4/2011 1961 2011 - etusivu - luottomiehet · luottolinkki 4/2011 luottolinkki 4/2011 5 uusia...

32
4/2011 1961 2011 Kevätkokous s. 6 50-vuotisjuhlat s. 12 Syysseminaari s. 18 Syyskokous s. 24

Upload: others

Post on 30-May-2020

61 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

4/2011

1961 2011

Kevätkokous s. 6

50-vuotisjuhlat s. 12

Syysseminaari s. 18

Syyskokous s. 24

Luottolinkki 4/2011

YRITYKSET VOIVAT OLLA GLOBAALEJA– MAKSAMINEN ON AINA PAIKALLISTAHyvä kassavirta ja maksuvalmius ovat yrityksille elintärkeitä. Intrum Justitian kansainväliset perintäpalvelut auttavat sinua saamaan maksut ajallaan ympäri maailmaa. Konttorimme 22 Euroopan maassa yhdessä 180 maata kattavan agenttiverkoston kanssa takaavat sinulle vahvan kumppaniverkoston saatavien kotiuttamiseksi.

Miten voimme auttaa sinua liiketoimintasi tehostamiseksi? Kysy lisää numerosta 09 2291 1600 tai [email protected]

www.intrum.fi

Intrum Justitia-konserni on Euroopan johtava asiakashallintapalveluiden asiantuntija, jonka palveluksessa on 3 300 henkilöä 22 maassa.

Boosting Europe is our contribution to improving the economy and creating jobs.We’re all in this together.Let’s change things for the better.

www.intrum.com/boostingeurope

Luottolinkki 4/2011 Luottolinkki 4/2011 3

K U S T A N T A J ALuottomiehet - Kreditmännen ryJäsenlehti. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa29. ilmestymisvuosi

P Ä Ä T O I M I T T A J AHanna Maunu puh. 050 568 7695fax 09- 502 2940e-mail: [email protected]

T O I M I T U S N E U V O S T OAnne Björk puh. 020 7650 240Antti Heikonen puh. 030 603 5645Sami Ijäs puh. 050 525 0157 Mikko Kallankari puh. 044 3217787Jukka MarttilaOlli-Pekka Pitkäjärvi puh. 010 555 5333Risto Suviala puh. 075 325 5607

T O I M I T U K S E N O S O I T ELuottomiehet ryPl 891, 00101 Helsinki

U L K O A S URaimo Elovaara, Suomen Painotuote

T I L A A J A P A L V E L ULuottomiehet ryConsista Oy, Kasarmikatu 3600130 HELSINKISähköpostios: [email protected]. 09-622 5715, fax. 09-622 5725

P A N K K I Y H T E Y D E TLuottomiehet ry.IBAN FI3420891800073866BIC NDEAFIHH

P A I N O P A I K K AKM-Yhtymä Oy Suomen Painotuote, VantaaISSN-L 1457-7909ISSN 1457-7909 (Painettu)ISSN 2242-2498 (Verkkolehti)Kirjoittajien lehdessä esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä siten välttämättä edusta yhdistyksen kantaa.

Kannen kuva: Henrik MikanderPörssitalo 11.11.2011

www.luottomiehet.fi

T Ä S S Ä N U M E R O S S A

Pääkirjoitus .................................................... 3

Hallituspalsta ................................................. 4

Uudet jäsenet ................................................ 5

Yli 22-vuotta .................................................. 5

Luottomiesten varsinainen Kevätkokous ..... 6

Toimintakertomus ......................................... 7

Kevätretki Santahaminan varuskuntasaarelle 17.5.2011 ....................... 9

Mediatiedot ................................................. 11

50-vuotinen taival sai arvoisensa juhlan ... 12

Luottoa eri näkökulmista ............................ 17

Luottomiesten syysseminaari .................... 18

Pikainen pintaa raapaiseva kulttuurikierros Pietarissa .......................... 21

Varsinainen syyskokous .............................. 24

Vuoden Luottomies 2011............................. 26

Luottolinkki Tampereella ........................... 28

Luottomiesten golfturnaus ......................... 30

PÄÄKIRJOITUS

On tullut aika jättää jäähyväiset toimitustyölle ja antaa tilaa uusille ideoille, aja-tuksille ja tekijöille. 15 vuotta toimitusneuvoston riveissä on takana, joista 2 vuotta päätoimittajana. Nämä vuodet toimitusneuvostossa ovat menneet todel-la nopeasti. Aika kuluu nopeasti kun on hauskaa. Lehteä on ollut hauska teh-dä. Kiitos lehden ulkoasusta kuuluu pitkäaikaiselle taittajalle Raimo Elovaaralle, joka on itsenäisesti saanut taittaa Luottolinkkiä, toimitusneuvoston tarvitsemat-ta siihen puuttua. Ammattitaitoon on helppo luottaa.

Toivotan tervetulleeksi uudet toimitusneuvoston jäsenet ja toivotan onnea uudel-le päätoimittajalle Sami Ijäkselle. Haikeudella jätän jäähyväiset, en ainoastaan lehdelle, vaan myös toimitusneuvoston jäsenille joista usean olen tuntenut oman luottomiestaipaleen alkumetreistä lähtien. En ole ainoa meistä, joka jättää toimi-tusneuvoston. Lisäkseni toimitusneuvoston rivejä harventavat Mikko Kallankari, Jukka Marttila ja Risto Suviala. Voi siis sanoa, että Luottolinkissä on meneillään suurempi vaihtoprosessi. Useimmiten toimitusneuvostosta on henkilövaihdokset tapahtuneet yksi kerrallaan.

Vuoden viimeinen Luottolinkki on täynnä tapahtumia keväästä syksyyn. Juhla-numero toimitettiin historiikkinumerona, jonka vuoksi saatte nyt samasta leh-destä lukea muun muassa kevät- ja syyskokouksesta, luottomiesten golfkisoista ja sokerina pohjalla on yhdistyksemme 50-vuotisjuhlien antia. Paljon tapahtumia yhdessä lehdessä, mutta se kuuluu asiaan, kun kyseessä on puolivuosisataa juh-liva yhdistys.

Tänä vuonna Vuoden Luottomies –kunniamaininta myönnettiin Markkinoin-ti-instituutille. Loistava valinta ja tunnustus yli 20 vuoden pitkästä ja saumat-tomasta yhteistyöstä. Onnea Markkinointi-instituutille tunnustuksesta, jota se myös näyttää arvostavan Kaisa Kässin kirjoittamaan artikkeliin mukaan. Eivät-kä tunnustukset siihen päättyneet. Pitkästä aikaa valittiin yhdistykselle kun-niajäsen. Viimeksi kunniaäseneksi valittiin 5 vuotta sitten Mikko Parjanne. Nyt valittu kunniajäsen Risto Suviala on järjestyksessä 7. Onnittelut myös Ristolle ar-vokkasta ja harvoin myönnetystä tunnustuksesta.

Lyhyestä virsi kaunis. Taipaleeni toimitusneuvostossa päättyy tähän lehteen ja luottavaisin mielin luovutan päätoimittajan kynän Sami Ijäkselle, jolla varmasti on ideoita ja energiaa kehittää lehteä ja luotsata Luottolinkkiä eteenpäin luotto-alan mainingeissa. Elämme alan kannalta Euroopan laajuisesti jännittäviä aiko-ja. Pörssimarkkinat hermoilevat kriisissä olevien euromaiden vuoksi ja kotita-loudetkaan eivät katso valoisasti tulevaisuuteen kun tutkimuslaitosten mukaan valtaosa suomalaisista uskoo tulevalle talvelle taantumaa. Siitä huolimatta: Nau-titaan tästä syksystä ja ovelle kolkuttavasta joulusta!

Rauhallista joulunodotusta kaikille,

Hanna MaunuPäätoimittaja

JäähyväisetLinkille

4 Luottolinkki 4/2011

HALLITUSPALSTA

1961 2011

Useimmat meistä ovat tehneet sen. Jotkut satoja, toiset jopa tuhansia kertoja. Nimittäin soittaneet perin-täpuhelun. Se voi olla vaikeaa joskus vastenmielistäkin, mutta parhaim-millaan kannustavaa ja palkitsevaa. Jokainen asiakaskontakti on ainut-laatuinen palvelutilanne. Perintäpu-helu on loistava tilaisuus antaa arvos-tusta asiakkaalle. Asiakkaalle, joka ei ehkä sitä odota. Asiakkaalle, joka ei jonkun mittarin mukaan edes sitä ansaitsisi. Hidaskin maksaja on aina asiakas, voi olla jopa tärkeä ja hyvin-kin kannattava asiakas. Asiakkaan kuuntelemisella ja joustamisella yllä-pidetään olemassa olevaa suhdetta ja kenties jo rakennetaan uuden kaupan mahdollisuutta. Myönteinen asenne, hymy ja kiitos sopivat perintäpuhe-luun aivan kuten myynnilliseenkin kontaktiin. Ammattitaitoisesti hoi-detulla perintäkontaktilla voidaan nopeasti vaikuttaa asiakkaan raha-virtoihin ja kotiuttaa saatavia, mutta myös pidemmällä aikavälillä vaikut-taa koko asiakassuhteen kannatta-vuuteen. Itse perintähän on erittäin kannattavaa toimintaa. Onnistuneen perinnän kate on 100 prosenttia. Sen takia näihin kontakteihin kannattaa todella panostaa.

Yrityksen imago ja sen brändit ovat tämän päivän mielikuvamarkki-noinnissa ja kaupankäynnissä aivan olennainen asia. Myös perintäpuhe-

Ainutlaatuinenperintäpuhelu

lulla on olennainen merkitys ima-gon ja arvokkaiden brändien suoje-lussa ja jopa niiden kiillottamisessa. ”Hyvä kello kauas kuuluu, paha vie-lä kauemmas” on vanhakantaisuu-destaan huolimatta osuva ilmaus siitä, kuinka kaikki asiakaskohtaa-miset – perintäpuhelutkin- ovat ny-kyaikaisen yrityksen laadukkaan toi-minnan kulmakiviä. Oikea asenne ratkaisee ja perintäammattilaisella ote pysyy, mutta ei muutu rutiiniksi. Asiakas aistii aidon myönteisyyden myös puhelimen välityksellä. Koke-mus ja koulutuskin auttavat, mutta toisaalta nurkan takana saattaa vaa-nia kyynisyys, johon perintätyössä voi jossakin vaiheessa törmätä. Vä-lillä tilanteista ei ole ulospääsyä. Ra-hat ovat loppu, kahdenvälistä ratkai-sua ei ole löydettävissä, mutta silti pitäisi muistaa jokaisen kontaktin ai-nutkertaisuus. Provosoituminen asi-akkaan ehkä vääriltä tuntuvista kommenteista ei varsinkaan termi-naalivaiheessa auta enää ketään. Se aiheuttaa korkeintaan pahan kellon kuminaa. Ammattitaitoinen asiakas-palvelija osaa päättää tällaisenkin suhteen yhteisymmärryksessä.

Toivotan kaikille Luottolinkin lu-kijoille ainutlaatuisen hyvää perintä-vapaata joulua!

Olli-Pekka Pitkäjärvi

Luottomiehet – Kreditmännen ry:n jäsenhakemuksen täyttäminen käy vaivattomasti Internetissä osoitteessa

www.luottomiehet.fi - Ota yhteyttä linkin alta. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta täyttää hakemusta Internetissä,

niin ota yhteyttä yhdistyksen sihteeriin: Anna Johansén / Duetto Group [email protected], puh. 040 722 3112

Luottolinkki 4/2011 Luottolinkki 4/2011 5

Uusia jäseniä 04/2011 – 10/2011Ahlgren Emil credit risk analyst Atradius Credit Insurance N.V. -Suomen sivuliikeAho Petri yhteyspäällikkö Euler Hermes LuottovakuutusEkholm Eva perintäneuvoja Duetto Group OyHaapala Hannu myyntineuvottelia Duetto Group OyHannus Klaus kenttäpäällikkö Vähittäiskaupan Takaus OyHarju Aira controller HK Agri OyHeino Laura asiakasneuvoja Duetto Group OyHeiska Janne myyntineuvottelija Duetto Group OyHintikka Jouni toimitusjohtaja Risicum OyjHuhtimo Jouni perintäkäsittelijä KTC Finland OyHujanen Anneli EE Portfolio Manager Siemens Financial Services AB, sivuliike SuomessaHynönen Raija myyntisihteeri Bisnode Finland OyHänninen Atte riskienhallinnan analyytikko Suomen Asiakastieto OyJärvinen Tapio toimitusjohtaja KTC Finland OyJärvinen Toni johtaja KTC Finland OyKiema Aku head of capital operations, ECE Lindorff OyKivihuhta Jarmo lakimies KTC Finland OyKorkonen Jussi IT Intrum Justitia Finland OyKoskelainen Sari office manager PayEx OyKotamies Antti riskienhallinnan analyytikko Suomen Asiakastieto OyKuusisto Kari toiminnanjohtaja Suomen Pienlainayhdistys ryKyyhkynen Mika luottopäällikkö Hankkija-Maatalous OyLamberg Paula luottopäällikkö SEB Kort AB, Helsingin sivuliikeLehtonen Emma perintäneuvoja Duetto Group OyLuukela Tuomas yhteyspäällikkö Euler Hermes LuottovakuutusMuinonen Tiina johdon assistentti KTC Finland OyMykrä Ulla-Riitta koulutuspäällikkö Suomen Asiakastieto OyMörn Pipsa lakimies Duetto Group OyNieminen Anna-Maija luotonvalvoja LuottokuntaOksala-Virtanen Jaana palveluvastaava LuottokuntaPennie Anniki-Mari perintäneuvottelija Euler Hermes LuottovakuutusPenttilä Markku key account manager Dun & Bradstreet Finland OyPihlaja Riina-Maaria reskontranhoitaja Altia OyjPuntari Taru laskentapäällikkö Sanoma OyjSaarinen Lea reskontranhoitaja Keski-Suomen Kuljetus OySalakorpi Lauri legal manager Aktiv Kapital OySeppelin Satu asiakasvastaava OK Perintä OySillanpää Sari luotonvalvoja SGN GroupSuontakanen Seppo perintäkäsittelijä KTC Finland OyTahvanainen Niina luotonvalvoja SLO OyTallqvist Stella key account manager Lindorff OyVainio Nina asiakasvastaava OK Perintä Oy

Vuoden 1988 lopulla Luottolinkin Pertti Pennanen oli eroamassa lehden toimitusneuvostosta ja pyysi minua ti-lalleen koska olin kirjoitellut lehteen jo vuodesta 1984. Tunsin itseni imar-relluksi ja aloitin lehdessä tammi-kuussa 1989.

Yli 22 vuotta olen matkannut Lin-kin myötä eläkepäiviini saakka. Olen kirjoitellut nimelläni ja nimimerkeil-lä asiasta ja sen vierestä keventääkse-ni hieman lehteä ja toki myös alaan liittyviä kolumneja. Useasti on ollut kyse terapiasta, kun joku asia on ko-vasti harmittanut, se on siirtynyt jut-tuna lehden palstoille.

