dop-oppimisprojektien jakaminen

Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä4. koulutuspäivä 13.. ja 14.4.2016 LAPPEENRANTA

designed by Freepik

JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM JA HENRIIKKA VARTIAINEN

DOP-oppimisprojektien jakaminen

KURSSIN AIKATAULU KOULUPROJEKTIN ETENEMINEN

1. tapaaminen ti 12.1. tai ke 13.1.

Johdatus DOP-oppimiseen1. tapaamisen jälkeen

Koulun yhteisen ilmiön valitseminen ja

oppimistehtävän muotoilu yhdessä oppilaiden

kanssa

2. tapaaminen ke 27.1. tai to 28.1.

DOP-oppimisen suunnittelu2. tapaamisen jälkeen

Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus yhdessä

oppilaiden kanssa

3. tapaaminen ti 16.2. tai ke 17.2.

DOP-oppimisen toteutus 3. tapaamisen jälkeen

Oppimisprojektin toteutus ja dokumentointi

yhdessä oppilaiden kanssa

4. tapaaminen ke 13.4. tai to 14.4.

Valmiiden projektien jakaminen 4. tapaamisessa

4. PÄIVÄN OHJELMA

Klo 8.45 Aamukahvi

Klo 9.15 Koulujen DOP-projektit

Klo 11.10-12.00 Ruokailu

Klo 12.00- n.13.00 Koulujen projektiesittelyt jatkuvat

n. klo 13.00 DOP-oppimisen arviointikeskustelu

Klo 14.00 Päiväkahvi ja kahvin lomassa verkkokyselyyn vastaaminen

Klo 14.40 Keskustelua projekteista

Klo 15.00 Yhteenvetoa: DOP ja opettaminen, oppimisympäristö ja koulun toimintakulttuuri

KOULUJEN DOP-PROJEKTIT

ESITYSAIKA

● Esitysaika 10-15 min/ryhmä (ehdoton max 15 min) + 5 min keskustelu

● Samalla seuraava ryhmä laittaa esityksensä valmiiksi

DOP! OPPIMISEN ARVIOINTIKESKUSTELU

OPPILAIDEN ITSEARVIOINTI DOP-PROJEKTISTA 204 vastausta

OPPILAIDEN ITSEARVIOINTI DOP-PROJEKTISTA 204 vastausta

OPPILAIDEN ITSEARVIOINTI DOP-PROJEKTISTA 204 vastausta

Missä asioissa olit omasta mielestäsi todella hyvä projektityöskentelyssä?

Kirjoittamisessa 42Lukemisessa 4Kuuntelussa 5Keksimisessä, tutkimisessa, suunnittelussa 10Tiedon etsinnässä 59Sosiaalinen taito 11Videot. Kuvat, elokuvan tekeminen, äänet 10Verkostoituminen 3Selittäminen, kertominen 3Muu taito (teknologinen, käytännön ym) 9

Kaikessa, jossain, hyvin 11Ei mitään, ei missään 68Ei tiedä 7

Kun lähetin sähköpostia suomen luontoliitolle.

Yhteistyössä ja hyväksyin toisten ideoita.

Työskentelin hyvin ryhmän kanssa-

OPPILAIDEN ITSEARVIOINTI DOP-PROJEKTISTA 204 vastausta

Minkä uuden taidon (taitoja) opit projektin aikana?

Prosessitietoa, -taitoa 11

Sosiaalinen taito (ryhmässä työskentely, auttamista, yhteistyö ym.)

35

Kirjoittamista 5

Joku taito (videon teko, tekninen taito, muu)

28

Tieto 15

Tyhjä, ei mitään, kaikkea, epämääräistä 99

Tutkimusvälineiden tekoa, ohjeiden lukua, auttamista, työn teko

loppuun asti

Opin miten puusta saa polttoainetta.

Opin tekemään Tornadon

OPPILAIDEN ITSEARVIOINTI DOP-PROJEKTISTA 204 vastausta

Miten koulun ulkopuoliset henkilöt vaikuttivat projektin onnistumiseen? Kerro missä asiassa.

