1

Aivotnarikasta! Tehtävät ennen tai jälkeen näyttelykäynnin

Yhteistyössä

2

Heurekan Aivot narikasta! -näyttelyssä pidetään huolta aivoista monella eri tavalla. Kaikenlainen aivojen käyttäminen vaikuttaa aivoihin. Näyttelyn verkkosivut osoitteessa www.heureka.fi/nayttely/aivot-narikasta/

Aivot muovautuvat ja muuttuvat läpi koko elämän. Hermosolut tekevät jatkuvasti uusia kytköksiä, kun ne reagoivat ympäristön muutoksiin. Ympäristö, oppiminen, muistot ja tekemisemme muokkaavat aivojamme ja tekevät meistä sen ihmisen, joka me olemme.

Myös aistit liittyvät oleellisesti aivoihin - käytämme eri aisteja jatkuvasti ympäristön havainnointiin enemmän tai vähem-män tietoisesti. Aistimuisti tallentaa eri aistien kautta tulevaa tietoa pieneksi hetkeksi ennen kuin ne siirtyvät työmuistiin. Työmuistia käytetään esimerkiksi luettaessa puhelinnumeroa ja pitäessä se mielessä ennen näppäilyä. Uuden oppimisessa tarvitaan erityisesti työmuistia. Säilömuistissa ovat erilaiset opitut tiedot, tarinat, elämykset ja taidot - ja ne puhelinnume-rot, jotka osaat ulkoa. Aivot narikasta! -näyttely on hyvin moniaistinen ja erilaisia tunteita herättävä. Mutta mihin kaikkeen käytämme aisteja ja miksi meillä on tunteet? Miten aistit ja tunteet liittyvät aivoihin?

Tehtävät ennen tai jälkeen näyttelykäynnin

Oppimistehtävien tavoitteet: Tehtävien tavoitteena on helpottaa orientoitumista Heureka-käyntiin, syventää näytte-lyn teemoja ja edesauttaa aiheiden kertausta Heureka-käynnin jälkeen. Tehtävien avulla testataan aisteja, pohditaan tun-teita, haastetaan aivoja ja annetaan niiden myös levätä. Tavoitteena on tutustua myös aistien, tunteiden ja aivojen välisiin yhteyksiin.

Oppimistehtävien käyttö: Tehtävät soveltuvat eri-ikäisille ja tasoisille oppijoille alakouluun, yläkouluun sekä toiselle asteelle. Osa tehtävistä soveltuu myös varhaiskasvatukseen. Tehtävät ovat näyttelyn teeman mukaisesti yhteistoiminnalli-sia, mutta joukossa on myös yksilötehtäviä. Tehtävien menetelmät ovat toiminnallisia ja tunnekasvatusta tukevia.

Oppiaine- ja opetussuunnitelmavastaavuus: Tehtävät soveltuvat erityisesti koulun ilmiöoppimisen materiaa-leiksi. Yksittäiset tehtävät sopivat lisäksi muun muassa biologian, äidinkielen, ilmaisutaidon ja historian oppisisällöiksi.

Ohjeita materiaalin käyttöön: Tehtävät sopivat tehtäväksi ennen näyttelykäyntiä tai näyttelykäynnin jälkeen. Teh-täviä voi käyttää yksittäisinä tai niistä voi koostaa kaikki aistit kattavan kokonaisuuden. Tehtävistä saa myös koostettua syömisessä käytettävien aistien kokonaisuuden tai kokonaisuuden eri aistikokemusten herättämistä tunteista. Jokaisen aistin tai tehtävän kohdalla on myös Aivot narikasta! -näyttelyn kohteen nimi, johon käytettävä aisti liittyy, sekä kohtee-seen liittyvä runo. Ainoastaan ”Tunnista hajut” -runo ei löydy näyttelyn kohteista. Runon voi lukea oppilaille motivaa-tioksi ja oppilaat voivat runon perusteella arvuutella, mitä aistia seuraavaksi testataan.

3

Hajuaisti

Tunnista hajut

Tuoksuuko joulu –vai homekoulu?Löyhkääkö myskivai käryykö läski?Lemuuko verkkavai herkkäkuusenkerkkä?

Bongaa bukee raisutai haisu vaisu– ja tee ratkaisu!

Ihminen pystyy aistimaan erilaisia perushajuja, joista jokaiselle on oma reseptori eli solu, joka tunnistaa sen. Näiden perushajujen yhdistelmät mahdollistavat sen, että ihmisen on mahdollista tunnistaa ja muistaa jopa 10000 hajua. Hyvään hajuaistiin kuuluu taito erotella hajuja toisistaan ja hyvä hajumuisti, eli kyky yhdistää tietty haju sen lähteeseen. Hajuais-tia voi kehittää nuuhkimalla erilaisia hajuja.

Hajuja aistivat solut ovat nenäontelon yläosassa molemmin puolin. Hajusoluista saatu aistitieto kulkee hajuhermoja pitkin suoraan isoaivojen alapinnalla olevaan hajukäämiin. Muiden aistien viestit kulkevat monimutkaisempaa reittiä aivokuorelle. Hajukäämi on yhteydessä limbiseen järjestelmään, joka on tärkeä alue tunteiden ja muistojen syntymisen ja säätelyn kannalta.

