340/2017 suomen terveysteknologia-alan nykytila ja haasteet · vuonna 2015 koko...

Suomen terveysteknologia-alan nykytila ja haasteet

Mikko Grönlund, Reetta Raitoharju, Tuomas Ranti, Kaapo Seppälä & Tom Ståhlberg

KATS

AUS

340

/201

7

2

Tekes Report 1/2015Helsinki 2015

3

Mikko Grönlund, Reetta Raitoharju, Tuomas Ranti, Kaapo Seppälä & Tom Ståhlberg

Suomen terveysteknologia-alan nykytila ja haasteet

Tekes Review 340/2017Helsinki 2017

4

Tekes – rahoitusta ja asiantuntemusta

Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen.

Tekesin ohjelmat – valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi

Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja.

Copyright Tekes 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava.

ISSN 1797-7339ISBN 978-952-457-634-5

Kannen kuva: FotoliaTaitto: DTPage Oy

www.dtpage.fi

5

Esipuhe

INKA – innovatiiviset kaupungit -ohjelman tavoitteena on ollut yrityslähtöisten ekosysteemi-en sekä innovaatio- ja referenssiympäristöjen muodostaminen. Kaupunkien roolina on ollut tarjota kehitys- ja pilotointiympäristöjä yrityksille, jotka kehittävät omia tuotteitaan ja palve-luitaan aidoissa ympäristöissä. Ohjelma on myös pyrkinyt haastamaan kaupunkeja luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia edelläkävijämarkkinoita sekä soveltamaan hankinnois-saan innovatiivisia julkisia hankintoja.

Liiketoiminnan osalta tavoitteena on ollut tukea kasvuun tähtääviä yrityksiä siten, et-tä niillä olisi kyky luoda aivan uusia tuotteita ja palveluja kansainvälisille markkinoille. Kau-punkien, yritysten ja valtion yhteistyöllä innovaatiot on haluttu viedä nopeasti käytännön ratkaisuiksi ja kansainvälisille markkinoille. Yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja ratkaisujen pilotoinnin myötä kotimaiset referenssikohteet toimivat yritysten käyntikorttei-na maailmalla.

Tässä parhaalla tavalla onnistuminen edellyttää myös uutta tietoa terveystoimialan yri-tysten tilanteesta ja kehitystoimintaan liittyvistä ongelmakohdista. Tähän haasteeseen TELI-projekti pyrki vastaamaan ja teki sen onnistuneesti.

Tulosten osalta projekti oli menestyksellinen. Toimialan yritysten kartoitus, luokittelu ja niiden taloudellisen tilanteen selvittäminen toivat paljon uutta tietoa. Sitä voidaan hyödyn-tää yritysten kehitystoiminnan ja kaupallistamisen tukemisessa sekä myös kansallisen tason toimenpiteiden suunnittelussa. Tämän lisäksi saatiin paljon uutta tietoa etenkin toimialan sääntelyn vaikutuksista yritysten toimintaan ja menestymisedellytyksiin aina tuotekehityk-sen alusta kaupallistamiseen ja vientitoiminnan aloittamiseen saakka. Näiden lisäksi kannat-taa nostaa esille myös ne lukuisat pilottikohteet, joissa käytännössä testattiin uusia ratkaisuja ja niihin osallistuvat yritykset saivat arvokkaita referenssejä jatkon liiketoimintansa tueksi.

Aki ParviainenAsiantuntija, Tekes

6

Hankkeen johtoryhmän puheenjohtajan alkusanat

Kun loppuvuodesta 2014 tuli kysely, olisiko Labrox kiinnostunut osallistumaan Tekesin EAKR-rahoitteiseen hankkeeseen, vastausta ei tarvinnut miettiä kauan. Hanketta markkinoitiin tutkimushankkeena, jonka tavoitteena oli auttaa alueen yrityksiä päivittämään viranomais-vaatimuksiin liittyviä toimintojaan ja tietotaitoa. Koin hankkeen kuvailemien ongelmien ole-van myös osa omaa arkipäivääni: terveysteknologian alalla toimivan yrityksen on koostaan riippumatta navigoitava muuttuvien viranomaisvaatimuksien ja standardien keskellä. Hanke tuli myös ajankohdaltaan hyvään aikaan, sillä uusien ISO-standardien voimaantulo puhutti lähes jokaista alan yritystä.

Terveysteknologian toimiala liiketoimintana eli tuttavallisemmin TELI-hankkeen lähtö-kohtana oli lisätä yhteistyötä ja keskustelua alalla toimivien yritysten välillä, tarjota mahdol-lisuus testata yrityksen tuotteita oikeassa käyttöympäristössä sekä saada aikaan luotetta-vampi kuva alan yritysten toimintaedellytyksistä ja taloudellisista luvuista. Hankkeen aikana järjestetyt seminaarit olivat avoimia kaikille ja keskittyivät ajankohtaisiin viranomaisasioihin. Ne tarjosivat hyvän mahdollisuuden tavata, keskustella ja vaihtaa mielipiteitä muiden sa-mojen asioiden kanssa painivien ihmisten kanssa. Oma mielipiteeni on, että tällainen avoin keskustelu on varsinkin pienten yritysten etu. Omasta porukasta harvoin löytyy muita, joilta saada vertaistukea varsin spesifissä omaan toimenkuvaan liittyvässä asiassa. Tässä raportissa referoidut haastattelut heijastavat mielestäni myös seminaareissa käytyjä keskusteluja sekä mielipiteiden vaihtoa, vaikka ne perustuvatkin yritysten erillisiin haastatteluihin. Toiminta-edellytysten ja taloudellisten lukujen kartoittaminen taas tarjosi mielestäni hyvän pohjan verrata omaa yritystään suhteessa muihin alan yrityksiin ja herätti miettimään, missä olisi parantamisen varaa. Uskon, että tämä hankkeen loppuraportti innostaa myös muita teke-mään saman.

Hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana oli helppo toimia ammattitaitoisen ja asiasta kiinnostuneen ryhmän tukiessa. Kiitos!

Turussa 29.8.2017

Ida ErlingLabrox Oy

7

Sisällysluettelo

Esipuhe .............................................................................................................................................................................................. 5

Hankkeen johtoryhmän puheenjohtajan alkusanat ........................................................................ 6

Tiivistelmä ...................................................................................................................................................................................... 8

Executive summary .............................................................................................................................................................. 9

1 Johdanto ............................................................................................................................................................................ 10

1.1 Terveysteknologia-alan määrittely ......................................................................................................... 10

1.2 Tutkimusmenetelmät ....................................................................................................................................... 11

2 Terveysteknologia-ala Suomessa ............................................................................................................ 13

3 Terveysteknologia-alan liiketaloudellinen tila ja kehitys .............................................. 21

3.1 Tarkasteluajanjakso sekä tiedonkeruu- ja analysointimenetelmät ................................. 21

3.2 Terveysteknologia-alan yritysten liiketaloudellinen tila ja kehitys .................................. 22

3.3 Terveysteknologia-alan alatoimialojen liiketaloudellinen tila ja kehitys ..................... 36

4 Viranomaisvaatimukset ja lainsäädäntö ......................................................................................... 41

4.1 Viranomaisvaatimukset ja niihin liittyvät standardit ................................................................. 41

4.2 Viranomaisvaatimusten tuomia haasteita ......................................................................................... 42

5 Asiakkaat ja liiketoimintamalli ................................................................................................................... 43

5.1 Asiakkaan määrittely......................................................................................................................................... 43

5.2 Markkinoille tulo .................................................................................................................................................. 43

5.3 Myynti .......................................................................................................................................................................... 44

5.4 Ansaintamalli .......................................................................................................................................................... 44

6 Vienti ja kansainvälistyminen ..................................................................................................................... 46

6.1 Kasvun edellytys .................................................................................................................................................. 46

6.2 Läsnäolo ulkomailla ........................................................................................................................................... 46

6.3 Kansainvälistymisprosessi ja kansainvälistymisen tukeminen ........................................... 47

6.4 Tuotannon toteuttaminen ulkomailla .................................................................................................. 47

6.5 Kohdemarkkinat .................................................................................................................................................. 47

6.6 Viennin haasteet .................................................................................................................................................. 48

7 Toimialan suurimmat haasteet .................................................................................................................. 49

7.1 Kolme suurinta haastetta .............................................................................................................................. 49

7.2 Haastatteluissa mainittuja haasteita ..................................................................................................... 49

8 Tuotekehitys- ja kaupallistamisprosessit ........................................................................................ 51

9 Terveysteknologia-alan tulevaisuus Suomessa ....................................................................... 54

Liite. Kuvitteellinen use case -esimerkki: virtuaalilääkäri .......................................................................... 55

8

Tiivistelmä

Suomen terveysteknologia-alan yritykset ovat sijoittuneet eri puolille maata painopisteen ollessa kuitenkin viidessä maakunnassa. Näille maakunnille on yhteistä, että niissä toimii yliopistollinen sairaala. Eniten terveysteknologia-alan yrityksiä toimii Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsi-nais-Suomessa. Valviran laiterekisterin yrityksistä kaksi kol-masosaa toimii näissä kolmessa maakunnassa. Seuraavaksi eniten yrityksiä toimii Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa.

Puhuttaessa terveysteknologia-alasta nousevat usein esille nosteessa olevat startup-yritykset. Valviran laiterekis-terin yritysten iän mediaani vuonna 2015 oli kuitenkin jo 17 vuotta (keskiarvo 18 vuotta) ja neljännes yrityksistä on perustettu ennen vuotta 1990. Noin joka seitsemäs rekiste-rissä olevista yrityksistä on perustettu vuonna 2010 tai sen jälkeen ja noin puolet vuosituhannen vaihteen jälkeen. Voi-daankin sanoa, että ainakin terveysteknologian alan ytimen muodostavien Valviran laiterekisterin yritysten liiketoiminta on yleistä käsitystä vakiintuneempaa.

Terveysteknologia-ala on, kuten useimmat muutkin toimialan Suomessa, varsin pienyritysvaltainen ja polarisoi-tunut. Noin joka neljännen yrityksen vuotuinen liikevaihto oli alle 0,2 miljoonaa euroa, ja puolella yrityksistä liikevaihto jäi alle miljoonan euron. Noin joka kahdeksannella yrityksel-lä liikevaihto oli 20 miljoonaa euroa, ja vain muutama yritys ylsi yli 100 miljoonan euron liikevaihtoon. Henkilöstömää-rällä mitattuna yli puolet Valviran laiterekisterin yrityksistä oli mikrokokoisia, eli sellaisia, joiden työntekijämäärä on alle 10 henkeä. Alle 50 henkeä työllistävien yritysten osuus oli noin neljä viidesosaa. Suuryrityksiä eli vähintään 250 henkeä työllistäviä oli vajaat 6 prosenttia.

Terveysteknologia-alan yrityksistä selvästi yli puolet toimii kansainvälisillä markkinoilla ja loput ensisijaisesti val-takunnallisilla markkinoilla. Vain alueellisilla tai paikallisilla markkinoilla toimivien yritysten määrä on hyvin vähäinen.

Tutkimuksen tilinpäätösaineiston noin 260 yrityksen terveysteknologiaan liittyvän liiketoiminnan kokonaisliike-vaihto oli vuonna 2015 arviolta vajaat 1,7 miljardia euroa ja kokonaishenkilöstömäärä noin 7200 henkilöä. Kaikkien tilinpäätösaineiston 418 yrityksen terveysteknologiaan liit-tyvän liiketoiminnan kokonaisliikevaihto vuonna 2015 oli arviolta reilut 2,1 miljardia euroa ja kokonaishenkilöstömää-rä reilut 10 200 henkilöä.

Terveysteknologia-alan yritysten liikevaihdon muu-tosprosentin mediaani on tarkasteluajanjaksona vaihdellut jonkin verran. Esimerkiksi vuonna 2009 yritysten liikevaih-dot putosivat merkittävästi ja liikevaihdon muutosprosen-tin mediaani painui -3,1 prosenttiin. Parin vuoden kasvun jälkeen muutosprosentin mediaani painui vuonna 2013 lähelle 0 prosenttia. Toisaalta on muistettava, että pelkkä liikevaihdon kasvattaminen ei ole itseisarvo vaan liikevaih-don kasvattamisen olisi myös tapahduttava kannattavasti. Vuonna 2015 koko terveysteknologia-alan liikevaihdon kasvun mediaani oli 3,9 prosenttia. Yritysten liikevaihdon kehityksessä on kuitenkin huomattavia eroja, sillä vuonna 2015 noin joka neljännen yrityksen liikevaihto kasvoi yli 20 prosenttia, mutta noin joka kolmannen liikevaihto pieneni.

Terveysteknologia-alan yritysten toiminnan kannatta-vuutta mittaavan nettotulosprosentin kehitys on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut melko vakaata. Vuoden 2012 jälkeen alan yritysten kannattavuus on ollut hienoi-sessa laskussa. Vuonna 2015 nettotulosprosentin mediaani oli 2,1 prosenttia ja yli kolmannes terveysteknologia-alan yritys oli tappiollinen. Parhaan neljänneksen yritysten kan-nattavuus oli kuitenkin erittäin hyvä, sillä nettotulospro-sentin yläkvartiili vuonna 2015 oli 10 prosenttia. Terveys-teknologia-alan yritysten konkurssiuhka on yleisellä tasolla tarkasteltuna melko vähäinen. Yritysten välillä on kuitenkin huomattavia eroja ja neljänneksellä yrityksistä tilanne on vähintäänkin haasteellinen.

9

Executive summary

The Finnish health technology companies, classified in this research as such through having at least one product regis-tered in the National Supervisory Authority for Welfare and Health (Valvira) product register, are distributed around Finland, with an emphasis on regions with a university hos-pital. Most of the firms are based in Uusimaa, Pirkanmaa and Finland Proper. Of the companies in the Valvira regis-ter, two-thirds are based in these counties. The next larg-est number of health technology companies are located in North Ostrobothnia and Northern Savonia.

When discussing the health technology industry, startup firms are often mentioned. However, the median age of the companies in the Valvira register in 2015 was 17 years (average 18 years), and a quarter of the companies had been founded before 1990. Approximately one out of seven companies in the register had been founded in or after the year 2010, and approximately half after the year 2000. Therefore, it can be said that at least the business ac-tivity of the companies forming the core of the companies in the Valvira register is better established than commonly thought.

The health technology industry, as most other indus-tries in Finland, is polarised, consisting mainly of small firms. In 2015, the yearly sales of approximately a quarter of the companies was under 0.2 million euro, and in half of the companies, under one million euro. Approximately one in eight companies had yearly sales of at least 20 million euro, and only a couple of companies reached yearly sales of over 100 million euro. In terms of the number of personnel, over half of the companies in the Valvira register were micro-sized, i.e. had fewer than 10 employees. Approximately four out of five companies employed fewer than 50 employees. The proportion of large companies, i.e. companies employ-ing at least 250 people, was approximately 6 percent.

With regard to their internationalisation, clearly over half of the health technology companies are functioning

on the international market and the rest primarily on the domestic market. There are only few companies operating merely on a local scale.

According to the balance sheet materials of the re-search, the health technology-related sales of the Valvira-listed 260 companies totals nearly 1.7 billion euro, with a total personnel of approximately 7200 employees. A larger group of 418 companies was recognised as focusing on health technology business, even though they did not nec-essarily produce medical devices, with aggregate sales in 2015 of approximately 2.1 billion euro, and a total person-nel of over 10200 employees.

The median growth of sales of health technology com-panies has varied somewhat during the examined period. For instance, in 2009, the sales of the companies declined significantly with the median growth of sales sinking to -3.1%. After a growth period of two years, the median of sales growth sunk to 0 percent in 2013. On the other hand, it is worthwhile to notice that the growth of sales is not the only important issue, as profitability should also be consid-ered while growing. In 2015, the median of sales growth of the health technology industry was 3.9%. However, there were major differences in the development of sales growth, as the sales of every fourth company grew over 20% in 2015, meanwhile the sales of every third company decreased.

The development of the net result, a measure of the profitability of the companies, has been rather steady. After 2012, the profitability of the companies has been in a slight decline, and in 2015 the median of net result was 2.1%, and over a third of the companies were making a loss. The profit-ability of the best quadrant was however very good, as the upper quartile of net result percentage in 2015 was over 10%. The risk of bankruptcy of health technology compa-nies was on general level small. However, there are major differences in the risk of bankruptcy, and in a quarter of the companies the situation is challenging in that regard.

10

1Johdanto

Terveysteknologia-alan liiketoimintakatsaus on laadittu osana ”Terveysteknologian toimiala liiketoimintana” (TE-LI) -hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto/INKA – innovatiiviset kaupungit -ohjelma Tekesin kautta. Hankkeen tavoitteena oli edistää suomalaisten terveystek-nologiayritysten liiketoimintaedellytyksiä. Tähän pyrittiin tutkimalla alan ongelmakohtia sekä liiketoiminnan arvo-ketjun että toimialaspesifisten vaatimusten näkökulmasta. Hankkeessa oli mukana 10 yritystä, Forssan hyvinvointikun-tayhtymä sekä Hämeenlinnan kaupunki. Projekti loi uutta tietoa ja osaamista, jolla on merkittävää vaikutusta etenkin pk-terveysteknologiayritysten liiketoimintaedellytysten ke-hittymiseen. Projektissa suoritettu tutkimus tuotti lisätietoa liiketoiminnan arvoketjuista ja kaupallistamisesta sekä toi-mialakohtaisista vaatimuksista, joista laadittiin myös case-kuvauksia. Hankkeessa hyödynnettiin monialaista tutki-mustietoa, jota levitettiin erilaisten asiantuntijaverkostojen kautta.

Terveydenhuollon laitteiden valmistajien laatujär-jestelmästandardi ISO 13485:2016 on tuonut oleellisia muutoksia, joista lääkinnällisten laitteiden valmistajien tulisi olla tietoisia. Tähän asti laatujärjestelmän fokus on ollut tuotekehityksessä ja tuotannossa, mutta uusi stan-dardiversio edellyttää huomattavasti enemmän kaikilta laatujärjestelmien osilta. Uusi standardiversio kattaa koko tuotteen elinkaaren raaka-aineiden ja komponenttien os-tosta markkinointiin ja jälkihoitoon. EU:n uudet asetukset muuttavat terveydenhuollon laitteiden regulatiivisen ym-päristön täysin ja muutoksiin on valmistauduttava riittävän ajoissa. Uusien ISO 13485 -vaatimusten ja EU:n uusien ase-tusten huomioon ottaminen ajoissa tuo suuria kustannus-säästöjä yrityksille ja luo parhaimmillaan jopa kilpailuedun hitaampiin yrityksiin verrattuna. Hanke tuki yritysten kykyä tulkita ja ennakoida regulatiivisen ympäristön aiheuttamia muutoksia. Lisäksi hankkeessa tutkittiin miten yritykset ovat reagoineet mahdollisiin muutostarpeisiin sekä niiden mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin.

1.1 Terveysteknologia-alan määrittely

Terveydenhuollon laitteella (Suomen laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista, 629/2010) tai lääkinnällisellä lait-teella (EU:n vastaavat direktiivit) tarkoitetaan instrument-tia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta

yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmisena) sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoi-

toon tai lievitykseenb) vamman tai vajavuuden diagnosointiin, tarkkailuun,

hoitoon, lievitykseen tai kompensointiinc) anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimiseen,

korvaamiseen tai muunteluun d) hedelmöittymisen säätelyyn.

Terveysteknologia-ala kattaa myös in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut terveydenhuollon laitteet (reagenssia, reagens-situotetta, kalibraattoria, vertailumateriaalia, testipakkaus-ta, instrumenttia, laitetta, laitteistoa ja järjestelmää), joita käytetään joko yksin tai yhdessä muiden kanssa ja jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmiskehon ul-kopuolella (in vitro) suoritettavissa tutkimuksissa, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tarkoituksena on saada ihmisestä otettujen näytteiden perusteella tietoa ihmisen a) fysiologisesta tai patologisesta tilastab) synnynnäisestä epämuodostumastac) näytteiden turvallisuudesta ja niiden yhteensopivuu-

desta vastaanottajalle d) hoitotoimenpiteiden vaikutuksista.

Suomen laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista rajaa selkeästi terveydenhuollon laitteet suhteessa muihin sovel-lusaloihin. Tässä tutkimuksessa terveysteknologia-ala on ra-jattu vastaavasti kuin terveydenhuollon tuotteet nykyisen lain ja direktiivien mukaisesti. Oleellista onkin rajata alan ul-kopuolelle esimerkiksi hyvinvointituotteet ja lääkkeet sekä muita terveydenhuollon laitteita muistuttavia tuotteita, jot-ka eivät kuitenkaan täytä aiemmin kuvattuja määritelmiä. Uudet EU:n asetukset, jotka astuivat voimaan toukokuussa 2017, tulevat siirtymäaikojen puitteissa vielä jonkin verran muuttamaan terveysteknologia-alan sisällöllistä määritte-lyä, mikä on huomioitava tulevaisuudessa. Alan määritel-missä on jonkin verran kansainvälistä vaihtelua, mutta tällä ei ole suurempaa merkitystä tämän kokonaiskatsauksen kannalta.

