy.

Tavallisesta on pitkä nykyhetkeen. Kielitaitoisilla on työmarkkinoilla näkymät.

Moni työnantaja päteviä , jotka osaavat . Kielitai-dottoman työnhakijan menee suoraan . Toki tämä ei koske työtä, jossa vaaditaan vain .

XAVIER jokainen oppii kääntämään Shakespearen tekstit alkuperäiskielestä .

Sen sijaan Suomessa ei ole yliopistossa opiskeltava oppiaine muualla kuin tologiassa. Monella tapaa muistuttaakin juuri hieroglyfeistä. Ihmiskunta on astu-nut tuhansia vuosia taaksepäin. Faraoille ja muille oppi-neemmille egyptiläisille ei tuottaisi ongelmia.

KOTIMAINEN emojien opetus voisi olla merkittävä asia. Vaikkapa Kalevalan kääntäminen olisi lönnrotmainen uroteko.

Tarina Väinämöisestä ja Ainosta sopisi erityisen hyvin #meetoo -aikakauteen. Siinähän , joka taas . Sen vuoksi ei tule mitään, vaan ja .

Entäpä Kullervon kirous: . Sammon ryöstö kääntyisi helposti: .

NYT ON viimeisenkin ja , kuinka tärkeää on päi-vittää tietonsa . Muuten on muuttuneessa maailmassa kuin , ja edessä on vain .

Keemikko

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin

alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään

inhimillinen ei ole vierasta.

KEEMIKKO

593/2018KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Vuoden 2018 teknologiajohtajiksi on valittu Matti Heikkilä MetGen Oy:stä ja Vesa Varjonen Planmeca Oy:stä. Molempia luonnehditaan innovatiivisiksi uudistajiksi.

”Teknologiajohtaja Matti Heikkilä on henkilönä erittäin hyvä verkottuja. Hän ei pelkää lähestyä isojakaan pelureita, mikä on tärkeä ominaisuus kasvukii-dossa olevalle pk-yritykselle. Heikkilä on roolimalli muille pk-yrityksien tek-nologiajohtajille näyttäessään, kuinka uusia ekosysteemejä rakennetaan EU-tukea hyödyntäen ja miten Suomea uu-distetaan luomalla uusia, kestäviä rat-kaisuja teollisuuteen.”

Näin sanoo Teknologiateollisuus ry:n johtaja Laura Juvonen, joka toi-mi puheenjohtajana vuoden teknolo-giajohtajat valinneessa tuomaristossa. Palkintoraati koostui suomalaisista teknologiavaikuttajista.

Matti Heikkilä työskentelee tekno-logiajohtajana kaarinalaisessa MetGen Oy:ssä, joka valmistaa entsyymituot-teita muun muassa sellu- ja paperiteol-lisuudelle, jätevedenpuhdistukseen ja biopolttoaineisiin. Cleantech-yrityksen entsyymien valttikortti on geneettinen räätälöinti, joka auttaa niitä kestämään vaativiakin olosuhteita.

Päätoimensa lisäksi Heikkilä vastaa yhtiön markkinoinnista ja uusien liike-toimintojen kehittämisestä.

MetGen on kyennyt kokoamaan merkittävän määrän julkista rahoitus-ta, jonka turvin se tähtää yhä parem-paan raaka-aineiden käyttöasteeseen ja tehokkaampiin prosesseihin. Yhtiön vahvuutena pidetään uusien ratkaisu-jen poikkeuksellisen ripeää viemistä laboratorioista markkinoille.

Tuotekehityksen ja kaupallistamisen vauhdin takana on isossa osassa Matti Heikkilä. Hänen johdollaan myös val-mistusprosessien päästöt on saatu mi-nimoitua liki nollaan.

”Matti on käytännössä omin käsin luonut kokonaisen arvoketjun tyhjäs-tä”, sanoo MetGenin toimitusjohtaja Alex Michine.

”Matin rakentamat ekosysteemit

Vuoden teknologiajohtajatuudistavat suomalaista teollisuutta

maksimoivat kaikkien tahojen saaman hyödyn. Hänellä on uskomaton kyky muovata kokonaisia toimialoja visiol-laan”, Michine kiittelee.

Osaaja toimii esimerkkinä

Vesa Varjonen on toiminut monen-laisissa tehtävissä lääketieteellisen ku-vantamisen parissa reilun neljännes-vuosisadan. Planmecassa vuodesta 2004 työskennellyt Varjonen nousi yh-tiön teknologia- ja tutkimusjohtajaksi vuonna 2015.

Helsinkiläinen Planmeca on yksi maailman johtavista hammashoito-laitteiden valmistajista, jonka tuotteita viedään yli 120 maahan. Vuonna 1971 startanneen yrityksen oma johtava tee-ma on jatkuva uudistuminen.

”Planmeca ei ole yrityksenä ikinä valmis, eivätkä tuotteemme koskaan lakkaa kehittymästä. Ilman tätä men-taliteettia innovointi organisaatiossa kuolee”, toteaa Planmecan perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Kyöstilä.

Kyöstilän mukaan kasvuhalu ja mo-

tivaatio lähtevät esimerkin voimasta.”Vesa Varjonen on tällainen esimerk-

ki. Hänessä yhdistyvät vahva osaami-nen, teknologian ja tutkimusmaailman syvä ymmärrys sekä vuosikymmenten ammattitaito”, Kyöstilä sanoo.

Varjonen on koulutukseltaan lääke-tieteellisen tekniikan diplomi-insinöö-ri.

”Palkintoraadin keskustelussa nou-si esille, kuinka tärkeää monialainen koulutus ja osaaminen on tulevaisuu-den teknologioiden kehittämisessä ja hyödyntämisessä”, Laura Juvonen ker-too.

Vuoden teknologiajohtaja -palkin-to jaetaan tunnustuksena teknologia-johtajalle, joka on työllään vaikuttanut yrityksensä teknologiakyvykkyyteen ja kasvumahdollisuuksiin, toimii ins-piroivana johtajana ja vaikuttaa aktii-visesti yhteiskunnallisissa verkostois-sa. Palkinnon myöntäjiä ovat Business Finland, Teknologiateollisuus ja Spin-verse.

Päivi Ikonen

Teknologiajohtajat Matti Heikkilä (vas.) ja Vesa Varjonen ovat suomalaista huippu-osaamista edustavien vientiyritysten kantavia voimia.

Spin

vers

e

60 KEMIA 3/2018

HENKILÖUUTISIA

Aalto-yliopistoDI Markus Bosundin väitöskirja Development of Atomic Layer De-position Processes for Nanotech-nology Applications tarkastettiin 23.3.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Ola Nielsen (Oslon yliopis-to, Norja) ja kustoksena prof. Harri Lipsanen.

