amis 2/2009

AMISAITO AM

ISTUOTE

60 KM/H LUMILAUDALLA • KULTASEPÄN TYÖPÄIVÄ • ENSIAUTON OSTO-OPAS • PIDÄ HUOLTA MONOISTASI • KUNTOSALIETIKETTI

ammatillisten opiskelijoiden pää-äänenkannattaja 2/2009

CMYK

Arvomme joka kuukausi liittyneiden kesken iPod touchinLue lisää osoitteesta www.osku.info

http://liity.osku.infoHanki OSKU Opiskelijakortti!

Liityt amisyhteisöön, nautit monista eduista ja voit voittaa iPod touchin

Arvomme joka kuukausi liittyneiden kesken

iPod touchin, 2 kpl Diel Sonata 2gt MP5-soitinta sekä vapaavalintaisen Pop Media Oy:n lehden vuosikerran!

Lisätiedot ja arvonnan säännöt osoitteesta www.osku.info

AMIS 2/2009 • VALMISTUMINEN • JATKO-OPINNOT • KESÄTYÖT • TYÖELÄMÄ

PÄÄTOIMITTAJA Hanne Haapakoski, [email protected] TOIMITUS Sanni Aho, Kirsti Berg-

man, Hanne Haapakoski, Henri Kunnas, Vesa Kauppinen, KUVAT Hanne Haapakoski, Niko Rakkolainen,

Raisa Suuronen, promokuvat ULKOASU Hanne Haapakoski KANNEN KUVA Niko Rakkolainen, malli

kondiittori-leipuriopiskelija Fia Toivonen JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Suomen Opiskelija-Allianssi

- OSKU ry, www.osku.info ILMOITUSMYYNTI Pääsihteeri Urpo Uusitalo, [email protected] PAINO-

PAIKKA Forssan Kirjapaino Oy PAPERI M-Brite Matta 90g /m2, kansi Galerie Art Gloss 170g /m2 ALL

RIGHTS RESERVED, BABE

Amiksista voidaan sanoa

paljon kaikenlaista, mutta

kukaan ei voi kiistää, ettei-

vätkö amikset osaisi. Tä-

mänkertainen AMIS-lehti

suorastaan ilotulittaa sitä,

miten upeaa työtä amik-

set ympäri Suomea tekevät

omalla alallaan. Ensimmäi-

senä esimerkkinä LWD �

CMYK -kuvaukset, jotka

toteutettiin täysin amisten

voimin. Kuusi vaatetusalan

amista suunnitteli lehdelle

kolme pikkuvalkeaa mekkoa, joihin koru-

taiteilija toteutti useita korusarjoja. Mekot

kuvattiin balettia harrastaneen leipuri-

kondiittoriopiskelijan päällä ja kameran

takana oli tietenkin myös amis. Meikit

ja hiukset kuvauksissa hoiti kosmetolo-

giopiskelija Omniasta.

Saman koulun oppilaat neuvovat tämän

lehden toisessa jutussa, mitä renkaiden

potkimisen lisäksi kannattaa tehdä, jos ai-

koo ostaa auton. Autopajan opiskelijat ker-

tovat myös, miten ensimmäisessä omassa

autossa pidetään renkaat pyörimässä.

Vielä edellisiä näyttävämpi esimerkki

amisten taidoista on mielestäni Kokemäki-

jokilaakson ammattiopiston poikien tekemä

spedelinko. Pojat tekaisivat opiskeluaika-

naan oman versionsa laitteesta, joka on

suurelle yleisölle täysin tuntematon.

Amisten taidonnäyttei-

den lisäksi AMIS-lehdessä

keskitytään kevään myötä

tuleviin valintoihin.

Moni valmistuu tänä ke-

väänä keskellä taantumaa

ja työnäkymät ovat siksi

tavallista heikommat. EM

Group Oy:n toimitusjohtaja

Marjo Raitavuo antaa hyviä

vinkkejä, miten suhtautua

huonoon aikaan ja taistella

itselle paikka työelämästä,

jatko-opinnoista tai vaikka

ulkomailta. Tärkeintä on, ettei jää kotiin

odottamaan parempaa päivää. Elämä on

tässä ja nyt, ei jossain ja joskus.

Koko elämän kestäviä päätöksiä ei kan-

nata tehdä yhden huonon vuoden takia.

Mieti siis tarkkaan, mikä sinulle on pa-

rasta pitkällä tähtäimellä. Haluatko jatkaa

opiskelua korkeakoulussa vai tehdä työ-

tä nykyisellä alallasi? Haluatko etsiä töitä

kotipaikkakuntasi ulkopuolelta vai viettää

välivuoden Suomen pakkasista au pair-

vuoden avulla? Jos se tuntuu hyvältä idealta,

anna kavereiden vikistä elämän epärei-

luutta Facebookissa ja nauti muista maista.

Ehkä taantuma on jo ohi kun palaat ja voit

siirtyä tekemään sitä missä olet hyvä.

Hanne Haapakoskipäätoimittaja

Eipä hätiköidä siellä

pääkirjoitus

pääkirjoitus I �

Lähde kanssamme viihteelle! | www.popmedia.fi

Hyödynnä Osku etusi!Tilaukset Osku:n sivuilta osoitteesta www.osku.info

Vältä huonoa musiikkia!

Raskaan rockin erikoislehti!Suomen suurin elokuvalehti.

Monipuolisesti musiikista!

ARVOSTELUSSA ALL THE BOYS LOVE MANDY LANE AN AMERICAN CRIME BEN X HANCOCK THE HAPPENING KAUTO-

KEINON KAPINA KUNG FU PANDA MAMMA MIA! MISS PETTIGREW – PÄIVÄ ELÄMÄÄ MYRSKY RICHARD O:N TARINA

TULIKÄRPÄSIÄ PUUTARHASSA WANTED YÖN RITARI DVD-OPPAASSA AJANKOHTAISET JULKAISUT

SUOMEN SUURIN ELOKUVALEHTI

HINTA 6,50€ | NUMERO 8/2008

HAASTATTELUSSA

HEATH LEDGERVIIMEINEN KOHTAAMINEN

GILLIANANDERSONJÄLLEEN X-FILES-AGENTTINA

KUNG FU PANDA PUHUU!ÄÄNESSÄ JACK BLACK,

ANGELINA JOLIE JA

DUSTIN HOFFMAN

JAMES MCAVOY JACKIE CHAN WARREN BEATTY DVD-OPAS

GODARD | J.KARJALAINEN | VV BROWN

8/08

| 6,

50€

Joul

ukuu

200

8

TASAISEN VARMAJONATHAN

PONEMAN

NEW JUDAS

ANIMAATIO

LÖYSI NIRVANAN

ON VIIHDETEOLLISUUDEN

MENESTYSTARINA

MUODIKAS LEVYMERKKI

JEAN-LUC

40€12 Numeroa!

(norm. 54,90€)

3370€10 Numeroa!

(norm. 44,90€)

4240€20 Numeroa!

(norm. 54,90€)

2650€6 Numeroa!

(norm. 33,90€)

menuSTARTERS

Pääkirjoitus: Eipä hätiköidäsivu 5.00

Huolehdi monoistasisivu 8.00

Kultaa - amis töissäsivu 10.00

Toys for boys ’n girlssivu 14.00

Kansalaistaidotsivu 16.00

MAIN COURSETestissä amisten

rakentama Spedelinkosivu 20.00

LWD � CMYKamisten taidonnäyte

sivu 30.00

Raitavuon visioita amistentulevaisuudesta

sivu 42.00

Edunvalvontaa opiskelijoiden äänitorvesta

sivu 49.00

Ensiauton osto ja huoltosivu 51.00

Oletko valmis kesätöihin?sivu 54.00

Purtavaa ennen työelämääsivu 58.00

DESSERTSAmiksesta mihin vaan

sivu 62.00

Salille mars!sivu 64.00

Oiva-portaali ja lahjaideavalmistuvalle

sivu 68.00

Lehden testissä mp5-soitinsivu 70.00

of this magazine

SIDE ORDERSAMIS-lehti

kanojen puolellasivu 28.00

Amisten yhteisö -kolumnisivu 40.00

Ideoita puustasivu 46.00

Älä jätä kesken -kolumnisivu 48.00

� I amis opettaa

peat kengät saavat risaiset farkut näyttämään

hyvältä, mutta mikään mahti tällä pallolla ei saa

likaisia ja rikkinäisiä kenkiä näyttämään hyvältä

minkään vaatteiden kanssa. Useimmat kengät pilataan, kun

niitä ei puhdisteta tai rasvata. Näin kertoo jalkinealan val-

mistajaksi valmistunut Tuomo Kellola (28), joka pitää kolmat-

ta vuotta Raahen ainoaa suutarinliikettä. Nyt Tuomo neuvoo

kaikkia muita amiksia, miten omista kengistä pidetään parhaiten

huolta ja miten hyvät kengät valitaan.

- Kenkiä valittaessa kannatta kiinnittää huomiota materiaa-

liin. Keinokuitu hengittää huonommin kuin nahkakenkä, jos nyt

ollenkaan. Yleensä nahkakenkä on myös kestävämpi. Tärkeää

on, että varpaille jää reilusti tilaa myös korkeus-suunnassa.

Kapin, eli kengän takaosan on hyvä olla tukeva ja tarpeeksi

jäykkä, Tuomo luettelee kenkien valinnan peruspalikoita.

Jos sopivaa kokoa ei kengistä löydy, niin Tuomo neuvoo

valitsemaan pienemmät kengät, joita suutari voi venyttää so-

piviksi asianmukaisilla laitteilla. Tätäkään ei toimittaja tiennyt,

että kaupasta ostettuja kenkiä voi venyttää.

Tuomo pitää itse pääasiassa tukevia nahkakenkiä, maiha-

reita ja prätkäbootseja arkikäytössä. Miehellä on noin 10 paria

erilaisia kenkiä ja hän sanookin panostavansa mieluummin

kenkien laatuun kuin määrään.

- Tarvittavien kenkien määrä riippuu paljon harrastusten

määrästä, koska niihin on monesti omat jalkineet. Mutta taval-

linen ihminen tarvitsee musta kuusi paria kenkiä, eli kumisaap-

paat, juoksu- tai ulkolenkkarit, sisäpelikengät, juhlakengät,

normaalit kävelykengät ja sandaalit. Niillä jo pärjää helposti,

Tuomo toteaa.

Hyvin hoidetut kengät voivat Tuomon mukaan kestää käy-

tössä hyvinä jopa kymmeniä vuosia. Kuulostaa epätodelliselta.

- Kengät on hyvä huollattaa aina heti vian ilmetessä. Myös

vuodenaikojen vaihtuessa kannattaa suunnata suutarille, kun

on taas tarpeen tullen hyväkuntoiset kengät jotka laittaa jal-

kaan. Kunnon kengistä ei ole pakko luopua koskaan, mutta

monesti raja menee siinä kun korjauskustannukset vastaavat

uusien kenkien hintaa. Tosin hyvin “sisään ajetut” ja sopivat

kengät ovat minun mielestäni kultaakin kalliimmat!

Suutarin perustyöt ovat korkolappujen ja puolipohjien vaihtoa,

kenkien ompelemista ja vetoketjujen vaihtoa. Monesti suuta-

rin liikkeeseen tullaan liian myöhään, aivan kuten hierojallekin.

- Kenkä hajoaa aika nopeasti entistä pahemmin, jos sitä ei

heti korjata. Silloin myös työmäärä ja korjauskustannukset

nousevat. Kun korkolapun kulutuspintaa on jäljellä 1-2 milliä,

on kengät hyvä viedä remonttiin. Uusissa kengissä on myös

usein niin liukkaat pohjat, että ne kannattaa pohjata suutarilla

pitävämmäksi jo heti uutena, Tuomo valistaa. ★

Teksti Hanne Haapakoski

”Kunnon kengistä ei ole pakko luopua koskaan.

amis opettaa I �

Puhdistetaan säännöllisesti harjaamalla

ja kenkienpuhdistusaineilla. Laitetaan

hoitoaine/rasvataan ja annetaan kui-

vua. Kiillotetaan lopuksi. Pohjallisten

vaihto säännöllisesti. Lepolestien käyttö

kengissä pitää kengät ryhdikkäinä seu-

raavaan käyttökertaan. Nahkakengät

pilataan usein jättämällä ne likaiseksi ja

rasvaamatta.

Mokkakengät harjataan mokkaharjalla.

Pinttyneisiin tahroihin on puhdistuskiviä

ja puhdistusaineita. Mokka käsitellään

hoitosuihkeilla, joka suojaa kosteudel-

ta ja estää likaa tarttumasta. Suihkeita

on myös värillisiä, jolloin kuluneesta

mokastakin saa uudenveroista. Mokka-

kengät pilataan helpoiten jättämällä ne

hoitamatta.

Kangaskengät puhdistetaan puhdistus-

vaahdolla, jonka jälkeen kangaskengät

käsitellään hoitosuihkeella. Nämäkin

kengät pilataan helpoiten jättämällä ne

hoitamatta. Kangaskenkiä voi uudistaa

vaihtamalla nauhoja, värjäämällä kan-

kaan, kokeilemalla koristetikkauksia tai

muita tapoja muokata kengistä uudet

vaihtamatta niitä.

10 I amis töissä

amis töissä I 11KKultaseppä Heidi Vornasen lempimateriaaleja ovat

kulta ja valkokulta, joista hän taiteilee näyttäviä ko-

ruja niille joilla on varaa. Heidi on nuorin kultaseppä

Aterlier Torbjörn Tillander arvostetussa kultase-

pänliikkeessä, jonka historia ulottuu aina vuoteen

1860. Jos kultasepänliikkeestä tulee ensimmäisenä

mieleesi alennushintoja kirkuvat mainokset paik-

kakunnan lähimmältä korumyyjältä, voidaan sanoa,

ettei Tillander ole yksi niistä liikkeistä. Tillanderilla

valmistetaan täysin käsityönä muun muassa aatelisten

vaakunasormuksia, näyttäviä uniikkikoruja sekä laa-

jaa Prêt-á-Porter –korumallistoa.

- Tillanderilla kaikki korut valmistetaan 750 pro-

millin kullasta, ellei asiakas toisin halua. Platinasta

meillä tehdään myös paljon koruja, mutta sen työs-

täminen tuntuu minusta vähän työläämmältä. Platinan

väri on kyllä minusta tosi hieno! Heidi kertoo jalo-

metallisista työpareistaan.

Heidi päätyi opiskelemaan kultasepäksi käytyään

ensin lukion ja työskenneltyään itsensä puhki kirja-

kaupassa sekä kuntosalilla. Omaa alaa ei ollut helppo

löytää, mutta kun Heidi lopulta löysi kultasepän am-

mattitutkinnon ja innostui siitä, hän ei aluksi uskonut

pääsevänsä kouluun sisälle.

- Pääsykokeet olivat aika vaikeat ja kouluun otet-

tiin vain muutama oppilas, mutta hyvin siinä lopulta

kävi! Mukavinta koulussa olivat ne hetket, kun näki

työstetyn kappaleen kädessään ja ajatteli että vau,

sain tehtyä sen! Kaikki pajatunnit pakottamisesta

kaivertamiseen olivat minusta tosi kivoja. Niissä sai

monipuolisesti kokeilla erilaisia työskentelymene-

telmiä ja siitä on ollut töissä hyötyä, Heidi miettii.

Ennen Atelier Torbjörn Tillanderia Heidi oli alan

vähittäiskaupoissa kesätöissä. Koulun työssäoppi-

misjaksoilla hän kävi läpi myös pari erityyppistä kulta-

ULTAA �

12 I amis töissä

sepänverstasta, mutta koneellista sarjatyötä tekeviin yrityk-

siin Heidi ei kertaakaan lähtenyt edes harjoitteluun. Viimeiset

koulun työssäoppimisjaksot Heidi suoritti Tillanderilla. Työs-

säoppimiset poikivat ensin kesätyöpaikan ja valmistumisen

jälkeen Heidi saikin jo vakituisen työpaikan Tillanderilta.

Työssään Heidin pahin vihollinen on hän itse. Perfektionistina

Heidi asettaa joskus riman niin korkealle, että stressaa itsen-

sä kipeäksi. Sehän kuulostaa perin suomalaiselta.

- Valmistumisen jälkeen mikään työ ei ole onneksi mennyt

niin pahasti pieleen, etteikö sitä olisi saanut korjattua. Mutta

koulussahan sitä mokaili koko ajan kaikenlaista! Heidi nauraa.

Hetkellisestä epäonnistumisen tuskasta Heidi on päässyt yli

innostumalla jälleen uudesta korusta. Uuden korumallin tekemi-

nen ensimmäistä kertaa saa naisen aina puhkumaan uutta intoa.

