ajankohtaista eu-edunvalvonnasta ek:n brysselin toimiston päällikkö tytti peltonen
Post on 18-Jan-2016
47 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Ajankohtaista EU-edunvalvonnasta
EK:n Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen
2
Bryssel – Euroopan poliittinen pääkaupunki
• 1 500 etujärjestöä
• 900 liike-elämän järjestöä
• 300 konsultti- ja lakiasiaintoimistoa
• 350 yritysedustusta
Yhteensä noin 13 000 edunvalvojaa Suomalaisia elinkeinoelämän
edustajia: EK, Energiateollisuus, SY, INFOR, Fortum, Nokia, NSN, TeliaSonera,TVO
3
Miksi EK on Brysselissä?
• Noin 70 % elinkeinoelämää koskevasta lainsäädännöstä on EU-lähtöistä
• Euroopan parlamentin vaikutusvalta on kasvanut ja Eurooppa-neuvoston rooli on korostunut
• Ennakoi ja ”aistii” poliittisen ilmapiirin muutoksia • EU-valmistelijoilla ja päättäjillä on harvoin kokemusta tai osaamista
elinkeinoelämästä• Elinkeinoelämällä ei ole virallista asemaa EU-
päätöksentekomenettelyssä (poikk. ETSK)
• Suomalaisten yritysten ääni kuuluviin Brysselissä
EK:ssa kaikki 150 asiantuntijaa vastaavat alansa EU-vaikuttamisesta, mutta Brysselissä tulee myös olla läsnä!
4
EK:n Brysselin toimiston tehtävät
EK Brysselissä
• Tuottaa ja välittää lainsäädännön valmistelijoille ja päätöksentekijöille tietoa suomalaisten yritysten näkemyksistä • Viestii EU-hankkeista suomalaiselle elinkeinoelämälle ja Suomessa käytävistä ajankohtaisista keskusteluista Brysseliin• Pitää yhteyttä eurooppalaisiin sisarjärjestöihin ja
osallistuu BusinessEuropen toimintaan• On mukana EU-tason työmarkkinaosapuolten sosiaalidialogissa• Verkostoituu – ylläpitää tiiviitä suhteita Brysselin
vaikuttajatahoihin
5
• BUSINESSEUROPE koostuu yhteensä 40 kansallisesta elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöstä 34 eri Euroopan maasta.
• Yhteensä BUSINESSEUROPE edustaa yli 20 miljoonaa pientä, keskisuurta ja suurta yhtiötä.
• EK on BUSINESSEUROPEn jäsen.
• BUSINESSEUROPE edistää ja edustaa aktiivisesti liike-elämän intressejä Euroopassa. BUSINESSEUROPE myös edustaa jäsenjärjestöjään Euroopan sosiaalidialogissa.
• BUSINESSEUROPElla on kaikilta eri liike-elämän alueilta yhteensä noin 60 työryhmää, jotka kattavat kaikkiaan yli 1200 asiantuntijaa eri yhtiöistä sekä jäsenjärjestöistä.
66
EU-edunvalvonnan haasteet
• Instituutioiden välinen tasapaino – poliittinen ilmapiiri – kriisit• Sääntelytulva, ylisääntelyn riski!• EU:n halukkuus tiukentaa omaa sääntelyään - eurooppalaisten
yritysten globaalin kilpailukyvyn säilyttäminen• Komission pääosastojen yhteistyö yhä heikkoa, lainsäädännön
valmistelu ei ole riittävän avointa• Instituutioissa vähän tietoa yritysten tarpeista, elinkeinoelämästä • Ehdotukset valmistellaan kiireessä, yritysvaikutusten arviointi usein
puutteellista • Parlamenttivaikuttaminen• Oikeiden henkilöiden tunnistaminen - oikea-aikainen vaikuttaminen• Kansallisten erityispiirteiden korostaminen - tehokas edunvalvonta
edellyttää ”liittolaisten” löytämistä
7
Keskeisiä EU-hankkeita
• Talous– Talouspolitiikan koordinaation tiivistäminen - Vakaus- ja kasvusopimuksen
uskottavuuden parantaminen, tilapäisen vakausmekanismin toimivuus ja pysyvän vakausmekanismin luominen
– EU-budjetti tukemaan kasvun edellytyksiä – vain 10 % varoista käytetään suoraan kasvun ja työllisyyden edistämiseen
• Rahoitusmarkkinoiden sääntely – yritysrahoituksen saatavuus
• Sisämarkkinoiden esteiden poistaminen – Top 12 hanketta, joilla pyritään poistamaan sisämarkkinoiden esteitä ja
lisäämään kasvua ja työllisyyttä – mm. digitaalisten sisämarkkinoiden luominen, pk-yritysten