Suomessa markkinoille tuotavien terveydenhuollon laitteiden on täytettävä niille asetettavat erityiset vaatimuk-set, joiden avulla pyritään varmistamaan tuotteiden turval-lisuus ja toimiminen oikein käyttötarkoituksessaan. Myös terveydenhuollon laitteeksi tarkoitettujen tietojärjestel-

11

mien on täytettävä nämä vaatimukset.1 Laitteiden tarjon-taa säätelevät laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010, lääkinnällisistä laitteista annettu neuvoston di-rektiivi 93/42/ETY, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/17/EY sekä aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita koskeva jäsenvaltioiden lainsäädän-nön lähentämisestä annettu neuvoston direktiivi 90/385/ETY (Valvira 2016).

Vaikka terveysteknologia-ala on Suomessa vakiintunut käsite alan toimijoiden keskuudessa, ei ole itsestään selvää, millaisena kokonaisuutena Suomen terveysteknologia-alaa tulisi tarkastella. Terveysteknologia-alaan kuuluvia yrityksiä ei ole mahdollista määritellä suoraan Tilastokeskuksen käyt-tämän toimialaluokituksen2 perusteella. Sellaista toimialaa kuin ”terveysteknologia-ala” ei ole olemassa vaan se koos-tuu lukuisista erillisistä toimialoista3, 4. Toimialaluokitus ei myöskään anna terveysteknologiaan liittyvien toimintojen rajausta valmiina, sillä jotkut toimialaluokat kuuluvat pää-sääntöisesti kokonaisuudessaan terveysteknologia-alaan, kun taas joidenkin toimialojen yrityksistä vain pieni osa voidaan katsoa terveysteknologia-alalle kuuluviksi. Lisä-haasteensa terveysteknologia-alan hahmottamiseen tuo se tosiasia, että osa alan yritysten toiminnasta liittyy muihin toimialoihin.

Tavoitteenamme oli tarkastella Suomen terveystekno-logia-alaa kahdella toisiaan täydentävällä tasolla. Tiukem-man määrittelyn mukaiseen terveysteknologia-alaan kuu-luvat vain Valviran laiterekisterilistan yritykset eli yritykset,5 joilla on terveydenhuollon laitteiden vaatimusten mukai-suutta osoittava CE-merkintä. Laajemman määrittelyn mu-kaiseen terveysteknologia-alaan kuuluvat edellä mainittu-jen yritysten lisäksi ne Healthtech Finlandin jäsenyritykset ja Healthtech Finlandin edustajien tunnistamat järjestöön kuulumattomat muut terveysteknologiayritykset, joilla ei ole CE-merkittyä tuotetta, mutta jotka kuitenkin ovat tällai-sia tuotteita kehittämässä. Lisätietoa laiterekisterin sekä toi-mialan muiden yritysten välisistä eroista, esimerkiksi koon ja iän suhteen, löytyy kappaleen 2 taulukoista 3–7.

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella etenkin yri-tyksiä, joilla on lain terveydenhuollon laitteista ja tarvik-keista (629/2010) mukaisia tuotteita. Näin ollen tutkimusta varten pyydettiin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta-virastosta (Valvira) tieto yrityksistä, joilla on MD-, AIMD- tai IVD-direktiivien perusteella yksi tai useampia tuotteita Val-viran rekisterissä. Lisäksi Terveysteknologian liitto Health-tech Finland ry:n avulla koottiin täydentävä lista alalla toi-mivista muista yrityksistä.

Yritykset luokiteltiin lisäksi seuraaviin alaryhmiin:1. Monitorointi ja kuvantaminen2. In vitro -diagnostiikka (IVD)3. Hoitotarvikkeet4. Lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetut kalusteet5. ehealth6. Muut

1.2 Tutkimusmenetelmät

Terveysteknologia-alan yritystilanteen kartoitus tehtiin käyttämällä pohja-aineistona Valviran laiterekisterin yritys-listaa, Healthtech Finlandin jäsenyrityslistaa sekä toimiala-järjestön edustajien tunnistamien järjestöön kuulumatto-mien muiden terveysteknologia-alaan kuuluvien yritysten listaa. Hankkeessa toteutettiin kartoituksen pohjalta alan yrityksille suunnattu kysely, jonka tarkoituksena oli saada tietoa ja näkemyksiä terveysteknologia-alan tilanteesta, haasteista ja näkymistä suoraan alan yrityksistä tilastoai-neistojen lisäksi. Näitä yrityskyselyn kautta saatuja tietoja on käytetty luvuissa 2, 5, 7 ja 8. Kysely toteutettiin toteu-tettiin sähköisesti webropol-kyselynä, joka lähetettiin yh-teensä 364 yritykselle huhtikuussa 2016. Kyselyyn saatiin vastaukset 35 yritykseltä, jotka edustavat kattavasti terveys-teknologia-alan eri alatoimialoja.

Terveysteknologia-alan taloudellista merkitystä ja kehitystä tarkastellaan luvussa 3 käyttäen hyväksi yritys-ten tilinpäätöstietoja, joista lasketaan tilinpäätösanalyysin

1 http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/terveysteknologia (haettu 17.10.2016)2 Euroopan yhteisön toimialaluokitus NACE ja sen kansalliset versiot toimivat taloudellista toimintaa kuvaavien tilastojen tiedonkeruu-

ja kuvauskehikkona. NACEa ja sen kansallisia versioita käytetään talouden eri alueita, kuten tuotantoa ja työllisyyttä kuvaavissa tilastoissa sekä kansantalouden tilinpidon tilastoissa. EU-jäsenmaiden on käytettävä tilastotoimessa NACEa tai siihen perustuvaa kansallista versiota, jollainen myös TOL 2008 -toimialaluokitus on.

3 Valviran laiterekisterin yritysryhmässä useimmin esiintyvät toimialaluokat ovat: TOL 3250 Lääkintä- ja hammaslääkintäinstrumenttien ja -tarvikkeiden valmistus (n=45), TOL 4646 Farmaseuttisten tuotteiden tukkukauppa (n=25), TOL 6201 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus (n=19), TOL 2660 Säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintä- ja terapialaitteiden valmistus (n=14), TOL 7219 Muu luonnontieteellinen ja tekninen tutkimus ja kehittäminen (n=12) ja TOL 4774 Terveydenhoitotarvikkeiden vähittäiskauppa (n=11)

4 Terveysteknologia-alalla toimivien yritysten, joilla ei ole terveydenhuollon laitteena CE-merkittyä tuotetta, useimmin esiintyvät toimialaluokat ovat: TOL 6201 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus (n=50), TOL 7219 Muu luonnontieteellinen ja tekninen tutkimus ja kehittäminen (n=17), TOL 7022 Muu liikkeenjohdon konsultointi (n=12) ja TOL 6202 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi (n=8)

5 Valviran ylläpitämässä laiterekisterissä on 325 valmistajan tuotteita vuodesta 1998 lähtien ja se sisältää myös tietoja, joita valmistajat eivät ole päivittäneet. Erillisessä yksilölliseen käyttöön tarkoitettujen laitteiden rekisterissä on 419 yritystä. Yksilölliseen käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistajien lista sisältää tietoja vuodesta 2004 lähtien. Yksilölliseen käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistajien ryhmä koostuu suurimmilta osin hammaslaboratorioista. Kymmenkunta yritystä on mukana molemmissa mainituissa ryhmissä.

12

avulla keskeisiä tunnuslukuja. Tilinpäätösanalyysin tun-nusluvut tarkastelevat koko terveysteknologia-alan ja sen keskeisten alatoimialojen kannattavuutta, tuottavuutta, vakavaraisuutta sekä maksuvalmiutta. Tilinpäätösaineiston tietolähteenä on käytetty Bureau van Dijk -julkaisijan Orbis Europe -yritystietokantaa. Liiketaloudellisen tilanteen tar-kasteluajanjakso alkaa vuodesta 2007 ja päättyy vuoteen 2015.

Puolistrukturoituja haastatteluja käytettiin täydentä-mään kvantitatiivisia analyysejä ja niiden tuloksia rapor-toidaan luvuissa neljä, viisi, kuusi ja seitsemän. Projektissa haastateltiin 10 terveysteknologia-alan erityyppisiä toimin-toja ja osaamista edustavaa yritystä, jotta saataisiin koko-naiskuva alan monimuotoisuudesta. Haastattelut kestivät tyypillisesti 1–2 tuntia. Luvussa neljä luodaan katsaus ter-veysteknologia-alan toimintaympäristön viranomaisvaa-timuksiin ja lainsäädäntöön. Viidennessä luvussa tehdään

katsaus terveysteknologia-alan yritysten asiakkaisiin ja liiketoimintamalleihin. näillä markkinoilla. Luvussa kuusi tarkastellaan Suomen terveysteknologia-alan vientiä ja kansainvälistymistä. Terveysteknologia-alan lyhyen aikavä-lin haasteita ja muita kehitysnäkymiä kuvataan luvussa seit-semän. Aineistona on käytetty yrityskyselyä ja -haastattelui-ta. Luvussa kahdeksan pohditaan tutkimustulosten valossa Suomen terveysteknologia-alan tulevaisuutta.

Tutkimus on tehty Turun yliopiston Brahea-keskuk-sen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Brahea-keskuksessa hankkeen tutkimusryhmään ovat kuuluneet tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund, projektitutkija Tuomas Ranti ja projektipäällikkö Kaapo Seppälä. Turun ammatti-korkeakoulussa tutkimusprojektista on vastannut lehtori Reetta Raitoharju. Tämän raportin kirjoittamiseen on li-säksi osallistunut Healthtech Finlandin asiantuntija Tom Ståhlberg.

13

Tässä luvussa luodaan yleiskatsaus Suomen terveysteknolo-gia-alaan. Valviran ylläpitämissä CE-merkittyjen tuotteiden laiterekisterissä on 325 yritystä sekä erillisessä yksilölliseen käyttöön tarkoitettujen laitteiden rekisterissä 419 yritystä, joista suurin osa on hammaslaboratorioita. Päällekkäisiä yrityksiä näissä kahdessa rekisterissä on kymmenkunta. Valviran rekisterien, toimialajärjestö Healthtech Finlandin jäsenluettelosta ja järjestöön kuulumattomien yritysten listan perusteella Suomen terveysteknologia-alalla toimii noin 900 yritystä tai noin 500 yritystä ilman yksilölliseen käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistajia. Toimialan yritysten tarkkaa lukumäärää on mahdotonta määrittää tarkasti, koska yritysjoukossa tapahtuu koko ajan muutok-sia; jotkut yritykset lopettavat toimintansa, yrityksiä yhdis-tetään ja uusia yrityksiä perustetaan.

Tässä raportissa terveysteknologia-alan yrityskentän analyysin pääpaino on Valviran laiterekisteriin perustuvan yritysryhmän valmistajissa, joilla on vähintään yksi lääkin-nällisenä laitteena CE-merkitty tuote. Analyysin ulkopuo-lelle on jätetty yksilölliseen käyttöön tarkoitettujen lait-teiden valmistajia pois lukien ne, jotka ovat mukana myös

ensin mainitulla Valviran 325 valmistajan listalla. Valviran laiterekisteriin kuulumattomien yritysten ryhmä koostuu ennen kaikkea toimijoista, jotka tukevat alan arvoverkos-sa lääkinnällisten laitteiden valmistajien liiketoimintaa eri tavoin. Ryhmä sisältää mm. toimijoita, joiden tuottei-ta käytetään tutkimuksessa, erilaisten sensorituotteiden (esim. turvalaitteet) tarjoajia, ennalta ehkäisevien yksilön hyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävien tuotteiden ja pal-velujen tarjoajia sekä terveysteknologia-alan asiantuntija-palvelujen tarjoajia.

Tässä raportissa Suomen terveysteknologia-alaa käsit-televät kuvat perustuvat Valviran laiterekisterissä olevien ja tarkemmin analysoitujen 260 yrityksen ryhmään. Tässä tarkastelussa ei ole huomioitu niitä Valviran laiterekisterissä olevia yrityksiä, jotka ovat lopettaneet syystä tai toisesta toi-mintansa viimeistään vuonna 2015. Lisäksi tarkastelun ul-kopuolelle on rajattu joitakin Valviran laiterekisterissä olevia yrityksiä, jotka ovat osoittautuneet terveysteknologia-alaan kuulumattomiksi. Valviran laiterekisterin kuulumattomien yritysten määrä tämän luvun tarkastelussa on 158 kappalet-ta eli yritysten kokonaismäärä on yhteensä 418 kappaletta6.

2Terveysteknologia-ala Suomessa

Muut21 %

Monitorointi jakuvantaminen

9 %In vitro-

diagnostiikka(IVD)8 %

Hoito-tarvikkeet

42 %

Ehealth12 %

Lääketieteelliseenkäyttöön

tarkoitetutkalusteet

8 %

Kuva 1. Valviran laiterekisterissä olevat yritykset alatoimialoittain (n = 260).

6 Tarkastelussa mukana olleista 418 yrityksestä on vuoden 2015 jälkeen neljätoista lopettanut toimintansa.

14

Terveysteknologia-alan alatoimialajaottelun perusta-na on Terveysteknologian Liitto ry Healthtech Finland (ent. FiHTA) jaottelu, joka oli käytössä tutkimusaineiston analy-sointia aloitettaessa7.

Valviran laiterekisterissä olevat terveysteknologia-alan yritykset ovat sijoittuneet eri puolille maata. Yritysten sijoittumisen painopiste on niissä viidessä maakunnassa, missä on yliopistollinen sairaala. Niiden yhteydessä toimii kunkin kaupungin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, ja sairaaloissa annetaan opetusta eri lääketieteen alojen ja hoitotyön opiskelijoille. Eniten terveysteknologia-alan yri-tyksiä toimii Uudellamaalla (Helsinki), Pirkanmaalla (Tam-pere) ja Varsinais-Suomessa (Turku). Valviran laiterekisterin yrityksistä kaksi kolmasosaa (65,7 %) toimii näissä kolmessa maakunnassa. Seuraavaksi eniten yrityksiä toimii Pohjois-Pohjanmaalla (Oulu) sekä Pohjois-Savossa (Kuopio). Neljällä viidestä (81,1 %) Valviran laiterekisterissä olevasta yritykses-tä kotipaikka on maakunnassa, jossa on yliopistollinen kes-kussairaala. Terveysteknologia-alan yritysten sijoittumista maakunnittain havainnollistetaan kuvassa 2.

Noin joka neljännen (27 %) yrityksen liikevaihto oli alle 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2014. Yrityksistä noin 47 prosenttia oli sellaisia, joiden liikevaihto oli alle miljoona euroa. Alle 10 miljoonan euron liikevaihdon omaavien yri-tysten osuus oli 81 prosenttia. Liikevaihdoltaan vähintään 20 miljoonan euron yritysten osuus oli puolestaan noin 13 prosenttia.

Taulukko 1. Yritysten jakautuminen alatoimialan mukaan (n = 418).

Valviran listan yritykset Kaikki alan yritykset

n % n %

Monitorointi ja kuvantaminen 24 9,2 % 45 10,8 %

In vitro -diagnostiikka (IVD) 21 8,1 % 29 6,9 %

Hoitotarvikkeet 110 42,3 % 132 31,6 %

Lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetut kalusteet 20 7,7 % 26 6,2 %

Ehealth 32 12,3 % 80 19,1 %

Muut 53 20,4 % 106 25,4 %

260 100 % 418 100 %

1,2(1,0)

0,8(1,9)

1,2(1,0)

Vaalviran laiterekisterinyritykset n = 260

Kaikki alanyritykset n = 418

3,1(2,4)2,7

(2,6)

12,7(12,9)

0,4(0,2)

1,9(1,4)

1,5(1,2)

1,9(1,4)

11,5(10,7)

41,5(45,3)

1,2(0,7)

0,0(0,2)

0,8(0,5)

7,7(8,1)

7,7(6,4) 2,7

(2,6)

0,0(0,2)

Kuva 2. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten jakautu-minen maakunnittain (n = 260).

7 Terveysteknologian Liitto ry Healthtech Finland (ent. FiHTA) otti vuonna 2017 käyttöön uuden jaottelun, jonka mukaan sen jäsenet jaetaan seitsemään ryhmään: 1) Diagnostiikka ja laboratorioratkaisut, 2) Mittaus, monitorointi ja kuvantaminen, 3) eHealth ja telelääketiede, 4) Hoito ja kuntoutus, 5) Puhtaus, kalusteet ja logistiikka, 6) Asiantuntijapalvelut sekä 7) Vauhdittajaorganisaatiot

15

Taulukko 2. Yritysten jakautuminen maakunnittain (n = 418)8.

Kuva 3. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten jakautuminen liikevaihtoluokittain (n = 227).

Valviran listan yritykset Kaikki alan yritykset Yritysten toimipaikat

Maakunta n % n % n %

Uusimaa 108 41,5 % 189 45,3 % 110 058 28,1 %

Pirkanmaa 33 12,7 % 54 12,9 % 33 965 8,7 %

Varsinais-Suomi 30 11,5 % 45 10,7 % 36 264 9,3 %

Pohjois-Pohjanmaa 20 7,7 % 34 8,1 % 24 777 6,3 %

Pohjois-Savo 20 7,7 % 27 6,4 % 16 922 4,3 %

Päijät-Häme 8 3,1 % 10 2,4 % 13 483 3,4 %

Kanta-Häme 7 2,7 % 7 1,7 % 12 274 3,1 %

Pohjois-Karjala 7 2,7 % 11 2,6 % 10 932 2,8 %

Satakunta 5 1,9 % 6 1,4 % 16 549 4,2 %

Keski-Suomi 4 1,5 % 10 2,4 % 18 598 4,8 %

Etelä-Pohjanmaa 4 1,5 % 5 1,2 % 17 760 4,5 %

Pohjanmaa 3 1,2 % 3 0,7 % 14 213 3,6 %

Kymenlaakso 3 1,2 % 4 1,0 % 11 354 2,9 %

Lappi 3 1,2 % 4 1,0 % 12 087 3,1 %

Etelä-Savo 2 0,8 % 4 1,0 % 12 800 3,3 %

Keski-Pohjanmaa 2 0,8 % 2 0,5 % 5 427 1,4 %

Etelä-Karjala 1 0,4 % 1 0,2 % 8 955 2,3 %

Kainuu 0 0,0 % 1 0,2 % 4 836 1,2 %

Ahvenanmaa 0 0,0 % 1 0,2 % 2 865 0,7 %

Alue tuntematon 0 0,0 % 0 0,0 % 7 393 1,9 %

260 100 % 418 100 % 391 512 100 %

Ei liikevaihtoa3 %

20 000 000– €13 %

1–199 999 €23 %

200 000 –399 999 €

7 %

400 000–999 999 €14 %

1 000 000–1 999 999 €11 %

2 000 000 –9 999 999 €

22 %

10 000 000 –19 999 999 €

7 %

8 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa toimi 360 000 yritystä vuonna 2015. Toimipaikkoja yrityksillä oli yhteensä noin 392 000. Toimipaikat työllistivät kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna 1,4 miljoonaa henkilöä. Uudellemaalle on keskittynyt lähes kolmannes koko maan toimipaikoista ja liikevaihdosta lähes puolet. Alueellinen yritystoimintatilasto sisältää tietoja maassamme toimivien yritysten toimipaikoista toimialoittain ja alueittain. Tilasto kattaa kaikkien aktiivisten yritysten toimipaikat.

16

Henkilöstön lukumäärää tarkastellen Valviran laitere-kisterissä olevista yrityksistä hieman yli puolet (53,4 %) oli mikrokokoisia eli sellaisia, joiden työntekijämäärä on alle 10 henkeä. Suomen koko yrityspopulaatiossa mikroyritysten osuus oli noin 95 prosenttia vuonna 20159. Alle 50 henkeä työllistävien yritysten oli noin neljä viidesosaa (77,4 %).

Taulukko 3. Yritysten jakautuminen liikevaihtoluokittain (n = 418).


n % n %

Ei liikevaihtoa 7 2,7 % 29 6,9 %

1–199 999 € 52 20,0 % 100 23,9 %

200 000–399 999 € 16 6,2 % 22 5,3 %

400 000–999 999 € 33 12,7 % 48 11,5 %

1 000 000–1 999 999 € 24 9,2 % 41 9,8 %

2 000 000–9 999 999 € 51 19,6 % 69 16,5 %

10 000 000–19 999 999 € 15 5,8 % 22 5,3 %

20 000 000– € 29 11,2 % 40 9,6 %

Ei tietoa 33 12,7 % 47 11,2 %

260 100 % 418 100 %

Kuva 4. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten jakautuminen henkilöstömäärän mukaan (n = 250).

