case-työskentely dokumentointipajoissa ja vertaisoppiminen kirsi tarkka ja saila nevanen
Post on 30-Dec-2015
38 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Socca 1
SoccaCase-työskentely dokumentointipajoissa ja vertaisoppiminen
Kirsi Tarkka ja Saila Nevanen
Socca
Socca Pääkaupunkiseudun
sosiaalialan osaamiskeskus
25.10.2013
Socca 2Socca 25.10.2013
Johdanto
• Esityksessä tarkastellaan Katse lapseen –hankkeessa käytettyä työtapaa, jolla työstettiin tutkimusyksiköiden tapauskertomuksista hyvät käytännöt –julkaisu
• Kuvaamme kehittämistoimintaan liittyvien dokumentointipajojen työskentelyä ja arvioimme toiminnan edellytyksiä
Socca 3Socca 25.10.2013
Työn laadun parantaminen kehittämistyön tavoitteena
• Intersubjektiivinen laadunkehittäminen• Painopisteenä prosessi, asiakaslähtöisyys ja
kontekstisidonnaisuus• Työtapoja keskustelu, oman toiminnan reflektointi ja
arviointi• Työntekijät ovat oman työnsä tutkijoita, arvioijia ja
oppijoita• Palveluiden kehittämistä edistää verkostoituminen ja
toimijoiden innovatiivinen yhteistyö• Dokumentointipajojen työskentely lähti näistä ajatuksista
Socca 4Socca 25.10.2013
Dokumentointipajat osana VKK-Metron kehittämisrakennetta
• VKK-Metro on pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen yhteinen kehittämis- ja koulutusrakenne
• Ytimenä on 21 tutkimuspäiväkotia, jotka vaihtuvat kahden vuoden välein
• Kehittämisverkoston tukena on kuntien ohjaajat, hankkeen projektityöntekijät, ohjaajien ja johtajien vertaistapaamiset, työpajat ja koulutukset.
• Kehittämistyöstä on tuotettu julkaisu aikaisemmin kirjoittajapajoissa ja nyt päättyvässä hankkeessa dokumentointipajoissa.
Socca 5Socca 25.10.2013
Dokumentointipajat vertaisoppimisena
• Taustaa: – Oppimiskumppanuutta, joka koostui vastavuoroisen
oppimisen periaatteista, työssä oppimisesta, reflektiivisyydestä ja dialogisuudesta
– Omaa arjen työtä ja omaa toimijuutta tutkitaan uusista näkökulmista
– Työskentely tekee näkyväksi työntekijöiden hiljaista tietoa
– Reflektiivinen kehittäminen edellyttää henkilökunnan riittävää koulutuspohjaa, ulkopuolisten ”sparraajien” käyttöä ja korkeaa motivaatiota
Socca 6Socca 25.10.2013
Oman työn reflektointi
• Mahdollistaa ammattikäytäntöjen uudistamisen• Lisää työntekijöiden ymmärrystä ja tietoa toiminnasta• Reflektoinnissa työntkijä yhdistää kognitiivisiin
rakenteisiinsa omat kokemuksensa ja ymmärryksen näistä kokemuksista
• Parhaimmillaan reflektointi myös voimauttaa työntekijöitä• Tapahtuu käytännössä esimerkiksi keskustelujen, oman
pohdinnan ja sen kirjaamisen tai portfoliotyöskentelyn kautta
Socca 7Socca 25.10.2013
Kehittämishanke oppimisen toimintaympäristönä
• Tavoitteena työntekijän osaamispääoman, työtaidon ja työn mielekkyyden lisääntyminen
• Oppimisella pyritään myös työn tai palvelun laadun kehittämiseen
• Työssäoppiminen on luonteeltaan sosiaalista ja oppimista toinen toisilta
• Työssäoppiminen kohdistuu koko työntekijän persoonaan ja luo uutta ymmärrystä työstä
• Yhteisöllinen oppiminen luo ymmärrystä ja yhteisöllisyyttä työntekijöiden välillä
Socca 8Socca 25.10.2013
Dokumentointipajojen käytännön toteutus
• Tapaamiskertojen (4) teemana Hyve-mallin eri vaiheet• Hyviä käytäntöjä tarkasteltiin työntekijöiden kirjoittamien
tapauskertomusten kautta• Valmistautuminen:
– teeman työstäminen oman kokemuksen kautta– kirjoitus arjen tilanteesta
• Pajatyöskentely– Pienryhmätyöskentelyä: 1)tapausesimerkkeihin tutustuminen
2)keskustelua tapausesimerkkejä, kysymyksiä ja omia kokemuksia hyödyntäen
– Yhteinen keskustelu edellisen pohjalta ja johtopäätösten teko
Socca 9Socca 25.10.2013
Dokumentointipajojen käytännön toteutus (jatkuu)
• Hanketyöntekijät koostivat käydyt keskustelut• Pajoihin osallistuneilla oli mahdollisuus kommentoida ja
täydentää koosteita• Hanketyöntekijät kirjoittivat koosteiden pohjalta hyvät
käytännöt –opaskirjasta• Pajoihin osallistuneilla oli mahdollisuus kommentoida ja
täydentää opaskirjasen tekstejä
Pajojen tuotoksena syntyi Hyve hallussa -opas
Socca 10Socca 25.10.2013
Osallistujien arviointia
• Parhaana antina pidettiin yhteistä keskustelua ja kokemusten jakoa kollegoiden kanssa. Eri kaupunkien erilaiset käytännöt antoivat uusia näkökulmia ja toimintaideoita
• Haastavinta on ajan järjestyminen pajatoimintaan. Päivähoidon ja neuvolan eri toimintakulttuurit ja intressit eivät aina kohdanneet. Erilainen koulutustausta näkyi keskusteluissa välillä yhteisen kielen puuttumisena.
