49. vuosikerta i suomen laboratorioalan liitto ry:n ... · rissa. koulutus käsitteli sosiaalisen...
TRANSCRIPT
49. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2012
www.laboratorioalanliitto.fi
Analyysi
Alkuaineanalytiikka (AAS, ICP-OES, ICP-MS)
Molekyylispektroskopia (FTIR, NIR, Raman, UV-VIS)
Mikroanalytiikka (EDS, WDS, EBSD, XPS)
Mikroaaltotekniikat (märkäpoltto, kuiva-aine yms.)
ILMO
ITUS
2 ANALYYSI 2/2012
ELINTARVIKEALAN KOULUTUSJA HYGIENIAPASSI
11.–12.10.2012 Hotelli Cumulus Koskikatu, Tampere
SatakunnanLaboratorioalanyhdistys ry.
Lopullinen ohjelma tulee
liiton www-sivuille toukokuun aikana!
Tiedustelut ja lmoittautuminen viimeistään 9.9.2012 mennessä • Ilmoittautumisen yhteydessä kerro suoritatko [email protected], puh. 040 829 2141 tai [email protected]
Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2hh (lisämaksusta 1hh):• jäseniltä 520 b, ei jäseniltä 670 b• ei majoittuvilta jäseniltä 430 b, ei jäseniltä 570 b• yhden päivän hinta jäseniltä 260 b, ei jäseniltä 330 bMikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 b. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.
Tervetuloa koulutukseen!Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry / Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Torstai 11.10. Luento Luennoitsija08.45– Tulokahvi 09.00–09.45 Mikrobit ympäristössämme Riika Adamson, mikrobiologi10.00–10.45 Ruokamyrkytykset Riika Adamson, mikrobiologi11.00–11.45 Hygieeniset työskentelytavat ja Riika Adamson, mikrobiologi henkilökohtainen hygienia 11.45–12.45 Lounas 12.45–13.30 Gluteenittomien elintarvikkeiden valvonta Päivi Kanerva, ETM, Helsingin yliopisto13.45–14.30 Salmonella, elintarvikkeet Kouluttaja tarkentuu myöhemmin14.30–15.00 Kahvi 15.00–15.45 Campylo ja Listeria, elintarvikkeet/vedet Kouluttaja tarkentuu myöhemmin16.00–16.45 Työhyvinvointi Kouluttaja tarkentuu myöhemmin Hotelliyöpyjille päivällinen
HYGIENIAPASSIN SUORITTAJILLE aamupäivän luentojen lisäksi:12.45–13.00 Puhtaanapito Riika Adamson, mikrobiologi13.00–13.45 Omavalvonta ja lainsäädäntö Riika Adamson, mikrobiologi14.00–15.00 Osaamistesti Riika Adamson, mikrobiologi15.00– Kahvi
Perjantai 12.10. Luento Luennoitsija09.00–09.45 Muuntogeenisten elintarvikkeiden lainsäädäntö Sanna Viljakainen, ylitarkastaja, Evira ja valvonta 10.00–10.45 Luminometriset tutkimukset Tuomas Virtalaine, toim. johtaja, elintarviketeollisuudessa Net-Foodlab Oy11.00–11.45 Aistinvarainen arviointi Hanna Jatila, ETM, Valio Oy11.45–12.45 Lounas 12.45–13.30 Vesien mikrobiologiset tutkimukset Kaisa Aro, mikrobiologi ETM, KVVY13.45–14.30 Elatusaineiden laadunvarmistus Kaisa Aro, mikrobiologi ETM, KVVY14.45– Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös
3ANALYYSI 2/2012
Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 [email protected]
Talous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku puh. koti (02) 247 2356, 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 [email protected]
Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 [email protected]
Markkinointi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 [email protected]
Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Toimituksen Analyysi / Jaana Vainioosoite Lepomäentie 4, 21380 Aura [email protected]
Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510
ISSN 1459-0999
Osoitteen- Toini Turtiainenmuutokset Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku [email protected] puh. 040 542 5395
Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2012
Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle
3 14.9.2012 15.8.2012
4 7.12.2012 5.11.2012
49. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2012
www.laboratorioalanliitto.fi
Analyysi
Alkuaineanalytiikka (AAS, ICP-OES, ICP-MS)
Molekyylispektroskopia (FTIR, NIR, Raman, UV-VIS)
Mikroanalytiikka (EDS, WDS, EBSD, XPS)
Mikroaaltotekniikat (märkäpoltto, kuiva-aine yms.)
ILMO
ITUS
Analyysi 2/2012
www.laboratorioalanlii t to.fi
Analyysi
441 704Painotuote
SISÄLLYSLUETTELO
Elintarvikealan koulutus ....................................2
Päätoimittajalta ...............................................4
Kultamalmien prosessointi ................................6
Sarjakuva: Toisenlaista kemiaa .......................11
Puheenjohtajalta ............................................12
Taitajamestarit Jyväskylässä ............................13
Green Office tuo ekotekoja toimistoon .............16
Vanhojen aktiivien kokoontuminen Turussa .......18
Sudoku ........................................................20
Liittohallitus esittäytyy: Tiedottaja .....................21
Tiedot talteen ................................................22
Sähköpostin parhaat käytännöt .......................24
Jäsentapahtuma Oulussa ................................26
Yhdistykset toimivat .......................................27
Tapahtumien ABC .........................................28
Sudokun ratkaisu...........................................28
Yhdistykset ja toimihenkilöt .............................30
Palvelukortti ..................................................31
ANALYYSI 2/20124
Pää
toim
itta
jalt
a
”Päät pilvissä, jalat maassa”
Huhtikuussa pidettiin Aulangolla Liittovaltuus-ton kokouksen yhteydessä myös Puheenjoh-
tajapäivät. Yhdistysten puheenjohtajat, tiedot-tajat, Liittohallitus sekä Liittovaltuusto haluttiin kerätä pitkästä aikaan yhteen vaihtamaan aja-tuksia ja saamaan koulusta.
Lauantaipäiväksi meitä oli saapunut koulut-tamaan Janne Ansaharju Turusta. Päivä kului ”Jalat maassa ja työkalut pilvessä”-teeman pa-rissa. Koulutus käsitteli sosiaalisen median ja internetin hyödyntämistä yhdistystoiminnassa.
Sähköposti ja internet ovat tuoneet paljon uutta, mutta myös haasteita yhdistystoimintaan. Näihin ongelmiin halut-tiin kuulla ratkaisuja. Li-säksi haluttiin kuulla uu-sista mahdollisuuksista, jotka helpottaisivat jat-kossa viestintää, asioi-den jakamista ja koko-uksia. Ongelmaksi toi-minnassa on koettu eri-tyisesti sähköpostin tuo-mat haasteet mm. vir-heelliset sähköpostiosoitteet, ylipitkät viestiket-jut ja tiedostojen jakaminen. Janne kertoikin heti alussa, ettei keksi sähköpostista muuta po-sitiivista kuin että se on kaikilla käytössä.
”Oppilaat” olivat innokkaita ja esittivät ky-symyksiä laidasta laitaan. He olivat koulutuk-seen tyytyväisiä ja kaikki jaksoivat kuunnella kiinnostuneina, vaikka tiukan aikataulun ta-kia ei paljon taukoja ollut. Koulutuksen jälkei-siä kommentteja oli mm. "En ajatellut, että noin tylsästä aiheesta saa noin hyvän koulutuksen". Tai "Kun näin aiheen, ajattelin etten osallistu koko koulutukseen. Koulutuksen edetessä ajat-
telin kuitenkin koko ajan, että kerro lisää, ker-ro lisää!" Myös jatkokoulutusta pyydettiin. Tyy-tyväisiä oltiin myös siihen, että ehdotetut ratkai-sut olivat ilmaisia. Voit lukea Jannen oppeja si-vuilta 22–25.
Koulutuksen jälkeen Liittovaltuusto kokoontui vielä kokousta alustavaan keskustelutilaisuuteen. Samaan aikaan loppuporukka ideoi nettisivuja ja tiedotusta. Ripeästi pääsi vielä käymään kyl-pylässäkin. Illalla oli mahdollisuus myös tanssia, sillä samaan aikaan hotellissa oli miesvaltaisen Konepäällystöliiton tilaisuus.
Sunnuntaina oli luvassa ensin Liittovaltuuston kokous. Sen jälkeen pää-toimittaja kertoi tiedotus-vinkkejä. Tiedottaminen on muuttunut paljon säh-köpostin ja nettisivujen myötä. Ongelmaksi on muodostunut tiedonpaljo-us ja laajuus. Miten saa-da oma viesti läpi ja lu-etuksi. Erityisesti viestien ja tiedotteiden ulkoasuun
ja selkeyteen tulisi kiinnittää huomiota. Lisäksi jos tiedotteiden ulkoasu on yhtenäinen ja lähet-täjänä sama henkilö, yhdistetään ne helposti he-ti tiettyyn toimijaan.
Ennen kotiin lähtöä liiton puheenjohtaja Jaa-na kertoi liiton toimihenkilöiden sekä yhdistyk-sen johtokunnan jäsenten tehtävistä. Toimintaan on tullut paljon uusia ihmisiä mukaan, joten on hyvä kerrata mitä tehtäviä kuuluu jokaisen toi-menkuvaan. Puheenvuoroista huomasikin, että osa asioista oli epäselviä, jopa allekirjoittaneel-lekin.
Viikonlopun antiin oltiin tyytyväisiä. Kritiik-
Tiedottaminen on muuttunut paljon sähköpostin
ja nettisivujen myötä. Ongelmaksi on muodostunut
tiedonpaljous ja laajuus.
