AAMEN

i, niin olkoon), sana, jolla seurakunta uu rukouksen, kiitoksen t ylistyksen. Aamen (Ilm 3: 14), vahvistaa a-sanalla

lan puhuttelu UT:ssa. esimies; kat pappi (erit Ranskassa).

starin johtaja, ➞ apotti.gie (saks), rajausteologia, ➞ eksklusii-ostaen kristinuskon erityislaatuisuutta

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

Aaamen (hepr totisest

vahvistaa ja omaksKristus, joka itse on oman puheensa.

abba (aram), isä, Jumaabbé (ransk), luostarinabbedissa, nunnaluoAbgrenzungstheolo

vinen teol, joka kor

ABJURAATIO

uhteessa kulttuuriin ja yhteiskuntaan. heologie.tio), jonkin valallinen kieltäminen, to- suoritettu esim harhaopin hylkäämi-

pesu, huuhtelu), ehtoollisastioiden ja n huuhtelu.olitio, poistaminen, kumoaminen), or-prostituution vastustaminen. Abolitio- abolitionistinen, a:n mukainen.abrenuntiatio), irtisanoutuminen Per-sa.

utio), synninpäästö. A voi olla deklara-aa Jumalan antaneen synnit anteeksi), in sanat ovat rukous Jumalan anteek-ndikatiivinen (papin sanat vaikuttavat ). Vrt ➞ retentio.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

vetää jyrkän rajan sVrt ➞ Anknüpfungst

abjuraatio (lat abiuradistajain läsnäollessanen.

abluutio (lat ablutio,papin suun ja sormie

abolitionismi (lat abjuuden t laillistetun nisti, a:n kannattaja,

abrenuntiaatio (lat keleestä, erit kastees

absoluutio (lat absoltiivinen (pappi julistdeprekatiivinen (papsiantamuksesta) tai ianteeksiantamuksen

ABSOLUUTTI

tum, irrotettu, riippumaton, täydelli-oton olevainen, jumaluus. Absoluutti-eton, riippumaton. Absolutoida, selit-tiseksi. Absolutismi, 1. käsitys, että ab- ➞ relatiivinen tieto on mahdollinen,

ormit ovat absoluuttiset, 3. rajaton yk-. yl ehdottomuus, esim ehdoton raitti-

utismin kannattaja, absolutistinen, ab-.nentia, pidättyminen), pidättyvyys, pi-haruoasta perjantaisin). Vrt ➞ konti-

ctio), poistaminen, erottaminen, ylei-ityisestä, yleistäminen, erityispiirteen n; tällaisen ajatusprosessin tulos. Abst-abstrahoitu, käsitteellinen, epähavain-nkreettinen. Abstrahoida, suorittaa a.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

absoluutti (lat absolunen, ehdoton), ehdnen, ehdoton, suhtetää t tehdä absoluutsoluuttinen eikä vain2. käsitys, että arvonsinvalta, itsevaltius, 4us. Absolutisti, absolsolutismin mukainen

abstinenssi (lat abstidättyminen (esim linenssi.

abstraktio (lat abstrasen erottaminen ervalikoiva erottaminerakti(nen), erotettu, nollinen, vastak ➞ ko

ABYSSOS

uolleiden t henkien paikka (vrt Rm 10: spekulaatioiden suosittu aihe: ➞ kaa-yys, propator (alkuisä, näin gnostikko Nichts (ikuinen ei-mitään, Jakob Böh-

, ➞ deus absconditus, jne.aanottaminen, hyväksyminen, aksep- suorittama Kristuksen uhrin a. Aksep- hyväksyä.gl), Ison Britannian hallitsijan valtais-

päivän jumalanpalvelus..stia.dis, lyh AAS, paavinistuimen virallinen

at), Apostolien teot.lyh ASS, paavinistuimen virallinen lehti

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

abyssos (kr), syvyys, k7), saks Abgrund, ➞os, mittaamaton syvValentinus), ein ewigme), irrationaalisuus

acceptatio (lat), vasttaatio. Esim Jumalantoida, ottaa vastaan,

accession service (entuimelle nousemisen

accidens ➞ aksidenssiacerra (lat), suitsutusaActa Apostolicae Se

lehti (1909-).Acta apostolorum (lActa Sanctae Sedis,

(1865-1908).

ACTA SANCTORUM

n Bollandin ja ➞ bollandistien toimit-akokoelma (1643-).inta, toiminto, teko, syn ➞ actus, ➞

assio. A bona – a indifferens – a mala, erkityksetön – paha toiminto, a civilis, a corporalis – a spiritualis, ruumiillinen , a disponens – a perficiens, valmistava a transiens in alterum – a manens in n eli ulos suuntautuva, toiseen mene-

nenttinen eli tekevässä tapahtuva toi-is, ➞ intellektuaalinen toiminta, a me-iminta.engl), Englannissa 1549, 1552, 1599 ja mukaisuuslait, jotka koskivat yhteistä of Common Prayer).inta, teko, syn ➞ actio, ➞ operatio, 2.

ellisuus, vastak ➞ potentia 3. kohtaus, nus – a indifferens – a malus, siveel-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

Acta Sanctorum, Jeatama pyhimyslegend

actio (lat), aktio, toimoperatio, vastak ➞ psiveellisesti hyvä –mpoliittinen toiminta,– henkinen toiminta- päättävä toiminta,agente, transienttinevä toiminta – immaminta, a intellectualritoria, ansiollinen to

Acts of Uniformity (1662 annetut yhdenrukouskirjaa (➞ Book

actus (lat), akti, 1. toim(Aristot mielessä) todnäytös, ➞ ahti. A bo

ADAMIITIT

ksetön –paha akti, a coactus – a volun-paaehtoinen akti, a completus eli per-

us eli imperfectus, täydellinen eli täyt-nen todellisuus, a demeritorius – a llinen – ansiollinen akti, a forensis, i, forenssinen akti, a primus – a secun-dellisuus (Jumala) – toinen todellisuus, minainen todellisuus, a purus – a po-

uhdas todellisuus (Jumala) – ➞ potens-llisuus (luodun todellisuus). Aktuaali-toiminnallinen, teonomainen, todelli-yksessä aktuelli eli ajankohtainen), aktuaaliseksi. Actus est prior potentia, enssia. nimensä saaneita lahkoryhmiä, joita lta ajalta nykypäiviin ja jotka pyrkivät isin tilan.Jumalan kunniaksi.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

lisesti hyvä – merkitytarius, pakotettu – vafectus – a incomplettynyt – epätäydellimeritorius, epäansiotuomioistuimen toimdus, ensimmäinen toa proprius, jollekin otentiae permixtus, psiin sekoittunut todenen, a:n mukainen, nen, (myös merkitaktuaalistaa, tehdä akti on ennen ➞ pot

adamiitit, Aadamistaon esiintynyt vanhapalauttamaan parati

ad Dei gloriam (lat),

ADEKVAATTI

quatus) täysin vastaava, asianmukai-

päämäärän) saavuttanut, mysteereihin

senssi, (Jumalan) lähellä oleminen. (lat kansojen keskuuteen jumalallises-siilin 7.12.1965 hyväksymä lähetystyötä .ortaatio, kehotus; adhortatiivinen, ke-

et, yhdentekevät, yks adiaforon), us-ti yhdentekevinä pidetyt asiat, jotka iä eivätkä pahoja.(lat armon apu, tuki), Jumalan armon .

Jumalan avulla.m ➞ limina apostolorum, ➞ visitatio.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

adekvaatti (lat adaenen.

adepti (lat adeptus), (vihitty.

adessentia (lat), adesAd Gentes divinitus

ti), Vatikaanin II konkoskeva ➞ dekreetti

adhortatio (lat), adhhottava.

adiafora (kr ei-erilaiskonnollis-moraaliseseivät sinänsä ole hyv

adiutorium gratiae apu ihmisen tahdolle

adiuvante Deo (lat), ad limina apostoloru

AD MAIOREM DEI GLORIAM

riam (lat), Jumalan suuremmaksi kun-estön tunnus.ustus, hoito, hallinto), 1. esim sakra-atio, hoitaminen, 2. hallinto. Admi-

liittyvä, a:n mukainen. Administroida,a, toimittaa (sakramentteja), johtaa

laskeminen, salliminen), toiseen kirk-ettu suostumus osallistua ehtoollisen kossa. A on joko rajoitettu, vastavuo-vain 1971). Admissiivinen, a:oon liitty-

yksi Jumalan nimistä VT:ssa.optare, ottaa lapseksi), 2. ja 3. vs esiin-ka mukaan Jumala adoptoi Kristuksen a:lla oli uusia muotoja. Adoptiaani eli nattaja, adoptiaaninen eli adoptianis-

.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

ad maiorem Dei gloniaksi, ➞ jesuiittajärj

administratio (lat avmenttien administranistratiivinen, a:oonsuorittaa a:ta, hoitahallintoa.

admissio (lat luokse koon kuuluville annviettoon toisessa kirroinen t yleinen (Louvä.

