Aika ja ajanlasku - Afrikan aika ja ajanlasku - Mari Kyllönen © Didrichsenin taidemuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Kellomuseo1

Perinteinen aFrikkalainen aikakÄsitYsPerinteinen afrikkalainen aikakäsitys kuvataan usein luonteeltaan sykliseksi ajaksi, jossa vuodenkierrot seuraavat toisiaan. Vuosi onkin tärkeä aikayksikkö kaikille maatalousyhteiskunnille, sillä se on myös viljelykausi. Muita tärkeitä syklejä ovat esimerkiksi kuunvaiheet, karjan ja laiduneläinten vuosittaiset vaellukset, päivä ja yö sekä markkinapäivien kierto.

Huolimatta elämää rytmittävistä sykleistä sa-mojen tapahtumien ei uskota toistuvan uudestaan ja uudestaan. Pikemmin kuin syklistä afrikkalai-nen aika on samanaikaista. Nykyhetki, tulevaisuus ja menneisyys ovat läsnä koko ajan, sillä sekä tu-levaisuudella että menneisyydellä on merkitystä vain suhteessa nykyhetkeen. Voidaan ajatella, että tulevaisuus on ikään kuin peili menneisyydelle. Ta-pahtumat jatkuvat tulevaisuudessa, koska ne ovat tehneet niin menneisyydessä. Menneisyyden ja tulevaisuuden samanaikaisuus nykyhetken kanssa mahdollistaa monissa afrikkalaisissa uskonnoissa keskeisen ennustamisen sekä esi-isien ja myyttisten hahmojen esiintymisen erilaisissa rituaaleissa.

Afrikkalaista aikakäsitystä on myös kuvattu kaksijakoiseksi. Se sisältää luonnollisen ajan, joka

Afrikkalainen elämänrytmi on usein eurooppalaiselle ihmiselle vieras. kyse on sii-tä, että useiden afrikkalaisten kulttuurien aikakäsitys poikkeaa länsimaisesta. Af-rikkalaisesta aikakäsityksestä puhuminen on hankalaa, sillä ei ole olemassa yhtä yhtenäistä afrikkalaista aikakäsitystä. Afrikka on huomattavasti suurempi maantie-teellinen alue kuin eurooppa ja alueen eri kulttuurit poikkeavat toisistaan paljon.

AFrikAn AikA JA AJAnlAsku

Aika ja ajanlasku - Afrikan aika ja ajanlasku - Mari Kyllönen © Didrichsenin taidemuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Kellomuseo2

liittyy vuoden kiertoon ja maatalouden tai karjan-hoidon sykleihin, sekä sosiaalisen ajan, joka liittyy ihmisen elämään erilaisten siirtymäriittien kautta.

Siirtymäriiteistä voit lukea osiosta Ajan filo-sofiaa, Aikakaudet ja ikäkaudet.

AikA on tApAhtumiAPerinteisen afrikkalaisessa aikakäsityksessä erityisin piirre on sen konkreettisuus. Aika mielletään tapah-tumien kestoina ja keskinäisinä suhteina toisin kuin länsimaissa, joissa aikakäsitys on varsinkin mekaa-nisen kellon keksimisen myötä alkanut perustua numeroihin. Siinä missä me aikataulutamme elä-määmme kalenterin ja kellon avulla, on Afrikassa perinteisesti seurattu kuunvaiheita ja muita konk-reettisia ajan määreitä. Jokin tapahtuma voi kestää yhtä kauan kuin ruuan kypsyminen. Näin on Suo-messakin ennen seurattu aikaa.

Täytyy kuitenkin muistaa, että länsimainen aikakäsitys vaikuttaa jatkuvasti afrikkalaiseen ja varsinkin kaupungeissa eletään kellon ja kalenterin rytmittämää elämää.

Afrikkalaisten kirjoituksettomien yhteis-kuntien ajanlasku on poikennut huomattavasti Lähi-Idän, Euroopan tai Aasian kirjallisista yhteis-kunnista. Aikaa ei ole perinteisesti laskettu vuosis-sa vaan tapahtumissa, sillä kalentereita ja kirjallista ajanlaskua ei ollut. Vaikka tapahtumista ei ole ollut kirjallisia muistiinpanoja, suullinen perinne ulot-tunut hyvinkin kauas. Heimon historiassa voidaan luetella jopa 20 hallitsijan hallituskaudet ja niiden tapahtumat. Ihmiset saattavat tietää nimeltä jopa kuusi sukupolvea omia esivanhempiaan. Kuinka-kohan moni suomalainen tuntee omat juurensa yhtä hyvin?