5ANALYYSI 2/2012
Xxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx
ANALYYSI 2/2012 5
Jaana Vainio
kiä tuli ainoastaan tiukasta aikataulusta. Keskus-teluun ja tutustumiseen ei jäänyt tarpeeksi aikaa. Mutta jatketaan tällä sitten ensi kerralla. Itselle oli erittäin mukavaa huomata, että mukana oli paljon uusia kasvoja ja myös nuoria. Mukavinta näissä yhteistilaisuuksissa on kuitenkin aina näh-dä ihmisiä joka puolelta Suomea. Välimatkat, eri alan työpaikat, työllisyys sekä alueellinen ammat-tikoulutus vaihtelevat eripuolilla Suomea suuresti. Onkin erityisen tärkeää, että toiminta kattaa ko-ko Suomen ja ottaa huomioon kaikkien alueiden paikalliset ongelmat.
Toivottavasti koulutusten anti otetaan nopeas-ti käyttöön yhdistyksissä ja liitossa. Lisäksi toivon, että tilaisuus antoi uutta intoa ja energiaa yhdis-tysten toimintaan.
Lopuksi vielä: Nauttikaa kesästä! Antakaa ajatusten lentää ja unelmoikaa tulevasta. Otta-kaa rauhallisesti ja antakaa kesän jalostaa ide-oista parhaimmat. Pitäkää pää pilvissä, mutta ja-lat maassa! n
6 ANALYYSI 2/2012
1 TAUSTAA – mIKä KULLASSA KIEHTOO ?
Kulta on kiehtonut ihmiskuntaa jo vuosituhansia ainutlaatuisten ominaisuuksiensa ja suhteellisen harvinaisuutensa vuoksi. Eikä kullan vetovoima ole laantunut, onhan sen hinta noussut hurjasti viimeisen kymmenen vuoden ai-kana ja se on edelleenkin hyvin haluttu sekä sijoituskohteena että koruina.
1.1 Kullan ominaisuudet•Au(aurum),järjestysluku79, atomipaino 196,967•Suuritiheys19,32g/cm3
•Sulamispiste1064oC•Johtaahyvinsähköä ja lämpöä•Suhteellisenpehmeä 2,5–3 Mohsin asteikolla, erittäin helposti muokat- tavaa, 1 grammasta saa 1 m2 lehtikultaa tai 1 km kultalankaa
Reijo Kalapudas Tekniikan lisensiaatti
Kulta malmien
•Esiintyyluonnossapuh- taana alkuaineena sekä osin yhdisteinä (mineeraaleina).•Eireagoiherkästi,mut- ta esim. kuningasvesi ja kloori syövyttävät si- tä. Kullan muodostamia yhdisteitä esim. syani dikompleksit, kloridit ja jotkut oksidit. Ei liuke- ne vatsassa ja voidaan käyttää ruoan lisäai- neena(E-koodi175).
1.2 Kullan esiintyminen luonnossaLuonnossa kulta voi esiintyä hippuina ja rakeina lähes puh-taanakultana (85–95%Au),jolloin epäpuhtautena on pää-asiassa hopea. Jos hopeaa on enemmän,noin25–55%,nimi-tetään metalliseosta elektrumik-si. Kultaa tavataan luonnossa myös yhdisteinä, joista yleisim-piä ovat kullan ja telluurin yh-disteet, Au-telluridit, esim. syl-
vaniitti(Au,Ag)2Te4.Kultavoiesiintyä myös näkymättömis-sä sulfidimineraalien kiteissä, suurimpina pitoisuuksina ar-seenikiisussa(kutenesim.Kit-tilänSuurikuusikonmalmissa)
Jokihiekoissa vapaana olevat kultarakeet ovat erotet-tavissa kullan suureen tihey-teen perustuen käsin vaskoo-lilla tai isommassa määrin painovoimaerottimilla. Kiinto-kalliossa oleva metallinen Au tai Au-mineraalit ovat yleen-sä vapautettavissa omiksi ra-keiksiin jauhamalla malmi al-le 0,1 mm:n raekokoon, jon-ka jälkeen kulta on talteenotet-tavissa rikastus- tai liuotusme-netelmillä. Sulfidimineraalien kiderakenteissa oleva kulta on saatavissa talteen liuotusme-netelmillä.
1.3 Au:n hinta ja tuotantoKullan hinta on kasvanut voi-makkaasti, yli 5-kertaiseksi vuodesta 2001 lähtien. Hin-taonnykyisin (huhti2012)n.1650USD/unssi(troy-uns-si31,1g)elin.40euroa/g.
ANALYYSI 2/2012
• Keltakulta–seosaineet Ag ja Cu• Valkokulta–seosaineet NitaiPd(jahieman muitametalleja)• Punakulta–seosaineCu• Viherkulta–n.30–40% Ag ja vain hieman Cu
2 SUOmEN KULTA-ESIINTYmäT JA -KAIVOKSET
2.1 Au-esiintymät ja -kaivokset kartalla (lähde GTK)Suomessa tunnetaan yli 200 kultaesiintymää. Näistä on määritetty yhteensä yli 300 tonnia kultaa, josta noin kol-mannes on Kittilän Suurikuusi-kon esiintymässä. Suomen kal-lioperässä yleisin malmityyppi on ns. orogeeninen juonimal-mi,jotaon80–90%tunnetuistaesiintymistä, muun muassa Kitti-län Suurikuusikon ja Saattopo-ran esiintymät sekä Ilomantsin Pampalo.
Oheisessa kartassa on esi-tetty tunnetut kultaesiintymät, tällä hetkellä toiminnassa ole-vat kuusi kultakaivosta sekä
varsinkin Kiinassa ja Intiassa. Kultaa käytetään myös ham-maspaikkoihin. Aikaisemmin sitä on käytetty myös reuman hoidossa. Myös ns. nanokullan ominaisuudet kiinnostavat ny-kyisin. Kaikesta tuotetusta kul-lasta yli puolet on harkkoina pankkiholveissa. Suomen pan-kin kultavaranto on 49 tonnia.
1.5 Au-seoksetKultaesineissä kultaan on yleensä seostettu muita metal-leja seoksen lujittamiseksi ja myös hinnan laskemiseksi. Li-säksi seosaineilla saadaan eri värisävyjä. Tavallisimmat se-osaineet ovat hopea ja kupari. Suomessa käytetyissä Au-seok-sissa on yleensä sama määrä hopeaa ja kuparia.
Kultaesineissä Au-pitoisuus ilmaistaanpromilleina(soikealeima),perinteisestiAu-pitoi-suutta mitataan karaatteina eli 1/24-osina(puhdaskultaon24karaattia). Suomessa lei-moihin merkittävät Au-pitoisuu-detovat375prom. (9 kar),585(14),750(18),916(22)ja999(24).
Kullan eri värisävyjä:• PuhdasAu–keltainen
7
>>
Kulta malmien Vuonna 2001 kullan hinta oli 300USD/unssi).
Kullan tuotanto maailmas-sa vuosina 2009–2011 oli noin 4300 t/a, josta 2500 t/a (60%)tulikaivoksistaja1800t/a(40%)kierrätyskullasta.Kul-lan kaivostuotannon suurimmat maat ovat Kiina 300 t/a, Aust-ralia 220 t/a, USA 210 t/a, Etelä-Afrikka 210 t/a, Venäjä 185 t/a ja Peru 180 t/a. Suo-men viime vuosina kasvanut kai-vostuotanto on nyt tasolla 10–11t/aelivajaa0,5%maail-man kultakaivostuotannosta. Maailmassa kaikkina aikoina yhteensä tuotettu kulta mahtui-si kuutioon, jonka sivu on noin 20m(165000tonnia).
1.4 Au:n käyttöKulta on ollut yleisin vaihdan-nan väline yli 6000 vuoden ajan. Aikaisemmin valuutat oli-vat sidottuna kultakantaan. Ny-kyisin kulta on haluttu sijoitus-kohde.
Kullan käyttö vuonna 2010 olikorut51%,investoinnit(lä-hinnäpankit)38%sekäteolli-suus11%(puolijohteet,elektro-niikan liitin- ja kytkinpinnat, op-tiikka,avaruusluotaimet).Ky-syntä kultakoruihin on kasvanut
prosessointi
8 ANALYYSI 2/2012
>>
Kullan tuotantomäärät eri Au-kaivoksissa
myös aiemmin toimineet kai-vokset. Huomattava osa maas-samme tähän mennessä tuote-tusta kullasta on saatu perusme-tallikaivosten sivutuotteena, suu-
rin osa Keretin ja Pyhäsalmen kaivosten kuparirikasteissa, yhteensä noin 35 tonnia.
2.2 Suomen kultakaivoksetSuomessa on toiminnassa 6 kultakaivosta ja 5 rikastamoa. Kaksi kaivosta aloitti toimintan-sa vasta vuonna 2011. Useil-la kaivoksilla on ollut tuotan-toajoaikaisemmin(Orivesi,Pahtavaara,Pampalo)1990-tai 2000-luvulla. Useimmat operoivat yhtiöt ovat ulkomaa-laisia: Polar Mining/ Austra-lia. Agnico Eagle/ Kanada, Lappland Goldminers ja Nor-dic Mines/ Ruotsi. Endomines Oy on suomalainen, kylläkin ruotsalaisen Endomines Ab:n tytär yhtiö.
Kaivosten kullan tuotanto onnoin10500kg(luvussaLaivan(NordicMines)tuotan-toonsuunniteltuluku).Mää-rä on pieni maailmassa, mutta huomattava Euroopassa.
Suomessa tuotetaan kultaa lisäksi muiden kuin varsinais-ten Au-kaivosten tuottamana (esim.PyhäsalmenkaivoksenCu-rikasteesta ja kohta käyn-nistyvän Kevitsan kaivoksen Cu-rikasteesta). Kultaa saa-daan myös kierrätyskultana.
