Akavan Erityisalojen

toimintasuunnitelma 2013

2

Sisällys JOHDANTO ....................................................................................................................................................... 4

EDUNVALVONTA ............................................................................................................................................. 5

Yksityissektorin edunvalvonta ........................................................................................................................ 5

YTN-toiminta ............................................................................................................................................... 5

Työehtosopimuksettomien jäsenten edunvalvonta .................................................................................... 6

Akavan Erityisalojen oma sopimustoiminta ja muu yksityissektorin edunvalvonta .................................... 6

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta .............................................................................................. 6

Kuntasektorin edunvalvonta ........................................................................................................................... 7

Valtiosektorin edunvalvonta ........................................................................................................................... 8

Korkeakoulusektorin edunvalvonta ................................................................................................................ 9

Kirkonsektorin edunvalvonta .......................................................................................................................... 9

Yksilöedunvalvonta ...................................................................................................................................... 10

Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen ....................................................................................... 10

Työlainsäädäntö- ja kehittämishankkeet .................................................................................................. 10

Koulutuspolitiikka ...................................................................................................................................... 10

Ammatillinen edunvalvonta ...................................................................................................................... 11

Elinkeinopoliittinen edunvalvonta ............................................................................................................. 11

Kansainväliset asiat ja kansainvälinen edunvalvonta .................................................................................. 11

JÄRJESTÖTYÖ ............................................................................................................................................... 13

Järjestöorganisaation ja yhteistyön kehittäminen ........................................................................................ 13

Jäsenedut ..................................................................................................................................................... 14

Jäsenrekisterin palvelut, jäsentietojärjestelmien kehittäminen ja tietojen hyödyntäminen .......................... 14

Urapalvelu .................................................................................................................................................... 15

Opiskelijatoiminta ......................................................................................................................................... 15

Koulutustoiminta ........................................................................................................................................... 16

Aluetoiminta ................................................................................................................................................. 17

Tutkimustoiminta .......................................................................................................................................... 18

Työmarkkinatutkimukset ........................................................................................................................... 18

Muu tutkimustoiminta................................................................................................................................ 19

VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI ...................................................................................................................... 19

Viestinnän strateginen kehittäminen ........................................................................................................ 19

Jäsenviestintä ........................................................................................................................................... 20

Liiton näkyvyyden, painoarvon ja vaikuttavuuden lisääminen ................................................................. 21

Viestintä poikkeusoloissa ......................................................................................................................... 21

Markkinointi .................................................................................................................................................. 21

Hakukonemarkkinointi ja sosiaalinen media ............................................................................................ 22

Verkko- ja printtimainonta ......................................................................................................................... 22

3

Messut ja tapahtumat ............................................................................................................................... 23

Jäsenpito ja uusjäsenhankinta ................................................................................................................. 23

Markkinointimateriaalit .............................................................................................................................. 24

Markkinoinnin seuranta ............................................................................................................................ 24

Sisäinen markkinointi................................................................................................................................ 24

LIITON HENKILÖSTÖ ..................................................................................................................................... 25

TALOUS........................................................................................................................................................... 25

Jäsenmaksut ja vakuutukset ........................................................................................................................ 25

Hankintasuunnitelma .................................................................................................................................... 26

4

JOHDANTO

Toiminnan painopisteitä ja kehittämistoimia valittaessa on huomioitu liittostrategian painopisteiden

lisäksi tuoreimman jäsentyytyväisyys -tutkimuksen tulokset ja keväällä toteutetun jäsenyhdistysten

kehittämiskyselyn johtopäätökset.

Järjestötoiminnassa vuonna 2013 ykköspainopiste on jäsenpito ja luonnollisesti uusjäsenhankinta

on jatkuva prosessi. Jäsenpidossa olennaista on vahvistaa palveluita, joihin jäsenet ovat

tyytyväisiä ja luoda myös uutta palvelutoimintaa. Tätä kartoitetaan jäsenkunnalta mm.

jäsentyytyväisyystutkimuksessa ja muissa selvityksissä. Tuloksekas, asiantunteva ja tehokas

edunvalvonta on liiton perustoiminto ja jäsenpidon pohja. Liiton palvelut ja edut markkinoidaan ja

viestitään jatkossa tarkemmin segmentoiden jäsenryhmät.

Edunvalvonnassa vuoden 2013 aikana valmistaudutaan eri sektoreilla syyspuolella käynnistyviin

työmarkkinaneuvotteluihin, kun raamisopimus on katkolla. Pitkin toimintavuotta ja erityisesti

syyskauden alussa Akavan Erityisaloissa työstetään eri neuvottelukunnissa liiton

neuvottelutavoitteet, suunnitellaan ja organisoidaan järjestövalmiuden kohottaminen ja

suunnitellaan tuloksellinen edunvalvontaviestintä. Vuoden 2013 aikana edunvalvonnassa huomio

kiinnitetään myös jäsenryhmiin, jotka eivät vielä ole työehtosopimusten tai ovat muiden kuin

akavalaisten työehtosopimusten piirissä. Näille ryhmille toteutetaan tarpeellisia omia

edunvalvontapalveluita ja -toimia.

Organisaation kehittämisessä painopiste on liittostrategian toteuttaminen ja toimiston organisaation

ja liiton henkilöstöresurssien kohdentaminen edelleen palveluosaamisen kehittämiseksi.

Toimintavuonna 2013 on arvioitava strategia 2009–2013 ja päivitettävä liittostrategia, strategiset

tavoitteet sekä tarkasteltava tässä yhteydessä myös liiton koko organisaation ja erityisesti

edunvalvontaorganisaation toimivuutta.

Kustannustietoisuus on ollut tärkeä tausta vuoden 2013 toiminnan suunnittelulle, koska Akavan

Erityisalojen järjestöjäsenmaksuosuutta alennetaan ja jäsenmaksutuloja siirretään enemmän

jäsenyhdistysten käyttöön.

Salla Luomanmäki

toiminnanjohtaja

5

EDUNVALVONTA

Yksityissektorin edunvalvonta Liiton yksityissektorin edunvalvontaa ohjaa ja kehittää yksityissektorin neuvottelukunta, jossa esittelijänä

toimivat liiton työmarkkinalakimies ja omalla vastuualueellaan yksityissektorin asiamies.

Neuvottelukunta huolehtii, että yksityissektorin jäsenistön tarpeet otetaan huomioon liiton toiminnassa ja

samalla neuvottelukunta vahvistaa jäsenyhdistysten yhteistoimintaa sektorilla. Neuvottelukunta jatkaa oman

toimintansa kehittämistä palaute- ja kehittämiskyselyiden pohjalta, syventää toimialakohtaista osaamistaan

ja käyttää monipuolisesti viestinnän keinoja toiminnassaan.

Yksityissektorilla jäsenistöä työskentelee noin 8 800 henkilöä erilaisissa asiantuntija- ja esimiesammateissa.

Koska jäsenistöä sijoittuu käytännössä lähes kaikentyyppisille työpaikoille, keskeisenä haasteena

edunvalvonnalle on löytää yhdistäviä tavoitteita ja toimintamuotoja erilaisille ammatillisille ja

edunvalvonnallisille ryhmille. Enemmistö yksityissektorin jäsenistöstä on Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n

työehtosopimusten piirissä. Kolmannella sektorilla työskentelevät ovat usein Julkisalan koulutettujen

neuvottelujärjestö JUKOn sopimusten piirissä. Joillakin aloilla on puolestaan Akavan Erityisalojen omia

työehtosopimuksia. Joukko yksityissektorin jäseniä on kuitenkin yhä muiden kuin akavalaisten sopimusten

piirissä tai täysin työehtosopimusten ulkopuolella. Neuvotteluosapuolista ja henkilöstöedustusjärjestelmästä

riippuen yksityisen sektorin jäsenistö tarvitsee ja turvautuu useimmin yksilöedunvalvonnan palveluihin.

Keskeisenä haasteena onkin luottamusmies- ja henkilöstöedustusjärjestelmän vahvistaminen jäsenistön

työpaikoilla muun muassa koulutuksen- ja viestinnän keinoin.

Liitto tekee ja hyödyntää yksityissektorin työmarkkinatutkimusta edunvalvonnassaan toimintavuonna. Kysely

on osa YTN:n työmarkkinatutkimusta ja -tilastointia.

YTN-toiminta

Akavan Erityisalat toimii aktiivisesti Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n edunvalvontakentässä. Liiton asiamies-,

lakimies-, viestintä- ja sihteeriresursseja kohdennetaan niille aloille, jotka ovat keskeisiä liiton jäsenkunnalle.

Tällaisia aloja ovat mm. järjestösektori ja kaupan ala. Sopimusalakohtaisen edunvalvonnan lisäksi liiton

edustajat toimivat YTN:ssä mm. neuvottelijoina, kouluttajina ja yritysyhdistysten yhteysasiamiehinä. Lisäksi

liitolla on edustus YTN:n hallituksessa.

Työmarkkinoiden raamisopimuksesta neuvotellaan viimeistään lokakuusta 2013 eteenpäin, jolloin

työmarkkinoiden kaikki keskeiset työehtosopimukset tulevat katkolle. Tästä seuraa, että liiton panosta

tarvitaan neuvottelutavoitteiden muodostamisessa, järjestövalmiuden kohottamisessa, neuvottelujen

tukemisessa sekä jäsenviestinnässä. Mahdolliset työtaistelutilanteet vaativat liitolta valmiutta ja panostuksia

syyskauden aikana

YTN Kaupanala

Kaupan alan taustaryhmätoiminnan tavoitteena on alan järjestäytymisen lisääminen, jäsenistön aktivoiminen

sekä luottamusvaltuutettujen ja yritysyhdistysten määrän lisääminen alan yrityksissä. Liitto tarjoaa YTN:n

kaupanalalle asiamiehen työpanoksen.

YTN Järjestösektori

Liitosta toimii YTN:n järjestösektorilla yksityissektorin asiamies alan vastuullisena asiamiehenä. Liitto tarjoaa

alalle myös viestintätukea ja sihteeripalveluita.

Akavan Erityisalojen jäsenistä noin 1 500 työskentelee järjestösektorilla, jota pidetään jäsenkasvun kannalta

potentiaalisena alana.

6

Vuoden 2013 aikana jatketaan työtä työehtosopimusten kehittämiseksi ja uusien aikaansaamiseksi

järjestösektorille. YTN:n tavoitteena on päästä mukaan sopimusosapuoleksi alalla jo oleviin ei-akavalaisiin

sopimuksiin ja erityisesti Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n sosiaalialan järjestöjen

työehtosopimukseen. Alalle on tavoitteena saada myös alakohtainen työehtosopimus Palvelualojen

työnantajat Palta ry:n kanssa, johon työnantajat voisivat liittyä liityntäpöytäkirjoin. Jäsenistölle järjestetään

vuoden aikana alakohtaisia työsuhdetilaisuuksia sekä panostetaan järjestösektorin luottamusmies- ja

luottamusvaltuutettuverkostoon.

Työehtosopimuksettomien jäsenten edunvalvonta

Liiton yksityissektorin jäsenistä moni työskentelee työpaikoilla, joilla ei noudateta mitään työehtosopimusta

tai joissa työntekijät ovat jonkin muun kuin akavalaisen työehtosopimuksen piirissä. Tämän ryhmän

edunvalvontaa koordinoimaan perustettu yksityissektorin neuvottelukunnan alainen Sopu-työryhmä jatkaa

toimintaansa vuonna 2013.

Keväällä 2012 lanseerattua matalan kynnykset ”Kysy työstä” –toimintamallia jalkautetaan edelleen kiinteäksi

osaksi liiton ja jäsenyhdistysten edunvalvontaa. Toimintamalli viedään osaksi liiton koulutus- ja

aluetapahtumia sekä muita jäsentilaisuuksia ja esille tuodaan erityisesti sopimuksettomien asemaa.

Toimintamallia pilotoidaan myös sosiaalisessa mediassa tavoitteena jäsenhankinta, liiton ja jäsenyhdistysten

näkyvyyden parantaminen sekä järjestäytymisen tärkeyden esiin tuominen ja korostaminen. Aluetoimijoita ja

jäsenyhdistysten toimihenkilöitä kytketään läheisemmin yhteiseen edunvalvontatyöhön. Sopimuksettomat

jäsenet otetaan vahvasti huomioon liiton viestinnässä ja www-sivuilla. Vuoden aikana pyritään tuottamaan

tälle jäsenkunnalle tietoa myös kohdennetusti hyödyntäen erityisesti ”Kysy työstä” –konseptia.