OPPILAIDEN ITSEARVIOINTI DOP-PROJEKTISTA 204 vastausta

Hyvin, ne auttoi paljon 14

Perhe 12

Asiantuntija 25

Tyhjä 69

En tiedä, en osaa sanoa, ei vaikuttanut 85

Iso veljeni kertoi miten puusta saatiin mäntyöljyä

He kertoivat mistä kannattaa olla kuva

Kertoivat vastauksen

Kysyin isältä tietoa selluloosasta.

X opetti tekemään elokuvaa

Antoivat ideoita niin kirjoitin paperille

Saimme tavaroita kotoa

ARVIOINTI PIENRYHMISSÄ

Toteutetaan kahvin yhteydessä koulu- ja luokkaryhmittäin, joissa olette toteuttaneet projektia.

http://goo.gl/forms/E1hbj6ar3J

DOP! PROJEKTIN

DOP!

OPETTAMINEN JA OPPIMISPROSESSIN

OHJAUS

• Eksperttiyteen/asiantuntijuuteen sekä eri tiedonalueisiin yhdistyvää tietoa ilmiöstä/haasteesta/ oppimiskohteesta

• Ilmiötä/haastetta/oppimiskohdetta kuvaavia käsitteitä, tosiasioita ja proseduureja

• Tehtävien/tutkimusten suorittamiseen sopivia tekniikkoja

• Ongelman ratkaisuprosessia/tehtävän suoritusta ohjaavia ja sitä sääteleviä toimia

• Tietoa siitä, miten oppia käsitteitä, tosiasioita ja proseduureja

MITÄ OPITAAN?

• Opettaja/asiantuntija suorittaa tehtävän/harjoitteen niin, että oppija voi tehdä

siitä havaintoja ja kysymyksiä (esim. ajattelemalla ääneen)

• Opettaja tekee havaintoja oppimisprosessista ja tukee niihin perustaen oppijan tehtävän suoritusta

• Opettaja rohkaisee oppijaa ulkoistamaan tietoaan ja ajatteluaan ääneen ajattelun sekä artefaktien avulla

• Opettaja rohkaisee ja kannustaa oppijaa vertaamaan omaa suoriutumistaan muiden suoriutumisiin

• Opettaja pyytää oppijaa ideoimaan omia kysymyksiä/ongelmia/haasteita ja etsimään niihin ratkaisuja

OPETTAMISSTRATEGIOITA

• Ennen tutkimuksiin tai ratkaisuyrityksiin ryhtymistä muodostetaan kysymysten/eri näkökulmien avulla koko kuva ongelmasta/haasteesta/oppimiskohteesta

• Kysymykset, tehtävät ja harjoitteet vaikeutuvat asteittain oppimisprosessin edetessä (evoluutionäärinen prosessi)

• Opitun soveltamista edistetään oppiaineiden ja tiedonalueiden rajoja ylittämällä

OPPIMISPROSESSIN ETENEMINEN

• Oppimistoimintaan liittyvät tutkimukset ja kokeilut sijoitetaan ilmiön/haasteen sen todelliseen sosiaaliseen ja materiaaliseen yhteyteen

• Tutkimuksiin/ongelmaan/haasteeseen liittyviä erilaisia näkökulmia jaetaan oppimisprosessin aikana

• Oppijat asettavat yhteisiä tavoitteita tehtävän/haasteen ratkaisun edellyttämien taitojen oppimiseksi

• Oppijat pyrkivät tavoitteisiin yhdessä tapahtuva toiminnan avullaEdellä sovellettu lähteitä: Collins, A. (2005) Cognitive apprenticeship. Teoksessa Sawyer, R. Keith (Toim.) The Cambridge Handbook of the Learning Sciencies. New York: Cambridge University Press. Enkenberg, J. (2001) Instructional design and emerging teaching models in higher education Computers in Human Behavior 17 (5), 495-506