Sen tarkkaa määrää ei ole tie-dossa. Lisäksi kultaa saadaan metallurgisten laitosten, etenkin Cu-sulaton,sivutuotteena(muis-takin kuin jo mainittujen kaivos-ten rikasteista, mm. ulkomailta tulevistarikasteista).Myösko-neellisen kullankaivuun tuotan-to jokihiekoista on muutamia kymmeniä kiloja Au per vuosi.
3 PROSESSOINTI SUOmEN KULTARIKASTAmOILLA
Suomen kultakaivosten rikas-tamoilla malmi hienonnetaan murskaamalla ja jauhamalla alle 0,1 mm:n raekokoon kul-lan vapauttamiseksi omiksi ra-keikseen. Kolmella rikastamolla (Pahtavaara,Vammala,Pam-palo)kultajamuutraskaatmi-neraalit(kutenFe-oksiditjame-tallisulfidit)rikastetaanpaino-voimaerotuksella ja vaahdot-tamalla. Näin saadaan korke-ampipitoinen painovoimarikas-te(Au-pitoisuusmuutamia%:ja)ja matalampipitoinen vaahdo-tusrikaste(Aumuutamiasato-jag/t),jotkakaivoksetmyyvätulos jatkojalostukseen.
Kittilän kaivoksen Suurikuu-sikon malmista kullan talteenot-
Aktiivinen kaivos
Suljettu kaivos
Esiintymä
ANALYYSI 2/2012 9
>>
Pahtavaara • Lappland Goldminers, SodankyläPahtavaara edustaa perinteisiä suomalaisia kultarikastamoita, joissa kulta rikastetaan painovoi-maerotuksella ja vaahdotuksella, joiden tuottamat rikasteet myydään ulos jatkokäsiteltäväksi.
Rikastamon prosessivaiheet:• Hienonnuselimurskaus(leukamurskain)jajauhatus(autogeenimylly),jossaluokitusseulalla• Luokitussyklonilla,jostakarkeameneepainovoimarikastukseenjahienoosasekä painovoimapiirin jäte vaahdotukseen.• PainovoimapiirissäraskaatmineraalitrikastetaanReichertinkartioilla,spiraalierottimilla jatärypöydillä.PainovoimarikasteissaAu-pitoisuusontyypillisestimuutamia%:ja.• Vaahdotuspiirissärikastetaansulfidimineraalitjaniidenmukanahienorakeisempija sulfidimineraaleissa oleva kulta. Kemikaaleina kokooja, vaahdote ja painaja (CMC).Vaahdotusrikasteetovatmatalampipitoisia,Autyypillisestiparisataag/t.• Rikasteetmyydäänulosjatkokäsittelyyn.
Pahtavaaran rikastamon prosessikaavio (lähde Lappland Goldminers-yhtiön www-sivut)
to on monimutkaisempaa, koska Au on sulfidimineraa-lien hilassa. Rikastuksen li-säksi prosessi sisältää esi-hapetuksen ja syanidiliuo-tuksen sekä kullan jalostuk-sen metalliksi ns. doré-hark-koina. Laivan kaivoksel-la koko malmi käsitellään syanidiliuotuksella(jaettunarikastamallakahteenosaan)
ja lopputuotteena tuo-tetaan doré-metal-l ia. Doré-harkot sisältävät vielä epäpuhtautena muita metalle-ja ja ne toi-m i t e t aan p u h d i s -tettavaksi ulos. n
ANALYYSI 2/201210
>>
Pampalo • Endomines, IlomantsiPampalon rikastamon prosessi on samantyyppinen kuin Pahtavaarassa eli kullan talteenotto tapahtuu painovoima- ja vaahdotusrikastuksella. Jauhatuksessa on täällä kuulamylly.
Vammala • Polar Mining, SastamalaRikastamoonVammalassa,nykyisessäSastamalassa.MalmitkuljetetaanOrivedenjaJokisivun(Huitti-nen)kaivoksilta.Rikastamollakultaotetaantalteenmyöstäälläpainovoima-javaahdotusrikastuksella.
Kittilä • Agnico Eagle Mines, KittiläKittilänkaivoksellalouhittavaSuurikuusikonmalmionvaikeastirikastettava(refraktorinen).Kultaonhienojakoisena kahdessa pääsulfidimineraalissa eli arseenikiisussa ja arseenirikkaassa pyriitissä. Vain2%kullastaonvapaatahienojakoistakultaa.
Kullan vaikean rikastettavuuden vuoksi prosessi on monimutkaisempi kuin muilla Suomen Au-rikas-tamoilla.Lisäksiprosessivaiheitaonenemmän,koskakultakäsitelläänmetalliksiasti(doré-metalli,jo-kavieläsisältääepäpuhtauksinamuitakinmetalleja).
Prosessivaiheet:•Murskaus(leukamurskain)jajauhatus(semiautogeeni-eliSAG-mylly)• Hiilenesivaahdotus:Malmisisältäähiiltägrafiitinmuodossa,jokapitääerottaapoisvaahdottamalla, koskahiiliolisihäiriöksimyöhemminliuotusvaiheessa(CIL).Hiilimeneejätealueelle.• Sulfidimineraalienvaahdotus,jossamukanatuleemyösAu.Sulfidiesirikaste sakeutetaanjapumpataanhapettavaanesikäsittelyyn(painehapetus).• Painehapetusonesikäsittely,jollahajotetaansulfidimineraalitjanäinvapautetaanniiden sisältämäAu.Rikastekäsitellänensinrikkihapolla(acidulation)jasyötetäänsittenauto- klaaviin. Hapetus siinä tapahtuu paineen ja hapen avulla matalassa pH:ssa. Yleisesti tässä vaiheessa käytetään myös korotettua lämpötilaa 180–225 oC. Tässä vaiheessa perusmetallit suureksi osaksi liukenevat kun taas Au jää kiintoaineeseen.• LietteensakeutusjapesuCCD-piirissä(countercurrentdecantation). Sakeutettu liete pumpataan syanidiliuotukseen.• KullansyanidiliuotusCIL-piirissä(carbon-in-leach).Liuenneenkullanadsorboipiiriinlisättyaktiivihiili.• Kullanpesuaktiivihiilestäliuokseen.Hiiliregeneroidaanjakiertäätakaisinprosessiin.• Kullansisältäväliuosmeneeelektrolyysikennoihin,jostaAupoistetaankennoliejuna. Lieju suodatetaan ja kuivataan.• Liejunsulatusuunissajakultaharkkojenvalu(doré-harkot).
Laiva • Nordic Mines, RaaheRaahen rikastamolla on prosessina:•Hienonnus,jossamurskausjakaksivaiheinenjauhatus• Jauhatuspiirinyhteydessätuotetturikastemeneehighgrade-liuotuspiiriinjamuu osa malmista low grade-liuotukseen•Molemmissaliuotuspiireissäsyanidiliuotusjakullantalteenottoliuoksestaaktiivihiilellä• Kullanpesuhiilestäkorotetussalämpötilassa(saadaankonsentroituliuoskullansuhteen)• Kullantalteenottoliuoksestaelektrolyysillä• Sulatusuunissajakultaharkkojen(dorébars)valu.Laivanharkotsisältävätnoin70%Au janemyydäänulospuhdistettavaksi(epäpuhtauksinaAgjaCu)
11ANALYYSI 2/2012
Toisenlaista kemiaa
@ S
anna
Tom
ukor
pi
Toisenla
ista kem
iaa
11ANALYYSI 2/2012
Kittilän kaivoksen rikastamon prosessikaavio (lähde Agnico Eagle Mines-yhtiön www-sivut)
12 ANALYYSI 2/2012
Puhe
enjo
hta
jalt
a
Suurten ikäluokkien ikääntyminen sekä elin-aikaodotteen kasvaminen aiheuttavat monia
erilaisia haasteita yhteiskunnallemme. Tärkeäk-si asiaksi nousee keski-ikäisten työntekijöiden työssä jaksaminen sekä rooli työyhteisön kanta-vana voimavarana. Heillä on sellaista ammatti-taitoa ja pääomaa, jota ei voi oppia koulussa. Sosiaaliset taidot, verkostoituminen, oman alan tuntemus ja työpaikan historia, ovat asioita joi-ta ei hetkessä siirretä uudelle henkilökunnalle.
Monilla jo keski-ikään ehtineellä on pitkäai-kaiset ja eheät työsuhteet, joskus jopa samal-la työnantajalla.
Työpaikoilla onkin nykyisin kahdenlaisia työuria; joillakin on vain muutamia kuukausia tai joitain vuosia ja osa on voinut olla samassa
työpaikassa vuosikymmeniä. Erilaisen kokemus-taustan omaavilla työntekijöillä ja esimiehillä on hyvin erilaiset odotukset ja tarpeet . Tämän asian jokainen on varmaan huomannut omalla työpaikallaan. Koko työyhteisön haasteena on-kin saada motivoitua eri taustan omaavat hen-kilöt. Suurin vastuu on työnantajalla ja esimie-hillä. Miten he ymmärtävät yksilölliset tarpeet ja huomioivat pitkän työuran tehneen työnteki-jöiden arvon ja työkokemuksen sekä vahvan si-toutumisen omaan työtehtävään.
Avainasemassa motivoimisessa on ihmislähei-nen johtaminen. Mielekkään työuran saavut-tamiseksi, tulisi ottaa huomioon ihmisten erilai-set kyvyt ja voimavarat. Työn vaativuuden tuli-si olla oikeassa suhteessa huomioiden iän, ko-kemuksen sekä motivaation. Mahdollisuus kou-luttautumiseen sekä työuralla etenemiseen ovat myös suuria tekijöitä työn mielekkäänä kokemi-seen.