Sopimuksettomien edunvalvontaan ja asemaan työmarkkinoilla pyritään vaikuttamaan myös Akavan kautta.

Akavan Erityisalojen oma sopimustoiminta ja muu yksityissektorin edunvalvonta

Liiton omat työehtosopimukset jatkuvat pääosin vuodelle 2014. Liiton av-käännöstoimistojen työehtosopimus

tulee neuvoteltavaksi syyskuussa 2013. Raamisopimuksen jatkuminen saattaa aikaistaa liiton museoalan

työehtosopimusneuvotteluja vuodelle 2013.

Yksityissektorin jäsenistölle suunnattu perinteeksi muodostunut koulutus- ja jäsentapahtuma Inspiraatiopäivä

järjestetään keväällä 2013. Tätä täydentävät liiton koulutustarjonta ja jäsenyhdistysten kanssa järjestettävät

yhteiset tapahtumat. Toimintavuonna nostetaan esille työhyvinvointiteemaa eri muodoissa

sopimustavoitteissa, viestinnässä ja koulutuksissa. Liiton yksilöedunvalvonnan raportointia lisätään liiton

edunvalvonnan ja jäsenyhdistysten välillä tilastoinnilla ja keskusteluilla.

Jäsenistön ammatillisesta edunvalvonnasta vastaavat pääosin jäsenyhdistykset, joiden suunnitelmallisella

yhteistyöllä on mahdollista vahvistaa edunvalvontaa ammatillisissa kysymyksissä.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta

Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaa suunnittelee ja koordinoi

ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta, jossa esittelijänä toimii liiton yksityissektorin lakimies.

Edunvalvonnan kohderyhmiä ovat päätoimiset ja sivutoimiset ammatinharjoittajat, ei-työsuhteiset

freelancerit, itsensä työllistäjät sekä apurahalla työskentelevät liiton jäsenet.

Toimikunta tekee ehdotukset ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaa koskevista linjauksista ja

kannanotoista. Toimintavuoden aikana keskeinen asia on yrittäjien sosiaaliturva ja siihen liittyen erityisesti

yrittäjien eläke ja työttömyysturva.

7

Toimikunta osallistuu edelleen Itsensä työllistäjien yhteistyöryhmän työskentelyyn. Työryhmässä on mm.

AKAVAn, STTK:n, SAK:n, näihin järjestäytyneiden yksittäisten liittojen ja Journalistiliiton edustajat.

Ammatinharjoittajille ja yrittäjille järjestetään 3 koulutustilaisuutta ajankohtaisista asioista jäsenistön

toivomusten ja toimikunnan ehdotusten mukaan. Lisäksi järjestetään yksi verkostoitumistilaisuus osana

jäsenpitoa.

Toimintavuoden aikana haetaan ammatinharjoittajille ja yrittäjille suunnattu ASLAK-kuntoutus.

Jäsenhankinnan suoramarkkinointi toteutetaan EPortin kautta. Lisäksi toimintavuoden aikana järjestetään

jäsenhankintatilaisuus.

Toimintavuoden aikana käynnistetään ESR-rahoitteinen ammatinharjoittajien ja yrittäjien työhyvinvointia

koskeva hanke, mikäli hankkeeseen haettu rahoitus toteutuu.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta jatkaa omaa koulutustoimintaansa järjestämällä ”Minustako

itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä” -koulutuksia. Koulutusten kohderyhminä ovat liiton palkansaaja- ja

opiskelijajäsenet. Koulutukset palvelevat liiton kannalta jäsenpitoa ja ammatinharjoittajajäsenyyden kannalta

jäsenhankintaa.

Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaan vaikutetaan Akavan kautta sekä

elinkeinopoliittisen toimikunnan EPOn että ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryhmän toimintaan

osallistumalla.

Kuntasektorin edunvalvonta Liiton kuntasektorin edunvalvontaa suunnittelee ja koordinoi kunnan neuvottelukunta, jossa esittelijänä toimii

liiton kuntasektorin asiamies. Neuvottelukuntaan kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita liiton toimistosta tai

sidosryhmistä.

Uuden neuvottelukunnan toimikauden alussa kiinnitetään huomiota neuvottelukunnan jäsenten ja

varajäsenten perehdytykseen. Myös neuvottelukunnan toimintaan ja kokousten teemoitukseen kiinnitetään

huomiota.

Neuvottelukunnassa käsittelyssä olevia ja päätökseen tulevia edunvalvonta-asioita käsitellään yhteistyössä

jäsenyhdistysten kanssa jo valmisteluvaiheessa. Kuntasektorin edunvalvontatyössä tämä toteutetaan

yhteisellä valmistelulla kuntasektorin jäsenyhdistysten edustajista koostuvassa KVTES-taustaryhmässä.

Kuntasektorin keskeisiä asioita vuonna 2013 ovat liiton edustamien ammattiryhmien asema

kuntarakennemuutoksissa sekä kuntien talous- ja palveluvaateiden puristuksessa. Haasteina ovat

toimintamäärärahojen leikkausten vaikutukset toimintaan ja henkilöstöön (lomautukset, irtisanomiset), sekä

palvelujen tuotantotavan muutokset (yhtiöittäminen, henkilöstön asema, jatkuva yt-menettely).

Liiton edustamien kuntasektorin ammattiryhmien työn vaikuttavuutta nostetaan esille jatkamalla

vaikuttamisaineistojen tekemistä. Vaikuttamisaineistoja tehdään keskeisistä ammattiryhmistä niiden

edellyttämän koulutustason profiloimiseksi ja näitä ryhmiä kohtaan esiintyvien kuntien säästötoimien

vastustamiseksi.

Sopimusedunvalvonnan keskeinen työ on KVTES-sopimus palkkausliitteen 2 (sivistystoimi) työryhmätyö

liitteen kehittämiseksi. Työ alkanee vuoden 2013 alussa. Asiaa koskettavien jäsenyhdistysten kanssa

linjataan tavoitteita työryhmätyön edetessä.

8

Vuoden aikana alkaa myös tavoitteenasettelu neuvottelukierrokselle 2013/2014, KVTES-sopimus päättyy

28.2.2014. Mahdollinen raamisopimuksen jatko tai uusi sopimus saattaa aientaa tavoitteenasettelua.

Tavoitteena on kartoittaa palkkauskysymysten lisäksi erityisesti jäseniämme koskettavat

työelämäkysymykset. Nykyisen neuvottelukunnan toimikauden loppuun valmistuva kuntasektorin pitkän

tähtäyksen suunnitelma on linjauksia tavoitteille. Kuntasektorin KVTES-sopimuksen piirissä on noin 6 500

liiton jäsentä.

Järjestövalmiuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja kuntasektorin järjestövalmiussuunnitelmaa

tarkennetaan. Järjestövalmiutta valmistellaan liiton tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä JUKOn koko

kuntasektoria koskevana.

Luottamusmiesjärjestelmän vahvistaminen on edelleen kuntasektorin toiminnan painopisteenä. Tavoitteena

on lisätä jäsenten tietämystä luottamusmiesjärjestelmästä. Luottamusmiesten toimintaa tuetaan liiton

kotisivujen luottamusmiesaineistoja kehittämällä, tukemalla jäsentilaisuuksia ja järjestämällä koulutusta

JEAn, VAKAVAn ja Talentian yhteistyössä.

Kuntasektorin edunvalvontatiedotus toteutetaan kotisivujen, Yhteenveto-lehden, Kuntatiimi-tiedotteen ja

tarvittaessa sähköisten jäsenkirjeiden avulla. Kuntatiimi-tiedotteesta toimitetaan myös ruotsinkielinen

käännös Kommunteamet.

Tutkimustoiminnassa selvitetään kuntasektorin jäsenten palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevia

kysymyksiä. Palkkakehitystietoja päivitetään kuntasektorin ammattinimikkeistä.

Valtiosektorin edunvalvonta Liiton valtiosektorin edunvalvontaa suunnittelee ja koordinoi valtion neuvottelukunta, jossa esittelijänä toimii

liiton valtiosektorin asiamies. Neuvottelukuntaan kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita liiton toimistosta ja/tai

sidosryhmistä.

Valtiosektorilla toteutetaan toimintavuonna merkittäviä muutoksia osana valtion kehittämis- ja

tuloksellisuusohjelmaa sekä keskushallinnon/ministeriöiden yhdistämistä. Liitto tiedottaa muutoksista

aktiivisesti jäsenilleen ja pyrkii itse ja yhteistyössä JUKOn kanssa vaikuttamaan siihen, että jäsenten

työpaikat ja työsuhteen ehdot pystytään turvaamaan. Ministeriöiden palkkausjärjestelmien yhdistämisessä

tavoitteena on liiton jäsenten palkkakilpailukyvyn parantaminen.

Valtion neuvottelukunnan sisäistä toimintaa kehitetään ottamalla käyttöön pitkän tähtäimen

toimintasuunnitelma edunvalvonnassa. Lähtötilanteessa asetetaan tavoitetaso palkkauksen, työhyvinvoinnin

ja työaikojen osalta. Seuraavan sopimuskierroksen tavoitteiden määrittäminen aloitetaan ja liiton tavoitteita

pyritään saamaan osaksi JUKOn valtiosektorin neuvottelutavoitteita. Sopimustavoitteiden ja muiden asioiden

etenemisestä JUKOssa raportoidaan valtion neuvottelukunnalle.

Liiton intraan kootaan liiton ja JUKOn valtion neuvottelukuntien materiaalia sekä muuta ajankohtaista valtion

edunvalvontaan liittyvää materiaalia ja tietoa jäsentietojen päivittämisen tärkeydestä.

Liiton valtiosektorin jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset analysoidaan valtion neuvottelukunnassa, joka tekee

esitykset mahdollisten puutteiden korjaamisesta.

Jäsenaktiivisuuden lisäämiseksi järjestetään jäsentilaisuuksia valtiosektorin työpaikoilla. Osa tilaisuuksista

toteutetaan yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Luottamusmiesten toimintaa tuetaan mm.

kummiasiamiestoiminnalla, tukemalla jäsentilaisuuksien järjestämistä ja luottamusmieskoulutuksella.

Akavan Erityisalat käynnistää 2013 yhteistyössä yhdistysten kanssa koulutusta esimiehinä toimiville jäsenille

ja luottamusmiehille. Aiheina olisi mm esimiesten ja henkilöstön välinen yhteistyö työpaikoilla ja siihen

9

liittyvän neuvottelutaidon parantaminen. Tällä toiminnalla parannetaan tuottavuutta ja henkilöstön

motivaatiota.

Virastojen palkkausjärjestelmiä kehitetään siten, että palkkausjärjestelmät tunnistavat työmäärän jatkuvan

kasvamisen vaikka tehtävät eivät muuttuisikaan vaativammiksi. Uusia järjestelmiä neuvoteltaessa ja vanhoja

kehitettäessä rahoituksen turvaaminen on keskeistä. Muutoin kannustavuutta ei synny.

Yhteistoiminnasta tulee tehdä osa virastojen arkista toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa tavoitteena

toimiva työyhteisö.

Liitto tekee valtiosektorin työmarkkinatutkimuksen 2013 ja hyödyntää tuloksia edunvalvonnassaan.

Korkeakoulusektorin edunvalvonta

Liiton korkeakoulusektorin työmarkkinaedunvalvonnasta huolehtii korkeakoulujaosto, jossa esittelijänä toimii

liiton työmarkkinalakimies. Jaoston tehtävänä on vastata yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin

neuvottelutoiminnasta ja edistää jäsenistön tarpeiden huomioon ottamista, viestintää ja jäsenyhdistysten

yhteistoimintaa korkeakoulusektorilla.

Yliopistosektorilla työskentelee noin 1100 jäsentä, jotka kuuluvat 11 eri jäsenyhdistykseen. Yliopistot ovat

valtiosta erillisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä, joiden

toimintaa säännellään yliopistolaissa. Työehtosopimustoiminnasta vastaa akavalaisittain Julkisalan

koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja työnantajapuolta edustaa Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluva

Sivistystyönantajat ry. Alalla sovelletaan yliopistojen yleistä työehtosopimusta.

Yliopistosektorin jäsenten edunvalvonnassa painottuvat toimintavuonna yliopistojen yleisen

työehtosopimuksen neuvottelukierrokseen valmistautuminen ja tavoitteiden läpivienti JUKOssa. Keskeisenä

tavoitteena on parantaa yliopistojen hallinto- ja kehityshenkilöstön asemaa palkkauksellisesti ja

edustuksellisesti. Työehtosopimus päättyy 31.3.2014. Luottamusmiehiä ja jäsenistöä tulee tukea

palkkausjärjestelmän soveltamiseen kytkeytyvässä järjestelyerien jakamisessa maaliskuussa 2013.