Hajuaisti välittää ihmiselle tietoa hänen syömänsä ruuan laadusta ja ilmassa olevista aineista ilman kosketuskontaktia: savun haju varoittaa tulipalosta ja kuvottava haju auttaa välttämään pilaantunutta ruokaa jo ennen maistamista. Flunssai-sena ruoka on mauttomampaa, sillä emme haista ruokaa samalla tavalla kuin yleensä. Jos sairastut jostain ruoasta kerran, sen haistaminen ja maistaminen saa sinut voimaan pahoin pitkään tapahtuman jälkeenkin. Tämä on poikkeuksellista oppimista, sillä yleensä ihminen oppii uutta vain useiden toistojen kautta. Niin erilaiset hajut kuin tuoksutkin voivat palauttaa mieleen kaukaisiakin muistoja - kyse on niin sanotusta Proustin ilmiöstä, joka sai nimensä kirjailija Marcel Proustilta, jolle Madeleine-leivoksen tuoksu sai palautumaan mieleen voimakkaita muistoja lapsuudesta.

4

Tunnista hajut

Tavoite:Käyttää hajuaistia eri hajujen tunnistamiseen ja yhdistämiseen toisiinsa. Lisäksi pohditaan eri hajujen herättämiä tunteita.

Tarvittavat materiaalit:• Pahvimukeja• Peittävää teippiä, kuten ilmastointiteippi• Erilaisia hajuaineita, kuten kanelitankoja, kokonaisia neilikoita, vanilijauutetta, piparminttuöljyä, tervattu esine jne.• Käsipaperia

Alkuvalmistelut:Kokoa erilaisia hajuja, kuten tilliä, sitruunaa, laventelia, kardemummaa, vaniljaa, kuivattua tai tuoretta basilikaa jne. Laita hajunlähde käsipaperista tehtyyn kuoreen (reunat voi niitata kiinni) tai sellaisenaan pahvimukin sisään. Mahdollisia tuoksuöljyjä kannattaa lisätä varoen esimerkiksi pumpuliin. Sulje pahvimukin suuaukko lopuksi peittävällä teipillä ja tee pahvimukin pohjaan neulalla reikiä.

Laita yhtä hajuainetta aina kahteen haistelupurkkiin. Haistelupurkin pohjaan voi merkitä saman tuoksun sisältävät hais-telupurkkiparit.

Tee näin: Jaa luokka 3-4 hengen pienryhmiin. Jaa kullekin pienryhmälle tarpeeksi erilaisia haistelupurkkipareja. Ryhmä yrittää yhteistyössä yhdistää haistelupurkkiparit toisiinsa samalla, kun ryhmäläiset keskustelevat, mitä haistelupurkin sisällä voisi olla.

Lopuksi keskustellaan omista tuntemuksista eri haistelupurkkien kohdalla:• Mitkä haistelupurkeista tuoksuivat hyvälle? • Entä mitkä puolestaan huonoille? • Miten kuvailisit hajua? • Tuliko jostain hajusta jokin muisto mieleen? Oliko muisto hyvä vai huono? • Heräsikö muilla ryhmäläisillä samanlaisia tunteita?• Tuleeko jollekin samasta hajusta hyviä muistoja ja toiselle huonoja?

Vinkkejä:• Ryhmille jaettavat haistelupurkit voivat olla samoista hajuista koostuvia tai eri, jolloin haistelupurkkeja voidaan vaihdella ryhmien välillä.• Hajuaisti väsyy helposti, jolloin kaikki hajut haistetaan samankaltaisina. Hajuaistin voi kuitenkin neutraloida haistelemalla kahvipapuja.

5

Haju- ja makuaistin yhteys

Tavoite:Havaita hajuaistin vaikutus makuaistiin.

Tarvittavat materiaalit:• Makupala, esim. karpalo, rusina, salmiakki, laku

Ennen koetta voi keskustella maistamiseen tarvittavista aisteista. Ruokaa maistaessa ruoka ensin nähdään ja haistetaan. Seuraavaksi ruoka laitetaan suuhun, jossa se voidaan tuntea ja maistaa. Toisaalta käytämme myös kuuloaistia: jos leivän-pala on kovettunut ja kopisee pöytää vasten, emme luultavasti syö sitä. Ihminen käyttää maistamiseen ja ruoan arvioimi-seen kaikkia aistejaan. Maistaessa etenkin hajuaisti on oleellisessa roolissa ja sen vuoksi flunssaisena, kun hajuaistimme ei toimi kunnolla ruoka ei maistu samalle, kunterveenä.

Tee näin:Ota eteesi makupala. Purista nenäsi kiinni niin, että hengitys kulkee vain suun kautta. Laita sitten makupala suuhun ja pureskele hetken aikaa. Päästä sitten irti nenästä. Huomaatko eron maussa? Mille makupala maistui alkuun? Entä lopuksi?

6

Näköaisti

Heitä ohi ja ota koppiUnohda ohjeet ja suuntaoppi:Heitä ohi – ja ota koppi!

Valopolku

Jos yhden järki ei riitäei tehdä ongelmaa siitä:

Kuin sankarit halki mustan metsänyhdessä VALOLLE raivaamme tien.

