Aboard 209

Tässä numerossa:

Satamatoimintaa kehitetään ympäristöä ajatellen

Turun Kirjekuoritehtaallatiedetään luotettavan

logistiikan merkitys

Turun Sataman asiakaslehti kuljetusalan ammattilaisille

> 2 < ABOARD 1/2009

Aboard 2/2009Turun Sataman asiakaslehtikuljetusalan ammattilaisille

PÄÄTOIMITTAJA: Turun Sataman toimitusjohtaja

Christian Ramberg

TOIMITUS JA TAITTO:ID BBN, www.idbbn.fi

PAINO: Finepress Oy

PAINOSMÄÄRÄ: 3000 kpl

SISÄLLYSLUETTELO sivuPääkirjoitus ....................................................... 2

Satamatoimintaa kehitetään ympäristöä ajatellen ......................................... 3

Paikallisesti ankkuroitunut, maailmanlaajuisesti menestynyt ...................... 6

SATAMAN TYÖNTEKIJÄVäylänhoitaja Asmo Multamäki ........................ 8

Yhteisvoimin Itämerellä .................................. 10

TURUN SATAMA – 860 VUOTTA, osa 2Meritietä Turusta Tukholmaanon matkattu halki historian ............................. 11

Päiväntasaajan kaste pesi merimiehestä mullantuoksun ................................................ 14

Algol keskittikemikaalivarastoinnin Turkuun ...................... 15

SATAMAN KAUTTA:Turun Kirjekuoritehtaalla tiedetään luotettavan logistiikan merkitys ......................................... 16

Turku nostaa profiiliaan risteilykohteena ....... 18

Tall Ships’ Races valloitti taas Turun ............. 20

Nuoret purjehtijat nauttivat Turun tapahtumasta ....................................... 23

Kannen kuva: Jouni Saaristo

Meriliikenteen ja satamatoimintojen ympäristövaikutuk-set ovat nousseet viime aikoina taas vahvasti esille niin poliittisessa keskustelussa kuin satamaorganisaatioiden ja liikenteenharjoittajien parissa. Keskeisenä aiheena pohdinnoissa on ollut, kuinka kuljetukset niin meritse kuin maitse hoidetaan mahdollisimman ympäristöystä-vällisesti ja turvallisesti.

Itämerta ajatellen yksi tärkeimpiä avauksia on Euroopan Unionin Itämeri-strategia, jonka visiona on puhdas Itämeri ja menestyvä talousalue. Strategian tärkeimpiä kohtia ovat Itämeren ympäris-töhaasteiden ratkaiseminen ja meriturvallisuuden varmistami-nen kansainvälisessä yhteistyössä toimien. Tässä työssä ovat aktiivisesti mukana myös satamat, jotka yhdessä kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ajavat lukuisia ympäris-töasioihin liittyviä hankkeita.

Ympäristövastuullisuus on ohjannut satamien toimintojen kehit-tämistä jo pitkään. Mistään uudesta asiasta ei siis ole kysymys.

PÄÄK IRJO ITUS

Satamissa ympäristöasiat osataan ottaa huomioon

KUVA Jouni Saaristo

ABOARD 2/2009 > 3 <

Kansainvälisesti on esille noussut erityisesti ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin vastaaminen satamissa. Nykyisen talousti-lanteen aiheuttama liikenteen hiljeneminen antaa kuitenkin sata-mille aikaa tarkastella ympäristöasioita eri näkökulmista ja jär-jestellä toimintojaan tarvittaessa uudelleen.

Turun Satamassa ollaan parhaillaan päivittämässä ympäristöohjel-maa vuosiksi 2010-2014. Viimeistelyvaiheessa oleva ohjelma on fokusoitu tiukasti sataman omien ja yhteistyökumppaneiden toi-mintojen ympäristövaikutuksiin, joihin voimme yhdessä nopeim-min ja tehokkaimmin vaikuttaa. Ohjelma sisältää selkeästi mää-ritellyt tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Ohjelman painopisteitä ovat Itämeren tilan paranta-minen, meluhaittojen vähentäminen, energiatehokkuuden kehit-täminen ja ilmastonmuutoksen torjunta.

Uuden ympäristöohjelman toteutumista seurataan jatkuvasti uusimman mittaustekniikan avulla. Esimerkiksi meluntorjuntaan liittyen olemme toteuttaneet yhdessä VTT:n kanssa kokeilun, jossa on mitattu melun kulkeutumista lähialueelle ja esimerkiksi säätilan vaikutusta siihen. Jatkona sille tulemme toteuttamaan langatonta melunmittausta, joka mahdollistaa luotettavan tie-donkeruun jopa kiinteistökohtaisesti.

Ympäristöohjelmaamme liittyy myös alusten jätevesien käsit-tely. Tallink Siljan ja Viking Linen alusten jätevedet menevät jo nyt suoraan kaupungin jätevesien käsittelylaitokselle. Syksystä alkaen satamassa on myös muille aluksille tarkoitettu jäteve-sien tyhjennyspaikka, josta jätevedet voidaan pumpata viemä-riverkkoon.

Itämeren suojelu oli vahvasti mukana myös Turun heinäkui-sessa Tall Ships’ Races -purjelaivatapahtumassa. Sail for The Sea -sloganin alla järjestetty tapahtuma keräsi runsain mitoin kiitosta niin osallistujilta kuin yleisöltä. Tapahtuman järjestäjän mukaan Turku ja Turun Satama onnistuivat järjestelyissä erin-omaisesti asettaen uuden tavoitetason tulevilla järjestäjille. Sata-malle osoitettujen erityiskiitosten myötä Sail Training Internatio-nal ilmoitti tuovansa uljaan tapahtumansa mielellään Turkuun uudelleen hyvinkin pian.

Hyviä lukuhetkiä!

Christian Rambergtoimitusjohtaja

Turun Satama toimii ainutlaatuisen saariston sydä-messä, mikä velvoittaa Satamaa ottamaan kaikessa toiminnassaan huomioon ympäristön asettamat vaati-mukset. Siksi Turun Satama toimii aktiivisesti yhteis-työkumppaneidensa kanssa kehittäen toimintoja ja palveluja vähemmän ympäristöä rasittaviksi ja ris-kejä aiheuttavaksi.

Satamatoimintaa kehitetäänympäristöäajatellen

TEKSTI Sanakari/Kari Ahonen

KUVA Jouni Saaristo

> 4 < ABOARD 2/2009

Jatkuu edelliseltä sivulta Satamatoimintaa kehitetään ympäristöä ajatellen

Keskeinen ennalta ehkäiseviä toimen-piteitä käsittävä ympäristötyö tapahtuu Sataman ympäristöjärjestelmään liitty-vän ympäristöohjelman puitteissa. Vuo-sittain päivitettävässä ympäristöohjel-massa on merkittävimmille ympäristö-näkökohdille asetettu tavoitteet ja mää-ritelty toimenpiteet Sataman ympäristö-asioiden parantamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisemiseksi. Turun Sataman ympäristötyö keskittyy satamatoiminnan ilmapäästöjen ja melun vähentämiseen, jätehuollon kehittämiseen, energiatalouden parantamiseen sekä ruop-paus- ja läjitystoiminnan ympäristövaiku-tusten vähentämiseen.

