OpetushallitusJärjestelmäkuvaus

ePerusteet –järjestelmän määrittelyprojekti

17.5.2023

Sisällysluettelo

1 Johdanto........................................................................................................52 ePerusteet –järjestelmän yleiskuvaus...........................................................6

2.1 Järjestelmän tarkoitus..............................................................................62.2 Nykytilan kuvaus.....................................................................................72.3 Tavoitetilan kuvaus..................................................................................72.4 Määrittelyprojektin kuvaus......................................................................7

3 Käyttäjätarinoiden yhteenveto......................................................................93.1 Käyttäjätarinoiden rooli määrittelytyössä................................................93.2 Käyttäjätarinoiden kuvaustapa ja ryhmittely...........................................93.3 Käyttäjätarinoiden ylläpito.....................................................................10

4 Liiketoimintaprosessien kuvaukset.............................................................115 Järjestelmän looginen rakenne....................................................................12

5.1 Järjestelmän arkkitehtuurin pääperiaatteet...........................................125.2 Arkkitehtuurin kuvaustapa.....................................................................135.3 ePerusteet –järjestelmän yleiskuvaus....................................................13

5.3.1 Kerroksittainen näkymä...................................................................145.3.2 Vyöhykkeinen näkymä.....................................................................15

5.4 Tietojärjestelmän toimintokartta...........................................................175.4.1 Käyttäjäprofiilin hallinta...................................................................195.4.2 Työtila..............................................................................................205.4.3 Perusteiden hallinta.........................................................................205.4.4 Materiaalikantojen hallinta...............................................................225.4.5 Viesti- ja kommunikointitoiminnot...................................................225.4.6 Opetussuunnitelman paikallinen laadinta........................................22

5.5 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin jäsennys................................................235.5.1 Käyttäjäprofiiliin liittyvien operaatioiden jäsennys..........................255.5.2 Työtilan hallinnointi..........................................................................255.5.3 Perusteiden hallintaan liittyvä jäsennys...........................................265.5.4 Materiaalikantojen hallinta...............................................................275.5.5 Viesti- ja kommunikointitoiminnot...................................................275.5.6 Paikallisen opetussuunnitelman laatiminen.....................................28

5.6 Tietojärjestelmäkomponenttien jäsennys..............................................285.6.1 Yleiskuva..........................................................................................295.6.2 Käyttäjäprofiili..................................................................................315.6.3 Perusteprojektin hallintakomponentit..............................................325.6.4 Perusteiden hallinnan toteuttavat komponentit...............................335.6.5 Materiaalikantojen hallintaan liittyvät komponentit.........................345.6.6 Viesti- ja kommunikointikomponenttien jäsennys............................345.6.7 Paikalliseen laadintaan tarvittavat komponentit..............................35

6 Rajapintakuvaukset.....................................................................................376.1 Tunnistetut rajapinnat ja niiden keskeiset käsitteet..............................376.2 Palvelurajapinnan jäsennys...................................................................396.3 Tietovarantorajapinnan jäsennys...........................................................406.4 OPH:n SOA –rajapintaa käyttävät operaatiot.........................................40

7 Käyttöliittymäkerroksen yleiskuvaus..........................................................427.1 Käyttöliittymäsuunnittelun lähtökohdat.................................................427.2 Käyttöliittymäkerroksen yleisrakenne...................................................467.3 Käytettävyyden takaaminen..................................................................47

8 Tietomallin kuvaus......................................................................................498.1 Tietomallin suunnitteluperiaatteet.........................................................498.2 Tietomallin rakenne...............................................................................49

9 Opetussuunnitelman paikallinen laadinta...................................................549.1 Paikallisen laadinnan tavoitteet.............................................................549.2 Paikallisen laadinnan nykytila................................................................559.3 Paikallisen laadinnan tavoitetila............................................................559.4 Rakenteisen perusteen hyödyntäminen paikallisessa laadinnassa.......56

10 Jatkotoimenpiteet.....................................................................................5810.1 Määrittelydokumenttiin sisällytetyt olettamat....................................5810.2 Määrittelydokumentin tarkentaminen.................................................5810.3 Toteutusvaihtoehtojen tunnistaminen................................................59

11 Yhteenveto...............................................................................................6012 Liitteet......................................................................................................6113 Lähdeluettelo...........................................................................................62

Versiohistoria

Versio

Päivämäärä

Tekijä Kuvaus

0.3 6.9.2013 Mikko Kolehmainen, Arto Puikkonen, Antto Sierla

Dokumentin ensimmäinen versio esiteltäväksi ja kommentoitavaksi OPH:lle.

0.4 23.9.2013 Antto Sierla Muokattu katselmointikommenttien perusteella.

1.0 24.9.2013 Mikko Kolehmainen

Ensimmäinen katselmoitu ja hyväksytty versio

1 Johdanto

Tämä dokumentti on Opetushallituksen Gofore Oy:lta tilaaman ePerusteet-järjestelmän määrittelyprojektin loppuraportti. Määrittelyprojektissa on tarkennettu järjestelmän vaatimuksia käyttäjätarinoiden muodossa, tuotettu alustava tietomalli ja tunnistettu sekä ulkoisia että sisäisiä rajapintoja operaatioineen. Nämä tuotokset on yleisellä tasolla kuvattu tässä dokumentissa ja tarkemmat kuvaukset löytyvät liitteenä olevista erillisistä dokumenteista (rajapintakuvaukset), Opetushallituksen Wikistä (käyttäjätarinat) tai QPR-palvelimelta (prosessikuvaukset ja tietomalli).

Määrittelytyön tavoitteena on ollut tarkentaa olemassaolevia vaatimuskuvauksia ja tuottaa täydentävää määrittelymateriaalia, jotta järjestelmän toteutuksen vaatimasta työstä olisi mahdollista muodostaa parempi kuva esimerkiksi toteutusprojektin kilpailutusta varten. Projektiryhmän näkemys on, että riittävä tarkkuustaso on saavutettu, vaikkakin on selvää että määrittelytyötä tulee edelleen jatkaa iteratiivisesti toteutusprojektin osana.

2 ePerusteet –järjestelmän yleiskuvaus

Määrittelytyön kohteena olevasta ePerusteet-verkkopalvelusta on tarkoitus rakentaa tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteiden ja niihin liittyvän ohjeistuksen sekä tukiaineiston katselu, valmistelu-, työskentely- ja julkaisualusta. Opetussuunnitelman perusteet on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jossa määritellään yleissivistävään koulutukseen sisältyvien opintojen tavoitteet, oppilaan tai opiskelijan arviointi sekä se, miten opetus on järjestettävä. Ammatillisen koulutuksen puolella tutkinnon perusteet on vastaava määräys, jossa määritellään ammatillisen perustutkinnon koulutusohjelmat tai osaamisalat, tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät laativat perusteiden pohjalta omat (paikalliset) opetussuunnitelmansa. Järjestelmän on tarkoitus tarjota työkaluja myös tähän työhön.

2.1 Järjestelmän tarkoitus

Aiemmin perusteet on laadittu ja julkaistu tekstidokumentteina (Word, PDF). Osana ePerusteet-palvelun toteutusta laaditaan perusteille rakenteiset tietomallit. Tavoitteena perusteiden rakenteistamisella on systematisoida perusteiden tuottaminen, siten että samanlaiset rakenteet ja perusosat tuotetaan samalla tavalla joka paikassa ja kerran tuotettua sisältöä voidaan käyttää moneen kertaan. Hierarkkisella rakenteella erotetaan syvyystasot siten, että niitä on helppo käsitellä sähköisin välinein, jolloin mahdollistuu tiedon monipuolinen suodatus, poiminta, koostaminen, yhdistely, haku ja ulkoasun määrittely. Rakenne tukee erilaisia käyttötapoja ja tarkoituksia, kuten julkaisua paperilla ja verkossa, antaa tuen tutkintojen laadinnalle sekä mahdollisuuden esim. aineistojen integrointiin erilaisiin oppimisympäristöihin.

Palvelun on tarkoitus mahdollistaa perusteiden ja niiden osien nopea ja joustava uusiminen sekä tukea perusteiden laatimista, toimeenpanoa ja seurantaa. Palvelu tukee tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteisiin liittyvissä tieto-, neuvonta- ja ohjaustilanteissa. Koulutuksen järjestäjille palvelu tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää tutkintojen muodostamisen työkalua tutkintojen perusteiden mukaisessa muodostamisessa ja opetuksen toteutussuunnitelmien laadinnassa ja koulutustarjonnan esittämisessä. Palvelu tarjoaa lisäksi joustavan opetussuunnitelmatyökalun opetuksen järjestäjien ja koulujen käyttöön.

Kansalaiselle (oppijalle) ePerusteet-palvelussa tuotettava tieto näkyy koulutustarjonnassa koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän tarjoamien tutkintojen rakenteessa. Oppija voi niiden avulla mm. vertailla missä hänelle tarjotaan tarpeisiin nähden soveliain tutkinnon suorittamismahdollisuus.

2.2 Nykytilan kuvaus

Palvelusta ei ole olemassa aiempaa toteutusta, vaan tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteet on aiemmin laadittu hajautetusti eri työryhmien kesken tekstinkäsittelyohjelmia käyttäen. Dokumentit on käytetty sidosryhmien kommentoitavana ja hyväksytty Opetushallituksen toimesta, minkä jälkeen ne on julkaistu sekä painetussa että sähköisessä muodossa (PDF). Hyväksymisprosessista huolimatta toimintatapa on johtanut mm. siihen, että eri tutkintojen perusteissa olevat sinänsä identtisiksi tarkoitetut osat saattavat poiketa toisistaan. Toisaalta nykymuodossaan perusteiden hyödyntäminen paikallisten opetussuunnitelmien laadinnassa on melko kankeaa ja täysin manuaalista työtä. Lisäksi perusteiden sekä opetussuunnitelmien vertailu, selailu ja niihin kohdistuvien hakujen teko on hankalaa.

Osana ePerusteet-hanketta on jo aloitettu työ nykyisten tutkintojen perusteiden siirtotyö syöttämällä niiden sisältö rakenteista formaattia vastaavaan taulukkomuotoon, josta ne voidaan myöhemmin automatisoidusti siirtää palvelun tietovarastoon.

Mitä tulee paikallisten opetussuunnitelmien laadintaan, työn tueksi on ollut tarjolla joitakin maksullisia työkaluja (esim. OPSPro, OPSessori), mutta nämä eivät ole toiminnoiltaan kovinkaan monipuolisia tai käytettävyydeltään nykystandardien mukaisia.

2.3 Tavoitetilan kuvaus

Tavoitetilassa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet laaditaan kokonaisuudessaan ePerusteet-palvelussa. Myös koulutuksen ja opetuksen järjestäjien toivotaan mahdollisimman laajasti käyttävän palvelua omassa opetussuunnitelmatyössään. Toiminnalliset tavoitteet on kuvattu tarkemmin edellä. Palvelu on tarkoitus integroida Opetushallituksen kehittämään Oppijan verkkopalveluun niin, että se toimii osana virkailijan sähköistä työpöytää ja hyödyntää ko. palvelualustaa mm. käytönhallinnan, organisaatio- ja koodistotietojen osalta.

EPerusteet-palvelu toimii myös tärkeänä koulutustiedon tietovarastona, jota hyödynnetään muualla Oppijan verkkopalvelussa. Se toimii yleissivistävän ja toisen asteen koulutuksen osalta pohjana mm. koulutustarjontapalvelulle, jossa julkaistaan hakijoille tietoja järjestettävistä koulutuksista. Toisaalta ePerusteet linkittyy myös todennetun osaamisen rekisteriin (TOR), jonne tullaan keräämään koulutuksen kautta saatu ja todennettu osaaminen. TOR:iin tallennetut opintosuoritukset viittaavat ePerusteissa määriteltyihin opintojen osiin ja niihin kytkettyihin osaamisen kuvauksiin, jolloin palvelun kautta on nähtävissä myös se, minkälaista osaamista henkilöltä voidaan koulutuksensa perusteella odottaa.

2.4 Määrittelyprojektin kuvaus

Tässä dokumentissa tarkoitetun määrittelyprojektin alkaessa ePerusteet-järjestelmän toiminnallisuudesta oli olemassa alustavat määrittelyt käyttäjätarinoiden muodossa, näitä tukevia käyttöliittymää hahmottelevia rautalankoja ja prosessimalleja. Projektin tavoitteena oli tuottaa tarvittavat lisäkuvaukset ja saattaa olemassaolevat määrittelymateriaalit sellaiselle tasolle, että järjestelmän toteutustyön laajuutta on mahdollista arvioida ja toteutusprojekti tarvittaessa kilpailuttaa ja käynnistää.

Työskentely käynnistyi analysoimalla olemassa olevat käyttäjätarinat ja rautalangat kirjaten ylös epämääräiset tai puutteelliset kohdat. Näitä käytiin läpi ePerusteet-hankkeen projektipäällikön (Ulla Angervo) ja substanssiasiantuntijoiden sekä rautalankamallintajan (Matti Kilponen, Cresense Oy) kanssa. Käyttäjätarinoita tarkennettiin, uusia lisättiin ja tarpeettomia poistettiin iteratiivisesti kunnes saavutettiin haluttu tarkkustaso. Samalla varmistettiin, että käyttäjätarinat ja rautalangat olivat yhdenmukaisia. Tämän vaiheen tuloksista kerrotaan tarkemmin luvussa 3.

Käyttäjätarinoiden tarkennusvaiheen jälkeen aloitettiin niihin pohjautuen tietomallin täydentäminen ja rajapintojen tunnistaminen. Rajapintamäärittelyn tueksi muodostettiin myös alustava kuvaus järjestelmän loogisesta rakenteesta ja arkkitehtuurista. Arkkitehtuurin kuvaus löytyy luvusta 5, rajapintakuvaukset luvusta 6 ja tietomallista kerrotaan luvussa 8. Osana projektia määriteltiin myös periaatteet käyttöliittymäsuunnittelulle, josta enemmän luvussa 7.

3 Käyttäjätarinoiden yhteenveto

3.1 Käyttäjätarinoiden rooli määrittelytyössä

Vaatimusten alustavan tunnistamisen jälkeen määrittelyn pääasiallinen dokumentointitapa on ollut käyttäjätarinat. Käyttäjätarina kuvaa yksittäisen toiminnallisuuden käyttäjän näkökulmasta ja hänen kielellään. Käyttäjätarinamuoto on yleinen kuvaustapa ketterässä kehityksessä, jossa toteutuksen alkaessa käyttäjätarinoita lähdetään tarkentamaan ja pilkkomaan pienemmiksi toteutettaviksi palasiksi. Tämä toimintamalli perustuu siihen ajatukseen, että vaikka alussa tehty määrittely olisi kuinka yksityiskohtainen tahansa, kaikkea ei ole voitu etukäteen huomioida ja vaatimukset tulevat joka tapauksessa elämään. Tämä koskee myös ePerusteet –määrittelyä ja ajatuksena on, että sitä edelleen tarkennetaan toteutusprojektin kuluessa.

Käyttäjätarinat ovat olleet lähtökohtana muulle, niitä tukevalle määrittelyaineistolle. Käyttäjätarinoista on johdettu prosessikuvauksia ja niiden perusteella on tunnistettu järjestelmässä käsiteltäviä tietoja, jotka muodostavat pohjan tietomallille. Lisäksi on hahmoteltu sisäisiä ja ulkoisia rajapintoja ja niiden tarjoamia operaatioita, jotka tarvitaan käyttäjätarinoiden toteuttamiseksi.

3.2 Käyttäjätarinoiden kuvaustapa ja ryhmittely

Määrittelyprojektin aikana todettiin, että kaiken tuotetun tiedon taltioimiseksi käyttäjätarinoita on syytä jonkin verran täydentää tarkentavilla kuvauksilla. Formaatti on kuitenkin edelleen kevyempi kuin käyttötapaus, joka yleensä menee vielä syvemmälle kuvaten työnkulun poikkeuksineen sekä useita tarkentavia määreitä kuten esi- ja jälkiehdot. Käyttäjätarinat on kirjoitettu taulukkomuotoon ja ryhmitelty seuraavien toiminnalisten kokonaisuuksien mukaan:

Perusteiden katselu: Haku- ja selaustoiminnot sekä julkaisuun ja formaattimuunnoksiin liittyvät tarinat.

Perusteiden hallinta: Perusteiden laadintaa, muokkausta ja päivittämistä sekä näihin liittyviä työnkulkuja tukevat toiminnot.

Paikallisen opetussuunnitelman hallinta: Paikallisen opetussuunnitelman laadintaa, muokkausta ja päivittämistä tukevat toiminnot.

Palvelun ylläpito: Koko palvelua koskeviin ylläpitotoimintoihin, kuten ohjeiden ja viestien hallintaan liittyvät käyttäjätarinat.

Taulukon sarakkeiden selitteet ovat:

ID: Käyttäjätarinan tunniste. EPIC: Toimintokokonaisuus, johon käyttäjätarina kuuluu.

Käyttäjätarina: Varsinainen käyttäjätarina. Käyttäjät: Tunnistetut käyttäjäroolit, joilla on oikeus suorittaa

käyttäjätarinan kuvaama toiminto. Tarkennukset: Tarkentavaa tietoa käyttäjätarinaan liittyen. Hyväksymiskriteerit: Käyttäjätarinaan liityvät hyväksymiskriteerit. Toteutustapa: Joidenkin käyttäjätarinoiden kohdalla on tähän kuvattu

mahdollista ennakkotietoa toteutustapaan liittyvistä vaatimuksista/oletuksista.

Rautalanka: Viittaus käyttäjätarinaan liittyvään käyttöliittymähahmotelmaan. Rautalankoja on tuotettu määritelyn tueksi.

Tärkeys: Käyttäjätarinan kuvaaman toiminnon alustava prioriteetti (mitä pienempi luku, sitä tärkeämpi).

3.3 Käyttäjätarinoiden ylläpito

Käyttäjätarinoita on ylläpidetty Confluence-wikialustalla ja ne löytyvät osoitteesta https://confluence.csc.fi/display/oppija/Vaatimukset+ePerusteet. Jatkossa tulee miettiä tukeeko alusta työskentelytapaa, jossa prioriteetteja muokataan aktiivisesti ja lista tulee pystyä järjestämään prioriteetin mukaisesti. Tässä siis oletetaan, että toteutusta lähdetään tekemään jonkin ketterän menetelmän (esim. Scrum, Kanban), jossa kerrallaan otetaan toteutettavaksi tietty joukko tärkeimmiksi arvioituja toiminnallisuuksia ja prioriteetit voivat elää jatkuvasti kun toteutuksen myötä saadaan uutta tietoa.

Kun käyttäjätarinoita aletaan purkamaan toteutuskelpoisiksi tehtäviksi, käyttöön kannattaa ottaa esimerkisi Jira-työkalu mahdollisine lisäosineen (esim. Greenhopper).

4 Liiketoimintaprosessien kuvaukset

Osana määrittelyprojektia on tuotettu prosessimallit keskeisistä ePerusteet-järjestelmään liittyvistä prosesseista. Prosessikuvaukset perustuvat käytettävissä olleisiin käyttäjätarinoihin sekä asiantuntijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin. Mallintamisen tavoitteena on ollut tuottaa tukimateriaalia, joka käyttäjätarinoiden ohella tarjoaa pohjan palvelun tarkempaan määrittelyyn. Ne on tarkoitettu visualisoimaan ePerusteet palvelun mahdollisia työnkulkuja, jotta erilaisista yksittäistä käyttäjätarinaa laajemmista käyttötavoista saisi paremmin käsityksen. Koska prosessit ovat luonteeltaan sellaisia, että ne vaativat paljon käyttäjien manuaalista työtä, näkökulma on enemmän käyttäjäkeskeinen. Prosessimoottorin käyttö ei todennäköisesti ole mielekästä.