Monta päätoimittajaa on matkan

varrella kulunut loppuun, mutta se ei ole syyni, vakuutan. Parasta on ollut toimitusneuvoston toverillisen miel-lyttävä ilmapiiri.

On vaikea kertoa, mikä olisi vuo-sikymmenten mittaan eniten muuttu-nut. Toki parannuksia on tehty lehden ulkoasuun.

Mutta yksi asia on pysynyt ennal-laan. Kirjoittelusta ei tule palautetta harvoja poikkeuksia lukuun ottamat-ta. Tähtihetki sattui takavuosina kun eräs yhdistyksemme jäsen yritti haas-taa allekirjoittanutta Julkisen sanan neuvostoon. Harmi vain, ettei tapa-usta otettu siellä käsiteltäväksi ollen-kaan.

Pelkään ettei Linkkiä ylipäätään kovin lueta. Keskustelu ja kyseen-alaistaminen puuttuvat, koska il-moittajien takia jutut eivät saa olla ärsyttäviä vaan mieluummin myö-täsukaisia. Erityisesti kirjoittelua toi-mitusneuvoston jäsenien työnantajien kilpailijayritysten uusista tuotteista ja palveluista kartetaan. Ehkäpä joku kirjoittaja taikka lukija rohkenee vä-hän ravistella?

Hyviä muistoja on kertynyt ja mie-luusti ajattelen mennyttä aikaa. Kii-tän arvoisia lukijoita, toimitusneu-voston nykyisiä ja entisiä jäseniä sekä päätoimittajia ja toivotan hyvää jat-koa Teille kaikille!

JUKKA MARTTILA

Yli 22 vuotta

6 Luottolinkki 4/2011

Luottomiehet –Kreditmännen ry:n varsinainen kevätkokous pidettiin 17.5.2011 Royal Linen MS Katariinalla, Helsingin edus-talla merellisissä tunnelmissa.

Yhdistyksen puheenohtaja Arto Kal-lio toivotti yhdistyksen jäsenet terve-tulleiksi ja kertoi päivän ohjelmasta, joka sisälsi varsinaisen kevätkoko-uksen, lounaan ja kevätretken San-tahaminaan. Tervetulotoivotusten jälkeen päästiin itse asiaan, eli varsi-naiseen kevätkokoukseen.

Kokouksen puheenjohtajaksi va-littiin Risto Suviala ja sihteeriksi Anna Johansén. Pöytäkirjan tarkas-tajina toimivat Jussi Syrjänen ja Han-na Maunu.

Yhdistyksen puheenjohtaja Arto Kallio esitteli vuoden 2010 toiminta-kertomuksen. Rahastonhoitaja Tero Pyhältö esitteli ensin yhdistyksen tu-loslaskelman ja taseen vuodelta 2010 , jonka jälkeen hän luki vuoden 2010 tilintarkastuskertomuksen.

Kokous päätteeksi, päätettiin vah-vistaa yhdistyksen tilinpäätös vuo-delta 2010 sekä myöntää vastuuvapa-us hallituksen jäsenille.

KUVAT JA TEKSTI: HAnnA MAUnU

Luottomiesten varsinainen kevätkokous

Yhdistyksen puheenjohtaja Arto Kallio

TULOSLASKELMA 2010 2009Varsinainen toimintatuotot 83 495,00 61 900,00 kulutHenkilöstökulut 0,00 -866,90 Muut kulut -97 674,53 -108 850,22

Tuotto-/kulujäämä -14 179,53 -47 817,12 VarainhankintaTuotot 24 080,00 23 730,00 kulut 0,00 0,00

Tuotto-/kulujäämä 24 080,00 23 730,00 Sijoitus- ja rahoitustoimintaTuotot 234,02 616,24 kulut 0,00 -1,90

Tuotto-/kulujäämä 234,02 614,34

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 10 134,49 -23 472,78

V A S T A A V A 31.12.2010 31.12.2009PYSYVÄT VASTAAVATVAIHTUVAT VASTAAVATSaamisetLyhytaikaiset saamisetTilisaamiset 315,00 395,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00 Muut saamisetSaamiset yhteensä 315,00 395,00 Rahat ja pankkisaamiset 51 320,51 42 632,23 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 51 635,51 43 027,23 V A S T A A V A 51 635,51 43 027,23

V A S T A T T A V A A50-vuotisjuhlarahasto 32 000,00 32 000,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 9 333,47 32 806,25 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 10 134,49 -23 472,78 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 51 467,96 41 333,47 VIERAS PÄÄOMALyhytaikainenSiirtovelat 0,00 85,25 Ostovelat 167,55 1 608,51 Saadut ennakot 0,00 0,00 Lyhytaikainen yhteensä 167,55 1 693,76 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 167,55 1 693,76 V A S T A T T A V A A 51 635,51 43 027,23

Luottolinkki 4/2011 Luottolinkki 4/2011 7

Vuosi 2010 oli yhdistyksen neljäs-kymmenesyhdeksäs (49) toiminta-vuosi.

Yhdistyksen jäsenmäärät vuoden 2010 lopussa olivat seuraavat: - Henkilöjäseniä 753 (vuonna 2009: 754), joista eläkeläisjäseniä 83 (vuon-na 2009: 79) ja kunniajäseniä 3 (vuon-na 2009: 3). Kannattajajäseninä ole-via yrityksiä oli 5 (vuonna 2009: 5).

HALLITUSYhdistyksen hallitus toimi koko toi-mintavuoden ajan seuraavassa ko-koonpanossa:

PuheenjohtajaMaarit Tikka

VarapuheenjohtajaMarkku Harmaala, Toyota Finance Finland Oy

SihteeriJuhana Toivonen, Vähittäiskaupan Takaus Oy

RahastonhoitajaTomi Tupola, Suomen Asiakastieto Oy

KerhomestariArto Kallio, Lindorff Oy

Hallituksen jäsenJyrki Hurskainen

Hallituksen jäsenMarika Toikka, Andritz Oy

Hallituksen jäsenAre Kivelä, Bisnode Finland Oy

Hallituksen jäsenJukka Yli-Sirniö, Onninen Oy

Hallituksen toimintaHallitus kokoontui toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa.

Yhdistys noudatti vuoden 2010 toi-minnassaan pitkälti hyväksi ha-vaittuja perinteitä. Toiminnassa valmistauduttiin kuitenkin myös yhdistyksen vuonna 2011 olevaan 50-vuotisjuhavuoteen.

TILINTARKASTAJATVarsinaiset tilintarkastajat:Juha Iskala, Intrum Justitia OyMinna Ruotsalainen, S-Ryhmä

Toimintakertomus vuodelta 2010Varatilintarkastajat:

Rauno Hamu, Bisnode Finland OyVesa Turunen, Suomen Asiakastieto Oy

TOIMIKUNNAT

Luottoalan neuvottelukuntaNeuvottelukunnan tehtävänä on an-taa yhdistyksen hallitukselle neuvoja ja asiantuntijalausuntoja.

Neuvottelukuntaan kuului kerto-musvuonna seitsemän jäsentä ja sen puheenjohtajana toimi Risto Suvia-la Eräpäivä Oy:stä. Neuvottelukun-ta kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Hallitukselta saadun toimek-siannon mukaisesti aiheena olivat toimenpiteet, joilla voitaisiin vai-kuttaa nykyisen luottotietolainsää-dännön muuttamiseen niin että po-sitiivisten luottotietojen käyttö olisi mahdollista kuluttajaluottoja myön-nettäessä.

LakitoimikuntaLakitoimikunta avustaa yhdistyksen hallitusta juridisissa kysymyksissä, erityisestä seuraamalla lainsäädän-töhankkeita ja valmistelemalla niis-tä lausuntoja.

Lakitoimikuntaan kuului kerto-musvuonna seitsemän jäsentä ja sen puheenjohtajana toimi Jyrki Lind-ström Intrum Oy:stä. Toimikunta kokoontui vuoden aikana kerran.

KoulutustoimikuntaLuottomiehet-Kreditmännen ry:n koulutustoimikunta vastaa yhdistyk-sen koulutustapahtumien järjestämi-sestä. Tärkein koulutustapahtuma on syksyisin pidettävä luottoseminaari. Luottoseminaarissa alan parhaat asi-antuntijat luennoivat luottomiehille tärkeistä ajankohtaisista asioista.

Koulutustoimikuntaan kuului ker-tomusvuonna 8 jäsentä ja puheen-johtajana toimi Terhi Hakkarainen Duetto Groupista. Koulutustoimi-kunta kokoontui vuoden aikana 7 kertaa.

Koulutustoimikunta osallis-tui luottotutkinnon kehittämiseen ja markkinointiin yhdessä Mark-kinointi-instituutin kanssa. Uusi luottotutkinnon ryhmä aloitti syk-syllä 2010. Koulutustoimikunnan puheenjohtaja osallistui alkaneen kurssin avajaispäivään esittäen yh-distyksen tervehdyksen kurssilaisille.

Loppuvuonna 2009 valmistu-neille luottotutkinnon suorittaneille jaettiin kevätiltamissa diplomit sekä kolmelle parhain arvosanoin val-mistuneelle stipendit. Keväällä 2010 valmistui pienehkö luottotutkinnon ryhmä, jolle diplomit annettiin syys-kokouksen yhteydessä ja yhdelle par-hain arvosanoin valmistuneelle li-säksi stipendi.

Uusi Credit Management tut-kinto alkoi joulukuussa 2010. Kou-lutustoimikunta teki yhteistyötä markkinoinnissa, mm. avustamal-la sähiköpostimarkkinoinnissa sekä tuomalla koulutusta esille Luotto-miehet ry:n tilaisuuksissa.

Perinteinen syksyinen luottosemi-naari järjestettiin Kirkkonummella kokouskeskus Långvikissa. Lähellä Helsinkiä sijaitseva paikka mahdol-listi sen, että markkinoinnissa otet-tiin huomioon myös mahdollisuus osallistua pelkästään päiväseminaa-riin. Muutama osallistuja tarttui tä-hän mahdollisuuteen.

Luottoseminaarissa kuultiin seuraavia aiheita:- Perintäalaan vaikuttavat laki- ja

direktiivimuutokset, Anja Pelto-nen, Kuluttajavirasto

- Sopimusten merkitys luottokau-passa, Marko Mononen, Asianajo-toimisto Oy Juridia Ab

- Oikeutus myyntihenkisyydelle ar-vontuotannon kautta, Petri Parvi-nen, Aalto yliopiston kauppakor-keakoulu

- Petosrikostutkinnan arkea, Timo Pirinen, Itä-Uudenmaan poliisilai-tos

- Käytännön toimet ulosotossa, Timo Vainikka, Länsi-Uuden-maan ulosottovirasto

- Mihin työssä tarvitaan armoa? Antti Kylliäinen, teologi, kouluttaja

Seminaarin palautteet kerättiin en-simmäistä kertaa sähköisesti semi-naarin jälkeen. Kaikki luennoitsi-jat saivat erittäin hyviä palautteita ja sähköisen kanavan kautta myös tavanomaista enemmän sanallista kommenttia. Seminaari sai kokonai-suutena erittäin hyvät arviot.

UlkomaantoimintaMarika Toikka Andritz Oy:stä toi-mi Luottomiehet ry:n edustajana FECMA:ssa. Koska FECMA:n sään-töjen mukaan jäsenmaista tulisi kus-takin olla kaksi edustajaa FECMAn

8 Luottolinkki 4/2011

kokouksissa, hallitus päätti nimetä toisen edustajan erikseen kuhunkin kokoukseen.

FECMA:lla oli vuonna 2010 kak-si kokousta. Kevätkokous oli tou-kokuussa Haagissa ja siellä Luotto-miehiä edustivat Marika Toikka ja Maarit Tikka. FECMA:n syyskoko-us pidettiin marraskuussa Pariisissa ja siellä yhdistystä edusti Jyrki Hurskai-nen Marika Toikan ollessa estyneenä. Luottolinkin toimitusneuvostoToimitusneuvosto vastaa Luotto-linkki -jäsenlehden toimittamisesta. Vuonna 2010 lehteä julkaistiin nel-jä numeroa.

Toimitusneuvostoon kuului kerto-musvuonna kahdeksan jäsentä. Pää-toimittajana toimi Hanna Maunu Bisnode Finland Oy:stä.

JuhlatoimikuntaJuhlatoimikunta vastaa yhdistyksen 50-vuotisuhlien järjestelyistä. Toimi-kuntaan kuului viisi jäsentä ja sen pu-heenjohtajana toimi Risto Suviala Erä-päivä Oy:stä. Toimikunta kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa.

JÄSENKOKOUKSETVarsinainen kevätkokous

Kevätkokous järjestettiin 20.5. Hel-singin Linnanmäellä Ravintola Sa-farissa. Kokoukseen osallistui 21 jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin yh-distyksen sääntöjen mukaan ke-vätkokouksessa käsiteltävät asiat. Kokous päätti vahvistaa yhdistyk-sen tilinpäätöksen vuodelta 2009 ja myönsi hallitukselle vastuuvapau-den. Kokouksen jälkeen yhdistys tar-josi osallistujille illallisen.

Varsinainen syyskokousYhdistyksen syyskokous järjestettiin 25.11. Helsingin Kalastajatorpalla. Kokouksessa vahvistettiin yhdistyk-sen talousarvio vuodelle 2011. Jäsen-maksujen suuruudeksi vahvistettiin 40 euroa / henkilöjäsen ja 210 euroa / kannattajajäsen. Syyskokous teki li-säksi päätökset sääntömääräisistä henkilövalinnoista. Osallistujia ko-kouksessa oli 49 henkilöä. Kokous-ta seurasi illallinen.

MUUT TOIMINTAVUODEN TAPAHTUMATIltamatYhdistyksen kevätiltamat järjestet-tiin 25.3 Svenska Klubbenilla. Tilai-suudessa jaettiin diplomit luottotut-kinnon suorittaneille opiskelijoille.

Golf-tapahtumaJärjestyksessään seitsemäs Golf-ta-pahtuma järjestettiin Pickala Golfis-sa Siuntiossa 17.6. Miesten vuoden 2010 golfmestaruuden voitti Jou-ni Muhonen ja naisten Leena Nord-ström. Kisaan osallistui 23 Luotto-miesten jäsentä.

Vuoden LuottomiesHallitus päätti myöntää Vuoden Luottomies 2010 -arvon Mikko Kal-lankarille. Valinta julkistettiin syys-kokouksen yhteydessä. Tunnustuksen Mikko Kallankari sai pitkäaikaisesta vaikuttamisesta yhdistyksen toimin-taan Luottolinkin päätoimittajana ja toimitusneuvoston jäsenenä sekä mer-kittävästä panoksestaan yhdistyksen varainhankintaan.

LUOTTOMIEHET - KREDITMÄNNEN R.Y.HALLITUS

Olemme tarkastaneet Luottomie-het – Kreditmännen Ry:n kirjan-pidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. -31.12.2010. Hal-lituksen laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskel-man, taseen ja liitetiedot. Suoritta-mamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätök-sestä ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hy-vän tilintarkastustavan mukaisesti.

Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laati-misperiaatteita, sisältöä ja esittämis-tapaa on tällöin tarkastettu riittäväs-sä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 10.143, 49 euroa on laadittu kirjan-pitolain sekä tilinpäätöksen laatimis-ta koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös

Tilintarkastuskertomusantaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yh-distyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpää-tös voidaan vahvistaa ja myöntää yhdistyksen hallitukselle vastuuva-paus.

Helsingissä 6. päivänä toukokuuta 2011

Minna Ruotsalainen Juha Iskala

LUOTTOMIESTEN TAPAHTUMAKALENTERI 2012Luottolinkki 01/2012 aineiston deadline 31.1.2012

Ilmestyy 15.2.2012

Luottolinkki 4/2011 Luottolinkki 4/2011 9

Kevätkokouksen jälkeen laiva ran-tautui Santahaminan saarelle. Luot-tomiehiä oli toivottamassa tervetul-leeksi saaren opas Markku Virtanen.Santahamina on noin neljän neliö-kilometrin suuruinen puolustusvoi-main käytössä oleva saari aivan Hel-singin kantakaupungin kupeessa. Matkaa Helsingin keskustasta San-tahaminaan maanteitse on noin 12 kilometriä. Saaren pinta-ala on 400 hehtaaria, josta 12 hehtaaria on ve-sijättömaata. Alueen säilymises-tä sotilaskäytössä tai sen saamisesta asuinalueeksi ja helsinkiläisten vir-kistysalueeksi on käyty keskustelua pitkään.Museovirasto on nimennyt Santahaminan alueelta lähes 50 mui-naismuistoaluetta.

Santahamina on näihin päiviin asti pysynyt suljettuna saarena, jonne pää-sevät vain ne henkilöt, joilla on asian-mukainen kulkulupa saarelle. Hevos-salmen sillan takana Santahaminan puoleisessa päässä on sotilaspoliisin kulunvalvontapiste, nimeltään Santa-haminan portti, jossa saarelle pyrki-vien kulkuluvat tarkastetaan.

Santahaminan saari luokiteltiin joulukuussa 2009 Valtioneuvoston päätöksellä Valtakunnallisesti ar-vokkaaksi kulttuurimiljööksi. San-tahaminan valtakunnalliset kult-tuuriarvot koostuvan suomalaisen aikakauden arkkitehtuurista, josta tärkeimpänä Maanpuolustuskorkea-koulun funkkiskasarmialueesta, ve-näläisestä punatiilikasarmialueesta

Luottomiehet kuuntelvat Markku Virtasen asiantuntevaa ja mielenkiintois-ta opastusta Santahaminan sotaisasta historiasta.

ja 1800-luvun linnoituslaitteista ym-päri saaren.

Santahaminan historiaSantahamina saarena on noussut useita kertoja jopa maailmanpoliit-tisten tapahtumien polttopisteeseen ja sen rooli merilinnoituksen osa-na korostui erityisesti Krimin sodan ja Viaporin kapinan aikana. Santa-haminan luontoa ja arkkitehtuuria muovasivat kaupan ja sodankäyn-nin vaatimukset, ja saaren historian määrittivät Euroopan suurvaltapo-liittiset käänteet.

Ruotsin vallan alkuaikoina San-tahaminan merkitys perustui edul-liseen sijaintiin itään suuntaavan,

perinteisen kauppareitin varrella. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa ha-lusi 1500-luvun puolivälissä perus-taa Suomenlahden rannalle kaupun-gin, josta tulisi Tallinnan kilpailija kaupankäyntikaupunkina. Hän suo-si Santahaminaa, jota alettiin jo va-rustaa vilja-aitoin. Lopulta Eerik Fleming perusti Helsingin Vantaan-joen suulle vuonna 1550. Helsinki ei kuitenkaan saanut elvytettyä kitu-vaa kauppaa toivotulla tavalla ja sitä myötä myös Ruotsin kiinnostus lai-meni, kun Tallinna liitettiin 1560-lu-vulla sen valtapiiriin.

Ajan myötä Helsingin asema Suo-menlahden alueella muuttui. Kau-punki valikoitui sotaretkien tukialu-

Kevätretki Santahaminan varuskuntasaarelle 17.5.2011

TEKSTI JA KUVAT: HAnnA MAUnU

10 Luottolinkki 4/2011

eeksi, kun Ruotsi lähetti laivastonsa Venäjää vastaan.

1742 Hattujen sodan onneton lop-putulos vauhditti Helsingin linnoi-tusaikeita ja työt aloitettiin vuonna 1750 Augustin Ehrensvärdin johdolla. Sveaborgin eli Viaporin merilinnoitus muutti ratkaisevasti saaren asemaa. Venäjän vallan aikana Santahaminas-ta tuli suljettu sotilassaari ja se liitet-tiin vaiheittain yhä tiiviimmin Helsin-gin puolustusjärjestelmään.

Kesällä 1855 Krimin sodassa englantilais-ranskalaisen laivaston hyökkäykset tyrehtyivät Viaporin ja Santahaminan tykkipattereiden tu-litukseen. Santahaminaan yritettiin tehdä myös maihinnousu, joka tor-juttiin. Etenkin Krimin sota ja siitä saadut kokemukset vauhdittivat saa-ren linnoittamista ja tykkipatterei-den rakentamista.

Viaporin kapinassa tsaarille myö-tämielisten joukkojen haltuun jäänyt Santahamina osoittautui kapinan ratkaisevaksi tekijäksi. Kuperkeikan niemestä ammuttu tykinlaukaus rä-jäytti Kuninkaansaaren ruutivaras-ton ja pakotti kapinalliset joukot antautumaan. 1906 Viaporin kapi-na alkoi miinakomppaniassa, jonka kasarmir olivat nykyisen Maanpuo-lustuskorkeakoulun alueella. Kapi-naan liittyvä muistomerkki on pää-tien pohjoispäässä.

Santahaminan historian synkim-mät ja katkerimmat hetket koettiin vuoden 1918 vapaussodan jälkeisi-nä aikoina. Tuolloin saarella oli van-kileiri ja hautauspaikka joka toimi Helsingin vankileireillä kuolleiden,

Maanpuolustuskorkeakoulun pääsisäänkäynti

menehtyneiden, hautauspaikkana. Valtaosa Santahaminaan haudatta-vista tuotiin Suomenlinnasta, mut-ta myös Isosaaresta ja Katajanokan vankileiriltä. Jarmo Nieminen, evers-tiluutnantti, Maanpuolustuskorkea-koulun sotahistorian laitoksen johta-jan arvio on, että Santahaminaan on haudattu noin 1 400 Helsingin van-kileireillä menehtynyttä vankia, jois-ta suomalaisia on noin 1 200 ja venä-läisiä ehkä noin 200.

Santahamina tänä päivänäNykyään Santahaminassa on noin 900 vakituista työpaikkaa,josta Puo-lustushallinnon palveluksessa noin 850 työntekijää. Kaupungin virko-ja on Santahaminan ala-asteen kou-lussa, päiväkodissa, leikkipuistossa ja Helsingin öljyntorjuntavarikolla. Santahaminassa toimivat puolus-tusvoimien joukoista muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulu, Kaar-tin jääkärirykmentti, Etelä-Suomen Huoltorykmentti, Suomenlinnan Rannikkorykmentti ja Merisotakou-lu. Saarella toimii myös Puolustus-hallinnon Rakennuslaitoksen Etelä-Suomen alue. Varusmiespalvelustaan suorittaa yleensä noin 1 500 varus-miestä. Vuoden 2009 alussa Santaha-minassa oli 418 vakituista asukasta.

Santahaminan tieverkosto on pää-osin venäläiselta kaudelta. Saaren keskellä on Saharaksi nimetty hietik-koalue, joka on hakattua avoimek-si jo 1820-luvulla Viaporin tykistön ampumaleirejä varten. Itsenäisyyden

Krimin sodan pommituksissa 1855 menehtyneiden sotilaiden hauta-muistomerkki, jonka ympärillä on 1600-1700-luvuille ajoittuva hauta-usmaa.

Punaisten teloitettujen ja vankilei-rillä kuolleiden hautamuistomerkin suunnitteli Uuno Ferdinand Inkinen. Vasemmalla sivulla on teksti: ”Luok-kasodassa kansanvallan puolesta taistelleiden valkoisen voittajan kos-ton uhriksi joutuneiden teloitettujen ja nälkään näännytettyjen muistok-si pystytti Entiset punakaartilaiset ry toisten myötämielisten työläisten avulla tämän patsaan v. 1949.”

Luottolinkki 4/2011 Luottolinkki 4/2011 11

Tekniset tiedotLehden koko: A4Painopinta-ala: 210 x 297 mmPalstojen määrä: 3 kplPalstan leveys: 1 p 55 mm, 3 p 180 mmAineistot: TiedostoinaOhjelmat: Kaikki taitto- ja grafiikkaohjelmat

MaksuosoiteMaksun saaja: Luottomiehet ryPankkiyhteys: IBAN FI3420891800073866 BIC NDEAFIHH

Reklamaatiot Ilmoitusten painoasua koskevat reklamaatiot 7 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena.

Ilmoitusten Viimeistään 14 vrk ennenperuuttaminen: aineistopäivää. Myöhemmin peruutetuista laskutetaan 50% hinnasta. IlmestymispäivätNro Aineisto Ilmestyy1/12 31.1.2012 15.2.2012

ISSN-L 1457-7909ISSN 1457-7909 (Painettu)ISSN 2242-2498 (Verkkolehti)

Julkaisija Luottomiehet-Kreditmännen ry Osoite: PL 891, 00101 Helsinki

ToimitusPäätoimittaja: Hanna MaunuPuhelin: 050 568 7695Telefax: (09) 502 2940e.mail: [email protected]

Ilmoitustilan myyjä Mikko Kallankari, 044 3217787 Jäsenrekisterin ylläpito Consista OyPuhelin: (09) 622 5715 Fax: (09) 622 5725 [email protected] Paino KM-Yhtymä Oy Suomen PainotuoteYhteyshenkilö: Pia HuovinenOsoite: Äyritie 8 A, 01510 VantaaPuhelin: 040 563 7911Telefax: (09) 7594 6202 [email protected] www.painotuote.fiAineistotiedustelut: Raimo Elovaara KM-Yhtymä Oy Suomen Painotuote 050 323 8066 [email protected]: [email protected] [email protected]

IlmoitushinnatIlmoituskoko Mustavalkoinen 4-värinenKeskiaukeama 1010 1350 Takakansi* + s.2. á 600 940 1/1 muut sivut 450 790 1/2 sivu 250 590 1/4 sivu 170 510 * Takakannen yläreunassa 30 mm korkea valkoinen osoitekenttäalue

Mediatiedot 2011

Santahaminasta löytyy tietoa myös seuraavista lähteistä:• Halén,Harry2002:Viaporinkapinassa1906teloitetutsekämuutsur-

mansa saaneet. Unholan Aitta 14, Helsinki.• Halén,Harry2007:VenäjänsotaväkijasenhenkilötappiotHelsingin

alueella 1. maailmansodan aikana. Unholan Aitta 27, Helsinki.• Hautamäki,Erik2004:NuoruuteniSantahamina1921–1939.Helsin-

ki.• Kronlöf,Hans2007:Santahaminanpoikia1937–1939.Karisto,Hä-

meenlinna.• Kuosmanen,Merja(toim.)1989.Santahaminalainen.Kesä1989.San-

tahaminan ala-aste. Desktop Oy, Helsinki.• Nieminen,Jarmo.:Santahamina–sotilassaarenluontoaarteet.Maan-

puolustuskorkeakoulu, 2009. ISBN 978-951-25-2014-5.• Manninen,Markus2000:Viapori-maalinnoitusensimmäisessämaa-

ilmansodassa 1914-1918. Sotamuseo, Helsinki.• Nieminen,Marko2007:Santahamina–Viaporinlinnoituksenitäinen

lukko. Toimittanut Jarmo Nieminen. Maanpuolustuskorkeakoulu, So-tahistorian laitos. Edita Prima Oy, Helsinki.

• SantahaminaLapsuutemmesotilassaarella1940-ja1950-luvulla.San-tahaminan Saarenpojat SA-SA RY. Edita Prima Oy, Helsinki.

• Santahaminasuunnitelma2007.Puolustusministeriö.KirjapainoKeiliOy.

• Sädevirta, Sirkka: Laajasalon, Villingin ja Santahaminan historia.Hgin kaupunkisuunn.viraston julkaisuja 1994:14. Helsinki.

ajan alussa Saharaa on käytetty Il-mailuvoimien lentokenttänä.

Kadettikoulu siirtyi 1940 Niini-salosta Santahaminaan, Uuden ka-dettikoulun rakentaminen aloitettiin 1939 ja sen suunniteli puolustusmi-nisteriön arkkitehti Olavi Sortta, apunaan arkkitehdit Kyllikki Hal-me ja Irma Paasikallio. Koulun ra-kennukset ja tilat suunniteltiin alusta asti 1940 olympialaisia silmällä pitä-en, jonka ansiosta kadettikoulun yh-teyteen saatiin mm. uimahalli.

Vuodesta 1946 Santahamina on kuulunut Helsinkiin, Santahaminan asema puolustusvoimien varuskun-tasaarena on juridisesti vahvistet-tu Helsingin yleiskaavassa ja Uuden-maan maakuntakaavassa

Lähteet:

http://www.rky.fiwww.santahamina.fiSaressalo, Jussi (toim. ) 1992: San-tahamina – Saari sillan takana. San-tahamina Seura ry. Topografikunta, Helsinki 1992.

12 Luottolinkki 4/2011

Luottomiehet ry:n 50-vuotis-juhlaa vietettiin Helsingis-sä 11.11.2011. Ainutlaatuinen

merkkipäivä houkutteli juhlavaan, satavuotista historiaa henkivään Pörssitaloon neljänneksen jäsenkun-nasta. Päivän ohjelmaan kuului mo-nipuolinen seminaaripaketti ja juh-laillallinen puheiden ja big band -musiikin siivittämänä.

Ennen virallisen ohjelman käyn-nistymistä kello 11.11 perustajajäsen Esko Tuovinen, hallituksen puheen-johtaja Arto Kallio, juhlatoimikunnan puheenjohtaja Risto Suviala ja Pertti Pennanen laskivat kukat yhdistyksen perustajaisän, S.A. Perret’n haudalle Pyhän Laurin kirkolla Vantaalla.

Euroopan talous tarvitsee luottomiehiä”Ihminen on onnellisimmillaan kuu-luessaan yhteisöön. Luottomiehet – Kreditmännen ry päätettiin perus-taa 50 vuotta sitten, kun luotonanto lisääntyi ja tarvittiin yhteisö kartut-tamaan alan tietämystä. Sitä samaa tehdään myös täällä tänään”, juh-lapäivän moderaattorina toimi-nut Baba Lybeck sanoi seminaarin avauspuheenvuorossaan.

Yhdistyksen puheenjohtaja Arto Kallio toivotti runsaslukuisen osan-

50-vuotinen taival sai arvoisensa juhlan

ottajakunnan paikalle ja totesi, että jäsenet ovat juhlansa ansainneet. ”Yhdistys on jäseniään varten!”