–Turun Sataman kehittäminen ja merilii-kenteen turvallisuus edellyttävät aika ajoin kunnossapitoruoppauksia, joista pää-osan aiheuttaa Aurajoen mukanaan tuoma liete. Osa ruopattavasta massasta sisäl-tää yhteiskunnan eri toiminnoista peräisin olevia haitallisia aineita. Turussa on tutkittu aktiivisesti eri vaihtoehtoja näiden masso-jen ympäristöystävälliseen käsittelyyn ja haitattomiksi saattamiseen. Tällä hetkellä lupaavimmat tulokset on saatu pilaantu-neiden massojen prosessistabiloinnista, joka mahdollistaa stabiloitujen massojen hyötykäytön esimerkiksi rakentamisessa. Menetelmää kokeiltiin Pansion pengeral-taassa, jonka täyttö stabiloidulla massalla loi vahvan pohjan raskaasti kuormitetulle satamakentälle, kertoo Turun Sataman toi-mitusjohtaja Christian Ramberg.

Satamaliiton sisällä luodaan parhaita käytäntöjä Myös Suomen Satamaliiton toimitusjoh-tajana elokuussa aloittaneen Timo Jaa-

tisen mukaan ruoppausten ja läjittämi-sen ympäristöhaittojen vähentäminen on satamien oman toiminnan keskeisimpiä ympäristöhaasteita.

–Asian tiimoilta on viime vuosina toteu-tettu monilla eri kokoonpanoilla erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteis-työssä eri viranomaisten kanssa, Timo Jaatinen vahvistaa.

–Ympäristöasiat ylipäätään ovat olleet Satamaliiton toiminnan prioriteetti koko 2000-luvun ajan. Liiton tehtävänä on ollut koota säännöllisesti yhteen sata-mien ympäristöasioista vastaavat henki-löt yhteisten linjausten kehittämiseksi ja parhaiden käytäntöjen luomiseksi. Liitto seuraa aktiivisesti myös EU-tason sata-mien ympäristöpolitiikkaa ja informoi siitä jäseniään. Olemme myös tehneet laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sata-mien ympäristökoulutuksen kehittämi-seksi, Timo Jaatinen kertoo.

Hänen mukaansa satamilla on tärkeä rooli koko Itämeren suojelussa. Osana ympä-ristötyötään Satamaliitto on mukana myös Turun ja Helsingin kaupunkien käynnis-tämässä kampanjassa, jonka nimissä ne ovat haastaneet muut Itämeren kaupun-git Itämeren suojeluun.

–Satamat ovat pääosin kaupunkien omis-tamia ja kaupunkien välinen yhteistyö on tärkeää Itämeren tilan parantamisessa. Itämeren satamilla on yhteistyöelin Bal-tic Ports Organization BPO, jonka parissa vaihdetaan tietoa parhaista käytännöistä. Satamaliitto on osallistunut Itämeri-haas-teeseen mm. kehittämällä pilaantuneiden sedimenttien yhteisläjitysmenetelmiä, sujuvampaa alusten jätevesien jättämistä

satamiin sekä korostamalla satamien eri toimijoille suunnatun ympäristötiedotta-misen kehittämistä, toimitusjohtaja Timo Jaatinen kertoo.

Euroopan Unionin kesällä julkistamaan Itä-meri-strategiaan sisältyy lukuisia satamien käytännön toimintoja ja meriliikennettä kos-kevia yksityiskohtia. Timo Jaatisen mukaan strategia antaa hyvät suuntaviivat satamien tulevaisuuden suunnitelmille.

–EU:n Itämeri-strategian positiivisin anti on poliittinen signaali, jolla halutaan kehittää vesiteitse tapahtuvia kuljetuksia, mikä tukee kestävää kehitystä. Yksittäisinä tavoitteina esille nousevat mm. jätehuollon ja maa-sähkön tarjonnan tason parantaminen. Itä-meri-strategian osalta on kuitenkin todet-tava valitettavana puutteena se, ettei lin-jauksien toteuttamiselle ole vielä osoitettu riittäviä taloudellisia resursseja.

Yhteistyötä tehdään myös Ympäristökeskuksen kanssaLounais-Suomen Ympäristökeskuksen ylitarkastaja Pirjo Gyllenbergin tehtä-viin kuuluu satamien ympäristöasioiden valvonta. Tällä hetkellä tärkein seurattava asia on melu, Turussa erityisesti Pansion sataman osalta.

–Pansion sataman ympäristöluvassa sille on määritetty valtioneuvoston päätöksen mukaiset virkistys- ja luonnonsuojelualu-eita koskevat ohjearvot, koska sataman vaikutusalueella on Natura- ja luonnonsuo-jelualueita. Erityisesti vanhempien alusten apukoneet ja ilmastointi ovat äänekkäitä, mikä tekee melutasojen saavuttamisesta vaikeaa. Eräs ratkaisu melupäästön vähen-tämiseksi olisi apukoneiden käytön lopet-

ABOARD 2/2009 > 5 <

KUVA Plugi/Tuomas Heinonen

taminen ja alusten siirtyminen maasähkön käyttöön, mitä sataman ympäristövaiku-tusten arvioinnin yhteydessä on esitetty-kin, ylitarkastaja Gyllenberg toteaa.

Melun ohella seurataan myös ilmanlaatua, jonka parantamiseksi Turun Satamalla on ollut käytössä ympäristöperusteiset sata-mamaksut jo vuoden 2006 alusta. Ilman-laadun seurantaa toteutetaan kaupungin

ympäristönsuojelutoimiston kanssa ja yhteistyötä tehdään tiiviisti myös Ympä-ristökeskuksen kanssa.

-Meillä on jatkuva keskusteluyhteys Turun Sataman kanssa. Kokoonnumme Sataman ja kaupungin edustajien kanssa säännölli-sesti foorumiin, jossa käsittelemme ajan-kohtaisia ympäristönsuojeluun liittyviä asi-oita ja ongelmia.

Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Timo Jaatinen

> 6 < ABOARD 2/2009

Paikallisesti ankkuroitunut, maailmanlaajuisesti menestynyt TEKSTI ja KUVAT Isa Hudd

ABOARD 2/2009 > 7 <

tälöityihin ratkaisuihin, joihin usein liitty-vät osakuormat.

”Saapuminen Suomeen Turun kautta merkitsee nykyisin vähintään 24 tunnin säästöä, sillä paikka sopii erinomaisesti lastaukseen ja purkamiseen,” Mahlberg sanoo. Hänen toimistonsa sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä sata-masta, joten hänellä on konkreettinen mahdollisuus valvoa rahdin kulkua hen-kilökohtaisesti.

Mahlberg on ollut tilanteeseen tyytyväi-nen. “Puolitoista vuosisataa yhteistyötä ja kumppanuutta,” hän kuvailee suhdettaan satamaan. “Satama on aina ollut valmiina tukemaan meitä, kuten mekin olemme tukeneet sitä vuosien varrella.”