Prosessikuvauksista on kerrottu tarkemmin liitteessä 1 ja BPMN-notaatioon perustuvat kuvaukset löytyvät OKM:n QPR-palvelimelta (okm.qpr.com tai https://confluence.csc.fi/display/kshj/OKMn+QPR-portaali) polusta Kokonaisarkkitehtuurimallit -> Prosessikuvaukset_Oppija -> ePerusteet.

5 Järjestelmän looginen rakenne

Loogisen rakenteen kuvauksessa ei oteta kantaa järjestelmän toteuttamisessa hyödynnettäviin teknologioihin, vaan siinä kuvataan ensisijaisesti suunniteltavan järjestelmän toiminnallinen sisältö sekä se informaatio, jota järjestelmässä käsitellään. Tämän lähestymistavan ansiosta järjestelmän toteuttamiseen liittyvät teknologiavalinnat pystytään tekemään myöhemmin mahdollisimman joustavasti kokonaisuuden eheyttä painottaen ja prototypointia hyödyntäen.

Tässä määrittelytyössä sovellettu arkkitehtuurisuunnittelun keskeinen periaate on tunnistaa, määritellä ja kuvata järjestelmän käyttämät ja tarjoamat operaatiot itsenäisinä komponentteina ja minimoida tunnistettujen komponenttien väliset riippuvuudet. Tällöin keskeisenä suunnitteluperiaatteena on ollut komponenttien ja niiden tarjoamien operaatioiden tilattomuus.

ePerusteet –järjestelmän määrittely ja toteutus on suunniteltu painottaen joustavan, vaiheittaisen ja kokonaistaloudellisen kehitystyön periaatteita. Näin ollen järjestelmän suunnittelutyö limittyy osittain toteutustyön kanssa, eikä kaikkia määrittely- ja suunnitteludokumentteja tuoteta ennen järjestelmän prototypointivaiheen ja toteutushankkeen käynnistämistä.

5.1 Järjestelmän arkkitehtuurin pääperiaatteet

Arkkitehtuurityön pääperiaatteiden tehtävä on määritellä ne keskeiset olettamat ja rajoitteet, joita noudatetaan suunnittelutyön ja sitä seuraavan toteutusvaiheen aikana. Koska arkkitehtuurityö on luonteeltaan suunnitteluratkaisujen ja –päätösten tekemistä, arkkitehtuuriperiaatteita hyödynnetään ensisijaisesti päätöstilanteissa järjestelmän arkkitehtonisen johdonmukaisuuden saavuttamiseksi. Yleensä arkkitehtuuriperiaatteet johdetaan järjestelmää soveltavan organisaation strategisista linjauksista tai järjestelmälle kohdistuvien vaatimusten analyysista. ePerusteet –järjestelmän osalta on päädytty ensisijaisesti jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja hyödynnetty ePerusteet –järjestelmän pohjana olevia käyttäjätarinoita

ePerusteet –järjestelmän arkkitehtuuria määriteltäessä on tunnistettu seuraavat arkkitehtuurin kannalta merkitykselliset periaatteet:

Järjestelmän arkkitehtuurin tulee olla oppijan verkkopalvelujen yleisten arkkitehtuurisuositusten mukainen.

Arkkitehtuurin on tuettava ketterän kehityksen toimintamalleja ja sprintteihin pohjautuvaa projektityöskentelyä.

Arkkitehtuurin on tuettava vahvaa modulaarista ja komponenttipohjaista rakennetta (ns. ”separation of concerns” -periaate).

Arkkitehtuurin on tuettava vaiheittaisen järjestelmäkehityksen mallia.

Arkkitehtuurin on kyettävä eristämään käyttäjän istunnon tilatiedot rajattuun arkkitehtuurin osaan ja määriteltävä järjestelmän loppuosa tilattomaksi.

Käyttöliittymässä suoritettavien toimintojen pitää tukea SPA (Single Page Application) –paradigmaa.

Arkkitehtuurin on noudatettava OPH:n yleisiä ei-toiminnallisia vaatimuksia.

Arkkitehtuurin tulee tukea SOA –periaatteiden mukaista arkkitehtuurimallia.

Järjestelmään liittyviä suunnittelupäätöksiä voidaan lykätä prototypointivaiheeseen.

Arkkitehtuurin tulee olla siinä määrin joustava, että siihen liittyviä määrittelyjä tulee voida tarvittaessa päivittää myös toteutuksen aikana.

5.2 Arkkitehtuurin kuvaustapa

Tässä määrittelyprojektissa käytetty ePerusteet –järjestelmän arkkitehtuurin suunnittelutapa mukailee Kruchtenin 4+1 –periaatetta, jossa järjestelmä kuvataan 4 + 1 näkökulmasta:

Looginen näkymä (logical view): mitä toimintoja järjestelmä tarjoaa loppukäyttäjälle.

Kehitysaikainen näkymä (development view): millainen järjestelmän ohjelmistotekninen toteutus on.

Prosessinäkymä (process view, aka runtime view): miltä järjestelmän ajonaikainen ja dynaaminen rakenne näyttää.

Fyysinen näkymä (physical view): millainen on järjestelmän fyysisten komponenttien ja käytettävien ohjelmistokomponenttien keskinäinen rakenne.

Käyttötapausten näkymä (scenarios): miltä järjestelmä vaikuttaa käyttäjän kokemien käyttöskenaarioiden avulla kuvattuna.

Järjestelmän suunnitteludokumentaation osalta noudatetaan ketterää lähestymistapaa, jossa dokumentaation tuottaminen nivelletään järjestelmän prototypoinnin ja toteutuksen kanssa. Tämän ansiosta järjestelmän toteutuksen kokonaisaikaa, järjestelmän toiminnallista sisältöä ja siten kokonaiskustannuksia voidaan tarvittaessa joustavasti muuttaa.

Käsillä olevan järjestelmän looginen rakenne kuvataan tässä dokumentissa. Kehitysaikainen näkymä ja prosessinäkymä kuvataan niissä dokumenteissa, jotka tuotetaan järjestelmän kehityshankkeen sprinttien aikana. Fyysinen näkymä kuvataan sprinttien lisäksi suunniteltaessa ja toteutettaessa järjestelmän käyttöönottoa. Käyttötapaukset on kuvattu ePerusteet –järjestelmän käyttäjätarinoiden avulla ja niiden hyödyntämistä kuvataan tarkemmin tämän dokumentin kappaleessa Error: Reference source not found.

5.3 ePerusteet –järjestelmän yleiskuvaus

ePerusteet –järjestelmä on luonteeltaan verkkosovellus, jonka tavoitteena on tarjota helppokäyttöinen ja intuitiivinen mekanismi opetussuunnitelmien perusteiden hallintaan ja perusteiden pohjalta tapahtuvaan paikallisten opetussuunnitelmien laadintaan. ePerusteet –järjestelmän virkailijatoiminnoilla on arvioitu olevan kokonaisuudessaan muutama sata käyttäjää, joista yhtäaikaisia on alle sata. Näin ollen järjestelmän suunnittelussa käytettävyys ja perusteisiin liittyvien työnkulkujen joustavuuden mahdollistaminen on etusijalla. Kaikille avoimilla toiminnoilla, kuten julkaistujen perusteiden selailulla on huomattavasti suurempi käyttäjäkunta, joten myös suorituskykyyn ja skaalautuvuuteen tulee näiltä osin panostaa. Tätä helpottaa kuitenkin se, että julkaisun jälkeen perusteet ovat käytännössä staattista tietoa, mikä mahdollistaa mm. välimuistien tehokkaan hyödyntämisen.

Järjestelmän yleiskuvaus voidaan jakaa kahteen tarkastelunäkymään: horisontaalisesti kerroksittaiseen (”layered view”) ja vertikaalisesti vyöhykkeiseen (”tiered view”). Edellisessä tarkastellaan järjestelmää loogisten kerroksien avulla. Jälkimmäisessä järjestelmää kuvataan karttaorientoituneesti siten, että eri järjestelmän toiminnalliset alueet on eristetty omiksi, verraten itsenäisiksi ja kapseloiduiksi vyöhykkeiksi.

5.3.1Kerroksittainen näkymä

Alla olevassa kuvassa on esitetty järjestelmän kerroksittainen kuvaus.

Toiminnallisesti järjestelmä koostuu neljästä eri kerroksesta:

1. Käyttöliittymäkerroksesta2. Liiketoimintalogiikkakerroksesta3. Tietovarantoproseduurikerroksesta ja4. Tietovaranto ja SOA –infrastruktuurikerroksesta

Käyttöliittymäkerroksen tehtävänä on toteuttaa järjestelmän loppukäyttäjälle näkyvän käyttöliittymän toiminnallisuus. ePerusteet –järjestelmän käyttöliittymän perusperiaatteet on kuvattu tarkemmin omassa luvussaan (kts. luku Error: Reference source not found) sekä hahmoteltu ns. rautalankamalleissa. Käyttöliittymäkerroksen varsinainen rakenne ja sitä tukevat tekniset pääolettamat on edelleen kuvattu luvussa Error: Referencesource not found.

Olennaista on huomioida, että käyttöliittymän toteutushanke on syytä aloittaa prototypoimalla, jotta järjestelmän käytettävyystavoitteet saavutetaan. Olettamana on, että käyttöliittymäkerros toteuttaa mahdollisuuksien mukaan ns. SPA (Single Page Application) –paradigman. Loogisen arkkitehtuurin kannalta tämä näkyy erityisesti siinä, millaisia tietovirtoja kulkee ePerusteet –järjestelmän palvelurajapinnan kautta. Kokonaisuuden kannalta tämä ratkaisu tarkoittaa myös sitä, että arkkitehtuurimallin mukaisessa toteutuksessa pyritään suorittamaan mahdollisimman paljon järjestelmän toiminnallista logiikkaa paikallisesti käyttäjien päätelaitteen selaimen suoritusympäristössä, mikä pienentää palvelimen laskentakuormaa.

Liiketoimintalogiikkakerroksen tarkoitus on toteuttaa se osa ePerusteet –järjestelmän toiminnasta, jota ei ole mielekästä toteuttaa käyttöliittymäkerroksessa. Käytännössä liiketoimintalogiikkakerros tuottaa käyttöliittymäkerrokselle tarvittavaa valmiiksi käsiteltyä ja jäsenneltyä informaatiovirtaa siten, että käyttöliittymäkerroksessa tarvittavat esitystapa- ja rakennemuutokset voidaan minimoida. Liiketoimintalogiikkakerroksen toteutus on käyttöliittymän ja hyödynnettävän tietokantaratkaisun suhteen tuntumaton, i.e. toteutuksen tulee välttää sidoksia mihinkään erityiseen toteutusteknologiaan.

Tietovarantoproseduurikerroksen tehtävänä on tarjota liiketoimintalogiikkakerrokselle rajapinta tietojen hakuun ja tallentamiseen siten, että sen ei tarvitse tietää onko käsiteltävä tieto peräisin tietokannasta vai esimerkiksi SOA-tietopalvelusta. Näin mahdollistetaan muutokset tietovarastoissa (tietokantaohjelmiston vaihto, tiedon haku paikallisen kannan sijaan ulkoisesta palvelusta) ilman muutoksia ylempiin kerroksiin. Tietovarantoproseduurikerroksen toteutus on osiltaan sidottu alla olevaan tietovarantokerrokseen. Tietovarantokerrokseen katsotaan kuuluvaksi sekä ePerusteet-järjestelmän omat tietokannat että oppijan palvelukokonaisuuden SOA –infrastruktuurin tarjoamat tietopalvelut (esim. koodisto- ja organisaatiotiedot).

5.3.2Vyöhykkeinen näkymä

Alla olevassa kuvassa on esitetty järjestelmän yleiskuva vyöhykkeisestä näkökulmasta.

Vyöhykkeisen näkökulman tavoite on esittää järjestelmä siten, että toisiinsa loogisesti yhteydessä olevat ja ajonaikaisesti allokoidut toimintoalueet on niputettu samaan vyöhykkeeseen. Vyöhykejaottelun tavoitteena on kapseloida kuhunkin vyöhykkeeseen sisältyvät toiminnallisuudet hyvin määriteltyjen vyöhykerajojen sisään. Vyöhykkeet eristetään toisistaan siten, että vyöhykkeiden välinen vyöhykerajat ylittävät kommunikointi tapahtuu vain ja ainoastaan määriteltyjen operaatioiden avulla.

Ajonaikaisessa ympäristössä kukin vyöhyke voidaan sijoittaa omalle palomuurien eristämälle verkkosegmentilleen. Vyöhykkeisellä jaolla tavoitellaan toisaalta järjestelmän rakenteellista järjestystä ja selkeyttä sekä toisaalta järjestelmään liittyvän tietoturvan mahdollistamista. Tätä kirjoitettaessa ei kuitenkaan ole vielä tehty arvioita siitä konesaliympäristöstä, johon ePerusteet –järjestelmän toteutus tullaan sijoittamaan.

Tässä näkymässä järjestelmä jaetaan kolmeen toisistaan eristettyyn vyöhykkeeseen:

Esitystapavyöhykkeeseen Liiketoimintalogiikkavyöhykkeeseen ja Tietovarantovyöhykkeeseen.

Esitystapavyöhykkeessä loppukäyttäjän käyttämän laitteen kautta hyödynnetään ePerusteet –palvelun tarjoamia palveluita. Palveluita suoritetaan päätelaitteen selaimen ajoympäristössä, jolloin ei tarvita ePerusteet –kohtaisia ohjelmistoasennuksia. Loppukäyttäjän päätelaitteiden kyvykkyyteen ePerusteet –järjestelmä ei ota kantaa; laitteet voivat olla tavallisia työasemia, taulutietokoneita tai älypuhelimia. Edellytys on, että ne tukevat de facto standardeja esitystapoja.

Esitystapavyöhykkeen tehtävänä on toteuttaa käyttöliittymäkerroksen edellyttämä esitystapatoiminnallisuus ja –logiikka. Järjestelmän arkkitehtuurin tavoitteena on eriyttää kaikki esitystapaan liittyvä toiminnallisuus yhteen loogiseen kokonaisuuteen, joka on eristetty liiketoimintalogiikasta. Tavoitteena on siirtää laskentakuormaa pois palvelinympäristöstä päätelaitteille, jotta palvelinympäristön tarvitsema kokonaiskapasiteetti voidaan pitää mahdollisimman kustannustehokkaana.

Liiketoimintalogiikkavyöhyke jakautuu kahteen osaan: ensimmäisessä osassa toteutetaan ePerusteet –järjestelmän käyttäjätarinoiden kuvaama toiminnallinen liiketoimintalogiikka. Toisessa osassa hallitaan niitä mekanismeja ja operaatioita, joilla hyödynnetään ePerusteet –järjestelmään liittyviä tietovarantoja ja OPH:n SOA –infrastruktuurin tarjoamia palveluja. Tämän eriyttämisen tavoitteena on varmistaa järjestelmän selkeä rakenne sekä mahdollistaa riittävä joustavuus tietovarantojen toteutukseen liittyvien teknologiavalintojen osalta. Näin toimittaessa esimerkiksi käytettävän tietokantateknologian evoluution hallinta järjestelmän toteutuksessa on kustannustehokkaampaa.

Tietovarantovyöhykkeen tavoitteena on toteuttaa perusteiden rakenteisen talletusmuodon mukaisen sisällön varastointi sekä huolehtia perusteisiin liittyvien talletusoperaatioiden suorittamisesta. Järjestelmän arkkitehtuurin kannalta tavoitteena on OPH:n SOA –ympäristöä hyödyntävien operaatioiden kapselointi mahdollisimman tehokkaasti. Tällöin loogisessa rakenteessa SOA –palvelukutsuihin perustuvat operaatiot rinnastetaan ePerusteet-järjestelmän omia tietovarantoja hyödyntäviin operaatioihin. Järjestelmän ajonaikaisessa ympäristössä tietovarannot sijoitetaan omaan verkkosegmenttiinsä, jolloin tarvittava tietoturva pystytään varmistamaan palomuurein ja reitittimin. Tämän toteutus riippuu kuitenkin ePerusteet –järjestelmän palvelinympäristön lopullisesta toteutusmallista.

5.4 Tietojärjestelmän toimintokartta

Tietojärjestelmän toimintokartalla (aka tietojärjestelmäkartta) tarkoitetaan kuvausmallia, jossa kuvataan järjestelmän käyttämät tai muille järjestelmille tarjoamat toiminnot yhtenä visuaalisena esitysmuotona. Kokonaisarkkitehtuurin kontekstissa tietojärjestelmäkartalla tarkoitetaan kuvausta, jossa esitetään organisaation käytössä olevat tai organisaation muille organisaatioille tarjoamat järjestelmät. Järjestelmäsuunnittelun kontekstissa tietojärjestelmäkartan tehtävä on toimia ylimmän abstraktiotason visuaalisena koontina, jota käytetään suunnittelutyön tuotosten kommunikoinnissa. Tämän koonnin tarkoituksena on tarjota yhden silmäyksen näkymä järjestelmän tarjoamiin keskeisiin toimintoihin.

ePerusteet –järjestelmän tietojärjestelmäkartassa esitetään käyttäjätarinoiden perusteella tunnistettujen toimintojen ryhmittely siten, että ne muodostavat yhden, verraten korkean abstraktiotason esityksen järjestelmän tarjoamista

toiminnoista. Esityksen tavoitteena on tarjota järjestelmän arkkitehtuuriin liittyvälle tarkastelulle selkeä ja helppotajuinen aloitustapa.

Alla olevassa kuvassa on esitetty ePerusteet –järjestelmän tietojärjestelmäkartta. Ko. kartassa oleva toimintoryhmittely perustuu niihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin, jotka on johdettu työn pohjana olevista käyttäjätarinoista. Kuviossa oleva ryhmittely on edelleen tarkentuva, eli tässä esitetyt toiminteet tulevat miltei väistämättä muuttumaan suunnittelun, prototypoinnin ja toteutuksen edetessä. Tämän toimintokartan keskeisenä tehtävänä on tarjota lähtökohta toimintopohjaiseen järjestelmän rakenteen ja rajapintojen suunnitteluun. Toimintokartan toinen keskeinen tehtävä on tarjota lähtökohta niille keskusteluille, joiden perusteella seuraavan vaiheen suunnitteluiteraatiot tehdään.

