ALUEELLISTA DEMOKRATIAA?Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Ritva PihlajaLahti 10.10.2012

Selvitystyön tarkoitus

Pihlaja 2012

oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksien kehittämisestä• lainsäädäntötyön

pohjaksi,• avuksi muuhun

valmistelu- ja kehittämistyöhön sekä

• käytännön toiminnan kehittämiseen kunnissa.

Raportin sisältö

Pihlaja & Sandberg syksy 2012

OSA I1. Johdanto2. Alueelliset toimielimet

Suomessa3. Kahdeksan

esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä

4. Havaintoja ja pohdintaa esimerkkien pohjalta

5. Demokratian alueelliset toimintamallit Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa

6. Ehdotukset

OSA II7. Osallistuva budjetointi

Alueelliset toimielimet: monenkirjava joukko • 63 alueellista toimielintä • 59 kunnassa• 23 eri nimikkeellä• kaikkialla Suomessa• eniten Kainuussa ja Lapissa• kaikenkokoisissa kunnissa

Pihlaja 2012

Suurin osa toimielimistä on keskustelufoorumeita

90 % keskustelufoorumeita• informaation jakamista, keskustelua,

aloitteita, esityksiä, lausuntoja• näistä vajaalla puolella on

taloudellista päätösvaltaa, pääasiassa kylätoiminta-avustuksista

10 %:lla päätös- ja toimivaltaa• em.tehtävien lisäksi kunnan

myöntämää päätös- ja toimivaltaa• taloudellinen päätösvalta

mittavampaa ja monialaisempaa

Pihlaja 2012

Asukkaita Toimielin

Vantaa 201.001 • Aluetoimikunnat (7+1)

Oulu 143.909• Alueelliset yhteistyöryhmät (16, vuoden

2013 alusta 22)

Rovaniemi 60.637• Aluelautakunnat (1, vuoden 2013 alusta

6)• Kylien neuvottelukunta

Salo 55.283 • Aluetoimikunnat (5)

Mikkeli 48.907• Aluejohtokunnat (2, vuoden 2013 alusta 4)

• Kylien neuvottelukunta

Suomussalmi 8.943 • Kyläparlamentti

Sonkajärvi 4.600• Aluelautakunta • Kyläparlamentti

Posio 3.818 • Kyläneuvosto

Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä

Pihlaja 2012

Pihlaja 2012

- alueelliset toimielimet ja kuntaorganisaatio toimivat toisistaan irrallaan

- kuntaorganisaatio ei hyödynnä- alueellinen toimintatapa usein

ristiriidassa kunnan johtamiskäytäntöjen kanssa

- tunnetaan huonosti- tehtävät ja rooli epäselvät- toimielinten elinkaari usein lyhyt,

myös kehittäminen lyhytjänteistä

Akilleen kantapäitä

+ pitkään toimineilla aluelautakunnilla vahva asema käytännön toimijana ja kehittäjänä

+ paikallista aktiivisuutta ja vastuunottoa, myös vaikeissa päätöksissä

+ huomioivat kuntalaisille tärkeitä asioita, jotka ovat "liian pieniä" tavalliselle päätöksentekokoneistolle

+ sektoreiden välistä konkreettista yhteistyötä

+ ovat kanava rekrytoida uusia päättäjiä ja monipuolistavat tapoja osallistua Pihlaja 2012

Mahdollisuuksia

Selvitystyön perusteella tehtävät ehdotukset

1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta

2. Vahva aluelautakunta

3. LähikuntaMalli 1 olisi lain minimivaatimus. Se tulisi toteuttaa kaikissa kunnissa, ja myös silloin, kun kunnassa otetaan käyttöön vapaaehtoiset mallit 2 tai 3. Pihlaja 2012

1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta

Lähtökohta Lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä kansalaisyhteiskuntaa on vahvistettava. Vain siten ne toimivat ja ottavat vastuuta.

Kuntalaki Lisätään ja kehitetään kunnan, kuntalaisten ja kunnan osa-alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Lain tulee velvoittaa nykyistä suunnitelmallisempaan ja vuorovaikutuksellisempaan yhteistyöhön.