DI Hannu Laineen väitöskirja Pros and cons of iron precipitates in crystalline silicon solar cells tarkastettiin 6.4.2018. Vastaväit-täjänä toimi prof. Giso Hahn (Konstantz-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Hele Savin.

M.Sc. (Tech.) He Yangin väitöskirja Optical properties and applications of anisotropic low-dimensional nanomaterials tarkastettiin 6.4.2018. Vastaväit-täjänä toimi Dr. Andres Castel-lanos-Gomez (Madridin mate-riaalitieteen instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Zhipei Sun.

DI Jonna Kuusiston väitöskir-ja Starch-Calcium Carbonate Hybrid Pigments for High Filler Content Papers tarkastettiin 13.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Ulrich Hirn (Grazin yli-opisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Thaddeus Maloney.

M.Sc. Maryam Roza Yazdanin väitöskirja Engineered adsorp-tive materials for water remedia-tion: development, characteri- zation, and application tarkastet-tiin 13.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Ulla Lassi (Oulun yli-opisto) ja kustoksena prof. Riku Vahala.

DI Henri Vahlmanin väitös-kirja Light-induced degradation due to Cu precipitation in crystal-line silicon: Modeling and impact on PERC solar cells tarkastettiin 20.4.2018. Vastaväittäjänä toimi Dr. Gudrun Kissinger (Leibniz-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Hele Savin.

M.Sc. Wenli Zhaon väitöskir-ja Numerical Simulation of Reac-tive Crystallization in Stirred Tank Reactors tarkastettiin 20.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Tuo-mas Koiranen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustok-sena prof. Ville Alopaeus.

Helsingin yliopistoM.Sc. Beñat Olascoagan väi-töskirja Leaf optical properties and dynamics of photosynthetic activity tarkastettiin 9.3.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Ingo Ensminger (Toronton yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Jaa-na Bäck.

M.Sc. Yulong Baon väitöskirja Protein oxidation in meat: Effects on texture and water-holding tar-kastettiin 16.3.2018. Vastaväittä-

VÄITÖKSIÄjänä toimi prof. Mario Estévez (Extremaduran yliopisto, Espan-ja) ja kustoksena prof. Per Ert-bjerg.

M.Sc. Göker Gürbüzin väi-töskirja Investigations on pro-tein-lipid interactions under ox-idative conditions tarkastettiin 23.3.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Charlotte Jacobsen (Tans-kan teknillinen yliopisto) ja kus-toksena prof. Vieno Piironen.

FM Sebastián Coloman väi-töskirja Ecological and evolu-tionary effects of cyanophages on experimental plankton com-munity dynamics tarkastettiin 27.3.2018. Vastaväittäjänä toimi FT Anke Kremp (Helsingin yli-opisto) ja kustoksena prof. Kaa-rina Sivonen.

M.Sc. Patrick Almeidan väi-töskirja Multifunctional Porous Silicon Based Nanocomposites for Cancer Targeting and Drug Delivery tarkastettiin 6.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Tam-bet Teesalu (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Jouni Hirvonen.

FM Juha Peräsaaren väitöskir-ja The relevance of donor-specific HLA antibodies in renal trans-plantation tarkastettiin 6.4.2018. Vastaväittäjänä toimi dos. Ilkka Helanterä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Kim Vetten-ranta.

M.Sc. Xuemeng Chenin väi-töskirja Observational investiga-tions on air ions in the lower tro-posphere tarkastettiin 13.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Erik Swietlicki (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Veli-Matti Kerminen.

FM Viljami Sairasen väitös-kirja From Diffusion to Tracts tarkastettiin 13.4.2018. Vasta-väittäjänä toimi prof. Miika Nie-minen (Oulun yliopisto) ja kus-toksena prof. Sauli Savolainen.

M.Sc. Richa Guptan väitöskir-ja Association and interplay of genetic and epigenetic variants in smoking behavior tarkastettiin 20.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Bas Heijmans (Leidenin yli-opisto, Alankomaat) ja kustokse-na prof. Jaakko Kaprio.

M.Sc. Olena Santangelin väitöskirja Sleep and depression: developmental aspects and mo-lecular mechanisms tarkastettiin 20.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Janne Grønli (Bergenin yli-opisto, Norja) ja kustoksena prof. Antti Pertovaara.

Itä-Suomen yliopistoFM Susanna Kemppaisen väi-töskirja The role of neurotroph-ic factors in Alzheimer’s disease, special emphasis on brain-derived neurotrophic factor and cerebral dopamine neurotrophic factor tar-

kastettiin 16.3.2018. Vastaväittä-jänä toimi dos. Vootele Võikar (Helsingin yliopisto) ja kustokse-na prof. Heikki Tanila.

M.Sc. Yajuvinder Singhin väitöskirja Neurodevelopmental Insights into Rare Diseases: Fo-cus on Col18a1 and Cln5 Knock-out Mouse Models tarkastettiin 26.3.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Seppo Vainio (Oulun yli-opisto) ja kustoksena prof. Jari Koistinaho.

Jyväskylän yliopistoM.Sc. Boxuan Shenin väitös-kirja Applications of DNA self-assembled structures in nano- electronics and plasmonics tar-kastettiin 16.3.2018. Vastaväittä-jänä toimi prof. Tim Liedl (Lu- dwig-Maximilian-yliopisto, Sak-sa) ja kustoksena FT Jussi Toppari.

FM Akseli Mansikkamäen väitöskirja Theoretical and Com-putational Studies of Magnetic Anisotropy and Exchange Cou-pling in Molecular Systems tar-kastettiin 20.4.2018. Vastaväit-täjänä toimi prof. Juha Vaara (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Heikki Tuononen.

FM Sanna Rauhamäen väitös-kirja Biomolecular interactions of tailored small molecules tarkas-tettiin 20.4.2018. Vastaväittäjänä toimi dos. Maija Lahtela-Kak-konen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Olli Pentikäi-nen.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoDI Petri Ajon väitöskirja Hyd-roxyl radical behavior in water treatment with gas-phase pulsed corona discharge tarkastettiin 29.3.2018. Vastaväittäjä toimi dos. Wilfred Hoeben (Eindho-venin teknillinen yliopisto, Alan-komaat) ja kustoksena dos. Ser-gei Preis.

Oulun yliopistoFM Janne Capran väitöskirja Differentiation and malignant transformation of epithelial cells: 3D cell culture models tarkastet-tiin 16.3.2018. Vastaväittäjänä toimi dos. Juha Klefström (Hel-singin yliopisto) ja kustoksena prof. Tuomo Karttunen.