Yliopistolaisille pidetään jäsenistöä aktivoiva kenttätilaisuus ja huolehditaan sektorikohtaisesta

ajankohtaisviestinnästä mm. JUKOn Yliote-lehden kautta. Jäsenistölle tehtävästä työmarkkinatutkimuksesta

saadaan pohjaa edunvalvontatavoitteille ja viestinnällistä aineistoa. Jaosto seuraa ja ottaa tarvittaessa

kantaa yliopistojen tiukkenevaan talouteen ja työhyvinvointikysymyksiin.

Ammattikorkeakoulusektorilla työskentelee noin 600 jäsentä, jotka kuuluvat 13 eri jäsenyhdistykseen.

Ammattikorkeakoulujen jäsenet työskentelevät useiden kunnallisten ja yksityisten työehtosopimusten

piirissä, mutta ammattikorkeakoulu-uudistus 2014 alusta muuttanee voimakkaasti ammattikorkeakoulujen

rahoitusta ja rakenteita. Ammattikorkeakoulut varautuvat tuleviin toimilupiin ja muutoksiin jatkamalla 2013

organisaatioiden ja tehtävien sulauttamista henkilöstövähennyksin.

Liitto tukee AMK-jäsenistöä muutostilanteissa yksilöedunvalvonnan palveluin, sektorikohtaisella

ajantasaisella viestinnällä kentän muutoksista. Jäsenistölle järjestetään myös AMK-jäsentilaisuus, jossa

hyödynnetään sektorille tehtävän työmarkkinatutkimuksen tuloksia. Tulevat raamisopimusneuvottelut

koskevat myös jäsenistöä eri työehtosopimusten kautta.

Kirkonsektorin edunvalvonta

Akavan Erityisalojen kirkon sektorin edunvalvontaa hoidetaan neuvottelujärjestö JUKOn kautta. Liitolla on

JUKOn kirkon neuvottelukunnassa varsinaisen jäsenen paikka ja sitä kautta mahdollisuus vaikuttaa jäsenten

10

edunvalvontaan. Kirkon sektorille on tulevan toimintakauden aikana tulossa kaksi merkittää uudistusta,

joiden yhteydessä jäsenten etuihin tulee vaikuttaa. Seurakuntien hallintoa tullaan keskittämään kirkon

palveluskeskukseen ja toisaalta hallintohenkilöstön työaikaihoin haetaan joustoja. Näissä kysymyksissä liitto

toimii yhteistyössä muiden akavalaisten ei-hengellistä työtä tekevien ryhmien kanssa tavoitteena jäsenten

etujen turvaaminen. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan jäsentiedotteissa.

Yksilöedunvalvonta

Palveluiden tavoitettavuuteen, laatuun ja jäsentyytyväisyyteen kiinnitetään toimintavuonna edelleen

huomiota. Jäsenyhdistyksille toimitetaan vuosittain yhteenvetotietoa yksilötason edunvalvonnan juttujen

hoidosta ja etenemisestä. Jäsenten kynnystä hakea ajoissa apua työsuhdeongelmiinsa yritetään madaltaa

muun muassa lisäämällä edunvalvonnan osuutta koulutus- ja aluetilaisuuksissa. Liiton urapalveluiden

toimintamallin kehittäminen täydentää jäsenen yksilöedunvalvonnasta saamaa palvelua.

Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen

Työlainsäädäntö- ja kehittämishankkeet

Työelämän ajankohtaisiin lainsäädäntö- ja kehittämishankkeisiin liitto vaikuttaa ennen muuta keskusjärjestö

Akavan kautta. Myös neuvottelujärjestöjen, JUKOn ja YTN:n kautta sekä liiton omien kannanottojen avulla

nostetaan esille jäsenkunnalle tärkeitä työelämäkysymyksiä. Merkittävät työelämäkysymykset pohjautuvat

voimassa olevaan hallitusohjelmaan ja ne valmistellaan kolmikantaisesti. Työelämää koskevan

lainsäädännön valmistelutyö on ollut vilkkaampaa kuluneena vuonna kuin vuosiin. Työryhmätyöskentelyä

lisäävät myös lukuisat raamisopimuksessa asetetut työryhmät ja selvitystyöt, jotka käytännössä jatkuvat

vuodelle 2013. Myös työelämää koskeva keskustelu mediassa tulee jatkumaan vilkkaana, mikä osaltaan

pohjustaa 2013 syksyyn ajoittuvia neuvotteluja raamisopimuksen mahdollisesta jatkosta. Jäsenistön

kannalta on oleellista, että liitto nostaa esille jäsenistön edunvalvontatarpeita ja osallistuu valmistelutyöhön

sekä keskusteluun ennen kuin hankkeet ja lakiesitykset saavat lopullisen muotonsa. Liitolle keskeisiä

teemoja ovat mm. korkeakoulutettujen alipalkkakysymykset, pätkätyöt, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus,

työaikajoustot ja työhyvinvointi asiantuntija- ja esimiestyössä. Liitto huolehtii viestinnän keinoin myös siitä,

että jäsenistö saa ajoissa tietoa voimaantulevista lakimuutoksista.

Koulutuspolitiikka

Koulutuspolitiikassa Akavan Erityisalat edustaa liiton jäsenryhmiä Akavan eri toimielimissä ja hankkeissa.

Koulutuspolitiikkaa koordinoi Akavassa koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta, jossa Akavan Erityisaloilla

on edustus.

Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten edustamien alojen kannalta merkittäviä asioita vuonna 2013 tulee

olemaan mm. korkeakoulujen opiskelijavalinta -uudistus ja ns. erikoistumiskoulutuksen uudistus

(täydennyskoulutuksen rahoitus ja rakenteet).

Osaamisen kehittämisen puolella on myös muita akavalaisille tärkeitä hankkeita ja lakimuutoksia: kolmen

päivän kiista on parhaillaan jatkotyön alla. Mikäli kolmen päivän koulutusoikeuteen löytyy eri osapuolia

tyydyttävä ratkaisu, murtanee se koulutuspolitiikan ja työmarkkinapolitiikan raja-aitaa. Myös koulutustili-

selvitys on tekeillä ja tämäkin on asia pitkällä aikavälillä merkittävää osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

Aikuis- ja täydennyskoulutuksen kenttä on siis monin tavoin merkittävässä muutoksessa.

Ammattikorkeakoulujen koulutuspolitiikassa vuonna 2013 merkittävä asia on, että koko kenttä on vahvassa

muutoksessa rahoituksen, rakenteiden ja lainsäädännön osalta.

11

Akavan Erityisalat jatkaa myös vuonna 2013 toimintaa akavalaisessa yhteistyössä, jonka tavoitteena on

vahvistaa ja syventää suhteita ammattikorkeakoulukentän toimijoihin, mm. rehtoreihin yhteisjärjestö Arenen

kautta.

Ammatillinen edunvalvonta

Liitto vaikuttaa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa edustamiensa alojen tunnettuuden ja arvostuksen

lisääntymiseen yhteiskunnassa. Yhteistoiminta-asiakirjan mukaan Akavan Erityisalat tukee jäsenjärjestöjään

ammatillisen edunvalvonnan kysymyksissä erikseen sovitusti. Liitolla on päärooli toiminnassa silloin, kun

kyseessä on useita eri jäsenyhdistyksiä koskeva hanke tai asia.

Vuodelle 2013 on suunniteltu, että HumanistiUra-tapahtuma järjestetään muutaman vuoden tauon jälkeen.

HumanistiUra koskettaa useaa Akavan Erityisalojen jäsenyhdistystä ja tapahtumaan on mahdollista saada

suuri osallistujajoukko nykyisiä ja potentiaalisia jäseniä. HumanistiUraan haetaan myös

yhteistyökumppaneita. HumanistiUra-tapahtuma ajoitetaan marraskuun puoliväliin.

Ammattikorkeakoulupuolella em. kohdassa mainittu Arene-yhteistyö ja ammattikorkeakoulutoimijoiden

verkoston rakentaminen on myös liiton edustamien alojen ja tunnettuuden edistämistä.

Elinkeinopoliittinen edunvalvonta

Akavan Erityisalojen elinkeinopoliittista edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla Akavan

kautta liiton edustamien alojen yleisiin toimintaedellytyksiin.

Akavan Erityisaloilla on edustus Akavan elinkeinopoliittisessa toimikunnassa sekä ammatinharjoittajien ja

yrittäjien jaostossa. Elinkeinopoliittiset asiat ovat luonnollisesti esillä myös Akavan hallituksen asialistalla.

Elinkeinopoliittisessa toimikunnassa käsiteltäviä asioita tuodaan tarpeen vaatiessa liiton hallitukseen ja

ammatinharjoittajien toimikuntaan.

Järjestöpoliittinen edunvalvonta Akavassa

Akavan Erityisalat keskusjärjestö Akavan jäsenliittona toimii aktiivisesti Akavan järjestöpoliittisella kentällä.

Akava-yhteisön sisäisen yhtenäisyyden vahvistaminen ja jäsenjärjestöille suunnatut palvelut ovat keskeisiä

yhteistyöalueita Akavan sisäisessä järjestöpolitiikassa. Järjestöpolitiikkaa koordinoi Akavassa

järjestötoimikunta, jossa Akavan Erityisaloilla on edustus.

Vuonna 2013 keskeistä Akavan järjestöpolitiikassa tulee olemaan, mm. päätettyjen yhteistoiminnan

periaatteiden jalkauttaminen ja seuranta. Tässä asiakirjassa linjataan mm. Akavan sisäiset pelisäännöt

jäsenhankinnan rajoille ja käytännöille. Akavan aluetoiminta uudistetaan ja aluetoiminnassa korostetaan

uudistuksen myötä jatkossa vaikuttamistyötä ja verkottumista.

Myös Akavan liittojen yhteistyön edistäminen ja koordinointi on tärkeää vuonna 2013,

Lisäksi selvitetään mahdollisuus toteuttaa kampanja yleisen järjestäytymisen edistämiseksi.

Kansainväliset asiat ja kansainvälinen edunvalvonta

Akavan Erityisalat seuraa kansainvälisiä työmarkkina-asioita etupäässä Akavan kautta ja/tai Akavan

Erityisalojen jäsenyhdistysten kansainvälisen toiminnan kautta. Tarvittaessa Akavan Erityisalat pyrkii

vaikuttamaan kansainväliseen edunvalvontaan eri yhteistyöjärjestöjen kautta.

Lisäksi kansainvälistä edunvalvontaa hoidetaan toimintavuoden aikana vaikuttamalla Akavan kautta liiton

edustamien alojen yleisiin toimintaedellytyksiin. Tieto- ja vaikuttamiskanavana toimii myös FinUnions, joka on

12

suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen edustusto Brysselissä.

Organisaation keskeinen tehtävä on huolehtia palkansaajien edunvalvonnasta ja välittää Suomeen tietoa

EU:n työelämää koskevista asioista.

Akavan Erityisalat on Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU ry:n jäsen. Liitto osallistuu

sen toimintaan tiedotuksessa, koulutuksessa ja tutkimuksessa

Akavan Erityisalat ry liittyy vuonna 2013 SASK ry:n jäseneksi. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus

SASK ry on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. SASKiin

kuuluvat keskusjärjestöistä SAK ja STTK, yhteensä 25 niiden valtakunnallista jäsenliittoa sekä neljä

akavalaista ammattiliittoa. SASKin jäsenjärjestöihin kuuluu yhteensä noin 1,3 miljoonaa suomalaista. Osana

suomalaista ja kansainvälistä ay-liikettä SASKin tehtävänä on parantaa ay-toiminnan edellytyksiä

maailmassa. SASKin toiminnassa jäsenliitot ovat mukana myös hankkeiden kautta. Hankkeilla tuetaan mm.

kehitysmaissa ay-koulutusta ja hankkeet voivat olla myös työsuojelu- ja sosiaalisia hankkeita. Hankkeet ovat

osa maailmanlaajuista edunvalvontaa, joka taistelee mm. työvoiman halpamyyntiä, lapsityövoiman

väärinkäyttöä ja vaarallisia työoloja vastaan. SASKin toimintaa rahoittavat jäsenliitot, Suomen valtio sekä

Euroopan komissio.

Akavan Erityisalat välittää tarpeen mukaan tietoa jäsenyhdistyksilleen suomalaisia palkansaajia koskevista

kansainvälisistä asioista ja pyytää yhdistyksiltä lausuntoja kannanmuodostustaan varten. Keskeistä on myös

saada keskusliittoon tietoa jäsenyhdistysten omista kansainvälisistä hankkeista.