Kallio toi esiin, että taloudelli-set myllerrykset ovat nostaneet luot-toalan asiantuntijat huomion keski-pisteeksi. ”Tänä päivänä vaaditaan näkemystä ja tietotaitoa. Koko Eu-roopan talous tarvitsee meitä.”

Seminaarin aluksi palkittiin vuo-

den luottomies ja yhdistyksen kun-niajäsen. Vuoden luottomieheksi oli hallitus valinnut Markkinointi-insti-tuutin, jonka edustajana tunnustuk-sen otti vastaan kehittämispäällikkö Kaisa Kässi. Yhdistyksen seitsemän-neksi kunniajäseneksi oli yhdistyksen syyskokous valinnut juhlatoimikun-nan puheenjohtajan Risto Suvialan jäsenistön aloitteesta ja hallituksen

TEKSTI: SAARA SALAJA / MEdITA COMMUnICATIOn Oy KUVAT: HEnRIK MIKAndER

Arto Kallio, Luottomiesten puheen-johtaja Juhlapäivän juonsi Baba Lybeck

Tervetuliasimaljat

1961 2011

Luottolinkki 4/2011 Luottolinkki 4/2011 13

puoltaessa aloitetta. Hallituksen pe-rusteluissa korostettiin varatuoma-ri Suvialan poikkeuksellisen mitta-vaa uraa ja idearikasta, paneutuvaa ja aikaansaavaa työotetta yhdistyk-sen hyväksi.

Painavaa asiaa ja vilkasta kuulumisten vaihtoaSeminaarin varsinainen asiaosuus käynnistyi luotottuvan yhteiskunnan tarkastelulla Kuluttajaviraston Anja Peltosen johdolla. Tämän jälkeen Tuomo Antila oikeusministeriöstä tutustutti juhlavieraat valmisteilla olevaan maksuviivästysdirektiiviin. Seminaaripaketin päätti persoonal-lisella ja puhuttelevalla esityksellään

myynnin anatomiasta Petri Parvinen Aalto-yliopistosta.

Luottomiehet saivat Antilan väli-tyksellä onnittelut oikeusministeriös-tä, joka kiitti yhdistystä aktiivisesta yhteistyöstä.

”Lain valmistelussa tarvitaan pait-si virkamiehiä myös tietoa elävästä elämästä. Oikeusministeriön työhön kuuluu tiivis yhteistyö sidosryhmi-en kanssa. Luottomiehet ovat aktii-visesti tuoneet näkemyksiään minis-teriön tietoon vuodesta 1990 lähtien. Kaikkiaan olemme saaneet teiltä 30 lausuntoa ja aloitetta, tuoreimpana aloite positiivisen luotonannon rekis-teristä, joka on löytänyt tiensä halli-tusohjelmaan”, Antila summasi.

Seminaarin päätyttyä pidettiin pa-

Juhlaseminaarin osanottoa

Anja PeltonenKunniajäsen Risto Suviala

Tuomo Antila

Petri Parvinen

14 Luottolinkki 4/2011

rin tunnin hengähdystauko, jonka jäl-keen Euroopan toiseksi vanhimman luottoalan järjestön illanvietto jatkui tervetulomaljoilla. Pörssisalin Lin-nanpiha täyttyi odottavasta tunnel-masta ja viulisti Heidi Mantereen kau-niista taustamusiikista. Arto Kallion esimerkistä nostettiin malja kunniak-kaaseen ikään päässeelle yhdistyk-selle. Linnanpiha vilisi parhaimpiin-sa pukeutunutta juhlakansaa ja tilan täytti iloinen puheensorina.

Kurkistuksia 50-luvulleRuokailun lomassa kuultiin juhlapu-heita, jotka johdattivat kuulijat ajas-sa taaksepäin sekä katsoivat myös kauas tulevaan. Yhdistyksen pe-rustaja- ja kunniajäsen Esko Tuovi-nen vei juhlaväen aikaan ennen yh-distyksen perustamista. Tuovinen työskenteli 50-luvulla Stockmannin luottokonttorissa yhdistyksen perus-tajaisän S.A. Perretin alaisuudessa.

”Silloin elettiin hierarkisessa ja herroittelevassa yrityskulttuurissa. Perret teki kanssani sinunkaupat yli kymmenen vuoden jälkeen.”

”Yleinen ongelma olivat hitaat maksajat, mutta viivästyskoroista puhumista pidettiin vitsinä”, Tuovi-nen muisteli menoa 50-luvulla.

Tuovinen valotti puheessaan yh-distyksen syntyyn johtaneita syitä.

”Liikkeenjohdolle järjestetyt luot-to- ja perintäpäivät nauttivat suur-ta suosiota 50-luvun loppupuolel-la. Luottomiehet ry syntyikin siihen aikaan heränneestä kasvaneesta tie-donjanosta. Alalla työskentelivät ha-lusivat lisää tietoa siitä, miten luottoa annetaan ja mitä perinnässä pitäisi huomioida. ”

Luottolinkki-lehti on osoittautu-nut vuosien aikana tärkeäksi kana-

vaksi alan kiinnostavista asioista ja yhdistyksen tapahtumista kertomi-seen jäsenille ympäri Suomea. Kah-den vuoden kuluttua kolmikymppi-siä juhlivan lehden perustaminen ei ollut Tuovisen kertoman mukaan it-sestäänselvyys.

”Suviala ehdotti lehden perusta-mista. Minä vastustin, koska jäsen-maksut piti pitää huokeana ja ajatte-lin silloin, että eihän meillä ole niin paljoa kerrottavaa. Olin todistetta-vasti väärässä.”

Osaaminen, hallittu riskinotto ja joustavuus – avaimet onnistuneeseen yritystoimintaan Myös juhlapuhuja ministeri Christof-fer Taxellilla on linkki luottomiesten alkukotina pidettyyn Stockmanniin. Hän toimii yrityksen hallituksen pu-heenjohtajana.

Taxell aloitti juhlapuheensa totea-malla, että jos luottomiesten perus-tamisvuonna joku olisi sanonut, että 30 vuoden päästä Neuvostoliittoa ei enää ole ja että 50 vuotta myöhem-min Suomi kuuluu Euroopan Unio-niin ja Stockmannilla on tavarataloja ympäri Baltiaa, hän olisi epäillyt asi-anosaisen henkistä hyvinvointia.

”Maailma on muuttunut! Vaikka taloudesta on nyt käytössä enemmän reaaliaikaista tietoa kuin koskaan, emme silti voi tietää, minkä suunnan talous ottaa ja miltä maailma näyt-tää luottomiesten satavuotisjuhlapäi-vänä.”

Taxellin mukaan osaaminen, hal-littu riskinotto ja joustavuus ovat menestyksekkään yritystoiminnan kaavan keskiössä. ”Suurin haasteem-me on päästä taas kasvu-uralle”, hän

kiteytti ja kyseenalaisti EU-toimenpi-teiden riittävyyttä.

Taxell totesi, että kaikkien mai-den talouksien integroiduttua Krei-kan tilanne vaikuttaa Suomeen. Sen seurauksena yritysten rahoittaminen vaikeutuu, työllisyys ja hyvinvointi sekä vienti kärsivät.

”Vahvoista taseista on tänään hyötyä, kun valtioiden välinen kil-pailu kiristyy. Työ on hyvinvoinnin edellytys ja vain menestyvät yrityk-set luovat hyvinvointia.”

”Suomi on enemmän riippuvai-nen Euroopasta kuin Eurooppa on Suomesta. Suomi on euromaa, jon-ka talous ja työllisyys riippuu Euroo-pan kehityksestä. Meidän pitää istua niissä pöydissä, missä päätökset teh-dään”, Taxell painotti.

Onnittelutervehdyksistä tanssiparketilleOnnittelunsa 50-vuotiaalle yhdis-

Juhlakansa sai kuulla upeaa viulunsoittoa ennen juhlaillallistaEsko Tuovinen piti Kunnia- ja pe-rustajajäsenen puheenvuoron

Ministeri Christoffer Taxell piti juh-lapuheen

Luottolinkki 4/2011 Luottolinkki 4/2011 15

tykselle esitti myös eurooppalai-sen kattojärjestön FECMA:n puo-lesta puheenjohtaja Glen Bullivant. Hän kiitti suomalaisia kollego-jaan vieraanvaraisuudesta ja tote-si, että on ollut hienoa olla muka-na juhlallisuuksissa. Luottomiehet saivat tervehdyksen myös Ruotsin sisaryhdistykseltä Svenska Kreditfö-reningeniltä yhdistyksen hallituksen jäsenen Petri Ahosen toimittamana.

Puheiden päätyttyä pöydissä alkoi jo käydä malttamaton kuhina tanssi-lattialle. Baba Lybeck päätti onnistu-neen illan julistamalla: ”Nyt on tans-sin aika!” Juhlakansaa ei tarvinnut kahdesti käskeä – Ladies First Big Bandin muhkea musiikki houkutteli heti ensimmäisestä kappaleesta läh-tien lattialle tanssivia pareja.

Petri Ahonen toi tervehdyksen ja onnitttelut Ruotsista, jotka otti vastaan yhdistyksemme puheenjohtaja Arto Kallio

FECMAN puheenjohtaja Glen Bul-livant

Illan musiikista vastasi Ladies First Big Band

Juhlaillallinen oli juhlava kuten juhlan luonteeseen kuulu

1961 2011

Jorma Metsänen, Jukka Yli-Sirniö, Tomi Tupola

Marjo Viitanen, Jana Rehn ja Anna-Lena Ekström

Carl-Eric Lönnfors, Esko Salkola ja Bengt Fagerholm

Minna Stjernvall ja kerhomestari Are Kivelä

Lars Meyer ja Kristiina Airaksinen

Juhani Laitala ja Piia Nurminen

Luottolinkki 4/201116

17Luottolinkki 4/2011

Juhlaseminaarin alustukset aloitti johtaja Anja Peltonen Kuluttajaviras-tosta. Hän valotti kuluttajapolitiikan tämän päivän askelia otsikolla Luo-tottuva yhteiskunta. Toisena alus-tajana kuultiin lainsäädäntöneuvos Tuomo Antilaa oikeusministeriös-tä. Antila esitteli omassa puheenvuo-rossaan valmisteilla olevaa maksuvii-västysdirektiiviä ja sen vaikutuksia Suomessa. Sokerina pohjalla kuul-tiin myynnin johtamisen professori Petri Parvisen räväköitä näkemyksiä myynnistä ja luottamuksen ansaitse-misesta.

Terve talousjärjestelmä edellyttää toimivaa kuluttajansuojaa”Kuluttajien toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti parissa-kymmenessä vuodessa. Tänä päivä-nä kuluttajilta edellytetään yhä enem-män osaamista ja aktiivisuutta. Tämä tarkoittaa kuluttajalle enemmän mah-dollisuuksia – ja toisaalta vastuuta, kun huomioitavia asioita tuotetta tai palvelua ostettaessa on enemmän”, Peltonen toi esiin puheenvuorossaan.

Kuluttajatutkimus pohjaa tänä päivänä käyttäytymis- ja taloustietee-seen, sillä yritykset, lainsäätäjät ja ku-luttajat käyttäytyvät pohjimmiltaan kaikki samalla tavalla. Peltosen mu-kaan finanssikriisi on osoittanut, että terve talousjärjestelmä edellyttää toi-mivaa kuluttajansuojaa.

”Tämän päivän kuluttajapolitiikan tavoitteina on parempi säätely, keino-valikoima ja kuluttajien hyvinvointi”, Peltonen luetteli.

Hän huomautti, että parhaillaan käytävässä kotimaisessa keskustelus-sa kuluttaja-asiat näyttäytyvät helpos-ti riita-asioina ja esteenä yritystoimin-nalle, kun ne sitä vastoin pitäisi nähdä mahdollisuutena kehittää markkinoi-den toimivuutta ja yritystoiminnan sujuvuutta.

Peltosen mukaan luotosta on tu-lossa välttämättömyyspalvelu. Hän peräänkuulutti uudisajattelua siihen, miten asiat rahoituspalveluissa kerro-taan. Kuluttaja pitäisi huomioida en-tistä paremmin sopimusehtoja muo-toiltaessa. Myös asiakaspalvelun on tunnettava tuotteet ja palvelut läpiko-taisesti, jotta he voivat palvella kulut-tajia tarkoituksenmukaisesti.

Financial Stability Board totesi vii-me lokakuussa, että kuluttajakasva-tus, taloudellinen lukutaito ja kulutta-jasuoja muodostavat kivijalan hyvälle

kuluttajapolitiikalle. ”Periaatteet kuluttajien reilusta

kohtelusta pitäisi kirjata ylös. Tärkeä-tä on se, että viestit ovat luotettavia ja heikkojen ryhmien asema on erityi-sesti huomioitava”, Peltonen kiteytti.

Suomi täsmällisen maksukulttuurin kärkimaita”Direktiivin tarkoitus on helpottaa niiden yritysten tilannetta, joilla on saatavia hankintaviranomaisilta. Li-säksi tavoitteena on torjua maksuvii-västyksiä ja edistää sisämarkkinoiden toimintaa sekä yritysten kilpailuky-kyä”, Antila luetteli.Direktiivin uudistamisen taustalla ovat pitkät maksuviivästykset Euroo-passa, etenkin viranomaisten hitaus. Vuoteen 2013 mennessä täytäntöön pantava direktiivi vaatii Suomessa joi-takin muutoksia viivästyskorkosään-nöksiin.

”Tosiasiallisia vaikutuksia on vai-kea ennakoida. Miten maksut makse-taan riippuu yhteiskunnan kulttuuris-ta, me suomalaiset haluamme hoitaa velvoitteet ajallaan. Suomessa maksu-kulttuuri on jo niin täsmällistä, että tällä ei ole meille niin suurta vaiku-tusta. ”

Antila kertoi, että Suomessa viran-omaismaksut maksetaan toiseksi no-peiten maailmassa heti Viron jälkeen. Toisesta päästä löytyy Kreikka.

”Kreikka sinnittelee maksuja lyk-käämällä – kreikkalaisten tärkein keino selvitä on viivästyttää maksuja. Tämä muuttuu tietenkin nyt kun direktii-vi pannaan täytäntöön Kreikassakin”, Antila heitti sarkastiseen sävyyn.

Uuden direktiivin myötä yritykset voisivat alkaa periä 40 euron vakio-korvausta perintäkuluista viivästys-koron lisäksi. Nähtäväksi jää, koke-vatko yritykset tämän tarpeelliseksi tai hyvän suhdetoiminnan kannalta kannattavaksi.

Luottamus pääosassa myynnissä”Haluaisin ravistella jumittuneisuut-ta varsinkin asiantuntijabisnekses-sä. Yritykset tietävät, että pitäisi olla notkeampi ja proaktiivisempi, mutta kuitenkaan ei uskalleta tehdä muuta kuin perushommia”, Parvinen aloitti puheenvuoronsa räväkästi.

Hän totesi, että myyntimiehet ovat huonossa maineessa stereotyyp-pisen ahneen ja tyrkyttävän mieliku-van johdosta. Hän julistikin luotta-musmyynnin nousevan.

