Ajankohtaista Varsinais-Suomesta

Kuntatalouspäivä m/s Amorella

19.9.2012

Maakuntajohtaja Juho Savo

2

Sisältö

Maakunnan tila 3 - 21 Edunvalvonnan kärkihankkeet 22-36 Kuntarakenneuudistus 37-43 Maankäytön suunnittelu 44 - 49 EU:n rakennepolitiikka 2014+ 50 - 54

3

Maakunnan tila

4

(hlö) Varsinais-Suomessa

vuosina 1982 – 2012*

Lähde: Tilastokeskus

Turun väestönkasvu on voimistunut, kun muualla Turun seutua kasvu on hidastunut. Salon seudun väestö on vähentynyt voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Yli puolet maakunnan kasvusta perustuu maahanmuuttoon. Kehitys näkyy myös rakennusluvissa: Pientalojen rakennusluvat yleisesti laskussa. Turussa sen sijaan pientalojen rakennuslupien määrä on jo lähtenyt kasvuun. Lähde: Tilastokeskus, Vrk

*elo 2011 – elo 2012

5

Vuosittaiset väestömuutokset (%) kunnissa

Kunnat on laitettu järjestykseen suhteellisen kasvun mukaan. Seurantajaksolla suhteellisesti eniten kasvanut kunta on ylimpänä. Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi suhteellinen väestönkasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi väestön suhteellinen väheneminen. Vuoden Maskun ja Naantalin luvuissa on huomioitu Livonsaaren osaliitos vertailukelpoiseksi historiavuosien kanssa. Vuoden 2012 luku on ajalta elokuu 2011 - elokuu 2012. Lähde: Tilastokeskus (Altika-tietokanta) ja Väestörekisterikeskus

6

Rakennusluvat ja aloitetut (asunnot) Varsinais-Suomessa kesäkuu 2012

Lähde: Tilastokeskus (Altika-tietokanta)

7

Työttömyysasteen kehitys (12 kk l iukuva keskiarvo)

Suomen eteläisissä maakunnissa vuosina 2000 – 2012 (elo)

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

tammi

kuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

tammi

kuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Kymenlaakso 12,4Etelä-Karjala 11,8Päijät-Häme 11,7

Pirkanmaa 10,5Satakunta 10,2Koko maa 9,4V-S 9,4Kanta-Häme 8,7

Uusimaa 6,9Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika-tietokanta)

8

Työttömyysasteen kehitys (12 kk l iukuva keskiarvo)

Varsinais-Suomen seutukunnissa vuosina 1991 – 2012 (kesä)

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

tammi

kuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

tammi

kuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Salon seutu 10,9

Turun seutu 9,8Koko maa 9,4V-S 9,4

Vakka-Suomi 7,5Loimaan seutu 7,0

Turunmaa 5,5Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika-tietokanta)

9

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

Tamm

ikuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tamm

ikuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tamm

ikuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tamm

ikuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tamm

ikuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tamm

ikuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tamm

ikuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tamm

ikuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tamm

ikuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tamm

ikuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tamm

ikuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tamm

ikuu

Touk

okuu

Syys

kuu

Tamm

ikuu

Touk

okuu

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Turu

n seu

tu

Salon

, Loim

aan,

Vakk

a-Suo

men j

a Tur

unma

an se

udut

TurunmaaSalon seutuVakka-SuomiLoimaan seutuTurun seutu (oikea y-akseli)

Lähde: Työnvälitystilasto (T ilastokeskuksen Altika-tietokanta)

Pitkäaikaistyöttömät V-S:n seuduilla 1991 – 2012 (kesä)

10

Nuorisotyöttömien lukumäärä (alle 25-vuotiaat) V-S:n seuduilla 1991 – 2012 (kesä, liukuvat keskiarvot)

0

250

500

750

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

550

600

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

Loka

kuu

Tamm

ikuu

Huhti

kuu

Heinä

kuu

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Turu

n seu

tu

Salo,

Loim

aa, V

akka

-Suo

mi ja

Turu

nmaa

SaloLoimaaVakka-SuomiTurunmaaTurku (oikea y-akseli)

Käyrät kuvaavat 12 kuukauden liukuvia keskiarvojaLähde: Tilastokeskus, työnvälitystilasto (Altika-tietokanta)

11

Työpaikat sektoreittain Varsinais-Suomessa vuosina 1990 - 2010

Lähde: Tilastokeskus (StatFin-tietokanta)

Kuntasektorin työpaikkakehityksessä ei tämän vuosituhannen suhdannevaihtelut näy: työpaikkojen määrä kasvanut tasaisesti. Valtiosektorin ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikoissa suhde muihin maakuntiin parantunut.