Meidän kaikkien olisi tärkeää huolehtia koko-naiskuntoisuudesta, joka käsittää psyykkisen, sosiaalisen, fyysisen ja henkisen kunnon. Näis-tä osa-alueista koostuu työhyvinvoinnin perus-ta, joka auttaa meitä selviytymään arjen haas-teista.
Jokainen meistä vaikuttaa työpaikan ilmapii-riin. Heitänkin teille ”positiivisen pallon” jota voitte työpaikoillanne heitellä! n
Kesää odotellen
Yhteiskunnan voimavarana keski-ikäinen?
Jaana Nousiainen
13ANALYYSI 2/2012
– Taitajamestarit Jyväskylässä
Tee elämäsi
Jyväskylän Paviljongissa toteu-tettiin 24.–26.4.2012 erittäin
upeat ja mielenkiintoiset nuor-ten ammattitaidon Suomen mes-taruuskilpailut eli Taitaja-kisat tee-malla ”Tee elämäsi paras valin-ta”. Kilpailuun osallistui ammatil-lisissa oppilaitoksissa opiskelevat, kilpailuvuonna korkeintaan 20 -vuotta täyttävät nuoret. Tapahtu-man järjesti Jyväskylän koulutus-kuntayhtymä yhteistyössä Keski-Suomen elinkeinoelämän ja oppi-laitosten kanssa; taustaorganisaa-tiona toimi Skills Finland ry. Kiso-jen suojelijana toimi työministeri Lauri Ihalainen, joka on valmis-tunut kirvesmieheksi Äänekosken ammattikoulussa 60-luvulla.
Kävijämäärä oli yli 42 000, joten odotukset ylittyivät reilusti. Yleisö pääsi seuraamaan ammattiin val-mistuvien nuorten kilpailuja rekis-teröitymällä tapahtumaan, jolloin kävijämäärän todellinen määrä oli luotettavasti osoitettu. Tapah-
tumassa pääsi näkemään hienoa osaamista ja uskomattoman upei-ta kilpailutöitä. Siellä peruskoulu-laiset saivat tutustua eri koulutus-aloihin miettiessään omaa amma-tinvalintaa. Paikalla olleet monet yritysten edustajat saattoivat et-siä ja löytää mahdollisesti tulevia työntekijöitään.
Vuosittain järjestettävässä tapah-tumassa oli kilpailemassa yli 400 nuorta opiskelijaa 42 alalta. Li-säksi osallistujia oli mukana nel-jässä näytöslajissa. Tapahtumas-sa oli myös erityistä tukea tarvit-sevien TaitajaPLUS-ammattitaito-kilpailu sekä Taitaja9-kilpailu, jos-sa kilpaili kädentaidoissa 100 yhdeksäsluokkalaista.
Tällaisen tapahtuman toteutta-miseksi on tehty valtavasti töitä. Lajiohjausryhmät ovat suunnitel-leet vuoden ajan haasteellisia ja mielenkiintoisia tehtäviä sekä osaston toteuttamista ja kilpailu-
paras valinta
>>
14 ANALYYSI 2/2012
välineistön hankintaa. Messu-jen pystyttäminen ja kilpailun aikana monet tehtävät, kuten ruokailut, välienhuolto ja mo-net opastehtävät, ovat edellyt-täneet todella paljon vapaaeh-toisia uurastajia. Kilpailijoiden luokkakaverit Jyväskylän am-mattiopistosta olivat kaikki mu-kana erilaisissa tehtävissä.
Laborantti-lajissa otti mittaa toi-sistaan 7 opiskelijaa. Lajivas-taavana toimi Tuija Nurminen ja lajin varavastaavana Katja Sääjärvi Jyväskylän ammatti-opistosta. Laboranttikilpailijat olivat Abbas Jamaleldin Om-nian ammattiopistosta Espoos-ta, Kettunen Sami, Nordman Anna ja Palovuori Arttu Jyväs-kylän ammattiopistosta, Lim-nell Arttu WinNovalta Porista, Ketokoski Konsta Hyria Koulu-tuksesta Riihimäeltä sekä Tuure Minttu Etelä-Karjalan ammatti-opistosta Imatralta.
Kilpailutehtäviä oli elintarvike- ja ympäristöanalytiikan alueelta:•banaanijogurtinkosteus-ja kuiva-ainepitoisuuden määrittäminen. • suolapitoisuudenosoitta-
minen potentiometrisellä titrauksella makkaralen- kistä ja säilykelihasta• aistinvaraisiaarvioita• juomavesinäytteidenbak- teerien kokonaismäärän kalvosuodatusmenetelmällä•vedenkemiallisenhapen kulutuksen määrittäminen• vesinäytteidenpH-arvoja ja sähkönjohtavuusmittauksia• uimahallivesinäytteen klooripitoisuuden spektro- fotometrisesti• kaivovesinäytteidentu- losten analysointi
Päätuomarina toimi Teija Strand-man Ylä-Savon ammattiopistos-ta. Muita tuomareita olivat
Arja Pennanen ja Eeva Ki-vi-Etelätalo Pohjois-Karjalan ammattiopistosta, Heidi Eskeli-nen Koulutuskeskus Salpaukses-ta, Maija Halttunen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Sinik-ka Hannila Jyväskylän kaupun-gin ympäristötoimen laborato-riosta, Airi Vuorela Valion Jy-väskylän meijeristä, Kaisa So-tikov Jyväskylän yliopiston Ym-päristöntutkimuskeskuksesta se-kä Marja-Liisa Puttonen Jyväs-kylän Energialta.
Alueella oli useita ”Kato ja kokeile”-pisteitä, kuten myös laborantti-osastolla, jossa ylei-sö pääsi testaamaan aistejaan ja tekemään pienen kemialli-sen kokeen. Laboranttiopiske-lijat olivat järjestäneet 4 haus-kaa tehtävää:• mikälakritsaonerilainen 3:sta vaihtoehdosta (vaihtoehtoinatavallista jaluonnonlakritsaa)• mikäonlight-versio 3:sta cokisvaihtoehdosta• mitkähajunäytteettunnistat 6:sta pulloissa olevista pum- puliin uutetuista näytteistä• kemiallisensateenkaaren muodostaminen koeputkeen
Peruskoulun oppilaat olivat suunnitelleet itselleen kiinnosta-van opintopolun, joten he vie-railivat heitä kiinnostavien am-mattien osastoilla kuuntelemas-sa lajioppaan informaatiota kil-pailutehtävistä, alasta ja sen vaatimuksista, työpaikoista, työl-listymisestä ja palkkauksesta. Suomen Laboratorioalan Liitos-ta Irja Hiekkamäki toimi yhte-nä lajioppaana ja ”avaruus-oliona”, sillä hän oli pukeutu-nut erikoissuoja-asuun, joka so-
>>
Irja Hiekkamäki edusti Laboratoriolan Liittoa kisoissa. Irja oli sonnustautunut "avaruuspukuun" eli 3m lahjoittamaan puhdastila-asuun.
Tuomarit arvioivat Laborantti-sarjan voittajan Arttu Limnellin työskentelyä
15ANALYYSI 2/2012
pii hyvin vaarallisiin työtehtä-viin. Tämä asu herätti suuresti mielenkiintoa ja yleisö rohke-nikin helpommin lähestyä omi-tuista hahmoa pyytämällä yh-teistä valokuvausmahdollisuutta tai tehden kysymyksiä asusta, kuten, mihin tällaista asua voi-si käyttää ja sopisiko se töihin, jossa vaaratekijänä on asbesti tai home. Monet kommenteista olivat humoristisia, kuten: ”Hui, oletko sinä noin vaarallinen vai kumpiko meistä on vaaral-linen? ” ”Tällainen asu olisikin kätevä ravintolaillan päätteek-si, jolloin olisi vaarattomampi olo kellahtaa tasapaino-ongel-matilanteissa.” ”Onko tämä jo-kin ehkäisyväline?” Jotkut halu-sivat sormin kokeilla materiaa-lia ja osa olisi kiinnostunut ko-keileman neulalla tai kuulaky-nällä, mitä tapahtuisi? Useim-mat epäilivät, että puvun sisäl-lä on varmasti kuuma ja tukala olo, mutta saatuaan informaa-tiota puvun toiminnasta, he yl-lättyivät, kuinka hyvin puhdas ilma kiersi puvun sisällä. Jot-kut säikähtivät, koska luulivat ”avaruusoliota” ensin elotto-maksi maskotiksi. He totesivat, että hahmo oli kuin eurooppa-
lainen katutaiteilija, joka on en-sin liikkumattomuuden tilassa ja aiheuttaa säikähdyksen, kun alkaa yhtäkkiä heiluttaa käsiä tai pyörähtämään. Myös monet ulkomaalaiset vierailijat tekivät kysymyksiä erikoissuoja-asusta.
Tapahtuman aikana järjestettiin monia juhla- ja viihdetilaisuuk-sia, kuten ”Paras valinta – kon-sertti”, jossa pääesiintyjänä oli Chisu ja lämppärinä SiCi and the Boogie Brothers. Konsertin juontajina olivat NRJ:n aamupo-jat Anssi ja Renne. Lisäksi televi-siossa viime keväänä nähdyssä Stage-ohjelmassa hyvin pärjän-nyt Cygnaeus-lukio esitti Forest Camp – musikaalin, jossa mu-kana oli myös Arja Koriseva.
Sää oli kilpailujen aikana vaih-televasti sadetta ja auringon-paistetta, kuten varmasti mo-nien kilpailijoiden tunteet, jot-ka ehkä hetkittäin kokivat pet-tymyksen ja harmin kyyneleitä, mutta sittenkin enemmän onnis-tumisen ja osaamisen iloa. Si-joituksestaan huolimatta kaikki kilpailuun osallistuneet voivat olla ylpeitä itsestään, sillä ovat laittaneet itsensä likoon suuriin
haasteisiin ja paineisiin sekä tehneet kovasti työtä. Tällainen kilpailu on kasvattanut sisua ja paineensieto- ja esiintymisky-kyä, jota he tarvitsevat myös työelämässä. n
Laborantti-lajin Taitajamestarit•Kultamitali:ArttuLimnell•Hopeamitali:AnnaNordman•Pronssimitali:MinttuTuure Taitaja SM-kilpailut on Joensuussa vuonna 2013 ja Lahdessa vuonna 2014.