Viesti- ja kommunikointipalvelut

ePerusteet käyttäjäprofiilin hallinta

ePerustekäyttäjäprofiilin ja

roolien hallinta

ePeruste käyttäjänkirjautumisen

operaatiot

ePeruste käyttäjäntilatietojen hallinta

ePerustekäyttäjäryhmän

hallinta

OPH IAM rajapinnanoperaatiot

ePerusteetkäyttäjäoikeuksien

tarkistus

ePerusteet työtilan hallinta

ePerusteet työtilanluonti

perusteprojektille

Käyttäjän kutsu,lisääminen ja poisto

työtilaan/-tilasta

Työtilanattribuuttien muutos

Työtilan sisällönhallintaoperaatiot

Materiaalinjulkaisuoperaatiot

Materiaalinsiirto-operaatiot

muihin järjestelmiin

ePerusteet materiaalikantojen hallinta

Julkaistavanmateriaalin hallinta

Lausuntomateriaalintalletuskannan

hallinta

Työtilanpääsyoikeuksien

hallinta

Työtilan lokitietojenhalllinta

Työtilanversiopalvelun

hallinta

ePerusteettalletusformaattienkonversiohallinta

ePerusteet perusteiden hallinta

Käyttöoikeuksienvarmistus

Perusteiden selausja haku

ePerusteettekstikenttien

editointitoiminnot

ePerusteetversiokanta

Perusteidenkommentointi ja

komenttikierroksenhallinta

Perusteiden siirtoulkopuolisestajärjestelmästä

Perusteidenlinkityksen hallinta

Perusteiden luontija poisto

ePerusteet siirtopaikallisestatyötilasta

Perusteeseenliittyvien

tiedotteiden hallinta

Perusteiden siirto jaluku

Excel-tdstoon/sta

ePerusteet RSS-syötteen tilaus ja

hallinta

Perusteidenmääräaikojen

hallinta

ePerusteetlausuntopyynnön,määräyskirjeen jatiedotteen hallinta

ePerusteet viestienja sähköpostien

hallinta

ePerusteet käytönohjeistuksen hallinta

ePerusteetraportoinnin hallinta

Otanta- jaanalyysityökalut

ePerusteenlausuntokierroksen

hallinta

OPH:n ulkopuolisenpalautteen hallinta

ePerusteetkyselyiden hallinta

ePerusteetkyselyihin

vastaaminen

ePerusteettiivistelmien hallinta

Perusteen osansiirto toiseenperusteeseen

AM -tutkinnonmuodostumissäänt.

hallinta

ePerusteeseenliittyvän grafiikan

hallinta

ePerusteettiedotteiden ja

muistioiden hallintaja julkaisu

Perusteen teemojenhallinta

Perusteen meta- jalisätietojen hallinta

Perusteenruotsinnuksen

hallinta

Perusteenkielenhuollon

hallinta

Perusteen julkaisukommentoitavaksi

Perusteprojektinsuosikkien hallinta Perusteen tulostus

Perusteidenkopiointi

ePerusteet paikallinen laadinta

Valmiin pohjan hakuja valinta

OPS -pohjien luonti

Paikallisenryhmätyötilan

hallinta

Paikallisen OPS:nrekisteröiminen

OPS:n paikallisenlaadinnan

työryhmän hallinta

OPS paikallisenlaadinnan

kirjautuminen

OPS; tutkinnonhaku, selaus ja

valinta

OPS; tutkinnonosien haku, selaus

ja valinta

OPS paikallistenosien kopiointi jasisällyttäminen

Paikallisen OPS:njulkaisu OPH:njärjestelmään

OPS:ntoteutussuunnitelman

laadinta

Luodun OPS:n siirtopaikalliseen

järjestelmään

OPS:n osan siirtopaikalliseen

järjestelmään

OPS:n siirtoopintopolku.fi

-palveluunOPS:n tulostus

Mallitiedostojenhallinta

Muut työtilaanliittyvät operaatiot

Muut materiaaleihinliittyvät operaatiot

Muut paikallisenlaadinnan operaatiot

ePerusteet –järjestelmää kuvaava tietojärjestelmäkartta jakautuu seuraaviin ylätason toiminnallisiin osiin:

1. käyttäjäprofiilin hallintatoiminnot2. työtilan hallintatoiminnot3. perusteiden hallintatoiminnot4. materiaalikantojen hallintatoiminnot5. viesti- ja kommunikointitoiminnot6. opetussuunnitelman paikalliseen laatimiseen liittyvät toiminnot

5.4.1Käyttäjäprofiilin hallinta

ePerusteet –järjestelmässä ei ole järjestelmään toteutettua omaa käyttäjän identiteettiä eikä sitä vastaavaa käsitettä, vaan järjestelmä hyödyntää OPH:n omaa IAM/SSO –ratkaisua. Sitä vastoin ePerusteet –järjestelmässä tarvitaan ja ylläpidetään järjestelmäkohtaista käyttäjään liittyvää tietoa. Tämä tieto tallennetaan ePerusteet –järjestelmän käyttäjäprofiiliin ja sitä hyödynnetään operaatioissa, joissa käyttäjän identiteettiin liittyvä tieto on osa tarjottua toiminnallisuutta.

Käytännössä käyttäjäprofiili on tietovaranto, johon tallennetaan käyttäjäkohtaista tietoa, joka on ePerusteet –järjestelmän sisäistä ja vain ePerusteet –järjestelmään liittyvää. ePerusteet –järjestelmä hyödyntää OPH:n käyttöoikeushallintapalvelua, jonka avulla hallitaan käyttäjien tunnistautumista ePerusteet –palveluun.

ePerusteet –järjestelmässä ei ylläpidetä omaa, erillistä käyttäjäidentiteettiä, vaan keskeistä on OPH:n käyttäjäidentiteetin hyödyntäminen ja ePerusteet –järjestelmän käyttäjään liittyvien attribuuttien tallentaminen ePerusteet –järjestelmään erillisillä operaatioilla. ePerusteet –järjestelmän käyttäjäidentiteetti on aina OPH:n SSO/IAM –järjestelmän käyttäjäidentiteetti. Näin ollen ePerusteet –järjestelmässä ei voi olla käyttäjää, jonka identiteettitietoa ei ole hallinnoitu OPH:n keskitetyssä identiteetinhallintajärjestelmässä. Niinpä mikäli käyttäjällä on käyttöoikeutta vastaava identiteetti keskitetyssä OPH:n hallintajärjestelmässä, hänellä on myös käyttöoikeus ePerusteet –järjestelmään. Käyttäjä aktivoituu ePerusteet-järjestelmään samalla, kun käyttäjä lisätään OPH-identiteettipalveluun.

Keskitettyä käyttäjä- ja käyttöoikeushallintaa pyritään hyödyntämään mahdollisimman laajalti, mutta toistaiseksi on vielä epäselvää, pystytäänkö kaikki vaatimukset toteuttamaan sen kautta. Lähinnä kyseeseen tulee tuki käyttäjien liittämiseen ja oikeuksien myöntämiseen perusteprojektikohtaisesti. Koska perusteprojekteja voidaan luoda ja poistaa dynaamisesti järjestelmän sisällä, niiden hallinta keskitetysti voi olla haastavaa. Voi kuitenkin olla, että näiltä osin voitaisiin hyödyntää käyttäjähallinnan käyttäjäryhmiä, joita voitaisiin luoda ja muokata ohjelmallisesti ePerusteista käsin käyttäjähallinnan

palvelurajapinnan kautta. Tämä täytyy selvittää toteutusprojektin alkuvaiheessa. Tarvittaessa ePerusteet –järjestelmääm toteutetaan oma, OPH:n käyttöoikeushallintapalvelun suhteen erillinen konsepti, joka hyödyntää OPH:n käyttäjäidentiteettiä ja liittää siihen ePerusteet –järjestelmän sisäisen käyttäjäprofiilin ja hallinnan. Käyttäjäprofiilin tiedot talletetaan erilliseen ePerusteet –järjestelmän ylläpitämään tietovarantoon. Käyttäjäprofiili on inkrementaalinen OPH:n käyttöoikeushallintapalvelun suhteen, i.e. sitä käytetään ainoastaan ePerusteet –järjestelmän sisällä OPH -tasolla tunnistettuihin käyttäjiin liittyvien ominaisuuksien mahdollistamiseksi.

5.4.2Työtila

ePerusteet –järjestelmässä perusteet tuotetaan aina erillisessä perusteprojektissa. Perusteprojektiin liittyvä työtila toimii perusteisiin liittyvien tietojen ja tuotetun metadatan talletuspaikkana. Keskeisenä ajatuksena perusteprojektin työtilan suunnittelussa on, että kaikki perusteprojektiin liittyvät välituotteet, lopputuotokset ja projektin jäsenet liitetään tiettyyn perusteprojektiin. Tällöin perusteprojekti toimii eräänlaisena loogisena hakemistona, jonka kautta kaikki perusteeseen liittyvä informaatio, mukaan lukien itse peruste, on löydettävissä. Jokainen peruste liittyy aina johonkin, vain yhteen perusteprojektiin. Alla olevassa kuvassa on esitetty lyhyesti perusteprojektin perusajatus.

Yllä olevassa kuviossa kenttien sisältöön viittaavat nimet ovat esimerkinomaisia ja siten eivät vastaa lopullista määrittelyä. Keskeistä on huomata, että kuhunkin perusteprojektiin liittyy vain yksi peruste (i.e. projektiin liitetty peruste) ja että perusteita (i.e. perustetta kuvaavia tietorakenteita) ei voi olla ilman perusteprojektia.

Perusteprojektin työtila toimii loogisena koontina perusteeseen liittyville tiedoille. Järjestelmän käyttöliittymän kannalta työtila on piilotettu konsepti: käyttöliittymä pohjautuu perusteen rakenteiseen esittämiseen ja perusteeseen liittyvän datan manipuloimiseen. Erillistä perustekohtaista työtilakonseptia ei käyttöliittymässä esitetä, vaan jokainen käyttäjä on kirjautuessaan ePerusteet –järjestelmään kirjautunut omaan henkilökohtaiseen työtilaansa, jota voi esittää esimerkiksi käyttäjäkohtaisen työpöydän konsepti. Henkilökohtaisen

työtilansa kautta käyttäjä pystyy valitsemaan ja käsittelemään perustetta ja siihen liittyviä tietoja.

5.4.3Perusteiden hallinta

Peruste on järjestelmän kannalta keskeinen käsite ja myös tärkein tietomallin tietorakenne. Peruste on rakenteinen kokonaisuus, jota käytetään kuvaamaan opetussuunnitelman perustetta ja siihen liittyvää metadataa. Rakenteisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä konseptia, jossa peruste ei koostu monografiasta, vaan toisiinsa liittyvistä pienelementeistä. Jokainen pienelementti on erikseen hallinnoitavissa, käytettävissä ja talletettavissa ePerusteet –järjestelmän avulla.

Perusteita on kahta päälajia: ammatillisen osion perusteet, jotka kuvaavat tutkintoja, niiden arviointia ja näyttötutkintoja sekä yleisen oppivelvollisuuden osion perusteet, jotka kuvaavat esiopetuksen, peruskoulun ja lukioasteen vaatimuksia. Lähtökohtaisena suunnitteluperiaatteena on, että perusteen tietomalli pystyisi rakenteensa kannalta toimimaan käyttökelpoisena esitys- ja tallennustapana molemmille osioille.

Rakenteisuuden tavoite on kahtalainen: yhtäältä mahdollistaa toistuvien perusteiden osien keskitetty ylläpito ja hallinta sekä toisaalta siirtää perusteiden tuottaminen monografialähtöisestä proosan tuottamisesta sisältökeskeiseen automatisoituun asianhallintaprosessiin. Jälkimmäisen tavoitteen avulla saadaan perusteiden tuottaminen eri perusteprojekteissa yhdenmukaiseksi ja siten kustannustehokkaammin hallittavaksi. Tähän kiteytyy myös ePerusteet –järjestelmän perusteiden tuottamiseen liittyvät keskeiset strategiset tavoitteet: perusteprojektien läpimenon tehokkuus, ennakoitavuus ja kontrolloitavuus.

Perusteen rakenne esitetään oman tietorakenteensa avulla. Rakenteeseen liittyy joukko metadataa sisältäviä kenttiä sekä itse perusteen rakenne, joka on luonteeltaan puurakenne, (aka suunnattu asyklinen verkko). Alla olevassa kuvassa on viitteellinen esitys perusteen rakenteesta.

Perusteiden struktuuri on ePerusteet –järjestelmässä verraten suoraviivainen: peruste esitetään tietorakenteena, joka kattaa perusteen rakenteisen esitysmuodon. Tällöin perustetta kuvaava puumainen tietorakenne pitää sisällään saman sisällöin kuin monografia, mutta kukin atominen kenttä (otsikko, teksti, taulukko, visuaalinen objekti, viite jne.) on osoitettavissa ja muokattavissa omana elementtinään.

Perusteen yhteyteen talletetaan metatietoa, jota tarvitaan perustetta sovellettaessa.Perusteen formaatti on yleinen, i.e. sitä voidaan hyödyntää myös tutkinnon tai opetussuunnitelman tallettamiseen.

5.4.4Materiaalikantojen hallinta

ePerusteet –järjestelmässä materiaalin käsitteellä tarkoitetaan sellaisia tietoja ja dokumentteja, joita hyödynnetään perusteen tuottamisessa. Käytännössä materiaalit ovat luonteeltaan erilaisia mallitiedostoja, dokumenttihahloja ja tuotettuja dokumenttien formaattikonversioita. Nämä puolestaan jakautuvat kahteen pääluokkaan: järjestelmänlaajuisiin ja perustekohtaisiin.

Järjestelmänlaajuiset materiaalit tallennetaan keskitettyyn tietovarantoon omiin kategorioihinsa. Niiden hallintavastuu on ePerusteet –järjestelmän pääkäyttäjällä. Perustekohtaiset materiaalit puolestaan tallennetaan perustevarantoon, jossa ne ovat saatavilla kunkin perusteen metadataan talletettavan viittausmekanismin kautta. Perustekohtaiset materiaalit ovat yleensä luonteeltaan järjestelmänlaajuisten materiaalien johdannaisia. Esimerkkinä voidaan mainita lausuntopyyntö, joka on luonteeltaan perustekohtainen, mutta sen kirjoittamiseen on käytetty lausuntopyyntöpohjaa, joka puolestaan on yleinen ja siten järjestelmänlaajuinen.

5.4.5Viesti- ja kommunikointitoiminnot

ePerusteet –järjestelmässä viesti- ja kommunikointitoiminnnot jakautuvat loogisesti kahteen osaan: viestien ja kommunikointimateriaalien valmistelu, tallentaminen ja hallinta sekä viestien lähettäminen ja vastaanottaminen. Näistä ensimmäiseen osioon liittyvät tehtävät tapahtuvat ePerusteet –järjestelmän omien rutiinien avulla. Viestien fyysinen lähettäminen puolestaan hoidetaan OPH:n SOA –infrastruktuurin kautta tarjottavilla viestinvälityspalveluilla.

5.4.6Opetussuunnitelman paikallinen laadinta

ePerusteet –järjestelmän toinen päätehtävä on tarjota opetuksen tarjoajille työkalu perusteen mukaisen opetussuunnitelman laadintaan. ePerusteet –järjestelmän hyödyntäminen paikallisen opetussuunnitelman laadinnassa ei ole pakollista, mutta tulee helpottamaan opetussuunnitelman tuottamista verrattuna niihin työkaluihin, joita useissa oppilaitoksissa nykyään käytetään. Tämän johdosta ePerusteet tulee toteuttaa toiminnallisuutensa ja käytettävyytensä kannalta tavalla, joka tekee järjestelmästä erityisen kilpailukykyisen ja preferoidun vaihtoehdon tähän tarkoitukseen. Erityisesti järjestelmän käytettävyyteen on tästä syystä kiinnitettävä huomiota.

ePerusteet –järjestelmässä opetussuunnitelma pohjautuu perusteeseen kahdella tavalla: säädöksellisesti, i.e. opetussuunnitelman tulee täyttää perusteessa määritellyt vaatimukset ja yhteensopivuusedellytykset. Tämän lisäksi opetussuunnitelman esitysmuoto järjestelmän sisäisissä tietorakenteissa pohjautuu perusteen esitys- ja talletusmuotoon perusteeseen liittyvän tietomallin mukaisesti. Tällä tavoitellaan järjestelmän toteutukseen liittyvää johdonmukaisuutta ja kokonaistaloudellisuutta.

Järjestelmän arkkitehtuurin kannalta olennaista on, missä määrin perusteen sisäistä kuvausmallia täytyy varioida, jotta sitä voidaan hyödyntää myös opetussuunnitelman esittämiseen. Tätä dokumenttia kirjoitettaessa tietomallin suunnittelu ja viimeistely samoin kuin paikallisen opetussuunnitelman laadintaan liittyvät vaatimukset ovat vielä avoinna. Näin ollen asia on vielä määrittelemättä.

5.5 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin jäsennys

Tietojärjestelmäarkkitehtuurilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kuvausta siitä, millaisia loogisia struktuureja tietojärjestelmän toteuttamiseen tullaan käyttämään. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin jäsennyksellä tarkoitetaan puolestaan sitä, miten nämä struktuurit suhtautuvat toisiinsa ja millaisia keskinäisiä riippuvuussuhteita näillä struktuureilla on. Tässä esitettävän jäsennyksen tavoitteena on esittää ylätason näkymä siitä, miten ePerusteet –järjestelmän toimintokartassa esitetyt toimintoryhmät asemoituvat keskinäisten suhteidensa perusteella. Alla on esitetty yleiskuva ePerusteet –järjestelmän loogisista struktuureista.

Käyttäjähallinta

Käyttäjänpoistaminen Käyttäjän luontiKäyttäjätietojen

muutos

ePerusteetkäyttäjäprofiilit

ePerusteetkäyttäjäprofiilin

hallintaKäyttäjän

kirjautuminen

Käyttäjän tilatiedonkysely

Käyttäjänuloskirjautuminen

Käyttäjäryhmänhallinta

Käyttäjänlisääminen ryhmään

Käyttäjän poistoryhmästä

Käyttäjäryhmänluonti

Käyttäjäryhmänpoisto

Käyttäjäryhmänmuutos

OPH:n SSO ja IM-järjestelmät

ePerusteet työtilanhallinta

ePerusteettyötilakanta

Työtilan luontiperusteprojektille

Työtilanominaisuuksien

muutos

Käyttäjänlisääminen työtilaan

Käyttäjän poistotyötilasta

Työtilan sisällönkopiointi ja siirto

Työtilan valmiinmateriaalin julkaisu

Julkaistavanmateriaalintietovarasto

ePerusteetperustehalllinta

ePerusteetsiirtorajapinta Ulkoinen järjestelmä

Perusteprojektinluonti

Käyttöoikeuksientarkistus

Lausuntojärjestelmä

ePerusteenkommentointi

Kommenttienvastaanotto

Perusteiden haku

ePerusteen editointi

Siirto paikalliseensuunnitteluun

Käyttöikeuksienhallinta

ePerusteetkäyttäjäprofiilit

Paikallisensuunnitteluntyötilakanta

Paikallisen OPS:nhallinta

Paikalliseensuunnittelun työtilan

luonti

OPS:n luonti

Paikallisen OPS:neditointi

OPS:nmuokkaaminen OPS:n päivittäminen

Ulkopuolisen OPS:nsiirto

Ulkopuolinenopetuksenhallinta

ePerusteen luonti ePerusteenmuokkaaminen

ePerusteenpäivittäminen

Samoin kuin tietojärjestelmäkartta, esitettävä jäsennys tulee muuttumaan suunnittelun, prototypoinnin ja toteutuksen edistyessä. Olennaista tässä vaiheessa on kuitenkin huomioida se, mitkä toimintoryhmät on eriytetty omiksi kokonaisuuksikseen ja miten kyseisten toimintoryhmien keskinäinen suhde rakentuu. Järjestelmän jäsennyksen ylimmän tason tavoitteena on määritellä elementit rakenteellisesti siten, että niiden keskinäiset riippuvuudet on mahdollisimman kattavasti minimoitu.

Järjestelmäsuunnittelun metodologian kannalta jäsennysten tunnistaminen palvelee myös järjestelmän rajapintojen tunnistamista ja määrittelyä. Tässä esitettävä jäsennys rakentaa pohjan luvussa 6 ja kappaleessa 6.2 esitetyille rajapinnoille. Jäsennyksen tavoite ei ole esittää yksi yhteen kuvausta rajapintaoperaatioille, vaan hahmottaa looginen koonti toisiinsa liittyville toiminnoille.

Koska palvelinvyöhykkeellä toteutettavien komponenttien suunnitteluperiaatteisiin kuuluu toimintojen ja toiminnot toteuttavien operaatioiden tilattomuus, pyritään siihen että toimintoryhmien välinen kommunikointi perustuu pysyvän (persistentin) tiedon tallettamiseen tietovarantoihin. Tämä on mahdollista, koska ePerusteet –järjestelmä ei luonteeltaan ole suorituskykyvaatimusten suhteen aikakriittinen.