13

JÄRJESTÖTYÖ

Järjestöorganisaation ja yhteistyön kehittäminen

Liiton tavoitteita määrittävät liittostrategia ja siinä vuosiksi 2009 – 2013 määritellyt keskeiset tavoitteet, joihin

sekä liitto että sen jäsenyhdistykset ovat sitoutuneet. Samaan suuntaan menevä kokonaisuus (liitto ja

jäsenjärjestöt) on pohja sille, että strategiassa on mahdollista onnistua ja tavoitteet mahdollista saavuttaa.

Liiton ja jäsenyhdistysten yhteistoimintaa vahvistamaan on laadittu vuonna 2010 Yhteistoiminnan periaatteet

-asiakirja, jossa sovitaan työnjaosta ja osallistumistavoista strategisissa prosesseissa yhteistyössä liiton ja

jäsenyhdistysten kanssa. Näillä keinoilla selkeytetään eri toimijoiden roolia, rakennetaan yhteistyötä,

avoimuutta ja vuorovaikutusta sekä vähennetään työn päällekkäisyyttä kaikilta tasoilta.

Toimintavuonna 2013 erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyössä liiton ja jäsenyhdistysten kanssa muun

muassa jäsenpidon ja jäsenhankinnan kehittämiseen (ks. markkinointi). Lisäksi järjestetään suuri koko

jäsenkuntaa koskettava liittotapahtuma Helsingissä elokuussa 2013. Tämä koko perheen Lintsipäivä on

24.8.2013. Tapahtumaan jäsenet voivat tuoda perheenjäseniä, ystäviä ja kollegoita. Lintsipäivän aikana

Linnanmäki on liiton yksityiskäytössä aamupäivän ajan. Tilaisuutta hyödynnetään Akavan Erityisalojen ja

jäsenyhdistyksen markkinointiin ja palvelujen viestintään.

Toimintavuonna 2013 keskeistä on edelleen liiton palveluosaamisen kehittäminen. Kattavaan ja

asiantuntevaan palveluun kiinnitetään huomiota myös liiton jäsenkuntaa palvelevan Erko-työttömyyskassan

osalta. Erko-kassan hallituksessa on Akavan Erityisalojen jäsenkuntaa. He ovat kehittämässä kassan

palveluita ja kehittämistyön tärkeä pohja on Akavan Erityisalojen jäsentyytyväisyystutkimuksen kassaa

koskevat jäsenpalautteet sekä jäsenpalaute, jota kerätään jäseniltä muissa yhteyksissä.

Järjestöorganisaation kehittämistä jatketaan liiton yhteistoiminta-asiakirjan hengessä ja tuomalla sovittuja

pelisääntöjä käytännön tasolle yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Liiton prosessikuvausten ja yhteistoiminta-

asiakirjan pohjalta päivitetään ja kehitetään prosessien toimivuutta siten, että liitto ja jäsenyhdistykset

pystyvät tekemään tehokkaasti ja yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti yhteistä työtä strategisten

päämäärien suuntaisesti kuitenkin turhat toiminnan päällekkäisyydet poistaen.

Liiton ja jäsenyhdistysten keskinäistä tiedonkulkua ja yhteistyötä kehitetään muun muassa liiton intranetin

käytön kehittämisellä sekä parantamalla eri substanssiasioiden tiedonvaihtoa ja vaikuttamismahdollisuuksia

ja perustamalla tarpeen mukaan työryhmiä yhteisten hankkeiden osalta.

Vuodelle 2013 tehdään vuosikello, jolla aikataulutetaan liiton keskeiset toiminnot ja tapahtumat.

Vuosikellossa tuodaan esille muun muassa hallituksen ja eri toimikuntien kokoukset, yhdistyspalaverit ja

-seminaarit sekä liittokokoukset (keväällä yksipäiväinen, syyspuolella kaksipäiväinen sisältäen

työmarkkinaseminaarin).

Järjestöorganisaation, yhteistyön ja järjestötuntemuksen vahvistamiseen otetaan vuonna 2013 käyttöön uusi

käytäntö, Akavan Erityisalat tutuksi, joka toteutetaan kaksi kertaa kevätkaudella ja kaksi kertaa

syyskaudella. Ensimmäinen kerta on laajennettu koko päivän tapahtuma, koska uusi luottamushallinto

aloittaa toimintakauden, kolme muuta kertaa puolipäivää kestäviä tilaisuuksia. Kaudelle 2013-2014 valittava

luottamushallinto ja jäsenyhdistysten toimijat voivat osallistua näihin perehtymistilaisuuksiin.

Perehtymistilaisuuden tavoitteena on informoida osallistujat Akavan Erityisalat ry:n organisaatiosta,

toimintatavoista ja kuluvan vuoden keskeisistä hankkeista erityisesti edunvalvonnan ja myös järjestötyön

osalta.

Vuonna 2013 aletaan julkaista luottamushallinnon ja jäsenyhdistysten toimijoiden uutta uutiskirjettä, jossa

informoidaan Akavan Erityisalojen toiminnasta ajankohtaiskatsauksin, jotta liittotoimijoilla on mahdollisuus

saada helposti tietoa, mitä keskeistä on edunvalvonnassa, järjestötoiminnassa, akavalaisessa yhteistyössä

ja Akavan Erityisalojen sisäisessä yhteistyössä jäsenyhdistystensä kanssa.

14

Talousarviossa on otettu huomioon myös jäsenyhdistysten keskinäiset tapaamiset puheenjohtajatasolla.

Jäsenedut

Jäsenyyteen liittyvien ostoetujen kokoaminen on keskitetty yhteisakavalaiseen jäsenedut.fi -palveluun, jota

liitto tukee markkinoimalla palvelua. Ostoetuja pyritään keräämään suoraan liittoon vain oman jäsenkunnan

kannalta strategisesti tarkoituksenmukaisilta alueilta.

Ostoetujen hankinnan keskittäminen on vapauttanut resursseja kehittää liiton ydintehtävää tukevia

jäsenetuja kuten vakuutusetuja, urapalveluita, mentorointia sekä perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa.

Jäsenetujen kehittämisessä huomioidaan jäsenten elinkaari liitossa ja jäsenyhdistyksessä, erilaiset

elämäntilanteet ja niiden aiheuttamat palvelutarpeet, eri jäsenryhmät sekä jäsenpito ja liiton arvot. Myös

jäsenyyden harkinta- ja alkuvaiheen lähestymistapoja kehitetään uuden jäsenen kannalta markkinoinnillisten

ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Jäsentyytyväisyystutkimuksessa ja jäsenyhdistysten kehittämiskyselyssä nousi esille jäsenten työkykyä

ylläpitävän palvelun tarve. Asiaa on otettu huomioon mm. liiton koulutustarjonnassa ja mm. aluetoiminnan

kautta virkistystoiminnassa. Vuoden 2013 aikana työkyky-palvelun konseptia kehitetään edelleen.

Jäsenrekisterin palvelut, jäsentietojärjestelmien kehittäminen ja tietojen

hyödyntäminen

Liitto vastaa jäsenyhdistysten jäsenrekisterien ylläpidosta. Jäsenrekisterin kehittämiseen liitto osallistuu

yhteistyössä jäsenrekisteritoimittajan Digia Oyj:n yleisten kehitystyöryhmien (Open Point Lyyti, KUHA ja

jäsenyhdistysten Open Point Dora) ja tarvittaessa liittokohtaisten muutosten kautta.

Liitto toimittaa säännöllisesti intranetiin tiedot jäsenyhdistysten ja eri edunvalvontasektoreiden jäsenmääristä

yhdessä sovittujen ryhmittelyjen mukaisesti. Kuukausiraportit sisältävät mm. jäsenet työnantajasektorin

mukaan, jäsenten kokonaismäärän jäsenyhdistyksittäin, jäsenyyslajin mukaan ja alueittain, maksavat jäsenet

ja maksuvapautetut jäsenet sekä tiedot liittyneistä ja eronneista jäsenistä eroamisen syyn ja jäsenlajin

mukaan luokiteltuina ja opiskelijatilastot. Liitto toimittaa intranettiin puolivuosittain tiedot jäsenten

jäsenmääristä alueittain ja erikseen jäsenten jäsenmäärät ammateittain, tutkinnoittain, ikäryhmittäin ja

sukupuolen mukaan, valmistuneiden opiskelijoiden jäsenmäärät oppilaitoksittain ja

pääaineittain/tutkinnoittain. Tämän lisäksi liitto toimittaa intranettiin puolivuosittain jäsenten jäsenmäärät

yksityissektorin työsuhteen aseman ja toimialan mukaan ja valtiosektorin osalta jäsen määrät

hallinnonaloittain ja virastoittain.

Jäsenrekisteritiedon luokittelua ja ryhmittelyä kehitetään edelleen. Kehittämistyön perustana on hallittavan

tiedon edunvalvonnallinen hyödynnettävyys eri sopimussektoreilla ja -aloilla sekä ammatillisessa

edunvalvonnassa.

Toimintavuonna erityisenä kehittämiskohteena oli liiton tilastointityön parantaminen. Tämän tueksi liittoon

hankittiin Digian BI-järjestelmä, jolla pystytään seuraamaan jäsenistön tietoa tilastollisesti myös takautuvasti

ja trendeihin paneutuen.

Lisäksi toimintavuonna käynnistettiin järjestelmätoimittajan (Digia Oyj) kanssa projekti nykyisen sähköisen

asiointisovelluksen (WebLyyti) korvaavan LEX-järjestelmän käyttöönotosta tuotantoon toimintavuoden

loppuun mennessä. Lisäksi kehitetään edelleen jäsenten sähköisiä asiointimahdollisuuksia sekä yhteistyötä

liiton ja jäsenyhdistysten välillä, jotta tarvittavat tiedot jäsenrekisterissä pysyvät ajan tasalla. Keinoja tähän

ovat muun muassa viestinnällinen muutoksista muistuttaminen sähköisten medioiden ohella Yhteenveto-

lehdessä ja asiointikirjeissä sekä jäsenmaksurästitysprosessin kehittäminen siten, että jäsen saa nykyistä

nopeammin tiedon mahdollisista jäsenmaksurästeistä. Jäsenrekisterin palveluprosessia kehitetään kaikilta

15

osin siten, että jäsenelle jää aina mahdollisimman myönteinen palvelukokemus riippumatta hoidettavasta

asiasta.

Urapalvelu

Liiton urapalvelu perustuu henkilökohtaisen, asiakaslähtöisen palvelun tarjoamiseen jäsenyhdistyksiemme

jäsenille työelämän eri nivelkohdissa. Palvelun tarkoituksena on tukea jäsentä työnhaussa ja

työllistymisessä, uudelleensijoittumisessa, oman osaamisen tunnistamisessa ja markkinoinnissa sekä

uratavoitteiden laatimisessa. Uravalmennus tapahtuu pääsääntöisesti puhelimitse ja sähköpostitse, jotta

tasavertainen palvelu mahdollistuu maanlaajuisesti. Uravalmennuspalveluja on myös tarkoitus segmentoida

erilaisin koulutuksin ja valmennuspaketein eri käyttäjäryhmille siten, että jäsen saa tarvitsemansa tuen ja

tiedon vaihtuvissa elämänvaiheissa.

Urapalvelut toteuttavat yhteistyössä liiton koulutustoiminnan kanssa kohdennetun valmennusprosessin 50+ -

vuotiaille uutta uraa tai uudelleensijoittumista tavoitteleville jäsenille. Yhteistyökumppanina

valmennusprosessina toimii HRM Partners.

Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden ura- ja työelämätaitoja edistetään opiskelijakärjellä yhteistyössä liiton

opiskelijatoiminnan sekä korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa. Yhteistyötä Aarresaari -

akateemiset rekrytointipalvelut kanssa jatketaan yhteisakavalaisella kokoonpanolla uraohjauksen sanakirjan

parissa.

Yhteisakavalaisen toiminnan keskeisenä tavoitteena on osallistuminen korkeasti koulutettujen työelämää,

työllistymistä ja työmarkkinoita koskevaan keskusteluun. Urapalvelusta vastaava asiamies osallistuu

aktiivisesti akavalaisten uraohjaajien yhteistoimintaan ja -tapaamisiin, sekä mahdollisiin yhteistapaamisiin ja -

hankkeisiin TEM:in, ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia osallistua

LEAD-Ura-Kehitys-Ammattitaito-Voimavara -tapahtumaan yhdessä muiden akavalaisten liittojen kanssa.