Lajivastaavina toimivat opettajat Tuija Nurminen ja Katja Sääjärvi Jyväskylän ammattiopistosta. Heidän iloisuutensa toimi hyvänä esimerkkinä nuorille opiskelijoille.
Avaruusolio ja Keski-Suomen yhdistyksen puheenjohtaja marja-Liisa Puttonen. marja-Liisa toimi kilpailussa tuomarina.
Sydämelliset onnittelut Taitaja-kilpailun finalisteille ja onnea sekä menestystä työelämään!
Abbas JamaleldinKetokoski KonstaKettunen SamiLimnell ArttuNordman AnnaPalovuori ArttuTuure Minttu
Suomen Laboratorioalan Liitto
16 ANALYYSI 2/2012
Green Office
Suomessa on jo noin kaksisataa Green Office -organisaatiota, jotka ovat otta-
neet tavoitteekseen vähentää ympäristö-kuormitustaan ja saavuttaa samalla sääs-töjä materiaali- ja energiakustannuksissa.
”Kun tietoisuus ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt, työpaikoilla on syntynyt halu tehdä jotain konkreettista. Green Office motivoi henkilöstöä arjen ekologisiin valin-toihin ja toimii työkaluna organisaatioiden ympäristöjohtamisessa. Vastuullinen työn-antaja ei voi toimia ilman ympäristöohjel-maa”, kertoo WWF:n Green Office -pääl-likkö Helka Julkunen.
Green Office -verkosto on onnistunut pienentämään energiankulutustaan joka vuosi. Vuonna 2010 ympäristöjärjestel-män kaksisataa organisaatiota säästivät aiempaan vuoteen verrattuna2 810 ton-nia kasvihuonekaasupäästöjä, joka vas-taa 426:a henkilöautomatkaa maailman ympäri. Vuoden 2011 tulokset julkaistaan toukokuun aikana.
Arjen pieniä ja suuria tekoja
Ympäristöjärjestelmä näkyy toimiston ar-jessa jätteiden tehokkaana kierrättämi-
senä, tulosteiden vähentämisenä ja ener-giansäästönä.Pienetkin teot merkitsevät, kun niitä tekee suuri joukko ihmisiä. Erityi-sen tehokkaita keinoja päästöjen vähentä-miseen ovat lentomatkustamisen vähentä-minen ja siirtyminen uusiutuvilla luonnon-varoilla tuotettuun sähköön.
”Green Office on todettu käytännölli-seksi keinoksi, jonka avulla työpaikat voi-vat säästää energiaa. Se ei onnistu ilman jokaisen arkipäivän tekoja, vaan tarvitaan niin pienten kuin isojen organisaatioiden ja yksilöiden toimia”, Julkunen sanoo.
Miten mukaan Green Officeen?
Ensimmäinen askel ympäristöystävälliseksi toimistoksi on halu pienentää oman toimis-ton ympäristökuormitusta.Organisaatio voi olla pieni tai iso, yksityisyritys, vaikkapa järjestö tai osa julkishallintoa.
Green Officeksi pyrkivä organisaatio solmii yhteistyösopimuksen WWF:n kans-sa, jonka jälkeen alkaa oman käytännön-läheisen ympäristöjärjestelmän laatiminen. Organisaatio valitsee keskuudestaan myös Green Office -vastaavan ja Green Office -tiimin.
Kirjoittaja: Antti Haavisto, Tiedottaja WWF Suomi
tuo ekotekoja toimistoonToimistot ja työpaikat ovat avainasemassa energiankulutuksessa ja kes-tävissä ratkaisuissa. WWF Suomen kehittämä Green Office -ympäristö-järjestelmä innostaa henkilöstöä ekotekoihin,parantaa ympäristötietoi-suutta ja tuo kustannussäästöjä. Järjestelmästä hyötyvät organisaatio ja ympäristö yhdessä.
17ANALYYSI 2/2012
tuo ekotekoja toimistoon
”Kun ympäristöjärjestelmä on val-mis, WWF:n Green Office -asiantun-tija suorittaa toimitiloissa toimistotar-kastuksen. Jos toimisto läpäisee tar-kastuksen, se saa käyttöönsä Green Office -merkin ja -diplomin”, Julkunen kertoo.
Kun organisaatio on saanut Green Office -merkin käyttöoikeuden, se al-kaa raportoida valitsemansa seuran-taluvut WWF:lle. Toimiston tulee myös pyrkiä jatkuvaan ympäristöjärjestel-män kehittämiseen ja henkilöstön ym-päristötietoisuuden parantamiseen. n
Lisätietoja: WWF [email protected]/greenoffice
ANALYYSI 2/201218
Olimme jäsensihteerin ja vanhojen yhdistysaktiivi-
en kanssa syömässä ja viettä-mässä mukavaa iltapäivää ap-rillipäivänä. Mukaan oli kutsut-tu yhdistyksen perustajajäse-niä, vanhoja puheenjohtajia, lehdessä mukana olleita sekä muulla tavoin yhdistyksessä ja liitossa aktiivisesti toimineita.
Allekirjoittaneen sydäntä-ni lämmitti erityisesti, että yhtä lukuun ottamatta kaikki kutsutut pääsivät paikalle melko lyhyel-lä varoitusajalla. Se kertoi, että kutsutut arvostivat tilaisuutta ja kutsua sinne. Ihmiset ovat ny-kyään hyvin kiireisiä ja monet harrastukset ajavat yhdistystoi-minnan edelle. Tällaisissa tilai-suuksissa aina muistaa, miksi yhdistyksemme on olemassa ja kuinka hyvää työtä se on teh-nyt.
Halusimme kutsua aktii-vit koolle erikseen, koska il-man heitä yhdistystämme ei oli-si olemassa. He ovat luoneet pohjan nykyiselle toiminnallem-me. He näyttävät edelleen hy-vää esimerkkiä uusille yhdistyk-seen tuleville. Tuntuu, että me laborantin työtä tekevät löy-dämme aina heti yhteisen sä-velen ja juttu luistaa. Vanhat ja nuoret löytävät toisensa ja ystä-vystyvät. Tällaista toimintaa ei monessa ammatissa ole.
Vanhat olivat ylpeitä, että yhdistys toimii edelleen aktiivi-sesti. Yhdistyksellä on kuiten-kin ollut historian aikana myös vaikeita aikoja. Lisäksi he ym-märsivät haasteet, joita esim. nykyinen koulujärjestelmä on asettanut uusien jäsenien saa-miselle.
Tilaisuudessa myös palkit-tiin aktiiveja. Anne Raillelle luovutettiin liiton platinainen ansiomerkki pitkästä ja ansiok-kaasta toiminnasta mm. tiedot-tamisen ja edunvalvonnan sa-ralla. Toiselle tehonaiselle Tuu-la Kuusistolle myönnettiin lii-ton viiri hänen merkkipäivän-sä johdosta. Molemmat Anne ja Tuula ovat edelleen aktiivi-sia ja heitä molempia yhdis-tää halu vaikuttaa laboranttien asemaan. He ovatkin molem-mat tehneet paljon töitä palk-katason, etujen ja koulutuksen suhteen.
Tunnelma porukan kesken oli rento ja juttua olisi riittänyt varmaan pitkään yöhön. Saim-me kuulla hauskoja juttuja yh-distyksen menneisyydestä. Myös monet sen aikaiset työ-paikat tulivat tutuiksi. Harmi, et-tä suurin osa niistä on jo lopet-tanut, lopettamassa tai siirtynyt ulkomaalaiseen omistukseen.
Erityisen mielenkiintoista oli kuunnella perustajajäsenten
Matti Heinosen, Aino Väreen ja Arvo Ahlforsin kertomuksia yhdistyksen syntyvaiheista.
Aino Väre kertoi, että yh-distys perustettiin jo legendaksi muodostuneen sanonnan saat-telemana: Meidän on laborant-tien on saatava paikka aurin-gossa. Matti kertoi, että lepsu-na luonteena hän lupautui yh-distyksen ensimmäiseksi pu-heenjohtajaksi. Hän lisäsi kui-tenkin heti perään, että kiitos yhdistyksen perustamisesta ja sen toiminnasta kuuluu ehdot-tomasti naisille. He ovat olleet koko liiton ja yhdistysten kanta-va voima. Aino valittiin yhdis-tyksen ensimmäiseksi sihteerik-si. Aino muistaa jännittäneensä tehtävää, mutta Arvo oli tähän tokaissut, että “Kyllä sinä sen osaat. Se on vain työtä”.
Yhdistyksen perustaminen ei kuitenkaan ollut helppoa ei-kä tapahtunut hetkessä. Kaik-ki lähti palkkauksesta ja arvos-tuksen puutteesta. Ne olivat on-gelmia, joihin haluttiin muutos-ta. Tuolloin mm. naisilla ja mie-hillä oli vielä erilliset palkka-taulukot. Ongelmaksi muodos-tuikin tehdäänkö yhdistyksestä ammattiliitto vai laborantin tut-kintoon pohjautuva yhdistys. Tuohon aikaan ammattiliittoi-hin kuuluvia ei myöskään kat-sottu hyvällä ja Aino muisteli-
Teksti ja kuvat: Jaana Vainio
– Joukko vanhoja aktiiveja kokoontui Turussa”Paikka auringossa”
>>
ANALYYSI 2/2012 19
Mukavaa iltapäivää oli saapunut viettämään joukko perustajajäseniä, entisiä puheenjohtajia sekä yhdistyksessä, liitossa ja Analyysissä aktiivisesti toimineita.