”Globalisaation ja ammattimai-suuden myötä luottamus näyttelee pääosaa. Meidän ei tarvitse kansa-na muuttua myydäksemme hyvin, meillä on jo pitkäjänteisyyttä ja hy-vät käytöstavat.”

Parvinen haastoi kuulijoita haista-maan uudet trendit ja panostamaan tulevaisuuden tutkimukseen. Hän peräänkuulutti digitaalisen myynti-työn psykologiaa, jota pitäisi pystyä tekemään varsinkin luottamusinten-siivisillä aloilla. Miten luottamusta sitten herätetään digipuolella? Ole-malla henkilökohtainen ja pistämäl-lä kasvot peliin, sillä persoona herät-tää eniten luottamusta.

”Sosiaaliset taidot ovat sosiali-suutta tärkämpiä”, Parvinen kiteytti.

Luottoa eri näkökulmista

Luottomiehet kiittää50- vuotisjuhlien sponsoreitaan

KUTSU

Tervetuloa Luottomiehet - Kreditmännen ry:n perinteisiin kevätiltamiin

torstaina 31.03.2011 klo 18:00 Ravintola Kaarle XII

Kasarminkatu 40, Helsinki

Iltamissa tarjolla herkullista ruokaa, virkistävää juomaa ja elävää musiikkia, josta vastaa Laramie Rock Company

Tilaisuudessa jaetaan diplomit Luottotutkinnon suorittaneille.

Illallismaksu 30 € / jäsen

Sitovat ilmoittautumiset 17.3.2011 mennessä Luottomiesten web-sivullawww.luottomiehet.fi tai sähköpostitse kerhomestarille: [email protected] ilmoittautumisesi yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Iltamia tukevat:

iltama_raakile26012011.indd 1 26.1.2011 10:50:57

KUTSU

Tervetuloa Luottomiehet - Kreditmännen ry:n perinteisiin kevätiltamiin

torstaina 31.03.2011 klo 18:00 Ravintola Kaarle XII

Kasarminkatu 40, Helsinki

Iltamissa tarjolla herkullista ruokaa, virkistävää juomaa ja elävää musiikkia, josta vastaa Laramie Rock Company

Tilaisuudessa jaetaan diplomit Luottotutkinnon suorittaneille.

Illallismaksu 30 € / jäsen

Sitovat ilmoittautumiset 17.3.2011 mennessä Luottomiesten web-sivullawww.luottomiehet.fi tai sähköpostitse kerhomestarille: [email protected] ilmoittautumisesi yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Iltamia tukevat:

iltama_raakile26012011.indd 1 26.1.2011 10:50:57

KUTSU

Tervetuloa Luottomiehet - Kreditmännen ry:n perinteisiin kevätiltamiin

torstaina 31.03.2011 klo 18:00 Ravintola Kaarle XII

Kasarminkatu 40, Helsinki

Iltamissa tarjolla herkullista ruokaa, virkistävää juomaa ja elävää musiikkia, josta vastaa Laramie Rock Company

Tilaisuudessa jaetaan diplomit Luottotutkinnon suorittaneille.

Illallismaksu 30 € / jäsen

Sitovat ilmoittautumiset 17.3.2011 mennessä Luottomiesten web-sivullawww.luottomiehet.fi tai sähköpostitse kerhomestarille: [email protected] ilmoittautumisesi yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Iltamia tukevat:

iltama_raakile26012011.indd 1 26.1.2011 10:50:57

Luottolinkki 4/2011

18 Luottolinkki 4/2011

Luottomiehet ry:n syysseminaari palasi muutaman vuoden tauon jälkeen merille. Koulutustoi-mikunta oli lukenut tarkalla silmällä viime vuoden seminaari- palautteita ja päätyi matkakoh-teen valinnassaan Pietariin. Jäsenistö oli samoilla linjoilla, sillä tapahtumaan osallistui parin viime hetken peruutuk-sen jälkeen 68 Luottomiestä. M/S Princess Maria tarjosi hyvät puitteet seminaarille ja mukavalle yhdessäololle. Moni vieraili Venäjällä nyt ensim-mäistä kertaa. Paluumatkalla tehdyn pikagallupin mukaan uusia Pietarin matkoja on jo suunnitteilla.

MarkkinakatsausPohjola Pankki Oyj:n analyytikko Jukka Ruotinen käsitteli maailman-taloutta tilanteessa, jossa lähes jokai-nen talouden mittari on kehittynyt epäsuotuisasti. Aasiassa talouskasvu on edelleen voimakasta, mutta Eu-roopan ja Yhdysvaltojen heikko ke-

hitys on jatkunut jo vuosia. Käytän-nössä keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on auttanut pitämään pyöriä edes jonkinlaisessa liikkeessä. Ostopäälliköiden ja kuluttajien luot-tamusindikaattorit (luottamustalo-us) ovat ennustaneet talouden tren-dejä melko hyvin. Näiltäkin osin ennusmerkit kertovat Euroopassa ja Yhdysvalloissa vallitsevasta epä-varmuudesta. Toisaalta historia on osoittanut, että tunnelmat voivat pa-rantua hyvinkin nopeasti. Nykypäi-vän taloudessa ei juurikaan ole toi-sistaan riippumattomia tekijöitä.

Esimerkiksi mittavat ongelmat pie-nemmänkin valtion taloudessa saat-tavat heijastua nopeasti pankki-en tilanteeseen ja sitä kautta niiden keskinäiseen luottamukseen. Tämä puolestaan vaikuttaa yrityksiin, sitä kautta kuluttajiin, työllisyyteen, val-tioiden verokertymään jne. Maail-mantalous on moninapainen eivät-kä ongelmien seurannaisvaikutukset kunnioita valtiollisia rajoja.

Paremman talouskehityksen kan-nalta olisi tärkeää, ettei raaka-ainei-den hinnoissa tapahtuisi suuria ko-rotuksia. Tässä suhteessa tärkein raaka-aine on öljy, jonka hinnan las-ku olisi omiaan voitelemaan talouden rattaita. Myös rahoituksen saatavuus ja alhainen korkotaso ovat tärkeitä kasvuedellytysten kannalta. Toisaal-ta ne eivät välttämättä tue talouden kasvua, mikäli kuluttajien ja yritys-ten usko tulevaan ei kannusta inves-tointeihin. Epävakaat tulevaisuuden näkymät ovatkin omiaan lisäämään säästämistä. Tässä suhteessa eri mai-den kansalaiset poikkeavat toisis-taan. Esimerkiksi siinä missä saksa-laisen säästämisaste nousee talouden hieman yskähdellessä helposti yli 15 prosentin, jää yhdysvaltalaiselta ku-luttajalta säästöön alle 5 prosenttia tuloista aikana, jolloin kansantalou-dessa on mittavia ongelmia. Kaiken kaikkiaan talouden ennusmerkit tu-kevat ajatusta, että nopean talous-kasvun vuodet ovat toistaiseksi ohi. Jukka Ruotinen

Luottomiesten syysseminaari 15. -17.9.2011

TEKSTI JA KUVAT: SAMI IJÄS

Luottolinkki 4/2011 Luottolinkki 4/2011 19

Venäjän näkymätTimo Laukkanen Elinkeinoelämän Keskusliitosta käsitteli matkakoh-teemme näkymiä. Poliittinen tilan-ne säätelee Venäjän lähiajan näky-miä. Oletettavasti mitään radikaalia ei tapahdu ennen kuin joulukuiset Duumanvaalit ja maaliskuiset pre-sidentinvaalit on pidetty. Venäjän kansantalous nojaa edelleen öljyyn, kaasuun ja muihin raaka-aineisiin. Talous on kasvanut voimakkaasti. Kasvuennusteita on kuitenkin jou-duttu alentamaan, sillä investointi-en nykytaso ei turvaa pitkän aikavä-lin kasvua.

Venäjän valtio on varoissaan. Maan valuuttavaranto oli elokuus-sa 534 MRD USD ja vararahasto-jen määrä 119 MRD USD. Venäjän valtion budjettiin ei tarvitse tehdä muutoksia, mikäli öljyn tynnyrihin-ta pysyy 90 taalan yläpuolella. Vasta tuntuvampi hinnan pudotus, esimer-kiksi 70 dollarin tasolle, aiheuttaisi merkittävämpiä toimenpiteitä. Ris-ki valtion ajautumisesta maksuky-vyttömyyteen onkin erittäin pieni. Myöskään venäläisyritysten maksu-vaikeuksien ei ennusteta olennaises-ti lisääntyvän.

Talouden ja yhteiskunnan toimi-vuuden kannalta olennaisen infran kehittymisestä ei ole suuria toivei-ta. Valtion varat ovat suuntautuneet enemmän opettajien ja upseereiden palkkojen korottamiseen kuin teiden rakentamiseen. Myös puolustukseen suuntautuvat investoinnit ovat olleet kasvussa.

Miten sitten kansantaloutemme nojaa itäiseen naapuriimme? Suomi löytyy peräti sijalta viisi mitä tulee in-vestointien määrään Venäjälle. Täs-sä suhteessa mahdollisuudet ja riskit ovat maamme kannalta huomatta-vat. Venäjä on Suomen kolmannek-

si suurin vientimaa ja ylivoimaises-ti suurin tuontimaa. Rakenteellisesti vienti ja tuonti poikkeavat toisistaan. Siinä missä tuonti muodostuu enim-mäkseen raaka-aineista, edustavat vientiartikkelit korkean jalostusas-teen tuotteita. Venäjä on erittäin tär-keä myös maantietransiton kannalta. Maantiekuljetusten volyymia kuvas-taa hyvin se, että kun Suomen vien-ti Venäjälle oli kuuden ensimmäisen kuukauden aikana noin 2.5 MRD EUR, maantietransiton arvo oli aino-astaan kolmen kuukauden (3-5/2011) ajalta noin 5,3 MRD EUR. Parin vii-me vuoden kovat talvet ovat vahvis-taneet maantiekuljetusten suosiota. Ne ovat osoittautuneet nopeammik-si ja varmemmiksi kuin meriteitse ta-pahtuva liikenne.

tona kypärä päässä samalla kun kä-velynopeuttamme mitattaisiin val-vontakameroin. Sakkoja putoilisi sitten postiluukusta sitä mukaa kun lain asettamat nopeusrajoitukset ylit-tyisivät.

Suomessa tehdään lähes 40.000 murtoa joka vuosi. Toisin kun yleen-sä luullaan, omakotitalomurtoja ei voida estää pyytämällä naapuria leikkaamaan nurmi loman aikana tai jättämällä asunnon valot päälle sieltä poistuttaessa. Sekin käsitys, että var-kaat iskevät enimmäkseen öisin, on vanhentunut. Rikolliset ovat siirty-neet virka-aikaan eli suurin osa mur-roista tehdään klo 7 – 16. Varkaat ovat tulleet entistä röyhkeämmiksi. Murroille on tyypillistä, että vorot keräävät nopeasti arvokkaan irtai-men omaisuuden ja siirtyvät tämän jälkeen toiseen kohteeseen. Useam-man samalla paikkakunnalla tehdyn murron jälkeen he vaihtavat paikka-kuntaa. Puolestaan autojen varasta-miseen tarvitaan tänä päivänä avai-met. Niitä tuleekin säilyttää huolella. Älä siis esimerkiksi jätä takkia jul-kisen tilan naulakkoon ja avaimia taskuun. Kannattaa muistaa, että vakuutuskorvauksen kanssa tulee to-dennäköisesti ongelmia, jos auto on viety sen omilla avaimilla.

Tulevaisuuden luotto ja luottamus – uskaliaat strategiat vaarallisena aikanaProfessori Alf Rehn, tuo akateemises-sa maailmassa tituleerattu kauhuka-kara piti niin vauhdikkaan luonnon, ettei toimitus onnistunut saamaan hänestä edes tarkkaa valokuvaa. Alf aloitti strategiasta, luovuudesta ja tu-levaisuudesta kysymällä miksi monet fiksut ihmiset tekevät tyhmiä päätök-siä. Toisaalta asian tekee vielä mie-lenkiintoisemmaksi se, miksi teemme niitä yhä uudestaan. Tämä ei koske ainoastaan meitä yksilöinä vaan esi-merkiksi kokonaisia toimialoja.

Arjen turvallisuus

Vakuutusetsivä Christian Rönn-backa kertoi humoristisella tavalla arjen turvallisuudesta. Turvallisuu-den käsitteen voisi määritellä niin, että jokainen voi nauttia hänelle kuuluvista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, on-nettomuuksista tai muista muutok-sista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Turvallisuus on sub-jektiivinen tuntemus, joka koostuu terveestä järjestä, lainsäädännöstä, eri tahojen suorittamasta valvonnas-ta ja asenteista. Olennaista on tiedos-taa, että uhka ja riski voivat kohdis-tua keneen tahansa meistä.

Koti on ihmiselle vaarallisin paik-ka. Siinä missä liikenteessä kuolee vuosittain noin 280 henkilöä, koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa meneh-tyy noin 2.100 ihmistä. Ei olisikaan hullumpi ajatus, jos kävelisimme ko-

Timo Laukkanen

Christian Rönnbacka

Alf Rehn

20 Luottolinkki 4/2011

Jälkikäteen ihmisten on helppo naureskella muiden tekemille vääril-le päätöksille ja mielipiteille. Monet ovat kuulleet tarinan musiikkipro-moottorista, joka hylkäsi tuotanto-aan tarjonneen yhtyeen sillä, että ki-taramusiikki on epämuodikasta ja Beatles on jokseenkin tyhmä nimi. Tai tarinan ennen jääkaappien aika-kautta toimineista jäämiehistä, joi-den tehtävänä oli leikata suuria jää-paloja elintarvikkeiden säilömiseen. Aikanaan kylmäalalla koitti päivä, jolloin ensimmäiset jääkaapit tuli-vat markkinoille. Jäämiehien reaktio oli tyrmäävä. Heidän mielestään uu-tuudet eivät tulisi vaikuttamaan jää-miehiin millään lailla. Jääkaapit kun ovat isoja, rumia ja kuluttavat säh-köä. Ne eivät tulisi koskaan toimi-maan.

Kyselyissä yli 90 % ihmisistä us-kovat tunnistavansa innovaation sel-laisen nähdessään. Yli 80 % ihmi-sistä pitävät itseään keskimääräistä innovatiivisempana. Toisaalta sa-maan aikaa huomattava osa ihmisis-tä kuvaa uusia innovaatiota turhiksi, ällöttäviksi tai huonoiksi. Jos olem-me itsellemme rehellisiä, niin kuin-ka usein ensimmäinen reaktiomme onkaan negatiivinen? Mutta miksi näin on? Olennainen syy liittyy sii-hen, että ulkoapäin tuleva innovaa-tio asettuu jollain tavalla uhaksi sil-le, mitä olemme aikaisemmin tehneet tai tienneet. Esimerkiksi Carlsbergin maineikkaat ja oluen kehittäjät aset-tuivat poikkiteloin, kun taloon pal-kattu nuori nainen ehdotti, että yhtiö ryhtyisi valmistamaan myös siideriä. Vastustuksen piilevänä motiivina oli, että siiderin tulo voisi jotenkin muo-dostua uhaksi sille, mitä he olivat tehneet ja mihin he olivat satsanneet jopa vuosikymmenten ajan. Se onkin sitten toinen asia, että kun siideri ai-kanaan lanseerattiin, tuli siitä yksi yhtiön historian parhaiten menesty-neistä tuotteista.

