Aarne NurmioRisto Karinen

Hegemonia vai yhteistyö?

Neljä skenaariotamaailmanpolitiikasta

Kustantaja: Taloustieto OyKansi: MainosMayDay Oy, VantaaPainopaikka: Yliopistopaino 2002ISBN 951-628-372-1

www.eva.fiEVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja

artikkeleita suomeksi ja englanniksi

ESIPUHE

Terrori-iskut New Yorkissa ja Washingtonissa 11.9.2001 on yleisestitulkittu uuden aikakauden alkamishetkeksi maailmanpolitiikassa. Onvielä ennenaikaista tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, kuin-ka suurista muutoksista on kyse ja kuinka merkittäviä ja pysyviä seu-rauksia Yhdysvaltain käynnistämällä terrorisminvastaisella sodalla tu-lee olemaan. Yhdysvallat on tämän ajan ainoa globaali suurvalta jasen ulkopoliittinen toiminta ja talouden kehitys tulevat ratkaisevastivaikuttamaan kansainvälisen toimintaympäristömme kehitykseen.

EVA käynnisti heti terrori-iskujen jälkeen tapahtumien seura-uksia pohtivan työryhmän, johon osallistui EVAn valtuuskunnan jäse-niä, yritysjohtajia, kansainvälisen politiikan ja talouden tutkijoita sekämuita asiantuntijoita. Työryhmän piirissä syntyi ajatus tilata kaksi uut-ta maailmantilannetta valottavaa raporttia, jotka nyt julkaistaan sa-manaikaisesti. Toinen raportti Maailmanpolitiikan muutos ja Suomi, jon-ka on laatinut VTT Pekka Visuri, tarkastelee kansainvälisessä politii-kassa viimeksi kuluneen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia.

Käsillä olevan, maailmanpolitiikan ja globaalin talouden tule-vaisuutta käsittelevän raportin Hegemonia vai yhteistyö? Neljä skenaariotamaailmanpolitiikasta ovat laatineet toimitusjohtaja Aarne Nurmio jaVTM Risto Karinen, Oy Convocatum Ltd.

Tässä keskustelun herättäjäksi ja jäsentäjäksi tarkoitetussa ra-portissa tarkastellaan Suomen toimintaympäristön kehitystä skenaa-rioiden avulla. Skenaariot eivät ole ennusteita vaan kuvauksia mah-dollisista ja keskenään vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja niihin joh-tavista tapahtumakuluista. Skenaariotyöskentelyn tarkoituksena onjohdattaa ajattelemaan asioita monipuolisesti, ennakkoluulottomastija uusista, vakiintuneita ajatustapoja haastavista näkökulmista. Tar-kastelun taustalla oleva ydinkysymys on, onko terrorisminvastainensota johtamassa niin syvälliseen murrokseen maailmanpolitiikassa jaglobaalissa taloudessa, että Suomen kansallisen menestymisen edelly-tykset ratkaisevasti muuttuvat.

Tässä raportissa esitellään neljä erilaista terrorisminvastaisensodan kehityskulkua, hahmotellaan niiden vaikutuksia globaaliin toi-mintaympäristöön sekä pohditaan niiden luomia taloudellisia, poliitti-

sia ja turvallisuuspoliittisia haasteita Suomelle.

Kiitän tämän EVA-raportin tekijöitä.

Helsingissä 15.8.2002

Pentti Vartiatoimitusjohtaja

ESIPUHE

1 TERRORI-ISKUT - MAAILMANPOLITIIKANKÄÄNNEKOHTA? 7

2 SUOMI AIKAKAUSIEN MURROKSESSA 11Vanhan järjestyksen aika 11Globalisaation aika 12

3 SKENAARIOT NÄKÖKULMINA TULEVAISUU-TEEN 14

4 TERRORI-ISKUJEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMA-KULKUJA 17Hämmennystä ja uusia kysymyksiä 17Erilaisia välittömiä tilannearvioita 18Terrorismin vastaisen sodan ensimmäinen vaihe 19Terrorismin vastaisen sodan toinen vaihe 20Israelin ja palestiinalaisten konfliktin kärjistyminen 21

5 MUUTTUVA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA-YMPÄRISTÖ 22Miten Yhdysvallat tulee toimimaan? 22Miten Yhdysvaltojen ja Euroopan suhde kehittyy? 23Miten pysyvää on Venäjän länsisuuntaus? 24Miten globaali talous tulee kehittymään? 25

6 YHDYSVALTOJEN TOIMINTA JA MAHDOLLISETTULEVAT AJAT 26Rakentava suurvalta � yhteistyön aika 28Imperialistinen suurvalta � hegemonialismin aika 31Talouden suurvalta � globalisaation aika 34Kompuroiva suurvalta � hajaannuksen aika 36

SISÄLLYS

7 MAHDOLLISET TULEVAT AJAT JA SUOMENUUDET HAASTEET 39Yhteistyön aika � Suomi paalupaikalla 41Hegemonialismin aika � Suomi ristipaineissa 43Globalisaation aika � Suomi hyvässä vauhdissa 45Hajaannuksen aika - Suomi omin voimin 47

8 KÄÄNNEKOHTA VAI POIKKEAMA? 49

�I will not wait on events, while dangers gather. I will not stand by, as perildraws closer and closer. The United States of America will not permit the world�smost dangerous regimes to threaten us with the world�s most destructive weapons.Our watch on terror is well begun, but it is only begun. This campaign may not befinished on our watch � yet it must be and it will be waged on our watch.�President G.W.Bush, 29 Jan 2002

�The events of September 11th 2001 jolted the world economy, but they did notcause a recession: the slump had started months earlier as the air leaked out ofthe US asset bubble. The attacks on New York and Washington made the reces-sion real, however, and the reactions of companies and consumers made a furtherworsening of the economy inevitable. Prospects for the US � and hence for muchof the world � are now improving, but the risks of a relapse cannot be ignored�

The Economist Intelligence Unit: �The impact of the September 11th; An upda-te�, February 2002

7

1 TERRORI-ISKUT � MAAILMANPOLITIIKANKÄÄNNEKOHTA?

Syyskuun 11. päivän tapahtumat järkyttivät ihmisiä ympäri maailmaa.Presidentti Bush luonnehti pian terrori-iskujen jälkeen pitämässäänpuheessa niiden merkitystä termillä �a defining moment in history�.Terrori-iskujen syyt ovat moninaiset ja moniselitteiset, niiden juuretovat syvällä historiassa, poliittisissa, taloudellisissa ja kulttuurisissaprosesseissa. On esitetty arveluja, että iskujen seurauksena maailman-politiikassa on alkanut uusi ajanjakso, jonka suuntaviivat ja lainalai-suudet eivät ole vielä selvillä, mutta jonka sisältö hahmottuu vähänkerrallaan moniulotteisten globaalien kehityskulkujen tuloksena. Onehkä ennenaikaista tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, kuin-ka syvällisestä murroksesta on kyse ja kuinka merkittäviä historiallisiaseurauksia traagisilla syyskuun tapahtumilla tulee pitkällä aikavälilläolemaan. Joka tapauksessa on selvää, että terrori-iskut ovat käynnis-täneet uusien poliittisten ja sotilaallisten, taloudellisten sekä yhteis-kunnallisten tapahtumien vyöryn.

Yhdysvallat ainoa globaali suurvalta

Eräänä näkyvimpänä seurauksena on Yhdysvaltojen johdolla ja laajanuseista valtioista muodostuvan poliittisen rintaman, �koalition�, tuel-la aloitettu pitkäaikaiseksi luonnehdittu ja arvioitu sota kansainvälis-tä terrorismia vastaan. On toistaiseksi epäselvää, mitä kaikkea tämäepätavallinen sota tulee pitämään sisällään. Yhdysvallat on tämän ajanainoa globaali suurvalta ja sen toiminta ja talouden kehitys tulevathyvin suuressa määrin määrittelemään maailmanpolitiikan ja globaa-lin talouden tulevaisuutta. Monet valtioiden väliset suhteet ja alueelli-set asetelmat ovat muutosten kourissa Yhdysvaltojen määritellessäuudelleen ulkopolitiikkansa lähtökohtia ja painopisteitä syyskuun ta-pahtumien valossa.

Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteistyö

Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisten suhteiden ylle on synty-nyt uusia kysymysmerkkejä. Yhdysvallat on määritellyt Irakin, Iraninja Pohjois-Korean �pahuuden akseliksi�, mitä on kritisoitu voimak-kaasti Euroopassa. Liittolaisten näkemykset eroavat huomattavasti

8

myös Israelin ja palestiinalaisten välisen konfliktin luonteesta, syistäja seurauksista sekä konfliktin poliittisen ratkaisun edellyttämistä toi-menpiteistä. Puolustusmenojen hyvin erilainen kehitys Yhdysvallois-sa ja Euroopassa ja tähän liittyvä kasvava teknologiakuilu sekä osinristiriitaiset näkemykset Naton toiminnasta ja uudistumistarpeista ovatosaltaan lisänneet arveluja perinteisten liittolaisten etääntymisestä toi-sistaan. Lisäksi Yhdysvaltojen ja Euroopan/EU:n suhteita rasittavatkauppapoliittiset jännitteet.

Yhdysvallat ja alueelliset suurvallat

Yhdysvallat ja Venäjä ovat, ainakin väliaikaisesti, lähentyneet toisi-aan terrorismin vastaisen sodan myötä. Samaan aikaan Yhdysvallat onsaanut uutta jalansijaa useissa Keski-Aasian valtioissa, entisissä neu-vostotasavalloissa, kuten esimerkiksi Kazakstanissa, Kirgisiassa jaUzbekistanissa.

Kiina puolestaan on suhtautunut Yhdysvaltojen toimenpiteisiintoistaiseksi pragmaattisesti. Yhdysvaltojen ja Kiinan suhdetta rasittaakuitenkin erityisesti kysymys Taiwanin asemasta. Yhdysvaltojen lisään-tynyt läsnäolo Keski- ja Etelä-Aasiassa lisää epävarmuutta Kiinan jaYhdysvaltojen suhteiden tulevasta kehityksestä.

Intian ja Pakistanin väliset konfliktit lisäävät osaltaan alueellis-ta epävakaisuutta ja voivat kärjistyessään heijastua laajalti maailman-politiikkaan.

Yhdysvaltojen ja sen keskeisten arabiliittolaisten väliset suhteetovat niinikään jännittyneet erityisesti Israelin ja palestiinalaisten kon-fliktin seurauksena

Mistä on kyse?

Terrori-iskuja ja niiden jälkeisiä tapahtumia on tulkittu monin eri ta-voin. Yhden tulkinnan mukaan käynnissä on Yhdysvaltojen johtamasota tai kampanja terrorijärjestöjä sekä niitä suojelevia ja joukkotuho-aseita kehittäviä �roistovaltioita� vastaan. Toisen tulkinnan mukaankyse on lähinnä siitä, että Yhdysvallat käyttää syntynyttä tilannettahyväkseen ja pyrkii vahvistamaan hegemoniaansa ja kasvattamaan laa-ja-alaisesti globaalia geopoliittista vaikutusvaltaansa. Kolmannen tul-kinnan mukaan käynnissä on kamppailu energiavarojen hallinnasta jaYhdysvaltojen pyrkimyksestä vahvistaa valta-asemaansa ja lisätä läs-

9

näoloaan erityisesti Lähi-idän ja Keski-Aasian geostrategisesti tärkeil-lä ja energiavaroiltaan rikkailla alueilla. Neljännen tulkinnan mukaannämä ajankohtaiset tapahtumat ovat puolestaan selviä merkkejä kas-vavasta �lännen� ja �islamilaisen maailman� välisestä vastakkainaset-telusta tai peräti kulttuurien yhteentörmäyksestä.

Mitä on tapahtumassa?

Syyskuun terrori-iskut ja niiden jälkeen alkanut terrorismin vastainensota ovat monitulkintaisuutensa vuoksi luoneet tarpeita tarkastella ta-pahtunutta ja hahmotella terrorismin vastaisen sodan etenemisvaihto-ehtoja sekä arvioida niiden vaikutuksia Suomen kansainvälisen poliit-tisen ja taloudellisen toimintaympäristön tulevaan kehitykseen. Vaih-toehtoja ja kysymyksiä on monia eri tasoilla. Jatkuvatko terrori-iskutYhdysvaltoja ja sen liittolaisia kohtaan? Mitä Lähi-idässä tulee tapah-tumaan, onko Irakin nykyhallinnon suistaminen vallasta terrorisminvastaisen sodan seuraava askel? Pysyykö Yhdysvaltojen johtama koa-litio koossa, kuinka pitkälle Yhdysvallat on valmis menemään ilmanlaajempaa poliittista tukea keskeisiltä arabiliittolaisiltaan tai EU:lta?Miten Yhdysvaltojen suhteet Venäjään, EU:hun ja Kiinaan kehittyvätjatkossa? Miten maailmanpolitiikka muuttuu ja miten siinä tapahtu-vat muutokset heijastuvat globaaliin talouteen?

