ADOPTIOLAPSEN VANHEMPANA:

STRESSI, TRAUMA, KIINTYMYS JA

HYVÄ ELÄMÄ

Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti (VET),

Theraplay-terapeutti

Erityisasiantuntija, Lapset, nuorten ja perheet -osasto, THL

ESITYKSEN TEEMOJA

Aivojen kehitys vuorovaikutuskokemuksissa

lapsi kukoistaa yhteydessä toisiin ja kuihtuu yksinäisyydessä

Trauman määrittely ja merkitys

trauma säätelynäkökulmasta ja ihmissuhdekokemuksena

Kiintymyssuhteet, niiden häiriöt ja hoito

vaikutus lapsen kehitykseen ja aikuisen toimintaan vanhempana

Vanhemmuus jaettuna prosessina

tuen oikeutus ja muodot

itsestä huolehtiminen

lapsen auttaminen hyvään elämään

2

LAPSEN KEHITYS ON AIKUISTEN VARASSA

Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa

moniulotteisen ympäristön kanssa

Jokapäiväisistä kanssakäymisistä läheisten

kanssa syntyy aivorakenteita ja mielen kykyjä

ulkoisesta syntyy sisäinen

kotona, päivähoidossa, koulussa ja muissa arjen

ympäristöissä

Lapsen kehitys

sen tukeminen ja ohjaaminen

sen häiriintyminen ja korjaantuminen

tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja yhdessä

siinä olevien ihmisten kanssa

3

AIVOT KEHITTYVÄT TOIMINNASSA

Aivojen tehtävä on ohjata yksilön toimintaa

vastaanottamansa tiedon mukaan

aistitieto

ympäristöaistit, kehoaisti, sosiaaliset aistit

kokemustieto

jokainen kokee todellisuuden omalla tavallaan

Toiminta ja kokemukset ohjaavat aivojen hidasta

kehitystä

perimä määrittää mahdollisuuksien kirjon

ympäristö avaa ja sulkee perimän toteutumista

Sisäisen tilan säätely on kehityksen avain

4

Myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen mahdollisuuksia ja vahvistavat kehitystä

yhteydet aivoissa lisääntyvät

uudet toimintamahdollisuudet avautuvat

Myönteiset tunnetilat nousevat aivoissa neljää eri kanavaa pitkin

1) uteliaan tutkimisen ja löytämisen tuomasta hallinnan tunteesta

2) fyysisestä (riehakkaasta) leikistä toisten kanssa

3) hoiva- ja kiintymyskokemuksista

4) kumppanuudesta: yhteistoiminnasta, anteliaisuudesta, ryhmäyhteisyydestä, ystävyydestä

ILO VAHVISTAA LAPSEN JOUSTAVAA

KEHITYSTÄ

YHTEYTEEN ASETTUMISEN JÄRJESTELMÄ

Sisäinen tasapainotila, jossa ihminen pystyy

olemaan turvallisessa yhteydessä toiseen

vartalon ja erityisesti pään asento

kasvojen, erityisesti silmien ympäristön ilmelihakset;