FM Ulla Saarelan väitöskirja Novel culture and organoid tech-nologies to study mammalian kidney development tarkastettiin 29.3.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. M. Todd Valerius (Harvar-din yliopisto, Yhdysvallat) ja kus-toksena prof. Seppo Vainio.

M.Sc. Muthiah Bosen väi-töskirja Molecular and function-al characterization of ABRAXAS and PALB2 genes in hereditary breast cancer predisposition tar-kastettiin 6.4.2018. Vastaväittä-

jänä toimi prof. Alessandro Sar-tori (Zürichin yliopisto, Sveitsi) ja kustoksena prof. Robert Win-qvist.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Matti Kanniston väitöskirja Metabolic Engineering of Acineto-bacter baylyi ADP1 for Improved Growth and Wax Ester Produc-tion Using Components of Ligno-cellulosic Hydrolysates as Carbon Sources tarkastettiin 23.3.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Lloyd Ruddock (Oulun yliopis-to) ja kustoksena apul.prof. Ville Santala.

DI Timo Vuorelan väitöskir-ja Computational Modelling of Lipoprotein Particles tarkastettiin 4.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Matthias Weiss (Bayreuthin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Ilpo Vattulainen.

M.Sc. Tharaka Doddapa-nenin väitöskirja Process Inte-gration Approaches for the Tech-no-Economic Optimization of Torrefaction Process tarkastettiin 6.4.2018. Vastaväittäjänä toimi prof. Eva Thorin (Mälardalenin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jukka Konttinen.

Tampereen yliopistoFM Laura Kanasen väitöskirja Aging-associated changes in the DNA methylome and character-istics of the epigenetic clock tar-kastettiin 29.3.2018. Vastaväit-täjänä toimi dos. Riikka Lund (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Mikko Hurme.

Turun yliopistoFM Tuomas Huokon väitöskir-ja Integrative regulation of major bioenergetic pathways in Synecho-cystis sp. PCC 6803 tarkastettiin 16.3.2018. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Nir Keren (Jerusalemin heprealainen yliopisto, Israel) ja kustoksena apul.prof. Yagut Al-lahverdiyeva-Rinne.

FM Elina Uusitalon väitös-kirja Neurofibromatosis type 1: From gene to population and can-cer tarkastettiin 23.3.2018. Vasta-väittäjänä toimi prof. Eric Legius (Leuvenin katolinen yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Juha Peltonen.

M.Sc. Tahereh Jafarin väitös-kirja Application of NMR me-tabolomics profiling on questions arising from molecular biology tarkastettiin 20.4.2018. Vastaväit-täjänä toimi dos. Hannu Maahei-mo (Teknologian tutkimuskeskus VTT) ja kustoksena prof. Juha-Pekka Salminen.

Åbo AkademiDI John Dahlbackan väitöskirja Quantitative Monitoring of Aero-

613/2018KEMIA

Jyväskylän yliopiston ke- mian laitoksen professori Kari Rissanen on saanut Ale-xander von Humboldt -sää-tiön tunnustuspalkinnon. Humboldt Research Award -palkinto myönnetään mer-kittävistä ansioista tutkijan-uran koko ajalta.

60 000 euron rahasumman lisäksi palkinto sisältää tilai-suuden tieteelliseen työhön. Rissanen pääsee toteutta-maan valitsemiaan tutkimus-hankkeita yhdessä Saksassa työskentelevien tutkijoiden kanssa.

Kari Rissanen tunnetaan supramolekyylikemian suo-malaisena uranuurtajana ja kansainvälisesti arvostettuna osaajana. Hänen erityisaluei-taan ovat myös nanokemia ja röntgenkristallografia. Viime aikoina Rissanen on tutkinut halogeenisidottuja kapseli-maisia supramolekyyleja täh-täimessään uudet nanokokoi-set molekyylisysteemit.

Suomalaisprofessori on pal-kinnosta sekä otettu että yllät-tynyt.

”Olen kiitollinen ja iloinen työni arvostamisesta näin kor-kealle. On suuri kunnia vas-taanottaa arvostettu palkinto, joka mahdollistaa saksalais-ten kollegojen kanssa aiem- min tehdyn yhteistyön syven-tämisen”, Rissanen sanoo.

Aurinkokennojen elinikäkymmenkertaiseksi

Professori Kari Rissasellearvostettu palkinto

Pette

ri Ki

vim

äki

Uudenlaisten väriaineher-kistettyjen perovskiittiau-rinkokennojen käyttöikä on mahdollista jopa kymmen-kertaistaa. Se onnistuu ken-norakennetta ja elektrolyyttiä muokkaamalla. Asia selvisi Armi Tiihosen väitöstutki-muksessa.

Aurinkokennojen iän ve-nyttämiseksi on tärkeää ym-märtää niiden ikääntymisme-kanismi. Sitä Tiihonen tutki valokuvaamalla värimuutok-set, joita kennoihin ajan myö-tä syntyy. Väriainekennojen jodielektrolyytit muuttuvat läpinäkyvämmiksi, ja perovs-kiittikennojen tumma perovs-kiitti hajoaa muuttaen kennon keltaisemmaksi.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että jodielektrolyytit ei-vät olekaan kobolttielektro-lyyttejä kestävämpiä, kuten on oletettu.

Tiihosen mukaan valoku-vauksen avulla voitiin havai-ta vähäinenkin perovskiitin hajoaminen. Nopea ja edul-

linen valokuvausmenetelmä voi hänen mukaansa joissain tapauksissa korvata työlääm-män röntgenkristallografia-mittauksen.

Kun aurinkokenno vaale-nee, sen sähköiset varaukset eivät enää liiku kunnolla, ja kennon teho laskee. Tiihonen osoitti, että kennon ikäänty-mistä voi hidastaa varauksen-kuljettajaa vaihtamalla.

Väriainekennoilla on laajat sovellusmahdollisuudet, sillä niitä voidaan tehdä monista eri materiaaliyhdistelmistä ja monissa väreissä. Perovskiit-tikennot taas kehittyvät no-peasti. Niiden hyötysuhde on vuosikymmenessä noussut jo noin 20 prosenttiin.

Diplomi-insinööri Armi Tiihosen väitöskirja Lifetime analysis of dye and perovskite solar cells tarkastettiin Aalto-yliopistossa 6.4.2018. Vasta-väittäjänä toimi Dr. Andreas Hinsch ISE-instituutista Sak-sasta ja kustoksena professori Peter Lund.

