asumisen kysely enkÄt om boende 2020 - porvoo · enkÄt om boende den tvåspråkiga enkäten om...
Post on 21-Sep-2020
3 Views
Preview:
TRANSCRIPT
ASUMISEN KYSELY ENKÄT OM BOENDE
2020Tulokset - Resultaten
Porvoon kaupunki PL 23 06101 Porvoo
https://www.porvoo.fi/asumisen-ohjelma-20202030
Laatija: Jaana von Denffer
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O
1. Johdanto
Asumisen ohjelma
Asumisen kysely
Keskeiset tulokset
Boendeprogram
Enkät om boende
De väsentligaste resultaten
2. Tulokset
Kyselyn koko aineisto
Vastaajien taustatiedot
Muuttokiinnostus
Tarpeita ja unelmia
Rakentamisesta Porvoossa
Ristiintaulukoinnit
Alle ja yli 50-vuotiaat
Omakotitalo- ja muut asukkaat
3. Liitteet
Kyselyssä kysytyt kysymykset
Porvoon kaupunki on laatimassa
asumisen ohjelmaa, jonka tavoitteena
on järjestää asunto-olot niin, että
kuntalaisilla on omaan elämän-
tilanteeseen ja asumistarpeeseen
nähden hyvä ja tarkoituksenmukainen
asunto. Ohjelman tavoitteena on
ohjata asumista ja sen kehittämistä
Porvoossa asukkaiden monipuolisia
tarpeita varten.
Päivittyvä asumisen ohjelma
pohjautuu uuteen kaupungin
Unelmien Porvoo 2030 -strategiaan ja
toteuttaa sen neljää päätavoitetta olla
suosituin kotikaupunki, olla
asukkailleen paras kaupunki
arkenakin, tarjota aktiivista ja
monipuolista kaupunkielämää sekä
olla ilmastotyön edelläkävijä.
Ohjelman valmistelussa osallistetaan
avoimesti kaikkia kiinnostuneita tahoja
kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäinen
vaihe on asumisen kysely, toinen vaihe
asumisen työpaja ja kolmas vaihe
ohjelmaluonnoksen kommentointi- ja
lausuntokierros, mitä hyödynnetään
asumisen ohjelman lähtökohtia ja
tavoitteita laadittaessa.
A S U M I S E N O H J E L M A
A S U M I S E N K Y S E L Y
Asumisen kysely toteutettiin
kaksikielisenä 3.–16. helmikuuta
2020. Kyselyyn oli avoin linkki
Porvoon kaupungin internet-sivuilla ja
siitä tiedotettiin ja mainostettiin
useissa eri kanavissa. Kyselyyn kertyi
yhteensä 177 vastaajan vastaukset ja
kysymyksiä oli yhteensä 38.
Mihinkään kysymyksistä ei ollut
pakollista vastata, joten tästä johtuen
tässä tulosraportissa vastaajamäärät
vaihtelevat kysymyksissä.
Tämä tulosraportti kuvaa kyselyyn
vastanneiden tyytyväisyyttä nykyiseen
asumiseen sekä selvittää asumiseen
liittyviä tulevaisuuden mahdollisia
tarpeita ja unelmia. Kyselyn keskeiset
analysoidut tulokset on esitelty aluksi
tiiviisti raportin ensimmäisessä osassa,
jonka jälkeen tulokset esitellään
laajemmin, myös osin ristiin vertaillen.
Kyselyn tulokset tarkemmin esitellään
seuraavanlaisesti: Ensimmäinen osuus
kuvaa millaista vastaajaryhmää
vastaukset pääosin edustaa ja heidän
tyytyväisyyttä nykyiseen asuintilanteeseen.
Toinen osuus kuvaa vastaajien
muuttokiinnostusta sekä näkemystä
Porvoon veto- ja pitovoimatekijöistä.
Kolmas ja neljäs osa kuvaa vastaajien
asumisen tarpeita ja unelmia sekä
näkemyksiä Porvoon
asuinrakentamisesta. Kolmas osuus
kyselyn tuloksista tarkastelee
ristiintaulukoiden tuloksia vastaajien
taustatietoja hyödyntäen. Ristiin
vertailtavat ryhmät ovat alle ja yli 50 -
vuotiaat sekä omakotitalo- ja muut
asukkaat. Viimeinen osuus (Liitteet)
esittelee kyselyssä kysytyt kysymykset.
K E S K E I S E T T U L O K S E T
KYSELYN TEEMAT JA TAVOITTEET
Kyselyssä pyrittiin selvittämään tausta-
tietojen lisäksi vastaajien tyytyväisyyttä
heidän nykyiseen asumistilanteeseen,
kiinnostusta muuttamiseen sekä erilaisia
asumiseen liittyviä tulevaisuuden tarpeita
ja unelmia. Seuraavassa keskeiset
tulokset. Tuloksia voi tarkemmin
tarkastella lisäksi raportin viimeisessä
osuudessa.
VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT
Tämän kyselyn vastaajaryhmä edustaa
erityisesti Porvoon keskustassa ja sen
läheisyydessä, pientaloalueella asuvia,
pääosin 35-64 –vuotiaita naisia, jotka
elävät kahden tai vähintään neljän
hengen kotitalouksissa. Vastaajaryhmä
asuu pääosin yli 100 neliön suuruisissa
omakotitaloissa ja omistusmuotoisesti
Porvoossa.
TYYTYVÄISYYS NYKYISEEN ASUMISEEN
Vastaajista yli 90 prosenttia on erittäin tai
melko tyytyväisiä nykyiseen asumiseensa.
Kysyttäessä millä toimenpitein nykyistä
asumistyytyväisyyttä voitaisiin parantaa
entisestään, vastausehdotukset kohdistui-
vat erityisesti asuinympäristössä katujen
kuntoon ja joukkoliikenneyhteyksien
parantamiseen sekä palveluiden lisäämi-
seen.
Ristiin vertailuissa tehtiin lisäksi seuraavatmuun muassa huomiot: yli 50-vuotiaattoivovat tämän lisäksi enemmänlevähdyspaikkoja, kun taas omakotitalo-asukkaat taas lisää kävely- ja pyöräteitä.
K E S K E I S E T T U L O K S E T
SYITÄ OLLA MUUTTAMATTA/MUUTTAA
Suurimmat syyt olla muuttamatta olivat
viihtyminen omassa kodissa ja omalla
asuinalueella. Myös sana maaseutu nousi
esiin huolimatta siitä, että suurin osa
vastauksista saatiin keskustan lähellä
asuvilta.
Syyt muuttaa oli varioivia. Monet niistä
liittyivät lapsiin ja heidän kasvatukseen,
(päiväkoti/koulu) mutta sen lisäksi myös
lasten poismuuttoon. Lisäksi haluttiin
muuttaa pienempään tai suurempaan
kotiin, keskustaan ja palveluiden lähelle.
Myös mahdollisia esteitä muuttamiseen
kysyttiin. Keskeisiä esteitä muuttoon
olivat etteivät rahat riitä tai itselle sopivaa
kotia löydy.
PORVOON VETO- JA PITOVOIMA
Valtaosa vastaajista piti Porvoota
vetovoimaisena muuttokohteena.
Kysyttäessä mihin erityisesti kaupungin
pitäisi panostaa houkutellakseen uusia
asukkaita kuntaan viisi eniten kannatusta
saanutta ehdotusta oli:
1. Laadukas rakentamaton ympäristö
(luonto; meri, joki, järvet, metsät..)
2. Viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö
3. Työ/opiskelupaikat
4. Laadukas päiväkoti-/koulupaikka lapselle
5. Sukulaiset ja ystävät
Pitovoimatekijät olivat samat, vain hieman
toisessa järjestyksessä. Ristiin vertailuissa
eroja ei havaittu.
MUUTTOKIINNOSTUS
Vastaajista 45% oli erittäin tai melko
kiinnostuneita muuttamaan seuraavan
kymmenen vuoden sisällä. 51 prosenttia
vastaajista arvioi itsensä asuvan
kymmenen vuoden kuluttua toden-
näköisesti muualla kuin nykyisessä
kodissaan. 17 prosenttia heistä arvioi
asuvansa muualla kuin Porvoossa.
Ristiin vertailuissa tehtiin lisäksi muun
muassa seuraavat huomiot: Alle 50-
vuotiaat vastaajat ovat hieman
kiinnostuneempia muuttamaan ja myös
toiselle paikkakunnalle ja omakotitalossa
asuvat vastaajat ovat vähemmän
kiinnostuneita muuttamaan kuin muissa
asumismuodossa asuvat.
K E S K E I S E T T U L O K S E T
..JOKA ON SUUREMPI KUIN KOLMIO..
60 prosentille vastaajista 75-150 neliön
kokoinen koti, joka on suurempi kuin
kolmio oli mieluisin vastausvaihtoehto.
Miltei kukaan vastaajista (3%) ei pitänyt
mieluisana alle 40 neliöistä yksiötä.
Ristiin vertailtaessa alle ja yli 50 -vuotiaiden
vastauksia, tehtiin huomio, että
vanhemmilla ikäluokilla tilantarve
vähenee suhteessa hieman nuorempiin
ikäluokkiin, jopa noin 40-50 neliöön.
Myös tarkasteltaessa omakotitalo-
asukkaiden vastauksia suhteessa muissa
asuinrakennustyypeissä asuviin, tehtiin
huomio, että erityisesti omakotitalo-
asukkaat pitävät mieluisimpina yli 100
neliön kokoisia koteja.
..JA JOKA ON RAKENNETTU PUUSTA.
Miltei 70 prosenttia vastaajista piti
mieluisimpana rakennusmateriaalina
puuta.
UNELMAKODIN HINTA
Vain 30 prosenttia vastaajista oli valmiita
maksamaan omia asumismieltymyksiä
vastaavasta omistusasunnosta yli 300 000
euroa ja vain 25 prosenttia maksamaan yli
1000 euroa kuukaudessa asumismielty-
myksiä vastaavasta vuokra-asunnosta.
Ristiin vertailtaessa yli 50-vuotiaiden
valmius maksaa kodista laski suhteessa
alle 50 –vuotiaisiin, kun taas omakotitalo-
asukkailla valmius maksaa hieman kasvoi
suhteessa toiseen vertailuryhmään.
UNELMAKOTI ON OMA OMAKOTITALO
Miltei 80 prosenttia vastaajista halusi
omistaa kodin. Vastaajia kiinnosti melko
yhtälailla sekä vanhat kuin uudet
asuinrakennukset, mutta tarkennettaessa
tätä kysymystä, vastaajia vaikutti
kiinnostavan vähiten 1940-2000 -luvulla
rakennetut asuinrakennukset. Mieluisin
asuinrakennustyyppi vastaajille oli
omakotitalo pientalovaltaiselta alueelta ja
keskustasta. Ristiin vertailtaessa osa 50-
vuotiaista sekä muut kuin omakotitalossa
jo asuvat pitivät mieluisena
asuinvaihtoehtona myös kerros- tai
rivitaloa omakotitalon rinnalla.
..
K E S K E I S E T T U L O K S E T
KIINNOSTUS ILMASTOYSTÄVÄLLISIIN
ASUINRATKAISUIHIN
Vastaajista miltei 50 prosenttia oli
kiinnostunut siirtymään uusiutuvilla
energianlähteillä tuotettuun lämpöön ja
sähköön.
Vastaajista yli 70 prosenttia on jo lisännyt
kierrättämistä ja jätteidenlajittelua ja yli
50 prosenttia on jo vähentänyt sähkön
kulutusta sekä kodin lämpötilaa ilmasto-
ystävällisemmän asumisen puolesta.
Vastaajia vähiten kiinnosti muuttaminen
asuntoon, jossa on nykyistä enemmän
yhteisiä tiloja ilmastoystävällisempänä
tapana asua.
KIINNOSTUS YHTEISÖLLISIIN ASUIN-
RATKAISUIHIN
Yhteisölliset asumisratkaisut kiinnostivat
melko vähäisesti vastaajaryhmää. Omasta
yksityisestä tilasta luopuminen erityisesti
ruokailun ja peseytymisen osalta tuntui
vastaajista vieraalta. Eniten kiinnostusta
herätti yhteiskäyttöauto (alle 20 prosenttia
vastaajista).
KIINNOSTUS ERILAISIIN DIGITAALISIIN
JA TEKNISIINASUINRATKAISUIHIN
Erilaiset digitaaliset ja tekniset asumis-
ratkaisut kiinnostivat hieman enemmän
vastaajia. Esimerkiksi älykkään hälytys-,
lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän osalta.
KAUNISTA, VIIHTYISÄÄ JA MONIPUO-
LISESTI SAAVUTETTAVAA YMPÄRISTÖÄ
Vastaajaryhmä oli erityisen kiinnostunut
asumaan ympäristössä, jossa on tehty suuria
panostuksia rakennetun ympäristön ulko-
näköön ja viihtyisyyteen sekä liikkumisen
helppouteen sekä joukkoliikenneyhteyksin.
TIIVIIMPI JA KORKEAMPI KESKUSTA
Yli 80 prosenttia vastaajista vastasi, että
keskustaa on hyvä tiivistää jonkin verran.
Tiivistämisen asteista oltiin eri mieltä. Kun
taas yli 50 prosenttia piti neljää tai viittä
kerrosta keskustassa sopivana rakennus-
korkeutena.
Borgå stad utarbetar som bäst ett
boendeprogram. Målet med
programmet är att ordna
boendeförhållanden så att varje
kommuninvånare har en bra och
ändamålsenlig bostad med tanke på
sin livssituation och sitt bostadsbehov.
Syftet med boendeprogrammet är att
styra boendet och utvecklingen av
boendet i Borgå för invånarnas
mångsidiga behov.
Boendeprogrammet grundar sig på
stadens strategi Drömmarnas Borgå
2030 och genomför strategins fyra
huvudsakliga mål: att vara den
populäraste hemstaden, att vara bäst
också i vardagen, att erbjuda ett aktivt
och mångsidigt stadsliv samt att vara
föregångare i klimatarbetet.
Alla intresserade kan delta i
beredningen av programmet i tre olika
skeden. I första skedet görs en enkät
om boende, i det andra ordnas en
workshop om boende och i det tredje
skedet en kommentar- och
utlåtanderunda om programutkastet,
vilket kan utnyttjas när man gör upp
programmets utgångspunkter och mål.
B O E N D E P R O G R A M
E N K Ä T O M B O E N D E
Den tvåspråkiga enkäten om boende
genomfördes den 3–16 februari 2020.
På Borgå stads webbsidor fanns en
öppen länk till enkäten. Staden
informerade om enkäten och
marknadsförde den via flera olika
kanaler. Enkäten bestod av 38 frågor
och den besvarades av 177 personer.