Vaikka kultasepän ammatti on ikivanha, ei silläkään alalla

säästytä jatkuvalta kouluttautumiselta. Haastattelun jälkeisenä

viikonloppuna Heidillä oli vuorossa timanttien luokittelukurssi

ja joskus Heidi haluaa vielä suorittaa gemmologin tutkinnon,

mestarin tutkinnon ja ehkä oppia vielä kaivertamaan...

- Suomessa on niin hyvä käsityönosaaminen alalla, ettei ul-

komaille kannata oikeastaan lähteä oppia hankkimaan. Joskus

tulevaisuudessa oma verstas tai oman malliston suunnittele-

minen voisi olla kivaa ja sitä varten täytyy opiskella. Ei voi

tietää, minne tästä vielä joutuu mutta nyt haluan pysyä Tillan-

derilla. Tämä tuntuu hyvältä paikalta olla, Heidi toteaa.

Heidin perustyö Tillanderilla sisältää korjaustöitä, asiakkaiden

tilaustöitä sekä varastoon tehtäviä malleja. Työt vaihtelevat

päivittäin, koska Tillanderilla ei tehdä sarjatuotantoa ja kaikki

”Tämä tuntuu hyvältäpaikalta olla.

12 I amis töissä

on tehtävä itse oman korun valmistumisen eteen.

- Tillanderilla sepät tekevät itse kaikki työvaiheet

koruunsa. Meillä ei ole keskieurooppalaisittain erikseen

kivenistuttajia, Heidi kertoo.

Tillanderilla Heidi on saanut oppia viideltä vanhemmalta

sepältä ja uskoo jo olevansa unelmiensa työpaikassa.

- Yritän imeä kaiken opin näiltä mestareilta. Tämä

on niitä harvoja paikkoja kultasepänalalla, missä asiat

tehdään täysin käsityönä alusta loppuun saakka ja joissa

laatu on pääasia. Jokainen työ on uniikki ja sekin lisää

työn mielekkyyttä. Parasta työssä on jatkuva oppiminen

ja hetket, milloin näkee omien kätten jäljen sekä oman

kehittymisen. Hyvinä päivänä töihin lähteminen tuntuu

kuin menisi johonkin kivaan harrastukseen! ★


Kuvat Niko Rakkolainen / korukuva Tillander

for boys ’n girls[Upeimmat ja typerimmät kamat mitä pieni ihminen voi himoita.]

TOYS

Kaksi puhelinta samassaNOVO1090 on tyylikäs

kosketusnäytöllinen puhelin,

joka ei jää kalliimpien

merkkien varjoon. Toimii

samanaikaisesti sekä yhdellä

että kahdella sim-kortilla.

Löytyy: e-ville.hk

Hinta: 45,00 €

14 I materiaalista kivaa

Takorautaa kotiinIRONIA-vadit ovat

tilaustöitä, jotka sopivat

käsityötä arvostavan kotiin.

Löytyy: juureva.fi

Hinta: riippuu koosta

Varokaa lasersaksia!Älä anna kankaalla harhailun

pilata työtäsi, vaan osta laser-

osoittimella varustetut saksat!

Löytyy: thinkgeek.com

Hinta: 15,99 $

Luonto iski koneeseenJos et osaa tuunata omaa

muistitikkua, kytke luonto

koneeseen näillä puutikuilla.

Löytyy: matteriashop.com

Hinta: 85,40 €

Tarkan amiksen työkaluÄlä pilaa näköäsi ja telo kynsiäsi,

vaan ota avuksi tämä tarkan

amiksen apuväline.

Löytyy: thinkgeek.com

Hinta: 7,99 $

Mistä puku valmistujaisiin?Jos et halua marssia Dress-

mannille puvun ostoon, kokeile

ulkomaista räätäliä, joka tekee

sinulle puvun mittojesi mukaan.

Löytyy: suitopia.co.uk

+

16 I en osaa edes pyykätä

S

enkä tiskaa koskaan käsin I 17

Isännän ja emännän kansalaistaidotSuomalaisnuoret muuttavat pois äidin hel-

moista vasta täysi-ikäisinä, sillä kotona asuu

18-vuotiaista 86 prosenttia, kun luku 22-

vuotiailla on enää 11 prosenttia. Oma tupa (tai

ainakin vuokra-asunto) ja oma lupa on tärkeä

asia, mutta mitä omillaan asuvan pitäisi osata?

Alle kymmenen prosenttia 18-29 -vuotiaista

asuu kimppakämpässä. Yksi kimppakämpässä

viimeiset kuusi vuotta asunut Aino (24) sai

hyvät eväät elämään kotoa ja perheen van-

himpana lapsena Aino on aina huolehtinut

pienemmistä sisaruksistaan.

- Kotoa muuttamisen jälkeen olen halunnut

panostaa opiskelijabudjetillakin ruokaan. Se

on asia, joka monelta kotoaan muuttavalta jää,

Aino pohtii.

Monesti eletään siis mikropitsan ja kokiksen

voimalla yömyöhään kun ei kukaan ole mää-

räämässä. Se on jo suorastaan elämänvaihe,

eräänlainen aikuistumisrituaali, jonka aikana

kaikki kotona opitut taidot unohdetaan. Jos-

sakin vaiheessa niitä taas tarvitaan tai ainakin

kaivataan.

- Itse tehtyä mehua olen ikävöinyt opis-

keluaikana. Kämppikseni osti mehumaijan ja

olen sitä toisinaan käyttänyt. Aluksi kännykkä

korvalla äidin ohjeita kuunnellen, mutta nyt

mehustus jo sujuu yksinkin, nauraa Aino.

Ihan tutkimuksissakin on todettu, että nuoret

miehet muuttavat omaan talouteensa naisia

myöhemmin. Osaltaan se selittyy armeija-

ajalla, joka myöhäistää miestenpuolikkaiden

lähtemistä noin vuodella. Jos yleisestä ja yh-

täläisestä asevelvollisuudesta jotain hyötyä

on, niin ainakin sängyn petaamisen oppii lähes

jokainen armeijassa vähänkään viihtynyt nuori

aikuinen. Anssi (21) viihtyi armeijassa vuo-

den verran ja viimeiset puoli vuotta hän toimi

uusien varusmiesten kouluttajana.

- Komppanian vastaavana olin ottamassa �

1� I en ole koskaan vienyt roskia

vastaan uusia alokkaita ja näyttämässä

näille sänkynsä ja muut tuvan toiminnot.

Komensin alokkaita pukeutumaan maas-

topukuihinsa ja petaamaan sänkynsä tar-

kastusta varten. Eräs alokas tutki peti-

tarvikkeitaan ja päästyään pussilakanaan

saakka hän tuli kysymään hölmistyneenä

sen käyttötarkoitusta. Opetin alokkaan

kädestä pitäen tätä uutta tuttavuuttaan

käyttämään, kertoo Anssi kohtaamises-

taan uusavuttomuuden kanssa.

Vaikka Anssi muutti jo 16-vuotiaana

pois kotoa, ei hän ainakaan muista ylit-

sepääsemättömiä ongelmia peruskodin-

hoidon kanssa.

- Jos en ole jotain osannut tehdä,

niin asia on hoitunut miettimällä ja ehkä

Wikipediasta tarkistamalla. Ruokaa en

osannut tehdä kotoa muuttaessani, enkä

voi sanoa, että vieläkään sitä taitoa hal-

litsisin, kertoo mies itsevarmana.

Kun sormi menee suuhun, niin Interne-

tistä löytyy usein apu, mutta entä jos ei

ole taitoa edes googlettaa? Uuden ajan

uusavuttomia ovat ne, joille yksinker-

tainenkin tietotekniikan käyttö on hep-

reaa. Tällaisia nuoria on onneksi vain

vähän, mutta he ovat kovassa vaarassa

syrjäytyä tietoyhteiskunnasta.

- Toisaalta ne, jotka osaavat liiankin

hyvin käyttää tietotekniikkaa hyväkseen

vieraantuvat helposti todellisuudesta ja

sekin tavallaan on syrjäytymistä, Aino

arvailee.

Jotkut pärjää ilman googlettamistakin.

Kyllikki (84) on elänyt nuoruutensa sota-

aikana, kasvattanut lapsensa suurten

ikäluokkien joukkoon heräten samalla

joka aamu neljältä ”itikoita tillaamaan”,

eli ruokkimaan, hoitamaan ja lypsämään

lehmät. Se oli sitä aikaa kun talvisin tuli

lunta ja tupakka oli vielä terveellistä.

Kyllikki-mummon mielestä lastenhoito

on naisten työtä ja toimettomana istus-

kelu syntiä.

- Kyllä minä vähän olen sitä mieltä,

että ei miehet lasten kanssa osaa olla.

Mutta kyllä meidän pojat osasi kahvin ja

puuron keittää kun kotoa lähtivät maail-

malle, kertoo mummo lapsistaan.

- Siivoamaan oppivat varmaan ennen-

kuin naimisiin menivät, tai sitten menivät

naimisiin sen vuoksi! Miniät on ainakin

kaikki hyviä tekemään ruokaa ja pitä-

mään kodin siistinä, mummo nauraa.

Mummolta lastenlapset ovat kukin

oppineet sen mitä halusivat. Kukin on

vuorollaan käynyt saamassa oppia muun

muassa sämpylöiden leipomiseen, kas-

vimaan perkuuseen ja käsitöihin.

Mummon opit on otettu vastaan va-

paaehtoisesti, kun taas äitien ja isien

neuvot kaikuvat usein kuuroille korville.

Annika (41) ei muista opettaneensa

kahdelle tyttärelleen kodinhoitoa, mutta

vanhempi tytär on nuoriso-ohjaajana

toimiessaan opettanut kokonaisia ikä-

luokkia kylän poikia pesemään vessan.

- Itse soitan edelleen äidilleni kun

en tiedä milloin sipulit saa nostaa pois

maasta. Ja äiti tietää sen aina tarkalleen!

Jos vielä asut vanhempiesi kodissa, ala

jo kerätä jokaisen isännän ja emännän

perustaitoja haltuusi, niin säästät puhe-

linlaskuissa myöhemmin. ★

Teksti Sanni Aho

Kuvat Miisa Lopperi

”Siivoamaan oppivat varmaan ennenkuin naimisiin menivät, tai sitten menivät naimisiin sen vuoksi!

Uutta energiaa!

www.metropolia.fi

Mikset jatkaisi insinööriksi?

Metropolia Ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alan kou-lutusohjelmissa on uusi käytännön ja teorian yhdistävä opetustapa.

Käy katsomassa koulutustarjontaammewww.metropolia.fi/koulutustarjonta/tekniikan_ja_liikenteen_ala

Nuorten yhteishaku 23.3. – 9.4.2009

2503_Metropolia_Nuorisohaku_Amis_210x148.indd 1 9.3.2009 14:44:37

tapan jopa kaktuksen I 1�

Jokapojan- ja tytön kansalaistaidot (kevytsarja)★ Siivoaminen ja tiskaaminen

★ Pyykin peseminen ilman värjäymiä

★ Rappusten putsaaminen lumesta

★ Makaronilaatikon tekeminen

★ Verhojen ripustaminen ikkunaan

★ Huonekasvin hengissäpitäminen

★ Auton pissapojan täyttäminen

★ Pyöränkumin paikkaus

Emännän ja isännän kansalaistaidot (raskassarja)★ Ikkunoiden ja mattojen peseminen

★ Uunin putsaaminen ja pakastimen sulatus

★ Sukan kutominen ja verhojen ompelu

★ Ruisleivän leipominen

★ Seinien tapetointi ja kattolistojen sahaaminen

★ Kasvimaan menestyksellinen hoito

★ Öljyn ja renkaiden vaihtaminen autoon

★ Pienten kodinkoneiden korjaus

★ Mansikkahillon tekeminen

★ Kuusen karsiminen oksista

Miten toi onmahdollista?

SPEDELINKOTestissä amisten rakentama

22 I amisten taidonnäyte

KSPEDELINKO

Kone- ja metallialan opiskelijat

Joni Kuusisto ja Risto-Matti

Vandell saivat erikoisen toi-

meksiannon, kun valokuvaa-

ja Pasi Salminen pyysi heitä rakentamaan päättötyönään

hänelle spedelingon. Siis minkä ihmeen spedelingon?

Pertti “Spede” Pasanen muistetaan parhaiten hänen ko-

medioistaan ja hauskoista tv-hahmoistaan. Kaiken muun

ohella oli hän kuitenkin myös tuottelias keksijä. Tosin

harva hänen keksinnöistään on osoittautunut kenellekään

hyödylliseksi. Paitsi yksi, vaikka ei aivan Speden tarkoit-

tamalla tavalla.

1970-luvulla päätti Spede uudistaa mäkihypyn kerta-

heitolla. Ongelma ja suurin kustannus lajissa on valtavan

vauhdinottotornin rakennus. Jos vauhdit saisi kerättyä

jollain toisella tavalla, ei mäkeä tarvittaisi ollenkaan. Miten �

amisten taidonnäyte I 23

vauhdin saisi kiihtymään tasamaalla? Spede kehitteli mäki-

miesten käyttöön lingon, joka hänen mukaansa tulisi mullis-

tamaan lajin. Linko nykäisisi mäkimiehet matkaan ja antaisi

tarvittavan vauhdin hyppyrin nokalle. Enää ei tarvittaisi kuin

tasainen vauhdinotto ja alastulomäki.

Jokainen mäkihyppyä joskus seurannut tietää, kuinka hyvin

Speden keksintö otettiin vastaan. Idea unohdettiin ja linko

laitettiin naftaliiniin.

Vuosituhannen vaihteessa yli kaksikymmentä vuotta myö-

hemmin aukeaa samaisen varaston ovi seuraavan kerran.

Laitteesta vainun saaneet lumilautailijat päättävät kokeilla

sen toimivuutta kaupunkioloissa.

Samoihin aikoihin lumilautailussa oli tapahtumassa murros,

kun lumilautailijat jalkautuivat vuorilta alas kaupunkien kes-

kustoihin etsimään kaiteita ja uusia näyttäviä kuvauspaikko-

ja. Vauhtia otettiin milloin mitenkin; välillä kaverit vetivät ja

välillä rakennettiin puusta erilaisia lähtölavoja.

Kaupunkien keskustoissa järjestettiin myös monia näy-

tösluonteisia tapahtumia, mutta näissä oli aina ongelmana

tilanpuute. Kaupunkien toreille ja turuille ei voida rakentaa

kovinkaan isoja torneja. Speden linko oli vastaus näihin on-

gelmiin ja pian se nimettiinkin spedelingoksi.

Alkuperäisen spedelingon pohjalta on nyt rakennettu uusi

versio laitteesta, joka kiertää isoja tapahtumia sekä Suomessa

että maailmalla. Laite on kuitenkin niin iso, että se matkustaa

rahtina kontissa.

Valokuvaaja Pasi Salminen kuvaa ammatikseen lumilautailua.

Useimmiten hän kiertää maailmaa suomalaisten huippulu-

milautailijoiden Heikki Sorsan ja Eero Ettalan kanssa. Koti-

insinööri Salminen rakentelee

vapaa-ajallaan yhtä sun toista,

ja pitkien kuvausmatkojen ai-

kana rupesi häntä kiehtomaan

ajatus omasta lingosta. Tosin

paljon pienemmästä. Hän halusi

sellaisen version joka mahtuisi

hänen autoonsa ja olisi helposti

liikuteltavissa. Vastaavaa ei oltu

laskupiireissä vielä nähty.

Vaikka Salminen on etevä itseoppinut nikkaroija, ei hän

uskaltanut lähteä toteuttamaan linkoa yksin. Hän ei omis-

tanut tarvittavia välineitä ja varsinkin hitsaus olisi saattanut

tuottaa ongelmia. Niinpä apua pyydettiin Kokemäkijokilaak-

son ammattiopistolta.

Ammattiopisto lähti mukaan haasteeseen ja Salmisen kans-

sa sovittiin, että kaksi metallipuolen opiskelijaa rakentavat

laitteen päättötyönään Pasin ohjeiden mukaan.

– Amis oli aivan mahtava paikka tällaista varten ja veikkaan,

että yksikään metallipaja ei olisi lähtenyt vastaavaa projektia

toteuttamaan, kertoo Salminen.

”Veikkaan, että yksikään metallipaja ei olisi lähtenyt vastaavaa projektia toteuttamaan.

Miehet lingon takana. Valmis spedelinko ja sen rakentajat Joni Kuusisto ja Risto-Matti Vandell.

�

24 I amisten taidonnäyte

Legenda narussa. Lumilautailun amerikkalainen legenda J.P. Walker kävi alkuvuonna Suomessa kuvaamassa omaa osuuttaansa ensi talven elokuvaan. Spedelinko tuli miehelle tutuksi.