Vale

riya

Azov

skay

a

Armi Tiihonen (oik.) ja dosentti Kati Miettunen tutkivat tuoreita väriainekennoja ikääntymistesteihin käytetyllä, kameramittauk-siin soveltuvalla kennoalustalla.

Alexander von Humboldt -säätiö on Saksan liittotasa-vallan rahoittama säätiö, jon-ka tarkoituksena on edistää kansainvälistä yhteistyötä tie-teessä. Säätiön palkinnon on aiemmin saanut kaksi suoma-laista, evoluutiopaleontologi Mikael Fortelius ja antiikin tutkija Heikki Solin, molem-mat Helsingin yliopistosta.

Kari Rissanen on yksi Jyväsky-län yliopiston viitatuimmista tutkijoista. Hän on laatinut uransa aikana yli 600 tieteel-listä artikkelia.

bic and Anaerobic Bioprocesses using Vibrational Spectroscopy tarkastettiin 9.3.2018. Vastaväit-täjänä toimi prof. Franz Winter (Wienin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. An-ders Brink.

FM Simon Sandénin väitöskir-

ja Recombination of Injected and Photogenerated Charge Carriers in Photovoltaic Blends and De-vices tarkastettiin 16.3.2018. Vas-taväittäjänä toimi prof. Fengling Zhang (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ro-nald Österbacka.

Borealis-konserniToimitusjohtajaksi on nimitetty Alfred Stern. Tällä hetkellä kon-sernin polyolefiiniliiketoimin-nasta ja innovaatiotoiminnasta vastaava Stern aloittaa toimitus-johtajana 2.7.2018.

Kemesta ryJohtavaksi asiantuntijaksi on ni-mitetty TkT Minna Annala. Ke-mesta on Kemianteollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n, Väriteollisuus- yhdistys ry:n ja Kumiteollisuus ry:n yhteinen standardisointi- organisaatio. Annala on aiemmin hoitanut Muoviteollisuus ry:n vastuulla ollutta kansainvälistä standardisointisihteeristöä.

Kemianteollisuus ryViestinnän asiantuntijaksi on ni-mitetty tradenomi Riina Kasu-rinen, joka viime vuonna toimi järjestön ensimmäisenä kesäkata-lyyttina. Vuoden 2018 kesäkata-lyytiksi on valittu opiskelija Eve-liina Kunttu Turun yliopistosta.

Lääketeollisuus ryToimitusjohtajaksi on nimitetty KTM, HTT Sanna Lauslahti.

Ramboll Finland OyDI Hannu Karppi on nimitetty projektipäälliköksi Ympäristö ja terveys -toimialalle Tampereel-le ja DI Laura Pilvinen projek-tipäälliköksi Ilmanlaatu ja melu -yksikköön Espooseen.

NIMITYKSIÄ

62 KEMIA 3/2018

TULEVIA TAPAHTUMIA

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTKemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossaHelsinki 22.–23.5.2018www.ttl.fi/koulutus

PulPaperHelsinki 29.–31.5.2018www.pulpaper.fi

PacTec HelsinkiHelsinki 29.–31.5.2018www.pactec.fi

NBC 2018Rovaniemi 4.–7.6.2018www.nbcsec.fi

Valtakunnalliset Luma-päivätTampere 5.–6.6.2018luma.fi > Luma-tapahtumat

Oleofuels 2018Helsinki 6.–7.6.2018www.wplgroup.com/aci/event/ oleofuels

WASCON 2018Tampere 6.–8.6.2018www.wascon2018.com

Helsinki Chemicals ForumHelsinki 14.–15.6.2018www.helsinkicf.eu

Eurosafety 2018Tampere 11.–13.9.2018www.eurosafety.fi

AlihankintaTampere 25.–27.9.2018www.alihankinta.fi

Empack 2018Helsinki 3.–4.10.2018www.empack.fi

Laboratoriolääketiede ja näyttelyHelsinki 4.–5.10.2018www.lablt.fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Ipack Ima – Processing & PackagingMilano, Italia 29.5.–1.6.2018www.ipack-ima.com

ASMS Conference on Mass Spectrometry and Allied TopicsSan Diego, Yhdysvallat 3.–7.6.2018www.asms.org/conferences

International Symposium on the Synthesis and Applications of Isotopes and Isotopically Labelled CompoundsPraha, Tšekki 4.–7.6.2018www.iis-prague2018.cz

Polymers and Organic Chemistry 2018Montpellier, Ranska 4.–7.6.2018poc2018.enscm.fr

3rd Biopesticides EuropeAmsterdam, Alankomaat 6.–7.6.2018wplgroup.com/aci/biopesticides-europe

ACHEMA 2018Frankfurt, Saksa 11.–15.6.2018www.achema.de

28th World Congress on BiosensorsMiami, Yhdysvallat 12.–15.6.2018www.biosensors-congress.elsevier.com

1st National Meeting of the Swedish Chemical SocietyLund, Ruotsi 17.–20.6.2018www.scs2018.se

Polymer Gels and Networks 2018Praha, Tšekki 17.–21.6.2018www.imc.cas.cz/sympo/82pmm_png2018

16th International Congress of Quantum ChemistryMenton, Ranska 18.–23.6.2018icqc16.sciencesconf.org

18th European Congress on BiotechnologyGeneve, Sveitsi 1.–4.7.2018www.ecb2018.com

World Polymer CongressCairns, Australia 1.–5.7.2018www.macro18.org26th International Iupac Conference on High Temperature Materials ChemistryJekaterinburg, Venäjä 2.–6.7.2018htmc16.ru27th International Iupac Symposium on PhotochemistryDublin, Irlanti 8.–13.7.2018photoiupac2018.com25th International Conference on Chemistry EducationSydney, Australia 10.–14.7.2018www.icce2018.org14th International Conference on Liquid Atomization and Spray SystemsChicago, Yhdysvallat 22.–26.7.2018www.iclass2018.org27th International Liquid Crystal ConferenceKioto, Japani 22.–27.7.2018http://ilcc2018.org/wordpress18th IEEE International Conference on NanotechnologyCork, Irlanti 23.–26.7.2018www.ieeenano18.org

HPLC 2018Washington, Yhdysvallat 29.7.–2.8.2018www.hplc2018.org

43rd International Conference on Coordination ChemistrySendai, Japani 30.7.–4.8.2018http://iccc2018.jp

16th International Heat Transfer ConferenceBeijing, Kiina 10.–16.8.2018www.ihtc16.org

18th International Biotechnology SymposiumMontreal, Kanada 12.–17.8.2018ibs2018montreal.org

