Kunta työyhteisönä –

päihdeohjelmasta konkretiaan Kuntatyöpaikan päihdeohjelmat ja

työyhteisön kehittäminen Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä

päihdetyö EHYT ry

HUUGO-ohjelma

• Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toimintaa työelämän päihdehaittojen ehkäisemiseksi

• Pääkumppanina Työturvallisuuskeskus

• Käynnistynyt v. 2005

• Tavoitteena työyhteisöjen valmiuksien lisääminen päihdehaittojen ehkäisyyn ja hallintaan

• Koulutusta ja tukea työpaikkojen vastuuhenkilöille

• Viestintää työpaikoille

• ”Työkalupakki” www.taitolaji.fi

Tästä esityksestä

• Aineistona 20 vapaasti verkosta löytyvää kunnallista päihdeohjelmaa, edustaen eri kokoisia kuntia, sekä 2 kuntayhtymän päihdeohjelmaa

• Verrattu mm. Kuntatyönantajien ja työmarkkinakeskusjärjestöjen suosituksiin sekä HUUGO-ohjelman, Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen koulutussisältöihin (ja omaan kokemukseen)

• Esitetään aineistoon nojaten havaintoja, hyviä käytäntöjä (HK) ja suosituksia

Mikä on päihdeohjelma?

• Asiakirja, jossa kuvataan työpaikalla tehtävän

päihdetyön a) tavoitteet, b) sisällöt, c) toimenpiteet,

d) vastuunjako

• Käsittää sekä ennaltaehkäisyn että korjaavat

toimenpiteet – on enemmän kuin hoitoonohjausmalli

• Toimintaa ohjaava apuväline ja johtamisen työkalu

• Voi olla osa työsuojelun toimintaohjelmaa tai

työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa

• Perustuu työterveyshuoltolakiin ja lakiin

yksityisyyden suojasta työelämässä

Suositus pohjana

• Suositus päihdeasioiden käsittelemisestä

kunnallishallinnossa (työmarkkinajärjestöt 1997)

• Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus sekä laaja

vastuunjako

• Riskien ymmärtäminen

• Jako yleisiin, riskiryhmään kohdistuviin ja korjaaviin

toimiin

• Painopiste hoitoonohjauksessa ja sanktioinnissa

• Tavoitteet ja määritelmät

• Ennaltaehkäisy

• Interventiot eri muodoissaan, hoitoonohjaus ja

sanktiot

• Testauskäytännöt

Päihdeohjelman tyypilliset

asiakokonaisuudet

Tavoitteista ja määritelmistä

• Päihdeohjelmat ja päihdetyön ohjelmat

– ”Tarkoituksena ei ole mikään raittiustyö” (Kajaani)

• Läpileikkaavuuden periaate laajalti huomioitu

– ”Työyksiköiden tulee käsitellä päihdeasioita

osana työhön perehdyttämistä ja työnopastusta,

henkilöstön kouluttamista … työn ja työyhteisön

kehittämistä … sekä osana työsuojelua ja

työterveyshuollon palveluja” (Pyhäjärvi)

• Työyhteisölle koituvien riskien painottaminen ja

niiden havainnollistaminen

Tavoitteista ja määritelmistä

• HK: Eri toimijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien

listaaminen (peräisin suosituksesta)

• HK: Alihankkijoiden ja vuokratyöntekijöiden

mainitseminen (Forssa)

• HK: Peruskäsitteiden (palvelussuhde, tukihenkilö,

hoitosopimus jne.) määrittely (Oulunkaaren

kuntayhtymä)

Ennaltaehkäisystä

• Laajuudeltaan kaikkein vaihtelevin osa (ei mitään vs.

useita sivuja)

• Työntekijän oman vastuun painottaminen

• Useissa todettu yleisen työhyvinvoinnin merkitys

• Konkretian puutetta: rakentavan ilmapiirin luominen,

riskiryhmien omatoimisen hallinnan tukeminen

• HK: Päihdeohjelmasta tiedottaminen konkretisoitu:

missä esillä, keille koulutetaan, osa perehdytystä

Ennaltaehkäisystä

• HK: Päihteistä puhuminen kehityskeskusteluissa

• HK: Ennaltaehkäisy kuvattu pelkästään eri

toimijoiden vastuutehtävinä (Sipoo, Forssa)

• HK: Liitteenä lista hoito- ja kuntoutuspaikoista

• HK: Vastuullisen alkoholitarjoilun ohje osana

ohjelmaa, myös ylimmälle johdolle velvoitettu

tehtäviä (Forssa)

Interventioista, hoitoonohjauksesta

ja sanktioista • Prosessikaaviot havainnollistamisen apuvälineenä

• Erilaisia lähestymistapoja varhaisvaiheen

puuttumisessa

• Ääritapauksena siirtyminen suoraan hoitoonohjaus-

ja testauskäytäntöjen kuvaamiseen

• Usein prosessilogiikassa lähtökohtana pelkästään

päihtymystilanne työpaikalla

– ”Päihdehaitta voi näkyä … työtehon laskuna …

Kun esimies havaitsee päihdehaitan … kyseinen

henkilö tulee poistaa työpaikalta.”