Anne Raillelle luovutettiin Liiton platinainen ansiomerkki. Tuula Kuusistoa muistettiin Liiton viirillä hänen merkkipäivänsä johdosta.
Arvo Ahlfors kertoi ammattiliittoasioista
yhdistyksen perustamisen aikaan. Kuvassa myös
entiset puheenjohtajat Merja Kuttila ja Pirkko Luoma.
Yhdistyksen perustajajäsenet Matti Heinonen ja Aino Väre
kertoivat hauskoja juttuja yhdistyksen historiasta.
20 ANALYYSI 2/2012
Sud
oku
Ruudukon jokainen vaaka-ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran.
Numeroitujen ruutujen ratkaisunumerot voi lähettääAnalyysin toimitukseen15.8.2012 mennessä: [email protected]
Tehtävän ratkaisu jaSudokun ratkaisun voittajajulkaistaan seuraavassalehdessä 3/2012.
Sudoku
kin sanonnan kommunistit eli ”kurapöksyt” olevan yleistä. Monen vaiheen ja kiistan jäl-keen päädyttiin kuitenkin siihen, että labo-ranttiyhdistyksestä ei haluta ammattiliittoa.
Tuon ajan työpaikan ongelmat kuulosti-vat liiankin tutuilta: Laborantin työtä ei ar-vostettu. Sitä ei katsottu laatua tuottavaksi. Myös korkeasti koulutettujen asenne labo-rantteja kohtaan oli usein ylimielinen. On-neksi moni asia on kuitenkin muuttunut nois-ta ajoista. Teitittely oli tuolloin pakollista. Li-säksi tuolloin ammattien välillä oli suurem-mat raja-aidat kuin tänä päivänä. Hyvää tänä päivänä on kuulemma myös se, että korkeasti koulutetut on jalkautettu ”työn ää-reen”.
Myös työturvallisuusasiat ovat parantu-neet suuresti. Tuolloin ei saanut olla veto-kaappeja laboratorioissa. Bentseeni ja klo-roformi imettiin surutta suulla pipettiin. Työ-turvallisuuteen alettiin kuitenkin kiinnittä-mään huomiota yhdistyksen ja liiton myötä. Ruissalossa alettiin järjestämään työturvalli-
suusasioiden koulutuspäiviä, joita voidaan pitää Luentopäivien edeltäjänä.
Muutoin yhdistyksen järjestämät tilaisuu-det vaihtelivat jo tuolloin paljon. Osallistujat muistelivatkin hauskoja aikoja pitsinnypläyk-sen ja mattojen kutomisen merkeissä.
Toivottavasti allekirjoittanut osasi kirjoit-taa asiat oikein. Valitettavasti muisti ei ole niin hyvä, kuin yhdistyksen perustaneille iki-nuorilla.
Kiitos vielä kaikille osallistuneille piristä-västä ja lämminhenkisestä iltapäivästä. Tari-noita olisi jaksanut kuunnella loputtomiin ja tilaisuudesta sai paljon energiaa jatkaa toi-mintaa vielä pitkälle tulevaisuuteen. n
>>
21ANALYYSI 2/2012
Liittoha
llitus esittäytyy
ANALYYSI 2/2012 21
Hei, olen Margit Häkli (41 v) Porista. Perheeseeni kuuluu
mies ja kolme lasta joista van-hin jo aikuinen ja nuorin 1,3 v. Väliin jää mukavasti yksi mur-rosikäinen.
Kesäisin perheemme asus-telee paljon mökillämme Po-rin lähellä sijaitsevalla Joutsi-järvellä ihanassa luonnon rau-hassa. Järvi on tunnettu run-saasta linnustostaan ja moot-toriveneily on kielletty. Raken-namme taloa ja pelkäänpä, että se vie tänä kesänä osan mökkeilyajastamme.
Harrastan liikuntaa harras-tan niin paljon, kuin minkä pie-nen lapsen äitinä voin. Ulkoilu onkin typistynyt hoitovapaani aikana vaunujen kanssa lenk-keilemiseen.
Olen intohimoinen sisusta-ja, luen kaiken kirjallisuuden
ja sisustuslehdet mitä käsiini saan. Olen aiheeseen liittyvi-en lehtimyyjien unelma-asia-kas!
Koulutukseltani olen ke-mian laborantti vuosimallia –90. Työteknikoksi valmistuin vuonna 1996 ja tekniikan eri-koisammattitutkinnon suoritin vuonna 2006. Olen ollut töis-sä Sacht leben Pigments Oy:ssä 22 vuotta. Työantajan nimi on muuttunut useaan kertaan tänä aikana. Olen työskennellyt eri laboratorioissa: laadunvarmis-tuksessa, prosessikehityksessä, oheistuotteissa, tilaustöissä ja useissa projekteissa. Nykyisin työskentelen tuotekehityksessä, uustuote tutkimuksessa.
Olen tullut mukaan liiton toimintaan Satakunnan Labo-ratorioalan yhdistyksen kaut-ta, jonka toiminnassa olen ol-
lut mukana yli 10 vuotta. En-sin toimin jäsensihteerinä sit-ten puheenjohtajana. Nykyi-sin olen tiedottaja.
Tulin valituksi liittohallituk-seen 2011, ja nykyisin toimin liiton tiedottajana. Toimeen kuuluu päivittää liiton nettisivut, pitää yhteyttä yhteistyökump-paneihin sekä lähettää liiton koulutusilmoitukset ja muut tie-dotteet eteenpäin yhdistyksille.
Olen lähtenyt mukaan toi-mintaan tavatakseni uusia ihmi-siä (ammattini edustajia) ympä-ri Suomea. Näin pysyy oman alan kehityksessä ja koulutuk-sessa kokoa ajan hyvin muka-na. Lisäksi näin pystyy myös vaikuttamaan alan kehityk-seen. n
Keväisin terveisin PoristaMargit
Liittohallitus esittäytyy
Liittohallitus esittäytyy: Tiedottaja
Xxx
xxxx
xxxx
xxxx
ANALYYSI 2/201222
Tiedostojen varmuuskopiointi
MuistitikkuMuistitikku on huono varmuuskopiointiväline. Se soveltuu paremmin hetkelliseen tiedonsiirto-tarpeeseen.
Muistitikun vaarat varmuuskopioinnissa:• tikun sisältö voi tuhoutua teknisen vian tai käyttäjän virheen takia ja• pienen kokonsa vuoksi se häviää ja unohtuu helposti.
Jos kuitenkin käytät muistitikkua varmuuskopi-ointiin, tallenna tiedot usealle eri ikäiselle ti-kulle.
CD-levyCD- ja DVD-levyt ovat hyvä tapa tallentaa tieto-ja. Ainoaksi tallennuspaikaksi ne eivät kuiten-kaan sovellu. Levyt ovat vaarassa ulkoisille vauri-oille. Itse kopioidut levyt naarmuuntuvat jopa hel-pommin kuin tehtaassa prässätyt.
Ulkoinen kovalevyUlkoinen kovalevy on melko turvallinen varmuus-kopioinnissa. Tosin sekin saattaa tuhoutua onnet-tomuuden sattuessa. Ulkoinen kovalevy voi olla sekä langallinen että langaton.
Langaton kovalevyasema on hyvä ratkaisu toimistokäyttöön, koska se toimii samalla tiedos-tojen jakamisen välineenä toimistohenkilökunnan kesken.
Varmuuskopiointi ja tiedostojen jakaminen netissä
Janne Ansaharju
TIEDOT TALTEEN
23ANALYYSI 2/2012
Backup-ohjelmatVarmuuskopiointiin tarkoitettuja ohjelmistoja on monia. Yksi esimerkki on F-Securen Online Backup, joka tallentaa automaattisesti tiedostot ulkoiseen palveluun.
Kun tiedot on tallennettu fyysisesti aivan toi-saalle, tiedot eivät tuhoudu edes tulipalon tai ve-sivahingon sattuessa.Vinkki: Memopal online backup tarjoaa 3 Gt ilmaista varmuuskopio tilaa.
Valitse tarpeen mukaanVaikka ulkoinen levyasema ja backup-ohjelman yhdistelmä voisi olla kaikkein paras vaihtoehto, kannattaa valinta tehdä oman tarpeensa perus-teella. Jos tiedostomäärä on pieni, eikä tiedot ole korvaamattomia, ei varmuuskopointiinkaan kan-nata tuhlata kovin paljon euroja.
Käytitpä mitä tahansa varmistusta oleellista on se, ettet unohda tehdä sitä määräajoin. Au-tomaattiset järjestelmät tietysti vapauttavat muis-tamiselta.
Miten jaan tiedostoja netissä?Yleisin tapa tiedostojen jakamiseen on sähköpos-tiliite. Se toimii silloin, kun tiedoston koko ei ole kovin suuri (max. 5–10 Mt / viesti).
Yritykset, jotka jakavat usein suuria tiedosto-ja, käyttävät FTP-ohjelmistoja ja -palvelinta. Jos tiedoston siirtotarve ei ole jatkuva tai tiedosto-koot eivät ole useita megatavuja, siirtämiseen voi käyttää ilmaisia ohjelmia.
Ovatko tiedot turvassa netissä?Kun tietoja laitetaan nettiin, ensimmäinen vaiku-tin pitäisi olla tiedostojen jakaminen muille. Ilman tätä tarvetta kannattaa miettiä kahdesti, miksi netti olisi oikea paikka tiedostolle.
Lähtökohtaisesti tiedot ja tiedostot ovat yhtä hyvässä turvassa netissä kuin omalla kotitieto-
koneella, joka on kytketty internettiin. Toki oman tietokoneen tietoturvaa voi parantaa, mutta kes-kimäärin kotikoneiden tietoturva-asiat on hoidettu huonommin kuin suurten nettipalvelujen.
