57. Uusi ulkopoliittinen linja & 64. Suomi idän ja lännen välissä

Vihkotyö: Etsi seuraavien termien merkitys kirjasta (s.147). Muista jättää tilaa muistiinpanoille (ja mahdollisille korjauksille).Ulkopolitiikka = valtioiden väliset suhteet

Poliittinen suunnanmuutos:• Paasikiven linja =• YYA-sopimus =

Vasemmiston valtakamppailu:• SKDL =• (jätä tyhjää tilaa lisäyksille)

Kekkosen aikaan:• Yöpakkaset =• Noottikriisi =

Poliittinen suunnanmuutos:• Paasikiven linja = Suomi puolueeton; tulee kuitenkin

huomioida NL:n läheisyys ja luoda hyvät välit• YYA-sopimus = ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus

(Suomella puolueettomuus lisäys)

Juho Kusti Paasikivi Paasikiven päiväkirjasta:a) Suomen ulkopoliittinen probleemi on Venäjä ja suhteemme siihen. Kaikki muut ovat poliittisesti toisarvoisia. b) Hyvät ja ystävälliset välit Neuvostoliittoon. c) Konflikteja vältettävä. d) Suomen on kartettava Venäjän-vastaista ja Venäjälle vihamielistä politiikkaa. Suomen ulkopolitiikka ei saa olla Venäjän-vastaista eikä Venäjälle vihamielistä. e) Tähän on pyrittävä, huolimatta pettymyksistä, joita olemme saaneet ja saamme kokea."

Taustaa: Suojasää ja Geneven henki näkyivät mm. Porkkalan luovutuksessa 1955

Vasemmiston valtakamppailu:• Kommunismi laillistettiin

• SKDL = Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (kommunistinen puolue)

• Maltillinen SDP vs. kommunistinen SKDL

• SDP pääsi niskan päälle -> kommunismi ei edennyt Suomessa!

SDP: n vaalikampanja SKDLSDP SKDL

Taustaa: Vuonna 1948 maltillinen SDP pääsee niskan päälle

Sisäministeri Yrjö Leino erotettiin (SKDL) -> Fagerholmin hallitus (SDP)

Kekkosen aikaan:• Yöpakkaset 1958: NL tyytymätön Suomen hallitukseen ->

painostusta ja Kekkos-neuvottelut -> hallitus erosi • Noottikriisi 1961: Presidentinvaalit (Honka-liitto uhkasi

Kekkosen asemaa) -> Nootti -> Kekkos-neuvottelut -> kriisi ohi

Idänsuhteiden takuumies Kekkonen Nikita Hruštšovin kanssa

Nootti eli valtion tiedonanto toiselle – kamera tallensi ensireaktiot

Taustaa: Neuvostoliiton nootti Suomelle 30.10.1961

”Mutta, kuten edellä on esitetty, länsisaksalaisten militaristien ja revanshistien tunkeutuminen Pohjois-Eurooppaan ja Itämeren alueelle sekä heidän pyrkimyksensä käyttää tätä aluetta eräänä sotilaallisena tukialueena vuorossaan olevia sotaisia seikkailuja varten, koskee välittömästi Neuvostoliiton, samoin kuin myös Suomen Tasavallan turvallisuutta.

Ottaen huomioon edellä esitetyn, Neuvostoliiton hallitus kääntyy Suomen hallituksen puoleen ehdottaen konsultaatiota (neuvotteluja) toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Länsi-Saksan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhkan johdosta, siten kuin tätä on edellytetty Neuvostoliiton ja Suomen kesken solmitussa sopimuksessa ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta. Mainittujen neuvottelujen ajasta ja paikasta voitaneen sopia diplomaattiteitse.”

Yhteenveto Uusi ulkopoliittinen linja -> NL vastaisuudesta NL

myönteisyyteen (Paasikiven linja, jota Kekkonen jatkoi)

Kommunismin uhka torjuttiin demokraattisin keinoin maltillisen vasemmiston päästessä valtaan.

Suomi säilyi itsenäisenä ja demokraattisena - toisin kuin liki kaikki muut NL voittamat valtiot. Toisaalta NL puuttui Suomenkin sisäisiin asioihin (Esim. Yöpakkaset ja Noottikriisi)

Taloudellisesti oli oleellista, että Suomi pysyi hyvissä väleissä sekä idän että lännen kanssa

Rautaesirippu jakoi Eurooppaa, mutta Suomi pyrki pysymään puolueettomana – toisaalta molemmat blokit arvostelivat Suomea puolueellisuudesta.

Taustaa: Suomen puolueettomuuspolitiikka

Suhteet itään ja länteen:

• Länsi: kauppasuhteet (mm. EFTA ja EEC)

• Itä: YYA-sopimus, kahdenvälinen kauppa

• ETYK 1975 -> Suomi toimi välittäjänä blokkien välillä

• Suomettuminen = maan joutuminen NL:n vaikutuksen alaisuuteen

Taustaa: Euroopan Turvallisuus- ja Yhteistyökonferenssi (1975)

Helsingin sopimuksessa painotettiin mm. ihmisoikeuksia

SUOMI NEUVOSTOLIITTO

laivoja, vaateteollisuutta, rakennusteollisuutta, kenkiä, paperia ym. teollisuustuotteita

Ladoja, öljyä, raakapuuta, halpoja kulutustavaroita

Taustaa: Kahdenvälinen kauppa NL:n kanssa; suhteet myös Länteen

17.03.13© T.T.14

•Urheilu- ja lakimies•Kekkonen oli yhtäjaksoisesti presidentti 25 v•Valittiin 1956 niukasti yhdellä äänellä 151-149 tiukkaan paikkaan eli yleislakon aattona•Idänsuhteiden takuumies ja hyvinvointivaltion aikakausi; toisaalta arvosteltu itsevaltias•1973 poikkeuslailla ilman vaaleja jatkokaudelle•1978 vaaleissa iäkäs presidentti oli melkein kaikkien puolueiden ehdokas; kausi keskensairastumien vuoksi - erosi 1981.

Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986)

Taustaa: Mauno Koiviston kausi (1982-1994)

Koiviston kauden aikana Neuvostoliitto romahti ja Suomi koki talousnousun ja syöksymisen. Sisäpoliittisesti parlamentarismi normalisoitui

YhteenvetoSuomen taloudellisen nousun edellytys 1960-luvulta alkaen oli

puolueettomuuspolitiikka, jossa luotiin hyvät kauppasuhteet sekä itään (NL ja YYA-sopimus) että länteen (Eurooppa, USA). Yksi puolueettomuuspolitiikan huippukohta oli ETY-kokous vuonna 1975.

Lännessä Suomea arvosteltiin NL:n ”mielistelystä” (suomettuminen); NL:ssa arvosteltiin taas Suomea liiasta länsimaalaisuudesta.

Kekkonen oli Suomen talousnousun ajan presidentti, jota on myös arvostelu aikanaan ja jälkikäteen

Nettipätkät

http://www.youtube.com/watch?v=3DMVdXmDyuM

(Kekkonen, Elwood)

http://www.youtube.com/watch?v=c6Xj5a6BUZo

(Kekkonen-rock)

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=9338 (Kekkosen päivä)

http://www.youtube.com/watch?v=oy1AS41ecHk&feature=related (Paasikivi puhuu englantia)