0–4 henkilöä38 %

1 000 henkilöätai enemmän

2 %

500–999 henkilöä2 %250–499 henkilöä

2 %






Keskisuuria, eli yrityksiä joiden työntekijämäärä on 50–249 henkeä, oli 13,1 prosenttia. Suuryrityksiä eli vähintään 250 henkeä työllistäviä oli 5,7 prosenttia. Valviran laiterekisteris-sä olevien terveysteknologiayritysten ryhmässä on henki-löstömäärällä mitattuna huomattavasti enemmän keskiko-koisia ja suuria yrityksiä kuin Suomen koko yrityskannassa.

9 http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html (haettu 10.8.2016)

17

Taulukko 4. Yritysten jakautuminen henkilöstömäärän mukaan (n = 418).

Kuva 5. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten jakautuminen markkinoinnin kohderyhmän mukaan (n = 244).

Taulukko 5. Yritysten jakautuminen markkinoinnin kohderyhmän mukaan (n = 418).


n % n %

0–4 henkilöä 94 36,2 % 156 37,3 %

5–9 henkilöä 45 17,3 % 60 14,4 %

10–19 henkilöä 29 11,2 % 56 13,4 %

20–49 henkilöä 33 12,7 % 52 12,4 %

50–99 henkilöä 21 8,1 % 26 6,2 %

100–249 henkilöä 13 5,0 % 21 5,0 %

250–499 henkilöä 5 1,9 % 9 2,2 %

500–999 henkilöä 6 2,3 % 8 1,9 %

1000 henkilöä tai enemmän 4 1,5 % 5 1,2 %

Ei tietoa 10 3,8 % 25 6,0 %

260 100 % 418 100 %


n % n %

b2b 166 63,8 % 274 65,6 %

b2b ja b2c 65 25,0 % 89 21,3 %

b2c 13 5,0 % 24 5,7 %

Ei tietoa 16 6,2 % 31 7,4 %

260 100 % 418 100 %

b2c5 %

b2b ja b2c27 %

b2c68 %

18

Valviran laiterekisterissä olevista yrityksistä noin 60 prosenttia toimi myös kansainvälisillä markkinoilla. Loput yritykset toimivat ensisijaisesti valtakunnallisilla markki-noilla. Paikallisiksi tai alueellisiksi toimijoiksi luokiteltavia yrityksiä oli vain muutamia.

Valviran laiterekisterissä olevien yritysten iän mediaani vuonna 2015 oli 17 vuotta (keskiarvo 18 vuotta). Vuonna 2010 tai sen jälkeen perustettujen yritysten osuus oli 15 prosenttia. Kokonaisuudessaan vuosituhannen vaihteen

Kuva 6. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten jakautuminen kohdemarkkinoiden laajuuden mukaan (n =238).

Taulukko 6. Yritysten jakautuminen kohdemarkkinoiden laajuuden mukaan (n = 418).

jälkeen perustettujen yritysten osuus on noin puolet ai-neiston yrityksistä. Noin neljännes yrityksistä (23 %) on perustettu jo ennen vuotta 1990. Terveysteknologian alan ytimen muodostavien Valviran laiterekisterissä olevien yri-tysten voidaan olettaakin olevan jo hieman vakiintuneem-pia. Valviran listan ulkopuolisten 168 yrityksen mediaani-ikä oli 7 vuotta (keskiarvo 10 vuotta). Näistä yrityksistä lähes 40 prosenttia on perustettu vuonna 2010 tai sen jälkeen10.

Alueellinen2 %

Paikallinen1 %

Valtakunnallinen37 %

Kansainvälinen60 %


n % n %

Paikallinen 2 0,8 % 2 0,5 %

Alueellinen 5 1,9 % 10 2,4 %

Valtakunnallinen 88 33,8 % 123 29,4 %

Kansainvälinen 143 55,0 % 246 58,9 %

Ei tietoa 22 8,5 % 37 8,9 %

260 100 % 418 100 %

10 Toistaiseksi ei ole olemassa vain yhtä yleisesti hyväksyttyä startup-yrityksen määritelmää. Termillä viitataan usein nuoreen ja nopeaa kasvua tavoittelevaan yritykseen. Startup-yritykselle on tyypillistä pyrkimys kehittää mahdollisimman skaalautuva liiketoimintamalli, jotta yrityksen tuote tai palvelu voi kasvaa samassa suhteessa yrityksen muun liiketoiminnan kanssa. Kaikki aloittelevat yritykset eivät siis ole startup-yrityksiä.

19

Kuva 7. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten jakautuminen perustamisajankohdan mukaan vuonna 2015 (n = 260)

Taulukko 7. Yritysten jakautuminen perustamisajankohdan mukaan vuonna 2015 (n = 418).

Ennen vuotta 19808 %

1980–199015 %

1990–199930 %

2000–200932 %

2010–15 %


n % n %

Ennen vuotta 1980 20 7,7 % 24 5,7 %

1980-1989 39 15,0 % 52 12,4 %

1990-1999 78 30,0 % 96 23,0 %

2000-2009 84 32,3 % 146 34,9 %

2010- 39 15,0 % 100 23,9 %

260 100 % 418 100 %

20


n % n %

Ei ulkomaista omistusta 213 84,2 % 338 80,9 %

Ulkomainen omistus < 20 % 11 4,3 % 26 6,2 %

Ulkomainen omistus 20-50 % 5 2,0 % 8 1,9 %

Ulkomainen omistus > 50 % 26 10,3 % 39 9,3 %

Ei tietoa 5 2,0 % 7 1,7 %

260 100 % 418 100 %

Kuva 8. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten jakautuminen ulkomaisen omistuksen osuuden mukaan (n = 255).

Ulkomainenomistus 20–50 %

2 %

Ulkomainenomistus >50 %

10 %

Ulkomainenomistus <20 %

4 %

Ei ulkomaistaomistusta

84 %

Taulukko 8. Yritysten ulkomainen omistus (n = 418).

21

Tässä luvussa luodaan katsaus Suomen terveysteknologia-alan taloudelliseen merkitykseen ja kehitykseen muutami-en tilinpäätösanalyysin keskeisten tunnuslukujen avulla. Tilinpäätösanalyysin avulla voidaan kartoittaa yrityksen taloudelliset vahvuudet ja heikkoudet. Tavoitteena on an-taa mahdollisimman todellinen ja tarkka kuva terveystek-nologia-alan yritysten kannattavuudesta ja taloudellinen asemasta sekä mahdollistaa vertailu eri vuosien ja eri yri-tysten välillä.

3.1 Tarkasteluajanjakso sekä tiedonkeruu- ja analysointimenetelmät

Tilinpäätösanalyysin tarkasteluajanjakso alkaa vuodesta 2007 ja päättyy vuoteen 2015, joka oli raportin kirjoittamis-hetkellä viimeisin vuosi, jolta oli saatavilla vertailukelpoista tietoa suurimmasta osasta yrityksiä. Tilinpäätösaineiston lähteenä on käytetty Bureau van Dijk -julkaisijan Orbis Eu-rope -yritystietokantaa, joka sisältää noin 80 miljoonan eu-rooppalaisen yrityksen tilinpäätöstiedot.

Analysoinnin yksikkönä käytetään yritystä, joka on sa-man omistajan hallussa tai valvonnassa oleva yhdestä tai useammasta toimipaikasta koostuva kokonaisuus. Kaikki tämän raportin tunnusluvut on raportoitu yritystasolla, ei toimipaikkatasolla.

Tätä raporttia varten tarkasteltiin useita suomalaisten terveysteknologia-alan yritysten taloudellisen suoritusky-vyn osa-alueita, ja raportissa käytettävät keskeiset tunnus-luvut voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Kannattavuu-den tunnusluvut mittaavat liiketoiminnan tuloksellisuutta tai yrityksen yleistä suorituskykyä ja tehokkuutta. Vakavarai-suuden tunnusluvut taas kertovat yrityksen kyvystä selviy-tyä pidemmän aikavälin maksuvelvoitteistaan. Tuottavuu-den tunnusluvut antavat tietoa yrityksen ja henkilöstön tuottavuudesta sekä pääoman käytöstä.

Tilinpäätösanalyysissä tutkitaan yrityksen kannatta-vuutta ja taloudellista tilaa käyttämällä hyväksi yrityksen tilinpäätöstietoja. Tilinpäätöksestä voidaan laskea useita tunnuslukuja, joiden avulla yrityksiä voidaan vertailla kes-kenään. Analyysissa tunnusluvut jaetaan perinteisesti kan-nattavuuden, tuottavuuden, vakavaraisuuden, maksuval-miuden sekä muiden tunnuslukujen luokkiin.

Tilinpäätösanalyysin tunnuslukujen ja kustannusra-kenteen kehittymistä kuvataan seuraavilla tunnusluvuilla: mediaani, alakvartiili ja yläkvartiili. Niiden tulkinta on aina sidonnainen kyseessä olevaan aineistoon, tapausten koko-luokkaan ja lukumäärään. Seuraavassa on esitetty tunnus-lukujen yleinen merkitys.

Mediaani

Mediaani perustuu tunnuslukujen järjestämiseen suu-ruusjärjestykseen. Se kertoo järjestyksessä keskimmäisen tunnusluvun. Tällöin hyvin paljon poikkeavat arvot eivät vääristä tunnuslukua ylös- tai alaspäin. Mediaani on tun-nuslukujen kuvaajana keskiarvoa parempi.

Yläkvartiili

Yläkvartiili on raja-arvo, joka jakaa järjestetyn aineiston kah-tia siten, että neljäsosa (25 %) arvoista on suurempia kuin yläkvartiili, ja kolme neljäsosaa (75 %) arvoista on pienem-piä kuin yläkvartiili. Yläkvartiilin ylittävät arvot ovat ”hyviä” tunnusluvuilla, jotka ovat sitä parempia, mitä suurempia ne ovat (esimerkiksi nettotulosprosentti).

Alakvartiili

Alakvartiili on raja-arvo, joka jakaa järjestetyn aineiston kah-tia siten, että neljäsosa (25 %) arvoista on pienempiä kuin alakvartiili ja kolme neljäsosaa (75 %) arvoista on suurempia kuin alakvartiili. Alakvartiilin alittavat arvot ovat ”huonoja” tunnusluvuilla, jotka ovat sitä parempia, mitä suurempia ne ovat.

3Terveysteknologia-alan liiketaloudellinen

tila ja kehitys

22

3.2 Terveysteknologia-alan yritysten liiketaloudellinen tila ja kehitys

Tämän tutkimuksen tilinpäätösaineiston noin 260 yrityk-sen11 muodostaman terveysteknologiaan liittyvän liiketoi-minnan kokonaisliikevaihto oli vuonna 2015 arviolta vajaat 1,7 miljardia euroa ja kokonaishenkilöstömäärä noin 7200 henkilöä. Kokonaislukuja arvioitaessa on huomioitava, että tutkimuksessa on selvitetty ainoastaan suomalaisten yritys-ten henkilömäärät. Luvuissa ei siis ole mukana Suomessa toimivia ulkomaalaisia yrityksiä, joilla ei ole suomalaista y-tunnusta. Niissä ovat mukana suomalaisten yritysten ul-komaiset toiminnot niiltä osin kun ne on konsolidoitu suo-malaiseen tilinpäätökseen. Tutkimuksen tilinpäätösaineis-ton kaikkien 418 yrityksen terveysteknologiaan liittyvän liiketoiminnan kokonaisliikevaihto vuonna 2015 oli arviolta reilut 2,1 miljardia euroa ja kokonaishenkilöstömäärä reilut 10 200 henkilöä.

Toimialan yritysten kokoa ja sen kehitystä kuvataan lii-kevaihdolla ja liikevaihdon muutosprosentilla. Liikevaihto kuvaa varsinaisen toiminnan myyntituottoja alennusten ja arvonlisäveron jälkeen. Liikevaihdon muutosprosentti mit-taa yrityksen liiketoiminnan kasvukehitystä ja sen avulla voidaan arvioida myös yrityksen myyntimenestystä. Liike-vaihdon kasvuprosenttiin voi vaikuttaa myös yritysraken-

teessa tapahtuneet muutokset, sillä yritys voi kasvaa tai pie-nentyä ostamalla tai myymällä liiketoimintaansa. Myynnin kasvu koostuu joko olemassa olevien tuotteiden tai palve-luiden myyntimäärien kasvusta, tuote- ja palvelutarjonnan kasvusta tai myyntihintojen noususta. Terveysteknologian alan liikevaihdon muutosprosentin mediaani on tarkaste-luajanjaksona vaihdellut huomattavasti. Esimerkiksi vuon-na 2009 terveysteknologian alan yritysten liikevaihdot pienenivät jonkin verran ja liikevaihdon muutosprosentin mediaani painui –3,1 prosenttiin. Alan yritysten liikevaih-tojen kehityksessä oli kuitenkin huomattavia eroja, koska liikevaihdon muutosprosentin alakvartiilii painui –20 pro-senttiin yläkvartiilin ollessa edelleen 10 prosenttia. Viime vuosina liikevaihdon muutosprosentin mediaani on ollut 4 prosentin tuntumassa. Toisaalta on muistettava, että pelkkä liikevaihdon kasvattaminen ei ole itseisarvo vaan liikevaih-don kasvattamisen olisi myös tapahduttava kannattavasti. Vuonna 2015 Valviran laiterekisterin yritysten liikevaihdon kasvun mediaani oli 3,9 prosenttia.

Ei liikevaihtoa3 %

50 %

50 %

50 %

75 %Mediaani

Alakvartiili

Yläkvartiili

75 %

0 %

100 %

25 %

25 %

Kuva 9. Tilastollisten tunnuslukujen kuvaajat.

11 Aineistossa on mukana pääsääntöisesti vain osakeyhtiömuo-dossa toimivia yrityksiä. Aineistosta puuttuvat yritykset ovat pääsääntöisesti mikroyrityksiä.

Kuva 10. Terveysteknologia-alaan liittyvän liikevaihdon ja henkilöstömäärän jakautuminen maakunnittain vuonna 2015 (%), n ≈ 260.

0,20,4

1,01,2

090,10,20,0

0,0

0,20,3

0,50,7

0,00,0

3,96,0

0,00,1

16,615,1

3,96,9

073,83,3

0,60,5

0,61,3 0,0

0,00,10,1

1,71,9

66,861,9

Osuus liikevaihdosta,n. 1,7 miljardia euroa

Osuus kokonais-henkilöstömäärästän. 7 200 henkilöä

23

Kuva 11. Terveysteknologia-alaan liittyvän kokonaisliikevaihdon jakautuminen alatoimialoittaan vuonna 2015 (n = 260).

Kuva 12. Terveysteknologia-alaan liittyvän kokonaishenkilöstömäärän jakautuminen alatoimialoittaan vuonna 2015 (n = 260).

In vitro-diagnostiikka

(IVD)15 %


12 %

Hoitotarvikkeet22 %

Muut34 %

Ehealth12 %


tarkoitetut kalusteet5 %

Muut25 %

Ehealth20 %


tarkoitetut kalusteet5 %

In vitro-diagnostiikka

(IVD)19 %


10 %

Hoitotarvikkeet21 %

24

Taulukko 9. Tilinpäätös- ja kyselyaineiston perusteella tehty arvio terveysteknologia-alaan liittyvästä kokonaisliikevaihdosta ja -henkilöstömäärästä vuonna 2015.


n Liikevaihto 1 000 000 €

Henkilöstö-määrä

n Liikevaihto 1 000 000 €

Henkilöstö-määrä

Monitorointi ja kuvantaminen 24 189,1 729 45 201,2 869

In vitro -diagnostiikka (IVD) 21 252,4 1 345 29 280,2 1 453

Hoitotarvikkeet 110 365,9 1 496 132 560,5 2 522

Lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetut kalusteet

20 83,0 391 26 93,7 432

Ehealth 32 197,0 1 462 80 349,6 2 362

Muut 53 567,4 1 775 106 639,6 2 607

Yhteensä 260 1 654,7 7 198 418 2 124,7 10 246

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Valviran laiterekisterin yritykset

Alakvartiili n/a -1,9 -19,7 -6,9 -5,8 -7,7 -12,5 -7,3 -8,4

Mediaani n/a 8,1 -3,1 5,7 5,9 5,5 0,3 4,6 3,9

Ylävartiili n/a 25,1 10,1 20,9 21,5 19,4 14,3 17,1 21,3

Kaikki yritykset

Alakvartiili n/a -3,7 -20,2 -7,1 -5,6 -7,7 -13,0 -12,2 -11,1

Mediaani n/a 7,6 -1,5 5,8 7,3 7,0 1,4 4,2 4,9

Ylävartiili n/a 24,7 16,0 23,6 28,1 26,1 19,6 22,2 28,0

Kuva 13. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten liikevaihdon muutosprosentti 2008–2015 (n = 155–223).

%

25

20

15

10

5

0

-5

-10

-15

-20

-25

8,1

-3,1

2008 2009 2010 2011

Alakvartiili YläkvartiiliMediaani

2012 2013 2014 2015

5,55,95,7

0,3

4,6 3,9

Taulukko 10. Yritysten liikevaihdon muutosprosentti 2008–2015.

25

Ajanjaksolla 2011–2015 yritysten liikevaihdon mediaa-ni on vaihdellut välillä noin 1,0–1,2 miljoonaa euron välillä. Liikevaihdon alakvartiili on viime vuosina ollut 150 000 ja 200 000 euron välillä ja vajaat 5 prosenttia yrityksistä on

Kuva 14. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten liikevaihto 2007–2015 (n = 155–223)

Taulukko 11. Yritysten liikevaihto 2007–2015.

sellaisia, joilla ei ole lainkaan liikevaihtoa. Liikevaihdon yläkvartiili on vuosien 2010 ja 2015 välillä noussut 4,2 mil-joonasta eurosta lähes 6,5 miljoonaan euroon.


20082007 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

1 340

7 000

6 500

6 000

5 500

5 000

4 500

4 000

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

1 00

0 €

853 797 1 018 1 134 1 177 1 1881 080

855

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015


Alakvartiili 294 229 187 144 154 185 135 178 225

Mediaani 1 340 859 855 797 1 018 1 134 1 080 1 177 1 188

Ylävartiili 5 971 5 071 4 460 4 210 5 274 5 211 5 243 5 947 6 470

Kaikki yritykset

Alakvartiili 266 205 134 104 125 127 79 83 118

Mediaani 1 006 833 740 758 847 839 655 707 771

Ylävartiili 5 165 4 457 3 798 3 781 4 398 4 804 4 118 4 117 5 236

26

Käyttökateprosentti kertoo yrityksen operatiivisen eli varsinaisen toiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoitu-seriä. Tunnusluvun vertailukelpoisuutta toimialan sisällä heikentää se, että yritykset joko omistavat tuotantoväli-neensä itse tai ovat vuokranneet ne kokonaan tai osittain. Edellisessä tapauksessa yritykselle aiheutuvat kulut näkyvät tuloslaskelmassa poistoina ja rahoituskuluina käyttökat-teen jälkeen, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa ao. kulut

Kuva 15. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten käyttökateprosentti 2007–2015 (n = 155–223).

Taulukko 12. Yritysten käyttökateprosentti 2007–2015.

sijoittuvat vuokriin ennen käyttökatetta. Yksittäisen yrityk-sen käyttökatevaade riippuu sen vieraan pääoman määräs-tä suhteessa liikevaihtoon ja vallitsevasta korkotasosta.

Yritysten käyttökateprosentin mediaani on 2010-luvul-la ollut laskeva ja vuonna 2015 se oli 6,3 prosenttia. Tun-nusluvun suhteen heikoimman neljänneksen käyttökate on selvästi negatiivinen. Kannattavimman neljänneksen käyttökateprosentti sen sijaan on yli 15 prosenttia.


20082007 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

20

18

16

14

12

10

8

6

4

2

0

-2

-4

%7,7

6,6 6,3

8,9 8,78,1

7,1 7,5

8,9

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015


Alakvartiili 3,4 2,9 -0,8 2,2 -2,9 1,1 0,0 1,2 -2,8

Mediaani 7,7 8,9 6,6 8,7 7,1 8,9 8,1 7,5 6,3

Ylävartiili 19,4 18,1 15,3 17,1 15,8 17,6 16,8 18,0 16,0

Kaikki yritykset

Alakvartiili 1,8 0,6 -2,1 -1,5 -3,6 -1,2 -3,2 -5,7 -15,8

Mediaani 6,9 8,5 6,3 7,2 7,0 7,8 7,1 6,2 5,5

Ylävartiili 17,0 16,3 15,5 15,7 15,8 17,2 15,9 14,8 14,3

27

Rahoitustulos kertoo, kuinka paljon yrityksen var-sinainen liiketoiminta tuottaa tulorahoitusta ja se kuvaa yrityksen kykyä suoriutua varsinaisen liiketoiminnan tuo-toilla lainojen lyhennyksistä, käyttöpääoman lisäyksestä ja investointien omarahoituksesta. Rahoitustuloksella yrityk-sen tulisi pystyä kattamaan myös omistajien voitonjako-tarpeet. Rahoitustuloksen suuruuteen vaikuttaa yrityksen toiminnallisen kannattavuuden lisäksi rahoitusmarkkinoi-den tilanne, kuten esimerkiksi korkotaso ja valuuttariskit.