Raportin lähtökohdat ja rakenne

Tämä keskustelun herättäjäksi ja jäsentäjäksi tarkoitettu raportti onlaadittu Oy Convocatum Ltd:ssä kevään ja kesän 2002 aikana toteu-tetun pienimuotoisen skenaarioprojektin tuloksena. Skenaariotarkas-telun lähtökohdat ja kysymystenasettelut ovat kytkeytyneet syyskuun2001 jälkeen EVAssa noin kerran kuukaudessa käytyihin keskustelui-hin, joissa on pyritty hahmottamaan syyskuun tapahtumien ja niidenjälkeisten prosessien poliittista ja taloudellista sisältöä ja merkitystä.Taustalla oleva ydinkysymys on: Onko syyskuun 11. päivän jälkeenkäynnistynyt terrorismin vastainen sota johtamassa niin syvälliseen mur-rokseen maailmanpolitiikassa ja globaalissa taloudessa, että Suomenkansallisen menestymisen edellytykset ratkaisevasti muuttuvat? Ta-voitteena ei ole vastata tähän kysymykseen suoranaisesti, vaan tar-jota aineksia sen pohtimiseen.

Projektissa on lähdetty liikkeelle syyskuun tapahtumista, muttanäiden tapahtumien taustoja ei ole analysoitu historian tai kansainvä-

10

lisen politiikan tutkimuksen keinoin, eikä globaalia toimintaympäris-töä ja siinä vaikuttavia lukuisia muutostekijöitä ole tarkasteltu kai-kenkattavasti. Projektin tehtävänä on ollut skenaariotyöskentelyn avul-la hahmotella viitekehyksiä terrorismin vastaisen sodan etenemisen jasen vaikutusten arvioimiseksi.

Tarkastelun aluksi luodaan suppea katsaus siihen miten toimin-taympäristö on aikaisemmin muuttunut, ja miten Suomi on murrok-sessa menestynyt. Tämän jälkeen esitellään lyhyesti muutamia oleelli-sia skenaariotyöskentelyyn liittyviä yleisiä näkökohtia. Sitten käydäänläpi muutamia keskeisiä syyskuun terrori-iskujen jälkeisiä välittömiätilannetulkintoja sekä terrorismin vastaisen sodan tähänastiset vaiheet.Sen jälkeen esitellään laaditut neljä skenaariota terrorismin vastaisensodan etenemisestä ja Suomen kansainvälisen toimintaympäristön ke-hityksestä. Lopuksi tarkastellaan skenaarioiden kuvaamia mahdollisiaolosuhteita ja vaikutuksia Suomen kannalta. Skenaarioprojektin pu-nainen lanka on esitetty alla olevassa kuvassa.

Skenaarioprojektin �punainen lanka�

Terrorisminvastainen sota

Suomen kansainvälisentoimintaympäristön kehitys

Vaikutukset jahaasteet Suomelle

- Kansain-välisen koaliti-on muodosta-minen ja Afga-nistanin ope-raatio

- �Pahuu-den akseli� jaj oukko tuho-aseet, ennalta-ehkäisevä toi-minta

- Uusia terrori-iskuja? Valti-oiden välisiä sotilaallisia toimia?Yhtenäisen poliittisen rintaman/koalition säilyminen?

- Yhdysvaltojen toiminta jakansainväliset suhteet?

- Maailmanpolitiikan ja glo-baalin talouden kehitys?

- Talous ja elin-keinoelämä, poliitti-nen järjestelmä, tur-vallisuuspolitiikka?

11.9.2001

Skenaario 1

Skenaario 4

Skenaario 3

Skenaario 2

?

?

?

?

11

2 SUOMI AIKAKAUSIEN MURROKSESSA

Vuoden 2001 kehitys ja tapahtumat yllättivät monin tavoin. Vanhangeopolittisen järjestyksen murruttua 1990-luvulle tultaessa siirryttiingeoekonomian, teknologia- ja markkinavetoisen globalisaation ja no-pean talouskasvun aikaan. Pitkään jatkunut nousukausi maailmanta-loudessa päättyi vuoden 2001 alavireisiin tunnelmiin - sekä Yhdysval-loissa, Euroopassa että Aasiassa ajauduttiin taantumaan samanaikai-sesti. Talouden ennusteita jouduttiin toistuvasti korjaamaan ja epä-varmuus lisääntyi entisestään syyskuun terrori-iskujen jälkeen. Näke-mykset globaalin toimintaympäristön tilanteesta ja erityisesti taloudenkehitysnäkymistä sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä ovat olleethyvinkin ristiriitaisia. Tämän vuoden alkupuolen varovaisen optimis-tisia arvioita talouden kasvun nopeutumisesta on eri syistä kesän ai-kana tarkistettu ja kasvuennusteita on jälleen jouduttu korjaamaanalaspäin. Onko nyt kyse lyhytaikaisista muutoksista, joiden jälkeenpalataan perustrendeihin vai onko kyse suuremmasta murroksesta, jokajohtaa todella uuteen ajanjaksoon globaalin toimintaympäristön kehi-tyksessä?

Vanhan järjestyksen aika

Vanha kaksinapainen maailmanjärjestys, joka muotoutui toisen maail-mansodan jälkeisinä vuosina, oli perusluonteeltaan geopoliittinen. Senytimessä oli idän ja lännen välinen ideologinen konflikti ja kylmä sota.Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kävivät hegemonialistista poliittista,sotilaallista ja taloudellista kilpailua ja jakoivat maailman etupiireihin-sä. Maailma oli jakautunut ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen maa-ilmaan. Kansallisvaltiot olivat tärkeimpiä poliittisia ja taloudellisiatoimijoita, ja ne asemoituivat suhteessa suurvaltojen johtamiin blok-keihin.

Suomen varsin menestyksellisen kansallisen strategian ytimes-sä oli puolueettomuuspolitiikka. Suomi saavutti tunnustetun asemanpuolueettomana valtiona, mikä loi hyvät edellytykset ulko- ja kauppa-poliittisille sopimuksille idän ja lännen valtioiden kanssa. Suomi pa-nosti perusteollisuuden, ennen kaikkea metsä- ja metalliteollisuuden,kehittämiseen. Idänkauppa kukoisti ja kannatti, ja länsivienti kasvoi.

12

Suurena yhteisenä kansallisena tavoitteena oli luoda moderni teollis-tunut hyvinvointivaltio Ruotsin mallin mukaisesti. Suomi saavuttitavoitteensa � �Suomi Euroopan Japani�.

Globalisaation aika

Murros geopolitiikan ajasta 1990-luvun uuteen geoekonomian aikaanja maailmanjärjestykseen on merkinnyt syvällisiä muutoksia sekä glo-baalissa toimintaympäristössä että Suomen kansallisessa strategiassa.Tälle uudelle järjestykselle on ollut ominaista mm. uusien teknologioi-den, ennen kaikkea tieto- ja viestintäteknologioiden ja talouden libe-ralisoinnin vauhdittama markkinoiden globalisoituminen, kansallistentalouksien avautuminen ja rakennemuutokset, monikansallisten yri-tysten kasvanut rooli, ylikansallisten instituutioiden merkityksen kas-vu taloudellisen ja poliittisen integraation ja hallinnan edistämisessä.

Tämä murros globaalissa toimintaympäristössä yllätti luonteel-laan, voimallaan ja nopeudellaan. Se muutti sekä poliittisia että talou-dellisia toimintamahdollisuuksia ja pakotti Suomen kohtaamaan uu-sia realiteetteja, jotka ovat luoneet aivan uudet puitteet kansallisellestrategialle. Murroksen välittömänä seurauksena Suomen vakiintuneenkansainvälisen aseman merkityksessä tapahtui nopea muutos. Suo-men talouselämä ja suomalainen yhteiskunta ajautui nopeasti syväänkriisiin, jonka elementtejä olivat mm. pankkijärjestelmän kriisi, itä-viennin romahtaminen, kansantalouden lama, työttömyyden kasvu, val-tion velkaantuminen. Uudelleenorientoituminen tämän kriisin aikanaja sen jälkeen uudenlaisessa toimintaympäristössä on ollut suuri kan-sallinen haaste. Suomi on vastannut tähän haasteeseen menestykselli-sesti.

Suomen uudistuneen ja menestykselliseksi osoittautuneen kan-sallisen strategian ytimessä on puolueettomuuspolitiikka korvautunutjohdonmukaisesti toteutetulla kilpailukyky- ja integraatiopolitiikalla.Jäsenyys Euroopan unionissa on liittänyt Suomea entistä vahvemminläntiseen yhteisöön ja luonut suotuisia puitteita talouden ja elinkeino-elämän kehitykselle (konvergenssikriteerit, kauppapolitiikka, heikkoeuro). Perinteisten avainklustereiden kansainvälisen aseman vahvis-tuminen ja tieto- ja viestintäklusterin kasvu ja globaali menestys ovatylläpitäneet nopeaa talouskasvua. Markkinoiden avaaminen ja säänte-

13

lyn purkaminen on pakottanut kotimarkkinateollisuuden kilpailuky-vyn kehittämiseen. Talouden rakennemuutoksista seuraavia yhteiskun-nallisia ongelmia on pyritty hoitamaan uudistamalla hyvinvointival-tiota entistä paremmin muuttuviin olosuhteisiin soveltuvaksi hyvin-vointi- ja tietoyhteiskunnaksi. Murroksen ja �kriisiaikojen� perintönäSuomen valtion velka ja työttömyys ovat yhä korkealla tasolla. Suomion kuitenkin noussut syvästä lamasta ja edennyt murroksesta menes-tykseen - �Suomi maailman kilpailukykyisin maa� � toistaiseksi. Sa-malla Suomi ja suomalaiset yritykset ovat tulleet yhä riippuvaisem-miksi globaalista taloudesta.

Merkitsevätkö viime vuoden tapahtumat teknologia- ja markki-navetoisen globalisaation ajan päättymistä ja niin syvällistä murrostamaailmanpolitiikassa ja globaalissa taloudessa, että Suomen kansalli-sen strategian perusteet ja painopisteet on jälleen määriteltävä uudel-leen?

14

3 SKENAARIOT NÄKÖKULMINATULEVAISUUTEEN

Skenaarioilla tarkoitetaan keskenään vaihtoehtoisia kuvauksia tule-vaisuuden toimintaympäristöstä, tulevaisuuden mahdollisia maailmo-ja ja niihin johtavia tapahtumakulkuja. Skenaarioiden laatimisella eipyritä tulevaisuuden ennustamiseen, vaan strategisen ajattelun, näke-myksen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Skenaariot eivät ole en-nusteita. Niiden pohjalta ei yritetä eikä voida väittää, mitä tulee ta-pahtumaan. Ne auttavat tiedostamaan ja arvioimaan olettamuksia,joihin maailmankuva tai näkemykset toimintaympäristön luonteestaja sen tulevaisuudesta perustuvat.1

Skenaarioiden käyttö strategisessa työskentelyssä on erityisenhyödyllistä tilanteissa, joissa toimintaympäristön kehitykseen liittyyepäjatkuvuuksia, jotka muuttavat (tai saattavat muuttaa) nopeasti,merkittävästi ja ennakoimattomasti oman toiminnan lähtökohtia ja me-nestymisen edellytyksiä. Viime vuosien tapahtumat politiikassa jaennen kaikkea taloudessa ovat tuoneet tullessaan monia strategisentason yllätyksiä. Tällöin on usein havahduttu siihen miten ajan merk-kejä on ollut vaikeaa tai mahdotonta lukea oikein: ilmiöiden merki-tyksiä on yli- tai aliarvioitu eikä tulevia tapahtumia ole osattu enna-koida.

Skenaarioita voidaan tällöin laatia tarkastelemalla laaja-alaisestitoimintaympäristön monia muutostekijöitä sekä arvioimalla niiden eri-laisia ja mahdollisia pidemmän aikavälin yhteisvaikutuksia. Toinensuppeampi tapa laatia skenaarioita on lähteä liikkeelle jostakin yksit-täisestä merkittävästä tapahtumasta ja hahmotella sen käynnistämiämahdollisia kehitysprosesseja lyhyellä aikavälillä ja niiden avaamianäköaloja vaihtoehtoisista vaikutuksista laajempaan toimintaympäris-töön.

Samoin skenaariot ovat usein myös hyödyllisiä tilanteissa, joissastrategisen ajattelun ja keskustelun kehittymistä rajoittaa joko liialli-nen yksituumaisuus (konsensus) tai, vaihtoehtoisesti, liiallinen haja-naisuus tarkastelun peruslähtökohdissa (dissensus). Konsensustilan-

1 Ruokanen, Tapani, Nurmio, Aarne, �Suomi ja mahdolliset maailmat�, 1995, Juva

15

teeseen skenaariot tuovat vallitsevia näkemyksiä haastavia uusia nä-kökulmia ja variaatiorikkautta ja dissensus-tilanteeseen skenaariot luo-vat uusia yhteisiä lähtökohtia ja viitekehyksiä.

Skenaariot pelkistävät monimuotoista maailmaa ja sen monimut-kaisia syy- ja seuraussuhteita. Skenaariot voivat siten tuntua lukijanoman maailmankuvan ja näkökulman mukaan enemmän tai vähem-män todennäköisiltä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole valita yhtä skenaa-riota muiden joukosta asettamalla skenaarioita todennäköisyys- tai pre-ferenssijärjestykseen, vaan tarkastella skenaarioiden muodostamaa ko-konaisuutta. Todelliset tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä tässähetkessä kuviteltavissa olevista skenaarioista.