Seuraavassa jäsennyksessä käydään läpi esitetyt toimintoryhmät ja esitellään lyhyesti kunkin toimintoryhmä keskeiset ominaisuudet.

5.5.1Käyttäjäprofiiliin liittyvien operaatioiden jäsennys

Käyttäjäprofiiliin liittyvien operaatioiden jäsennyksen tavoitteena on tunnistaa ne ylätason operaatiot, jotka minimissään tarvitaan järjestelmän operatiivisen käyttökelpoisuuden varmistamiseksi. Käyttäjäprofiilin operaatioissa luodaan paitsi assosiaatio OPH:n identiteetinhallinnan ja ePerusteet –järjestelmän välillä, myös hallitaan käyttäjään liittyvää ePerusteet –järjestelmän kannalta spesifiä informaatiota.

Arkkitehtuurin kannalta olennaista on, että käyttäjään kohdistuvat operaatiot jäsennetään kolmeen eri pääkategoriaan:

OPH:n IAM/SSO –järjestelmää suoraan hyödyntäviin palveluihin ePerusteet –järjestelmän sisäistä käyttäjäprofiilikantaa hallinnoiviin

palveluihin, sekä Perusteprojektikantaa (ns. ”työtiloja”) hyödyntäviin palveluihin.

Seuraavat käyttäjäprofiiliin liittyvät jäsennykset on tunnistettu määrittelytyön kuluessa:

Käyttäjän enablointi ja disablointi ePerusteet –järjestelmän pääkäyttäjäksi (käytännössä kyse on OPH:n virkailijan nimeämisestä ko. ryhmään).

Käyttäjän lisääminen ja poistaminen ePerusteet –järjestelmässä käynnissä olevaan projektiryhmään.

Käyttäjään liittyvien ePerusteet –profiilikannassa olevien tietojen lisääminen, muuttaminen ja poistaminen.

Käyttäjän kirjautumisen ja uloskirjautumisen hallinta mlukaanlukien lokitietojen tuottaminen.

Käyttäjäryhmän (perusteprojektiryhmän) luominen, muuttaminen ja poisto.

Käyttäjäprofiiliin liittyvien tietojen kysely ja suora päivittäminen. Käyttöoikeuksien tarkistus ePerusteet –järjestelmän resursseihin. Muut käyttäjäprofiiliin liittyvät operaatiot.

Ylläolevista toiminnoista suurin osa on toteutettavissa hyödyntämällä keskitettyä käyttäjä- ja käyttöoikeushallintapalvelua.

5.5.2Työtilan hallinnointi

Kuten aiemmin on todettu, työtilalla tarkoitetaan ensisijaisesti käyttöliittymässä (i.e. esitystapavyöhykkeessä) esitettävää perustenäkymää. Järjestelmän arkkitehtuurin kannalta työtila kuvautuu back end –toteutuksessa (i.e. liiketoimintalogiikkavyöhykkeessä) perusteprojektivarantoa käsittelevien ja hyödyntävien operaatioiden jäsennykseksi. Näin ollen työtila käsitteenä on varattu käyttöliittymävyöhykkeen esitystapakonseptiksi, jolla ei ole suoraa vastinetta liiketoimintalogiikkavyöhykkeellä.

Työtilan hallinnan (perusteprojektivarannon) kannalta seuraavat toimintojäsennykset on tunnistettu määrittelyprojektin aikana. Nämä jäsennykset redusoituvat liiketoimintalogiikkavyöhykkeellä perusteprojektivarantoon kohdistuviksi operaatioiksi.

Käyttäjän lisääminen ja poisto perusteprojektivarannon projektin pääsylistalle.

Käyttöoikeuksien tarkastaminen suhteessa perusteprojektiin. Perusteprojektin luominen perusteprojektivarantoon. Perusteprojektin attribuuttien muuttaminen Perusteprojektin attribuuttien luku ja kirjoitus perusteprojektivarantoon Perusteprojektin tilamuutoksiin liittyvät operaatiot Perusteprojektiin liittyvien tuotosten (dokumentit, lausunnot, muistiot

yms.) luku ja tallettaminen Perusteprojektin versionhallintaan liittyvät operaatiot. Muut perusteprojektin hallintaan liittyvät operaatiot.

Arkkitehtuurin kannalta määräävä suunnitteluperiaate on se, että työtilan käyttöliittymävyöhykkeen (i.e. ”front end”) on oltava mahdollisimman itsenäinen. Tällöin liiketoimintalogiikkavyöhykkeen (”back end”) on tuettava palvelimilla suoritettavien operaatioiden tilattomuutta mahdollisimman pitkälle. Kääntäen voidaan todeta, että ainoastaan tunnistetuissa ja hyvin perustelluissa tapauksissa palvelintoteutuksen voidaan katsoa tarvitsevan operaatioihin liittyvien tilatietojen ylläpitämistä.

5.5.3Perusteiden hallintaan liittyvä jäsennys

Peruste on käyttöliittymän kannalta visuaalisesti esitettävä rakenteellisten elementtien kokonaisuus. Toteutuksen kannalta työolettama tätä dokumenttia kirjoitettaessa on, että kun perustetta halutaan käsitellä käyttöliittymässä, koko peruste noudetaan selaimessa suoritettavan käyttöliittymäsovelluksen työmuistiin. Kun perusteeseen tehdään käyttöliittymässä muutoksia, jokaisen muutoksen jälkeen (i.e. kun osoitin siirtyy pois muutettavasta kentästä) tehty muutos pakotetaan palvelimelle, joka tallentaa vastaavan muutoksen perustevarantoon tehden asianmukaiset versionhallintaoperaatiot.

Liiketoimintalogiikkavyöhykkeen kannalta peruste on perusteprojektiin linkittyvä kokonaisuus, jolla on oma tallennusvarantonsa. Perusteiden

hallintaan liittyvän jäsennyksen kannalta olennaista on tunnistaa ne toiminnallisuudet, joiden avulla perusteita hallitaan ja käsitellään. Perusteeseen liittyvä arkkitehtuuriperiaate on, että tietovarannossa tallennettuna oleva peruste pidetään mahdollisimman ajantasaisena. Tämä edellyttää, että aina muutettaessa perustetta muuttunut perusteen osa (i.e. yksittäinen rakenteinen elementti) tallennetaan tietovarantoon. Tästä periaatteesta seuraa tietty määrä pääasiallisesti yksisuuntaista liikennettä käyttöliittymältä palvelimelle. Oletettavaa kuitenkin on, että ePerusteet –järjestelmän luonteen vuoksi tällainen liikenne on verraten rajallista.

Perusteiden osalta seuraavat jäsennykset on tunnistettu:

Perusteen tai perusteen osan luku ja tallettaminen perustevarannosta. Perusteen esitystavan muunnokset. Perusteeseen liittyvän versiohistorian ylläpito. Perustevarantoon, perusteeseen tai perusteen osaan liittyvä haku. Perusteen osan kopioiminen. Perusteeseen liittyvät muut operaatiot.

5.5.4Materiaalikantojen hallinta

Materiaalikantojen osalta keskeistä on varantoon tallennettavien materiaalien (i.e. dokumenttien) jako kahteen osaan: perustekohtaiseen materiaaliin ja järjestelmän laajuiseen materiaaliin. Perustekohtainen materiaali on loogisesti yhteen perusteeseen liittyvää, eikä sillä ole sidontaa muihin perusteisiin. Tällöin materiaali on nähtävillä muille perusteprojekteille vain suoraan niin määriteltäessä. Järjestelmän laajuinen materiaali puolestaan on oletusarvoisesti kaikkien perusteprojektien luettavissa. Luonteeltaan tällainen materiaali voi olla esimerkiksi erilaisten vaihetuotosten luonnissa käytettäviä mallipohjia.

Toimintojäsennysten kannalta samat operaatiot kohdistuvat sekä perustekohtaisiin että järjestelmänlaajuisiin materiaaleihin.

Materiaalikantojen osalta seuraavat jäsennykset on tunnistettu määrittelytyön aikana:

Materiaalin tallentaminen tietovarantoon. Materiaalin tilan muuttaminen. Materiaalin nouto tietovarannosta. Materiaalin kopioiminen Materiaalin siirto viesti- ja kommunikointipalvelujen kautta muiden

prosessien hyödynnettäväksi. Muut materiaalien hallintaan liittyvät operaatiot.

5.5.5Viesti- ja kommunikointitoiminnot

ePerusteet –järjestelmä ei lähtökohtaisesti toteuta omia viesti- tai kommunikointipalveluita, vaan hyödyntää OPH:n SOA –infrastruktuurin tarjoamia palveluja. Näin ollen toiminnallisessa jäsennyksessä ePerusteet on olemassa olevien palvelujen käyttäjä ja kommunikointipalvelujen hyödyntäminen piilotetaan niitä hyödyntävien operaatioiden toteutukseen. Tällä perusteella viesti- ja kommunikointipalveluille ei muodosteta omaa toiminnallista jäsennystään.

5.5.6Paikallisen opetussuunnitelman laatiminen

Paikallinen opetussuunnitelma (OPS) laaditaan vastaavan perusteen asettamien ehtojen ja kuvausten mukaiseksi. ePerusteet –järjestelmä tarjoaa koulutuksen ja tutkinnon järjestäjille vaihtoehtoisen työkalun opetussuunnitelman laadintaan. Lähtökohtaisesti ePerusteet –järjestelmä tarjotaan erityisjärjestelyin koulutuksen ja tutkinnon järjestäjille käytettäväksi siten, että heillä ei ole velvoitetta ko. toiminnallisuuden käyttöönottoon.

ePerusteet –järjestelmän tavoitteiden kannalta on toivottavaa, että paikallisen laadinnan mahdollisuus on käytössä mahdollisimman monella koulutuksen ja tutkinnon järjestäjällä. Käytännössä tämä tavoite asettaa järjestelmän käytettävyydelle ja houkuttelevuudelle erityisiä vaatimuksia. Näin ollen ko. ominaisuudet ovat paikallisen laadinnan toteuttavan järjestelmäosion suunnittelun keskeisimmät prioriteetit. Toiminnallisuuden kannalta keskeistä on, että paikallinen laadinta:

hyödyntää perusteen rakenteisuutta mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää suoraan perusteen sisältöä mahdollistaa laadinnan keskittymisen ainoastaan opetussuunnitelman

kannalta keskeiseen, oppilaitoskohtaiseen erityisosuuteen mahdollistaa nopean ja helpon käyttöönoton mahdollistaa opetussuunnitelman siirron muihin järjestelmiin.

Yllä listatut vaatimukset eivät ole toiminnallisen jäsennyksen elementtejä, mutta järjestelmän suunnittelun ja arkkitehtuurin kannalta ne ovat tärkeitä vaatimuksia.

Toiminnallisen jäsennyksen osalta olennaista ovat seuraavat tunnistetut toimintokokonaisuudet:

Perusteen haku, valinta ja siirto paikallisen OPS:n suunnittelun pohjaksi. Ulkopuolisen OPS:n lataaminen ePerusteet –järjestelmään. Luodun OPS:n lataaminen (ladattavaksi asettaminen) ePerusteet –

järjestelmästä ulkopuoliseen järjestelmään. OPS:n muokkaaminen ja muokkausten mukainen versiohistorian ylläpito. OPS:n nouto tietovarannosta ja tallettaminen tietovarantoon.

OPS:n laadintaan liittyvien käyttöoikeuksien hallinta.

5.6 Tietojärjestelmäkomponenttien jäsennys

ePerusteet –järjestelmän toiminnallinen jäsennys tuottaa pohjan järjestelmän tietojärjestelmäkomponenttien tunnistamiselle. Tunnistamisen tavoitteena on määritellä ePerusteet –järjestelmän loogisen rakenteen peruslinja, jota tullaan tarkentamaan järjestelmän teknisen suunnittelun ja toteutushankkeen yhteydessä. Olennaista arkkitehtuurityön osalta on huomioida, että toiminnallisen jäsennyksen elementeillä ja tietojärjestelmäkomponenteilla ei ole välttämättä yksi yhteen suhdetta.

Huomioitava on, että tässä dokumentissa tunnistetut tietojärjestelmäkomponentit ovat ensimmäisen vaiheen iteraatioita. Siten on odotettavaa, että komponenttien jäsennys muuttuu suunnittelutyön, prototypoinnin ja toteutuksen edetessä. Tässä luvussa esitellään ylätason hahmotelma niistä loogisen tason rakenteellisista suhteista, joita tunnistetuilla tietojärjestelmäkomponenttikandidaateilla on.

Tässä esitettävä tietojärjestelmäkomponenttien jäsennys keskittyy palvelintoteutuksen kuvaamiseen. Komponentilla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietojärjestelmäkomponenttia, joka koostaa yhteen kokonaisuuteen joukon toisiinsa loogisesti liittyviä toiminnallisuuksia.

Käyttöliittymän tuottamiseen liittyvä kuvaus esitellään tarkemmin kappaleessa Error: Reference source not found. Näin siksi, että käyttöliittymävyöhyke muodostaa oman, verraten itsenäisen kokonaisuuden ePerusteet –järjestelmän kokonaisarkkitehtuurissa.

5.6.1Yleiskuva

Hahmoteltu tietojärjestelmäkomponenttien jäsennys noudattelee ePerusteet –järjestelmän toiminnallista jäsennystä. Näin ollen myös tietojärjestelmätasolla järjestelmän on hahmoteltu koostuvan seuraavista osa-alueista:

käyttäjäprofiilin hallinnan toteuttavat komponentit työtilan (perusteprojektin) hallinnan toteuttavat komponentit perusteiden hallinnan toteuttavat komponentit materiaalikantoihin liittyvät komponentit viesti- ja kommunikointitoimintojen toteuttamiseen tarkoitetut

komponentit paikalliseen laadinnan toteuttavat komponentit

Suunnittelutyön etenemisen kannalta komponentit ovat dekompositioprosessin lähtökohtia. Dekompositiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä komponenttien jakoa pienempiin, helpommin hahmotettaviin, määriteltäviin ja loogisesti keskenään tarkemmin kytkettyihin osioihin. Näiden alikomponenttien osalta keskinäiset riippuvuudet on minimoitu tai niitä ei ole. Näistä vaihtoehdoista jälkimmäinen on suunnittelun kannalta tavoitetila. Tällä periaatteella pyritään varmistamaan arkkitehtuurin vahva modulaarisuus, mikä puolestaan on edellytys mielekkäälle ja tehokkaalle sprinttipohjaiselle kehitysmallille.

Alla olevassa kuvioissa on esitetty ylätason hahmotelma ehdotetusta jäsennyksestä.

ePerusteet Käyttäjäprofiilinhallinta

ePerusteet työtilanhallintaoperaatiot

ePerusteet materiaalienhallintaoperaatiot

ePerusteet viesti- jakommunikaatiopalvelut

ePerusteet paikallinenlaadinta

ePerusteet perusteidenhallinta

Työtilaoperaatiot

Käyttäjäprofiilioperaatiot

Materiaalinhallinta

Viestien hallintaPaikallinen laadinta

Perusteiden laadinta

Perusoperaatiot

Ylätasolla arkkitehtuurin kantava ajatus on seuraava: perusoperaatioiden avulla järjestelmälle esitettävät palvelupyynnöt hajautetaan oikean komponentin tarjoamalle rajapinnalle. Rajapinnan kautta kutsutaan palvelupyyntöä vastaavan operaation toteuttavaa komponenttia, jossa edelleen huolehditaan operaation suorittamisesta. Palvelupyynnön tilaan liittyvä kirjanpito hoidetaan aina kutsujassa, minkä seurauksena käyttöliittymävyöhyke huolehtii palveluihin liittyvästä tilatietojen kirjanpidosta ja palvelinvyöhyke voidaan suunnitella mahdollisimman suurelta osin tilattomaksi.

Tämän suunnitteluperiaatteen soveltamisesta seuraa myös se, että palvelupyynnön suorittajan on liitettävä omat identiteettitietonsa kunkin palvelupyynnön yhteyteen. Palvelimella olevan operaation tehtävänä on ennen pyydetyn operaation suorittamista varmistettava operaatioon liittyvä identiteetin oikeellisuus ja auktorisoinnin validiteetti. Oletettavaa kuitenkin on, että ePerusteet –järjestelmän käyttömallit eivät generoi siinä määrin

kuormapiikkejä, että tästä koituisi järjestelmän saatavuudelle ja kuormaan liittyvälle stabiliteetille erityisiä ongelmia.

Samoin kuin toiminnallisessa jäsennyksessä myös tässä yhteydessä komponenttijako tunnistaa ePerusteet –järjestelmän perustoiminnallisuuden lisäksi kuusi erillistä komponenttia. Perustoiminnallisuudella tarkoitetaan niitä yleisiä järjestelmäalustan tarjoamia toiminnallisuuksia, joita käytetään useimpien komponenttien toteutuksessa. Järjestelmän rakenteen kannalta perustoiminnot oletetaan yleisesti saatavilla oleviksi, i.e. niitä ei ole rajattu kuuluviksi mihinkään tiettyyn järjestelmän toiminnalliseen osa-alueeseen.

Järjestelmän toteutuksen kannalta voidaan ajatella, että perustoimintojen toteuttamiseen voidaan käyttää jotain tunnettua markkinoilla saatavilla olevaa kaupallista tuotetta, jolloin järjestelmän toteutustyöhön kuluvaa aikaa voidaan optimoida. Tämä on kuitenkin järjestelmän toteutusvaiheeseen liittyvän teknologia-analyysin ja –koestuksen perusteella päätettävä asia.

Työolettama on, että kunkin tietojärjestelmäkomponentin toteutus ei rajoitu vain yhteen kerrokseen tai vyöhykkeeseen (vrt. kappaleet 5.3.1 ja 5.3.2), vaan niiden rakenne on mielekkäintä suunnitella jakautuvan eri kerrosten ja vyöhykkeiden läpi hyödyntäen tarkasti määriteltyjä kommunikointimekanismeja. Käyttöliittymävyöhykkeen osalta on kuitenkin syytä havaita selkeä arkkitehtuurin määrittelemä kahtiajako front end- ja back end –osioiden välillä.

Kunkin tietojärjestelmäkomponentin rakenne perustuu seuraavaan malliin: mahdollinen käyttöliittymäkomponentti rajapintakomponentti perustoiminnallisuuden toteuttavat alikomponentit kutsurajapinnat niille komponenteille, jota kuvattava

tietojärjestelmäkomponentti hyödyntää omassa toteutuksessaan.

5.6.2Käyttäjäprofiili

Alla olevassa kuvassa on esitetty käyttäjäprofiilin hallintaan liittyvän komponentin dekompositio. Kantavana ajatuksena on, että käyttäjäprofiilia voidaan hyödyntää kahdella tavoin: joko erillisen käyttäjähallintakäyttöliittymän kautta keskitetysti hoidetaan kaikki käyttäjäprofiiliin liittyvät operaatiot tai operaatiota hyödynnetään erillisen kutsurajapinnan kautta. Kutsurajapinnan kautta tapahtuvat operaatiot ovat sikäli merkityksellisiä, että niitä tarvitaan kunkin toiminnon toteuttavan operaation yhteydessä kutsujan auktorisoinnin validointiin.

Käyttäjäoperaatiot

ePerusteetkäyttäjäprofiilin

hallinta

Profiilioperaatiot Tilatietojen hallinta KirjautumisoperaatiotKäyttäjäryhmienoperaatiot

Pääsyoikeuksienhallinta

OPH:n IAM -palvelutePerusteetkäyttäjäkanta

ePerusteetpääkäyttäjä

Käyttäjähallinnan UI

Käyttäjäprofiilioperaatiot hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan OPH:n käyttäjä- ja käyttöoikeuksien hallintapalvelua. Tarvittaessa hyödynnetään kuitenkin erillistä ePerusteet –järjestelmälle spesifistä käyttäjäprofiilikantaa, johon talletetaan tiettyjä käyttäjäprofiiliin liittyviä tietoja (ks. luku 5.4.1).