äänen sointuvuus ja kuulon virittäminen

läheisyys ja kosketus

Ihmisyyden kruunu: tästä alkaa vuorovaikutus

vireystaso on sopiva kokeilemiseen, yrittämiseen ja

oppimiseen

Yhteys katkeilee väistämättä

säröjen korjaaminen on parempaa kuin jatkuva

onnistuminen

korjaaminen on aikuisen vastuulla

TRAUMA

Repeämä, murtuma, vamma

kreikka: vääntää, kiertää, hiertää

Voimakas kokemus, jota ei pysty käsittelemään

Käsittely on havaintojen ja tunteiden jäsentämistä

ajatuksien ja muistin kanssa

yhteen nivominen vaatii säätelyä

aivoissa kulkee aktivoivia viestejä alhaalta ylös ja

tyynnyttäviä ylhäältä alas

Kiintymyssuhteet ovat säätelyn kehittymisen

kannalta täysin keskeisiä

kypsyminen tapahtuu aikuisen tukemassa säätelyssä

7

SISÄISEN TILAN SÄÄTELY

Stressi on säätelykyvyn kuormittumisen tila

aivojen ja kehon hälytystila

lapset ovat psykobiologisesti hyvin erilaisia

temperamentti ja kiintymyssuhteissa tapahtuva kehitys

stressiä aiheuttavat lapsen yksilölliseen säätelykyyn

nähden liian korkeat odotukset

Traumassa säätelykyky on ylittynyt

hälytys nousee liian korkealle tai jatkuu liian kauan

taistele, pakene tai jähmety reaktiot

tulevat helposti tulkituksi käytöshäiriöinä

tarve ulkopuoliselle säätelylle ehdoton

8

9

SÄÄTELY YKSIN JA TOISEN TUELLA

SÄÄTELY VAIN AIKUISEN TUELLA

OMA SÄÄTELY TOIMII

STRESSI HÄLYTTÄÄ

ÄRSYKKEET

AIVOJEN

INFORMAATIOVIRTA

JÄSENTYNYT TILA:

SOPIVA VIREYS

10

SÄÄTELY YKSIN JA TOISEN TUELLA

TRAUMA - KOKEMUKSEN MURTUMINEN

TAISTELE, PAKENE TAI JÄHMETY

SÄÄTELY VAIN AIKUISEN TUELLA

OMA SÄÄTELY TOIMII

LIIAN ALHAINEN VIREYS TARVE AIKUISEN TUELLE

STRESSI HÄLYTTÄÄ

ÄRSYKKEET

AIVOJEN

INFORMAATIOVIRTA

KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN

RAJA

JÄSENTYNYT TILA:

SOPIVA VIREYS

AIVOT KEHITTYVÄT ASTEITTAIN

Yhteydet lisääntyvät vähitellen

uusi kokeminen ja jakaminen tulee mahdolliseksi

Kolmitasojärjestelmä

kehoaivot – tunneaivot – ajatteluaivot

kämmenmalli: osien irtikytkeytyminen

Ohuet yhteydet ovat haavoittuvia

stressi rasittaa ja kytkee järjestelmiä irti toisistaan

toiminta jatkuu alemman tason ohjauksessa

yhdistele, harkitse, päätä, pohdi

toimi välittömästi sen hetkisen tunteen mukaan

hyvittele - taistele tai pakene - jähmety 11

MIKÄ AIHEUTTAA STRESSIÄ JA TRAUMAA Kipu ja pelko

elimistölle on tapahtumassa tai uhkaamassa tapahtua jotakin pahaa

synnynnäisiä ja opittuja reaktioita

äkilliset kovat äänet, pimeys, suuri hahmo näkökentässä

Yksinäisyys

yksin jääminen merkitsee varmaa kuolemaa

vanhemman poissaolo

ero – kuolema – adoptio

vastaamattomuus

ilmeettömyyskokeet

vanhemman masennus tai päihteet

12

TRAUMATISAATION SYITÄ JA TAUSTOJA

Nälkä

jo sikiökautinen aliravitsemus aiheuttaa hälytystilan

Väkivalta

altistuminen aikuisten väliselle väkivallalle

korkein ennustearvo tulevalle väkivaltaisuudelle

altistuminen seksuaalisuudelle

pahoinpitely ja muu kaltoinkohtelu

lapsen itkun ja vaativuuden vaientaminen

trauman siirtäminen eteenpäin

hyväksikäyttö

Vaihtuvat ihmissuhteet

epäjatkuvuus, arvaamattomuus, kaoottisuus

13

TRAUMATISAATION VAIKUTUKSIA

Aggressiivisuus

vaikeuksia vihan hallinnassa

Depressio ja ahdistus

Huono sosiaalinen kyvykkyys

kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen

julmuus eläimiä kohtaan

Vaikeus luottaa

kiintymisen vaikeus ja häiriöt kiintymyksessä

epäluuloisuus

14

TOISTUVASTA TRAUMASTA KÄRSIVÄT

Lapsen älykkyys

mitä merkittävämpi traumatisaatio, sitä voimakkaammin

älykkyyden kehitys kärsii

Lapsen ruumiillinen terveys

kromosomien säätely-yksiköt (telomeerit) lyhyemmät

ennenaikainen vanheneminen

yhteys moniin sairauksiin (metabolinen oireyhtymä)

Vanhemmat

vaikeus ymmärtää lasta ja omia reaktioitaan

Ympäristö

täytyykö lapselta hyväksyä mitä vain?