AikA liikkuu kohti menneisyyttäToinen perinteiselle afrikkalaiselle aikakäsitykselle tyypillinen piirre on suuntautuminen menneisyy-teen. Monissa afrikkalaisissa kielissä kuten esi-merkiksi kikujussa voi tulevaisuudesta puhua vain hyvin rajoitetusti. Tulevaisuuten liittyviä verbien aikamuotoja on vähän, kun taas menneisyyteen liittyviä on useita. Tämä ei kuitenkaan estä tulevai-suudesta puhumista tai sen suunnittelua.

On sanottu, että afrikkalaisessa aikakäsityk-sessä menneisyys on todellisempaa ja konkreetti-sempaa kuin tulevaisuus. Tämä johtuu siitä, että

Aika ja ajanlasku - Afrikan aika ja ajanlasku - Mari Kyllönen © Didrichsenin taidemuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Kellomuseo3

aika abstraktissa mielessä, minuutteina ja sekun-teina, ei ole merkityksellistä. Vasta tapahtumat an-tavat ajalle sisällön. Koska tulevaisuus ei ole vielä tapahtunut, se on merkityksetöntä. Konkreettista merkitystä ihmisen elämässä on vain sellaisilla tu-levaisuuden tapahtumilla, jotka ovat jo jollain lailla alkaneet. Esimerkiksi kylvetyn sadon korjuu ja sii-tetyn lapsen syntymä ovat merkittäviä.

JoruboJen aJanlaskuJorubat asuvat pääsääntöisesti Nigerian lounais-osassa, ja he ovat maan suurin etninen ryhmä. Joruboita asuu myös Beninissä, Togossa ja Sierra Leonessa sekä orjakaupan seurauksena Latinalaises-sa Amerikassa.

Joruboilla on länsimaisen kalenterin lisäksi käytössään nykyään oma kalenteri, joka ammentaa heimon perinteistä. Joruba-kalenterissa viikon pi-tuus on neljä päivää, jotka ovat omistettu neljälle jorubamytologian jumalalle, Shangolle, Ogunille, Obtalalle ja Orunmilalle. Kuukaudessa on seitse-män viikkoa ja vuodessa kaksitoista kuukautta. Ka-lenterin uusivuosi on 3. kesäkuuta

Kalenteri ei todennäköisesti ole kovin van-ha. Se on syntynyt Amerikassa elävien jorubojen jälkeläisten tarpeesta korostaa omia juuriaan ja identiteettiään. Nelipäiväisellä viikolla on tosin pidemmät perinteet, sillä se pohjoutuu jorubojen luomismyyttiin ja rytmittää jumalille suoritettavia viikoittaisia palveluksia.

JoruboJen vuotuisJuhlatVuotta rytmittävät vuodenaikojen lisäksi vuotui-set juhlat. Länsi-Afrikassa jorubojen asuinalueilla vuodenaikoja on kaksi: kuivakausi ja sadekausi. Sadekausi kestää suurin piirtein huhtikuusta loka-kuuhun. Useimmat jorubojen jumalille omistetut vuotuiset juhlat sijoittuvat sadonkorjuuseen ja sitä seuraavaan aikaan, noin kolmen kuukauden ajan-jaksolle kesäkuusta elokuuhun. Siihen aikaan ruo-kavarastot ovat suurimmillaan, joten ruokaa riittää juhlissa niin ihmisille kuin jumalillekin. Myös mui-den länsiafrikkalaisten heimojen tärkeimmät juhlat vietetään useimmiten sadonkorjuun aikoihin.

Toinen tärkeä juhlasesonki on kylvöjen aikaan. Silloin esi-isiltä ja jumalilta pyydetään menestystä tulevalle satokaudelle. Esimerkiksi

Aika ja ajanlasku - Afrikan aika ja ajanlasku - Mari Kyllönen © Didrichsenin taidemuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Kellomuseo4

igbo-kansan perinteiset naamiojuhlat, mmanwut, sijoittuvat kylvökauden alkuun ja sadonkorjuuseen.