Adonai (hepr), Herra,adoptianismi (lat ad

tynyt harhaoppi, jonkasteessa. Keskiajallaadoptianisti, a:n kantinen, a:n mukainen

ADORAATIO

tio, palvonta), kunnioittava palvonta. ulia, ➞ hyperduulia ja ➞ latria.tti), 1. Kristuksen pikaista paluuta julis-einen nimitys, 2. erit William Millerin ntynyt liike, joka odotti Kristuksen pa- tästä liikkeestä eriytyneet ja omaksi ➞kehittyneet seitsemännen päivän ad-y Adventists), jotka viettävät pyhäpäi-ntaina.s, saapuminen, lähestyminen), Jeesuk-lua edeltävä kirkkovuoden osa, joka

a-sunnuntaista.t), Perkeleen asianajaja, 1. Vatikaanin

fidei (uskon promoottori), jonka tehtä- t pyhäksijulistamisprosessissa tuoda aiset näkökohdat (CIC can 2010). 2. asiaa selviteltäessä esittää muita kuin

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

adoraatio (lat adoraKolme astetta: ➞ du

adventismi (➞ adventavien liikkeiden yht(k 1849) ympärille sylaavan 1843-1844, 3.denominaatiokseen ventistit (Seventh-Davää sapattina eli laua

adventti (lat adventusen saapuminen, joualkaa ensimmäisestä

advocatus diaboli (lavirkamies promotor vänä on autuaaksi-esiin asialle vastakkHenkilö, joka jotakinomia mielipiteitään.

AEDIFICATIO

ikaatio, (erit hengellinen) rakentami-rakennus.inen neitsyt (Maria), lat ➞ semper vir-

nkaikkisen Isän), paavi Leo XIII:n ➞ en- Tuomas Akvinolaiselle annettiin erit a.ikkisuus, eterniteetti. mielentila, mielenliikutus, kiihtymys; . Affisioida, vaikuttaa, saada aikaan a.itas, rajanaapuruus), kahden suureen ulaisuus, lankous.rmatio), myöntäminen, myöntävä eli ffirmatiivinen, myöntävä, vahvistava.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

aedificatio (lat), edifnen, rakentuminen,

aeiparthenos (kr), ikugo.

aequitas ➞ epieikeia.Aeterni Patris (lat ia

syklika (1879), jollaasema kat teologiass

aeternitas (lat), iankaaffekti (lat affectus),

osittain syn ➞ passioaffiniteetti (lat affin

yhdenlaatuisuus, sukaffirmaatio (lat affi

positiivinen väite. AVastak ➞ negaatio.

affisioida ➞ affekti.

AFFUUSIO

, vuodattaminen, valaminen, a-kaste, mus. Syn ➞ infuusiokaste. afthartos, turmeltumaton, ➞ doketis-nassolaisen (k jälkeen v 518) johtama yhmä, jonka mukaan Kristuksen maal-eltumaton, kuolematon ja vailla kärsi-apaasta tahdostaan saattoikin alistua

lemaan. Aftartodoketisti, a:n edustaja, a:n mukainen.muus, ➞ selibaatti.arhaiskrist: rakkauden ateria. Anders malallinen, uhrautuva, motivoimaton

os. Vrt ➞ amor, ➞ perusmotiivi.ava), 1. kirkkokäsikirja, 2. työjärjestys,

mättömyys. Isän ominaisuus p Kolmi-a Poikaan. Vrt ➞ gennesis.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

affuusio (lat affusio)valelukaste, ➞ baptis

aftartodoketismi (krmi), Julianos Halikar➞ monofysitistinen rlinen ruumis oli turmmyksiä, vaikka hän vkärsimykseen ja kuoaftartodoketistinen,

agamia (kr), naimattoagape (kr), rakkaus. V

Nygrenin mukaan jurakkaus, vastak ➞ er

agenda (lat toimitettesityslista.

agennesia (kr), syntynaisuudessa suhteess

AGENS

en), toimiva, vaikuttava, vastak ➞ pa-ttuva. Agens et patiens oportet esse si-yn ja vaikuttuvan on oltava samalla n). esse (lat), skol periaate: tekeminen,

isesta, joka on sen perusta ja edelly-tura, quam agere, oleminen on luon-istä, toimintaa.

), nykypäiväistäminen, uudistus, kirkon ailman edellytysten tasolle. Johannes vä Vatikaanin II ➞ konsiilille.ostos, tuntematon), käsitystapa, jonka todellisuuden perimmäisestä luontees-toa. Agnostikko, a:n edustaja, agnosti-

tuntematon jumala (Apt 17: 23).alan Karitsa (esim Jh 1: 29), Kristus,

at ja lut jumalanpalveluksessa.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

agens (lat), agentti(ntientti(nen) eli vaikumul, vaikuttavan sy(Tuomas Akvinolaine

agere sequitur (ad)toiminta seuraa olemtys. Esse est prius nanostaan ennen tekem

aggiornamento (italsaattaminen nykymaXXIII:n antama tehtä

agnostisismi (kr agnmukaan Jumalasta t ta ei voida saada tienen, a:n mukainen.

agnostos theos (kr), Agnus Dei (lat), Jum

kommuuniohymni k

AGONIA

mppailu, ahdistus, agonaalinen, kuo-luva, ahdistunut.ttomat), neljän evankeliumin ulkopuo-sen sanat.tuksen kärsimyshistorian jakso, joka on ista ja joka on ollut a-saarnan pohjana

nos, ➞ tempus.so), maailmanaika, ikuisuus.

uus ➞ sensus, ➞ sensiibeli, ➞ sensitii-en.

➞ intuitio, ➞ kontemplaatio, ➞ medi- spekulaatio.tuen, ort kirkossa seisoen laulettava neitsyt Marialle omistettu ylistys.käsintekemätön (esim tietyt ➞ ikonit).

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

agonia (kr), kuolinkalinkamppailuun kuu

agrafa (kr kirjoittamalella säilyneet Jeesuk

ahti (lat ➞ actus), Kriskoottu evankeliumeesim Suomessa.

aika ➞ kairos, ➞ khroaioni (kr aion, ajanjakaisthesis ➞ sensus.aisti, aistinen, aistis

vi(nen), ➞ sensuaalinaitia, aition ➞ causa.ajattelu ➞ diskurssi,

taatio, ➞ refleksio, ➞akathistos (kr), ei is

hymni, erit autuaalleakheiropoietos (kr),

AKKLAMAATIO

amatio, hyväksymis- t paheksumishuu-tervehdys hallitsijalle, kuoron toistama lalle, kansan antama myöntymys piis- päätöksiin, huutoäänestys, seurakun-. Akklamoida, suorittaa, antaa a. accommodatio), mukautuminen, mu-työssä paikallisiin tapoihin. Akkommo-tua, mukauttaa, mukautua.thos, seuraaja, seuralainen, palvelija), nut ylimmän neljästä alemmasta vihki-

inores. kosmos, maailma), maailmattomuus, attomuudesta. Akosmisti, a:n kannat-:n mukainen. akroamatikos, kuultava), kuultavaksi n pohjalta syntynyt (kirjoitus), esitel-Vrt ➞ erotemaattinen, ➞ dialoginen.ida ➞ acceptatio.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

akklamaatio (lat acclto), suosionhuudot, ylistys t rukous Jumapanvaaliin t konsiilinnan vastaus liturgille

akkommodaatio (latkautus, esim lähetysdoida, akkommodoi

akoluutti (kr akolouhenkilö, joka on saamyksestä ➞ ordines m

akosmismi (kr a, ei,oppi maailman olemtaja, akosmistinen, a

akroamaattinen (krtarkoitettu, luentojemöivä (opetustapa).

akseptaatio, aksepto

AKSIDENSSI

ns, lisäksi tuleva, satunnainen), Aristot nen olevainen vastak ➞ substanssi, jon- ei-pysyvä ominaisuus a on. Vrt ➞ attri-yvä ominaisuus. Aksidentaalinen, a:n

rvo, logos, oppi) arvo-oppi, arvoteoria. t arvoteoriaa koskeva, arvo-, aksiolo-sitys, että arvot ovat objektiivisia ole-skatologia ➞ eskatologia.