OPPIMISEN YHTEISÖLLISYYS

ILMIÖN TUTKIMISEN TYÖVÄLINEITÄ

Ilmiö

ILMIÖN KONTEKSTOINTI

Ilmiö

KOKONAISISTA OSIIN

Ilmiö

ILMIÖÖN LIITTYVIEN NÄKÖKULMIEN KUVAUS

Ilmiö

ILMIÖN RAKENTEEN KUVAUS

VVaihe1 Vaihe2 Vaihe3

Osavaihe1

ILMIÖN KÄYTTÄYTYMISEN/ TOIMINNAN KUVAUS

Ilmiö

ILMIÖN KÄYTTÄYTYMISEN SYYS-SEURAUSSUHTEEN KUVAUS

Vrt.

IlmiöA IlmiöB

SAMANKALTAISTEN ILMIÖIDEN RINNASTAMINEN

Ilmiö1

ILMIÖIDEN VERKOSTO

Ilmiö2

Ilmiö3

Vrt. http://www.dvusd.org/domain/1535jne...

jne...

jne...

jne...

OSALLISTAVA OPPIMISKULTTUURI

DESIGN-SUUNTAUTUNUT OPPIMISKULTTUURI

TOIMINTAKULTTUURIN MUUTTAMINEN

TOIMINTAA MÄÄRITTÄVÄT1) AVOIMUUS PAIKALLISILLE SEKÄ GLOBAALEILLE ILMIÖILLEYhteisö on avoin maailman ilmiöille, keskustelee niistä, pyrkii niiden ymmärtämiseen sekä etsimään selityksiä ja ratkaisuja niille.

2) MAAILMAN ILMIÖDEN SYSTEEMINEN TARKASTELUKokonaisuudet sekä osien keskinäisriippuvuudet toiminnan lähtökohtana

3) EVOLUTIONÄÄRINEN TULKINTA KEHITYKSESTÄYhteisö pyrkii jatkuvasti ja asteittain tapahtuvaan toimintansa kehittämiseen.

4) EKOLOGISUUS Yhteisön jäsenet luovat, muokkaavat ja rakentavat yksin ja yhdessä oppimistiloja ja oppimisympäristöjä vastaamaan oppijoiden tarpeita sekä mielenkiinnon kohteita.

5) OPPIMISKÄSITYSOppiminen (ja kehitys) on seurausta vuorovaikutuksista fyysisten kohteiden, ihmisten ja maailman kanssa, kokeiluista sekä kokeilujen tuottaman palautteen hyödyntämisestä.

6) ITSEORGANISOITUMINENItseorganisoituva oppimisyhteisö muodostuu itse yhteisöstä sekä sen ympäristöstä. Yhteisö muuttaa toimintatapaansa tai rakennettaan sopeutuakseen ympäristönsä vaatimuksiin.

TOIMINTAPERIAATTEET

1) UUDEN LUOMINEN SEKÄ HUONOSTI TOIMIVAN KÄYTÄNTEEN UUDISTAMINEN TAVOITTEENAKehittyvässä toiminnassa korostuvat ideointi, design-ajattelu, toisilta oppiminen sekä opitun tai rakennetun jakaminen.

2) ITSEJOHTAMINEN Osallistavassa toiminnassa korostuvat yhdessä tapahtuva suunnittelu, ideoiden ja tulkintojen jakaminen sekä kaikkien yhteisön jäsenten äänen kuunteleminen.

3) PYRKIMYS TOISTENSA YMMÄRTÄMISEENKeskinäisen ymmärryksen rakentamisessa merkitysneuvottelut korostuvat.

4) KOKEILEMINEN JA TUTKIMUSToiminnan parantaminen edellyttää tutkimusten ja kokeilujen tekemistä sekä niistä saatujen tulosten hyödyntämistä.

5) OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI”Reflection for”, ”reflection in” ja ”reflection on” (Toiminnan kehittäminen edellyttää yhteissuunnittelua sekä suunnitelmien toteutumisen ja tuloksena olevan kriittistä arviointia.)