Kuva 16. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten rahoitustulosprosentti 2007–2015 (n = 155–223).

Taulukko 13. Yritysten rahoitustulosprosentti 2007–2015.


20082007 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

%

20

18

16

14

12

10

8

6

4

2

0

-2

-4

-6

-8

6,66,1 6,17,4

6,46,85,45,3 4,9

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015


Alakvartiili 2,6 1,5 -1,6 1,7 -4,5 0,5 -0,6 0,7 -5,7

Mediaani 6,1 6,5 5,3 7,4 5,4 6,8 6,4 6,1 4,9

Ylävartiili 17,2 13,6 13,8 14,0 13,0 13,8 14,4 14,0 14,3

Kaikki yritykset

Alakvartiili 1,0 0,2 -2,8 -2,8 -4,9 -2,6 -7,6 -7,4 -18,6

Mediaani 5,4 5,8 5,1 6,0 5,2 6,0 5,5 4,9 3,9

Ylävartiili 15,2 13,1 14,0 13,3 12,7 13,7 13,4 13,3 12,0

Lyhyelläkin aikavälillä rahoitustuloksen on ylitettävä nol-lataso.

Yritysten rahoitustulosprosentin mediaani pysyi pit-kään verrattain tasaisesti noin 6 prosentin tienoilla. Vuon-na 2015 se kuitenkin laski 4,9 prosenttiin. Kannattavimman neljänneksen rahoitusprosentti pysyi sen sijaan edelleen noin 14 prosentissa. Kannattavuudeltaan huonoimman neljänneksen rahoitustulokset painuivat sen sijaan jo alle –5 prosentin.

28

Nettotulosta pidetään yleisesti yrityksen toiminnan tuloksena ja se on käytännössä yrityksen omistajille jäävä osuus tilikauden tuloksesta. Yrityksen toimintaa voidaan pitää kannattavana vain, jos yrityksen nettotulos on positii-vinen. Nettotuloksen riittävyys ja vaadittava vähimmäistaso määräytyvät muun muassa pääomanrakenteen vahvista-mispyrkimysten ja voitonjakotavoitteiden mukaan. Netto-tuloksessa ei ole mukana tuloslaskelman satunnaisia eriä

Kuva 17. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten nettotulosprosentti 2007–2015 (n = 155–223).

Taulukko 14. Yritysten nettotulosprosentti 2007–2015.


20082007 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

%

14

12

10

8

6

4

2

0

-2

-4

-6

-8

-10

4,33,6 3,6 3,4

2,2 2,7 2,7 2,6 2,1

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015


Alakvartiili 0,0 -1,8 -4,9 -4,5 -6,1 -6,0 -7,8 -6,7 -9,3

Mediaani 4,3 3,6 2,2 2,7 2,7 3,6 3,4 2,6 2,1

Ylävartiili 13,6 10,3 10,6 10,5 8,8 9,9 9,4 9,6 10,0

Kaikki yritykset

Alakvartiili -3,2 -5,7 -10,1 -11,5 -8,0 -13,0 -19,4 -22,9 -22,8

Mediaani 3,4 3,0 1,8 2,2 2,3 2,1 2,5 1,6 1,0

Ylävartiili 11,0 9,0 9,7 9,2 8,8 9,6 9,1 8,5 8,9

ja tilinpäätössiirtoja, joten se ei välttämättä ole sama kuin tuloslaskelman viimeisen rivin voitto tai tappio.

Yritysten nettotuloksesta ilmenee alan liiketoiminnalli-nen haastavuus. Vuonna 2015 Valviran laiterekisterin yritys-ten nettotulosprosentin mediaani oli 2,1 prosenttia ja joka kolmas yritys (37 %) oli tappiollinen. Parhaan neljänneksen kannattavuus sen sijaan oli erittäin hyvä, sillä nettotulos-prosentin yläkvartiili vuonna 2015 oli 10 prosenttia.

29

Kuva 18. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten sijoitetun pääoman tuottoprosentti 2007–2015 (n = 155–223).

Taulukko 15. Yritysten sijoitetun pääoman tuottoprosentti 2007–2015.


20082007 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

%

2826242220181614121086420-2-4-6-8

-10

5,86,8

12,811,9

8,08,48,27,0

5,8

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015


Alakvartiili 1,4 1,4 -4,3 -0,9 -8,8 -2,2 -6,9 -8,1 -8,7

Mediaani 11,9 12,8 6,8 8,2 7,0 8,4 8,0 5,8 5,8

Ylävartiili 26,9 24,7 20,4 19,4 19,3 22,5 20,9 21,9 20,2

Kaikki yritykset

Alakvartiili -1,1 -1,8 -8,0 -8,0 -8,5 -11,3 -14,7 -18,4 -24,5

Mediaani 10,6 9,8 6,2 7,5 7,0 6,9 6,3 3,4 4,0

Ylävartiili 23,5 22,7 22,1 18,6 19,7 21,3 19,5 17,1 16,5

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti mittaa suhteellis-ta kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle, korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle. Sen vähimmäistuottona on pidetty yrityksen vieraalle pää-omalleen maksamaa korkoa. Omalle pääomalle ja lainapää-omalle tulisi saada vähintään rahamarkkinoilla vallitsevan korkotason mukainen tuotto. Tavallisesti oman pääoman sijoittajat kuitenkin vaativat kuitenkin korkeampaa tuottoa riskisille oman pääoman sijoituksilleen, kun vakuudellisen korollisen lainapääoman antajat. Hyvällä kannattavuusta-solla toimivan yrityksen sijoitetun pääoman tuoton tulisikin nousta selvästi lainakorkoja suuremmaksi.

Suuret investoinnit, jotka ovat sitoneet yrityksen pää-omia, mutta eivät ole ehtineet tuottaa tilikaudella tuloa, saattavat vaikeuttaa tunnusluvun kehityksen arviointia. Tunnusluvun vertailtavuutta eri yritysten kesken saattaa heikentää myös se, että aina ei ole käytettävissä luotetta-vaa tietoa yrityksen taseen vieraan pääoman jakamiseksi

korolliseen ja korottomaan osaan. Tilinpäätösajankohtana sitoutunut pääoma ei välttämättä kuvaa yrityksen toimin-taa sitoutunutta keskimääräistä pääomaa, ja tunnusluvun pääomana tulisi käyttää sitä pääomaa, jonka avulla tulos on saavutettu. Pienet pääomat saattavat joskus kasvattaa pääoman tuoton korkeaksi, vaikka euromääräinen tulos on vähäinen. Sijoitetun pääoman tuoton viitteelliset normiar-vot ovat: erinomainen yli 15 %, hyvä 10–15 %, tyydyttävä 6–10 %, välttävä 3–6 %, heikko alle 3 %.

Tutkittujen yritysten sijoitetun pääoman tuottoprosen-tin mediaanin trendin on laskeva. Tarkastelujakson alussa se oli vielä hyvällä selvästi yli 10 prosentin tasolla, josta se vuoteen 2015 mennessä on laskenut välttävälle, alle 6 pro-sentin, tasolle. Yritysten välillä on tälläkin tunnusluvulla tar-kasteltuna huomattavia eroja, sillä parhaimman neljännek-sen yritysten sijoitetun pääoman tuottoprosentit ovat yli 20 prosenttia. Sen sijaan sijoitetun pääoman tuottoprosentin alakvartiili painui vuonna 2015 alle –8 prosentin.

30

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappionsietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksistaan pit-källä aikavälillä. Oikaistun taseen velkojen suhde liikevaih-toon auttaa arvioimaan sitä käyttökatteen tasoa, joka tarvi-taan vieraan pääoman hoitovelvoitteiden suorittamiseen. Velkaantuminen lisää yrityksen rahoitusriskiä, ja yrityksen ylivelkaantuessa myös pääoman kustannukset kasva-vat. Taseen omat varat muodostavat yrityksessä puskurin mahdollisia tappioita vastaan ja omavaraisuusaste kuvaa näiden puskureiden tasoa. Puskureiden laskiessa liian al-haisiksi yksikin taloudellisesti huono vuosi saattaa kaataa yrityksen. Yritys voi tulla toimeen myös matalalla omava-raisuusasteella, mikäli sen kannattavuus on kohtuullinen ja vakaa eikä tappioita synny. Matala omavaraisuusaste si-sältää kuitenkin suuren riskin, mikäli kannattavuus jostakin syystä heikkenee. Korkean omavaraisuusasteen yrityksellä on myös selvästi suurempi liikkumavapaus kuin heikon omavaraisuuden omaavalla yrityksellä, sillä sen riippuvuus

suhdanteista ja muista toimintaympäristön muutoksista on vähäisempi. Taloudellisen taantuman aikana ensimmäisinä vaikeuksiin ajautuivat yleensä yritykset, joiden omavarai-suusasteet ovat kilpailijoitaan matalammat. Yrityksen ikä vaikuttaa usein omavaraisuusasteeseen, sillä nuori yritys on usein alalla pidempään toimineita yrityksiä velkaantu-neempi. Omavaraisuusasteen viitteelliset ohjearvot ovat: erinomainen yli 50 %, hyvä 35–50 %, tyydyttävä 25–35 %, välttävä 15–25 % ja heikko alle 15 %.

Analysoitujen Valviran rekisterin yritysten omavarai-suusasteen mediaani on pysytellyt hyvällä yli 35 prosentin tasolla koko tarkastelujakson ajan. Vuonna 2015 se oli 47,2 prosenttia. Joka neljännen (22,4 %) yrityksen omavarai-suusasteen taso oli kuitenkin heikko eli alle 15 prosenttia. Vakavaraisuuden puute on siis neljännekselle yrityksistä, sillä alhainen omavaraisuusaste heikentää niiden tappi-onsietokykyä ja mahdollisuuksia selviytyä haasteellisesta taloustilanteesta.

Kuva 19. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten omavaraisuusaste 2007–2015 (n = 155–223).

Taulukko 16. Yritysten omavaraisuusaste 2007–2015.

Alakvartiili Yläkvartiili Hyvä>35 % Heikko<15 %Mediaani

20082007 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

%

9085807570656055504540353025201510

50

47,247,6

38,2 39,043,544,844,8 42,2

44,9

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015


Alakvartiili 16,7 12,6 5,5 3,3 5,1 7,2 8,9 9,3 10,7

Mediaani 44,8 44,8 42,2 44,9 38,2 43,5 39,0 47,6 47,2

Ylävartiili 78,4 77,3 78,6 80,9 77,2 78,0 80,3 79,0 76,4

Kaikki yritykset

Alakvartiili 11,2 8,3 2,2 3,0 3,8 1,8 2,4 7,9 4,8

Mediaani 41,6 36,4 36,7 40,6 32,9 36,5 36,3 42,6 42,2

Ylävartiili 72,9 72,3 74,9 78,2 71,0 72,3 72,6 73,0 72,8

31

Maksuvalmiudella tarkoitetaan yrityksen kykyä suoriu-tua maksuvelvoitteistaan ajallaan ja edullisimmalla mah-dollisella tavalla. Hyvästä maksuvalmiudesta kertoo esimer-kiksi kassa-alennusten hyödyntäminen, kun taas heikosta maksuvalmiudesta kielivät maksuhäiriöt, erääntyneet mak-sut sekä viivästyskorot. Maksuvalmiutta voidaan tarkastella sekä dynaamisena että staattisena käsitteenä. Dynaaminen maksuvalmius mittaa tulorahoituksen riittävyyttä maksu-velvoitteiden hoitamiseen. Staattinen näkökulma kertoo tilinpäätöshetken tilanteen. Staattisessa näkökulmassa ver-rataan nopeasti rahaksi muutettavan omaisuuden suhdetta lyhytaikaisiin velkoihin. Staattisen maksuvalmiuden mittari current ratio mittaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisis-ta velvoitteista sekä rahoitus- että vaihto-omaisuudellaan. Tunnusluvun tulkinnassa on tarkasteltava erityisesti luvun kehitystä, ja sen muutoksia selittävinä tunnuslukuina käy-tetään usein vaihto-omaisuuden, ostovelkojen ja myynti-

saamisten kiertoaikoja. Yrityksen tulorahoituksen ollessa runsasta ja vakaata selviää yritys yleensä pienemmällä ra-hoituspuskurilla. Arvioitaessa current ratiota on hyvä tar-kastella sen rinnalla myös yrityksen pääomarakennetta. Yri-tyksen omavaraisuusasteen ollessa riittävän korkea, se voi paikata lyhytaikaista rahoitusvajettaan velalla. Tunnusluvun viitteelliset ohjearvot ovat: erinomainen yli 2,5; hyvä 2–2,5; tyydyttävä 1,5–2; välttävä 1–1,5; heikko alle 1.

Valviran laiterekisterin yritysten maksuvalmius on tar-kastelujakson aikana current ratio -tunnusluvulla mitattuna ollut laskussa. Vuonna 2015 tunnusluvun mediaani nousi hyvän ja tyydyttävän rajalle saaden arvon 2. Kokonaisuute-na toimialan yritysten maksuvalmiustilanne näyttää melko vakaalta. Current ration alakvartiili sen sijaan kääntyi hie-noisen nousun jälkeen uudelleen laskuun ja vuonna 2015 se oli noin 1 eli välttävän ja heikon rajalla. Tunnusluvun yläkvartiili oli edelleen erinomainen eli 3,5.

Kuva 20. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten current ratio 2007–2015 (n = 155–223).

Taulukko 17. Yritysten current ratio 2007–2015.


20082007 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

4,0

3,5

3,0

2,5

2,0

1,5

1,0

0,5

0

2,001,881,931,98 1,912,102,19 2,15

Hyvä>2 Heikko<1

1,83

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015


Alakvartiili 1,38 1,36 1,28 1,21 1,10 1,06 1,01 1,13 1,03

Mediaani 2,19 1,98 2,15 2,10 1,93 1,91 1,88 1,83 2,00

Ylävartiili 3,61 3,64 3,64 3,82 3,75 3,69 3,84 3,81 3,51

Kaikki yritykset

Alakvartiili 1,29 1,27 1,25 1,13 1,08 1,01 0,95 1,07 0,98

Mediaani 1,99 1,93 1,92 1,92 1,79 1,81 1,70 1,81 1,85

Ylävartiili 3,35 3,33 3,37 3,67 3,36 3,22 3,17 3,47 3,37

32

Jalostusarvo saadaan, kun yrityksen käyttökatteeseen lisätään henkilöstökulut, ja se kuvaa yrityksen toimintaansa varten hankkimien tavaroiden ja palveluiden avulla loppu-tuotteeseen synnyttämää lisäarvoa. Suhteuttamalla toimi-alan kokonaisjalostusarvo koko bruttokansantuotteeseen voidaan arvioida toimialan merkitystä koko kansantalou-dessa. Jos yritys pystyy nostamaan jalostusarvoa, merkitsee se yleensä kannattavuuden paranemista ja tehokkuuden lisääntymistä. Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että mitä enemmän tuotteeseen liittyy palvelua, sitä suurempi on ja-lostusarvo. Jalostusarvo per palkat -tunnusluku kertoo yri-tyksen resurssien käytön tehokkuudesta, työvaltaisuudesta sekä taloudellisuudesta. Tunnuslukua tarkasteltaessa on syytä muistaa se, että vaikka tavoitteena on jalostusarvon lisääminen, voi pienelläkin jalostusarvolla menestyä hyvin. Tunnusluvun saadessa arvon yksi on kaikki yrityksessä tuo-tettu jalostusarvon lisäys kulunut henkilöstökustannusten

kattamiseen. Jalostusarvon riittävää tasoa arvioitaessa on otettava huomioon, että jalostusarvolla joudutaan mak-samaan henkilöstön työpanoksen lisäksi vuokrat, korvaus vieraan ja oman pääoman käytöstä, lainojen lyhennykset sekä yrityksen kehittäminen.

Valviran laiterekisterin analysoitujen yritysten tuotta-vuus tuottavuuden kehityksen trendi näyttäisi olevan hie-man laskeva. Viimeisten neljän vuoden aikana jalostusarvo per palkat -tunnusluvun mediaani on laskenut 1,33:sta ja 1,21:n. Tunnusluvun alakvartiili on koko tarkastelujakson al-kupuolella liikkunut lähellä kriittistä arvoa 1. Vuonna 2015 jalostusarvo per palkat -tunnusluvun alakvartiili oli vain 0,88. Näin alhaisen tuottavuuden yritysten mahdollisuudet oman toimintansa kehittämiseen ovat erittäin rajalliset tai jopa olemattomat. Tilanne on varsin erilainen tuottavuudel-la mitattuna parhaan neljänneksen yrityksissä, joissa jalos-tusarvo per palkat -tunnusluku on yli 1,6.

Kuva 21. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten jalostusarvo per henkilöstökustannukset 2007–2015 (n = 155–223).

Taulukko 18. Yritysten jalostusarvo per henkilöstökustannukset 2007–2015.

1,401,361,311,27 1,25 1,261,27

1,211,33

2,0

1,5

1,0

0,5

020082007 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Alakvartiili YläkvartiiliMediaani Kriittinen arvo = 1

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015


Alakvartiili 1,07 1,09 0,99 1,06 0,89 1,04 1,00 1,01 0,88

Mediaani 1,36 1,40 1,27 1,31 1,25 1,33 1,27 1,26 1,21

Ylävartiili 1,76 1,83 1,67 1,70 1,65 1,76 1,73 1,68 1,63

Kaikki yritykset

Alakvartiili 1,02 1,01 0,96 0,97 0,90 0,96 0,91 0,71 0,63

Mediaani 1,24 1,24 1,23 1,24 1,21 1,24 1,20 1,17 1,15

Ylävartiili 1,57 1,70 1,60 1,58 1,58 1,67 1,57 1,56 1,51

33

Z-Laitinen on kolmen muuttujan yhdistelmäluku, jossa mitataan yrityksen kasvun, kannattavuuden ja vakavarai-suuden riippuvuussuhteita. Tunnuslukua voidaan käyttää konkurssien ja konkurssiuhan ennustamisessa. Kolmen muuttujan Z-luvun ohjeelliset arvot ovat seuraavat: erin-omainen yli 40, hyvä 28–40, tyydyttävä 18–28, heikko 5–18

ja surkea alle 5. Terveysteknologia-alan yritysten keskimää-räinen konkurssiuhka on vähäinen. Yritysten konkurssiris-kissä on kuitenkin huomattavia eroja ja hieman yli neljän-neksellä (27,4 %) yrityksistä tilanne on vähintäänkin huono. Itse asiassa lähes yhtä monen (23,1 %) yrityksen tilannetta voidaan pitää surkeana.

Kuva 22. Valviran laiterekisterissä olevien yritysten Z-luku12 2007–2015 (n = 155–223).

Taulukko 19. Yritysten Z-luku 2007–2015 .

53,952,2 56,6

59,4

53,353,439,5

54,6

62,8

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

020082007 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Alakvartiili YläkvartiiliMediaani Hyvä>28 Heikko<18

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015


Alakvartiili 29,3 32,1 22,6 24,3 14,2 13,4 5,8 19,1 9,3

Mediaani 62,9 56,6 52,2 53,9 49,5 53,4 53,3 59,4 54,6

Ylävartiili 93,2 97,0 90,8 98,5 88,4 86,2 87,7 89,8 85,8

Kaikki yritykset

Alakvartiili 23,2 19,3 12,6 11,7 5,4 3,8 -5,8 -0,2 -24,1

Mediaani 55,4 49,4 50,7 47,4 44,0 46,6 47,9 50,5 44,9

Ylävartiili 87,0 88,8 86,9 93,3 83,5 81,8 82,3 84,0 78,9

12 Z = 1.77 * rahoitustulos-% + 14.14 * quick ratio + 0.54 * omavaraisuusaste

http://www.balanceconsulting.fi/tunnusluvut/rahoitustulos

http://www.balanceconsulting.fi/tunnusluvut/quick_ratio

34

Terveysteknologia-alan yritysten kannattavuuden ja tuottavuuden hahmottamiseen voidaan käyttää kuvan 23 mukaista ns. nelikenttämallia. Vaaka-akseli jakaa yritykset henkilötuottavuuden (jalostusarvo/henkilöstökulut) me-diaanin perusteella kahteen ryhmään ja pystyakseli vas-taavasti yritysten nettotulosprosentin mukaan kahteen eri ryhmään. Nelikentän alin vasen neljännes eli räme koostuu yrityksistä, joiden kannattavuus ja tuottavuus ovat heikkoja. Alalta poistuvat yritykset löytyvät todennäköisemmin juuri tästä ryhmästä.