ACS National MeetingBoston, Yhdysvallat 19.–23.8.2018www.acs.orgInternational Conference on Chemistry Education and ResearchZürich, Sveitsi 27.–28.8.2018https://chemistryeducation.eurosci-con.com

7th EuCheMS Chemistry CongressLiverpool, Iso-Britannia 26.–30.8.2018www.euchems2018.org35th International Conference on Solution ChemistrySzeged, Unkari 26.–30.8.2018www.mke.org.hu/ICSC201814th European Conference on Research in Chemical EducationVarsova, Puola 2.–6.9.2018www.ecrice2018.plEuropean Adhesive and Sealant Conference 2018Riika, Latvia 12.–14.9.2018www.feica-conferences.com22nd Iupac International Conference on Organic SynthesisFirenze, Italia 16.–21.9.2018www.22-icos-florence.it13th International Conference on Solid State ChemistryPardubice, Tšekki 16.–21.9.2018www.ssc-conference.com/2018

2nd Plastics Packaging ConferenceBryssel, Belgia 25.9.2018www.plasticsconverters.eu

Thermosetting Resins 2018Berliini, Saksa 25.–27.9.2018www.thermosetting-resins.de

Luxe Pack 2018Monaco 1.–3.10.2018www.luxepack.com

HENKILÖUUTISIA

Suomen Akatemia on myöntä-nyt vuoden 2018 akatemiapal-kinnon tieteellisestä rohkeu-desta Jyväskylän yliopiston tut-kijalle Matti Jalasvuorelle.

Jalasvuori on tehnyt uraauur-tavaa tutkimusta kehittämällä virushoitoa antibiooteille vas-tustuskykyisiin bakteeri-infek-tioihin, palkitsija kiittää.

Hän on tutkinut myös muun muassa virusten ja elämän syn-nyn yhteyttä, virusten alkupe-rää, virusten ja seksuaalisen li-sääntymisen evoluutiota sekä virusten käyttöä syöpähoitona.

"Opintojeni loppupuolella tajusin, että geneettisen tiedon siirtyminen organismista toi-seen on hyvin merkittävä osa

Suomen Akatemia palkitsiMatti Jalasvuoren

elämää, ja viruksilla on siinä iso rooli”, Jalasvuori kertoo.

”Se on sittemmin toiminut yhdistävänä tekijänä hyvinkin erilaisissa tutkimuksissa, joiden pariin olen usein päätynyt vain, koska olen unohtunut  pohti-maan tieteellisiä ongelmia  il-lasta toiseen.”

Akatemiapalkinnon yhteis-kunnallisesta vaikuttavuudesta sai historioitsija Ville Kivimäki Tampereen yliopistosta. Hän on paneutunut etenkin sota-ajan sosiaalihistoriaan sekä mielen-terveyden ja psykiatrian histo-riaan.

Alek

si N

uotio

Matti Jalasvuori tekee tiivistä yhteistyötä useiden kansainvälis-ten tutkimusryhmien kanssa.

633/2018KEMIA

SEURASIVUT

”Liputan kaikin keinoin kemian puolesta. Maailma tarvitsee kemistejä”, sanoo juhlavuoteen suuntaavan Suomalaisten Kemistien Seuran uusi kippari Pekka Joensuu.

Leena Joutsen

”Alma Mater kutsui”, hymyilee Suo-malaisten Kemistien Seuran uusi pu-heenjohtaja Pekka Joensuu, joka siir-tyi toukokuun alussa Aalto-yliopistosta Helsingin yliopistoon laboratoriotoi-mintojen kehitystehtäviin.

”Aloitan työt innostunein mielin. Toimin yliopiston yliopistopalveluissa aivan uudessa tehtävässä, jossa toimen-kuva on vielä muotoutumassa.”

Uutta ja innostavaa on myös puheen-johtajan pesti, jonka Joensuu aloitti 14. maaliskuuta, kun seuraa kaksi vuotta luotsannut Jari Yli-Kauhaluoma luo-vutti SKS:n vuosikokouksessa vetovas-tuun seuraajalleen.

”Tuntuu hyvältä lähteä jatkamaan työtä, jota loistavat edeltäjäni Jari ja häntä ennen Kimmo Himberg ovat tehneet yhteistyössä seuran varsinaisen dynamon Heleena Karruksen kanssa. Prosessit ovat kunnossa ja juhlavuosi tulossa”, Joensuu myhäilee.

Seura täyttää sata vuotta ensi vuon-na, ja merkkivuoden valmistelut ovat jo täydessä käynnissä.

”Joka kuukaudelle on tulossa jotain ohjelmaa. On seminaaria, hiihtotapah-tumaa, toimintaa nuorille ja kemian yö Heurekassa. Tapahtumavuoden hui-pennus on 26. huhtikuuta 2019, jolloin Helsingissä vietetään seuran 100-vuo-tisjuhlaa”, Joensuu avaa tulevaa.

”Viemme kemian sanomaa niin ke-misteille kuin suurelle yleisölle ja tuo-tamme myös kouluille ilmiöpohjaisen kemian oppimisen materiaalia. Juhla-vuoden kynnyksellä avataan uusi netti-portaali, jonne kootaan jatkuvasti uutta sisältöä: kemian historiaa, tulevaisuut-ta, henkilöitä ja saavutuksia.”

”On jo aikakin promota”

”Post doc -aika Yhdysvalloissa”, Joen-suu vastaa epäröimättä kysymykseen tähänastisen työuransa huippuhetkes-tä.

”Sain keskittyä uuden tutkimuksen tekoon maailman johtavien tutkijoiden kanssa monialaisessa tiimissä. Ei ollut muita velvollisuuksia, ja väitöskin oli jo tehty. Kehitin siirtymämetallikatalyyt-tejä, ja nyt kymmenkunta vuotta myö-hemmin metodologia on siirtymässä teollisuuteen.”

Joensuu kannustaa nuoria kokei-lemaan siipiään ulkomailla. Hän itse vietti neljännen opiskeluvuotensa Es-panjassa Erasmus-vaihdossa ja suun-tasi maisteriksi valmistuttuaan Skot-lantiin väitöskirjaa tekemään. Työ on-nistui niin hyvin, että se avasi post doc -paikan maailman arvostetuimpiin kuuluvassa Stanfordin yliopistossa.

”Erasmus-vuosi avasi silmäni näke-mään, miten hienoja juttuja maailmalta löytyy. Esimerkiksi USA:ssa ja Britan-

niassa kemistien työtä arvostetaan kor-kealle. Myös Skotlannissa oli mahtava meininki ja hyvä tehdä tutkimusta, kun kemiaan investointiin.”

Joensuu sanoo painokkaasti, että ke-miaa on syytäkin arvostaa.

