artturi hyödyntää tutkimuksen...

© Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto

• Nurmen raaka-ainenäytteet

• Nurmen korjuuaikanäytteet

• Nurmisäilörehut

• Heinät

• Apilapitoiset säilörehut

• Palkovilja- ja kokoviljasäilörehut

• Viljat

Artturi analysoi

Alkutuotanto 2

ARTTURI-rehuanalyysit, kpl

© Valio Oy 9.1.2013 Alkutuotanto 3

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

ARTTURI-rehuanalyysit

Vilja

Säilövilja

Heinä

Nurmi

Säilörehu

Artturi-säilörehuanalyysin tulokset

Alkutuotanto 4

Apilapitoinen säilörehu

Herne-ohra kokoviljasäilörehu

Nurmisäilörehu

Perinteinen analytiikka

© Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 5

Tutkimustuloksista ruokintapöydälle

Alkutuotanto 6

Max=34.2

Ratkaisu=0.625

Tuotosvaste:

y = -28.92x2 + 36.15x + 22.9

0

5

10

15

20

25

30

35

40

0 0.2 0.4 0.6 0.8 1

Väkirehun osuus ka:sta

EK

M-t

uo

tos,

kg

/pv

Optimointi!

NIR-analyysi

Mallinnus tulosaineistosta

Tuotanto- ja sulavuuskokeet

Artturi analyysin tulokset

Karjakompassi ruokinnan suunnittelu- ja optimointiohjelma

REHUNÄYTE

referenssianalytiikka

Analysointi nopeasti ja luotettavasti

Rehunäyt-

teen puristus

Kuivaaminen ja jauhaminen

Puristeen titraus

Tietokanta

Tulostus -kirje -VALMA

Laatuarvosana

pH Ammoniakki

Maitohappo VFA

D-arvo

R.valkuainen

Kuitu Sokeri iNDF Tuhka

Energia- ja

valkuaisarvot

Syönti- ja ME-indeksit

Ca, P, K, Mg, Na, Cu, Fe,Zn

N I R S

X R F ICP

Ruokinta- suunnitelma

© Valio Oy 20.11.2012 7 Alkutuotanto

Rehun sulavuus (D-arvo)

– In vivo, eläinkokeet noin 5-10 kpl/ VUOSI

– In sacco, iNDF-uitto pötsissä noin 50 kpl/ KUUKAUSI

– In vitro, kemialliset analyysit noin 20 kpl/ VIIKKO

– Pikamenetelmät, NIR noin 400 kpl/ PÄIVÄ © Valio Oy 9.1.2013 8 Alkutuotanto

iNDF = sulamaton kuitu

•12 vrk pötsiuiton jälkeen määritetään jäljelle jäänyt kuitu

•NIR-kalibrointi iNDF:lle

• iNDF-pitoisuudesta lasketaan yhtälön avulla D-arvo

10 cm

© Valio Oy 9.1.2013 9 Alkutuotanto

Sulavuuden ennustaminen NIR-menetelmällä

© Valio Oy 9.1.2013 Alkutuotanto 10

500

550

600

650

700

750

800

500 550 600 650 700 750 800

in v

ivo

NIR

D-arvo g/kg ka

D-arvo eri menetelmillä

• Laboratorio vertailu

• 8 rehunäytettä

• D-arvo 620-720

580

600

620

640

660

680

700

720

740

1 2 3 4 5 6 7 8

D-a

rvo

g/k

g ka

näytenumero

Lab1, sellulaasi

Lab2, sellulaasi

Lab3, NIR

Lab4, NIR

Lab5, laskennallinen

Lab6, Tilley&Terry

© Valio Oy 9.1.2013 11 Alkutuotanto

– Analyysitulosten vaihtelu on luonnollista ja sitä ei voi välttää

• Johtuu siitä että kaksi näytettä ovat kemiallisesti erilaisia

– Analyysimenetelmien virhemarginaalit (mittaepävarmuus)

• satunnaisvaihtelu

• Artturi-analyysin virhe = sulavuuskokeiden virhe

– Analyysimenetelmien erilaisuus

– Kalibrointi ja referenssiaineisto

– Artturi kalibrointiaineisto

• Nurmisäilörehuja > 1000

• Apilarehuja satoja

• palkoviljoja 50-100

• Täydennetään jatkuvasti, maissi seuraava ?

• Kalibroinnit uusitaan 1-2 krt/vuodessa

ANALYYSITULOSTEN VAIHTELU

© Valio Oy 9.1.2013 Alkutuotanto 12

Taustalla tuotantokokeiden tietokanta > 1000 ruokintaa ja sen analysointi

Syöntiin vaikuttavat tekijät -> SYÖNTI-INDEKSI

© Valio Oy 21.2.2013 14

Todellinen ravintoaineiden saanti

Taustalla tuotantokokeiden tietokanta > 1000 ruokintaa ja sen analysointi

Tuotosvasteet Lehmien ruokinnan optimointi

Huhtanen, P. & Nousiainen, J. 2012. Production responses

of lactating dairy cows fed silage-based diets to changes in

nutrient supply. Livest. Prod. Sci.Submitted manuscript.

Taustalla tuotantokokeiden tietokanta > 1000 ruokintaa ja sen analysointi

Rehun syönti

• Rehuannoksen vapaaehtoisen syöntimäärän ennustaminen on aivan oleellinen osa lypsylehmien ruokinnan suunnittelua.