Skenaariotyöskentelyn päämääränä on lisätä muutosvalmiutta.Skenaariot ohjaavat ajattelemaan monipuolisesti ja johdonmukaisestierilaisia kehityskulkuja ja siten parantavat edellytyksiä tulkita ajan-kohtaisia ilmiöitä ja käsitellä tulevaisuuteen liittyviä epävarmuuksia.Hyvin toimiva skenaariotyöskentely parantaa kykyä reagoida ennaltaodottamattomiin tapahtumiin sekä tehostaa varautumista mahdolli-siin epäjatkuvuuksiin. Skenaarioiden hyödyllisyys ei riipu niiden ky-vystä ennustaa tulevaisuutta, vaan kyvystä aikaansaada uutta ajatte-lua ja toimintaa. Skenaariot pelkistävät monimutkaisia asiakokonai-suuksia ja kuvaavat kärjistäen mahdollisia tapahtumakulkuja. Skenaa-riotyöskentelyn keskeinen tehtävä onkin johdattaa ajattelemaan asioi-ta uusista vakiintuneita ajatustapoja haastavista näkökulmista. Entäjos tietty skenaario toteutuu, mitä se meille merkitsisi, miten meidäntulisi toimia?

Suomessa toteutettiin osana kansallisen strategian uudistamistavuosina 1994-1995 Sitran, valtioneuvoston kanslian, eräiden ministe-riöiden, etujärjestöjen ja muiden organisaatioiden rahoittamana glo-baalin toimintaympäristön muutoksia laaja-alaisesti käsitellyt kansal-lisen tason skenaariohanke Suomi-skenaariot. Hankkeen tuloksena laa-dittiin viisi vaihtoehtoista globaalin toimintaympäristön kehitystä ku-vaavaa skenaariota, jotka perustuivat erilaisille organisoiville periaat-teille: Suuri suunnitelma (globaali hallinta), Kulttuurien paineessa (si-vilisaatioiden konfliktit), Armotonta menoa (teknologia ja markkinat),Valtapiirien kilpailu (hegemonialismin paluu), Lopun jälkeen (kumu-loituvat katastrofit).2 Nämä skenaariot toimivat aikanaan yhtenä tär-

2 Ruokanen, Tapani, Nurmio, Aarne, �Suomi ja mahdolliset maailmat�, Juva, 1995.

16

keänä kansallisen keskustelun viitekehyksenä, ja niitä hyödynnettiinlaajalti erilaisissa kehityshankkeissa sekä yksityisen, että julkisen sek-torin piirissä fokusoimalla skenaarioita mm. metsäteollisuuteen, sosi-aalipolitiikkaan, finanssitoimialaan, kuntasektorille, tukku- ja vähit-täiskauppaan, telekommunikaatioon.

Tässä skenaariotarkastelussa näkökulma on suppeampi. Lähtö-kohtana on terrorismin vastaisen sodan kehitys ja sen vaikutukset glo-baaliin toimintaympäristöön Suomen kannalta merkittävissä asioissa.Terrorismin vastaisen sodan ja sen vaikutusten suhteen esiintyy useitaepävarmuuksia ja kysymyksiä, ja tässä raportissa esitetyt skenaariottarjoavat kukin erilaisia lähtökohtia vastauksien etsimiseen. Samallaskenaariot nostavat esiin Suomen, talouden ja elinkeinoelämän, po-liittisen järjestelmän ja turvallisuuspolitiikan kannalta erilaisia haas-teita.

17

4 TERRORI-ISKUJEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMA -KULKUJA

Hämmennystä ja uusia kysymyksiä

Syyskuun 11. kaapattiin neljä matkustajakonetta, joista kolme iskey-tyi kohteisiinsa, kaksi World Trade Centeriin ja yksi Pentagoniin yh-den syöksyessä maahan matkustajien vastarinnan tuloksena Pennsyl-vaniassa. Heti terrori-iskujen jälkeen esitettiin lukuisia arvioita siitä,ketkä olivat iskujen takana. Pian pääepäillyksi nousi saudiarabialaisenmiljonäärin, islamilaisen fundamentalistin Osama bin Ladenin Afga-nistanista käsin johtama al-Qaida -terrorijärjestö. Tekojen perimmäi-sistä motiiveista esitettiin useita arvioita tai kysymyksiä:

- Oliko terroristien tarkoituksena vain rankaista monien ääri-islami-laisten suurta vihollista, �pahuuden ruumiillistumaa� Yhdysvaltoja?

- Oliko kyse palestiinalaisten ja Israelin konfliktista, Saudi-Arabianvaltataistelusta vai oliko tavoitteena päästä käsiksi Pakistanin ydin-asearsenaaliin?

- Oliko pyrkimyksenä aikaansaada laajempi kulttuurinen, poliittinenja sotilaallinen vastakkainasettelu islamilaisen maailman ja lännen vä-lille?

Myös Yhdysvaltojen vastatoimenpiteiden laajuudesta ja luon-teesta esitettiin erilaisia arveluja tai kysymyksiä:

- Ryhtyisikö Yhdysvallat nopeasti voimakkaisiin vastaiskuihin saman-aikaisesti useissa eri valtioissa, joilla on yhteyksiä terroristiverkostoi-hin?

- Vastaisiko Yhdysvallat terrori-iskuihin ilman muiden valtioiden hy-väksyntää ja kansainvälisten instituutioiden ja organisaatioiden myö-tävaikutusta?

- Olisiko Afganistan terroristiverkostojen eliminoinnin kannalta kes-keinen vai pelkästään otollinen vastaiskujen kohde? Mitä voitaisiinsaavuttaa Afganistanin sotilaallisella operaatiolla?

- Olisiko terroristiverkostoja ylipäänsä mahdollista tuhota perinteisensodankäynnin keinoin? Kykenisikö Yhdysvallat välttämään Neuvos-toliiton kohtalon juuttua Afganistaniin vuosiksi?

18

Erilaisia välittömiä tilannearvioita

Varsin nopeasti terrori-iskujen jälkeen hahmoteltiin myös pidemmällemeneviä arvioita tapahtumien sisällöstä ja etenemisestä. Seuraavassaesitetään neljä välittömästi terrori-iskujen jälkeen tehtyä tulkintaa, jotkasisältävät lukuisia ja keskenään erilaisia oletuksia asioiden ja tapahtu-mien välisistä syy- ja seuraussuhteista:3

Ensimmäisen arvion mukaan terrori-iskut tulevat jatkumaan ja laajene-vat myös muihin länsimaihin. Iskujen tekijöiksi paljastuu useita islamilaisiaterrorijärjestöjä, joita tukevat ja auttavat ainakin Irak, Sudan ja Libya. Terro-ri-iskujen jatkuessa länsimainen koalitio Yhdysvaltojen johdolla iskee moniinkohteisiin Afganistanissa, Irakissa, Sudanissa ja Libyassa. Kansainvälinenpoliittinen ilmapiiri kiristyy huomattavasti. Globaalin talouden näkymät ovattämän kaiken johdosta erittäin synkät � talouden globalisaatio on tullut tiensäpäähän.

Toisen arvion mukaan terrori-iskujen tekijäksi vahvistuu islamilainenal-Qaida -järjestö. Kotimaisen paineen kasvaessa Yhdysvallat iskee yksin jamassiivisesti osuen osin mm. siviilikohteisiin Afganistanissa. Maailma reagoiiskuihin vahvasti, ja Yhdysvaltojen suhde useisiin valtioihin kriisiytyy. Yhdys-vallat juuttuu Afganistaniin vuosiksi ja sota tulee vaatimaan paljon uhreja mo-lemmin puolin.

Kolmannen arvion mukaan terrori-iskujen tekijäksi paljastuu al-Qaida-järjestö, ja Yhdysvallat käynnistää laajan koalition rakentamisen kansainvä-listä terrorismia vastaan. Yhdysvallat iskee liittolaisineen Afganistaniin ja on-nistuu eliminoimaan al-Qaidan Afganistanin toiminnan. Lähes koko maailmatuomitsee terrori-iskut, eikä pelättyä �länsi vastaan islam� asettelua synny. Is-kujen poliittinen merkitys jää lyhytaikaiseksi ja niiden aiheuttamat vaikutuksetmaailman talouteen jäävät melko vähäisiksi.

Neljännen arvion mukaan terrori-iskut ja niitä seuranneet Yhdysvalto-jen johtaman koalition osin vääriin kohteisiin kohdistamat �ylisuuret� toimetaikaansaavat merkittävää poliittista levottomuutta mm. Saudi-Arabiassa jaPakistanissa. Osama bin Laden nousee radikaalin �islamilaisen vallankumo-

3 Esitetyt arviot on laadittu vapaasti yhdistellen useista lähteistä, mm. Peter Schwartz, �Terro-rism and the Challenge to Globalization�, Red Herring, December 2001, Jay Ogilvy, �September 11:Chapter One of Which Scenario?�, www.gbn.org/public/gbnstory/articles/ ex_chapterone.htm,�AC/UNU Millennium Project; International Study on Counterterrorism; Anti-terrorism scenarios�,www.geocities.com

19

uksen� kansainväliseksi johtohahmoksi. Sota Afganistanissa jatkuu pitkäänja ydinaseita omaavassa Pakistanissa valtaan nousee Talibanien ja Osama binLadenin tukema hallitus. Kansainvälinen poliittinen asetelma muuttuu radi-kaalisti.

Nämä arviot ovat vahvasti laatimisajankohtaansa sidottuja jakeskenään hyvin erilaisia. Mutta keskeistä on se, että ne perustuvatmyös aivan erilaisiin käsityksiin vallitsevan maailmanjärjestyksen luon-teesta ja siinä vaikuttavista tekijöistä. Voimme nyt jälkikäteen sanoa,että mikään näistä arvioista ei sellaisenaan näytä, ainakaan vielä, to-teutuneen.

Terrorismin vastaisen sodan ensimmäinen vaihe

Terrori-iskujen tapahduttua Yhdysvallat käynnisti välittömästi pelas-tustoimet, laajamittaiset tutkimukset sekä nosti puolustusvalmiuttaan.Yhdysvallat käynnisti myös nopeasti terrorismin vastaiseen sotaan tar-vittavan laajan poliittisen rintaman kokoamisen.

Keskeisessä asemassa koalition rakentamisessa oli Yhdysvalto-jen kahdenvälinen diplomaattinen toiminta erityisesti Venäjän, Kii-nan ja useiden arabivaltioiden kanssa. YK:n päätöslauselmat, Natonviidennen artiklan käyttöönotto, EU:n ilmaisema tuki Yhdysvalloilleja G7:n johtama terrorismin rahavirtojen tukahduttaminen olivat niin-ikään merkittäviä toimenpiteitä laajemman terrorismin vastaisen koa-lition rakentamissa.

Koalition rakentamisen ohella alkoivat nopeasti Afganistanin so-tilaallisen operaation valmistelut. Yhdysvaltojen oli varmistettava eri-tyisesti strategisesti keskeisten Afganistanin naapurivaltioiden, kutenPakistanin, Uzbekistanin ja Tadzhikistanin tuki ja apu Yhdysvaltojensotilaallisille toimenpiteille. Yhteistyötä afgaanien Pohjoisen Liitonkanssa vahvistettiin sekä Afganistanin uuden, Talibanien jälkeisen,hallinnon muodostamiseen liittyvät valmistelut käynnistettiin. Saudi-Arabia ja useat muut arabimaat pysyivät varauksellisina Yhdysvalto-jen Afganistanin operaation suunnitelmia kohtaan.

Yhdysvaltojen johtaman sotilaallisen operaation tuloksena Ta-lebanien hallinto syrjäytettiin vallasta, mutta operaation päätavoiteOsama bin Ladenin vangitseminen jäi saavuttamatta. Operaation jäl-

20

keen Hamid Karzain johtama hallinto nousi valtaan ja Afghanistaninjälleenrakennustyöt on aloitettu. Sotilaalliset toimet al-Qaidaa vastaanjatkuvat edelleen Afganistanissa (elokuussa 2002).

Terrorismin vastaisen sodan toinen vaihe

Merkittävässä �State of the Union� -puheessaan tammikuussa 2002presidentti Bush esitteli �poliittisen ja strategisen doktriininsa� ja sa-noi käynnistävänsä terrorismin vastaisen sodan toisen vaiheen. Huo-mion kohteina olivat puheessa erityisesti joukkotuhoaseita kehittele-vät �pahuuden akseliin� kuuluvat valtiot Irak, Iran ja Pohjois-Korea jaseuraavana merkittävämpänä askeleena tulisi olemaan Saddam Hus-seinin syrjäyttäminen vallasta Irakissa. Tälle �akseli-määrittelylle�Yhdysvallat ei kuitenkaan saanut juurikaan vastakaikua liittolaisiltaan.Sekä useat länsiliittolaiset että Yhdysvaltojen arabiliittolaiset ilmaisi-vat vastustavansa näiden valtioiden �niputtamista� yhdeksi kokonai-suudeksi. Lisäksi useat arabivaltiot ilmoittivat vastustavansa jyrkästiIrakin nykyisen hallinnon poistamista vallasta voimakeinoin nykyises-sä tilanteessa.

Presidentti Bush teki puheessaan kaikille selväksi, että Yhdys-valtojen ulkopolitiikan ytimessä on Yhdysvaltojen suojeleminen kai-kilta kuviteltavissa olevilta hyökkäyksiltä ja erityisesti mahdollisin jouk-kotuhoasein suoritettavilta, syyskuun 11. päivän kaltaisilta, terrori-is-kuilta. Tämän päämäärän saavuttamiseksi Yhdysvallat on valmis toi-mimaan globaalilla tasolla ennaltaehkäisevästi niin poliittisia, talou-dellisia kuin sotilaallisiakin toimenpiteitä käyttäen.

