äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015
TRANSCRIPT
Kielioppitermit tutuiksi
ÄI8Minna Artimo
Kotkan aikuislukio
Särmä, s. 289–307Käsikirja, s. 454–496
Kielioppia ja kielenhuoltoa
oppikirjoissa…
KIELENHUOLTO
kielen järjestelmän ja kielenkäytön ohjailu suosituksin
aakkoset = kirjaimeta, b, c, d, e, f, g, h, i, j,k, l, m, n, o, p, q, r, s, t,u, v, w, x, y, z, å, ä, ö
äänne = foneemi
- VOKAALITa, e, i, o, u, y, ä, ö
- KONSONANTITp, t, k, b, d, g, m, n, ŋ,f, s, š, h, l, r, v, j
euron merkki, ei siis kirjain
Äänneyhdistelmät• lyhyet ja pitkät vokaalit
tuli – tuuli tili – tiili
• diftongi = samaan tavuun kuuluvat kaksi eri vokaalia
Mai - ja Mei – kä – läi – nen
• vokaaliyhtymä = eri tavuihin kuuluva vokaalien jono
nä – en ai – no - a
ei, öi, äi, oi, ai yi, ui;
ey, öy, äy; eu, ou, au;
iy, iu; ie; yö, uo
• lyhyt konsonantti = yksinäiskonsonantti tili kuka tytön
• kaksoiskonsonantti = geminaattatilli kukka tyttö
• konsonanttiyhtymä = tavun alussa, lopussa tai rajalla oleva konsonanttien ryhmäprin – ses – sastrut – si
soinnillinen ja soinniton
Soinnillinen äänne = äänne, johon kuuluu äänihuulten värähtelystä syntyvä sointi. Vokaalit ovat soinnillisia.
Soinniton äänne = äänne, jota artikuloitaessa äänihuulet eivät värähtele. Soinnittomia ovat konsonantit k, p ja t.
c äännetään joskus k, esim. Minna Canthäännetään joskus s, esim. Celsiusäännetään joskus ts, esim. Puccini
g ng = äng-äänne, esim. gangsteri
g ääntyy äng-äänteenä gn-yhdistelmässä esim. magneetti, signaali
q äännetään k, esim. Qvist
x äännetään ks, esim. Xantippa
š suhu-s, esim. šekki (myös sekki), šakki (tai shakki) z äännetään ts, esim. zombi, zoomata
joskus s, esim. ruotsalaisissa nimissä Zachris, Zilliacus ž Živago
Nää on niin ressaavia nää vierasperäiset
kirjaimet.
Sanat jaetaan tavuihin.
AVOTAVU = päättyy vokaaliine – lä – mä
UMPITAVU = päättyy konsonanttiinnur – mik – ko
Huomaa sanan
jakaminen riveille!
ei näin: Tämä a-
lue on kallein…Meidän aino-
a ohjeemme…. Toivomme vapa-
utta kaikille… kirjakaup-
paop-
pimateriaali
vaan näin: Tämä
alue on kallein…Meidän ainoa
ohjeemme…. Toivomme va-
pautta kaikille… kirja-
kauppa oppi-
materiaali
Kielioppitermien kolme kerrosta
sanaluokat
nominit verbit taipumattomat
substantiivit
adjektiivit
pronominit
numeraalit
adverbit
post- ja prepositiot
partikkelit
SUBSTANTIIVIT (nimisanat)
Substantiivit ovat esineiden ja asioiden nimiä: kirja, luokka, temppeli, purjelentokone, ahkeruus, menestys, ilo, onni.
yleisnimiä, pienellä alkukirjaimella
erisnimiä, isolla alkukirjaimella Kotka, Läyliäinen, Norja, Maire, Sale.
ADJEKTIIVIT (laatusanat)
Adjektiivit ilmaisevat, millainen jokin on.
Aurinkoisena päivänä tahdon lähteä tyynelle järvelle uudella veneelläni. Hyvä ystäväni Milla on innokas soutaja. Pienikin retki virkistää mukavasti.
Adjektiivien vertailumuodotAdjektiiveja myös vertaillaan vertailumuodot:• positiivi (perusaste) iloinen• komparatiivi (voittoaste) iloisempi
vertailee kahta kohdetta• superlatiivi (yliaste) iloisin
ilmaisee ominaisuuden suurinta määrää
Vertailumuodot taipuvat kuten yleensä adjektiivit:Ostin sen isomman ja laadukkaamman takin.Asun tuossa kaikkein korkeimmassa talossa, joka on noiden tuuheimpienpuiden takana.