Käytännössä Kuntalaisten uudenaikaista osallistumista, yhteissuunnittelua, viestintää ja tiedotusta, jalkautumista, kunta-järjestö –työnjakoa, raja-aitojen kaatamista jne

Pihlaja 2012

2. Vahva aluelautakuntaLähtökohta Asukkailla on todellista valtaa omaa

aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä.

Kuntalaki Kunnanvaltuusto päättää aluelautakuntien perustamisesta, omasta aloitteestaan tai alueen asukkaiden aloitteesta. Laki ei velvoita vaan määrittelee raamit.

Aluelautakunnan tehtävistä ja toimintaperiaatteista sovitaan paikallisesti, yhteistyössä kunnan ja alueen asukkaiden kesken.

Käytännössä Aluelautakunta vastaa palveluista esim. laajan mallin, lähipalvelumallin, inframallin tai vapaa-aikamallin mukaisesti. Myös kehittäjä ja tekijä.

Pihlaja 2012

Pihlaja 2012

9 kylää

1.000 as.

Perustettu 1993

Esimerkkinä

Yläkemijoen aluelautakunta

€Perusopetus 1.373.119Kulttuuri ja kirjasto 28.104Nuorisopalvelut 45.939Terveysneuvonta 93.372Päivähoito 135.111Kotihoito 260.576Kehittämistoiminta, Siula 181.393Yhteensä (2012) 2.117.615

Pihlaja 2012

Esimerkkinä

Yläkemijoen aluelautakunta • Rovaniemen kaupungin tilaajalautakunta

• päättää 2,1 miljoonan euron budjetilla alueen

• tärkeimmistä peruspalveluista • kehittämisestä

Pihlaja 2012

LäheisyysperiaateInnovatiivi-

suusMonialaisuus Yhteistyö

Tehdään päätökset lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat

Ylitetään sektorirajat

Asetetaan kyläläisten toimiva arki etusijalle palveluista päätettäessä

Yhteistyö kaupungin organisaation ja kyläläisten kesken

Kyläläiset ja alueen kylät puhaltavat yhteen hiileen

Reagoidaan palvelutarpeiden muutoksiin nopeasti

Käytetään taloudelliset resurssit joustavasti ja innovatiivisesti

Monialaisuus on avain myös toiminnan taloudelliseen tehokkuuteen

Yhteistyö kaikkien kylällä toimivien tahojen kesken (myös mm. SRK, järjestöt, yritykset)

Yläkemijoen aluelautakunnan keskeisiä arvoja

Rovaniemen kaupunginvaltuusto 16.4.2012:

Aluelautakunta jokaiselle palvelualueelle

Pihlaja 2012

Selvitystyön perusteella tehtävät ehdotukset

1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta

2. Vahva aluelautakunta

3. Lähikunta

Pihlaja 2012

3. LähikuntaLähtökohta On tehtäviä, jotka on järkevää ja

tehokasta hoitaa paikallisesti, kuten lähipalvelut ja paikallistuntemusta edellyttävä kehittäminen.

Kuntalaki Kunnalle annetaan mahdollisuus kuntaliitoksen jälkeen jatkaa lähikuntana. Lähikunnan tehtävillä ja palveluilla on selvä paikallinen logiikka.

Laki mahdollistaa, ei velvoita. Laki velvoittaa kuitenkin käymään läpi alueelliseen vaikuttamiseen ja palvelujen saavutettavuuteen liittyvät kysymykset kunnan eri osien ja asukkaiden kannalta.

Käytännössä Lähikunnan perusrahoitus suurkunnan budjetista, ei omaa verotusoikeutta. Itsenäinen päätösvalta. Vaaleilla valittava lähivaltuusto.

Pihlaja 2012

ALUEELLISTA DEMOKRATIAA?Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Sähköinen versioPDF www.vm.fi/julkaisut

Painettu raportti (40 €) Tilaukset suoraan painosta• sähköisellä

tilauslomakkeella www.vm.fi/julkaisut

• tai puhelimitse numerosta 03 3551 6597

Pihlaja 2012