Interventioista, hoitoonohjauksesta

ja sanktioista

• Kaavamaisuus menettelyssä vs.

tapauskohtaisuuden painottaminen

• Usein mukana vinkkilistoja puheeksiottajalle sekä

käytännön asioista että keskusteluun

asennoitumisesta

• Monissa kuitenkin huomioidaan myös

varhaisvaiheen päihdehaitat ja niihin puuttuminen

erikseen

Interventioista, hoitoonohjauksesta

ja sanktioista

• ”päihteiden käyttö voi siis vaikuttaa työstä

selviytymiseen jo ennen kuin varsinainen

päihdeongelma on muodostunut” (Siilinjärvi)

• ”tavoitteena on ongelmakäyttöön luisumisen

pysäyttäminen … tarkoituksena on tukea henkilöä

muutoksen toteuttamisessa…” (Loimaa)

Interventioista, hoitoonohjauksesta

ja sanktioista

• Eroja mm. ”historian nollaamisen” aikamäärissä,

hoitopoissaolojen palkallisuudessa ja siinä,

tarkoittaako hoitoonohjaus työsuhteen

päättämisestä pidättäytymistä

• Palkaton työloma ratkaisuna?

• Työhön paluun tukemisesta kirjauksia vain harvoin

Interventioista, hoitoonohjauksesta

ja sanktioista

• HK: Työtoverien tehtävät kuvattu erillisenä

laatikkona

• HK: Yhdistäminen varhaisen tuen malliin (Loimaa),

aktiivisen työkyvynseurannan malliin (Heinävesi)

tms., myös ymmärrys yhteyksistä kiusaamiseen ja

häirintään (Valtimo)

• HK: Useita selkeitä toimintamalleja eri tilanteiden

varalle: työntekijä huolissaan omasta käytöstään /

työntekijä huolissaan kaveristaan / alaiset

huolissaan esimiehestä jne. (Forssa)

Testauskäytännöistä

• Huumetestit laajalti käytössä, mutta joillakin rajattu

pois rekrytointitilanteesta

• Puhalluttamisesta hyvin vähän kirjauksia, esim.

alkometrin huollosta ei aineistossa yhtään mainintaa

• Yksi kirjaus siitä, että alkoholitestit tehdään vain

työterveyshuollossa

Testauskäytännöistä

• Huumetestikirjaukset nousevat usein hyvin

hallitsevaan ja/tai poikkeavaan asemaan

asiakirjassa

– ”huumausainetestiä koskevan todistuksen

toimittamisesta työnantajalle virkaan nimittämisen

edellytyksenä säädetään valtion virkamieslain

(750/1994) 8 b §:ssä ja virkasuhteeseen

otettaessa kunnallisesta viranhaltijasta annetun

lain (304/2003) 7 §:ssä”

• Ratkaisuna siirtäminen erilliseen liitteeseen (Rauma)

Muita huomioita

• Ylimmän johdon esipuheet puuttuvat kautta linjan

• Osa kunnista nimeää erilliset päihdeyhdyshenkilöt,

osa ei

• Alkoholin ja huumeiden lisäksi muita päihteitä tai

riippuvuuksia ei juurikaan käsitellä

• HK: Tarvittava lomakkeisto liitteenä lähes kaikissa,

joskus myös tekstiviittauksin varustettuna (Vihanti)

Yleisiä suosituksia • Jos käyttöön otetaan nollatoleranssi, tulisi avata

mitä sillä tarkoitetaan

• Käsitteiden selkeyttäminen helpottaa ohjelman

merkityksen sisäistämistä: päihtyneen poistaminen

työpaikalta ei pitäisi olla varhaispuuttumista, eikä

hoitoonohjauksen rankaisemista

• Kuntatyöpaikoilla ohjelman jalkauttaminen vaatii

erityistä huomiota

– ”Työyhteisöt voivat myös sopia yksikkökohtaisia

menettelytapoja päihdeasioiden käsittelemiseksi”

(Peruspalvelukuntayhtymä Selänne)

Yleisiä suosituksia

• Harkittava, kenen käyttöön ohjelma laaditaan

– ”Työntekijää koskevien tietojen käsittelyn on

täytettävä huumausainetestin tekemisestä

esitetyn asetuksen mukainen

tarpeellisuusvaatimus osana tilanteen

kokonaisharkintaa.”

vai

– ”Esimiehen vastuulla on estää päihtyneenä /

krapulaisena työskentely.”

Yleisiä suosituksia

• Seurantaan kiinnitettävä huomiota

• Työterveyshuollon rooli olisi mahdollista kuvata

ohjelmissa konkreettisemmin – esim. mini-

intervention käyttö

• Kunnallisen päihdehuollon asiantuntemuksen

laajempi hyödyntäminen voisi auttaa mm.

hoitoonohjauksen ja työhönpaluun tuen

mallittamisessa

Kiitos!

www.taitolaji.fi