(kr axioma), peruslause, jota ei voida , selviö. Aksiomaattinen, itsestään sel-

llinen, otollinen, ort piispaa t pappia ja kirkkokansan toteamus, kun asian-ään pukuun vihkimyksen jälkeen.

apahtuma, toimitus, juhlatoimitus, 3.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

aksidenssi (lat accideja skol fil: epäitsenäika ei-välttämätön jabuutti, joka on pysomainen.

aksiologia (kr axia, aAksiologinen, arvojaginen realismi, fil kävaisia, aksiologinen e

aksiomi, aksiooma eikä tarvitse todistaavä, selviömäinen.

aksios (kr axios), arvovihittäessä vihkijän omaista puetaan pyh

akti 1. ➞ actus, 2. tasiakirja.

AKTIIVINEN

s), toimiva, vaikuttava; aktiivimuotoi-sinen. Vastak ➞ passiivinen. Aktiivi-mivuus, toimeliaisuus. Aktivismi, 1. ak-senne, 2. moraalifil käsitystapa, jonka sisijainen tehtävä on aktiivinen maail-käytäntö eikä teoria, 3. fil käsitys, että minaista aktiviteetti. Aktivisti, aktivis-tinen, aktivismin mukainen. toiminto, ➞ actio, ➞ Katolinen aktio.

linen synti ➞ peccatum actuale.lis, teonomainen, tapahtumallinen, to-a mukaan todellisuus ei ole olemista

Vastak ➞ agere sequitur (ad) esse. Ak-, aktualistinen, a:n mukainen.

alkoinen messupaita.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

aktiivinen (Iat activunen, aktiivimerkityksuus, aktiviteetti, toitiivisen toiminnan amukaan ihmisen enman muuttaminen, todellisuudelle on omin edustaja, aktivis

aktio (lat actio), teko,aktuaalinen ➞ actus.aktuaalisynti, aktuaaaktualismi (lat actua

dellinen), oppi, jonkvaan tapahtumista. tualisti, a:n edustaja

akvaarit ➞ aquarii.alba (Iat valkoinen), v

ALBIGENSSIT

upungin mukaan nimensä saanut ka

koulu, Aleksandriassa 2. – 5. vs:lla toi-uuntaus. Verrattuna ➞ Antiokian kou-in perinnettä ja ➞ allegorista Raama-sti Jumalan ➞ transsendenssia ja lähe-smiä. ➞ Kristologiassa A tähdensi ta ja vei äärimmäisissä muodoissaan ➞

Alethiologia, oppi totuudesta, totuus-, totuusopillinen.nsimmäinen kirjain kuten omega vii-A ja 0» (Ilm 1: 8).koni.io), vieraantuminen.si skol ➞ transsendentaaleista.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

albigenssit, Albin karansk ➞ katarilahko.

Aleksandria(laine)n minut teol koulu ja sluun A edusti Platontun tulkintaa ja koroni joskus ➞ triteiKristuksen jumaluutmonofysitismiin.

aletheia (kr), totuus. oppi, alethiologinen

alfa, kr kirjaimiston emeinen. Jumala on »

alidiakoni ➞ hypodiaalienaatio (lat alienataliquid (Iat), jokin, yk

ALLEGAATIO

tio), (kirjoituksesta) lainaaminen, sii-aaminen. Allegaatti (lat allegatus), lai-, lainata (kirjoitusta).rein, puhua toista), ➞ allegoriaa käyt-

.kin asian t tapahtuman vertauskuva, s, tekstin väitetty syvempi, hengellinen , kuvaannollinen, vertauksellinen. Vrt

ce), liitto. Esim Maailman Evankelinen 1846). A-pyrkimyksiksi nimitetään ➞

kirkkokunnista olevat kristityt harras-evankelioimisen piirissä sivuuttamalla an että itse kirkot ovat virallisesti mu-

xia), käsitystapa, joka pitää jotakin jo-se on, erehtyvä käsitys. Allodoksinen,

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

allegaatio (Iat allegahen perusteluksi viittnaus, viite. Allegoida

allegoreesi (kr allegotävä tekstin tulkinta

allegoria (ks ed), jonvertauksellinen esitytulkinta. Allegorinen➞ sensus.

allianssi (ransk allianAllianssi (perustettuekumeniaa, jossa eritavat yhteyttä esim opilliset seikat ja ilmkana.

allodoksia (kr allodonakin muuna kuin a:n mukainen.

ALLOIOOSI

Iat permutatio, vaihtaminen), vaihta-i. Zwinglin tulkinta ➞ communicatio jotakin sanotaan Kristuksen jumaluu-uluukin hänen inhimillisyyteensä, tai

tio, puhuttelu), 1. paavin tilapääpuhe,

nsk autrui, toinen), Comten epäitsek-työlle antama nimitys. Vivre pour aut-si. Vastak ➞ egoismi. Altruisti, a:n mu-istinen, epäitsekäs, a:n mukainen.re, ara; kr hagia trapeza, pyhä pöytä),

ukaristinen pöytä, kirkkorakennuksen tile, kannettava a, sacramentum alta-i, ➞ eukaristia.bo, molemmat, valentia, voimakkuus), naisuus, ambivalentti(nen), kaksiarvoi-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

alloioosi (kr alloiosis,minen, vaihtamisoppidiomatum -opista: »desta, vaikka se kuPäinvastoin» (FC 8).

allokuutio (Iat allocu2. lit puhuttelu.

altruismi (Iat alter, rakäälle ajattelulle ja rui, elää toisen hyväkkainen henkilö, altru

alttari (Iat altaria, altauudessa liitossa ➞ ekeskus. Altare portaris, a:n ➞ sakramentt

ambivalenssi (lat amkaksiarvoisuus, kaksinen, kaksinainen.

AMBO

abainein, astua ylös), korotettu paikka ja kirkkolaivan välillä Raamatun luke-a varten. Tämä vanhan kirkon ja var-ely on uudelleen palautumassa nyk .Church (engl), Amerikan luterilainen ostunut kirkkokunta, jossa yhtyivät l ja saks lut kirkot. Vrt ➞ Lutheran Lutheran Church – Missouri Synod.

aac Thomas Heckerin (k 1888) 1800-lu-altain katolilaisten piirissä edustama mukauttamaan kirkon tapoja moder- elämään korostaen »aktiivisia hyvei- muiden kristittyjen yhteisiä käsityksiä. tsi sen 1899. Amerikanistinen, a:n mu-

ökkäyksen kohteena molemmilta puo-s, looginen kaksimielisyys.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

ambo, ambon (kr ankirkossa alttaritilan mista ja esim saarnahaiskeskiajan järjestkirkkorakennuksissa

American Lutheran kirkko, 1960 muoderäät tanskal, norjaChurch in America, ➞

amerikanismi, erit Isvun lopulla Yhdysvsuuntaus, joka pyrkiniin amerikkalaiseentä» ja katolilaisten jaPaavi Leo XIII tuomikainen.

amfibolia (kr olla hylilta), kaksiselitteisyy

AMFIKTYONIA

fiktyoniliitto, kulttipaikkaa ympäröivi- poliittis-usk liitto muinaisessa Kreikas-eimon kokonaisuus.

kat papin nelikulmainen lit hartialiina. animalis, carnalis, sensitivus – a ratio-llectualis, animaalinen, lihallinen, aisti-aalinen, hengellinen t henkinen, älylli- a peccati, rakkaus Jumalaan – rakkaus – a mercenarius, ilmaiseksi annettu – kkaus. A mundanus – a supermunda-us – ylimaallinen rakkaus. A sui, itse-ium. Vrt ➞ agape, ➞ eros.ksi, lit syleily.m), mukana pidettävä taikaesine, vrt

Amyraut’n (k 1664) lieventävä tulkinta aatio-opista.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

amfiktyonia (kr), amen naapuriheimojensa. Myös Israelin 12 h

amikti (lat amictus), ramor (Iat), rakkaus. A

nalis, spiritualis, intenen rakkaus – rationnen rakkaus. A Dei –syntiin. A gratuitus palkkaa odottava ranus, maallinen rakkarakkaus, Vastak ➞ od

amplexus (Iat), ampleamuletti (lat amuletu

➞ fetissi.amyraldismi, Moyse

Calvinin ➞ predestin

ANABAPTISTIT

baptizein, kastaa uudelleen), uudel-ptismi, uudelleenkastajien liike t hei-abaptistinen, anabaptismin mukainen.