”Me kemistit olemme eturintamassa, kun etsitään ratkaisuja kiertotalouden toteutumiseen, multiresistenttien bak-teerien torjuntaan ja moniin muihin suuriin kysymyksiin.”

”On jo aikakin, että alamme promo-ta itseämme. Puheenjohtajana liputan kaikin keinoin kemian puolesta.”

Juhlavuoteen valmistautuva Pekka Joensuu:

”Maailmalla opin, miten tärkeä kemistin ammatti on”

Mar

kku

Oja

la

Kirjat ja musiikki ovat ruuhkavuosiaan viet-tävän Pekka Joensuun voimanlähteitä. ”Tilai-suuden tullen lähden matkalle, usein Lappiin tai puolisoni kotiseudul-le Italian Alpeille.”

Pekka Joensuu• Syntynyt Marttilassa 1977. Ylioppilas

Orimattilan lukiosta 1997. • Filosofian maisteri Helsingin yliopis-

tosta 2004 ja tohtori Edinburghin yliopistosta Skotlannissa 2008, pää-aineena orgaaninen kemia.

• Post-doctoral Research-Fellow Stanfor-din yliopistossa USA:ssa 2008–2009.

• Yliopistonopettaja ja lehtori Aalto- yliopistossa 2009–2018. Laboratorio-palveluiden päällikkö Helsingin yliopis-tossa toukokuusta 2018 lähtien.

• Asuu Helsingissä, perheessä vaimo ja 7- ja 5-vuotiaat lapset. Harrastaa luke-mista, musiikkia ja matkailua.

64 KEMIA 3/2018

SEURASIVUT

Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) vuosikokous pidettiin 14. maaliskuuta 2018 Nykytaiteen museossa Kiasmassa Helsingissä.

Kokouksessa jaettiin seuran myöntämä Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto. Sen sai filosofian maisteri Juuso Laitila pro gradu -tutkielmastaan Kinetics and Ther-mochemistry of the Reactions of Propar-gyl-Type Radicals with Molecular Oxygen.

Laitila kehitti gradussaan LC-MS/MS-laitteistolla uusia analyysimenetelmiä pu-naviinin monille eri väriaineille.

Analyyttisesti punaviinin haastavim-pia väriaineita ovat rypäleiden luontais-ten väriaineiden ja tanniinien muodos-tamat tanniini-väriaineadduktit. Laitilan kehittämät menetelmät mahdollistavat etenkin niiden tarkemman analytiikan.

Laitilan menetelmillä voidaan mitata suoraan viinistä tarkkoja kromatografi-sia profiileja eli sormenjälkiä tanniini-vä-riaineaddukteista ja myös monista muis-ta väriaineista. Sormenjälkien avulla vä-riaineista saadaan niin määrällistä kuin laadullistakin tietoa.

Laitila analysoi menetelmillään sa-toja punaviininäytteitä ja selvitti muun muassa sen, kuinka ikä vaikuttaa puna-viinin väriaineisiin ja miten tanniini-koostumus vaikuttaa tanniini-väriaine-adduktien muodostumiseen.

Uusi hallitus

Kokouksessa vahvistettiin seuran vuosi-kertomus ja tilinpäätös sen 98. toiminta-vuodelta 2017 sekä myönnettiin hallituk-selle vastuuvapaus ja hyväksyttiin talous-arvio vuodeksi 2018.

SKS:n jäsenmaksuosuus päätettiin pi-tää seitsemän euron suuruisena. Kemian Seurojen yhteisten kulujen jäsenmak-suosuus on 60 euroa, joten jäsenmaksu vuonna 2018 on yhteensä 67 euroa. Nuo-rilta jäseniltä seura ei peri jäsenmaksua mutta kerää heiltä 10 euron lehtimaksun.

Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valit-tiin Ph.D. Pekka Joensuu ja varapuheen-johtajaksi professori Anu Airaksinen.

SKS:n vuosikokous

Nuoren tutkijan palkintoJuuso Laitilalle

Hallituksen muut jäsenet vuonna 2018 ovat filosofian maisteri Sara Alanärä, tutkimusprofessori Sirpa Herve, filoso-fian maisteri Maija Hihkiö, professori Kimmo Himberg, professori Timo Hir-vi, filosofian tohtori Tarmo Korpela, fi-losofian maisteri Liisa Koskinen, johtaja Leena Otsomaa, diplomi-insinööri Ilkka Pollari, tekniikan tohtori Ritva Tuunila, dosentti Petri Tähtinen ja professori Jari Yli-Kauhaluoma.

Seuran uudeksi varsinaiseksi jäseneksi hyväksyttiin kokouksessa dosentti Susi Lehtola.

Uusiksi nuoriksi jäseniksi otettiin filo-sofian ylioppilaat Aaro Ketokulta ja Ira Tulla sekä tekniikan ylioppilaat Liisalot-ta Erämies, Janika Hart, Senni Heimala, Oskari Hellman, Leila Kettunen, Kris-

ta Lindqvist, Jenina Noki, Veera Petäjä-niemi, Petra Pirhonen, Elina Pitkäran-ta, Verna Repka, Tuomas Sipiläinen, Sini Suurnäkki ja Alex Villa.

Seuran varsinaisiksi jäseniksi siirrettiin vuoden 2017 aikana korkeakoulututkin-non suorittaneet seuran nuoret jäsenet, filosofian maisterit Sonja Batancourt, Timo Elo, Enni Grönlund, Kai Görans-son, Niklas Jantunen, Karoliina Karp-pinen, Pirjo Kosonen, Elmeri Lahtinen, Anna Lehikoinen, Niko Lindfors, Anne Lähde, Mia Meriläinen, Timo Sara-aho ja Suvi Uurasjärvi sekä diplomi-insinöö-rit Esa Heimala, Leena Katajainen, Nii-na Kärkkäinen, Sinna Lampinen, Dmit-ri Pankov, Iiro Perttula ja Niklas Gustav Wargh.

Kokouksen jälkeen tutustuttiin oppaan johdolla Kiasman näyttelyyn Meno-paluu – Nykytaidetta Itämeren alueella.

Lisäksi Teemu Myllymäki ja Kal-le Lagerblom esit-telivät perustaman-sa Measur-yrityksen toimintaa.

Heleena KarrusKirjoittaja on Suoma-

laisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja.

heleena.karrus@ kemianseura.fi

Nuorten tutkijain tunnustuspalkinnon luovutti Juuso Laiti-lalle seuran väistyvä puheenjohtaja Jari Yli-Kauhaluoma.