5.6.3Perusteprojektin hallintakomponentit

Perusteprojekti (aka työtila) on tietojärjestelmäkomponenttina yksi ePerusteet –järjestelmän keskeisimmistä kokonaisuuksista. Kukin alikomponentti on itsenäinen kokonaisuus, eikä komponenttien välillä ole tunnistettuja rinnakkaisia sidoksia.

Työtilaoperaatiot

Perusteprojektinhallinta

Työtilan luonti,poisto ja päivitys

Käyttäjän kutsu,poisto ja hallinta

työtilassa

Työtilanattribuuttienmuuttaminen

Perusteenattribuuttienmuuttaminen

Perusteenjulkaisuoperaatiot

Perusteensiirto-operaatiot

muihin järjestelmiin

Pääsyoikeuksienhallinta

Perusteenlokitietojen hallinta

Perusteenversionhallinta

ePerusteidentallennusvaranto

Huom! Työtila on osaperusteen tietorakennetta,

ei siis varsinainen omatallennusalueensa

Työtilahallinnan UI

ePerusteetprojektinomistaja

ePerusteetkäyttäjäkanta

Perusteprojektikanta

Perusteprojektin hallinnassa hyödynnetään pääsääntöisesti kolmea tietovarantoa: käyttäjäprofiilivarantoa, perustevarantoa ja perusteprojektivarantoa. Kutakin varantoa hallinnoidaan omilla operaatioillaan, joita tähän jäsennykseen kuuluvat alikomponentit kutsuvat. Perusteprojektin hallintaan liittyvä liiketoimintalogiikka toteutetaan alikomponenttien tarjoamina toimintoina. Alikomponenttien hyödyntämät operaatiot on tunnistettu tämän dokumentin luvussa 6.

Perusteprojektin hallinnalle määritelty käyttöliittymä on perusteprojektiin liittyvän attribuutteihin tallennetun tiedon pääasiallinen hallintarajapinta. Oletettavaa on, että ohjelmallisia rajapintojen kautta käytettäviä operaatioita, jotka hallinnoisivat tai käsittelisivät perusteprojektiin liittyviä nimenomaisia tietomallin mukaisia attribuutteja ei järjestelmään juurikaan toteuteta.

Perusteprojekti toimii perusteeseen liittyvän metatiedon tallennuspaikkana. Tällöin perusteen tietovarannolla ja perusteprojektin tietovarannolla on selkeä keskinäinen assosiaatio. Rakenteinen peruste tunnistetaan ja paikallistetaan perusteprojektiin tallennetun perusteviitteen avulla.

5.6.4Perusteiden hallinnan toteuttavat komponentit

Kuten perusteprojektille, myös rakenteisen perusteen hallinnalle on määritelty erillinen käyttöliittymä. Kyseisen käyttöliittymän kautta selataan rakenteista perustetta ja muokataan rakenteisen perusteen sisältöä, jolloin suuri osa rakenteisen perusteen käsittelyn toteutuksesta hoidetaan käyttöliittymävyöhykkeessä. Perusteeseen liittyvän käyttöliittymäkomponentin,

suunnittelu, toteutus ja sisäinen rakenne ovat siten keskeisimpiä onnistumistekijöitä ePerusteet –järjestelmän kokonaisuudessa.

ePerusteetperusteiden hallinta

Perusteidenhallintarajapinta

Perusteidenhallinta-UI

ePerusteetprojektinomistaja

Perusteiden editointi

Perusteentekstikenttien

editointi ja hallintaLinkityksen hallinta

Perusteiden selausja hakuoperaatiot

Tiivistelmien hallinta Grafiiikan hallinta

Perusteidenliitännäis- jametatietojen

hallinta

Määräaikojenhallinta

Raportoinninhallinta Suosikkien hallintaKäytön ohjeistuksen

hallinta

Käyttöoikeuksienhallintaoperaatiot

Perusteiden siirto-ja

formaattioperaatiotJulkaisun valmistelu

Teemojen hallinta

Siirto kielenhuoltoon

Siirtoruotsinnokseen

ePerusteettiedotteiden ja

muistioiden hallinta

Julkaisukommentoitavaksi

Perusteen osiensiirto ja kopiointi

Perustevaranto

Perusteen hallinnan toteuttava tietojärjestelmäkomponentti jakautuu alikomponentteihin, joista jokainen vastaa määritellystä perusteen käsittelyyn liittyvästä osa-alueesta. Keskeinen periaate rakenteisen perusteen käsittelyssä on esitystavan ajanmukaisuus: kun peruste otetaan käyttöliittymän (tai ohjelmallisen rajapinnan) kautta muokattavaksi, jokaisen muokkauksen jälkeen muokattu rakenteinen atominen elementti kirjoitetaan perustevarantoon. Tämän lisäksi tarjotaan erilliset operaatiot koko perusteen lukuun perustevarannosta ja kirjoitukseen perustevarannosta.

Perusteen tietomalli on tätä dokumenttia kirjoitettaessa vielä osiltaan avoin. Työolettamana määrittelyprojektin aikana on käytetty rajausta, jonka mukaan niin yleisen oppivelvollisuuden kuin ammatillisen koulutuksen perusteet voidaan esittää saman tietorakenteen avulla. Edelleen olettamana pidetään tavoitetta siitä, että rakenteisen perusteen esittämiseen käytettävää ePerusteet –järjestelmän tietorakennetta voidaan hyödyntää joko suoraan tai sovellettuna myös opetussuunnitelmien paikallisen laadinnan esitysmuotona. Tämä on kuitenkin tätä kirjoitettaessa avoin asia.

5.6.5Materiaalikantojen hallintaan liittyvät komponentit

Tässä yhteydessä käsitteellä ”materiaali” tarkoitetaan mitä tahansa dokumenttia tai dokumenttiin upotettavissa olevaa elementtiä, jota tarvitaan tai jota voidaan hyödyntää perusteprojektissa tai itse perusteessa. Käytännössä suurin osa materiaaleista on luonteeltaan sellaisia, jotka toimivat järjestelmään ennalta talletettuina esimateriaaleina itse perusteessa

käytettäville rakenteeseen upotetuille elementeille tai perusteprojektin hallinnan yhteydessä tuotettaville tukidokumenteille (esim. lausuntopyynnöt).

Materiaalikantoja käsittelevien tietojärjestelmäkomponenttien jäsennys sisältää komponentteja, jotka käsittelevät niin perustekohtaisia materiaaleja kuin ePerusteet –järjestelmän sisältämiä, kaikille perusteille yhteisiä materiaaleja. Käytännössä useimpien materiaalien kohdalla järjestelmänlaajuisesta materiaalista tuotetaan perustekohtainen instanssi.

ePerusteetmateraailhallinta

Materiaalinhallintaoperaatiot

ePerusteetformaattioperaatiot

XML -operaatiot RTF -opraatiot PDF -operaatiot

ePerusteetjulkaisuoperaatiot

ePerusteetlausuntomateriaalin

halllinta

ePerusteetversionhallinta

ePerusteet otanta-ja

analyysioperaatiot

ePerusteidentalletuksen hallinta

Perusteprojektivaranto

ePerusteethallintaUI

ePerusteidenmateriaalivaranto

Materiaalikanta on erillinen tietovarantonsa. Rakenteiseen perusteeseen liittyvään perusteprojektiin ei tallenneta perustekohtaisia materiaaleja vaan ainoastaan linkkejä niihin. Näin ollen myös perustekohtaiset materiaalit tallennetaan materiaalivarantoon, ei perusteprojektivarantoon.

5.6.6Viesti- ja kommunikointikomponenttien jäsennys

Viesti- ja kommunikointipalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä laajaa tulkintaa kaikista kommunikointipalveluista, joita ePerusteet –järjestelmä hyödyntää. Tämä pitää sisällään liitynnät ulkoisia prosesseja toteuttaviin palveluihin, kuten esimerkiksi asianhallintaan, koulutuslupien tarkistamiseen, viestinvälitykseen ja vastaaviin. Tässä komponenttijäsennyksessä tavoitteena on määrittää ne komponenteissa tunnistetut operaatiot ja toiminnot, jotka liiketoimintalogiikkansa osata näitä palveluita hyödyntävät.

ePerusteet –järjestelmä ei toteuta omia viesti- ja kommunikointipalveluitaan, vaan hyödyntää OPH:n SOA –infrastruktuurin tarjoamia palveluita. Näin ollen arkkitehtuurin osalta olennaista on tunnistaa tarvittavat palvelut ja niiden tarjoamat rajapinnat.

ePerusteetviestintäpalvelut

Viesti- jakommunikointipalvelut

Kommunikoinnin UI

ePerusteetprojektinomistaja

Viestinhallinta jaeditointitoiminnot

ePerusteetkyselyhallinta

ePerusteetkyselyiden luonti

ePerusteetkyselyidenarkistointi

ePerusteetlausuntopyynnön

hallinta

ePerusteettiedotteiden ja

muistioiden hallinta

ePerusteetmääräyskirjeen ja

perustusmateriaalinhallinta

OPH:n ulkopuolisenpalautteen hallinta

ePerusteetsähköpostien

hallinta

ePerusteetlausuntokierroksen

hallinta

ePerusteetRSS-syötteen

hallinta

Käytännössä tämän komponenttijäsennysryhmän keskeinen rooli on toteuttaa ePerusteet –järjestelmän liitynnät niihin järjestelmiin, jotka toteuttavat ePerusteet –järjestelmän liiketoimintaprosessien liityntäprosessit.

5.6.7Paikalliseen laadintaan tarvittavat komponentit

Arkkitehtuurin määrittämän toiminnallisuuden kannalta opetussuunnitelman paikallisessa laadinnassa on käytännössä kyse yhtä kompleksisesta operaatiosta kuin itse perusteen laadinnassa.

ePerusteetpaikallinen laadinta

Paikallisenlaadinnan UI

Paikallisenopetuksen tarjoajaPaikallisen

laadinnan API

Paikallisenryhmätyötilan

hallinta

Paikallinen ryhmätyötila on(samoin kuin

perusteidenkin osalta)paikallisen OPS:n

talletusmuodon yksitietorakenne

Paikallisenlaadinnan projektin

rekisteröiminen

Paikallisenlaadinnan

työryhmän hallinta

Paikallisenlaadinnan

lokitietojen hallinta

Paikallisenlaadinnan

versionhallinta

Paikallisenlaadinnan

kirjautumisoperaatiot

Paikallisenlaadinnan OPS

-operaatiot

Paikallisen OPS:nrekisteröiminen

Tutkinnonperusteen ja osienhaku sekä selaus

OPS:n ja paikallistenosien hallinta ja

muokkaus

OPS:n ja paikallistenosien

julkaisuoperaatiot

Julkaisu OPH:njärjestelmään

ePerusteetformaattioperaatiot

Siirto paikalliseenjärjestelmäään

Siirto opintopolku.fi-järjestelmäänOPS:n tulostus

Paikallisen OPS:n (jaosien) laadinnan

muokkausnoudattelee samojamuokkaustapoja kuin

perusteiden osalta

Keskeinen kysymys paikallisen laadinnan osalta on tarkastelu siitä, voidaanko paikallisen OPS:n esitystavassa hyödyntää rakenteisen perusteen esitystapaa. Ja jos voidaan, missä määrin tarvitaan muutoksia laadinnan erityistarpeista

johtuen. Tätä kirjoitettaessa tämä tietomallin määrittelyyn pohjautuva kysymys on vielä auki (kts. luku 9.4).

6 Rajapintakuvaukset

6.1 Tunnistetut rajapinnat ja niiden keskeiset käsitteet

ePerusteet -järjestelmän arkkitehtuurin kantava periaate on eri järjestelmän osien vahva erottaminen toisistaan. Tämä periaate näkyy loogisessa arkkitehtuurissa nimenomaan kerroksittaisessa näkymässä. Vyöhykkeisen näkymän rajapinnat tulevat voimakkaimmin esille järjestelmän ajonaikaista arkkitehtuuria kuvaavassa näkymässä. Tavoitteena sovelletulla arkkitehtuuriperiaatteella on varmistaa eri järjestelmän osa-alueiden erillisyys ja siten järjestelmän soveltuvuus ketterälle kehitysmallille. Tällöin rajapintojen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa on keskeinen.

Rajapinnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä samaan loogiseen tarkkuustasoon ryhmiteltyjen operaatioiden jäsennystä. Rajapinta koostuu hyvin määritellystä joukosta operaatioita, joita kutsutaan hyvin määritellyn kutsurajapinnan kautta ja jotka toteuttavat tietyn loogisen toimintokokonaisuuden. Rajapinnat ovat yleensä ns. kerroksittaisia eli ne voivat kutsua loogiselta tasoltaan alemman kerroksen rajapintoja. Tällä pyritään saavuttamaan järjestelmän arkkitehtuurin kannalta selkeä hierarkkinen rakenne, jonka avulla järjestelmän toteuttaminen ja ylläpito saadaan hallittavammaksi.

Arkkitehtuurin kannalta ePerusteet –järjestelmän keskeiset rajapinnat on kuvattu alla olevassa kuvassa.

Järjestelmän määrittelytyön aikana on tunnistettu kolme keskeistä rajapintakokonaisuutta:

Palvelurajapinta Tietovarantorajapinta

Tietokutsurajapinta

Rajapintakokonaisuuksien jäsentely noudattaa pääosiltaan jo aiemmin kuvattua toimintojäsennystä. Rajapintojen ja toimintojen jäsennyksiä ei kuitenkaan ole määritelty yksi yhteen, vaan tavoitteena on ollut tunnistaa rajapintaoperaatiot siten, että ne palvelevat mahdollisimman kattavasti ePerusteet –järjestelmän lähtökohtana olevia käyttäjätarinoita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jonkin tietyn tietovarantorajapinnan operaation kutsua voidaan hyödyntää useamman palvelurajapinnassa määritellyn operaation toteuttamisessa. Näiltä osin operaatioiden ja vastaavien komponenttien tiukan kapseloinnin arkkitehtuuriperiaatteen noudattaminen edellyttää toteutussuunnittelun kurinalaisuutta.

Palvelurajapinnan kautta tarjotaan ePerusteet –järjestelmän liiketoimintalogiikka, eli pääosa niistä toiminnallisuuksista, jotka on kuvattu ja tunnistettu järjestelmän käyttäjätarinoissa. Palvelurajapinnan pääasiallinen tavoite on tunnistaa ne palvelut ja niihin liittyvä informaatiovirta, jotka tarvitaan kunkin tunnistetun palvelukokonaisuuden toteuttamiseksi. Olennaista tässä yhteydessä on huomioida se, että varsinainen palvelukokonaisuuden koostaminen käyttäjälle näkyväksi yhtenäiseksi ja loogiseksi kokonaisuudeksi tapahtuu käyttöliittymäkerroksessa. Palvelulogiikkakerros tarjoaa palvelurajapinnan kautta ne elementaariset palveluoperaatiot, joita kombinoidaan käyttöliittymäkerroksessa käyttäjän kannalta yhtenäiseksi käyttäjäkokemukseksi.

Tietovarantorajapinnassa tarjotaan tarkemman loogisen tason näkymä operaatioihin, joilla käsitellään ePerusteet –järjestelmän sisäisiä ja/tai ulkoisia tietovarantoja. Tietovarannoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia loogisia kokonaisuuksia, joihin talletetaan ja joista luetaan järjestelmän käyttämiä tietoja. Tietovarantorajapinnassa tarjottavat operaatiot ovat luonteeltaan järjestelmän sisäisiä tietorakenteita hyödyntäviä ja siten niiden looginen yhteys tunnistettuihin käyttäjätarinoihin on luonteeltaan löyhempi. Tämän rajapinnan operaatioiden keskeinen tavoite on tarjota rakenteinen joukko komponentteja liiketoimintalogiikan toteuttamiseen.

Tietokutsurajapinnassa toteutetaan varsinaiset tietokantaoperaatiot ja OPH:n SOA-infrastruktuuria hyödyntävät kutsut. Toteutuksen kannalta kantavana periaatteena on, että tämän rajapintakerroksen operaatiot ovat toteutukseltaan mahdollisimman atomisia eivätkä ne ole suoranaisesti sidoksissa ePerusteet –järjestelmän liiketoimintalogiikkaan.

Järjestelmän määrittelytyön yhteydessä on tunnistettu yhteensä noin 150 erillistä tietovarantoproseduurikerroksen ja liiketoimintalogiikkakerroksen tarjoamaa operaatiota. Nämä on kuvattu tarkemmin tämän dokumentin liitteenä olevassa Excel –taulukossa. Kyseisessä kuvauksessa jokaisen operaation osalta määritellään seuraavat elementit:

Sidonta rajapintaan: mihin rajapintaa ko. operaatio kuuluu Toimintojäsennys: minkä jäsennyksen osa ko. operaatio on Operaation nimi: operaatiota kuvaava nimi

Syöteinformaatio: operaation tarvitsema informaatio Paluuinformaatio: operaation kutsujalleen palauttama

informaatio Yleinen kuvaus operaatiosta: lyhyt kuvaus operaatiosta

6.2 Palvelurajapinnan jäsennys

Palvelurajapinnassa tunnistetut operaatiot on jäsennetty alla olevassa taulukossa esitettyihin ylätason ryhmiin:

PalvelurajapintaKäyttäjäprofiilivarantoon liittyvä hallinta

Käyttäjän ePerusteet -järjestelmän kannalta sisäisiin profiilitietoihin liittyvät operaatiot.

Materiaalikantoihin liittyvä hallinta

Järjestelmän toiminnan kannalta oleellisten materiaalien (esim. dokumentit ja visuaaliset resurssit) käsittelyyn liittyvät operaatiot.

Materiaalikantoihin liittyvä hallinta (metadatan ja linkitetyn data hallinta)

Materiaalien liittyvän metadatan ja linkitystietojen hallintaan liittyvät operaatiot.

Perusteiden hallinta Rakenteisten perusteiden yleiseen hallintaan liittyvät operaatiot.

Perusteiden hallinta (perusteen osien hallinta)

Rakenteisen perusteen osien hallintaan liittyvät operaatiot.

Perusteiden hallinta (perusteen syntaktisen oikeellisuuden hallinta)

Perusteeseen liittyvän syntaktisen säännöstön hallintaan liittyvät operaatiot.

Perusteiden hallinta (formaattimuunnosten hallinta)

Perusteeseen liittyvien formaattien muunnosten hallintaan liittyvät operaatiot.

Perusteiden hallinta (tekstikenttien hallinta)

Rakenteiseen perusteeseen liittyvien tekstikenttien hallintaan liittyvät operaatiot.

Perusteprojektin (ryhmätyötilan) hallinta

Perusteprojektin hallintaan liittyvät operaatiot.

Perusteprojektin hallinta (versiohistorian hallinta)

Perusteprojektin versiohistorian hallintaan liittyvät operaatiot.

Perusteprojektin hallinta (kommentoinnin ja lausuntokierroksen hallinta)

Perusteeseen liittyvien kommentointi- ja lausuntokierrosten hallintaan liittyvät operaatiot.

Perusteprojektin hallinta (julkaisuun liittyvien aputehtävien hallinta)

Perusteen julkaisuun liittyvät operaatiot.

Sekalaiset operaatiot Sekalaiset, mutta järjestelmän toiminnan kannalta

tärkeät operaatiot.

Kukin ylätason ryhmä sisältää tarkoin määritellyn joukon operaatioita, jotka toteuttavat ePerusteet –järjestelmään liittyvät käyttäjätarinat. Jäsennyksen tavoitteena on tarjota mahdollisimman selkeä yleiskuva niistä liiketoimintalogiikan tarjoamista toiminnallisuuksista, joita käyttöliittymäkerros tarvitsee voidakseen koota yhteen käyttäjän näkemän johdonmukaisen toiminnallisuuden.

