1Kaksi tutkintoa | Kansainvälistä väriä Ainoana Suomessa | Positiiviset solmut

Aikaa kestävätutkinto

2

Solmukohta | Sisällys

5PääkirjoitusValitsemisen solmukohdassa

5KannanottoTulevaisuus positiivisesti solmussa

6Kun tekniikka kiinnostaa

8Tutkinto yliopistosta vai ammattikorkeasta?

9Tulevaisuuden osaaja

Julkaisu Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan opintojen avaamiseksi

Sisällys10TTK pähkinänkuoressa Oulussa

1210 syytä opiskella tekniikkaa Oulun yliopistossa

14Opiskelijat yhteisvalinnassa

16Opintojen ABCPerusasiat opiskelusta tulevalle teekkarille

18Teekkarin opiskelumenetelmät

19Kaksi porrasta tutkinnossa

20Väärä valinta?

JulkaisijaOulun yliopistoTeknillinen tiedekuntaPL 4000 90014 Oulun yliopistoPuh. 029 448 2001www.oulu.fi/ttk

IlmestyminenMarraskuussa 2012

Painosmäärä1 500 kpl

JakeluAbit, opot ja muut opiskeluista kiinnostuneet kautta maan.

PäätoimittajaSirpa Nelo, koulutuspäällikkö

Toimitus ja ulkoasuSiberiawww.siberia.fi

PainoErweko Oy

TiedustelutTeknillisen tiedekunnan kansliaPuh. 029 448 2001

21Kansainvälistä väriä Oulussa

22PajakerhopäällikötTeekkariveljesten haastattelu

24Yhdessä opinnoissa eteenpäin

26Teekkari töissä

29Näin teekkari työllistyy

29RobottimiesHaastattelussa tiedekunnasta valmistunut Matti Tikanmäki

30Tervetuloa Ouluun

Avaawww.ttk.oulu.fi/abiopas

3

Avaawww.ttk.oulu.fi/abiopas

4

Aino-Kaisa Manninen, tuotantotalouden opiskelija, on aina ollut kiinnostunut monista asioista. Monitieteinen Oulun yliopisto tarjosi hänelle hyvän vaihtoehdon: ”Voin lukea myös esimerkiksi kauppa-tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja kieliä.” Lisää Aino-Kaisan valinnoista: www.ttk.oulu.fi/abiopas.

4

Kuv

a: K

ati L

eino

nen

5

Koulutusmahdollisuuksien ja -väylien kirjo on viime vuosina kasvanut. Positiivista muutoksessa on se, että opiskelijan mahdollisuudet liikkua eri koulutusasteiden välillä ovat nykyisin periaatteessa rajoittamattomat. Toi-saalta ”pitkän tien” kulkeminen on käytännössä haastavaa.

Jo yläkoululaiset ja heidän vanhempansa tarvitsevat valintojen tekemi-seksi aiempaa enemmän tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia eri koulu-tusmuodot tarjoavat ja mitä ne sulkevat pois. Tiedon tarve jatko-opinto-mahdollisuuksista vain kasvaa toisen asteen opintojen edetessä.

Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan Solmukohta-lehti on suun-nattu kaikille niille, joita kiinnostaa opiskelu tekniikan parissa. Yhtä hyvin Solmukohta antaa tietoja opiskeluita suunnitteleville, opinto-ohjaajille, ai-neenopettajille kuin koteihin huoltajille.

Lisäksi suosittelemme teknillisen tiedekunnan abiopasta, joka on jokai-sen ulottuvilla Internetissä. Esimerkiksi juuri kaikkein tarkimmat koulu-tusohjelmakuvaukset löytyvät abioppaasta, samoin käytännön elämään liittyvät asiat Oulussa yliopiston opiskelijana. Abioppaan osoite on www.ttk.oulu.fi/abiopas.

Antoisia lukuhetkiä!

Pääkirjoitus | Solmukohta Kannanotto | Solmukohta

Valitsemisen solmukohdassa

Teekkarilakki on ylioppilaslakkia muistuttava päähine, jota teek-karit käyttävät ensimmäisen opiskeluvuotensa vapusta läh-tien. Oululaiset teekkarit sol-mivat lakkinsa tupsunaruun solmun merkiksi jokaisesta selvitystä TeekkariWapusta. Solmut avataan teekkarin val-mistuessa diplomi-insinöö-riksi tai arkkitehdiksi.Oululainen Teekkarilakki

on pyöreä, ja sen tupsu on kiinnitet-ty oikealla reunalla olevaan ulkonemaan. Lakin vuori on sinivalkoinen ja lakki on materiaaliltaan puuvillasamettia. Lakki on saanut vaikutteita ruotsalaisesta teek-karilakista sekä pohjoisesta neljäntuulen-lakista.

Oulussa lakki otettiin käyttöön vappu-na 1960 Oulun yliopiston rehtorin ja hal-lintokollegion vastustuksesta huolimatta.

Teekkarilakin käyttämisestä on mää-ritelty yksityiskohtaisella ohjesäännöllä, jota Suomessa ylläpitää kunkin teknilli-sen yliopiston ylioppilaskunta tai moni-alaisen yliopiston tapauksessa teekkari- yhdistys. Oulussa lakin jakamisesta vas-taa nykyisin Oulun Teekkariyhdistys ry (OTY).

Solmut avataan teekkarin valmistuessa diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi.

Tulevaisuus positiivisesti solmussa

6

Solmukohta

6

Miksi Aino-Kaisa Manninen (vas.), Topi Pohjosaho ja Annukka Kokkonen valitsivat Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan ja

kuinka oma koulutusohjelma löytyi? Lue www.ttk.oulu.fi/abiopas!

Kuv

a: K

ati L

eino

nen

7

Solmukohta

Kun tekniikkakiinnostaaKun tekniikka kiinnostaa, kannattaa tehdä valintoja, jotka auttavat tekniikan alan opiskeluja.

Lukio on hyvä väylä useiden alojen yliopis-to-opintoihin – myös tekniikan. Kun teknii-kan alan opinnot kiinnostavat, lukiossa on hyvä suorittaa laajoina oppimäärinä mate-matiikka, fysiikka ja kiinnostuksen mukaan kemia – niin kursseina kuin ylioppilaskirjoi-tuksissa. Kemiaa tarvitaan erityisesti pro-sessitekniikan ja ympäristötekniikan koulu-tusohjelmissa.

Laajan matematiikan oppimäärä takaa, ettei tule suljettua itseltään valinnanmah-dollisuuksia pois liian aikaisin. Laajan ma-tematiikan hyvä ylioppilastutkintoarvosana avaa nimittäin ovia jatko-opintoihin erittäin monilla aloilla, ei ainoastaan tekniikassa.

AmmAttilukiostA yliopistoon?Perinteisten lukio-opintojen lisäksi myös ammattilukion suorittaminen takaa hyvän pohjan tekniikan alan yliopisto-opintoihin. Käytännön osaamisesta on hyötyä diplomi-insinöörin työtehtävissä.

Käytännön taidot eivät kuitenkaan rii-tä yliopisto-opinnoissa, vaan tärkeään roo-liin nousee vahva teoriaosaaminen. Ammat-tilukiolaisenkaan ei siis kannata unohtaa luonnontieteiden laajojen oppimäärien suo-rittamista, sillä ne avaavat monien jatkokou-lutuspaikkojen ovia.

AmmAttikoulustA yliopistoon?Ammattikoulupohjalta on periaatteessa mahdollista edetä yliopisto-opintoihin saak-ka. Käytännössä se on kuitenkin haastavaa ja vaatii erittäin paljon työtä.

Tekniikan alan valintakokeissa ei vaadi-ta luonnontieteiden laajojen oppimäärien kurssien suorittamista lukiossa, mutta ko-keissa on hallittava kyseiset tiedot. Itsenäi-nen tietojen omaksuminen voi osoittautua yllättävän haastavaksi, vaikka mahdotonta se ei toki ole.

ArvosAnAt Alle keskitAson?Lahjakkaat laajan matematiikan ja fysiikan lukijat ovat luonnollisesti soveltuvia teknilli-sen tiedekunnan diplomi-insinööri- tai ark-kitehtikoulutukseen.

nAiset menestyvät tekniikAssATekniikan alan valinneet naiset me-nestyvät opinnoissaan ja työelämäs-sä hyvin.