PRONOMINIT = sanoja, joita käytetään muiden nominien asemesta. (asemosanat)
persoonapronominitminä, sinä, hänme, te, he
demonstratiivipronominit tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
relatiivipronominit, joka… / , mikä….
refleksiivipronominiitse + ni, si…
resiprookkipronominitoinen
kysyvät pronominitkuka, mikä, kumpi,
indefiniittipronominit joka, jokainen, joku, jompikumpi, jokin, kukin, mikin, kumpikin, kukaan, mikään, kumpikaan, molemmat, moni, muu, muutama usea, eräs, kaikki,itse (kukin), toinen, sama
Hän lupasi ostaa sen.
Kuka hän?
Minkä sen?
Pyysin Liisaa ostamaan lahjan Leenalle.
korrelaatti = sana, johon pronomini viittaa
Korrelaatin pitää aina olla pronominia ENNEN !
Leena törmäsi Lasseen, nauratti meitä.joka
Joka vai mikä?
Mikä nauratti? Lasse
joka-pronominin korrelaatti on
yksi sana
Leena törmäsi Lasseen, nauratti meitä.mikä
Joka vai mikä?
Mikä nauratti?
Se, että Leena törmäsi
Lasseen.
mikä-pronominin korrelaatti on koko edeltävä
asia
Kerroin kaikki, mitä tiedän.
Tämä oli parasta, mitä olen syönyt.
mikä-pronominin korrelaatti voi olla myös
asiaa tarkoittava pronomini
mikä-pronominin korrelaatti voi olla myös
superlatiivi
NUMERAALIT (lukusanat)
ilmaisevat lukua tai järjestystä
• perusluvutyksi, yhdeksäntoista, tuhat
• järjestysluvutensimmäinen, yhdeksästoista, tuhannes
VERBIT (teonsanat)
• Verbit on toinen pääsanaluokka • Verbit ilmaisevat tekemistä, olemista tai
tapahtumista.
• 2 ryhmää: - persoonamuodot eli predikaattimuodot, joista näkyy tekemisen toimittava persoona: Seison sateessa ja odotan, että tulet. Sitten mennään!
- nominaalimuodot, joihin kuuluu mm. verbin perusmuoto ja muita muotoja.
TAIPUMATTOMAT SANAT
• adverbit• adpositiot = prepositiot & postpositiot• partikkelit
Adverbit eli seikkasanatilmaisevat mm.
aikaa, paikkaa, tapaa, keinoa, syytä, suuntaa tai muuta sellaista.
nyt, ulkona, kauniisti, myös
Osa adverbeista voi taipua
Prepositiot eli etusanat ja
postpositiot eli jälkisanat
ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa tai muutayhdessä substantiivin tai pronominin kanssa.
ennen lomaa, kurssin jälkeentalon takana, minun takiani
Osa adpositiosta voi taipua
Konjunktiot (sidesanat) liittävät toisiinsa sanoja ja lauseita ja ilmaisevat niiden suhteita.
alistuskonjunktiot että, jotta, koska, kun, kunnes, jos vaikka, kuin
rinnastuskonjunktiotja, sekä, sekä-että, -kä, eli, tai, vai, joko-tai, mutta, vaan, sillä…
Partikkelit Eivät taivu ollenkaan.
dialogipartikkelit
ahaa, aha, ai, jaa, vai niin; joo, juu, mm, niin, no, aivan, kyllä, just, juuri, okei, tä, häh,
huudahdussanat
oi, voi, hui, hyi…
Kärpänen toiselle:
Tuu kattoon kattoon, kun kaveri tapettiin tapettiin!
= sanat voivat kuulua useampaan kuin yhteen sanaluokkaan
- paikka ja tehtävä lauseessa määräävät, mihin sanaluokkaan sana kuuluu
Paljonko maksaa kilon pala maksaa?
verbi substantiivi
SANOJEN TAIVUTUS
suomi onsynteettinen kieli = sanoja
taivutetaan
ruotsi ja englanti ovat analyyttisia kieliä= asioita ilmaistaan erillisillä sanoilla, esim. prepositioilla
SIJAMUODOT (sijat)
• Nominien taivutusmuodot (nominit = substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit)
• Suomessa on 15 sijaa.