Yhdysvallat ryhtyikin pian kokoamaan kansainvälistä tukea Sad-dam Husseinin vastaisille toimille mutta merkittävä takaisku �koaliti-on� muodostamiselle oli varapresidentti Dick Cheneyn maaliskuussalaihoin tuloksin suorittama vierailu Eurooppaan ja Lähi-itään. Sekäarabimaat että myöskin useimmat Yhdysvaltojen läntiset liittolaisetovat toistaiseksi suhtautuneet hyvin varauksellisesti tai kielteisesti Ira-kin nykyhallinnon vaihtamiseen sotilaallisin keinoin.

21

Israelin ja palestiinalaisten konfliktin kärjistyminen

Irakin vastaisen rintaman rakentaminen jäi kevään aikana, ainakin jul-kisuudessa, kuitenkin nopeasti taka-alalle Israelin ja palestiinalaistenvälisen konfliktin kärjistyessä. Tämän kärjistymisen seurauksena onEuroopassa ja erityisesti arabimaailmassa esiintynyt ajoittain kiivasta-kin kritiikkiä niin Israelia kuin Yhdysvaltojakin kohtaan.

Yhdysvaltojen johtama terrorismin vastainen sota ja siinä seu-raavaksi tavoitteeksi asetettu Irakin nykyhallinnon kaataminen kyt-keytyy Lähi-idän tilanteeseen ja alueelliseen tasapainoon kokonaisuu-tena. Mikäli Yhdysvaltojen tavoitteena on ainoastaan Saddam Hus-seinin syrjäyttäminen vallasta on sen vaikea edetä kohti tavoitettaanIsraelin ja palestiinalaisten tilanteen ollessa kriisiytynyt (eurooppalai-nen tilannearvio). Jos toisaalta tavoitteena on laaja-alainen ja pysyväLähi-idän poliittisten olojen muutos tarjoaa Irakin vastainen sota mah-dollisuuden ratkaista monia ongelmia mm. Israelin ja palestiinalaistenvälisen konfliktin samanaikaisesti (amerikkalainen tilannearvio).

Presidentti Bushin doktriinin sisältämät selkeät määritelmät jajaottelut hyviin ja pahoihin eivät ole kovin hyvin soveltuneet lähtö-kohdiksi Israelin ja palestiinalaisten saattamiseksi takaisin neuvotte-lupöytään. Yhdysvalloissa nykyhallintoa puolestaan on kritisoitu siitä,ettei se ole riittävän selkeästi tukenut Israelia ja sanoutunut täydelli-sesti irti palestiinalaisten johtajasta Jasser Arafatista. Yhdysvaltojennykyhallinnon ulkopoliittinen liikkumavara on sisäpoliittisistakin syistäIsraelin ja palestiinalaisten konfliktissa melko pieni, mikä myös heijas-tuu sen toimintaan. Yhdysvaltojen ulkoministerin Colin Powellin Lähi-idän kierros huhtikuussa eivätkä muutkaan Yhdysvaltojen välitysyri-tykset ole toistaiseksi johtaneet nopeisiin läpimurtoihin. Väkivallanja koston kierre on jatkunut vaihtelevalla intensiteetillä koko kesän2002 ajan.

22

5 MUUTTUVA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA-YMPÄRISTÖ

Yhdysvallat ainoana globaalina suurvaltana määrittelee ulkopoliitti-silla painotuksillaan ja toimenpiteillään hyvin pitkälle tämän ajan maa-ilmanpolitiikan kehitystä. Yhdysvaltojen talous on teknologia- ja mark-kinavetoisen kehityksen vuosina ollut merkittävin globaalin taloudenveturi, muuta viime vuonna alkanut lama on alkuvuoden varovaisenoptimistista tunnelmista huolimatta pitkittynyt. Yhdysvaltojen toimintaja sen talouden kehitys vaikuttavat siten suuresti koko globaalin toi-mintaympäristön kehitykseen.

Yhdysvaltojen ulkopolitiikan ytimessä on kansallinen turvalli-suus, johon liittyy keskeisesti Yhdysvaltojen johtama terrorismin vas-tainen sota. Tämän sodan tai kampanjan lisäksi kansainvälisessä toi-mintaympäristössä on käynnissä useita muitakin merkittäviä proses-seja, jotka voivat kytkeytyä terrorismin vastaiseen sotaan monella ta-valla. Seuraavassa nostetaan esiin vain eräitä lähinnä Euroopan ja Suo-men kannalta keskeisiä avoimia maailmanpolitiikkaan ja globaaliintalouteen liittyviä kysymyksiä, joihin viime syyskuun tapahtumat janiiden jälkeen käynnistyneet prosessit vaikuttavat.

Miten Yhdysvallat tulee toimimaan?

Terrorismin vastainen sota, jonka tähtäimessä ovat ainakin Yhdysval-tojen nykyisten linjausten mukaan terroristijärjestöjen lisäksi niitä tu-kevat ja rahoittavat sekä joukkotuhoaseita kehittelevät ja valmistavat�roistovaltiot�, on eräs näkyvimpiä syyskuun terrori-iskujen seurauk-sia. Tämän erikoislaatuisen sodan tulevaan kehitykseen liittyy useitaavoimia kysymyksiä:

- Onko al-Qaida ja siihen läheisesti kytkeytyvät terroristiverkostot saa-tettu Afganistanin operaation seurauksena toimintakyvyttömäksi?Tuleeko Yhdysvaltoihin ja sen läheisiin liittolaisiin kohdistumaan lä-hitulevaisuudessa uusia tuhoisia terrori-iskuja?

- Edellyttääkö terrorisminvastainen sota Irakin nykyhallinnon vaihta-mista tai jopa sotilaallisia iskuja muitakin �pahuuden akselin� maitavastaan?

23

- Onko Yhdysvaltojen julkilausuma uhka Saddam Husseinin kukista-miseksi todellinen tavoite vai ainoastaan keino edesauttaa YK:n ase-tarkastusviranomaisten pääsyä Irakiin?

- Seuraisiko YK:n asetarkastusviranomaisten pääsyä Irakiin vain pitkäpoliittinen ja diplomaattinen kädenvääntö siitä, pääsevätkö viranomai-set tarkastamaan todella kaikki kohteet?

- Onko Yhdysvallat valmis omaehtoisiin uusiin sotilaallisiin toimiinIrakia vastaan sen läheisten liittolaisten ja muiden valtioiden kritiikis-tä huolimatta?

- Millä edellytyksillä EU voisi tukea Yhdysvaltojen johdolla suoritet-tavaa uutta sotilaallista iskua Irakiin? Riittäisikö tähän uudet todisteetIrakin joukkotuhoaseohjelmista?

- Juuttuuko Yhdysvaltojen �pahuuden akselin�, erityisesti Irakin, vas-taisen strategian toteuttaminen Israelin ja palestiinalaisten väliseenkonfliktiin?

- Miten Yhdysvaltojen kansantalouden heikentynyt tilanne (hidas kas-vu, vaihtotaseen vaje, velkaantuneisuus, kulutuskysynnän taso, pörs-sikurssit jne.) ja markkinoiden ongelmat (yritysten väärinkäytökset jakirjanpitoskandaalit) heijastuvat ulkopolitiikkaan? Kykeneekö Yhdys-valtojen hallinto samanaikaisesti sekä toteuttamaan kunnianhimoistaulkopoliittista strategiaansa, että menestyksekästä talouspolitiikkaa?Miten tulevan syksyn vaalit ja niiden tulos vaikuttavat politiikan sisäl-töön?

Miten Yhdysvaltojen ja Euroopan suhde kehittyy?

Kansainvälisen poliittisen järjestelmän ja talouden ja erityisesti Eu-roopan valtioiden kannalta keskeinen kysymys on Yhdysvaltojen jaEuroopan suhteen kehitys. Tähän vaikuttavat monet asiat Yhdysval-tojen, Euroopan ja Venäjän sisäisessä kehityksessä ja niiden keskinäi-sessä vuorovaikutuksessa. Presidentti Bushin doktriini sekä Yhdys-valtojen ulkopoliittiset linjaukset ja toimet viime syyskuun jälkeen ovatherättäneet vahvaa kritiikkiä ympäri Eurooppaa, ja samoin Euroopas-ta kuuluneella kritiikillä on ollut yhtälailla vähän ymmärtäjiä Yhdys-valloissa:

24

- Kuinka todellisia ja merkittäviä ovat Yhdysvaltojen ja EU:n ja senjäsenvaltioiden nykyiset ulkopoliittiset näkemyserot ja erimielisyydetkoskien terrorisminvastaisen sodan etenemistä?

- Millaisia poliittisia, kauppapoliittisia ja muita vaikutuksia ja seura-uksia näillä näkemyseroilla ja erimielisyyksillä voi olla?

Toinen Euroopan kannalta oleellinen kysymys on syyskuun jäl-keisten tapahtumien merkitys Yhdysvaltojen ja Euroopan turvallisuus-poliittiselle eli transatlanttiselle yhteistyölle ja eurooppalaisille tur-vallisuusjärjestelyille:

- Millaisia johtopäätöksiä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittä-miseksi on tehty ja tullaan jatkossa tekemään syyskuun tapahtumienja Yhdysvaltojen nykyisten ulkopoliittisten linjausten seurauksena?

- Miten Nato laajentuu ja uudistuu, ja miten sen rooli ja tehtävät ke-hittyvät kansallisen turvallisuuden ja terrorismin vastaisen sodan hal-litessa Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa?

- Mikä tulee olemaan Venäjän ja Naton uudistuvan yhteistyön merki-tys Euroopalle jatkossa?

Miten pysyvää on Venäjän länsisuuntaus?

Terrorismin vastainen sota on jo vaikuttanut Venäjän ja lännen suhtei-den kehitykseen. Venäjä reagoi syyskuun tapahtumiin nopeasti ja onesiintynyt vahvasti Yhdysvaltojen rinnalla:

- Jatkuuko �strategisen kumppanuuden� rakentaminen Yhdysvaltojenja Venäjän välillä, vaikka Yhdysvallat on sotilaallisesti läsnä useassaKeski-Aasian tasavallassa?

- Miten Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen turvallisuuspoliittinen yh-teistyö etenee nykyisessä tilanteessa, jossa Yhdysvallat on ilmoittanutrakentavansa uuden kansallisen ohjuspuolustusjärjestelmän?

- Miten Venäjän ja EU:n välinen taloudellinen, poliittinen ja turvalli-suuspoliittinen yhteistyö tulee kehittymään?

- Kuinka paljon poliittista voimaa ja liikkumavaraa presidentti Puti-nilla on opposition kritisoidessa Venäjän nykyistä ulkopolitiikkaa lii-allisesta länsimyönteisyydestä sekä talouden ja yhteiskunnan raken-teiden uudistuspolitiikkaa liian vähäisistä konkreettisista tuloksista?

25

Miten globaali talous tulee kehittymään?

Terrorismin vastainen sota näyttää vaikuttavan monin tavoin talou-den ja politiikan välisiin suhteisiin ja siten myös globaalin taloudenkehitykseen. Lähi-idän tilanne vaikuttaa energiamarkkinoihin ja eri-tyisesti öljyn hintaan. Toinen viimeaikaisten tapahtumien esiin nosta-ma laajempi kysymys on vapaakaupan kehitys. Syyskuun tapahtumienjälkeen onnistuttiin Dohassa sopimaan kaupan vapauttamisen seuraa-vasta kierroksesta. Keväällä 2002 on kuitenkin nähty myös uusia pro-tektionistisia toimia Yhdysvaltojen suojellessa teollisuuttaan mm. aset-tamalla terästulleja, joihin EU on uhannut vastata nostamalla useidenyhdysvaltalaisten tuotteiden tulleja. Suurena taustalla olevana kysy-myksenä on koko viime vuosikymmenen ajan vaikuttaneen voimak-kaan teknologia- ja markkinavetoisen globalisaatiotrendin tulevaisuus.

- Miten mahdolliset uudet levottomuudet Lähi-idässä vaikuttaisivatöljyn hintaan ja miten siinä tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaaYhdysvaltojen talouteen ja globaaliin talouskasvuun?

- Miten EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteet kehittyvät ja miten maa-ilmankaupan vapautuminen etenee jatkossa? Miten mahdolliset pro-tektionistiset toimenpiteet heijastuvat kansainväliseen kauppaan jatuotantorakenteisiin?

- Onko Yhdysvalloista globaalin talouden veturiksi? Entä Euroopastatai Aasiasta? Milloin, mistä ja miten maailmantalouden kasvu käyn-nistyy (nopeutuu) ja leviää muille alueille?

- Onko teknologia- ja markkinavetoinen globalisaatio tullut tiensä pää-hän ja onko nyt menossa poliittisen hallinnan lisääntyminen taloudel-lisen liberalismin kustannuksella?

26

6 YHDYSVALTOJEN TOIMINTA JAMAHDOLLISET TULEVAT AJAT

Seuraavaksi esiteltävät skenaariot tarjoavat erilaisia konteksteja vas-tauksien muotoilemiseksi edellä esitettyihin kysymyksiin � ja näkö-kulmia uusien ja parempien kysymysten esittämiseen. Skenaarioidenlaadinnan lähtökohtana ovat olleet syyskuun terrori-iskut, niitä välit-tömästi seuranneen terrorismin vastaisen sodan kehitys ja sen heijas-tusvaikutukset maailmanpolitiikkaan. Tästä syystä skenaarioiden lo-giikkaa kuvaavan koordinaatiston akseleina ovat terrorismin vastai-sen sodan kaksi keskeistä kysymystä. Ensimmäinen koskee sodan laa-ja-alaisuutta ja Yhdysvaltojen johtaman poliittisen rintaman eli koali-tion kestävyyttä eri tilanteissa. Kuinka laajan ja yhtenäisen poliittisenrintaman avulla Yhdysvallat käy terrorismin vastaista sotaa? Toinenkysymys liittyy terrorismin vastaisen sodan olemukseen ja keinoihin.Keskitytäänkö siinä vain terroristiverkostojen tuhoamiseen vai edel-lyttääkö tämän erikoislaatuisen sodan voittaminen myös uusia valtioi-hin kohdistuvia laajempia sotilaallisia toimia?