Akavan Erityisalat on myös edustettuna TalentURA -yhteistyöryhmässä, jonka tarkoituksena on kehittää

korkeasti koulutettujen työvoima- ja yrittäjyyspalveluja.

Yhteistyötä CareerStormin kanssa jatketaan siten, että CareerStorm tarjoaa CS Connect järjestelmän

ajanvaraushallinnointiin sekä CS Navigator -ohjelman jäsenen uranavigointiin. CS Navigatorin osalta

laajennetaan palvelua siten, että se on saatavilla myös ruotsin ja englannin kielellä.

Urapalvelulla on jäsenpidollinen fokus, jonka avulla on mahdollista edistää myös liiton tunnettuutta eri

työelämäareenoilla. Palvelu toteutetaan elinkaariajattelun mukaisesti sekä Akavan Erityisalojen

jäsenyhdistysten edustamat ammatit ja alat erityispiirteineen huomioiden. Uravalmennukseen osallistuvilla

on mahdollisuus antaa palautetta prosessin päättyessä. Palvelua kehitetään edelleen saadun palautteen

sekä jäsentyytyväisyystutkimuksen pohjalta.

Opiskelijatoiminta

Liiton opiskelijatoiminta perustuu jäsenyhdistysten opiskelijajäsenten edunvalvontaan yhteisissä ja yleisissä

opiskelijaedunvalvonnallisissa kysymyksissä. Opiskelijatyössä Akavan Erityisaloille keskeistä on tukea

jäsenyhdistysten opiskelijajäsenten määrän positiivista kehittymistä sekä myötävaikuttaa opiskelevien

jäsenten siirtymistä täysjäseneksi valmistumisen jälkeen. Jäsenpitoon kiinnitetään huomiota segmentoimalla

palveluja ja tarjoamalla tukea täysjäsenkesi siirtymisen nivelkohdassa yhteistyössä liiton koulutus- ja

aluetoiminnan, edunvalvonnan sekä urapalvelun kanssa.

Käytännön opiskelijatyössä keskeistä on opiskelijoiden työelämätaitojen ja -tietouden edistäminen sekä

perustietojen antaminen liitosta ja sen jäsenyhdistyksistä. Korkeakoulukäynneillä, opiskelijamessuilla ja liiton

opiskelijatapahtumissa tarjotaan tietoa järjestäytymisestä, työharjoitteluasioista, työnhausta,

työsopimusasioista, työttömyysturvasta sekä työelämän ajankohtaisista laadullisista kysymyksistä. Liiton

16

opiskelijatapahtumat keskittyvät teemaltaan työnhakuun ja työllistymiseen. Tapahtumista toinen järjestetään

alkuvuodesta Helsingissä ja toinen loppuvuodesta Jyväskylässä.

Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen on mukana Akavan vuotuisilla korkeakoulukierroksilla sekä kevään

että syksyn aikana. Tämän lisäksi liitto osallistuu muihin omaa jäsenkuntaansa lähellä oleviin

opiskelijatapahtumiin yhdessä jäsenyhdistysten ja Akavan sekä sen jäsenliittojen kanssa.

Korkeakoulukierrokset ja muut yleisakavalaiset opiskelijatapahtumat toteutetaan liiton opiskelija-asioista

vastaavan asiamiehen koordinoimana, kenttää kiertävien opiskelijamarkkinoijien avulla. Vastaavalla

käytännöllä liitto tukee aktiivisesti ja tasapuolisesti jäsenyhdistysten opiskelijarekrytointia näiden

edustamissa korkeakouluissa siten, että jäsenyhdistykset pystyvät hyödyntämään käytettävissä olevat

resurssit parhaalla mahdollisella tavalla.

Opiskelijatoiminnassa keskeisiä tiedotuskanavia ovat oppilaitoksissa järjestettävien infotilaisuuksien lisäksi

liiton opiskelijasivusto aivanerityinen.fi sekä opiskeleville jäsenille kerran keväällä ja kahdesti syksyllä

ilmestyvä sähköinen uutiskirje. Opiskelijaviestintää koordinoidaan ja kehitetään yhteistyössä

jäsenyhdistysten kanssa. Jäsenyhdistysten työtä tuetaan laatimalla ja päivittämällä asiasisältöjä, opiskelijoille

suunnattuja esitteitä ja materiaaleja sekä tuottamalla opiskelijavisun mukaista markkinointimateriaalia.

Lisäksi liitto osallistuu harkitusti esimerkiksi opiskelijakuntien lehti- ja kalenterimainontaan siten, että

painopiste on vuorovuosin yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorilla.

Opiskelijatoimikunta lakkautetaan sellaisenaan kauden 2011 – 2012 jälkeen. Toiminta järjestetään vuoden

2013 aikana siten, että 2 – 3 kertaa vuodessa kootaan liiton jäsenyhdistyksistä opiskelija-aktiivit

ajankohtaisesti teemoitettuihin tapahtumiin, joissa alustusten pohjalta keskustellaan ja muodostetaan liiton

opiskelijoiden kantoja käsiteltäviin aihealueisiin. Opiskelijoiden edustus liiton muussa hallinnossa ja Akavan

opiskelijavaltuuskunta AOVAssa turvataan. Uudistuksen tavoitteena on kehittää toiminnasta entistä

osallistavampaa siihen osallistuville jäsenyhdistysten jäsenille siten, että liiton opiskelijoiden asemaa

opinnoissa, työelämässä ja liitossa edistetään parhaalla mahdollisella tavalla, ja samalla suunnataan

opiskelijatoiminnan resursseja entistä voimakkaammin liiton ydintyön toteuttamiseen.

Opiskelevien jäsenten jäsenmaksukäytäntö uudistuu siten, että opiskelija on muutoin jäsenmaksusta

vapautettu, mutta maksaa aina työtulostaan prosentuaalisen jäsenmaksun.

Koulutustoiminta

Akavan Erityisalojen jäsenkoulutuksen tarkoituksena on vahvistaa, tukea ja edistää jäsenen

työmarkkinaosaamista, hyvinvointia ja elämänlaatua. Koulutukset painottuvat edunvalvontaan ja kestävän

työelämän kehittämiseen ja ne toteutetaan liiton strategian, jäsenten ja jäsenyhdistysten koulutustarpeiden

mukaisesti. Koulutussuunnittelussa on otettu huomioon ns. jäsenyyden elinkaarimalli, jonka pohjalta

koulutusten aiheet on pohdittu jäsenyyden vaiheiden ja tarpeiden mukaan. Koulutus- ja aluetoimintaa

yhdistetään luontevasti toisiinsa soluttautuviksi toiminnoiksi, jolloin jäsenkoulutusten määrä alueellisesti

paranee. Kouluttamisessa hyödynnetään liiton toimiston asiantuntemusta käytettävissä olevien resurssien

rajoissa. Koulutukset ovat jäsenille maksuttomia.

Koulutuksiin ilmoittaudutaan liiton nettisivujen sähköisessä asioinnissa. Ilmoittautumiset avataan kaksi kertaa

vuodessa, kevät- ja syyskauden koulutuksiin. Ilmoittautumis- ja peruutusajat ilmoitetaan selkeästi

Yhteenvedossa, liiton nettisivuilla ja sähköisissä uutiskirjeissä. Koulutuksista lähetetään ilmoittautuneille

muistutus noin kaksi kuukautta ennen tilaisuutta ja varsinainen osallistumisvahvistus lähetetään noin kaksi

viikkoa ennen koulutusta. Koulutustilaisuuksien maksimiosallistujamäärien toteutumista varmistetaan

varasijajärjestelmällä. Koulutusten ilmoittautumistilannetta seurataan jatkuvasta ja tarvittaessa tilaisuutta

markkinoidaan lisäksi erityisilmoituksella liiton nettisivuilla ja sähköisillä uutiskirjeillä.

17

Vuoden 2013 jäsenkoulutukset painottuvat iltakoulutustilaisuuksiin, vain yksi koulutusaihe toteutetaan

lauantaikoulutuksena. Uutena kokeiluna koulutustarjontaan otetaan mukaan webinaari-luento, jolloin

välimatkat eivät ole este koulutukseen osallistumiselle. Pääteemoina alueellisissa koulutustilaisuuksissa ovat

työhyvinvointi ja työllistyminen.

Iltakoulutuksina toteutetaan Miten neuvottelen palkkani?, Tee hyvä työsopimus, Aivot työelämässä,

Epätyypillisistä tyypillisiin työntekomuotoihin, Kouluttajan ABC – innostavaa oppimista, Miten esimiehenä

hyödynnän ihmisten samankaltaisuutta ja erilaisuutta?, Miten esimiehenä valmennan työntekijöitäni?, SOME

työnhaussa, Työ inspiraation lähteenä sekä suosituksi muodostunut Eläkeilta. Lauantaikoulutuksen aihe on

Viekö projekti sinua vai sinä projektia? Ammatinharjoittajuutta pohtiville jäsenille järjestetään Minustako

itsenäinen ammatinharjoittaja -tilaisuuksia. Yhteistyössä TJS:n ja Akavan muiden jäsenjärjestöjen kanssa

järjestetään pienemmille paikkakunnille yhteensä kahdeksan koulutusta aiheista Osaaminen näkyväksi ja

Työhyvinvointi muutoksessa. Liiton koulutuspalvelut ja urapalvelut toteuttavat yhdessä kohdennetun

valmennusprosessin 50+ -vuotiaille uutta uraa tai uudelleensijoittumista tavoitteleville jäsenille.

Yhteistyökumppanina valmennusprosessissa toimii HRM Partners.

Lisäksi kunkin sopimusalan jäsenille ja ammatinharjoittajajäsenille järjestetään koulutuksia ajankohtaisista

aiheista. Ammatinharjoittajille järjestettävät koulutukset liittyvät neuvottelu- ja yhteistyötaitoihin, sopimuksiin

ja riskienhallintaan sekä verotusasioihin.

Kuntasektorin luottamusmieskoulutus jatkuu yhteistyönä JUKOn jäsenjärjestöjen kanssa. Myös valtion

sopimusalalla Akavan Erityisalat järjestää yhteistyönä muiden JUKOn jäsenjärjestöjen kanssa

luottamusmiesten peruskursseja, neuvottelupäiviä ja myös erikseen palkkausjärjestelmiin liittyviä

neuvottelupäiviä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja YTN:n eri sopimusalat järjestävät koulutusta yksityissektorin

henkilöstön edustajille. Myös TJS Opintokeskus tarjoaa koulutusta luottamushenkilöille ja järjestöaktiiveille.

Koulutuksista tiedotetaan Yhteenveto-lehdessä, liiton nettisivuilla, sähköisissä uutiskirjeissä, erityistilanteissa

henkilökohtaisilla sähköpostiviesteillä, jäsenyhdistysten tiedotteissa ja nettisivuilla sekä Akava-yhteisössä ja

YTN:ssä.

Koulutustoimintaa kehitetään aktiivisesti saatujen palautteiden ja jäsenkyselyjen pohjalta.

Aluetoiminta

Aluetoimintaa muutetaan vahvemmin edunvalvonnalliseen suuntaan lisäämällä koulutuksellisia tilaisuuksia ja

tiivistämällä luottamusmiesverkostokontakteja. Aluetoiminnan tarkoituksena on edelleenkin tuottaa

jäsenkunnalle laadukkaita ja monipuolisia jäsentilaisuuksia ympäri Suomen, mutta pääpaino tilaisuuksissa

tulee olemaan edunvalvonnallisissa ja työelämän ajankohtaisissa teemoissa.

Vuonna 2013 toimintaa jatketaan kaikilla 14 alueella. Aluetoiminnassa panostetaan liiton strategisiin

päämääriin vahvistamalla ja kehittämällä edunvalvontatietoutta ja työhyvinvointia sekä kehittämällä

yhteistyö- ja sidosryhmäsuhteita ja panostamalla jäsenhankintaan ja -pitoon. Alueilla järjestettäviin

tilaisuuksiin ja tapahtumiin kutsutaan ajoittain jäsenten lisäksi myös potentiaalisia uusia jäseniä ja liiton

tunnettuutta ja näkyvyyttä lisätään mm. osallistumalla toiminta-alueen eri tapahtumiin.