inen, edeskantaminen, uhraaminen), n osa, joka alkaa ➞ prefaatiosta ja jota vastaa messun ➞ kaanon.stes), lukija, esilukija, vanhan kirkon ja

lemmista viroista, lännessä ➞ lehtori.e, ylös vieminen), tulkintatapa, jossa

tään »korkeammassa mielessä», suh-aalliseen. Vrt ➞ sensus. Anagoginen, kainen.akefalaiosis, Iat recapitulatio), rekapi-ainen kertaus, kaiken yhdistäminen. hittämä käsitys, jonka mukaan inkar-ksessa täyttyy päättymyksellisesti (re-luomakunta.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

anabaptistit (kr analeenkastajat. Anabadän opetuksensa, anVrt ➞ baptismi.

anafora (kr esiin tuomort liturgian keskeisilännessä suunnilleen

anagnosti (kr anagnonyk ort kirkon yksi a

anagogia (kr anagogtekstin sanat seliteteuttamalla ne taiva:aan liittyvä, a:n mu

anakefalaioosi (kr antulaatio, pääkohdittErit Eirenaioksen kenoituneessa ➞ Logokaapituloituu) koko

ANAKOREETTI

horetes), erakko, yksinäisyydessä elävä Vrt ➞ koinobion.hronismos), väärä ajoitus, ajan vaihtu-auden ilmiön selittäminen toisesta), s. Anakronistinen, vääräajoitteinen,

astaavuus), olioiden, käsitteiden, suh- attributionis, attribuutioanalogia, jos-kenään verrattavalle eli analogaatillesuuntaisesti toiselta toiselle (esim kun ttä talouselämää nimitetään »terveek-atis, proportionaliteetti- eli proportio-ssa kumpikin analogaatti käsittää suh-

e samalla samanlaista ja erilaista. A en-ia, Jumalan iankaikkisen olemisen ja misen vastaavuussuhde (missä yhtäläi-

uurempi erilaisuus). A fidei, uskon ana-useen yhtäpitävyys kirkon koko uskon

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

anakoreetti (kr anakkristillinen askeetti.

anakronismi (kr anakminen (toisen aikakvanhentunut käsityepäajanmukainen.

analogia (kr suhde, vteiden vastaavuus. Asa kummallekin kesyhteinen koituu yksisekä ihmisruumista esi»). A proportionalitnaalisuusanalogia, joteen, jossa on toiselltis, olemisen analogluodun riippuvan olesyyteen liittyy vielä slogia, jonkin uskonla

ANALYYSI

naloginen, a:aan liittyvä, vastaava. Vrt ookki, ➞ synonyyminen. irrottaminen, hajottaminen), erittely, ttaminen osiinsa, jäsentely. Analysoi-maattinen a, teol metodi, jolla selvite-steemin rakenne, sen strukturoivat te-ysi. Vastak ➞ synteesi.iva, analyysiin eli erittelyyn perustuva,

elmassa eli selittävässä arvostelmassa jo subjektiin (esim »ympyrä on pyö-ttelevä menetelmä, jossa jotakin selvi- sen osia, näiden suhteita toisiinsa ja edellytyksiä, syitä, loogisia suhteita

taminen: vanhurskauttamisessa tode-, mitä ihminen on ja mitä hänessä on. n.nesis), muisto, muistaminen, mieleen

akaikkisen pelastustapahtuman reaali-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

kanssa (Rm 12: 6). A➞ ekvivookki,➞ univ

analyysi (kr analysis,kokonaisuuden hajoda, suorittaa a. Systetään jonkin ajatussykijät, struktuurianaly

analyyttinen, analysoerittelevä. A arvostpredikaatti sisältyy reä»). A metodi, eritetään analysoimallakokonaisuuteen, senym. A vanhurskauttaan ja vahvistetaanVastak ➞ synteettine

anamneesi (kr anampalauttaminen, kert

ANANKE

jumalanpalveluksessa, erit ehtoollisen muuttumista seuraava rukous (»Unde ssa, ort jumalanpalveluksessa ➞ anafo-latonin käsitys, että tiedostaminen on deoiden mieleen palauttamista.ttömyys, pakko, kohtalo.asi, ylösnousemus.thema, hepr herem), 1. Jumalalle ero-h kirottu, suljettu seurakunnan yhtey-

Anathema sit (lyh a.s.), hän olkoon ki-, antaa a-julistus, julistaa kirotuksi.e, itä), itäinen (kirkko), ➞ ortodoksia.pr), kurjat, köyhät, nöyrät. Hurskaiden VT:n ajan lopulla ja Jeesuksen aikana.Herran palvelijatar, Maria (Lk 1: 38).at), teologian palvelijatar (halventaen: an vanha nimitys sen suhteessa teolo-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

nen nykyistyminen vietossa. Rkat myös:et memores») messuran kolmas osa. Fil Psielun jo tuntemien i

ananke (kr), välttämäanastasis (kr), anastaanateema (kr, lat ana

tettu t vihitty, 2. myödestä, pannajulistus.rottu. Anatematoida

anatolinen (kr anatolanawim, anijjim (he

juutalaisten nimitys ancilla Domini (lat), ancilla theologiae (l

palkkapiika), filosofigiaan.

ANE

lus), enkeli. Angelofania, enkelinäky, n, angelolatria, enkelien palvonta, an-leistä, enkelioppi. eli angelus tutelaris, suojelusenkeli 0). Hieronymus sanoi sieluista: … una-rtu nativitatis in custodiam sui ange-

lakin on heti syntymästään asti suoja-n määrätty enkeli.), Herran enkeli, kat rukoukset (alku: ntiavit Mariae, Herran enkeli ilmoitti utaan aamulla, keskipäivällä ja illalla essa.n (engl), Anglikaaninen kirkkoyhteisö, imi, joka on täydessä kirkollisessa yh-ja Canterburyn ja Yorkin piispanistui-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

ane ➞ indulgenssi.angelos (kr, lat ange

enkelin ilmestyminegelologia, oppi enke

angelus custos (lat)(Apt 12: 15, Mt 18: 1quaeque habet ab olum delegatum, kulnaan siihen tehtävää

Angelus Domini (latAngelus Domini nuMarialle), jotka lausangelus-kellojen soid

Anglican Communiosen kirkkoperheen nteydessä keskenään miin.

ANGLIKAANINEN KIRKKO

o, Englannin kirkko (Church of Eng-n. ➞ Anglican Communion. Anglikaa-

, yhteisnimitys Anglikaaniseen kirkko- kirkoille ja niiden erityispiirteille, ang-pi. ➞ Anglican Communion.igh Church.t angor, anxietas, angustia), ahdistus, ntuska, jonka aihe on yl epäselvä t .inen, ei kaltainen. Anhomoiolaisuus ja tivat, ettei Poika ole Isän kaltainen (➞moios. Vrt ➞ homoousios.ypostaasittomuus, persoonattomuus.

stologian mukaan Kristuksen inhimilli-osta omaa persoonaansa. Vrt ➞ enhy-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

anglikaaninen kirkkland) tytärkirkkoineenisuus, anglikanismiyhteisöön kuuluvillelikaanisen kirkon op

anglokatolisuus ➞ Hangsti (saks Angst, la

ahdistuneisuus, peloanonyymi (Jh 16: 33)

anhomoios (kr), erilaanhomoiolaiset opethomoios), vaan anho

anhypostasia (kr), hVanhakirkollisen krinen luonto ei muodpostasia.

anijjim ➞ anawim.

ANIMA

stiae eli bestialis – a hominis eli huma-sielu – ihmissielu - kasvisielu, a intellec-a sensitiva eli irrationalis – a vegetabi-ellektiivinen eli järjellinen sielu – sensi-alinen eli aistisielu – vegetatiivinen

Kristuksen sielu. 1300-luvulta peräisin a alkaa sanoin: Kristuksen sielu, pyhitä umis, pelasta minut. Anima naturaliter aan kristillinen sielu, Tertullianuksen corporis, sielu (on) ruumiin ➞ forma,

päätös 1312 (DS 902). Vrt ➞ psykhe. llinen, elollinen, 2. aistinen, 3. eläimel-animaalisuus, elollisolennollisuus, eläi-aniteetti.

atus, elollinen), luonnon elollistami-n usk käsitys, jota on pidetty ➞ animis-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

anima (lat), sielu. A bena – a plantae, eläintualis eli rationalis – lis eli vegetativa, inttiivinen eli irrationasielu. Anima Christi,oleva kat rukous, jokminut, Kristuksen ruChristiana, luonnostkäsitys. Anima formaViennen ➞ konsiilinAnimaalinen, 1. sielulinen. Animaliteetti, mellisyys, vrt ➞ hum

animatismi (lat animnen, varhaiskantainemin esivaiheena.