Kansainvälinen huolintaliike Wikeström & Krogius on tarjonnut asiakkailleen kokonaisvaltaisia logistisia ratkaisuja 1800-luvun puolivälistä lähtien. Lähes 160 vuotta myöhemmin, menestytty-ään kansainvälisesti ja perustettuaan kolme sivukonttoria, perheyritys on yhä uskollinen juurilleen. Toimitusjohtaja Henrik Mahlberg tiivistää asian näin: “Vastoin vallitsevia trendejä, jolloin yri-tykset alkuperästään riippumatta sijoit-tavat pääkonttorinsa joko Frankfurtiin tai Hampuriin, meidän sijaintimme on pysynyt samana. Yrityksen perustami-sesta lähtien kaikki päätökset on tehty Turussa ja tehdään vastakin.”

Mahlbergin mukaan toimipaikka on ollut helppo valinta ja perustelut samat kuin perustamisvuonna 1850. Turusta on erin-omaiset yhteydet maailmalle ja muualle Suomeen.

“Sota-aikana Turun satama oli yksi har-voista yhteyksistä ulkomaailmaan. Lisäksi Turku aloitti ensimmäisenä satamana säännöllisen höyrylaivaliikenteen Skan-dinaviaan 1800-luvun puolivälissä, ja itse Wikeströmkin osallistui toimintaan. Vielä 1960-luvulla maan ainoa talvisaikaan kun-nolla toimiva satama oli Turussa. Satama tunnetaan yhä ympäri Eurooppaa suju-vasta, nopeasta toiminnastaan.”

Mahlberg tietää, mistä puhuu. Wikeström & Krogius on erikoistunut asiakkaille rää-

> 8 < ABOARD 2/2009

Satamantyöntekijä

Juttusarjassa esitellään sata-man alueen eri työntekijöitä harjoittelijoista konkareihin

TEKSTI Sanakari/Kari Ahonen KUVAT Markku Koivumäki

Asmo varmistaaväylien turvallisuutta

KUVA Turun Satama/Johannes Lahti

ABOARD 2/2009 > 9 <

Asmo Multamäki on työskennellyt Turun Satamassa jo 35 vuotta, joista viimeiset 15 vuotta väylänhoitajana. Ammattinimikkeen mukaisesti hänen tehtäviinsä kuuluu satamaan johtavien väylien turvallisuuden ja kulkukelpoi-suuden varmistaminen.

Työparinsa kanssa hänet tapaa varmimmin mereltä, johon tarvittaessa lähdetään säällä kuin säällä ympäri vuoden. Sulan veden aikaan miesten käytössä on 9-metrinen alumiinivene, talvisin matka huoltotöihin taittuu satamajäänmurtajalla.

–Pääosin väylänhoitajan työ on erilaisten merimerkkien huoltamista ja korjaamista. Hoidamme valopoijujen patterien ja lamp-pujen vaihdot ja varmistamme merimerk-kien sijainnin oikeilla paikoillaan GPS:n avulla. Kesäaikaan raivaamme merimerk-

kien ympäriltä niiden näkymistä haittaavaa kasvillisuutta ja talvisin nostamme esiin jäi-den alle jääneet merimerkit, Asmo Multa-mäki kertoo työpäiviensä sisällöstä.

Väylänhoitajan ammattiin ei ole varsi-naista koulutusta muualla kuin Meren-kulkulaitoksella, vaikka työssä vaadi-taan monenlaista ammattitaitoa hitsa-uksesta sähkötöihin. Veneenkuljettajan kirja on välttämätön ja usein kysytään myös akrobaatin taitoja.

–Esimerkiksi valopoijun lampunvaihto tapahtuu ajamalla vene poijun viereen ja kiipeämällä 4-metrisiä alumiinitikkaita poi-jun huipulle. Kovalla tuulella keinunta on melkoista, mutta alusten turvallisuuden takia työ on tehtävä vaikka kuinka tuntisi olevansa sirkuksessa töissä, Asmo Mul-tamäki naurahtaa.

Turun Sataman väylänhoitajien työmaa ulottuu satamaväylällä Kuuvan nokkaan ja Pansion väylällä Naantalin aukolle asti. Valopoijuja miesten hoidossa on yhteensä 39 ja viittoja 67. Jääpoijuja hoidettavilla väylillä on 39, loistoja 7 ja kummeleita 10. Huollettavaa siis riittää.

Väylänhoidollisten töiden lisäksi Asmo Mul-tamäki työpareineen tekee myös ruoppa-uksiin liittyviä töitä, kuten läjitysalueiden valvontaa. Tarvittaessa he suorittavat myös laivapaikkojen syvyysmittauksia kaikuluo-taimella ja monia vastaavia tehtäviä.

Merellä vietetyistä työtunneista huolimatta Asmo Multamäki viihtyy merellä myös vapaa-aikanaan. Silloin alla on melkein uunituore oma vene ja matkassa mukana myös merellä viihtyvä vaimo.

> 10 < ABOARD 2/2009

TEKSTI Isa Hudd KUVA Baltic Ports Organization

Parempi kilpailukyky ja infrastruk-tuuri. Ympäristötyötä. Synergiaa. Nel-jäkymmentä jäsensatamaa yhdeksästä maasta kaikkialta Itämeren alueelta on asettanut yhteiset tavoitteensa. Itämeren satamien järjestö (Baltic Ports Organization, BPO) tukee jäse-niään, tarkoitti se sitten tutkimuksen tekoa tai yhdellä äänellä puhumista eurooppalaisessa aluetta koskevassa keskustelussa.

Julian Skelnik valittiin järjestön puheen-johtajaksi syyskuussa 2007. Hänen kau-dellaan on tähän mennessä tapahtunut paljon. Merkittävin haaste on maailman-laajuinen talouskriisi. Yksi myönteisistä seikoista on Ruotsin EU-puheenjohta-juus, sillä Itämeren aluetta koskeva poli-tiikka on yksi sen prioriteeteista. Myös Euroopan parlamentin julkaisema TEN-T vihreä kirja sekä Liettuan ja Puolan parla-menttivaalit ovat vaikuttaneet alueeseen myönteisesti.

Epävakaista ajoista huolimatta puheenjoh-taja Skelnik suhtautuu luottavaisesti sekä Itämeren taloudelliseen että ympäristön tilanteeseen. “Kriisi on tietenkin tunnistet-tavissa, mutta taloudellisesti meillä menee melko hyvin. Ennustan, että meriteollisuus on jäsenmaissamme yhtä vahva kriisin jäl-keen kuin sitä ennen. Muun muassa EU:n laajentuminen on vaikuttanut myönteisesti lisäämällä kauppaa ja investointeja,” Skel-nik sanoo.

Yhteisvoimin Itämerellä

Skelnik huomauttaa, että alueella menee hyvin myös ympäristöasioissa. Ympäris-töystävälliset käytäntömme eivät todis-tetusti vaikuta jäsenmaidemme talouteen negatiivisesti.

Skelnikin mukaan Itämeren maissa, eri-tyisesti Skandinavian alueella, näytetään maailmalle mallia ympäristön suojelussa. Hän kuitenkin painottaa, että enemmän-kin voitaisiin tehdä synergiavaikutusten saavuttamiseksi – esimerkiksi paikallisen ja kansallisen tason sekä jäsenmaiden välisissä projekteissa. Hänen ehdotuk-senaan on perustaa komissio, joka kes-kittyisi ongelmaan BPO:n seuraavassa yleiskokouksessa.