Valviran laiterekisterin tutkituista yrityksistä joka kol-mas (32 %) sijoittui tähän ryhmään. Business-luokkaan eli oikeaan yläneljännekseen kuuluvien yritysten tuottavuus on keskimääräistä parempi ja niiden kustannusrakenne

mahdollistaa tehokkaan ja kannattavan liiketoiminnan. Puolet Valviran laiterekisterissä olevista yrityksistä (51 %) oli tässä ryhmässä. Nelikenttäanalyysin alaneljännekseen sijoittuvat yritykset muodostavat ns. päiväkerhon. Ne ovat keskimääräistä heikommasta henkilötuottavuudesta huo-limatta kannattavia. Joka kymmenes (10 %) yritys kuului tähän ryhmään. Vasempaan yläneljännekseen eli pääoman hautausmaahan sijoittuvat yritykset ovat keskimääräistä paremmasta tuottavuudestaan huolimatta tappiollisia. Va-jaa kymmenesosa (7 %) yrityksistä sijoittui tähän ryhmään. Mediaanina tässä tarkastelussa käytettiin kaikkien analysoi-tujen yritysten jalostusarvo per henkilöstökulut -tunnuslu-vun mediaania13 .

Kuva 23. Tuottavuus-kannattavuusnelikentän tulkintamalli.

Nettotuloprosentti –/+ 0 %

Jalostusarvo perhenkilöstökulut

–/+ mediaani

Keskimääräisestä paremmastatuottavuudesta huolimattatappiollista

Tuottavuus on keskimääräistä parempi ja niiden kustannus-rakenne mahdollistaa tehokkaanja kannattavan liiketoiminnan

Kannattavuus ja tuottavuus ovat molemmat heikkoja

Keskimääräistä heikommastahenkilötuottavuudesta huolimattakannattavia

Räme

Pääoman hautausmaa

Päiväkerho

Businessluokka

13 Valviran laiterekisterissä olevien yritysten sekä muiden toimialan yritysten jalostusarvo per henkilöstökustannukset tunnusluvun mediaani vuonna 2015 oli 1,16.

35

Kuva 24. Terveysteknologia-alan yritykset tuottavuus-kannattavuus -akselilla vuonna 2015 (n = 281). * Valviran laiterekisterin yritykset on merkitty sinisellä ja toimialan muut yritykset punaisella.

Taulukko 20. Yritysten sijoittuminen eri alaryhmiin tuottavuus-kannattavuus -nelikentässä vuonna 2015.

3,0

2,5

2,0

1,5

1,0

0,5

0

Nettotuloprosentti-30 -25 -20 -15 -10 -5 0 10 15 20 25 305

Jalo

stus

arvo

per

hen

kilö

stok

ulut


Räme 32,1 % 40,2 %

Pääoman hautausmaa 6,5 % 5,3 %

Päiväkerho 10,3 % 8,5 %

Business-luokka 51,1 % 45,9 %

36

3.3 Terveysteknologia-alan alatoimi-alojen liiketaloudellinen tila ja kehitys

Tässä osiossa tarkastellaan terveysteknologia-alan yrityksiä eri alatoimialaryhmiin ryhmiteltynä. Jaottelun perustana on Terveysteknologian Liitto ry Healthtech Finland (ent.

FiHTA) jaottelu, joka oli käytössä tutkimusaineiston analy-sointia aloitettaessa. Yritykset on jaettu seuraaviin ryhmiin: a) ehealth, b) hoitotarvikkeet, c) in vitro -diagnostiikka (IVD), d) lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetut kalusteet, e) mo-nitorointi ja kuvantaminen ja f ) muut. Kappaleen taulukois-sa esitetään liiketaloudellisten tunnuslukujen mediaanit alatoimialaryhmittäin.

Taulukko 21. Valviran laiterekisterissä olevien ehealth-yritysten tunnusluvut 2007–2015, mediaani.

Taulukko 22. Ehealth-yritysten tunnusluvut 2007–2015, mediaani.

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihto, 1 000 € 2 767 1 168 1 400 1 465 1 766 1 491 1 153 1 315 893

Liikevaihdon muutosprosentti n/a 16,8 6,6 31,3 16,6 6,3 6,8 12,8 7,7

Käyttökateprosentti 4,1 10,8 5,3 14,4 13,0 13,8 11,8 18,2 13,6

Rahoitustulosprosentti 3,9 9,6 4,5 12,8 12,7 10,5 9,6 13,4 10,5

Nettotulosprosentti 2,8 5,3 1,0 5,4 7,5 3,5 3,2 1,1 1,2

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 9,8 6,2 3,8 13,4 15,5 16,2 11,8 7,5 5,8

Omavaraisuusaste, % 38,5 31,3 37,5 41,7 40,0 48,8 32,4 29,8 31,5

Current ratio 1,52 1,48 1,37 1,77 1,62 1,36 1,13 1,30 1,06

Jalostusarvo per henkilöstökulut 1,12 1,21 1,14 1,38 1,32 1,28 1,28 1,31 1,30

Z-Laitinen 67,2 62,4 52,9 70,2 61,3 57,9 56,0 56,5 45,3

Henkilöstömäärä 34 12 26 10 39 13 13 15 10

n = 14 n = 15 n = 16 n = 17 n = 17 n = 19 n = 24 n = 26 n = 26

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihto, 1 000 € 662 859 1 088 1 307 1 441 963 653 621 643




Nettotulosprosentti 2,6 1,6 1,7 2,3 2,9 1,5 2,5 0,0 -0,2



Current ratio 1,85 1,45 1,48 1,68 1,51 1,33 1,14 1,49 1,65


Z-Laitinen 56,0 50,1 52,1 54,4 52,3 56,6 52,3 47,3 44,2


n = 32 n = 37 n = 38 n = 42 n = 43 n = 50 n = 58 n = 66 n = 64

37

Taulukko 23. Valviran laiterekisterissä olevien hoitotarvikeyritysten mediaanitunnusluvut 2007–2015.

Taulukko 24. Hoitotarvikeyritysten mediaanitunnusluvut 2007–2015.

Taulukko 25. Valviran laiterekisterissä olevien monitorointi- ja kuvantamisyritysten mediaanitunnusluvut 2007–2015.

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihto, 1 000 € 851 833 495 864 713 1 096 1 036 1 034 1 075

Liikevaihdon muutosprosentti n/a 8,1 -1,8 8,0 6,0 4,6 -0,7 3,1 2,0






Current ratio 2,20 2,28 2,59 2,39 2,05 2,16 2,08 2,02 2,20


Z-Laitinen 75,7 73,4 60,1 47,7 45,4 44,7 49,1 53,1 54,9


n = 52 n = 61 n = 61 n = 69 n = 72 n = 74 n = 80 n = 82 n = 78

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihto, 1 000 € 1 006 864 683 870 713 1 021 865 667 853







Current ratio 2,20 2,52 2,62 2,38 2,05 2,15 2,04 2,16 2,17


Z-Laitinen 74,9 73,4 60,7 47,1 44,0 44,3 47,0 50,6 50,2


n = 61 n = 70 n = 72 n = 80 n = 84 n = 89 n = 97 n = 100 n = 93

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihto, 1 000 € 2 474 2 539 2 078 830 1 080 804 1 524 1 486 420

Liikevaihdon muutosprosentti n/a 3,3 1,0 -2,5 29,0 20,0 6,7 4,9 9,5

Käyttökateprosentti 14,4 10,4 12,8 12,0 10,4 8,4 4,5 5,0 -2,4

Rahoitustulosprosentti 11,4 10,4 9,0 8,9 1,1 6,2 3,3 3,8 -2,4

Nettotulosprosentti 8,5 4,2 1,7 2,4 -5,1 0,7 -32,4 -8,0 -4,5

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 19,4 16,3 11,0 6,5 3,8 2,9 -4,6 -5,2 -16,3


Current ratio 2,75 1,64 2,13 2,18 1,60 1,51 1,11 1,51 1,91


Z-Laitinen 82,9 55,1 58,3 70,7 18,7 37,2 36,2 48,3 44,0


n = 10 n = 10 n = 11 n = 13 n = 16 n = 18 n = 18 n = 19 n =18

38

Taulukko 26. Monitorointi- ja kuvantamisyritysten mediaanitunnusluvut 2007–2015.

Taulukko 27. Valviran laiterekisterissä olevien In vitro -diagnostiikkayritysten (IVD) mediaanitunnusluvut 2007–2015.

Taulukko 28. In vitro -diagnostiikkayritysten (IVD) mediaanitunnusluvut 2007–2015.

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihto, 1 000 € 1 282 1 138 941 613 887 602 890 1 099 544

Liikevaihdon muutosprosentti n/a 2,5 15,8 -8,6 23,8 14,6 6,9 8,2 9,5

Käyttökateprosentti 9,5 9,1 11,4 3,6 9,3 3,0 1,4 3,2 -11,5

Rahoitustulosprosentti 9,2 5,7 9,5 -0,6 3,4 1,9 1,5 2,3 -12,7

Nettotulosprosentti 5,7 3,3 1,7 -8,8 -5,1 -4,1 -23,7 -20,5 -22,8

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 17,0 9,3 13,4 0,0 3,0 -0,8 -20,8 -15,1 -22,5


Current ratio 2,51 2,43 1,95 2,07 1,74 1,66 1,08 1,69 1,13


Z-Laitinen 60,3 47,0 61,0 16,3 26,2 29,5 16,3 39,0 -2,1


n = 17 n = 17 n =20 n = 24 n = 28 n =33 n =35 n = 35 n =37

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihto, 1 000 € 6 170 2 265 1 386 1 519 763 1 388 846 3 437 3 207




Nettotulosprosentti 9,6 6,2 4,3 5,3 4,2 -0,1 3,3 3,7 -0,5



Current ratio 2,81 2,44 2,63 2,48 3,21 3,28 2,68 2,04 1,31


Z-Laitinen 72,1 60,7 52,2 59,4 70,9 51,6 54,4 63,0 47,1


n = 10 n = 11 n = 12 n = 12 n = 13 n = 14 n = 16 n = 15 n = 16

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihto, 1 000 € 2 127 1 720 871 725 836 1 146 881 1 523 1 792




Nettotulosprosentti 4,4 3,5 3,5 5,4 5,6 0,8 2,5 3,5 -0,3



Current ratio 2,60 2,06 2,02 2,28 2,67 2,85 2,68 1,91 1,74


Z-Laitinen 63,5 50,2 51,8 60,8 72,4 54,4 52,8 54,8 47,1


n = 12 n = 14 n = 16 n = 17 n = 17 n = 21 n = 22 n = 22 n = 23

39

Taulukko 29. Valviran laiterekisterissä olevien lääketieteelliseen käyttöön tarkoitettuja kalusteita valmistavien yritysten mediaanitunnusluvut 2007–2015.

Taulukko 30. Lääketieteelliseen käyttöön tarkoitettuja kalusteita valmistavien yritysten mediaanitunnusluvut 2007–2015.

Taulukko 31. Valviran laiterekisterissä olevien muiden terveysteknologia-alan yritysten mediaanitunnusluvut 2007–2015.

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihto, 1 000 € 1 258 1 316 1 253 1 097 1 539 1 578 1 434 1 416 1 817

Liikevaihdon muutosprosentti n/a 1,4 -9,4 6,3 -1,3 6,0 -7,0 7,0 6,3






Current ratio 2,21 2,28 2,33 2,73 2,29 2,40 2,18 2,36 2,19


Z-Laitinen 69,7 75,7 75,1 75,4 66,5 59,7 62,3 71,7 65,4


n = 12 n = 13 n = 13 n = 14 n = 14 n = 15 n = 15 n = 16 n = 16

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihto, 1 000 € 1 176 1 212 1 054 1 097 1 872 1 794 1 435 1 687 2 725







Current ratio 2,19 2,24 2,33 2,35 2,28 2,17 2,11 2,36 2,01


Z-Laitinen 63,4 48,4 62,3 56,9 54,0 59,7 58,5 66,0 59,6


n = 15 n = 16 n = 16 n = 18 n = 19 n = 18 n = 19 n = 20 n = 20

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihto, 1 000 € 1 615 1 447 1 376 1 039 1 592 1 660 1 483 1 580 1 854







Current ratio 2,25 2,07 2,10 1,95 1,78 1,50 1,96 1,83 2,24


Z-Laitinen 52,1 48,1 47,6 47,8 46,2 46,6 51,2 61,4 54,9


n = 33 n = 39 n = 39 n = 43 n = 41 n = 43 n = 46 n = 46 n = 45

40

Taulukko 32. Muiden terveysteknologia-alan yritysten mediaanitunnusluvut 2007–2015.

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihto, 1 000 € 1 578 1 159 750 843 1 015 980 526 388 515

Liikevaihdon muutosprosentti n/a 8,9 -6,2 5,4 3,7 3,6 2,9 2,6 5,0






Current ratio 1,95 1,98 1,80 1,77 1,60 1,75 1,70 1,91 1,95


Z-Laitinen 50,9 48,1 39,8 44,2 37,4 44,5 48,1 53,0 44,0


n = 52 n = 64 n = 69 n = 72 n = 74 n = 79 n = 88 n = 93 n = 90

41

Tässä luvussa tarkastellaan viranomaisvaatimusten ja lain-säädännön tuomia haasteita yrityksille. Säädösmaailman monimutkaisuuden ja ajankohtaisten muutosten vuoksi halusimme tutkimuksessa selvittää, mitä laadunhallintajär-jestelmää ja muita standardeja terveysteknologiayritykset käyttävät sekä onko heillä ollut ongelmia näiden käyttöön liittyen. Lisäksi halusimme tietää yleisesti viranomaisvaa-timusten täyttämiseen liittyvistä haasteista sekä yritysten resursseista ratkaista näitä haasteita.

4.1 Viranomaisvaatimukset ja niihin liittyvät standardit

Terveysteknologia-alaan liittyy vahva sääntely, ja kansainvä-lisesti lääkinnällisiin laitteisiin liittyvät lakisääteiset määrä-ykset ja viranomaisvaatimukset ovat hyvin monimutkaisia. Saadakseen lääkinnälliseksi laitteeksi luokitellun tuotteen markkinoille EU:n alueella, yrityksen on tuotekehityksen joka vaiheessa noudatettava voimassa olevaa lainsäädän-töä. Merkkinä viranomaisvaatimusten noudattamisesta tuotteeseen asetetaan CE-merkki. Sääntely ei tietenkään rajoitu tuotekehitysvaiheeseen vaan kattaa sekä yrityk-sen toiminnan kaikki osa-alueet että tuotteet koko niiden elinkaaren aikana. Yrityksen vastuu alkaa jo tuotekehitys-vaiheessa ja se jatkuu tuotteiden markkinoille saattamisen jälkeen. Käytännössä vaatimusten mukaisen tuotteen ke-hittämiseksi yritykset käyttävät kansainvälisiä standardeja. CE-merkin osalta oleellisimmat ovat EU:n yhdenmukaiste-tut standardit. Näitä terveysteknologia-alalla käytettäviä yhdenmukaistettuja standardeja on noin 300 kappaletta ja muutama tärkeimpiä ovat esimerkiksi

• ISO 13485 Medical devices - Quality management systems - Requirements for regulatory purposes

• ISO 14971 Medical devices - Application of risk management to medical devices

• EN 62304 Medical device software - Software life-cycle processes.

Valmistajan tulee standardeja seuraamalla (tai poikkeuksel-lisemmin muulla tavalla) osoittaa tuotteen täyttävän lain-säädäntöön perustuvat olennaiset vaatimukset. Käytännös-sä lain vaatimusten täyttyminen on hyvin vaikea osoittaa, ellei nojata standardeihin. Laadunhallintastandardista ISO 13485 julkaistiin uusi versio 1.3.2016. Tämä uusi standardi-

versio toi mukanaan muutoksia, joihin alan yritysten tulisi reagoida.

Kyselyyn vastanneista 32 yrityksestä 23:lla oli CE-mer-kitty lääkinnälliseksi laitteeksi luokiteltu tuote, kun taas kuudella vastanneista yrityksistä sitä ei ollut. Kolmella vastanneista yrityksistä CE-merkintä oli tulossa muuta-man vuoden sisällä. Kyselytutkimuksessa selvisi myös, että kaikkein yleisimmin vastaajien joukossa käytössä oleva laatujärjestelmä on ISO 13845, jota ilmoitti seuraavansa 21 vastaajista. ISO 9001 oli käytössä kuudessatoista vastan-neista yrityksistä. Kuusi vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole laatujärjestelmää käytössä. Muita käytettyjä standardeja olivat riskienhallintastandardi ISO 14971, käytettävyysstan-dardi IEC 62366 sekä ohjelmistokehityksen elinkaarimalli IEC 62304.

Kysyttäessä, ovatko yritykset tietoisia siitä, että laatu-järjestelmästandardiin ISO 13845 on tulossa muutoksia, 24 vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että heidän yrityksessään ollaan tästä tietoisia. Neljässä yrityksis-tä ei oltu muutoksista tietoisia. Kyselyssä oli myös kysymys koskien sitä, miten yritykset aikovat reagoida laatujärjestel-mästandardin ISO 13485:n muutoksiin. Henkilöstön koulu-tus oli suosituin reagointitapa yrityksissä. Myös tilapäisen ulkopuolisen osaamisen ostaminen tai uuden henkilöstön palkkaaminen olivat vaihtoehtoja. Suuressa osassa yrityksiä asiaa ei ollut suunniteltu.

4Viranomaisvaatimukset ja lainsäädäntö

Emme tee aktiivisia toimenpiteitä 3

Koulutamme henkilöstöä 13

Ostamme tilapäistä ulkopuolista osaamista 8

Palkkaamme uutta henkilöstöä muutoksen toteuttamiseen

2

Asiaa ei ole suunniteltu 9

Muulla tavoin/en osaa sanoa 2

Taulukko 33. Yritysten reagointi laatujärjestelmästandardin ISO 13485:n muutoksiin.

Haastatteluaineistosta nousi laatujärjestelmän kannal-ta kolme erilaista yritysryhmää. Ensimmäisen ryhmän muo-dostavat yritykset, jotka noudattavat ISO 13485 -standardia, sillä heidän tuotteensa on selkeästi lääkinnällinen laite tai he kokevat, että standardin noudattaminen on statusky-symys ja tuo uskottavuutta tuotteelle ja yritykselle. Toisen ryhmän muodostavat yritykset, jotka eivät noudata ISO

42

1385 -standardia, sillä heidän tuotteensa eivät vaadi sitä ja he kokevat sen liian kalliiksi ja monimutkaiseksi tarpeisiin-sa. Kolmannen ryhmän muodostavat yritykset, jotka poh-tivat, toisiko ISO 13485 -standardin noudattaminen heille kilpailuetua ja mahdollistaisiko se useampiin kilpailutuksiin osallistumisen.

4.2 Viranomaisvaatimusten tuomia haasteita

Kysyttäessä, onko yrityksellä ollut viranomaisvaatimuksiin liittyviä ongelmia, 21 vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole ol-lut sellaisia. Neljällä vastanneista yrityksistä oli jonkinlaisia ongelmia viranomaisvaatimuksiin liittyen.

Kysyttäessä onko laadunhallintajärjestelmään noudat-taminen osoittautunut hankalaksi, vastaajista 18 oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, ettei heillä ole ollut on-gelmia laatujärjestelmän kanssa. Viisi vastaajaa sitä vastoin koki, että heillä on ollut laatujärjestelmiin liittyviä ongelmia.

Haastatteluissa ilmeni selkeästi regulatiivisen osaami-sen tärkeys. Yritykset, jotka eivät kokeneet säädöksiä ja vi-ranomaisvaatimuksia ongelmallisiksi, kertoivat niin olevan, sillä heillä oli osaavaa henkilökuntaa, joilla on kokemusta esimerkiksi tuotehyväksynnöistä tai laatujärjestelmän alai-suudessa työskentelystä. Sitä vastoin yritykset, joilla ei ollut regulatiivisesta taustasta kokemusta omaavaa henkilökun-taa, kertoivat ongelmaksi sen, että on vaikea irrottaa resurs-sia esimerkiksi laadunhallintajärjestelmän pystyttämiseen, kun sitä tarvitaan esimerkiksi tuotekehitykseen tai myyn-tiin. Yrityksissä oli suunnitelmia palkata henkilö tai henki-löitä hoitamaan regulatiivisiin vaatimuksiin liittyviä asioita yrityksen liiketoiminnan kasvaessa. Osassa yrityksissä oli palkattu osa-aikainen henkilö hoitamaan laatujärjestelmä-

asioita, ja myös konsulttien käyttö oli yleistä vastaajien kes-kuudessa. Osaamista pyrittiin saamaan rekrytoinneilla sekä oman henkilöstön kouluttamisella.