Joni Kuusisto ja Risto-Matti Vandell rakensivat laitetta välillä

kuvaaja Salmisen valvovan silmän alla ja välillä omin nokkinen-

sa. Ennen projektia ei kumpikaan pojista ollut aikaisemmin kuullut

spedelingosta, eikä heillä vielä työn alkaessakaan ollut aivan tark-

kaan selvillä mitä he oikein olivat rakentamassa. Pikku hiljaa alkoi

kuitenkin spedelinko tulla tutuksi.

– Aikaa rakentamiseen meni yhteensä reilu kuukausi. Aluksi

teimme suunnitelmat ja piirustukset, jonka jälkeen rupesimme ka-

saamaan laitetta. Joitain ongelmiakin matkan varrella tuli, mutta ei

mitään sellaista mistä emme olisi omin voimin selvinneet, kertoo

nyt keväällä valmistuva 18-vuotias Kuusisto.

Kone- ja metallialaa opiskeleva Joni kertoo sen olevan melko

yleistä, että päättötyöt tehdään jollekin ulkopuoliselle taholle. To-

sin näin erikoista tilausta tuskin kovinkaan usein tulee vastaan.

Salminenkin kiitteli sekä apureitaan että ammattikoululta saa-

maansa apua oudossa toimeksiannossaan.

– Mulle lyötiin heti haalarit niskaan ja hanskat käteen ja annettiin

osallistua projektiin. En tiedä kuinka normaalia on, että ulkopuoli-

set saavat osallistua oikeisiin töihin amiksessa?

Lopullisesti linko valmistui vuoden 2008 lopulla. Siitä eteenpäin on

se ollut ahkerassa käytössä. Heikki Sorsan ja Eero Ettalan lisäksi

ovat linkoa käyttäneet myös monet ulkomaalaiset laskijat. Nimek-

käimpänä lajin amerikkalainen ikoni J.P. Walker.

Lingon toimintamekanismi on yksinkertainen. On moottori, joka

kelaa 75 metriä pitkän köyden sisäänsä. Vähän kuin pölynimurin

johdon. Köydestä täytyy vain pitää kiinni ja päästää irti ennen kuin

se on kerääntynyt kokonaan sisälle. Parhaimmillaan sen avulla voi

saavuttaa yli 60 kilometrin tuntivauhdin.

Miksi kuvaaja sitten haluaa rakentaa itselleen isolla vaivalla oman

lilliputtiversion spedelingosta? Kilpailu alalla on kovaa. Lumilau-

tailu on visuaalinen laji ja se elää hienoista valokuvista ja videois-

ta. Jotta valokuvaaja saa kuviaan myytyä sekä Suomalaisiin että

ulkomaalaisiin lehtiin, täytyy niiden erottua joukosta. Myös kuva-

uspaikat kuluvat, eli samasta paikasta ei voi olla liikaa kuvia. Koko

ajan täytyy etsiä neitseellisiä kaiteita, mitä muut eivät ole vielä

ehtineet merkata.

Spedelinko mahdollistaa sellaisten paikkojen laskemisen, mit-

kä eivät muuten onnistuisi. Tarpeeksi kovilla vauhdeilla kaiteita

on mahdollista liukua jopa ylöspäin. Tai sitten voi mennä jäälle ja

hyppiä laivojen yli. ★

Teksti Henri Kunnas

Kuvat Pasi Salminen

Tulta metalliin. Kun tilanteet pajalla kävivät kuumana, Pasi jätti suosiolla hommat osaajille ja tarttui itse kameraan.

amisten taidonnäyte I 27

Hyvän puolestaLiekki käyttää naa-

maansa saadakseen

suomalaisille kanoille paremmat oltavat.

Kaikkea hyvää ja kaunista tukeva AMIS-lehti

lähtee mielellään neiti Liekin mukaan hyvään

työhön, joten mistä tässä on kysymys?

Kampanjan sivujen mukaan kanojen ongel-

mana on epäkanamaiset häkit, joissa kana ei

voi käyttäytyä kuin aito kana. (Kuinka monta

kana-sanaa sinä saat yhteen lauseeseen?)

Irti mun munista - kampanjalla herätellään

ostajia ostamaan vain kananmunia, jotka on

munittu kanoille kivemmissa ympäristöissä.

– Muualla Euroopassa on saatu hyvää

näyttöä siitä, miten kuluttajien valinnat ovat

saaneet kokonaiset kauppaketjut ja leipomot

jättämään häkkikanojen munat valikoimis-

taan, Rakel valistaa.

Tällä hetkellä kanoilla ei mene hyvin, sillä

yli 85 % suomalaisista kanoista elää häkeissä.

EU:n lainsäädännön mukaan munantuotan-

nossa käytettäviä kanoja ei saa pitää perin-

teisissä eli varustelemattomissa häkeissä

vuoden 2012 alusta alkaen, mutta se ei vielä

riitä. Animalia ja SEY yhdessä muiden eu-

rooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa

työskentelevät sen puolesta, että kanojen

häkkikasvatuksesta luovutaan kokonaan.

Mutta miksi nähdä vaivaa, kun ihmisillä-

kään ei mene hyvin? Koska ei meillä mene

näin huonosti: Munantuotannossa voidaan

käyttää ainoastaan naaraspuolisia lintuja,

joten jokaista munijakanaa kohden tapetaan

yksi kukkopoikanen. Myös häiriökäyttäyty-

mistä, kuten kannibalismia, esiintyy jonkin

verran kaikissa tuotantomuodoissa johtuen

kanojen hyvinvoinnin puutteellisuudesta. Aika

karua, sanon minä.

Mitä sitten voi tehdä, jos haluaa yllä ole-

van kuvan kanan paremmalle tuulelle? Voit

lopettaa kananmunien käyttämisen koko-

naan tai siirtyä ostamaan vain luomumerkin

saaneita kennoja. Termit vapaan tai onnel-

lisen kanan munat tarkoittavat lattiakanaloi-

den tuotoksia, joten sekin on jo kukonaskel

parempaan suuntaan.

Jos sait tästä hyvän kipinän, muista vielä

varoa huijareita - maalaismunat tai hyvän

olon munat ovat todennäköisesti samasta

häkkikanalasta, millä on täytetty myös kau-

pan halvimman munakennot. ★

Teksti: Hanne Haapakoski

Lähde ja kuva: irtimunmunista.fi

Rakel

2� I amis kanojen puolella

amis töissä I 2�

Oletko sinä etsimämme

Paranna nuorten kuljettajien maine ja osoita meille olevasi Loistokuski. Saat ainutlaatuisen 20 % lisäbonuksen liikenne-vakuutukseesi. Lue lisää alle 27-vuotiaille tarjottavasta ra-hanarvoisesta edusta ja osallistu keskusteluun osoitteessa if.fi /loistokuskietu

Kysy myös järjestösi jäseneduista.

Tarkat ehdot löydät osoitteesta if.fi

30 I amisten yhteisö - oskuKuvat Niko RakkolainenMeikki ja hiukset Jonna KeskinenMalli leipuri-kondiittoriopiskelija Fia Toivonen

AMIS-lehti pyysi kolmea vaatetusalan artesaania suunnittelemaan

pikkuvalkean mekon. Sarjan ensimmäisen pellavaisen mekon suunnit-

teli turkulainen yritys c04, jonka kolme vaatetusalan artesaania Alina

Holmström, Johanna Green ja Militsa Järvinen toteuttivat mekon tiiminä.

Kaikki kolme tekijää ovat valmistuneet Lounais-Suomen käsi- ja taide-

teollisuusoppilaitoksesta vaatetusalan artesaaneiksi vuonna 2007.

c04 Luomuksen tiimi perusti heti opintojen päätyttyä kesällä 2007.

Yrityksen mallisto koostuu pääosin naistenvaatteista ja he ompelevat

mallistojemme vaatteita myös asiakkaan omien mittojen mukaan sekä

tekevät lisäksi perinteisiä tilaustöitä.

AMIS-lehdelle suunnitellussa pikkuvalkeassa mekossa yhdistyvät c04:n

monet mallistoista tutut elementit: hienovaraisesti naisellisuutta ko-

rostavat leikkaussaumat, epäsymmetrisyys, pitsit ja pellava. Puvusta

löytyy sopiva yhdistelmä sekä herkkyyttä että leikkisyyttä. Sopivasti

asustettuna mekko käy niin valmistujaisiaan viettävälle neidolle kuin

kesänkevyelle morsiamellekin. Juhlavieraan on käytettävä valkoista vä-

riä varoen, mutta juhannustansseissa mekko toimii varmasti.

c04:n tiimi kertoo, että mekon toteuttamisessa haastavinta oli todella

tiukka aikataulu. Tästä syystä kaikki mekon rakenteet eivät ole loppuun

asti hiottuja, mutta pienen jatkokehittelyn jälkeen pikkuvalkea mekko

todennäköisesti kuitenkin otetaan tuotantoon ja sen ympärille rakenne-

taan laajempi mallisto.

www.class2004.com

Toisen pikkuvalkean mekon AMIS-lehdelle suunnittelivat ja toteuttivat

vaatetusartesaani Heidi Metsäkylä sekä pukuompelija Nancy Bragge.

Heidi on valmistunut vuonna 2007 vaatetusalan artesaaniksi Pirkan-

maan Ammattiopistosta ja Nancy Bragge suoritti pukuompelijan paperit

vuonna 2006 Tampereen Ammattiopistosta.

Nancy on tamperelaisen Nitrobabe Oy:n toinen omistaja. Nitrobabe myy

rock-henkisiä vaatteita, asusteita ja kenkiä. Lisäksi Nitrobabe tarjoaa

korjausompelu-, mittatilaus- sekä stailauspalveluja. Heidi on ollut

Nirobabe Oy:ssä töissä ompelijana sekä asiakaspalvelussa ja tehnyt ali-

hankintatöitä. Yhdessä Nancy ja Heidi suunnittelevat sekä valmistavat

omaa Robin & Charlie -mallistoa.

Lähtiessään suunnittelemaan AMIS-lehdelle pikkuvalkeaa mekkoa kahden

naisen suunnitelmista päätettiin koota yhteinen kokonaisuus. Turnyy-

rilla ja sulilla haettiin nyt suosiossa olevaa burleskihenkeä. Toteutus

ja suunnitelmat muuttuivat valmistuksen aikana, koska aikaa oli liian

vähän ja mekko ommeltiinkin lopulta kasaan kahdessa vuorokaudessa.

Suunnittelijoiden mielestä mekko on huomiota herättävä, joten se sopii

rohkealle ja itsevarmalle naiselle vaikka iltajuhliin.

www.nitro-babe.com

Sarjan viimeinen pikkuvalkea mekko on yksin Katja Iivosen käsialaa.

Katja valmistui vaatetusalan artesaaniksi Pirkanmaan Taitokeskuksesta

vuonna 2006. Oman Prettypretty-clothing nimisen yrityksen hän pe-

rusti lokakuussa vuonna 2006.

Prettypretty-clothingin nimen alla Katja on suunnitellut ja toteuttanut

lolita-tyylisiä vaatteita sekä asiakkaiden suunnittelemia mittatilaustöitä,

kuten juhlapukuja ja cosplay-pukuja. Jatkossa Katja haluaisi siirtyä

tekemään pukuhistoriasta vahvasti vaikutteita ammentavia vaatteita

yksittäiskappaleina ja minisarjoina.

AMIS-lehden toimeksiannosta Katjalle tuli mieleen joutsen ja Björkin

joutsenmekko. Hän halusi tehdä ilmavan, hattaramaisen mekon, joka

olisi vähän sadunomainen. Kuvassa näkyvä valmis mekko sopisi Katjas-

ta koulun valmistujaisjuhliin tai morsiusneidon mekoksi romanttiselle

ihmiselle. Mekkoa tehdessään Katja yritti olla tekemättä hääpukua,

vaikka valkoinen väri yhdistettynä leveään helmaan tuo varmasti hää-

kellot monelle mieleen.

www.prettypretty-clothing.net

SalsaDesign -korusuunnitteluyrityksen pitäjä Salla Salonen suunnitteli

ja toteutti pikkuvalkeiden mekkojen sarjaan kaikki korut. Salla valmistui

Pohjois- Karjalan Ammattiopistosta kivi- ja metalliartesaaniksi keväällä

2006. Sen jälkeen hän opiskeli vielä puolitoista vuotta Tyrvään Käsi-ja

Taideteollisuus oppilaitoksessa jalometalliartesaanilinjalla.

Sallan yritys SalsaDesign aloitti virallisen toimintansa vuoden 2009

alusta. Sitä ennen Salla oli tehnyt koruja parisen vuotta koulun ohel-

la. Salsa Design myy käsintehtyjä koruja sekä pieniä kodin koristuksia.

Myytävät tuotteet Salla valmistaa kaikki itse ja jokainen myytävä tuote

on uniikki. Materiaalina hän käyttää kierrätysmateriaaleja ja tekee myös

tilaustöitä esimerkiksi asiakkaan omista materiaaleista.

www.salsadesign.fi

tuli hetkessä

muoti-ilmiö eri puolilla Suomea viime ja edellisen

syksyn valitettavien koulutragedioiden seurauksena.

Tuntuu, että kaikki yrittävät tavoitella edunval-

vonnallisia pikavoittoja toteuttamalla projekteja,

tilaisuuksia ja tapahtumia yhteisöllisyyden nimissä.

Kaikella tällä on varmasti merkitystä, mutta pitää

kuitenkin muistaa, että parhaat tulokset saavutetaan,

kun toiminnan järjestäjät uskovat aidosti siihen,

mitä ovat tekemässä ja tekevät

sitä todellisesta välittämisestä

kohderyhmään.

Toiminnalle on taattava jat-

kuvuus, jotta nuori voi todella

turvata yhteisöön ja olla varma,

että hän saa tarvitsemaansa

huomiota, kavereita, elämyksiä

ja kokemuksia sen kautta.

OSKU on tehnyt koko histo-

riansa ajan töitä sen eteen, että amikset voisivat

tuntea itsensä arvostetuksi ja oman tekemisensä

arvokkaaksi. OSKUn toiminnan piirissä olevista

amiksista on vuosien saatossa tullut todellinen

yhteisö, joka tapaa säännöllisesti erilaisissa ta-

pahtumissa ympäri vuoden, keväällä Taitaja-ta-

pahtumassa, kesällä OsFesteillä ja syksyllä OsC-

ruisella. Näiden suurien tapahtumien lisäksi on

lukemattomia muita, pienempiä yhteisön itsensä

organisoimia tapaamisia. Näiden todellisten koh-

taamisten rinnalle on yhteisö luonut itselleen moni-

naisen määrän erilaisia ryhmiä sosiaalisen median

alustoille, eli yhteisöjä Irc-Galleriaan, Facebook-

ryhmiä...

Vahvassa yhteisössä on tilaa kaikille, ei ole väliä

mitä sukupuolta on, mistä päin Suomea on, mitä

opiskelee, minkä ikäinen on ja niin edelleen. Tär-

keää on vain, että on amis, nykyinen opiskelija, jo

valmistunut työelämässä oleva tai muinainen toi-

mija. Pääasia on oikea meininki, yhteinen päämää-

rä ja halu olla yhteisössä mukana.

Hyvä yhteisö ymmärtää myös jäsentensä eri-

laiset elämäntilanteet, toisilla on enemmän aikaa

ja useammin mahdollisuus osallistua toimintaan.

Kaikkien panos on merkittävä ja tärkeä osa koko-

naisuutta, jokainen tuo ryhmään oman leimansa ja

yhdessä niistä syntyy juuri todellinen yhteisö.

Yhteisön todellinen voima mitataan vaikeissa

hetkissä. Voiton hetkellä on aina helppo olla muka-

na juhlimassa, mutta ikävien uutisten kohdatessa,

olipa se sitten yksittäisen ihmisen henkilökohtainen

murhe, koko valtakuntaa vavisuttava tragedia tai

vaikka taloudellinen taantuma, on tärkeää kuulua

joukkoon, joka tarjoaa turvaverkon.

Kaikkien näiden edellä mainittujen asioiden kä-

sittely ja hoito on tärkeää. Hyvä yhteisö ei arvota

toista asiaa toista tärkeämmäksi, vaan on valmis

olemaan kaikessa jäseniensä tukena. OSKU tarjoaa

amiksille juuri tällaisen aidon porukan, joka seisoo

jäsentensä takana kaikissa hetkissä – siinä juuri on

OSKUn vastuu, olla amisten oma yhteisö.

Urpo UusitaloOSKU ry:n pääsihteeri

”Pääasia on oikea meininki, yhteinen päämäärä ja halu olla yhteisössä mukana.

amisten yhteisökolumni

Yhteisöllisyydestä

40 I amisten yhteisö - osku

www.ef.comwww.culturalcare.fi

the faster way to learn a language

Elämä edessä?

Älä anna

puutteellisen

kielitaidon

pidätellä sinua!