15

KIINTYMYKSEN TARVE

Tarve saada apua kun on levoton, hätääntynyt tai uupunut

Tarve saada vahvistus omalle innokkuudelle ja aloitteellisuudelle

tulla kuulluksi ja tuetuksi

itsenäisyys vahvistuu kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä

Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteitamme

myös psykofyysinen kokemus läheisyydestä

välttelevät, ristiriitaiset, häiriintyneet muodot rajoittavat

16

KIINTYMYSSUHTEET UUDESSA VALOSSA

Valikoiva suhde huolehtiviin aikuisiin

säätelykyvyn kehittymisen suhteita

turvallisuus ja stressin säätely

vuorotteleva tunneviestintä ja kommunikoinnin taito

Kiintymyssuhteita muodostuu moniin

samanaikaisesti ja eri tavoilla

yhdessä kannettu vanhemmuus on ihmisen voimavara

puutteellinen vanhemmuuden tuki on riskitekijä sekä lapselle että vanhemmalle

Eri kiintymyssuhteet tukevat minuuden kasvua erilaisiin ulottuvuuksiin

ihmisen rikas, vivahteikas sosiaalinen älykkyys

17

KIINTYMYKSEN MUOTOJA

Turvallinen eli luottavainen

kokemus aikuisesta ennustettavasti kuuntelevana

luottamus omiin havaintoihin

avoimuus ja kyky ottaa apua vastaan

paras kehityksen ennuste aikuisuuteen asti

Turvaton välttelevä

kokemus aikuisesta etäisenä, yksin jättävänä

epäluottamus omiin tunnehavaintoihin

pyrkimys pärjätä omillaan

sosiaalisia vaikeuksia päivähoidossa ja koulussa

suomalainen etäistävä, sairastuttava lasten kasvattamisen kulttuuri

18

KIINTYMYKSEN MUOTOJA

Turvaton ristiriitainen

kokemus aikuisesta arvaamattomana,

kiihkeänä, tunkeutuvana

takertuva avuttomuus

ahdistushäiriöiden riski

Häiriintynyt

kokemus aikuisesta hylkäävänä tai pelottavana

taistelu-, pako- tai jähmettymisreaktiot

vaikeuksia empatian kehittymisessä

käytöshäiriöitä, masennusta, riippuvuuksia

19

HÄIRIINTYNEEN KIINTYMYKSEN OIREITA

Outoja, yhteen sopimattomia käyttäytymisen piirteitä

hajanainen levottomuus, paniikkikohtaukset, raivo

pelon leimaamaa käyttäytymistä

äkillinen poissaolevuus

Huono fyysinen yhteys

läheisyys ja yhteys ahdistavia, katseyhteys huono

valehtelu

ei anna hoitaa itseään

varastaminen

oman kehon kokemus epäselvä

kömpelyys

riippuvuuksia

20

VANHEMMUUS KUN KIINTYMYS HÄIRIINTYY

Vanhempi uhkaa väkivallalla tai hylkäämisellä

jatkuva psykobiologinen stressitila

oppiminen häiriintyy

Vanhempi vastaa tunneviesteihin vääristyneesti

antaa lapsen toiminnalle vääriä motiiveja

pelästyy, hyökkää, nolaa

Vanhempi leikkii vähemmän

yhteisen ilon ja tyyntymisen kokemuksia vähän

Vanhempi puhuu vähemmän

suunnitelmallinen yhteistyö kärsii

lapsen oman toiminnan ohjaus kärsii

21

AIKUISEN KIINTYMYSOLETUSMALLIT

Tasapainoinen (autonominen)