Tiedostojen tallentaminen ja jakaminen
DropboxDropbox tarjoaa 2 Gt ilmaista tallennustilaa. Se soveltuu sekä tiedostojen jakamiseen kuin var-muuskopiointiinkin. Dropboxissa voi tallentaa tie-dostoja julkiseen tai yksityiseen kansioon.
Julkiseen kansioon tallennettuihin tiedostoihin voi antaa muille tiedostoon johtavat linkit, jolloin kaikki linkin saaneet pääsevät näkemään tiedos-tojen sisällön. Dropboxiin voi ostaa lisää tallen-nustilaa.
SlideShareSlideShare.net-palvelu on tarkoitettu esitysten ja-kamiseen. Sinne voi jakaa ”powerpointtinsa” jul-kisesti tai yksityisesti. Esitystä ei siis tarvitse lait-taa kaikkien nähtäville, vaan sen voi linkittää pie-nemmän porukan käyttöön.
ScribdScribd.com on tiedostojen jakopalvelu. Käyttäjät voivat lukea tai ladata omalle koneelleen toisten-sa tiedostoja.
Tiedostot ovat oletusarvoltaan julkisia, mutta ne voidaan ladata myös yksityisesti.Scribdiin voi tallentaa kaikkia yleisimpiä tiedos-toformaatteja.
IssuuIssuu.com tekee pdf-muotoisista esitteistä, lehdis-tä ja kirjoista selattavan ”sähköisen” version. n
ANALYYSI 2/201224
Sähköpostin plussat ja miinukset
Plussaa• Sähköposti on yleinen - ”sitä käyttävät kaikki”• Sähköposti on henkilökohtainen ja melko turvallinen
Plussat, miinukset ja parhaat käytännötSÄHKÖPOSTI
Janne Ansaharju
Miinusta• Sähköposti tulva hukuttaa tärkeätkin viestit• Vanhoihin posteihin on hankala palata• Massaviesteihin ei vastata ”vastaa kaikille” -toiminnolla, jolloin keskustelukatkeaa• Sähköposti on henkilökohtainen - viesteistä ei jää dokumenttia muille
25ANALYYSI 2/2012
Parhaat käytännötSähköposti on viestintää. Siihen pätevät yleiset viestinnän säännöt ja lainalaisuudet.
Otsikoi osuvastiNapakalla ja informatiivisella otsikolla varmistat, että viestisi luetaan ja se löytyy myöhemminkin, kun siihen täytyy palata.
Vain yksi aiheYleensä viestiin kannattaa sisällyttää vain yksi ai-he. Voi tuntua houkuttelevalta hoitaa ”kaikki” asi-at kerralla, mutta moniaiheisessa viestissä kas-vaa todennäköisyys, ettei mikään aihe tule kun-nolla huomioiduksi – sekä lähettäjällä että vas-taanottajalla.
Kirjoita vain välttämätönKirjoita vain välttämätön, mutta kirjoita se Viestis-tä kannattaa tehdä mahdollisimman tiivis, mutta on syytä muistaa kertoa kaikki asiaa liittyvä. Ly-hyys ei siis ole tavoite sinällään.
Älä lähetä sähköpostia, jos sinulla ei ole asiaa Mitä kuuluu? -asiat voi olla parempi kysyä puhe-limella tai Facebookin yksityisviestillä.
Käytä liitetiedostoa vain pakostaLiitetiedostot täyttävät turhaan vastaanottajan laatikkoa. Asia kannattaa laittaa suoraan vies-tiin tai käyttää muita tiedostonjakotapoja, kuten Google Dokumentteja tai Dropboxia.
Kun laitat liitteen, laita se sellaisessa muo-dossa, jossa vastaanottaja voi sen lukea. So-vi liitteen lähettämisestä etukäteen. Tällöin tie-dät myös vastaanottajan tarpeen, eli onko hä-nen tarkoitus tulostaa tiedosto. Jos on, liitetiedos-to voi olla jopa näppärämpi kuin viestiin kirjoi-tettu sisältö.
Vastaa kaikilleKun saat viestin, jossa on useita vastaanottajia, vastaa kaikille, jos asiasi koskee kaikkia.
Käytä allekirjoitustaKäytä sähköpostissasi lyhyttä allekirjoitusta, jos-ta käy ilmi tärkeimmät yhteystietosi. Samalla voit myös ”mainostaa” organisaatiosi toimintaa li-säämällä linkin nettisivuille, tms.
Näin vähennät sähköpostin käyttöäSuurimmalla osalla meistä on tarvetta vähentää sähköpostin käyttöä, vaikkei siitä voi, eikä ole tarviskaan, kokonaan luopua.
Aina sähköpostin käyttö ei sinällään vähen-ny, mutt siitä tule nykyaikainen hakulaite, joka muistuttaa tärkeistä asioista muissa sovelluksissa.
Tässä muutama esimerkki siitä, miten sähköpostia voi korvata.
Keskustelut FacebookiinFacebook on aivan hyvä kanava käydä keskus-teluja, vaikka suljetussa ryhmässä. Organisaati-on sisällä saman asian ajaa intrassa oleva kes-kustelupalsta.
Facebook-ryhmässä keskustelut säilyvät koko porukan nähtävillä, eivätkä unohdumuutaman ihmisen sähköpostiin.
Järjestä tapaaminen SumplillaAjankohdan sopiminen ei ainakaan isolla poru-kalla ole kovin näppärää sähköpostitse. Sump-li ja Doodle ovat oivallisia apuvälineitä tällai-seen organisointiin. Viestintä toimii edelleen säh-köpostin kautta, mutta itse organisointi saadaan ”automatisointua”. n
ANALYYSI 2/201226
Pohjois-Suomen ja Oulun Seu-dun Laboratorioalan yhdis-
tykset yhdistyivät 11.2.2012.
Jäsenistön tutustumistilaisuus järjestettiin 24.3. Oulussa Hy-vän mielen talossa.
Pukeu tuminen kiinnostaa kaiken-ikäisiä ja -kokoisia naisia. Niinpä tilai-suuteen oli järjestet-ty vaate-esittely. Alu-sasuja esitteli Eve-lacen ja vaatteita Fri-endtexin edustaja.
Ihania hepenei-tähän siellä oli tar-jolla. Kaikenlaista housua ja paitaa so-vitettiin, puhumatta-kaan suloisista alus-vaatteista. Asiantun-tevien esittelijöiden
lisäksi saatiin kollegoiden arvi-ot vaatteen sopivuudesta ja sii-tä miltä se kunkin päällä näytti. Ainahan ei mukavalta tuntuva vaate näytä hyvältä tai päin-vastoin. Sen nainen tietää…..
Tarjolla oli myös pientä pur-tavaa joka makuun ja palan painikkeeksi virkistäviä juomia. Siinä tuli rattoisasti tutustuttua toisiimme. Ja tulihan niitä os-toksiakin tehtyä…..
Tapahtumassa oli mukana parikymmentä osallistujaa. Kii-tos mukana olosta ja tavataan taas!
Iso Kiitos Oulaisille järjestä-jille onnistuneesta tilaisuudes-ta! n
Johtokunta
alusasuissa ja vähän enemmänkin pukeutuneena
Jäsentapahtuma
Mikäs sen mukavampaa, kuin vaatteiden hipelöinti
mukavassa seurassa.
ANALYYSI 2/2012
Yhd
istykset toim
ivat
Tunnetusti hämäläiset ovat hitai-ta, niin mekin…
Saimme vihdoin ja viimein Jaanan vieraaksemme tänne Lah-teen yhdistyksemme vuosikokouk-seen helmikuun lopulla. Kokouk-sen järjestimme korkealla maan
päältä, hienon näkymän Lahden keskustaan ja Vesijärvelle antavassa Mustankallion vesitornissa.
Kyseinen vesitorni on ollut yksi keskusta alueen näkyvistä maamerkeistä aina valmistumisestaan vuodesta 1963 saakka. Se on 50 metriä korkea ja sen ylin kerros kohoaa 190 metriä merenpin-nan yläpuolelle. Tornin leveimmän kohdan halkai-sija on noin 23 metriä. ja säiliön tilavuus on 1 000
kuutiometriä, ja siitä riittää vettä Mustankallion, Kive riön, Tonttilan ja Pyhättömänmäen alueille.
Aloitimme kokouksemme juhlavasti nostamal-la lasilliset kuohuvaa Jaanan vierailun kunniak-si. Ja sitten ravitsimme itsemme ennen varsinaista asiaa. Kokous sujui rutiinilla ja saimme huokutel-tua uutta verta johtokuntaamme nuorentamaan.
Kokouksen jälkeen Jaana kertoi vielä liitossa meneillään olevista ja tulevista asioista sekä esit-teli liiton uudistuneita nettisivuja. Antoisan kes-kustelun jälkeen jäimme vielä nauttimaan sau-nan lämmöstä, Jaanan jo matkatessa valmistau-tumaan seuraavan päivän Jyväskylän vierailuun.
Kiitos Jaana vierailusta ja vinkeistä toimin-tamme eteenpäin viemiseksi. n
Puheenjohtajan vierailu Hämeessä
Teksti: Anu LiukkonenKuvat: Pääkuva Marianne Lehtonen,
Mustankallion vesitorni Mikun vesitornibongaukset (http://vesitornit.blogspot.com)
Tervetuliaismaljojen nostossa Paula Tiainen, Marja-Leena Lampinen Heli Silkkari PäijätLabista
ja liiton puheenjohtaja Jaana Nousiainen.
27
28 ANALYYSI 2/2012
Sudokun 1/2012 voittajaksi arvottiin Kosti Ollila, Tornio.