12

13

Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain

20.9.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 13

• Turunmaa;

• Fnsteel 177 + alihankinta (50) + kesätyöntekijät • Nordkalk lomauttaa em. syystä – sopeutuminen? • Fnsteel Dalwire jatkaa – kustannusvaikutuksia? • Lomautuksia ja yt-neuvotteluja teollisuudessa • Epävarmuus jatkuu metallituoteteollisuudessa • Rakentamisen volyymi laskenut – erikoisrakentaminen • Irtisanomisia jonkin verran myös palvelualoilla • Kemiönsaari hakee ÄRM-alueeksi

14

Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain

20.9.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 14

• Loimaa;

• Vakaa tilanne näyttää jatkuvan kärkiyrityksissä • Koneklusterissa kasvu on jatkunut - investointejakin • Leafin tuotanto loppuu vuoden lopussa – 140 työpaikkaa • Vene- ja painoalalla lomautuksia/supistuksia • Kaupan alan investoinnit vielä käynnissä syksyllä • Rakentamisen volyymit laskeneet alkuvuonna • Näkymät pysynevät ennallaan, ei suuria optioita/riskejä

15

Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain

20.9.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 15

• Salon seutu;

• Nokian tuotanto loppuu, tuotekehitys jatkuu – 1500 jää • Ouluun jäämässä 500 ja Tampereelle 1 200 työpaikkaa Nokian toimipisteisi in

• Muut alihankintavaikutukset nyt luokkaa 200-300 • 6000 työpaikkaa kadonnut 5 vuoden aikana – ÄRM-status • Metalliteollisuudessa kaksijakoinen kehitys ↑↓ • Rakentamisen volyymit notkahtaneet selvästi • Kaupan alan ja muitakin investointeja käynnissä

• Halikon Prisman laajennus, Finnfoamin laajennusinvestointi, kouluinvestointeja on käynnissä ja palveluasumisinvestoinneista on suunnitelmia - kasvua Finnfoam, Ledil, Agenteq Solution, Piiroinen, Marine Alutech, Jame-Shaft, Salon konepaja, Laukamo

• Yritystukien kysyntä erittäin vilkasta

16

Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain

20.9.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 16

• Turun seutu;

• STX – Viking rakenteilla, TUI käynnistyy – 5 500 htv • Meriteollisuuden tilauskanta normaali nyt ja 2013 • Muu metalli – tilauksissa ei kasvun merkkejä • Korjausrakentaminen vähentynyt selvästi • Ulkomaankaupan hiipuminen näkyy kuljetuksissa – yt:ja • Kaupan ja palveluiden kasvu hidastunut selvästi • Ei isoja yt-kierroksia, lievää vastasyklisyyttä esiintyy

17

Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain

20.9.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 17

• Vakka-Suomi;

• Autotehtaan tuotantotilanne normalisoitumassa 2013-16 • Soijatehtaan rakentaminen käynnissä - investointeja • Metallissa positiiviset/kaksijakoiset näkymät • Lasi- ja muoviteollisuudessa vakaat näkymät • Investointi- ja t&k-näkymät edelleen hyvällä tasolla

• Soijatehdas, biovoimala, tuulivoimahankkeet, Laiti lan yrityspuisto, bioetanolitehdas, Ukin syväväylä, Taivassalon koulun laajennus/korjaus, Vehmaan palloiluhal l i, Kustavin Lootholman vapaa-ajankeskus, yritysalueiden kunnall istekniikka

• Rakentamisen volyymi laskenut – vain vähän

18

Liikevaihdon kehitys Varsinais-Suomessa (trendi) ajalla 2000.1 – 2012.3

Lähde: TEM:n toimiala-online palvelu

19

Henkilöstömäärän kehitys yrityksissä Varsinais-Suomessa (trendi) ajalla 2000.1 – 2012.3

Lähde: TEM:n toimiala-online palvelu

20

21

22

Varsinais-Suomen edunvalvonnan kärkihankkeet

2013

Maakuntahallitus, helmikuu 2013

Budjettiesitykseen 2013 perustuvat kommentit punaisella

23

• Turku–Pori-yhteysvälihanke sisällytettiin Liikennepoliittiseen selontekoon 2012.