Naiset tekniikan alallahttp://www.witec-eu.net/

Laajan matematiikan ylioppilastutkintoarvosana avaa ovia jatko-opintoihin erittäin monilla aloilla.

Toivosta ei kannata luopua, jos mate-maattisten aineiden arvosanat ovat keski-tasoa tai sen alle. On hyvä muistaa, että matemaattisten aineiden oppiminen on enemmän kiinni harjoittelusta kuin lahjak-kuudesta.

Teknillisen tiedekunnan selvitysten mu-kaan opintomenestystä diplomi-insinöö-rin tutkinnossa selittää parhaiten aktiivi-suus ensimmäisen vuoden opinnoissa, eivät ylioppilaskirjoitusten arvosanat. Motivoi-tuneelle opiskelijalle kaikki mahdollisuudet ovat avoinna! Menestys ei välttämättä riipu aiemmasta koulumenestyksestä.

8

oulun yliopistossA...Vuonna 2005 suomalaisissa yliopistoissa toteutettiin tutkintorakenneuudistus, jos-sa ylemmät korkeakoulututkinnot jaettiin kahteen osaan. Uudistui johtui siitä, että korkeakoulututkintojen kirjoa on haluttu yhdenmukaistaa EU:n alueella.

Nykyisin tekniikan alan yliopisto-tutkintoina voi suorittaa kolmivuoti-sen tekniikan kandidaatin ja sen jälkeen kaksivuotisen diplomi-insinöörin tai ark-kitehdin tutkinnon.

Kaikki Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan hyväksyttävät opiskelijat saavat opinto-oikeuden tekniikan kandi-daatin ja diplomi-insinöörin tai arkkiteh-din tutkintoon.

Tutkinto yliopistosta vai ammattikorkeasta?Mikä on ero tekniikan alan yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnoissa eli tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin ja insinöörin (AMK) tutkinnoissa?

Yliopisto- ja ammattikorkea-koulututkinnon tärkeimpiä ero-ja tekniikan alalla on se, että yli-opistossa suoritettu tutkinto kestää aikaa: yliopistossa han-kittu teoreettinen osaaminen ei vanhene samalla tavalla kuin käytännön teknologiat, jotka vaihtuvat kolmesta viiteen vuo-den välein.

AmmAttikorkeAssA...Ammattikorkeakoulussa voi tekniikan alal-la suorittaa nelivuotisen insinöörin (AMK) tutkinnon.

mikä eronA?Vaikka tutkinnoista käytetään samaa eng-lanninkielistä nimitystä bachelor, tekniikan

kandidaatin ja insinöörin tutkinnot eivät ole suoraan rinnastettavissa.

Merkittävin ero on se, että insinöörin tutkinto on käytännönläheinen ja teknii-kan kandidaatin tutkinto teoriapainot-teinen. AMK-tutkinnossa painottuvat ammattiaineet ja käytännön osaaminen, kun taas kandidaatintutkinnon tarkoi-tuksena on pääasiassa antaa opiskelijoille teoreettisia valmiuksia ylemmän korkea-koulututkinnon suorittamiseen.

Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnossa opiskelija puolestaan syven-tää teoreettista ja käytännön osaamistaan valitsemalleen erikoisalalle.

Yliopistossa hankittu teoreettinen osaaminen ei vanhene.

Miksi yliopistoon?> Yliopistossa

suoritettu tutkinto kestää aikaa

Oulun yliopiston teknii-kan alan koulutusohjelmissa on varmistettu, että valmis-tuneiden tulevan 40-vuotisen työuran aikana heillä on työ-kaluja omaksua uusia tekno-logioita.

Solmukohta

9

Solmukohta

Lukiosta lähdettyäni päädyin lukemaan prosessitekniikkaa Oulun yliopistoon. Pää-tin ensin tarkkailla vuoden ja katsoa sitten, osuiko uravalinta oikeaan. Tähän mennes-sä en ole katunut päätöstäni: voin soveltaa luonnontieteitä käytäntöön ja oppia koko ajan jotain uutta.

Sain positiivisesti yllättyä, kun huomasin, että ensimmäisestä vuodesta asti opiskel-laan oman alan asioita. Toki lukiossa käydyt matematiikat, fysiikat ja kemiat piti kerra-ta peruskursseina, mutta samalla sain tun-tuman siitä, mitä oikeasti olin tullut opiske-lemaan.

Tavanomaiseen päivääni kuuluu kuu-si tuntia luentoja. Luentojen välissä ja jäl-keen teemme porukalla annettuja osatehtä-viä ja kotilaskuja.

Kurssit on usein rakennettu niin, että koko kurssin ajan palautetaan kotitehtäviä, portfolioita sekä luentopäiväkirjoja ja lopuk-si on kevennetty loppukoe. Kurssien suorit-taminen on siis tehty helpoksi. Samalla op-pii pikku hiljaa eikä vain viimeisellä viikolla ennen tenttiä.

Ensimmäiset kolme vuotta opinnoista kuluvat perus- ja aineopintojen kanssa. Kol-mannen vuoden keväällä valitaan opinto-suunta. Sitä ennen on varmasti aineopin-tojen ja kesätöiden pohjalta muodostunut mielikuva, mihin erikoistua ja mitä tulee valmistumisen jälkeen tekemään. Valinnan-varaa on, ja työkokemus varmasti ohjaa vie-lä valmistumisen jälkeen uraa eteenpäin.

Opiskeluiden alku alkoi lupaavasti, kun uudet opiskelijat jaettiin pienryhmiin. Ei tarvinnut kauan olla ilman kavereita, sil-lä kuljimme pienryhmänä luennoille ja sau-

nailtoihin. Lähes kaikki uudet opiskelijat ovat samassa tilanteessa, uudessa kaupun-gissa ilman kavereita. Kaikilla on siis tarve löytää uusia tuttavia.

Opiskelupaikan vastaanottaessani ajatte-lin olevani niitä harvoja naisia, jotka eksyvät tekniikan pariin. Teekkarinaisilla on kuiten-kin laajat verkostot ja erilaisia illanistujaisia on tarjolla.

Oulussa on hyvin toimiva ja edullinen korkeakoululiikunnan Sporttipassi, jolla pääsee helposti liikkumaan ja kokeilemaan uusia lajeja. Olen jo käynyt kokeilemassa oi-keaoppista keilausta, laskuvarjohyppyä ja ryhmäliikuntatunteja. Vastaavanlaista jär-jestelmää ei muualla ole. Olen ylpeä siitä, että opiskelijoita kannustetaan täällä Oulus-sa liikkumaan.

Opiskeluiden alettua olen ollut joka kesä oman alan kesätöissä. Vaikkakin olen ollut haalarihommissa, kesät ovat opettaneet pal-jon. Luennoilla ei aina konkreettisesti opi, miltä suodattimet tai valukoneet tehtais-sa näyttävät, saatikka, miten ne käytännös-sä toimivat.

Kesätyöt ovat lisäksi valaneet uskoa sii-hen, että ala on juuri se, minkä parissa ha-

Tulevaisuuden osaaja

luan tehdä töitä myös jatkossa. Valmistumi-sen jälkeen työllistyminen on lähes varmaa. Lisäksi osastot kehittävät kursseja ja uu-sia opintosuuntia työelämän tarpeita huo-mioiden.

Opiskelu ei ole pelkkää luennoilla is-tumista ja asioiden pänttäämistä. Killat ja muut opiskelijajärjestöt tarjoavat paljon ak-tiviteetteja opiskeluiden ulkopuolelle.

Excursioilla olen päässyt katsomaan, mi-ten vessapaperia tehdään ja mitä tapahtuu ennen kuin Koskenkorva on pullossa. Tal-vella olen käynyt Ruotsissa laskettelemassa ja loppukesästä rapujuhlilla.

Kaikkein parasta on, että tapahtumia saa järjestää itse. Olenkin ollut monissa eri luot-tamustehtävissä ja saanut mm. itse suun-nitella ja organisoida tapahtumia. Tiedän, ettei kaikkia työelämässä tarvittavia taito-ja opi luennoilla. Luottamustehtävissä tu-lee samalla opittua hallinnon koukeroita ja vastuullista taloudenhoitoa. Positiivisena li-sänä olen saanut kasapäin uusia ystäviä ym-päri Suomen ja Euroopan. Uskon, että heis-tä on tulevaisuudessa vielä hyötyä, kun haen töitä.