Kuten aiemmin on todettu, syyskuun tapahtumat vaikuttavatvaltioiden välisiin suhteisiin ja alueellisiin asetelmiin monella tavallahyvinkin nopeasti. Näin ollen skenaarioissa ei käsitellä ainoastaan ter-rorismin vastaisen sodan kehitystä sinänsä, vaan hahmotellaan myöslaajemmin kansainvälisen toimintaympäristön yleisempää kehitystä.Jokainen skenaario perustuu erilaisiin tulkintoihin nykytilanteesta jaoletuksiin tulevista tapahtumista, ja johtaa siten erilaisiin vastauksiinesitettyihin kysymyksiin valtioiden välisten suhteiden ja globaalin ta-louden kehityksestä. Skenaarioiden aikajänne on niiden perusluonteenvuoksi lyhyt, vuodesta muutamaan vuoteen. Kyse on siitä mitä voisitapahtua jo lähitulevaisuudessa ja millaisia näköaloja tästä avautuu.

27

Skenaarioiden logiikat

Terrorismin vastainen sota kärjistyy /laajenee sotilaallisesti

2. Imperialistinen suurvalta

Hegemonialismin aika

3. Talouden suurvalta

Globalisaation aika

4. Kompuroiva suurvalta

Hajaannuksen aika

1. Rakentava suurvalta

Yhteistyön aika

Yhtenäinen poliittinenrintama säilyy / vahvistuu

Yhtenäinen poliittinen rin-tama heikkenee / murenee

Terrorismin vastainen sota ei kärjisty /laajene sotilaallisesti

28

Rakentava suurvalta � yhteistyön aika

Tiivistelmä: Uudet todisteet Irakin joukkotuhoaseohjelmasta, uudet terrori-is-kut Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia kohtaan sekä Yhdysvaltojen vahvalla johdol-la saavutettu eteneminen Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa yhtenäistävätkansainvälistä ilmapiiriä. Tämä mahdollistaa laajan poliittisen tuen sotilaalli-selle operaatiolle vallan vaihtamiseksi Irakissa. Yhdysvaltojen selvä johtava glo-baali poliittinen ja taloudellinen asema lisää transatlanttisuuden merkitystä niinEU:n kuin sen yksittäisten jäsenvaltioiden parissa, mikä vaikuttaa merkittä-västi myös EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja Naton kehitykseen.Venäjä rakentaa aktiivisesti strategista kumppanuuttaan Yhdysvaltoihin jaEurooppaan. Globaali talous palaa vähitellen kasvu-uralle. Uuden yhteistyönaika on alkanut.

Yhdysvaltojen koalitio toimii voimakkaasti

Skenaario perustuu Yhdysvaltojen rakentavaan ja voimakkaasti kan-sainvälistä yhteistyötä korostavaan multilateralistiseen ulkopolitiik-kaan. Kansainvälinen yhteisö tiivistyy Yhdysvaltojen johdolla tilan-teessa, jossa Irakin joukkotuhoaseohjelmista saadaan uusia pitäviätodisteita. Lisäksi tapahtuu uusia terrori-iskuja Yhdysvaltoja ja senläheisiä liittolaisia vastaan, mikä vaikuttaa merkittävästi yleiseen mie-lipiteeseen useissa valtioissa lisäten sisäpoliittisia paineita voimakkai-siin terrorismin vastaisiin toimenpiteisiin. Vahvat näytöt Irakin yhte-yksistä terrorijärjestöihin ja Irakin uhmakas käyttäytyminen johtavatsiihen, että kansainvälinen yhteisö laajalti hyväksyy kollektiiviset toi-menpiteet Irakin rankaisemiseksi. Lisäksi Yhdysvaltojen vahvan pa-noksen avulla Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa saavutetaan uu-sia molempien osapuolten hyväksymiä tuloksia. Tämä mahdollistaamyös vastahakoisempien arabivaltioiden hiljaisen hyväksynnän YK:nmandaatilla tapahtuvalle sotilaalliselle operaatiolle Irakin nykyhallin-non vaihtamiseksi. Yhdysvaltojen johtama koalitio toimii ja operaatiototeutetaan menestyksellisesti ja poliittinen vakaus Lähi-idässä kehit-tyy myönteisesti. Uuden kansainvälisen yhteistyön aika on alkanut.

29

Transatlanttinen yhteistyö syvenee

Irakin vastaisen operaation jälkeenkin terrorismin vastainen sota jajoukkotuhoaseiden leviämisen estäminen dominoivat Yhdysvaltojenulkopolitiikkaa, ja siten myös kansainvälisen yhteisön huomiota. Suh-teet Yhdysvaltoihin korostuvat sekä EU:n että sen yksittäisten jäsen-valtioiden kohdalla entisestään. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten nä-kemyserot vaimentuvat yhteisen ja kollektiivisesti hyväksytyn ja to-teutetun uuden Irakin operaation johdosta. Yhdysvaltojen globaali joh-toasema on kiistaton. Yhdysvaltojen ja EU:n välisiin kauppakiistoihinhaetaan aktiivisesti ratkaisuja. Olosuhteet EU:n uudistumiselle ja laa-jentumiselle kehittyvät myönteisesti.

Laajentuvasta Natosta rakennetaan tehokasta terrorismin vas-taisen sodan toimijaa. Naton ja Venäjän yhteistyö kehittyy lupaavastiuuden yhteistyöneuvoston myötä. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuus-politiikan kehittäminen etenee vahvan transatlanttisen painotuksen luo-missa puitteissa. EU:n jäsenvaltioissa oikeistolaiset puolueet menes-tyvät vaaleissa, mutta äärioikeistolaiset ja vahvasti kansallismielisetpuolueet eivät kuitenkaan nouse merkittävään asemaan.

Venäjä strategisena kumppanina

Venäjä jatkaa yhteiskunnallisia uudistuksiaan ja taloudellisten raken-teidensa kehittämistä sekä sitoutumista kansainväliseen yhteistyöhönsisäisen opposition ajoittain voimakkaastakin kritiikistä huolimatta.Venäjä jatkaa myös �strategisen kumppanuuden� kehittämistä sekäYhdysvaltoihin, tehden turvallisuuspoliittisia myönnytyksiä esimerkiksiKeski-Aasian geopoliittisen asetelman suhteen, että Euroopan unio-niin rakentaen pidemmän aikavälin talousyhteistyötä mm. energia-alalla.Tshetseniaan ei puolestaan kohdistu merkittävää kansainvälistä huo-miota.

Globaali talous kasvu-uralle

Irakin operaation johdosta energiamarkkinoilla on häiriöitä ja öljynhinnan heilahteluja, jotka jäävät kuitenkin lyhytaikaisiksi. Markkinattoipuvat epävarmuudesta nopeasti. Kansainvälinen turvallisuuspoliit-tinen ja taloudellinen yhteistyö luo vakautta ja globaali talous palaavähitellen kasvu-uralle Yhdysvaltojen ja Euroopan suotuisan talous-kasvun johdolla. Maailmankaupan vapautuminen etenee ja lupaavan

30

talouskasvun vahvistama Venäjä pääsee taloudellisten uudistustensamyötä WTO:n jäseneksi. Terrorismin syiden poistamiseksi lisätäänvoimavaroja maailman köyhyys- ja epätasa-arvo-ongelmien vähen-tämiseen.

Tämä skenaario sisältää samanlaisia elementtejä kuin Suomi-ske-naarioissa kuvattu Suuri suunnitelma -skenaario, jossa kansainvälinenyhteistyö ja sitä kehittävien instituutioiden vahvistumien johtavat glo-baaliin integraatioon, taloudelliseen ja poliittiseen konvergenssiin sekäkestävään kehitykseen.

31

Imperialistinen suurvalta � hegemonialismin aika

Tiivistelmä: Yhdysvallat hyödyntää sotilaallista, poliittista ja taloudellista yli-voimaansa vahvistaaksensa geopoliittisia asemiaan ja globaalien energiavarojenhallintaa. Yhdysvallat iskee sotilaallisesti Irakiin laajasta kansainvälisestävastustuksesta huolimatta. Useat valtiot sekä Euroopassa että arabimaailmas-sa arvostelevat Yhdysvaltojen omavaltaista toimintaa, jota seuraa uusia pieni-muotoisempia terrori-iskuja Yhdysvaltoja ja sen läheisiä liittolaisia vastaan.Terrorismin vastaisen koalition yhtenäisyys heikkenee Yhdysvaltojen omaehtoi-sen toiminnan johdosta. Venäjä kiristää ulkopolitiikkaansa Yhdysvaltoja koh-taan. Naton ja Venäjän yhteistyön kehitys pysähtyy. Useissa EU:n jäsenvalti-oissa esiintyy uutta poliittista tahtoa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitii-kan kehittämiseen. Epävarmuus ja häiriöt globaalissa taloudessa lisääntyvämerkittävästi, protektionismi voimistuu ja taantuma syvenee ja pitkittyy. Hege-monialismin ja valtapelien aika on koittanut.

Yhdysvallat toimii omaehtoisesti

Skenaariossa keskeisenä lähtökohtana on Yhdysvaltojen nykyhallin-non �haukkojen� linjaama vahvasti kansallisia intressejä korostavaunilateralistinen ulkopolitiikka, jossa painottuvat geopoliittiset ja -stra-tegiset näkökohdat sekä globaalien energiavarojen hallinta. Yhdysval-tojen hegemonialistisena päämääränä on sen suurvalta-aseman vah-vistaminen ja turvallisuuden takaaminen kaikissa olosuhteissa soti-laallisia ennaltaehkäiseviä keinoja kaihtamatta. Yhdysvallat suorittaasotilaallisen operaation vallan vaihtamiseksi Irakissa ilman kansainvä-lisen yhteisön laaja-alaista tukea ja ilman YK:n mandaattia. Operaati-on seurauksena Irakissa ajaudutaan pitkäaikaisiin sisäisiin poliittisiin,hallinnollisiin ja taloudellisiin ongelmiin ja Yhdysvaltoja syytetäänlaajasti �uudesta imperialismista�. Irakin operaation jälkeen poliittisialevottomuuksia esiintyy useissa arabivaltioissa ja poliittinen epävaka-us Lähi-idässä säilyy suurena, mikä sitoo Yhdysvaltojen voimavarojamerkittävästi. Mutta Yhdysvaltojen tärkeimmät �liittolaiset� pysyvättoistaiseksi Yhdysvaltain tuella vallan kahvassa kiinni.

Yhdysvaltain omaehtoisen toiminnan seurauksena maailmanpo-litiikka kehittyy jälleen suurvaltojen valtapelinä, jonka yhtenä osanaovat uudelleen muotoutuvat sotilaalliset, poliittiset ja taloudelliset etu-piirit. Poliittisen realismin mukainen ajattelu valtaa alaa.

32

Transatlanttinen yhteistyö kriisiytyy

EU:n piirissä esiintyy kasvavaa kriittisyyttä Yhdysvaltojen ulko- jaturvallisuuspolitiikkaa kohtaan amerikkalaisvastaisen kansalaismieli-piteen jyrkentyessä. Ulkopoliittiset näkemyserot EU:n ja Yhdysvalto-jen välillä heijastuvat myös uusina kauppapoliittisina riitoina. Yhdys-vallat vie Irakin operaation läpi lähinnä Britannian tuella Naton jää-dessä sivuun. Yhdysvallat ei rakenna turvallisuuspolitiikkaansa enti-sessä määrin Naton varaan. Naton ja Venäjän yhteistyön kehitys py-sähtyy Venäjän tiukentaessa kantojaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikansuhteen. Useassa EU:n jäsenvaltiossa esiintyy uutta poliittista tahtoaunionin tiivistämiseen ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja it-senäisemmän sotilaallisen toimintakyvyn kehittämiseen. EU:n suuretjäsen valtiot pyrkivät tiivistämään keskinäistä yhteistyötään ja entistäenemmän dominoimaan unionin kehitystä pienten valtioiden kustan-nuksella. Monissa EU:n jäsenvaltioissa oikeistolaiset puolueet menes-tyvät vaaleissa, ja joissain jäsenvaltiossa vahvasti kansallismielisetpuolueet nousevat vaa�ankielen asemaan. Nämä seikat muodostavatesteitä myös unionin laajentumiselle.

Venäjä muuttaa linjauksiaan

Venäjällä tulkitaan yleisesti Yhdysvaltojen ajavan lähinnä vain omiaglobaaleja etujaan. Venäjä tiukentaa ulkopolitiikkaansa suhteessa Na-ton laajentumiseen, Yhdysvaltojen asemaan Keski-Aasiassa sekä Yh-dysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmän rakentamiseen. Useiden Kes-ki-Aasian valtioiden ja Venäjän väliset suhteet jännittyvät. VenäjänWTO-jäsenyys lykkääntyy ja Tshetsenian tilanteeseen kohdistuu puo-lestaan uutta kansainvälistä huomiota.