Näköaisti on silmän kykyä ottaa vastaan tietty osa sähkömagneettisesta säteilystä. Näköaistin avulla saamme tärkeää tietoa ympäristöstämme.

Silmä toimii kuin kamera, jossa mykiö toimii linssinä tarkentaen kuvan verkkokalvolle, jonka tappi- ja sauvasolut reagoi-vat valoon. Iiris puolestaan säätelee verkkokalvolle pääsevää valon määrää. Iiriksen keskellä on musta pupilli, joka laa-jenee ja supistuu iiriksen reagoidessa valoon. Silmän kameraa muistuttava linssijärjestelmä siis aktivoi näköaistinsoluja, joista lähtee impulsseja näköhermoa pitki n aivoihin tutkittavaksi. Aivot puolestaan tulkitsevat viestit.

Koska meillä on kaksi silmää vierekkäin, kykenemme näkemään kolmiulotteisesti. Ilman syvyysnäköä me törmäilisimme esineisiin ja tarttuminen vaikkapa pöydällä seisovaan juomalasiin epäonnistuisi jatkuvasti. Aivot muodostavat käsityksen etäisyydestä vertaamalla silmien lähettämiä kuvia. Mitä kauempana kohde on, sitä pienempi on kahden kuvan ero.

Ihminen saa valtaosan kaikista aistihavainnoistaan näköaistin avulla, joten esimerkiksi ruokaan ja ruokailutilanteisiin liittyvät näköhavainnot ovat tärkeitä. Ulkonäkö on ensimmäinen arvioinnin kohde, kun päätetään, onko ruoka herkul-lista tai ylipäänsä syötävää. Tietyt värit on totuttu yhdistämään tiettyihin aromeihin. Tämä assosiaatio on niin voimakas, että elintarvikevärillä voidaan ohjata ihminen havaitsemaan ”harhaanjohtavasti” jokin aromi väriä vastaavaksi.

Värin lisäksi ruuassa on useita muita tärkeitä eri aistimuksia ennakoivia ulkonäköominaisuuksia. Esimerkiksi hedelmien ja vihannesten koko ja muoto sekä juomien juoksevuus sekä sakeus antavat vihjeitä ruuan muusta laadusta.

7

Vahvemman silmän selvitys

Tavoite:Tunnistaa vahvempi silmäsi.

Tee näin:Ihmisellä on kaksi silmää, joista molemmat näkevät erilaisen näkymän. Toinen silmä on yleensä myös toista dominoi-vampi eli vahvempi, jolloin katsoessamme esimerkiksi pienestä reiästä valitsemme vahvemman silmän ja suljemme toi-sen. Voimme testata, kumpi on oma vahvempi silmä.

Laita toisen käden etusormi toisen etusormen ja peukku toisen peukun päälle niin, että peukkujen ja etusormien väliin muodostuu kurkistus kolmio. Suorista kädet ja etsi kolmion keskelle jokin esine, esimerkiksi seinäkello ja katso sitä molemmat silmät auki. Sulje sitten oikea silmä. Mikäli näet esineen edelleen kolmion keskellä, on vasen silmä vahvempi silmä. Mikäli puolestaan näet esineen keskellä, kun suljet vasemman silmän, niin oikea silmä on vahvempi. Heikommalla silmällä katsottaessa esine katoaa kolmion keskeltä.

8

Silmän sokean pisteen etsintä

Tavoite:Havaita silmän sokea piste

Tarvittavat materiaalit:• Värikynä• Viivoitin• Paperia

Verkkokalvo koostuu näkösoluista, jotka välittävät tietoa muodostuneista kuvista aivoille. Verkkokalvo peittää silmän takaosan sisäpintaa kaikkialta muualta paitsi näköhermon kohdalta. Näköhermo toimii tietolinkkinä, jonka kautta viestit kulkevat. Kun kuva osuu näköhermon kohdalle, ei siitä voida välittää tietoa aivoille, koska kuva on sokean pisteen koh-dalla.

Tee näin:Piirrä paperille 6 cm halkaisijalta oleva tumma piste. Piirrä pisteestä 10 cm päähän toinen samanlainen piste. Ota paperi käteen ja suorista käsi. Sulje oikea silmä ja katso vasemmalla silmällä oikeanpuoleista pistettä. Kuljeta samalla paperia hitaasti lähemmäksi kasvoja tarkasti oikeanpuolista pistettä katsoen. Pysäytä paperi, kun vasemmanpuoleinen piste häviää näkyvistä. Kun piste katoaa, niin mitä siinä näkyy? Aivot keksivät pisteen tilalle uuden palan pistettä ympäröivää taustaa. Kun aivot eivät saa tietoa siitä, mitä sokean pisteen kohdalla on, ne täydentävät näkökentän ottamalla mallia pis-tettä ympäröivistä kuvioista. Ihminen ei näekään ulkomaailmaa, vaan sen, mitä aivot kertovat. Kokeen voi toistaa toiselle silmällä, jolloin katse kohdistuu vasemmanpuoleiseen pisteeseen.

Molemmilla silmillä katsottaessa sokeaa pistettä ei huomata, sillä toisen silmän näkökenttä kattaa toisen silmän sokean pisteen.