“Vaikka olemme päässeet ympäristö-työssä pitkälle, tehtävää on vielä paljon,” Skelnik sanoo. “Emme luovuta koskaan. Asiat, jotka näyttivät edellisten sukupol-vien silmissä vallankumouksellisilta ja kal-liilta, ovat meille jokapäiväistä todellisuutta. Sama pätee tuleviin sukupolviin.”

Skelnik haluaa kiittää eläkkeelle jäänyttä Matti Auraa ja professori Jussi Vaini-ota, jotka ovat uransa aikana olleet suu-reksi avuksi palvellessaan erinomaisella tavalla Itämeren alueen merisatamia.

Itämeren satamien järjestö lyhyesti:Perustettu: 1991Puheenjohtaja: Julian Skelnik, Gdans-kin satama, PuolaJäsenmaat: Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Suomi, Saksa, Tanska, Venäjä ja Viro Suomalaiset satamajäsenet: Turku, Hamina, Hanko, Helsinki, Kemi, Kotka, Naantali, Oulu, Rauma ja VaasaTavoitteet: Parantaa merikuljetusten ja satamien kilpailukykyä ja tehokkuutta, ympäristötyötä, satamien sisäistä infra-struktuuria sekä Itämeren alueen mark-kinointia strategisena logistisena kes-kuksena.Tapahtumat: Vuosittaiset kokoukset ja kon-ferenssit ajankohtaisten asioiden tiimoilta. Tänä vuonna konferenssi pidetään Århu-sissa 3. ja 4. syyskuuta, teemana ‘maa-ilmanlaajuinen talouden hidastuminen – vaikutus kuljetus- ja satamasektoriin’.

ABOARD 2/2009 > 11 <

MERITIETÄ TURUSTA TUKHOLMAANON MATKATTU HALKI HISTORIAN

Kauppaa jamerenkulkuaOSA 2

Turusta Tukholmaan on seilattu jo tuhan-sien vuosien ajan, kiitos suojaisan ja lyhyen meritien. Tuona aikana lahden yli

on kulkenut kaikenlaisia aluksia pienistä saaris-topursista viikinkilaivoihin sekä komeista pur-jealuksista aina tämän päivän täyden palvelun risteilyaluksiin.

Hyvät yhteydet Ruotsiin loivat jo varhain mah-dollisuudet Suomen ja Skandinavian välisiin suoriin kontakteihin. Lounais-Suomesta on löydetty todisteita yhteyksistä Ruotsiin jo vii-denneltä esikristilliseltä vuosituhannelta. Län-tiset yhteydet vahvistuivat edelleen niin, että Skandinavia oli lounais- ja länsirannikon tär-kein kontaktialue aina esihistoriallisen ajan lop-

puun. Turun sataman merkitystä viime vuo-situhannen läntisille yhteyksille korosti myös kaupungin asema Ruotsin valtakunnan itäisen puolikkaan pääkaupunkina.

Turun sataman kautta kulki ulkomaille tavaran lisäksi myös ihmisiä. Tukholmaan suuntautuneen henkilöliikenteen perustana olivat kruunun hal-linnon tarpeet. Säännölliset yhteydet Turun ja Tukholman välille syntyivät jo varhain ja niitä hyödynsivät kruunun ja kirkon viranhaltijoiden ja sotilaiden lisäksi myös mm. Euroopan yliopis-toihin matkaavat teinit, Roomaan tai Santiago de Compostellaan suunnistavat pyhiinvaeltajat sekä hansakaupungeista uusia markkinoita etsi-vät kauppiaat.

TEKSTI Sanakari/Kari Ahonen

> 12 < ABOARD 2/2009

Saaristoliikenteen höyrylaivoja Samppalinnan alapuolella Ylemmässä höyrylaivasatamassa 1920- ja 1930-lukujen taitteessa.

Silkkinen tulenvarjostin 1780-luvulta, Turun museokeskus.”Matalakulkuiset alukset pääsivät vielä 1700-luvun loppupuolella aivan kaupungin keskustaan saakka. Aurajoen rantoja paalutettiin sillan lähistöltä jo 1600-luvun puolella, mutta työ jouduttiin uusi-maan aika ajoin. 1700-luvulla joen penkereitä ryhdyttiin kiveä-mään. Maistraatin pöytäkirjoista käy jatkuvasti ilmi, että Aurajoen rantatörmää oli paalutettava ja vahvistettava aina muutaman vuo-den kuluttua.”

Ylempi höyrylaivasatama tullikamareineen ja matkustajapaviljonkeineen 1800-luvun lopulla. Öljymaalaus J.J. Reinberg. Turun museokeskus.

Höyrylaivakausi aloitti säännöllisen liikenteen

1800-luvulla Turun ja Tukholman välisessä laivaliikenteessä alkoi uusi aika ensimmäisten höyrylaivojen aloittaessa kul-kunsa. Vuonna 1821 Turun satamaan saapui siipirataskuu-nari Stockholm, joka liikennöi melko säännöllisesti Turku-Tukholma-reitillä muutaman vuoden ajan. Höyrylaivalii-kenteen myötä Suomeen saapuivat myös ensimmäiset oikeat turistit. Kesällä 1836 Turun satamaan kirjattiin saapuneeksi ruotsalainen siipirataslaiva Solidie, jonka mukana Turkuun saapui 21 matkustajaa.

Uudesta liiketoiminnasta innostuneet turkulaiset halusivat mukaan matkustajaliikenteeseen ja perustivat Suomen ensim-mäisen höyrylaivavarustamon vuonna 1835. Åbo Ångfartygs

Bolagin ensimmäinen alus nimettiin Furst Menschikoffiksi silloisen Suomen kenraalikuvernöörin mukaan. 1836 valmis-tuneella laivalla oli 3 hyttiä ja siihen mahtui lisäksi 44 salonki-matkustajaa. Tuolloin matka kesti 18 tuntia. Miehistöä Turun ja Tukholman välistä reittiä liikennöineellä aluksella oli 20. Varustamon mentyä konkurssiin 1849 sen jatkajaksi perus-tettiin Åbo Nya Ångfartygsbolag. Uusi varustamo rakennutti toisen saman nimisen aluksen vuonna 1850. Tämä siipiratas-alus oli myös suunniteltu matkustaja-alukseksi ja Tukholman lisäksi se liikennöi myös Tallinnaan ja Pietariin.

Höyrylaivakaudella sai alkunsa myös moni maineikkaimmista suomalaisista varustamoista. Vuonna 1897 sai alkunsa Ång-fartygs Aktiebolaget Bore, jonka talvimerenkulkuun suunni-teltu Bore-alus höyrysi Turun ja Tukholman väliä kerran vii-

ABOARD 2/2009 > 13 <

Otkantin kärki 1950-luvun jälkipuoliskolla.Vasemmalla Svea Regina ja oikealla SHO:n Wellamo.

kossa ympäri vuoden. Tänä päivänä Boren lipun alla maail-man meriä kyntää runsaat kaksikymmentä rahtialusta.

Autolautat toivat laivamatkailun koko kansan ulottuville

Seuraava iso askel matkustajaliikenteen kehityksessä otettiin 1960-luvun vaihteessa. Vuonna 1957 perustivat Bore, Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö ja Svea uuden Siljavarustamo Oy:n hoitamaan Turun ja Tukholman välistä autolauttaliikennettä. Siljan ensimmäinen uudentyyppinen autolautta Skandia aloitti liikennöinnin 1961 ja sen sisaralus Nordia vuonna 1966.