Aluetoiminta integroidaan osaksi koulutustoimintaa niin, että liiton lakimiesten iltakoulutukset markkinoidaan

alueellisina koulutustilaisuuksina. Tällaisia koulutusaiheita ovat mm. Työoikeutta tiivistetysti, Breikki

työputkeen, Yksityisyyden suoja työelämässä ja Tasa-arvoa työelämään. Myös jäsenetuna tarjottavaa perhe-

ja perintöoikeudellista neuvontaa tarjotaan alueellisesti iltakoulutustilaisuuksina. Kysy työstä – työ vai vapaa-

aikaa ja muita työelämäkysymyksiä -tilaisuuksia järjestetään osana aluetoimintaa ja TJS:n kanssa

yhteistyössä tarjotaan eläkeikää lähestyville jäsenille koulutusiltoja aiheesta Kokeneen asiantuntijan

työssäjaksaminen.

18

Aluetoiminta organisoi laajan Työhyvinvointikiertueen. Lauantaipäivän mittainen Työhyvinvointi-päivä

jokaisella 14:llä alueella kattaa monipuolisesti luentoja tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Liiton lakimies

luennoi aiheesta Tuleeko työpaikalla turpaan? Kulttuurista virtaa -osiolla tuodaan esille kulttuurin tarjoamia

mahdollisuuksia parantaa omaa työssäjaksamista ja Itsensä johtamisella työmotivaatiota -luento paneutuu

henkiseen työssäjaksamiseen. Myös työergonomia ja fyysinen harjoittelu ovat tärkeässä asemassa

työhyvinvointipäivien ohjelmassa. Alueen luottamusmiesverkostoa pyritään tavoittamaan tämän kiertueen

avulla niin, että paikallisia luottamushenkilöitä kutsutaan tilaisuuksiin mukaan.

Aluetoiminnan budjettia ei enää jaeta tarkkoihin alueellisiin toimintarahoihin, jolloin raha helposti ohjaa

toiminnan suunnittelua. Yhteisbudjetti koko aluetoiminnalle takaa sen, että toimintaa kohdistetaan sinne,

missä on tarvetta ja liiton vastaava esittelijä vastaa koko budjetista. Alueilla toimintaa organisoivat edelleen

jäsenistöstä koostuvat alueryhmät, mutta ryhmien jäsenille jaetaan vastuualueet niin, että aluesihteerin

lisäksi ryhmässä on edunvalvontavastaava, kulttuuri- ja virkistysvastaava, viestintä- ja markkinointivastaava,

jäsenpito- ja hankintavastaava, akavalaisen alueverkoston vastaava, opiskelijavastaava ja puheenjohtaja.

Aluesihteeri on edelleen yhteyshenkilö liiton aluetoiminnasta vastaavan esittelijän suuntaan. Aluetoimikunta

lakkautetaan kokonaan ja rahat ohjataan itse toimintaan. Alueryhmäseminaari järjestetään 8.-10.2.2013

Tallinnassa. Seminaarissa käydään läpi uudet käytännöt. Sinne kutsutaan joka alueryhmästä viisi jäsentä.

Aluesihteeriseminaari järjestetään syksyllä, lisäksi aluesihteerit kutsutaan liiton työmarkkinaseminaariin.

Uudenmaan aluetoimintaa kehitetään tarjoamalla liiton puolesta isoja tapahtumia, joihin on mahdollisuus

saada suuret osallistujamäärät. Uudenmaan aluetoimintaa tuetaan myös tarjoamalla enemmän alueellisia

jäsenkoulutuksia Helsingin seudulle kuin muualle Suomeen, koska jäsenistöstä reilut 40 % asuu

Uudellamaalla.

Aluetoiminnasta tiedotetaan ja sitä markkinoidaan mm. sähköisellä uutiskirjeellä, liiton verkkosivuilla,

Yhteenveto-lehdessä, esitteillä, tapahtumissa ja tilaisuuksissa, jäsenyhdistysten tiedotteilla ja nettisivuilla.

Sosiaalisen median hyödyntämistä jatketaan ja kehitetään. Alueryhmien omilla Facebook-sivuilla muun

muassa tiedotetaan liiton tapahtumista ja tilaisuuksista. Myös liiton intranettia hyödynnetään aluetoimintaan

liittyvissä asioissa.

Aluetoimintaa kehitetään jatkuvasti saatujen palautteiden ja jäsenkyselyjen pohjal

Tutkimustoiminta

Työmarkkinatutkimukset

Syksyllä 2012 tehtävien yksityis-, kunta-, valtio- ja korkeakoulusektoreiden työmarkkinatutkimuskyselyiden

tulokset saadaan keväällä 2013. Yksityisellä sektorilla ajankohtaisaiheina ja YTN-yhteisinä kysymyksinä ovat

ammatillisen osaamisen kehittyminen ja koulutus. Kaikilla sektoreilla yhteisinä kysymyksinä ovat aiempien

normaalien palkkaan, työaikaan ja työn luonteeseen liittyvien kysymysten lisäksi kysymyksiä

työhyvinvoinnista.

Syksyllä 2013 lähetetään yksityis- ja valtio- ja korkeakoulusektorin työmarkkinakyselyt. Kuntasektorin

työmarkkinatutkimus on tehty joka toinen vuosi.

Työmarkkinatutkimusten tuloksia hyödynnetään sopimusedunvalvonnassa ja yksilöedunvalvonnassa,

ammatillisessa edunvalvonnassa, järjestötoiminnassa, palkkaneuvonnassa, koulutustoiminnassa ja

viestinnässä. Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimuksen tulokset ovat mukana YTN-liittojen yhteisessä

YTN-datassa, jonka tuloksia käytetään eri sopimusalojen edunvalvonnassa.

19

Muu tutkimustoiminta

Sopimusneuvotteluita varten tehdään tarvittaessa sektorikohtaisia tavoitteisiin liittyviä kyselyitä.

Omien koulutusalojemme korkeakoulutettujen työuran alkuvaiheita ja työhön sijoittumista koskevia

tutkimuksia jatketaan ja toteutetaan tarpeen mukaan ammattiryhmä- tai koulutusalakohtaisia selvityksiä

sopimusedunvalvontaa ja ammatillista edunvalvontaa varten, esim. humanistitutkimus.

Opiskelijoiden työharjoitteluun liittyviä kyselyitä seurataan/tehdään tarpeen mukaan.

Strategian kehittämistä ja uudistamista varten toteutetaan mielikuvatutkimus sidosryhmien keskuudessa.

Osallistutaan AKAVAn, YTN:n ja JUKOn tutkimustoimintaan ja seurataan valtakunnallista ja kansainvälistä

tutkimustoimintaa hyödyntämällä niistä saatua tietoa oman jäsenistömme osalta.

Tutkimustoiminta palvelee edunvalvontaa, järjestötoimintaa, viestintää ja markkinointia.

VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI

Viestinnän kehittäminen on yksi liiton strategian mukaisista strategisista tavoitteista. Viestinnän ja

markkinoinnin kehittämisen kriittisiä menestystekijöitä ovat viestinnän strateginen kehittäminen, toimiva

jäsenviestintä, toimiva sisäinen viestintä ja vuoropuhelu, liiton näkyvyyden, painoarvon ja vaikuttavuuden

lisääminen, markkinointiviestinnän kehittäminen, toimiva viestintä poikkeusoloissa sekä viestintäosaamisen

kehittäminen.

Viestinnän strateginen kehittäminen

Vuoden 2013 loppuun ulottuva viestintästrategia ohjaa liiton viestintää vielä toimintavuonna, mutta samaan

aikaan alkaa jo seuraava kautta koskevan viestintästrategian valmistelu rinnakkain liiton muun strategiatyön

kanssa. Strategiatyöhön varaudutaan vuoden 2013 resursoinnissa.

Koska strategiakausi on lopuillaan, suuria muutoksia viestinnän peruselementteihin ei ole järkevää tehdä

ennen uusia strategisia linjauksia. Vuonna 2013 liiton viestintä allekirjoitetaan edelleen Arjen hyvinvoinnin

puolustaja -sloganilla ja visuaalisesti jatketaan tunnuksesta ja ”Puun tarinasta” johdettua linjaa.

Voimassa olevan strategian mukaisesti liitto profiloituu siis edelleen

- kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoiden ja esimiesten ammattijärjestönä.

- kasvavana ja edunvalvontaansa määrätietoisesti vahvistavana ammattijärjestönä.

- jäsenpalvelussaan avoimena, tuoreena, helposti lähestyttävänä ja monille sopivana

ammattijärjestönä.

- työelämän inhimillisyyden, tasa-arvon ja kestävän kehityksen puolestapuhujana.

Viestinnän sisällön määräävät liiton toiminnan painopisteet, jotka nousevat kevään 2012

jäsentyytyväisyystutkimuksesta ja työmarkkinatilanteesta. Viestinnän keinoin tuetaan ammatillista

edunvalvontaa ja nostetaan esille työhyvinvointiteemaa muun muassa aluekiertueen yhteydessä.

Sektorikohtaiseen edunvalvontatiedottamiseen panostetaan – yhtenä keskeisenä ”sektorina” muiden rinnalla

sopimuksettomat alat. Viestinnän keinoin pyritään lisäämään jäsenten edunvalvontatietoisuutta uuden

neuvottelukierroksen kynnyksellä. Syyskautta leimaa alkaviin sopimusneuvotteluihin liittyvä viestintä.

Henkilöstöedustusjärjestelmä jatkaa painopisteenä myös viestinnässä.

Osana liiton sisäistä yhteistoimintaprosessia tehostetaan edelleen jäsenyhdistysten ja liiton välistä

viestintäyhteistyötä aktiivitoimijoille suunnatulla uutiskirjeellä. Viestintää räätälöidään mahdollisuuksien

20

mukaan eri yhdistysten tarpeisiin yhdistäen liiton ja jäsenyhdistyksen vahvuudet ja profiloitumalla yhdessä.

Liiton vastuulla on tällöin työelämä- ja työmarkkinaosaaminen, jäsenyhdistyksen vastuulla ammatillinen

osaaminen.

Jäsenviestintä

Toimintavuonna jäsenviestintää hoidetaan edelleen sähköisten uutiskirjeiden, jäsenlehden, nettisivujen,

sektorikohtaisten jäsentiedotteiden, sähköpostiviestien ja jäsentilaisuuksien kautta. Jäseneen pidetään

yhteyttä vähintään kuukausittain.

Liiton jäsen- ja sidosryhmälehti Yhteenveto ilmestyy edellisvuoden tapaan neljä kertaa teemoitettuna liiton

toiminnan painopisteiden mukaisesti. Ensimmäisen numeron teemana on järjestötyö ja jäsenpalvelut.

Esittelyssä ovat mm. uudet toimielimet ja liiton uusi, jäsenen ns. elinkaarimalliin pohjautuva palvelujen

konseptointi. Toisen numeron teemana on työhyvinvointi. Tällöin käytettävissä ovat jo sektorikohtaisten

työmarkkinatutkimusten tulokset. Myös työpaikkakiusaamisen teema otetaan tässä numerossa esille. Syksyn

aloittavan numeron teemana on edunvalvontatietoisuus (ml. järjestövalmius) ja vuoden päättää

sopimusneuvottelunumero.

Ajankohtaiset järjestö- ja edunvalvonta-aiheet säilyvät Yhteenvedon palstoilla. Lehti sisältää edelleen myös

oman osionsa opiskelijoille, ammatinharjoittajille sekä alueiden ja jäsenyhdistysten uutisille. Aluepalstaa

uudistetaan tukemaan aluetoimintaan kaavailtua muutosta. Tutkitaan mahdollisuudet hyödyntää

aikaisempaa monipuolisemmin lehden liitteitä. Esimerkiksi Yhteenvedon kolmosnumeron yhteyteen sopisi

työehtosopimusten ulkopuolella oleville jäsenille suunnattu liite.

Liiton ajankohtainen tiedottaminen keskitetään kuukausittaisiin uutiskirjeisiin, jotka tuotetaan verkkopalvelu-

uudistuksen yhteydessä käyttöön otetulla uudella työkalulla. Ne räätälöidään edelleen niin, että jokaisen

alueen jäsenet saavat omannäköisensä kirjeen, joka sisältää sekä liiton uutiset että alueen kuulumiset.

Edunvalvontaan liittyvää jäsenviestintää lisätään toimintavuoden aikana. Kuukausittaisen uutiskirjeen ja

lehden lisäksi tuotetaan 2-3 sektorikohtaista edunvalvonnallista liiton uutiskirjettä yhdessä ao. sektorin

asiamiehen/lakimiehen kanssa. Korkeakoulusektorilla uutiskirje suunnataan nimenomaan amk-sektorin

jäsenistölle. Sektorikohtaisessa tiedottamisessa hyödynnetään entistä pontevammin myös yhteisakavalaisia

julkaisuja Kuntatiimiä, valtion Keppiä ja porkkanaa ja yliopistosektorin Yliotetta sekä YTN Järjestösektorin

Extraa. Näistä Kuntatiimi ja järjestösektorin Extra tuotetaan edelleen Akavan Erityisaloissa, mutta myös

muissa liitoissa tehtäviin julkaisuihin pyritään tuottamaan sisältöä yhdessä ao. edunvalvontavastaavan

kanssa.