• kaksi lukua, yksikkö ja monikko. Monikon tunnus on perusmuodossa t ja muissa muodoissa i tai j
SIJAMUODOT
yksikkö monikkoperusmuoto mikä? matto matoteli nominatiivi
partitiivi mitä? mattoa mattoja
genetiivi minkä? maton mattojen
paikallissijat
inessiivi missä? matossa matoissaelatiivi mistä? matosta matoistaillatiivi mihin? mattoon mattoihin
adessiivi millä? matolla matoillaablatiivi miltä? matolta matoiltaallatiivi mille? matolle matoille
essiiviminä? mattona mattoinamillaisena?
translatiivimiksi? matoksi matoiksimillaiseksi?
harvinaiset sijamuodotabessiivimitä ilman? kirjatta kirjoitta
komitatiiviminkä kanssa?
kirjoineni, kirjoinesi, kirjoineenkirjoinemme, kirjoinenne, kirjoineen
• vain monikkomuoto, joka voi tarkoittaa tilanteesta riippuen yksikköä tai monikkoa.
instruktiivi millä tavoin? kirjoin• vain monikkomuoto (poikkeus: Tulin jalan).
akkusatiivi?
Mari rakastaa suklaata ja mansikoita.Milla osti pyörän ja siihen talvirenkaat.Lue tämä kirje ja nämä esitteet.Mika muisti sinut ja heidät.
vastaus kysymykseen MITÄ TEKEE? eli on yhteydessä lauseenjäsennykseen:
OBJEKTIN MUODOT
akkusatiivi on objektin sija
• vain persoonapronomineilla on oma akkusatiivimuoto:
minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät
• muut sanat ovat nominatiivin, genetiivin tai partitiivin muodossa
Tee kakku! – Tein kakun. – Tein kakkua.
joissakin kielissä kaikilla sanoilla on akkusatiivimuoto
KENET?
!
verbien persoonamuodot = predikaattimuodot
aktiivimuotoja (tietty persoona tekijänä)
yksikkö monikko1. persoona minä opiskelen me opiskelemme2. persoona sinä opiskelet te opiskelette3. persoona hän opiskelee he opiskelevat
passiivimuotoja (tekijä ei ole näkyvissä)
opiskellaan
kielenhuoltoa:
passiivi puhekielessä ja kirjakielessäMe kirjoitetaan joku essee.
Me kirjoitamme jonkin esseen.
Syksyllä ollaan luettu monia tekstejä. Syksyllä on luettu monia
tekstejä.
on tehty – ei ole tehtyoli tehty – ei ollut tehtyolisi tehty – ei olisi tehty
ollaan tehty – ei olla tehtyoltiin tehty – ei oltu tehty
oltaisiin tehty – ei oltaisi tehty
aikamuodot eli tempuksetpreesens
luen / en lue luetaan / ei lueta
imperfektiluin / en lukenut luettiin / ei luettu
perfektiolen lukenut / en ole lukenut on luettu / ei ole luettu
pluskvamperfektiolin lukenut / en ollut lukenutoli luettu / ei ollut luettu
Särmä s. 301
futuuri eli tulevan ajan muoto ?
• suomessa ei ole varsinaista futuurimuotoa, vaan futuuri ilmaistaan eri tavoilla
Huomenna hän tuleeTule sitten, kun olet syönyt.Aion tehdä kolme kurssia tässä jaksossa.Tulemme lukemaan monia tekstejä.
Tapaluokat eli modukset
• Persoonamuodoista näkyy myös tekemisen tapa.
• 4 tapaluokkaa eli modusta, jotka ilmaisevat kertojan suhtautumista lausumaansa
Särmäs. 294
Indikatiivi
• tositapa eli indikatiivi. Se on tavallisin modus, yleismodus.
Rehtori lukee. ~ Rehtori luki. ~ Rehtori on lukenut. ~ Rehtori oli lukenut
Kansliassa luetaan. ~ luettiin ~ on luettu ~ oli luettu
Esittää toteamuksen
tai väitteen
Konditionaali = ISI-muoto
• tekeminen tai oleminen ehdollista• Lauseissa usein jos-sana
Rehtori lukisi / ei lukisi / olisi lukenut / ei olisi lukenut.~ Kansliassa luettaisiin / ei luettaisi / olisi luettu / ei olisi luettu
ilmaisee myös epävarmuutta ja kohteliasta pyyntöä.
Imperatiivi = käskymuoto• käsky, kehotus tai kielto
Lue! Lukekaa! Älä lue! Älkää lukeko!