TILAA ILMAINEN ESITE!Lähetä viesti “EF Amis (+nro), oma nimi, osoite, postinumero, paikkakunta, syntymäaika, e-mail” numeroon 16156 (normaalin tekstiviestin hinnalla). Merkitse haluamasi esitteet numeroilla: 1 = Kielimatkat, 2 = Vaihto-oppilasvuosi, 3 = Au Pair, 5 = Opintovuosi Ulkomailla.Toimii TeliaSoneran, Elisan, Saunalahden, DNA:n ja TeleFinlandin liittymistä. Voit tilata EF Kielimatkaesitteen myös netistä osoitteest www.ef.com tai soittamalla toimistoomme numeroon 0800-1-54354

Tarjouksia Oskun jäsenille!

www.ef.comwww.culturalcare.fi

the faster way to learn a language

Elämä edessä?

Älä anna

puutteellisen

kielitaidon

pidätellä sinua!

TILAA ILMAINEN ESITE!Lähetä viesti “EF Amis (+nro), oma nimi, osoite, postinumero, paikkakunta, syntymäaika, e-mail” numeroon 16156 (normaalin tekstiviestin hinnalla). Merkitse haluamasi esitteet numeroilla: 1 = Kielimatkat, 2 = Vaihto-oppilasvuosi, 3 = Au Pair, 5 = Opintovuosi Ulkomailla.Toimii TeliaSoneran, Elisan, Saunalahden, DNA:n ja TeleFinlandin liittymistä. Voit tilata EF Kielimatkaesitteen myös netistä osoitteest www.ef.com tai soittamalla toimistoomme numeroon 0800-1-54354

Tarjouksia Oskun jäsenille!

uskoa tulevaisuuteen I 43

Visioita amisten tulevaisuudesta

L- Luulen, että osaavista ihmisistä tulee

vielä kilpailua. Seuraavan 10 vuoden aikana

Suomessa jää eläkkeelle miljoona ihmistä

ja työelämään tulee 600 000 uutta työn-

tekijää. Eli meille tulee 400 000 työpaikan

vaje. Työt ei siis Suomesta lopu, se on

aivan varmaa, vaikka taantuma voikin nyt

väliaikaisesti hidastaa työnsaantia, toimi-

tusjohtaja Marjo Raitavuo pohtii.

Marjo Raitavuo toimii Teknologiateol-

lisuus ry:n koulutus- ja työvoimaryhmän

puheenjohtajana sekä EM Group Oy:n toi-

mitusjohtajana. EM Group on kansainvä-

lisesti toimiva suomalainen perheyritys,

joka omistaa mm. sähköistysjärjestelmiä

ja -tarvikkeita myyvän Enston, muuntajia

ja liittimiä lentokenttien kiitoteiden valais-

tukseen valmistavan Eflan sekä pari muuta

teollisyritystä.

Koulutus- ja työvoimaryhmän puheen-

johtajana Raitavuo on toiminut neljän vuo-

den ajan ja sinä aikana hän on käsitellyt

laajasti ammatillisen toisen asteen opis-

kelijoiden kouluttautumista työelämään.

Lisäksi Raitavuo on toiminut monen amik-

sen työnantajana perheyrityksensä kautta.

Asiantuntemusta amisten tulevaisuuden

pohtimiseen siis löytyy.

- Tänä vuonna ammatilliseen koulutuk-

seen menevä porukka työllistyy varmasti

hyvin kahden tai kolmen vuoden päästä,

kun lama on jo todennäköisesti ohi. Mut-

ta nyt keväällä valmistuva väki voi joutua

jonkin aikaa tiukille. Siksi nyt olisi hyvä

aika hakea jatko-opintoihin tai erikois-

ammattitutkintoa suorittamaan, ellei töi-

tä löydy. Mutta uskon, että jos on valmis

etsimään töitä laajemmalla näkökulmalla ja

on aktiivinen, niin työpaikka voi hyvinkin

löytyä nytkin, Raitavuo pohtii.

Jos töitä ei heti löydy, Raitavuo neuvoo

tekemään jotakin vaikka ilmaiseksi. Vii-

meinen virhe on jäädä kotiin odottamaan

parempaa päivää ja tulevaisuutta.

- Mikä tahansa aktiivisuus ja työ näyttää

hyvältä papereissa, olkoon se sitten vaikka

urheiluseurassa toimimista.

Työelämään tai jatko-opintoihin suuntaa-

via amiksia Raitavuo neuvoo varautumaan

jatkuvaan opiskeluun vielä töihin päästes-

säkin. Vaikka työt aloittaisi perinteisenä

metallimiehenä, ala ehtii muuttua ennen

eläkeikää moneen kertaan ja sinä aikana

saattaa olla paikallaan kouluttautua vielä

täysin toiseen ammattiinkin.

- Sitä tulisi pitää etuoikeutena, että ny-

kyaikana voi vaihtaa työtä ja alaa elämänsä

aikana. Minä olen ainakin siitä tykännyt,

että olen voinut opettajan työstä vaihtaa

aivan uudelle alalle! Ongelmia kuitenkin

syntyy, jos työpaik-

kaa vaihtaa liian usein.

Jostakin syystä nuo-

ret luulevat jääneensä

kelkasta, jos he ovat

olleet jo kolme vuotta

samassa työpaikassa

ilman etenemistä tai

siirtoa toiseen työhön.

Tässä ajattelutavassa

on se riski, että nuoret

siirtyvät toiseen työ-

paikkaan heti kun he

ovat päässeet ensimmäisestä jyvälle.

Ensimmäinen kunnon työpaikka saisi

Raitavuon mielestä olla vähintään vuoden

mittainen pesti, jotta työhön ehtii perehtyä

riittävästi ja siitä ehtii jäädä taitoja taskuun

seuraavaa työpaikkaa varten.

Kun taantuman tuomasta paniikista on

Suomessa selvitty, Raitavuo uskoo työn-

antajien keskittyvän yhä enemmän työn-

tekijän etujen yksilöimiseen yritysten kil-

paillessa osaavista käsistä.

- Uskon, että uudestaan tulee aika jol-

loin työntekijä voi ikänsä mukaan valita

itselleen sopivia etuja. Nuori sinkkumies

voi valita vaikka pesulapalvelun, kun taas

nuorelle äidille on tarjolla lastenhoitopal-

veluja ja näin edelleen. Pelkkä palkka ei

jatkossa tule enää olemaan se tekijä, minkä

perusteella oma työpaikka valitaan, Raita-

vuo visioi tulevaisuuden etuja.

Henkilökohtaisten etujen lisäksi Raita-

vuo uskoo tulevaisuudessa firman imagon,

työtehtävien laadun ja perinteisen mutu-

tuntuman vaikuttavan oman työpaikan va-

lintaan.

Entä mitä työnantajat odottavat nuoril-

ta työntekijöiltään, jotka etsivät näitä etuja

ja ihanneyrityksiä? Raitavuosta on jo it-

sestään selvää, että nuori osaa englantia

hyvin. Sen sijaan oma äidinkieli on jäänyt

osalla hunningolle ja hyvän äidinkielen yl-

läpitoon pitäisi Raitavuon mielestä panos-

taa enemmän.

- Pitäisi olla myös riittävän fiksu, että

valitsee opiskeluaikana itselleen lisäkie-

len englannin ja ruotsin kaveriksi. Jos osaa

esimerkiksi venäjää, on varma duunipaikka.

Kielitaidon hankkimisen lisäksi Raitavuo

neuvoo nuoria opettelemaan jo varhain

asiakaspalvelun jalon taidon sekä ainakin

sen verran rahantajua, ettei rahaa käytetä

ennen kuin se on hankittu. Lisäksi Raita-

vuo kehottaa olemaan kiintymättä yhteen

asuinpaikkaan liian varhain.

Osaavista työntekijöistä tulee vielä tappelu.

”Uskon, että uudestaan tulee aika jolloin työntekijä voi ikänsä mukaan valita itselleen sopivia etuja.

�

44 I uskoa tulevaisuuteen

- Tätä päivää on myös siirtyä paikkakun-

nalta toiselle töihin ja myös työtehtävästä

toiseen. Sellaista liikkuvuutta nuorelta tul-

laan jatkossakin odottamaan.

Entistä enemmän Raitavuo uskoo työn-

antajien odottavan työntekijöiltään myös

moniosaamista, jopa eri aloilta.

- Eri tyyppisten työtehtävien yhdistämi-

nen on tulevaisuutta ja myös työtehtävien

muuttuminen. Nuoren on oltava joustava,

sillä mikään työpaikka ei ole ikuinen. Koko

ajan täytyy pitää huolta omasta ammatti-

taidosta, ettei 15 vuoden jälkeen osaakaan

tehdä muuta kuin yhtä työtehtävää.

Kaiken tämän lisäksi Raitavuo toteaa,

että tärkeintä kaikessa työssä on osata

kommunikoida muiden kanssa. Viestinnän

merkitys on hänen mielestään korostu-

nut joka alalla ja hyvät sosiaaliset taidot

omaava nuori saa helpommin töitä. Hiljai-

nen ja nurkkiin pälyilevä jättää työnantajan

kylmäksi.

- Johtopaikka ja menestys ei tule noin

vain, ei edes minulle, joka olen perinyt

omaisuutta. Sillä rahaa on helppo antaa,

mutta arvostusta tai vastuuta ei, Raitavuo

tiivistää.

Jos amis näyttää taitonsa, hän voi Rai-

tavuon mielestä olla arvokas osaaja työn-

antajalle ja tehdä tuloksellista yhteistyötä

myös johtoportaan kanssa.

- Moni tuotannossa työskentelevä ihmi-

nen saa rakennettua kokonaisen omakoti-

talon, jolloin hän hankkii sille rahoituksen,

työntekijät ja ehkä rakentaa suuren osan

talosta itse. Eihän tällaista kapasiteettia

ja osaamista kannata

yrityksissä sivuuttaa!

Kun työnantajien odo-

tukset amiksista ovat

selvillä, Raitavuo kes-

kittyy nykyisen kou-

lutusjärjestelmän ke-

hitysideoihin. Eihän ilman asianmukaista

koulutusta amiksesta ole sorvin ääreen.

- Yhteistyö koulujen, yritysten ja kou-

lutuksen järjestäjien kanssa pitäisi olla

jouhevaa, koska maailma muuttuu valta-

vaa vauhtia. Tietenkään koulujärjestelmä

ei pysty muuttumaan yhtä nopeaa tahtia,

mutta esimerkiksi erikoisammattitutkin-

noilla voitaisiin saada yritysmaailman tar-

vitsemia nopeita muutoksia. Toisaalta kun

erikoistutkintoja on saatu luotua, niistä ei

ole osattu luopua. Meillä on jo yli 600 eri-

koisammattitutkintonimikettä ja siinä ei ole

järjen hiventä!

Mittavan erikoistutkintojen määrän si-

jaan Raitavuo panostaisi opettajien kou-

lutukseen, sillä osaava opettaja siirtää in-

nostuksensa myös amikseen. Ja kun amis

on saatu omasta työstään innostumaan, sitä

ei pysäytä mikään.


Kuvat Niko Rakkolainen”Meillä on jo yli 600 erikoistutkintoa ja siinä ei ole järjen hiventä!

OSKU ry:n pääsihteeri Urpo

Uusitalo keskustelemassa

amisten tulevaisuudesta Marjo

Raitavuon kanssa.

Valmistu työhön www.ramk.fiValmistu työhön www.ramk.fi

Valmistu työhön www.ramk.fiValmistu työhön www.ramk.fi

IDEA46 I tee ite parempi

iedäthän, kuinka monissa leh-

dissä annetaan yksinkertaiset

ohjeet pieneen askarteluun kotona?

Tämä ei kuulu niihin lehtiin.

Iikka Rytkönen on omin käsin tehnyt

kotikoneensa kylkeen puisen hiiren ja

muistitikun. Me kerromme, miten Iik-

ka rakensi puisen muistitikun. Hiiren

tekeminen on jo niin iso projekti, että

sen rakentamiseen tarjoamme vain

idean. Loput sinun on keksittävä itse,

niin Iikkakin teki.

- Aloitin muistitikun rakentamisen

ostamalla yhden gigan pienikokoisen

muistitikun. Piirrettyäni pahville kar-

kean ulkomuodon katsoin, että muis-

titikku varmasti sopisi puisen aihion

sisään ja seinävahvuus olisi riittävä

kestävyyden ja helpon työstettävyy-

den varmistamiseksi. Tämän jälkeen

piirsin lopullisen mallin ja leikkasin

sen irti pahvista, Iikka kertoo puisen

muistitikun alkuvaiheista.

Kun pahvinen malli oli piirretty,

Iikka piirsi sen avulla ääriviivat lii-

mapuulevylle ja sahasi tikun aihion

irti kuviosahalla. Tämän jälkeen Iikka

erotti sahatusta aihiosta tikun rungon

ja korkin, jotka hän sahasi vielä puo-

liksi. Pysytkö kärryillä? Hyvä, kohta

se alkaa olla vaikeaa.

- Seuraava homma oli tehdä mo-

lempiin puoliskoihin syvennykset run-

koon, jotta muistitikku mahtuisi sisälle.

Talttojen puutteessa käytin Dremeliä,

johon oli kiinnitetty noin sentin vah-

vuinen hiomarulla. Hioin myös rungon

perään reiän, josta sain alkuperäisen

muistitikun “avaimenperänarun” ulos

ja tietokoneeseen kytkettäessä vihreä

valo pääsisi paistamaan ulos.

Kaiken tämän jälkeen Iikka hioi

molemmat puolet, jotta sisään mah-

tuisi silikoninen muistitikun mukana

tullut korkki. Runko-osaan Iikka ei

silikonisuojusta jättänyt.

- Hiomisen jälkeen käänsin muu-

taman kierroksen teippiä muistitikun

päälle ja liimasin tikun puuaihioon

kiinni. Teipillä halusin estää kuu-

mentuneen tikun koskemisen suo-

raan puuhun. Samaan syssyyn liima-

sin myös rungon puolikkaat toisiinsa

kiinni. Korkkiosalle tein samat työ-

vaiheet ilman teippiä, Iikka luettelee

seuraavia työvaiheita.

Lopuksi Iikka siveli liimaa siliko-

nikorkkiin ja liimasi puunpuolikkaat

yhteen. Puunpuolikkaat viettivät ai-

kaa puristuksessa, jotta liima saatiin

tarttumaan jämäkästi kiinni.

- Liiman kuivuttua hioin pursuneen

liiman ja epätasaisuudet pois. Laitoin

korkin paikoilleen tikun päähän ja

hioin vielä tikkua joka kantilta, jotta

istuvuus olisi mahdollisimman hyvä.

Kokonaisuuden suojelemiseksi kä-

sittelin puuosat kertaalleen venela-

kalla. Viimeiseksi silaukseksi leikka-

sin nahasta palan ja laitoin sen korkin

ja rungon väliin karvapuoli näkyviin.

Mittasin nahan oikeankokoiseksi ja

leikkasin saksilla irti, jonka jälkeen

liimaus. Näin helposti oli muistitikku

valmis! Iikka nauraa.

Aikamoinen työ pienen tikun teke-

misessä. Onnea yritykselle! ★


Kuvat Iikka Rytkönen

T

tee ite parempi I 47

aikoina on käyty paljon keskustelua

opiskeluaikojen pituuksista ja opintojen keskeyt-

tämisestä. Nyt Vanhasen hallitus on ottanut pro-

jektikseen työssäolovuosien lisäämisen. Työuran

alkupäässä puolestaan halutaan nuoret valmis-

tumaan koulunpenkiltä nopeammin ja siirtymään

työelämään mahdollisimman nuorina.

Opiskeluaikoja lyhentääkseen hallitus haluaa

muuttaa opintotukea enemmän kannustavaksi ja

ministeri Stefan Wallin onkin jo

perustanut johtoryhmän, jonka

tarkoituksena on syksyyn men-

nessä tuottaa esityksiä siitä mi-

ten opintotuesta saadaan enem-

män opiskeluun ja nopeampaan

valmistumiseen kannustava.

Opintotukea ei tule kuiten-

kaan muuttaa palkinnoksi no-

peasti suoritetuista opinnoista.

Vastaus kannustavuuteen voisi

olla hyvinkin helppo, eli nostetaan opintotuki sen

suuruiseksi, että se kattaa oikeasti opiskelijoiden

elinkustannukset. Näin opiskelijat voisivat keskit-

tyä olennaiseen, eikä aina murehtia rahasta.

Toisen asteen opiskelijoiden ongelmana opin-

totuessa on vanhempien tulojen vaikutus alle

20-vuotiaiden opintotukeen, vaikka he olisivat jo

muuttaneet asumaan itsenäisesti. Tilastojen mu-

kaan noin 30-40 % amiksista asuu itsenäisesti

melkein heti opintojen alkupuolella ja silti vain

harva heistä saa opintotukea, koska vanhempien

yhteenlasketut tulot ovat liian suuret.

Vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asu-

vien alle 20-vuotiaiden opintotukeen pitäisi siis

poistaa kokonaan. Kokonaisuutena opintotukijär-

jestelmää tulisi hieman yhtenäistää, jotta se ei olisi

niin vaikeaselkoinen kun se nykyisellään on.

Amiksissa ei tutkintojen suoritusaikojen veny-

minen ole kovinkaan suuri ongelma. Pääsääntöi-

sesti kaikki jotka suorittavat aloittamansa tutkin-

non loppuun suorittavat sen ajallaan, eli kolmessa

vuodessa tai yhdistelmäopiskelijat neljässä vuo-

dessa. Suurempi ongelma amiksissa on keskeyt-

tämisten määrä, joka on edelleen melko suuri.

Iso osa keskeytyksistä johtuu väärien valinto-

jen tuomista alanvaihdoista, joihin voitaisiin vai-

kuttaa esimerkiksi uraohjauksella ja laadukkaalla

opintojen ohjauksella. Ammatillisten oppilaitosten

olisi hyvä tehdä enemmän yhteistyötä perusasteen

kanssa ja viedä sinne tietoa opiskelusta amikses-

sa, jotta peruskoulusta valmistuvilla olisi laajem-

min tietoa eri vaihtoehdoista. Näin pystyttäisiin

osittain ehkäisemään väärien alavalintojen aiheut-

tamia keskeyttämisiä.

Jotta koko opintopolusta tulisi yhtenäinen ja

toimiva, tulee opiskelijoille taata kaikilla asteilla

laadukasta opintojen ohjausta sekä riittävää elin-

kustannukset kattavaa tukea. Näistä on aina pu-

huttu ja nyt olisi jo aika pistää molemmat kerralla

kuntoon.

Kalle KiiloOSKU ry:n puheenjohtaja

”Opintotukea ei tule kuitenkaan muuttaa palkinnoksi nopeasti suoritetuista opinnoista.

älä jätä keskenkolumni

Viime

4� I amisten yhteisö - osku

SSuomen Opiskelija-Allianssi – OSKU

ry on muun toimintansa ohessa myös

jäsentensä edunvalvontaan keskittyvä

järjestö. Tärkeä osa toimintaa muodos-

tuu siis puhtaasta ja konkreettisesta

opiskelijoiden edunvalvonnasta. Konk-

reettisen edunvalvonnan lisäksi amis-

ten asioiden parantaminen ja yhteisöstä

huolehtiminen ovat osa OSKUn edun-

valvontaa.

Kun OSKU on äänessä kuuluu siitä

aina aito opiskelijan ääni. Meille on tär-

keää, että tiedämme mitä opiskelijoiden

keskuudessa puhuttaa juuri nyt ja mihin

asioihin amisten mielestä tulee puuttua.

Ammatillisen koulutuksen kenttä on jat-

kuvassa muutoksessa ja ammattioppi-

laitoksiin hakeutuu yhä enemmän nuoria.

Iskeekö resurssi pula ja kärsiikö ope-

tuksen laatu näistä jatkuvista muutok-

sista? Vain opiskelija on oikea ihminen

kertomaan omien kokemustensa poh-

jalta ovatko muutokset olleet oikean-

suuntaisia ja toteutuuko ammatilliselle

koulutuksella asetetut vaatimukset.

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU

ry:n liittokokous 2008 on linjannut

amisten edunvalvonnasta muun

muassa seuraavaa:

Opetuksen laatu pidettävä korkeallaAmmatillisessa käytännönläheisessä

koulutuksessa on entistä enemmän kiin-

nitettävä huomiota pätevien opettajien ja

lähiopetustuntien määrään. Oppilaitosten

tulee antaa parhaat mahdolliset opiske-

luedellytykset opiskelijalle, esimerkiksi

pitämällä käytettävä laitteisto nykyajan

vaatimusten mukaisena sekä tarjoamal-

la opiskelijalle mahdollisimman laajan

valikoiman erilaisia materiaaleja käy-

tettäväksi opiskelussa.

Jotta opettajien oma osaaminen ja työ-

elämävalmiuksien kehittäminen saadaan

turvattua, on opettajien työelämäjaksojen

toteutusta tuettava voimakkaasti. Opet-

tajien tietotaidon ajanmukaisuus on eh-

doton edellytys laadukkaan koulutuksen

toteutumiseksi. Opiskelijalla tulee olla

oikeus luottaa siihen, että koulutuksen

läpikäyminen ja tutkinnon suorittaminen

tuo hänelle opetussuunnitelman vaati-

muksia vastaavan osaamisen.

Opinto-ohjauksella valtava merkitys Oikeanlaisella opinnonohjauksella kes-

keyttämistä ja saman asteen päällekkäistä

Opiskelijoiden äänitorvesta

osku amisten asialla I 4�

Yhteisöpotretti. Kuvassa on OSKU ry:n vuoden 2009 hallitus, joka koostuu pelkästään ammatillisen toisen asteen opiskelijoista.

�

�0 I osku amisten asialla

kouluttamista voitaisiin vähentää.

Opintojen ohjaus on nähtävä koulutuk-

sen järjestäjien ja oppilaitosten hallin-

nossa laajempana kokonaisuutena, kuin

pelkkänä opo-tuntina tai -vastaanotto-

na. Opintojen ohjaaminen pitää sisältyä

asenteellisesti kaikkeen oppilaitoksen

toimintaan ja opetukseen.

Opinnonohjaukselle tulisi luoda kan-

sallinen laadunvalvontajärjestelmä, jos-

sa määriteltäisiin mm. enimmäismäärä

opiskelijoita, joita yhdellä opinnonoh-

jaajalla saa olla ohjattavana. Tavoitteena

on, että yhdellä opinnonohjaajalla on

enintään 200 opiskelijaa.

Opiskelijalle on taattava hyvät terveyspalvelutAmmatillisella II-asteella on erityisen

tärkeää kiinnittää huomiota oppilas-

huollon, terveydenhuollon ja opintoso-

siaalisten oikeuksien toteutumiseen lain

tarkoittamalla tavalla.

Opiskelijaterveydenhuollolle ja sen

helpolle saavutettavuudelle voidaan

asettaa erityisiä vaatimuksia amma-

tillisessa koulutuksessa, jossa ollaan

päivittäisessä kosketuksessa vaarallis-

ten prosessien ja työvälineiden kanssa.

Hoitoon on päästävä nopeasti ja sen on

tapahduttava lähellä, mieluiten opiskeli-

jan oman oppilaitoksen piirissä.

Oppilashuollon edistämisessä tulee

asettaa tavoitteeksi, että jokaisessa

oppilaitoksessa on yksi täysipäiväinen

terveydenhoitaja jokaista 600 opiskeli-

jaa kohden ja yksi koululääkäri jokaista

2100 opiskelijaa kohden.

Jokaiselle nuorelle on aina uuteen

oppilaitokseen siirryttäessä järjestet-

tävä terveystarkastus ja tutustumis-

käynti koulupsykologin sekä kuraattorin

vastaanotolle. Mahdollinen jatkohoito

suoritettaisiin tehokkaimmin, jos oppi-

laitoksissa olisi yksi täysipäiväinen kou-

lupsykologi jokaista 750 opiskelijaa

kohden ja yksi kuraattori jokaista 600

opiskelijaa kohden.

Toisen asteen kompastus-kivet pois opintotuestaVanhempien tulojen vaikutus tulee pois-

taa itsenäisesti asuvilta toisen asteen

opiskelijoilta kokonaan. Opintolaina

puolestaan ei ole alaikäiselle tai yleensä

toisen asteen opiskelijalle sopiva tuki-

muoto, eikä sen osuutta opintotuessa

saa lisätä.

KELA:n tilastojen mukaan 64% valtion

maksettavaksi jäävistä opintolainoista on

otettu toisen asteen ammatillisten opin-

tojen aikana. Myös selvittämistoimet

opintotuen keskeisten rajojen ja osien

sitomisesta indekseihin tulee aloittaa.

Oppilaskunnat tärkeä osa oppilaitosta

Opiskelijademokratian, opiskelijayh-

distystoiminnan ja oppilaskuntatoimin-

nan kehittäminen ja sen edellyttäminen

oppilaitoksilta on tärkeää ja opiskelija-

toiminnan järjestäminen tuleekin nostaa

yhdeksi tulosrahoituksen kriteeriksi.

Oppilaskunta on tärkeä tekijä luodessa

oppilaitoksen sisäistä yhteisöllisyyttä ja

oppilaitoksen tulee edistää tätä toimin-

taa.

Informaalin oppimisen merkityksen

tunnustaminen ja demokratiakasvatuk-

sen aloittaminen ja tukeminen jo en-

nen opiskelijan täysi-ikäisyyttä on yksi

koulun päätehtäviä kasvatettaessa vas-

tuullisia ja kansalaistaidoiltaan pystyviä

kansalaisia.

Yrittäjyyteen pitää kannustaaSuurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle

vaarantuu myös pk-yritysten toiminta

jatkajien puutteessa. Yli puolet katoa-

vista yrityksistä on perustettu sellaisen

tietotaidon varaan, joka on hankittu am-

matillisesta toisen asteen koulutuksesta.

Jotta pk-yritysten tulevaisuus voitai-

siin turvata, tulee siirtyä yrittäjyyskas-

vatuksesta konkreettiseen yrittäjyyden

tukemiseen. Tässä tehtävässä on suuri

rooli onnistuneella innovaatio- ja yritys-

hautomotoiminnalla.

Oppilaitosten tulisi laajemmin käyttää

mahdollisuutta nuoreen yrittäjyystoi-

mintaan ja tukea sitä, että nuori yrittä-

jyystoiminta jatkuisi varsinaisen yrityksen

muodossa myös opiskelijan koulutuksen

jälkeen. Toisen asteen ammatillinen kou-

lutus antaa osaamista, joka on suoraan

tuotteistettavissa myytäviksi tavaroiksi

tai palveluiksi. Monilla ammatillisen toi-

sen asteen koulutusaloilla yrittäjyys on

lähes ainoa työllistymismuoto. ★

”Vanhempien tulojen vaikutus tulee poistaa itsenäisesti asuvilta toisen asteen opiskelijoilta kokonaan.

onelle ihmiselle juuri se ensimmäinen romuauto

on kaikkein tärkein. Ei edes haittaa, vaikka auto

olisi hirveä pommi joka syö kaiken vapaa-ajan

ja rahat. Siksi AMIS-lehti keräsi pienen ohjeis-

tuksen ensiauton ostajalle ja huoltajalle. Käytetyn auton ostaminen voi

olla konstikasta puuhaa. Useimmille pelkästään auton ostaminen

koettelee maksukyvyn sietorajaa, saati sitten sen pitäminen bensoissa

ja toiminnassa. Miten voi olla varma, ettei auto hajoa ensimmäisen kul-

man jälkeen, tai että se selviytyy seuraavasta katsastuksesta? Rehel-

lisesti sanottuna varmuutta voi olla vaikea saada, mutta oikeanlaisella

tarkkaavaisuudella ostotilanteessa ja oikealla huollolla voi vanhasta-

kin autosta saada hyvän menopelin moneksi vuodeksi. Koska lehden

toimituksen tietotaito on tässä asiassa hieman vajavainen, päätimme

suunnata ammatti- ja aikuisopisto Omnian autopajalle Espooseen ot-

tamaan aiheesta selvää enemmän. Autopajalla on aina kerrallaan kuusi

alan opiskelijaa pyörittämässä normaalia korjaamotoimintaa.

Korjaamolla oppaiksemme ilmoittautuivat 18-vuotias, autopajalla

oppisopimuksella työskentelevä Teijo Vesamäki sekä 24-vuotias

Ensiautonosto ja huolto

kädet rattiin ja menoksi I �1

M

�2 I kädet rattiin ja menoksi

harjoittelija Niina Lahtinen.

Autoja on monenlaisia ja jokainen auto

on yksilö. Siksi käytetty auto kannat-

taa tarkastaa huolellisesti ennen ostoa.

Mitä kalliimpi auto, sitä perusteellisem-

pi tarkastus on tehtävä. Ensimmäisek-

si kannattaa auto tarkastaa ulkoisesti.

Onko maalipinta kunnossa, onko autoa

kolhittu tai onko pinta

ruosteessa? Silmän ei

tarvitse olla harjaantu-

nut, jotta se huomaisi

ulkoiset viat. Myös auton

sisäosiin on hyvä tehdä

pintapuolinen tarkastus.

Missä kunnossa on teks-

tiilit, aukeavatko kaikki

ikkunat ja ovet? Sisällä

ollessa on myös hyvä katsoa, että kaik-

ki kojelaudasta tehtävät toiminnot, kuten

valot, vilkut ja ilmastointi toimivat.

Myös renkaiden kunto on hyvä tar-

kistaa. Jos kaupassa tulee mukana sekä

kesä- että talvirenkaat, niin täytyy

muistaa tutkia molemmat. Urien tulee

olla riittävän syvät, eikä renkaan pin-

nassa saa olla pullistumia.

Hyvistäkin renkaista on hyötyä vain

silloin kun ne koskettavat maata. Se

kulkeeko auto tasaisesti vai pomppiiko

se jokaisesta töyssystä on kiinni iskun-

vaimentajien kunnosta. Hyvät iskarit

ovat tärkeä turvallisuustekijä. Yksin-

kertaisin kotikonsti testata iskareiden

kunto on painaa autoa jonkin renkaan

kohdalta. Jos auto nousee välittömästi

takaisin ylös, on vaimennus kunnossa.

Jos auto jää ikään kuin hölskymään, ovat

iskunvaimentimet tulleet tiensä päähän.

Aina kannattaa kysyä myös huoltokir-

jaa. Huoltokirjasta näkee jokaisen au-

toon tehdyn toimenpiteen. Jo huoltokirjan

pelkkä olemassaolo yleensä viittaa siihen,

että autosta on pidetty hyvää huolta.

Yleisin virhe mitä nuoret tekevät autoa

ostaessa on liian nopea ostopäätös. Auto

kannattaa aina tutkia kunnolla, vaikka

myyjä hengittäisi niskassa. Kun kaupat

on kerran lyöty lukkoon, ei niitä enää

voida perua. Varsinkin jos ostaa käy-

tetyn auton yksityiseltä henkilöltä, on

takuu aika häilyvä käsite.

Niina Lehtinen Omnialta kertoi os-

taneensa ensimmäisen BMW:nsä koe-

ajamatta. Oli kuulemma niin kova kiire

saada bemari alle.

– Seuraavan vuoden aikana vaihdoin-

kin autoon varmaan jo-

kaisen osan, minkä irti

sai. Olisi kannattanut olla

hieman tarkempi osto-

hetkellä, kertoo Niina

jälkeenpäin viisastuneena.

Kaksi mielipidettä on

myös usein parempi kuin

yksi. Siksi kannattaa aina

ottaa joku kaveri mu-

kaan. Jos ei itse tiedä autoista paljoa,

kannattaa mukaan pyytää sellainen hen-

kilö joka niistä jotain tietää. Kaksin us-

kaltaa myös miettiä pidempää ja kysellä

enemmän tyhmiä kysymyksiä.

Kun ostoslistalla on astetta kalliimpi

auto, on katsastusasemien kuntotohtori

hyvä keino selvittää auton taso. Hintaa

tulee hieman lisää, mutta ainakin on puo-

lueetonta tietoa tulevasta menopelistä. ★

Teksti Henri Kunnas

”Seuraavan vuoden aikana vaihdoinkin autoon varmaan jokaisen osan, minkä irti sai.

öljy renkaat jarrut jahuoltokirja

Jarrupalojen kuntoa on vaikea

havaita irrottamatta renkaita,

mutta jarrunesteen tarkkailu

paljastaa jotain myös palojen

kunnosta. Jos jarruneste täyte-

tään samaan aikaan kun uudet

jarrupalat asennetaan, kuluvat

neste ja palat samaa tahtia. Jos

nesteen pinta ei ole laskenut,

ovat jarrupalat todennäköisesti

vielä hyvässä kunnossa.

Huoltokirjaa on hyvä pitää. Se

on vihko, johon kerätään aina

huoltamolta merkintä mitä on

tehty ja huoltamon leima todis-

tamaan aitoudesta. Kun huol-

tokirja on kunnossa, on autoa

huomattavasti helpompi myydä

ja siitä saa paremman hinnan.

Renkaiden kunto on olennainen

turvallisuus-tekijä autossa. Il-

manpaineet olisi hyvä tarkistaa

säännöllisesti, mieluiten joka

kolmannella tankkauskerralla.

Renkaiden vaatima ilmanpai-

ne on ainakin uusissa autoissa

yleensä merkitty kuljettajan

oven tuntumaan tai ohjekirjaan.

Hyvänä nyrkkisääntönä hen-

kilöautossa voi pitää 2 baria.

Renkaiden oikea ilmanpai-

ne vaikuttaa ajomukavuuteen,

renkaan kulumiseen sekä myös

bensan kulutukseen. Kun pidät

renkaissa oikean ilmanpaineen,

ajat niillä pidempään.