ANIMISMI

sielu), erit luonnonkansojen piirissä ta-in t henkiin erilaisten ilmiöiden syinä. mus kuolemanjälkeisestä elämästä. Vrt

mmärrys, sielun (➞ anima) järjellinen

gie (saks), liittymäteologia, ➞ inklusii-y ympäristön kulttuuriin ja yhteiskun-ungstheologie., vuosikirjat.ihilatio), tyhjäksi tekeminen, tuhoami- Vastak ➞ kreaatio. Annihilationismi, kaikkisen helvetin rangaistuksen sijas-outumista viimeisellä tuomiolla. Anni-ionismin edustaja, annihilationistinen, kainen.

vuosipäivä, -juhla. Kat vuosittainen umessu.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

animismi (lat anima, vattava usko sieluihA:iin liittyy mm usko➞ fetisismi, ➞ mana.

animus (lat), henki, yosa, mieli.

Anknüpfungstheolovinen teol, joka liittytaan. Vrt ➞ Abgrenz

annaalit (lat annales)annihilaatio (lat ann

nen, tuhoutuminen.käsitystapa, joka ianta opettaa sielun tuhhilationisti, annihilattämän käsityksen mu

anniversarium (lat),muistojuhla, erit siel

ANNO DOMINI

rran vuonna, lyh A.D., jKr.onomasia.untiatio, ilmoitus, tiedotus), Marian a,

rialle, Marian ilmestyspäivä 25.3. (Suo-nunsiaatit, neitsyt Marian ilmestykses-

al sääntökunta., työn, tutkielman, ajattelun alkuote, kohta, ryhdyntä. Ansatsiproblematiik-

ematiikka, ennen kysymyksen ratkaise-gelma, miten siihen ryhdytään, miltä

illaisten edellytysten vallitessa.ullis meritis.gonizesthai, taistella, kiistellä), vasta-isuus. Antagonistinen, vastakkainen, isvaikutuksinen.

(lat), ennen Kristuksen syntymää. Vrt um.ralapsarismi.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

anno Domini (lat), Heannominaatio ➞ parannunsiaatio (lat ann

enkelin ilmoitus Mamessa muutettu). Antä nimensä saanut it

ansatsi (saks Ansatz)yleisasete(lma), lähtöka, ryhtymis ➞ problmista selvitettävä onpohjalta, miten ja m

ansio ➞ meritum, ➞ nantagonismi (kr anta

kohtaisuus, ristiriitavastustava, vastakka

ante Christum natum➞ post Christum nat

antelapsarismi ➞ sup

ANTEPENDIUM

sirippu, alttarin esivaate.s ort lit kirja.en, lat ➞ homo.itikon zoon (kr), ihminen (on) luon-elävä) olento (Aristoteles).hja), antidori, siunattu (konsekroima-ia, joka jaetaan läsnäoleville ort juma-lla. Vastaavasti jaetaan rkat kirkossa ssa siunattua leipää (pain bénit).), esilaulajan ja kuoron t kahden kuo-laulu. Antifoninen, a:n tapainen. Anti-ri, antifoneja sisältävä lit kirja.anti, vastaan, kleros, papisto), pappis-suus. Antiklerikaali, antiklerikalisti, a:n llan vastustaja, antiklerikaalinen, an-

mukainen, pappisvastainen.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

antependium (lat), eanthologion (kr), eräanthropos (kr), ihminanthropos fysei pol

nostaan poliittinen (antidoron (kr vastala

ton) leipä eli ➞ euloglanpalveluksen lopuRanskassa ja Kanada

antifoni (kr antifoneron liturginen vuorofonaali eli antifonaa

antiklerikalismi (kr vallan, kirkon vastaikannattaja, pappisvatiklerikalistinen, a:n

ANTIKRISTUS

hristos), vastakristus, lopun aikana il-vastainen hahmo (ks esim 1 Jh 2: 18,

astaansanotut, ne UT:n kirjat, joiden oniin oli kiistanalaista (2 Pt, 2-3 Jh, Jk, k ➞ homologoumena.nsion), pyhän pöydän sijainen, ort alt-vattu Kristuksen ristiltäotto ja joka si-ntiminssiliina (kr eileton), a:n suojalii-

korporaalia.kaikilta rkat papeilta 1910-1967 vaa- vastainen vala.

lakien ristiriitaisuus), kahden t useam-tevän väitteen ristiriitaisuus., vastaan, nomos, laki), lakia väheksyvä a. Antinomisti, a:n kannattaja, antin-inen.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

antikristus (kr antikmestyvä Kristuksen 22).

antilegomena (kr), vkuuluminen ➞ kaanJd, Hbr ja Ilm). Vasta

antiminssi (kr antimitariliina, johon on kusältää ➞ reliikkejä. Ana, vastaa lännen ➞

antimodernistivala, dittu ➞ modernismin

antinomia (kr lain t man näennäisesti pä

antinomismi (kr antit sen hylkäävä kantomistinen, a:n muka

ANTIOKIA(LAINE)N KOULU

lu, teol suuntaus, joka vaikutti 4. ja 5. tiokiassa. Verrattuna ➞ Aleksandrian aristoteelista perinnettä, historiallista atun tulkintaa ja ➞ ekonomista trini-alan ykseyttä. ➞ Kristologiassa A täh-isyyttä ja luontojen yhteys oli vähem-ksandrian teologian mukaan..ti, vastaan, Sem, Seem), (ei seemiläis- suus, joka voi olla poliittista, sosiaalis-onnollista t ideologista. Antisemitisti, emitistinen, a:n mukainen.icipatio, ennakolta ottaminen, kr pro-ennakkoväite, väitteen edeltävä tun-odottaen myöhempää perustelua. An-, esittää ennakkoväite. Antisipatiivi-

ltävä. Ks myös ➞ prolepsi.s), vastateesi, vastaväite.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

Antiokia(laine)n kouvs:lla erit Syyrian Ankouluun A edusti ➞

ja kirjaimellista Raamteettiä ja korosti Jumdensi Kristuksen ihmmän kiinteä kuin Ale

antipatia ➞ sympatiaantisemitismi (kr an

vaan) juutalaisvastaita, taloudellista, uska:n kannattaja, antis

antisipaatio (lat antlepsis), ennakointi, nustaminen todeksi tisipoida, ennakoidanen, ennakoiva, ede

antiteesi (kr antithesi

ANTITRINITAARIT

ti, vastaan, lat trinitas, kolminaisuus), stustajat.os), vastakuva, vastakkaistyyppi, esim

gia), runokokoelma, valikoima kirjalli- florilegium.ojen) vastakkaismerkityksisyys, anto-rkityksinen sana, antonyyminen, vas-. Vrt ➞ homonymia, ➞ synonymia.hropogonia), ihmisen synty, myyttinen

thropolatreia), ihmisten palvominen, homini deus, ihminen on ihmiselle ju-

hropos, ihminen, logos, oppi), oppi ih-iva tiede (termi peräisin 1500 -luvulta). en teol tutkimus, teol oppi ihmisestä. kija, antropologinen, a:aan kuuluva.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

antitrinitaarit (kr ankolminaisuusopin va

antityyppi (kr antitypAadam – Kristus.

antologia (kr antholosuutta, erit runoja, ➞

antonymia (kr), (sannyymi, vastakkaismetakkaismerkityksinen

antropogonia (kr antkäsitys tästä.

antropolatria (kr anihmispalvonta, homomala (Feuerbach).

antropologia (kr antmisestä, ihmistä tutkTeologinen a, ihmisAntropologi, a:n tut

ANTROPOMORFISMI

r anthropomorfia, ihmismuoto), inhi-sien siirtäminen ei-inhimilliseen luon-. Antropomorfinen, ihmisen muotoi-tropomorfistinen, antropomorfismiin

nthropopathes, ihmistunteinen), käsi-a on inhimillisiä tunteita.r anthropos, ihminen, kentron, keski-n.hropos, ihminen, sofia, viisaus), Rudolf ➞ teosofian haarautuma. Antroposofi, osofinen, a:n mukainen.span) sormus, a piscatoris, kalastajan tisormus.tunteettomuus, aistittomuus, affektit-an tosi viisaan (kr sofos) tila, Horatiuk-a kaikessa välinpitämätön, ihmettele-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

antropomorfismi (kmillisten ominaisuuktoon t jumaluuteennen, kaltainen. Anliittyvä.

antropopatismi (kr atys, että jumaluudell

antroposentrinen (kpiste), ihmiskeskeine

antroposofia (kr antSteinerin perustamaa:n edustaja, antrop

anulus (lat), (erit piisormus, paavin sinet

apatia (kr apatheia), tomuus, stoan mukasen nil admirari, ollmättömyys.