Lisäksi liiton viestintä toimii edelleen viestintätukena JUKOn kuntasektorin neuvottelutiedottamisessa (OAJ:n

viestinnässä hoidettavaa mediatiedottamista ja palkansaajajärjestöjen kesken tehtävää tiedottamista lukuun

ottamatta). Tämä työ otetaan huomioon loppuvuoden aikataulusuunnittelussa.

Liiton uusi verkkopalvelusivusto otetaan käyttöön 2. tammikuuta 2013 ja etenkin alkuvuonna varataan

resursseja käynnistysvaiheen mukanaan tuomiin haasteisiin. Käyttökokemuksia kerätään ja varataan

mahdollisuus korjata nopeasti mahdollisesti ilmenevät ”lastentaudit”. Sisällöntuotantoa jatketaan vuonna

2013 ao. osa-alueesta sisällöllisesti vastaavan asiamiehen/lakimiehen kanssa.

YTN-sopimusaloista järjestösektorin viestintä hoidetaan Akavan Erityisaloissa. Alalla on jäsentiedotteen

lisäksi omat nettisivunsa, jotka päivitetään Akavan Erityisaloissa.

Jatketaan ammattialakohtaisten aineistojen tuottamista ammatillisen edunvalvonnan tueksi. Toimintavuonna

varaudutaan kahden uuden ammattijulkaisun tuottamiseen. Toinen julkaisuista tuotetaan HumanistiURA-

tapahtumaan marraskuussa.

21

Liiton näkyvyyden, painoarvon ja vaikuttavuuden lisääminen

Mediatiedottamisen avulla pyritään nostamaan myös julkisuuteen liiton vuoden painopistealueita.

Ammatillista edunvalvontaa tuetaan tulevina vuosina tuomalla esille liiton edustamia ”ammattiklustereita” ja

niiden edunvalvontaa. Toteutus suunnitellaan tapauskohtaisesti ja monikanavaisesti niin, että samaa

materiaalia ja tuotettavia sisältöjä pystytään hyödyntämään monipuolisesti, esimerkiksi mediaan ja päättäjiin

päin, ammatillisessa tapahtumassa ja liiton/jäsenyhdistysten omissa medioissa. Toimenpiteet palvelevat

myös jäsenpitoa ja -hankintaa. Julkistukset ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen edellyttävät huolellista

panostusta tutkimus/selvitystyöhön.

Marraskuulle 2013 suunniteltu HumanistiURA-tapahtuma on yksi näistä ”klusteripainopisteistä”. Muiden

mahdollisten painopisteiden resursointi harkitaan ja ne pyritään lyömään lukkoon mahdollisimman pian

yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Näiden isojen kokonaisuuksien suunnittelujännettä on

tarkoituksenmukaista ulottaa pidemmälle kuin toimintavuoteen 2013.

Toinen julkisuusteema on työhyvinvointi, josta saatavat työmarkkinatutkimuksen tulokset hyödynnetään ja

kytketään neuvottelutavoitteisiin. Viestinnässä tuetaan ja toisaalta hyödynnetään myös työhyvinvointi-

aiheista aluekiertuetta. Sopimusneuvottelukierrosta muuten tukevien julkistusten tarve harkitaan

tapauskohtaisesti.

Osallistutaan YTN:n piirissä toteutettavaan harmaiden ylitöiden vastaiseen kampanjaan keväällä.

Hyödynnetään YTN:n laaja, huhtikuussa järjestettävä jäsentapahtuma (Summit) myös oman liiton

viestinnässä.

Viestintäyhteistyötä muiden akavalaisten liittojen kanssa jatketaan. Viestintä osallistuu YTN:n

viestintäryhmän, akavalaisten viestijöiden, verkkoviestijöiden ja jäsenhankkijoiden sekä JUKOn viestijöihin

yhteistyöhön.

Liiton ulkoisille sidosryhmille järjestettävä vuotuinen verkostoitumistilaisuus järjestetään loppusyksystä.

Tilaisuutta hyödynnetään mm. mediayhteyksiä rakennettaessa.

Viestintä poikkeusoloissa

Työtaisteluvalmiutta ja viestintää sen osana valmistellaan kaikilla sopimusaloilla. Myös liiton yleistä

kriisivalmiutta ja -viestintää parannetaan toimintavuonna.

Markkinointi

Akavan Erityisalojen markkinointi tukee myös osaltaan strategian pohjalta määritellyn vision toteutumista.

Vuonna 2013 liiton markkinoinnin painopisteenä on jäsenpito. Samalla jäsenhankintaan tähtääviä

toimenpiteitä kehitetään ja liiton tunnettuutta sekä imagoa tuodaan eri kanavissa esille ylläpitävästi. Akavan

Erityisalojen markkinointi pohjaa aina liiton arvoihin eli teemme jäsentä lähellä olevaa ja eettisesti kestävää

brändinrakennusta.

Tulevan vuoden tavoitteena on luoda entistä paremmin segmentoituja jäsenryhmiä, joille voimme kohdentaa

sekä palveluja että viestintää ja markkinointia. Markkinoinnin tulee edelleen olla jäsenlähtöistä,

vuorovaikutteista, läsnä olevaa ja työelämän inhimillisyyttä painottavaa. Liitto haluaa olla jäsentä lähellä,

liikkua siellä missä sekä olemassa olevat että potentiaaliset jäsenetkin liikkuvat. Jäsenryhmien

segmentoinnin jälkeen liitto tulee kulkemaan jäsenen mukana kaikissa elämän vaiheissa, opiskelusta

eläkeikään ollen työelämässä tukena ja arjessa apuna.

22

Hakukonemarkkinointi ja sosiaalinen media

Akavan Erityisalat on tehnyt jo pitkään markkinointia sosiaalisen median eri kanavissa. Uudet mediavalinnat

mahdollistavat entistä paremman ja ajassa kiinni olevan markkinointiviestinnän. Liitto panostaa jatkossakin

sellaisiin markkinoinnillisiin ratkaisuihin, jotka tuovat näkyvyyttä ja tukevat niin jäsenpitoa kuin

jäsenhankintaakin sekä mielikuvan rakentamista. Tästä hyvänä esimerkkinä Sopu-työryhmän käynnistämä

Kysy työstä –konsepti, joka tullaan jalkauttamaan tietyllä kärjellä suositun keskustelupalstan suomi24.fi:n

alustalle keväällä 2013 ja kampanjan onnistuessa myös syksyllä 2013. Hanke on kevään keskeisimpiä

viestinnän ja edunvalvonnan projekteja.

Alkuvuodesta tehdään sosiaalisen median suunnitelma, jossa määritellään tarkemmin tavoitteet, sisällöt,

kanavat, säännöt sekä vastuualueet eri palveluiden käytöstä liiton viestinnässä ja markkinoinnissa.

Suunnitelma pohjautuu edellisenä vuonna tehtyyn selvitykseen sosiaalisen median mahdollisuuksista ja

haasteista.

Yksi tärkeimmistä läsnäolo- ja tiedonhakukanavista on Google, jonka kautta liiton sivuilla vierailee jatkuvasti

tuhansia kävijöitä. Kävijämäärää seurataan edelleen säännöllisesti. Vuonna 2013 jatketaan

hakukonemarkkinointia yhteistyössä Ainoan kanssa. Tarkoituksena on pitää yllä jatkuvaa näkyvyyttä

painottaen tiettyjä ajanjaksoja, jolloin myös kilpailevat liitot sekä kassat ovat esillä ko. mediassa. Sekä liiton

hakusanalistojen että mainosviestien toimivuutta tarkistetaan säännöllisesti. Uuden verkkosivuston myötä eri

mainosryhmille ja hakusanoille määritellään tarkemmin laskeutumissivut, mikä tukee oikean ja relevantin

tiedon löytämistä hakijan näkökulmasta ja vähentää välitöntä poistumisprosenttia (bouncing rate).

Sosiaalisessa mediassa laajennetaan liiton näkyvyyttä Facebookissa palvelun tarjoaman sisäisen

mainonnan kautta. Akavan Erityisalojen omaa sivua kehitetään ja sinne tuodaan säännöllisesti sekä

informaatiota että linkityksiä kiinnostavista työelämää koskevista aiheista. Kokeiluluontoisesti tuotetaan myös

mainoksia Facebookiin, jossa mainostaminen mahdollistaa erityyppisten viestien sisällön ja sävyn

kokeilemisen hyvinkin tarkkaan rajatuille kohderyhmille. Mainospanostusten kannattavuutta sekä viestien

toimivuutta voidaan seurata tehokkaasti muun muassa analyysityökalulla.

Mobiilikäyttö otetaan huomioon sekä verkkosivuston optimoinnissa että tulevissa muissa markkinoinnillisissa

ja viestinnällisissä toimenpiteissä. Selvitetään muun muassa jäsenkortin mobiiliversion mahdollisuutta sekä

muistutus- tai mainosviestien käyttämistä.

Liiton Youtube-kanavaa hyödynnetään myös jatkossa. Sinne tuodaan mahdollisuuksien mukaan jo tehtyjä

videosisältöjä ja tuotetaan uutta tarpeen sekä kohderyhmän mukaan. Videoita voidaan hyödyntää

viraalimarkkinoinnissa sekä liiton tilaisuuksissa myös jäsenyhdistysten toimesta.

Sosiaalisen median seurantaa toteutetaan henkilöstöresurssien rajoissa ilman erillistä ostettua

mediaseurantaa.

Verkko- ja printtimainonta

Akavan Erityisalojen uusittua ulkoista verkkosivua hyödynnetään aktiivisesti myös markkinoinnissa sekä

jäsenpidossa nostaen sen banneripaikoille säännöllisesti ajankohtaisia ja houkuttelevia sisältöjä liiton

tarjoamista eduista sekä palveluista.

Akavan Erityisalat on useamman vuoden ajan mainostanut neuvoteltuun hintaan Suomen Kuvalehdessä,

joka on kohderyhmältään liiton näkökulmasta optimaalinen. Vuonna 2013 jatketaan mahdollisesti edelleen

yhteistyötä Otavamedian kanssa hyödyntäen esimerkiksi Suomen Kuvalehden takakannen, sisäsivujen tai

kakkoskannen mainostilaa silloin kun joko ajankohtaiset asiat tai lehden kohdennettu sisältö soveltuvat liiton

tarkoituksiin. Sisällön tai jakelun sattuessa palvelemaan liiton tarpeita laajennetaan printtimedian näkyvyyttä

myös muihin lehtiin ja selvitetään liiton jäsenkunnan kannalta muut relevantit printtimediat. Tämä voi olla

ajankohtaista myös jäsenkunnan segmentoinnin myötä.

23

Verkkomainonnassa harkitaan myös mainostamista jäsenkunnalle sopivissa verkkopalveluissa ja sivustoilla

CPC-metodilla (cost per click) liiton uuden verkkosivuston huomioarvon nostamiseksi.

Messut ja tapahtumat

Liitto on yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa toimintavuonna esillä opiskelija- ja työelämätapahtumissa eri

puolilla Suomea.

Jäsenpito ja uusjäsenhankinta

Olemassa olevien jäsentemme jäsentyytyväisyys otetaan paremmin huomioon luotaessa segmentoituja

kohderyhmiä myös liiton markkinointiviestinnälle. Liitto tuottaa kiinnostavaa ja jäsentä lähellä olevaa

materiaalia läpi vuoden niin esitteiden, mainosten kun uutiskirjeen ja lehden muodossa.

Kohdennettua jäsenviestintää tuotetaan jäsenyyden elinkaarimallin mukaan segmentoituihin kohderyhmiin

yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Segmentointi sisältyy liiton palveluiden kokonaiskonseptointiin, jossa

tapahtumat, koulutukset ja muut liiton tarjoamat palvelut ryhmitellään jäsenen eri elämänvaiheisiin sopiviksi

kokonaisuuksiksi. Tällaisia kokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi opiskeluun ja työelämään siirtymiseen

liittyvät tilanteet, ruuhkavuosien tasapainotteluun ja työssäjaksamiseen sekä vaikkapa työuran

loppuvaiheissa aktivoitumiseen keskittyvät kokonaisuudet. Konseptoinnin myötä liiton palvelupaketteja myös

markkinoidaan eri ryhmille soveltuvin kanavin ja kärjin. Tavoitteena on, että liiton jäsenyydestä koetaan aitoa

hyötyä ja iloa. Markkinoinnissa nostetaan esiin myös jäsenyhdistysten omia jäsenetuja. Materiaaleihin

otetaan mukaan liiton jäsenyydestä saatavan rahallisen hyödyn korostamisen lisäksi myös yhteiskunnallinen

järjestäytymisen tärkeydestä muistuttava viesti.