Globaalin talouden taantuma syvenee

Irakin operaation johdosta energiamarkkinoilla on voimakkaita häiri-öitä ja öljyn hinnan heilahteluja ja monilla muillakin markkinoilla vä-hitellen lisääntyvää epävarmuutta Yhdysvaltojen ja muiden valtioi-den välisten poliittisten näkemyserojen kasvaessa. Kansainväliset ins-tituutiot menettävät toimintakykyään valtioiden välisten poliittistenerimielisyyksien johdosta. Protektionismi valtaa alaa. Yhdysvaltojentalouden ongelmat kumuloituvat, mikä on myös yksi tärkeä Yhdysval-tojen omavaltaisen ulkopoliittisen toiminnan taustatekijä. Globaalintalouden taantuma syvenee ja pitkittyy.

33

Tämä skenaario sisältää samanlaisia elementtejä kuin Suomi-ske-naarioissa kuvattu Valtapiirien kilpailu -skenaario, jossa vanha kaksi-napainen järjestys korvautuu uusilla suurvaltojen ja niiden etupiirienvälisillä asetelmilla ja hegemonialistisella kilpailulla.

34

Talouden suurvalta � globalisaation aika

Tiivistelmä: Terrorismin vastainen sota kohdistuu ensisijassa terroristiverkos-toihin ja se etenee jatkossa tehokkaasti �pinnan alla�. Terrorismia tukevia val-tioita painostetaan poliittisesti ja taloudellisesti ilman uusia sotilaallisia toi-menpiteitä. Yhdysvaltojen ponnistelut Israelin ja palestiinalaisten konfliktinrauhoittamiseksi jatkuvat. Laajentuvan Naton uudistuvaa roolia rakennetaanvahvasti terrorismin vastaisen sodan ja kriisinhallintatehtävien ympärille. EU:nyhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitys jatkuu hitaana ja asteittaisena.Venäjä pitää kiinni �länsimielisestä� ulkopolitiikasta keskittyen erityisestitaloudellisiin uudistuksiin. Globaalin talouden kehitys on epävakaata. Käyn-nissä on paluu globalisaation aikaan.

Yhdysvallat toimii maltillisesti

Skenaariossa terrorismin vastaisen sodan painoarvo Yhdysvaltojenulko- ja sisäpolitiikassa vähitellen pienenee. Uusia merkittäviä terrori-iskuja ei tapahdu ja talouden ja markkinoiden ongelmat nousevat voi-makkaammin poliittisen huomion kohteeksi. Yhdysvallat pyrkii vält-tämään liian �unilateralistista� toimintaa Irakin suhteen arvioiden täl-laisten omaehtoisten toimintatapojen poliittiset ja taloudelliset riskitliian suuriksi. Terrorismin tukemisesta ja joukkotuhoaseista syytettyjä�pahuuden akselin� valtioita painostetaan kansainvälisen yhteisön ta-holta taloudellisesti ja poliittisesti. Laaja terrorismin vastainen rinta-ma säilyy ennallaan, ja terrorismin vastaista sotaa käydään �pinnanalla� ilman uusia valtioiden välisiä sotatoimia. Yhdysvallat jatkaa pon-nisteluja Israelin ja palestiinalaisten konfliktin ratkaisemiseksi.Yhdysvalloissa politiikan painopiste siirtyy vähitellen talouspolitiik-kaan, jolla pyritään löytämään ratkaisuja ajankohtaisiin kansantalou-den ja markkinoiden ongelmiin.

Transatlanttinen yhteistyö säilyy

Yhdysvaltojen ja EU:n ulkopoliittiset näkemyserot jäävät hiljalleentaka-alalle Yhdysvaltojen nykyhallinnon maltillisemman siiven näkö-kulmien hallitessa ulkopolitiikkaa. Yhdysvaltojen ja EU:n välistenkauppapoliittisten kiistojen ratkaisuja haetaan aktiivisesti. Laajentu-van Naton uudistuvaa roolia rakennetaan kollektiivisen turvallisuu-den ohella terrorismin vastaisen sodan ja kriisinhallintatehtävien ym-

35

pärille. EU:n kehitys kokonaisuutena ja sen yhteisen ulko- ja turvalli-suuspolitiikan kehitys jatkuu hitaasti ja asteittain. EU:n jäsenvaltiois-sa oikeistolaiset puolueet menestyvät vaaleissa, mutta äärioikeistolai-set ja vahvasti kansallismieliset puolueet eivät nouse merkittäväänasemaan.

Venäjä uudistaa talouttaan

Venäjä pitää kiinni presidentti Putinin �länsimielisestä� ulkopolitiikastalisääntyvästä sisäpoliittisesta kritiikistä huolimatta. Talouden uudis-tukset etenevät myönteisesti, mikä lisää länsimaisten yritysten kiin-nostusta Venäjän markkinoihin. Uudistusten edetessä myös VenäjänWTO-jäsenyys toteutuu.

Globaalin talouden kehitys epävakaista

Kansainvälisen poliittisen tilanteen hiljalleen vakiintuessa taloudenglobalisaatio jatkuu markkinavetoisesti. Globaalin talouden kehitys onkuitenkin hyvin epävakaista. Lyhytaikaiset nopeankin kasvun ajat janiitä seuraavat taantumat sekä erilaiset markkina-alue-, toimiala- japörssikriisit luovat epävarmuutta globaaliin talouteen. Aasiassa ja Yh-dysvalloissa hitaasti uudelleen käynnistyvä talouden kasvu heijastuuvähitellen myös Eurooppaan.

Tässä skenaariossa on samanlaisia elementtejä kuin Suomi-ske-naarioissa kuvatussa Armotonta menoa -skenaariossa, jossa teknolo-gia- ja markkinavetoinen globalisaatio johtaa vääjäämättä taloudellis-ten ja poliittisten järjestelmien murrokseen kaikkine siitä seuraavineyhteiskunnallisine ongelmineen.

36

Kompuroiva suurvalta � hajaannuksen aika

Tiivistelmä: Yhdysvaltojen nykyinen hallinto ajautuu kasvaviin sisä- ja ulkopo-liittisiin ongelmiin. Israelin ja palestiinalaisten konflikti pahenee edelleen. Yh-dysvaltojen ulkopoliittiset tavoitteet lisäävät lännen vastaisia mielialoja. Sisäi-set levottomuudet kärjistyvät useissa valtioissa kuten Saudi-Arabiassa sekäPakistanissa aiheuttaen niissä poliittisen linjan muutoksia. Yhdysvaltojen ot-teen hapuillessa useat muut valtiot ajavat selvästi omia kansallisia politiikko-jaan. Terrorismin vastaisen koalition yhtenäisyys murenee. EU:n yhteisen ulko-ja turvallisuuspolitiikan kehitys on vaikeaa suurten jäsenvaltioiden korostaessakansallisia intressejään oikeistolaisten ja kansallismielisten puolueiden menes-tyessä. Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Lähi-idässä ja Keski-Aa-siassa. Lähi-idän tilanteen seurauksena öljyn hinta nousee. Globaalin taloudennäkymät synkkenevät kansainvälisen poliittisen tilanteen luoman epävarmuu-den heijastuessa markkinoille. Uusi hajaannuksen aika on alkanut.

Yhdysvaltojen ote kirpoaa

Skenaarion lähtökohtana on eri syistä voimistuvien isolationististenpiirteiden lisääntyminen Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa. Yhdysvalto-jen talouden pitkittyvä taantuma ja yrityselämän skandaalit ravistele-vat myös nykyistä hallintoa. Uusia terrori-iskuja ei tule, ja Yhdysval-tojen ulkopolitiikan johdossa linjaerimielisyydet kärjistyvät. Tämä joh-taa henkilövaihdoksiin ja lamaannuttaa hallinnon toimintakykyä. Pre-sidentti Bush ei onnistu saamaan riittävää sisäpoliittista ja kansainvä-listä tukea Irakin nykyhallinnon kaatamiseksi, ja operaatio jää toteut-tamatta. Yhdysvallat ei myöskään kykene johdattamaan Israelia japalestiinalaisia todellisiin rauhanneuvotteluihin, vaan konflikti eska-loituu uudelleen.

Useissa Yhdysvaltojen tukemissa perinteisissä liittolaismaissakuten Egyptissä, Jordaniassa, Saudi-Arabiassa ja Pakistanissa, on huo-mattavia poliittisia levottomuuksia, joiden seurauksena näiden kes-keisten valtioiden poliittiset linjaukset muuttuvat. Nykytilassaan ha-janainen arabiyhteisö tiivistyy poliittisesti. Yhdysvallat korostaa yksi-puolisesti kansallisia etujaan, mutta sen ulkopolitiikka on tempoile-vaa, mikä edelleen lisää Yhdysvaltojen vastaisia mielialoja. Myös Yh-dysvalloissa nykyhallinnon arvostelu kasvaa entisestään merkittäväs-ti.

37

Yhdysvaltojen otteen haparoidessa alueellisten suurvaltojen, esi-merkiksi Venäjän ja Kiinan, kansalliset painotukset ja profiilit nouse-vat entistä selvemmin esiin.

Transatlanttinen yhteistyö rakoilee

Yhdysvallat joutuu Euroopassa kasvavan kritiikin kohteeksi Lähi-idänkriisin eskaloitumisen johdosta. Myös Yhdysvaltojen talouden ongel-mat ja protektionististen äänenpainojen voimistuminen heijastuvatkasvavina kauppapoliittisina jännitteinä Yhdysvaltojen ja Euroopan/EU:n välillä. EU:n suuret jäsenvaltiot, erityisesti Ranska ja Saksa,korostavat kansallisia ulkopoliittisia ja taloudellisia intressejään.

Oikeistolaiset ja vahvasti kansallismieliset puolueet menesty-vät useiden EU:n jäsenvaltioiden vaaleissa nousten merkittäviin ase-miin. Kansallisten tavoitteiden dominoidessa poliittista keskusteluaEU ei kykene uudistumaan eikä laajentumaan. Kansainvälisen poliit-tisen tilanteen jännittyessä Naton roolissa korostuu nykyisten jäsen-ten kollektiivisen turvallisuuden ylläpito. Naton uudistuminen ja laa-jentuminen hidastuu.

Venäjä nostaa profiiliaan

Venäjä pyrkii kasvattamaan alueellista vaikutusvaltaansa mm. Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa vastustamalla Yhdysvaltojen lisääntynyttäläsnäoloa alueella. Useiden Keski-Aasian valtioiden ja Venäjän välisetsuhteet jännittyvät entisestään. Venäjän WTO-jäsenyys lykkääntyy, jakansainvälinen yhteisö kiinnittää lisääntyvää huomiota Venäjän toi-miin Tshetseniassa.

Globaalin talouden näkymät synkkenevät

Energiamarkkinoilla esiintyy häiriöitä ja öljyn hinta nousee. �Öljyaseen�käytöstä käydään keskeisten öljyntuottajamaiden kesken todellisianeuvotteluja, minkä seurauksena öljyntuotantoa myös rajoitetaan. Li-säksi kiristyvä kansainvälinen ilmapiiri vähentää yleisesti kuluttajienluottamusta talouden elpymiseen. Globaalin talouden näkymät synk-kenevät epävarmuuden voimistuessa entisestään Yhdysvaltojen mark-kinoilla ja levitessä sieltä globaaliin talouteen. Maailmankaupan va-pautuminen hidastuu niinikään kansainvälisen poliittisen tilanteen ki-ristyessä.

38

Tämä skenaario sisältää samanlaisia elementtejä kuin Suomi-ske-naarioissa kuvattu Kulttuurien paineessa -skenaario, jossa vanhan jär-jestyksen taustalla ollut ideologinen konflikti korvautuu maailmansuurten sivilisaatioiden eriytymisellä ja niiden välisillä kasvavilla jän-nitteillä.

Alla olevassa taulukossa esitetään skenaarioiden yhteenveto javertailu.

Skenaarioiden yhteenveto ja vertailu

Yhteistyön Hegemonia- Globalisaa- Hajaannuksenaika lismin aika tion aika aika

Yhdysvaltojen Rakentava Imperialistinen Talouden Kompuroivarooli ja kehitys suurvalta suurvalta suurvalta suurvalta

Yhdysvaltojen Yhdysvallat toi- Yhdysvallat toi- Yhdysvaltojenkoalitio toimii mii omaehtoisesti mii maltillisesti ote kirpoaa

voimakkaasti

Yhdysvaltojen ja Transatlanttinen Transatlanttinen Transatlanttinen TransatlanttinenEuroopan suhde yhteistyö syvenee yhteistyö kriisiytyy yhteistyö säilyy yhteistyö rakoilee

Venäjän kehitys Venäjä strategise- Venäjä muuttaa Venäjä uudistaa Venäjä nostaana kumppanina linjauksiaan talouttaan profiiliaan

Globaalin talou- Globaali talous Globaalin talou- Globaalin talou- Globaalin talou-den kehitys kasvu-uralle den taantuma sy- den kehitys den näkymät

venee epävakaista synkkenevät

39

7 MAHDOLLISET TULEVAT AJAT JA SUOMENUUDET HAASTEET

Edellä esitetyt skenaariot ovat pelkistettyjä kuvauksia kansainvälisentoimintaympäristön mahdollisista tulevaisuuksista. Skenaarioiden ta-pahtumakulut ja niiden luomat olosuhteet voivat toteutuessaan vai-kuttaa monin eri tavoin Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Näi-tä olosuhteita ja vaikutuksia voidaan hahmotella eri näkökulmista esi-merkiksi talouden ja elinkeinoelämän, poliittisen järjestelmän sekäturvallisuuspolitiikan kannalta. Seuraavassa ei esitetä pidemmällemeneviä skenaarioiden vaikutusanalyysejä, vaan tarkoituksena on he-rättää keskustelua tuomalla esiin muutamia esimerkkejä Suomen jasuomalaisen yhteiskunnan kohtaamista mahdollisista tulevaisuudenhaasteista.