Renkaiden urien tulee olla

tarpeeksi syvät. Hyvä kotikonsti

on ottaa kahden euron kolikko

ja työntää se ren kaan uraan.

Jos hopeinen reunus peittyy,

ovat urat tarpeeksi syvät.

Moottorin öljyt tulisi tarkistaa

aina joka kolmannella tank-

kauskerralla. Konepellin alta

löytyvästä öljytikusta näkee,

onko koneessa oikea määrä öl-

jyä. Autot monesti syövät öljyä,

joten sitä voi itse lisätä tarpeen

vaatiessa.

Öljyt tulisi vaihtaa kokonaan

aina joko 10 000 kilometrin tai

vuoden välein. Jos autossa on

erityistä ’long life’ -öljyä, on

vaihtoväli 30 000 kilometriä tai

yksi vuosi.

Öljyjen vaihto vaatii usein

auton nostamisen ilmaan. Tä-

män takia se on monesti liian

vaativa projekti kotikonstein

tehtäväksi. Öljyjä vaihdetta-

essa on kuitenkin tärkeää pitää

mielessä, että öljy on ongelma-

jätettä, eikä sitä saa missään

nimessä laskea luontoon tai

viemäriin. Bensa-asemat ottavat

vastaan vanhat öljyt.

kädet rattiin ja menoksi I �3

Valmistöihin ?

Kevät on monelle opiskelijal-

le jännittävää aikaa. Tuloillaan

oleva kesä tuo mukanaan vuo-

sittaisen kesätyörumban. Vielä-

kin erikoisempi tilanne on niillä

jotka valmistuvat ammattiin.

Vakituisen työpaikan, ja vieläpä

omaa koulutusta vastaan, ha-

keminen ei aina ole maailman yksinkertaisin asia. Miten tähän

on sitten mahdollista valmistautua? AMIS kävi haastattelemas-

sa Aren henkilöstöjohtaja Merja Hokkasta ja, otti selvää heidän

yrityksensä kesätyömahdollisuuksista. Samalla oli hyvä selvittää

yritystä työnantajana yleisemminkin.

Kun kesätöiden etsiminen on ajankohtaista, kannattaa prosessi

aloittaa miettimällä minkälaisesta työstä on kiinnostunut. Varsin-

kin jos valmistuminen on lähellä, on hyvä etsiä sellaista työtä

joka liippaisi mahdollisimman läheltä omaa koulutusta. Liian nir-

soksi ei kuitenkaan kannata ryhtyä, sillä jokaisesta työstä voi

oppia jotakin uutta, joka auttaa uralla eteenpäin jatkossa.

Are palkkaa vuosittain 135 kesätyöntekijää eri aloilta. Ammat-

titutkintoa suorittavista suurimmat ryhmät tulevat lvi-, metalli-

, ja putkilinjoilta. Yleisemmin kesätöissä on opiskelijoita, jotka

pystyvät osallistumaan kiinteistöhuollon eri osa-alueisiin. Myös

taloushallinnon puolelle palkataan väkeä kesäksi.

Kuinka kesätöitä haetaan?Kesätöiden haku ajoittuu yleensä lopputalveen ja alkukevääseen.

Jos kesäkuun kynnyksellä rupeaa miettimään itselleen töitä, on

jo auttamatta myöhässä. Useimmissa isoissa yrityksissä päätök-

set tehdään viimeistään huhtikuun loppupuolella.

Kun oma ala on tiedossa, ja on selvittänyt missä yrityksis-

sä voisi olla itselleen mielenkiintoisia ja hyödyllisiä työtehtäviä,

kannattaa seuraavaksi kääntyä internetin puoleen. Lähes jokai-

sen yrityksen sivuilla on omat palstat rekrytoinnille. Ei kannata

pelästyä, vaikka sivuilla ei suoraan ilmoiteta avoimia kesätyö-

paikkoja. Aina voi jättää avoimen hakemuksen, jossa kerrotaan

itsestä, aikaisemmista työpaikoista, koulutuksesta, osaamisesta

ja ennen kaikkea siitä minkälaisesta työstä on kiinnostunut.

K

Kesätyöt kuuluvat kesään kuin nyrkki silmään! Amis antaa vinkkejä työnhakuun, sekä esittelee yhden potentiaalisen kesätyöpaikan, Aren.

�4 I amis kesätöissä

�

amis kesätöissä I ��

Hakemus kannattaa täyttää huolella. Vie-

lä tässä vaiheessa se ainoa asia minkä

yritys työnhakijasta tietää. Kaikki mai-

nitsemisen arvoinen kannattaa kertoa,

vaikka se tuntuisikin vähän hölmöltä.

Huolellisesti ja ajatuksella tehty hake-

mus kertoo ihmisestä jo paljon työn-

tekijänä. Ja toisinpäin, jos ei hakemus-

ta jaksa tehdä huolellisesti ja tarkistaa

kirjoitusvirheitä, kertoo se myös jotain

työnhakijan mahdollisesta suhtautumi-

sesta itse työhön.

On myös hyvä muis-

taa, että nuorelta hakijalta

ei odoteta ihmeitä. Merja

Hokkanen sanookin, että

haastattelutilanteessa tär-

keintä on vain antaa po-

sitiivinen yleisvaikutelma.

Reipas ihminen joka ottaa

kontaktia haastattelijaan

vaikuttaa aina paremmalta

kuin hiljainen omiin kenkiin tuijottelija.

– Tavallinen ja reipas asenne on

yleensä se mikä puree. On myös tärkeä

antaa sellainen vaikutelma, että on oma-

aloitteinen, kertoo Merja.

Aamu-unisten skarpattavaKesätyöt kannattaa ottaa tosissaan. Mo-

nissa yrityksissä hyvät kesätyöntekijät

jäävät mieleen ja siitä on luonnollisesti

apua jos haluaa samaan yritykseen töihin

seuraavanakin kesänä. Hyvät kesätyön-

tekijät saatetaan myös rekrytoida vaki-

tuisiksi työntekijöiksi.

Huonot työntekijät muistetaan kuitenkin

vielä hyviäkin paremmin. Merja kertoo,

että yleisimmin toistuva huonon kesä-

työntekijän piirre, on jatkuva myöhäste-

ly. Jokainen tietenkin myöhästyy silloin

tällöin, mutta jos useampana aamuna

viikossa on ”bussi tullut myöhässä”,

kertoo se kyllä enemmän työntekijän

henkilökohtaisesta motivaatiosta kuin

julkisen liikenteen luotettavuudesta.

Arella kesätyöntekijöille määrätään

aina joku kokeneempi työntekijä työ-

pariksi. Työparin tehtävä on neuvoa ja

opastaa kesätyöntekijöitä sekä valvoa

hänen työnsä jälkeä. Yksin ei siis nuorta

työntekijää jätetä.

– Urakkapuolelle me ei kesätyönteki-

jöitä viitsitä laittaa, sillä siellä työtahti on

niin kova, eivätkä vakituiset työntekijät

aina ehdi opastaa uusia tulokkaita, ker-

too Merja kesätyöläisten työnkuvasta.

Kesätöihin otetaan myös 15- ja 16-

vuotiaita, mutta kuten Merjakin kertoo,

ollaan yrityksissä kaikkein eniten kiin-

nostuneita täysi-ikäisistä hakijoista.

Heille on mahdollista antaa haastavam-

pia tehtäviä.

Uraputki ArellaMinkälaisia mahdollisuuksia Are yrityk-

senä tarjoaa sitten vasta valmistuneelle

ammattilaiselle? Mites se lama?

– Uudisrakentaminenhan on nyt vähän

jäissä, mutta me ollaan voitu siirtää siel-

tä työntekijöitä huollon puolelle, joten

koviin henkilöstöleikkauksiin ei olla jou-

duttu. Kun taantuma kohta taittuu, niin

sitten meillä kyllä tulee olemaan todella

kova tarve ammattilaisille, lupaa Merja.

Yritys rekrytoi työntekijöitä monelta

eri alalta. Kaikki keillä on annettavaa

kiinteistöhuollon tehtävissä, ovat päte-

viä hakemaan Arelle. Are tarjoaa myös

jatkokoulutusmahdollisuuksia työn-

tekijöilleen laaja-alaisesti,

heti kun työn perusele-

mentit ovat hallussa. Siitä

osoituksena on opetusmi-

nisteriön myöntämä vuoden

2007 oppisopimuskouluttaja

- laatupalkinto.

– Luulen, että olemme

tämän alan, jos ei nyt pa-

ras, niin ainakin parhaimpia

työntekijöiden kouluttajia. Ja

siitä olemme ylpeitä, kertoo Merja yri-

tyksen toimintatavoista.

Käytännössä koulutusohjelmassa ole-

vat viettävät noin kaksi päivää kuukau-

dessa koulutuksessa ja loput päivistä he

tekevät normaalia työtä. Merjan mukaan

jatkokoulutus on ollut työntekijöiden

keskuudessa suosittua, ja joka vuosi

130–150 työntekijää kouluttaa itsensä

vielä entistä paremmaksi osaajaksi.

Arella työskentelee satoja ammatillisia

osaajia, mutta suurten ikäluokkien siir-

tyessä eläkkeelle, tulee ammattilaisista

olemaan huutava pula. Hyvä ammattitaito

on valttia! ★

Teksti Henri Kunnas

Kuvat Niko Rakkolainen

�6 I amis kesätöissä

”Urakkapuolelle me ei kesätyön-tekijöitä viitsitä laittaa, sillä siellä työtahti on niin kova.

ren tarina alkoi Jyväskylässä vuonna 1924, kun

Keski-Suomen Sähköliike aloitti toimintansa.

Vuonna 1938 uudeksi nimeksi otettiin käyttöön

Are Oy. Are Oy kasvoi menestyväksi monialayritykseksi ko-

timaassa ja vientiä oli myös Neuvostoliittoon ja Lähi-itään.

1990-luvulla Are sulautui Onvest-konserniin, joka on kat-

to-organisaatio Onnisten perheyritykselle. Tällöin myös Aren

toiminta-alueeksi määriteltiin kiinteistöurakointi Onnisen kes-

kittyessä tukkukauppaan. Tarkemmin sanottuna yritys tekee

kokonaisratkaisuja toimisto-, liike- ja teollisuuskiinteistöihin

sekä korjausrakentamisen palveluja asuinkiinteistöihin.

Arella on 22 toimipisteitä ympäri Suomea ja tällä hetkellä se

työllistää lähes 1900 työntekijää. Myös Venäjällä on yksi toi-

mipiste. Are panostaa teknisiin innovaatioihin, ja nykyään mm.

huoltomiehillä on aina mukanaan uudenlaiset älypuhelimet,

joilla he pystyvät ilmoittamaan omat työnsä suoraan yhtei-

seen tietokantaan. Teknisen kehityksen lisäksi Are panostaa

myös henkilökunnan kouluttamiseen. Yli sata arelaista suo-

rittaa vuosittain erikoisammattitutkinnon tai kehittää osaa-

mistaan jollain muulla koulutusohjelmalla, kuten työnjohdon

koulutusohjelmilla.

Vuonna 2007 oli Aren liikevaihto 211,9 milj. euroa, ja yri-

tys on tehnyt jo monena vuonna peräkkäin voitollista tulosta.

Jos Arelle haluaa kesätöihin, tulee internetistä löytyvien Aren

rekrytointisivujen kautta jättää avoin kesätyöhakemus. Päätök-

set kesätyöntekijöistä tehdään huhtikuun lopulla. ★

A

amis kesätöissä I �7

JPurtavaa ennen töitä

Joustavuus on hyvän työntekijän merkki,

mutta työelämässä omista oikeuksistaan

joustaminen on typeryyttä. Siksi koko-

simme tiukkaan pakettiin faktoja, joita jo-

kaisen työssä käyvän on tiedettävä. Työ-

elämän oikeudet ja velvollisuudet voivat

tuntua kuivalta kauralta, mutta on parem-

pi tuntea yhteiset pelisäännöt kuin itkeä

vaihtopenkillä.

Ennen työsuhteen alkamista solmitaan

työsopimus. Vaikka suullinenkin työso-

pimus on pätevä, yritä kaikin keinoin pu-

ristaa työnantajastasi irti kirjallinen. Kun

työsopimus on käsissäsi, älä allekirjoita

sitä lukematta. Työsopimuksen lukemi-

nen ei ole epäluottamuksen merkki, vaan

merkki järjestä päänupissa.

Työsopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai

määräajaksi. Toistaiseksi sovittu työsopi-

mus tarkoittaa vakituista työpaikkaa, mikä

päättyy vain irtisanomalla irtisanomisaiko-

ja noudattaen. Määräaikaista työsuhdetta ei

tavallisesti voi päättää irtisanomalla, vaan

se päättyy sovitun määräajan kuluttua ilman

irtisanomista. Sopimus sitoo työnantajaa

pitämään työntekijä määräajan töissä ja

työnantajalla on puolestaan oikeus saada

korvaus, mikäli työntekijä lopettaa työnte-

konsa ennen määräajan loppumista. Mää-

räaikainen työsopimus ei kuitenkaan ole

kaiken kattava takaus työstä, sillä sopimus

voidaan purkaa, jos työntekijä rikkoo tai

laiminlyö työsuhdevelvoitteitaan niin va-

kavasti, ettei työnantajalta voida kohtuu-

della edellyttää työsuhteen jatkamista.

TES tarkoittaa työehtosopimusta, josta löy-

tyvät alalla noudatettavat vähimmäisehdot

kuten vähimmäispalkat ja erilaiset palkanli-

sät. TES on valtakunnallinen sopimus, jonka

kunkin alan ammattiliitto on sopinut mää-

räajaksi yhdessä työnantajapuolen kanssa.

Valtaosa maamme työehtosopimuksista on

yleissitovia. Yleissitovuus tarkoittaa, että

työnantajan on noudatettava työehtosopi-

musta työsuhteen vähimmäisehtona riippu-

matta siitä, onko työntekijä tai työnantaja

alansa liiton jäsen. Määräaikainen työsopi-

muskaan ei saa sisältää huonompia ehtoja

kuin alan työehtosopimuksessa on sovittu.

Jos työsopimus sisältää huonompia etuja,

ne eivät sido työntekijää.

Määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa-

olevan työsopimuksen alkuun voidaan so-

pia koeaika, jonka pituus voi olla enintään

neljä kuukautta työsuhteen alkamisesta

lähtien. Enintään kuuden kuukauden koe-

ajasta voidaan sopia, jos työnantaja järjes-

tää työhön liittyvän yhtäjaksoisesti yli neljä

kuukautta kestävän koulutuksen. Koeaika-

na työnantaja tai työntekijä voi purkaa työ-

sopimuksen ilman irtisanomisaikaa, mutta

vain hyvin perustein. Myös määräaikainen

työsuhde voidaan purkaa koeaikana. Jos

työntekijä tekee peräkkäisillä määräai-

kaisilla sopimuksilla samaa työtä samalle

työnantajalle, koeaika voi olla vain kerran

ensimmäisessä työsuhteessa. Pienet tauot

työsuhteiden välissä eivät oikeuta uuteen

koeaikaan.

Työntekijän ei tarvitse perustella irtisa-

noutumista, mutta hänen on toimitettava

irtisanomisilmoitus työnantajalle. Irtisa-

nomisaikana työntekijän on tehtävä ta-

valliseen tapaan ja hän saa tältä ajalta

normaalin palkan. Työnantajan on aina

perusteltava irtisanominen. Lain mukaan

työnantajan syyt voivat olla lähtöisin työn-

tekijästä tai tuotannollisista ja taloudelli-

sista syistä. Työsopimuksen purkamiseen

työnantajalla on oikeus vain erittäin pai-

navasta syystä, esimerkiksi jos työnteki-

jä on välinpitämättömyyttään vaarantanut

vakavasti työturvallisuuden. Kun työsuhde

puretaan, päättyvät myös palkanmaksu ja

työn suorittaminen välittömästi ilman irti-

sanomisaikaa. Ennen työsopimuksen purkua

työnantajan on kuultava työntekijää asiassa.

Kaikilla työntekijöillä on oikeus vuosilo-

maan tai sitä vastaavaan vapaaseen. 35

tuntia kuukaudessa tai 14 päivää kuu-

kaudessa työskentelevillä lomaa kertyy 2

päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kes-

tänyt yli vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää

kuukaudessa. Jos työtunteja on kaikkina

kuukausina alle 35, työntekijä saa halu-

tessaan vuosilomaa vastaavaa vapaata 2

päivää kuukaudessa, jolta ajalta makse-

taan lomakorvaus. Vuosilomaan oikeutta-

vat myös. hyväksyttävistä syistä johtuneet

poissaolopäivät, kuten sairauspäivät

Loma-ajalta maksetaan vuosilomapalkka.