Osassa yrityksiä ei tarkasti tiedetä, millaisia toimenpi-teitä viranomaisvaatimukset edellyttävät. Erilaiset hankkeet koettiin hyödylliseksi keinoksi päästä yhteyteen asioista tietävien henkilöiden kanssa. Luottamus viranomaisiin re-gulatorisissa ongelmissa oli vaihtelevaa. Toisaalta koettiin, että apua oli saatavilla, mutta toisaalta toivottiin enemmän suoria kontakteja viranomaisiin ja asiantuntijoihin, joilta voisi kysyä askarruttavia asioita tai saada vahvistusta omille ajatuksilleen. Eräässä yrityksessä kritisoitiin viranomaisten asiantuntemusta ja tulkintaa lainsäädännöstä. Tulkinnan-varaisissa asioissa viranomaisten ratkaisuihin ei välttämättä luoteta.

Regulatiivista osaamista pidettiin myös kilpailuetuna. Esimerkiksi Viroa ei pidetä vaativien hyväksyntämenettelyi-den ja laadunhallinnan takia merkittävänä Suomen terveys-teknologia-alan kilpailijana. Myös päätökset tuotannon säi-lyttämisestä Suomessa perustuvat usein siihen, että laatua on helpompi valvoa, kun tuotanto tapahtuu lähellä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että viranomaisvaati-mukset ja laadunhallinta nähtiin osassa yrityksiä irrallisena vaiheena, eikä olennaisena tuotekehityksen osa-alueena. Konsulttien apua käytettiin runsaasti, mikä kertoo osal-taan asian vaativuudesta ja siitä, ettei varsinkaan pienillä ja uusilla yrityksillä ole tarvittavaa osaamista ja resursseja regulatiivisten asioiden hoitamiseen. Konsulttien laajamit-tainen käyttö ei kuitenkaan välttämättä kerrytä osaamista yritykseen. Myös osaavien konsulttien löytäminen ja valit-seminen saattaa olla haasteellista, mikäli yrityksellä ei ole kokemusta ja kontakteja valmiina. Toisaalta tiukat vaati-mukset lääkinnällisten laitteiden tuotekehityksessä luovat ne hallitseville yrityksille kilpailuetua.

Kuva 25. ”Yrityksellänne on ollut ongelmia liittyen viranomaisvaatimuksiin” (N=32).

12

10

8

6

4

2

0Täysin eri mieltä Jokseenkin

eri mieltäJokseenkin

samaa mieltäEi osaa sanoa Täysin samaa

mieltä

43

Tässä luvussa tarkastellaan sitä, miten eri yritykset ovat pää-tyneet terveysteknologia-alalle sekä yritysten myynnin ja liiketoimintamallien muotoutumista. Lisäksi kuvataan ylei-sempiä kaupallistamisskenaarioita ja liiketoimintamallien yhteyttä alan regulatiivisiin vaatimuksiin.

5.1 Asiakkaan määrittely

Asiakas ja asiakkaan tarve on yhtä oleellinen lähtökohta terveysteknologia-alalla kuin missä tahansa alalla. Asiak-kaan määrittely on kuitenkin harvinaisen monimutkainen kokonaisuus. Viime kädessä asiakas on potilas ja hänen ter-veytensä, sekä ennaltaehkäisevässä että terveysongelmien ratkaisujen näkökulmista (ks. terveydenhuollon laitteen määritelmä kappaleessa 1.1. Terveysteknologia-alan mää-rittely). Tästä syystä terveydenhuollon laitteen kehittämisen lähtökohta on oltava lääketieteellisen taustan ymmärtämi-nen esim. potilaan diagnosoinnin tai hoidon hyväksi. Poti-las on, varsinkin matalamman riskiluokan laitteiden osalta, myös laitteen varsinainen käyttäjä. Käyttäjä on kuitenkin usein terveydenhuollon ammattilainen, esim. lääkäri tai hoitaja, joka silloin on oleellisempi ostopäätöksen tekijä, vaikka tuote viime kädessä käytetäänkin potilaan hyväksi. Ostokäyttäytyminen on erilainen eri maissa, ja suuria ero-ja on myös julkisten terveydenhuollon yksiköiden ja yksi-tyisten terveyspalvelutuottajien välillä. Varsinkin julkisella puolella, ostaja voi olla oston ammattilainen, joka välillä tuo omat haasteensa siihen, että ostopäätös perustuisi laitteen soveltuvuuteen lääketieteellisen ongelman ratkaisemiseksi eikä pelkästään hintaan. Laitteen markkinoille saattamisen jälkeen myynnin onnistuminen, varsinkin jos kysymykses-sä on hyvin uusi lähestymistapa, on myös riippuvainen sen hyöty-kustannus hyväksyttävyydestä yhteiskunnan kannal-ta. Tämä asia tarkastellaan Health Technology Assessment analyyseillä ja saattaa vaikuttaa käypä hoitosuosituksiin.

Innovatiivinen tuote ei riitä. Terveydenhuollon laitteen kehittämisen lähtökohta on viime kädessä oltava potilaan tarve ja käyttäjän tarpeet esim. diagnosoida tai hoitaa po-tilasta. Tästä syystä lääketieteellisen ongelman ymmärtä-minen sekä potilaan ja käyttäjien tarpeet on selvitettävä tarkoin tuotekehitysvaiheen alkumetreillä. Vain tuote joka tuo todellista terveydellistä vaikuttavuutta ja lisäarvoa kil-pailijoihin nähden onnistuu.

Asiakas ja asiakastarve on yhtä oleellista viranomais-määräysten osalta. Näistä valmistaja määrittelee tuotteen käyttötarkoitusta, joka ratkaisee onko tuote terveyden-huollon laite vai ei ja samalla tuotteen riskiluokitusta. Viran-omaisvaatimuksena on, että lopputuotteen ominaisuudet pitää olla linjassa tuotekehityksen lähtötietojen tuotespesi-fikaatioiden kanssa, jotka taas on pohjauduttava käyttäjien tarpeisiin.

5.2 Markkinoille tulo

Useissa tapauksissa yliopistossa tehty terveysalaan liittyvä tutkimus on luonut pohjaa terveysteknologialiiketoimin-nan syntymiselle, vaikka yrittäjät eivät tosin juurikaan itse ole toimineet tutkijoina yliopistossa. Liiketoimintamahdol-lisuuksia on myös saattanut avautua suurten toimijoiden keskittäessä liiketoimintaansa esimerkiksi karsimalla toi-mintoja tai siirtämällä niitä muualle.

Tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä on Tekesin tuella usein ollut suuri merkitys tuotekehitysvaiheessa. Toimialalle tulossa ovat olleet apuna myös yrityshauto-mot, kuten Protomo. Yritys on esimerkiksi saattanut saada yrityshautomossa käyttöönsä muutaman tuhannen euron budjetin kaupallistamisen valmisteluun, esimerkiksi mark-kinaselvityksen tekemiseen ja rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseen. Tätä kautta yritykset ovat voineet saada aikaan ensimmäiset sopimuksensa tuotteidensa jakelusta.

Usein yritykset kehittävät tuotteensa innovatiivisuu-den ja teknologisesta näkökulmista. Onnistumisen edelly-tykset ovat kuitenkin vain olemassa, jos tunnetaan kansain-väliset markkinat, asiakkaat ja asiakkaiden tarpeet hyvin. Terveysteknologia-alan tuotteet tähtäävät kansainvälisil-le markkinoille. Vain kolmas osa jää EU:hun, kolmas osa USA:han la viimeinen kolmas osa ympäri maapalloa. Tästä syystä yrityksen on tunnettava kansainväliset markkinat ja luoda markkinointistrategia tuotekehityksen alkuvaiheessa. Riippuen mihin maihin pyritään, asiakkaat ja niiden tarpeet saattavat olla hyvinkin erilaisia. Eri maissa tulevat myös eri viranomaisvaatimukset vastaan ja niiden vaikutus tuotteen spesifikaatioihin, miten tuote kehitetään, tuotetaan ja viime kädessä markkinoidaan voi olla hyvin erilainen. Ilman mark-kinointistrategiaa, ei voi kehittää luotettavaa regulatiivista strategiaa ja ilman sitä ei pysty kehittämään tuotetta joka

5Asiakkaat ja liiketoimintamallit

44

vastaisi valittujen maiden viranomaismääräyksiä. Tervey-denhuollon laite on oltava viranomaismääräyksien mukai-nen ja myös yritykseen kohdistuu laadunhallintajärjestelmi-en osalta vaatimuksia. Esim. vain vaatimuksia täyttäviä lait-teita voidaan EU:ssa CE-merkitä, ja laite ilman CE-merkkiä ei ole luvallista saattaa markkinoille.

5.3 Myynti

Vastaajayritykset näkevät terveysalan melko konservatiivi-sena. Heidän mukaansa uusien ratkaisujen tuomisessa alal-le vaaditaan melko paljon auktoriteetteihin vaikuttamista. Myynnin kannalta on tärkeää, että yritys pyrkii luomaan itselleen tarpeeksi uskottavan imagon mm. tieteellisen jul-kaisutoiminnan sekä viestinnän kautta. Alalla koetaan, että suomalaiset terveydenhuollon asiakkaat ovat taipuvaisia ostamaan etenkin amerikkalaisia johtavien valmistajien tuotteita, sillä useimmat tuntevat kyseiset valmistajat ja niiden resurssit, näkyvyys ja vaikutusvalta ovat niin suuria. Pienet yritykset voivat yrittää kilpailla suuria ulkomaisia toimijoita vastaan tuntemalla asiakkaita henkilökohtaises-ti, olemalla asiakkaiden lähellä ja pyrkimällä siten palvele-maan asiakkaita paremmin.

Useimmat yritykset osallistuvat aktiivisesti alan mes-suille. Messuilta on mahdollista mm. saada palautetta, sel-vittää toimijoiden kiinnostuksen kohteita sekä saada kon-takteja hankehakemuksiin. Näiden tietojen avulla voidaan selvittää mihin kehityssuuntaan yrityksen tuotetta kannat-taa viedä ja kuinka yritys voisi suunnata markkinointiaan paremmin ja löytää yhteistyökumppaneita jatkossa. Eräs vastaaja arvioi, että tuotetta pitää markkinoida näin muu-taman vuoden ajan ja tavata asiakkaita henkilökohtaisesti tapahtumissa muutaman kerran ennen kuin tuotetta voi varsinaisesti alkaa myydä heille.

Kohdemarkkinansa suhteen vain hyvin harva ter-veysteknologiayritys on keskittynyt yksinomaan kulut-tajamarkkinaan. Valtaosalla yrityksistä oli eniten institu-tionaalisia asiakkaita, eli muita kuin kuluttaja-asiakkaista. Institutionaalisista asiakkaista eniten myytiin julkisen sektorin asiakkaille. Kyselyn vastaajista noin puolet myi-vät pääasiallisesti julkiselle sektorille, noin neljännes pääasiallisesti yksityiselle sektorille ja noin neljännes suunnilleen yhtä paljon kummallekin kohderyhmälle. Viranomaismääräysten osalta on huomioitava, että vaatimukset kuluttajamarkkinoilla ovat huomattavasti tarkemmat kuin jos laite myydään terveydenhuollon ammattilaiselle.

Koska suurin osan tuotteista myydään Suomen rajo-jen ulkopuolelle ja kaksi kolmasosaa menevät jopa EU:n ulkopuolelle, valmistajalla on harvoin mahdollisuus myydä tuotteensa itse. Alussa yrityksen koko ei välttämättä mah-

dollista omien tytäryhtiöiden, myyntiorganisaatioiden, pe-rustamista, ehkä kaikkein tärkeimpiä markkinoita lukuun ottamatta. Tällöin toimivan jakelijaverkoston luominen jää varteenotettavammaksi mahdollisuudeksi. Myyntikanavi-en rakentaminen kannattaa aloittaa riittävän ajoissa, koska prosessi jakelijan löytämiseksi, arvioimiseksi, sopimusten tekoon, ja esim. kouluttamiseen saattaa helposti kestää kuukausia, jopa vuosia. Sopimuksiin on panostettava riip-pumatta alasta riittävästi käyttäen kansainvälistä osaamista – eri maissa voi olla hyvinkin erilaista lainsäädäntöä vaikut-tamassa. Terveysteknologia-alan sopimuksissa tai niiden liitteissä on muistettava tuoda alan erikoissääntelyä tarkas-ti esille. Esim. valmistajan ja jakelijan vastuut valitusten kä-sittelyssä, vaaratilanneilmoittamisessa ja takaisinvedoissa kuuluu huomioida. Samoin rekisteröintien omistajuudesta, jakelijan/maahantuojan/valtuutetun edustajan vastuista ja markkinointimateriaalien ja -tapojen oikeellisuudesta on tarpeellista sopia tarkoin.

5.4 Ansaintamalli

Liiketoimintamallin suhteen pienet startupit ja original equipment manufacturer (OEM) -valmistajina toimivat yritykset myyvät ennen kaikkea kertakorvauksella. Näin tehdään sen takia, että halutaan tuottoja etupainotteisesti, eikä ole kykyä tai halua sitoa resursseja laitteisiin. Toisaalta mahdolliset OEM-asiakkaat saattavat haluta vain laitteen ja kehittävät siihen itse esimerkiksi ohjelmiston tai muut lisä-palvelut itse päälle. Tällaisessa tilanteessa mahdollisuudet tarjota tuotetta palveluna, tai ylipäätään edes tarjota ratkai-sua täydentäviä palveluja, ovat vähäisemmät . Viranomais-määräyksiä on kaikissa tilanteissa noudatettava, ja tuotteen käyttötarkoitus, ominaisuudet, käyttö ja käytettävyys ovat valmistajan vastuulla.

Palveluna myynnissä nähdään joka tapauksessa liike-toimintapotentiaalia. Useat yritykset harkitsevat palveluna myymistä pyrkien viemään liiketoimintaansa tämän mah-dollistavaan suuntaan (esimerkiksi panostetamalla resurs-seja omaan palvelunkehitykseen). Toisaalta asiakkaat ovat vähenevissä määrin halukkaita investoimaan laitteisiin ja muuhun kalustoon, mikä tukee palveluihin perustuvan lii-ketoimintamallin käyttöä.

Liitännäispalveluja, joita firmat myyvät ovat esimer-kiksi IQ- (installation qualification), OQ- (operational quali-fication) sekä huoltopalvelut. Mainitut palvelut toimitetaan asennuksen jälkeen ja niillä varmistetaan, että laite toimii. Asiakkaasta riippuen esimerkiksi yliopistot eivät yleensä ole kiinnostuneita kvalifikaatiopalvelujen hankinnasta, mutta toisaalta laatujärjestelmän alaisuudessa toimivat asiakasyri-tykset usein ovat. Terveydenhuollon yksiköt saattavat olla hyvinkin kiinnostuneita tällaisista liitännäispalveluista.

45

Tarjotut käyttökoulutus- ja käyttötukipalvelut koet-tiin yrityksissä myynnin kannalta tärkeimmiksi palveluiksi, vaikka niistä ei useimmissa tapauksissa erikseen veloiteta. Analyysipalvelut eivät vielä suurissa määrin ole keskeisiä myynnin kannalta.

Palveluna myydessä tuotteen käyttö tapahtuu palve-luntarjoajan kautta, jolloin yrityksillä on ainakin periaat-teessa myös hyvät mahdollisuudet tuottaa käyttödataan liittyviä lisäarvopalveluita. Tiedonkeruuseen liittyen asiak-kailla saattaa tosin olla tapana käyttää tiettyjä laitteita ilman verkkoyhteyttä oleviin tietokoneisiin yhdistettynä, sillä asi-akkaat saattavat pelätä, että verkkoyhteys mahdollisesti aiheuttaa häiriötä laitteisiin, tai verkkoyhteyden käyttö voi

olla myös kiellettyä. Tällöin laite ei luonnollisesti pysty toi-mittamaan käyttötietoja yritykselle. Laitteiden kautta kerät-tävän sensitiivisen datan täytyy myös olla anonymisoidussa muodossa kun se tulee yrityksiin. Järjestelmän tulee siis olla rakennettu niin, että yrityksillä ei ole pääsyä potilastietoihin, mikä täytyy myös kyetä osoittamaan asiakkaalle.

Tuotteen käyttödataa on vaikeampi soveltaa tuote-kehityksessä, sillä tuote on käytössä ollessaan jo valmis, eikä sitä voida muuttaa kun se on hyväksytty tietynlaisena. Asiakkaalle ei saa toimittaa mitään tuotetta ennen kuin se on valmis ja se täyttää kaikki kriteerit mukaan lukien viran-omaismääräykset. Tuotteen pitää olla ”jäädytetty”, jolloin sitä voidaan muuttaa vain erityisen prosessin mukaisesti.

Jotkin vastaajat totesivat, että original equipment ma-nufacturer (OEM) -malli on ollut toimiva yrityksen alkutai-paleella, jolloin ei ole vielä ollut omaa jakeluverkostoa, eikä suuria resursseja viedä tuotetta markkinoille. Haittapuole-na OEM-toimittajana olemisessa on, että oman yrityksen ja tuotteen käyttäjän välissä on toimija, jolloin käyttäjien palautekin saadaan välikäden kautta, ja se luonnollisesti suodattuu matkalla.

Tuotteen hankinnan kynnyksen madaltamiseksi useat yritykset tarjoavat tuotettaan kokeiltavaksi asiakkaan käyt-töympäristöön. Esimerkiksi erään kertakorvauksella myy-vän yrityksen tapauksessa asiakas voi saada ensin tuotteen kolmen kuukauden kokeiluajaksi käyttöönsä. Asiakas mak-saa muutaman tuhannen euron summan, joka hyvitetään kokonaishinnassa mikäli hän päättää pitää laitteen. Tämän koettiin helpottavan asiakkaiden hankintapäätöstä.

Taulukko 34. Yritysten liikevaihtonsa kannalta tärkeimmiksi kokemat tarjoamansa lisäpalvelut.

Palvelu Kohtalaisen tai erittäin tärkeä (N=32)

1. Käyttökoulutus 23

2. Käyttötukipalvelut (neuvonta, opastus)

21

3. Takuun ulkopuoliset huoltopalvelut

15

4. Tuotepäivitykset 15

5. Asennuspalvelut 12

6. Analyysipalvelut 7

46

Tässä luvussa kuvataan suomalaisten terveysteknologia-yritysten vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä asioita. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena olivat viennin haas-teiden lisäksi yritysten kansainvälistymisprosessien ku-vaaminen. Lisäksi luvussa luodaan katsaus suomalaisten yritysten kansainvälisiin kohdemarkkinoihin, tarkastellaan tuotannon siirtämistä ulkomaille sekä pohditaan, miten yri-tysten kansainvälistymistä kannattaisi tukea.

6.1 Kasvun edellytys

Useat suomalaiset terveysteknologia-alan yritykset näke-vät, että pelkästään kotimaan markkinoilla toimiminen ei pitkällä tähtäimellä mahdollista riittävää tulovirtaa. Näin ollen yritysten on haettava tuotteelleen kasvua kansainvä-lisiltä markkinoilta ja toisaalta myös pyrittävä kehittämään uusia tuotteita ja laajentamaan tuoteportfolioitaan, jotta ne voivat pärjätä kilpailussa alan suuria toimijoita vastaan. Suurten miljardiluokan kansainvälisten toimijoiden aset-tamaan haasteeseen on kotimaisten yritysten mukaan mahdollista vastata olemalla fiksumpi, nopeampi ja ket-terämpi kuin ne. Toisin sanoen yritysten on tarkasteltava maailmanlaajuista perspektiiviä ja pystyttävä tuomaan nopeasti uusia tuotteita markkinoille täyttämään asiakas-tarpeita.

Kansainvälisen kasvun mahdollistamiseksi yritykset tarvitsevat luonnollisesti rahoitusta. Valtaosa yrityksistä näkee, että Suomessa on hyvin haastavaa kerätä markki-naehtoista rahoitusta. Toisaalta ulkomainen omistus on verrattain vähäistä suomalaisten terveysteknologiayritys-ten keskuudessa. Eräs yritys kertoi hakeneensa sijoittajaa nimenomaan Aasiasta, tarkemmin sanottuna Koreasta. Vastaajan mukaan korealaiset ovat hyvin teknologiaorien-toituneita ja suomalainen insinööritaito on siellä arvossa. Koreasta löytyikin kiinnostusta ko. yrityksen teknologiaan, ja nykyisin yrityksellä on korealainen enemmistöomistus. Ulkomaisen sijoittajan löytymiseen johtanut prosessi oli kuitenkin haastava ja vaati usean vuoden neuvottelut.

6.2 Läsnäolo ulkomailla

Tutkimuksen tulosten perusteella keskeisin viennin haaste terveysteknologia-alalla on jakeluverkoston luominen. Mui-ta vientihaasteita ovat mm. rahoituksen saatavuus kansain-välistymisen mahdollistamiseksi, kilpailu monikansallisia jättiyrityksiä vastaan sekä aikaavievät maakohtaiset viran-omaishyväksyntäprosessit. Kyselyyn vastanneet yritykset myyvät tyypillisimmin terveysteknologiatuotteitaan ulko-maille maahantuojien ja jälleenmyyjien kautta, mutta myös itse suoraan loppuasiakkaalle myyminen on yleistä. Valta-osalla kyselyyn vastanneista yrityksistä on terveystekno-logiatuotteillaan hyväksyntöjä EU:n ulkopuolisissa maissa.