• Harvoin käytettyjä käskymuotoja ovatlukekoon, alköön lukekolukekaamme, älkäämme lukekolukekoot, älkööt lukeko ~ luettakoon, älköön luettako
Potentiaali = NE-muoto• ilmaisee tekemisen mahdollisina tai
todennäköisenä.lukenen / en lukene…lienen lukenut, / en liene lukenut …
~luettaneen / ei luettane lienee luettu / ei liene luettu
• HUOMAA: olla-verbin potentiaali on lienen, lienet, lienee, lienemme, lienette, lienevätlienen ollut, lienet ollut…
Myös erittäin kohteliaissa
kehotuksissa
Melko yleinen
otsikoissa
verbimuodon kertomaa
pääluokka + modus + tempus + luku +persoona aktiivin indikatiivin preesens yksikön 3. persoona
lukee
passiivin konditionaalin preesens
luettaisiin
Nominaalimuodot
•kaksi ryhmää, infinitiivit ja partisiipit.
•eroavat persoonamuotoisista verbimuodoista siinä, että nominaalimuotoiset taipuvat kuten nominit (eli sijamuodoissa).
Infinitiivit (3 kpl)
Infinitiiveillä on joitakin sijamuotoja, mutta niillä ei ole täydellistä taivutusta.
A-infinitiiviI infinitiivi eli verbin perusmuoto
lukeaA-infinitiivin pitempi muoto
lukeakseni, lukeaksesi….
E-infinitiiviII infinitiivi
sijamuodot: inessiivi (-ssa, -ssä)
lukiessa, luettaessainstruktiivi (-n)
lukien
MA-infinitiiviIII infinitiivi
sijamuodot:inessiivi (ssa, ssä) lukemassaelatiivi (sta, stä) lukemastaillatiivi (an, än) lukemaanadessiivi (lla, llä) lukemallaabessiivi (tta, ttä) lukemattainstruktiivi (n) lukeman, luettaman
Partisiipit (5 kpl)
VA & TAVA NUT & TU MA
aktiivin 1. partisiippi aktiivin 2. partisiippi agenttipartisiippi
lukeva lukenut lukema
passiivin 1. partisiippi passiivin 2. partisiippi
luettava luettuSärmäs. 295
Partisiipit
Partisiipit muistuttavat adjektiiveja eli netaipuvat sijamuodoissa sekä yksikössä että monikossa.
Tanssiva tyttö on naapurini.Tanssivalla tytöllä on kaunis hame.
Bodannut poika venyttelee.Bodanneen pojan takki on kulunut.
Tyttö lukee. Tytöt lukevat.Kirja jäi kotiin. Tehtävät olivat helppoja.Oppiminen on hauskaa.
subjekti on perusmuodossa eli nominatiivissa.
Subjektin toinen sijamuoto on partitiivi:Lintuja lentää taivaalla.Kasvoissasi on likaa.
kuka tai mikä tekee?
ketkä tai mitkä
tekevät? Subjekti
Predikaatti eli persoonamuotoinen verbi (aktiivi tai passiivi)
Minä ostin eilen uuden puseron.Tuo minulle se esite!Jossain poltetaan roskia.
Lauseessa voi olla pelkkä predikaatti ilman muita lauseenjäseniä.
Toivotaan, toivotaan.Sataa.
Predikaatti
Objekti ilmaiseen tekemisen kohteen eli se on verbin määrite.
Ota ruoka kaapista.Söitkö kakun?Tein tehtävät.Näin miehen kadulla. Tunsin hänet.Rakastatko häntä?
ObjektiMitä joku tekee?
Predikatiivi liittyy olla-verbin (joskus tulla-verbin) välityksellä subjektiin ja ilmaisee, mikä, millainen tai kenen subjekti on.
Hauki on kala.Jaana on suomen opettaja.Te olet ahkeria.Tämä kirja on Lassen.
Predikatiivi
Attribuutti on substantiivin määrite (tarkiste).Valoisa kesä tulee.Tämä vuosi on työntäyteinen.Yksi tentti on erityisen raskas.Hänen talonsa on uusi ja hieno. Taiteilija Kaartinen menee naimisiin.Lea, elämäni nainen, on tuolla.
Oleskelu Pariisissa antoi minulle varmuutta.
Attribuutti Millainen joku tai jokin on?
Paikan attribuutti
Adverbiaalit ovat kirjava joukko määritteitä. Ne liittyvät verbiin tai koko lauseeseen ja voivat ilmaistapaikkaa, aikaa, tapaa, keinoa, syytä, suuntaa tms.
Niitä saattaa olla samassa lauseessa useita, sillä adverbiaali on yleisin lauseenjäsen.
Menin aamulla bussilla työhön. Pysäkillä oli jono, jaautossa pyyhin hikeä otsalta. Työssä tulin sairaaksi. Minulla oli flunssa.