Socca 11Socca 25.10.2013
Jatkuu…
• Dokumentointipajoissa opittiin:– Hyve –prosessin läpiviemistä
– Erilaiset näkökulmat auttoivat hahmottamaan mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää
– Keskustelun ja kokemusten jakamisen merkitystä ja yhteistyötä
– Dokumentointia ja kykyä eritellä ja analysoida esiin oleelliset asiat
Socca 12Socca 25.10.2013
Jatkuu…
• Hyve –prosessista opittuja asioita ja hyviä käytäntöjä siirrettiin omaan työhön
• Havainnointi omassa ryhmässä lisääntui• Keskustelu työpaikalla lisääntyi• Dokumentointipajoissa tuotettua materiaalia käytettiin
omassa työssä• Opaskirjasta pidettiin käytännönläheisenä ja
konkreettisena, jota voi hyödyntää perehdyttämisessä, Hyve-keskusteluun valmistautuessa ja Hyve-prosessin esittelyssä vanhemmille
Socca 13Socca 25.10.2013
Jatkuu…
• Työskentelytapaa pidetiin osallistavana ja hyvänä työ- ja oppimistapana.
• Ilmapiiri oli oppimiseen ja ryhmätyöskentelyyn kannustava ja vapaa
• Etusijalla oli osallistujien omat kokemukset, havainnot ja oivallukset
• Työskentely edellytti sopivaa ohjausta ja toiminnan organisointia
Socca 14Socca 25.10.2013
Dokumentointipajojen ohjaajien arviointia
• Edellytti tarkkaa suunnittelua ja valmistautumista, toisaalta tilanteen mukaan joustavaa toteuttamista– Ohjeistus tapausesimerkin kirjoittamiseen +
apukysymykset
– Tapausesimerkkien lukeminen ja reflektoivien kysymysten tekeminen
– Pajojen käytännön järjestelyt: pienryhmien sopivat kokoonpanot, aikataulutus, työskentelyn johdattelu ja motivointi, kannustavan ja vapaan ilmapiirin luominen, yhteisen keskustelun suunnittelu ja keskustelun kirjaaminen
– Tuotetun materiaalin työstäminen ja tiivistäminen
Socca 15Socca 25.10.2013
Johtopäätöksiä
• Dokumentointipajat olivat toimiva työssäoppimista edistävä työmuoto
• Oppimista tapahtui sekä työstettävässä teemassa että yleisissä oman työn ja toimipisteen kehittämis- ja arviointitaidoissa
• Yhdessä työstetty materiaali on käytännönläheinen ja toimiva opaskirja
• Osallistava, yhteistoiminnallinen ja verkostoiva työtapa
Socca 16Socca 25.10.2013
Lähteet
• Black, P.E. & Plowright, D. (2010). A multidimensional model of reflective learning for professional development. Reflective Pactice, 11(2), 245−258.
• Dale, R. (2000). Globalization and education: Demosrating a “common word educational culture” or locating a “globally” structured educational agenda. Educational Theory, 50(4), 427−448.
• Higgins, D. (2011). Why reflect? Recognising the link between learning and reflection. Reflective Practice., 12(5), 583−584.
• Hodkinson, H. & Hodkinson, P. (2004). Rethinking the concept of community of practice in relation to schoolteachers´workplace learning. International Journal of Training and Developmen,.8:(1),21−31.
• Karjalainen, A. (2005) Koulutuksen laatujärjestelmän perusteet. http://tievie.oulu.fi/koulutusresurssit/artikkelit/karjalainen_laatujarjestelma.pdf luettu 22.10.2013.
• Nummenmaa, A. R. (2004). Varhaiskasvatuksen laatu ja sen kehittäminen. Teoksessa Ruokolainen R. & Alila, K. (toim.) Varhaiskasvatuksen laatu on osaamista ja vuorovaikutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:6.
• Palola, E. (2004). Euroopan unioni, kansianvälistyminen ja varhaiskasvatuksen laatu. Teoksessa Ruokolainen R. & Alila, K. (toim.) Varhaiskasvatuksen laatu on osaamista ja vuorovaikutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:6.
• Parrila, S. (2004). Laatu päivähoitoa koskevassa varhaiskasvatustutkimuksessa. Teoksessa Ruokolainen R. & Alila, K. (toim.) Varhaiskasvatuksen laatu on osaamista ja vuorovaikutusta. Sosiaali- ja
terveysministeriön julkaisuja 2004:6. • Schön, D. (1983). The Reflective Practitioner. New York: Basic Books. • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. (2005). Stakes. Oppaita 56. Saarijärvi: Gummerus.
top related