Useiden yritysten kokemusten mukaan ulkomaisilla kohdemarkkinoilla tarvitaan usein omaa läsnäoloa, sillä jakelijoiden ja jälleenmyyjien ei aina katsota kykenevän riittävästi edistämään tuotteen menekkiä. Etenkin uuden-laisten tuotteiden tai palvelujen ollessa kyseessä ei aina voi-da tukeutua yksinomaan jakelijaan, vaan yrityksen omalla työpanoksella on suuri merkitys jalansijan saamiseksi koh-demarkkinalta. Kohdemarkkina saattaa myös muuten olla niin protektionistinen, että tytäryhtiön perustaminen koh-demaahan on tarpeellista. Haasteena on myös, että jakelijat ovat usein pienehköjä yrityksiä, joilla on rajalliset resurssit tuotteidensa menekin edistämiseksi. Suuret asiakkaat saat-tavat karsastaa pieniltä jakelijoita ostamista ja hankkivat ratkaisunsa mieluummin suoraan valmistajilta. Ehkä myös saman terveysalan valmistajat voisivat lyöttäytyä yhteen kriittisen massan aikaansaamiseksi.

Kansainvälisillä messuilla yrityksillä on mahdollista saa-da palautetta markkinoilta ja hankkia kaupallisia partnerei-ta ja jakelijoita. Useimmat yritykset käyvät messuilla vuosit-tain. Kotimaisten toimijoiden kannalta tärkeinä messuina pidetään varsinkin Saksassa järjestettäviä Medica-messuja. Etenkin pienemmät yritykset hyötyvät messuilla käymisestä saaden sieltä mm. tietoja markkinatarpeesta ja palautetta omasta tuotteestaan. Yritykset voivat myös kartoittaa mes-suilla mahdollisia jakelijoita ja neuvotella heidän kanssaan tuotteensa myymisestä ulkomaisella kohdemarkkinalla. Lisäksi seminaarit sekä muut alan tapahtumat ja tuotteen luonteesta riippuen myös tuotteiden loppukäyttäjien yh-distysten tapahtumat ovat tärkeitä väyliä partnereiden löytämiselle.

6Vienti ja kansainvälistyminen

47

6.3 Kansainvälistymisprosessi ja kansainvälistymisen tukeminen

Ulkomaisten kohdemarkkinoiden kartoituksiin on saatavilla apua esimerkiksi Finnprolta. Monet yritykset olivatkin hyö-dyntäneet Finpron markkinaselvityksiä, mutta niistä ei koet-tu olevan suurtakaan hyötyä. Vastaajat kuvailivat Finpron palvelua siten, että markkinaselvityksissä Finpron palkkaa-ma paikallinen konsultti tekee markkina-analyysin sekä mahdollisesti haastattelee joitakin potentiaalisia kumppa-neita ja sopii palavereja. Tutkimukset voivat toisaalta olla myös niin sanottuja ”kirjoituspöytätutkimuksia”, jotka voivat perustua esimerkiksi kuten kirjallisuuskatsaukseen tai aiem-min kerätyn datan tutkimiseen kohdemarkkinasta sisältäen suurimmat toimijat, yhteystietoja yms. Finpro on aiemmin veloittanut markkinaselvityksistä, ja jotkut firmat pitivät sitä negatiivisena asiana. Lisäksi esimerkiksi ELY-keskuksilta on mahdollista saada rahallista tukea kansainvälistymispro-sessin viemiseksi eteenpäin. Tuella on saatettu esimerkiksi palkata kansainvälistymisen asiantuntija toteuttamaan yri-tykselle kansainvälinen brändistrategia. Toisaalta esimerkik-si EU-direktiivien ja Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n vaatimusten kiristyessä asiantuntija-apu on monesti tarpeellista, jotta pystytään varmistamaan tarvittavien hy-väksyntöjen saaminen. Yritykset voivat myös saada kilpai-luetua, mikäli niillä on hyvä osaaminen tarvittavista viran-omaismääräyksistä ja niihin liittyvistä standardeista.

Yritykset keräävät myös itse ulkomailta tietämystä uu-sista ilmiöistä, jotka saattavat aikanaan tulla myös tänne. Toisaalta luomalla läheiset suhteet esimerkiksi kaupunkei-hin, kuntiin ja yksityisen sektorin toimijoihin saadaan no-peasti tietoa asiakkaiden toiveista ja pystytään siten myös vastaamaan niihin nopeasti. Suomalaiset yritykset hyö-dyntävät tuotekehityksessään kotimaisia asiakkaita. Heiltä saatuja uusia tarpeita ja ideoita voidaan ensin pilotoida kotimaassa. Kokemusten pohjalta voidaan päättää kannat-taako tuotetta tai palvelua alkaa levittää myös ulkomaisille kohdemarkkinoille. Läheinen suhde asiakkaisiin on siis yksi avaintekijä kotimaisten yritysten kilpailuedulle verrattu-na siihen, että jouduttaisiin selvittämään mitä esimerkiksi USA:ssa tai Kiinassa on tarjolla ja sitten yrittämään tarjota sitä asiakkaille.

Erään yrityksen väylä kansainvälistymiseen avautui si-tä kautta, että yritys osallistui EU-hankekonsortioon, johon eurooppalaisen yliopiston professori oli kerännyt mukaan professoreja, tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä useista eri maista. Muut osallistujat olivat pääasiallisesti tutkijoita, ja vastaajan yritys oli mukana toimialansa kärkijoukon eri-tyisosaajana. Konsortion kautta yritys on saanut runsaasti hyödyllisiä kansainvälisiä kontakteja.

6.4 Tuotannon toteuttaminen ulkomailla

Haastattelujen tulosten perusteella terveysteknologia-alan yritykset hoitavat usein tuotannon itse kotimaassa, ja ovat yllättävänkin vähäisessä määrin kiinnostuneita toteutta-maan tuotantoaan ulkomailla. Tuotannon pitäminen joko itsellä tai lähellä yrityksen muuta toimintaa mahdollistaa osaltaan ketterän toimintamallin, jolla pienemmät yrityk-set voivat vastata kilpailuun suurempia toimijoita vastaan. Monissa yrityksissä on henkilöstöä, jolla on kokemusta toi-mintojen ulkoistamisesta ulkomaille. Yritykset ovat kyen-neet havaitsemaan, että tuotannon siirtäminen ulkomaille on tyypillisesti todella suuri ja aikaa vievä prosessi, eikä etenkään pienemmillä yrityksillä ole siihen välttämättä resursseja.

Eräs IVD-laitteistokehittäjä mainitsi, että kun puhu-taan piensarjatuotannosta (eli tuotteiden valmistusmäärä liikkuu sadoissa tuotteissa) ovat tuotannon kulut Suomes-sa vielä siedettävät, mutta jos aletaan puhua tuhansista kappaleista, saattaa taloudellisesta näkökulmasta olla jär-kevämpää tuottaa ulkomailla. Kysynnän kasvaessa kauem-pana, kuten Aasiassa tai Yhdysvalloissa, ei ainakaan huol-totoiminnan keskittäminen todennäköisesti enää kannata logististen kustannusten noustessa liian suuriksi. Kun jou-dutaan rakentamaan huoltokyvykkyys kohdemarkkinalle, voidaan samalla tehdä kokoonpanoa paikan päällä jous-tavammin ja lähellä asiakasta. Kokoonpano kohdemaassa lisää kotimaisuusastetta, joka nähdään kilpailuetuna erityi-sesti Yhdysvalloissa.

6.5 Kohdemarkkinat

Verkkokyselyssämme terveysteknologiayrityksiltä kysyttiin, mitkä ovat kolme tärkeintä maata viennin kannalta. Vasta-uksissa mainittiin 30 eri maata. Useimmin mainitut maat olivat USA (10), Kiina (8) ja Iso-Britannia (8). Euroopan maa mainittiin 43 kertaa, Aasia 16, Etelä-Amerikka 2, Keski-itä 2, Venäjä 2, Afrikka 2 ja Australia 1 kerran. EU:n todettiin olevan terveysteknologia-alan yrityksille hyvä asia, sillä se muodostaa suomalaisten yritysten kannalta laajemman ”kotimarkkinan”. Yhtäältä EU:n yhtenäiset direktiivit sel-keyttävät tuotteiden myyntiä tällä markkina-alueella, mutta toisaalta yksittäisissä maissa erilaiset lainsäädännöt ja muut käytännöt aiheuttavat kuitenkin jonkin verran haasteita yrityksille. Esimerkiksi voi olla mahdollista, että yritys ei voi viedä terveyteen liittyvää tutkimustietoa maan ulkopuolel-le, jolloin sen on luotava omia resursseja erikseen kohde-

48

maahan. Toisaalta voi olla, että esimerkiksi jonkin tieteen-alan yhdistyksen laatimista ohjeistuksista on muodostunut tietyllä kohdemarkkinalla de facto -edellytys hankittaville tuotteille. Kohdemaiden erityisvaatimuksiin liittyvää apua on saatavilla, mutta etenkin pienehköissä terveysteknolo-giayrityksissä rajallisilla henkilöstöresursseilla ei voida halli-ta kovin monen kohdemaan erityisvaatimuksia.

Monet yritykset näkevät Pohjois-Amerikan markkinat vaikeina, mutta kiinnostavina markkina-alueen tarjoamien suurten kasvumahdollisuuksien takia. Osalla yrityksistä on USA:ssa tyyppihyväksyttyjä laitteita ja mahdollisesti myös asiakkaita, jotka ovat ottaneet tuotteita valikoimiinsa. Yri-tykset eivät kuitenkaan ole kyenneet tekemään vaadittavia markkinointipanostuksia, jotta alueella olisi pystytty etene-mään. Aasiasta osa haastatelluista mainitsi, että kyseisellä markkinalla on varauduttava siihen, että päätöksentekoon menee enemmän aikaa, sillä hyväksyntäprosessit ja päätök-senteon hierarkia ovat siellä erilaisia kuin Euroopassa.

6.6 Viennin haasteet

Pienten ja keskisuurten terveysteknologiayritysten näkö-kulmasta kansainvälistymisessä tarvitaan etenkin paljon taloudellisia resursseja, jotta voidaan kilpailla valta-ase-massa olevien suuryhtiöiden kanssa. Pienemmät yritykset joutuvat toimimaan suuryhtiöiden puristuksessa, jolloin vientimarkkinoita saattaa olla vaikea saada auki, vaikka ko-timaan liiketoiminta etenisikin hyvin. Paljon riippuu myös siitä, perustetaanko kohdemarkkinoille omia tytäryhtiöitä,

vai tapahtuuko ulkomaan myynti muiden jakelijoiden väli-tyksellä. Suurin haaste viennissä onkin hyvien paikallisten partnerien löytäminen. Partnereilla pitäisi olla vakiintunut asema kohdemarkkinalla, ja niiden pitäisi haluta panostaa panostaa aktiiviseen yhteistyöhön suomalaisorganisaatioi-den kanssa. Monilla yrityksillä on esimerkiksi kielitaitoisia työntekijöitä, mutta se ei vielä riitä vaikkapa Keski-Euroo-passa, vaan monesti on oltava paikallisia yhteistyökump-paneita. Osassa kohdemaita on oltava oma yritys, jotta voi edes osallistua julkisiin kilpailutuksiin. Joissain maissa riit-tää, että on hyvä jakelija, jolla on riittävästi kapasiteettia. Ku-ten aiemmin todettiin, Euroopan Unioni on asiaan liittyvien käytäntöjen suhteen suuri ja hajanainen. Yritykset pyrkivät etsimään jakelijoita systemaattisesti. Hyviksi arvioituihin jakelijoihinkaan ei aina voi luottaa, mutta sopimuksilla yritetään varmistaa jakelun toimivuus. Usein jakelijoiden kanssa sovitaan vähimmäisvuosimyynnistä, ja jos tavoite ei toteudu, sopimus voidaan purkaa.

49

Tässä luvussa esitellään terveysteknologia-alalla toimivien yritysten suurimpia haasteita. Viennin ja kansainvälistymi-sen haasteita käsitellään erikseen edellisessä luvussa.

7.1 Kolme suurinta haastetta

Toimialan haasteita kartoitettiin kyselyssä pyytämällä vas-taajia mainitsemaan kolme mielestään suurinta haastetta omassa liiketoiminnassaan. Näistä laskettiin eniten mai-nintoja saaneet haasteet (kuva 26). Selvästi suurimmaksi haasteeksi nousi myyntikanavien luonti, jonka valtaosa vastaajista oli nostanut kolmen suurimman haasteen jouk-koon. Toiseksi eniten valittu haaste oli sääntely ja säädöksiin liittyvät vaatimukset. Noin kolmasosa vastaajista valitsi suu-rimmiksi haasteiksi kohdan ”muu”, joka avointen vastausten perusteella koostuu lähinnä rahoituksen saatavuudesta se-kä kasvun haasteista.

Muita haasteita, joita vastaajat valitsivat kolmen suu-rimman haasteen joukkoon, olivat liiketoimintamallin määrittely/valinta, kilpailun lisääntyminen, kysynnän riittä-mättömyys, asiakkaiden maksuhalukkuuden/-valmiuden alentuminen, työvoimakustannusten kasvu sekä muiden kustannusten kasvu. Vain muutama vastaaja nosti osaavan työvoiman saatavuuden kolmen suurimman haasteen jouk-koon.

7.2 Haastatteluissa mainittuja haasteita

Terveysteknologia-alan haasteina mainittiin mm. ”mark-kinahäiriköt” eli sellaiset yritykset, jotka ovat saaneet run-saasti pääomasijoituksia. Haastatteluissa tuli esille, että esimerkiksi Kiinassa on tällä hetkellä runsaasti pääomaa, ja mikäli jokin yritys saa tällaisen suuren pääomasijoituk-sen, on heidän kanssaan hyvin vaikea kilpailla. Moni suo-

7Toimialan suurimmat haasteet

Kuva 26. Toimialan suurimmat haasteet (N=32).

30

25

20

12

10

5

0

Myyntik

anavien luonti

Muu

Sääntely,

säädöksii

n liitty

vät

vaatim

ukset

Liiketo

iminta

mallin

määrit

tely/v

alinta

Kilpailu

n lisääm

inen

Kysynnän rii

ttäm

ättöm

yys

Asia

kkaiden maksu

halukkuuden/

m

aksuvalm

iuden alentum

inen

Työvoimakusta

nnusten kasv

u

Muiden kusta

nnsute

n kasvu

Osaavan ty

övoiman sa

atavuus

50

malainen yritys myös ajatteli haluavansa jossain vaiheessa pääomasijoittajan turvaamaan omaa liiketoimintaansa ja kilpailuasemaansa.

Toiseksi haasteeksi haastatteluissa mainittiin kansal-lisen terveydenhuollon sääntely ja erityisesti kilpailutus-lainsäädäntö. Säästöpaineet ja tiukassa istuvat periaatteet, joiden mukaan terveydenhuollon pitäisi olla maksutonta vaikuttavat siihen, ettei Suomea enää nähdä edelläkävi-jänä terveysteknologian ja tietotekniikan käytössä terve-ydenhuollossa. Myös käypä hoito -suositusten hidas päi-vittäminen ja tätä myötä uusimman teknologian käytön viivästyminen saivat kritiikkiä. Isoksi ongelmaksi mainittiin myös sote-uudistusten odottaminen, minkä vuoksi monet toimijat ovat odotustilassa ja siirtävät päätöksiä uuden tek-nologian hankinnasta. Kotimainen kilpailutuslainsäädäntö ja -käytännöt koetaan erityisen haasteelliseksi, sillä ne ra-joittavat monen vastaajan mielestä ostajan ja toimittajien välistä vuoropuhelua. Haastatteluissa kävi ilmi, että kilpailu-tuksesta vastaava henkilö ei aina välttämättä ole ajan tasal-la uusimmasta tekniikasta ja tämä voi johtaa kummallisiin kriteereihin tuotteen valinnassa. Tarjouspyynnöissä voi olla myös esimerkiksi vaatimus yrityksen liikevaihdosta, mikä saattaa rajata käytännössä suurimman osan suomalaisista yrityksistä tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Aasian halvemmat kilpailevat tuotteet koettiin haas-teena, sillä moni toimija tuo Kiinasta kilpailevia tuotteita. Suomalaiset yritykset tilaavat kilpailevia tuotteita itsekin säännöllisesti testatakseen niitä, sillä myös asiakkaan tut-kivat jatkuvasti markkinoita. Erään haastateltavan mukaan esimerkiksi kiinalaisten on helppo tehdä elektronisia laittei-ta, mutta ne eivät välttämättä toimi siten, kuin niiden olisi tarkoitus toimia.

Haasteeksi mainittiin myös regulaatio ja viranomais-vaatimukset. Erityisesti muutokset lainsäädännössä ja stan-dardeissa koettiin haasteelliseksi, sillä niihin vastaamiseen ei aina ole irrottaa resurssia. Myös tilanteet, joissa tuotetta

ollaan viemässä uudelle markkinalle tai harkitaan tuotteen CE-merkitsemistä, aiheuttivat osassa vastaajissa hämmen-nystä.

Eniten menee sairaaloihin mutta kuluttajapuoli/kotikäyttö lisääntyy paljon. Voi olla ammattimainen vahti mutta käy-tetään kotona, koska sairaanhoito siirtyy koteihin. Regulaa-tiot ovat kotihoitoon vaativampia. Kotihoidon regulaatiot iskee siinä vaiheessa kun laite viedään kotiin.

Pitkä tuotekehitysaika ja sen vaatiman rahoituksen saa-minen koettiin haastavaksi. Vastaajien mielestä Suomessa ei ole riittävän kehittynyttä sijoittajakulttuuria, ja pääomaa voi olla vaikea saada. Toisaalta terveysteknologiatuotteiden pitkät tuotekehitysajat vaativat myös pitkäjänteisiä sijoitta-jia, jotka jaksavat odottaa tuottoa. Tuotekehitysvaiheen tu-kimekanismeihin ja -tahoihin (esim. Tekes) vastaajat olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä. Kuitenkin useampi vastaaja oli sitä mieltä, että yrityksille pitäisi olla enemmän tukimah-dollisuuksia myös tuotekehitysvaiheen jälkeen. Niin sano-tuksi ”kuolemanlaaksoksi” kutsutaan vaihetta, jolloin tuote on valmis, mutta yrityksellä ei vielä ole kassavirtaa, jolla kattaa kustannuksensa. Tässä vaiheessa kaivattaisiin tukea, varsinkin kun markkinoille tulo pienillä resursseilla koetaan muutoinkin haastavaksi.

Suomea toimintaympäristönä kritisoitiin siitä, että suo-malaisten alihankkijoiden toimittamien tuotteiden laatu ei aina vastaa niille asetettuja vaatimuksia, mistä aiheutuu tuotantoketjuun tarpeettomia viivästyksiä. Jotkin vastaajat kritisoivat suomalaisia ay-liikkeitä – erityisesti sitä, miten ammattiyhdistysliike aiheuttaa toisinaan turhaa vastak-kainasettelua työntekijöiden ja työnantajan välillä. Uuden työntekijän palkkaaminen nähtiin suurena riskinä yrityksel-le mikäli työntekijä ei suoriudukaan toivotusti työstään tai hänen kanssaan on vaikea työskennellä.

51

Yksi valmistavan yrityksen keskeisistä päämääristä on to-teuttaa tuotekehitystä niin, että uudet tarpeet ja teknologia voidaan tunnistaa ja saada markkinoille ennen kilpailijoita. Tavoitteena on kehitysaikojen lyheneminen, tuotekehitys-kustannusten aleneminen sekä asiakkaiden tarpeiden pa-rempi tyydyttäminen (Bruce & Cooper, 200014).

Terveysteknologian kaltaisilla toimialoilla regulaatio-ympäriston tunteminen ja huomioiminen tuotekehitykses-sä, valmistuksessa ja myynnissä tuo yritykselle merkittävää kilpailuetua myös haastatteluaineiston perusteella. Säädös-ten huomiointi alusta alkaen nopeuttaa markkinoille pää-

syä ja vähentää ylimääräisiä iteraatioita, eli tässä tapaukses-sa siirtymisiä aikaisempaan kehitysvaiheeseen.

Käyttäjäkeskeisellä suunnittelulla voidaan puolestaan vähentää tuotteiden kokonaissuunnitteluun ja mahdolliseen uudelleen suunnitteluun kuluvaa aikaa. Käyttäjäkeskeisiä suunnittelumenetelmiä hyödyntämällä ongelmakohtien tun-nistaminen myös helpottuu ja niihin voidaan vaikuttaa aikai-semmin, mikä vähentää muutoksista aiheutuvia kustannuksia.

Ensimmäistä terveysteknologiaan liittyvää laitettaan suunnittelevan yrityksen on pystyttävä samanaikaisesti doku mentoimaan sekä tuotekehitysprosessinsa että kes-

8Tuotekehitys- ja kaupallistamisprosessit

Kuva 27. Tuotekehitysprosessi.