Ajattelullamme on taipumus olla tuttua ja turvallista, jopa silloin, kun pyrimme olemaan luovia. Tietoyh-teiskunnan ongelmaksi voi muodos-tua se, että tieto itsessään ryhtyy lii-aksi kahlitsemaan meitä. Suomessa ei pitäisikään turvautua ajatukseen, että meillä on kaikki hyvin, kiitos Te-kesin ja Aalto yliopiston! Tarvitaan enemmän mielikuvitusta, jotta meille aukeaisi tie strategian korkeimmalle ilmenemismuodon tasolle.

Vaikean ja epämukavan näkemi-nen on innovatiivisuuden kannal-ta tärkeää. Innovatiiviset ihmiset ei-vät ole älykkäämpiä kuin muut. He vain hanskaavat päässään olevat aja-tuksen paremmin. Kuka tahansa voi leikkiä ajatuksella eli brain storma-

ta. Pitää enemmänkin kehittää omaa tapaansa katsoa asioita ja maailmaa kuin vain leikkiä ajatuksilla. Kun seuraavan kerran käsittelet jonkun esittelemää ideaa, kysy itseltäsi, mik-si reagoin näin. Ole avoin ja rehelli-nen niille vaikuttimille, jotka ohjaa-vat suhtautumistasi.

Konkurssi – perintätoimiston näkökulmia maksukyvyttömyyteen

OTK Olli Rinne herätteli seminaa-riväen uuteen päivään pitämällä konkurssia käsittelevän esitelmän. Konkurssissa velallisen varallisuus muutetaan rahaksi, jotka puolestaan käytetään velkojen maksuun. Kon-kurssit ovat luonnollinen osa teho-kasta markkinataloutta, jossa elin-kelvoton yritystoiminta lopetetaan, jotta syntyy tilaa elinkelpoisille yh-tiöille. Konkurssi on yhteiskunnal-lisen ja taloudellisen muutoksen vä-line. Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna täysimittaiseen konkurs-siin johtaa keskimäärin joka kolmas konkurssihakemus. Lopputilitykseen kuluu aikaa keskimäärin 3,7 vuot-ta ja pesän varat ovat keskimäärin 200.000 euroa. Etuoikeudettomalle velkojalle konkurssi on käytännös-sä lähes tulokseton. Jako-osuus jää useimmiten alle 10 prosentin.

Konkurssiuhka on tehokas perin-täkeino. Tällöin velalliselle ilmoite-taan konkurssin uhasta seiskapäiväi-sellä. Oikeuspaikkana on velallisen kotipaikka tai paikkakunta jolla hal-lintoa hoidetaan. Epäselvissä tapa-uksissa prosessi kannattaa laittaa vireille kaupparekisterinmukaises-sa kotipaikassa. Varsinainen kon-kurssihakemus on jätettävä kolmen kuukauden kuluessa konkurssiuh-kakirjeen määräajan päättymisestä. Vähäiset, muutaman tuhannen eu-ron hakemukset jätetään tutkimat-ta, samoin kuin jos hakemus on teh-ty yksinomaan viivästyskorkojen ja vähäisten perintäkulujen perusteella.

Konkurssihakemuksen vireille tulo katkaisee saatavan vanhentumi-sen kun hakemus annetaan tiedoksi velalliselle. Jos taasen velkoja peruut-taa hakemuksen ennen tiedoksian-toa, vanhentumisaika ei ole katken-nut. Konkurssi eräännyttää saatavat pääsääntöisesti. Konkurssin alkami-sen jälkeen velallinen menettää oi-keuden määrätä pesään kuuluvasta omaisuudesta.

Konkurssipesällä on pääsääntöi-sesti oikeus jatkaa velallisen tekemiä sopimuksia. Vastapuolen on syytä tiedustella pesältä sitoutuuko se vas-taamaan sopimuksesta jatkossa. Jos pesä ilmoittaa kohtuullisessa ajas-sa pysyvänsä sopimuksessa ja aset-taa vakuuden, niin sopimusta ei saa purkaa.

Takaisinsaantilain mukaan velal-lisen omaisuutta voidaan tietyin pe-rustein palauttaa konkurssipesään eli tilanne ennallistetaan sellaiseksi, joka se on ollut ennen oikeustoimien tekemistä. Yleisin takaisinsaantipe-ruste on velan maksun peräytymi-nen. Velan maksu myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen määräpäivää (hakemuksen pvm) peräytyy jos vel-ka on maksettu epätavallisin perus-tein (esim. kuittaus) tai ennenaikai-sesti tai määrällä, jota pesän varoihin nähden on pidettävä huomattava (oi-keuskäytäntönä noin 15 % pesän va-rallisuudesta).

Konkurssilain tarkistamisesta on olemassa Oikeusministeriön mietin-tö 73/2010. Mietinnössä muun mu-assa takaisinsaantilakia muutettai-siin niin, että kanteen määräaika olisi yksi vuosi ja se laskettaisiin kon-kurssin alkamisesta. Mietinnössä myös pohditaan olisiko pesänhoita-jalle maksettavan palkkion ylärajaa syytä nostaa rauenneiden konkurssi-pesien osalta.

Olli Rinne

Luottolinkki 4/2011 Luottolinkki 4/2011 21

Kesto kolme päivää ja täysin samoil-la päivämäärillä kuin oli Luottomies-ten syysseminaari. Minä tein matkaa ystävättäreni kanssa junalla kun Luot-tomiehet matkustivat laivalla. Aamu-virkkuina olimme jo päivän ensim-mäisessä junassa, joka lähti kuuden aikoihin Pasilasta. Pietarin Suomiase-malle saavuimme täysin aikataulussa 3,5 tunnin matkan jälkeen. Tarkoituk-sella emme käyttäneet matkan aikana yhtäkään taksia, vaan luotimme julki-seen liikenteeseen eli metroon ja eri-laisiin busseihin. Metromatka Suomi-asemalta Nevski Prospektille kiinnosti erityisesti, kun oli matkaoppaasta lu-ettu, että nimenomaan tämä asema on Pietarin metroasemista syvimmäl-lä eli siinä 100 metriä maan pinnan alapuolella. Korkeanpaikankammoi-set älköön vaivautuko sillä siirtymi-nen metrotasanteelle tai sieltä ylös on vain yksillä liukuportailla. Ensimmäi-sellä bussimatkaosuudella ihmettelim-me, missä on tuo rahastaja, jolle matka maksetaan, mutta ei hätää, hän löysi meidät. Seuraavilla matkoilla jäätiin tyynesti odottamaan rahastajan saa-pumista. Busseilla matkustaminen oli edullista ja hyppelimme busseihin sat-tumanvaraisesti toivoen, että ne me-nevät suunnilleen sinne minne me-kin olimme menossa, tai ainakin osan matkaa menisivät.

Tämä oli ensimmäinen matka-

TEKSTI JA KUVAT AnnE BJöRK

Pikainen pintaa raapaiseva kulttuurikierros Pietarissa

ni Venäjälle, puhumattakaan Neu-vostoliitosta. Venäjän kielen taitoni on sitä tasoa, että puhutusta kielestä ymmärtää kiitos, kyllä, ei, ravinto-la ja muutaman paikalliseen eli Sta-din slangiin pesiytyneen sanan, ku-ten mesta (paikka), kosla (auto) ja voda (vesi). Tällä valtavalla sanava-rastolla ja matkaoppailla sekä etukä-teen ostetulla Pietarin kartalla mat-kaan siis (kartta tietenkin kyrillisillä kirjaimilla painettuna).

Etukäteissuunnitelmat kohtaavat todellisuudenKolmen päivän matkan kohteiksi olimme etukäteen suunnitelleet tu-tustumista Iisakin kirkkoon, Eremi-taasiin sekä kirkkoon veren päällä (eli Kristuksen ylösnousemuksen ka-tedraaliin). Pietarissa aikaisemmin ja tai useammin käyneet tietävät ko-kemuksesta, että liikaa ei tulisi hau-kata, koska Pietarissa on aivan val-tavasti nähtävää ja siihen ei kolme päivää riitä. Tämä ymmärrettiin pai-kan päällä. Matkan jälkeen sain kä-siini matkaoppaan, joka olisi ehkä pitänyt lukea etukäteen, mutta tämä opas on lukemisen arvoinen vaikka ei olisi edes aikeissa matkustaa Pie-tariin. Tämä hyödyllinen opas Pieta-riin ja venäläiseen elämäntyyliin on ”Sankarimatkailijan Pietari” (Anna

Häkkinen ja Antti Kauppinen), opus on vuodelta 2007.

Hotellimme oli aivan Iisakin kir-kon vieressä, ja Eremitaasin ja Ne-vski Prospektin läheisyydessä. En-simmäisen päivän kohteenamme oli Iisakin kirkko, mutta ajattelim-me ensin poiketa vähän katsomas-sa, missä se Eremitaasi oikein on. Ja ennen kuin huomasimmekaan, olim-me jo pitkällä Nevski Prospektilla ja tehneet useita poikkeamia kanavien varsilla ihastelemassa erilaisia raken-nuksia. Aikataulumme siis petti jo en-simmäisenä päivänä eli Iisakin kirkon edustalla jouduimme tekemään pää-töksen tutustumisesta kirkon sisäti-

22 Luottolinkki 4/2011

loihin tai kapuamisesta näköalatasan-teelle, koska molempiin ei ollut aikaa. Valitsimme tietysti nuo portaat eli kii-pesimme 262 askelta ylös. Ylhäältä näki Pietarin 365 asteen panoraama-kuvana, vaikka päivä olikin hieman sateinen, ei se haitannut. Eremitaasin valtavuus paljastui ylhäältä käsin hy-vin. Katselutasanteelta oli hyvä tarkas-tella myös Pietarin lukuisten kirkko-jen sipuleita, jotka kilpailivat toisensa kanssa loistokkuudessaan. Siellä vah-vistui päätös tutustua Kirkkoon veren päällä, tuon kirkon sipulit tuntuivat olevan suoraan kuin tuhannen ja yh-den yön taruista. Yritimme myös siel-tä ylhäältä tiirailla missä on se kuului-sa Vaskiratsastajapatsas, joka on aivan kirkon tuntumassa, mutta jota ei nyt näy missään. Olihan se sitten siellä missä pitikin, mutta kesäaikaan sitä ei näe lainkaan yläilmoista.

Eremitaasi viidessä tunnissaSeuraavana aamuna saimme kam-mettua itsemme suhteellisen ajoissa Eremitaasiin, jossa yritimme ensin lunastaa pääsylippuja automaatis-ta, mutta kyseinen kone halusi vain tasarahaa ja sitä ei tietenkään ollut. No, jonottamaan sitten vain, mutta tämähän olikin meille onneksi. Jo-notuksen aikana tuli tiirailtua sitä sisäänpääsykylttiä hieman tarkem-

paan noin niin kuin ajankuluksi, ja sen tutkailun perusteella päätin ko-keilla tuota SYL:n opiskelijakorttia. Tutkailuni mukaan sillä pääsisin il-maiseksi sisään. Kassarouva katsoi korttia tovin ja antoi minulle sisään-pääsyyn oikeuttavan ilmaisen lipun, mutta maksoin kiltisti 200 ruplaa erillisestä kuvausluvasta. Muut tava-rat annettiin kiltisti säilöön ja kame-ran kanssa kierrokselle, joka kahden kahvitauon ja kameran patterin vaih-don kanssa kesti viisi tuntia. Kun olimme jo kolmatta tuntia kiertäneet ja parisen sataa kuvaa ottaneet, niin kameran akku sammahti. Tässä koh-taa tuosta ilmaisesta opiskelijalipus-ta oli arvaamaton hyöty. Eremitaasin portista kun on sisään käynyt, niin piipahduskäynti esimerkiksi naula-koilla vaatii uuden sisäänpääsymak-sun. Ei se maksu, 400 ruplaa, vaan se jonotus. Tätä patterin simahtamis-ta siinä sisääntuloporteilla parin pie-tarilaisen mummon kanssa sujuvasti käsipelillä selviteltiin, ja lopulta pää-sin hakemaan naulakolta kameralau-kusta uuden akun ja jatkamaan kier-rosta käymättä lippuluukun kautta.

Mitä voi sanoa Eremitaasista pie-nen kirjoituksen verran? Ei oikeas-taan muuta kuin, että se pitää kokea itse. Meillä oli jonkinlainen mieliku-va siitä, että kysymyksessä on iso mu-seo, mutta kuinka iso paljastui vasta kun olimme tehneet tuon vain hieman pintaa raapaisseen kierroksen. Valta-osa jäi näkemättä. Pääkohteena meil-lä oli tietyt taiteilijat ja taidesuunnat ensimmäisessä, toisessa ja kolmannes-sa kerroksessa. Ennen kuin pääsim-me näihin varsinaisiin kohteisiimme, jouduimme ohittamaan paljon katso-misen arvoista, mutta toisaalta myös pysähtelimme tutkailemaan useita huoneita ja seinämaalausten yksityis-

kohtia sekä ehdimme odottamaan jon-kin tilan tyhjentymistä, jotta saisimme kunnon kuvia. Harmillista kyllä emme tajunneet lunastaa itsellemme museo-opastusta (sitä nauhoitusta), koska museossa olisi tarvinnut venäjän kie-len taitoa. Mummoilta olisi voinut ky-sellä yksityiskohtia (ehkä), mutta eihän nuo vahdit muuta pajattaneet kuin ve-näjää. Kokeiltiin. Eremitaasin tunnel-miin pääsee myös lukemalla Finlandia palkintoehdokasta Laila Hirvisaaren Minä, Katariina kirjaa.

Kierroksemme Eremitaasissa kattoi kaikki viisi rakennusta eli Talvipalat-sin, Pikku Eremitaasin, Uuden Eremi-taasin, Vanhan (Suuren) Eremitaasin ja Eremitaasin teatterin, joka erottuu muista rakennuksista talvikanaalil-la. Eremitaasista löytyy jokaiselle jo-tain, jos haluaa esimerkiksi tutkail-la Matissea, Picassoa, Rembrandtia tai da Vincin teoksia niin Eremitaasi on siihen oikea paikka. Jos taas kiin-nostunut pelkästään eri huoneiden in-teriööreistä ja niiden yksityiskohdista, niin siihenkään ei päivä riitä. Lisäk-si museossa on muun muassa antiikin ajan aarteita, joihin kannattaa tutus-tua. Me suorastaan juutuimme siihen, ei siksi, että olisimme sitä etsineet, ei todellakaan. Yksinkertaisesti eksyim-me loppuvaiheessa ja löysimme itsem-me harhailemasta sieltä. Jonkin aikaa harhailtuamme pääsimme yleisiin ti-loihin puolijulkisen varastotilan kaut-ta, jossa pakatut aarteet odottivat kuljetusta maailmalle näyttelyihin tai olivat kotiutuneet jostakin.