• Yli 90 % tuotoksen vaihteluista selittyy lehmän rehunsyöntimäärällä.

• Parasta tuotannon kehittämistä ja ruokinnan suunnittelua on poistaa esteet lehmien vapaalta rehun syönniltä.

• Hyvää säilörehua tulee olla aina vapaasti tarjolla, ja seosrehuruokinnassa vastaavasti seosrehua.

• Rehun vapaaehtoiseen syöntiin lehmillä vaikuttavat eläin itse (mm. tuotospotentiaali, koko, laktaatiokauden vaihe, fysiologinen tila), ympäristö (ruokintapaikkojen määrä, rehun tarjolla oloaika, lehmän sosiaalinen asema laumassa, yms.) sekä tarjotun rehuannoksen koostumus ja laatu.

Syönti ratkaisee

© Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 17

© Valio Oy 21.2.2013 18

Syönti-indeksi säilörehulle SDMI index

• SDMI index = 100 + 10 × [(D – 680) – 0.0170 – (TA – 80) × 0.0128 + (0.0198 × (DM – 250) – 0.00002364 × (DM2 – 2502)) – 0.44 × a + 4.13 × b – 2.58 × b2 + 5.90 × c – 6.14 × c2 +0.0023 × (550 – NDF)]

• Missä, – D = D-arvo, g/kg KA

– TA = käymishapot (Maitohappo+VFA) (nurmi ja heinä = 0)

– DM = kuiva-ainepitoisuus, g/kg

– a = jälkikasvurehun osuus (0-1)

– b = palkokasvin osuus (0-1)

– c = kokoviljan osuus (0-1)

© Valio Oy 21.2.2013 19

Syönti-indeksi väkirehulle (CDMI index)

• CDMI index = 100 + 10 × [(CDMI ‐ 0.1629 × CDMI ‐ 0.018823 × CDMI2 ‐5.49) + ((0.9474 × CCPI ‐ 0.4965× CCPI2) ‐ 2.0173 × (CEPD‐0.74)) + 0.00225× (CNDF‐ 250) + 0.01033(40 ‐ Cfat) ‐0.00058 × (CDMI ‐ 8.0) × (SDMI index ‐ 100)]

• Missä – CDMI = väkirehun KA syönti (kg/pv)

– CCPI = väkirehun RV syönti (kg/pv) (RV>170 g/kg KA)

– CEPD = Väkirehun HVO (g/g)

– CNDF = väkirehun NDF pitoisuus (g/kg KA)

– Cfat = väkirehun raakarasva pitoisuus (g/kg KA)

– SDMI säilörehun syönti-indeksi

© Valio Oy 21.2.2013 20

Syönti-indeksi koko ruokin- nalle (TDMI index)

• TDMI index = SDMI index + CDMI index – 100

• Missä

– SDMI index = säilörehun syönti-indeksi

– TDMI index = väkirehun syönti-indeksi

• 1 indeksipiste ≈ 100 g KA/pv

• Säilörehun ja koko rehuannoksen syöntipotentiaali

• Säilörehuerän vaihtamisen yhteydessä voidaan syönti-indeksejä tarkastelemalla valita väkirehuannos siten, että kokonaissyönti ja maitotuotos pysyvät halutulla tasolla.

© Valio Oy 21.2.2013 21

Syöntimaksimi kahdelle karjalle 640 kg, EKMv 34, syönti-ind 125 550 kg, EKMv 30, syönti-ind 115

LK-vaihe, pv

Kg

ka/p

v

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

0 50 100 150 200 250 300 350

Laadun vaikutus säilörehun syönti-indeksiin

Säilörehun syönti-indeksi vaikuttaa väkirehun tarpeeseen

Palkokasvit vs. nurmet

Alkutuotanto 26

Rehu nurmisäilörehuna Rehu apilasäilörehuna

© Valio Oy 16.01.2013 Alkutuotanto 27

8 g/kg ka

Nurmisäilörehuna

Optimoinnin tulos

© Valio Oy 16.1.2013 Alkutuotanto 28

Apilasäilörehuna

Apila Nurmi

+892

+17 +9

-181

0,20/€/le/pv 30 lehmää*31 pv 186 €

• Laskuri www.mtt.f/artturi sivuilla

Nurmen apilapitoisuus Ca-pitoisuuden perusteella

© Valio Oy 16.1.2013 Alkutuotanto 29

Apilan osuus 0,32

© Valio Oy 16.01.2013 Alkutuotanto 30

Jos apilaa pellolla, analysoi kivennäiset!

www.mtt.fi/artturi

© Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 31

www.mtt.fi/artturi

© Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 32

www.mtt.fi/artturi

© Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 33

www.mtt.fi/artturi

© Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 34

Rehuanalyysi on onnistuneet ruokinnan perusta

Korjuuaikanäyte: Korjuun ajoitus

Raaka-ainenäyte: D-arvo, NDF, RV, KA Kesän toimenpiteet, rehubudjetointi, ostorehujen suunnittelu

Säilörehunäyte: Alkaen kuukausi säilönnästä Ruokinnan suunnittelu, ostorehut

Säilörehunäyte: Siiloa käytettäessä 1-2 /kk Ruokinnan optimointi, seuranta ja korjaaminen

Ruokinta kohdalleen – maitomäärä tavoitteeseen

Kaikki rehu maidoksi Kiitos

Kysymyksiä ?