Uusi alustyyppi teki laivamatkailusta koko kansan huvia, ja avasi samalla nopean reitin Skandinaviaan ja Eurooppaan autoileville matkailijoille sekä rekkaliikenteelle. Ruotsinlai-voille houkuttivat myös veroton myynti sekä seisovien pöy-tien vielä monelle eksoottiset herkut. Siljan vanavedessä seu-rasi myöhemmin myös aiemmin Korppoosta ja Naanta-lista liikennöinyt Viking Line, joka avasi uuden lauttalin-jansa Turusta Ruotsiin vuonna 1973. Parhaimmillaan tuona vuonna Turusta liikennöi lahden toiselle rannalle toistakym-mentä edestakaista autolautta- ja matkustajalaivavuoroa päi-vässä. Ajan tavan mukaan iso osa autolautoilla matkustavista oli ns. kansimatkustajia, sillä esimerkiksi Skandian 1100:lle matkustajalle oli tarjolla vain 114 hyttipaikkaa. Hytittömiä matkustajia varten aluksissa oli runsaasti lepotuolein varus-tettuja makuusalonkeja.

Uusimmat alukset ovat korkealuokkaisia viihdekeskuksia

Vuosien saatossa ja matkustamisen suosion lisääntyessä mat-kustaja-alusten koko kasvoi, niistä tuli entistä ylellisempiä ja palveluiltaan yhä tasokkaampia ja monipuolisempia. Kun Skandialla oli mittaa 101 metriä, on reitin nykyaluksista suu-rimmalla eli Silja Galaxylla pituutta yli tuplasti enemmän eli 212,1 metriä. Matkustajia Silja Galaxyyn mahtuu 2800, kun Skandialla tilaa oli 1100:lle matkustajalle. Nykyiset alukset ovat vuosikymmenien takaisiin laivoihin verrattuna täydelli-siä viihdekeskuksia, jotka kilpailevat menestyksekkäästi myös maissa olevan vapaa-ajan tarjonnan kanssa.

Aluskokoa ei voi maailman kauneimmaksi ylistetyn saariston lomassa kulkevalla reitillä kuitenkaan enää kasvattaa, joten uuden sukupolven alusten suunnittelussa on panostettava yhä enemmän viihde- ja palvelutarjontaan. Ympäristöteki-jätkin tullaan varmasti ottamaan suunnittelussa huomioon. Sen tuloksena saatetaan Turun ja Tukholman väliä matkus-taa jo lähitulevaisuudessa aluksilla, joissa moottorien avuksi on valjastettu myös tuulivoima. Matkustajia nousemassa autolautta Nordiaan 1970-luvun alussa.

Skandia, autolauttakenttä 1962.

Matkustaja-alus Kivimaa II Aurajoessa 1920-luvulla.

> 14 < ABOARD 2/2009

Päiväntasaajan eli ekvaattorin kaste on yksi merenkulun van-hoja perinteitä, joka on säilynyt purjelaivojen aikakaudelta tähän päivään asti. Päiväntasaajan ylityksen yhteydessä vie-tetty seremonia toi ripauksen juhlaa ja leikkimieltä raskaan työn lomaan. Samalla se toimi miehuuskokeena, jossa ensim-mäistä kertaa päiväntasaajan ylittäneistä maakravuista tuli todellisia merimiehiä.

Riehakkaan juhlan käynnisti merten kuninkaan Neptunuk-sen nousu laivalle. Seuranaan hänellä olivat usein kuningat-tarensa Amfritide ja merillä kauhua herättäneen Lentävän Hollantilaisen kippari Davy Jones, joka muistetaan näinäkin päivinä Pirates of The Caribbean -elokuvista.

Ennen Neptunuksen alukselle nousua kastettavat komen-nettiin messiin, josta kokeneemmat miehistön jäsenet mars-sittivat heidät yksitellen Neptunuksen eteen tuomittavaksi. Neptunuksen apulaisten laatiman syntilistan yleisiä rikoksia olivat esimerkiki seireenisyytös merimiesten viettelystä sekä meren antimien rosvous eli kalastus.

Syytösten perusteella Neptunus tuomitsi kunkin kastetta-van sielun mustaksi tai valkoiseksi ja määräsi kaikille lääkettä ansionsa mukaan. Lääke oli mitä vastenmielisintä tököttiä, joka saattoi sisältää mitä tahansa sianihrasta risiiniöljyyn ja kalanperkuujätteisiin.

Ennen varsinaista kastetta – joka pahimmillaa merkitsi kölin ali vetämistä – kokelaat myös parturoitiin ja tervattiin maa-laamalla heidän kehoonsa tai kasvoihinsa Etelän Risti. Joskus kokelaat onnistuivat kuitenkin välttämään kastetoimituksen lahjomalla kokeneempia merimiehiä viina-annoksilla ja saa-vuttaen sillä keinoin Neptunuksen suosion.

Päiväntasaajan kasteen rinnalla on aina ollut käytössä myös muita linjakasteita. Itämeren alueella kasteen suorittaa Hobur-gin ukko, joka samalla etsii Hoburgin niemen ohittavien alus-ten miehistöstä puolisoa tyttärelleen. Viimeisimpien tieto-jen mukaan vuosisatainen etsintä ei ole vieläkään tuottanut tulosta, joten Hoburgin niemen suunnalla ensimmäistä ker-taa purjehtivien kannattaa olla varuillaan.

Päiväntasaajan kaste pesi merimiehestä mullantuoksunTEKSTI Sanakari/Kari Ahonen

ABOARD 2/2009 > 15 <

TEKSTI Sanakari/Kari Ahonen KUVAT Markku Koivumäki

Algol Chemicals on teollisuuden kemi-allisten raaka-aineiden suurhankkija, joka palvelee eri teollisuudenaloja Suomessa, Skandinavian ja Baltian maissa sekä Venäjällä ja Ukrainassa. Suomessa Algol on teollisuuskemi-kaalien jakelukaupan markkinajoh-taja. Algol Chemicals on osa perin-teikästä, jo yli 100-vuotiasta suoma-laista Algol-konsernia.

Turun satamassa Algol on toiminut jo 1960-luvun alusta lähtien. Yhteistyö Turun Sata-man kanssa alkoi teräksentuonnin mer-keissä, kunnes 1980-luvun puolivälissä teräs vaihtui teollisuuskemikaaleihin ja satamaan nousivat ensimmäiset suuret kemikaalisäiliöt.

Nyt yritys on keskittänyt kemikaalien säi-liövarastoinnin ja jakelun Suomessa Tur-

Algol keskitti kemikaalivarastoinnin Turkuun

kuun. Yhtiö on laajentanut vuokra-aluet-taan Länsilaiturilla ja uudistanut säiliöva-rastoaluettaan mm. rakentamalla uusia säi-liöitä ja ottamalla käyttöön alan uusimpia teknisiä ratkaisuja. Alueen pinta-ala on n. 8 000 neliömetriä ja säiliöiden lukumäärä tässä vaiheessa 30.