9

Makuaisti

Kiireettä kielen päällä

Ruskeaa, makeaahiljaa sielun nieluun uppoaa,umbaa humbaa, suklaan sambaalaulaa kaukaisten maiden kaakao.

Syödään yhdessä

Onko mitään tärkeämpääkuin ruokkia nälkäistä ystävää?Nyt kinkerit kokkarit kekkerit kokoonkaverit kasaan ja kaikki kokkaayhdessä testataan artisokkaa!

Maut aistitaan kielen makunystyissä sijaitsevien makusilmujen kautta. Makusilmuissa on aistisoluja, joiden reseptorei-hin makua antavat kemialliset yhdisteet sitoutuvat. Nykykäsityksen mukaan maistamme viittä eri perusmakua: hapan, karvas, makea, suolainen ja umami. Kun makusolujen reseptorit havaitsevat tietyn molekyylin, ne lähettävät sähköisen signaalin hermorataa pitkin aivojen makukeskukseen.

Eri perusmakujen aistinsolut reagoivat eri yhdisteiden kanssa. Makean aistinsolut reagoivat glukoosiin, suolaisen ais-tinsolut suolan natriumioneihin, happaman makusolut aistivat happojen vetyioneja ja umamin makusolut glutamaattia. Karvaan aistinsolut reagoivat puolestaan ryhmään alkaloideja, joita kasvit erittävät.

Valtaosa ihmisistä tunnistaa jo lapsuudesta lähtien makean maun. Suolainen maku opitaan myös tunnistamaan varhain. Hapan ja karvas maku sekaantuvat helpommin keskenään, mutta pienellä harjoittelulla ne voidaan helposti oppia erotta-maan toisistaan. Umami puolestaan vaatii tunnistamisen opettelua.

10

Perusmakujen maistaminen

Tavoite: Tunnistaa perusmakuja ja havaita peilisolut tunteiden välittäjänä

Tarvittavat materiaalit:• Pieniä lusikoita• Sitruunahappoa (tai sitruunaviipaleita)• Suolaa• Sokeria• Natriumglutamaattia (aromivahvenne, saa esimerkiksi asian food marketeista tai netistä tilattuna)• Kofeiinia (voi ostaa suoraan jauheena tai jauhaa kofeiinitabletista)• (hammastikkuja)• (vettä pienessä kipossa)

Mitä ovat peilisolut ja kuinka ne toimivat? Ne jäljittelevät meissä toisen ihmisen ilmettä, ja vaikuttavat aivoissamme niin kuin kokisimme itse vastaavan tunteen. Niiden avulla saamme tietoa miltä toisesta tuntuu ja pystymme eläytymään hänen tunnetilaansa.Aivoissa matkimisen aiheuttavat peilisolut, empatianeuronit. Tunnepitoiset liikkeet kasvoilla välittyvät näiden hermoso-lujen avulla tunteista vastaaviin alueisiin aivoissa. Ne reagoivat ilmeiden lisäksi eleisiin, ääniin ja liikkeisiin, ja niiden tehtävänä on jäljitellä toisen ihmisen tekemistä, ja sitä miltä tekeminen tuntuu. Tunneviestintä on usein automaattista, eikä meidän tarvitse ponnistella tietääksemme miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Peilisolut kokoavat joukon ihmisiä saman tunteen piiriin ja ohjaa heitä toimimaan yhdessä. Esimerkiksi pelko pitää ryhmän valppaana ja tilanteen vaatiessa saa toimimaan nopeasti.

Alkuvalmistelut:Mauista voi valita vain osan kokeeseen mukaan. Valmistele kolmen hengen ryhmille yksi lusikan kärjellinen kutakin makua tai vaihtoehtoisesti kaikille omat. Makua voi annostella myös pienessä vesikipossa kostutetun hammastikun pää-hän. Etenkin natriumglutamaattia, kofeiinia ja suolaa kannattaa annostella varoen.

Tee näin:Muodosta kolmen hengen ryhmät ja jaa ryhmäläisille roolit:

• Ensimmäinen maistaa kastetulla hammastikulla lusikalla olevaa makua.• Toinen seuraa maistajan reaktioita.• Kolmas seuraa henkilöä 2. Hän kiinnittää tarkasti huomiota, toistuuko maistajaa seuraavan kasvoilla sama ilme kuin maistajalla

Sitruunahappoa maistava luultavasti irvistää, kun sokeria maistava saattaa hymyillä. Jos peilisolut toimivat, sama ilme toistuu seuraajaa seuraavan kasvoilla. Tämä ilme on hyvin lyhytkestoinen! Peilisolut jäljittelevät meissä toisen ihmisen ilmettä ja vaikuttavat meihin kuin kokisimme itse vastaavan tunteen. Niiden avulla saamme tietoa miltä toisesta tuntuu ja pystymme eläytymään hänen tunnetilaansa.

Seuraavaksi oppilaat voivat keskustella, oliko maistajan kasvoilta helppo arvioida, millainen maku oli kyseessä. Mikäli samaa makua riittää kaikille, niin tässä vaiheessa muutkin ryhmästä voivat omalla kastetulla hammastikullaan maistaa makua. Lopuksi vielä arvioidaan, mikä perusmaku oli kyseessä. Seuraavan makuun roolitusta voi vaihtaa siten, että kaikki ryhmästä pääsevät kokeilemaan maistamista ensimmäisenä.