Analyysin toimitus onnittelee voittajaa!
Sudokun 1/2012 ratkaisu
Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset
19.8.2012 Retki Vepsän saareen ja tutustuminen Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ryklo 11.00 sen luontoon, uiden ja makkaraa paistaen. Ilmoittautumiset, lisätiedot ja hinnat 14.8. mennessä M/S LILY, Linnankatu 38 [email protected] tai 041 549 4026
25.8.2012 Patikkaretki, Riuttaskorpi Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry Tiedustelut: [email protected]
11.–12.10. Koulutuspäivät, Tampere Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry / 2012 Elintarvikeala, Hygieniapassi Suomen Laboratorioalan liitto ry Lisätiedot s. 2
TAPAHTUMIEN ABC
Korjaus lehteen 1/2012Koulutusta Itä-Suomessa –jutuun oli lipsahtanut väärän henkilön nimi kuvien
ottajaksi. Oikea kuvien ottaja oli Arja Ryhänen. Toimitus pahoittelee virhettä.
Helab ry tiedottaaHelsingin Laboratorioalan yhdistyksen 50-vuotis juhlia vietetään
Sipoossa Immersby:n palokuntatalolla lauantaina 15.9.2012.
Tarjolla on ruokaa, juomaa sekä hulppeaa juhlaohjelmaa.Laittakaapa päivä kalenteriinne, viralliset kutsut seuraavat perässä.
Tervetuloa!Toivoo, Merja ja Jouko
29ANALYYSI 2/2012
TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKITSormus hopeisena 125 c, kultaisena 175 c. Merkki emaloitua hopeaa 9 c, korurasiassa 10 c.
Tilaukset: Marianne LehtonenKolkankatu 20 A 5, 15140 LahtiPuh. koti 040 718 1274, [email protected]
Koe Lapin lumo! • Varaa majoitus ajoissa!
Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuu-huone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varus-tellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astian-pesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivaus-kaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle.
Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt:- jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain kerran/jäsen- jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä- jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille- viikot annetaan varausjärjestyksessä
Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle:- vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla)- lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon- solmion käyttö on ehdottomasti kielletty!- huoneistossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi- varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä)
- mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle
Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, [email protected]
VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille)
Sesonkiviikot .................................550 c/vko - kevät: vkot 8–16 - ruska: vkot 36, 37, 38 - kaamos: vkot 47, 52, 1 Sesongin reunat ............................500 c/vko - kevät: vko 17 - ruska: vkot 35, 39 - kaamos: 48, 49, 51 Kesäviikot (26–31) .......................300 c/vko Muut .............................................300 c/vko
Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä).
30 ANALYYSI 2/2012
YHDISTYKSETTo
imih
enki
löt
ja y
hdis
tyks
et
HELSINGINLABORATORIOALANYHDISTYS – HeLab ryPuheenjohtaja: Jouko MarttilaIltapäiväntie 7 D, 02210 Espoopuh. 050 490 [email protected]äsensihteeri: Eija KoskelaPäijänteentie 43 A 2, 00510 [email protected]. 040 576 7076
ITÄ-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS ISLab ryPuheenjohtaja: Miia Martiskainenpuh. 040 832 9602,[email protected]/tiedottaja: Maria Laatikainenpuh. 050 413 9532,[email protected]
KESKI-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS K-S Lab RyPuheenjohtaja: Marja-Liisa PuttonenKaakkoiskaari 25, 40530 Jyväskyläpuh. koti: 040 845 [email protected]: [email protected]
PIRKANMAANLABORATORIOALANYHDISTYS PirLab ryPuheenjohtaja: Marja-Leena Mattila, Vellamontie 11, 37800 Toijala,puh. koti 040 519 4117,puh. työ (03) 5654 4422,[email protected]: Hanna-Liisa Suominen, Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere,puh. koti 040 829 2141,[email protected]
POHJOIS-SAVONLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja ja jäsensihteeri:Irja Hiekkamäki,Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela,puh. työ 044 720 1457,puh. koti 050 342 [email protected]: Tiina Kortelainen,Kasurilanmäentie 175,71800 Siilinjärvi,puh. työ 020 772 4964,puh. koti 050 348 [email protected]
POHJOIS-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Kaisu Ruumensaari [email protected] Sihteeri: Auli Järvelä Perttusenkatu 52, 94600 Kemi,puh. 040 732 4675, [email protected] Jäsensihteeri: Erkki SavoniHaapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi, puh. koti 040 504 4456,puh. työ 020 463 [email protected]
PORVOONLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Tuula Tummala, Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo,puh. koti 040 545 3844,puh. työ 050 458 2361,[email protected] ja tiedotussihteeri:Merja Heimala,Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen,puh. koti 040 501 [email protected]
PÄIJÄT-HÄMEENLABORATORIOALANYHDISTYS PäijätLab ryPuheenjohtaja: Raija NissinenKariniemenkatu 28 B 69, 15140 [email protected]äsensihteeri: Anu LiukkonenMarkankatu 11, 15240 [email protected]
SATAKUNNANLABORATORIOALANYHDISTYS SatLab ryPuheenjohtaja: Karoliina Ritola,Kivitaskuntie 49, 28220 Pori,puh. 050 545 3209,[email protected]: Eeva WahrmanHallituskatu 7 B 8, 28100 [email protected]äsensihteeri: Helena Kytöluhta,Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori,puh. työ 020 529 3140,gsm 044 071 9131,[email protected]
VARSINAIS-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Jaana VainioLepomäentie 4, 21380 Aura,puh. 044 284 9199,[email protected]: Ann Sofie Wierda,Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto,puh. 050 338 7410,[email protected]äsensihteeri: Toini Turtiainen,Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku,puh. 040 542 5395,[email protected]
31ANALYYSI 2/2012
Toim
ihenkilöt ja
yhdistykset
Puheenjohtaja: Jaana NousiainenMiilukatu 5 D 17,94720 Kemi,puh. 040 523 8816,[email protected],[email protected]
Varapuheenjohtaja: Elsi SaarenpääLottakuja 6,91410 Jokirinne,puh. 050 306 [email protected]
Sihteeri: Auli JärveläPerttusenkatu 52, 94600 Kemi,puh. koti 040 732 4675,puh. työ 020 463 4547,[email protected]@storaenso.com
II Sihteeri: Päivi VesalaKalervontie 9 C 39, 90570 Oulu,puh. 040 720 2003,[email protected]
Tiedottaja: Margit HäkliYläruukintie 7 as 128610 Poripuh. 050 321 [email protected]
Taloudenhoitaja: Tuula NieminenWallenkatu 7 B 7,80140 Joensuu,puh. työ 020 550 5843,puh. koti 040 715 0457,[email protected]
Jäsensihteeri: Toini TurtiainenRätiälänkatu 11 C 34,20810 Turku,puh. 040 542 5395,[email protected]
Jäsenmaksut: Riitta PesonenHiekkalantie 17,80170 Joensuu,puh. koti 050 400 9516,[email protected]
Koulutusvastaava:Irja HiekkamäkiRissalantie 34 A 4,70910 Vuorela,puh. koti 050 342 5634,puh. työ 044 720 1457,[email protected],[email protected]
Luentopäivät:Merja LehtinenIkurintie 67,33340 Tampere,puh. koti 040 514 1173,[email protected]
Sormukset ja ammattimerkitMarianne LehtonenKolkankatu 20 A 5,15140 Lahtipuh. koti 040 718 [email protected]
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT 2012
ANALYYSIN JA SUOMEN LABORATORIOALAN LIITON PALVELUKORTTI.
Ilmoitan muuttuneista tiedoista
OSOITE uusi osoite:
vanha osoite:
NIMI entinen nimi:
TYÖPAIKKA
Nimeni:
Syntymäaika /
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Toini Turtiainen
Rätiälänkatu 11 c 34
20810 Turku
LABOREXIN OY on monipuolinen toimittaja laboratorioalalla:• Kattavavalikoimalaboratoriolaitteitaja-tarvikkeita Mm.Shimadzu-vaa'at,GFL:nhauteet,tislaimet,taso- ravistelijat,inkubointikaapit,syväjääkaapitja-arkut. Lasiset-jadigitaalisetlämpömittarit,SentekinpH-,johtokyky-, DO²-,Redox-,Ioniselektiivisetmitarit.Laboratoriolasitlaidasta laitaan,kvartsituotteet,Lasi-jakvartsikyvetit. Kartellinmuovituotteet,Naberthermlaboratoriouunit, Ultraäänipesulaitteet,Smeg-laboratoriopesukoneet,• Selecta-autoklaavit,sentrifugit,lämpö-jakuivauskaapit..jne..• Valmistammelaboratoriovaunujaja-pöytiäasiakkaantoiveiden jamittojenmukaan.• Toimitammetunnettujenvalmistajienbiokemikaaleja: Seerumeitaym.soluviljelyyntarkoitettujakittejä.
Lasinpuhaltamo Siljander valmistaapiirustustenmukaisialaboratorio- lasi-jakvartsituotteita.Korjaammemyösrikkoutuneitalaseja. Valmistammemm.erianalyysilaitteidenlasisiatarvikkeita J.P. Selecta s.a.onISO9001-sertifioitukansainvälinenlaboratorio- laitteitaja-tarvikkeitatoimittavayritys,jonkatuotteden laatutäyttääkaikkialallavallitsevatvaatimukset.
LABOREXIN OY ontoiminutJ.P.Selectanedustajana Suomessavuodesta1985lähtien. LataaomaSelectanluettelonettisivuiltamme!
PL224,00811HELSINKIPuh.+358(0)9-780633Fax.+358(0)[email protected]
www.laborexin.fi
LABOREXIN OYLasinpuhaltamo Siljander
Olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä, niin saatte asiantuntevaa palvelua.