6.3 Tietovarantorajapinnan jäsennys

Tietovarantorajapinnan tehtävänä on tunnistaa ja yksilöidä ne operaatiot, jotka käsittelevät ePerusteet –järjestelmän sisäisiä tietorakenteita siten, että niiden toiminnallisuus on suoraan kutsuttavissa liiketoimintalogiikkakerroksesta. Käytännössä tietovarantokerroksen operaatioita ei kutsuta koskaan käyttöliittymäkerroksen toteutuksesta, vaan aina palvelurajapinnan kautta. Tämä periaate tarkoittaa myös sitä, että tarvittaessa palvelurajapintaan joudutaan rakentamaan toteutusvaiheen aikana ns. kutsutynkiä, joiden tehtävänä on piilottaa alla oleva tietovarantorajapinnan operaatiokutsu.

Tietovarantorajapinnassa tunnistetut operaatiot on jäsennetty alla olevassa taulukossa esitettyihin ylätason ryhmiin:

Tietovarantorajapinta

Käyttäjäprofiilivaranto Käyttäjäprofiilikantaan kohdistuvien operaatioiden koonti.

Perustevaranto Perustekantaan kohdistuvien

operaation yhteinen jäsennys

Perusteprojektivaranto Perusteprojektikantaan kohdistuvien operaatioiden yhteinen jäsennys.

Sekalaiset operaatiot Sekalaiset operaatiot, jotka toteuttavat erilaisia one-off -tyyppisiä toimintoja palvelurajapinnan tarpeisiin.

Viestintäpalvelut Viestintäpalveluja tarjoavat operaatiot. Nämä ovat luonteeltaan OPH:n SOA -infrastruktuuria hyödyntäviä palveluja.

Tietovarantorajapinnan toteutus on monilta osin ePerusteet –järjestelmän palvelinfarmivyöhykkeelle rajautuva asia.

6.4 OPH:n SOA –rajapintaa käyttävät operaatiot

Oppijan verkkopalveluiden palvelukeskeisen arkkitehtuurin periaatteiden mukaisesti ePerusteet-järjestelmässä tullaan hyödyntämään olemassaolevia palveluita niin laajalti kuin mahdollista. Esimerkiksi erilaiset koodistotiedot (koulutusluokitukset, tutkintokoodit jne) saadaan koodistopalvelulta, organisaatiotiedot (koulutuksen ja opetuksen järjestäjät jne) organisaatiopalvelulta jne. Osa hyödynnettäviksi suunnitelluista palveluista (esim. arkistointipalvelu, viestintäpalvelu) tai olemassaoleviin järjestelmiin tarvittavista uusista rajapinnoista on vielä toteuttamatta tai niiden toteutus on kesken ePerusteiden toteutuksen alkaessa. Myös liitynnät muihin järjestelmiin, kuten KOUTE –järjestelmään (ammatillisen koulutuksen koulutustehtäväpäätökset), AMTU –järjestelmään (tutkintotoimikuntia ja näyttötutkintojen järjestämissopimuksia koskeva järjestelmä) ja OPH:n asianhallintajärjestelmään ovat vielä auki. Voi siis olla, että niitä ei pystytä hyödyntämään ePerusteiden ensimmäisissä versioissa, vaan tarvittavat tiedot pitää pystyä saamaan muuta kautta (eräajot, export/import, manuaalinen syöttö tms). Uusien palveluiden käyttöönottoon tulee kuitenkin varautua järjestelmän suunnittelussa ja palveluiden kehitystä tulee seurata tiiviisti. Hyödynnettävistä ja tarjottavista palveluista on lisätietoa SOA-palvelut -liitteessä.

7 Käyttöliittymäkerroksen yleiskuvaus

ePerusteet –järjestelmän käyttöliittymäkerros tarjoaa järjestelmän käyttäjälle sisällön ja siihen liittyvän käyttöliittymän. Tässä luvussa kuvataan ePerusteet –järjestelmän käyttöliittymän suunnittelun lähtökohdat ja pääperiaatteet. Lisäksi kuvataan ne toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa hyvän käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen saavuttaminen järjestelmän toteutuksessa. Lisäksi tässä luvussa listataan ominaisuudet ja toiminnallisuudet, jotka järjestelmän tulee vähimmillään tarjota. Dokumentti antaa myös yleisiä linjauksia toteutuksen teknologisiin valintoihin, sitomatta toteutushanketta kuitenkaan erityisiin teknologioihin.

ePerusteet -määrittelyprojektin muodostamisen rinnalla on toteutettu erillinen rautalankojen tuottamisen prosessi, jonka lopputuloksena on muodostunut hahmotelmia valituista osista ePerusteet –järjestelmää. Näitä rautalankoja ei ole liitetty osaksi tätä dokumenttia väärinkäsitysten välttämiseksi, mutta ne ovat saatavilla verkosta [Katso lähdeluettelo, luku 13]. Muodostettujen rautalankojen tarkoitus on havainnollistaa määrittelyssä muodostettuja ajatuksia ja helpottaa täten kokonaiskuvan hahmottamista. Alustavia suunnitelmia ei voi pitää valmiina rautalankoina, sillä ne eivät pohjaudu tietämykseen toteutusalustoista tai tekniikoista. Tämän määrittelyn on tarkoitus kehittyä kirjoitushetkellä avoimeksi jääneiltä osin toteutuksen aikana, joten siksikin ennakoivien rautalankamallien toteutus ei palvelisi kokonaistaloudellisuuden tavoitetta.

ePerusteet –järjestelmän käyttöliittymäkerros toteuttaa itsenäisesti osan järjestelmälle määritetyistä käyttäjätarinoista ja niiden kuvaamista toiminnallisuuksista. Käyttöliittymäkerros hyödyntää järjestelmän palvelurajapintaa, jonka avulla se saa hallitun pääsyn liiketoimintalogiikan toteuttaviin toiminnallisuuksiin. Käyttöliittymäkerros ja liiketoimintalogiikkakerros toteuttavat yhdessä kaikki järjestelmän käyttäjätarinoiden kuvaamat toiminnallisuudet.

7.1 Käyttöliittymäsuunnittelun lähtökohdat

ePerusteet –järjestelmän käyttöliittymäkerros tarjoaa järjestelmän käyttäjille sen näkymän, jonka kautta järjestelmää tullaan käyttämään. Tästä johtuen käyttöliittymäsuunnittelu ja sen onnistuminen ovat erittäin kriittisessä roolissa järjestelmän onnistumisen kannalta. ePerusteet –järjestelmän osalta on arvioitu, että käyttäjiä tulisi olemaan muutama sata, joista yhtäaikaisesti aktiivisia käyttäjiä olisi järjestelmässä alle sata. Järjestelmän käyttäjät tulevat olemaan Opetushallituksen virkailijoita sekä henkilöitä eri organisaatioissa eri puolella Suomea. Tästä johtuen erityinen laajamittainen käyttäjäkoulutus järjestelmän käyttöönoton yhteydessä ei ole käytännössä mahdollista, erityisesti jos koulutus kattaa myös paikallisten opetuksen tarjoajien perehdyttämisen. Näin ollen on erittäin kriittistä, että ePerusteet –järjestelmä

on käytettävyydeltään helposti omaksuttava ja intuitiivinen. Niinpä järjestelmän tuleekin noudattaa seuraavia vaatimuksia:

Käyttöliittymä tulee olla yksiselitteinen terminologiassaan ja visuaalisessa sisällössään

Järjestelmän käyttö ei saa perustua muistamiseen, vaan käytön tulee olla intuitiivista

Käyttöliittymän tulee tarjota käyttäjälle ohjeistusta osana käyttöliittymää Käyttöliittymäohjeiden tulee olla sidottuna ohjetta käsittelevään

käyttöliittymäkomponenttiin ja käyttäjän tulee päästä niihin käsiksi käyttäen totuttuja toimintatapoja. Irrallisen käyttöohjeen tarjoaminen tai erillisen käyttöohjeen linkittäminen käyttöliittymään ei täytä tätä vaatimusta.

Käyttöliittymässä käytetyn kielen tulee olla ymmärrettävää, yksiselitteistä, edustaa hyvää kielenkäyttöä ja sen tulee kuvata käsiteltävää asiaa käyttäjän tuntemalla kielellä

ePerusteet –järjestelmän käyttöliittymän tulee noudattaa käytettävyyden suhteen soveltuvin osin JHS-129 suositusta julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteista. Lisäksi järjestelmän täytyy edustaa saavutettavaa verkkopalvelua sen moninaisten käyttäjäryhmien johdosta. Valituissa käyttöliittymäelementeissä ja teknologioissa tulee huomioida erityisryhmät, kuten likinäköiset, puna-vihersokeat ja muista fyysisistä rajoitteista kärsivät ihmisryhmät. Tuotettavalta järjestelmältä ei kuitenkaan vaadita soveltuvuutta lukulaitekäyttöön. Erityishuomiota täytyy kiinnittää erityisesti tekstin suunnitteluun.

Jotta saavutettavuuden lisäksi palvelu muodostuu käytettäväksi ja käyttäjäystävälliseksi, tulee palvelun olla käyttöliittymältään sekä yhdenmukainen että johdonmukainen. Yhdenmukaisuuden vaade on kriittinen hyvän käytettävyyden saavuttamiseksi. Jotta yhdenmukaisuus voidaan varmistaa järjestelmän toteutuksessa, tulee suunnittelun tueksi muodostaa käyttöliittymäohjeisto, joka kirjaa ylös suunnitteluperiaatteet yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi. Ohjeistoa tulee kehittää projektin aikana ja sen noudattamista täytyy seurata. Tuotettava järjestelmä on osa suurempaa kokonaisuutta ja tultaneen liittämään osaksi Opintopolku.fi –palvelua ja virkailijan sähköisen työpöydän muodostamaa kokonaisuutta. Jotta yhdenmukaisuus kattaa kaikki kokonaisuuden palvelut, tulee käyttöliittymäohjeiston pohjana hyödyntää mahdollista Opintopolku.fi –palvelun ja virkailijan sähköisten työpöydän kattavaa käyttöliittymäohjeistoa. Käyttöliittymäohjeistoa tulee laajentaa ja täydentää, mikäli ePerusteet –järjestelmän käyttöliittymäsuunnitelma sellaista edellyttää.

Toteutetun käyttöliittymän tulee tukea myös mobiilikäyttöä. Mobiilikäytöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä laitteiden, kuten tablettien ja älypuhelinten käyttöä. Toteutuvan käyttöliittymän tulee soveltua luettavaksi mobiililaitteiden avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa mukautuvaa käyttöliittymää, joka huomioi päätelaitteen tarjoaman resoluution. Vaatimus mukautuvuudesta on tärkeä, sillä sen avulla voidaan huomioida laajemmin myös erilaisten tietokonepohjaisten käyttäjäkokemuksien laadukkuus. Käyttäjälle jää tällöin

vapaus mukauttaa selainikkunansa haluamaansa kokoon. Tavoitteena järjestelmän käyttöliittymälle on, että sitä tulisi voida käyttää täyspainoisesti mobiililaitteen avulla. Mahdollisuus on kuitenkin, tilanteen niin vaatiessa, jättää tämä erityisominaisuuksia pois mobiilikäytöstä, jos niiden järkevä toteuttaminen käytettävästi on liian haastavaa.

Järjestelmä tarjoaa opetuksen tarjoajille työkalun perusteen mukaisen opetussuunnitelman laadintaan. Paikallisessa opetussuunnitelmassa ePerusteet –järjestelmän käyttö ei ole pakollista, vaan sen käyttö perustuu organisaatioiden vapaaehtoisuuteen ja omaan halukkuuteen. Tarve tällaiselle työkalulle on olemassa useimmissa opetuslaitoksissa, sillä pääosa nykyisistä ratkaisuista ei edusta nykyaikaista toteutustapaa ja sisältävät ylimääräistä työtä. Vapaaehtoisuus kuitenkin asettaa käytettävyydelle erityishaasteita, mistä johtuen käyttöliittymä on ehdottomasti tärkein osa ePerusteet –järjestelmää.

On syytä huomata, että käytettävyys on käyttäjän näkökulmasta erityisen suhteellinen ja subjektiivinen käsite, jossa käyttäjän mieli vertaa uuden järjestelmän käytettävyyttä aiemmin kokemaansa. Jos ePerusteet –järjestelmä tarjoaa heikompaa käytettävyyttä kuin käyttäjän aiemmin käyttämä työkalu, on hyvin epätodennäköistä, että käyttäjärganisaatio tekee vaihdon ePerusteet –järjestelmän käyttäjäksi. Näin ollen jotta käyttäjä siirtyisi käyttämään ePerusteet –järjestelmää, tulee järjestelmän edustaa erittäin hyvää käytettävyyttä.

Perusteen mukaisen opetussuunnitelman laadinnan lisäksi käyttöliittymän täytyy mahdollistaa järjestelmän käyttäjätarinoiden kuvaamat käyttäjän toimenpiteet. Nykytilanteessa käyttäjätarinat kuvaavat pääosaa muodostuvan järjestelmän käyttäjän toimenpiteistä ylemmällä abstraktiotasolla ja kuvaavat tehtäväkohtaisesti yksittäiset toimenpiteet. Käyttäjätarinat eivät ole kattava kuvaus kaikista käyttäjän suorittamista tehtävistä, joten käyttöliittymän täytyy mahdollistaa myös määrittelyn myöhemmässä vaiheessa muodostuvat käyttäjätarinat. Tätä varten käyttöliittymän täytyy olla muodostettu joustavasti ja mahdollistaa lisäominaisuuksien toteuttamisen.

ePerusteet –järjestelmän käyttöliittymäsuunnittelun tulee olla luonteeltaan iteratiivista. Iteratiivisuuden tulee perustua aktiiviseen rautalankamallien evaluointiin, ennen niiden hyväksyntää toteutukseen. Iteratiivisen evaluaatioihin perustuvan kehitysmallin ansiosta voidaan saavuttaa aidosti käytettävä järjestelmä, joka edustaa käyttäjien mentaalisia malleja toimintakentästä. Evaluaatiota tulee suorittaa niin paperiprototyyppien kuin toimivan prototyyppisovelluksen avulla. Käyttöliittymäkehityksen iteratiivisuuden pohjana toimivat evaluaatiot on tarkemmin esiteltynä luvussa 7.3. Iteraatiosykli tähtää siihen, että evaluoitu lopputuote täyttää sille asetetut mittarivaatimukset. Iteraatiopohjaisen käyttöliittymäkehityksen tuleekin ePerusteet –järjestelmän osalta pohjautua mittareihin, joita sille on asetettu. Nämä mittarit kuvaavat esim. suoritusnopeutta, käyttäjän kokemaa käytettävyystasoa ja virheiden lukumäärää. Mittarit on tarkemmin esiteltynä luvussa 7.3. kohdassa, jossa käsitellään iteratiivista rautalankamallinnusta. Prosessi alkaa projektin mukaisesta impulssista kehittämään jotain tiettyä

osuutta. Evaluaation tulosten perusteella tulee aina suorittaa iterativiinen rautalankamallin kehitys, kunnes evaluaation tulos osoittaa käytettävän lopputuloksen.

Käyttöliittymäkerroksen suunnittelussa tavoitteellista, ja mahdollisuuksien mukaan erittäin toivottavaa, on pyrkiä toteuttamaan käyttöliittymä käyttäen ns. SPA (Single Page Application) –paradigmaa. Tämä suositus on yhdenmukainen Oppijan palvelukokonaisuuden kanssa, jonka arkkitehtuuriohjeistus ohjaa SPA:n käyttöön. SPA –paradigmaa tukevia teknologioita, joita sen kanssa tulee käyttää, ovat REST, JSON, JavaScript ja AJAX.

SPA –paradigmalla tarkoitetaan tässä tapauksessa verkkosivustoa, jonka esittämiseksi selaimen tarvitsee tehdä vain yksi kokonainen sivulataus kun käyttäjä lataa sivuston ensimmäisen kerran. Tämän jälkeen näkymän päivittäminen tapahtuu yksinomaan JavaScriptilla käyttäjän selaimessa AJAX-mallin avulla. Kokonaisia sivulatauksia ei tämän jälkeen enää tehdä kyseisen istunnon aikana, ts. niin kauan kuin käyttäjä pysyy sivustolla eikä lataa sivua selaimen "Päivitä"-napin kautta uudelleen.

SPA –paradigmaa hyödyntävän toteutuksen tapauksessa tiedonsiirron palvelimen ja selaimen välillä tulee käyttää REST-rajapintaa (Representational State Transfer). REST on http –protokollan varaan luotu arkkitehtuurimalli palvelinpäähän tallennettavan tiedon kommunikoimiseksi ja muuttamiseksi verkon yli. REST-rajapinnan suunnittelussa on olennaista, että kaikki sivuston kannalta keskeinen tallennettava tieto on saatavilla ko. rajapinnan kautta. RESTin etuna on palvelinpään ja selainpään toteutusten eriyttäminen toisistaan, jolloin tarvittaessa on helposti mahdollista vaihtaa selain- tai

palvelinpään toteutus kokonaan toisenlaiseksi verrattain pienin kustannuksin. Lisäksi REST mahdollistaa selain- ja palvelinpään toteutusten rinnakkaisen kehittämisen rajapinnan toimiessa sopimuksena näiden välisestä kommunikaatiosta.

Verkkosivuston kaikki sisältö, joka ladataan sivun alkulatauksen jälkeen, tulee noutaa käyttäen AJAX –mallia. AJAX –mallia hyödyntämällä sivu kykenee lataamaan selaimelle tietoa palvelimelta ilman, että koko sivua täytyy ladata uudestaan. Haettu tieto näytetään käyttäjälle tällöin ilman sivulatauksiin liittyviä verkkoviiveitä, jotka keskeyttävät järjestelmän käyttämisen sivun lataamisen ajaksi. Tiedonsiirtomuotona AJAX -mallin yhteydessä tulisi hyödyntää JSON-tiedonsiirtomuotoa (JavaScript Object Notation) pääasiallisena tiedonsiirtoformaattina. JSON on rakenteeltaan yksinkertainen ja kevyt tiedonsiirtomuoto, joka kuvaa tiedonsiirtoa palvelimen ja selaimen välillä ja mahdollistaa nopean AJAX-tiedonsiirron verrattuna muihin vaihtoehtoisiin formaatteihin. Yleisesti ottaen SPA-paradigman mukaiset sovellukset siirtävät tietoa verkon yli moniin sivulatauksiin pohjautuvia verkkosivustoja merkittävästi vähemmän, mikä mahdollistaa nopeat siirtymät eri näkymien välillä.

Alla olevassa kuvassa on esitetty SPA-paradigman mukainen toimintakaavio, jossa REST-pyyntö hyödyntää GET, POST, PUT ja/tai DELETE toimintoja.

Vain yhden kokonaisen sivulatauksen vaativa SPA mahdollistaa laadukkaan käyttäjäkokemuksen. Kevyen tiedonsiirron ansiosta ensilatauksen jälkeen sivuston käyttö ei sisällä ylimääräisiä katkoja tai muita viiveitä, jotka johtuvat sivuston latauksesta. Kokemus on käyttäjälle sujuva ja nopea, ilman viiveitä tai tyhjiä näkymiä. Lisäksi suurta tietomäärää verkon yli siirrettäessä käyttöliittymä vastaa käyttäjän syötteisiin eikä lukitu kuten erillisiin sivulatauksiin pohjautuvat verkkosivustot. Käyttäjälle voidaan myös tiedonsiirron aikana näyttää käyttöliittymäelementtejä, jotka ilmaisevat tietojen siirron/latauksen olevan vielä kesken, mikä entisestään parantaa sivuston käyttökokemusta.