• Rakentaminen tulee aloittaa 2013 ja saattaa kokonaisuudessaan loppuun koko 180 milj. euron hankkeen osalta hallituskauden aikana.

• Talousarvioesityksessä 2013 ei kuitenkaan vielä ole rahoitusta.

• Liikenneviraston ja maakuntien kesken on sovittu linjauksesta, jolla työt 2013 lisäbudjettirahoituksen toteuduttua (100 milj) aloitetaan

Valtatie 8 – Varsinais-Suomen ja Satakunnan tärkein liikennehanke

24

• Espoo-Lohja-Salo -oikoradan maakuntakaavoitus on käynnissä. Kaava on vahvistettavana. Valtion tulee varautua ratalinjan jatkosuunnitteluun ja pikaiseen toteuttamiseen.

• 2013 talousarvioon on varattava määräraha yleissuunnitelman laatimiseksi maakuntakaavojen mukaiselle ratalinjalle –

• Talousarvioesityksessä 2013 ei mainintoja asiasta.

Espoo–Lohja–Salo -ratalinja

25

• Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen edistäminen on kirjattu tapahtuvaksi valtion budjettimäärärahoin.

• Turun kaupunkiseudulle tulee kohdentaa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukea valtion budjettimäärärahoista vuoden 2013 talousarviossa.

• Tuen tavoitteena on joukkoliikenteen edellytysten tukeminen runkolinjastoa kehittämällä ja laatimalla pikaraitiotien yleissuunnitelma.

• Joukkoliikenteen kehittäminen mukana liikennepoliittisessa selonteossa.

Tuki valtion budjetista tarpeellinen Turun joukkoliikenteen kehittämiselle

• Talousarvioesityksessä suurten kaupunkien joukkoliikennetuki ennallaan, uutuutena keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki. Paikallisjunaliikenteestä ei talousarvioesityksessä mainintoja.

26

MAL-hankeohjelma

• Selonteossa ja kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksessa

• Laaditaan aiesopimuksen allekirjoituksen jälkeen

• Kohdennetaan pieniin kustannustehokkaisiin liikenneverkon kehittämistoimiin, jotka edistävät erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä liikenneturvallisuuden edellytyksiä

• Rahoitus 10 milj. € (valtio 50%, kunnat 50%) • Valtion rahoitus vuosina 2014–15

• Valmisteluvastuu kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöllä • Kaksivaiheinen valmistelu

1. Valintakriteeristö 2. Hankeohjelma

27

Telakkateollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen Varsinais-Suomessa

• Klusterin kilpailukyvyn osana tulee kansalliset tuki- ja rahoitusjärjestelyt pitää jatkuvasti muuttuvalla eurooppalaisella tasolla.

• Osaaminen varmistetaan vahvistamalla alan koulutusta ja tutkimusta maakunnassa.

• Rakennemuutostoimialan erityistoimet on kohdistettava riittävän vaikuttavasti maakuntaan.

• Klusterin yritysten toiminnalle globaaleilla markkinoilla on annettava tarvittava kehittämistuki.

28

Salon seudun rakennemuutostuki

• Uusien työpaikkojen luominen alueelle on pitkäjänteisen politiikan takana ja vaatii myös valtion erityispanostusta (menestyksekästä mallia on löydettävissä Uudestakaupungista).

• EU:n erityisrahoitus muutokseen TEM:n työn alla.

• Toiminnan muu jatko riippuvainen Nokian strategisista ratkaisuista ja markkinoista.

• Erityistukia tarvitaan ainakin vuosina 2012 ja 2013.

• Nokia Oyj:n 1000 henkilön irtisanomiseen osattiin varautua, joten resurssit koulutukseen ja muihin työllistämistoimenpiteisiin ovat olemassa. Koko tehtaan lopettaminen tuli kuitenkin shokkina.