Uuden jäsenen pakettia uudistetaan toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti yhdessä jäsenyhdistysten kanssa

sekä tulevien jäsensegmenttien mukaisesti. MGM (member get member) -suosittelukampanjan lanseerausta

kokonaan uutena konseptina ja mekaniikkana (verkkokauppa) jatketaan, tavoitteena saada se vastaamaan

entistä paremmin jäsenyhdistysten jäsenten tarpeisiin. Tavoitteena on myös luoda suosittelusta ja siihen

johtavista syistä sekä motiiveista selkeä malli, jota voidaan hyödyntää muun muassa markkinoinnissa.

Jäsenhankintaa ylläpidetään tekemällä vuosittain jäsenhankintakampanjoita kohdennetusti yhdessä

jäsenyhdistysten kanssa. Liitto auttaa materiaalin ja sisällön tuottamisessa, konseptoinnissa sekä

mediavalinnoissa yhdistysten tarpeiden mukaisesti. Kustannukset jaetaan kampanjakohtaisesti. Näin liitto

pääsee parhaiten lähelle jäsenkuntaa ja potentiaalisia tulevia jäseniä.

Syyspuolella 2012 aloittanut liiton ja jäsenyhdistysten yhteinen jäsenpito ja -hankinta työryhmä jatkaa

kokoontumisiaan myös vuoden 2013 aikana. Työryhmän tavoitteena on koordinoida ja ideoida jäsenpidollisia

ja jäsenhankinnallisia toimia: seurata ja analysoida jäsenten eroamisten syitä, vaihtaa näkemyksiä parhaista

jäsenhankinnan kanavista ja keinoista, etsiä uusi tehokkaita ja luovia tapoja tavoittaa paremmin nykyiset että

potentiaaliset jäsenet. Lisäksi työryhmä käy läpi tarpeen mukaan jäsenpitoon ja -hankintaan liittyvät

prosessit, mm. jäsenmaksuprosessin.

24

Markkinointimateriaalit

Liiton markkinointimateriaaleista laaditaan kattava ja päivitettävä lista intraan myös muiden kun esitteiden ja

oppaiden osalta. Näin myös jäsenyhdistykset liiton henkilökunnan lisäksi ovat tietoisia mitä materiaalia on

milloinkin käytettävissä ja mihin tarkoituksiin. Materiaaleilla tarkoitetaan tässä yhteydessä liiton toimiston

varastossa olevia julisteita, tarroja, erilaisia roll-upeja, messuständejä (pöytä + esiteteline), t-paitoja sekä

yhdenmukaisia asusteita messu- ja tapahtumakäyttöön, postikortteja, jakotavaraa, lahjoja, arvontapalkintoja

ja niin edelleen. Kaikki jatkossakin liiton brändin alle hankittava materia pyrkii noudattamaan kotimaisen ja/tai

ekologisen suunnittelun sekä tuotannon linjaa aina kun mahdollista toisen kuitenkin toteutuessa vähintään.

Markkinoinnin seuranta

Liiton markkinoinnin seurantaan kiinnitetään huomiota ja tuloksellisuutta suhteessa käytettyihin resursseihin

analysoidaan sekä ulkoisten saatavilla olevien työkalujen avulla että itsearvioinnin kautta. Kampanjoille ja

toimenpiteille asetetaan tulostavoitteet aina kun mahdollista, ja tavoitteiden toteutumisen pohjalta arvioidaan

tarve muuttaa markkinoinnin toteutusta. Markkinointitoimenpiteiden raportointimallia kehitetään edelleen.

Liiton tulevista markkinointitoimenpiteistä kerrotaan jäsenyhdistyksille sekä sähköpostitse että intrassa

viestinnän ja markkinoinnin vuosikellossa. Hukkainvestointeja pyritään välttämään luomalla yhteinen

toimintatapa ja mahdollisuus nopeaan kommentointiin, jonka avulla sekä liiton että jäsenyhdistysten

markkinointiviestinnälliset toimenpiteet tukisivat mahdollisimman tehokkaasti toisiaan eikä päällekkäisyyksiä

syntyisi.

Sisäinen markkinointi

Akavan Erityisalojen intranet Avain lanseerataan uuden alustan ja palveluntarjoajan myötä vuonna 2013.

Tavoitteena on saada intra toimimaan entistä tehokkaammin sisäisen viestinnän kanavana.

Markkinointimateriaalia tallennetaan edelleen säännöllisesti yhdistysten käyttöä varten intraan. Liitto

osallistuu myös aktiivisesti markkinointikeskusteluihin, jäsenedut.fi -palvelun kehittämiseen ja

jäsenhankintaverkoston toimintaan akavalaisessa yhteisössä.

ORGANISAATION JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN

Liiton strategian on todettu edenneen suunnitelmallisesti ja myös vuosi 2013 kulkee strategian hengessä.

Strategiset tavoitteet otetaan huomioon vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa ja valituissa painopisteissä.

Lisäksi jäsenyhdistysten kehittämiskysely (keväällä 2012 toteutettu) antaa suuntaa organisaation

kehittämiselle ja käynnistyvälle liittostrategian päivittämiselle.

Vuoden 2013 on käynnistettävä liittostrategian päivittäminen. Kyseessä ei ole täysin uuden strategian

työstäminen, vaan olemassa olevan päivittäminen. Työskentelytapa on laajasti osallistava ja prosessina

avoin. Hallitus ja työvaliokunta osallistuvat aktiivisesti työstämiseen, kuten myös jäsenyhdistysten

puheenjohtajat. Päivitetyn strategian tulee olla valmis päätettäväksi syysliittokokouksessa 2013.

Päivitetty strategia sisältää viestintä- ja markkinointistrategiaosuuden sekä rakennetarkastelun, erityisesti

edunvalvontaorganisaation osalta. Lisäksi päivitetyn strategian oheen tehdään Akavan Erityisalojen

henkilöstöstrategia.

Toimiston raportointi on kehittynyt, mutta edelleen vuonna 2013 raportoinnin selkiyttäminen ja

yhdenmukaisempien raportointikäytänteiden hiominen jatkuu. Raportointi palvelee liiton esimiestyötä, liiton

resurssien oikeaa kohdentamista ja sisäistä viestintää sekä on tausta tulos- ja kehityskeskusteluille.

25

Vuonna 2013 kiinnitetään huomiota myös luottamushallinnon osaamisen ja jaksamisen kehittämiseen.

Järjestöosuudessa on esitelty uudet toimenpiteet mm. perehdyttämisen, viestinnän ja tiedonkulun

tehostamisen osalta.

Toimisto-organisaatiossa tehdään muutoksia vastaamaan paremmin palveluiden kehittämistä ja

palvelutuotantoa. Tämä toteutetaan kehittämällä liiton operatiivista johtamisjärjestelmää ja toimenkuvia

erityisesti hakuun tulevia tehtäviä.

LIITON HENKILÖSTÖ

Liiton toimistossa työskentelee vuoden 2012 aikana 24 päätoimista työntekijää. Talousarviossa on myös

otettu huomioon, että toimistossa on mahdollista poikkeustilanteissa (pitkät sairauspoissaolot tms.) palkata

henkilökuntaa.

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja osaamisen kehittäminen ovat liiton strategiankin kautta keskeistä

(asiantuntijuuden ja osaamisen kehittäminen). Talousarviossa varataan resursseja henkilökunnan

kouluttamiseen ja kehittämiseen sekä henkilökunnan yhteisiin koulutuksiin ja yksilökohtaiseen koulutukseen.

Henkilökunnan koulutuksessa kiinnitetään huomiota yleisiin työelämätaitoihin, kuten mm. palveluosaamisen

kehittämiseen, projektien ja prosessien hallintaan, markkinoinnin ja viestinnän taitojen kehittämiseen,

kielikoulutukseen sekä neuvottelu- ja esiintymistaitokoulutukseen. Myös talouden ymmärtämiseen tähtäävää

koulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Tärkeitä koulutuksen teemoja ovat myös ns. Akavan Erityisalat -

tietous sekä kunkin oma yksilöllinen täydennyskoulutus liittyen oman tehtäväalueen osaamisen

kehittämiseen. Vuoden 2013 aikana toteutetaan henkilöstön osaamiskartoitus.

Työssä jaksamisen ja työkyvystä huolehtimisen osalta on talousarviossa ja vuosittaisessa

toimintasuunnitelmassa otettu huomioon myös Akavan Erityisalojen toimiston henkilökunnan erittäin kattava

työterveydenhoito. Työterveys huolehtii akuutin sairaudenhoidon ohella henkilöstön työhöntulotarkastuksista

sekä muun muassa säännöllisin väliajoin toistuvista määrävuotistarkastuksista. Henkilökunnalla on

mahdollisuus käydä myös tarpeen mukaan yksilöllisessä työnohjauksessa. Työnohjaus sovitaan aina

erikseen esimiehen kanssa.

Henkilökunnan yhteistä virkistystoimintaa ja siten positiivisen työilmapiirin vaalimista tuetaan vuosittain kaksi

kertaa järjestettävällä virkistystapahtumalla. Lisäksi henkilökunta saa vuosittain yksilökohtaisesti tukea sekä

fyysiseen että henkiseen virkistystoimintaan liikunta- ja kulttuuriseteleiden muodossa.

Esimiehet käyvät henkilöstön kanssa vuosittain kehityskeskustelut. Näissä keskusteluissa käydään läpi

seurannan näkökulmasta muun muassa osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä, palautetta, toimiston

organisaation toimivuutta ja toimiston ilmapiiriluotausta sekä strategisia tavoitteita johdettuna yksilötasolle

vastuualueisiin ja toimenkuviin.

TALOUS

Jäsenmaksut ja vakuutukset

Vuoden 2013 talousarviossa on otettu huomioon indeksikorotukset jäsenmaksujen suuruudessa niiden

järjestöjen osalta, joilta vahvistusta seuraavan vuoden maksuista ei ole saatu. Akavan jäsenmaksuksi on

budjetoitu 13,60 euroa jäseneltä sekä 4250,00 euron kiinteä maksu. JUKOn keskimääräiseksi

jäsenmaksuksi on arvioitu 9,50 euroa jäseneltä. JEAlle maksetaan 0,15 euroa jäseneltä. YTN:n

keskimääräiseksi jäsenmaksuksi on arvioitu 8,00 euroa jäseneltä sekä 1000,00 euron perusmaksu. Lisäksi

jäsenmaksuihin budjetoidaan SASKin jäsenmaksuun ja toimintamenoihin 10 000 euroa, EPSUn (European

Federation of Public Service Unions) 0,35 euroa jäseneltä ja NOFSn (Nordens Offentliganställdas Fackliga

26

Samorganisation) 0,70 SEK jäseneltä. AKAVA-ÅLANDin maksuksi on budjetoitu 100,00 euroa jäseneltä

(julkinen sektori) ja 20,00 euroa jäseneltä (yksityinen sektori). A-lomien jäsenmaksuksi on budjetoitu 0,35

euroa jäseneltä. Työttömyyskassan bruttojäsenmaksu on 54,50 euroa ja nettojäsenmaksu 47,50 euroa.

Ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen hinta on hinta 4,00 euroa/jäsen ja 0,50

euroa/opiskelijajäsen. Liittovakuutuksen hinta on 7,70 euroa/jäsen.

Hankintasuunnitelma

Vuoden 2013 toiminta- ja taloussuunnitelmassa on varauduttu yhteensä 65 000 euron tase-eriin kuuluviin

hankintoihin. Ohjelmistohankinnoista suurin hankinta (25 000 euroa) on liiton Extranet-sovellus (LEX2), jota

käytetään jäsenyhdistyksissä raportoinnissa. Lisäksi toimiston sähköpostivarmenteisiin on varattu 10 000

euron määräraha. Liiton toimitilaa uudistetaan mm. hallitushuoneen osalta sekä palvelimien toimivuuden

suojaamiseksi asennetaan kunnollinen jäähdytysjärjestelmä. Näihin määräraha yhteensä on 15 000 euroa.

Lisäksi kalusteisiin ja palvelinkokoonpanon vahvistamiseksi varataan 15 000 euroa.