11

Maku- ja näköaistin yhteys

Tavoite:Havaita näköaistin vaikutus maistamiseen.

Tarvittavat materiaalit:• Juotavaa, kuten päärynämehu, vadelmalimu, omenavichy• Elintarvikevärejä• Juomalaseja

Alkuvalmistelut:Värjää samaa juomaa eri väreillä oppilaiden huomaamatta. Esimerkiksi vihreän päärynämehun voi värjätä sinisellä ja punaisella eri väriseksi.

Tee näin:Ota lasiin yhden väristä juomaa. Maista juomaa. Miltä juoma maistuu?

Jopa viininmaistajat menevät tällaisessa testissä halpaan. Usein punaisessa juomassa osallistujat maistavat jonkun punai-sen marjan tai hedelmän. Todellisuudessa kaikissa juomissa on kuitenkin samaa juomaa, joka on vain värjätty eriväri-siksi. Juoman väri saa olettamaan, että punainen juoma maistuu punaisille marjoille. Luotamme juoman väriin niin pal-jon, ettemme helposti huomaa, ettei väri vastaakaan makua. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä helposti huijattavissa.

Testin voi suorittaa myös siten, että ensin maistetaan sokkona limua ja kerrotaan oma mielipide mausta. Sitten avataan silmät ja katsotaan, kuinka moni vaihtaa mielipidettä.

12

Tuntoaisti

Pääkonttorin käsittämättömän käsitteellinen käsitys käsityöstäSuulla suukottaapuukolla puukottaamutta käsillä käsittää!

Siis kaverin kanssa kudo ja punoniin syntyy sormissa solmu tai - runo.

Tuntoaistimuksia välittäviä reseptoreita on eri puolilla elimistöä. Erityyppiset reseptorit reagoivat erilaisiin tuntoaisti-muksiin, mm. kosketukseen, lämpötilaan ja kipuun. Tuntoaisti kertoo meille myös kehomme liikkeistä sekä asennosta. Suuontelon kosketustunto, jota kutsutaan usein suutuntumaksi, on tärkeä ruokaan liittyvä aistimusten välittäjä.

Tuntoaisti on monen eri aistin yhdistelmä. Tuntoaistimuksiksi luokitellaan kaikki muut aistimukset, jotka eivät edusta maistamista, näkemistä, kuulemista, haistamista ja tasapainon aistimista. Iholla voimme tuntea painetta, kylmää tai kuumaa, kun nivelissä ja jänteissä on venytystä aistivia soluja. Tuntoaistin avulla saamme tietoa ympäristöstämme ja pystymme reagoimaan siihen. Venytystä aistivilla soluilla taas saamme tietoa omasta kehostamme ja esimerkiksi raajojen asennoista.

Paineeseen reagoivat reseptorit löytyvät iholta. Niiden avulla aistimme kosketuksen. Eniten näitä reseptoreja on sormen-päissä ja huulissa. Vähiten selässä.

Tuntoaisti mahdollistaa monet toiminnot ilman näköaistia. Voit esimerkiksi kirjoittaa tietokoneen näppäimistöllä, vaikka et näkisi sormiasi lainkaan. Tuolloin sormien nivelten venytystä aistivat reseptorit kertovat aivoillesi missä asennossa sormet ovat. Muistista tulee puolestaan tieto missä niiden pitäisi olla, jotta tietyt kirjaimet löytyvät. Ihon painetta aistivat reseptorit puolestaan aistivat, milloin olet painanut näppäintä riittävän lujasti.

13

Tuntoaistin lämmönvaihtelu

Tavoite:Kokeilla lämmönvaihtelun havaitsevia reseptoreita

Tarvittavat materiaalit:• Kulhoja• Kylmää, haaleaa ja kosketuskuumaa vettä.

Iholla on kylmää ja kuumaa aistivia reseptoreja. Aistimalla lämpötilan muutoksia ympäristössä ihminen paitsi suojautuu, myös säätelee kehonsa toimintaa. Tasalämpöisenä nisäkkäänä ulkoilman viiletessä lämpöä täytyy tuottaa enemmän ja puolestaan haihduttaa vähemmän. Jotta lämmönsäätely toimisi, tarvitsemme jatkuvasti tietoa ympäristön lämpötilan muutoksista.

Tee näin:Täytä kolme kulhoa vedellä: yhteen kylmää, keskimmäiseen haaleaa ja viimeiseen kosketuskuumaa vettä. Laita toinen käsi kylmään ja toinen kuumaan veteen. Pidä käsiä vedessä puoli minuuttia, jotta kädet tottuvat veden lämpötilaan. Ota sitten kädet vedestä ja laita ne yhtä aikaa haaleaan veteen. Miltä tuntuu?

Kun kädet laitetaan haaleaan veteen, tuntosolut on jo tottuneet ympäristön lämpötilaan ja lähettävät viestinsä eteenpäin. Kylmässä ollut käsi kokee haalean veden lämpimäksi ja lämpimässä ollut kylmäksi. Samasta syystä esimerkiksi uidessa vesi tuntuu alkuun kylmältä, mutta hetken kuluttua lämpötilaan tottuu.