På grund av att det inte fanns några
obligatoriska frågor varierar antalet
svarare i frågorna i slutrapporten.
Slutrapporten beskriver hur nöjda de
som svarat på enkäten är med det
nuvarande boendet och klargör
eventuella framtida behov och
drömmar som anknyter till boendet.
De väsentligaste analyserade
resultaten av enkäten presenteras till
en början sammanfattat i första delen
av rapporten, därefter presenteras
resultaten i en större utsträckning,
också genom att jämföra med
korstabell.
Resultaten presenteras närmare enligt
följande: Första delen beskriver
hurudan svarargrupp svaren
huvudsakligen representerar och hur
nöjda de är med den nuvarande
boendesituationen. Den andra delen
beskriver svararnas intresse av att
flytta samt deras syn på stadens
dragnings- och kvarhållningskraft.
Den tredje och fjärde delen beskriver
svararnas boendebehov och drömmar
samt deras syn på stadens
bostadsbyggande. Den sista delen
granskar resultaten av korstabellerna
genom att utnyttja svararnas
bakgrundsuppgifter. Grupperna som
jämfördes i kors är under och över 50-
åringar samt personer som bor i
egnahemshus eller annan typ av
bostad. Den sista delen (Bilagor)
presenterar frågorna i enkäten.
D E V Ä S E N T L I G A S T E R E S U L T A T E N
TEMA OCH MÅLSÄTTNINGAR
Med enkäten strävade man efter att
utöver bakgrundsuppgifterna undersöka
hur nöjda svararna är med sin nuvarande
boendesituation, deras intresse att flytta
samt olika framtidsbehov och drömmar
som anknyter till boendet. I rapportens
sista del kan man granska resultaten av
enkäten närmare.
SVARARNAS BAKGRUNDSUPPGIFTER
Svarargruppen i den här enkäten
representerar särskilt 35–64-åriga
kvinnor som bor i två eller minst fyra
personers hushåll i Borgå centrum och i
dess närhet. Svarargruppen bor
huvudsakligen i över 100 m² stora
egnahemshus och ägarbostäder i Borgå.
BELÅTENHETENMEDNUVARANDEBOENDE
Av svararna är över 90 % mycket eller
ganska nöjda med sitt nuvarande boende.
På frågan om hur man kunde förbättra det
nuvarande boendet, riktades förslagen
speciellt till gatornas skick i boendemiljön
samt förbättrandet av kollektivtrafiken och
servicen.
Genom korskontrollen gjordes dessutom
följande observationer: över 50-åringar
önskar dessutom mera viloplatser, medan
de som bor i egnahemshus önskar mera
gång- och cykelvägar.
D E V Ä S E N T L I G A S T E R E S U L T A T E N
ORSAKER TILL INTRESSE FÖR ATT
FLYTTA/INTE FLYTTA
De största orsakerna till att inte flytta var
trivseln i det egna hemmet och i det egna
bostadsområdet. Ordet landsbygd dök
upp trots att största delen av svaren kom
från personer som bor nära centrum.
Orsakerna till flyttning varierade. Många
orsaker var anknutna till barnen och
deras uppfostran, (daghem/skola) men
också till att barnen flyttar bort.
Dessutom ville man flytta till en mindre
eller större bostad, till centrum och
närmare service. Det frågades också om
eventuella hinder till flyttning. De
vanligaste hindren var att pengarna inte
räcker till eller att det är svårt att hitta en
lämplig bostad.
DRAGNINGS- OCH KVARHÅLLNINGS-
KRAFT I BORGÅ
Största delen av dem som svarat ansåg att
Borgå är en flyttningsort med
dragningskraft. På frågan om vad staden
särskilt borde satsa på för att locka nya
invånare var det fem förslag som fick mest
understöd:
1.Obyggd miljö av hög kvalitet (natur: hav,
åar, sjöar, skog)
2. Trivsam och behaglig boendemiljö
3. Arbets-/studieplatser
4. Bra daghems-/skolplats för barnen
5. Släktingar och vänner
Faktorerna för kvarhållningskraft var de
samma, endast i en annan ordning. Vid
korstabellsjämförelsen märktes ingen
skillnad.
INTRESSE FÖR FLYTTNING
45 % av dem som svarat var mycket eller
ganska intresserade av att flytta inom de
kommande tio åren. 51 % uppskattade att
de troligtvis kommer att bo någon
annanstans än i det nuvarande hemmet
om tio år. 17 % uppskattade att de
kommer att bo någon annanstans än i
Borgå.
Genom korskontroll gjorda jämförelser
gjordes dessutom följande observationer:
Personer under 50 år som svarat är en
aning mera intresserade av att flytta,
också till en annan ort, och de som bor i
egnahemshus är mindre intresserade av
att flytta än de som bor i andra typer av
bostäder.
D E V Ä S E N T L I G A S T E R E S U L T A T E N
…SOM ÄR STÖRRE ÄN EN TREA…
60 % av dem som svarade ansåg att ett
hem på 75–150 m² som är större än en
trea, var det bästa alternativet. Nästan
ingen av dem som svarade (3 %) ansåg att
en etta under 40 m² var ett bra alternativ.
Vid korstabellsjämförelse av under och
över 50-åringars svar observerades att
behovet av utrymme minskar en aning
hos de äldre åldersklasserna i förhållande
till de lite yngre åldersklasserna, t.o.m. till
40–50 m². Också då man granskade
svaren av dem som bor i egnahemshus i
förhållande till svaren av dem som bor i
andra typer av bostäder, märkte man att
särskilt de som bor i egnahemshus anser
att hem som är över 100 m² är mest
attraktiva.
.. OCH SOM ÄR BYGGT I TRÄ.
Nästan 70 % av dem som svarade ansåg att
trä var det behagligaste byggmaterialet.
PRISET PÅ DRÖMHEMMET
Endast 30 % av dem som svarade var
villiga att betala över 300 000 euro för en
bostad som motsvarar de egna
boendeönskemålen och endast 25 % var
villiga att betala över 1000 euro i månaden
för en hyresbostad som motsvarar de egna
boendeönskemålen. Vid
korstabellsjämförelsen sjönk över 50-
åringars vilja att betala för hemmet i
förhållande till under 50-åringar, medan
betalningsvilligheten hos dem som bor i
egnahemshus steg en aning i förhållande
till den andra jämförelsegruppen.
DRÖMHEMMET ÄR ETT EGET HUS..
Nästan 80 % svarade att de vill äga sitt
hem. Både gamla och nya bostadshus
intresserade, men då man frågade
närmare verkade det som om bostadshus
byggda på 1940–2000-talet intresserade
minst. Mest tilltalades svarspersonerna
av egnahemshus i ett småhusområde och
i centrum.
Vid korstabellsjämförelsen ansåg en del
av 50-åringarna och personer som inte
redan bor i egnahemshus att vånings-
eller radhus också var ett bra alternativ.
D E V Ä S E N T L I G A S T E R E S U L T A T E N
INTRESSE FÖR KLIMATVÄNLIGA
BOENDELÖSNINGAR
Nästan 50 % av dem som svarade var
intresserade av att byta till värme och
elektricitet som produceras med
förnybara energikällor.
Över 70 % av dem som svarade har redan
ökat sin återvinning och avfallssortering
och över 50 % har redan minskat på
elförbrukningen och sänkt hemmets
temperatur till förmån för ett mera
klimatvänligt boende.
De som svarade var minst intresserade av
att flytta till en bostad där det finns mera
gemensamma utrymmen som ett mera
klimatvänligt levnadssätt.
INTRESSE FÖR BOENDE MED
GEMENSAMMA LÖSNINGAR
Det finns ganska litet intresse för boende
med gemensamma lösningar bland dem
som svarade. Att avstå från det egna
privata utrymmet, särskilt mat- och
tvättutrymmen, kändes främmande. Bil i
sambruk intresserade mest (under 20 %
av dem som svarade).
INTRESSE FÖR OLIKA DIGITALA OCH
TEKNISKABOENDELÖSNINGAR
De som svarade var en aning mera
intresserade av olika digitala och tekniska
boendelösningar, till exempel smarta
alarm-, värme- och ventilationssystem
intresserade.
EN VACKER, TRIVSAM OCH EN
LÄTTILLGÄNGLIG MILJÖ
Svarargruppen var speciellt intresserad av
att bo i en miljö, där man satsat på den
byggda miljöns utseende och trivsamhet
och där det är lätt att röra sig och det finns
en fungerande kollektivtrafik.
ETT TÄTARE OCH HÖGRE CENTRUM
Över 80 % av de som svarade ansåg att
man kan förtäta centrum en aning. Man
var däremot av olika åsikt om graden av
förtätning. Över 50 % ansåg att fyra eller
fem våningar i centrum var en passlig
byggnadshöjd.
K Y S E L Y N K O K O A I N E I S T O
V A S T A A J I E N T A U S T A T I E D O T
70 prosenttia kyselyn vastaajista oli
naisia.
Vastaajat edustavat erityisesti
35-49 -vuotiaiden ikäluokkaa.
Vastaajien perhekoko on kaksi tai
enemmän kuin kolme henkilöä.
70%
29%
1%
Kysymys 1. (n = 174)
Nainen Mies Muu
Alle 18 –vuotiaat, 0 %
18-24 –vuotiaat, 1 %
65-74 –vuotiaat, 11 %
Yli 74 –vuotiaat, 1 %
15%
37%
12%
36%
1 hlö 2 hlöä 3 hlöä +3 hlöä
Kysymys 3. (n = 171)
25-34 –vuotiaat, 10 %
54%
17%13%
7%9%
Kysymys 4. ja 5. (n = 175)
Vastaajat edustavat erityisesti Porvoon
keskustassa ja sen läheisyydessä asuvia.
Vastaajista 58 prosenttia ilmoitti
asuvansa omakotitalossa.
*Valkoinen palkki kuvaa vastaajia, jotka eivät kertoneet asuinsijaintitietoaan tai asuivat Porvoon ulkopuolella.
V A S T A A J I E N T A U S T A T I E D O T
Vastaajien asuinympäristön luonnetta
kuvattiin pääosin pientalovaltaiseksi.
Kerrostalovaltainen asuinalue keskustan lähellä, 11 %
Kerrostaloalue, 1 %
20%
10%
8%
58%
4%
Kerrostalo
Rivitalo
Paritalo
Omakotitalo
Muu, mikä?
Kysymys 7. (n = 173)
*Muita vastauksia olivat: puutalo-osake, luhtitalo, erillistalo, maatilan päärakennus sekä kerrostalon ja rivitalon yhdistelmä
Vastaajat asuivat pääosin
omistusmuotoisesti.
Vastaajien asunnon koot olivat
valtaosin yli 100 neliötä.
Vastaajien asunnon huonetyypit olivat
pääosin suurempia kuin kolmiot.
V A S T A A J I E N T A U S T A T I E D O T
1%
2%
5%
15%
18%
35%
24%
Alle 30 neliötä
30-40 neliötä
40-50 neliötä
50-75 neliötä
75-100 neliötä
100-150 neliötä
Yli 150 neliötä
Kysymys 8. (n = 175)
3%
11%
19%
67%
Yksiö
Kaksio
Kolmio
Suurempi kuin kolmio
Kysymys 9. (n = 171)
61%
23%
13%
3%
Oma talo
Asunto-osake
Vuokra-asunto
Asumisoikeusasunto
Kysymys 10. (n = 173)
Vastaajista 93% oli erittäin tai melko
tyytyväisiä nykyasuinympäristöönsä.
Vastaajien mukaan asuinympäristön viihtyvyyttä voisi parantaa nykyistäkin
viihtyisämmäksi parantamalla mm. katujen kuntoa sekä joukkoliikenneyhteyksiä.
V A S T A A J I E N T A U S T A T I E D O T
49%
44%
6%
1%
Erittäin tyytyväinen
Melko tyytyväinen
Melko tyytymätön
Erittäin tyytymätön
Kysymys 11. (n = 171)
Vastausaineiston ”Lisätä palveluita, 10%” vastauksia mm. olivat: Apteekki, putiikkeja, koirapuisto, liikuntapaikkoja, kauppoja, baari, metsää Alko, nuorisotiloja, leikkipuistoja, virkistysalueita, puistoja, ravintoloita, roskiksia, harrastustiloja, kokoontumistiloja ja julkinen liikenne.
Vastausaineiston ”Lisätä tai vähentää jotain muuta” vastauksia olivat mm. yksityisautoilu, läpikulkuliikenne, lähiöbaarit, luontoa, asfalttia, parkkipaikkoja, ilkivaltaa, parempaa valaistusta, kulkureittejä autoille/pyörille/jalankulkijoille, nuorisotiloja, koirapuisto, meluvalli.
Vastausaineistosta nostettu yllä olevaan kaavioon päiväkodit ja koulut.
17%
9%
17%
6%
9%
5%
7%
5%
3%
2%
3%
10%
8%
Lisätä / parantaa katujen kuntoa ja huoltoa
Lisätä / parantaa valaistusta
Lisätä / parantaa joukkoliikenneyhteyksiä
Lisätä kävelyteitä
Lisätä pyöräteitä
Lisätä viher- ja virkistysalueita
Lisätä levähdyspaikkoja (istuinpenkkejä)
Lisätä virikkeellisiä yhteisessä käytössä olevia välineitä/kalusteita
Lisätä asuintaloja
Lisätä työpaikkoja
Lisätä/säilyttää päiväkoteja/kouluja
Lisätä muita palveluita, mitä?
Lisätä tai vähentää jotain muuta, mitä?
Kysymys 12. (n = 384)
Vastaajista 95% oli erittäin tai melko
tyytyväisiä nykyasuinrakennukseensa.
Vastaajien mukaan asuinrakennuksen viihtyvyyttä voisi parantaa nykyistäkin
viihtyisämmäksi parantamalla mm. lisäämällä säilytystilaa liikkumisvälineille.
V A S T A A J I E N T A U S T A T I E D O T
54%
41%
4%
1%
Erittäin tyytyväinen
Melko tyytyväinen
Melko tyytymätön
Erittäin tyytymätön
Kysymys 13. (n = 172)
14%
13%
2%
3%
12%
10%
7%
3%
5%
5%
7%
20%
Lisätä säilytystilaa liikkumisvälineille (rattaat, pyörät, rollaattorit..)
Energiaremontti (lämmitys/ilmastointijärjestelmän uusiminen)
Sähköremontti (sähköpääkeskus, johdotukset, aurinkopaneelit)
Parantaa sisäänkäyntiä/porraskäytäviä (portaat ja porrastilat)
Ikkunaremontti
Julkisivuremontti
Kattoremontti
Parvekeremontti
Putkiremontti
Salaojaremontti
WC-/kylpyhuoneremontti
Jotain muuta, mitä?