Suomen taloudellinen toimintaympäristö

Suomen talous ja suomalaisten yritysten menestyminen ovat entistäenemmän sidoksissa globaalin talouden kehitykseen. Globaalin talou-den keskeiset kysymykset liittyvät Yhdysvaltojen, Euroopan, Kiinanja Japanin talouksien kehitykseen. Öljyn hinnan kehitys on puolestaanedelleen yksi globaalia taloutta heilutteleva epävarmuustekijä, vaikkasuuret kansantaloudet eivät ole enää yhtä riippuvaisia öljystä kuin öl-jykriisien vuosina.

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden kehitysheijastuu voimakkaasti kauppapolitiikkaan, jolla on suuri vaikutus suo-malaiseen teollisuuden kansainvälisiin toimintaedellytyksiin. Myös Ve-näjän talouden kehitys kokonaisuutena ja erityisesti Luoteis-Venäjänkehitys ja pohjoisten energiavarojen hyödyntäminen Suomen kannaltatärkeä tulevaisuuden kysymys.

Suomen poliittinen toimintaympäristö

Suomen tärkein poliittisen järjestelmän kansainvälinen toimintaym-päristö on EU ja EMU. EU:n jäsenvaltiona Suomi on mukana laati-massa unionitason linjauksia terrorismin vastaisessa sodassa. Toisaal-ta Suomi joutuu myös kehittämään kahdenvälisiä suhteitaan suoraanYhdysvaltojen ja Venäjän kanssa.

40

Unioni on uudistamassa rakenteitaan ja laajentumassa itään.Suomen kannalta oleellista on erityisesti pienten valtioiden aseman javaikutusvallan kehittyminen unionin pyrkiessä uudistamaan raken-teitaan, kehittämään yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja laajen-tumaan itään.

Eri kulttuurien ja etnisten ryhmien vuorovaikutus tulee olemaantärkeä yhteiskunnallinen teema lähivuosina. Suomalaisen väestön ikä-rakenteen kehitys kasvattaa tarvetta muualta tulleiden työntekijöidenmäärään lisäämiseen Suomessa ja edellyttää kansainvälisen kanssakäy-misen syventämistä edelleen yhteiskunnan eri tasoilla.

Suomen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö

Venäjän, Yhdysvaltojen ja EU:n välisten suhteiden kehitys vaikuttaamerkittävästi Suomen kansainväliseen asemaan ja ulkopolitiikkaan.Turvallisuuspolitiikan kannalta erityisen keskeistä on EU:n yhteisenulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitys sekä Venäjän nykyisen länsisuun-tauksen kestävyys ja Suomen lähialueiden kehitys. Kysymys Suomensuhteesta uudistuvaan ja laajentuvaan Natoon on yksi lähitulevaisuu-dessa suomalaista turvallisuuspoliittista keskustelua hallitseva teema.

41

Yhteistyön aika � Suomi paalupaikalla

Tiivistelmä: Terrorismin vastaisen sodan laajentuminen ja kansainvälisen ilma-piirin yhtenäistyminen heijastuvat myös Suomeen, joka antaa EU:n mukanatukensa Irakin vastaisille kollektiivisille voimatoimille. Globaalin taloudenelpyminen ja transatlanttisten suhteiden syventyminen tukee Suomen taloudenkehitystä. Venäjän länsisuuntauksen ja taloudellisten uudistusten jatkuessaVenäjän merkitys kasvaa vientimarkkinana ja myös investointikohteena. Ve-näjän, EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö vahvistuu ja Naton uudistuu ja laajen-tuu, mikä luo vakautta lähialueille sekä vaikuttaa Suomen asemaan ja turval-lisuuspoliittisesta linjasta käytävään keskusteluun. Suomi on paalupaikallayhteistyön ajan uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Rajattomat mahdollisuudet

Tässä skenaariossa Suomen kansantalouden ja elinkeinoelämän kan-nalta näkymät ovat pidemmällä aikavälillä melko valoisat. Öljyn hintatosin heittelehtii Yhdysvaltojen johtaman Irakin operaation johdosta.Lyhyen onnistuneen operaation jälkeen talous palaa vähitellen kasvu-uralle myös EU:n alueella Yhdysvaltojen talouden toimiessa veturina.Yhdysvaltojen ja EU:n välisiin nykyisiin kauppakiistoihin löydetäänratkaisuja. Venäjän pohjoisten energiavarojen merkitys Euroopallekasvaa. Venäjä jatkaa länsisuuntautunutta politiikkaansa ja panostaamerkittävästi taloudellisen kehityksen edistämiseen mm. lainsäädän-töään uudistamalla. Luoteis-Venäjän merkitys Suomen vientimarkki-nana ja myös investointikohteena kasvaa Venäjän lupaavan talouske-hityksen siivittämänä ja WTO-jäsenyyden toteutuessa. Suomalaisillekansainvälisesti kilpailukykyisille yrityksille avautuu monien uusienmahdollisuuksien aika.

EU-jäsenyyden voima

Suomen poliittisen järjestelmän ja päätöksenteon osalta vaikutuksetja haasteet ilmenevät pitkälti EU:n tasolla. Suomi on vakiinnuttanutasemansa ja osallistuu aktiivisesti EU:n uudistamiseen sekä unioninpäätöksiin Yhdysvaltojen johtaman Irakin vastaisen operaation tuke-misesta. Kotimaassa poliittisilla puolueilla on kuitenkin aluksi erilai-sia painotuksia ja näkemyksiä operaation tarpeellisuudesta ja oikeu-tuksesta, mutta uudet terrori-iskut ja kansainvälisen rintaman yhte-

42

näistyminen lisäävät yksituumaisuutta myös Suomessa. Jatkossa glo-baalien kehitys- ja tasa-arvokysymysten painoarvo lisääntyy merkittä-västi kun kansainvälisessä yhteistyössä pyritään �terrorismin kasvu-alustan� kitkemiseen. Paineet Suomen osallistumiseen kansainväliseenhumanitääriseen työhön ja esimerkiksi kehitysavun nostamiseen kas-vavat.

Kohti liittoutumista

Myös turvallisuuspolitiikan saralla esiintyy uusia haasteita. Venäjän,EU:n ja Yhdysvaltojen välinen �strateginen kumppanuus� kehittyysuotuisasti. Pohjois-Euroopan ja Suomen lähialueiden vakaus lisään-tyy entisestään. Nato laajenee ja siitä muokataan jatkossa keskeistäterrorismin vastaisen sodan välinettä. EU:n kriisinhallintakykyä kehi-tetään läheisessä yhteydessä Natoon ja Yhdysvaltoihin. Kysymys Nato-jäsenyydestä tai liittoutumattomuudesta saa uutta sisältöä. Myös Suo-men siviilikriisinhallinta- ja rauhanturva-toiminnassa korostuu kansain-välisen �terrorismin kasvualustan� kitkeminen.

Terrorismin vastainen sota, kansainvälisen yhteistyön tiivisty-minen ja Irakin operaatio vaikuttavat yhteiskunnassa käytävään kes-kusteluun Suomen kansainvälisestä ja turvallisuuspoliittisesta asemasta.Mielipiteet polarisoituvat aluksi mutta onnistuneilla kollektiivisilla voi-matoimilla on myönteinen vaikutus Suomen Nato-jäsenyyden kanna-tukseen.

43

Hegemonialismin aika � Suomi ristipaineissa

Tiivistelmä: Yhdysvaltojen ja EU:n väliset ulkopoliittiset jännitteet lisääntyvät.Paineet EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen suurtenvaltioiden ehdoilla kasvavat. Pienten valtioiden asema on uhattuna. Taloudenkasvu on hidasta ja näkymät heikentyviä. USA:n ja EU:n kauppakiistat jat-kuvat heijastuen suomalaiseen vientiteollisuuden näkymiin. Naton kehitystävaikeuttaa liittokunnan yhtenäisyyttä repivät poliittiset erimielisyydet. Suoma-laisten yleinen amerikkalaisvastaisuus kasvaa. Toisaalta Venäjän tiukentuvaulkopolitiikka lisää sekä sotilaallisen liittoutumisen kannatusta että perintei-sen �puolueettomuuden� kaipuuta. Suomi on hegemonialismin ajassa suurtenvaltioiden eriytyneiden intressien ristipaineissa.

Romahduksen vaara lisääntyy

Tässä skenaariossa Suomen kansantalouden ja elinkeinoelämän näky-mät ovat synkät. Yhdysvaltojen talouden ongelmat ja ulkopolitiikanaiheuttama epävarmuus vaikuttavat voimakkaasti maailman eri mark-kinoihin. Öljyn hinta nousee voimakkaasti Yhdysvaltojen toteuttamanIrakin operaation johdosta. Kaikki tämä vaikuttaa kielteisesti myösEU:n ja Suomeen talouden kehitykseen. EU:n ja Yhdysvaltojen välis-ten kauppapoliittisten riitojen ratkaisu ei etene poliittisten erimieli-syyksien kärjistyessä, mikä osaltaan synkentää suomalaisen vientite-ollisuuden näkymiä. Talouden kriisiytymisen, jopa romahduksen, uhkakasvaa.

Tasapainoilua jännitekentissä

Suomi joutuu osallistumaan EU:n yhteisiin linjauksiin ja kannanottoi-hin Yhdysvaltojen Irakin operaation ja sen muiden omaehtoisten toi-menpiteiden osalta. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan jaitsenäisemmän sotilaallisen toimintakyvyn kehittämiseen esiintyy useis-sa suuremmissa jäsenvaltiossa uutta poliittista tahtoa. Pienten valtioi-den asema vaikeutuu suurten jäsenvaltioiden pyrkiessä määrätietoi-sesti vahvistamaan toisaalta EU:n globaalia asemaa ja toisaalta omaaasemaansa unionissa. Suomen ja Yhdysvaltojen suhteiden kehittämi-seen vaikuttaa kasvava amerikkalaisvastaisuus ja kritiikki Yhdysval-tojen ulkopolitiikkaa kohtaan. Suomen on siten ylläpidettävä ja kehi-tettävä omia suhteitaan Yhdysvaltoihin tilanteessa, jossa Suomi on

44

samanaikaisesti EU:n osana rakentamassa vastavoimaa Yhdysvalloil-le. Samalla Venäjän suhteet sekä Yhdysvaltoihin että Euroopan unio-niin muuttuvat.

Vaikeat valinnat

Suomen turvallisuuspoliittiset haasteet muuttuvat. Venäjä tiukentaanäkemyksiään Yhdysvaltojen ulkopolitiikasta, mikä vaikuttaa suurval-tojen välillä käynnissä olevaan yleiseen turvallisuuspoliittiseen ja en-nen kaikkea Naton uudistumisesta ja laajentumisesta koskevaan vuo-rovaikutukseen. Kiristyvässä kansainvälisessä tilanteessa Yhdysvallatpyrkii ensisijassa takaamaan oman turvallisuutensa ja kansalliset etunsa.EU:n suuret valtiot etsivät uusia yhteisiä linjauksiaan. Naton roolikollektiivisen turvallisuuden tekijänä on tämän seurauksena aiempaaepäselvempi Yhdysvaltojen toimien aiheuttamien poliittisten erimieli-syyksien repiessä liittokunnan yhtenäisyyttä. Tilanteet Suomen lähi-alueiden vakauden suhteen muuttuvat.

Suomalaisessa yhteiskunnassa yleinen kriittisyys Yhdysvaltojakohtaan lisääntyy ja sen myötä myös Nato-vastaisuus kasvaa. Toisaal-ta Venäjän tiukentuva ulkopolitiikka lisää samalla sekä Nato-myön-teisyyttä että perinteisen puolueettomuuden kaipuuta. Näkemykset po-larisoituvat, mikä heijastuu selvästi myös puolueiden kantoihin ja yh-teiskunnalliseen ilmapiiriin.

45

Globalisaation aika � Suomi hyvässä vauhdissa

Tiivistelmä: Maailmanpoliittinen tilanne rauhoittuu ja talouden globalisaatiojatkuu, mutta kehitys on epävakaista. Yhdysvaltojen hitaasti käynnistyvä talou-den kasvu heijastuu vähitellen myös Eurooppaan. Yhdysvaltojen ja EU:n kaup-papoliittisiin kiistoihin löydetään ratkaisuja, mutta hitaasti. Venäjä jatkaa län-sisuuntautunutta politiikkaansa ja taloudellisia uudistuksiaan. Kilpailukykykorostuu ja suomalaisille yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia ja riskejä.Turvallisuuspoliittinen yhteistyö laajenee tilanteessa, jossa terrorismin vastaistasotaa käydään lähinnä �pinnan alla� ja yritetään kiinnittää huomiota terroris-min kasvualustan kitkemiseen. Suomi menestyi hyvin 1990-luvun aikana ja on,mikäli säilyttää kilpailukykynsä, hyvässä vauhdissa globalisaation ajan mah-dollisuuksien uudelleen avautuessa.