Lomapäivät maksetaan rahana eli lomakor-

vauksena silloin, kun vuosiloman antaminen

ei ole mahdollista työsuhteen päättyessä

– esimerkiksi jos määräaikainen kesätyö-

suhde loppuu ja lomat ovat pitämättä. Vuo-

silomapalkkaa, lomakorvauksia ja lomarahaa

vaadittaessa kannattaa muistaa, että työn-

tekijän oikeus vaatia niitä vanhenee kah-

dessa vuodessa.

Jos olet epävarma siitä, paljonko sinun pi-

täisi saada palkkaa, selvitä se alasi TES:sta

tai soittamalla alasi ammattiliittoon. Jos

työsuhteeseen ei sovelleta työehtosopi-

musta, palkka määräytyy työsopimuksen

mukaan. Palkka voidaan maksaa kuukau-

sittain tai kahden viikon välein ja sitä

voidaan maksaa työajasta tai työtulokses-

ta. Jos palkanmaksupäivä osuu pyhäpäiväl-

le, maksetaan palkka pyhäpäivää edeltävä-

nä arkipäivänä. Palkanmaksun yhteydessä

Lue tämä, jos sinulla on työpaikka haussa tai hallussa.

�� I amis suuntaa duuniin

�

työntekijälle on annettava tilinauha, josta

näkyy peruspalkka, maksetut ylityö- ja

muut korvaukset sekä palkasta perityt

maksut. Työsuhteen päättyessä palkka ja

lomakorvaus on maksettava heti. Jos lop-

putili viivästyy, työnantajan on yleensä

maksettava odotusajan palkkaa enintään

kuudelta päivältä.

Luontoisetuina pidetään niitä työnantajan

työntekijälle kustantamia rahanarvoisia

etuja, joista on sovittu osana palkkaa tai

palkan sijasta. Etuja voivat olla esimerkik-

si autoetu, ravintoetu, puhelinetu tai asun-

toetu tai erilaiset tavarat ja palvelukset.

Verohallitus määrittelee vuosittain luon-

toisetujen arvon. Luontoisetujen verotus-

arvo on palkkatuloa, joten sitä verotetaan

samoin kun normaalia rahapalkkaa.

Työtä vaihdettaessa tai määräaikaisen

työsopimuksen loputtua kannattaa pitää

huolta, että mukaan saa työtodistuksen.

Työntekijällä on lakisääteinen oikeus saa-

da työsuhteen päätyttyä työtodistus ja to-

distukseen on kirjattava työsuhteen kes-

to sekä työtehtävät. Lisäksi voit pyytää

työnantajan merkitsemään todistukseen

työsuhteen päättymissyyn sekä arvion

työtaidoista ja käytöksestä. Työnantajalla

on velvollisuus antaa työtodistus vielä 10

vuotta työsuhteen päättymisestä. Työnan-

taja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

jättää antamatta työtodistuksen, syyllistyy

työsopimuslakirikkomukseen ja saa sakko-

rangaistuksen.

Työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan

sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta

yhdeksältä arkipäivältä, jos työsuhde on

jatkunut kuukauden. Jos työsuhde on kes-

tänyt alle kuukauden, näiltä päiviltä voi-

daan maksaa 50 prosenttia palkasta. TES:

n alaisilla aloilla sairausajan palkka mää-

räytyy työehtosopimuksen mukaan, edellä

mainitut ehdot velvoittavat niitä työnanta-

jia, jotka eivät kuulu minkään työehtosopi-

muksen piiriin. Työaikana tai työmatkalla

Työsopimus sisältää:

★ Työnantajan ja työntekijän tiedot

★ Mahdollinen koeaika ja sen pituus

★ Toistaiseksi voimassa oleva vai

määräaikainen työsuhde

★ Määräaikaisen työsuhteen peruste

★ Työn aloittamisajankohta

★ Määräaikaisessa sopimuksessa

työsuhteen kesto

★ Työn suorittamispaikka

★ Työtehtävien laatu

★ Palkka ja luontoisedut sekä

palkanmaksukausi

★ Työaika

★ Vuosiloma ja lomaraha

★ Sairausajan palkanmaksu

★ Irtisanomisaika

★ Työsopimuksen osana

noudatettava työehtosopimus

amis suuntaa duuniin I ��

sattuneista tapaturmista tai ammatti-

tautiin sairastumisesta saa korvauksen

työnantajan ottamasta tapaturmavakuu-

tuksesta.

Työnantajan on lain mukaan annetta-

va työntekijälle työn ja työolosuhteiden

edellyttämää opetusta sekä ohjausta

työssä sattuvan tapaturman ja työstä ai-

heutuvan vaaran välttämiseksi. Opetus

ja ohjaus tarkoittavat perehdyttämistä

työpaikan olosuhteisiin, laitteiden toi-

mintatapaan ja turvallisuusmääräyksiin.

Työntekijällä on velvollisuus noudattaa

annettuja ohjeita ja ilmoittaa mahdolli-

sista vaaroista työnantajalle.

Työntekijällä on oikeus kieltäytyä työ-

tehtävästä, jos siitä aiheutuu vakavaa

vaaraa hänen tai muiden työntekijöiden

terveydelle. Työnantajan on järjestet-

tävä työntekijöilleen myös työterveys-

huolto. Uusille työntekijöille on tehtävä

työhöntulotarkastus, jos työstä saattaa

aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle.

Työaikalaki koskee kaikkia työntekijöi-

tä. Kun työaika on yli kuusi tuntia vuo-

rokaudessa, on työntekijälle annettava

ruokatunti. Työnantaja ja työntekijä voi-

vat sopia lyhemmästäkin lepoajasta. Jos

työntekijä saa poistua tauon aikana työ-

paikalta, lepoaikaa ei lueta työaikaan.

Ylityötä on työaika, joka ylittää säännöl-

lisen vuorokautisen tai viikoittaisen työ-

ajan. Työntekijän kanssa on joka kerta

sovittava erikseen ylitöiden tekemises-

tä. Työntekijän ei ole pakko suostua

ylitöiden tekemiseen. Ylityöstä on mak-

settava työaikalain mukaan korotettu

palkka. Vuorokautisesta ylityöstä makse-

taan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50

prosentilla korotettu palkka. Seuraavilta

tunneilta maksetaan 100 prosentilla ko-

rotettu palkka. Viikoittaisesta ylityös-

tä maksetaan 50 prosentilla korotettu

palkka. Ylitöitä voi tehdä enintään 138

tuntia neljän kuukauden jakson aikana,

kuitenkin enintään 250 tuntia vuodessa.

Työntekijöiden edustajana työpaikoilla

toimii luottamusmies. Luottamusmiehen

tehtävänä on toimia neuvottelijana, so-

pijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä

työnantajan ja työntekijöiden välillä. Jos

työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voi

ongelmatilanteissa ottaa yhteyttä oman

alan ammattiliittoon tai työsuojelupiiriin

toimistoon. Työpaikalla, jolla työsken-

telee säännöllisesti yli 10 työntekijää, on

lain mukaan valittava työsuojeluvaltuu-

tettu, jonka puoleen voit kääntyä työ-

suojeluun ja työhyvinvointiin liittyvissä

asioissa.

Lomauttaminen tarkoittaa työnteon ja

palkanmaksun keskeyttämistä. Työnte-

kijän työsuhde säilyy lomautuksen ajan.

Lomautus voi olla määräaikainen tai tois-

taiseksi voimassa oleva. Lomautuksesta

on annettava työntekijälle lomautusil-

moitus 14 päivää ennen lomautuksen al-

kamista. Työntekijä on oikeutettu työt-

tömyyspäivärahaan lomautuksen aikana.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa

työntekijää ei saa lomauttaa. Poikkeuk-

sen muodostaa tilanne, jossa määräai-

kainen työntekijä tekee työtä vakituisen

työntekijän sijaisena ja työnantajalla

olisi oikeus lomauttaa vakituinen työn-

tekijä. ★


Kuvat Miisa Lopperi

Lähteet SAK:n Työelämän pelisäännöt ja

STTK:n Opiskelijoiden Työelämän ABC

”Uusille työntekijöille on tehtävä työhöntulotarkastus, jos työstä saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle.

60 I amis suuntaa duuniin

amperelaiselle Lilli Mustajärvelle amis ei ollut päätepy-

säkki, vaan vasta ensimmäinen ponnahduslauta oman

alan opinnoissa. Nyt 20 vuotta täyttänyt Lilli aloitti opin-

tonsa Tampereen am-

mattiopistossa vuonna 2004

audiovisuaalista viestintää

opiskellen. Linjan valinta ei

ollut aivan helppoa, mutta sen

hän oli jo päättänyt, että lukio

ei kuulunut vaihtoehtoihin.

Lilli valmistui linjalta viime

keväänä, mutta ei tuntenut

olevansa vielä valmis työ-

elämään. Ainakaan sellaiseen työhön mikä häntä kiinnostaisi,

joten ammattitaidon kohentamista täytyi jatkaa toisessa kou-

lussa. Opiskelujen jatkaminen oli Lillille oikeastaan selvää jo

ennen Tampereen ammat-

tiopistosta valmistumista.

Lahden muotoiluinsti-

tuutista Lilli löysi sopivan

linjan, multimediatuotan-

non. Linja tuki hänen ai-

kaisempia opintojaan tar-

joten samalla erinomaiset

mahdollisuudet kehittää

itseään vielä pidemmälle

T

”Ehkä kannattaisi olla pari vuotta Suomessa töissä ennen muuttoa, mutta ehdottomasti jossain vaiheessa Jenkkeihin on vain päästävä.

Lilli pääsi amiksesta ekalla yrityksellä hypersuosittuun Lahden muotoiluinstituuttiin ja haaveilee vielä suorittavansa maisterin paperit.

62 I amis jatko-opinnoissa

Amiksesta mihin vaan

alan taidoissa.

- Siksi varmaan pääsinkin kouluun

sisään ensimmäisellä yrittämällä, kun

mulla oli niin hyvä pohja tälle alalle,

kertoo Lilli.

Amiksesta on nuoren naisen mu-

kaan ollut hyötyä myös itse opiske-

lussa. Hänellä on perusasiat monia

linjan opiskelijoita laajemmin hallus-

sa, vaikka onkin linjan yksi nuorim-

mista opiskelijoista.

- Monet sellaiset asiat, mitä me

ollaan nyt ensimmäisen syksyn ai-

kana käyneet läpi koulussa, ovat mulle

jo ihan tuttua asiaa aikaisemmasta

koulusta, sanoo Lilli.

Mitkä ovat sitten tamperelaisen

jatkosuunnitelmat ammattikoulun ja

ammattikorkean jälkeen? Opiskelut

tietenkin! Lilli myöntää, että on pyö-

ritellyt päässään ajatusta maisterioh-

jelmasta. Tosin hän myös toteaa, että

koska hänellä on vielä kolme vuotta

koulua jäljellä Lahdessa, ei voi var-

muudella tietää mitkä tunnelmat tule-

vaisuudessa vallitsevat.

- Voi olla, että kolmen vuoden

päästä mulla tulee opiskelu jo niin pa-

hasti ulos korvista, että en haluakaan

jatkaa toiseen kouluun, Lilli miettii.

Yksi unelma on kuitenkin pysynyt

samana jo pitkään, ja se on työsken-

tely ulkomailla. Se oli myös yksi syy

siihen, miksi Lilli halusi jatkaa opin-

toja. Hän uskoo olevansa kansainväli-

sillä työmarkkinoilla sitä vahvemmilla

mitä enemmän hän on opiskellut. Kun

Lilliltä kysytään, mihin maahan hän

haluaisi muuttaa, tulee vastaus kuin

siltä perinteiseltä apteekin hyllyltä.

- Jenkkeihin mä haluaisin. Ehkä kannattaisi olla pari

vuotta Suomessa töissä ennen muuttoa, mutta ehdotto-

masti jossain vaiheessa Jenkkeihin on vain päästävä.

Tuleeko Lillistä maisteri tai muuttaako hän Amerik-

kaan jää nähtäväksi, mutta siitä hän on jo antanut hyvän

esimerkin, että opiskeluiden ei tarvitse loppua ammat-

tikoulun päättyessä. Amiksesta voi jatkaa niin pitkälle

opiskelua kuin haluaa, vaikka yksi ammatti olisikin jo ta-

kataskussa. Ei se sieltä taskusta mihinkään katoa, vaikka

vähän kokeilisi omia siipiään hieman pidemmälle. ★

Teksti Henri Kunnas

Kuva Emma Peltola

Koulusta toiseen ja kolmanteen. Lilli Mustajärvelle amiksen opinnoista

on ollut etua roppakaupalla, kun media-

alan perusopinnot olivat tuttua kauraa

jo jatko-opintoihin mennessä.

Yhteishaku 23.3.-9.4.2009 | [email protected]. 0207 663 300 (vaihde) www.puv.fi/wanted

be wanted!be wanted!syvennä osaamistasi AMK-tutkinnolla

Vamkista valmistut työelämän halutuksi osaajaksi, sillä seudun työllisyys on erinomainen. Monialaiset ja monikieliset korkeakoulututkintomme valmistavat sinut menestykselliselle uralle. Opiskelijoiltamme hyvät arvosanat saanut koulutuksemme yhdistää teoriat innostavalla tavalla projektioppimiseen ja yhdessä tekemiseen. Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa Vaasassa viihdyt 12 000 korkeakouluopiskelijan joukossa.

> Liiketalous > Företagsekonomi > Matkailu > Turism > Tietojenkäsittely > Informationsbehandling > Kone- ja tuotantotekniikka > Sähkötekniikka> Rakennustekniikka > Tietotekniikka > Ympäristöteknologia > Hoitotyö > Terveydenhoitotyö > Sosiaaliala

Hakukelpoisuus: Ammatillinen perustutkinto antaa sinulle yleisen hakukelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Jos olet suorittanut sekä ammatillisen perustutkinnon ja yo-tutkinnon, voit hakea sillä todistuksella, joka tuottaa parhaan pistemäärän. Lisäapua pisteiden laskemiseen saat Vamkin www-sivuilta tai hakutoimistosta.

Esitetilaus tekstarilla: Lähetä sana esite + yhteystietosi numeroon+358 40 733 7645 (esite etunimi sukunimi osoite). Viesti maksaa normaalin tekstiviestin verran.

Salille mars!

Oletko salihirviö, jota kaverit häpeävät? Jos suunnittelet salille suuntaamista tai siellä pysymistä, lue kuntosaliohjaajan kommentit salietiketistä ja tehokkaasta treenaamisesta.

Salille mars!

V

66 I hyvää oloa hakemassa

- Vältä kaikin tavoin lähtemistä kesken

ryhmäliikuntatunnin. Itse olen nähnyt

tilanteen, jossa henkilö lähti venyttely-

kappaleen aikana palauttamaan painoja

paikalleen ja viiden kilon levypaino pu-

tosi vahingossa toisen asiakkaan päälle!

Eli jos sinun pitää jostain syystä poistua

kesken tunnin, mainitse siitä tunnin alus-

sa ohjaajalle, jotta hän voi sitten kerätä

sinun käyttämät liikuntavälineet takaisin

paikalleen tunnin päätyttyä ja voit itse

häipyä vähin äänin pois, Tuulia Virta ker-

too salioppaan pohjaksi.

22-vuotias amis ja urheiluhullu Tuu-

lia Virta on työskennellyt vuoden verran

kuntosalilla palveluneuvojana ja ryhmä-

liikuntatuntien ohjaajana. Nainen itse on

jo pitkään ollut kova treenaamaan, joten

sanottavaa löytyy niin työntekijän kuin

salinkäyttäjänkin vinkkelistä. Yllä ole-

van kauhuesimerkin lisäksi Tuulia osaa

listata muitakin asioita, mitä ei missään

nimessä salilla tehdä.

- Kuiskuttelu, toisten osoittelu ja hal-

ventavasti katsominen on asioita, joita

en salilla siedä. Enkä kyllä muuallakaan.

Meidän salilla on myös puhelimen käyttö

kiellettyä, jotta kaikki asiakkaat pysty-

vät ottamaan omaa aikaa itselleen. Eli

on ehdottoman tärkeää ottaa muut salin

käyttäjät huomioon kaikella tavalla. Jos

teet kuntosalilaitteella treeniä sarjoittain,

anna taukosi aikana muiden käyttää lai-

tetta, älä jää istuskelemaan laitteeseen.

Käytä salilla kunnon kenkiä hygieenisis-

tä syistä ja myös jalkojesi hyvinvoinnin

vuoksi. Äläkä käytä kuntosalilaitetta, jos

huomaat siinä jotain vikaa! Laitteisiin

saattaa tulla vikoja kovan käytön vuok-

si ja silloin on tietysti järkevää ilmoittaa

viasta henkilökunnalle.

Nyt kun on pitkän kaavan kautta kerrattu,

mitä salilla ei saa tehdä, niin miten salilla

sitten pitää käyttäytyä? Hyvin tietenkin,

mutta millä tavalla hyvin?