7.2 Käyttöliittymäkerroksen yleisrakenne

ePerusteet –järjestelmän käyttöliittymä noudattaa käytettävyydeltään sille tämän dokumentin luvussa 7.1 asetettua ehtoja. Järjestelmän käyttöliittymän tulee toteuttaa sille käyttäjätarinoissa osoitetut vaatimukset. Tämä luku kuvaa yleisellä tasolla, millaisia käyttöliittymäkokonaisuuksia muodostuvassa järjestelmässä tulee olemaan. Tämä luku ei ole kattava kuvaus järjestelmän käyttöliittymästä. Lisäksi tämä luku kuvaa tietyiltä osin ennalta suunniteltua paradigmaa. Valmistuvan järjestelmän ei tarvitse noudattaa tätä paradigmaa, jos voidaan osoittaa jonkin toisen paradigman olevan soveltuvampi ja käytettävämpi vaihtoehto.

ePerusteet –järjestelmän käyttöliittymä sisältää virkailijan navigaation, joka on ePerusteet –järjestelmän ulkopuolinen navigaatio. Se sijaitsee käyttöliittymän yläreunassa. ePerusteet –järjestelmän toteutuksen yhteydessä ei voida vaikuttaa virkailijan navigaatioon, sillä se toteutetaan tämän projektin ulkopuolelle osana isompaa kokonaisuutta. Järjestelmä sisältää myös sisäisen navigaation, jonka avulla käyttäjä voi siirtyä järjestelmän eri osa-alueisiin. Sisäinen navigaatio on joustava ja mahdollistaa tulevaisuudessa alaosioiden lisäämisen sen yhteyteen ilman uhkaa siitä, että navigaatiomalli menettää toimivuutensa.

Kullakin käyttäjällä on oma henkilökohtainen työtilansa, johon kootaan käyttäjälle tärkeimmät käyttäjäkohtaiset elementit. Käyttäjällä on tarjolla omalla etusivulla tuoreimmat tiedotteet ja hänen aiemmin tallentamansa suosikit. Tiedotteiden tai suosikkien ei ole välttämätöntä näkyä muualla kuin etusivulla, mutta on mahdollista toteuttaa jokin sellainen käyttöliittymäratkaisu, jossa ne ovat saatavilla myös muilla keinoin. Tällöin kuitenkin pitää varmistua siitä, että ne eivät täytä käyttöliittymän kuluttamaa näyttöpintaa tarpeettomasti ja että käyttöliittymä palvelee alkuperäistä tarkoitustaan.

Käyttäjä voi järjestelmässä selata järjestelmän avulla muodostettuja perusteita. Käyttäjällä on mahdollisuus suodattaa perusteista näkyvin vain ne, jotka häntä kiinnostavat. Tätä varten käyttäjälle on tarjolla useita suodattimia, joiden avulla hän voi suodattaa esiin ainoastaan häntä kiinnostavat perusteet. Suodatin toimii omatoimisesti ilman erillistä hakupainiketta ja suodatuksen tulos tulee näkyviin heti kun suodatin asetetaan. Tämän lisäksi käyttäjällä on käytössään valintoja, joiden avulla hän voi valita, mitä tietoa suodatuksen tuloksessa perusteesta näytetään. Lähtökohtaisesti käyttäjä suodattaa ensin haluamansa opetustason mukaisesti: esiopetus, perusopetus, lukio, ammatilliset perustutkinnot sekä muut mahdolliset opetusasteet.

Järjestelmän avulla, käyttäjän roolin sallimien käyttöoikeuksien puitteissa, käyttäjä voi muokata perustetta perusteprojektin työtilassa. Järjestelmän käyttöliittymän kannalta työtila kuitenkin on piilotettu ja implisiittinen konsepti. Käyttöliittymä pohjautuu perusteen tietojen esittämiseen ja perusteeseen liittyvän tiedon manipuloimiseen samassa tilassa. Käyttöliittymän näkökulmasta konseptillisia ovat myös perusteprojektin eri tilat.

Perusteprojektia, joka voi olla mm. muokattavana, kommentoinnissa tai ruotsinnettava ei ole mielekästä esittää käyttöliittymässä erilaisena kokonaisuutena tilasta riippuen. Tilan vaikutus näkynee käyttöliittymässä vain jonkinlaisen tilaindikaattorin avulla ja käyttöliittymä ilmaise myös käyttäjän oikeuksien mukaisen olemuksen oikeuksista ja tilasta riippuen.

ePerusteet –järjestelmä muodostaa kaksi selkeää käyttöliittymällistä kokonaisuutta: Opetushallituksen työtilan ja paikallisen laadinnan työtilan. Näillä kahdella työtilalla on erilainen käyttötarkoitus: Opetushallituksen työtilassa muodostetaan rakenteisia perusteita ja paikallisen laadinnan työtilassa paikalisia opetussuunnitelmia. Vaikka konseptillisesti nämä kaksi ovat erilaisia, tulee käyttöliittymän mukailla molemmissa työtiloissa toisiaan. Tavoitteena on pyrkiä muodostamaan käyttöliittymälliset ratkaisut ja työkalut, jotka soveltuvat molemmissa työtiloissa käyttäjäystävälliseen käyttöön.

7.3 Käytettävyyden takaaminen

ePerusteet –järjestelmän osalta käytettävyyden takaamisen tärkein työkalu on käytettävyystestit. Näitä testejä tulee suorittaa niin paperiprototyyppitason rautalankamalleille, toteutuksen testikelpoisille versioille kuin myös valmiille toteutukselle. Käytettävyystestit tulee suorittaa käyttäjillä, jotka edustavat puolueettomia todellisia käyttäjiä, erityisryhmät huomioiden. Käyttäjätestejä ei siis saa suorittaa projektin henkilöstöllä, jotka eivät ole puolueettomia ja ovat tietoisia projektin kehityksestä. Käytettävyystestit tulee suorittaa hyvien käytäntöjen mukaisesti. Yksittäisessä käyttäjätestissä täytyy olla vähintään neljä käyttäjää, jotta tulokset ovat luotettavia. Testeissä tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan moderaattoria ja observoijaa, jotta tulokset saadaan talteen. Testit on myös syytä tallentaa videolle ja ääninauhalle. Vaihtoehtoisesti testit voidaan suorittaa moderaattorin toimesta ja analyysi tapahtuu pääosin tallenteiden avulla.

Projektissa iteraatioon pohjautuva käyttöliittymäsuunnittelu kehittää käyttöliittymää, evaluoi suunnitelman ja tekee vaadittavat muutokset evaluaation tulosten perusteella. Iteraatiokierroksen tulee kehittää käyttöliittymää, kunnes on saavutettu käytettävä lopputulos. Käytettävän lopputuloksen mittariksi tulee muodostaa mittaristo, jota vasten evaluaation tuloksia verrataan. Iterointia ei saa lopettaa, ennen kuin mittarin mukaiset raja-arvot käytettävyydelle on saavutettu. Seuraavia mittareita projektissa on käytettävä ja lisäyksiä voi tehdä projektin aikana:

Evaluaatiossa havaitut käytettävyysongelmat tulee jaotella kriittisiin, keskinkertaisiin ja pieniin ongelmiin. Evaluaation iterointia ei saa lopettaa, mikäli evaluaatio nostaa esiin yhden tai useamman kriittisen ongelman tai enemmän kuin kaksi keskivakavaa ongelmaa.

Käyttäjän täytyy arvioida evaluaatiossa testaamansa käyttöliittymäosuuden käytettävyyttä käyttäen Likert-asteikkoa 1-7 (1 Erittäin huono, 7 Erittäin hyvä). Evaluaatiota ei saa lopettaa, mikäli

käyttäjien antaman palautteen indikoima käytettävyyden keskiarvo on alle 5.

Myös muita mittareita tulee määrittää, riippuen testattavasta käyttöliittymäosuudesta. Jos nykyisillä järjestelmillä tehdyistä samoista toimenpiteistä voidaan määrittää aikamittareita vertailua varten, tulee käyttäjän suoritusaikoja mitata ja käyttää tätä mittaria evaluaation tukena. Aikapohjaisia mittareita ei tule käyttää paperiprototyyppivaiheessa vaan vain ja ainoastaan ohjelmallisesti toteutetulla käyttöliittymällä.

Kaikissa evaluaatioissa tulee käyttää 7-portaista Likert-asteikkoa. 7-portainen on optimaalinen asteikko käytettävyyden evaluointiin, sillä se estää käyttäjiä olemasta ylineutraaleja mielipiteissään. Yli 7-portaiset asteikot, kuten 9-portainen, aiheuttavat puolestaan käyttäjälle turhaa epävarmuutta, koska eri arvojen eroja on verraten vaikea määrittää.

8 Tietomallin kuvaus

8.1 Tietomallin suunnitteluperiaatteet

Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden osalta tietomallinnus pohjautuu osin niiden nykyisen sisällön rakenteen formalisointiin niin, että tietomalli tukee ePerusteet-järjestelmän vaatimuksiin sisältyviä haettavuus- ja vertailtavuusmahdollisuuksia. Toisaalta mallinnustyössä on pyritty huomioimaan OKM:n laatima opetus- ja koulutustoimialan tietomalli, jossa mm. erilaisten opintojen rakennetta on mallinnettu hierarkkisesti geneeristen koulutusmoduuli- ja koulutusmoduulin toteutus -käsitteiden avulla. Nämä tietomallit löytyvät OKM:n QPR-palvelimelta (OKM:n QPR-palvelimelta (okm.qpr.com) tai https://confluence.csc.fi/display/kshj/OKMn+QPR-portaali). Tämä työ taas perustuu sekä kansainvälisiin standardeihin, että aiempaan suomessa tehtyyn mallinnustyöhön (mm. M-määritykset, http://studydata.csc.fi/).

Yleissivistävän puolen opetussuunnitelman perusteen osalta työtä on hankaloittanut se, että opetusuunnitelman perusteen uudistustyö on parhaillaan käynnissä. Paikallisen opetussuunitelman suhteen haasteena on ollut, että opetuksen järjestäjillä on periaatteessa vapaat kädet sen suhteen, millaisia paikalliset opetussuunnitelmat voivat olla. ePerusteet-järjestelmä ei kuitenkaan voi tukea kaikkia mahdollisia formaatteja, joten tavoitteena olisi löytää sellainen malli, joka antaa riittävästi vapauksia, mutta ei ole suhteettoman työläs toteuttaa. Käytännössä liikkumavara lienee melko pieni. Näiltä osin tietomallinnus on kuitenkin vielä hyvin karkealla tasolla ja vaatii reilusti tarkentamista.

Yllämainittujen järjestelmässä käsiteltävien rakenteisten asiakirjojen (perusteet, opetussuunnitelmat) tietomallin lisäksi on mallinnettu myös itse järjestelmän toimintaan liittyvää tietoa. Tämä malli kattaa mm. käyttäjien sekä perusteprojektin ja työtilan hallintaan liittyvät tietotarpeet.

Koska kyseessä on määrittelyvaiheen looginen tietomalli, on selvää että sitä pitää tarkentaa toteutusvaiheen alkaessa ja sen aikana. Tähän työhön liittyy myös fyysisen tietomallin ja siirtoformaattien (xml, json) suunnittelu. Määrittelyn aikaisessa mallinnustyössä on pyritty enemmän siihen, että tietomallista saadaan suhteellisen helposti kuvan niistä elementeistä joita käsiteltäviin asiakirjoihin sisältyy. Järjestelmän totetusvaiheessa fyysistä tietomallia suunniteltaessa pitää huomioida myös tiedon ohjelmallisen käsittelyn vaatimukset, jolloin voi tulla kyseeseen mm. ammatillisen ja yleissivistävän puolen mallien yhtenäistäminen tietokantatasolla.

8.2 Tietomallin rakenne

Lähtökohtana perusteen ja sen kuvaamien opintojen rakenteen kuvaamisessa on käytetty OPH:n koulutuksen rakenteen tietomallissa käytettyä koulutusmoduulin käsitettä. Koulutusmoduuli toimii kantaluokkana opintorakenteen eri osille. Sillä voidaan kuvata moduulien välisinä sisältyvyyshierarkioina minkä tahansa koulutuksen "modulaarinen" rakenne. Lisäksi sen avulla voidaan kuvata erilaisia tutkintojen hierarkioita sekä hierarkisia opintokokonaisuuksia, joissa opintokokonaisuus voi koostua opintojaksojen lisäksi pienemmistä opintokokonaisuuksista. Kukin näistä rakenneosista on koulutusmoduuli. Ammatillisen koulutuksen puolella ePerusteiden näkökulmasta keskeisiä moduulista peritytettyjä käsitteitä ovat Perustutkinto, Koulutusohjelma ja Tutkinnon osa. Ammatillisen tutkinnon perusteen tietomalli on kuvattu alla, jonka jälkeen on avattu joitakin käsitteitä tarkemmin. Malli löytyy QPR-palvelimelta polusta Koulutus_Tiede_Kulttuuri\Koulutus ja tutkimus\Koulutus\Koulutuksen yhteiset arkkitehtuurit\TOR ja Hakeutujan palvelut – nykytila.

Perustutkinto edustaa samalla sekä tiettyä ammatillista tutkintoa että sen määrittävää perustetta. Mikäli jatkossa tulee tarve erottaa nämä, voidaan selkeyden vuoksi ottaa käyttöön myös erillinen Tutkinnon peruste –käsite. Perustutkinto-tietoluokka pitää sisällään mm. tutkintokoodin ja tutkinnon nimen sekä perusteeseen liittyviä tietoja kuten diaarinumeron ja voimassaoloon liittyvät tiedot. Perustutkintoon kytkeytyy lisäksi useita perusteen sisältöä kuvaavia tietoluokkia.

Tutkinnot koostuvat usein Koulutusohjelmista (kutsutaan myös termillä Osaamisala), joihin taas liittyy tietty tutkintonimike. Esimerkiksi Elintarvikealan perustutkinnon voi suorittaa neljän eri koulutusohjelman mukaisesti, joista yksi on Leipomoalan koulutusohjelma, josta valmistutaan nimikkeellä Leipuri-Kondiittori. Tutkinnon sisältö määräytyy koulutusohjelman mukaisesti. Sekä tutkinnoilla, koulutusohjelmilla että tutkintonimikkeillä on viralliset koodit.

Tutkinnon osat ovat perusteen tasolla pienimmät elementit, joista tutkinto koostuu. Tutkinnon osalla on nimi, koodi ja sillä voi olla opintoviikkoina määriteltävä laajuus. Tutkinnon osiin liittyy lisäksi mm. arviointikriteerit, jotka kuvaavat millaista osaamista opiskelijalta vaaditaan tietyn arvosanan saamiseksi ko. tutkinnon osan suorituksesta. Ammattitaitovaatimukset taas kuvaavat tavoiteltavia taitoja ja vaatimukset liittyvät myös tiettyihin arvioinnin kohteisiin. Perusteessa on myös kuvattu elinikäisen oppimisen avaintaitoja, jotka ovat laajempiin kokonaisuuksiin liittyviä taitoja, joiden opettelua voi sisältyä useisiin tutkinnon osiin ja arvioinnin kohteisiin niiden sisällä.

Tutkintojen tarkempi rakenne määritellään muodostumissäännöillä, joilla kuvataan mm. kaikille pakolliset tutkinnon osat, vapaasti valittavat tutkinnon osat, vaihtoehtoiset tutkinnon osat, yms. sekä näiden laajuudet. Säännöt ovat yleensä koulutusohjelmakohtaisia. Ammatillisten perustutkintojen osalta säännöt voivat viitata tiettyihin tutkinnon osiin, vapaasti valittaviin tutkinnon osiin toisista tutkinnoista tai täysin vapaasti valittaviin tutkinnon osiin (esim. paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat), joita ei ole perustetasolla tiedossa, vaan ne tarkentuvat vasta koulutuksen järjestäjien paikallisissa opetussuunnitelmissa. Toisaalta säännöt voivat myös olla hierarkisia eli sääntö voi sisältää toisia sääntöjä. ePerusteet-järjestelmässä muodostumissääntöjä voidaan mallintaa perusteeseen ja nämä säännöt ohjaavat paikallista laadintaa, mikäli se tehdään järjestelmän tarjoamaa paikallisen laadinnan työkalua hyödyntäen. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että mikäli koulutuksen järjestäjä tarjoaa tietyn koulutusohjelman, sen opetustarjonnasta pitää löytyä vähintään muodostumissääntöjen mukaiset tarvittavat tutkinnon osat ko. koulutusohjelmalle.

Esimerkki muodostumissäännöillä kuvattavasta rakenteesta on Autoalan perustutkinnon perusteessa oleva määräys, jossa Autotekniikan koulutusohjelman ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyy pakollisena kaksi osaa ja sen lisäksi pitää valita 30 opintoviikon edestä tutkinnon osia tietystä joukosta, jonka sisällä maksimissaan 10 ov voi olla tietystä osajoukosta. Sääntötyyppejä on tunnistettu määrittelyn aikana ainakin seuraavia, mutta ne eivät välttämättä rajoitu näihin:

X kpl seuraavista tutkinnon osista / joukosta X kpl seuraavista tutkinnon osista / joukosta niin, että niiden

kokonaislaajuus on y ov X opintoviikon edestä seuraavista osista X ov edestä edestä seuraavista osista Jos on valittu tietty tutkinnon osa, pitää valita X ov seuraavista

Joukolla voidaan viitata esim. toisiin ammatillisiin tutkintoihin (esim. X kpl Elintarvikealan perustutkinnon ammatillisista osista) tai paikallisesti järjestettäviin tutkinnon osiin. Sääntöihin voi liittyä myös pakollisuus-/valinnaisuusehtoja sekä niitä voi yhdistellä loogisilla operaattoreilla. Tämänhetkisessä tietomallissa muodostumissääntö on kuvattu yksinkertaistetusti jättäen eri sääntötyyppien ja liitosten mallintamisen toteutusvaiheeseen.

Vastaava tietomalli yleissivistävän opetuksen opetussuunnitelman perusteiden osalta on kuvattu seuraavassa kaaviossa.

Yleissivistävässä opetuksessa tutkintoa vastaava käsite on Oppimäärä (esimerkiksi peruskoulun oppimäärä). Oppimäärä koostuu oppiaineiden opetuksesta, jonka sisällöt on määritelty perusteessa vuosiluokkakokonaisuuksittain. Vuosiluokkakokonaisuudet ovat peruskoulussa suurimmalle osalle oppiaineita vuosiluokat 1-2, 3-6 ja 7-9, mutta joidenkin

oppiaineiden kohdalla jako voi olla erilainen. Vuosiluokkakokonaisuuksiin liittyy oppiaineittain keskeiset sisällöt ja osaamistavoitteet, jotka voivat olla jaoteltu aihekokonaisuuksien mukaan. Oppiaineen vuosiluokkakokonaisuudelle on myös määritelty hyvän osaamisen kuvaukset, jotka muodostavat perustan oppilaan arvioinnille. Nämä voivat kytkeytyä opetussuunnitelman perusteessa kuvattuihin oppiainerajat ylittäviin laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksiin (Ajattelu ja oppiminen, Kestävä kehitys, Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen jne.). Eräs ePerusteet-järjestelmän keskeisiä toimintoja on perusteen tarkastelu erilaisia suodattimia käyttäen ja erilaisista näkökulmista. Mallissa kuvatut kytkennät eri elementtien välillä pohjautuvat tähän vaatimukseen.