APEIRON

ääretön, passiivinen maailmanprinsiip-ilmanjärjestyksen perusajatuksia.

korvien avaaminen eli effetatio (aram t kasteriituksen osa.la.tio.eiknynai, osoittaa, todistaa), kiistaton, esti välttämätön.fatikos), kielteinen, kieltävä (väite, ar-Vastak ➞ katafaattinen.egma, mon apofthegmata), lyhyt osu-a kehyksissä esiintyvä Jeesuksen lausu-in tietylle evankeliumitradition ainek-

).lypsis, paljastaminen), ilmestyminen, il-styskirja. Apokalyptinen, ilmestykseen

ikko, ilmestyksen näkijä, ilmestyskirjan ptiikka, myöhäisjuutalainen ja var-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

apeiron (kr), rajaton, pi, kreikkalaisen maa

apertio aurium (lat),effata, Mk 7: 34), rka

apex mentis ➞ scintilapirocalia ➞ consumpapodiktinen (kr apod

kumoamaton, loogisapofaattinen (kr apo

vostelma, teologia). apoftegma (kr apofth

va sanomus, suppeissma (Rudolf Bultmannselle antama nimitys

apokalypsi (kr apokamestys, ilmoitus, ilmeviittaava. Apokalyptkirjoittaja. Apokaly

APOKATASTASIS

ji sekä sen aatemaailma, missä apoka-n, vertauksin jne paljastetaan lopun ➞ eskatologia.pokatastaasi, ennalleen asettaminen,

sillisen tilan palauttaminen, ➞ restau-ussa sekä kaikkien kääntyminen ja pe-astasis panton, kaiken kohdallensa minen (Apt 3: 21).os, salattu), apokryfikirjat, kirjoitukset, vät Raamattuun, mutta joita ei ole hy-n. VT:n apokryfit ovat mukana ➞ Sep-uuttuvat palestiinalaisesta kaanonista. pokryfejä nimitetään ➞ deuterokano-grafeja apokryfeiksi.aris Laodikealaisen (k n 390) harhaop-alallinen ➞ Logos on ➞ inkarnaatios-

enkisielun tilalle. Tässä käsitystavassa, antinopolin ➞ ekumeenisessa ➞ konsii-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

haiskrist kirjallisuuslalyptikon kuvin, uniajan tapahtumia. Vrt

apokatastasis (kr), aalkuperäisen paratiiraatio, maailman loplastuminen. Apokatasettaminen, entistä

apokryfit (kr apokryfjotka tavallaan liittyväksytty ➞ kaanoniituagintassa, mutta pRkat kirkossa VT:n anisiksi ja ➞ pseudepi

apollinarismi, Apollinpi, jonka mukaan jumsa tullut Jeesuksen hmikä hylättiin Konst

APOLLONINEN

ettää täyden ihmisyytensä. Apollinaa-annattaja, apoliinaarinen, apollinaris-

.ollonin palvontaan kuuluva, sopusoin-. Schelling loi käsiteparin a – dionyysi-on toisaalta a, harmoniaa, muotoa ja pyrkimys ja toisaalta dionyysinen, hur-ikkova luomisvoima.eetit (kr apologeomai, puolustautua), eet kristinuskon puolustajat 2. ja 3.

pologeomai, puolustautua), teol tie-yntynyt kristinuskon ➞ apologiana (➞ttynyt sitten systemaattiseksi väliensel-äristökulttuurin aatemaailman kanssa. taaliteologia.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

lissa 381, Kristus menri, apollinaristi, a:n ktinen, a:n mukainen

apolloninen (kr), Aptuinen, harmoninennen: esim ihmisessä järjestystä korostavamioitunut, muodot r

apologeetat, apologfil koulutuksen saanvs:lla.

apologetiikka (kr ateenhaara, joka on sapologeetat) ja kehivittelyksi kirkon ympKs myös ➞ fundamen

APOLOGIA

us, puolustuspuhe, -kirjoitus. Apologia anae eli pelkkä Apologia, Augsburgin tus (1531).stus, apolytroosi, lat ➞ redemptio.tike, nim tekhne), vaikeasti ratkaista-mien ongelmien selvittely huolimatta kä voidakaan ratkaista. Aporeetikko, ja, probleemiajattelija.

muus, vaikeus, josta ei näy pääsytietä, ol: fil kyselyn lähtötilanne.

us, krist uskon täysi hylkääminen (CIC ti (lat apostata), luopio, renegaatti, ukainen, luopio-. Vrt ➞ heresia, ➞ skis-

hemmästä käsin), skol: päättely vaiku-tista alkaen: kokemuksen jälkeen t pe-rinen, kokemusperäinen. Vastak ➞ a

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

apologia (kr), puolustConfessionis Augusttunnustuksen puolus

apolytrosis (kr), lunaaporetiikka (kr apore

vien t ratkaisemattosiitä, ettei näitä ehaporetiikan harjoitta

aporia (kr), neuvottolooginen vaikeus, sk

apostasia (kr), luopumcan 1325), apostaatapostaattinen, a:n mma.

a posteriori (lat myötuksesta syyhyn; Kanrusteella. Aposteriopriori.

APOSTOLI

s, lähettiläs), Kristuksen valtuuttama distaja ja kirkon johtaja, yksi niistä

, a:n virka. Apostolikokous, apostoli-Paavalin ja toisten apostolien kokous (Apt 15). Apostolinen, apostoleihin liit-ä. Apostolinen istuin (lat myös sancta aavin istuin ja ➞ kuuria. Apostolinen

io. Apostolinen uskontunnustus (lat um) eli Apostolicum, Rooman seura-tuksesta kehittynyt lännen kristikun-. Apostoliset isät, 1. ja 2. vs:n kirkoll ivät apostoliseen ➞ traditioon. Aposto-r Diatagai ton hagion apostolon), n

tantinopolissa laadittu 8 kirjaa käsittä-ma. Apostolisuus, kirkon tuntomerkki apostoliselle opille ja ➞ konstituutiol-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

apostoli (kr apostoloylösnousemuksen to12:sta. Apostolaattikonventti, -konsiili, Jerusalemissa n v 48 tyvä, heiltä periytyvsedes, pyhä istuin), psuksessio ➞ suksessSymbolum Apostolickunnan kastetunnusnan uskontunnustuskirjailijat, jotka liittyliset konstituutiot (k380 Syyriassa t Konsvä kirkoll lakikokoel(➞ nota): uskollisuusle.

APOSTOLICAE CURAE

t apostolisen huolen), Leo XIII:n ➞ en-ossa ➞ anglikaaniset vihkimykset seli-si. itatem (lat apostolisen toiminnan), in 18.11.1965 hyväksymä ➞ dekreettitolaatista. olinen uskontunnustus.oli), ort lit kirja, joka käsittää Apostoli-

genus.osis), jumalallistuminen, kohottaminen Vrt ➞ teoosi.), munkkiluostarin esimies.

ellatio), vetoaminen, muutoksenhaku, instanssiin, esim ekumeeniseen kon-

erceptio), tarkkaava havainto, käsittä-havainnon hahmottuminen edellisten

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

Apostolicae curae (lasyklika (13.9.1896), jtettiin pätemättömik

Apostolicam actuosVatikaanin II konsiilmaallikkojen ➞ apos

Apostolicum ➞ apostapostolos (kr ➞ apost

en teot ja kirjeet.apotelesmaattinen ➞apoteoosi (kr apothe

jumalten joukkoon. apotti (aram abba, isäappellaatio (lat app

apelli (korkeampaansiiliin).

apperseptio (lat appvä havainto, uuden

APPETITUS

. Kant teki erotuksen: empiirinen a (si-uhdas eli transsendentaalinen a (apri-

). Vast verbi appersipioida.iitti, halu, vietti, pyrkimys.licatio, liittäminen, lähentäminen, yh-minen, (saarnan) sovellutus, rkat mes- soveltamista, lähentämistä, kohdista-

ppropriatio), (jollekulle) omistaminen, si t ominaiseksi lukeminen. Termi liit-iin. Vaikka Jumala onkin yksi ja vaikka lospäin suuntautuvat työt (➞ opus) at, voidaan esim selvyyden vuoksi ida jokin ominaisuus t toiminta yhdel-

persoonalle. Ks myös ➞ ex quo.masta käsin, ennakolta), skol: tiedot, asiallisesti t loogisesti aikaisemmista