653/2018KEMIA

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut

Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä4/2018 15. toukokuuta 13. kesäkuuta5/2018 7. elokuuta 5. syyskuuta6/2018 3. syyskuuta 3. lokakuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista

toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

SEUROISSA TAPAHTUUKemian opetuksen jaostonVierailu Stadin Panimoon16.5.2018 kello 17Kaasutehtaankatu 1, rakennus 6 (Suvilahti, Helsinki)Panimokierros maisteluineen, tasting-olutvisa.Jaoston jäsenet 15 euroa, muut 28 euroa. Maksu käteisellä paikan päällä.Mukaan mahtuu 20 henkeä, ilmoittautumiset osoitteessa https://goo.gl/forms/OG4VZmd4rMYXhVVI2.

Päijät-Hämeen Kemistit ry:nVierailu Kanavan Panimoon16.5.2018Meijeritie 1, Vääksy. Lähtö Lahdesta kello 16.30.Lisätietoja: eilaha@elisanet.fi.

Keski-Suomen Kemistiseura ry:nVierailu Dinex Ecocatiin22.5.2018 kello 14.30Lähtö (henkilöautoilla) Laukaan Vihtavuoreen Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen pihasta kello 14, paluu noin kello 17. Dinex Ecocatin tuotekehitykseen ja laboratoriotoimintaan tutustuminen, tehdaskierros.Ilmoittautumiset 15.5. mennessä Johanna Anttilalle (joh@dinex.fi), jolta saa lisätietoa.

Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry:nNBC 2018 -symposiumiRovaniemi 4.–7.6.2018Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.nbc2018.org.

Suomalaisten Kemistien SeuranKevätkokous ja vierailu Fiskarsin ruukkialueelle6.6.2018Lähtö klo 15.30 Kiasman pysäkiltä. Fiskarsissa tutustuminen About Clay -keramiikkanäyttelyyn ja Kuura Cider -siiderimöön. Iltapala.SKS:n jäsenet 20 euroa, nuoret jäsenet 5 euroa. Ilmoittautumi-set viimeistään 28.5. osoitteessa www.suomalaistenkemistien-seura.fi.

Euroopan kemian seurojen liiton EuCheMSin (European Association for Chemical and Molecular Sciences) Kemia ja ympäristö -jaos kokoontui 3. maaliskuuta 2018 Kreikan Thessalonikissa.

Johtoryhmän kokous oli muutettu jaoksen kokouk-seksi, koska puheenjohtajak-si vuosille 2018–2020 valittu professori Santiago V. Luis joutui sairauden vuoksi luo-pumaan tehtävästä. Jaokselle tarvittiin näin uusi puheen-johtaja. Tehtävään valittiin professori Ioannis Katso-giannis Thessalonikin Aris-toteles-yliopistosta.

Kemian Päivien Säätiömyöntää apurahaaKemian Päivien Säätiö on avannut vuoden 2018 jatko-opiskelura-hojen haun. Apurahat on tarkoitettu tohtorintutkintoon tähtääville opiskelijoille. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemistien Seu-ran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen Yhdistyksen jäsenyyttä. Hakulomake ja -ohjeet löytyvät osoitteesta kemianseu-rat.fi/kemia/apurahat/kpshakemus.

Matka-apurahaa opiskelijoilleSuomen Kromatografiaseura myöntää matka-apurahoja suo-malaisten yliopistojen jatko- ja perustutkinto-opiskelijoille, jotka suunnittelevat kokous- tai seminaarimatkaa vuonna 2018. Lue lisätiedot osoitteesta kromatografiaseura.fi.

EuCheMSin ympäristöjaoskokoontui Thessalonikissa

Kokouksessa valmisteltiin jaoksen järjestämää ICCE-konferenssia (17th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environ-ment), joka pidetään Aristote-les-yliopiston tiloissa 16.–20. kesäkuuta 2019. Laaja-alainen ohjelma suo mahdollisuuden monenlaisten tutkimustulos-ten esittämiseen ja kontaktien luomiseen.

Seuraava eli 18:s ICCE-kon-ferenssi päätettiin pitää Italian Venetsiassa vuonna 2021.

Sirpa HerveKirjoittaja on tutkimusprofessori

emerita.

Kemia- ja ympäristöjaoksen jäsenet poseeraavat Kreikan aurin-gossa.

66 KEMIA 3/2018

TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.

Rohtojen ja robottien

Osaka Osakaa pidetään Japanin talou-

den ja kansainvälisen kaupan pääkaupunkina, mutta se on myös merkittävä tutkimuskeskus.

Sisko Loikkanen

Parinkymmenentuhannen opiskelijan Osakan yliopisto on maan kolman-neksi parhaaksi arvioitu ja pitää maail-manlistallakin sijaa 63. Opinahjon al-kusiemenenä toimi vuonna 1838 aloit-tanut yksityinen lääketieteen, kemian ja fysiikan oppilaitos. Samat alat insi-nööritieteillä vahvistettuina ovat yhä yliopiston leipälajeja.

Yliopiston tutkijoiden kärkeä edus-taa professori Hideki Yukawa, josta tuli Japanin ensimmäinen nobelisti, kun hän vuonna 1949 pokkasi palkin-non fysiikassa. Yukawa kehitti vahvan vuorovaikutuksen teoriaa, joka ennusti mesonihiukkasten olemassaolon.

Osakan yliopistossa opiskeli fyysi-koksi muun muassa tunnettu yritysjoh-taja Akio Morita. Hän käynnisti toisen maailmansodan (1939–1945) jälkeen firman, josta kehkeytyi elektroniikka-yritys Sony. Maailmanlaajuiseksi jätiksi kasvanut Sony tuli kuuluisaksi nauhu-reistaan ja radioistaan.

Osakassa syntynyt Akira Yoshino väitteli kemiantekniikan tohtoriksi ko-tikaupunkinsa yliopistossa. Teknolo-giayhtiö Asahi Kasein suojissa Yoshino kehitti ladattavan akun, jonka anodissa hän käytti sähköä johtavaa polymeeria polyasetyleenia ja katodissa litiumko-bolttioksidia.

Yoshinon tutkimukset poikivat esi-mallin litium-ioniakkuihin, joita ny-kyään käytetään matkapuhelimissa ja tietokoneissa. Keksinnön kaupallistivat Sony vuonna 1991 ja Asahi Kasein ja Toshiban yhteisyritys vuonna 1992.

Yliopiston tämän päivän kuului-suuksia on Hiroshi Ishiguro, joka joh-

taa älykkään robotiikan laboratoriota ja kehittää yhteistyökumppaniensa kanssa ihmismäisiä humanoidirobot-teja. Ishiguron työpöydältä on lähtöi-sin muun muassa hänen itsensä kopio, robotti nimeltä Geminoidi, joka muis-tuttaa erehdyttävästi kehittäjäänsä.