Opiskelu Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa ei ole hukkaan heitettyä aikaa vaan satsaus tulevaisuuteen.

Elina Honkalaprosessiteekkari, järjestöaktiivi

Teekkarinaisilla on laajat verkostot ja erilaisia illanistujaisia on tarjolla.

10

Solmukohta

ArkkiTehTuuri, 40 ALOiTuspAikkAA

- Architectural Design - Rakennussuunnittelu - Yhdyskuntasuunnittelu

TTK pähkinänkuoressa Oulussa

Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta (TTK) on Suomen suurimpia yksiköitä, joissa tarjotaan yliopisto-opetusta tekniikan

alalla. Perustutkintoa suorittaa kerrallaan n. 3 600 opiskelijaa. Koulutusohjelmia on seitsemän, jokaisessa vielä useita eri

opintosuuntia. Valinnanvaraa riittää niin opintojen kuin myös uravaihtoehtojen suhteen.

Lukuun ottamatta arkkitehti-opiskelijoita, opintojen pari en-simmäistä vuotta ovat eri kou-lutusohjelman opiskelijoille pääpiirteissään samansisältöiset. Kolmantena vuonna valitaan oma opintosuunta. Lisäksi opis-kelijan on mahdollista suorittaa täydentäviä opintoja ja hyödyn-tää muulla tavoin monitieteisen yliopiston kurssivalikoimaa.

kOneTekniikkA, 105 ALOiTuspAikkAA

- Auto- ja työkonetekniikka- Koneensuunnittelu- Materiaalitekniikka- Mekatroniikka ja kone- diagnostiikka- Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia- Teknillinen mekaniikka- Tuotantotalous- Tuotantotekniikka

prOsessiTekniikkA, 75 ALOiTuspAikkAA

- Automaatiotekniikka- Biotuotteet ja

bioprosessitekniikka- Kemian prosessitekniikka- Prosessimetallurgia- Rikastustekniikka- Teollisuuden energia- ja

ympäristötekniikka- Tuotantotalous- Vesi- ja yhdyskuntatekniikka

11

Solmukohta

kOuLuTusOhjeLmien jA OpinTOsuunTien TArkemmAT sisäLLöTwww.ttk.oulu.fi/abiopaswww.oulu.fi/ttk/opinnot

www.oulu.fi/koulutustarjonta

YmpärisTöTekniikkA, 45 ALOiTuspAikkAA

- Automaatiotekniikka- Biotuotteet ja

bioprosessitekniikkaa- Kemian prosessitekniikka- Prosessimetallurgia- Teollisuuden energia- ja

ympäristötekniikka- Tuotantotalous

sähköTekniikkA, 50 ALOiTuspAikkAA

- Elektroniikan materiaalit ja komponentit- Elektroniikan suunnittelu- Fotoniikka ja mittaustekniikka- Fysiikan/matematiikan

aineenopettaja- Tietoliikennetekniikka

TieTOTekniikkA, 50 ALOiTuspAikkAA

- Informaatiotekniikka- Soveltava tietotekniikka- Sulautetut järjestelmät

TuOTAnTOTALOus, 35 ALOiTuspAikkAA

- Käytettävyyden ja työhyvin- voinnin hallinta ja johtaminen- Laatu- ja projektijohtaminen- Tuotannollisen toiminnan johtaminen- Tuotekehityksen johtaminen

12

Solmukohta

01Suomen parhaitaOulun yliopisto on toistuvasti sijoitettu yli-opistojen keskinäistä paremmuutta vertai-levassa vuotuisessa ARWU-rankingissa (nk. Shanghain listassa) Suomen yliopis-tojen kärkikaksikkoon. Vuoden 2012 arvi-oinnissa Oulu oli jälleen toisella sijalla.

02ValittaVaa riittääMahdollisuuksia piisaa! Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa on kaikkiaan seitsemän koulutusohjelmaa, joissa jokai-sessa on tarjolla useita opintosuuntia.

03töitä löytyyOulun yliopistosta valmistuneet diplomi-insinöörit ja arkkitehdit työllistyvät erit-täin hyvin. Jo kesätyöaikana. Valmistu-neiden työttömyysprosentti on vain noin kolmen luokkaa.

04ei VanheneOulun yliopiston tekniikan alan koulu-tusohjelmissa on varmistettu, että val-mistuneiden tulevan 40-vuotisen työ-uran aikana heillä on työkaluja omaksua uusia teknologioita. Ylipäänsä yliopistos-sa suoritettu tutkinto kestää aikaa, sillä teoreettinen osaaminen ei vanhene.

05ainoa monitieteinenAinoana Suomen suurista tekniikan kor-keakouluyksiköistä Oulun yliopiston tek-nillinen tiedekunta on osa monitieteistä yliopistoa. Koko yliopistossa opiskelijoi-ta on 16 000.

06KanSainVäliSeSSä SeuraSSaOpiskelu Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa on oikeasti kansainvälistä. Opiskelijoita ja opettajia tulee maailmal-ta. Myös oma tie johtaa helposti Suomen rajojen ulkopuolelle.

07tunnuStuSta opetuKSen KehittämiSeStäOulun yliopiston teknillisen tiedekunnan osastot ovat kehittäneet opetustaan mo-nin tavoin. Moinen teko on huomioitu myös muulla.

Opetusministeriö on nimennyt pro-sessi- ja ympäristötekniikan osas-ton jo peräti kolme kertaa peräkkäin yliopistokoulutuksen laatuyksikök-si. Saavutus on Suomessa ainutlaa-tuinen.

Arkkitehtuurin osasto on valittu val-takunnalliseksi taiteellisen toimin-nan huippuyksiköksi vuosina 2007–2009.

Sähkö- ja tietotekniikan osasto* on valittu Oulun yliopiston opetuksen sisäiseksi laatuyksiköksi.

13

Solmukohta

Viereisellä sivulla, kohdassa 07 on nostettu esille tunnustukset, joita Oulun yliopiston teknillisen tiedekun-nan osastot ovat saaneet opetuksen-sa tasosta.

Huipputuloksia on tullut myös tek-nillisen tiedekunnan tutkimuksen puolella. Suomen Akatemian ja Teke-sin Oulun yliopistolle myöntämästä yhdestätoista FiDIPro-tutkijasta yh-deksän työskentelee teknillisessä tie-dekunnassa. Ks. www.fidipro.fi.

Lisäksi Oulun yliopistossa suoritet-tiin vuoden 2007 lopussa tutkimuk-sen kokonaisarviointi. Kansainväliset arviointiryhmät arvioivat yliopiston yksiköiden ja laitosten tutkimuksen laadun suhteessa kansainväliseen ta-soon. Huippuarvosanoja tuli koko yli-opistolle seitsemän kappaletta, niistä peräti kolme sähkö- ja tietotekniikan osastolle*. Lisäksi osaston konenä-ön tutkimusryhmä sai erityismainin-nan. Lisätietoja http://ntsat.oulu.fi/rae2007/s/reports.html

08Kehitytään!Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnas-sa opiskelija ei jää yksin: opintojen edisty-mistä seurataan todennäköisesti tarkem-min kuin missään muussa suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa. Hyvä! Tu-kena ovat myös omaope ja pienryhmä.

09oSatentitään!Perusopintoihin kuuluvissa matematiikan ja fysiikan kursseissa opiskelijoiden osaamista testataan pienemmissä osissa laajojen lopputenttien sijaan. Se helpottaa ja on järkevää!

10VaStuuta VapaudeSta Oulun yliopistossa teknillisen tiedekun-nan akateemista vapautta osataan hallita ja – tulosta syntyy: opiskelijat suoriutuivat opinnoistaan 30 % muita nopeammin ja opintojen keskeytykset ovat vähentyneet, kiitos ajankäytön seurannan.

Oulun yliopistosta valmistuneet saavat vankan matemaattis-luonnontieteellisen perusosaamisen, jonka päälle omaa am-mattitaitoa on helppo rakentaa koko työ-uran ajan.

TiesiTkö Tämän?

Huippu-opetuksen lisäksi huippu-tutkimusta

eKStraa!Oulu on todellinen

opiskelijakaupunki. Asuntotilanne on parempi kuin monessa muussa kaupungissa, harrastuksia riittää

ja killat pitävät huolen myös teekkarin muusta vapaa-ajan

hyvinvoinnista.Lue lisää s. 30!