Nopeat muutokset ja kasvavat riskit

Tässä skenaariossa Suomen talouselämän näkymät ovat kohtuullisenvaloisat, jos viimeisten vuosien globalisaation ajan hyvä kehitysvauhtionnistutaan säilyttämään. Terrorismin vastainen sota etenee menes-tyksekkäästi ilman valtioiden välisiä aseellisia selkkauksia ja välikoh-tauksia ja sen saama painoarvo vähenee hiljalleen Yhdysvaltojen jasen liittolaisten tyytyessä �pahuuden akselin� taloudelliseen ja poliit-tiseen painostamiseen. Yhdysvaltojen vähitellen nopeutuvan taloudenkasvun myötä myös muiden talousalueiden kasvu lähtee käyntiin.Yhdysvaltojen ja EU:n välisiin kauppapoliittisiin ongelmiin löydetäänratkaisuja. Öljyn hinta laskee kansainvälisen poliittisen tilanteen hil-jalleen vakiintuessa. Venäjän taloudelliset uudistukset etenevät lupaa-vasti, ja Venäjän WTO-jäsenyys toteutuu. Mutta globaalin taloudenkehitys kokonaisuutena on häiriöaltista ja epävakaista. Suomalaisilleyrityksille avautuu globalisaation edetessä hyvät menestymisen mah-dollisuudet, mikäli markkinoiden muutokset osataan hyödyntää ja nii-hin liittyvät monet uudet riskit hallitaan.

Uudistumiskyky ratkaisee

Terrorismin vastaisen sodan eteneminen �pinnan alla� vähentää jän-nitteitä kansainvälisessä yhteisössä yleisesti sekä eri valtioiden välillä.Painopistettä pyritään siirtämään terrorismin �kasvualustan� kitkemi-seen ja globaaleja tasa-arvo- ja köyhyyskysymyksiä korostetaan. Sekä

46

Yhdysvalloissa että EU:n piirissä päähuomio keskittyy kuitenkin vä-hitellen kasvavassa määrin talouden kasvun vauhdittamiseen, ja en-nen kaikkea oman kilpailukyvyn vahvistamiseen ja siihen tarvittavienyritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja muiden uudistustentoteuttamiseen. EU:n kehitys kokonaisuutena ja sen yhteisen ulko- jaturvallisuuspolitiikan kehitys jatkuu hitaasti. Yhteiskunnallisessa kes-kustelussa kiinnitetään jatkossa lisääntyvää huomiota markkina-vetoisen globaalisaation haitallisiin vaikutuksiin sekä globaaliin hal-lintaan ja sen kehittämistarpeisiin.

Laajenevaa yhteistyötä

Laajentuva Nato rakentaa rooliaan terrorismin vastaisessa taistelussaja kehittää yhteistyötään Venäjän kanssa. Venäjän yhteistyö lännen jaerityisesti Yhdysvaltojen kanssa kehittyy suotuisasti. Suomen turval-lisuuspoliittista linjaa ja Nato-jäsenyyttä koskevia keskusteluita käy-dään tilanteessa, jossa kansainvälinen poliittinen ilmapiiri on rauhoit-tunut ja lähialueiden kehitys vakaata. Suomi on mukana laajenevassakansainvälisessä yhteistyössä ja keskittyy erityisesti kansallisten jaeurooppalaisten kriisinhallinta- ja rauhanturvavalmiuksien kehittämi-seen.

47

Hajaannuksen aika � Suomi omin voimin

Tiivistelmä: Yhdysvaltain nykyisen hallinnon ulko- ja sisäpoliittiset vaikeudetlamaannuttavat sen toimintakykyä. Yhdysvaltojen talouden ongelmat heijastuvatnopeasti kasvavana epävarmuutena Eurooppaan ja Suomen talouteen. UseassaEU:n jäsenvaltiossa esiintyvien kansallismielisten painotusten johdosta EU:ntoimintakyky heikkenee. Kansalliset selviytymisstrategiat korostuvat ja Suomenbilateraalisten suhteiden merkitys kasvaa. Kiristyvä kansainvälinen poliittinentilanne ja Yhdysvaltojen ja Venäjän jännitteiset suhteet polarisoivat Suomen tur-vallisuuspoliittista keskustelua. Kulttuurisia vastakkainasetteluja esiintyy myösSuomessa. Suomi on eriytyvien kansallisten intressien ja hajaannuksen aikanaentistä enemmän vain omien voimavarojensa varassa.

Lisääntyvää epävarmuutta

Tässä skenaariossa Suomen talouden ja elinkeinoelämän näkymät heik-kenevät selvästi. Kansainvälinen poliittinen tilanne kiristyy Israelin japalestiinalaisten konfliktin eskaloitumisen ja monissa arabivaltioissatapahtuvien poliittisten muutosten myötä. Öljyn hinta nousee. Glo-baalin talouden näkymät synkkenevät selvästi Yhdysvaltojen yksityi-sen kulutuksen ja investointien tason supistuessa edelleen. Yhdysval-tojen talousnäkymien heikentymisen myötä myös EU:n kuluttajien jayritysten varovaisuus lisääntyy. Epävarmuuden lisääntymien heijas-tuu nopeasti Suomen vientiteollisuuteen ja kansantalouteen kokonai-suutena.

Bilateraalisuuden paluu

Suomalaisen poliittisen järjestelmän suurena haasteena on kansallisenstrategian erityisesti EU-strategian uudistaminen tilanteessa, jossa suur-ten jäsenvaltioiden kansallismieliset painotukset korostuvat ja unio-nin kehitys polkee paikallaan. Kansainvälinen poliittinen ilmapiiri ki-ristyy ja kansainvälisten järjestöjen toiminta vaikeutuu. Suomen bila-teraalisten suhteiden merkitys kasvaa. Kansallismieliset äänenpainotlisääntyvät politiikassa ja Suomessakin esiintyy uudenlaisia kulttuuri-sia vastakkainasetteluja heijastumana kiristyvästä maailmanpoliittisestatilanteesta. Tämä herättää laajan keskustelun maahanmuuttopolitii-kan haasteista väestörakenteen ikääntyessä ja ulkomaisen työvoimantarpeen kasvaessa.

48

Eriytyvät näkemykset

Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttuu vaikeammaksi.Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä esiintyy kasvavia näkemyseroja Ve-näjän pyrkiessä nostamaan omaa profiiliaan. Tämä vaikuttaa Pohjois-Euroopan turvallisuuspoliittisiin asetelmiin ja estää Naton laajentu-misen Baltiaan. Israelin ja palestiinalaisten eskaloituva konflikti ja ylei-semminkin kiristyvä kansainvälinen poliittinen tilanne lisää keskuste-lua Naton kollektiivisen turvallisuuden merkityksestä ja Suomen mah-dollisesta Nato-jäsenyydestä. Yhteiskunnassa näkemykset kuitenkineritytyvät Nato-jäsenyyden suhteen entisestään jäsenyyden kannatta-jien sekä liittoutumattomuuden ja perinteisen puolueettomuuden kan-nattajien välillä.

Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto skenaarioiden luo-mista haasteista.

Skenaarioiden luomat haasteet

Yhteistyön Hegemonia- Globalisaa- Hajaannuksenaika lismin aika tion aika aika

Suomen tilanne Suomi paalupai- Suomi ristipai- Suomi vauhdis- Suomi ominkalla neissa sa voimin

Taloudellinen Rajattomat mah- Romahduksen Nopeat muu- Lisääntyvää epä-toimintaympä- dollisuudet vaara lisääntyy tokset ja kasva- varmuuttaristö vat riskit

Poliittinen EU-jäsenyyden Tasapainoilua Uudistumis- Bilateraalisuudentoimintaympä- voima jännitekentissä kyky ratkaisee paluuristö

Turvallisuus- Kohti liittoutu- Vaikeat valinnat Laajenevaa yh- Eriytyvät näke-poliittinen toi- mista teistyötä myksetmintaympäristö

49

8 KÄÄNNEKOHTA VAI POIKKEAMA?

Vaikka syyskuun terrori-iskujen vaikutukset Yhdysvaltojen ulkopoli-tiikkaan ja se myötä maailmanpolitiikkaan ovat olleet merkittäviä, onvielä liian aikaista sanoa, kuinka pysyvistä muutoksista on kyse. Esi-merkiksi Yhdysvaltojen ulkopoliittinen linja sellaisena kuin president-ti Bush toi sen esiin tärkeänä ideologisena linjapuheena pidetyssä �Stateof the Union� -puheessaan on jo kevään 2002 mittaan kärsinyt kola-uksia. Israelin ja palestiinalaisten konflikti on osoittanut, etteivät mus-tavalkoiset määrittelyt hyvästä ja pahasta istu kovinkaan hyvin maail-man johtavan suurvallan ulkopoliittisen toiminnan ohjenuoraksi. Yh-dysvallat on, ainakin ulkopoliittisessa retoriikassaan, voimakkaasti si-toutunut Irakin operaatioonsa eli Saddam Husseinin hallinnon kaata-miseen, mutta ei ole saanut toistaiseksi laajempaa kansainvälistä hy-väksyntää hankkeelle.

Yhdysvaltojen ulkopoliittisten linjausten merkitys on joka tapa-uksessa suuri koko kansainväliselle järjestelmälle. Muutos 1990-lu-vulla vallinneesta presidentti Clintonin edustamasta idealistisesta �li-beraalista internationalismista� presidentti Bushin nykyhallinnon edus-tamaan reaalipoliittiseen �ideologiseen republikanismiin� vaikuttaanopealta ja suurelta. Kuinka syvällisesti nämä linjaukset ovat perustu-neet Yhdysvaltojen kansalaismielipiteeseen ja onko siinä tapahtunuttodella näin merkittävä muutos, näin nopeasti ja onko se pysyvä? Jää-kö nykyhallinnon linja vain hetkelliseksi poikkeamaksi �liberaalin in-ternationalismin� tieltä, vai onko käsillä nyt todellinen ja kauaskan-toinen paradigman muutos kansainvälisissä suhteissa ja maailmanpo-litiikassa?4

Maailmanpolitiikan muutosten lisäksi 90-luvun suuri trendi eliteknologia- ja markkinavetoinen globalisaatio muuttaa sekin muoto-aan. Yhä dynaamisemmat ja globaalimmat markkinat aikaansaavat myöspoliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia ongelmia, jotka lisää-vät globalisaatiokriittisiä äänenpainoja ja kasvattavat poliittisen hal-linnan vaatimuksia. Globalisaation vuoksi ei ole enää mahdollista aja-tella, etteikö etäisilläkin poliittisilla konflikteilla tai taloudellisilla krii-seillä voisi olla vaikutuksia Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

4 Visuri, Pekka, Maailmanpolitiikan muutos ja Suomi. EVA 2002.

50

Maailmanpolitiikka ja globaali talous kietoutuvat yhteen monil-la ehkä aivan uusillakin tavoilla. Tämä pakottaa meidät tarkastele-maan globaalia toimintaympäristöämme ja omaa tilannettamme moni-puolisesti ja ennakkoluulottomasti, että entistä paremmin ymmärtäisim-me omaa aikaamme ja käsittäisimme mitä meidän on tehtävä. Vanhanjärjestyksen murroksessa Suomi ajautui syvään taloudelliseen kriisiin,mutta onnistui suhteellisen nopeasti löytämään uuteen aikaan sovel-tuvat menestyksen eväät. Onko globaali toimintaympäristömme nytvastaavanlaisessa murroksessa? Jos on, niin onko meillä riittävää muu-tosvalmiutta vai onko meidän jälleen ajauduttava syvään kriisiin en-nen kun onnistumme uudelleenorientoitumaan?

51

EVAn työvaliokunnan jäsenet vuonna 2002

Työvaliokunnan puheenjohtajavaltuuskunnan puheenjohtaja vuorineuvosGeorg Ehrnrooth

Työvaliokunnan jäsenet:

EVAtoimitusjohtaja Pentti Vartia

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittotoiminnanjohtaja Paavo Mäkinen

Palvelutyönantajattoimitusjohtaja Arto Ojala

Pellervo-Seuratoimitusjohtaja Samuli Skurnik

Suomen Pankkiyhdistyslakiasiainjohtaja Kari Suominen

Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliittotoimitusjohtaja Esko Kivisaari

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliittotoimitusjohtaja Jukka Koivistotoimitusjohtaja Johannes Koromatoimitusjohtaja Timo Poranen

EVAn toimisto

Yrjönkatu 13A00120 HelsinkiPuhelin (09) 6869 200Telefax (09) 608 713Sähköposti postmaster@eva.fiInternet www.eva.fi

toimitusjohtaja Pentti Vartiajohtaja Risto E. J. Penttiläsihteeri Sirkku Suominenasiamies Kai Torvi

Puheenjohtajavuorineuvos Georg Ehrnrooth

Varapuheenjohtajatvuorineuvos Matti Honkalapuheenjohtaja Esa Härmälävaratoimitusjohtaja Kari Jordanpääjohtaja Asmo Kalpalavuorineuvos Heikki Pentti

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittopuheenjohtaja Esa Härmälä

Palvelutyönantajathallituksen puheenjohtaja Henry Fagerströmvuorineuvos Matti Honkalapääjohtaja Jere Lahtitoimitusjohtaja Matti Lehtivuorineuvos Keijo Suilaministeri Antti Tanskanen

Pellervo-Seuramaanviljelysneuvos Marcus H. Borgström

Suomen Pankkiyhdistysvaratoimitusjohtaja Kari Jordanministeri Vesa Vainio

Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliittotoimitusjohtaja Eero Heliövaarapääjohtaja Asmo Kalpala

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliittotoimitusjohtaja Matti Alahuhtavuorineuvos Georg Ehrnroothvuorineuvos Stig Gustavsonvuorineuvos Jyrki Juuselavuorineuvos Heikki Penttipääjohtaja Tauno Pihlavapääjohtaja Juha Rantanentoimitusjohtaja Pekka Sairanenministeri Christoffer Taxell

EVAn valtuuskunnan jäsenet vuonna 2002