Lääkkeistä viskiin

Pääosa Osakan yrityksistä on pieniä tai keskisuuria. Kaikkiaan pienyrityk-siä arvioidaan toimivan kaupungissa peräti parisataatuhatta. Ne työllistävät noin kaksi miljoonaa henkeä.

Kaupunki on myös usean suuryri-tyksen synty- ja toimipaikka. Osaka-laissyntyinen on esimerkiksi Pana-sonic, alun perin Matsushita Electric Industrial. Konosuke Matsushita pe-rusti firman vuonna 1918 valmista-maan polkupyörän lamppuja. Kulutus-elektroniikkajätin päämaja on pysynyt Osakassa.

Myös Japanin suurimman asuntora-kentajan Daiwa Housen kotipaikka on Osakassa. Muuallekin maailmaan le-vittäytynyt yritys tunnetaan element-titaloistaan.

Chobei Takeda ryhtyi vuonna 1781 myymään perinteisiä japanilaisia ja kii-nalaisia kasvipohjaisia rohtoja Osakan Doshomachissa. Näin sai alkunsa lää-keyhtiö Takeda, Japanin suurin lääk-keiden valmistaja. Yhä Osakassa pää-majaansa pitävän yrityksen erityisalo-ja ovat muun muassa tulehdukselliset suolistosairaudet, diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä syöpätaudit.

Japanilaisia viskejä, oluita ja alko-holittomia juomia valmistava Sunto-ry aloitti Osakassa vuonna 1899. Sun-tory on laajentunut perheyrityksestä kansainväliseksi toimijaksi, joka ope-roi kaikkialla maailmassa Aasiasta Eu-rooppaan ja Yhdysvaltoihin. Maan rik-kaimpiin kuuluva perustajasuku omis-taa yhä valtaosan Suntoryn osakkeista.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja vapaa tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@gmail.comOsakan linna kirsikankukkien aikaan. 1500-luvulla alkunsa saanut linna kuuluu suurkaupungin tärkeimpiin historiallisiin nähtävyyksiin.

KemiKEMIA

Aikataulu ja teemat

Nro Menossa mukana1/2018 Labquality Days, Helsinki 8.–9.2.2018 Erikoisjakelu yhteishakuun osallistuville

2/2018 Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille

3/2018 PulPaper 2018 ja PacTec 2018, Helsinki 29.–31.5.2018 Pohjoinen teollisuus, Oulu 23.–24.5.2018

4/2018 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 14.–15.6.2018

5/2018 EuroSafety 2018, Tampere 11.–13.9.2017

6/2018 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 4.–5.10.2018 Energia 2018, Tampere 23.–25.10.2018 Kokkola Material Week, 27.10.–1.11.2018

7/2018 Jakelu painettuna tai näköislehtenä yli 50 000:lle vaikuttajalle, ammattilaiselle ja päättäjälle

8/2018 Tieteen Päivät, Helsinki 9.–13.1.2019

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Seija Kuoksaseija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 040 933 1147

Jaana Koivistojaana.koivisto@kemia-lehti.fipuh. 040 770 3043

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

NROTOIM.

AINEISTOTILMOITUS-

VARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA MM.

1/2018 3.1. 15.1. 7.2. Laboratoriot, elintarvikkeet, turvallisuus, koulutus

2/2018 13.2. 26.2. 21.3. Analytiikka, terveys, bioteknologia

3/2018 28.3. 9.4. 3.5. Biotalous, kiertotalous, puhdas ympäristö

4/2018 10.5. 21.5. 13.6. Laboratoriot, patentit, kemikaaliturvallisuus

5/2018 25.7. 13.8. 5.9. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus

6/2018 29.8. 10.9. 3.10. Laboratoriot, materiaalit, energiaratkaisut

7/2018 3.10. 15.10. 7.11.Kemia-lehden 45-vuotisjuhlanumero: Kemia yhteiskunnan ja yksilön palveluksessa

8/2018 9.11. 19.11. 13.12. Laboratoriot, patentit, tutkimus

POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA

Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy

”Lehti on toimitettu ammattitaitoisesti.

99 %

”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.”

89 %

Monipuolista jaajankohtaista tietoakiertotaloudenjokaiseen vaiheeseen:• kestävään raaka-

ainehankintaan• ekologiseen

tuotesuunnitteluun• resurssiviisaaseen

tuotantoon• vastuulliseen

kuluttamiseen• kierrätys- ja

jätehuoltovaiheeseen

Tilaa nyt kiertotaloudenerikoislehti Uusiouutiset!Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen.

Tilaa Uusiouutiset-lehtioheisella lomakkeellatai sähköpostitsetilaukset@uusiouutiset.fija puh. (03) 4246 5370.

Tilaan Uusiouutiset-lehden painetun version kestotilauksena 89 €/vuosi.

Tilaan Uusiouutiset-lehden määräaikaisena vuositilauksena (8 numeroa) 99 €/vsk.

Olen opiskelija. Tilaan Uusiouutiset-lehden vuosikerran opiskelijahintaan 50 €.

Sähköpostiosoite, johon haluan sähköisen uutiskirjeen Y-tunnus

Puhelin

Nimi (ja yritys)

Tilausosoite

Laskutusosoite (jos eri kuin tilausosoite)

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

Mottagarenbetalarportot

Jaicom Oy

Tunnus 5020716

00003 VASTAUSLÄHETYS

✂

KIERTO TALOUDEN

BISNESMALLI ANTAAVAATTEELLE

MONTA KIERROSTA

2|2018

RESURSSIVIISAUS RAKENTAA INFRAA

JÄTEVESILIETE: ARVOTAVARAA!

LAJITTELULAITOS, APU ILMASTOLLE

”Uusiouutiset-lehtion ajankohtainen,

asiantunteva jaluotettava.”

Lukijatutkimus,Focus Master

PUNNITSEMISENUUSI ÄLYAIKA

on alkanut!

Vallitsevienolosuhteiden

huomiointi

Staattisensähkön poisto

Intuitiivinenkosketuskäyttöliittymä

myös suomenkielellä

Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen.www.teopal.fi

Monipuolisetliitännät

Asiakaspalvelu: (09) 8190 560asiakaspalvelu@teopal.fi

Katso esittelyvideoskannaamalla tämä koodi.

Elektroninenvesivaaka

olosuhteiden

kosketuskäyttöliittymämyös suomenkielellä

Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen.

Monipuolisetliitännät

Automaattinenviritys

ja linearisointi