Kuva 28. Yrityksen arvoketjuun vaikuttavat ulkoiset tekijät.

14 Bruce, M. & Cooper, R. (2000). Creative product design. A practical guide for requirements capture management. New York: Wiley.

testaus javiimeistely

tuotannonylösajosuunnittelu

konseptinkehitys

yksityis-kohtainen

suunnittelu

systeemitasonsuunnittelu

TOIM

INTA

YM

PÄR

ISTÖ

Toimintatapal Itsenäisesti (closed innovation+oma arvoketju)l Kumppanuuksilla (open innovation, yhteistyö arvoketjun eri vaiheissa)

Tavoitel Uusi tuotel Uusi asiakasl Parempi hinta

Asiakassuhdel Kommunikointil Tarpeiden ja vaatimusten integrointi tuotekehitykseen

REG

ULA

ATIO

T

KU

MP

PAN

UU

DET

Liiketoiminnalliset tavoitteet

Tuotteet ja -T&Kl Esisuunnittelul Konseptointil Tuotekehitysl Dokumentointil Testaus

Markkinoille pääsyl Liiketoimintamallitl Myyntil Jakelul Kilpailu

52

kustelemaan asiakkaan kanssa näiden tarpeista. Saman-aikaisesti yrityksen on myös pystyttävä huomioimaan mahdollisuuksien mukaan asiakkaan tarpeet soveltamalla käyttäjäkeskeistä suunnittelua. Myyntiprosessin integroimi-nen tämänkaltaiseen tuotekehitykseen sekä regulatiiviseen ympäristöön on sitä haastavampaa, mitä säädellymmästä toimialasta on kyse.

Tuotekehityksen ensimmäisessä vaiheessa eli esisuun-nittelussa tehdään käyttötarkoituksen määrittely ja vaati-musten tunnistaminen. Käyttötarkoituksen määrittelyssä selvitetään, että onko laite ylipäänsä terveydenhuollon laite sekä se mihin laiteluokkaan se kuuluu. Käyttötarkoitus mää-rittelee suurimmaksi osaksi laitteeseen kohdistuvat vaati-mukset (Ståhlberg 201515). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sairaalakäytössä laitteeseen kohdis-tuvat vaatimukset ovat monesti erilaisia mitä ei-kliinisessä tutkimuksessa.

Jos kyseessä on lääkinnällinen laite, on sille määriteltä-vä tuoteluokka joka jakautuu käyttötarkoituksen mukaan luokkiin I, II a, II b ja III riskitason mukaan. Luokitus pohjau-tuu mm. (Euroopan parlamentti 200716):

• käytön kestoon

• kehon osaan, johon laite on kosketuksissa

• onko laite kehon sisällä

• onko sillä oma energianlähde.

Vaatimukset kasvavat tuoteluokan mukaan. Tuote-luokan määrittämisen tekee yritys itse, ja tämä määrittely on yksi olennaisista vaiheista kehitysprosessin alkupäässä. Mikäli valmistaja ei kykene täyttämään tuoteluokalle ase-tettuja vaatimuksia, on pyrittävä alhaisempaan tuoteluoki-tukseen.

Riippumatta siitä, tehdäänkö tuotekehitys itse vai kumppaneiden avulla, vaatimusmäärittelyllä vähennetään ylimääräisten iteraatioiden tarvetta tuotekehittelyproses-sissa. Näin säästetään aikaa ja kustannuksia. Esisuunnittelu-vaiheen on myös sisällettävä riskienhallinta koko prosessin ajan (Rane, 2016, 25–3517).

Tuotekehityksen on myös sisällettävä tarvittavien do-kumenttien (laitteen tekniset asiakirjat, tuotteen merkinnät ja käyttöohjeet, kliininen arviointi, vaatimustenmukai-suusvakuutus sekä laiterekisteri-ilmoitus) tuottaminen (Ståhlberg 201518).

Laitteen myyminen esimerkiksi sairaalalle ei kuiten-kaan automaattisesti tarkoita, että se olisi rekisteröitävä terveydenhuollon laitteeksi. Tästä huolimatta sitä saattavat koskea samat turvallisuusvaatimukset kuin terveydenhuol-lon laitteita. (Ståhlberg 201519, Rane, 201620) Toisin kuin terveydenhuollon laitteille, näitä turvallisuusvaatimuksia ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisesti määritelty.

Liik

etoi

min

tap

oten

tiaal

i

Regulaatioympäristön integrointi arvoketjuun

Uusi teknologia/Uudet kumnppanuudet/Uudet liiketoimintamallit

Nykyisen liiketoiminnan laajentaminen

Nykyisen asiakkassuhteenkehittäminen

1. Nykyinen asiakasMiten hankintaprosessi,

regulaatioympäristö ja laatujärjestelmätintegroidaan tuotanto- ja arvoketjuun

2. Uusi asiakasHankintaprosessin ymmärtäminen,

regulaatio-osaamisen hyödyntäminenmyynnissä

3. Uudet kumppanuudetUudet T&K-mahdollisuudet

Isommille markkinoille påääsy

Kuva 29. Asiakkuustyypit ja liiketoimintapotentiaali.

15 Ståhlberg, T., 2015. Terveydenhuollon laitteiden lakisääteiset määräykset kansainvälisillä markkinoilla Suomi ja EU fokuksessa. Tekes.16 Euroopan parlamentti., 2007 (alkup. 1993). Lääkinnällisistä laitteista annettu neuvoston direktiivi 93/42/ETY.17 Rane, E., 2016. Terveydenhuollon laitteen vaatimusten määrittäminen ja huomioiminen yrityksen tuotekehitysprosessissa. Aalto yliopisto,

30.5.201618 Ståhlberg, T., 2015. Terveydenhuollon laitteiden lakisääteiset määräykset kansainvälisillä markkinoilla Suomi jaEU fokuksessa. Tekes.19 Ståhlberg, T., 2015. Terveydenhuollon laitteiden lakisääteiset määräykset kansainvälisillä markkinoilla Suomi ja EU fokuksessa. Tekes.20 Rane, E., 2016. Terveydenhuollon laitteen vaatimusten määrittäminen ja huomioiminen yrityksen tuotekehitysprosessissa. Aalto yliopisto,

30.5.2016

53

Asiakas- ja käyttäjätarpeita tarkasteltaessa on huo-mioitava se, että asiakas ja loppukäyttäjä voivat olla sama henkilö, mutta tyypillisesti teollisuuslaitteiden hankinnasta päättävä henkilö ei itse ole hankittavien laitteiden käyttäjä.

Tuottajan ja loppukäyttäjän välissä voi olla useita eri toimijoita, kuten laite-edustajat, omine intresseineen. On tärkeätä tunnistaa hankintaprosessiin vaikuttavat eri toi-mijat, jotta tuotekehityksessä osataan huomioida näiden vaatimukset. Myyjien osuutta asiakassuhteiden hallinnassa pidetään yleisesti keskeisenä erityisesti terveysteknologian kaltaisella alalla, jolla toimintaansa aloittavien yritysten on vaikea tavoittaa erityisesti institutionaalisia asiakkaita. On kuitenkin huomioitava, että myyntiedustajat ensinnäkin edustavat usein useaa eri laitetta tai valmistajaa ja toisek-si että heidän työnsä keskittyy pääsääntöisesti olemassa oleviin tuotteisiin eikä tuotekehitysvaiheen asiakaskontak-teihin.

Suomessa tehdään paljon terveysteknologian kehitys-työtä, ja pienilläkin yrityksillä on tämän seurauksena paljon arvokasta tietoa ja teollisuusoikeuksia. Joissakin tapauksis-sa asiakkaan vaatimukset yhdistettynä regulaatioihin voi-vat kuitenkin olla yritykselle niin kalliita, että tuotetta on joko lähdettävä kehittämään toisen yrityksen kanssa saman katon alla (esimerkiksi fuusioitumalla) tai vaihtoehtoisesti koko prosessi on myytävä toiselle toimijalle (yrityskauppa). Perinteisesti fuusioiden tavoitteena on markkina-aseman vahvistaminen, markkinoiden laajentaminen, kustannus-tehokkuus, synergiaetu, tuotekehityskustannusten hallitse-minen ja yrityksen kokoon liittyvä valta-asema (Holt 2002, 107). Regulaatioiden tiukkuus tai institutionaalisen asiak-kaan saavuttamisen vaikeus voivat terveysteknologia-alalla olla lähtökohtana yritysostoille tai fuusioille, koska muuten tuotetta ei pystytä viemään asiakkaalle asti.

54

Yritykset näkevät Suomen terveysteknologia-alan tule-vaisuuden myönteisesti. Valtaosa yrityksistä aikoo palkata ainakin jonkin verran lisää henkilöstöä seuraavan viiden vuoden aikana. Yritykset ovat tyytyväisiä toimintaympäris-tössä viime aikoina tapahtuneeseen kehitykseen, jossa mm. tähdätään yrittäjyyden ja innovaatioiden kasvuun. Tiuken-tuvat viranomaisvaatimukset toisaalta aiheuttavat epävar-muutta, mutta niiden hyvä hallinta voi myös osoittautua kilpailuvaltiksi kansainvälisillä markkinoilla. Rakenteellisesti kilpailuympäristöä tulevat osaltaan muokkaamaan toimin-taansa laajentavat alalle tulevat muiden alojen yhtiöt, jotka haluavat saada osansa alan kasvusta.

Regulatiivinen osaaminen tulee olemaan tärkeä kil-pailutekijä myös tulevaisuudessa. Osaavan henkilökunnan saaminen onkin avainasemassa pienten ja keskisuurien yritysten menestymisessä terveysteknologia-alalla. Regu-latiiviset reuna-ehdot kuuluu huomioida alusta alkaen jo tuotekehitysvaiheessa. Samalla kun innovatiivinen idea muutetaan tuotteeksi, olisi rakennettava yritykselle toimiva laatujärjestelmä ja huomioitava kaikki valittujen kohdemai-den regulatiiviset vaatimukset. EU:n CE-merkki on terveys-teknologiatuotteille pakollinen ja vastaavia, mutta ei ident-tisiä, viranomaisvaatimuksia tulee vastaan hyvin monessa maassa ja koko ajan enenevässä määrin.

Markkinoinnin ja myynnin osaaminen on korostettava. Oman osaamisen kasvattaminen ja jakelukanavien luomi-nen on aloitettava riittävän ajoissa, koska myyntiverkoston rakentaminen kansainvälisillä markkinoilla on hyvin pitkä prosessi. Olisi useasti järkevää, että ainakin pienemmät terveysteknologia-alan yritykset tekisivät tässä asiassa yh-teistyötä ja hankkisivat yhteisiä jakeluverkostoja. Monelle yritykselle voisi myös olla hyödyllistä ottaa tuotteita EU:n ulkopuolelta myytäväksi samalla kun kehitetään omaa tuotetta. Tällä tavalla yritykset oppisivat käytännön kautta myymään ja markkinoimaan ja niiden olisi pakko rakentaa ajoissa toimiva jakeluverkosto sekä oppia soveltamaan eri viranomaismääräyksiä.

Terveysteknologiatuotteiden kuluttajamarkkinoiden kasvu luo uusia markkinoita ja mahdollisuuksia alan yrityk-sille. Sote-uudistuksen vaikutukset tulevat jollain laajuu-della vaikuttamaan myös terveysteknologiayrityksiin. Tällä hetkellä monessa terveydenhuollon organisaatiossa odo-tellaan investointien ja kehitystyön kanssa sote-uudistusta, ja tämä näkyy myös terveysteknologiayritysten liiketoimin-nassa. Silti maailmanmarkkinoiden kehitys on merkityksel-tään ehdottomasti oleellisempi, onhan terveysteknologia-alan yrityksistä merkittävä osa vientiyrityksiä. Vientiä on tärkeää tukea erilaisilla rahoitusinstrumenteilla, jotta ala voi onnistua kansainvälisillä markkinoilla.

9Terveysteknologia-alan tulevaisuus Suomessa

55

Liite

Liite. Kuvitteellinen use case -esimerkki: virtuaalilääkäri

Testaus

Yrityksellä oli aikaisempaa yhteistyötä loppukäyttäjien kanssa, mutta eri toimialoilta. Projektin yhteydessä aloi-tettiin yhteistyö ortopedisen klinikan kanssa. He testasivat prototyyppiä sen eri kehitysasteissa. Käyttäjäpalautteen perusteella laitetta kehitettiin eteenpäin.

Vaatimukset

Havaittiin, että yrityksen ei tarvitse rekisteröidä kameraa terveydenhuollon laitteeksi, sillä tuotteen käyttötarkoitus, opetuksen ja koulutuksen tukeminen, ei tee tuotteesta ter-veydenhuollon laitetta.

Kuitenkin hoitoalueella käytettävänä laitteena sen tu-lee täyttää sähköturvallisuusstandardin IEC 60601-1 vaati-mukset.

Standardissa IEC 60601-1 vaaditut testit ovat työläitä ja suhteellisen kalliita, mikä asettaa haasteita aloittavan pienyrityksen tuotekehitykselle. Tässä vaiheessa yrityksen on tutkittava omaa resursointiaan ja miettiä mm.:

• Jatkaako omalla panostuksella

• Jatkaako yhdessä jonkun toisen kanssa

• Luovuttaako kehitysaihion eteenpäin

Vaatimusmäärittelyn edetessä havaittiin, että lukumäärälli-sesti eniten puutteita oli dokumentoinnissa, ei niinkään teknisessä toteutuksessa.

Riskinhallintaan, joka on pakollinen osa standardia IEC 60601-1, käytettiin PHA-vaara-analyysiä. PHA-metodi on yksinkertaisin, terveydenhuollon laitteille suositelluista me-todeista, mutta soveltuu hyvin matalan riskitason laitteille.

Casen kannalta olennaiset tekijät:

• Havaittiin ettei laitetta tarvitse rekisteröidä terveyden-huollon laitteeksi

• Tästä huolimatta sen tulee käyttää sähköturvallisuusvaa-timukset

• Vaikka laite oli teknisesti asiakkaalle sopiva, dokumen-tointi oli puutteellista

• Keskeiseksi turvallisuushaasteeksi havaittiin laitetta ohjaava tietokone.

Idea

Yritys on kehittänyt lääkäreille suunnattua liikettä tallen-tavaa laitetta. Tunnistimella voi tallentaa lääkärin liikettä hoitotoimenpiteestä ja sen voi ladata virtuaaliseen ympä-ristöön. Huoneen nurkassa on sensorit samoin kuin ku-vattavan henkilön päällä. Tuote perustuu ideaan kehittää ammattihenkilöiden koulutusta virtuaalitodellisuutta hyö-dyntäen, lääkärin liikkeen ja prosessin tallentamisen avulla.

Tuotekehitys

Tuotekehityksessä on huomioitava, mitkä suunnittelun vaiheet tehdään itse ja mitkä kumppaneiden avulla. Omaa toimintaa on nopea muuttaa reaaliajassa, mutta alihank-kijoiden kanssa toimintatavoista sopiminen on tärkeää ja siihen kannattaa panostaa heti alussa.

Yrityksellä oli valmis alihankintaverkosto, mutta sen luomisessa ei ollut alun perin noteerattu terveydenhuollon laitevalmistajalle asetettuja vaatimuksia, koska yritys oli toimittanut vastaavanlaisia ratkaisuja lähinnä teollisuuteen.

Dokumentointi

Johtuen kokemuksen puutteesta, tuotekehitysprosessia ei lähdetty systemaattisesti dokumentoimaan, vaan se eteni laitteistoihin keskittyvälle startup-yrityksille tyypillisesti omalla painollaan, yrityksen ja erehdyksen kautta. Riskin-hallinnan kannalta olennaiset prosessikuvaukset oli tehty laitteen valmistukselle, kokoonpanolle ja pakkaamiselle. Laite katsottiin matalan riskin laitteeksi, jolloin tuotekehi-tyksen ja valmistusprosessin laadun takaamiseen ei vaadit-tu sertifioitua laatujärjestelmää.

Valmistus

Laitteen fyysisten osien valmistus on lopputarkastusta ja pakkausta lukuun ottamatta ulkoistettu. Osa komponen-teista tulee suoraan eri valmistajilta varastosta ja osa (eri-tyisesti lääkärille puettaviin laitteisiin liittyvät) teetetään räätälöityinä. Muutokset hyllytuotteina ostettuihin kom-ponentteihin teetetään muotoilijalla ja elektroniikkasuun-nittelijalla.

56

Tekesin katsaukset

340/2017 Suomen terveysteknologia-alan nykytila ja haasteet. Mikko Grönlund, Reetta Raitoharju, Tuomas Ranti, Kaapo Seppälä & Tom Ståhlberg. 55 s.

339/2017 Innovaatiokumppanuus – Kehitystyö osana julkista hankintaa. KÄSIKIRJA. Tuomas Aho. 22 s.

338/2017 Handbook for Finnish Start-ups for Entering Chinese Market. Riikka Koponen, Maggie Li and Tero Kosonen, B&B Advisors Shanghai. 58 p

337/2017 Tekesin vaikuttavuuden tavoitteet pitkällä aikavälillä. Heli Koski, Annu Kotiranta, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Ilkka Ylhäinen. 33 s..

336/2017 Julkiset tutkimusinfrastruktuurit ja kehitysympäristöt elinkeinoelämän käytössä. Mari Hjelt, Susanna Sepponen, Santeri Palomäki ja Päivi Luoma, Gaia Consulting Oy. 56 p.

335/2017 Attractive innovation environment. Johan Wallin, Jan Fagerberg, Takahiro Fujimoto and Peter Laxell. 114 p.

334/2017 Strategisten tutkimusavausten vaikuttavuus. Mikko Valtakari ja Katri Haila. 28 s.

333/2017 EAKR-hankkeiden vaikuttavuus. Henrik Pekkala, Katri Haila ja Mikko Valtakari. 26 s.

332/2016 Tulevaisuuden energia 2030...2050. Taustaraportti. Pia Salokoski. 37 s.

330/2016 How to Improve Global Competitiveness in Finnish Business and Industry? – Impact study. Alasdair Reid, Jelena Angelis, Elina Griniece, Kimmo Halme, David Regeczi, Julien Ravet and Vesa Salminen. 119 p.

329/2016 Innovation Ecosystems, Competencies and Leadership – Human Spare Parts and Venture Finance Ecosystems under Scrutiny. Markku Sotarauta, Tuomo Heinonen, Pasi Sorvisto & Jari Kolehmainen (eds.). 83 p.

328/2016 The Role of High-impact SMEs in Finland. Thommie Burström, Mikko Grönlund and Tuomas Ranti. 103 p.

327/2016 Opas lääkkeiden myyntilupavaatimuksista – Tuotekehitysnäkökulma Suomessa ja EU:ssa. DRA Consulting Oy. 69 s.

324/2015 Avustusta, lainaa vai molempia? – Tekesin rahoituksen vaikuttavuus yritysten kasvuun. Mikko Valtakari. 29 s.

323/2016 Etäpalvelut – Energia ja turvallisuuden tunne. Seppo Kalli, Virpi Martikainen ja Tommi Rissanen. 55 s.

322/2015 Patients, business and the state – Translating health information into sustainable benefits. Policy brief for engagement practices in Canada, Finland, Iceland, Spain, UK and the US. Aaro Tupasela, Karoliina Snell and Jose A. Cañada. 51 p.

320/2015 Evaluation of Tekes Activities – Main Methods and Impacts. Jari Hyvärinen. 39 p.319/2015 Teollisuusyrityksen digipolku – Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkökulmasta.

Harri Lakkala, Timo Rainio, Jari Jussila, Hannu Kärkkäinen, Olli Pirttilä, Marko Seppänen ja Tero Peltola. 35 s.

318/2015 Impact of Tekes on Capabilities. Kimmo Halme, Katri Haila, Brian Barge, Margaret Dalziel, Tarmo Lemola and Antti Hautamäki. 157 p.

317/2015 Innovatiivisuus uudistamaan yhteiskuntaa. Pirjo Ståhle ja Mika Pirttivaara (toim.).

316/2015 In Vitro Diagnostics – a Finnish Success Story. Dr Paul Mundill. 42 p

315/2014 Impact of Tekes activities on productivity and renewal. Kimmo Viljamaa, Kalle Piirainen, Annu Kotiranta, Hannu Karhunen and Janne Huovari. 106 p.

314/2014 A view to future business opportunities – The Finn family summer trip 2045. 12 p.

313/2014 Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia – Suomisen perheen kesämatka 2045. 22 s.

Julkaisujen tilaukset Tekesistä: http://www.tekes.fi/tekes/julkaisut1

Porkkalankatu 1, PL 69 FI-00180 Helsinki Puh. +358 2950 55000

www.tekes.fi

Lisätiedot

Aki Parviainen Tekes [email protected]

340/2017 suomen terveysteknologia-alan nykytila ja haasteet · vuonna 2015 koko...

Documents