sitoutuminen emotionaaliseen kahdenvälisyyteen

mentalisaatio eli kyky ajatella käyttäytymistä sisäisten merkitysten kautta

rikas tunnesisältöinen tarina

Etäistävä

vaikea tavoittaa tunnemerkityksiä

älyllinen, köyhä tarina

Uppoutunut

omat tunteet vyöryvät yli

jäsentymätön, kiihkeä tarina

Läpikäymätön menetys tai trauma

tarinassa jyrkkiä ajattelun ja tuntemisen vaihteluita

22

VANHEMMUUS TUO AINA MYÖS STRESSIÄ

Pelko vahingoittumisesta tai menetyksestä

tärkeän läheisen

oman hallinnan tai jatkuvuuden kokemuksen

Yksilöllinen säätelykyky

temperamentti

kyky käyttää kiintymyksen kohteita säätelyn tukena

Lievä stressi parantaa toimintaa

rohkeus ja innovaatio

lähesty ja hoivaa (tend and befriend) käytös

23

LIIKA STRESSI

Oma toiminta jäykistyy

toiminnan vaihtoehdot rajautuvat

oma hallinnan tai jatkuvuuden kokemus

Aivojen yhteen nivovat toiminnot lakkaavat

taistele, pakene tai jähmety -reaktiot

Vaikeampi käyttää toisia säätelyn tukena

aiemmat kiintymyskokemukset keskeisiä

Sosiaalinen tuki auttaa kestämään rankkaa

stressiä

aikuisinakin tarvitsemme kiintymysjärjestelmää

24

TUEN KOKEMINEN VANHEMPANA

Käytännön apu

lapsiperheiden kotipalvelu

perhetyö – kun se on riittävän konkreettista

apu lapsen ja nuoren tarpeiden kohtaamisessa

kasvatuskumppanuus

Kokemus kohdatuksi tulemisesta

kuulluksi tuleminen

ymmärretyksi tuleminen

vastatuksi tuleminen

vertaisryhmät

25

TUEN PUUTTUMISEN KOKEMUS

Yksin jätetyksi tuleminen

ne, joilta odottaa tukea, eivät sitä anna

avun pyytäminen ja siinä torjutuksi tuleminen

yksin selviämisen kulttuurinen perusoletus

Oletetaan pystyvän sellaiseen, johon ei pysty

”ovathan sitä muutkin pystyneet”

”sinullahan on vain yksi lapsi”

”johan hän on ollut täällä vuosia, kyllä hänen jo

pitäisi osata”

stressi kohoaa toistuvasti traumaattiseksi

toimintamahdollisuudet supistuvat

26

ERITYINEN TUKI VANHEMMILLE

Adoptiovanhemmuus on erityisen kuormittavaa

adoptiotukea tarvittaisiin ensimmäisten vuosien yli

Parisuhdevaikeudet

vanhemmuuden tukeminen (Leksandin malli)

väkivalta: Marak, Lyömätön linja

Yksin jääminen

ero: lapsilähtöinen sovittelu

Mielenterveys- tai päihdeongelmat

Toimiva lapsi&perhe työmuodot

lapset puheeksi neuvonpito kokoaa ammattilaiset ja

vertaiset yhteen sitoutumaan tuen strategiaan

27

TUKI LAPSELLE ERITYISTILANTEISSA

Käytöshäiriöt

vanhempainryhmät

Ihmeelliset vuodet, Voimaperheet

Lastensuojeluasiakkuus

läheisneuvonpito

intensiivinen perhetyö

Kiusaaminen

lapset kaltoinkohtelevat toisiaan

koulussa: KiVa-koulu, Yhteispeli

päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa ei

vakiintuneita muotoja

28

KIINTYMYSSUHDEVAIKEUKSIEN HOITO

• Vanhempi-lapsi terapiat

tehokkaiden hoitojen yhteisiä piirteitä:

o lapsen toiminnan mielekkääksi ymmärtäminen

o suora toiminnallinen ohjaus

o myönteisten vuorovaikutuskokemusten

vahvistaminen

Theraplay, DDP

Vanhemman oma terapia

oman tarinan jäsentäminen ja nivominen yhteen

omat haavoittaneet menetykset ja kaltoinkohtelun

kokemukset etusijalla

29

USKO LAPSEN MAHDOLLISUUKSIIN

Todellisuuspohjaista

ennakkoasenteet voivat tukea tai haitata

ammattilaisten luokitteleva arviot voivat sekoittaa

Tuetaan onnistumista

yhdessä tehty muuttuu omiksi mahdollisuuksiksi

aivot kehittyvät toiminnassa ja kokemuksissa

radat, joita käytetään, vahvistuvat

harvoin käytetyt radat surkastuvat

Merkitään onnistuminen selkeästi

lapsi ei tiedä, mikä merkitsee

odotukset itse pärjäämiselle usein liian korkeita

pienestä onnistumisesta kiittäminen ratkaisee 30

USKOO OMAAN ITSEEN

Onnistumista tukee, että ajattelu, tunteminen ja kehollisuus pysyvät yhteen nivoutuneina

pidä huolta kehosta: ravinto, liikunta, lepo

pidä huolta tunteista: laulu, luonto, leikki

toiminnan vaihtoehdot ovat silloin suurimmat

joustavuus on voimaa

Henkinen terveys on kykyä joustavaan ja jäsentyneeseen toimintaan

yhteen nivominen ja sen ylläpitäminen on työtä

oman kehollisen kokemuksen huomaaminen auttaa

pitkä tietoinen uloshengitys tukee sosiaalisen liittymisen hermostoa

tunnesiirtymät lapsesta kuormittavat

ymmärrys lapsen olemuksen vaihteluista voi auttaa

missä tilassa lapsi kulloinkin on

31

Lapsen näkeminen erityisenä

utelias kiinnostus

lähtökohtainen hyväksyminen: syvällä sisällä on hyvä päämäärä

arvon ja merkityksen antaminen

”menipä tuo hienosti” ” sinä olet sitten kiva tyttö/ poika”

Kunnioittaminen

vastuun ottamista omista virheistä

”nyt en tainnut kuunnella”, ”nyt tein väärin”, ”en huomannut”

Myötä tunteminen

tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen

”onpa sinulla ollut rankkaa”, ”olipa ihana tarina”

Todellisuuden sanoittaminen

ennakointi, jälkipurku ja kiitos

merkitykset syntyvät toiminnan sanoittamisen myötä

LAPSEN KEHITYSTÄ TUKEVA ASENNE

ravintoa, liikuntaa, lepoa

tulla nähdyksi– omana itsenään, iloa tuottavana

tulla kuulluksi – ja siten arvostetuksi omine

aloitteineen ja ajatuksineen

vapautta tutkia ja onnistua

saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja

odotuksista

tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä

vireystilan yhteistä säätelyä– voidakseen pysyä

yhteydessä toisiin

MITÄ KAIKKI LAPSET TARVITSEVAT

KUKOISTAAKSEEN

JATKOLUKEMISTA

Sajaniemi N, Mäkelä JE : Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa Lotta Uusitalo-

Malmivaara(toim.) Positiivisen psykologian voima PS kustannus 2014

Sajaniemi N, Suhonen E, NislinM, Mäkelä JE: Stressin säätely, kehityksen,

vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin PS-kustannus 2015 (painossa)

Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, II painos Basam 2015.

Siegel D: Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys Basam 2014;

Viinikka Anne (toim) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa MLL 2014

Fonagy, P., Gergely, G., Jurist, E., (2002). Affect regulation, mentalization and the development of

self. New York, Other Press

Fredrickson, B L. "The broaden-and-build theory of positive emotions."Philosophical transactions-

royal society of london series b biological sciences(2004): 1367-1378.

Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive

Development,26/1 Hrdy SB: Mothers and others: The evolutionary origins of mutual understanding

Harvard UP 2009

Panksepp, J. "Affective consciousness: Core emotional feelings in animals and humans."

Consciousness and cognition 14.1 (2005): 30-80.

Porges S The Polyvagal Theory, Clev Cl J Med 76 • Supplement 2 2009

Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge Universtiy Press 2003

Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985

Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press

1998

Tronick, E., Als, H., Adamson, L., Wise, S., & Brazelton, T. B. (1978). The infant’s response to

entrapment between contradictory messages in face-to-face interaction. American Academy of Child

Psychiatry, 17