Kolmannen päivän aamuna eli lau-antaina suuntasimme Vaskiratsas-tajapatsaalle ja tutustuimme sangen venäläiseen tapaan, eli hääparit käy-vät kuvauttamassa itsensä vihkimisen jälkeen jossakin näistä pietarilaisille merkittävistä paikoista. Vaskiratsas-

Käytävä uudesta Eremitaasista

Luottolinkki 4/2011 Luottolinkki 4/2011 23

tajapatsaasta oli todella vaikeaa saada kuvaa ilman yhtään venäläistä hääpa-ria. Onnistui sekin lopulta. Vaskirat-sastajapatsas on todella upea ja sillä on pietarilaisille suuri merkitys. Le-gendan mukaan Pietari säilyy koske-mattomana niin kauan kuin Vaski-ratsastaja ratsastaa sen kivilohkareen päällä, joka on tuotu paikalle yhtenä kappaleena Suomesta. Patsas uhmaa myös painovoiman lakeja, koska rat-sastaja eli Pietari Suuri on pakottanut ratsun takajaloilleen kesken ravin.

Turistikohteet ja hääparitKolmannen päivän varsinainen koh-teemme oli Kirkko veren päällä, joka on siis rakennettu samalle paikalle, jossa tsaari Aleksanteri II murhat-tiin. Paikan synkeä historia jää un-hoon kun tutustuu tuohon kirkkoon, joka on vaikuttava sekä ulkoa että sisältä. Valitettavasti muutkin turis-tit ja venäläiset halusivat tuona lau-antaina tehdä samaa kuin me, tu-tustua kirkkoon. Kirkon sisäpuoliset mosaiikit olivat todella vaikuttavia. Kirkon ulkopuolella hääparit seu-rueineen kilvan kuvauttivat itseään. Uskaltauduin kuvaamaan ilman lu-paa yhtä hääseuruetta, joka aikoi hypätä yhtä aikaa ilmaan ja onnis-tuin tallentamaan tuon hetken. Kirk-ko sijaitsee kahden kanavan risteys-

Luottomiehet ry:n ja Markkinointi-instituutin kehittämä tutkinto on tarkoitettu luoton-hallintaa ja perintää hoitaville tai luottoalan tietoja tarvitseville. Koulutus toteutetaan joustavasti työn ohessa. Opiskelu kestää 9 kk sisältäen 8 koulutuspäivää. Ilmoittautumiset: markinst.fi

Lisätietoja• Kaisa Kässi, p. 050 401 4386 [email protected]• Liisa Tuhkanen, p. 050 401 4925 [email protected]

markinst.fi

Luotto-tutkintoKoulutus alkaa keväällä 2012

Tunnistettava muutos.

Markkinointi-instituutti Vuoden Luottomies 2011

kohdassa, ja se olisi ollut varmaan todella upea katsottava myös kana-valaivasta katsottuna. Jätimme ka-navaristeilyt väliin, koska vaatetuk-semme oli kesäinen ja sää syksyinen.

Mitä jäi Pietarista näkemättä? Mil-tei kaikki voisi sanoa. Nevski Pros-pektin varrella oli jo pelkästään pal-jon katsottavaa, puhumattakaan siitä upeiden palatsien ja muiden rakennus-ten määrästä kun poikkesi kanavien varsille. Tässä aikataulussa ja vähän

sateisessa kelissä ei ollut aikaa lähteä esimerkiksi Pietarhoviin tai Tsarsko-je Seloon. Matkan aikana emme eri-tyisesti etsineet venäläisen keittiön herkkuja, vaan menimme ravintolaan sisään jos menu näytti mielenkiin-toiselta. Kävimme myös kokeilemas-sa ”lättypikaruokaa” ja menettelihän siinä, missä muukin pikaruoka. Van-hemmat matkalaisrouvat viihtyivät yömyöhään jossain hyvässä ravinto-lassa Moikan tai Fontakan varrella.

Hääseurue Verikirkon edustalla

24 Luottolinkki 4/2011

Yhdistyksen sääntömääräi-nen syyskokous pidettiin tänä vuonna ravintola Saslikissa, joka on vaalinut venäläistä ruokaperinnettä Helsingin Kai-vopuistossa jo pian 40 vuoden ajan. Kokoukseen oli saapunut 25 luottomiestä.

TEKSTI JA KUVAT OLLI-PEKKA PITKÄJÄRVI

Varsinainen syyskokous 20.10.2011

Yhdistyksen puheenjohtaja Arto Kal-lio avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Kokouksen puheen-johtajaksi valittiin Tom Fagerström ja kokouksen sihteeriksi yhdistyksen sihteeri Anna Johansén. Kokous to-dettiin laillisesti kokoon kutsutuksi sekä päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan-tarkastajiksi valittiin Juuso Jokela ja Elina Turkka.

Yhdistyksen rahastonhoitaja Tero Pyhältö esitteli talousarvion vuodel-le 2012. Budjetoidut jäsenmaksu-tuotot ovat 28.000 euroa, mikä pe-rustuu laskelmaan 676 maksavasta jäsenestä. Arvioidut ilmoitustuotot ovat 22.000 euroa. Varsinaisen jäse-nen jäsenmaksuksi esitettiin 40 euroa ja kannattajajäsenen 210 euroa. Bud-jetti ennustaa nollatulosta, joka on

Hallituksen uusi jäsen Pasi Asikai-nen esittäytyy.Ravintolan venäläiset trubaduurit innostivat uutta kunniajäsentä.

Luottolinkki 4/2011 Luottolinkki 4/2011 25

Yhdityksemme uusi kunniajäsen Risto Suviala (oik.) vastaanottamassa yh-distyksen lahjaa Anna Johansénilta ja Arto Kalliolta.

myös yhdistyslain hengen mukaista. Kokousväki hyväksyi jäsenmaksut ja talousarvion kokonaisuudessaan yk-simielisesti.

Seuraavaksi valittiin yhdistyksen hallitukseen uudet jäsenet erovuorois-ten tilalle. Erovuorossa olivat Arto Kallio, Tomi Tupola ja Maarit Tik-ka (sijainen Johansén). Uusiksi halli-tuksen jäseniksi valittiin Aku Kiema (Head of Capital operations, Eastern-Central Europe, Lindorff Oy), Pasi Asikainen (tuotepäällikkö, Suomen Asiakastieto Oy) ja Anna Johansén (toimitusjohtaja, Duetto Group Oy).

Kokous valitsi Luottomiesten uu-deksi puheenjohtajaksi erovuoroisen Arto Kallion tilalle Are Kivelän (Bis-node Finland Oy) ja varapuheenjohta-jaksi Anna Johansénin.

Varsinaisiksi tilintarkastajiksi va-littiin Minna Ruotsalainen (S-Ryh-mä) ja Juha Iskala (Intrum Justitia Oy). Varantilintarkastajiksi valittiin Rauno Hamu (Bisnode Finland Oy) ja Vesa Turunen (Suomen Asiakastieto Oy). Kokouksessa esitettiin kysymys, olisiko yhdistyslain muutoksen myötä Luottomiehet ry:n osalta jatkossa va-littava toiminnantarkastajat tilintar-kastajien sijaan. Todettiin, että edel-lä mainitut henkilöt on yhdistyksen sääntöjen mukaisesti valittu tilintar-kastajiksi. Päätettiin, että hallitus sel-vittää edellyttääkö yhdistyslain muu-tos tältä osin yhdistyksen sääntöjen muutosta ja sitä, että jatkossa yhdis-tykselle tulisi valita toiminnantarkas-tajat nykyisten tilintarkastajien sijaan.

Luottoalan neuvottelukunnan jäse-niksi tulivat valituksi seuraavat kuusi yhdistyksemme jäsentä: Kristiina Ai-raksinen (Sergel Oy), Vesa Kalapuro (Bisnode Finland Oy), Kimmo Mök-könen (Tapiola-Yhtiöt), Mikko Par-janne (Suomen Asiakastieto Oy), Arto Kallio (Lindorff Oy) ja yhdistyksen

Vas. Juhana Toivonen, Virpi Luokkala ja Juuso Jokela.

Uusi hallituksen puheenjohtaja Are Kivelä(vas.), kunniajäsen Suviala ja Pie-tari Suuri(oik.) neuvonpidossa.

uusi puheenjohtaja Are Kivelä (Bisno-de Finland Oy).

Henkilövalintojen jälkeen kokouk-sen puheenjohtaja Tom Fagerström il-moitti teknisestä noin 15 minuutin kokoustaosta. Virkistävän tauon jäl-keen otettiin käsittelyyn esityslistan

kohta ”muut asiat”. Fagerström ker-toi yhdistyksen hallitukselta tulleesta esityksestä uudesta kunniajäsenestä. Varsinainen syyskokous valitsi esityk-sen mukaan uudeksi kunniajäsenek-si Senior Advisor, varatuomari Risto Suvialan. Arto Kallio luki kokousvä-elle hallituksen perustelut Suvialan ansioista yhdistyksemme hyväksi, jot-ka ohessa. Suviala on järjestyksessään yhdistyksemme seitsemäs kunniajä-sen. Kiitospuheenvuorossaan Risto Suviala toivoi kevät- ja syyskokous-ten esitelmöitsijäperinteen uudelleen henkiin herättämistä ja sitä kautta li-sää luottomiehiä – kollegoja- kokouk-siin. Suviala korosti keskustelemisen, kysymisen ja kuuntelemisen merkitys-tä luottomiestoiminnassa ja sitä, että luottamus syntyy silmiin katsomalla.

Aiemmat kunniajäsenet on tarvit-taessa helppo tarkistaa Luottolinkin 50-vuotisjuhlanumerosta sivulta 17. Kokouksen päätteeksi yhdistys tarjo-si paikalla olijoille maittavan ja run-saan illallisen.

26 Luottolinkki 4/2011

Markkinointi-instituutin 20-vuotinen taival luotto-alan kouluttajana huomioitiin upealla tavalla Luottomiehet – Kreditmännen ry:n 50-vuo-tisseminaarissa 11.11.2011. Markkinointi-instituutti valittiin Vuoden Luottomieheksi 2011.

Luottomiehet on jakanut tunnus-tusta vuodesta 1985 alkaen. Poik-keuksellista tällä kertaa oli se, että palkinto annettiin henkilön sijaan organisaatiolle. Markkinointi-insti-tuutti ansaitsi tunnustuksen Luot-totutkinnollaan: yli 700 luottoalan ammattilaista on suorittanut Mark-kinointi-instituutin Luottotutkin-non.

”Koulutus on suunniteltu ja sitä kehitetään edelleen yhdessä Luot-tomiehet ry:n ja erityisesti sen kou-

Markkinointi-instituutista Vuoden Luottomies 2011

Liisa Tuhkanen ja Kaisa Kässi.

Luottomiehet ry:n hallitus on kokouk-sessaan käsitellyt jäsenistön ehdotusta uudesta kunniajäsenestä. Hallitus on yksimielisesti päätynyt esittämään nyt kokoontuvalle yhdistyksen varsinaisel-le syyskokoukselle Luottomiehet ry:n kunniajäseneksi 50-vuotisjuhlatoimi-kuntamme puheenjohtajaa, varatuo-mari, Senior Advisor Risto Suvialaa.

Perusteluissaan hallitus esittää: Va-ratuomari Suviala on liittynyt yhdis-tyksemme jäseneksi vuonna 1979 ja tehnyt sen jälkeen poikkeuksellisen mittavan luottomiesuran niin siviili-työssään kuin yhdistyksessämme.

Työtehtävät Keskusosuusliike Hank- kijan luottopäällikkönä, Maksutieto Oy:n toimitusjohtajana, Contant Oy:n konsulttijohtajana, perintätoimisto Erä-päivä Oy:n perustaminen ja toimitus-johtajuus 18 vuoden ajan ovat luoneet käytännön vankan pohjan työskennellä yhdistyksessämme sekä yhdistyksem-me että jäsenkuntamme hyväksi. Luot-tomiesten hallituksen puheenjohtajana Suviala toimi vuonna 1983.

Suviala on ollut mukana perusta-massa jäsenlehti Luottolinkkiä ja toi-

Hallituksen perustelut Risto Suvialan kunniajäsenyydellemi sen ensimmäisenä päätoimittaja-na vuosina 1983–1985 ja uudelleen 2005–2007 sekä lisäksi useita vuosia toimitusneuvoston jäsenenä.

Niinpä oli luontevaa, että yhdistyk-semme 50-vuotisjuhlalehtemme pro-jektipäällikkyys tuli Riston kontolle. Kokenut päätoimittaja kiitti teroitta-malla kynänsä jälleen kerran ja pu-halsi Juhlanumerotoimikuntaan luot-tomieshengen, jonka lopputulemaa - Luottolinkin 84 sivuista Juhlanume-roa- olemme voineet Aleksis Kiven päi-västä lähtien lukea ja ihailla.

Idearikas, asioihin paneutuva ja ai-kaansaava Suviala on lisäksi toiminut useissa yhdistyksemme toimielimissä kuten luottoalan neuvottelukunnassa ja koulutustoimikunnassa.

Vuoden luottomieheksi vuon-na 1985 valittu Suviala on ollut tut-tu näky yhdistyksemme tapahtumis-sa. Hänellä on arvostettava kyky olla toisaalta innostava opinnäyttäjä nuo-remmille luottomiehille ja toisaalta lai-noppinut keskustelukumppani van-hemmille kollegoille. Taloussanomien asiantuntijakirjoittaja Suviala oli vuo-

sina 1997–2006.Varatuomari Suvialalla on ollut

merkittävä ja ilmiselvästi myös mie-luinen rooli sekä luottoalan että yh-distyksen koulutusasioissa. Suviala on toimittanut Credit Management-Luot-totoiminnan käsikirjan, joka on hieno opus alaltamme. Hän on osallistunut Luottotutkinnon koulutusmateriaalin tuottamiseen ja kouluttamiseen seitse-män vuoden ajan sekä toiminut primus motorina Credit Management-koulu-tusohjelman suunnittelussa. Sadat tie-donjanoiset luottomiehet ovat päässeet ammentamaan heille valmiiksi täyte-tystä maljasta.

Juhannuksen alla kesällä 2011 saa-tiin jälleen todistus Risto Suvialan sinnikkyydestä ja lobbaustaidoista. Saatiin tieto, jonka mukaan pääminis-teri Kataisen hallituksen hallitusohjel-maan oli merkitty toimenpidekirjaus: ”Selvitetään positiivisen luottorekis-terin järjestämistä”. Kyseessä on tänä vuonna 50 vuotta täyttävän Luotto-miehet-Kreditmännen ry:n aloite, jos-sa yhtenä ratkaisevana linkkinä on jäl-leen varatuomari Risto Suviala.

Luottolinkki 4/2011 Luottolinkki 4/2011 27

”Luottotutkinto on kattava koulu-tuskokonaisuus, joka yhdistää luot-toalan osaajat. Vuosien varrella kou-lutuksesta on muodostunut käsite luottoalalla. Markkinointi-instituu-tin ja sen henkilökunnan kanssa toi-miminen on helppoa, yhteinen kieli ja tarkoitusperät vievät asioita luon-tevasti eteenpäin”, Kallio jatkaa.