Kysymys 14. (n = 184)
Muita yksittäisiä vastauksia olivat muun muassa sisätilojen pintaremontointi, restaurointi, keittiöremontti, yhteinen sauna, lasikuisti, naakka-karkottimet, puiden kaatoa, puutarhan laittoa, optisen kuidun lisäys, rakenteelliset korjaukset, aidan/autotallin/sivurakennuksen rakentaminen,
äänieristys, pihan asfaltointi, parkkipaikan kunnostus, hissin rakennuttaminen ja remontointi, parvekelämmitys, lattiaremontti, eristyskorjaustyöt
51 prosenttia vastaajista arvioi itsensä asuvan kymmenen vuoden kuluttua
todennäköisesti muualla kuin nykyisessä kodissaan. 17 prosenttia heistä arvioi
asuvansa muualla kuin Porvoossa.
M U U T T O K I I N N O S T U S
24%
21%
15%
40%
Erittäin kiinnostunut
Melko kiinnostunut
Melko vähän kiinnostunut
En yhtään kiinnostunut
Kysymys 15. (n =174)
4%
13%
19%
12%
3%
49%
Toisessa maassa
Toisella paikkakunnalla
Toisella asuinalueella (samalla paikkakunnalla)
Nykyisellä asuinalueella
Samassa taloyhtiössä
Nykyisessä kodissa
Kysymys 16. (n = 172)
Vastaajista 45% oli erittäin tai melko
kiinnostuneita muuttamaan seuraavan
kymmenen vuoden sisällä.
83 vastaajaa kertoi lisäksi syitä miksi
on mahdollisesti estynyt muuttamaan.
Vastauksista koottiin sanapilvi.
M U U T T O K I I N N O S T U S
* Vastausaineistossa vastaukset olivat kahdensuuntaisia (miksi on estynyt muuttamaan positiivisessa sekä negatiivisessa mielessä).
73 vastaajaa kertoi syitä miksi
ei ole kiinnostunut muuttamaan.
Vastauksista koottiin sanapilvi.
83 vastaajaa kertoi syitä miksi
on kiinnostunut muuttamaan.
Vastauksista koottiin sanapilvi.
M U U T T O K I I N N O S T U S
Yli 60 prosenttia vastaajista antoi arvosanaksi erittäin hyvän (luvun kahdeksan, yhdeksän tai kymmenen) kysyttäessä
”Asteikolla 0-10, kuinka kiinnostava/vetovoimainen Porvoo on muuttokohteena sinun mielestäsi?”
1%2%
1% 1%3%
9%7%
15%
31%
20%
12%
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Kysymys 21. (n = 171)
Ei yhtään kiinnostava Erittäin kiinnostava
M U U T T O K I I N N O S T U S - V E T O V O I M A
12%12%
7%7%
6%6%
6%5%5%5%
5%4%
4%3%
2%2%2%
1%1%
1%1%
2%
Laadukas rakentamaton ympäristö / luonto (esimerkiksi meri, joki, järvet, metsät..)Viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristöTyö-/ opiskelupaikkaLaadukas päiväkoti-/koulupaikka omalle lapselleSukulaiset ja/tai ystävätHenkisesti turvallinen asuinympäristö (turvallinen/tasa-arvoinen/yksityinen olo)Laadukkaat joukkoliikenneyhteydetFyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö, jossa liikkuminen helppoaLaadukkaat vapaa-ajan palvelut (esimerkiksi kulttuuritarjonta/–palvelut, …Laadukas rakennettu ympäristö (esimerkiksi rakennukset, puistot)Vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennuksetLaadukkaat julkiset palvelut (esimerkiksi terveydenhuolto)Vanhempi rakennettu asuinalueLaadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet (sisältäen riittävästi autopaikkoja)Laadukkaat jalankulku- ja pyöräily-yhteydetLaadukkaat kaupalliset palvelut (esimerkiksi ruokakauppa)Ekologinen asuinympäristöYhteinen, yhteisöllinen, osallistava asuinympäristö (yhteisiä, yhteisöllisiä,…Uudet tai uudennäköiset asuinrakennuksetVanhempi rakennettu asuinalue, jota on täydennetty uusilla rakennuksillaUusi rakennettu asuinalueMuu, mikä?
Kysymys 22. (n =737)
Vastaajien näkemyksen mukaan uusia asukkaita Porvooseen houkuttelisi erityisesti laadukas rakentamaton ympäristö
(luonto) sekä viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö.
Muita vastauksia olivat mm. mahdollisuudet muuttaa ja asua maaseudulla, elävä maaseutu ja saaristo, sijainti lähellä pääkaupunkiseutua, edullisempi
asuminen, maaseudun terveelliset koulut, Porvoon historia, Vanha kaupunki, viihtyisät puistot, Steinerpäiväkodit ja -koulut
M U U T T O K I I N N O S T U S - P I T O V O I M A
12%11%
9%9%
8%7%
7%4%
4%4%4%4%
3%3%
2%2%
1%1%
1%1%
1%1%
Laadukas rakentamaton ympäristö / luonto (esimerkiksi meri, joki, järvet, metsät..)Viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristöTyö-/ opiskelupaikkaSukulaiset ja/tai ystävätLaadukas päiväkoti-/koulupaikka omalle lapselleHenkisesti turvallinen asuinympäristö (turvallinen/tasa-arvoinen/yksityinen olo)Laadukkaat vapaa-ajan palvelut (esimerkiksi kulttuuritarjonta/–palvelut, …Laadukkaat julkiset palvelut (esimerkiksi terveydenhuolto)Fyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö, jossa liikkuminen helppoaVanhempi rakennettu asuinalueLaadukas rakennettu ympäristö (esimerkiksi rakennukset, puistot)Laadukkaat joukkoliikenneyhteydetLaadukkaat kaupalliset palvelut (esimerkiksi ruokakauppa)Vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennuksetLaadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet (sisältäen riittävästi autopaikkoja)Laadukkaat jalankulku- ja pyöräily-yhteydetEkologinen asuinympäristöYhteinen, yhteisöllinen, osallistava asuinympäristö (tiloja tarpeeksi)Uudet tai uudennäköiset asuinrakennuksetUusi rakennettu asuinalueVanhempi rakennettu asuinalue, jota on täydennetty uusilla rakennuksillaMuu, mikä?
Kysymys 23. (n =707)
Muita vastauksia olivat Porvoon identiteetti, kulttuuri ja historia, luonto, meri ja saaristo, idyllinen Vanha kaupunki ja sen ilmapiiri,
kaunis luonto ja meri, maaseutu mahdollisuutena, palvelut maaseudulla,maaseudun terveelliset koulut ja palveluasunnot vanhuksille
Laadukas rakentamaton ympäristö (luonto) sekä viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö vastaajien mukaan on myös
pitovoimatekijä nykyisille porvoolaisille asukkaille.
Laadukas rakentamaton ympäristö / luonto (esimerkiksi meri, joki, järvet, metsät..)Viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö
Työ-/ opiskelupaikkaSukulaiset ja/tai ystävät
Laadukas päiväkoti-/koulupaikka omalle lapselleHenkisesti turvallinen asuinympäristö (turvallinen/tasa-arvoinen/yksityinen olo)
Laadukkaat vapaa-ajan palvelut (esimerkiksi kulttuuritarjonta/–palvelut, harrastusmahdollisuudet) Laadukkaat julkiset palvelut (esimerkiksi terveydenhuolto)
Fyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö, jossa liikkuminen helppoaVanhempi rakennettu asuinalue
Laadukas rakennettu ympäristö (esimerkiksi rakennukset, puistot)Laadukkaat joukkoliikenneyhteydet
Laadukkaat kaupalliset palvelut (esimerkiksi ruokakauppa)Vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennukset
Laadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet (sisältäen riittävästi autopaikkoja)Laadukkaat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet
Ekologinen asuinympäristöYhteinen, yhteisöllinen, osallistava asuinympäristö (tiloja tarpeeksi)
Uudet tai uudennäköiset asuinrakennuksetUusi rakennettu asuinalue
Vanhempi rakennettu asuinalue, jota on täydennetty uusilla rakennuksillaMuu, mikä?
Kysymys 22. ja 23. (n = 737 ja 707)
M U U T T O K I I N N O S T U S
Veto- ja pitovoima näyttäytyy samankaltaisina lukuun ottamatta seuraavia eroavaisuuksia: Työ- ja opiskelupaikat, sukulaiset ja
ystävät, laadukkaat vapaa-ajan palvelut, joukkoliikenneyhteydet sekä vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennukset.
12%
12%
7%
6%
7%
6%
5%
4%
5%
4%
5%
6%
2%
5%
3%
2%
2%
1%
1%
1%
1%
2%
12%
11%
9%
9%
8%
7%
7%
4%
4%
4%
4%
4%
3%
3%
2%
2%
1%
1%
1%
1%
1%
1%
VETOVOIMA PITOVOIMA
Riippumatta muuttohalukkuudesta, seuraavista vaihtoehdoista
vastaajia kiinnosti eniten ostaa (ja omistaa) koti.
8%
13%
58%
18%
3%
Rakentaa itse
Rakennuttaa
Ostaa
Vuokrata
Muu, mikä?
Kysymys 19. (n = 156)
* Muita vastauksia olivat: asumisoikeusasuminen, senioriasuminen ja keskusta-asuminen.
Riippumatta muuttohalukkuudesta, seuraavista vaihtoehdoista
vastaajia kiinnosti hieman enemmän jo rakennetut kodit.
* Muita vastauksia olivat: savirakennus, omakotitalo, maalaistalo, uusi tai vanha hirsitalo maalaisympäristöstä, hyvä tontti, sopiva sijainti ja neliöt, yksityinen vuokratalo, esteetön
koti keskustasta, pienempi koti metropolialueelta jossa terveyspalvelut lähellä.
Vanhempi asunto jo rakennetusta asuinrakennuksesta , 19%
T A R P E I T A J A U N E L M I A
Vastaajia kiinnosti eniten vuoden 2000
jälkeen rakennetut asuinrakennukset.
Vastaajille mieluisin
asuinrakennustyyppi oli omakotitalo.
T A R P E I T A J A U N E L M I A
Vastaajia kiinnostivat erityisesti
keskustan asuinalueet.
Kerrostalovaltainen asuinalue keskustan lähellä, 11 %
Kerrostaloalue, 0 %
21%
12%
3%
61%
3%
Kerrostalo
Rivitalo
Paritalo
Omakotitalo
Muu, mikä?
Kysymys 25. (n = 173)
*Muita vastauksia olivat: puutalo-osake, senioritalo ja maininta että ”Asumisen helppous ja turvallisuus ratkaisevinta”
-1900, 26 %
1900 – 1940, 27 %
1940 – 1960 , 11 %
1960 – 1980 , 5 %
1980 – 2000 , 13 %
2000 – 2020, 40 %
2020- (aivan uusi) , 35 %
*Kysymyksessä on saanut valita yksi tai kaksi vaihtoehtoa.
Vastaajien mieluisin
asuinrakennusmateriaali oli puu.
Vastaajien mieluisin asunnon koko oli
100 – 150 neliötä.
Vastaajien mieluisin huonemäärä oli
suurempi kuin kolmio.
T A R P E I T A J A U N E L M I A
1%
2%
8%
13%
22%
38%
16%
Alle 30 neliötä
30-40 neliötä
40-50 neliötä
50-75 neliötä
75-100 neliötä
100-150 neliötä
Yli 150 neliötä
Kysymys 27. (n = 162)
2%
13%
24%
61%
Yksiö
Kaksio
Kolmio
Suurempi kuin kolmio
Kysymys 26. (n = 169)
12%
69%
12%
7%
Betoni
Puu
Tiili
Muu mikä?
Kysymys 28. (n = 170)
Muita vastauksia olivat: Kivi, savi, harkko, puu, hirsi, ”kaikki käy”, ”yhdistelmä kaikkea” ja ””rakennuksen terveys ratkaisevinta”
Vain 30 prosenttia vastaajista olisi valmiita maksamaan
asumismieltymyksiään vastaavasta omistusasunnosta
Porvoossa yli 300000 euroa.
Vain 25 prosenttia vastaajista olisi valmiita maksamaan
asumismieltymyksiään vastaavasta vuokra-asunnosta
Porvoossa vuokraa kuukausittain yli 1000 euroa.
T A R P E I T A J A U N E L M I A
1%
1%
13%
16%
18%
21%
13%
6%
4%
5%
2%
Alle 50 000€
50 000 - 100 000€
100 000 - 150 000€
150 000 - 200 000€
200 000 - 250 000€
250 000 - 300 000€
300 000 - 350 000€
350 000 - 400 000€
400 000 - 450 000€
450 000 - 500 000€
Yli 500 000€
Kysymys 30. (n = 165)
1%
1%
12%
34%
27%
16%
6%
1%
1%
0%
1%
Alle 200€
200-400€
400-600€
600-800€
800-1000€
1000-1200€
1200-1400€
1400-1600€
1600-1800€
1800-2000€
Yli 2000€
Kysymys 31. (n = 154)
86 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi, että keskustaa
on hyvä tiivistää. Tiivistämisen asteista oltiin eri mieltä.
51 prosenttia vastaajista piti sopivana rakennuskorkeutena
neljää tai viittä kerrosta keskustassa.
R A K E N T A M I S E S T A P O R V O O S S A
18%
42%
26%
14%
Keskustaa on ehdottomasti hyvä tiivistää.Alueella on paljon tilaa uudelle
rakentamiselle.
Keskustaa on hyvä tiivistää uudellarakentamisella jonkin verran.
Keskustaa on hyvä tiivistää uudellarakentamisella vain vähän.
Keskustaa ei pidä tiivistää lainkaan.
Kysymys 32. (n = 172)
3%
26%
51%
15%
3%
2%
Yksikerroksisia
2-3-kerroksisia
4-5-kerroksisia
6-8-kerroksisia
9-10-kerroksisia
Muu mikä?
Kysymys 33. (n = 168)
Muita vastauksia olivat: ”Niin korkeita kuin teknisesti mahdollista” ”Reilusti yli 10 kerrosta” ja ”Riippuen istuvuudesta ympäristöön”
Vastaajat olivat erityisen kiinnostuneet asumaan ympäristössä, johon on tehty suuria panostuksia rakennetun ympäristön
ulkonäköön (60%) ja viihtyisyyteen sekä liikkumisen helppouteen joukkoliikenteellä (50%), kävellen ja pyörällä (48%).