29

Tasokorotus tarpeellinen Itämeri-sitoumusten täyttämiseksi

• Itämeri-sitoumuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Itämeren suojelua edistävien toimenpiteiden toteuttamiseksi valtion budjettiin tarvitaan tasokorotus Itämeri-momentin määrärahoihin.

• Maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi tulee ympäristötoimenpiteisiin kohdennettavia toimia/tukia suunnata erityisesti Saaristomeren valuma-alueiden vesiensuojelutoimenpiteisiin (TEHO+ -hanke ym.).

• Asutuskeskusten jätevesien käsittelyä tulee parantaa keskittämällä käsittely suuriin yksiköihin. Keskittämistä edistetään panostamalla valtion vesihuoltotyönä tehtäviin siirtoviemärihankkeisiin.

• Rahoitus laskee

30

Maakunnan kehittämisresursseja kasvatettava

• Maakunnan kehittämisrahan osuutta pienennettiin vuoden 2012 budjetissa valtakunnallisesti n. 75 % (n.18 milj. eur) edellisvuodesta.

• Maakunnan kehittämisraha on tärkeä elementti maakuntaohjelman toimintalinjojen toteuttamisessa ja vuoden 2013 budjetissa rahoituksen taso tuleekin palauttaa ennalleen.

• Vuoden 2013 budjetissa Varsinais-Suomen osalta ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan tulee olla 1,5 miljoonaa euroa.

• Budjettiesityksessä koko Suomeen nyt vain 3,5 milj. euroa. So. Varsinais-Suomeen n. 300.000 e!

31

Yliopistojen rahoitus turvattava

• OKM uudistaa yliopistojen rahoitusmallia vuodesta 2013 alkaen.

• Uudessa mallissa on mukana ministeriön ja yliopiston välisissä neuvotteluissa sovittava strategisen rahoituksen osio (10 %), jonka riittävä määrä tulee turvata TY:lle ja ÅA:lle.

• TY:n ja ÅA:n rahoitus kansainvälisesti kilpailukykyisinä tutkimusyliopistoina tulee kokonaisuudessaan varmistaa myös jatkossa.

• Turun AMK on valmistellut Kupittaan kampushankkeen vuosina 2012–2013 tapahtuvaa suunnittelua varten OKM:lle Kupittaan kampuksen toiminnallinen suunnittelu -hankehakemuksen, jonka rahoitus tulee turvata.

• Rahoitustaso ennallaan

32

Maakunnalle tärkeät koulutusalat terävämmin huomioon

• Maakuntien liitot vastaavat OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (KESU) liittyvästä alueellisesta valmisteluprosessista koulutuksen aloittajapaikkojen osalta.

• Varsinais-Suomen liitto korostaa maakunnalle tärkeiden koulutusalojen ja aloituspaikkojen merkitystä (mm. metalliala, kulttuuri, sote) ja erityisesti aikuiskoulutuksen aloituspaikkatarpeita rakennemuutoksen näkökulmasta sekä nuorisoasteen aloituspaikkojen kasvutarpeita toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.

• Koulutuksen aloituspaikkojen tulee turvata alueen erityisalojen koulutus- ja työvoimatarpeet.

• Koulutuspaikkamäärittely tulee toteuttaa nykyistä aluelähtöisemmin.

• Nuorten yhteiskuntatakuun liittyvät toimet täysimääräisesti käyntiin 2013 alusta – myös Varsinais-Suomen hoidettava osuutensa.

• Varsinais-Suomessa tavoitteena tehostaa koulutustarve-ennakoinnin verkostoyhteistyötä – pilotti käynnistymässä syksyllä 2012.

33

KESU 2011–2016 sisältö: Koulutuspaikkamäärien osalta korkeintaan tyydyttävä tulos

• OKM:n esitys lounaisrannikon (VS ja Satakunta) II asteen ammatillisen nuorisoasteen koulutuspaikkamääriksi 2012–2016 vastaa suurinpiirtein KESU-kauden 2008-2012 keskimääräistä koulutuspaikkamäärää ao. alueelle (huom:OKM todennut olevan perusteltuja syitä painottaa koko lounaisrannikon osalta Varsinais-Suomea II asteen ammatillisen nuorisoasteen koulutuspaikoissa).