9 Opetussuunnitelman paikallinen laadinta

ePerusteet –järjestelmän toinen päätehtävä on tarjota opetuksen tarjoajille työkalu perusteen mukaisen opetussuunnitelman laadintaan. Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. ePerusteet –järjestelmässä opetussuunnitelma pohjautuu perusteeseen kahdella tavalla: säädöksellisesti, i.e. opetussuunnitelman tulee täyttää perusteessa määritellyt vaatimukset ja yhteensopivuusedellytykset. Järjestelmän kaksi päätehtävää täydentävät siis toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden kattavan prosessin. Paikallisen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä ja opetussuunnitelma on koulun kasvatus- ja opetustyön perusta.

9.1 Paikallisen laadinnan tavoitteet

Tavoitteet muodostuvalle järjestelmälle ovat haastavimmat juuri paikallisen opetussuunnitelman kohdalla. ePerusteet –järjestelmän hyödyntäminen paikallisen opetussuunnitelman laadinnassa ei ole pakollista, mutta sen käyttöönotto olisi erittäin toivottavaa tehokkaan ja kokonaisvaltaisen prosessin muodostamiseksi. Tavoitteena on, että ePerusteet –järjestelmä käyttöönotettuna tulee helpottamaan opetussuunnitelman tuottamista verrattuna niihin työkaluihin, joita useissa oppilaitoksissa nykyään käytetään.

Jotta käyttöönotettu ePerusteet –järjestelmä helpottaa opetussuunnitelman tuottamista, tulee paikallisen opetussuunnitelman laadinnan olla helppokäyttöinen ja käyttäjäystävällinen. Käytettävä järjestelmä on oltava riittävän houkutteleva käyttöönotettavaksi opetuksen järjestäjien keskuudessa ja se on kyettävä kilpailemaan ja tarjoamaan parempia palveluita kuin nykyisin käytössä olevat sovellukset ja prosessit. Tavoitteena järjestelmällä on, että se on hallitseva järjestelmä paikallisten opetussuunnitelmien laadinnassa.

Tehokkaan prosessin aikaansaamiseksi järjestelmän perusteiden laadinnan ja paikallisen opetussuunnitelman laadinnan tulee toimia saumattomasti yhteen. Tavoitteellisesti paikalliset opetuksen järjestäjät voivat käyttää tehokkaasti hyödyksi heille tarjottuja perusteita, ilman erillisiä järjestelmiä ja ilman ylimääräistä työtä liittyen sisällöntuotantoon. Tavoitteena onkin, että lopputuloksena tulee laadukkaita ja entistä kehittyneempiä opetussuunnitelmia, jotka toteuttavat perusteen asettamat ehdot ja kehittävät paikallista opetusta.

Muodostuvat opetussuunnitelmat ovat tavoitteellisesti selkeitä, laadukkaita ja helposti kaikkien sidosryhmien saavutettavissa. Järjestelmän tavoitteena onkin sitouttaa sen sidosryhmiä olemaan aktiivisesti osana opetussuunnitelman kehittämistä. Kehittämisen osana toimivat niin oppilaat, oppilaiden vanhemmat, opetuksen järjestäjät, Opetushallituksen virkailijat ja muut mahdolliset sidosryhmät.

9.2 Paikallisen laadinnan nykytila

Paikallisen opetussuunnitelman laadinta on pakollinen prosessi kaikille opetuksen järjestäjille. Laadinnan suorittaa useimmiten kunta perusopetuksen osalta ja muutoin muu koulutuksen järjestäjä. Paikallinen opetussuunnitelma on julkinen asiakirja, ja useimmilla kunnilla ja kouluilla on omat verkkosivut, joilta paikallinen opetussuunnitelma on luettavissa. Nykyisellään opetussuunnitelma tarjotaan vaihtelevissa muodoissa verkkosivuista PDF-liitetiedostoihin. Opetussuunnitelmat eivät myöskään sisällä juurikaan yhtenevää muotoa, jolloin eri opetuksen tarjoajien opetussuunnitelmat ovat erilaisia. Tämä hankaloittaa niiden vertailua ja lukemista. Koulut myös esittelevät omaa opetussuunnitelmaansa ja sen painotuksia esimerkiksi vanhempainilloissa. Muutamissa kouluissa, kuten Turun opetustoimen kohdalla, oppilaiden, huoltajien, henkilökunnan ja yhteistyökumppanien mielipiteitä opetussuunnitelmaa varten kartoitetaan omien luotujen kyselytyökalujen ja lomakkeiden avulla.

Opetuksen tarjoajat ovat ottaneet käyttöön opetussuunnitelman laadintaan useita erilaisia järjestelmiä ja työkaluja. Yksikään järjestelmä ei ole saavuttanut suurta suosiota ja järjestelmien taso vaihtelee runsaasti. Yksi tällainen työkalu on OPSPro (www.peda.net), joka tarjoaa ePerusteet –järjestelmän kanssa yhteneviä ominaisuuksia. OPSPro ei kuitenkaan ole saavuttanut suurta suosiota mm. sen heikon käytettävyyden johdosta. Lisäksi OPSPro ei tarjoa suoraa liityntää perusteisiin. Useimmilla opetuksen järjestäjillä kuitenkin toimenpide suoritetaan käyttäen tyypillisiä tekstinkäsittelytyökaluja. Opetussuunnitelma muodostetaan kirjoittamalla ja lisäksi käyttäen leikkaa-liimaa toimintoa aiemmista suunnitelmista ja tarjotuista perusteista. Tämä aiheuttaa ylimääräistä kuormaa ja lisää virheiden mahdollisuutta. Virheiden välttämiseen käytetään runsaasti aikaa, jottei virheellinen tieto pääse viralliseen ja julkiseen dokumenttiin. Opetussuunnitelmassa tyypillisesti perusopetuksen osalta sisältää kuntakohtainen osan, jota kunnan kaikki koulut noudattavat, sekä koulukohtaisia osia, jotka koulut laativat itse.

9.3 Paikallisen laadinnan tavoitetila

ePerusteet –järjestelmän tavoitetilassa järjestelmä täyttää paikalliselle laadinnalle asetetut tavoitteet. Tavoitetilassa valmis järjestelmä tarjotaan koulutuksen ja tutkinnon järjestäjille käytettäväksi siten, että heillä ei ole velvoitetta ko. toiminnallisuuden käyttöönottoon. Koska ePerusteet –järjestelmä tarjoaa erinomaisen käytettävyyden ja tehokkuuden opetussuunnitelman laadintaan, merkittävä osa opetuksen järjestäjistä on ottanut tarjottavan järjestelmän käyttöönsä. Järjestelmän käyttöönotto on opetuksen järjestäjälle ollut yksinkertainen ja sujuva. Opetuksen järjestäjät käyttävät ePerusteet –järjestelmää koko opetussuunnitelman laadintaan, eivätkä tukeudu erillisiin järjestelmiin. Yhden järjestelmän käyttäminen koko

prosessin aikana on tehostanut opetussuunnitelman laadintaa ja tuottanut selvää hyötyä laadinnassa.

Opetuksen järjestäjien tuottamat opetussuunnitelmat ovat laadullisesti tarkastellen sisällöltään opetuksen järjestämistä aidosti tukevia ja noudattavat yhdenmukaista muotoa. Opetuksen järjestäjä on voinut tehokkaasti hyödyntää järjestelmän tarjoamaa pohjaa opetussuunnitelman laadintaan ja opetussuunnitelma hyödyntää suoraan perusteen sisältöä. Opetussuunnitelman laadinnassa on keskitytty paikallisesti ainoastaan oppilaitoskohtaisiin sisältöihin. Yhdenmukaisen muodon ja selkeän ulkoasun avulla opetussuunnitelmat ovat sidosryhmien käytössä. Sidosryhmät ovat aktiivisesti mukana opetussuunnitelman kehittämisessä ja osallistuvat siihen järjestelmän avulla. Yhteistyössä sidosryhmien välillä lopputuloksena syntyy entistä parempia opetussuunnitelmia, jotka heijastavat sidosryhmien tarpeita.

9.4 Rakenteisen perusteen hyödyntäminen paikallisessa laadinnassa

ePerusteet –järjestelmässä suuri osa järjestelmän toiminnallisuutta liittyy rakenteisuuden hallintaan ja siihen, miten järjestelmä pystyy hyödyntämään mielekkäästi rakenteisuuden tuomia etuja. Tämän lisäksi rakenteisuus on sisäsyntyinen ominaisuus käyttöliittymään ja käytettävyyteen liittyvissä konsepteissa.

Koska opetussuunnitelma lähtökohtaisesti täyttää perusteessa määritellyn sisällön asettamat vaatimukset, on luontevaa ajatella, että opetussuunnitelman laadinnassa voi hyödyntää samaa rakenteisuuden ajattelumallia kuin itse perusteen määrittelyssä ja käsittelyssä. Olennaista on huomata, että rakenteisesta yhtäläisyydestä huolimatta paikallisen opetussuunnitelman laadinnassa ja itse perusteen laadinnassa sovelletaan erilaista käsitteistöä. Näin siksi, että kumpikin laadintaprosessi ratkaisee kokonaisuuden kannalta tarkasteltaessa eri ongelman: perusteen laadinnassa tavoite on määritellä ohjaavat rakenteet ja käsitteet, joita opetuksen järjestäjän on noudatettava. Paikallisessa laadinnassa taas painopiste on määritellä ja suunnitella ne keinot ja tavat, jolla perusteessa esitetyt vaatimukset voidaan täyttää.

Alla olevassa kuviossa on hahmoteltu perusteen laadinnan ja paikallisen laadinnan keskinäistä suhdetta ePerusteet –järjestelmässä hyödynnettävän rakenteisen hallinnan näkökulmasta.

Lähestymistavan perusidea on, että perusteen esitystavan talletusmuoto on sekä tietokannassa että ePerusteet –järjestelmän back end –toteutuksen muistinvaraisessa esityksessä sama. Kun perusteen rakennetta luetaan käyttöliittymäkerroksen SPA (Single Page Application) –toteutuksessa muistiin, hyödynnetään sovellusaluekohtaista käsitteistöä, jotta muistinvaraiselle tietorakenteelle voidaan tehdä sovellusaluekohtainen adaptaatio. Adaptaation avulla pystytään käyttöliittymäkerroksessa eriyttämään perusteen laadinta ja opetussuunnitelman paikallinen laadinta erillisiksi toiminteiksi. Oletettavaa on, että käyttöliittymän suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan käyttää samoja paradigmoja, olkoonkin että kyseessä ovat eri sovellusinstanssit.

Huomioitava on, että tallennettaessa adaptoitua muistirakennetta tietovarantoon myös sovellusaluekohtainen lisäinformaatio tallentuu, joskin omaan sovellusaluekohtaiseen tietovarantoonsa. Näin ollen käytettävä talletusmuoto koostuu seuraavista peruselementeistä:

rakenteinen talletusmuoto, johon on talletettu rakenteen mukaista sovellusalueesta riippumatonta informaatiota

rakenteinen talletusmuoto, johon on talletettu sovellusalueen mukaista ja siihen spesifisti liittyvää informaatiota.

tulkintasäännöstö talletusmuodon lisäosille.

Koska ePerusteet –hanke on luonteeltaan ns. greenfield –hanke, ylläoleva lähestymistapa on verifioitava prototypoinnin avulla ennen lopullisen, toteutusvaiheessa käytettävän toimintamallin valintaa.

10 Jatkotoimenpiteet

10.1 Määrittelydokumenttiin sisällytetyt olettamat

ePerusteet –järjestelmän märittelytyön yhteydessä on tunnistettu muutamia järjestelmän yleiseen rakenteeseen, määrittelytyön tuloksiin ja varsinaiseen toteutusvaiheeseen liittyviä olettamia. Näitä olettamia on hyödynnetty määrittelytyön kuluessa ja ne on pyritty formuloimaan ja kirjaamaan arkkitehtuurityön periaatteisiin 5.1.

Tunnistettujen arkkitehtuuriperiatteiden lisäksi seuraavat olettamat ja niihin liittyvät implikaatiot on tunnistettu tätä määrittelydokumenttia tuotettaessa:

Järjestelmä tullaan toteuttamaan ketterän kehityksen menetelmillä. Järjestelmä voidaan toteuttaa siten, että ajonaikainen allokointi voidaan

toteuttaa niin perinteisenä konesalitoteutuksena kuin pilvipalvelunakin. Järjestelmän arkkitehtuuri painottaa hyvin määriteltyä rajapintaa

käyttöliittymäkerroksen ja liiketoimintalogiikkakerroksen välillä. Käytettävyys on keskeinen ominaisuus järjestelmän

käyttöliittymäkerroksen toteutuksessa; etenkin paikallisen laadinnan osalta järjestelmän käytettävyys ja intuitiivisuus ovat keskeisiä tekijöitä järjestelmän kokonaistavoitteiden kannalta.

Rakenteisen perusteen esitysmuoto järjestelmän tietorakenteissa tulee olla sama niin YL –kuin AM –perusteissakin.

Paikallisen laadinnan tulee pohjautua soveltuvin osiin rakenteisen perusteen laadinnan toteutukseen. Tämä on kuitenkin vielä tätä kirjoitettaessa avoin asia.

Järjestelmän määrittelyjä tarkennetaan kehitystyön aikana. Vahvasti modulaarisen arkkitehtuurijaon ansiosta järjestelmän

käyttöliittymäkerroksen sisäisen arkkitehtuurin määrittelemistä voidaan lykätä. Olennaista on, että järjestelmän toiminnallinen arkkitehtuuri tunnistetaan mahdollisimman aikaisin.

10.2 Määrittelydokumentin tarkentaminen

Tätä määrittelydokumenttia ei ole tarkoitettu staattiseksi kokonaisuudeksi vaan dokumentiksi, johon liittyvä olettama on, että sitä päivitetään säännöllisesti järjestelmän tarkemman suunnittelun ja toteutuksen edetessä.

Määrittelydokumentin ensimmäinen versio jäädytetään, kun ensimmäisen katselmointikierroksen aikana kerätyt hyväksytyt kommentit on päivitetty tähän dokumenttiin ja määrittelyprojekti on katsottu toimeksiannon osalta loppuneeksi.

Dokumentin päivitysvastuu siirtyy määrittelyprojektilta toteutusprojektille, mikäli sellainen päätetään käynnistää.

10.3 Toteutusvaihtoehtojen tunnistaminen

Tässä dokumentissa on tietoisesti pyritty kuvaamaan ePerusteet –järjestelmän arkkitehtuuria siten, että kaikki sidokset johonkin tiettyyn toteutusteknologiavalintaan on minimoitu. Tämä pätee erityisesti ePerusteet –järjestelmän palvelinosuudelle. Käyttöliittymäkerroksen osalta on päädytty edellyttämään SPA –mallia, mikä edellyttää AJAX –teknologioiden ja siten myös REST –paradigman käytöstä. Tämä rajoite ei kuitenkaan ole merkityksellinen, koska nykyisin modernit verkkosovellukset hyödyntävät säännönmukaisesti SPA- ja AJAX –malleja tehden niistä de facto lähestymistavat käyttöliittymäkerroksen toteutukseen.

Tavoitteena on ollut loogisen toiminnallisuuden ja toiminnallisuuteen liittyvien informaatioelementtien tunnistaminen. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää käytännössä sitä, että toteutusvaihtoehtoihin ei oteta kantaa ja sovellettu määrittelytapa pyritään pitämään mahdollisimman neutraalina.

Koska järjestelmän toteutus lähtee ns. greenfield –tilanteesta, on järkevää että toteutusvaihtoehtojen haarukointi aloitetaan prototypoinnilla. Näin siksi, että prototyyppipohjaisen työskentelymallin avulla saavutetaan seuraavat edut:

Määrittelyprojektissa tuotettu arkkitehtuurimalli voidaan validoida. Toteutustekniikkojen soveltuvuus tiettyyn tarkoitukseen voida validoida. Arkkitehtuuriratkaisuja voidaan todentamisen lisäksi parantaa. Uusien vaatimusten tunnistaminen ja vanhojen vaatimusten

tarkentaminen on tehokkainta prototypoinnin avulla. Järjestelmän kokonaistoteutukseen tarvittavaa työmäärää voidaan

arvioida luotettavammin prototypoinnista saatavien kokemusten perusteella.

Kokonaisuutena arvioiden ePerusteet –järjestelmän toteuttaminen ilman hyvin suunniteltua prototypointia on kokonaisuuden kannalta selkeä operatiivinen riski.

11 Yhteenveto

Tässä dokumentissa kuvattu ePerusteet –järjestelmän looginen arkkitehtuuri antaa pohjan järjestelmän prototypoinnille ja siihen perustuvalle järjestelmän tekniselle määrittelylle. Työn tavoitteena on ollut kuvata ePerusteet –järjestelmän looginen ja toiminnallinen rakenne siten, että lähtökohtana käytetyt käyttäjätarinat voidaan toteuttaa kohtuullisella työpanoksella ja kustannustehokkaasti.

ePerusteet –järjestelmää kuvaavat käyttäjätarinat on tulkittu laajasti: ensisijaisesti on pyritty määrittämään se toiminnallisuus, mitä käyttäjätarinoissa on suoraan ilmaistu. Toissijaisesti on pyritty myös tulkitsemaan se, mitä käyttäjätarinat tarkoittavat ja mitä niissä kuvattu toiminnallisuus implikoi järjestelmän toiminnallisten vaatimusten kannalta. Näistä lähtökohdista järjestelmän suunnittelu on painottunut palvelulogiikan ja vastaavien tietovirtojen tunnistamiseen.

Järjestelmän toiminnan kannalta keskeisten aputoimintojen (ns. alusta- eli platformtoimintojen) määrittely ja tunnistaminen ovat olleet määrittelyprojektin aikana prioriteetiltaan toissijaista. Näin siksi, että ko. toiminnot tullaan tunnistamaan ja määrittämään osana ketterän kehitysmallin mukaista toteutusvaihetta. Lisäksi platformtoiminnot ovat usein luonteeltaan sellaisia, että useimmat kaupalliset tuotteet toteuttavat ko. ominaisuudet, mikä edelleen tarkoittaa vaatimuslähtöistä evaluointia kaupallisen työkalun hyödyntämisestä toteutusvaiheen teknologiavalinnoissa.

Kokonaisuutena tarkastellen ePerusteet –järjestelmän kannalta keskeistä on käyttöliittymän kautta tarjottava toiminnallisuus ja loppukäyttäjän kokema käytettävyys. Näin siksi, että ePerusteet –järjestelmä korvaa jo olemassa olevien työnkulkujen toteuttamiseen käytetyt ratkaisut: yhtäältä perusteiden luonnissa on tähän asti sovellettu monografiatyyppisten perusteiden tuottamiseen soveltuvia tekstinkäsittelyohjelmistoja, ja toisaalta paikallisen OPS:n laadinnan yhteydessä on jo pitkään sovellettu kuntakohtaisia työkaluratkaisuja; joko tekstinkäsittelyyn pohjautuvia tai erillisiä järjestelmiä. Mikäli ePerusteet –järjestelmän halutaan korvaavan nämä lähestymistavat, on järjestelmän oltava toiminnallisesti, työnkulkuun liittyvältä tehokkuudeltaan, ulkoasultaan ja käytettävyydeltään kertaluokkaa aiempia ratkaisuja parempi.

12 Liitteet

ePerusteet –järjestelmän sisäisten rajapintojen kuvaus (erillinen Excel –tiedosto).SOA-palvelut (erillinen Word-tiedosto)

13 Lähdeluettelo

ePerusteet –järjestelmän alkuperäiset käyttäjätarinat: https://confluence.csc.fi/display/oppija/Vaatimukset+ePerusteet

ePerusteet –järjestelmän tarkennetut käyttäjätarinat: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=33525302

Havainnollistavat rautalankamallit: https://confluence.csc.fi/pages/viewpageattachments.action?pageId=32376954

Kruchten’s 4+1 view: http://www.cs.ubc.ca/~gregor/teaching/papers/4+1view-architecture.pdf