14

Tunnustelupussit

Tunnistaa tavaroita ja kokoeroja ilman näköaistia.

Tarvittavat materiaalit:• Läpinäkymättömiä laatikoita• Erilaisia tavaroita, kuten kovaa pastaa, näkkileipä, klemmari, pyyhekumi, pehmonalle, kynä, teippirulla, sulkapallo jne.• Erikokoisia palloja

Alkuvalmistelut:Tee laatikoihin käden mentävä reikä. Laita sitten laatikoihin eri tavaroita oppilaiden huomaamatta. Laita johonkin laatik-koon 3-5 erikokoista palloa.

Tee näin:Laita eri laatikoita ympäri luokkaa. Oppilaat kiertävät pienissä ryhmissä laatikolta toiselle ja tunnustelemalla päättelevät laatikon sisällön. Erikokoiset pallot sisältävällä laatikolla pallot tulee puolestaan ottaa ulos suuruusjärjestyksessä. Oppi-laat voivat myös keskustella, miltä materiaalit tuntuvat. Kokeella havainnollistetaan, että voimme päätellä mitä eri tavarat ovat ja arvioida tavaroiden kokoeroja ilman näköaistia pelkän tuntoaistin avulla. Oppilaat voivat keskustella lopuksi ruoan suutuntumasta. Mitä, jos jäätelö olisikin lämmintä tai lihakeitto kylmää? Entä laittaisitko suuhusi pehmeää näkkileipää tai kovaa vaahtokarkkia? Myös esimerkiksi pippurin tulisuus ja mintun viileys kuuluvat tuntoaistimuksiin (ns. kemotunto), eli voidaan puhua suutuntumasta. Ruoan pitää tuntua oikeanlaiselta myös suussa. Esimerkiksi laadukkaan suklaan tunnistaa siitä, että se sulaa suuhun nopeasti jättämättä tahmaista suutuntumaa.

15

Kuuloaisti

Soitamme yhtä jalkaa!Soita mollissa Aata ja duurissa Ceetäei haittaa, vaikka menis päin Beetä,kun yhdessä päästellään käämistä ääniäse lisää vain musaan ATMOSFÄÄRIÄ!

Aivopieru

Hengen henkevyyson hieno homma.Mutta huussin hengessäpienessä ringissäperäpään hanurilla soiteltu sooloosuu hönttihermoon herkimmin.

Kuuloaistinsa avulla ihminen suuntautuu ympäristöönsä ja saa tietoa ympärillään tapahtuvista asioista. Kuuloaisti rekis-teröi erilaisia ääniaaltoja, erittelee äänten korkeutta ja voimakkuutta sekä auttaa paikallistamaan, mistä lähteestä ja mistä suunnasta äänet kuuluvat. Korvanlehti ohjaa paineaaltoja korvakäytävään, joka päättyy tärykalvoon. Tärykalvo alkaa värähdellä ja saa kuuloluut värähtelemään, kuuloluut puolestaan vahvistavat värähtelyä. Kuuloluista värähtely siirtyy simpukkaan, jossa äänen aistinsolut sijaitsevat. Simpukan sisällä paineaallot etenevät nesteessä. Simpukan seinämissä on värekarvoja, jotka reagoivat paineaaltoihin. Värekarvoissa värähtely muuttuu sähköisiksi signaaliksi, jotka lähtevät kulke-maan kuulorataa pitkin aivojen kuuloaivokuoreen. Simpukan alkuosassa sijaitsevat värekarvat reagoivat korkeisiin ääniin ja peremmällä värekarvat ärtyvät matalista äänistä.

Myös tasapainoaisti perustuu korvien kaarikäytäviin. Tasapainoaistimme kertoo mikä on päämme asento ja millaisessa liikkeessä olemme. Tasapaino perustuu samantapaisiin aistinsoluihin kuin värekarvat simpukassa. Tasapainoelimen väre-karvat eivät reagoi värähtelyyn, vaan liikkeeseen. Tarkalleen ottaen kaarikäytävien nesteessä heiluvien tasapainokivien eli otoliittien liikkeeseen. Pään liikkeet saavat tasapainokivet liikkumaan pitkin kaarikäytävän seinää. Värekarvat aistivat nämä liikkeet ja me koemme ne esimerkiksi sinä huimaavana tunteena, kun heittelehdimme vuoristoradan vietävänä. Kaarikäytäviä on kolme ja ne ovat asettuneet kaikki eri tasoon. Tämän vuoksi liikettä voidaan aistia kolmessa ulottuvuu-dessa.

16

Kuulon avulla tavaroiden tunnistaminen

Tavoite:Tunnistaa kuuloaistin avulla, mitä rasia pitää sisällään.

Tarvittavat materiaalit:• Läpinäkymättömiä pieniä rasioita• Erilaisia tavaroita, kuten riisiä, pieni kuula, pumpulia, kolikoita, ruuveja, ruokailuvälineitä jne.

Alkuvalmistelut:Laita eri tavaroita pienen rasian sisään oppilaiden näkemättä.