; Kantista alkaen: kokemuksesta riip-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

kokemusten mukaansäinen havainto) ja porinen itsetietoisuus

appetitus (lat), appetapplikaatio (lat app

distäminen), soveltasu-uhri on ristinuhrinmista ihmisiin.

appropriaatio (lat a(jollekulle) kuuluvaktyy kolminaisuusoppp Kolminaisuuden uovatkin jakamattomomistaa eli appropriole p Kolminaisuuden

a priori (lat aikaisemjotka ovat peräisin (prinsiipeistä, syistä)

APSIS

emusta, ei kokemuksesta oleva tieto. kseen perustumaton, ennakko-. Vastak rismi, käsitys, että on olemassa aprio-ti, apriorismin edustaja, aprioristinen, n. kirkkorakennuksen osa sen itäpäässä,

ettu ja kattona usein puolikupoli (mon

), akvaarit eli hydroparastaatit (kr hyd-n kirkon lahkolaisia, jotka käyttivät eukaristiassa.rangen (lat Arausio) ➞ konsiili (I 441, II kset. Jälkimmäinen vastusti ➞ semipe-

stuomarin päätös, ratkaisu, ratkaisu- a, vapaa ratkaisuvalta, vapaa tahto, utettu eli orjallinen ratkaisuvalta, tah-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

pumatta, ennen kokApriorinen, kokemu➞ a posteriori. Apriorista tietoa. Apriorisapriorismin mukaine

apsis (kr), puolipyöreämissä lattia on korotapsidit).

aquarii (lat aqua, vesiroparastatai), vanhavettä viinin sijasta ➞

Arausicanum (lat), O529) ja/tai sen päätölagiolaisuutta.

arbitrium (lat), välityvalta, -kyky. Liberumvastak servum a, orju

AREIOLAISET

autettu tahto (uudestisyntyneellä eli velleitas, ➞ voluntas.uden eli Areioksen harhaopin kannat-

ristusta luotuna olentona ja jotka tuo-konsiilissa 325.us, miehekkyys; hyve, lat ➞ virtus. Are-tä, hyveoppi, aretologinen, hyveopilli-

rgumentti, todiste, perustelu, todistus. rgumentatio), perustelu, todistelu. Ar-lla, todistella. A ad baculum, keppito-

ossa turvaudutaan pelotteluun t uh-, ihmiseen vetoava todistus, joka ei ta-an soveltaen kuulijoihin t lukijoihin, a n vetoava todistelu, missä käytetään ukon tunteita t intressejä, a ad rem, a ad verecundiam, respektitodistus, ioon kunnioitus suurmiehiä t perinnäi-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

to, liberatum a, vapkastetulla, SD). Vrt ➞

areiolaiset, areiolaisutajat, jotka pitivät Kmittiin jo Nikaian ➞

arete (kr), hyvyys, jalotologia, oppi hyveisnen.

argumentum (lat), aArgumentaatio (lat agumentoida, perustedistus, -perustelu, jkaan, a ad hominempahdu asiallisesti, vaad populum, kansaahyväksi rahvaan t joasiallinen perustelu,missä otetaan huom

ARIDITEETTI

, a e consensu gentium, todistus, että ssa yleisesti hyväksytty, a e contrario, asta, a a priori, puhtaasti looginen to-, todistus kokemuksen pohjalta, a e si- perustuu esim lähteen vaikenemiseen.s), kuivuus, hengellinen tila, jossa on

mahdotonta rukoilla; tämä voi johtua raalisesta heikkoudesta t Jumalan an-

ksesta.teleen oppien mukainen.os, alusta alkaen oleva, vanha), mui-aikainen. Arkaismi, vanha t vanhentu-

va, vanhastava, arkaistinen, vanhasta-

disciplina arcani), salassa pitäminen, enojen otaksuttu salassa pitäminen ➞pakanoilta varhaiskirkon aikana. Ter-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

siä laitoksia kohtaanjokin on ihmiskunnaperustelu vastakohddistus, a a posteriorilentio, todistus, joka

ariditeetti (lat ariditahyvin vaikeaa, jopa esim sairaudesta, motamasta koettelemu

aristoteelinen, Aristoarkaainen (kr arkhai

naisaikainen, vanhannut ilmaus. Arkaisoiva, vanhasävyinen.

arkaanidisipliini (lattiettyjen oppien ja mkatekumeeneilta ja

ARKHE

ef teologi Jean Daillé (k 1670), mutta pi.

hidiakonos), »ylidiakoni», vanhan kir-ensimmäinen apulainen, sitten arkki-, Keski-Euroopan ev kirkoissa joskus rakunnan toinen pappi.arkhimandrites), ort kirkossa yhden t ies, myös korkea arvonimi.episkopos), kat kirkossa sama kuin ➞

littömästi paavin alaisen arkkihiippa-spa tai paavin piispalle antama arvoni-ein piispan nimitys.ogia ➞ theologia archetypa. mon arkhontes, hallitsija, päämies), maailman) »valtiaat» (1 Kr 2: 6), ➞

smiset henkivallat.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

min lienee luonut rotaksuma on vanhem

arkhe ➞ principium.arkkidiakoni (kr ark

kon aikana piispan diakonaatin esimiessuuren kaupunkiseu

arkkimandriitta (kr usean luostarin esim

arkkipiispa (kr arkhimetropoliitta, tai väkunnan hallitseva piimi. Ev kirkoissa kork

arkkityyppinen teolarkontit (kr arkhon,

UT:ssa myös (tämängnostilaisuudessa ko

ARMINIOLAISUUS

inin jyrkkää ➞ predestinaatiooppiatilaisen prof Jakob Arminiuksen (k attajainsa eli arminiolaisten oppi, joka monstranssissa 1610.

.uolemisen taito, esim myöhäiskeskiai-nä.

vapaat taiteet, antiikin käsityksen mu-lle sopivat taidot: grammatiikka, reto-ritmetiikka, geometria, musiikki ja ast-me ensimmäistä sai 9. vs:lla yhteisni-taas neljälle jälkimmäiselle Boethius ium.ppale, uskonkappale, artikla. A funda-aaliartikla, perususkonkappale. A mix-a saadaan tieto osaksi ilmoituksesta ja jumalantuntemuksesta. A purus, puh-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

arminiolaisuus, Calvvastustaneen hollan1609) ja hänen kannsai ilmauksensa ➞ Re

armo ➞ gratia.armolahja ➞ karismaars moriendi (lat), k

kaisten kirjojen nimeartes liberales (lat),

kaan vapaalle mieheriikka, dialektiikka, aronomia. Näistä kolmen trivium, kun antoi nimen quadriv

articulus (lat), osa, kamentalis, fundamenttus, seka-artikla, jostosaksi luonnollisesta

ARTOLATRIA

yksin ilmoituksesta. A stantis et caden-jonka mukana kirkko seisoo ja kaatuu. 9) vanhurskauttamisopille antama ni-

ipä, latreia, palvonta), leivän palvonta, isoppia vastaan.s.

uksen) taivaaseenastuminen, asensio.

omuus, jumalanvastaisuus, vrt ➞ ateis-

acedia, acidia), haluttomuus, välinpitä- turtuneisuus, eräs tristitian (murheel-n) laji, kyllästyminen hengelliseen hy-vuttaminen vaatii ruumiillisia ponnis-um spirituale, hengellinen ilo., oleminen itsestään (lat a se), täydelli-tään oleminen, Jumalan ehdoton riip-

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

das artikla, peräisin tis ecclesiae, artikla, V.E. Löscherin (k 174mitys.

artolatria (kr artos, leref syytös lut ehtooll

arvovalta ➞ auctoritaascensio (lat), (Krist

Vrt ➞ assumptio.asebeia (kr), jumalatt

mi.asedia (kr akedia, lat

mättömyys, nyrpeys,lisuuden, synkkyydevään, koska sen saatuksia. Vastak gaudi

aseiteetti (lat aseitas)nen itsessään ja itses

ASEMA

lemuksellisuus eli autousia. Vrt ➞ per-

, kultillinen paalu t pylväs kanaanilai-

arjoitus), stoan mukaan harjaantumi-öh kieltäymys aistinautinnoista, aisti-n, aito krist elämä vapaaehtoisessa isessä ja ➞ antisipaatiossa (Karl Rah-rjoittaja. Askeettinen, a:lle ominainen. eriytynyt teol tieteenhaara, joka selvit-en liittyviä kysymyksiä.it (hepr), Keski- ja Itä-Euroopan juuta- Vrt ➞ sefardit.ei, soma, ruumis), ei-ruumiillinen, ruu-

näkökohta, näkökanta.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

pumattomuus, omaoseiteetti.

asema ➞ statio.ašera, ashera (hepr)

sessa uskonnossa.askeesi (kr askesis, h

nen hyveeseen, mysuuden kukistaminekuoleman myöntämner). Askeetti, a:n haAsketiikka, 17. vs:lla telee askeesia ja siih

aškenasit, ashkenaslaiset, itäjuutalaiset.

asomaattinen (kr a, miiton.

aspekti (lat aspectus),

ASPERSIO

taminen vihkivedellä, a-kaste, pirsko-s. Aspersorium, vihkivesiastia.skr aÐrama), intialaisten erakkojen

a, johon kerääntyy oppilaita; vast krist

yminen, myöntymys, uskoa Jumalaa ➞a, ➞ notitia.ere, auttaa), apu, avustaminen, autta-ttaja, tieteellinen t akateeminen apu-

aja, apulaistutkija; virantoimituksessa stentuuri, assistentin toimi, assistoida,

maksuminen, 2. taivaaseen ottaminen ascensio. Assumoida, omaksua, ottaa os inhimillisen luonnon). Assumptionis-n ottamisesta nimensä saanut rkat ➞

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

aspersio (lat), pirskottuskaste, ➞ baptismu

ašram, ashram (sanasuinpaikka, erakkolyritys. Vrt ➞ retriitti.

assensus (lat), hyväkscredere. Vrt ➞ fiduci

assistenssi (lat assistminen, assistentti, aulainen, apulaisopettavustava pappi, assiavustaa, auttaa.

assumptio (lat), 1. o(erit Marian). Vrt ➞

omakseen (esim Logtit, Marian taivaaseekongregaatio.

ASSUNTA

tu), taivaaseen otetun Marian nimitys, en ottamisestaan.s, adiairetos, akhoristos (kr), (Me samaa Kristusta, Poikaa, Herraa, Ai-tunnustettava kahdessa luonnossa) se-amatta, jakamatta ja erottamatta. eenisen konsiilin ➞ kristologinen ope-

asylia), turvapaikka, a-oikeus, turva- Kn 2: 28; Dt 4: 41-43).), kuolemattomuus.

a), järkkymättömyys, tyyneys, mielen-hanne.), jumalankielteisyys, jumalattomuus. äjä. Ateistinen, jumalankielteinen. Vrt

hanasioksen tunnustus eli (Symbolum)

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

Assunta (ital ylös otetkuva hänen taivaase

asynkhytos, atreptoopetamme yhtä ja nosyntyistä, joka on koittamatta, muuttKhalkedonin ➞ ekumtus.

asyyli (lat asylum, krpaikkaoikeus (esim 1

atanasia (kr athanasiaataraksia (kr ataraxi

rauha, mm ➞ stoan iateismi (kr atheotes

Ateisti, jumalankielt➞ asebeia.

Athanasianum, ns AtQuicunque.

ATOMISMI

s, jakamaton), käsitys, että olevainen pienistä jakamattomista hiukkasista.

a, atomistinen, a:n mukainen.ushuone, basilikakirkon pylväspiha.utum), olennainen ja pysyvä ominai-

ssi. Jumalan ominaisuuksia (lut puhd absoluta sive immanentia sive quies-rotetut eli immanenttiset eli lepäävät, ä attributa respectiva sive operativa n olevat eli toiminnan a:t, respektiivi-:t).ellinen katumus, joka nousee rangais-lkinnon toivosta. Vrt ➞ contritio. Attri-sitys, minkä mukaan rippisakramentis-

ttritio. Vrt ➞ kontritionismi.oriteetti, arvovalta, valta, valtuutus. A , hankittu – luonnostaan omattu arvo-ropria, toisen – oma valta, a causativa

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

atomismi (kr atomokoostuu atomeista, Atomisti, a:n edustaj

atrium (lat), sali, keskattribuutti (lat attrib

suus, vrt ➞ aksidenopp) mm: attributa centia (maailmasta irkviesenttiset a:t) sek(suhteessa maailmaaset eli operatiiviset a

attritio (lat), epätäydtuksen pelosta tai pationismi, rkat teol käsa riittää pelkkä ➞ a

auctoritas (lat), auktadquisita–a naturalisvalta, a alterius – a p

AUDIANI

ttava arvovalta (Raamatun, joka aihe-ntymyksen siihen) – normin antava ar-a plena, täysi valta. Vrt ➞ potestas.it, audiolaiset, johtajastaan Audiukses-. vs:n ➞ rigoristinen lahko, joka vetäy-i papistoa liian maallistuneena.entit, kuuntelijat, kuulijat, varhaiskir-aiheen kasteoppilaat, vrt ➞ competen-

eminen), (esim yliluonnollinen) kuu-.us ➞ Confessio Augustana.sio Augustana.Augustinuksen sääntöä noudattavien , Augustinuksen opetuksen mukainen. gustinismi, niiden eril ka ja myöh aa-

nimitys, jotka eri kohdissa ja yhteyksis-uksen opetuksiin.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

– a normativa, aiheuuttaa ihmisessä myövovalta (Raamattu),

audiani (lat), audiaanta nimensä saanut 4tyi kirkosta koska pit

audientes (lat), audikossa ensimmäisen vtes.

auditio (lat kuuntelloelämys. Vrt ➞ visio

Augsburgin tunnustAugustana ➞ Confesaugustinolainen, p

sääntökuntien jäsenAugustinolaisuus, autesuuntien yhteinensä vetosivat Augustin

AUKEMAATTINEN

nus.ctoritas), arvovalta, valta. Auktoritatii-. Auktoroida, auktorisoida, valtuuttaa. ritas causativa eli kausatiivinen a, joka myöntymyksen Raamatun sanaan, ja eli normatiivinen a eli Raamattu opin hd opp). kultainen), koko hahmon piiriinsä sul-ä (lähinnä Kristuksen t Marian) ka tai-

rla, ➞ nimbus.), itseriittoisuus, riippumattomuus toi-isista seikoista, stoalaisten ja kyynikoi-

a), aitous, oikeaperäisyys, autenttisuus. keaperäinen. actus fidei, uskon akti), julkinen polt-tuomion täytäntöönpanona.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

aukemaattinen ➞ geauktoriteetti (lat au

vinen, arvovaltainenRaamatulla on auctoaiheuttaa ihmisessä auctoritas normativanormina (näin lut pu

aureola (lat aureolus,keva pyöreä sädekehteessa. Vrt ➞ mando

autarkia (kr autarkeiasista ihmisistä ja ulkoden ihanne.

autentia (kr authentiAutenttinen, aito, oi

autodafé (portug, lattaminen ➞ inkvisitio

AUTOKEFAALINEN

utokefalos), ort kirkko, jolla on hen-assa piirissään ja joka on siten hallin-n toisista kirkoista. Vrt ➞ autonomi-kollinen riippumattomuus.lakisuus, saks Eigengesetzlichkeit, riip-k ➞ heteronomia. Autonominen, 1. aton, vastak ➞ heteronominen, 2. ort

n oma organisaatio ja hallinto mutta llinen johtaja on sen ulkopuolella.sään uskottavuus, Raamatun ominai-distaa itsensä uskovalle uskottavaksi

suuden oppeja).se on (sen) sanonut, lat ipse dixit, lau-ppilaat mestariinsa vedoten. (kr) ➞ aseiteetti.

otestas clavium.o.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

autokefaalinen (kr agellinen päämies omnollisesti riippumatonen. Autokefalia, kir

autonomia (kr), omapumattomuus, vastaomalakinen, riippumkirkko, jolla tosin ojonka korkein henge

autopistia (kr), itsessuus, että se itse to(mm lut puhdasoppi

autos efa (kr), hän itsuivat Pythagoraan o

autousia, auto-ousiaautuus ➞ beatitudo.avaimet ➞ claves, ➞ pavaritia ➞ consumpti

AVE MARIA

, Maria, kat rukous, enkelin tervehdys

t), terve, Meren tähti, viimeistään 9. Maria-hymni. jää hyvästi, hurskas sielu (jäähyväister-

verroesista (Muhammad ibn Rushd) ni-ol suunta keskiajalla. Averroisti, a:n en, a:n mukainen.nium.

Sisällys

V-W

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

Y-Ö

L

R

Ave Maria (lat), Terve(Lk 1: 28, 42).

Ave maris stella (lavs:lta peräisin oleva

Ave, pia anima (lat),vehdys vainajalle).

averroismi, filosofi Amensä saanut fil-teedustaja, averroistin

avioliitto ➞ matrimo