• OKM:n esitys yliopistojen osalta maakunnan esityksen mukainen.

• Ammattikorkeakoulutasolla koulutuspaikkamääräsupistukset merkittäviä koko maassa, myös Varsinais-Suomessa kriittisiä supistuksia.

34

• Turku BioImaging -yhteistyöverkosto valittiin kansalliselle tutkimusinfrastruktuuritiekartalla v. 2009 – jatko tiekartalla sekä OKM:n rahoitusta saavana tahona tulee varmistaa.

• Turku BioImaging -yhteistyöverkosto tarvitsee myös rahoitusta edetäkseen eurooppalaisessa Euro-BioImaging-infrastruktuurihankkeessa.

• Rahoitus nousee hieman

Turun biokuvantaminen kansallisesti merkittävä osaamisen keskittymä

• Turun bioklusteri on kansallisesti johtava alan osaamiskeskittymä, jonka perusrungon muodostavat Turun yliopisto, Åbo Akademi ja alueen elinkeinoelämä. Sen perusrahoitus on pidettävä kunnossa.

35

Kehitysvammahuollon tuki- ja osaamiskeskusstatus Varsinais-Suomeen

• Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri tavoittelee valtakunnallista kehitysvammahuollon tuki- ja osaamiskeskusstatusta. Kehitysvamma-alan erityisosaamisen säilyttäminen erityishuoltopiirissä on tärkeää.

• Tuki- ja osaamiskeskusstatuksia on valtakunnallisesti suunniteltu myönnettäväksi neljästä viiteen.

• Kehitysvammahuollon tuki- ja osaamiskeskus tulee perustaa Varsinais-Suomeen ja osoittaa sille tarvittavat resurssit.

36

Talousarvioesitys 2013 ja Varsinais-Suomi • LVM:n osa-alalla ei uutta kehittämistä Varsinais-Suomeen:

• Vt 8:n kehittäminen ei sisälly budjettiesitykseen • Ei mainintoja ESA-radasta tai paikallisjunaliikenteestä

• Saaristoliikenteen lauttojen ja yhteysalusten palvelut turvataan nykytasolla (12,8 => 11,7 milj. eur)

• Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki edellisten vuosien tasolla, uutuutena joukkoliikennetuki keskisuurille kaupungeille

• MKR:n ohjelmiin sitomattoman kehittämisrahan tasoon esitetään leikkausta (5,5 => 3,5 milj. eur)

• Nuorten yhteiskuntatakuuseen esitetty 60 milj. eur.

• Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus supistumassa vuodesta 2012 => koulutuspaikkoja vähennetään

• Laivanrakennuksen innovaatiotukea 2,9 milj. eur., joka käytetään aikaisemmin tehtyjen päätösten maksuun => uudet päätökset vaatisivat uuden asetuksen

• Työllisyysperustaiset siirtomenot investointeihin edelleen mahdollisia, mutta rahoituksen taso on laskussa

• Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemisen osalta v. 2012 käyttämättä jääneitä rahoja saa käyttää myös v. 2013, rahoituksen taso kuitenkin laskussa

37

Kuntarakenneuudistus ym.

38

Ajankohtaista kuntauudistuksesta

• Poliittinen linjaus kuntauudistuksen jatkosta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemallista 5.6.2012

• Kuntarakenteen uudistusta ohjaavat kriteerit 27.6.2012

• Työryhmä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen valmistelua varten 28.6.2012

• Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa

• Käytännössä moni asia yhä epäselvä: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne käytännössä, kuntarakennelaki ja sen sisältö, valtionosuusjärjestelmän muutosten vaikutus kuntatalouteen

39

Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit

Kunnalla tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta: 1. Palvelu- ja väestöpohjakriteerit

• noin 20 000 asukkaan väestöpohja ja noin 50 lapsen ikäluokka

2. Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntakriteerit • työpaikkaomavaraisuusaste vähintään 80 %, tai; • pendelöinti keskuskuntaan on vähintään 35 % ja muiden työssäkäyntialueiden

osalta vähintään 25 %

3. Talouskriteerit (4/6 kriteeristä tai alijäämäkriteeri ylittyy riittävästi) • kunnan vuosikate on ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen • kunnan tuloveroveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti • asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kuntien keskimääräisen

lainamäärän vähintään 50 % • kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää • kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % • kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 %