Markkinointi-instituutti kiittää Luottomiehet ry:n hallitusta ja koko jäsenkuntaa saamastaan huomion-osoituksesta.

Luottomiehet ry:n 50-vuotisti-laisuus oli hieno. Iltapäivän semi-naariosuus valotti monipuolisesti luottoalan nykytilaa ja näkymiä. Il-tajuhla oli upea – kiinnostavia esi-tyksiä, erinomaista ruokaa, tyylik-käitä asuja ja Big Band -naisenergiaa.

Luottotutkinto tarjoaa verkostoi-tumismahdollisuuksia Luottomies-ten tilaisuuksien tavoin.

Luottotutkinto on luotonhallinta- ja perintätehtävissä toimiville suun-niteltu koulutus, joka antaa perustie-

dot luottoalasta. Koulutukseen on osallistunut pal-

jon perintäyhtiöissä toimivia hen-kilöitä. Muutamat näistä näyttävät kouluttavan systemaattisesti kaikki tietyissä tehtävissä toimivat. Ilahdut-tavaa on saada mukaan myös yritys-ten ja julkishallinnon luotonhallin-ta- ja -valvontatehtävissä toimivia henkilöitä. Markkinointi-instituutin Luottotutkintoa vetävät Kaisa Kässi ja Liisa Tuhkanen muistuttavat, että koulutus on myös erinomainen ver-kostoitumismahdollisuus.

Muutama yritys hyödyntää op-pisopimusrahoitusta Luottotutkin-non suorittamisessa. Oppisopimus-mahdollisuus kannattaa tarkistaa oman alueen oppisopimustoimistos-ta. Useimmiten rahoitus on järjesty-nyt, sillä luottoalalle ei ole tarjolla virallista ammatti- eikä erikoisam-mattitutkintoa.

Lämpimät onnittelut kaikille syys-kuussa 2011 valmistuneille luotto-tutkintolaisille.

FECMA-toimikunta aloittaaYhdistyksemme hallitus on 8.9.2011 päättänyt perustaa uu-den toimikunnan –FECMA-toi-mikunnan. Toimikunnan jäsenet ovat Arto Kallio (Lindorff), Sirk-ku Ojala (Duetto Group) ja Jyrki Hurskainen (Intrum) hallituksen edustajana.

Toimikunta aloittaa kolmel-la hengellä, mutta jäsenmäärä voi olla esim. 5-6.

Mainitut henkilöt tekevät toi-mikunnan toimintasuunnitelman.

Entinen ulkomaantoimikunta lopetettiin vuoden 2007 lopussa. Sen jälkeen FECMA:n asioista on vastannut yksi hallituksen jäsen, vuosina 2008-2010 Marika Toik-ka (Andritz) ja vuonna 2011 Jyrki Hurskainen.

lutustoimikunnan kanssa. Monet Luottotutkinnon kouluttajistakin ovat Luottomiehet ry:n aktiivijäse-niä”, kertoo Markkinointi-instituu-tin Luottotutkintoa vuosia luotsan-nut kehittämispäällikkö Kaisa Kässi.

Jo käsitteeksi muodostunut koulutusVuoden Luottomieheksi valittavan tulee täyttää vähintään yksi seuraa-vista kriteereistä:- on toiminut tuloksellisesti luotto-

tehtävissä- on tehnyt luottoalan innovaation- on tehnyt luottoalaa tunnetuksi

elinkeinoelämässä ja viranomais-ten keskuudessa.

”Markkinointi-instituutti on tehnyt pitkäjänteistä työtä yhdessä Luotto-miehet – Kreditmännen ry:n kans-sa kouluttaakseen luottoalan osaajia Suomeen”, perustelee valintaa Arto Kallio, Luottomiesten hallituksen puheenjohtaja.

Syksyllä luottotutkinnon aloittaneiden ryhmä.

28 Luottolinkki 4/2011

Luottolinkin kesämatka kohdistui kesäkuun puolivälissä Suomen kol-manneksi suurimpaan kaupunkiin Tampereelle. Tampere on perustet-tu Kuningas Kustaa III:n päätök-sellä Ruotsi-Suomen valtakuntaan vuonna 1779. Se tunnetaan mustas-ta makkarasta, Tammerkosken sil-lasta, teollisuudestaan ja monipuoli-sesta kulttuuritarjonnasta.

Toimitusneuvoston agendana oli koota Luottomiehet r.y.n 50-vuotis-juhlajulkaisu kasaan. Matkalla oli mukana koko toimitusneuvosto vah-vistettuna Pertti Larvalla, joka an-siokkaasti osallistui juhlajulkaisun toteuttamiseen. Kuten useasta suus-ta on todettu, lehti on onnistunut ja oiva tutustumismatka luottoalan vii-meisen 50 vuoden kehitykseen. Sii-hen on saatu koottua monipuolisesti luottoalaa koskettaneet tapahtumat sekä yhdistyksen kasvutarina. Pää-työt tehtiin junamatkalla Helsingis-tä Tampereelle ja Tampereella Tam-merkosken sillan kupeessa.

Toimitusneuvosto ehti myös vie-railemaan Pyynikinlinnassa ja ihaile-maan Tampereen maisemia Pyynikin näkötornista käsin. Pyynikinlinnas-sa on Emil Aaltosen Säätiön Teolli-sen kulttuurin tutkimusrahaston toi-mesta Emil Aaltosen teollisuus- ja taidemuseo.

Vuorineuvos Emil Aaltonen ja PyynikinlinnaVuorineuvos Emil Aaltonen (1869–1949) tunnettiin teollisuusmiehenä ja lahjoittana. Aaltonen aloitti uran-sa vaatimattomista oloista suutarin oppipoikana Sääksmäellä. Oltuaan kisällinä hän perusti oman suutarin-verstaan Nihattulassa vuonna 1889. Toiminnan kehittyessä hän kyke-ni muuttamaan verstaan kenkäteh-taaksi 1902. Toimipaikka oli siirty-nyt Hattulaan. Laajennusten jälkeen vuonna 1905 Aaltonen kohtasi vas-toinkäymisiä. Laajennettu Hattulan Jalintehdas tuhoutui palossa ja Aal-

TEKSTI: AnTTI HEIKOnEn KUVAT: HAnnA MAUnU

Luottolinkki Tampereella – teollisuutta, kulttuuria ja paikallisia

erikoisuuksia

tosen vaimo kuoli muutamaa kuu-kautta myöhemmin. Tämän seu-rauksen Aaltonen muutti tyttärineen Tampereelle ja aloitti imperiuminsa kehittämisen.

Tampereen kenkätehdas perus-tettiin 1905 ja sitä seuraavien vuo-sikymmenten aikana toiminta laaje-ni. Hattulan kenkätehtaan nimeksi muutettiin 1917 Aaltosen Kenkäteh-das Oy:ksi. Lisäksi Aaltonen oli pe-rustamassa Lokomo Oy:tä. Vaimon kuoleman jälkeen Aaltonen keskit-tyi täysin työhönsä, yritystensä ke-hittämiseen, taiteeseen sekä lapsiin-sa. Hän ei mennyt uusiin naimisiin, vaan hänellä työnteko oli kaikki kai-kessa. Elinaikanaan hänen onnis-tui kasvattamaan muutaman hengen verstaansa 3000 henkeä työllistäväk-si teollisuusryppääksi.

Aaltosen museossa on pysyvä näyttely, joka esittelee Emil Aaltos-ta ja hänen toimiaan niin yhteiskun-nassa ja teollisuudessa. Näyttelyssä on monipuolisesti esillä teollisuu-denalat, jolla Aaltonen oli mukana. Parhaiten hänen vaikutuksensa nä-kyi maataloudessa, kenkä-, muovi- sekä konepajateollisuudessa. Aalto-nen oli kyky havainnoida ja kehittää

toimintaa monilla eri aloilla. Hänen voidaan hyvällä syyllä todeta olevan oman aikansa visionääri eikä hänel-tä puuttunut rohkeutta. Lisäksi hä-nelle oli ominaista pitää työntekijöis-tään huolta.

Museon alakerrassa on pysyväs-ti esillä osa Emil Aaltosen taideko-koelmasta. Hänen taideinnostuksen alkoi 1920-luvulla, kun taloudelli-nen kasvu alkoi ja jatkui seuraavan vuosikymmenen aikana. Aaltonen tykästyi taiteeseen, josta ilmeni-vät tekninen taitavuus, aiheen osaa-va käsittely ja tunnelma välittämi-nen. Taidekokoelma kasvoi noin 250 teoksen suuruiseksi. Suurin osa teok-sia on vanhaa suomalaista taidetta, kuten Edelfeltiä, Halosta, Holmberg jne.

Museo antaa monipuolisen ku-van Aaltosesta henkilönä, joka kui-tenkin näihin päiviin asti on pysynyt hämäränpeitossa, ainakin siviilimi-nän osalta. Hän ei ole päiväkirjois-saan tai säilyneessä kirjeenvaihdos-sa kirjoittanut muusta kuin työstään ja yrityksiään koskevista asioista. Näyttely osoittaa sen, että Suomes-sakin on tarinoita, joissa yrittäminen palkitaan.

Toimitusneuvosto 2011 Emil Aaltosen museon portailla.

Luottolinkki 4/2011

Tampereen yllä

Museon jälkeen toimitusneuvosto jatkoi Tampereeseen tutustumista kävelemällä Pyynikinharjua ylöspäin kohti Pyynikin Näkötornia. Torni si-jaitsee maailman suurimmalla sora-harjulla yli 150 metrin korkeudel-la merenpinnasta. Maisemat yltävät yli koko Tampereen ja yli kahden järven. Vilho Kolho on suunnitellut tornin harjun korkeimmalle kohdal-le ja se on valmistunut Tampereen 150-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1929.

Näköalatasanteella saimme kuul-la neuvoston Tamperelaisosastolta kaupungin historiaa ja tapahtumia vuosien varrelta. Kertojien silmistä oli havaittavissa syvää kaihoa van-hoista hyvistä ajoista. Onneksi sää oli suotuisa, jolloin näkymistä nau-tittiin rauhassa ja pohdittiin Tampe-reen kaupunkirakenteen kehittymis-tä.

Ruoka TampereLopuksi tutustuttiin Tampereen ruo-kaperintöön – mustamakkaraan. Allekirjoittanut itse on kuunnellut koko pienen elämänsä kauhutarinoi-ta verimakkarasta, mutta rohkaistui

maistamaan sitä todetakseen, että on aivan turhaan vältellyt ensipuraisun ottamista.

Tampereen reissusta on todetta-va, että Emil Aaltosen museo on vie-railun arvoinen kohde. Opastettu-kierros on suositeltavaa, jotta pääsee

syvemmälle Aaltosen aivoituksiin. Toki Tampereella on muitakin kult-tuurihistoriallisesti arvokkaita ja tu-tustumisenarvoisia kohteita. Aikaa on vain varattava ja vaivaa nähtävä, jotta löytää Tampereen sydämen.

Bisnode Finland OySoliditet-liiketoiminta

Kumpulantie 3, 00520 HELSINKIPuh. (09) 7511 9100

[email protected]

www.soliditet.fi

Supporting Businesssince 1908

Soliditet

Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatiotalo

Maksimoi myynti - minimoi luottoriskit

• henkilöluottotiedot• yritysluottotiedot• luotonvalvontapalvelut• tietokantapäivitykset• YTJ-tietojen massapäivitykset• yrityskohderyhmät• kuluttajakohderyhmät• asiakasanalyysit

Soliditet_luottolinkkimainos 12_2011.indd 1 11/29/2011 1:20:50 PM

Wäinö Aaltosen Kauppias –patsas Hämeensillalla.

Pyynikin näkötorni.

30 Luottolinkki 4/2011

Tänä vuonna Luottomiehet r.y.n golfmestaruus ratkottiin Vuosaa-ren golfkentällä Helsingissä torstai-na 9.6.2011. Kahdeksansiin mesta-ruustaistoihin osallistui 23 palloa kuppiin lyövää luottomiestä ja koke-musta kentällä edusti Cingiz Safiulla. Kenttä oli ajankohtaan ja haastavaan kevääseen nähden saatu hyvään pe-likuntoon - parhaiten palloa lyöneet pelaajat menestyivät jälleen kerran.

Pelaajille päivän suurimman haas-teen taisi tuoda keli, joka tällä ker-taa oli helteinen, mutta muuten upea. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, tuulta ei ollut nimeksikään ja celsiuk-set ylittivät hellerajan. Keli imaisi pe-laajista mehut ja lyöntejä taisi useim-mille tulla enemmän jälkimmäisellä kuin etummaisella puolikkaalla.

Pelissä tehdyt tulokset tallennettiin suomalaiseen Gamebook keksintöön jokaisella väylällä, jolloin osallistujat pystyvät seuraaman reaaliajassa mui-den pelaajien tuloksentekoa ja sijoi-tustaan. Sovellus on helppokäyttöi-nen ja se tuo mukavan lisämausteen isolla joukolla pelattaessa. Samalle se mahdollistaa erilaisten joukkuekil-pailuiden järjestämisen.

Luottomiesten golfturnauksen perinteitä

vaalittiin Vuosaaren golfkentällä

TULOKSET:Miehet: pisteetMika Ylinen 38 Atte Hänninen 33 Jyrki Hurskainen 31

Naiset: pisteetLeena Lamminen 32 Leena Nordström 30 Maija Herlin 30

Paras Scratch -tulos: Atte Hänninen 87 lyöntiä

Paras joukkue: Leena Nordström, Timo Viljakainen ja Mika Ylinen

Pisin draivi: Leena LamminenSuorin draivi: Maija HerlinLähimmäksi lippua: Juuso Jokela

Kilpailun järjestäjät Irmeli Lehmus ja Leena Nordström onnellisina on-nistuneesta päivästä.

Toisinaan tutustuttiin Vuosaaren uusittuihin hiekkaesteisiin.Voittajan Mika Ylisen on helppo hy-myillä päivän päätteeksi.

Pelikierroksella koetut ilot, onnis-tumiset ja surun jaettiin yhdessä kyl-män juoman ja ruuan kera aurin-koisella terassilla. Päivän kruunasi palkintojenjako ja vuoden 2011 mes-taruuden voitti ansaitusti Mika Yli-nen 38 pisteellä.

TEKSTI JA KUVAT: AnTTI HEIKOnEn

Luottolinkki 4/2011

LASKUTUKSEN ULKOISTAMINENKANNATTAA SISÄISTÄÄ.

LINDORFF LASKUTUS onkustannustehokas kokonaispalvelupaljon laskuttavalle.

Tarjoamme yrityksellesi sujuvan,nykyaikaisen ja tehokkaan laskutus-ratkaisun. Laadusta tinkimättä.

Lindorff toivottaa kaikille luottomiehille Rauhallista Joulua ja Menestystä Uudelle Vuodelle 2012!

Lindrf_Luottolikki_M_210x297_1211.indd 1 1.12.2011 13.23

Pienistä virroista

Många bäckar små

Väikesest suureks

www.okperinta.fi [email protected]

Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – TallinnVasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn