ANALYYSIANALYYSI43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2006

www. laborant t i .ne twww. laborant t i .ne t

2 ANALYYSI 2/2006

Laboratorioalan seminaariSuunnattu kaikille laboratorioissa työskenteleville

19.–20.10.2006 Hotelli Scandic, Itsenäisyydenkatu 41, 28100 Pori

Tiedustelut ja ilmoittautuminen 11.9.2006 mennessä:• Anita Luonila p. 010 8631722 (anita.luonila@kemira.com)• Briitta Perälä p. 010 8631724 (briitta.perala@kemira.com)• Annina Lehti p. 010 8631724 (annina.lehti@kemira.com)

Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n jäseniltä 430 c ja ei jäseniltä 570 c. Hinta sisältää ohjelman mukaiset ateriat, saunan ja majoituksen kahden hengen huoneissa Hotelli Scandicissa Porissa.

Kurssin hinta on ei majoittuvilta 350 c jäseniltä ja 490 c ei-jäseniltä. Yhden päivän kurssin hinta on 200 c/jäsen ja 270 c/ei-jäsen. Suomen Bioanalyytikot ry:n jäsenet osallistuvat jäsenhintaan. Maksu yhdistyksen tilille 503705-433533. Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 85 c. Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin.

Tervetuloa Kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry • Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry

Luento Luennoitsija

Torstai 19.10.2006

09.00-09.30 Ilmoittautuminen ja kahvi

09.30-10.15 Kemian laskut Pirjo Wiksten FM, Porin Ammattiopisto

10.30-11.15 Edellinen aihe jatkuu...

11.30-12.30 Lounas

12.30-13.15 Laboratorioiden väliset vertailumittaukset Irma Mäkinen, Fil.lic. ja niiden tulosten hyödyntäminen Suomen ympäristökeskus

13.30-14.15 Edellinen aihe jatkuu...

14.15-14.30 Kahvi

14.30-15.15 Mittausepävarmuuden arviointi Ryhmäpäällikkö, FM Teemu Näykki, Suomen ympäristökeskus, laboratorio

15.30-16.15 Edellinen aihe jatkuu...

17.00-19.00 saunominen

19.30 Illallinen

Luento Luennoitsija

Perjantai 20.10.2006

09.00-09.45 Uuden laitteen hankinta ja käyttöönotto Elina Wiik, Research Metallurgist Outokumpu Research Oy

10.00-10.45 REACH, yleistä asiaa REACH:sta, Elina Wiik, Research Metallurgist kemikaalien rekisteröinnistä, Outokumpu Research Oy arvioinnista ja lupamenettelystä

11.00-11.45 Kiintoaineen ja rikkidioksidin Jarmo Saarenmaa, laboratorioinsinööri määritykset prosessikaasuista ja Outokumpu Research Oy menetelmien akkreditointi

12.00-13.00 Lounas

13.15-14.00 Työyhteisön ihmissuhteet Arja-Kaarina Kunttu, Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluttaja

14.15-14.30 Kahvi

15.00-15.45 Edellinen aihe jatkuu...

3ANALYYSI 2/2006

Päätoimittaja Anne Raille Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, 20610 Turku GSM 050 336 7982 Työ (02) 333 3829 anne.raille@laborantti.net

Tilaukset Sanna Nieminen Keonpellonkatu 7 as. 27, 21200 Raisio GSM 050 591 8595 sanna.nieminen@laborantti.net

Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto Työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.hakulinen@laborantti.net

Talous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku Koti 050 534 1718 Työ (02) 333 7032 sinikka.kollanus@laborantti.net

Pankki Nordea 117330-111263

Painatus Offset Ulonen Oy Puh. (03) 3143 1500

Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry

Toimituksen Analyysiosoite Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, 20610 Turku anne.raille@laborantti.net

ISSN 1459-0999

Osoitteen- Irja Hiekkamäkimuutokset Hakatie 4, 70900 Toivala irja.hiekkamaki@eela.fi Työ (017) 201 457 Koti 050 342 5634

Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2006

Numero Ilmestyy Aineisto toimitukselle

3 12.9.2006 11.8.20064 27.11.2006 27.10.2006

www.laborantti.net

SISÄLLYSLUETTELO

Laboratorioalan seminaari ...............................2

Laboratorioalan näytteenottoseminaari ..............4

Päätoimittajalta ...............................................5

Terminen analytiikka ........................................6

GC/MS yritysten ongelmanratkaisun välineenä ...8

Laatuseminaari .............................................10

Puheenjohtajalta ...........................................11

Laboratorioalan AMK-koulutus ........................12

Suunnitellaan yhdessä toimiva laboratorio ........14

Ällätikku .......................................................18

Sudoku ........................................................19

Tapahtumien ABC .........................................19

Kollegani Anne Raille ....................................21

Yhdistykset toimivat .......................................22

ICP-Seminaari ...............................................23

TV-jumppa ....................................................24

Jäätelöt analyysissä .......................................26

Toiminnanjohtajalta .......................................29

Matin kuntoilupalsta ......................................29

Toimihenkilöt ja yhdistykset .............................30

4 ANALYYSI 2/2006

Laboratorioalan näyttenottoseminaariLaadukas näytteenotto

6.–7.11.2006Hotelli Rantasipi, Aulanko, Hämeenlinna

Tiedustelut ja ilmoittautuminen 14.10.2006 mennessä:• Pirjo Lehmus p. (09) 1727 3220 pirjo.lehmus@toimihenkilounioni.fi

Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse osallistujan nimi, liiton jäsenyys, laskutusosoite ja mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n tai Toimihenkilöunionin jäseniltä 350 c ja ei-jäseniltä 450 c. Hintaan sisältyy luentotiivistelmät, ohjelman mukaiset ateriat sekä majoitus kahden hengen huoneissa ja kylpyläosaston käyttö. Yhden hengen huo-neen lisähinta 30 c. Osallistuminen on mahdollista myös yhteen koulutuspäivään, hinta on tällöin jäseniltä 200 c ja ei-jäseniltä 300 c. Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskului-na 50 c. Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin.

Tervetuloa Seminaariin!

Suomen Laboratorioalan Liitto ry • Toimihenkilöunioni TU ry

Luento Luennoitsija

Maanantai 6.11.2006

09.00 Ilmoittautuminen ja aamupala

09:30 Tervetuloa Pauli Konttinen, koulutuspäällikkö, Toimihenkilö-unioni TU Tuula Kuusisto, puheenjohtaja, Suomen Laboratorioalan Liitto

10:00- 10:45 Näytteennoton teoriaa ja perusteita professori Pentti Minkkinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

11:00- 11:45 Agreditoinnista professori Pentti Minkkinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

12.00-13:00 Lounas, Näyttely

13:15-13:45 Burklen näytteenottovälineistöä Heli Tuppurainen Tamro MedLab Oy

14:00 Kahvi, Näyttely

14:30-15:15 Kiinteän näytteen jakamisesta Tuula Kuusisto, G.W. Berg tekniikkaa apuna käyttäen

15.30-16:15 luento avoin

Luento Luennoitsija

Tiistai 7.11.2006

9.00-9:45 Näytteenotto Raisio Oyj:ssa, mm. Minna Eeva, hygieniavastaava, luminometrin hyötykäyttö Raisio Oyj

10.00-10:45 Mikrobiologisesta näytteenotosta Laadunvalvonnan esimies Lea Satama, Biovian Oy Turku

11.00-11:45 Tuotekohtaisista validoinneista Laadunvalvonnan esimies Lea Satama, Biovian Oy Turku

12:00-13:00 Lounas ja huoneiden luovuttaminen

13:00-13:45 Lääketeolllisuudesta & Puhdastilan näytteenotoista

14:00-15:00 Näytteenotto puhdastilassa

14.30 Päätöskahvi ja kotiinlähtö

16:30 Kylpyläosaston käyttö

20:00 Iltapala

5ANALYYSI 2/2006

Oikeellisen tuloksen takana on edustava näytteenottoElintarvikealan laadunvalvonnan merkitys nousi taas arvoonsa, kun huhtikuussa Suomessa myytä-vistä virvoitusjuomista löydettiin syöpää aiheutta-vaa bentseeniä. Kuukautta aiemmin bentseeniä oli löydetty myös Ruotsin juotavista. Pitoisuuksia ei me-diassa tuolloin ilmoitettu.

Mielenkiintoni asiaan heräsi, kun johtaja Sep-po Heiskanen Elintarviketeollisuus ry:stä ilmoitti he-ti tutkimustulosten tullessa tietoisuuteen, että joiden-kin virvoitusjuomien bentseenipitoisuuksia tullaan laskemaan. Näin asiaan vähemmin vihkiytyneenä ja juotavien satunnaisena käyttäjänä, kiinnostusta-ni lisäsi kysymys siitä, miksi juotavat tätä karsino-geeniä yleensäkin sisältävät. Myös se sai kiinnos-tuksen kasvamaan, kun heti julkisuuteen tulon jäl-keen todettiin, että sallittuja raja-arvoja voidaan laskea. Tämä toteamus, pisti miettimään, miksi yleensä rajat on alun perin niin korkeiksi asetettu.

Selvitysten mukaan, Suomessa tullaan laske-maan bentseenipitoisuuksien rajoja varmuuden vuoksi elintarviketeollisuuden omin voimin kymme-nen mikrogramman tasolle. Maailman terveysjär-jestön WHO:n suosituksen mukaan juomaveden turvallinen raja-arvo on kymmenen mikrogrammaa vesilitrassa. Yhdysvaltain laissa raja on viisi mikro-grammaa litrassa. EU:ssa asiasta ei ole lainsää-däntöä, mutta juomaveden tavoitearvo on yksi mik-rogramma litrassa. Suomessa juomaveden raja-ar-vo on yksi mikrogramma.

Elintarvikevirasto suosittelee tällä hetkellä, että markkinoilla ei pidettäisi virvoitusjuomia, joiden syöpävaarallisen bentseenin pitoisuus voi nousta yli WHO:n juomavedelle antaman rajan. Käytännös-sä päätös tästä jää kuitenkin viimekädessä yritys-ten omaan harkintaan, sillä takaisinvetovaatimusta ei tutkimustuloksen julkistamisen jälkeen esitetty.

Tutkimusten mukaan bentseeniä syntyy limsapul-loihin säilöntäaine bentsoaatin ja värin sekä maun muuttumattomana säilyttävän askorbiinihapon rea-goinnin tuloksena. Koska pullot ovat kaasutiiviitä, bentseeni ei pääse pulloista ulos.

Elintarviketeollisuusliiton tutkimuksessa pitoisuu-det olivat useimmiten alle yhdestä mikrogrammasta noin kymmeneen litrassa. Tutkimuksessa testattiin myös ääritiloissa säilytettyjä limsoja, jolloin limsaa säilytettiin 50 plusasteessa vähintään vuorokauden, jopa pitempään. Tällöin bentseenipitoisuus nousi jopa pariinkymmeneen mikrogrammaan litrassa.

Olemme varmaan kaikki alalla työskentelevät yhtä mieltä siitä, että tuotteiden laadunvalvonta on hyvissä käsissä, on sitten kyseessä lääke-, elintarvi-ke- tai vaikkapa kosmetiikkateollisuudesta.

Laadun takeena on oikeellinen tutkimustulos. Jotta oikeellinen tulos voidaan taata, tulee tutkittavan näytteen olla edustavasti otettu. Useammalta tahol-ta on liittoon tullut pyyntöjä näytteenottokoulutuksen järjestämistä. Vastaamme nyt tähän pyyntöön jär-jestämällä marraskuussa aiheesta kaksipäiväisen koulutuksen. Viereisellä sivulla on ohjelma tästä Toi-mihenkilöunionin kanssa yhdessä järjestämästäm-me näytteenottoseminaarista. Tämän koulutustapah-tuman vastuuhenkilönä toivon näkeväni runsaasti jäseniämme syksyllä Aulangolla. Muistattehan, että hotellin yhteyteen on valmistunut keväällä kylpylä. Tuolloin on siis mahdollista päästä tutustumaan myös siihen.

Olemme koonnet tämän lehden asia-aiheet pää-asiassa kevään laboratorioalan luentopäivillä ol-leista luennoista. Näin voimme tarjota laadukkai-den luentojen sisällöt luettavaksi myös teille, joille osallistuminen itse koulutustapahtumaan ei ollut mahdollista.

Jotta voimme kehittää lehteämme jäsenlähtöi-semmäksi, haluan muistuttaa teitä näin kesän kyn-nyksellä siitä, että Analyysi on meidän kaikkien yh-teinen lehti. Toivomme saavamme jäseniltä vinkke-jä lehden sisältöön. Voitte ehdottaa aiheita, joista haluaisitte lukea sekä lähettää omia kirjoituksia jul-kaistavaksi. Yleensäkin toivomme näkökulmia leh-den sisällön kehittämiseksi entistä jäsenlähtöisem-mäksi. Lähetä toimitukseen vaikkapa jokin kiva ke-sämuisto kuvien kera! ■

Hyvää Kesää kaikille Analyysin lukijoille,

Anne

• Pä

äto

imitta

jalta

”Analyysi on meidän kaik-kien yhteinen lehti. Toivom-me saavam-me jäseniltä vinkkejä leh-den sisäl-töön.”

Tuotekehityksen tavoitteena on useimmiten tuotteen hinta-laa-tusuhteen optimointi. Vain har-voissa erikoissovelluksissa voi-daan tuotteen valmistukseen käyttää parhaita ja kalleimpia raaka-aineita tuotteen laadun ja ominaisuuksien optimoimiseksi huippuunsa. Usein laadun opti-mointi raaka-aineiden hinnasta piittaamatta on mahdollista aino-astaan erikoissovelluksissa joissa laatukriteerit ovat äärimmäisen korkeat, tai joissa tuotantovolyy-mit ja tuotteen käyttömäärät ovat niin pieniä, ettei raaka-aineen ki-lohinta ei nouse ratkaisevaksi tuotteen kilpailukyvyn kannalta.

Tuotekehitystyössä pyritään nos-tamaan tuotteen kilpailukykyä parantamalla tuotteen laatua se-kä sovelluksen kannalta tärkeitä spesifisiä ominaisuuksia verrattu-na kilpailijan tuotteeseen. Vaih-toehtoisesti tavoitteena voi olla vastaavan tuotteen valmistami-nen materiaali- ja valmistuskus-tannuksia alentamalla. Tuoteke-hityksessä keskitytäänkin usein tuotteen ominaisuuksien kehittä-miseen ja optimointiin suhteessa valmistuskustannuksiin, parempi-en raaka-aineiden etsimiseen se-kä tuotantomenetelmien opti-mointiin. Mitä suuremmista käyt-tövolyymeista puhutaan, sen merkittävämmässä roolissa kil-pailukyvyn ja hyvän markkina-aseman saavuttamisen kannalta ovat tuotteen valmistus- ja materi-aalikustannukset.

Asiakaslähtöisessä tuotekehityk-sessä pyritään usein räätälöi-mään olemassa olevaa tuotetta paremmin asiakkaan tarpeisiin soveltuvaksi ja vaatimuksia vas-taavaksi, tai vaihtoehtoisesti luo-maan asiakkaan tarpeisiin täysin uusi tuote. Avainasemassa ovat

Terminen analytiikka Terminen analytiikka tuote Laboratorioalan luentopäivät 2006 • Tutkija FL, Toni Andersson Laboratorioalan luentopäivät 2006 • Tutkija FL, Toni Andersson • KETEK Keski-Pohjaanmaan

6 ANALYYSI 2/2006

Työskentelyä KETEK:n uudella

reometrilla.

Tutkija, FL, Toni Andersson,

KETEK Keski-Pohjanmaan

teknologiakeskus

7ANALYYSI 2/2006

tällöin asiakkaan laatukriteerit kehitettävälle tuotteelle, sekä markkinoiden asettamat rajat tuotteen hinnalle. Usein esille tu-levia laatukriteerejä ovat mm. vaadittavat lujuusominaisuudet, lämmön- ja olosuhteidenkesto se-kä lämpötilan vaikutus materiaa-lin mekaanisiin tai viskoelastisiin ominaisuuksiin.

Terminen analytiikka on materi-aalitutkimuksen ala, jossa tutki-taan materiaalin ominaisuuksia ja niiden muutoksia sekä reaktio-kinetiikkaa lämpötilan funktiona. Erityisesti polymeerimateriaalien kohdalla termisten, termomekaa-nisten ja viskoelastisten ominai-suuksien tuntemus on tuotekehi-tyksen perusta. Polymeerimateri-aalin termiset ja mekaaniset omi-naisuudet riippuvat paitsi materi-aalin kemiallisesta koostumuk-sesta myös esimerkiksi polymee-rin moolimassasta, moolimassa-jakaumasta sekä polymeerin ra-kenteesta (haaroittuneisuus, verk-koutus jne.). Termisten ja mekaa-nisten ominaisuuksien optimointi on tärkeässä roolissa mm. muo-vi-, pinnoite-, pakkaus- ja venete-ollisuuden käyttämien materiaali-en tuotekehityksessä. Lisäksi yhä enenevässä määrin myös raken-nus- ja kuljetusteollisuudessa on siirrytty raskaista metalliraken-teista ja -osista huomattavasti ke-vyempiin kerta- ja kestomuovei-hin. Näissä sovelluksissa materi-aaleilta vaaditaan usein erittäin hyviä mekaanisia ominaisuuksia sekä termistä stabiilisuutta ja olo-suhteiden kestoa.

Materiaalien fysikaaliset ja fysi-kaaliskemialliset ominaisuudet kuten esimerkiksi jäykkyys, lu-juus, dimensiot tai entalpia voi-vat muuttua lämpötilan funktiona materiaalia jäähdytettäessä tai

lämmitettäessä. Keskeisimpiä ominaisuuksia useimpien sovel-lusten kannalta ovat polymeeri-materiaalin mekaanisten ominai-suuksien muutokset.

Materiaalien ominaisuuksien muut tumista lämpötilan funktiona voidaan tutkia termiseen analy-tiikkaan tarkoitetuilla laitteilla. Muutosten tutkiminen ja tuntemus helpottaa oikeiden valintojen te-kemistä mm. suunniteltaessa uu-sia tuotantoprosesseja, tuotteita tai valittaessa raaka-ainetta pro-sessiin. Materiaalien ja raaka-ai-neiden valintaan vaikuttavat paitsi lopputuotteelta vaadittavat termiset ja mekaaniset ominai-suudet, myös raaka-aineiden vaatimat työstölämpötilat sekä sulatteiden ja hartsien viskosi-teetti (työstettävyys). Monissa prosesseissa avainasemassa tuo-tannon taloudellisuuden kannal-ta ovat lähtöaineiden reaktiivi-suus ja reaktiokinetiikka. Termi-sen analytiikan laitteita voidaan hyödyntää myös tuotteiden laa-dunvalvonnassa ja – varmistuk-sessa, sekä tuotevikojen selvittä-misessä.

Termisen analytiikan tärkeimmät laitteet ovat:

• DSC (differentiaali pyyhkäisy kalorimetri) - Määritetään näytteeseen absorboituvaa tai siitä va- pautuvaa lämpöenergiaa näytettä lämmitettäessä, jäähdytettäessä tai pidettä- essä vakiolämpötilassa • TGA (termogravimetrinen analysaattori) - Tutkitaan näytteen massan- muutosta lämpötilan funktiona

tai massanmuutosta ajan funktiona vakiolämpötilassa • DMA (dynaamismekaaninen analysaattori) - Tutkitaan materiaalien elasti- sia ja viskoelastisia ominai- suuksia lämpötilan, ajan, taajuuden tai jännityksen funktiona. • Reometri - Tutkitaan materiaalin reolo- gisia ominaisuuksia, mm. viskositeetin ja viskoelastis- ten ominaisuuksien muutok- sia lämpötilan, leikkausno- peuden tai leikkausjännityk- sen funktiona.

Muun muassa seuraavien omi-naisuuksien tutkimus on mahdol-lista termisen analytiikan laitteilla:- Viskoelastisten ominaisuuksien muutokset lämpötilan funktiona- Mekaanisten ominaisuuksien muutokset lämpötilan funktiona- Terminen kestävyys, hajoami- nen ja vanheneminen- Viskositeetti- Sulamis-, kiteytymis- ja lasittu- mispiste sekä kiteisyysaste- Jäätymis-sulamiskäyttäytymi- nen sekä entalpian muutokset- Reaktiokinetiikka- Lämpölaajeneminen/kutistu- minen, dimension muutokset lämpötilan funktiona- Ominaislämpökapasiteetti- Hartsien kovettumisprofiilit, geeliytymispiste (”geeliaika”), jälkikovettuminen- Hapettuminen- Materiaalin kosteus- ja liuotin- ainepitoisuus- Muovien lisä- ja täyteaine- pitoisuudet ■

Terminen analytiikka kehityksen tukenaLaboratorioalan luentopäivät 2006 • Tutkija FL, Toni Andersson teknologiakeskus

ANALYYSI 2/2006

Kaasukromatografimassa-spektrometria, GC/MSGC/MS on tehokas menetelmä tutkittaessa erilaisia orgaanisia liuoksia, kaasumaisia kemikaale-ja, ja jopa kiinteitä materiaale-ja. Laitteeseen on kaupallisesti saatavilla useita automatisoituja näytteenkäsittelytekniikoita mm. erilaiset headspace-tekniikat, ter-modesorptio ja pyrolyysi. Teolli-suuden tutkimuksessa ja tuoteke-hityksessä nämä tekniikat no-peuttavat analyysejä helpotta-malla näytteenkäsittelyä.

GC/MS eroaa perinteisestä GC/FID:stä siinä, että liekki-ioni-saatiodetektori on korvattu mas-saselektiivisellä detektorilla (MS = massaspektrometri). Laitteistos-sa GC pystyy erottelemaan höy-rystyviä ja kaasumaisia aineita toisistaan, ja varsinainen ana-lyyttien tunnistus ja kvantitointi tapahtuu MS:ssa. Tunnistuksen apuna käytetään mm. itse luotu-ja ja kaupallisesti saatavilla ole-via MS-spektrikirjastoja.

Teollisuuden materiaali-, tuo-te-, raaka-aine- ja koostumuson-gelmia selvitettäessä GC/MS on arvokas työkalu.

Massaspektrometri GC:ssäAnalyysissä GC:n erottelemat analyysit ionisoidaan tavallisim-min 70 elektronivoltin suihkulla (EI=elektroni-ionisaatio) tai ioni-soidulla reagenssikaasulla (CI= kemiallinen ionisaatio) ja syntyy positiivisesti varautunut radikaa-li. Radikaali ionisoituu edelleen molekyylifragmenteiksi. Kaikki tämä tapahtuu ionisaatiokammi-ossa, joka on korkeassa vakuu-missa. Fragmentit ohjataan elekt-

ronivahvistimelle (tai vastaavalle detektorille) magneetti- ja sähkö-kentän avulla. Detektori rekiste-röi massafragmentit (m/z) ja tuottaa aineelle ominaisen mas-saspektrin. Tätä massaspektriä voidaan verrata tietokoneella spektrikirjastoon tai sitä voidaan tulkita manuaalisesti.

Staattinen headspace-GC/MS

Headspace on yksinkertainen esikäsittelytekniikka haihtuvien aineiden ja liuottimien määrittä-miseksi nestemäisistä ja kiinteis-tä näytteistä. Tekniikkaa käyte-tään mm. hajuhaittojen, liuotin-jäämien ja lisäaineiden tunnista-miseen ja pitoisuuksien määrittä-miseen.

Näytteen vaiheet mittauksessa ovat:1) näytettä lämmitetään suljetus-sa näytepullossa valitussa läm-pötilassa haluttu aika (tasapai-notus)2) laite ottaa tunnetun tilavuuden kaasua höyrystynyttä näytettä pullosta ja syöttää sen GC:lle

Kun laitetta käytetään kvantitoin-tiin, tärkeimmät lait höyrystyvän näytteen käyttäytymiseen pullos-sa määritellään jakaantumisva-kion ja faasisuhteen avulla.

Jakaantumisvakio

, missä cg = konsentraatio kaasutilassa ja cl = konsentraatio näytteessä

Faasisuhde

, missä

Vg = kaasufaasin tilavuus ja Vs = näytefaasin tilavuus pullossa.

Tyypillisesti laitteilla näytteitä voi-daan lämmittää jopa +250 … +300 ºC. Näin voidaan tutkia myös korotetuissa lämpötiloissa näytteistä vapautuvia aineita. Yksi tehokkaista headspace-tek-niikoista on ns. full evaporation tekniikka, jossa pieni määrä näytettä 2–20 ul höyrystetään kokokaan näytepullossa.

TermodesorptioTermodesorptio on haihtuvien or-gaanisten aineiden (VOC) mää-rittämisessä ja huoneilman tutki-muksessa käytetty tekniikka, mut-ta teollisuudessa näytteenotto-

Laboratorioalan luentopäivät 2006 • Tutkija Mikko Suomela • KETEK Keski-Pohjaanmaan

8

GC/MS YRITYSTEN ONGELM GC/MS YRITYSTEN ONGELM

Tutkija Mikko Salmela, KETEK, Keski-Pohjanmaan

teknologiakeskus

ANALYYSI 2/2006

paikkoina ovat yleensä tuotanto-tilat ja sen ilmaan tuotannossa vapautuvat kemikaalit, tuotanto-linjojen eri vaiheet – missä työn-tekijöitä on eniten suojattava.

Näytteenkeräys tapahtuu ad-sorbentilla täytettyihin putkiin. Yleisimmin käytetty adsorbentti-materiaali on Tenax-polymeeri, mutta muitakin on. Itse keräys voidaan suorittaa pumpulla (ak-tiivisesti) imemällä tyypillisesti 7-10 litraa ilmaa putken läpi tai diffuusion avulla (passiivisesti). Keräysaika on aktiivisessa näyt-teenotossa noin 1–1 ½ tuntia. Passiivisessa näytteenotossa ke-räysaika on noin 8 tuntia.

Näytteiden analyysi labora-toriossa tapahtuu lämmittämällä putkia korkeaan lämpötilaan esi-merkiksi +200 ºC. Samalla put-ken läpi annetaan virrata inertti kaasu, kuten helium. Tällä kaa-suvirralla huuhdellaan putkeen kertyneet kemikaalit kylmäloukun kautta GC:n eroteltaviksi.

Pyrolyysi

Pyrolyysissä tutkimuskohteina usein ovat polymeeriset ja muut huonosti haihtuvat näytteet, joi-den koostumus tai rakenne halu-taan selvittää. Teollisuuden tutki-muksessa ja tuotekehityksessä tut-kitaan mm. tutkitaan raaka-ainei-ta, vertaillaan eri materiaaleja, tunnistetaan kontaminaatiota ja tutkitaan reklaamaationäytteitä.

Näytteen vaiheet analyysissä ovat:1) näyte kuumennetaan nopeasti korkeaan lämpötilaan lyhyeksi ajaksi (muutama sekunti). Yleen-sä tämä lämpötila on +550…+800 ºC välillä. Pyrolyysiaika

on tavallisesti 1–4 sekunttia.2) suojakaasun alla pyrolysaat-torissa näyte ei pala, vaan hajo-aa termisesti lämpöhajoamistuot-teiksi3) lämpöhajoamistuotteet ohja-taan GC:lle eroteltaviksi ja tun-nistettaviksi.

Hajoamistuotteista nähdään yleen sä lisäaineita ja molekyylif-ragmentteja. Näistä fragmenteis-ta pystytään päättelemään tutkit-tavan näytteen rakennetta.

Usein ennen pyrolyysiä näyt-teestä mitataan alle +300 ºC lämpötilassa haihtuvat aineet de-sorption avulla. Näin saadaan tunnistettua mm. liuotinjäämiä ja lisäaineita polymeereistä kuten vahat ja stearaatit.

Lyhyitä pyrolyysiaikoja (esim. 50–100 ms) käyttäen voidaan tutkia lisäksi monikerroksisia kal-voja. Kun pyrolyysi toistetaan sa-malla näytteelle esim. 6 kertaa, voidaan tunnistaa kalvon eri ker-roksia. GC/MS-analyysi suorite-taan jokaisen pyrolyysin välissä, ja näin näyte pyrolysoidaan use-assa erässä.

Kaiken kaikkiaan GC/MS ja sen näytteenkäsittelytekniikat ovat tehokkaita tutkimusvälineitä tutkittaessa teollisuuden tuotteita ja ”tuotoksia”. Laitteistojen käyt-tämiseen vaaditaan silti osaavaa henkilökuntaa. Lisäksi tulokset ovat usein monimutkaisia ja nii-den tulkitseminen vaatii ymmär-rystä tutkituista materiaaleista ja niiden valmistusprosessista. ■

Jutun pohjana on Aulangon luentopäivillä

pidetty luento.

teknologiakeskus

Projekti-insinööri Mirva Rahkonen ja Mikko Suomela tunnistamassa polymeerinäytettä GC/MS:lla

9

ANRATKAISUN VÄLINEENÄANRATKAISUN VÄLINEENÄ

10 ANALYYSI 2/2006

LaatuseminaariLaatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville.

23.–24.11.2006Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna

Ilmoittautuminen 16.11.2006 mennessä:• Elsi Saarenpää p. 050 306 5186 (elsi.saarenpaa@oulu.fi)

Ohjelmatiedustelut:• Irja Hiekkamäki p. (017) 201 457 (irja.hiekkamaki@laborantti.net)

• Auli Järvelä p. 040 732 4675 (auli.jarvela@laborantti.net)

Kurssin hinta täysihoitoineen (sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 1 hh ja kylpylän käyttö) jäseniltä 440 c, ei-jäseniltä 590 c. Ei majoittuvilta jäseniltä 360 c, ei-jäseniltä 500 c. Yhden päivän hinta jäseniltä 200 c ja ei-jäseniltä 270 c. Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c.

Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.

Tervetuloa Kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry/koulutus

Seminaarin aiheina mm.

• JOHDATUS LAATUUN

• LAATUUN PEREHDYTYS

• TYÖNOPASTUS

• PÄTEVYYSTESTIT

• LAATUKONTROLLIT

• KALIBROINTISTANDARDI; PIPETIT, ANNOSTELIJAT

• AUDITOINTIKOULUTUS

• Ph-MITTARIN LAADUSSAPITO

• LÄMPÖTILAN KALIBROINTI; MITTARIT, HAUTEET, DATALOGGERIT

• KALIBROINTITODISTUS, JÄLJITETTÄVYYS

Tarkempi ohjelma seuraavassa Analyysi-lehdessä sekä liiton kotisivuilla www.laborantti.net kesäkuussa.

Huhtikuun lopulla kokoontuivat Aulangolle Suomen Laboratorio-alan Liiton liittovaltuusto päättä-mään ja antamaan ”siunauksen-sa” liittohallitukselle vuoden toi-mintakauden jälkeen.

Huomau tettavaa ei tullut, joten hallitus jatkaa toimintaansa par-haalla katsomallaan tavalla myös tämän vuoden.

Edellinen vuosi oli Suomen Labo-ratorioalan Liiton 37. toiminta-vuosi. Toiminnassa ei ollut suuria muutoksia vaan työtä tehtiin edel-listen vuosien malliin, vaikka hal-litukseen tuli uusia toimijoita. Sa-moin toimintaan tuli mukaan usei-ta uusia toimihenkilöitä. Heitä ovat mm. taloudenhoitaja, jäsen-sihteeri, tiedotussihteeri kuin myös lehden päätoimittaja ja pu-heenjohtaja.

Suurimmat muutokset ovat olleet toimintatavoissa. Entiset valio-kunnat toimivat nyt työryhminä, joilla on vetäjä. Vetäjä kokoaa ryhmään parhaalla katsomal-laan tavalla, joka tarkoittaa, että työryhmissä toimii sopivimmat henkilöt asiasta riippuen. Tämä tapa on joustavampi ja nopeam-pi kuin valiokunnat. Lisäksi toimi-malla näin ei kuormiteta liikaa samoja henkilöitä. Perustuuhan toimintamme ns. vapaaehtoisuu-teen ja työtä on tehtävä leipä-työn lomassa.

Vuoden 2005 liittokokouksen jul-kilausuma käsitteli toisen asteen laborantin koulutusta. Halusim-me herättää keskustelua jonkin-laisesta sopivuustestistä alalle.

Olemme huolissamme koulutuk-sen tasosta ja sitä myötä amma-tin arvostuksesta. Suuri opiske-lunsa keskeyttäneiden määrä on varmasti turhauttavaa niin opis-kelijoille kuin opettajillekin. Pää-

simme pyrkimykseemme saamal-la palautetta aiheesta.

Vuoden 2005 koulutustapahtu-mat onnistuivat hyvin. Osallistu-jia riitti ja osa kursseista tuli täy-teen jo ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Tuleva vuosi pyri-tään hoitamaan yhtä hyvin tarjo-amalle ammattikunnallemme kou-lutusta ajankohtaisista aiheista. Panostamme saamaan jokaiseen koulutustilaisuuteen huippu-luen-noitsijat.

Tässä oli lyhyt katsaus mennee-seen vuoteen. Nyt on aika pa-nostaa jäsenhankintaan. Uskon, että jokainen laborantti tai ana-lyytikko ymmärtää sen, miksi kannattaa kuulua myös tällaiseen ammatillisaatteelliseen liittoon kuin Suomen Laboratorioalan Liit-to ry on. Pienellä jäsenmaksupa-nostuksella voi osallistua edulli-seen ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen. Lisäksi on mahdol-lisuus vaikuttaa ammattikuntam-me arvostukseen tuomalla esille asioita, joihin toivoisi parannus-ta tai kertomalla vain oman nä-kemyksensä ammatistamme ja sen merkityksestä laatuun tai esim. tulevaisuuden tuotteisiin.

Hyvää kesää lukijoille,Tuula Kuusisto, puheenjohtaja

Menneitä muistellen•

Puheenjohta

jalta

ANALYYSI 2/2006 11

Ammattikorkeakoulun la-boratorio alan koulutusoh-jelmasta valmistuvan tutkin-tonimike on laboratorioana-lyytikko (amk). Koulutuksen pituus on 3,5 vuotta ja laa-juus 210 opintopistettä. Labo-ratorioalan koulutusohjelma kuuluu tekniikan ja liiken-teen koulutusalaan.

Yleisen hakukelpoisuuden am-mattikorkeakoulun koulutusohjel-miin antavat lukion oppimäärä ja/tai ylioppilastutkinto, opisto-asteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto, vähintään kolmi-vuotinen ammatillinen perustut-kinto tai sitä vastaava aikaisem-pi tutkinto sekä edellä mainittuja tutkintoja vastaavat ulkomailla suoritetut opinnot.

Nuorisoasteen koulutukseen hae-taan valtakunnallisessa yhteis-haussa ja osallistutaan valtakun-

nallisiin tekniikan ja liikenteen alan valintakokeisiin. Aikuiskoulu-tukseen opiskelijat valitaan ai-kaisemman koulutuksen ja koulu-menestyksen sekä alan työkoke-muksen perusteella.

Laboratorioalan koulutusohjel-malla ammattikorkeakoulussa on lyhyt historia. Laboratorioanalyy-tikkokoulutuksen aloittaminen si-joittui ajankohtaan, jolloin opis-toasteen koulutus Suomessa lak-kautettiin ja opistoasteen tutkin-noista kehitettiin ammattikorkea-koulutasoisia tutkintoja. Opisto-asteen laboranttikoulutusta an-nettiin 1995-1999 ja sen pituus oli 3 vuotta.

Laboratorioanalyytikkokoulutus aloi tettiin 1998 Helsingin am-mattikorkeakoulussa, Pirkan-maan ammattikorkeakoulussa Tampereella sekä ruotsinkielise-nä Svenska yrkeshögskolanissa Vaasassa. Vuonna 1999 koulu-tus alkoi myös Turussa Varsinais-Suomen ammattikorkeakoulus-sa, joka yhdistyi Turun ammatti-korkeakouluun, sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Ou-lun seudun ammattikorkeakou-lussa.

Nuorisoasteen koulutuksen lisäk-si useissa ammattikorkeakouluis-sa aloitettiin aikuiskoulutuksena aluksi muuntokoulutus opistoas-teen laborantista laboratorio-analyytikoksi, jolloin opistoas-teen tutkinnosta hyväksiluettiin aikaisempia opintoja. Nykyään aikuiskoulutuksena toteutetaan tutkintoon johtavaa koulutusta, jonka pituus on 3-3,5 vuotta riip-puen työkokemuksesta.

Aikuiskoulutuksena toteutetaan myös erikoistumisopintoja, jotka ovat yleensä laajuudeltaan 30 op ja kestävät yhden lukuvuo-den. Pirkanmaan ammattikor-keakoulussa toteutetaan luku-vuoden 2005-2006 aikana So-lu- ja molekyylibiologian erikois-tumisopintoja yhdessä terveys-alan Bioanalytiikan koulutus-ohjelman kanssa. Erikoistumis-opinnot on suunnattu sekä labo-ratorioanalyytikoille että bio-analyytikoille/laboratoriohoi-tajille. Helsingin ammattikor-keakoulussa toteutetaan luku-vuonna 2005-2006 laboratorio-alan koulutusohjelmassa Bio-tieteiden erikoistumisopintoja.

Ammattikorkeakoulujärjestelmäs-sä on vakinaistettu ylempi am-mattikorkeakoulututkinto. Ylem pi ammattikorkeakoulututkinto si too yhteen opiskelun sekä työelämän kehittämisen. Koulutus on käy-tännönläheistä ja työelämäläh-töistä syventäen osallistujan am-matillista osaamista ja asiantun-tijuutta. Se antaa valmiudet oman alan vaativissa asiantuntija-, ke-hittämis- ja johtotehtävissä toimi-miseen. Tutkinto tuottaa ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan kelpoisuuden.

Ylempi ammattikorkeakoulutut-kinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammatti-korkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkin non, ja joilla on vähintään kolme vuotta työkokemusta.

Valtakunnallisesti Laboratorio-alan koulutusohjelmissa ylem-män ammattikorkeakoulututkin-

LABORATORIOALAN AMK-KOULUTUSLABORATORIOALAN Koulutusjohtaja Riitta Hanhijärvi, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampere

12 ANALYYSI 2/2006

non suunnittelu on vielä alkuvai-heessa. Laboratorioalan erikois-tumisopintojen kehittäminen liit-tyy myös jatkotutkinnon suunnit-teluun. Peruskysymykseksi nou-see, millainen laboratorioalan jatkotutkinnon tulisi olla.

Laboratorioalan koulutuksen ta-voitteena on kouluttaa laborato-rioalan osaajia vaativan analy-tiikan tehtäviin teollisuuden ja tutkimuslaitosten laboratorioihin mm. lääke-, elin tarvike-, puunja-lostus- ja kemian teollisuuteen se-kä ympäristöalan- sekä bio- ja lääketieteen tutkimuslaboratori-oihin. Työtehtäviä ovat pääosin mm. tutkimus-, tuotekehitys- ja laadunvalvontatehtävät. Labora-torioanalyytikot voivat toimia myös osto-, myynti- ja asiakas-palvelutehtävissä.

Laboratorioalan koulutus antaa laaja-alaisen luonnontieteellisen perusosaamisen sekä valmiudet kehittyä tutkinnon suoritettuaan alan asiantuntijaksi. Sisällön pai-nopistealueita ovat kemian eri osa-alueet sekä ympäristötutki-muksen ja biotieteiden osa-alu-eet.

Tutkinnon suorittaneella on labo-ratorioalan jatkuvasti kan sain-välis tyessä oltava hyvä suullinen ja kirjallinen kielitaito sekä moni-puoliset viestintätaidot erityisesti englannin kielessä. Opiskelijoita ohjataan luomaan kansainväli-siä kontakteja vahvistamalla kie-litaitoa alan englanninkielisen kirjallisuuden avulla sekä ohjaa-malla kansainväliseen opiskelija-vaihtoon ja ulkomailla tapahtu-vaan harjoitteluun

Laboratorioalan koulutusohjel-mien opetussuunnitelmat eri am-mattikorkeakouluissa ovat melko paljon samankaltaisia. Ammatti-korkeakoulujen yhteisiin perus-opintojen kuuluvat mm. tietotek-niikka, tutkimusosaaminen, yrit-täjyysopinnot, viestintätaidot se-kä ruotsin ja englannin kielen opinnot. Laboratorioalan perus-opintoihin kuuluvat mm. matema-tiikka, fysiikka, työturvallisuus, ensiapu ja laboratoriotekniikka, kemian perusteet, analyyttinen kemia ja laboratorion laatujär-jestelmät. Koulutusohjelman am-mattiopintoihin kuuluvat mm. ke-mian opinnot (epäorgaaninen, orgaaninen ja fysikaalinen ke-mia), laiteanalytiikan opinnot (spektrometria, kromatografia), biotieteen opinnot (biokemia, mikrobiologia, molekyylibiolo-gia) sekä ympäristöanalytiikan opinnot.

Laboratorioalan koulutusohjel-man kaikille pakollisten ammat-tiopintojen lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus valita syventä-viä ammatti opintoja kemian, lai-teanalytiikan, bioteknologian, elintarvikeanalytiikan sekä ym-päristötekniikan alueilla. He sy-ventävät ammatillista osaamis-taan opintojen loppuvaiheessa syventävässä harjoittelussa sekä tekemällä opinnäytetyön valitse-maltaan syventävien opintojen alueelta.

Opiskelussa kehitetään taitoja it-seohjautuvaan työskentelyyn se-kä informaatiojärjestelmien ja tiedonhaun hallintaan. Opiske-lun ohjauksen tavoitteena on tut-kimuksellisen työotteen kehittä-

minen avoimissa ja työelämän laboratorioita vastaavassa oppi-misympäristössä.

Koulutus antaa valmiudet oman osaamisen jatkuvaan kehittämi-seen. Koulutuksessa korostuvat oma-aloitteisuus, itsenäinen suun-nittelu ja työskentely sekä ana-lyysimenetelmien monipuolinen hallinta ja kehittäminen.

Opiskelijat luovat yhteyksiä työ-elämään erilaisten projektien avulla ja harjoittelun aikana se-kä tekemällä opinnäytetyön työ-elämän tarpeisiin. Laboratorio-analyytikon koulutukseen kuuluu 30 opintopisteen laajuinen oh-jattu harjoittelu ja 15 opintopis-teen laajuinen opinnäytetyö.

Laboratorioanalyytikon nimike ja osaaminen on vähitellen tullut tu-tuksi myös työelämässä. Labora-torioanalyytikkojen työllistymi -nen on melko hyvää ja yrityksiin on enenevässä määrin perustettu laboratorioanalyytikkojen va-kansseja. Osa laboratorioana-lyytikoiksi valmistuneista aloittaa laborantin nimikkeellä, osa nimi-tetään laboratorioanalyytikoksi tai mm. tutkimusavustajaksi, la-boratoriomestariksi, laatutekni-koksi tai tutkimushoitajaksi. ■

LABORATORIOALAN AMK-KOULUTUS AMK-KOULUTUS

13ANALYYSI 2/2006

14 ANALYYSI 2/2006

Suunnitellaan yhdessä toimiva laboratorioSuunnitellaan yhdessä Anneli PekkarinenDosentti, TkTErikoistutkija, Työterveyslaitos, OuluErgonomia ja käytettävyysSähköposti: anneli.pekkarinen@ttl.fi

Tilojen ja työympäristön hyvällä suunnittelulla var-mistetaan sujuva ja turvallinen toiminta laboratori-ossa. Laboratorion esimies ja henkilökunta pääse-vät ehkä kerran työuransa aikana suunnittelemaan uusia tiloja tai laajaa peruskorjausta. Silloin heillä tulisi olla valmiuksia kirjata ylös tarpeita ja työpro-sesseja, katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja tehdä yh-teistyötä eri suunnittelijoiden kanssa.

Muutoksessa katse tulevaisuuteen

Laboratoriotilan muutostarve perustuu tavallisesti toiminnan muutoksiin. Näytteiden määrä lisääntyy tai vähenee, otetaan käyttöön uusia analyysimene-telmiä ja -laitteita, toiminta organisoidaan uudel-leen, tiloista halutaan entistä taloudellisimpia, halu-taan kokonaan uudet tilat tai tilat ovat yksinkertai-sesti rapistuneet.

Tilojen uudistamisen pitäisi aina perustua sii-hen, mitä toimintoja tiloissa tehdään tulevaisuudes-sa, toisin sanoen mihin laboratorion toimintaa suunnataan vähintään keskipitkällä tähtäimellä. Niinpä ennen tilasuunnittelua on suunniteltava myös tulevaa toimintaa, sillä näin voidaan selvit-tää muuttuvan toiminnan vaatimukset. Samalla sel-viää, missä määrin vanhat työtavat ovat johtuneet-kin vanhoista tilaratkaisuista.

Laboratoriot voidaan tehtävänsä ja toimintansa mukaan jakaa seuraaviin tyyppeihin:• Opetus- ja kurssilaboratoriot (yliopistot, ammatti korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset)• Tutkimuslaboratoriot (tutkimuslaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut)• Palvelu- ja käyttölaboratoriot (teollisuuden tarkastus- ja koelaboratoriot, sairaalalaboratoriot, elintarvike- ja vesilaboratoriot)

Tilaratkaisujen kannalta nämä eroavat toisistaan. Opetuslaboratorioissa työskentelee ryhmä koke-mattomia opiskelijoita opettajan ohjauksessa, jol-loin tarvitaan laaja yhtenäinen tila, samankaltaisia

työpisteitä ja lisäksi pienempiä huoneita erikoislait-teille. Tutkimuslaboratoriossa tehtävä työ on vaihte-levaa ja vaaratekijät moninaisia, jolloin joustavuus ja muunneltavuus ovat tilojen keskeisiä vaatimuk-sia.

Palvelu- ja käyttölaboratorioissa työ saattaa ol-la samojen analyysien tekoa sarjatyönä ja siten kuormitus ja altistukset ovat pitkäaikaisia. Esimer-kiksi terveydenhuollossa suuntaus näyttää olevan yhä suurempiin laboratorioyksiköihin, jolloin ana-lyysit voidaan tehdä tehokkaasti ja luotettavasti suu-rina sarjoina pitkälti automatisoiduin menetelmin.

Työprosessit suunnittelun lähtökohtana

Hyväkään arkkitehti tai rakennesuunnittelija ei tun-ne laboratoriotyötä ja -ympäristöä kuin ylimalkai-sesti. Siitä syystä laboratoriohenkilökunnan on olta-va suunnittelussa kiinteästi mukana ja selvitettävä nykyiset ja tulevat työprosessit yksityiskohtaisesti. La-boratorion tyypillinen työprosessi muodostuu näyt-teen vastaanotosta, sen käsittelystä ja analysoinnis-ta tulosten luovuttamiseen. Työskentely- ja liikkumis-tilojen tarkoituksenmukainen suunnittelu edellyttää ainakin seuraavien asioiden selvittämistä:

• Mitä näytteitä, kuinka paljon ja millaisessa muodossa laboratorion tulee?• Miten näytteet siirtyvät esikäsittelyyn ja mitä analyyseja niille tehdään?• Miten tulosten käsittely, tieto asiakkaille ja arkistointi hoidetaan?• Mitkä ovat eri työprosessien yhteystarpeet keskenään?• Mitkä ovat eri työprosessien yhteystarpeet kemikaalien, tarvikkeiden, työvälineiden ja tiedonsiirron kannalta?• Miten paljon tilaa eri työprosessit laitteistoineen vaativat ja mitä erityis- vaatimuksia niillä on?• Mitä on huomioitava varsinaisen ”tuottavan” työn lisäksi (varastointi, siivous, tiskaus, jätteet jne)?

Nykyisten tilojen puutteiden luetteloinnista saattaa olla hyötyä uuden suunnittelussa. Lisäksi laboratori-ohenkilökunnan on syytä käydä tutustumassa muihin hiljattain rakennettuihin vastaaviin laboratorioihin.

15ANALYYSI 2/2006

Suunnitellaan yhdessä toimiva laboratorio toimiva laboratorio

Suositusten mukainen näyttöpäätetyöpiste laboratoriossa.

(jatkuu...)

Mukaan suunnitteluun varhaisessa vaiheessa

Työtilojen, rakenteiden, työympäristön ja työturval-lisuuden kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään suunnittelun aikana. Siksi laboratoriohenkilökunnan on syytä paneutua suunnitelmiin aivan alusta lähti-en ja seurattava vielä rakentamistakin. Turvallisuu-teen vaikuttavia puutteita ja virheitä löytyy koke-muksen mukaan kaikissa suunnitteluvaiheissa ja nii-tä voidaan korjata vielä rakennusvaiheessa. Kor-jaaminen jälkikäteen on kallista ja joskus jopa mah-dotonta.

Ensimmäinen asiakirja on perustamissuunnitel-ma, joka sisältää tilantarveohjelman. Jo tällöin on

tärkeää pyrkiä suunnittelemaan eri laboratoriohuo-neiden sijainti, kalusto ja varusteet mahdollisimman yksityiskohtaisesti työprosessikuvausten pohjalta. Nämä tiedot voidaan kirjata huonekortteihin, joista tulee ilmetä myös kutakin tilaa koskevat erityisvaati-mukset. Kulku- ja kuljetustiet, mahdolliset hissit ja poistumistiet vaativat rakennuksessa merkittäviä rat-kaisuja, joten myös ne on otettava huomioon heti alkuvaiheessa.

Seuraavaksi suunnittelu tarkentuu L1- ja L2-vai-heiden suunnitelmiin, joissa on jo yksityiskohtaisem-paa tietoa layoutista ja laboratoriohuoneista. Tar-kimmat piirustukset ovat urakkalaskentapiirustukset, joissa esitetään yksityiskohtaisesti lopulliset ratkai-sut: mm. lattia-, katto- ja seinämateriaalit, kiintoka-lusteiden tyypit ja järjestys, vetokaappien, vesipis-teiden ja pesualtaiden sijainti, valaistuksen järjeste-ly, sähkö- ja atk-pistokkeiden sijainti. Palo- ja sam-mutusvälineiden, hätäsuihkujen ja silmänhuuhtelu-pisteiden oikea sijoittaminen laboratorioon on tär-keä seikka ja niiden paikat tulee pohtia työproses-sien pohjalta viimeistään tässä vaiheessa.

Yhteistyö eri suunnittelijoiden kanssa

Työtilojen ja työympäristön suunnittelussa ovat kes-keisiä arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden lisäk-si sähkö-, LVI- ja sisustussuunnittelijat. Suunnittelijoi-den kieltä on joskus vaikea ymmärtää ja piirustuk-sista ei tahdo saada selvää. Asioita täytyy vain käydä läpi ja kysyä mitä mikin merkki piirustuksis-sa tarkoittaa. Suunnittelijoita voi myös pyytää ha-vainnollistamaan työpisteitä tai muita yksityiskohtia kolmiulotteisesti.

Eri suunnittelijat saattavat esittää erilaisia näkö-kantoja samastakin asiasta ja usein on tehtävä kompromisseja. Tarpeet voivat olla ristiriitaisia ja monilla asioilla on hyvät ja huonot puolensa, joita tulevien käyttäjien täytyy harkita. Esimerkiksi valais-tus- ja ilmastointisuunnitelma tulee sovittaa yhteen, etteivät ilmastointiputket tai kohdepoistot estä työ-pisteiden valaistusta tai valaisinten kiinnittämistä oi-keaan paikkaan.

Laboratoriossa huonekorkeuden tulee olla ta-vanomaista suurempi, koska ilmastointiputket vievät katossa oman tilansa. Seuraavaksi on mietittävä jä-tetäänkö ilmastointiputket esille vai laitetaanko pii-loon välikaton yläpuolelle. Jos putket ovat piilossa, huolto vaikeutuu ja tila mataloituu. Jos ne taas ovat esillä, niiden päälle kertyy pölyä ja ne ovat epäes-teettiset katsella.

16 ANALYYSI 2/2006

Laboratorion sijainti rakennuksessaLaboratoriotilat on edullisinta sijoittaa yksikerroksi-seen erilliseen rakennukseen tai tehdä niille suu-rempaan rakennukseen erillinen yksikerroksinen sii-pi. Yksikerroksisuus takaa sen, että tarvikkeiden kuljetus on helppoa, kellarin putkistot ovat lähellä ja katolle on helppo vetää hormeja. Jos rakennuk-seen tulee useita kerroksia, ylin kerros on laborato-riolle muun muassa ilmanvaihdon järjestämisen kannalta paras.

Joka tapauksessa laboratoriotila on eristettävä muista tiloista omaksi palotekniseksi osastoksi ja suuri laboratorio on syytä jakaa useaan osastoon. Laboratoriotilat, joissa on erityinen tulipalon, räjäh-dyksen, häiritsevän melun tai onnettomuuden vaa-ra, on sijoitettava erilliseen rakennukseen tai ero-tettava rakenteellisesti turvallisella tavalla muista ti-loista.

Laboratoriosta on voitava poistua kahta eri tie-tä ja ovien on avauduttava käytävään ja ulos päin. Nopea poistuminen on tarpeen esimerkiksi tulipalo-tilanteessa.

Lisäksi on huomioitava, että suora auringonva-lo haittaa laboratoriossa tehtävää työtä ja aurin-gon säteily aiheuttaa myös lämpökuormaa. Tästä syystä parhaat ilmansuunnat laboratoriohuoneiden sijainnille ovat lännen ja pohjoisen välillä.

Toimintojen sijoittelun perusratkaisu

Työskentelyn sujuvuuteen laboratoriossa vaikuttaa eri tilojen sijoittuminen toisiinsa nähden. Tavoittee-na tulee olla työvaiheesta toiseen joustavasti etene-vä työn kulku. Edestakaista ja ristikkäistä henkilö- ja tavaraliikennettä tulee välttää. Joustavaan työn etenemiseen päästään, kun noudatetaan seuraavia sijoitteluperiaatteita:

Toimintaketjun mukainen sijoittelu. Laboratorion tilat ja laitteet sijoitetaan työprosesseja noudatta-en. Tällöin peräkkäiset työvaiheet tehdään yhtenäi-senä linjana tai lähekkäisissä tiloissa.

Toisiaan häiritsevät toiminnat etäälle toisistaan. Laboratoriossa kyse voi olla lämpöä tuottavasta laitteesta, yhteen sopimattomista kemikaaleista tai työ menetelmistä.

Yhteydenpito työpisteiden välillä. Yhtenäisessä laboratoriotilassa ”maisemalaboratoriossa” laittei-den käyttö ja valvonta helpottuvat ja tuen saami-nen ja palaute onnistuu nopeasti ja tehokkaasti.

Aputoimintojen huomioon ottaminen. Usealle työprosessille yhteinen toiminta tai laite, esimerkik-si punnitus tai lasivarasto, sijoitetaan prosesseihin nähden keskeisesti. Kaikille yhteiset tilat huomioi-daan sijoituksessa kuten tiskaus, huolto ja jätetilat.

Kirjallisia töitä varten tulee olla tarpeellinen

määrä toimistohuoneita. Olisi hyvä, jos toimisto-huoneet eivät sijaitsisi varsinaisen laboratorion ti-loissa. Sama koskee henkilöstötiloja.

Sijoittelun hahmottamiseksi on mahdollista ryh-mitellä työprosessit ja sijoittaa ne kaavioihin, joista ilmenevät tärkeimmät yhteydet ja niiden toistuvuus.

Kuinka monta käytävää?

Laboratorion koon ja tehtävien mukaan sen layout saattaa vaihdella suuresti. Pieni laboratorio voi ol-la yksi tilava huone, jonka reunoille on erotettu pie-nempiä huoneita erikoistöitä varten (kuva 1A). Ta-vallinen laboratorion pohjaratkaisu sisältää yhden käytävän, jonka toisella puolella on laboratoriot ja toisella toimistohuoneet ja yhteisiä tiloja (kuva 1B). Tässä ratkaisussa tulee väkisinkin edestakaista lii-kennettä käytävälle.

Kaksikäytäväisessä pohjaratkaisussa on enem-män mahdollisuuksia työprosessien ryhmittelyyn ja yhteisten tilojen keskittämiseen. Käytävien väliin jäävä ikkunaton tila on niissä koettu ongelmaksi. Laboratoriossa on kuitenkin useita tiloja, joissa vain pistäydytään ja joissa ikkunoista saattaa jopa olla haittaa. Ne tulisi sijoittaa käytävien väliin. Kaksi käytävää rakennuksen päässä mahdollistaa U-muotoisen pohjaratkaisun, joka voisi useissa ta-pauksissa olla ihanteellinen työprosessien kannalta (kuva 1C).

Sisäisiä kulku- ja kuljetusreittejä suunniteltaessa on otettava huomioon henkilö- ja tavaraliikenteen määrä ja laatu. Turvallisen kuljettamisen edellytyk-senä on tarkoituksenmukaiset kuljetusapuvälineet sekä riittävän leveä ja muutenkin turvallinen kulje-tusreitti. Erityisesti hissien, oviaukkojen ja väliköi-den sijainti on suunniteltava huolella ja niiden tu-lee olla riittävän avaria myös suurempien laitteiden siirtoon.

Laboratorion sisustus

Perinteisesti laboratoriot on kalustettu laboratorio-pöydillä, joiden yhteydessä on vesi-, kaasu- ja säh-köliitännät. Pöytiä on sijoitettu huoneen keskelle ja seinien viereen. Pesupöydät, vetokaapit, säilytys-kaapit jne on tavallisesti sijoitettu seinien viereen. Liuotinten ja muiden kemikaalien säilytykseen käy-tetyt kaapit on varustettava poistoimulla. Kyseessä voi olla lattialla seisova korkea kaappi tai esimer-kiksi vetokaapin viereinen yläkaappi, joka on help-po liittää vetokaapin poistokanavaan.

Laitteiden sijoituksessa on muistettava, ettei eri-tyistä lämpökuormaa aiheuttavia laitteita sijoiteta liian pieneen huoneeseen, jolloin normaali ilmas-tointi ei riitä. Myös muut laitteistoista aiheutuvat työ-

17ANALYYSI 2/2006

ympäristöongelmat (esimerkiksi melu ja magneetti-kentät) tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Laite- tai työpistekohtaisten kohdepoistojen si-jainti on lisäksi huomioitava kokonaissuunnitelmis-sa. Kohdepoisto voi olla epäpuhtauslähteen (esim. kromatografi, sentrifugi) yläpuolelle kiinteästi asen-nettu huuva tai liikuteltava nivelvartinen imuhuuva.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana automati-sointi on edennyt ja laboratorioiden analyysilaitteet on liitetty tietokoneisiin. Näyttöpäätteiden sijoitta-misessa perinteisille laboratoriopöydille on ilmen-nyt ongelmia. Myös laboratorion päätteille tulisi hankkia erityinen näyttöpäätepöytä. Kulmaratkaisu on todettu toimivaksi. Kuvassa 2 on kaksi esimerk-kiä näyttöpäätepöydän sijoittamisesta laboratorioti-laan ja kuvassa 3 käytännön työtilanne.

Muunneltavuus ja joustavuus

Olipa toiminnan ja tilojen suunnittelu kuinka perus-teellista tahansa, niin muutoksiin on aina varaudut-tava. Toiminnassa ja organisaatiossa voi tapahtua muutoksia muutaman vuoden välein, vaikka raken-nukset pysyvät pystyssä vuosikymmeniä. Tämän vuoksi myös tilojen joustavuus on tavoitteena. Tilan käyttö saadaan muunneltavaksi esimerkiksi kevyi-den väliseinien, joustavien asennuskaistojen ja lii-kuteltavien kalustemodulien avulla.

Erityisesti laitepöydät on hyvä varustaa pyöril-lä, jolloin laitteiden siirto ja myös huoltotoimenpi-teet helpottuvat. Työpöytien alla olevat pyörälliset laatikostot ja kaapit helpottavat tilan tehokasta jär-jestelyä. Suunnitteluvaiheessa sähkö- ja atk-pistok-keiden määrässä ei kannata nuukailla.

Muuta huomioitavaa

Edellä esitettyjen lisäksi on huomioitava sopivien pintamateriaalien valinta. Yleisin lattiapäällyste on muovimatto. Sen tulee olla päästöluokitukseltaan M1-hyväksytty. Se, ettei materiaali ole liukas, on kuitenkin turvallisuuden kannalta tärkein ominai-suus. Erityistiloihin (esim. tiskaus) voidaan käyttää liukuestepintaista muovimattoa. Lisäksi on mietittä-vä, missä tiloissa tarvitaan lattiakaivoja ja missä ne eivät ole sallittuja (esim. liuotinvarastot).

Kaasunjakelun järjestäminen vaikuttaa koko-naissuunnitteluun. Kaasukeskus kaasulinjoineen on sekä turvallisuuden että käytön kannalta usein hyvä ratkaisu. Huonekohtaiset kaasulinjat ja venttiilien paikat on silloin sisällytettävä piirustuksiin. Jos kaa-sujen käyttö on vähäistä, päädytään ehkä laite- tai työpistekohtaisiin kaasupulloihin. Niiden helppo ja turvallinen sijoitus ja kuljetus on tärkeää huomioida jo suunnitteluvaiheessa. ■

Esimerkkejä laboratorion layoutista: A pieni laboratorioB yhden käytävän ratkaisuC U-mallinen laboratorio

Artikkelin kirjoittamisessa on käytetty seuraavia lähteitä:

Barker J, Blank C, Steere N, eds. Designing a Laboratory. American Public Health Association, Washington 1989.

Laboratory Design Issues. British Occupational Hygiene Society Technical Guide No.10. H and H Scientific Consultants Ltd, Leeds 1992.

Lehtelä J. Työtilat ja kulkutiet. Kirjassa: Ergonomia. Toim. Launis M. Työterveyslaitos, Helsinki. (Käsikirjoitus vuodelta 2003)

Tietotyön ergonomia. Yleisperiaatteet, kalusteet ja työasema, ohjelmistot, laitteet. SFS-käsikirja 72. Suomen Standardisoimisliitto, Helsinki 2000.

Yrjänheikki E, Priha E, Lindroos L. Laboratorion suunnittelu. Kirjassa: Laboratorio kehittyvänä työym-päristönä. Toim. Yrjänheikki E. Työterveyslaitos, Helsinki 1996.

Näyttöpäätteen sijoittamis-

mahdollisuuksia analyysilaitteen

yhteyteen.

18 ANALYYSI 2/2006

Äll

äti

kku

•

Poikasena, kun istui parturipukil-le peilin eteen, punastui korvi-aan myöten ja hiki alkoi valua lotonaan päästä. Nykyään on sydän kurkussa, kun pitäisi ker-toa ääneen: kuka olen, mistä tu-len, mitä olen viimeksi tehnyt, mitä toivon ja mikä olisi visioni tulevaisuudesta, miksi minä juuri haluan sitä tai tätä ja olenko mi-nä mielestäni paras tähän ja miksi? Haluaisi paeta moisia ti-lanteita ja olla jossakin hevon-kuusessa kaiken ulkopuolella. Mielikuvatodellisuuden näyttele-minen ja roolileikit pelottavat, koska ne ilmentävät liikaa tätä kannibaali todellisuutta.

Olemme jokapäiväisessä elä-mässämme keskellä suurta kau-pallista draamaa. Vielä ei ole selvinnyt onko tämä murhenäy-telmä, komedia tai farssi. Jos näytelmän sääntöjä noudatettai-siin, niin meille kerrottaisiin hy-vin tarkkaan tyylilaji missä men-nään ja kuinka ollaan, jotta yh-teinen tavoite ja tekeminen saisi-vat toivotun muodon ja lopputu-loksen. Meille jokaiselle on jaet-tu oma rooli tähän outoon näy-telmään, halusimmepa tai em-me. Harvat, eli seulotut saavat unelmaroolin ja luulevat näin voivansa paksusti. Harvalukui-nen on se joukko, joka saa olla näytelmässä omana itsenään. Rooli muuten tarkoitti kreikkalai-sissa näytelmissä näyttelijän kä-sikirjoituksen mukaan suoritta-

maa käyttäytymistä. Teatteritai-teessa rooli tarkoittaa näyttelijän yksilöllistä tulkintaa kuvitteellises-ta hahmosta, jota hän esittää. Näyttelijän tehtävä on ajatella, kuinka hänen esittämänsä henki-lö reagoisi eri tilanteissa ja toi-mia sen mukaan. Suurin homma näyttelijällä (jäljittelijällä) on, kun hän yrittää välttää näyttele-mästä näyttelemistä tässä tyylit-tömässä sekamelskakakofonias-sa. Naurettavuutta on se äärim-mäinen vakavuus, jolla jokainen roolihenkilö omistautuu asioil-leen. Kehnosti käy harmaan ja hiljaisen tosikko-osaajan.

Tasapainoinen näytteleminen vaatii hyvää itsetuntemusta, ko-vaa kuria ja särmää, koska näyt-telijän totuus paljastuu ennem-min tai myöhemmin. Esimerkiksi hän herpaantuu väsymyksestä valheelliseen roolisuoritukseensa paljastaen näin todellisen luon-teensa, eli roolin alta pukkaa nä-kyviin “sisäkummi”. Tässä tilan-

teessa on pokan pidettävä, kos-ka näyttelijä tuntee sisälmyksis-sään tämän aiheuttamansa risti-riidan todellisen ja jäljitellyn toi-minnan välillä. Tämä kielii pal-kitsijalle (kannustajalle) epäus-kottavuutta, eli juttu on falski. Homma menee multiin ja aiottu sanoma ei uppoa kohteeseen. Lopulta kannustepalkkiot nap-paavat ne, jotka jaksavat pisim-pään tätä naamioleikkiä.

Parasta ajanvietettä syntyy, kun tunnetut näyttelijät, jääkiekkoval-mentajat tai toimessaan hyvin menestyneet henkilöt astuvat suu-releisesti työelämän näyttämölle kertomaan rupusakille ele– ja il-mekielestä. He mesoavat, kuinka ihminen viestittää kehollaan ja hengellään jotakin itsestäänsel-vyyttä. Nämä muodollisesti päte-vät näyttelevät meille eteen käyt-täytymismalleja ja opettavat kau-nopuhetta millä saataisiin tilaa-jaorganisaatiot vakuuttumaan kuinka hyvä sijoitus ihminen on. Tuli mieleeni, että koiraihmiset tietävät, ettei piskiä saa lähestyä kiireellä eikä sitä ole syytä kat-soa silmiin. Karvaturpa voi her-mostua. Häijyä hurttaa rauhoitel-laan haukottelemalla ja kierähtä-mällä maahan selälleen vatsa-puoli ylöspäin alistumisen merk-kinä. Tämä roolileikkikonsultointi on kyllä hyvää viihdettä ja ajan-kulua. Totta ja sisältöä siinä on yhtä paljon kuin näytelmässä: Keisarin uudet vaatteet. ■

KEISARIN UUDET

VAATTEET

”Olemme jokapäiväi-

sessä elämässämme

keskellä suurta kau-

pallista draamaa. Vie-

lä ei ole selvinnyt onko

tämä murhenäytelmä,

komedia tai farssi.”

19ANALYYSI 2/2006

• S

udo

ku

Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettä-vä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran.

Ratkaisun voi lähettää Analyysin toimitukseen 7.8. mennessä: Anne Raille, Valpuri Innamaankatu 5 c 94, 20610 Turku

Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 3/2006.

Sudoku

TAPAHTUMIEN ABC Järjestäjä, paikka10.6.2006 Kesälauantaina retki Keskisen Kyläkauppaan Tuuriin. Helsingin Laboratorioalan Yhdistys Edellytyksenä retkelle on riittävä osallistujamäärä. Ilm. eija.koskela@laborantti.net

10.6.2006 Kolin valloitus. Ilm. 19.5. mennessä: Itä-Suomen Laboratorioalan Yhdistys ritva.puoskari@perlos.com, marke.oinonen@perlos.com

10.6.2006 Tutustumiskäynti Valiolle lauantaina klo 12. Ilm 7.6. Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys mennessä Outille, outi.manty@pp.inet.fi

2.9.2006 Kuopion Maraton. Ilmoittautuminen 24.5. Pohjois –Savon laboratorioalan yhdistys menneessä: pia.smolander@eela.fi Hinta jäseniltä 12 c ja ei-jäseniltä 22 c.

9.–10.9.2006 Pj + toimihenkilökoulutus Suomen Laboratorioalan Liitto ry Ikaalisten Kylpylä

vko 39 Laatukoulutus, ohjelma lehden sivulla 10 Suomen Laboratorioalan Liitto ry

19.–20.10.2006 Laboratorioalan Seminaari, Pori. Ilm. 11.9. menn. Suomen Laboratorioalan Liitto ry anita.luonila@kemira.com, p.010 863 1722, Satakunnan Laboratorioalan Yhdistys ry ohjelma lehden sivulla 2 6.–7.11.2006 Laboratorioalan näytteenottoseminaari, Suomen Laboratorioalan Liitto ry ohjelma lehden sivulla 4 ja TU ry, Aulanko Hämeenlinna

vko 47 ICP-koulutus, ohjelma lehden sivulla 23 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Aulanko Hämeenlinna

3.–5.5.2007 Laboratorioalan luentopäivät 2007 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Aulanko Hämeenlinna

• Ta

pa

htumien A

BC

20 ANALYYSI 2/2006

Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuu-huone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varus-tellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astian-pesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivaus-kaappi. Osake soveltuu parhaiten 2-4 henkilölle.

Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneis-ton jäsenetuun oikeuttavat säännöt:- jäsenetu korvaus 50 c maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen- jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä- jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille- viikot annetaan varausjärjestyksessä

Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle:- vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuu)- lemmikkejä ei allergoiden vuoksi saa viedä huoneistoon- solmion käyttö on ehdottomasti kielletty!

Tiedustelut: Matti Mäkinen, puh. 0500 735 155

Mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle.

Viikkohinnat: Sesonkiviikot 450 c/vko - ruska: vkot 37, 38 - kaamos: vkot 47, 48, 52, 1 Sesongin reunat 400 c/vko - ruska: vkot 36, 39 - kaamos: 49, 51

Muut 300 c/vko Kesäviikot (26-31) 250 c/vko

Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Lisää puita voi ostaa tarvittaessa alueen kaupoista.

LOMALLA LAPPIINLOMALLA LAPPIIN

Hinnat: sormus 106 c, merkki 9 c, merkki koru-rasiassa 10 c. Merkit ovat emaloitua hopeaa.

Tilaukset: • Martti Östring, 040 501 6080, martti.ostring@pp.inet.fi tai • Kosti Ollila, (016) 452 456 (työ), (016) 445 802

TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT

21ANALYYSI 2/2006

• K

olleg

ani

Tällä palstalla Suomen Laboratorioalan Liiton toimihenkilöt vastaavat kysymyksiin

Nimeni on Anne Raille ja olen pal-jasjalkainen turkulainen. Laborantik-si valmistuin v.1984. Toimin ensim-mäistä vuotta Analyysin päätoimitta-jana. Kannukseni tähän toimeen olen hankkinut oltuani Analyysin toi-mituskunnassa jo monen monta vuot-ta, toimittajana. Lisäksi olen ollut Suomen Laboratorioalan liittohallituk-sen jäsenenä, liiton tiedotussihteeri-nä ja Turun Laboranttiyhdistyksen pu-heenjohtajana.

Työpaikkani on Turussa sijaitseva lääketehdas LAB Pharma Oy. Työteh-täväni keskittyvät siellä analyyttiseen tuotekehittelyyn ja erinäisiin hankin-tatoimiin. Olen aktiivisesti mukana myös ammattiliiton, Toimihenkilö-unioni TU:n, toiminnassa. Työpaikal-lani valvon toimihenkilöiden oikeuk-sia luottamusmiehen asemassa. Li-säksi olen Turun Lääke- ja Elintarvi-kealan toimihenkilöt TU:n puheenjoh-taja ja sen myötä olen päässyt toimi-maan myös Varsinais-Suomen piiri-toimikunnassa, koulutusjaoston vetä-jänä. Tulin valituksi TU:n valtuustoon ja liiton kemian sopimusalan neuvot-telukunnan varajäseneksi.

Harrastukset tahtovat näin ollen jää-vän pitkälti kokousteluun, mutta on-neksi vielä silloin tällöin ehtii kuiten-kin rentoutumaan Bailatino-tunneille.Mitä sinulle kuuluu? Juuri nyt tätä kirjoittaessani, ihan hyvää!Miten aamusi alkoi? Kuten yleensäkin. Herään usein muutaman minuutin ennen herä tystä, eli hieman ennen puoli kuutta. Tosin tänään on vapaa- päivä töistä, joten sain kirjoitella näitä juttuja painoon lähetettä väksi ihan kaikessa rauhassa.Miten hemmottelet itseäsi? Katselen hyllyyn ostettuja, katso matta jääneitä elokuvia.Paras lukemasi kirja? Niitä on monia, mutta Liza Mark- lundin Punainen susi oli erittäin mukaansa tempaava, ja sitä olen suositellut eteenpäinkin. Lisäksi tulee mieleen jouluksi ostamani Reijo Mäen kirjoittama Nuoruus tango. Kirjaa oli mielenkiintoisaa luettavaa, varsinkin kun sen ta- pahtumat sijoittuvat tuttuun ympä- ristöön. Se lisää selvästi mielen kiintoa kirjan sisältöön.

Ketä ihailet? Ehdottomasti omia vanhempiani. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sen suuremmaksi ihailuni heitä kohtaan on muodostunut.Salainen paheesi? Juustot ja hyvät viinit. En tiedä onko edes niin kovin salainen- kaan.Miten selviät kotitöistä? Pakon edessä.. Sinkkunaisen ongelma. Mikä sinua ärsyttää? Kaksinaamaisuus.Milloin valehtelit viimeeksi? En muista koska valehtelin, mutta kyllä sitä välillä taitaa hieman kaunistella puheitaan niillä val- koisilla valheilla. Tärkein ihmisesi? Kummityttöni Aliisa, ehdottomasti.Hartain toiveesi? Toivon että saan elää suhtkoht tervettä ja tasapainoista elämää. Mottosi? Kaikki mikä ei tapa, … KASVATTAA!Mikä sinusta tulee isona? Isona………. onnellinen puutarhuri.

AnneAnne Raille RailleAnne Raille

22 ANALYYSI 2/2006

Yhd

isty

kset

to

imiv

at

•

Eräänä maaliskuun iltana kiiruh-dimme työpäivän päätyttyä keit-tämään kahvia jäsenillemme, sil-lä pian oli alkamassa sisustusilta Decoruksessa. Liike sijaitsee Haapaniemenkadulla lähellä Kuopion toria. Sieltä voi löytää sisustustarvikkeita, lahjatavaroi-ta, kankaita (mm. Jukka Rintalan suunnittelemia), valaisimia ja uusvanhoja klassisia kalusteita. Liikkeessä oli tosin parhaillaan menossa remontti, joten vain osa tilasta oli meille avoinna. Ajan-kohdasta johtuen esillä oli myös erittäin runsaasti pääsiäiskoris-teita.

Aloitimme illan nauttimalla kahvia sekä mokkahovi-täytekak-kua. Tämän jälkeen liikkeen omistaja kertoi meille kevään vä-reistä ja verhoista. Saimme mo-

nia hyviä vinkkejä, millaiset ver-hot kannattaa hankkia erikorkui-siin ja erityylisiin koteihin. Lukui-sia, kauniita, hyvin laskeutuvia kankaita pääsimme hypistele-mään. Yllättäviä olivat värilliset pellavan tyyliset kankaat. Muo-tiin on tulossa uudestaan myös ras kaat samettiverhot.

Tupaten täydessä liikkeessä kävi äänekäs ja iloinen rupatte-lu, kun vaihdoimme kuulumisia. Katselimme ja ihailimme lahjata-varoita, kuten ihanan pehmeitä ja hellyttäviä Bukowskin nalleja ja pupuja. Lopuksi teimme ostok-sia, joten illasta muistuttaa koto-namme mm. kauniit valokuvake-hykset, maljakot ja kynttilät.

Ilta oli mukava ja meitä ilah-dutti, että tapahtumaan osallistui runsaasti jäseniämme. ■

SisustusiltaKuopiossa!Kuopiossa!

Sisustusilta

23ANALYYSI 2/2006

ICP-SeminaariSeminaaari on täydennyskoulutusta kaikille laboratoriossa työskenteleville.

Kurssin aikana osallistujat voivat tuoda esille omia ongelmatilanteita joihin haluaa selvitystä.

28.–29.9.2006Hotel Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna

Tiedustelut ja ilmoittautuminen 20.9.2006 mennessä:• Elsi Saarenpää p. 050 306 5186 (elsi.saarenpaa@oulu.fi)

Kurssin hinta täysihoitoineen (luentotiivistelmät, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut, kylpylän käyttö) on 440 c jäseneltä ja 590 c ei-jäseneltä. Ilman majoitusta 350 c/jäsen ja 490 c/ei-jäsen. Yhden päivän hinta 200 c/jäsen ja 270 c/ei-jäsen. Mikäli osallistuminen peruutetaan ilmoittautumisajan jälkeen, veloitamme toimistokuluja 90 c.

Varaamme oikeuden ohjelman muutoksiin.

Tervetuloa Kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry/koulutusvaliokunta

Luento Luennoitsija

Torstai 28.9.2006

09.00 - 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi

10.00 - 10.15 Kurssin avaus

10.15 - 11.00 Yleistä ICP-OES -laitetekniikasta Ari Väisänen, Jyväskylän Yliopisto

11.15 -12.00 Näytteensyöttö – II – (toiminta ja huomionarvoisia asioita)

12.00 - 13.00 Lounas

13.00 - 13.45 Plasma, optiikka ja detektori spektrometrissa – II –

14.00 - 14.45 Mittausmetodin tekeminen – II – (mittausaallonpituus, plasman teho)

15.00 - 15.30 Kahvi

15.30 - 16.15 Kalibrointi (lineaarisuus, toteamis- ja määritysrajat) – II –

17.00 - 19.00 Kylpylä

20.30 Iltapala

Luento Luennoitsija

Perjantai 29.9.2006

09.00 - 09.45 ICP-OES –tekniikassa esiintyvistä häiriöistä Ari Väisänen, Jyväskylän Yliopisto

10.00 - 10.45 Mittausolosuhteiden optimointi – II – (kaasuvirtaus, plasman teho jne.)

11.00 - 11.45 Häiriöiden korjaus multilineaarisen – II – regression avulla

12.00 - 13.00 Lounas

13.00 - 13.45 Ongelmallisten näytetaustojen analytiikkaa – II – (metalleilla saastunut maa-aines)

14.00 - 14.45 Ongelmallisten näytetaustojen analytiikkaa – II – (lyijyhaulit, havunneulaset)

15.00 Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös

ANALYYSI 2/200624

1) PEPPUNosta oikea jalka takanasi olevalle tuolille siten, et-tä varpaat lepäävät istuimen reunalla. Aseta kädet lantiolle ja taivuta hitaasti vasenta jalkaa. Ole tark-kana ettei polvi taivu varpaiden yli. Pidä olkapäät takana, selkä suorana ja vatsalihakset tiukkoina.Laskeudu niin alas, että vasen jalkasi taipuu 90 as-teen kulmaan. Nouse ylös ja toista liike molemmilla jaloilla 15 kertaa.

2) VYÖTÄRÖAsetu vasemmalle kyljelle polvet koukussa ja laita oikea käsi pään taakse siten, että se koskettaa ta-karaivoa. Aseta vasen käsi vyötäisille. Nosta pää-tä ja olkapäitä ylös lattiasta ja kylkeä kohti lantio-ta. Tee liike hitaasti pysähtymättä. Muista hengittää ulos noustessasi ylös. Tee molemmilla puolilla 3 x 15 toiston sarjaa.

3) REIDEN ULKOSIVUAsetu vasemmalle kyljelle ja taivuta vasen jalka koukkuun. Oikea käsi eteen vyötärön korkeudelle. Oikean jalan, lantion ja ylävartalon tulee olla suo-rassa linjassa keskenään. Nosta oikea jalka ylös 40 asteen kulmaan. Pidä jalka rentona ja varpaat kohti lattiaa. Vedä oikea polvi ensin kohti lattiaa ja suorista jalka sitten lähtöasentoon. Älä päästä lan-tiota liikkumaan ja pidä vatsa tiukkana. Tee liike 15 kertaa molemmilla puolilla.

4) REIDETAsetu selälleen kyynärpäihin nojaten. Pidä vasen jalka koukussa maassa ja nosta oikea jalka suora-na ylös polven korkeudelle asti. Pidä jalka hetki sii-nä ja laske se sitten hitaasti alas. Toista molemmilla jaloilla 15 kertaa.

Puolen tunnin tv-jumppa kolme kertaa viikossa on hyvä vaihtoehto , niille joilla ei ole aikaa tai mahdollisuuk-sia lähteä kuntosalille. Nyt kaikki sohva perunat jumppaamaan samalla kun katsotte lempiohjelmianne tv:stä!

TV-JUMPPA1

2

3

4

ANALYYSI 2/2006 25

5) RINTALIHAKSET JA OJENTAJATOta tuolin selkämyksestä hartioiden levyinen ote. Kävele taaksepäin, kunnes olet suorassa linjassa päästä varpaisiin paino käsillä. Pidä otsa alhaalla ja niska pitkänä. Laskeudu alas kohti tuolia laske-malla hitaasti neljään, kunnes rintasi lähes kosket-taa tuolinselkämystä. Nouse sitten hitaasti ylös. Muista hengittää rauhallisesti koko liikkeen ajan. Tee liike 15 kertaa. Valitettavasti tämän liikkeen ai-kana joudut vain kuuntelemaan televisiota.

6) VATSALIHAKSETAsetu selin makuulle nostaen polvet koukkuun rin-nan päälle ja aseta tyyny jalkojen väliin. Pidä risti-selkä lattiassa ja vatsalihakset piukkoina. Laske jal-koja hitaasti maahan laskemalla neljään ja anna varpaidesi koskettaa kevyesti lattiaa. Pidä asento hetken ja nosta sitten jalat takaisin aloitusasentoon laskemalla neljään. Muista vatsa ja lantio. Toista 15 kertaa. Vinkki: Asetu lattialle hieman vinoon te-levisioon nähden, jotta näet samalla ohjelmaasi.

7) LANTIONPOHJAN LIHAKSETTätä liikettä voit tehdä missä ja milloin vain. Istu tuolille selkä suorana ja vatsa piukkana. Aloita lan-tionpohjan lihasten jännittäminen vetämällä ensin peräaukkoa sisään ja kohti napaa ja laajenna sit-ten jännitys koskemaan myös emättimen lihaksia.Pi-dä jännitys laskemalla kuuteen ja rentouta sitten li-hakset. Hengitä normaalisti koko liikkeen ajan. Tee 2 x 8 toistoa.

8) SELKÄIstu suorana lähellä tuolin reunaa ja pidä jalkasi lattiassa. Suorista rinta, vedä lavat yhteen ja työn-nä olkapäät taakse. Pysy asennossa loppu-ohjel-man ajan. Rentouta lopuksi lihakset ja venyttele. Tämä liike parantaa ryhtiäsi!

5

6

7

8

26 ANALYYSI 2/2006

Täyteläinen ja aito ma

...raikas jogurttijäätelö

ja ihanan hedelmäinen

persikkasorbetti-kuorrute...

...maistelimme myös laku-

friikeille suunnatun

Pepe Original-tuutin...

...Classic-puikot ovat saaneet

uuden suoma-laisen maku-maailman...

Suomalainen kuluttaja rakastaa uutuusjäätelöitä. Jo keväällä liik-keiden jäätelöaltaisiin ilmestyi useita makuhermoja helliviä uu-tuuksia. Klassisen täyteläiset ja yllättävät maut yhdessä kevyem-

pien vaihtoehtojen kanssa takaa-vat, että jokainen jäätelönystävä löytää varmasti uutuustarjonnas-ta suosikkinsa. Vuodesta toiseen kesän suosituimmat jäätelöt löy-tyvät juuri uusien makujen jou-kosta. Analyysin testiryhmä halu-si kertoa lukijoille omat aistinva-raiset arviointinsa.

Ingmannin jäätelöistä otim-me maistelun Viva-kinuskijäätelö-pikarin. Tuotteen jäätelöruusuke hurmasi makealla karamelliker-majäätelöllä, toffeekastikkeella ja toffee-crispikuorrutteella make-an ystävät. Hinta-laatusuhteel-taan jäätelöä pidettiin ehdotto-mana ykkösenä.

Uusissa kesäherkuissa on run-saasti suomalaista muotoilua ja makua. Valion Classic puikot ovat saaneet uuden suomalai sen

makumaailman. Raikkaat ja luon-nolliset maut ovat marjaisuuden juhlaa. Mustikkasuklaisessa Clas-sic-jäätelössä on mustikkakerma-jäätelöä ja mustikkahilloa, ja ko-ko komistus on kuorrutettu valko-suklaalla. Mustikkajäätelö ei tes-taajien mielestä ollut missään yk-könen, mutta se ei rajannut mie-lipiteitä toisestakaan päästä. Jäätelö menestyikin näin ollen keskimääräisesti melko hyvin ar-vioinneissa.

Kansainvälisiä makunautintojaKeveyttä ja hauskuutta oli nähtä-vissä limonadijäissä. Nestle Oy:n Joke-tuoteperheeseen on tuotu mielenkiintoisia uutuuksia, joissa on jännittäviä ominaisuuksia. Jo-ke Kaktuksessa on mansikanpalo-

Analyysilehden toimitus tutustui kesän herkkuihin ja suoritti aistinvaraisen arvioinnin uutuusjäätelöistä ja -mehujäistä. Muutamat uutuudet hellivät analysoi-jien makuhermoja, osa taas sai vähemmän kiitos-ta osakseen.

27ANALYYSI 2/2006

ku vakuutti analyysissäTeksti ja kuvat AR

...jäätelöruusuke hurmasi makealla karamellikerma-jäätelöllä, toffee-kastikkeella ja toffee-crispi-

kuorrutteella...

...Kaktuksessa on mansikan-

paloja mehujään kärjessä...

...tyylikäs, kermainen ja herkullisen suklainen...

ja mehujään kärjessä. Limujää maistuu sitruunalta ja mansikalta.

Toimituskunta ei mieltynyt me-hujään kirpeään makuun, eikä liioin ihastunut sen ulkonäköön. Hintalaatusuhteeltaan jäätelöä pidettiin jopa kalliina. Paketin ulkoasu oli värikkyydeltään tosin kiinnostusta herättävä. Todettiin kuitenkin, että nuorimmille kulut-tajille happamahko maku saat-taa upota hyvinkin.

GB Glacen Solero Exotic on ollut hedelmäkuorrutteisten jääte-löpuikkojen ykkönen vuodesta 1995 lähtien, jolloin se tuli mark-kinoille. Jo viime kesän 2005 uu-tuudessa, Solero Peach&Yogurt -puikossa maistuu raikas jogurtti-jäätelö ja ihanan hedelmäinen persikkasorbettikuorrute. Se sisäl-tää rasvaa vain 5%. Tämä tuote

sai raadin korkeimmat pisteet ni-menomaan makua arvioitaessa. Puikkoa pidettiin lisäksi sopivan kokoisena.

Maistelimme myös lakufrii-keille suunnatun Pepe Original -tuutin. Pepe-tuuttia pidettiin ehkä turhankin isona annoksena. Toi-saalta voi uskoa, että lakritsin ys-tävälle tuutti ei ole lainkaan liian iso. Kannattaa tutustua, vaikka se ei raatilaisten suosikki ollut-kaan!

Dove Vanilla Heaven -patu-kassa vaniljajäätelö ja suklaa yhdistyvät maukkaaksi kokonai-suudeksi. Rapea maitosuklaa-kuorrute kätkee sisäänsä pehme-ää vaniljakermajäätelöä. Raa-din mielestä pakkauksen ulkonä-kö oli jo houkuttelevin.

Tätä makean nälän herkkua

kuvattiin sanoilla tyylikäs, ker-mainen ja herkullisen suklainen.

Jäätelön kohdalla useampi totesi, että tämä jäätelö kruunaa kesän kahvihetket.

Valitettavasti raatimme ei tä-män useampaa kesän herkkuja lukijoilleen maistellut, mutta ke-sän ollessa vasta alussa, toivot-tavasti tämä raatilaisten arviointi innostaa teidät lukijatkin uusien makunautintojen arviointeihin. Nautinnollisia herkkuhetkiä ke-sän hetkiin! ■

• www.gbglace.fi

• www.ingman.fi

• www.akvamariini.fi/ valiojaatelo

Kry

pto

n ra

tka

isu

•

Wanhat kiittääWanhat kiittää yrityksiä, jotka osallistui-vat tavaralahjoituksin Wanhojen arpajais-ten järjestämiseen Laboratorioalan luento-päivillä Aulangolla keväällä 2006.

Krypton ratkaisu

• Boliden Harjavalta Oy• Biohit Oy• Viking line• Lasilaite• Sinooperi• Millipore• Mercur int.• Sigma Aldrich Finland• Siljander/ Laborexin

• Eurodot• Lumene group• Fermion Oy• Water´s• KRP• YA-kemia• Toimihenkilö- unioni TU• Oriflame• G.W.B

Krypton 1/2006 voittajaksi arvottiin: Ulla Lehto, Laineenkuja 16, 28220 Pori.Analyysin toimitus onnittelee voittajaa.

29ANALYYSI 2/2006

• To

iminna

njohta

jalta

•

Ma

tin kuntoilup

alsta

Näkökulma

” Täytyy nauttia taipaleesta,

matkalla olosta, eikä aina vain varoa perille pääsyä.”

(Rolf Arnkill)

Kevät on aina uuden ajatuksen ja uudistumisen aikaa. Luonto herää eloon aurinko päivä pite-nee ja mieli virkistyy.

Yhdistystoiminnassa aktiivit siirtyvät lataamaan akkuja, pala-takseen taas toimiin syksyn tul-tua täynnä puhtia ja uusia aja-tuksia.

Puheenjohtajapäivät ovatkin tänä vuonna syksyllä, ja toivon yhdistysten löytävän joukostaan aktiiveja hoitamaan yhteisiä asi-oita ja oppimaan uutta.

Tiedottajamme on puuhak-kaasti ahdistanut yhdistyksiä yh-teyshenkilö verkoston luomiseen ja onnistunutkin siinä kiitettäväs-ti. On kuitenkin yhdistyksiä jotka eivät ole hoitaneet yhteyshenkilö rekisteriä liittoon joka asia on minua kummastuttanut. Olenkin ollut julkisesti sitä mieltä että yh-distysten tulee suhtautua vaka-vasti liiton toiveeseen saada maan kattava yhteyshenkilöver-kosto ajantasaiseksi.

Viikolle 18 opetushallitus on

kutsunut koolle seminaarin jossa käsitellään laboratorioalan kou-lutusta, nyt ja tulevaisuudessa. Puheenjohtaja ja allekirjoittanut osallistuu tilaisuuteen jossa toi-voisin keskusteltavan koulutuksen muuttamisesta alamme tarpeita vastaavaksi. Ongelmat koulutuk-sessa, josta olemme liitossa ol-leet huolestuneita, ovat saaneet myös opetushallinnon liikkeelle.

Toivonkin kaikille hyvää kevättä ja laadukasta kesää!

Matti j.

Noin 40 vuotta sitten oli hyvin kiivas tanssibuumi, niin kuin nyt-kin kun pari tanssi on ”must”.

Aloitin tanssi harrastukseni silloin noin 40 vuotta sitten, muistan Kisa-lavalla Nokialla, hi-koilevin käsin jakaus suorana kävelin epävarmoin askelin koh-ti naistenriviä ja pokkasin, tango soi, siitä se alkoi. Olin muuten opetellut tanssimaan katselemal-la tanssimista, 10-vuotisesta, kul-kien tanssilavojen liepeillä.

Tanssiharrastus on säilynyt läpi vuosien, elämäntilanteesta riippu-en parketit ovat kutsuneet milloin seitsemän kertaa viikossa, milloin

seitsemän kertaa vuodessa.Tanssi on antanut hyvän ta-

van liik kua, paljon ystäviä, jos-kus enemmänkin kuin ystävän.

Vieläkin kun tango soi ranta-lavalla, mieli halajaa tanssin pyörteisiin ja muistoihin, hetkiin tanssin parissa, hetkistä joista en antaisi ainuttakaan pois.

Nyt kun tanssiklubit ynnä muut antavat mahdollisuuden opetella ja nauttia tanssista, heti ensi as-kelista alkaen, suosittelen tans-sia, kaikille kenellä intoa riittää ja aikaa on.

Saanko luvan...

Harrastuksena TANSSI

30 ANALYYSI 2/2006

YHDISTYKSETTo

imih

enki

löt

ja y

hdis

tyks

et •

ETELÄKARJALAN LABORANTIT ryPuheenjohtaja: Tuija Lampinen, Kullervonkatu 28 A, 53300 Lappeenrantapuh. koti (05) 453 4139, puh. työ 020 415 4603 tuija.lampinen@upm-kymmene.comSihteeri: Raija Kautto, Kuusenkorvankatu 6, 55120 Imatra,puh. koti (05) 472 4216, puh. työ 020 462 3263

HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS – HeLab ryPuheenjohtaja: Eija Haverinen, Jönsaksenpiha 3 C 20, 01600 Vantaa, puh. työ (09) 8388 6327, eija.haverinen@krp.poliisi.fiJäsensihteeri: Tuula Kärkkäinen, Rinnekuja 1 B 6, 01390 Vantaa, puh. 050 548 1985 tuula.karkkainen@krp.poliisi.fi

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ISLab ryPuheenjohtaja: Riitta Pesonen, Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu,puh. työ (013) 267 4297, puh. koti 050 400 9516, riitta.pesonen@laborantti.netSihteeri: Maria Laatikainen, puh. koti 050 413 9532, puh. työ (013) 264 4227, maria.laatikainen@medixbiochemika.com

KESKISUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS K-S Lab RyPuheenjohtaja: Terhi Mikkilä, Oravasaarentie 861, 41630 Oravasaari, puh. koti 040 845 0296, terhi.mikkila.ial@jypoly.fiSihteeri: Henna Järvenpää, Vapaudenkatu 40-42 C 38, 40100 Jyväskylä, puh. koti 040 744 5336,henna.jarvenpaa@jypoly.fi

OULUN SEUDUN LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Terhi Julkunen, Tarkka-ampujankatu 10 A 8, 90120 Oulu, puh. koti 040 708 7778, terhi.julkunen@pp.inet.fiSihteeri: Outi Mänty, Kivitie 7 D 4, 90900 Kiiminki, puh. koti 040 820 9721, outi.manty@pp.inet.fiJäsensihteeri: Marja Puhakka, Pyrstötähti 6, 90450 Kempele, puh. koti 040 063 5620, puh. työ (08) 537 2507

PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ryPuheenjohtaja: Marja-Leena Mattila, Väinöläntie 11, 37800 Toijala, puh. koti 040 519 4117, puh. työ 020 714 4422 (t), marja.leena.mattila@tt.tampere.fiSihteeri: Hanna-Liisa Suominen, Jänislahdenkatu 3 B 30, 22410 Tampere, puh. koti (03) 346 2473, puh. työ (03) 211 0416 hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi

POHJANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS RYPuheenjohtaja: Marja Kivimäki, Sorvarinkatu 12, 65370 Vaasa, puh. koti 040 845 7655, puh. työ (06) 325 4191, marja.kivimaki@vaasa.fiSihteeri: Katja Patteri, Pihkalantie 16 C, 65320 Vaasa, puh. koti 050 532 6642, puh. työ (06) 318 3615 Jäsensihteeri: Julianna Viitala, Mäntymaantie 25 a 2, 65280 Vaasa, puh. koti 040 545 8386, puh. työ (06) 318 3613

POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Irja Hiekkamäki, Hakatie 4, 70900 Toivala, puh. työ (017) 201 457, puh. koti 050 342 5634 irja.hiekkamaki@laborantti.netSihteeri: Maria Kananen, Mateenmutka 8 A 5, 70700 Kuopio, puh. työ (017) 501 463, puh. koti 050 362 3297

POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Jaana Nousiainen, Vähähaarankatu 9, 94200 Kemi, puh. työ (016) 259 662, puh. koti 040 523 9916Sihteeri: Juhani Leino,Tavitie 2 B, 95410 Kiviranta,puh. koti 040 551 9601, puh. työ (016) 452 456Jäsensihteeri: Erkki Savoni, Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi, puh. koti 040 504 4456,puh. työ 020 463 4368

PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Tuula Tummala, Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo, puh. koti 040 545 3844, puh. työ 050 458 2361, tuula.tummala@fortum.comSihteeri ja tiedotussihteeri: Merja Kaipainen, Uomakuja 6 F 94, 01600 Vantaa, puh. koti 040 501 6540Jäsensihteeri: Anssi Kolkka, Voudintie 8, 06400 Porvoo, puh. koti 040 545 8386, puh. työ 010 452 2576, anssi.kolkka@fortum.com

PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYS PäijätLab ryPuheenjohtaja: Kaija Virtanen, Kastanjakatu 6 as 21, 15520 Lahti, puh. koti 040 584 0754,kaijavir@luukku.comSihteeri: Minna Saarinen, Poppelipolku 3 F 77, 15550 Lahti, puh. koti 040 829 0793, minde_1984@hotmail.comJäsensihteeri: Pirkko Ruhanen, Syväjärventie 197, 07600 Myrskylä, puh. koti (019) 677 0316, puh. työ (09) 811 4138, pirkko.ruhanen@lahtisbp.fi

SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYS SatLab ryPuheenjohtaja: Anita Luonila, Kyntäjäntie 14, 28610 Pori, puh. koti (02) 637 9397, puh. työ 010 863 1722, gsm 050 569 371, anita.luonila@kemira.comSihteeri: Briitta Perälä, Santalantie 12, 28840 Pori, puh. koti (02) 638 3734, puh. työ 010 863 1724, briitta.perala@kemira.comJäsensihteeri: Margit Rajamäki, Liisankatu 19 A 37, 2100 Pori, puh. työ 010 863 1779, gsm 040 097 5221, margit.rajamaki@kemira.com

VARSINAIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Taina Kirjonen, Vanha Littoistentie 39, 20660 Littoinen, puh. koti 040 844 5741, Puh. työ (02) 333 7425, taina.kirjonen@vslab.netSihteeri: Ann Sofie Wierda, Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto, puh. 050 338 7410, ann.wierda@utu.fiJäsensihteeri: Toini Turtiainen, Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku, puh. 040 542 5395, toini.turtiainen@akeryards.com

31ANALYYSI 2/2006

Puheenjohtaja: Tuula KuusistoRakuunatie 58 aB 34, 20720 Turku, puh. 040 587 4347, tuula.kuusisto@laborantti.net

Varapuheenjohtaja: Riitta Pesonen Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu,puh. työ (013) 267 4297, puh. koti 050 400 9516, riitta.pesonen@laborantti.net

Sihteeri: Eija LaukkanenNahkiaistie 35 B, 29200 Harjavalta, puh. koti (02) 674 2651, puh. työ (02) 535 8405, eija.laukkanen@laborantti.net

II Sihteeri: Anssi KolkkaVoudintie 8, 06400 Porvoo, puh. koti 040 545 8386, anssi.kolkka@laborantti.net

Toiminnanjohtaja: Matti J. MäkinenTalonpojankatu 1 A 16, 37120 Nokia, puh. koti 050 073 5155, puh. työ (03) 344 6318, matti.makinen@laborantti.net

Tiedottaja: Kaija VirtanenKastanjakatu 6 as 21, 15520 Lahti, puh. 040 584 0754, kaija.virtanen@laborantti.net fax 09 1727 3332, taru.reinikainen@laborantti.net

Taloudenhoitaja: Tuula NieminenMaamiehenkatu 6 B 8, 83500 Outokumpu, puh. työ 020 550 5843, puh. koti 040 715 0547, tuula.nieminen@laborantti.net

Jäsensihteeri: Irja HiekkamäkiHakatie 4, 70900 Toivala, puh. työ (017) 201 457, puh. koti 050 342 5634 irja.hiekkamaki@laborantti.net

Jäsenmaksut: Riitta PesonenHiekkalantie 17,80170 Joensuu,puh. työ (013) 267 4297, puh. koti 050 400 9516, riitta.pesonen@laborantti.net

Koulutusvaliokunta: Elsi Saarenpää Lottakuja 6, 91410 Jokirinne, puh. työ 08 537 5861, puh. koti 050 306 5186elsi.saarenpaa@oulu.fi

Luentopäivävaliokunta: Merja Lehtinen Ikurintie 67, 33340 Tampere, puh. koti 040 514 1173, merja.i.lehtinen@uta.fi

Sormukset ja ammattimerkit Martti Östring, Nahkurinkatu 8 B 12, 94100 Kemi, puh. koti 040 501 6080, martti.ostring@pp.inet.fi

SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT 2006

Analyysin ja Suomen Laboratotioalan liiton palvelukortti.Löytyy myös osoitteesta www.laborantti.net

Ilmoitan muuttuneista tiedoista

OSOITE uusi osoite:

vanha osoite:

NIMI entinen nimi:

TYÖPAIKKA

Nimeni:

Syntymäaika /

Suomen Laboratorioalan Liitto ry

Irja Hiekkamäki

Hakatie 4

70900 Toivala

• To

imihenkilö

t ja yhd

istykset