40

41

Kuntauudistus ja Varsinais-Suomi

• Ainoastaan Turku ja Salo täyttävät em. kriteerit, mutta molemmat kunnat ovat olleet myönteisiä selvityksille => Varsinais-Suomessa odotettavissa siis useita kuntajakoselvityksiä

• Varsinais-Suomi haasteellinen maakunta kuntauudistuksen kannalta, kevään lausuntokierroksella selvityshalukkuus ei osoittautunut korkeaksi

• Erityiseen kuntajakoselvitykseen valmius 25 %:lla kunnista (vastaukset eivät näidenkään kuntien osalta yksiselitteiset)

• Omiin selvitysalueisiin valmius 21 %:lla kunnista (vastauksissa korostui vapaaehtoisuuden periaate)

• Syksyn 2012 lausuntokierros kuntarakennelain luonnoksesta ja sote-palvelurakenneselvityksestä tulee olemaan mielenkiintoinen koska esitykset eivät ole juuri kirkastuneet!

42

Mitä kuntarakenneuudistuksen jälkeen aluehallinnossa? • Maakuntahallitusten pj:t 29.2.2012 ministeri

Virkkuselle: (1/2)

• ”Maakuntien liittojen pohjalta muodostetaan organisaatio, joka lakisääteisesti vastaa:

• MAL-järjestelmien suunnittelun ja toteutuksen lisäksi kuntaa

laajemman alueen elinkeino-, työllisyys-, maahanmuutto-, EU-, energia-, ympäristö-, luonnonvarapolitiikoista. Kunnilla mahdollisuus siirtää niihin myös muita alueellisesti järjestettäviä tehtäviä ja suurta väestöpohjaa vaativia palveluja.”

43

Puheenjohtajat 29.2.2012: (2/2)

• ”Kysymyksessä olisi kuntaa laajemman alueen yhteistoiminnan kaikki toimialat kattava aluekehitys- ja suunnitteluorganisaatio, joka näin ollen vastaisi myös ylikunnallisista palvelurakenteiden suunnittelusta ja päätöksenteosta alueellaan. Tähän rakenteeseen on sovitettava myös valtion aluehallinto ja sen tehtävät.”

• MOT!

44

Maankäyttö/suunnittelu

45

Hyväksytyt maakuntakaavat ympäristöministeriössä

• Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavat • vahvistuspäätöksiä edelleen odotetaan

• Salo-Lohja oikoradan vaihemaakuntakaava • vahvistuspäätös tulossa lähiviikkoina

46

Tuulivoimavaihemaakuntakaava

• Luonnos nähtävillä 7.5. – 15.6.2012 • 44 lausuntoa, 26 mielipidettä • ei suuria ristiriitaisuuksia, vastineet

• maankäyttöjaostossa 27.8. • maakuntahallituksessa 24.9.

• Ehdotus nähtäville joulu-tammikuussa • Valtuustokäsittely kesäkuussa 2013

47

Maakuntakaavan tarkistus

48

Liikennejärjestelmätyö

• Maakunnan liikennestrategia • tarkistus v. 2013

• Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö • MAL-aiesopimuksen toteuttaminen

• MAL-hankeohjelma (5+5 milj. € tällä hallituskaudella)

• Varsinaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen v. 2013

49

Selvitykset ja yhteistyö

• Maakunnan energia- ja luonnonvarastrategia ohjelmointivaiheessa • uusiutuvan energian alueelliset potentiaalit osaksi kestävää

yhdyskuntarakennetta • maakunnan kiviainesvarannon ja -kierrätyksen ohjelmointi

• Lounaispaikkayhteistyö 10 vuotta • juhlaseminaari 20.9.2012 • asiantuntijoiden paikkatietoyhteistyöstä julkiseksi aluetietopalveluksi • maakuntien ja kuntien ISNPIRE-velvoitteen toteuttaminen

• Laajakaistahanke • rahoituksen maakuntakiintiöiden purku johtamassa hankkeen

kariutumiseen

50

Rakennepolitiikka 2014+

51

EU:n seuraava ohjelmakausi 2014- 2020 Paljon muuttuu! 1. Ohjelma-alue muuttuu – tällä kaudella Etelä-Suomella on ollut oma EAKR-

rahoitusohjelmansa. Tulevalla kaudella EAKR- ja ESR-ohjelmat lyödään yhteen yhdeksi valtakunnalliseksi ohjelmaksi. Valtakunnallisen ohjelman perustana on kaksi alueellista suunnitelmaa (itä/pohjoinen ja etelä/länsi). Päijät-Hämeen liitto vastaa Etelä- ja Länsi Suomen alueellisen suunnitelman valmistelun koordinoinnista yhteistyössä maakuntien kanssa. Varsinais-Suomen liitolla on oma EU-työryhmänsä.