Tee näin:Jaa oppilaat pieniin ryhmiin. Anna kullekin ryhmälle erilaisia rasioita. Ryhmän tulee arvuutella, mitä kukin rasia sisältää. Testaamisen jälkeen käydään läpi, mitä rasioissa oli.

Tehtävä voi olla yllättävän vaikea, sillä monista tavaroista tulee kolahdellessa samankaltainen ääni.

Lopuksi oppilaat voivat pohtia ryhmissä erilaisia ääniä. Millaisiin ääniin reagoidaan joka kerta ja millaiset äänet jäävät helposti huomaamatta? Esimerkiksi herätyskello, ulko-oven aukeaminen tai oman nimen kuuleminen herättävät huo-mion tehokkaasti. Sen sijaan äänekkäässä ruokalassa käytävät viereisten pöytien keskustelut jäävät helposti huomaamatta.

17

Kuuloaistin herättämät tunteet 1

Pää kysyy, vartalo vastaaMissä rakkaus tuntuu?Missä pelokkuus?Jäikö jännitys vatsaan?Rintaan iloisuus?Missä kourat kauhun?Olo nolouden?Missä onnen ja riemastuksen?

Tavoite:Pohtia omaa reaktiota säikähtäessä ja tunteiden tarkoitusta

Tarvittavat materiaalit:• Tiputettava tavara, kuten kirja, kansio, metallinen nitoja, tms.

On erilaisia tunneteorioita. Yleisesti voidaan todeta, että tunteiden ajatellaan kehittyneen evoluution myötä auttamaan ihmistä (ja myös eläimiä) suojautumaan, luomaan ja ylläpitämään suhteita lajitovereihin, pariutumaan ja hoivaamaan jälkikasvuaan sekä puolustamaan reviiriään. Niillä kaikilla on siis yksilön ja täten myös lajin selviytymistä edesauttava tarkoitus.

Tunteita ja niiden ilmenemismuotoja: • Ilo: onni, tyytyväisyys, ihastus, innostuneisuus, helpotus, ylpeys • Rakkaus: ystävällisyys, läheisyys, luottamus, omistautuminen, arvostaminen, ihailu, antautuminen • Yllätys: ihmettely, kummastelu, hämmästys, järkytys • Viha: kiukku, suuttumus, ärtymys, vastenmielisyys, tuohtumus, raivo • Suru: alakulo, apeus, ilottomuus, haikeus, murhe, huoli, yksinäisyys, epätoivo • Pelko: hermostuneisuus, epäluuloisuus, ahdistus, kauhu, kammo • Inho: vastenmielisyys, halveksunta, vähättely, torjunta • Häpeä: syyllisyys, nolous, katumus, nöyryys, tunne ettei hyväksytä • Nautinto: mielihyvä, helpotus, rentous

Suositellaan jälkitehtäväksi

18

Tee näin:Kerro oppilaille, että seuraavaksi annetaan aivojen levätä. Pyydä oppilaita tekemään seuraava:

• Laita silmät kiinni ja ala tunnustelemaan, miltä sinusta tuntuu juuri nyt. • Mieti, miltä kehossasi tuntuu? • Millainen olosi on? Mitä koet?• Ollaan hetki hiljaa ja kuulostellaan itseämme.

Seuraavaksi tiputa räsähtävä esine lattialle. Luultavasti kaikki avaavat silmät. Ohjataan oppilaat keskustelemaan vierusto-verin kanssa, mitä tunteita tilanteesta heräsi.

Keskustelun jälkeen oppilaat pohtivat, miksi ylipäätänsä tarvitsemme tunteita ja mitä tunteet ovat. Mitä tunteita voimme kokea? Entä mitä varten ihmisellä on tunteet? Mihin ihminen tarvitsee esimerkiksi iloa tai pelkoa? Mitä hyötyä tunteista on voinut olla esimerkiksi 5000 vuotta sitten? Entä onko toisen ihmisen tunnetila helppo havaita? Mistä havaitset, että kaverisi on iloinen tai vihainen?

Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen on osa mielen hyvinvointia ja luo pohjan vuorovaikutukselle toisten ihmis-ten kanssa. Opimme jo lapsina tunnistamaan erilaisia tunteita ihmisten eleiden ja ilmeiden perusteella. Lopuksi toi-nen parista valitsee jonkin tunteen ja tekee tunnetta kuvaavan ilmeen. Toinen puolestaan tulkitsee mitä tunnetta pari demonstroi. Sitten vaihdetaan rooleja. Tunteiden tulkintaa voi jatkaa niin kauan, kun parille tulee vain erilaisia tunteita mieleen.

19

Kuuloaistin herättämät tunteet 2

Tavoite:Pohtia äänimaailman herättämiä tuntemuksia

Tarvittavat materiaalit:• Kaiuttimet tai tarpeeksi kuulokkeita oppilaille• Tietokone tai soitin• Äänimaailma tallenteet Heurekan Aivot narikasta! -näyttelyn oppimateriaalien nettisivuilta

Tee näin:Ohjeista oppilaita istumaan paikoilleen ja ottamaan mukavan asennon. Pyri saamaan luokka mahdollisimman pimeäksi sammuttamalla kaikki valot ja sulkemalla verhot. Oppilaiden tehtävä on kuunnella soitettava äänimaailma tallenne sil-mät kiinni alusta loppuun. Äänimaailman kuuntelun jälkeen käydä läpi heränneitä tuntemuksia. Miltä tehtävä tuntui ja mitä ajatuksia tehtävästä heräsi? Entä mitä mielikuvia, ajatuksia, tunteita tai muistoja äänimaailmat herättivät? Keskuste-lua voi ensin käydä pareissa tai pienissä ryhmissä ja sitten koko luokan kesken.

Suositellaan jälkitehtäväksi

20

Loppurentoutus - mindfulness

LummelampiStressi on tauti,nyt lepää ja nauti.

Kuuntele toista hengittämässäkaikki on hyvin hetkessä tässä.

Kun hitaasti yhdessä rauhoitummeaukeaa lammen ihanin lumme.

Suositellaan jälkitehtäväksi

Herkkä hetkihermometsässäSen minkä teet yhdelle näistäpienimmistä hermonpäistäteet koko kropalle!

21

Mindfulnessilla eli tietoisalla tai hyväksyvällä läsnäololla tarkoitetaan taitoa elää juuri tässä hetkessä. Se on tila, joka sallii kaikki tuntemukset sekä kehossa, että mielessä. Tietoinen läsnäolo auttaa kehoa ja mieltä rentoutumaan, ja sitä voi har-joitella erilaisin tavoin. Harjoituksissa huomio kiinnitetään hetkessä ilmeneviin aistikokemuksiin. Monet harjoituksista ovat niin kutsuttuja ohjattuja meditaatioita, joissa kehotetaan tunnustelemaan ja aistimaan kehon tiloja, omia tunteita, ajatuksia tai ympäristön tapahtumia.

Tutkimusten mukaan tietoisen läsnäolon harjoitukset alentavat stressiä, ahdistusta ja masennuksen oireita. Tietoinen läs-näolo vaikuttaa myönteisesti myös oppimiseen, keskittymiseen, luovuuteen ja hyvinvointiin. Se lisää myötätuntoa toisia kohtaan ja kasvattaa tyytyväisyyttä omaan elämään.

Eräs klassinen tietoisen läsnäolon harjoitus on niin kutsuttu rusinameditaatio, jossa rusina syödään meditaation tahtiin rauhallisesti, kiirehtimättä, haistelemalla ja maistelemalla. Aivot narikasta! -näyttelyssä rusina on vaihdettu tummaksi suklaaksi, joka nautinnon lisäksi sisältää myös verisuonille suotuisia flavanoleja. Tietoista läsnäoloa voi myös harjoitella vaikka luontokävelyllä tai hampaiden pesun aikana, keskittyen vain itse tekemiseen ja omiin tuntemuksiin.

Toistakaa Heureka-käynnillä tehty rentoutuminen. Rentoutumiseen voi valita jonkin netistä löytyvän mindfulness nau-hoitteen tai vaihtoehtoisesti oppilaille voi antaa palan suklaata tai rusinan ja lukea seuraavan tekstin:

”Kiireisen arjen keskellä on hyvä välillä pysähtyä, keskittyä tähän hetkeen ja vain olla. Valitse itsellesi mieleinen istumapaikka. Ota yksi suklaa, mutta älä laita sitä vielä suuhusi. Sulje silmäsi ja nuuhkaise suk-laata. Mieti, mitä tuoksu tuo mieleesi.

Laita suklaa kielen päälle, mutta ethän puraise sitä, älä edes maiskuttele. Anna suklaan vain olla suussasi.

Hengitä syvään ja rauhallisesti. Anna suklaan sulaa hitaasti. Älä liikuta suutasi ollenkaan. Vaikka kuinka haluaisit pures-kella suklaata ja syödä sen heti, niin vastusta kiusausta tietoisesti.

Keskity siihen, miltä suklaa tuntuu kielessäsi ja kitalaessasi.

Jos ajatuksesi lähtevät vaeltamaan, mieti hetki sitä, minne ne menivät. Palaa sen jälkeen tähän hetkeen ja keskity jälleen suussasi olevaan suklaapalaan. Tutki mielessäsi, miltä se nyt tuntuu?

Anna suklaan levitä kielellesi. Nauti sulavan suklaan mausta.

Mieti, miltä suklaa tuntuu suussasi ja millainen sen maku nyt on.

Nyt voit pureskella ja nielaista suklaan. Muuttuuko suklaan maku, kun pureskelet sitä?

Lopuksi ajattele, mitä rauhoittumisen aikana tapahtui, ja miltä sinusta tuntui. Hyväksy ajatustesi vaeltaminen ja kaikki tunteesi.

Hengitä vielä muutaman kerran syvään sisään ja ulos ja avaa sitten silmäsi. Totuttele silmiäsi valoon ja anna itsesi herätä hitaasti.

Jatka nyt rentoutuneena matkaasi välitunnille.”

22

Lähteet ja lisätietoa:YLE oppiminen: yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/aistit Aistien avulla ruokamaailmaan: Sapere -menetelmä päivähoidon ravitsemus- ja ruokakasvatuksen tukena, Koistinen & Ruhanen 2009Mielenterveysseura: www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/7_luokka_5_tunteet_tutuiksi.pdf