R A K E N T A M I S E S T A P O R V O O S S A
35%
19%
22%
60%
48%
50%
23%
27%
40%
44%
39%
35%
39%
33%
47%
50%
16%
30%
32%
3%
8%
15%
23%
21%
9%
7%
7%
2%
4%
2%
8%
2%
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
Yhteisöllisyyteen
Digitaalisiin ratkaisuihin
Rakennetun ympäristön ulkonäköön ja viihtyisyyteen
Liikkumisen helppouteen kävellen ja pyörällä
Liikkumisen helppouteen joukkoliikenteellä
Kaupallisiin palveluihin
Julkisiin palveluihin
Kysymys 34. (n = 171)
Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän
Ilmastoystävällisemmän asumisen puolesta vastaajat olivat kiinnostuneet erityisesti siirtymään uusiutuvilla energianlähteillä
tuotettuun lämpöön (47%). Ilmastoystävällisemmän asumisen puolesta vastaajat kierrättävät ja lajittelevat jo merkittävästi.
R A K E N T A M I S E S T A P O R V O O S S A
52%
58%
45%
34%
26%
74%
6%
3%
22%
17%
7%
10%
29%
35%
27%
17%
26%
40%
47%
19%
27%
12%
21%
14%
26%
29%
33%
32%
18%
15%
16%
18%
17%
5%
14%
19%
18%
12%
28%
26%
23%
13%
2%
7%
9%
5%
6%
1%
32%
36%
24%
29%
26%
18%
9%
3%
1%
4%
3%
3%
3%
1%
20%
30%
15%
29%
14%
18%
6%
16%
Pienentämään sähkön kulutusta
Pienentämään kodin lämpötilaa
Pienentämään veden kulutusta
Siirtymään uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun sähköön
Siirtymään uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun lämpöön
Lisäämään kierrätystä ja jätteiden lajittelua
Muuttamaan asuntoon, joka on nykyistä asuntoasi pienempi
Muuttamaan asuntoon, jossa on nykyistä enemmän yhteisiä tiloja
Muuttamaan lähemmäs palveluja
Muuttamaan lähemmäs työpaikkaa
Muuttamaan uuteen ekologisempaan asuntoon
Muuttamaan vanhaan asuntoon, jota remontoitaisiin ekologisemmaksi
Olisin valmis kävelemään ja/tai pyöräilemään enemmän
Jokin muu, mikä?
Kysymys 35. (n = 172)
Olen jo tehnyt tämän muutoksen Erittäin todennäköisesti kyllä Melko todennäköisesti kyllä Melko todennäköisesti ei Erittäin todennäköisesti ei
Omasta käyttötilasta/välineestä vastaan yhteistä käyttötilaa/välinettä vastaajat olivat selkeästi vähemmän kiinnostuneita.
Vastaajat olivat eniten kiinnostuneet yhteiskäyttöautoista (17%) ja tiloista työkaluineen joissa harrastaa yhdessä (17%).
R A K E N T A M I S E S T A P O R V O O S S A
4%
5%
16%
4%
17%
15%
17%
15%
29%
14%
14%
29%
8%
27%
26%
27%
33%
18%
31%
28%
26%
37%
30%
27%
21%
20%
12%
51%
54%
29%
51%
27%
33%
35%
32%
41%
Ruokailutila, jossa tarjolla erikseen ostettavia aterioita
Sauna-, peseytymis- ja vilvoittelutila
Ajanviettotila harrasteryhmille, asukkaiden juhlille ja kokouksille
Mediaviihdetila laitteineen (esimerkiksi tietokone, televisio, vr-pelit)
Harrastetila työkaluineen (esimerkiksi puu- ja käsitöille)
Ergonominen etätyöskentelytila, jossa hyvä nettiyhteys ja ostettavat kahvilapalvelut
Ilmastoystävällinen yhteiskäyttöön tarkoitettu moottoriajoneuvo
Autopaikka sähköpistokevarauksella sääsuojaisessa pysäköintihallissa
Jokin muu, mikä?
Kysymys 36. (n = 168)
Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän
Muita vastauksia olivat: uimahalli, monipuolisempi kirjasto, vene, hautapaikka, soutulaite, kylmäkellari ja kokonaisuudessaan kodista hetkellinen luopuminen esimerkiksi lomamajoitusta varten.
Vastaajat olivat eniten kiinnostuneita sellaisista asumisen teknisistä ja digitaalisista ominaisuuksista, joka lisää älykkäästi
asuinrakennuksen tai asunnon turvallisuutta (33%), valaistusta (30%) tai huonekohtaista lämpöä ja ilmankosteutta (30%).
R A K E N T A M I S E S T A P O R V O O S S A
Muita vastauksia mm. olivat: energiantuotanto, valokuitukaapeli, kaikki tietoturvallinen ja yksityisyydensuojaa kunnioittava laadukas toteutus sekä kaukolämmön-, sähkön- ja vedentoimitusten
lisädigitalisointi/-informointi ja hälytysten kehittäminen.
12%
12%
19%
30%
33%
15%
19%
28%
30%
8%
16%
17%
32%
25%
35%
46%
50%
26%
35%
40%
42%
25%
29%
25%
37%
41%
33%
19%
12%
43%
36%
23%
21%
41%
42%
33%
19%
22%
14%
5%
5%
16%
10%
8%
7%
25%
12%
25%
Asuinympäristön ympärivuorokautinen kameravalvontajärjestelmä
Asuinympäristön älykäs pysäköintijärjestelmä (perustuen rekisterikilpiin)
Asuinrakennuksen älykäs lukitus ja kulunseuranta (älyavain/kulkutagi)
Asuinrakennuksen ja/tai asunnon älykäs valaistus (liiketunnistimet, valaistustaso)
Asuinrakennuksen ja/tai asunnon älykäs hälytysjärjestelmä (tulipalo/vesivahinko)
Asuinrakennuksen ja/tai asunnon robotisaatio (esimerkiksi älyimuri)
Asuinrakennuksen lokakaivojen/jätekeräysastioiden etävalvonta
Asuinrakennuksen älykäs lämmitys- ja ilmanvaihtoautomatiikka
Asunnon huonekohtainen lämpö- ja ilmankosteussäätömahdollisuus
Asukkaan läsnäoloa aistiva tekninen järjestelmä (esimerkiksi jääkaappi)
Asukkaan arjen ja vapaa-ajan palvelu-/tavaratilaukset kotiin laitteen avulla
Jokin muu, mikä?
Kysymys 37. (n = 167)
Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän
Ristiintaulukoinneilla eli toisin sanoen
ristiin vertailuilla tutkitaan muuttujien
eli vastaajien antamien vastausten
mahdollista jakautumista ja niiden
välisiä riippuvuuksia vastaajien kesken.
Tämän raportin kyselytuloksissa ristiin
vertailtiin vastauksia kahden eri
vastaajaryhmän kautta.
Ensimmäinen ristiin vertailtava ryhmä
on alle ja yli 50 –vuotiaat (58%/42%) ja
toinen ryhmä on omakotitaloasukkaat
sekä asukkaat jotka asuvat muussa
kuin omakotitalossa (58%/42%) siltä
osin mitä vastaajat olivat kertoneet
taustatiedoissa ikäänsä tai nykyistä
asuinrakennustyyppiään.
Seuraavat sivut esittelevät näiden
vastaajaryhmien antamien vastausten
eroavaisuuksia siltä osin kun
eroavaisuuksia on havaittu. Osa
tehdyistä ristiin vertailun havainnoista
tarkentaa asumisen erilaisia toiveita ja
niiden painotuksia, joita asukkailla
yleisesti on.
R I S T I I N T A U L U K O I N N I T
A L L E J A Y L I 5 0 - V U O T I A A T
Kysyttäessä samassa kotitaloudessa asuvien henkilöiden määrää,
tehtiin huomio, että vastaajista alle 50-vuotiaat asuvat
huomattavasti enemmän yli kolmen hengen kotitalouksissa, kun
taas yli 50-vuotiaat vastaajat asuvat selkeästi enemmän yhden tai
kahden kotitalouksissa.
Nykyistä asuinrakennusmuotoa kysyttäessä alle 50-vuotiaiden
vastaajien vastauksissa korostui paritalo- ja omakotitalo-
asuminen, kun taas yli 50-vuotiaiden vastauksissa hieman
enemmän kerros- ja rivitaloasuminen.
8%
24%
12%
56%
23%
55%
11% 11%
1 hlö 2 hlöä 3 hlöä + 3 hlöä
Kysymys 3.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
15%
7% 9%
63%
6%
27%
15%
6%
51%
1%
Kerrostalo Rivitalo Paritalo Omakotitalo Muu
Kysymys 7.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
A L L E J A Y L I 5 0 - V U O T I A A T
Kysyttäessä nykyisen kodin asuinneliömäärää, tehtiin vastauksista
huomio, että keskimäärin alle 50-vuotiaat asuvat hieman
suuremmissa kodeissa kuin yli 50 vuotiaat. Suurin poikkeama oli
50-75 neliön kokoisissa kodeissa, jossa asui vertailuryhmäänsä
huomattavasti vähemmän yli 50-vuotiaita.
Kysyttäessä nykyisen kodin asumismuotoa, tehtiin vastauksista
huomio, että keskimäärin alle 50-vuotiaat asuvat hieman
vähemmän omistusmuotoisesti ja erityisesti asunto-osakkeissa,
toisin kuin vertailuryhmänsä, yli 50-vuotiaat.
1%
3%
6%
9%
19%
38%
24%
1% 1%
4%
23%
15%
32%
24%
Alle 30m² 30-40m² 40-50m² 50-75m² 75-100m² 100-150m² Yli 150m²
Kysymys 8.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
16%
66%
14%
4%
32%
54%
11%
3%
Asunto-osake Oma talo Vuokra-asunto Asumisoikeus
Kysymys 10.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
A L L E J A Y L I 5 0 - V U O T I A A T
Kysyttäessä kuinka asuinympäristöä voisi kehittää nykyistäkin
paremmaksi vastaukset erosivat seuraavasti: alle 50-vuotiaat
toivoivat palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä ja
yli 50-vuotiaat erityisesti levähdyspaikkojen ja katujen kunnon
huollon parantamista.
Kysyttäessä kuinka asuinrakennuksia voisi kehittää nykyistäkin
paremmaksi yli 50-vuotiaiden vastauksissa korostui erityisesti
WC- ja peseytymistilojen, sekä putki- ja kattoremonttitarpeet, kun
taas alle 50-vuotiaiden vastauksissa erityisesti säilytystila- ja
julkisivuremonttitarpeet.
36%
22%
43%
17%
21%
14%
6%
12%
7%
6%
31%
17%
44%
17%
34%
11%
19%
9%
27%
14%
6%
1%
21%
20%
Lisätä / parantaa katujen kuntoa ja huoltoa
Lisätä / parantaa valaistusta
Lisätä / parantaa joukkoliikenneyhteyksiä
Lisätä kävelyteitä
Lisätä pyöräteitä
Lisätä viher- ja virkistysalueita
Lisätä levähdyspaikkoja (istuinpenkkejä)
Lisätä virikkeellisiä yhteisessä käytössä…
Lisätä asuintaloja
Lisätä työpaikkoja
Lisätä palveluita, mitä?
Lisätä tai vähentää jotain muuta, mitä?
Kysymys 12.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
17%
5%
14%
0%
19%
21%
10%
2%
3%
7%
10%
29%
17%
0%
8%
2%
21%
10%
13%
10%
10%
8%
17%
46%
Energiaremontti (lämmitysjärjestelmän…
Parantaa sisäänkäyntiä/porraskäytäviä…
Lisätä / automatisoida sisätilojen…
Hissiremontti
Ikkunaremontti
Julkisivuremontti
Kattoremontti
Parvekeremontti
Putkiremontti
Salaojaremontti
WC-/peseytymistilaremontti
Jotain muuta, mitä?
Kysymys 14.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
Vastaukset eroavat koko aineistosta, koska ristiin vertaillessa ei käsitelty erikseen
muita avoimina annettuja vastauksia.
A L L E J A Y L I 5 0 - V U O T I A A T
Alla olevassa kaaviossa kuvataan kuusi suurinta vastauseroa
vetovoimatekijöissä alle ja yli 50-vuotiaiden vastaajien kesken.
Vetovoimatekijänä alle 50-vuotiaat vastaajat painottivat yli 50-
vuotiaita enemmän yksityisautoliikennettä ja autopaikkoja, kun
taas yli 50-vuotiaat viihtyisää, miellyttävää sekä fyysisesti
turvallista ja esteetöntä asuinympäristöä.
Alla olevassa kaaviossa kuvataan kuusi suurinta vastauseroa
pitovoimatekijöissä alle ja yli 50-vuotiaiden vastaajien kesken.
Pitovoimatekijänä alle 50-vuotiaat vastaajat painottivat yli 50-
vuotiaita enemmän yhteistä, yhteisöllistä ja osallistavaa
asuinympäristöä, kun taas yli 50-vuotiaat fyysisesti turvallista ja
esteetöntä asuinympäristöä.
18%
31%
23%
23%
16%
46%
4%
20%
15%
31%
28%
59%
laadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet(sisältäen riittävästi autopaikkoja)
henkisesti turvallinen asuinympäristö(turvallinen/tasa-arvoinen/yksityinen olo)
vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennukset
sukulaiset ja/tai ystävät
fyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö,jossa liikkuminen helppoa
viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö
Kysymys 22.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
8%
12%
16%
27%
12%
12%
1%
6%
10%
33%
21%
24%
yhteinen, yhteisöllinen, osallistavaasuinympäristö (yhteisiä, yhteisöllisiä,
osallistavia tiloja tarpeeksi)
laadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet(sisältäen riittävästi autopaikkoja)
vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennukset
laadukkaat vapaa-ajan palvelut (esimerkiksi kulttuuritarjonta/–palvelut, harrastusmahdollisuudet)
vanhempi rakennettu asuinalue
fyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö,jossa liikkuminen helppoa
Kysymys 23.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
46%
4%
14% 15% 17%
4%
52%
1%
10%
25%
8%4%
Nykyisessä kodissani En nykyisessä kodissani,mutta samassa taloyhtiössä
En nykyisessä kodissani,mutta nykyisellä
asuinalueella
En nykyisessä kodissani,vaan jollain toisella
asuinalueella (samallapaikkakunnalla kuin nyt)
En nykyisessä kodissani,vaan jollain toisella
paikkakunnalla
En nykyisessä kodissani,vaan jossain toisessa
maassa
Kysymys 16.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
A L L E J A Y L I 5 0 - V U O T I A A T
Kysyttäessä kuinka kiinnostuneita kyselyyn vastanneet olisivat
muuttamaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, suurta
eroavaisuutta ei löydetty alle ja yli 50-vuotiaiden vastauksissa. Kun
vastaajilta kysyttiin arviota, missä he oman arvionsa mukaan asuvat
kymmenen vuoden kuluttua, vastaukset hieman muuttuivat.