Koko ohjelma-asiakirja on synteesi alueellisista ja valtakunnallisista suunnitelmista.

Se sisältää vain yhden tuettavan toiminnan kuvauksen, joka ei lähtökohtaisesti erittele alueellista tai valtakunnallista toimintaa.

2. Päätöksenteko muuttuu – MYR:in ja liiton rooli vahvistuu – jatkossa kaikki

alueelliset hankkeet menevät MYR:iin (paitsi yritystukihankkeet). MYR antaa rahoittajaa sitovan lausunnon. ELY-keskuksessa ja maakuntaliitossa moni asia muuttuu.

52

3. Alueellisen toiminnan/hankkeiden osuus kasvaa kokonaisuutena: EAKR:ssä tulee olemaan 80-90 % ja ESR:ssä 65-75 % eli EAKR:ssä osuus hieman laskee ja ESR:ssä nousee verrattuna nykyiseen ohjelmakauteen. Hallinnon itse toteuttamia hankkeita pyritään vähentämään (kohdistuu lähinnä ELY:ihin ja vastuuministeriöihin).

4. Rahoituksen kokonaismäärä todennäköisesti vähenee. Vielä auki oleva asia, rahoituskehykset saadaan todennäköisesti keväällä 2013.

5. Haasteelliset alueet eivät ilmeisesti ole enää jatkossa käytössä. Tästä

tullaan käymään vahvaa vääntöä; haasteellisten alueiden määrittelyä kannattavat ainakin kaikki nykyiset haasteelliset alueet, pääkaupunki/metropolialue taas haluaa mahdollisimman vähän kriteereitä rahoituksen jakoon (esim. asukaspohja)

6. Painotuksia Suomessa (rajattu voimakkaasti):EAKR: vähähiilinen talous

(väh. 20 % kehyksestä), PK-yritysten kilpailukyky sekä uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen

ESR: sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (väh. 20 % kehyksestä), työllisyyden edistäminen ja koulutus.

53

7. Kaupunkikehittämiseen uusia rahoitusmalleja: Otetaan käyttöön

yhdennetyt alueelliset investoinnit – ITI:t (= Integrated territorial Investments). ITI on kehittämisstrategia, joka on tehtävä, kun paikallisen kehittämisen toimia rahoitetaan useammasta kuin yhdestä temaattisesta tavoitteesta ja yhdestä tai useammasta rahastosta (pl. yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen)

8. Lainsäädännön yksinkertaistaminen tavoitteena Suomessa.

Yhtenäistetään aluekehityslainsäädäntöä, rakennerahastolain-säädäntöä, kansallista tukijärjestelmää, EU-tukijärjestelmää ja ohjelmahallintoa.

54

Yhteenveto: • Rahoituksen kohteita priorisoidaan selvästi ensimmäisen kerran ja määritellään vähimmäisosuudet joillekin investointiprioriteeteille. • Kaupunkipolitiikan merkitystä vahvistetaan nykyisestä. Ohjelmia laadittaessa määritellään kaupunkien rooli rakennerahastopolitiikan osana. • MYR antaa rahoittajaa sitovan lausunnon kaikista alueellisista hankkeista (pl. yritystuet), valtakunnallisissa hankkeissa lausunnonantomahdollisuus. Konkreettinen toteutustapa/ menettely vielä avoinna. • Rahastojen välisiä rajoja hälvennetään ensimmäisen kerran = yksi valtakunnallinen ohjelma, monirahastoiseen hanketoimintaan rohkaistaan, lainsäädäntöä pyritään yhtenäistämään.

Kiitos kiinnostuksesta ja huomiostanne!