Adverbiaali missä? mistä? mihin? millä? miltä? mille?milloin? miten? miksi?
Termejä, joita suomen kieliopissa
ei yleensä käytetä
Opiskellessasi vierasta kieltä muista, että uuden kielen rakenne ja rakenteen esitystapa eivät aina ole samanlaisia
kuin suomessa.
= aikaa tai tapaa (tempus / modus) ilmaiseva verbi, joka kuuluu yhteen toisen verbin eli pääverbin, kanssa.
Usein vaillinainen taivutus
I will be back.
Jag kan prata lite svenska.
apuverbi
monissa kielissä sanoilla on suku, esim:• espanja, italia: maskuliini - feminiini: • latina, saksa ja venäjä:
maskuliini - neutri - feminiini
- suku on opeteltava yhdessä sanan kanssa- suku näkyy artikkelissa, päätteissä ja
lauseen muiden sanojen taivutusmuodoissa
suku
Artikkelista näkyy sanan suku ja se osoittaa, onko sana definiittinen eli määräinen vai indefiniittinen eli epämääräinen
- ruotsissa sanat ovat artikkelinsa mukaisesti joko en- tai ett-sukuisia.
en familj – ett hus = epämääräinenfamiljen – huset = määräinen
artikkeli
• definiittinen = tietty, rajattu, aiemmin mainittu– määräinen, tunnistettavissa edeltävän maininnan tai
luontaisen yksikäsitteisyyden ansiosta
• indefiniittinen = yleinen, uusi asia– epämääräinen, tarkemmin määrittelemätön joukon jäsen tai
ryhmä
definiittinen ja indefiniittinen
esim. ruotsissa ensi kertaa mainittaessa artikkeli on sanan edessä.
Där står en dam och ett barn.Tuolla seisoo nainen ja
lapsi. en ja ett ovat epämääräisiä artikkeleita
Uudelleen mainittaessa sama asia artikkeliosa siirtyy sanan loppuun.
Damen är gammal och barnet är ungt.Nainen on vanha ja lapsi on
nuori. damen ja barnet ovat määräisiä muotoja
esim. englanti: yksikön epämääräinen ja määräinen muoto:
- What is that? Mikä tuo on? - It is a car. Se on auto.- Is the car Finnish or Swedish?
Onko auto suomalainen vai ruotsalainen?
- It is Swedish. It is a Volvo.Se on ruotsalainen. Se on Volvo.
Yks mies kysy sinuu…
Ai mikä mies?
Emmie tiiä. Se mies sano, et se soittaa sulle.
suomessa käytetään puheessa yksi- ja se-sanoja artikkelin tapaan
pronominien käyttö artikkelinaei ole hyvää tyyliä teksteissä
Ensin kävimme ostamassa sen hyvän kartan. Ensin kävimme ostamassa hyvän kartan.
Tällaiset ohitukset ovat niitä kaikkein vaarallisimpia. Tällaiset ohitukset ovat kaikkein vaarallisimpia.
Minkä sen?
Mitä niitä?
= verbin kuvaaman tilanteen määrittely: onko toiminta staattinen vai dynaaminen, jatkuva prosessi vai päätepisteeseen johtava?suomessa aspektia ilmaistaan paljolti objektilla, ja verbi pysyy samana
Luen kirjaa. = toiminta jatkuu vrt. Luen kirjan. = toiminta päättyy
aspekti
joissakin kielissä oma sijamuoto, joka voi vastata suomen genetiiviä tai paikallissijoja (minkä? kenen? mille? kenelle? tms.)
esim. saksassa tietyt prepositiot vaativat datiivimuotoa
aus, bei, mit, nach, zeit, von, zu
datiivi
ruotsin kieliopin termejä•deklinaatio = substantiivien taivutus•konjugaatio = verbien taivutustyypit
deklinaatio ja konjugaatio
esim. ruotsissa ja englannissa mutta ei suomessa
Det regnar. It rains. Sataa.
Det är trevligt att träffa dig. It is nice to meet you.On hauska tavata sinut.
Jos halutaan ilmaista, että jotakin on jossakin, käytetään ruotsissa usein rakennetta det finns ja englannissa there is / there are.Det finns många bäcker på bordet.
There are many books on the table.Pöydällä on useita kirjoja.
muodollinen subjekti
Kirjoja ja linkkejä asianharrastajille
• Leino: Suomen kielioppi
• Vähä-Aho, Kallio, Liuskari: Pieni kielioppi• Ison suomen kieliopin termejä
http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk1/index.html