rahoitusmahdollisuuksien lisääminen, EU-patentti, verotus, julkiset hankinnat..– Digitaalisten sisämarkkinoiden luominen vuoteen 2020 mennessä kasvattaisi
usealla prosentilla EU:n BKT:tä
7
8
Keskeisiä EU-hankkeita
• Small Business Act ja pk-yritysten hallinnollisen taakan keventäminen
– Tavoite parantaa pk-yritysten toimintaedellytyksiä – 10 periaatetta, joihin komissio ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet– Pienet edellä -periaatteen noudattaminen, SME -testi
• yhtään uutta lakia ei pidä hyväksyä ilman, että vaikutukset pk-yrityksiin on arvioitu huolellisesti
– Yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen 25 %:lla vuoteen 2012 mennessä • komission pitää asettaa uudet tavoitteet vuodelle 2015
– Tavoitteena mm. edistää pk-yritysten• osallistumista julkisiin hankintoihin ja EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin• rahoitusmahdollisuuksia • kansainvälistymistä ja markkinoille pääsyä
=> Komission seurattava SBA:n toimeenpanoa jäsenmaissa
9
Keskeisiä EU-hankkeita
• Ilmasto, energia ja logistiikka
– Ilmasto- ja ympäristövelvoitteet tasapuoliseksi • EU:n ei tule yksipuolisesti nostaa 20 % päästövähennystavoitettaan• IMO:n päätös laivojen polttoaineiden rikkipitoisuusvaatimusten
kiristämisestä – EU:n rikkidirektiivin uudistus – Suomen vienti- ja tuontikustannuksissa merirahdit kallistuisivat 30-50 %– Lisäkustannus 600 miljoona euroa vuodessa nykyisellä öljyn hinnalla– Päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin voidaan torjua siitä aiheutuvat
kustannukset ja kilpailun vääristymät pohjoisille merialueille
– Energian ja raaka-aineiden saatavuus – mm. energiaverodirektiivi
– Kustannustehokas ja sujuva logistiikka – EU:n tyyppihyväksyntä asetuksen uudistaminen?– Suomessa ajoneuvojen kokoa jouduttaisiin pienentämään, mikä ei ole energian
käytön eikä liikenteen kannalta tehokasta– EK:n arvion mukaan rahtikustannukset nousisivat 250 - 500 miljoonaa euroa
vuodessa toimialasta ja kalustosta riippuen
9
10
Keskeisiä EU-hankkeita
• Kauppapolitiikka – avoimet markkinat, vapaakauppasopimukset, investointisopimukset
• Työelämäasiat – joustoturvaperiaate, osaavan työvoiman saatavuus– Eläkkeet, työaikadirektiivi, lähetetyt työntekijät
11
Keskeisiä EU-hankkeitaTyöaikadirektiivin uudistaminen
• Eurooppalaisilla työmarkkinaosapuolilla mahdollisuus neuvotella direktiivin uudistamisesta, edellinen yritys kaatui 7 vuoden neuvottelujen jälkeen
• Työmarkkinaosapuolet halukkaita neuvottelemaan, mutta neuvottelumandaatit erilaiset – BusinessEurope/työnantajajärjestöt haluavat ratkaista EU-tuomioistuimen ratkaisuista aiheutuneet
tulkintaepäselvyydet ja säilyttää ns. opt-out mahdollisuuden ( keskimääräisen 48 tunnin viikoittaisen työajan ylittäminen työsopimusteitse)
– Eurooppalaiset ammattiliitot (ETUC) haluavat uudistaa koko direktiivin ja poistaa opt-out mahdollisuuden
• Keskeiset kysymykset– Työpaikalla tapahtuvan päivystyksen lukeminen työaikaan ( julkisella sektorilla lääkärien päivystys
ei ole työaikaa)– Vuosiloman kertyminen sairausajalta - voidaanko kertymiselle asettaa kansallisesti katto vai ei?– Korvaavan vuorokautisen lepoajan antamisajankohta - tuleeko korvaava lepoaika antaa ennen
seuraavan työvuoron alkua vai esim. kuukauden sisällä, kuten Suomen työaikalaissa on säädetty?– Opt-out mahdollisuus - sen säilyttäminen - tärkeä erityisesti UK:lle
• EK– työaikadirektiivi toimii kohtuullisen hyvin, ei tarvetta kokonaisuudistukselle – jos uudistus aloitetaan, nykyiset työaikajoustomahdollisuudet pitää säilyttää
12
top related