* Elokuusta 2011 lähtien osastoja on ollut kolme: sähkötekniikan osasto, tietoliikennetekniikan osasto ja tietotekniikan osasto.

14

Solmukohta

15

Solmukohta

Opiskelijat yhteisvalinnassa

Yhteisvalinta tarkoittaa nimensä mukaan yhteistä valintaa: opiskelijaksi pyrkivä hakee samalla sähköisellä hakulomakkeella ja yk- sillä pääsykokeilla kaikkiin Suomen diplomi- insinööri- ja arkkitehtikoulutusta tarjoaviin yksiköihin.

Opiskelija huomioidaan opiskelijavalin-nassa niihin koulutusohjelmiin, jotka hän on hakulomakkeessa ilmoittanut. Vastaavas-ti hänet valitaan opiskelemaan siihen koulu-tusohjelmaan, jonka hän on merkinnyt en-sisijaiseksi ja johon hänen pistemääränsä riittävät.

muuT kuin YLiOppiLAATMyös ne hakijat, jotka eivät ole ylioppilai-ta mutta ovat suorittaneet ammattikorkea-koulututkinnon, ammatillisen korkea-as-teen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmivuotisen amma-tillisen tutkinnon tai kaksoistutkinnon (am-mattikoulututkinto ja ylioppilastutkinto) ha-kevat tiedekunnan koulutusohjelmiin osana diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen valtakunnallista yhteisvalintaa.

Hyvin arvosanoin AMK-insinöörin tut-kinnon suorittaneisiin sovelletaan omia va-lintakäytäntöjä DI-koulutusohjelmissa.

OpiskeLijAvALinnAn pisTerAjOisTALukioissa seurataan usein tiiviisti opiskelija-valintojen sisäänpääsypisterajojen kehitystä.

Opintojen arkeen, opetuksen laatuun tai esimerkiksi valmistuneen diplomi-insi-nöörin tai arkkitehdin työllistymiseen edel-lisvuosien sisäänpääsypisterajoilla ei ole vaikutusta. Yliopistossa menestymiseen vai-kuttavat ennen kaikkea oma motivaatio ja valmius tehdä töitä opintojen edistymisen eteen.

Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan haetaan diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa (DIA) yliopistojen sähköisessä hakujärjestelmässä (YSHJ). Yhteisvalinta koskee ylioppilastutkinnon sekä Reifeprüfung-, EB- tai IB-tutkinnon suorittaneita.

Kaikkiin Suomen diplomi-insinööri- ja

arkkitehtikoulutusta tarjoaviin yksiköihin

haetaan samalla lomakkeella.

Pääsykokeisiin lukiessa kannattaa hyödyntää vanhoja pääsykoetehtäviä ratkaisuineen. Vaikka pääsykoevaati-mukset ovat haastavia, niiden eteen tehty työ ei mene hukkaan: tietoja voi hyödyntää suoraan ensimmäisen vuo-den opinnoissa.

apua pääSyKoKeiSiin

Yksityiskohtaiset valintatiedotwww.dia.fiwww.oulu.fi/ttk/hae

Edellisvuosien pääsykoetehtävät ja osa ratkaisuista sekä vanhoja arkkitehtuurin ennakkotehtäviähttp://dia.fi

Vanhoja pääsykoetehtäviä ratkaisuineenhttp://media.oulu.fi/takomo/Abi-DVD/valmis/index.html

Hyvät pohjatiedot auttavat etenkin alku-vaiheen opinnoissa. Jokainen joutuu kuiten-kin yliopisto-opintojensa edetessä etsimään ja löytämään itsestään kyvyn omaksua no-peasti suuria kokonaisuuksia, kyvyn ottaa itsestään ja opinnoistaan vastuun sekä ky-vyn viedä aloittamansa projektit päätök-seen.

16

Solmukohta

16

Sähköteekkari Verneri Kohonen esittelee ”Säätämön”, opiskelijoiden oman tutkimustilan, jota saa (ja tämä on totta) käyttää vapaasti. Elektroniikkakerho kokoontuu maanantaisin. Verneri kertoo lisää osoitteessa www.ttk.oulu.fi/abiopas.

Kuv

a: K

ati L

eino

nen

17

Solmukohta

Opintojen ABCPerusasiat opiskelusta tulevalle teekkarille

Oulun yliopiston teknillisessä tiedekun-nassa opinnot koostuvat kunkin koulutus-ohjelman perus- ja aineopinnoista, kou-lutusohjelmiin kuuluvista opintosuuntien moduuleista sekä syventävistä tai täyden-tävistä moduuleista. Opintojen rakenne on siis etukäteen varsin tarkkaan suunniteltu kunkin koulutusohjelman sisällä.

Teknillisessä tiedekunnassa opiskelijalla on opinnoissaan myös valinnanvapautta. Perusopinnot ovat lähes samansisältöisiä kaikille DI-koulutusohjelmien opiskelijoil-le, aineopinnot puolestaan saman koulutus-ohjelman opiskelijoille. Myös arkkitehtuu-rin koulutusohjelman kandidaattivaihe on yhtenäinen.

opintosuunnAn vAlintAOman opintosuuntansa opiskelija valit-see keskimäärin kandidaattivaiheen lopussa eli noin kolmantena opiskeluvuonna. Näin opiskelija ehtii perehtyä omaan alaansa en-nen kuin syventymiskohde valitaan. Päätös-tä ei siis tarvitse tehdä sattumanvaraisesti.

Omat valinnat painottuvat pääasiassa diplomi-insinööri- tai arkkitehtivaiheeseen eli neljänteen ja viidenteen opiskeluvuoteen. Tällöin opiskelija valitsee opintosuuntaansa liittyvän moduulin sekä tätä syventäviä tai täydentäviä moduuleja.

Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa opintojen rakenne on suunniteltu etukäteen tarkkaan. Perusopinnot ovat lähes samansisältöiset kaikille tiedekunnan DI-opiskelijoille, aineopinnot puolestaan saman koulutusohjelman opiskelijoille.

Lue lisää opintojen rakenteestawww.oulu.fi/ttk/opinto-oppaat

korkeAn tAson perustATeknillisen tiedekunnan eri koulutusohjel-mien rakenne varmistaa, että Oulun yliopis-tosta valmistuneiden diplomi-insinöörien ja arkkitehtien osaamisen taso on korkea ja että he ovat heti valmistumisen jälkeen ky-keneviä toimimaan alansa vaativissa asian-tuntijatehtävissä.

Opiskelijat voivat jatkaa opintojaan Ou-lun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoihin saakka.

Hyöty irti monitieteisyydestäOulun etu on se, että ainoana Suomen suu-rista tekniikan korkeakouluyksiköistä tek-nillinen tiedekunta on osa monitieteistä yli-opistoa.

Muiden tieteenalojen opintojen sisällyt-täminen diplomi-insinöörin tai arkkiteh-din tutkintoon riippuu koulutusohjelmasta. Maksimissaan muiden alojen opintoja voi sisällyttää tutkintoon noin 10–30 opintopis-tettä. Nämä on kuitenkin sovittava tapaus-kohtaisesti oman koulutusohjelman käytän-töjen mukaan.

18

Solmukohta

Arkkitehdiksi opiskeleva Jenni Pitko vierailee tiedekirjasto Telluksessa Linnanmaan kampuksella. Pääasiassa hän opiskelee arkkitehtien omalla ”minikampuksella” Oulun keskustassa. Lue lisää Jennin opinnoista: www.ttk.oulu.fi/abiopas.

19

Solmukohta

luennotLuennointi on perinteisimpiä opetusme-netelmiä yliopistomaailmassa. Perintei-sen luennoinnin rinnalle on tullut myös muita opetusmenetelmiä. Luentojen ai-kana voidaan esimerkiksi harjoitella ai-hepiiriin liittyviä tehtäviä, pitää esitelmiä tai osatenttejä.

Ensimmäisen syksyn aikana suurin osa opinnoista koostuu DI-koulutusoh-jelmien opiskelijoille yhteisistä kursseis-ta, joita luennoidaan suurelle joukolle isoissa luentosaleissa. Näitä oppitunteja kutsutaan massaluennoiksi. Laskuharjoi-tuksia pidetään pienemmille ryhmille.

Opintojen edetessä opetusryhmät pie-nenevät ja opetus muuttuu henkilökoh-taisemmaksi, keskustelevammaksi ja vuorovaikutteisemmaksi.

harjoituStyöt ja työSeloStuKSetTekniikan alan yrityksissä töitä tehdään projekteissa. Siksi ryhmätyöskentelyn op-piminen on tärkeää jo opintojen aikana.

Harjoitustyöt, usein ryhmässä toteu-tettavat, kuuluvat olennaisena osana tek-niikan opintoihin. Niiden avulla oppii soveltamaan teoriaa käytäntöön. Työse-lostusten teko tukee teknisen raportoin-nin oppimista sekä viime kädessä kandi-daatintyön ja diplomityön kirjoittamista.

uudet oppimiSmallitOulun yliopiston teknillisessä tiedekun-nassa seurataan opintojen kehittymis-tä todennäköisesti tarkemmin kuin mis-

sään muussa suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa. Seurantaa varten on kehitetty myös tilastollinen Etana-työ-kalu. Esimerkiksi, jos suurella joukol-la opiskelijoita on saman kurssin kanssa ongelmia, kurssin suoritustapoja voidaan muuttaa oppimista tukevammiksi tai ää-ritapauksessa korvata kurssi uudella.

työharjoittelu ja KeSätyötTeknillisen tiedekunnan opintoihin kuu-luu myös pakollista työharjoittelua alan yrityksissä. Kandidaattivaiheen harjoit-telun tavoitteena on yleisesti tutustut-taa opiskelija tekniikan alan työelämään. Diplomi-insinööri- tai arkkitehtivaiheen harjoittelu on syventävää ammatillista harjoittelua.

Useimmiten työharjoittelujaksoja suo-ritetaan kesätöinä. Harjoittelupaikkojen lisäksi teekkareille on hyvin tarjolla myös muita oman alan kesätöitä.

Pakollisen työharjoittelun suorittami-nen oman alan yrityksessä edistää opis-kelijoiden työllistymistä. Työharjoittelu voi johtaa osa-aikatöihin opintojen ohel-la. Usein tekniikan alan opiskelijat työl-listyvätkin vakituisesti jo ennen valmis-tumistaan, esimerkiksi diplomityötä tehdessään.

Lisäksi tekniikan alan töistä saa parem-paa palkkaa kuin tyypillisistä opiskeluai-kojen hanttihommista esimerkiksi kaupan kassalla. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeisissä kesätöissä tekniikan ylioppilaat ansaitsivat keskimäärin 1 800 € kuussa, opintojen loppumetreillä jo 2 000 €.

Kaksi porrasta

tutkinnossa

Kaikki teknillisen tiedekunnan uudet opiskelijat suorittavat tutkintonsa Bolognan prosessin määrittämän kak-siportaisen tutkintorakenteen mukai-sesti. Kaikki teknillisen tiedekunnan opiskelijat saavat opinto-oikeuden kol-mivuotiseen tekniikan kandidaatin ja kaksivuotiseen diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoon.

1.

Tekniikan kandidaatin

tutkinto (kolmivuotinen)

2.

Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin

tutkinto (kaksivuotinen)

Teekkarin opiskelumenetelmät

Kuv

a: K

ati L

eino

nen

20

Solmukohta

Väärä valinta?Joskus voi olla vaikeaa tietää, miksi haluaa isona. Mitä tehdä, jos itselle sopivin ala selkeytyy vasta, kun opiskelee jo toista?

kOuLuTusOhjeLmAn vAihTAminen OuLun YLiOpisTOn TekniLLisen TiedekunnAn sisäLLä Eräissä koulutusohjelmissa on laadittu niin sanotut joustavat opintopolut, jotka mah-dollistavat koulutusohjelman vaihtamisen kandidaattivaiheen jälkeen. Vaihtotilantees-sa pitää aina kääntyä tiedekunnan opinto-hallinnon tai oman osaston opintoneuvon-nan puoleen.

Koulutusohjelman vaihtotapauksissa ai-nakin jo suoritettuja perusopintoja voi yleen-sä hyödyntää uudessa koulutusohjelmassa. Kurssikorvaavuuksista sovitaan kuitenkin ta-pauskohtaisesti.

Opinnot eivät mene koskaan hukkaan.

Tiesitkö, että Oulun yliopis-to on Suomen kansainväli-simpiä yliopistoja? Esimer-kiksi yliopistolle ulkomailta saapuvien vaihto-opiskelijoi-den määrä on Suomen suu-rimpia.

Tutkimusyhteisön kan-sainvälisyys näkyy puoles-taan siinä, että esimerkiksi tietoliikennetekniikan osas-ton henkilökunnasta nel-jännes on kotoisin muualta kuin Suomesta. Linnanmaan kampuksella liikkuessa on siis selkeästi aistittavissa kansainvälistä tunnelmaa.

OpinTO-Oikeuden vAihTAminen muuALLe kuin TekniLLisen TiedekunnAn kOuLuTusOhjeLmiin Asiassa noudatetaan normaalia opiskelijava-lintakäytäntöä kunkin yksikön ohjeistuksi-en mukaan.

Jo suoritettujen kurssien korvaaminen uudessa opinahjossa riippuu hyvin paljon uudesta koulutusalasta. Yleissääntönä voi kuitenkin sanoa, etteivät opinnot mene kos-kaan hukkaan. Opitut asiat kulkevat muka-na tuleviin haasteisiin.

21

Solmukohta

1. vAihTOOn

Opiskelu Oulun yliopiston teknillisessä tie-dekunnassa avaa ovia kansainvälisyyteen monella tasolla. Voit vaivattomasti suorit-taa osan opintojasi ulkomaisessa yliopistos-sa. Vaihto-opintokohteita on miltei jokaises-sa maailman maassa.

2. verkOsTOiTumAAn

Oulun yliopistossa on myös mahdollista ot-taa osaa monenlaiseen kansainväliseen yh-distys- ja harrastustoimintaan. Esimerkik-si erilaisissa ainejärjestöjen organisoimissa tapahtumissa voi verkostoitua helposti eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.

3. kAnsAinväLiseen OhjeLmAAn

Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkin-non voi suorittaa loppuun niissä englannin-kielisessä maisteriohjelmissa, joita ylläpide-tään teknillisessä tiedekunnassa. Ohjelmiin voivat hakea opiskelijat ympäri maailman. Suoritettuna pitää olla vähintään alempi korkeakoulututkinto tai vastaava. Ohjelmat tarjoavat monikulttuurisen toimintaympä-ristön sekä kansainvälisillä työmarkkinoilla tarvittavaa tietotaitoa ja kontaktiverkostoja.

Ohjelmavaihtoehdot- Master’s Programme Architectural Design

- Master’s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering

- Master’s Degree Programme in Wireless Communication Engineering (WCE)

- Master’s Degree Programme in Computer Vision and Signal Processing (CVSP)

- Master’s Degree Programme in Biomedical Engineering (BME)

Lisätiedot: www.oulu.fi/degree

4. Töihin mAAiLmALLe

Toisaalta voit diplomi-insinöörin tai arkki-tehdin tutkinnon suoritettuasi työskennellä missä päin maailmaa tahansa. Tälläkin het-kellä Oulun yliopiston teknillisen tiedekun-nan alumneja työskentelee kaikissa maan-osissa, hyvin erilaisissa työtehtävissä.

5. Töihin kAnsAinväLisesTi

Suomalainen vientiteollisuus, jossa suurin osa valmistuneista diplomi-insinööreistä työs-kentelee, on lähtökohtaisesti kansainvälistä. Kansainväliset työyhteisöt ja työmatkustami-nen ovat teollisuudessa arkipäivää. Myös kaikki Oulun yliopistolla tehtävä tieteellinen tutkimus ja sen yhteistyöverkostot ovat kansainvälisiä.

Kansainvälistä väriä OulussaOpiskelu Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa avaa ovia

kansainvälisyyteen monella tasolla.

22

Solmukohta

23

Solmukohta

Jos kasvaa kodissa, jossa riittää kaivinkonei-ta, traktoreita, autoja ja mopoja – koneita ja tekniikkaa joka puolella – voi olla, että pää-tyy töihin aivan muulle alalle. Mutta Jukka ja Martti Keräselle kodin perintö on ollut rikkaus, ei rasite.

– Läksyni tein tunnollisesti. Mutta nii-den jälkeen painuinkin sitten autotalliin, Jukka vahvistaa.

Molemmille veljeksille autoharrastus ja kiinnostus tekniikkaan ja koneisiin veivät vuonna 2004 Kajaanista Ouluun ja yliopis-ton teknillisen tiedekunnan konetekniikan opintojen pariin.

mArs mAAiLmALLe!Yhdessä veljekset ovat saaneet aikaisek-si paljon. He ovat olleet muun muassa opis-kelijavaihdossa Kunglika Tekniska Hög-skolanissa Tukholmassa. Diplomityönsä he tekivät oululaiselle Oy AMC Motors Ltd. -yritykselle. Yritys tekee yhteistyötä kiina-laisen autotehtaan kanssa, mikä avasi vel-jeksille mahdollisuuden työskennellä puo-li vuotta Changzhoussa Kiinassa. Visiitti opetti paljon paitsi autosuunnittelusta myös eri kulttuurissa toimimisesta.

Martti muistuttaa, että kansainvälisyys on nykyään luonnollinen osa yliopisto-opis-kelua:

– Teknillisen tiedekunnan vaihto-opis-kelumahdollisuudet ovat loistavia. Vaih-toon kannattaa lähteä hyvissä ajoin ja olla koko vuosi. Ulkomailla asuminen ja opiske-lu avartaa näkökulmia muihin kulttuureihin mutta myös opiskeluun täällä Suomessa.

hengenheimOLAisiAKeräsen veljekset ovat jo valmistuneet dip-lomi-insinööreiksi. Mutta alkumetreille on yhä kiva palata, sillä opiskelujen aloittami-nen Oulussa tuntui mukavalta ja opiskelu-

motivaatio oli erittäin korkealla.– Pakolliset tunnit, tentit ja ryhmätöi-

den palautukset on tehtävä ajallaan, mutta muuten opiskelijan on helppo järjestää aikaa vaikkapa matkusteluun, Martti tiivistä yli-opistokäytäntöjä.

Jännitystäkin oli alussa ilmassa, mutta ensimmäisen vuoden valmis lukujärjestys auttoi, samoin nopeasti kasvava kaveripiiri. Uusia kavereita löytyi vanhempien opiske-lijoiden vetämissä pienryhmäohjauksissa ja perusopintojen laskuharjoituksissa sekä va-paa-ajan tapahtumista.

– Opiskelija-asuminen oli nastaa. Meillä oli ensin liettualainen ja sitten eteläkorealai-nen kaveri kämppäkaverina. Lisäksi meidän naapurustossa asuivat parhaat tytöt, Juk-ka nauraa.

Veljekset osallistuivat myös Koneteknii-kan killan pajakerhoon pajakerhopäällik-köinä. Keräset on nähty parina vappuna niin ikään legendaarisen Ykän ratissa. Ykä, vuonna 1928 Yhdysvalloissa kasattu palo-auto, kuuluu oululaiseen vappukatukuvaan yhtä varmasti kuin ylioppilaslakit ja ilma-pallot.

kOnemiehiä LOppuun AsTiOpintojen jälkeen Keräsen veljeksillä oli yksi tehtävä ylitse muiden: mielenkiintoisen työn löytäminen ajoneuvoteollisuuden pa-rista.

Asiansa hallitsevan ammattimiehen ei ole nykyäänkään vaikeaa löytää mieleistään työtä, joten loppujen lopuksi veljekset pää-tyivät unelmatyöpaikkoihinsa. Jukka työs-kentelee nykyään Valmet Automotive Inc:n Uudenkaupungin autotehtaalla tuotekehi-tysosastolla tuotesuunnittelijana. Martti on Rovaniemellä BRP Finland Oy:n moottori-kelkka- ja mönkijätehtaan tuotekehitysosas-ton mekaniikkasuunnittelijana.

PAJAKERhOPäälliKöTJonain päivänä allasi voi olla ajoneuvo,

jonka ovat suunnitelleet Keräsen kaksoset. Vaikkapa Kiinassa.

Kuv

a: K

ati L

eino

nen

24

Solmukohta

Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa jokainen opiskelija on opiskelujen etenemisen kannalta erinomaisessa asemassa: opintojen edistymistä seurataan yhdessä.

Opintojen seuraaminen tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi jonkin vuosikurssin opiskeli-joilla on tietyn kurssin suorittamisessa ongel-mia, asia tulee esille ja tilanne voidaan korja-ta nopeasti.

Seurannasta saatujen tulosten perusteella huomiota on kiinnitetty erityisesti viiteen asi-aan: opettajatutorointiin, vertaistutorointiin, osatentteihin, ajankäytön seurantaan ja ryh-mäarvosanoihin. Kolmen viimeksi mainitun avulla opiskelijoiden suoriutuminen on paran-tunut 20–35 prosentilla.

perehdYTTävä OmAOpeTTAjATOiminTAKaikissa Oulun yliopiston teknillisen tiede- kunnan osastoissa järjestetään aloittaville opiskelijoille omaopettajatoimintaa. Uudet opiskelijat tapaavat opintojen alkuvaiheessa säännöllisesti omaopettajaansa, joka pereh-

dyttää heitä oman alan opintoihin, ammatil-lisiin seikkoihin ja työelämän kysymyksiin.

AsiAT TuTuiksi pienrYhmissäUudet opiskelijat jaetaan noin kymmenen hengen pienryhmiin. Kullakin ryhmällä on oma, ylemmällä vuosikurssilla opiskeleva pienryhmäohjaaja.

Pienryhmän kautta tutustutaan paitsi toi-siin opiskelijoiden myös yliopisto-opiskelun käytäntöihin, yliopistoon, Ouluun ja opiske-lijaelämään. Pienryhmäohjaus kestää yleen-sä ensimmäisen lukukauden, eli kaikkein tiiviimmillään se on syyslukukauden alussa.

Läheskään kaikissa Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa ei tarjota pienryhmäoh-jausta jokaiselle uudelle opiskelijalle.

heLpOTTAvAT OsATenTiTMuun muassa perusopintoihin kuuluvissa matematiikan ja fysiikan kursseissa on siir-rytty testaamaan opiskelijoiden osaamista pienemmissä osissa aiempien varsin laajojen lopputenttien sijaan.

vApAuden rinnALLA vAsTuuVastuu yliopisto-opintojen etenemisestä on viime kädessä jokaisella opiskelijalla itsel-lään. Akateeminen vapaus antaa opiskelijalle mahdollisuuden opiskella omaan tahtiin ja omalla tyylillä, eikä esimerkiksi poissaoloja seurata tai kirjata. Vapauden kääntöpuolena opiskelijalle lankeaa suuri vastuu opinnois-taan ja niiden etenemisestä.

Suurimmalla todennäköisyydellä diplo-mi-insinööriksi tai arkkitehdiksi valmistuu, jos opiskelee opintosuunnitelman mukaises-ti noin 40 tuntia viikossa. Suomalaiset yli-opisto-opiskelijat käyttävät opintoihinsa keskimäärin kuitenkin vain 26 tuntia vii-kossa.

Siksi teknillisessä opiskelijoille tarjo-taan mahdollisuutta seurata ajankäyttö-ään. Ajankäytön seurannassa mukana olevat opiskelijat suoriutuivat opinnoistaan 30 % muita nopeammin. Myös opintojen keskey-tykset ovat pudonneet lähelle nollaa.

Yhdessä opinnoissa eteenpäin

Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa seurataan opintojen edistymistä todennäköisesti tarkemmin kuin missään

muussa suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa. Siitä taas on korvaamattomat etunsa opiskelijalle.

25

Solmukohta

Omaopettaja perehdyttää alan opintoihin, ammatillisiin seikkoihin ja työelämän kysymyksiin.

1990-luvun lopun IT-buumiin liitty-neiden opetusministeriön linjausten seurauksena teknillisen tiedekunnan aloituspaikkamäärät nostettiin korke-alle tasolle, mikä valitettavasti madal-si opiskelijavalinnan pisterajoja. Viime vuosina tiedekunnan uusien opiskeli-joiden aloituspaikkamääriä on ryhdyt-ty hallitusti vähentämään.

Niin sanotun Etana-työkalun avul-la on havaittu, että huolimatta reaa-lialoittajien vähentyneestä määrästä, tiedekunnan opiskelijoiden alkuvai-heen opintojen opintopistekertymät ovat nousseet kymmenillä opintopis-teillä. Opiskelukulttuuri on siis muut-tunut.

Teknillisen tiedekunnan selvityk-sissä on havaittu myös, että suurin todennäköisyys valmistua on opis-kelijoilla, joiden opinnot etenevät riva-kasti. Suurin todennäköisyys keskeyt-tää on opiskelijoilla, joiden opinnot etenevät hitaasti. Kasvaneet opinto-pistekertymät opintojen alussa ovat siis hyvin positiivinen indikaattori.

Loistavia tuloksia

Tiedekunnan opiskelijoiden

alkuvaiheen opintojen opintopistekertymät ovat

nousseet kymmenillä opintopisteillä.

TOisiAAn TukevAT rYhmäArvOsAnATJoillakin kursseilla on kokeiltu menetel-mää, jossa noin neljän hengen opintoryh-män kaikki jäsenet saavat saman arvosanan esimerkiksi osatenteistä. Tällöin yksi ryh-män jäsenistä suorittaa osatentin ja hänen saamansa arvosana merkitään kaikille ryh-män jäsenille.

Menetelmä velvoittaa paremmat opet-tamaan heikompiaan. Ryhmän paine lisää opiskelumotivaatiota.

26

Solmukohta

Matti Tikanmäelle idea omasta yrityksestä syntyi tutkimustyön myötä. Maailmanvalloitus ensimmäisellä omalla tuotteella olisi tarkoitus saada käyntiin vuoden 2013 aikana.

27

Solmukohta

teekkari töissäLukiolaiset ilmoittavat yhdeksi tärkeäksi uravalinnan kriteeriksi työllistymismahdollisuudet. Valitettavasti

lukiolaisten tiedot eri alojen määrällisestä ja laadullisesta työllistymisestä ovat kuitenkin melkoisen huteralla pohjalla.

Selvitetään siis, miten tekniikan ala työllistää.

Kuv

a: K

ati L

eino

nen

28

Solmukohta | Teekkari töissä

Diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja valmis-tuu eri opintosuuunnista. He myös päätyvät työskentelemään hyvinkin erilaisissa tehtä-vissä pääasiassa yksityisellä sektorilla. Silti heidän työnkuvissaan on yhteneviä piirteitä.

suunniTTeLu- TAi kehiTYsTehTäväTErilaiset suunnittelu- ja kehitystehtävät ovat diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työtä tyypillisimmillään. Yleensä ne liittyvät jon-kin kokonaisuuden tai sen osan suunnit-teluun. Työtehtävät ovat vaativia, ja niihin kuuluu tilanteen analysointi, ratkaisun etsi-minen sekä kokonaisuuden tai sen osan ke-hittäminen yleensä markkinoille myytäväksi tuotteeksi. Työtehtävissä vaaditaan syvällis-tä oman alan tuntemusta.

Suunniteltavia kokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi fyysiset tuotteet, koneet, laitteet tehtaat, rakennukset, järjestelmät, ohjelmis-tot, tuotantomenetelmät tai muut tekniset rat-kaisut tai osat näistä kokonaisuuksista. Tehtä-väkokonaisuus on aina suuri ja kompleksinen.

Suunnittelu- ja kehitystehtävissä työ teh-dään ryhmässä, yhteistyössä muiden saman kokonaisuuden eteen työskentelevien hen-kilöiden kanssa. Ryhmään voi kuulua jäse-niä omasta yrityksestä samasta tiimistä tai eri osastoilta sekä kumppaniyrityksistä, asi-akasyrityksistä tai alihankkijoilta. Ryhmän jäsenet voivat olla mistä päin maailmaa ta-hansa.

TuTkimusTehTäväTTutkimustehtävissä ollaan joko teolli-suuden, tutkimuslaitosten tai yliopisto-jen palveluksessa. Tutkimustehtävät eroa-vat suunnittelu- ja kehitystehtävistä siinä, että tutkimustehtävissä ei tähdätä suoraan markkinoilla myytävän tuotteen valmistuk-seen tai muutoin välittömästi käyttöön otet-tavaan ratkaisuun.

Sen sijaan tutkimustehtävissä etsitään parannuksia käytössä olevaan teknologiaan, prosesseihin tai ratkaisuihin. Työn alla voi olla myös täysin uusi teknologia. Työn tu-lokset pohjustavat tulevaisuudessa käyttöön otettavaa teknologiaa. Siksi tehtävissä vaa-ditaan syvällistä oman alan hallintaa sekä kykyä soveltaa olemassa olevaa tietoa uusien ratkaisujen löytämiseksi.

AsiAnTunTijAT jA spesiALisTiTToimittuaan suunnittelu-, kehitys- tai tutki-mustehtävissä tekniikan alan ammattilaisel-la on mahdollisuus kehittyä osaamiseltaan oman alansa huippuosaajaksi, spesialistik-si. Oman osaamisen kehittäminen spesialis-titasolle vaatii paljon paneutumista ja työtä sekä intohimoa alaa kohtaan. Työ kuitenkin palkitaan, sillä spesialistit ovat teknologia-yrityksille lähes korvaamattomia.

Spesialistit tuntevat oman alansa erittäin syvästi mutta kapeasti. Yleensä he ratkaise-vat hallitsemaansa teknologiaan liittyviä eri-tyisongelmia.

jOhTO- jA esimiesTehTäväTJohto- ja esimiestehtävissä toimivat diplo-mi-insinöörit tai arkkitehdit vastaavat oman vastuualueensa toimintojen suunnittelusta ja organisoinnista. He joutuvat hallitsemaan suuria kokonaisuuksia, mutta heidän tulee

tutKi aSiaa liSääwww.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/ tyoelama

Suunnittelu- ja kehitystehtävissä vaaditaan syvällistä oman alan tuntemusta.

olla perillä myös niistä käytännön tehtävis-tä, joita alaiset suorittavat. Lisäksi johtajan on erittäin tärkeää olla perillä omalla alal-la käytettävän teknologian viimeisimmästä kehityksestä. Tärkeää on myös ihmisyys eli kyky ihmisten johtamiseen sekä ihmissuh-de- ja vuorovaikutustaidot.

Käytännössä teollisuuden keskijohdon esimiestehtävät jaetaan niin sanottuun linja-johtoon ja projektijohtoon.

Linjajohtajat ovat tiettyihin tehtäviin eri-koistuneiden yksiköiden esimiehiä. He vas-taavat esimerkiksi henkilökuntansa osaami-sen resursoinnista ja kehittämisestä.

Projektijohtajat ottavat puolestaan vas-tuun tietyn kokonaisuuden kehittämisen ympärille muodostetun projektin toteutta-misesta aikataulun mukaisesti. Useimmiten projektiin kuuluu henkilökuntaa yrityksen useista eri yksiköistä, joskus myös kumppa-niyritysten toimijoita. Projektijohtaja mää-rittelee projektissa käytettävää teknologiaa ja teknisiä ratkaisuja. Lisäksi hän resursoi projektiin kuuluvien henkilöiden työtä.

Erilaisia johto- ja esimiestehtäviä löytyy jokaisesta diplomi-insinöörejä tai arkkiteh-teja työllistävästä organisaatiosta. Käytän-nössä johto- ja esimiestehtäviin päädytään suunnittelu-, kehitys- ja tutkimustehtävien kautta, hankitun tietotaidon perusteella, ei suoraan koulun penkiltä.

Tutkimustehtävissä etsitään parannuksia käytössä olevaan teknologiaan, prosesseihin tai ratkaisuihin.

29

Teekkari töissä | Solmukohta

Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta valmistuneet diplomi-insinöörit ja arkkiteh-dit ovat perinteisesti työllistyneet ja työllis-tyvät yhä erittäin hyvin. Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelut seuraavat val-mistuneiden työllistymistä kyselytutkimuk-sin. Viimeisin seurantatutkimus tehtiin syk-syllä 2010, jolloin kohderyhmänä olivat viisi vuotta sitten tutkinnon suorittaneet.

Vuonna 2005 valmistuneista 95,6 % oli työllisiä, työttömänä työnhakijana vain 0,73 %. Parhaiten olivat työllistyneet konetekniikan (100 %) sekä sähkö- ja tietotekniikan (98,4 %) koulutusohjelmista valmistuneet.

92 % kOuLuTusTAsOAAn vAs-TAAvissA TehTävissäMyös Oulun yliopistosta valmistuneiden diplomi-insinöörien ja arkkitehtien laadulli-nen työllistyminen on hyvällä tasolla. Esi-merkiksi vuonna 2005 valmistuneet olivat työuran ensimmäisen viiden vuoden aikana edenneet koulutustaan vastaaviin tai koulu-tukseen nähden vaativampiin tehtäviin kes-kimäärin 91,8-prosenttisesti. Työ- tai vir-kasuhteita heillä oli vastaavana aikana ollut kahdesta kolmeen.

Viisi vuotta valmistumisestaan 94,6 % oli vakituisessa tai määräaikaisessa koko-päivätyössä. Heistä 80,1 % työllistyi yksityi-seen yritykseen tai valtionyritykseen. Kun-nan tai kuntayhtymän palveluksessa toimi 9,9 % ja valtion eli esimerkiksi yliopistojen tai VTT:n palveluksessa 16,7 %.

Oman yrityksen palveluksessa puolestaan työskenteli 3,1 %. Oulun teknologiakylässä on useita yrityksiä, jotka ovat Oulun yliopis-tosta valmistuneiden diplomi-insinöörien perustamia. Lisäksi oman suunnittelutoi-miston perustaminen on varsin tyypillinen uratarina arkkitehtien keskuudessa.

Näin teekkari työllistyy

Matti Tikanmäen yrityksen ensimmäinen oma tuote saatiin ennakkomarkkinointiin kesällä 2012.

– Olen aina halunnut työpaikan, jossa on tilaa luovuudelle, vapaus ideoida ja jossa saa itse määritellä työnteon rajat, kertoo Matti Tikanmäki, oululaistu-nut sähkötekniikan diplomi-insinööri.

Diplomi-insinööriopinnot sähkötekniikan puolella olivat nuorellemiehelle ensisijainen opiskeluvaihtoehto jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2001, jolloin hän aloitti opinnot.

– Diplomi-insinöörin tutkinto on yleislaatuinen. Se ei rajaa uravaihtoehtoja tulevaisuudessakaan. Lisäksi alan ihmisten työnkuvat ovat monipuolisia, Matti teroittaa.

matti on toiminut Oulun yliopiston tietotekniikan laboratorion robottiryh-mässä tutkimusharjoittelijana ja tutkijana kuuden vuoden ajan. Tätä nykyä hän työskentelee toimitusjohtajana Probot Oy:ssä, omassa yrityksessä.

Idea oman yrityksen perustamiseen syntyi tutkimustyön myötä. Yritys tuo maahan ja kehittää seuraavan sukupolven robotiikkaa. Maailmanvalloitus ensimmäisellä omalla tuotteella olisi tarkoitus saada käyntiin vuoden 2013 aikana.

– Robotit ovat olleet sydäntäni lähellä jo pienestä pitäen harrastusteni kautta, Matti kertoo.

matti antaa kiitoksen yritystoiminnan mahdollistamisesta sähkö- ja tieto-tekniikan osastolle.

– Osasto tarjoaa kannustimen yritystoiminnan perustamiseen, tutkimustu-loksien tuotteistamiseen. Lisäksi se on tarjonnut tutkimustyön ohessa myös hyviä mahdollisuuksia kehittää omaa yritystoimintaa.

Lue lisää Matti Tikanmäen ajatuksia osoitteesta www.ttk.oulu.fi/abiopas.

Robottimies

Kuv

a: K

ati L

eino

nen

30

Solmukohta

Tervetuloa Ouluun

Oulu on opiskelijalle ihanteellinen paikka asua: harrastuksia, palveluita, kulttuuria ja tapahtua riittää niin kuin suuressa kaupun-gissa aina.

AsunTOTiLAnne hYväOpiskelija-asuntotilanne on Oulussa eri-tyisen hyvä moneen muuhun yliopistokau-punkiin verrattuna. Eri puolilla kaupunkia – niin yliopiston vieressä kuin keskustan lä-histöllä – on tarjolla runsaasti nykyaikaisia opiskelija-asuntoja.

TYöpAikkOjA TArjOLLATekniikan opiskelijan kannalta Oulussa on positiivista myös se, että kaupungissa on runsaasti korkean teknologian työpaikkoja. Opiskelijat voivat halutessaan työllistyä yli-opistopaikkakunnallaan jo opiskeluaikana sekä valmistumisen jälkeen.

kiLLAn kAnssAJokaisella teknillisen tiedekunnan koulutus-ohjelmalla on oma ainejärjestönsä eli kil-

tansa, jonka kautta verkottuminen oman alan opiskelijoihin on vaivatonta.

Teekkarikillat järjestävät opiskelijoil-leen monenlaista aktiviteettia. Teekkarikil-tojen kattojärjestö on Oulun teekkariyhdis-tys, OTY.

kuLTTuuriAKulttuuriharrastuksista huolehtivat muun muassa Teekkarikuoro Teeku, Teekkaritor-vet sekä Ystävällinen KaunoHiihtoSeura.

muiTA hArrAsTeiTALisäksi yliopistolla on kymmeniä harraste-järjestöjä mölökky- ja kyykkäseurasta rooli-peliyhdistyksen kautta partiolippukuntaan. Oulun korkeakoululiikunta on palkittu uraauurtavasta työstä kattavien liikuntapal-velujen tuottamiseksi opiskelijoiden ja hen-kilökunnan käyttöön.

Oulussa ei voi olla huomaamatta, että kaupungin 190 000 asukkaasta

40 000 on opiskelijoita.

Kontaktiverkoston luominen opiskeluaikana ei mene hukkaan! Opiskeluaikana luodut suhteet tukevat myös työllistymistä, sillä opiskelukavereihin törmää usein yrityselämässä.

31

Solmukohta

Sijainti: Linnanmaalla, n. 5 km Oulun ydinkeskustastaPerustutkinto-opiskelijoita: 16 000Suurin tiedekunta: teknillinen, jossa 3 600 perustutkinto- opiskelijaaTärkeää: kehittänyt aktiivisesti mm. pienryh-mäohjausta, omaopettajatoimintaa ja hyvinvointityötä mm. yhteistoimin-nalla Ylioppilaiden terveydenhuolto-säätiön (YTHS) kanssaOpintopsykologin palvelut: mahdollista käyttää opintoihin liittyvissä haasteissaPerustettu: 1958www.oulu.fi

Opiskelijapalvelutwww.oulu.fi/yliopisto/opiskelu

Oulun yliopiston ylioppilaskuntaOpiskelijoiden etujärjestö, toimintaa ja tapahtumia

www.oyy.fi

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö

www.yths.fi

Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö

Yli 5 100 edullista opiskelija-asuntopaikkaa eri puolilla Oulua

www.psoas.fi

Oulun yliopiston yhdistykset ja harrastejärjestöt

www.oyy.fi/jarjestot

Oulun korkeakoululiikuntawww.oulunkorkeakoululiikunta.fi

Oulun Teekkariyhdistys rywww.oty.fi

Teekkaritalowww.teekkaritalo.fi

Oulun yliopisto

Sijainti: Perämeren rannalla, Oulujoen varressaAsukkaita: yli 185 961 (Liitoskuntien yhteenlaskettu asukasmäärä 31.5.2011)Perustettu: 1605www.ouka.fiwww.oulutourism.fiwww.ouluon.fi

Opiskelijaelämää

Oulun kaupunki

Teekkareiden harrastuserikoisuuksia

Teekkarikuoro Teekuwww.teeku.fi

Teekkaritorvetwww.teekkaritorvet.fi

Ystävällinen Kaunohiihtoseurawww.ykhs.fi

TeekkarikillatOulun Arkkitehtikilta

www.oulunarkkitehtikilta.netSähköinsinöörikilta SIK

www.sik.fiOulun tietoteekkarit Otit

www.otit.fiKonekilta

http://konekilta.oulu.fiProsessikilta

www.prosessikilta.fiYmpäristönrakentajakilta YMPwww.ymparistorakentajakilta.net

Tuotantotalousteekkarit Optiemwww.optiem.fi

Kuv

at: O

ulun

kau

pung

in m

arkk

inoi

nnin

med

iapa

lvel

ut