Alle 50-vuotiaiden vastauksissa painottui arvio muuttamisesta
toiselle paikkakunnalle, kun taas yli 50-vuotiaiden vastauksista
arvio muutosta Porvoon kunnan sisällä jollekin toiselle asuin-
alueelle, missä vastaaja nykyisin asuu.
Molempia vastaajaryhmiä kiinnosti selkeästi eniten omakotitalo-
asuminen, mutta alle 50-vuotiaita vastaajia hieman enemmän.
Lisäksi yli 50-vuotiaiden vastauksissa havaittiin vertailu-
ryhmäänsä enemmän kiinnostusta kerros- ja rivitaloasumiseen.
12%7%
4%
74%
3%
31%
19%
1%
46%
3%
Kerrostalo Rivitalo Paritalo Omakotitalo Muu, mikä?
Kysymys 25.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
12%
18%
52%
16%
2%3%
8%
65%
21%
3%
Rakentaa itse Rakennuttaa Ostaa Vuokrata Muu, mikä?
Kysymys 19.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
A L L E J A Y L I 5 0 - V U O T I A A T
Vastaajia kiinnosti selkeästi ostaa ja omistaa koti eniten, mutta alle
ja yli 50-vuotiaiden vastauksissa havaittiin seuraavia sävyeroja: Alle
50-vuotiaiden kiinnostus rakentaa tai rakennuttaa koti oli yli 50 -
vuotiaita suurempaa, kun taas yli 50-vuotiaiden kiinnostus muuttaa
vuokralle oli alle 50-vuotiaita suurempaa.
Vastaajilta kysyttiin kiinnostusta millainen asuinrakennus tai
asunto suurpiirteisesti iältään kiinnostaisi. Yli 50-vuotiaita
kiinnosti enemmän uudet asunnot, alle 50-vuotiaita taas
vanhemmat asuinrakennukset.
18%
17%
39%
17%
9%
17%
28%
23%
21%
11%
Valmis uusi asuinrakennus
Valmis uusi asuntoasuinrakennuksesta
Vanhempi, jo rakennettuasuinrakennus
Vanhempi asunto jo rakennetustaasuinrakennuksesta
Muu, mikä?
Kysymys 20.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
A L L E J A Y L I 5 0 - V U O T I A A T
Kun mieluisinta asuinrakennuksen ikää kysyttiin tarkemmin,
seuraava huomio tarkentui: alle 50-vuotiaita vastaajia kiinnostaa
selkeästi yli 50-vuotiaita enemmän ennen vuotta 1940 rakennetut
asuinrakennukset, kun taas yli 50-vuotiaita kiinnostaa hieman
vertailuryhmäänsä enemmän uusi tai uudehko tuotanto.
33%
32%
10%
4%
14%
39%
33%
18%
20%
12%
5%
12%
41%
39%
ennen 1900-lukua rakennettuasuinrakennus
1900 – 1940 -luvuilla rakennettu asuinrakennus
1940 – 1960 -luvuilla rakennettu asuinrakennus
1960 – 1980 -luvuilla rakennettu asuinrakennus
1980 – 2000-luvuilla rakennettu asuinrakennus
2000 – 2020 -luvuilla rakennettu asuinrakennus
aivan uudessa asuinrakennuksessa
Kysymys 29.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
A L L E J A Y L I 5 0 - V U O T I A A T
Molempaa vastaajaryhmää kiinnosti selkeästi kooltaan suuremmat
asunnot tai asuinrakennukset kuin kolmiot, mutta alle 50-vuotiaita
kuitenkin huomattavasti enemmän. Yli 50-vuotiaiden vastaajien
vastauksissa havaittiin suurempaa kiinnostusta taas kaksioihin ja
kolmioihin.
Vastaajille mieluisin asunnon koko tarkentui kysyttäessä asuin-
neliömäärää. Vastausten mukaan voidaan arvioida karkeasti, että
alle 50-vuotiaille vastaajille mieluisin asunnon koko on päälle 100
neliötä, kun taas yli 50-vuotiailla on päälle 50 neliötä.
0% 1%4% 3%
26%
48%
18%
1%3%
13%
26%
16%
26%
15%
Alle 30neliötä
30-40neliötä
40-50neliötä
50-75neliötä
75-100neliötä
100-150neliötä
Yli 150neliötä
Kysymys 27.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
2% 4%
16%
78%
1%
25%
34%40%
Yksiö Kaksio Kolmio Suurempi kuinkolmio
Kysymys 26.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
A L L E J A Y L I 5 0 - V U O T I A A T
Sijaintina vastaajaryhmiä kiinnosti eniten kaupunkikeskusta ja pientalovaltaiset alueet keskustan lähellä, mutta ristiin vertailtaessa tehtiin
huomio, että alle 50-vuotiaita kiinnostaa pientalovaltaiset alueet keskustan lähellä enemmän kuin yli 50-vuotiaita. Yli 50-vuotiaita kiinnostaa
taas hieman enemmän kaupunkikeskusta.
23%
31%
17%
13%
0%1%
15% 15%
24%
10%
6%
0%
12%
33%
Haja-asutusaluePientalovaltainen asuinaluekeskustan lähellä
KyläkeskusPientaloalueKerrostaloalueKerrostalovaltainenasuinalue keskustan lähellä
Kaupunkikeskusta
Kysymys 24.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
A L L E J A Y L I 5 0 - V U O T I A A T
Tarkasteltaessa alle ja yli 50-vuotiaiden vastauseroja siinä, mitä
vastaaja olisi valmis maksamaan mieltymyksiään vastaavasta
kodista, tehdään mm. seuraava huomio: valtaosa alle 50-vuotiaista
on valmiita maksamaan 200 000 – 300 000 euroa omistusasunnosta,
kun taas valtaosa yli 50-vuotiaista 100 000 – 200 000 euroa.
Kuukausittaisen vuokrakustannusten osalta vastausten erot ovat
seuraavat: valtaosa alle 50-vuotiaista on valmiita maksamaan
vuokraa asumismieltymyksiään vastaavasta kodista 600–1200 euroa,
kun taas valtaosa yli 50-vuotiaista 400–1000 euroa. (Maksuvalmius
siis vähenee suhteessa toiveeseen kodin asuinneliöistä.)
0%
1%
9%
14%
24%
22%
13%
7%
4%
6%
0%
2%
2%
19%
21%
10%
18%
13%
5%
3%
3%
4%
Alle 50 000€
50 000 - 100 000€
100 000 - 150 000€
150 000 - 200 000€
200 000 - 250 000€
250 000 - 300 000€
300 000 - 350 000€
350 000 - 400 000€
400 000 - 450 000€
450 000 - 500 000€
Yli 500 000€
Kysymys 30.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
1%
0%
9%
30%
30%
20%
8%
1%
1%
0%
0%
1%
2%
18%
40%
22%
10%
3%
2%
0%
0%
2%
Alle 200€
200-400€
400-600€
600-800€
800-1000€
1000-1200€
1200-1400€
1400-1600€
1600-1800€
1800-2000€
Yli 2000€
Kysymys 31.
Alle 50 -vuotiaat Yli 50 -vuotiaat
O M A K O T I T A L O - J A M U U T A S U K K A A T
Kysyttäessä samassa kotitaloudessa asuvien henkilöiden määrää,
tehtiin huomio, että vastaajista yli kolmen hengen kotitaloudet
asuvat huomattavasti enemmän omakotitaloissa, kun taas yhden
hengen kotitaloudet huomattavasti enemmän muissa asuin-
rakennustyypeissä kuten esimerkiksi kerros- ja rivitaloissa.
Ristiin vertailtaessa vastauksia tehtiin huomio, että omakoti-
talossa asuvat vastaajat asuivat nykyisellään omistusmuotoisesti,
kun taas valtaosa muista vastaajista (esimerkiksi kerros-, rivi- tai
luhtitaloasukkaat) ei.
9%
34%
11%
46%
23%
41%
13%
23%
1 hlö
2 hlöä
3 hlöä
+3 hlöä
Kysymys 3.
Omakotitaloasukkaat Muut
0%
1%
0%
99%
8%
29%
53%
10%
Asumisoikeus
Vuokra-asunto
Asunto-osake
Oma talo
Kysymys 10.
Omakotitaloasukkaat Muut
Kotien asuinneliömäärät korreiloivat myös kyselyn vastauksissa,
jossa vastaajat kuvasivat kotiensa asuinhuonemäärää. Muissa kuin
omakotitaloissa asuvat vastaajat asuivat varioivemmin erityisesti
kaksioissa, kolmioissa ja sitä suuremmissa kodeissa.
O M A K O T I T A L O - J A M U U T A S U K K A A T
Ristiin vertailtaessa vastauksia tehtiin huomio, että yli 80
prosenttia omakotitalossa asuvista vastaajista asuivat yli 100
neliön kokoisissa kodeissa, kun taas muiden kuin
omakotitaloissa asuvien vastaajien kodin asuinneliöissä oli
paljon suurempi hajonta.
0%
0%
0%
4%
15%
41%
40%
3%
5%
12%
30%
22%
25%
3%
Alle 30 neliötä
30-40 neliötä
40-50 neliötä
50-75 neliötä
75-100 neliötä
100-150 neliötä
Yli 150 neliötä
Kysymys 8.
Omakotitaloasukkaat Muut
0%
4%
10%
86%
9%
21%
31%
39%
Yksiö
Kaksio
Kolmio
Suurempi kuin kolmio
Kysymys 9.
Omakotitaloasukkaat Muut
O M A K O T I T A L O - J A M U U T A S U K K A A T
Alla olevassa kaaviossa kuvataan kuusi suurinta vastauseroa
kahden vertailuryhmän kesken. Omakotitaloissa asuvat vastaajat
näkevät erityisesti kävely- ja pyöräteiden lisäämisen tärkeänä, kun
taas muut kuin omakotitalossa asuvat asukkaat näkevät kaavion
kolme viimeistä asiaa tärkeänä kehityskohteena asuinympäristössä.
Alla olevassa kaaviossa kuvataan kuusi suurinta vastauseroa
kahden vertailuryhmän kesken. Omakotitaloissa asuvat vastaajat
näkevät nyt erityisesti energia- ja kattoremontin tärkeänä, kun
taas muut kuin omakotitalossa asuvat asukkaat näkevät erityisesti
säilytystilan lisäämisen tärkeänä asuinrakennuksessaan.
23%
28%
8%
8%
8%
9%
2%
8%
5%
17%
19%
25%
Lisää kävelyteitä
Lisää pyöräteitä
Lisää asuintaloja
Lisää viher- ja virkistysalueita
Lisää virikkeellisiä yhteisessä käytössäolevia välineitä/kalusteita
Lisää levähdyspaikkoja(istuinpenkkejä)
Kysymys 12.
Omakotitaloasukkaat Muut
25%
17%
11%
9%
32%
15%
8%
6%
2%
17%
43%
30%
Energiaremontti(lämmitysjärjestelmän uusiminen)
Kattoremontti
Salaojaremontti
WC-/peseytymistilaremontti
Jotain muuta, mitä?
Lisätä säilytystilaa liikkumisvälineille(lastenrattaat, pyörät, rollaattorit...)
Kysymys 14.
Omakotitaloasukkaat Muut
O M A K O T I T A L O - J A M U U T A S U K K A A T
Kysyttäessä kuinka kiinnostuneita kyselyyn vastanneet olisivat
muuttamaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, tehtiin
huomio että omakotitaloasukkaat olivat vähemmän kiinnostuneita
muuttamaan nykyisestä kodistaan, kun taas toinen vertailuryhmä
oli huomattavasti enemmän kiinnostuneita muuttamaan.
Omakotitaloasukkaiden muuttokiinnostus oli myös vertailu-
ryhmäänsä vähempää kysyttäessä, missä vastaaja arvioi asuvansa
kymmenen vuoden kuluttua. Muut kuin omakotitalossa asuvat
olivat siis kiinnostuneita muuttamaan, erityisesti kunnan sisällä,
verrattuna omakotitaloissa jo asuviin.
14%
23%
18%
45%
37%
18%
12%
33%
Erittäinkiinnostunut
Melko kiinnostunut Melko vähänkiinnostunut
En yhtäänkiinnostunut
Kysymys 15.
Omakotitaloasukkaat Muut
59%
1%
8%
14% 13%
5%
35%
6%
18%
26%
12%
3%
Nykyisessäkodissani
En nykyisessäkodissani, mutta
samassataloyhtiössä
En nykyisessäkodissani, mutta
nykyiselläasuinalueella
En nykyisessäkodissani, vaanjollain toisellaasuinalueella
(samallapaikkakunnalla
kuin nyt)
En nykyisessäkodissani, vaanjollain toisella
paikkakunnalla
En nykyisessäkodissani, vaanjossain toisessa
maassa
Kysymys 16.
Omakotitaloasukkaat Muut
Omakotitaloasukkaita kiinnostivat vertailuryhmäänsä enemmän jo
rakennetut vanhemmat asuinrakennukset, kun taas muita kuin
omakotitaloasukkaita kiinnostivat vertailuryhmäänsä enemmän
valmiit asunnot asuinrakennuksista.
O M A K O T I T A L O - J A M U U T A S U K K A A T
Vastaajat, jotka asuivat muussa kuin omakotitalossa olivat
merkittävästi kiinnostuneempia asumaan vuokralla kodissaan, kun
taas omakotitaloissa asuvat olivat vertailuryhmäänsä enemmän
kiinnostuneita rakentamaan tai rakennuttamaan kotinsa.
12%
21%
58%
7%
2%4% 3%
59%
31%
3%
Rakentaa itse Rakennuttaa Ostaa Vuokrata Muu, mikä?
Kysymys 19.
Omakotitaloasukkaat Muut
21%
15%
36%
18%
10%
14%
28% 28%
21%
9%
Valmis uusiasuinrakennus
Valmis uusi asuntoasuinrakennuksesta
Vanhempi, jorakennettu
asuinrakennus
Vanhempi asunto jorakennetusta
asuinrakennuksesta
Muu, mikä?
Kysymys 20.
Omakotitaloasukkaat Muut
Sijaintina vastaajaryhmiä kiinnosti eniten kaupunkikeskusta ja
pientalovaltaiset alueet keskustan lähellä, mutta ristiin vertailtaessa
tehtiin huomio, että muita kuin omakotitaloasukkaita kiinnosti
vertailuryhmäänsä huomattavasti enemmän kaupunkikeskusta ja
sen lähellä sijaitsevat kerrostalovaltaiset asuinalueet.
O M A K O T I T A L O - J A M U U T A S U K K A A T
Omakotitaloasukkaista 85 prosenttia piti mieluisimpana asuin-
rakennustyyppinä omakotitaloa, kun taas muita kuin omakotitalo-
asukkaita kiinnosti jakautuvasti yhtä paljon kerros-, rivi- ja
omakotitalot .
13%
1%
0%
9%
17%
30%
30%
38%
13%
0%
10%
8%
25%
6%
Kaupunkikeskusta
Kerrostalovaltainen asuinalue keskustan lähellä
Kerrostaloalue
Pientaloalue
Kyläkeskus
Pientalovaltainen asuinalue keskustan lähellä
Haja-asutusalue
Kysymys 24.
Omakotitaloasukkaat Muut
11%
2%
1%
85%
1%
34%
26%
6%
29%
5%
Kerrostalo
Rivitalo
Paritalo
Omakotitalo
Muu, mikä?
Kysymys 25.
Omakotitaloasukkaat Muut
O M A K O T I T A L O - J A M U U T A S U K K A A T
Molempaa vastaajaryhmää kiinnosti selkeästi kooltaan suuremmat
asunnot tai asuinrakennukset kuin kolmiot, mutta nykyisiä
omakotitaloasukkaita kuitenkin huomattavasti enemmän.
Vastaajille mieluisin asunnon koko tarkentui kysyttäessä asuin-
neliömäärää. Vastausten mukaan voidaan arvioida karkeasti,
omakotitaloasujista noin 70 prosenttia haluaa asua yli 100
neliöisessä kodissa, kun taas muut kuin omakotitalossa haluaisivat
varioivemmin eri kokoisia koteja.
2%5%
17%
76%
1%
24%
35%
40%
Yksiö Kaksio Kolmio Suurempi kuinkolmio
Kysymys 26.
Omakotitaloasukkaat Muut
1% 2%0%
7%
15%
48%
27%
0%2%
19%21%
31%
24%
3%
Alle 30neliötä
30-40neliötä
40-50neliötä
50-75neliötä
75-100neliötä
100-150neliötä
Yli 150neliötä
Kysymys 27.
Omakotitaloasukkaat Muut
O M A K O T I T A L O - J A M U U T A S U K K A A T
Tarkasteltaessa omakotitalo- ja muiden asukkaiden vastauseroja
siinä, mitä vastaaja olisi valmis maksamaan mieltymyksiään vastaa-
vasta kodista, tehdään mm. seuraava huomio: omakotitaloasukkaat
ovat valmiita maksamaan mieluisastaan omistusmuotoisesta kodista
vertailuryhmäänsä enemmän.
Kuukausittaisen vuokrakustannusten osalta tehdään seuraava
kiinnostava huomio: omakotitaloasukkaat ovat valmiita maksamaan
mieluisastaan kodista kuukausittaista vuokraa vertailuryhmäänsä
vähemmän.
0%
1%
10%
13%
16%
22%
18%
8%
3%
7%
2%
2%
1%
18%
21%
20%
20%
7%
4%
4%
3%
0%
Alle 50 000€
50 000 - 100 000€
100 000 - 150 000€
150 000 - 200 000€
200 000 - 250 000€
250 000 - 300 000€
300 000 - 350 000€
350 000 - 400 000€
400 000 - 450 000€
450 000 - 500 000€
Yli 500 000€
Kysymys 30.
Omakotitaloasukkaat Muut
2%
1%
11%
34%
27%
15%
7%
2%
0%
0%
1%
0%
0%
15%
36%
27%
16%
4%
0%
2%
0%
0%
Alle 200€
200-400€
400-600€
600-800€
800-1000€
1000-1200€
1200-1400€
1400-1600€
1600-1800€
1800-2000€
Yli 2000€
Kysymys 31.
Omakotitaloasukkaat Muut
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
1. Vastaajan sukupuoli: 1. Kön:
❑ Nainen ❑ Muu ❑ Kvinna ❑ Annat❑ Mies ❑ Man
2. Vastaajan ikäluokka: 2. Åldersgrupp:
❑ Alle 18-vuotias ❑ 50-64 –vuotias ❑ Under 18 år ❑ 50–64 år❑ 18-24-vuotias ❑ 65-74 –vuotias ❑ 18–24 år ❑ 65–74 år❑ 25-34-vuotias ❑ Yli 74-vuotias ❑ 25–34 år ❑ Över 74 år❑ 35-49-vuotias ❑ 35–49 år
3. Vastaajan kotitaloudessa asuu nykyisin: 3. I ditt hushåll bor just nu:
❑ Yksi henkilö ❑ Kolme henkilöä ❑ En person ❑ Tre personer❑ Kaksi henkilöä ❑ Enemmän kuin kolme henkilöä ❑ Två personer ❑ Fler än tre personer
4. Mikä on nykyisen kotisi postinumero? 4. Vilket är postnumret för din nuvarande bostad?
❑ Postinumero: ❑ Postnummer:❑ En halua kertoa ❑ Vill inte säga
5. Mikä on nykyisen asuinalueesi nimi? 5. I vilket bostadsområde bor du?
❑ Asuinalueen nimi: ❑ Bostadsområdets namn:❑ En halua kertoa ❑ Vill inte säga
6. Mikä on nykyisen kotisi asuinaluetyyppi? 6. Vilken typ av område bor du i?
❑ Kaupunkikeskusta ❑ Kerrostalovaltainen asuinalue keskustan lähellä ❑ Stadens centrum ❑ Höghusdominerat bostadsområde nära centrum ❑ Kyläkeskus ❑ Pientalovaltainen asuinalue keskustan lähellä ❑ Bycentrum ❑ Småhusdominerat bostadsområde nära centrum ❑ Haja-asutusalue ❑ Kerrostaloalue ❑ Glesbygd ❑ Höghusområde
❑ Pientaloalue ❑ Småhusområde
7. Mikä on nykyisen kotisi asuinrakennustyyppi? 7. Vilken typ av bostadsbyggnad bor du i?
❑ Kerrostalo ❑ Omakotitalo ❑ Höghus ❑ Egnahemshus❑ Rivitalo ❑ Muu, mikä? ❑ Radhus ❑ Annat, vad?❑ Paritalo ❑ Parhus
8. Mikä on nykyisen asuntosi koko? 8. Hur stor är din nuvarande bostad?
❑ Alle 30 neliötä ❑ 75-100 neliötä ❑ Under 30 kvadratmeter ❑ 75–100 kvadratmeter❑ 30-40 neliötä ❑ 100-150 neliötä ❑ 30–40 kvadratmeter ❑ 100–150 kvadratmeter❑ 40-50 neliötä ❑ Yli 150 neliötä ❑ 40–50 kvadratmeter ❑ Över 150 kvadratmeter❑ 50-75 neliötä ❑ 50–75 kvadratmeter
9. Mikä on nykyisen asuntosi huoneluku / asuntotyyppi? 9. Vilken typ av bostad (antal rum) bor du i?
❑ Yksiö ❑ Kolmio ❑ Etta ❑ Trea❑ Kaksio ❑ Suurempi kuin kolmio ❑ Tvåa ❑ Större än en trea
10. Mikä on nykyisen kotisi asumismuoto? 10. Vilken är din nuvarande boendeform?
❑ Asunto-osake ❑ Vuokra-asunto ❑ Bostadsaktie ❑ Hyresbostad❑ Oma talo ❑ Muu, mikä? ❑ Eget hus ❑ Annat, vad?
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
11. Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen asuinympäristöösi (kotisi lähiympäristöön)?
11. Hur nöjd är du med din nuvarande boendemiljö som helhet? (den närmaste omgivningen kring din bostad)
❑ Erittäin tyytyväinen ❑ Mycket nöjd❑ Melko tyytyväinen ❑ Ganska nöjd❑ Melko tyytymätön ❑ Ganska missnöjd❑ Erittäin tyytymätön ❑ Mycket missnöjd
12. Millaisia toimenpiteitä asuinympäristössäsi voisi tehdä, jotta viihtyisit siellä entistä paremmin?
12. Vad skulle kunna göras i din boendemiljö för att få dig att trivas ännu bättre?
❑ Lisätä / parantaa katujen kuntoa ja huoltoa ❑ Mer gatuunderhåll och förbättring av gatornas skick ❑ Lisätä / parantaa valaistusta ❑ Mer eller bättre belysning❑ Lisätä / parantaa joukkoliikenneyhteyksiä ❑ Fler eller bättre kollektivtrafikförbindelser❑ Lisätä kävelyteitä ❑ Fler gångvägar❑ Lisätä pyöräteitä ❑ Fler cykelvägar❑ Lisätä viher- ja virkistysalueita ❑ Fler grön- och rekreationsområden❑ Lisätä levähdyspaikkoja (istuinpenkkejä) ❑ Fler viloplatser (bänkar att sitta på) ❑ Lisätä virikkeellisiä yhteisessä käytössä olevia välineitä/kalusteita ❑ Mer stimulerande utrustning för allmänt bruk ❑ Lisätä asuintaloja ❑ Fler bostadshus❑ Lisätä työpaikkoja ❑ Fler arbetsplatser❑ Lisätä palveluita, mitä? ❑ Mer service, vilken?❑ Lisätä tai vähentää jotain muuta, mitä? ❑ Mer eller mindre av någonting annat, vad?
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
13. Kuinka tyytyväinen olet asuinrakennukseen, jossa nyt asut? 13. Hur nöjd är du med den byggnad du bor?
❑ Erittäin tyytyväinen ❑ Mycket nöjd❑ Melko tyytyväinen ❑ Ganska nöjd❑ Melko tyytymätön ❑ Ganska missnöjd❑ Erittäin tyytymätön ❑ Mycket missnöjd
14. Millaisia toimenpiteitä asuinrakennuksessasi voisi tehdä, jotta viihtyisit siellä entistä paremmin?
14. Vad skulle kunna göras i din bostadsbyggnad för att få dig att trivas ännu bättre?
❑ Lisätä ramppeja portaiden/kynnysten ylittämiseen ❑ Fler ramper vid trappor eller trösklar ❑ Lisätä / automatisoida sisätilojen valaistusta ❑ Mer eller automatisk belysning inomhus
❑ Lisätä säilytystilaa liikkumisvälineille (lastenrattaat, pyörät, rollaattorit...) ❑ Mer utrymme för förvaring av t.ex. barnvagnar, cyklar, rollatorer... ❑ Energiaremontti (lämmitysjärjestelmän uusiminen) ❑ Energirenovering (förnyelse av värmesystemet) ❑ Hissiremontti ❑ Hissrenovering❑ Ikkunaremontti ❑ Fönsterrenovering❑ Julkisivuremontti ❑ Fasadrenovering❑ Kattoremontti ❑ Takrenovering❑ Parvekeremontti ❑ Balkongrenovering❑ Putkiremontti ❑ Rörsanering❑ Salaojaremontti ❑ Täckdikesrenovering❑ Sähköremontti (sähköpääkeskus ja johdotukset) ❑ Förnyelse av elsystemet (elcentral och ledningar) ❑ WC-/peseytymistilaremontti (liukastumista ehkäisevä lattia, tukikahvat,
suihkuistuin, esteetöntä tilaa)❑ Renovering av WC- och badrum (golv med halkskydd, stödhandtag, stol i duschen,
tillgängliga utrymmen) ❑ Jotain muuta, mitä? ❑ Något annat, vad?
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
13. Kuinka tyytyväinen olet asuinrakennukseen, jossa nyt asut? 13. Hur nöjd är du med den byggnad du bor?
❑ Erittäin tyytyväinen ❑ Mycket nöjd❑ Melko tyytyväinen ❑ Ganska nöjd❑ Melko tyytymätön ❑ Ganska missnöjd❑ Erittäin tyytymätön ❑ Mycket missnöjd
14. Millaisia toimenpiteitä asuinrakennuksessasi voisi tehdä, jotta viihtyisit siellä entistä paremmin?
14. Vad skulle kunna göras i din bostadsbyggnad för att få dig att trivas ännu bättre?
❑ Lisätä ramppeja portaiden/kynnysten ylittämiseen ❑ Fler ramper vid trappor eller trösklar ❑ Lisätä / automatisoida sisätilojen valaistusta ❑ Mer eller automatisk belysning inomhus
❑ Lisätä säilytystilaa liikkumisvälineille (lastenrattaat, pyörät, rollaattorit...) ❑ Mer utrymme för förvaring av t.ex. barnvagnar, cyklar, rollatorer... ❑ Energiaremontti (lämmitysjärjestelmän uusiminen) ❑ Energirenovering (förnyelse av värmesystemet) ❑ Hissiremontti ❑ Hissrenovering❑ Ikkunaremontti ❑ Fönsterrenovering❑ Julkisivuremontti ❑ Fasadrenovering❑ Kattoremontti ❑ Takrenovering❑ Parvekeremontti ❑ Balkongrenovering❑ Putkiremontti ❑ Rörsanering❑ Salaojaremontti ❑ Täckdikesrenovering❑ Sähköremontti (sähköpääkeskus ja johdotukset) ❑ Förnyelse av elsystemet (elcentral och ledningar) ❑ WC-/peseytymistilaremontti (liukastumista ehkäisevä lattia, tukikahvat,
suihkuistuin, esteetöntä tilaa)❑ Renovering av WC- och badrum (golv med halkskydd, stödhandtag, stol i duschen,
tillgängliga utrymmen) ❑ Jotain muuta, mitä? ❑ Något annat, vad?