–Varastoinnin keskittäminen Turun sata-maan on logistisesti toimiva ratkaisu. Pää-osa tuotteista tulee varastoihimme kemi-kaalitankkereilla, joista tuotteet voidaan purkaa turvallisesti suoraan säiliöihin. Uusi alue on suunniteltu erityisesti kotimaasta maantiekuljetuksina tulevien mineraali- ja etikkahappojen varastointiin ja astiointiin, mihin liittyen myös alueen liikenneväyliä on selkiytetty. Turun hyvät yhteydet mahdol-listavat myös säiliöistä pienempiin astioi-hin pakkaamiemme tuotteiden joustavat toimitukset asiakkaillemme, Algolin site manager Markku Ormanto kertoo.

Erityistä huomiota uudistuksessa on kiin-nitetty prosessien sujuvuuteen, toiminnan turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. ISO-standardien mukaiselle toiminnalle on myönnetty ympäristölupa ja sitä valvoo myös turvatekniikan keskus Tukes.

–Ympäristöä ajatellen kaikki tuotteiden varastointiin, käsittelyyn ja pakkaamiseen liittyvät vaiheet on varmistettu moninker-taisesti. Esimerkiksi happohöyryjen leviä-minen ympäristöön on eliminoitu täysin ja varmuuden vuoksi alueen viemärive-detkin neutraloidaan, Markku Ormanto esittelee.

Uudistetusta säiliövarastoalueesta tulee Algol-konsernissa oman erikoisalansa pilottikohde, jonka toimintojen seuran-taan ja jatkuvaan kehitystyöhön sovel-letaan myös kestävän kehityksen peri-aatteita.

> 16 < ABOARD 2/2009

Turun Kirjekuoritehtaallatiedetään luotettavan logistiikan merkitys

Sataman kauttaJuttusarjassa seurataan sata-man kautta kulkevan tuotteen reittiä valmistajalta kuluttajalle

ABOARD 2/2009 > 17 <

TEKSTI Hanna Alin KUVAT Markku Koivumäki

Turun Kirjekuoritehdas Oy on graafi-sen alan monipalveluyritys, joka on val-mistanut korkealaatuisia kirjekuoria jo vuodesta 1874. Pitkä kokemus pape-rialalta ja halu palvella asiakkaita on tehnyt yrityksestä Suomen toiseksi suurimman kuorivalmistajan ja mer-kittävän paperitukkurin. Tänä päivänä Turun Kirjekuoritehdas kuuluu Inter-mail-konserniin, jonka kapasiteetti on yli 2000 miljoonaa kirjekuorta vuo-dessa ja jolla on toimintaa kaikissa Pohjoismaissa. Turusta kirjekuoria lähtee maailmalle miljoonia kappa-leita, ja toisaalta tonneittain paperia tuodaan kirjekuoritehtaan ja paperi-tukun tarpeisiin.

”Pyrimme ennen kaikkea vaivattomuuteen asiakkaidemme kannalta. Meidän tulee olla herkkä yhteistyökumppanien muuttuville tarpeille. Asiakaskuntamme vaihtelee kirja-painoista mainostoimistoihin, suoramark-kinointiyrityksistä eri alojen suuryrityksiin. Johtuen asiakaskunnan laajasta kirjosta, on myös palvelu- ja tuotevalikoimamme oltava monipuolinen. Tämä edellyttää laa-jaa konekantaa, kattavaa paperitukkutoi-mintaa, motivoitunutta työkulttuuria sekä kykyä palvella nopeasti. Haluamme tarjota jokaiselle täsmätuotteita kulloisiinkin tar-peisiin. Pelkästään vakiolaatuisista kirje-kuorituotteista voidaan muodostaa 500

miljoonaa erilaista vaihtoehtoa kuorien ominaisuuksia yhdistelemällä. Erikoistuot-teet laajentavat vaihtoehdot miljardeihin”, kertoo Turun Kirjekuoritehdas Oy:n toimi-tusjohtaja Fredrik Lindeman.

”Olemme kehittäneet tehokkaan logis-tiikkaketjun, jonka ansiosta voimme toi-mittaa tuotteitamme alle vuorokaudessa koko Suomen alueelle. Ensimmäisenä yrityksenä alalla Turun Kirjekuoritehdas Oy sai sekä ISO 9001 -laatusertifikaatin, ISO 14 001 -ympäristösertifikaatin että myös FSC-sertifikaatin. Saavuttamam- me sertifikaatit edellyttävät tiukkaa val-vontaa myös toimitusvarmuudessa. Tällä alalla menestyy parhaiten se, joka kyke-nee toimimaan nopeasti ja kustannuste-hokkaasti huolehtien logistiikasta luotet-tavasti”, Lindeman korostaa.

Miljoonien kirjekuorien laivayhteysPaperitukkutoiminnan vuoksi Turun Kir-jekuoritehtaalle tuodaan paperia useita tuhansia tonneja. Vientiin puolestaan kulje-tetaan satoja miljoonia kirjekuoria. Viennin määrä tulee lisääntymään entisestään, sillä tanskalainen Intermail-konserni siirsi kesä-kuun alusta osan kirjekuorituotannostaan Turkuun. Muutoksen seurauksena Turun Kirjekuoritehtaan tuotanto kasvaa jopa 60 miljoonalla kirjekuorella. Turun Kirjekuori-

tehtaan kirjekuorien kokonaistuotanto-määrä tulee olemaan vuonna 2009 noin 450 miljoonaa kirjekuorta.

”Vienti Turun sataman kautta on meille itsestäänselvyys. Tuotteitamme menee paljon esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan. Rekkakuljetukset onnistuvat nopeasti ja vaivattomasti säännöllisen autolautta-liikenteen ansiosta. Kun aikataulut ovat tarkkaan ennakoitavissa, voidaan varas-toja minimoida. Lisäksi rekat voivat toimit-taa tuotteet suoraan perille saakka asiak-kaalle, jolloin säästetään aikaa ja kustan-nuksia”, Lindeman kuvailee.

Ympäristövastuuta kannettava kaikessa toiminnassaTurun Kirjekuoritehtaalle myös ympäristöstä huolehtiminen on osa arkipäivän toimintaa. Käytännössä se tarkoittaa asianmukaista jätteidenkäsittelyä, huolellisia raaka-aine-valintoja, raaka-aineiden hyötysuhteiden optimointia ja jätteiden minimointia. Suuri osa tuotteista täyttävät Joutsenmerkki-vaa-timukset, ja paperitukkurin tuotteista mer-kittävä osa on FSC-hyväksyttyjä. ”Myös kuljetusten hiilidioksidipäästöt vaikutta-vat valintoihimme, ja yhteistyökumppa-neinamme on tästä syystä ympäristöstä vastuuta kantavia kuljetusyrityksiä”, Lin-deman lisää.