Jorubojen vuotuinen juhlakalenteri ei ole kiinteä, vaan juhlat vaihtelevat kylästä kylään. Esi-merkiksi sadonkorjuujuhlalla on jorubojenkin kes-kuudessa monta eri nimeä ja jokaisen kylän juhliin liittyy omia tapoja ja perinteitä.

egungunEgungun on jorubojen tärkein vuotuinen juhla. Se liittyy sadonkorjuuseen, vuoden vaihtumiseen ja esi-isiin. Juhlaa vietetään touko-kesäkuussa. Sa-donkorjuuta ei saa aloittaa ennen egungun-juhlaa, ja ensimmäinen korjattu sato uhrataan esi-isille ja jumalille tulevan vuoden menestyksen takaamisek-si. Egungun on myös salaseura, jonka jäsenet esiin-tyvät ja tanssivat naamioasuisina egungun-juhlassa ja muissa vuosittaisissa juhlissa sekä hautajaisissa.

Egungun-juhla kestää kaksi viikkoa ja se hui-pentuu rituaaliin, jossa miestanssijat pukevat naa-mioasut ylleen ja vaipuvat tanssin ja rummutuksen avulla transsiin. Transsin aikana esi-isän henki ot-taa tanssijan valtaansa. Rituaalissa esi-isien hen-get esittävät vuoden aikana tapahtuneita asioita ja punnitsevat yhteisön jäsenten eettisiä ja moraalisia käytöstapoja. Lopuksi henget antavat varoituksia ja neuvoja tulevaa vuotta varten.

Tanssija egungun-puvussa.Helinä Rautavaaran museo

Aika ja ajanlasku - Afrikan aika ja ajanlasku - Mari Kyllönen © Didrichsenin taidemuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Kellomuseo5

Egungun-rituaalit ovat hyvä esimerkki esi-isien merkityksestä afrikkalaisissa yhteisöissä. Jo-ruboille esi-isät eivät suinkaan ole vain kuolleita sukulaisia, vaan heillä on edelleen aktiivinen rooli yhteisöjen jokapäiväisessä elämässä. Naamiojuh-lien tehtävänä on muistuttaa siitä, että ihmisten hyvinvointi edellyttää menneiden sukupolvien kunnioittamista.

Monet afrikkalaiset juhlat ovat kulkeutuneet orjakaupan takia Latinalaiseen Amerikkaan. Tämä egungun-puku on kuvattu Bahiassa, Brasiliassa.

Helinä Rautavaaran museo.

Aika ja ajanlasku - Afrikan aika ja ajanlasku - Mari Kyllönen © Didrichsenin taidemuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Kellomuseo6

sAderituAAlitSateen merkitys sadolle on kaikkialla maailmassa tärkeä. Erityisesti Afrikan kuivilla alueilla sade ja sadon onnistuminen pyritään varmistamaan eri-laisilla rituaaleilla. Nämä rituaalit eivät välttämättä ole jokavuotisia. Saderituaalit ovat hätätapauksessa suoritettuja riittejä. Ne eivät ole luonteeltaan juh-lia, kuten vaikkapa Suomessa vietetyt vakkajuhlat, joilla pyrittiin varmistamaan tulevan sadon runsa-us. Sade rituaalit liittyvät läheisesti vuodenkiertoon, sillä niihin turvaudutaan, jos sade ei saavu ajallaan.

Jorubojen asuinaluilla Länsi-Afrikassa sateet saapuvat yleensä maalis-huhtikuun aikana. Jos ne viivästyvät, vaaditaan erityisiä toimia. Aluksi kylän päällikkö kysyy neuvoja ennustajalta. Jos ennustuk-sessa näkyy sadetta, jatketaan kärsivällisesti odotta-mista, mutta jos ei, suoritetaan sateentekorituaali.

geledeNaisen hedelmällisyyttä juhlistavaa gelede-juhlaa vietetään jorubojen keskuudessa sadekauden al-kaessa. Juhlassa lepytellään esiäitejä ja yhteisön vanhimpia naisia, joilla on elämän tuottamisen voi-ma. Naisten hedelmällisyys halutaan juhlan avulla suunnata yhteisön hyväksi, jotta sitä ei käytettäisi noituuden välineenä.

Gelede-juhlassa tanssijat käyttävät erityisiä gelede-naamioita, joita pidetään pään päällä tanssi-asun kanssa. Gelede-naamio muistuttaa patsasta ja se kuvaa imettävää äitihahmoa.

Naiseuden merkitys elämää luovana voimana näkyy myös baga-kansan nimba-naamioissa, jotka esittävät tyyliteltyä nais- tai äitihahmoa. Nimba-naamiot esiintyvät vuotuisjuhlissa, joita vietetään peltojen hedelmällisyyden lisäämiseksi, sekä erityi-sesti häissä. Geleden ja Nimban kaltaisia juhlia on myös muilla Länsi-Afrikan kansoilla.

Gelede-patsas kuvastaa naisen hedelmällisyyttä.Helinä Rautavaaran museo