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
15. Kuinka kiinnostunut olisit muuttamaan nykyisestä kodistasi seuraavan 10 vuoden sisällä?
15. Hur intresserad är du av att flytta från din nuvarande bostad inom de närmaste 10 åren?
❑ Erittäin kiinnostunut ❑ Väldigt intresserad ❑ Melko kiinnostunut ❑ Ganska intresserad ❑ Melko vähän kiinnostunut ❑ Inte särskilt intresserad ❑ En yhtään kiinnostunut ❑ Inte alls intresserad
16. Entä missä seuraavista näet itsesi todennäköisesti asuvan 10 vuoden kuluttua?
16. Var anser du att du sannolikt kommer att bo om 10 år?
❑ Nykyisessä kodissani ❑ I min nuvarande bostad ❑ En nykyisessä kodissani, mutta samassa taloyhtiössä ❑ Inte i min nuvarande bostad, men i samma husbolag ❑ En nykyisessä kodissani, mutta nykyisellä asuinalueella ❑ Inte i min nuvarande bostad, men i samma bostadsområde ❑ En nykyisessä kodissani, vaan jollain toisella asuinalueella
(samalla paikkakunnalla kuin nyt) ❑ Inte i min nuvarande bostad, utan i något annat bostadsområde
(på samma ort) ❑ En nykyisessä kodissani, vaan jollain toisella paikkakunnalla ❑ Inte i min nuvarande bostad, utan på någon annan ort ❑ En nykyisessä kodissani, vaan jossain toisessa maassa ❑ Inte i min nuvarande bostad, utan i ett annat land
17. Mitkä asiat erityisesti vaikuttavat siihen, että olet / et ole kiinnostunut muuttamaan?
17. Vilka är de viktigaste skälen till att du är intresserad eller ointresserad av att flytta?
❑ Olen kiinnostunut muuttamaan, koska: ❑ Jag är intresserad av att flytta eftersom:❑ En ole kiinnostunut muuttamaan, koska: ❑ Jag är inte intresserad av att flytta eftersom:
18. Mikä mahdollisesti estää sinua muuttamasta uuteen asuntoon? 18. Om du är eller vore intresserad av att flytta, vilket av följande alternativ intresserar dig mest?
_________ _________
19. Jos olet/olisit kiinnostunut muuttamaan, mikä seuraavista vaihtoehdoista kiinnostaisi sinua eniten?
19. Om du är eller vore intresserad av att flytta, vilket av följande alternativ intresserar dig mest?
❑ Rakentaa itse ❑ Bygga själv❑ Rakennuttaa ❑ Låta bygga ❑ Ostaa ❑ Köpa❑ Vuokrata ❑ Hyra❑ Muu, mikä? ❑ Annat, vad?
20. Jos olet/olisit kiinnostunut muuttamaan, mikä seuraavista vaihtoehdoista kiinnostaisi sinua eniten?
20. Om du är eller vore intresserad av att flytta, vilket av följande alternativ intresserar dig mest?
❑ Valmis uusi asuinrakennus ❑ En färdig ny bostadsbyggnad ❑ Valmis uusi asunto asuinrakennuksesta ❑ En färdig ny bostad i en bostadsbyggnad❑ Vanhempi, jo rakennettu asuinrakennus ❑ En äldre, befintlig bostadsbyggnad❑ Vanhempi asunto jo rakennetusta asuinrakennuksesta ❑ En äldre bostad i en befintlig bostadsbyggnad❑ Muu, mikä? ❑ Annat, vad?
21. Asteikolla 0-10, kuinka kiinnostava/vetovoimainen Porvoo on muuttokohteena sinun mielestäsi?
21. På skalan 0–10, hur intressant/attraktiv tycker du att Borgå är som bostadsort?
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
22. Mitkä asiat sinun mielestä houkuttelevat erityisesti uusia asukkaita Porvooseen? (Vetovoimapanostukset)
22. Vilka anser du är de viktigaste faktorerna som lockar nya invånare till Borgå? (Satsningar för dragningskraft)
❑ sukulaiset ja/tai ystävät ❑ släktingar och/eller vänner ❑ työ-/ opiskelupaikka ❑ studie- och arbetsplatser ❑ laadukas päiväkoti-/koulupaikka omalle lapselle ❑ högklassig dagvårds- eller skolplats för barnen
❑ laadukas rakennettu ympäristö (esimerkiksi rakennukset, puistot) ❑ högklassig byggd miljö (t.ex. byggnader, parker)
❑ laadukas rakentamaton ympäristö (luonto: esimerkiksi meri, joki, järvet, metsät) ❑ högklassig obebyggd miljö (natur: t.ex. hav, å, sjöar, skogar) ❑ laadukkaat kaupalliset palvelut (esimerkiksi ruokakauppa) ❑ högklassiga kommersiella tjänster (t.ex. mataffärer) ❑ laadukkaat julkiset palvelut (esimerkiksi terveydenhuolto) ❑ högklassiga offentliga tjänster (t.ex. hälsovård) ❑ laadukkaat vapaa-ajan palvelut (esimerkiksi kulttuuritarjonta/–palvelut,
harrastusmahdollisuudet) ❑ högklassiga fritidstjänster (t.ex. kulturutbud och -tjänster, hobbymöjligheter) ❑ laadukkaat joukkoliikenneyhteydet ❑ högklassiga kollektivtrafikförbindelser
❑ laadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet (sisältäen riittävästi autopaikkoja) ❑ högklassiga förbindelser för privatbilism (inklusive tillräckligt med
parkeringsplatser) ❑ laadukkaat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ❑ högklassiga förbindelser för fotgängare och cyklister
❑ fyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö, jossa liikkuminen helppoa ❑ en fysiskt trygg och tillgänglig boendemiljö där det är lätt att ta sig fram
❑ henkisesti turvallinen asuinympäristö (turvallinen/tasa-arvoinen/yksityinen olo) ❑ en mentalt trygg boendemiljö (trygg/jämlik/privat)❑ ekologinen asuinympäristö ❑ en ekologisk boendemiljö❑ viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö ❑ en trivsam och trevlig boendemiljö
❑ yhteinen, yhteisöllinen, osallistava asuinympäristö (yhteisiä, yhteisöllisiä, osallistavia tiloja tarpeeksi)
❑ en boendemiljö präglad av gemenskap och delaktighet (t.ex. tillräckligt med gemensamma lokaler för delaktighet och gemenskap)
❑ vanhempi rakennettu asuinalue ❑ ett äldre bostadsområde
❑ vanhempi rakennettu asuinalue, jota on täydennetty uusilla rakennuksilla ❑ ett äldre bostadsområde som har kompletterats med nya byggnader ❑ uusi rakennettu asuinalue ❑ ett nytt bostadsområde❑ uudet tai uudennäköiset asuinrakennukset ❑ bostadsbyggnader som är nya eller ser nya ut ❑ vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennukset ❑ bostadsbyggnader som är gamla eller ser gamla ut ❑ muu, mikä? ❑ annat, vad?
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
23. Mitkä asiat sinun mielestä pitävät erityisesti Porvoon nykyiset asukkaat tyytyväisinä? (Pitovoimapanostukset)
23. Vilka anser du är de viktigaste faktorerna som håller Borgås nuvarande invånare nöjda? (Satsningar för hållningskraft)
❑ sukulaiset ja/tai ystävät ❑ släktingar och/eller vänner ❑ työ-/ opiskelupaikka ❑ studie- och arbetsplatser ❑ laadukas päiväkoti-/koulupaikka omalle lapselle ❑ högklassig dagvårds- eller skolplats för barnen
❑ laadukas rakennettu ympäristö (esimerkiksi rakennukset, puistot) ❑ högklassig byggd miljö (t.ex. byggnader, parker)
❑ laadukas rakentamaton ympäristö (luonto: esimerkiksi meri, joki, järvet, metsät) ❑ högklassig obebyggd miljö (natur: t.ex. hav, å, sjöar, skogar) ❑ laadukkaat kaupalliset palvelut (esimerkiksi ruokakauppa) ❑ högklassiga kommersiella tjänster (t.ex. mataffärer) ❑ laadukkaat julkiset palvelut (esimerkiksi terveydenhuolto) ❑ högklassiga offentliga tjänster (t.ex. hälsovård) ❑ laadukkaat vapaa-ajan palvelut (esimerkiksi kulttuuritarjonta/–palvelut,
harrastusmahdollisuudet) ❑ högklassiga fritidstjänster (t.ex. kulturutbud och -tjänster, hobbymöjligheter) ❑ laadukkaat joukkoliikenneyhteydet ❑ högklassiga kollektivtrafikförbindelser
❑ laadukkaat yksityisautoliikenneyhteydet (sisältäen riittävästi autopaikkoja) ❑ högklassiga förbindelser för privatbilism (inklusive tillräckligt med
parkeringsplatser) ❑ laadukkaat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ❑ högklassiga förbindelser för fotgängare och cyklister
❑ fyysisesti turvallinen ja esteetön asuinympäristö, jossa liikkuminen helppoa ❑ en fysiskt trygg och tillgänglig boendemiljö där det är lätt att ta sig fram
❑ henkisesti turvallinen asuinympäristö (turvallinen/tasa-arvoinen/yksityinen olo) ❑ en mentalt trygg boendemiljö (trygg/jämlik/privat)❑ ekologinen asuinympäristö ❑ en ekologisk boendemiljö❑ viihtyisä ja miellyttävä asuinympäristö ❑ en trivsam och trevlig boendemiljö
❑ yhteinen, yhteisöllinen, osallistava asuinympäristö (yhteisiä, yhteisöllisiä, osallistavia tiloja tarpeeksi)
❑ en boendemiljö präglad av gemenskap och delaktighet (t.ex. tillräckligt med gemensamma lokaler för delaktighet och gemenskap)
❑ vanhempi rakennettu asuinalue ❑ ett äldre bostadsområde
❑ vanhempi rakennettu asuinalue, jota on täydennetty uusilla rakennuksilla ❑ ett äldre bostadsområde som har kompletterats med nya byggnader ❑ uusi rakennettu asuinalue ❑ ett nytt bostadsområde❑ uudet tai uudennäköiset asuinrakennukset ❑ bostadsbyggnader som är nya eller ser nya ut ❑ vanhat tai vanhannäköiset asuinrakennukset ❑ bostadsbyggnader som är gamla eller ser gamla ut ❑ muu, mikä? ❑ annat, vad?
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
24. Mikä seuraavista olisi sinulle mieluisin asuinympäristö? 24. Vilken av följande boendemiljöer föredrar du?
❑ Kaupunkikeskusta ❑ Stadens centrum ❑ Kerrostalovaltainen asuinalue keskustan lähellä ❑ Höghusdominerat bostadsområde nära centrum❑ Pientalovaltainen asuinalue keskustan lähellä ❑ Småhusdominerat bostadsområde nära centrum❑ Kerrostaloalue ❑ Höghusområde❑ Pientaloalue ❑ Småhusområde❑ Kyläkeskus ❑ Bycentrum❑ Haja-asutusalue ❑ Glesbygd
25. Mikä seuraavista olisi sinulle mieluisin asuinrakennustyyppi? 25. Vilken typ av bostadsbyggnad föredrar du?
❑ Kerrostalo ❑ Omakotitalo ❑ Höghus ❑ Egnahemshus❑ Rivitalo ❑ Muu, mikä? ❑ Radhus ❑ Annat, vad?❑ Paritalo ❑ Parhus
26. Mikä seuraavista vaihtoehdoista olisi sinulle mieluisin asuntotyyppi? 26. Vilken typ av bostad föredrar du?
❑ Yksiö ❑ Kolmio ❑ Etta ❑ Trea❑ Kaksio ❑ Suurempi kuin kolmio ❑ Tvåa ❑ Större än en trea
27. Mikä seuraavista vaihtoehdoista olisi sinulle mieluisin asunnon koko? 27. Vilken av följande bostadsstorlekar föredrar du?
❑ Alle 30 neliötä ❑ 75-100 neliötä ❑ Under 30 kvadratmeter ❑ 75–100 kvadratmeter❑ 30-40 neliötä ❑ 100-150 neliötä ❑ 30–40 kvadratmeter ❑ 100–150 kvadratmeter❑ 40-50 neliötä ❑ Yli 150 neliötä ❑ 40–50 kvadratmeter ❑ Över 150 kvadratmeter❑ 50-75 neliötä ❑ 50–75 kvadratmeter
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
24. Mikä seuraavista olisi sinulle mieluisin asuinympäristö? 24. Vilken av följande boendemiljöer föredrar du?
❑ Kaupunkikeskusta ❑ Stadens centrum ❑ Kerrostalovaltainen asuinalue keskustan lähellä ❑ Höghusdominerat bostadsområde nära centrum❑ Pientalovaltainen asuinalue keskustan lähellä ❑ Småhusdominerat bostadsområde nära centrum❑ Kerrostaloalue ❑ Höghusområde❑ Pientaloalue ❑ Småhusområde❑ Kyläkeskus ❑ Bycentrum❑ Haja-asutusalue ❑ Glesbygd
25. Mikä seuraavista olisi sinulle mieluisin asuinrakennustyyppi? 25. Vilken typ av bostadsbyggnad föredrar du?
❑ Kerrostalo ❑ Omakotitalo ❑ Höghus ❑ Egnahemshus❑ Rivitalo ❑ Muu, mikä? ❑ Radhus ❑ Annat, vad?❑ Paritalo ❑ Parhus
26. Mikä seuraavista vaihtoehdoista olisi sinulle mieluisin asuntotyyppi? 26. Vilken typ av bostad föredrar du?
❑ Yksiö ❑ Kolmio ❑ Etta ❑ Trea❑ Kaksio ❑ Suurempi kuin kolmio ❑ Tvåa ❑ Större än en trea
27. Mikä seuraavista vaihtoehdoista olisi sinulle mieluisin asunnon koko? 27. Vilken av följande bostadsstorlekar föredrar du?
❑ Alle 30 neliötä ❑ 75-100 neliötä ❑ Under 30 kvadratmeter ❑ 75–100 kvadratmeter❑ 30-40 neliötä ❑ 100-150 neliötä ❑ 30–40 kvadratmeter ❑ 100–150 kvadratmeter❑ 40-50 neliötä ❑ Yli 150 neliötä ❑ 40–50 kvadratmeter ❑ Över 150 kvadratmeter❑ 50-75 neliötä ❑ 50–75 kvadratmeter
28. Mikä seuraavista vaihtoehdoista olisi sinulle mieluisin asuinrakennuksen rakennusmateriaali?
28. Vilket av följande material för bostadsbyggnader föredrar du?
❑ Betoni ❑ Tiili ❑ Betong ❑ Tegel❑ Puu ❑ Muu mikä? ❑ Trä ❑ Annat, vad?
29. Minkä ikäisessä asuinrakennuksessa haluisit mieluiten asua? 29. Hur gammal bostad vill du helst bo i? Välj högst två alternativ:
❑ ennen 1900-lukua rakennettu ❑ 1980 – 2000-luvuilla rakennettu ❑ byggd före 1900-talet ❑ byggd på 1980–2000-talet ❑ 1900 – 1940 -luvuilla rakennettu ❑ 2000 – 2020 -luvuilla rakennettu ❑ byggd på 1900–1940-talet ❑ byggd på 2000–2020-talet ❑ 1940 – 1960 -luvuilla rakennettu ❑ aivan uusi asuinrakennus ❑ byggd på 1940–1960-talet ❑ helt ny bostadsbyggnad❑ 1960 – 1980 -luvuilla rakennettu ❑ byggd på 1960–1980-talet
30. Jos muuttaisit Porvoossa / Porvooseen asumismieltymyksiäsi vastaavaan omistusasuntoon, mitä arviolta olisit valmis maksamaan siitä enimmillään?