> 18 < ABOARD 2/2009

Lat. 60˚ 26,0´NLong. 22˚ 13,0´E

Turku Cruise Port Finland

MEMBER OF CRUISE BALTICwww.cruisebaltic.com

TEKSTI Sanakari/Kari Ahonen KUVA Turun kaupunki

Turku nostaa profiiliaan risteilykohteena

Cruise Baltic -yhteistyö tukee omaa markkinointityötäRisteilyliikennettä edistääkseen Turku on mukana myös Cruise Baltic -yhteistyössä. Cruise Baltic on 10 Itämeren maan ja 27 satamakaupungin yhteistyöjärjestö, jonka päätehtävä on markkinoida Itämerta ris-teilykohteena. Turkua järjestössä edusta-vat Turun Satama ja Turku Touring. Elo-kuun viimeisellä viikolla Turku isännöi

Itämeri on viime vuosina noussut yhdeksi maailman kiinnostavimmista risteilyalueista Karibian ja Välimeren rinnalle. Turku haluaa saada osansa näistä kasvavista matkailijavirroista, mitä varten kaupungissa toimii ris-teilymarkkinointiin erikoistunut Turku Cruise Port -työryhmä. Turun Sata-man lisäksi työryhmän jäseninä ovat Turku TouRing sekä risteilyaluksille ja -matkustajille palveluja tarjoavat yritykset.

Cruise Baltic -konferenssia, joka toi kau-punkiin yli 50 risteilyalan asiantuntijaa 10 eri maasta.

–Cruise Balticin tavoitteena on kasvattaa risteilymatkustajien, -alusten ja satama-käyntien määrää jäsensatamissaan kaik-kialla Itämerellä. Markkinoinnin lisäksi kes-keisiä tehtäviämme on parantaa satama-kaupunkien palvelutasoa luomalla yhteiset palvelustandardit, joita pohdimme myös

ABOARD 2/2009 > 19 <

KUVA Markku Koivumäki

elokuisessa kokouksessamme. Tavoit-teena on, että kaikki Cruise Balticissa mukana olevat satamat ja kaupungit tar-joavat yhdenmukaista korkeatasoista pal-velua niille risteilyvarustamoille, jotka halu-avat löytää Itämeren alueen ainutlaatuiset mahdollisuudet. Palvelujen kehittämisessä yhteistyön voima näkyy esimerkiksi parhai-den käytäntöjen nopeassa välittämisessä jäsenten kesken, kertoo Cruise Balticin tanskalainen johtaja Bo Larsen.

Itämeren risteilykohteet houkuttelevat monipuolisuudellaanItämeren valttina risteilyvarustamojen reit-tivalinnoista kilpailtaessa Bo Larsen näkee alueen rikkaan historian, monipuolisen kult-tuurin sekä ainutlaatuisen luonnon.

–Itämeri tarjoaa risteilymatkustajille mah-dollisuuden nähdä saman risteilyn aikana monia erilaisia kohteita ja maita ja kokea hyvin monenlaisia elämyksiä niin luon-nosta kuin kaupunkikulttuurista nauttien. Näistä elementeistä on hyvä rakentaa eri-laisia paketteja, jotka ovat risteilyalan tär-kein menestystekijä. Cruise Baltic -yhteis-

työn ansiosta risteilyreitit tuovat matkusta-jia myös pienempiin kohteisiin, joihin erik-seen ei kenties tulisi lainkaan matkustet-tua, Bo Larsen korostaa.

Ympäristönsuojelu on risteilyalankin asialistallaItämeren herkkä ympäristö asettaa omat haasteensa myös risteilyteollisuudelle. Cruise Baltic on vahvasti sitoutunut Itä-meren suojeluun ja tekee ympäristöasi-oissa yhteistyötä lukuisien eri järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Jäsenyydet risteily-alan kansainvälisissä järjestöissä, kuten European Cruise Councilissa (ECC) avaa-vat Cruise Balticille yhteydet esimerkiksi HELCOMiin, joka on Itämeren suojelun keskeisin toimija.

–Ympäristökysymyksissä teemme runsaasti yhteistyötä myös varustamojen sekä maissa toimivien yhteistyökumppanien, kuten sata-mien kanssa. Ensisijainen roolimme ympäris-töasioissa on saattaa yhteen oikeat ihmiset ja jakaa tietoa ja toimia keskustelun avaa-jina. Käytännön esimerkin tästä toiminnasta tarjoaa viime toukokuussa yhdessä ECC:n

kanssa toteuttamamme ympäristöasioihin painottunut roadshow. 10-päiväisen kiertu-een aikana neljä siihen osallistunutta ristei-lyalusta vieraili kahdeksassa eri satamassa, joissa pidettyihin tilaisuuksiin oli kutsuttu merenkulkualan ammattilaisten lisäksi niin julkishallinnon kuin ympäristöjärjestöjen ja median edustajia, Bo Larsen kertoo.

Turku sai kiitosta kokousjärjestelyistäEnsimmäistä kertaa Turussa vieraillut Bo Larsen oli iloisesti yllättynyt sekä konferens-sin järjestelyistä että päivien ohjelmasta. Matkan kohokohtina mieleen jäivät vierailut STX Europen telakalla ja Tonfisk Designissa sekä höyrylaivaristeily Ukko-Pekalla.

–Vierailu Turussa antoi hyvää kerrotta-vaa kaupungista niin varustamoasiak-kaille kuin muille sidosryhmille. Sataman ja kaupungin välinen yhteistyö toimii erin-omaisesti ja matkailutoimiston asiantun-temus tuo oman lisänsä hyvin toimivaan kokonaisuuteen. Kaiken kruunasi konfe-renssin aikana saamamme hyvä palvelu ja ihmisten ystävällisyys, toimitusjohtaja Bo Larsen kiittelee.

> 20 < ABOARD 2/2009

Tall Ships’ Races valloitti taas TurunSuurten purjelaivojen Tall Ships’ Races toi Turkuun heinäkuun viimeisenä viikonloppuna tuulahduksen menneiden aiko-jen merenkulun loistoa, kun nuorille tulevaisuuden merenkävijöille suunnattu purjehduskisa rantautui Turkuun. Suo-men tämän vuoden suurin kesätapahtuma toi Aurajoen rannoille lähes 120 purjealusta, joissa Itämerta seilasi noin 2500 miehistön jäsentä. Molemmin puolin Aurajoen rantalaitureita kiinnittyneet alukset houkuttelivat paikalle yli puoli miljoonaa ihmistä tutustumaan aluksiin ja nauttimaan tapahtuman monipuolisesta ohjelmasta. Turulla oli kunnia isän-nöidä Tall Ships’ Races -tapahtumaa jo kolmannen kerran ja suurien purjelaivojen toivotaan saapuvan Turkuun jäl-leen vuonna 2015.

TEKSTI Sanakari/Kari Ahonen KUVAT Markku Koivumäki

KUVA Jouni Saaristo

ABOARD 2/2009 > 21 <

112 vuotta purjeet pullistellenTämänvuotiseen tapahtumaan osallistu-neista aluksista vanhin oli tanskalainen Skibladner II. Jo vuonna 1897 rakennettu kahveliketsi on ollut tuosta alkaen liiken-teessä joka vuosi. Turussakin Skibladner II vieraili jo vuoden 2003 Tall Ships’ Racen yhteydessä.

–Vuosien varrella alunperin rahtialukseksi rakennettu Skibladner II on tietysti uudis-tettu moneen kertaan. Suurremontteja esimerkiksi rungon osalta on tehty noin 25 vuoden välein, mutta vanhassa puu-laivassa riittää laitettavaa vuosittainkin. Pääosin korjaustyöt on tehty kuitenkin talviaikaan, minkä ansiosta alus on voi-nut viettää kaikki purjehduskaudet aina vesillä, kertoilee Skibladner II:n kapteeni Henrik Sandberg.