- Jätä huono fiilis ulos kun astut kunto-

salin ovesta sisään, niin treenistäsi tulee

mukavampi. Yleiset hyvät käytöstavat

pätevät myös kuntosaleilla, eli kunnioita

käytökselläsi sekä salin henkilökuntaa,

että muita asiakkaita. Käytettyäsi liikun-

tavälineitä palauta ne takaisin paikalleen

ja muista pyyhkiä kuntosalilaitteet käy-

tön jälkeen, Tuulia muistuttaa.

Kun kuntosalin käytösetiketti on hallus-

sa, voidaan keskittyä olennaiseen. Salille

tullaan harrastamaan liikuntaa ja siitä pi-

täisi olla jotain hyötyä hyvän mielen li-

säksi. Tuulian mielestä suomalaiset ovat

kuntosalikansaa ja iso osa suomalaisista

käy jossain elämänsä vaiheessa säännöl-

lisesti kuntosalilla.

- Kuntosalitreeni olisi hyvä sisällyttää

treeniohjelmaan vähintään 1-2 kertaa

viikossa aerobisen harjoittelun lisänä.

Kun harjoittelee säännöllisesti rasvaa

polttavaa hikijumppaa tai juoksemista

ja lisää siihen lihaskuntoharjoittelua, on

varmaa että kroppa pysyy kunnossa ja

on mukavampi käydä kesällä polttamassa

nahkaansa rannalla. Tärkeintä olisi löytää

laji, jotta liikkuminen on mukavaa. Kun-

tosalitreenin voi aloittaa vaikka ystävän

kanssa, jotta treenaaminen olisi kivem-

paa. Vieläkin luullaan, että kuntosalihar-

joittelu on jossain hämärässä kellarissa

PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU I Kuntokatu 4 I 33520 TAMPERE

TradenomiRestonomi (AMK)Medianomi (AMK)Musiikkipedagogi (AMK)Muusikko (AMK)Bioanalyytikko (AMK)

Fysioterapeutti (AMK)Röntgenhoitaja (AMK)Sairaanhoitaja (AMK)Sosionomi (AMK)Laboratorioanalyytikko (AMK)

www.piramk.fi

www.amkhaku.fi 23.3.–9.4.2009Lisätietoja www.piramk.fi tai hakutoimisto p. (03) 245 2395, 245 2397, [email protected]

tapahtuvaa, ilmassa haisee testosteroni ja vieressäsi

joku salimarkku ärisee samalla kun nostaa hauistree-

ninä itsensä kokoista käsipainoa. Todellisuus on ihan

toista! Sekä arvokkaammat jäsenyysklubit, että opis-

kelijan kukkarolle ystävällisemmät 10 kerran kortin -

paikat ovat kehittyneet huimasti. Viihtyvyyttä arvos-

tetaan paljon, vaikka Suomi aika jälkijunassa tuleekin

kuntosalialalla. Verrattuna esimerkiksi Keski-Eu-

rooppaan, jossa suurin osa ihmisistä ovat monenkin

kuntoklubien jäseninä ja treenaaminen on merkittävä

osa arkea.

Tuulian mukaan kuntosaliharjoittelussa suomalaisuus

näkyy valitettavasti väärissä liikeradoissa ja väärän-

laisessa harjoittelussa. Vääränlainen harjoittelu voi

olla esimerkiksi liian yksipuolista harjoittelua, joka

sisältää vain aerobista liikuntaa tai pelkkää hauiksen

kasvattamista.

- Suomalaiset taitavat vieläkin olla aika ujoja

avunpyytämisessä. Monella jäsenyysklubilla jäse-

nyyteen kuuluu ohjaajapalvelu, eikä oman ohjelman

räätälöiminen yksityisestikään ole muutamaa kymppiä

kalliimpaa. Molempiin kuuluu sekä henkilökohtainen

kuntosaliohjelma että kuntosalilaitteiden ohjaus. Älä

siis pelkää pyytää apua, ellet osaa jotain laitetta käyt-

tää tai jokin harjoitus tekee kipeää.

Jos et ole koskaan salilla käynyt tai sinulla on kun-

tosaliharjoittelusta vain huonoja kokemuksia, Tuulia

neuvoo yrittämään vielä kerran. Ei sitä Roomaakaan

päivässä rakennettu ja varmasti tuli tikkuja sormiin

tai kiviä varpaille siinäkin hommassa.

- Kuntosaliharjoittelua aloitettaessa kannattaa en-

sin etsiä omille tarpeille sopiva sali, joka on lähellä

koulua tai kotia. Älä revi ensimmäisiä viikkoja sataa

kertaa viikossa, saat lihakset kipeiksi ja on suurempi

mahdollisuus, että motivaatio menee hukkaan! Maltti

on siis todellakin alussa valttia. Liikkumista ei kanna-

ta ottaa liian vakavasti, kaikille tulee joskus motivaa-

tiokatkoksia. Tärkeintä on yrittää saada ympärilleen

tukiverkosto, joka sitten muutaman löysän päivän

päästä potkii takaisin liikkumaan. Muutama ilta soh-

valla ei ole paha juttu, mutta muutama viikko on. Mitä

pidempi tauko, sitä vaikeampaa aloittaa uusiksi. Äläkä

lannistu, jollei tuloksia näy heti, hae liikunnasta hy-

vää oloa, ja sivutuotteena plussana tytöille pienem-

piä vaatekokoja ja pojilla isompia! Vaakaa ei kannata

tarkkailla, sillä lihas painaa enemmän kuin läski. Tär-

keintä on löytää hyvä olo sisältäpäin. ★


Kuvat Raisa Suuronen

”Vieläkin luullaan, että kuntosali-harjoittelu on jossain hämärässä kellarissa tapahtuvaa, ilmassa haisee testosteroni ja vieressäsi joku salimarkku ärisee samalla kun nostaa hauistreeninä itsensä kokoista käsipainoa.

Oiva amiksenasialla

Oiva-opiskelijaportaali on palvellut Turun ammatti-

instituutin opiskelijoita kohta kolmen vuoden ajan. Oiva

sai alkunsa oppilaitoksen uudistaessa www-sivujaan

lokakuussa 2006. Opiskelijoille haluttiin räätälöidä oma

sivusto, jonka sisältöön he voisivat aktiivisesti vaikut-

taa. Oivaan on koottu linkkejä oppilaitoksen verkko-

palveluihin sekä opiskelijan arkea piristäviä uutisia.

Vuoden aikana sana on kiirinyt ja Oivan pariin on

löytänyt yhä useampi amis.

Oiva on avannut opiskelijoille väylän omien tekstien

ja valokuvien julkaisemiseen netissä. Moni opiskelija

viettää kuukausia ulkomailla työssäoppimassa. Koke-

muksista kertovat raportit julkaistaan Oivassa, jolloin

vinkit eri maiden kulttuureista, työtehtävistä ja har-

rastusmahdollisuuksista leviävät kätevästi muidenkin

saataville. On mielenkiintoista kurkkia valokuvia

skånelaisista konditoriaherkuista ja lukea millaista

ravintoloitsijan arki on Thaimaassa.

Oiva on tiukasti ajan hermolla. Sivuilla esitellään

amisten erikoisia harrastuksia aina geokätköilystä

autojen tuunaukseen. Vakavatkin asiat saavat sivuilla

tilaa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan

mielenterveyttä, opiskelua ja urasuunnittelua tuke-

villa artikkeleilla. Oivassa on ilmestynyt esimerkiksi

Eko-opas, joka pureutui esimerkiksi Itämeren suoje-

luun ja jätteiden kierrättämiseen.

Teksti

Kirsti Bergman

Kopioi hyvä idea omaan kouluusi.

Koruvarasto

Mitä ostaa valmistumisen kunniaksi? Omaa tuoretta ammattia voi juhlia Jasmin Jewelsin kokin veitsillä, raksatyöntekijän vasaralla, maalarin telalla tai media-assarin kameralla.

Työkalut osoitteesta:

www.jasminjewels.fi

6� I pientä purtavaa

Fortum on Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle keskittyvä johtava energiayhtiö.

Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö- ja kunnossapito. Huolehdimme vastuullisesti palveluiden saata-vuudesta - nyt ja tulevaisuudessa.

Liiketoimintaympäristömme kasvaa ja kehittyy jatkuvasti ja ollaksemme innovatiivisia tarvit-semme joukkoomme monipuolisia työuransa eri vaiheessa olevia osaajia.

Kerro nykyisestä tehtävästäsi

Työtehtäviini kuuluu kaikki voimalaitoksella tehtävät maalaustyöt, niin uudet kuin korjaus-työtkin, pienistä koneen osista aina suuriin konttoritiloihin asti.

Miten koulutuksesta on ollut hyötyä nykyiseen tehtävääsi nähden?

Koulutuksesta sain hyvän pohjan noin työ-välineitä ja materiaaleja ajatellen, mutta olen saanut opetella paljon uutta aivan kaikilta työn osa-alueilta.

Milloin työsi on mielenkiintoisimmillaan?

Työni on usein mielenkiintoista työtehtävien suuren vaihtelun vuoksi. Yleensä aamulla vasta selviää, mitä tuleva työpäivä tulee pitämään sisällään.

Veera Jalkanen,Rakennusmaalari (Hämeenlinnan ammattikoulu)Loviisan ydinvoimalaitosFortum Generation

Veera Jalkanen

energinenTähtäimessäenerginenura?

70 I amisten yhteisö - osku

mp5-soitinAMIS-lehden testissä

PLUSSAT:

+ Hinta/laatusuhde

+ Tukeva rakenne

+ Käytettävyys

+ Kosketusnäyttö

+ 2.8” Näyttö on yllättävän terävä ja kirkas

+ Akunkesto musiikinkuuntelussa

+ Toimi PC:n kanssa kuin junan vessa

+ Muistin laajennettavuus

MIINUKSET:

- Kuulokkeet heikkolaatuiset

- Akunkesto videotoistossa

SOITTIMEN OMINAISUUDET:

Paino: 75g

Mitat: 94x55x15mm (kxlxs)

Näyttö: 2.8” TFT LCD kosketusnäyttö

Näyttötarkkuus: 320x240 (QVGA)

Sisäinen muisti: 8Gt

Ulkoinen muisti: Mini SD + muistikorttituki

Videoformaatti: AVI

Muunnettavissa: avi, mpg, rm, rmvb,

wmv, dat -formaateista

Videon toistonopeus (FPS): 30fps

Tuetut musiikkiformaatit: MP1, MP2,

MP3, WMA, WAV

Kuvaformaatti: JPEG

Sisäänrakennettu mikrofoni

Tallennusformaatti: WAV

(valittavissa korkea / normaali taso)

Kuulokeliitin: 3.5 mm

Häiriöetäisyys (SNR): 90dB

Kuulokkeiden ulostulotaso:

2 x 20mW (8Ohm)

Kaiuttimen ulostulotaso: 20mW (8Ohm)

Kielituki: Englanti, Kiina, Korea, Japani,

Ranska, Italia, Hollanti

USB-liitäntä: USB 2.0

E-book -toiminto: txt-tiedostot

Toistettavat bittimäärät, musiikki: 32-320Kbps

Tuetut käyttöjärjestelmät: Windows 98/ME/

SE/2000/XP/Vista, MAC OS 9.2 ja uudemmat

Virtalähde: Sisäänrakennettu ladattava Li-ion

akku (15 tunnin toistoaika musiikilla)

7 esiasetettua EQ tilaa + 1 säädettävä EQ

Säädettävä taustavalon käyttö ja kirkkaus

Mykistysnäppäin

Näppäin- ja näyttölukitus

Täysi kosketusnäyttöohjaus

Helppo kolmen näppäimen ohjaus

vaihtoehtona kosketusnäytölle

Tallennus mikrofonilla ja radiosta

Mikrofonin herkkyys säädettävissä

FM radio sisäänrakennettuna

PAKKAUKSEN SISÄLTÖ:

Diel SymphonyTM

Kuulokkeet

Käyttöopas

USB-kaapeli

Laturi

OSTETTAVISSA:

www.e-ville.hk

-lehti testasi Diel

Symphony 300 8Gt

MP5-soittimen. MP3 -audio ja AVI-

videoformaattien lisäksi laitteella voi

toistaa suosittuja RealMedia -tiedostoja

sellaisenaan.

MP5-soittimessa on myös paljon

muita kehittyneitä ominaisuuksia, ku-

ten valokuvien selaus, FM-radio sekä

ääninauhuri-, muistikirja- ja pelitoi-

minnot. MP5-soitin osoittautui esitteen

lupausten mukaan hyväksi kompak-

tiksi viihdekeskukseksi.

Koska laite on hinnaltaan edullinen,

niin ennakko-odotukset eivät olleet

korkealla. Laite kuitenkin yllätti po-

sitiivisesti. Soitinta on helppo käyttää

selkeän käyttöliittymän kautta ja iso-

kokoinen kosketusnäyttö lisää laitteen

käytettävyyttä entisestään.

Paketin mukana tulleet kuulokkeet

olivat vähän pettymys. Laite antaa

laadukkaampaa ääntä ulos, jos sitä

käyttää hyvillä kuulokkeilla. Video-

toistossa ongelmaksi muodostui puo-

lestaan oli akunkesto. Äänipuolella

akku kesti puolestaan hyvin.

Kaiken kaikkiaan testiraadin on sa-

nottava, että Diel Symphony 300 on

loistava monimedialaite “karvalakki-

mp3-soittimen” hinnalla.

Teksti Vesa Kauppinen

Kuva e-ville.hk

70 I amis leikkii laitteilla

AMIS

Mitä aMk:ssa duunataan?Laurea-yhteisö on kansainvälinen – kai-kessa on mahdollisuus ottaa kansain-välinen näkökulma. Amkissa voit itse vaikuttaa tutkintoosi, Jake ja Jande to-teavat. Opiskelussa parasta onkin oma

päätösvalta ja ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen – sitä todella oppii ja yhdessä saamme aikaan tuloksia jotka hyödyttävät kaikkia tiimiläisiä.

» Janica ”Jande” Virtanen» Amis: Turun ammatti-instituutti,

hotelli- ja ravintola-ala» Amk: Toisen vuoden opiskelija Hotelli- ja

ravintola-alan liikkeenjohdon koulutus-ohjelmassa, Laurea Leppävaara

» Jarkko ”Jake” Vepsäläinen» Amis: Keravan Keuda, tietojenkäsittely» Amk: Toisen vuoden opiskelija Tietojen-

käsittelyn koulutusohjelmassa, Laurea Kerava

Miksi ihMeessä AMk?Jaken ja Janden haaveena olevat työpaik-ka- ja yrittäjyystoiveet vahvistivat valinnan hakea amiksen jälkeen Laureaan. Samoin toimipisteiden hyvä sijainti vaikutti päätök-seen.

”Valitsin Laurea-ammattikorkeakoulun, sil-lä koulu on hyvin arvostettu. Laureassa on käytännön läheistä opiskelua ja hyvät mah-dollisuudet päästä vaihto-opiskeluun ja työ-harjoitteluunkin ulkomaille. Opiskelija pystyy vaikuttamaan omaan tutkintoonsa.” Jande sanoo.

”Laurean johtamis- ja yrittäjyysopinnot kuu-lostivat erittäin mielenkiintoisilta – verkostoi-tuminen, uudet näkökulmat, kokemukset sekä mahdollisuudet houkuttelivat minua” Jande kertoo.

TerkuTAmis-opinnoista saa loistavan pohjan jatkaa eteenpäin ammattikorkeaan. ”Laureassa on hyvä porukka, joiden kanssa opiskelu on kivaa ja innostavaa” totevatJande ja Jake kuin yhdestä suus-ta. Tyytyväisyys omaan uraan amiksesta amkiin näkyy kummastakin!

OnkO niissä erOJA?Janden mielestä amiksessa työskennellään enemmän yksin ja tehtävät ovat usein yksilötöitä. Amk:ssa puolestaan työskennellään tiimeissä ja projekteissa. Jake nostaa esiin amkien työpaikkamaisuuden. ”Opiskelu tuntuu vapaammalle ja itsenäisemmälle kuin amiksessa ja työelämä on vahvasti mukana kuvioissa”.

Jande haaveilee omasta ravintolasta/yökerhosta ulkomailla

Amis_kokosivu_Laurea.indd 1 3/6/09 9:28:02 AM

Hanki OSKU Opiskelijakortti!Liityt amisyhteisöön, nautit monista eduista ja voit voittaa iPod touchin

http://liity.osku.info

Arvomme joka kuukausi liittyneiden kesken iPod touchin, 2 kpl Diel Sonata 2gt MP5-soitinta sekä vapaavalintaisen Pop Media Oy:n lehden vuosikerran!

Lue lisää osoitteesta www.osku.info

amis 2/2009

Documents