30. Om du skulle flytta till en ägarbostad i Borgå som motsvarar dina boendepreferenser, hur mycket skulle du som mest vara beredd att betala för bostaden?
❑ Alle 50 000€ ❑ 300 000 - 350 000€ ❑ Under 50 000€ ❑ 300 000 - 350 000€❑ 50 000 - 100 000€ ❑ 350 000 - 400 000€ ❑ 50 000 - 100 000€ ❑ 350 000 - 400 000€❑ 100 000 - 150 000€ ❑ 400 000 - 450 000€ ❑ 100 000 - 150 000€ ❑ 400 000 - 450 000€❑ 150 000 - 200 000€ ❑ 450 000 - 500 000€ ❑ 150 000 - 200 000€ ❑ 450 000 - 500 000€❑ 200 000 - 250 000€ ❑ Yli 500 000€ ❑ 200 000 - 250 000€ ❑ Över 500 000€❑ 250 000 - 300 000€ ❑ 250 000 - 300 000€
31. Jos muuttaisit Porvoossa / Porvooseen asumismieltymyksiäsi vastaavaan vuokra-asuntoon, mitä arviolta olisit valmis maksamaan siitä enimmillään kuukaudessa?
31. Om du skulle flytta till en hyresbostad i Borgå som motsvarar dina boendepreferenser, hur mycket skulle du som mest vara beredd att betala för bostaden per månad?
❑ Alle 200€ ❑ 1000-1200€ ❑ Under 200€ ❑ 1000-1200€❑ 200-400€ ❑ 1200-1400€ ❑ 200 - 400€ ❑ 1200-1400€❑ 400-600€ ❑ 1400-1600€ ❑ 400 - 600€ ❑ 1400-1600€❑ 600-800€ ❑ 1600-1800€ ❑ 600 - 800€ ❑ 1600-1800€❑ 800-1000€ ❑ 1800-2000€ ❑ 800 - 1000€ ❑ 1800-2000€❑ 1000-1200€ ❑ Yli 2000€ ❑ 1000 - 12400€ ❑ Yli 2000€
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
24. Mikä seuraavista olisi sinulle mieluisin asuinympäristö? 24. Vilken av följande boendemiljöer föredrar du?
❑ Kaupunkikeskusta ❑ Stadens centrum ❑ Kerrostalovaltainen asuinalue keskustan lähellä ❑ Höghusdominerat bostadsområde nära centrum❑ Pientalovaltainen asuinalue keskustan lähellä ❑ Småhusdominerat bostadsområde nära centrum❑ Kerrostaloalue ❑ Höghusområde❑ Pientaloalue ❑ Småhusområde❑ Kyläkeskus ❑ Bycentrum❑ Haja-asutusalue ❑ Glesbygd
25. Mikä seuraavista olisi sinulle mieluisin asuinrakennustyyppi? 25. Vilken typ av bostadsbyggnad föredrar du?
❑ Kerrostalo ❑ Omakotitalo ❑ Höghus ❑ Egnahemshus❑ Rivitalo ❑ Muu, mikä? ❑ Radhus ❑ Annat, vad?❑ Paritalo ❑ Parhus
26. Mikä seuraavista vaihtoehdoista olisi sinulle mieluisin asuntotyyppi? 26. Vilken typ av bostad föredrar du?
❑ Yksiö ❑ Kolmio ❑ Etta ❑ Trea❑ Kaksio ❑ Suurempi kuin kolmio ❑ Tvåa ❑ Större än en trea
27. Mikä seuraavista vaihtoehdoista olisi sinulle mieluisin asunnon koko? 27. Vilken av följande bostadsstorlekar föredrar du?
❑ Alle 30 neliötä ❑ 75-100 neliötä ❑ Under 30 kvadratmeter ❑ 75–100 kvadratmeter❑ 30-40 neliötä ❑ 100-150 neliötä ❑ 30–40 kvadratmeter ❑ 100–150 kvadratmeter❑ 40-50 neliötä ❑ Yli 150 neliötä ❑ 40–50 kvadratmeter ❑ Över 150 kvadratmeter❑ 50-75 neliötä ❑ 50–75 kvadratmeter
32. Millä tavoin suhtaudut ajatukseen, että Porvoon keskustaan rakennettaisiin uusia asuinrakennuksia? (Kysymys ei koske vanhaa kaupunkia.)
32. Hur förhåller du dig till tanken på byggande av nya bostadsbyggnader i Borgå centrum? (Frågan gäller inte Gamla stan)
❑ Keskustaa on ehdottomasti hyvä tiivistää. Alueella on paljon tilaa uudelle rakentamiselle.
❑ Centrum bör absolut förtätas. Det finns mycket utrymme för nya byggnader i området.
❑ Keskustaa on hyvä tiivistää uudella rakentamisella jonkin verran. ❑ Centrum kan gärna förtätas med en del nya byggnader.
❑ Keskustaa on hyvä tiivistää uudella rakentamisella vain vähän. ❑ Centrum bör endast förtätas med några få nya byggnader. ❑ Keskustaa ei pidä tiivistää lainkaan. ❑ Centrum bör inte alls förtätas.
33. Kuinka korkeita Porvoon keskustaan rakennettavat uudet asuinrakennukset voisivat enintään olla? (Kysymys ei koske vanhaa kaupunkia.)
33. Hur höga bör nya bostadsbyggnader i Borgå centrum vara som högst? (Frågan gäller inte Gamla stan)
❑ Yksikerroksisia ❑ 6-8-kerroksisia ❑ En våning ❑ 6–8 våningar❑ 2-3-kerroksisia ❑ 9-10-kerroksisia ❑ 2–3 våningar ❑ 9–10 våningar❑ 4-5-kerroksisia ❑ Muu mikä? ❑ 4–5 våningar ❑ Annat, vad?
34. Kuinka kiinnostunut olisit asumaan asuinympäristössä, jossa on tehty suuria panostuksia (vastausvaihtoehdot: erittäin paljon, melko paljon, melko vähän, erittäin vähän) :
34. Hur intresserad är du av att bo i en boendemiljö där det gjorts stora satsningar på (svarsalternativ: väldigt intressad, ganska intressad, inte särskiltintressad, inte alls intressad) :
❑ ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen? ❑ bekämpning av och anpassning till klimatförändringen? ❑ yhteisöllisyyteen? ❑ gemenskap?❑ digitaalisiin ratkaisuihin? ❑ digitala lösningar? ❑ rakennetun ympäristön ulkonäköön ja viihtyisyyteen? ❑ den byggda miljöns utseende och trivsamhet? ❑ liikkumisen helppouteen kävellen ja pyörällä? ❑ möjligheterna att lätt ta sig fram till fots och med cykel? ❑ liikkumisen helppouteen joukkoliikenteellä? ❑ möjligheterna att lätt ta sig fram med kollektivtrafik? ❑ kaupallisiin palveluihin? ❑ kommersiella tjänster? ❑ julkisiin palveluihin? ❑ offentliga tjänster?
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
35. Mitä seuraavista muutoksista olisit itse valmis tekemään ilmastoystävällisemmän asumisen vuoksi? (Vastausvaihtoehdot: Olen jo tehnyt tämän muutoksen, Erittäin todennäköisesti kyllä, Melko todennäköisesti kyllä, Melko todennäköisesti ei, Erittäin todennäköisesti ei)
35. Vilka av följande förändringar skulle du själv vara beredd att göra för ett klimatvänligare boende? (Svarsalternativ: Jag har redan gjort denna förändring i mitt boende, Mycket sannolikt ja, Ganska sannolikt ja, Ganska sannolikt nej, Mycket sannolikt nej)
❑ Pienentämään sähkön kulutusta ❑ Minska elförbrukningen ❑ Pienentämään kodin lämpötilaa ❑ Sänka temperaturen i hemmet ❑ Pienentämään veden kulutusta ❑ Minska vattenförbrukningen ❑ Siirtymään uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun sähköön ❑ Övergå till el som producerats med förnybara energikällor ❑ Siirtymään uusiutuvilla energianlähteillä tuotettuun lämpöön ❑ Övergå till värme som producerats med förnybara energikällor ❑ Lisäämään kierrätystä ja jätteiden lajittelua ❑ Öka återvinningen och sorteringen av avfall ❑ Muuttamaan asuntoon, joka on nykyistä asuntoasi pienempi ❑ Flytta till en bostad som är mindre än den nuvarande ❑ Muuttamaan asuntoon, jossa on nykyistä enemmän yhteisiä tiloja ❑ Flytta till en bostad som har mer gemensamma utrymmen än den nuvarande❑ Muuttamaan lähemmäs palveluja ❑ Flytta närmare service❑ Muuttamaan lähemmäs työpaikkaa ❑ Flytta närmare arbetsplatsen❑ Muuttamaan uuteen ekologisempaan asuntoon ❑ Flytta till en ny, mer ekologisk bostad ❑ Muuttamaan vanhaan asuntoon, jota remontoitaisiin ekologisemmaksi ❑ Flytta till en gammal bostad som renoverats för att bli mer ekologisk ❑ Olisin valmis kävelemään ja/tai pyöräilemään enemmän ❑ Gå och/eller cykla mer ❑ Jokin muu, mikä? ❑ Något annat, vad?
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
36. Kuinka kiinnostunut olisit luopumaan (osittain tai kokonaan) nykyisestä vastaavasta käyttötilasta/-välineestä, jos asuinympäristössäsi (enintään 200 metrin etäisyydeltä kodistasi) olisi tarjolla kohtuuhintainen, varattava (vastausvaihtoehdot: erittäin paljon, melko paljon, melko vähän, erittäin vähän) :
36. Hur intresserad skulle du vara av att (helt eller delvis) avstå från nuvarande motsvarande lokaler eller utrustning om det i din boendemiljö (högst 200 meter från hemmet) fanns lokaler eller utrustning av följande slag, som kunde bokas till ett rimligt pris (svarsalternativ: väldigt intressad, ganska intressad, inte särskilt intressad, inte alls intressad) :
❑ ruokailutila, jossa tarjolla erikseen ostettavia aterioita? ❑ matsal med möjlighet att köpa enskilda måltider? ❑ sauna-, peseytymis- ja vilvoittelutila? ❑ bastu och badrum? ❑ ajanviettotila harrasteryhmille, asukkaiden juhlille ja kokouksille? ❑ lokaler för hobbygrupper, möten och invånarnas fester? ❑ mediaviihdetila laitteineen (esimerkiksi tietokone, televisio, vr-pelit)? ❑ lokal för medier och underhållning med t.ex. dator, tv, VR-spel? ❑ harrastetila työkaluineen (esimerkiksi puu- ja käsitöille)? ❑ hobbyrum med verktyg för exempelvis snickeri och handarbete? ❑ ergonominen etätyöskentelytila, jossa hyvä nettiyhteys ja ostettavat
kahvilapalvelut? ❑ ergonomiska lokaler för distansarbete med nätuppkoppling och tillgång till
kafétjänster? ❑ ilmastoystävällinen yhteiskäyttöön tarkoitettu moottoriajoneuvo? ❑ ett klimatvänligt motorfordon för gemensamt bruk? ❑ autopaikka sähköpistokevarauksella sääsuojaisessa pysäköintihallissa? ❑ bilplats med elanslutning i en väderskyddad parkeringshall? ❑ jokin muu, mikä? ❑ något annat, vad?
K Y S E L Y S S Ä K Y S Y T Y T K Y S Y M Y K S E T
37. Millaisista asumisen teknisistä ja digitaalisista ominaisuuksista olisit kiinnostunut ja missä määrin? (vastausvaihtoehdot: erittäin paljon, melko paljon, melko vähän, erittäin vähän)
37. Vilka tekniska och digitala lösningar för boende skulle du vara intresserad av, och i vilken utsträckning? (svarsalternativ: väldigt intressad, ganska intressad, inte särskilt intressad, inte alls intressad)
❑ Asuinympäristön ympärivuorokautinen kameravalvontajärjestelmä ❑ Kamerabevakning dygnet runt i boendemiljön
❑ Asuinympäristön älykäs pysäköintijärjestelmä (perustuen rekisterikilpiin) ❑ Ett intelligent parkeringssystem i boendemiljön (som bygger på
registreringsnummer)
❑ Asuinrakennuksen älykäs lukitus ja kulunseuranta (älyavain/kulkutagi) ❑ Ett intelligent låssystem och passerkontroll i bostadsbyggnaden (elektronisk
nyckel)
❑ Asuinrakennuksen ja/tai asunnon älykäs valaistus (liiketunnistimet, valaistustaso) ❑ Intelligent belysning i bostadsbyggnaden och/eller bostaden (rörelsedetektorer,
belysningsnivå)
❑ Asuinrakennuksen ja/tai asunnon älykäs hälytysjärjestelmä (tulipalo/vesivahinko) ❑ Ett intelligent larmsystem i bostadsbyggnaden och/eller bostaden
(brand/vattenskada) ❑ Asuinrakennuksen ja/tai asunnon robotisaatio (esimerkiksi älyimuri) ❑ Robotisering i bostadsbyggnaden och/eller byggnaden (t.ex. robotdammsugare)❑ Asuinrakennuksen lokakaivojen/jätekeräysastioiden etävalvonta ❑ Distansövervakning av bostadsbyggnadens slambrunnar eller avfallskärl ❑ Asuinrakennuksen älykäs lämmitys- ja ilmanvaihtoautomatiikka ❑ Intelligent automatisk uppvärmning och ventilation i bostadsbyggnaden ❑ Asunnon huonekohtainen lämpö- ja ilmankosteussäätömahdollisuus ❑ Möjlighet att reglera värme och luftfuktighet separat för bostadens olika rum ❑ Asukkaan läsnäoloa aistiva tekninen järjestelmä (esimerkiksi jääkaappi) ❑ Ett tekniskt system som känner när invånarna är närvarande (t.ex. kylskåp)
❑ Asukkaan arjen ja vapaa-ajan palvelu-/tavaratilaukset kotiin laitteen avulla ❑ Möjlighet att beställa hem varor och tjänster för vardagen och fritiden via en
apparat ❑ Jokin muu, mikä? ❑ Något annat, vad?
38. Jäikö jotain olennaista kysymättä tai haluatko antaa jotain muuta palautetta asumisesta? Voit kirjoittaa ajatuksiasi tähän:___________
38. Var det någonting viktigt som vi glömde att fråga eller har du annan respons gällande boendet? Du kan skriva ner dina tankar här:___________
top related