Kippari Sandbergille Turku on tuttu jo entuudestaan, sillä hän työskentelee yri-tyksessä, jolla on toimipaikka kaupungissa. Aluksen nuorelle miehistölle kaupunki kui-tenkin tarjosi runsain mitoin uutta nähtä-vää ja esimerkiksi museot tulivat monelle tutuksi viikonlopun aikana.

–Turussa kaikki järjestelyt ovat toimineet erinomaisesti. Tunsimme itsemme alusta asti tervetulleiksi ja yhteysupseerimme-kin oli aluksella melkein välittömästi lai-turiin kiinnittymisemme jälkeen. Alusten sijoittuminen pienelle alueelle on myös plussaa. Sen ansiosta on helppo tutus-tua muiden alusten miehistöihin ja tavata eri kansallisuuksia edustavia purjehtijoita, Henrik Sandberg kehaisee. Erityiskiitokset

häneltä saa myös Turun Linnassa järjes-tetty Captains’ Dinner, joka upeista puit-teistaan huolimatta oli tunnelmaltaan ren-non merihenkinen.

Purjehtimaan vaikka pyörätuolillaEnglantilainen Lord Nelson on ikävuosil-taan Skibladneria lähes 90 vuotta nuo-rempi. Jubilee Sailing Trust -säätiön omis-

KUVA Jouni Saaristo

> 22 < ABOARD 2/2009

tuottavat onnistumisen iloa ja opettavat yhteistyön ja yhteishengen voimaa. Lord Nelsonin osin ainutlaatuiset erikoisrat-kaisut takaavat turvallisen ja mukavan merielämyksen kaikille halukkaille, Mar-tin korostaa.

tama kolmimastoparkki on suunniteltu tar-joamaan myös liikunta- ja aistirajoitteisille ihmisille mahdollisuus purjehtimisen tuo-miin elämyksiin.

–Jubilee Sailing Trustin toiminta-ajatus on eri-ikäisten vammaisten ja vammat-tomien ihmisten yhteisymmärryksen ja -toiminnan edistäminen ja kehittäminen. Purjehtiminen suurella aluksella toteut-taa mainiosti tätä tavoitetta, kertoo Lord Nelsonin ensimmäisenä perämiehenä toi-miva Martin.

Lord Nelsonin hissien avulla pääsee liik-kumaan kerroksista toiseen aina kan-nelle ja ohjauskeskukseen asti. Kaikki tilat ovat esteettömiä ja leveillä kansilla on helppo liikkua myös pyörätuolilla. Toi-mintaa merellä helpottavat myös tavallista alemmas sijoitetut helat, joiden ansiosta purjeiden säätö onnistuu myös pyörätuo-lia käyttävälle tai lyhytkasvuiselle purjehti-jalle. Näkövammaisia on ajateltu esimer-kiksi kansien suuntaliuskoilla sekä puhu-valla kompassilla. Kuulovammaisia varten aluksella on induktiosilmukka ja vuoteissa värinähälyttimet.

–Tall Ships’ Races tarjoaa koko miehis-tölle suuren seikkailun, johon jokainen voi osallistua kykyjensä mukaan. Pitkät pur-jehdukset eri-ikäisen ja kyvyiltään sekä taidoiltaan moninaisen miehistön kanssa

Jatkuu edelliseltä sivulta Tall Ships’ Races valloitti taas Turun

ABOARD 2/2009 > 23 <

TEXT BY Sanakari/Kari Ahonen PHOTOS Markku Koivumäki

Tall Ships’ Races tarjosi ohjelmaa ja nähtävää yleisön lisäksi myös tuhan-sille Turkuun saapuneiden purjealus-ten miehistöjen jäsenille. Kiertoajelut tutustuttivat purjehtijoita niin kaupun-gin historiallisiin nähtävyyksiin kuin Ruissalon maisemiin. Yhdeksi suosik-kikohteeksi muodostui tutustuminen STX Europen telakkaan, jossa raken-nettavat Oasis-luokan risteilijät häm-mästyttivät koollaan ja ainutlaatuisilla ratkaisuillaan.

Muun ajanvietteen lisäksi miehistöille jär-jestettiin leikkimielisiä kisoja. Soudun, jal-kapallon ja tikanheiton lisäksi otettiin tois-ten alusten miehistöistä mittaa myös puk-kitappelussa, jossa vesi lensi ja häviäjää

odotti kylmä kylpy uima-altaassa. Suo-malaista eksotiikkaa tapahtumien lajikir-joon toi mölkkypeli, joka tuskin oli kovin monelle vierasmaalaiselle tuttu laji.

Ykköstapahtuma suurimmalle osalle mie-histöjä taisi olla kuitenkin sateisen perjan-taipäivän kruunannut Crew Party. Koska Tall Ships’ Racen sääntöjen mukaan vähin-tään puolet alusten miehistöstä tulee olla 15-25-vuotiaita, oli iltajuhlassa vauhdikas ja välitön tunnelma.

Kuunari Helenalla Turkuun saapuneet Suvi Nykänen ja Severi Sopenlehto viihtyivät mainiosti discomusiikin jytkeessä. Jo 12 päivää merellä – Kotkasta Pietariin ja takai-sin sekä Kasnäsin kautta Turkuun – olleet nuoret kehuivat osallistuneessa Crew Par-

tyihin kaikissa isäntäsatamissa. Tapahtu-mien ja koko purjehduksen parasta antia heidän mielestään olivat uudet ystävät, joita he kertoivat saaneensa ympäri Suo-mea. Tall Ships’ Racen aikana he kertoi-vat tutustuneensa myös lukuisiin muista maista tulleisiin nuoriin purjehtijoihin.

Crew Partyn kansainvälisessä ilmapiirissä viihtyi myös puolalainen Adam Pillpczuk ystävineen. Hauskaa ja kiinnostavaa ohjel-maa oli nuorukaisten mielestä ollut run-saasti ja olipa Adam pokannut jopa tikka-kisan ykköspalkinnon. Nuoret puolalaiset kehuivat ihastuneensa Turkuun, saunomi-seen ja ennen kaikkea vaaleisiin suoma-laistyttöihin, joita he odottivat myös illan Crew Partyyn runsain mitoin.

Nuoret purjehtijat nauttivat Turun tapahtumasta

Moni herkku olisi vähemmän tuoreilman Turun Satamaa.

Tuotteesi nopeasti markkinoilleKun ohjaat Itämeren kuljetuksesi Turun satamaan nopeutat tuot-teidesi tietä asiakkaiden saataville. Tiheän laivaliikenteemme an-siosta voit aikatauluttaa koko kuljetusketjusi tarkasti yrityksesi tarpeiden mukaan.

Turun satamassa rahdin käsittely tapahtuu järjestelmällisen te-hokkaasti. Tuotteet kulkevat satamasta jakelukeskuksiin ja edel-leen eri puolille Suomea äärimmäisen nopeasti. Lyhyt läpimeno-aika vauhdittaa myös vientituotteiden matkaa maailmalle.

Turun kautta tuotu rahti jatkaa vauhdilla matkaansa myös itära-jan taakse. Satamasta on suora yhteys uudelle E18-moottori-tielle, joka palvelee Venäjän kuljetuksia ja mahdollistaa osaltaan jakelun vuorokaudessa lähes koko Suomeen.