helena säteri 2.10.2012: kaavoituksen ja maankäytön kehitysnäkymä

Kaavoituksen ja maankäytön kehitysnäkymiä

Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö

Kaavoituksen ja maankäytön toimintaympäristön muutoksia

Väestö ja sen ikärakenteen muutos

Kehityksen polarisoituminen maan eri osien välillä

Taloudellinen kehitys Suomessa ja maailmalla

Ilmastonmuutos ja energiakysymykset

Väestöllisen huoltosuhteen kehittyminen

Refomernas genomförande utan dröjsmål

Pensions- avgångarna ökar

Omsorgs- behovet

ökar

2010

Ekonomin skärps

Försörjningskvoten var exceptionellt förmånlig då välfärdssamhället byggdes

upp

70 barn och seniorer för varje 100 arbetsföra

50

60

70

80

60 barn och seniorer för varje 100 arbetsföra

index

50

60

70

80 index

40 40

2030 2020 2000 1990 1980 1970 2040 år 0 0

Valtakunnallinen aluerakenne polarisoituu

10km x 10km tilastoruutu. Valtakunnallinen aluerakenne polarisoituu. Helsingin metropolialue ja suurimmat kaupunkiseudut kasvavat voimakkaasti sekä sisäisesti että laajenemalla. Vain harvat alueet kasvavat. Väestöään voimakkaasti menettäviä alueita yhä enemmän (Kymenlaakso, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo)

Yhdyskuntarakenteeseen liittyvät kysymykset ovat erilaisia maan eri osissa Aluerakenne keskittyy

Yhdyskuntarakenteen

hajautuminen on ongelma suurilla kaupunkiseuduilla

Talouden kehitys Suomessa ja maailmalla

Taloudellinen kehitys vaikuttaa maankäyttöön ja yhdyskuntien kehittämiseen. Kaavoituksella voidaan merkittävästi vaikuttaa rakennetusta ympäristöstä tuleviin kustannuksiin ja palvelujen saatavuuden turvaamiseen. Laadukas elinympäristö on sekä edellytys tulevaisuuden hyvinvoinnille että taloudellinen kilpailutekijä.

Keskilämpötilojen kohoaminen Suomessa

Hallitusohjelman energia-asioita ”Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta”

Hallitusohjelma Energiatehokas rakentaminen ja maankäyttö

Rakentamisen energiatehokkuus

Yhdyskuntarakenteeseen liittyvät kysymykset

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi

Tuulivoimarakentaminen

Kohtuuhintainen asuminen

Kohti energiaviisasta rakennettua ympäristöä

Matti Laitio, ympäristöministeriö

Tuomas Heinonen / YHA Kuvapankki

Energiatehokas rakennettu ympäristö muodostuu maankäytöstä, uudis- ja korjausrakentamisesta, rakennusten ylläpidosta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä.

Toimintaohjelma ERA 17:

energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017

Ilmastotavoitteet suunnittelun eri tasoilla

Mitkä asiat maankäytössä ovat tärkeitä energian ja kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta?

Yhdyskuntarakenne: työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäinen rakenne Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Ihmisten kannustaminen tekemään vähäpäästöisiä ratkaisuja omissa valinnoissaan Edellytysten luominen uusiutuvan energian hyödyntämiselle kaavaratkaisuissa

Kaikilla maankäytön suunnittelun tasoilla on merkitystä energian

käytössä ja kulutuksessa – yleispiirteisessä suunnittelussa tehdään merkittävät rakenteelliset ratkaisut

ds

Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavia ratkaisuja tehdään paljon muuallakin kuin

kaavoituksessa – liikenteen ja maankäytön kytkennät

Keskinäiset yhteydet

Maan- käyttö-

politiikka

Elinkeino- politiikka

Sosiaali- politiikka

Rakenta- minen

Liikenne- politiikka

Ympäristö- politiikka

Asunto- politiikka

Yksityiset strategiat Kauppa, muu elinkeinoelämä kotitaloudet, maanomistajat

Valtakunnalliset strategiat VAT:it Ilmastositomukset

Seutustrategiat Maakuntasuunnitelmat

Kuntastrategiat Kuntatalous

Strategiat

Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla tarvitaan varautumista

Alueidenkäytössä keskeisin sopeutumistehtävä on tulvariskien hallinta

Rakentamisen energiamääräykset

Uudisrakentamisen energiamääräykset voimaan 1.7.2012 ja korjausrakentamisen energiamääräykset valmisteilla Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi ja vaatimus ”lähes nollaenergiarakennuksista” vuonna 2020 RES- direktiivi: uusiutuva- ja lähienergia Suhteessa rakentamisen energiamääräyksiin kaavoituksessa korostuvat mahdollisuuksien luominen lähienergialle sekä ohjaaminen ja yhteensovittaminen muihin ympäristön tekijöihin.

Ilmastotavoitteita toteuttava maankäyttö -kehityksen suunta ja kokonaisuus ratkaisevat

Ilmastonmuutoksen hillintää ja - varautumista koskeva näkökulma huomioitava systemaattisesti ja liitettävä osaksi normaalia toimintaa Kunnan ja kuntalaisten tahto kunnan strategiasta yksittäisen rakennuksen rakentamiseen

Valtavirtaistaminen keskeisellä sijalla

Ilmastotavoitteita toteuttava kuntakaavoitus- hanke

Aalto-yliopiston (Sitra, YM) tänä syksynä valmistuvan hankkeen pohjalta. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja – varautumisen näkökulman sisällyttäminen kuntakaavoitukseen osana laadukkaan elinympäristön suunnittelua. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietämystä ilmastonmuutoksen hillinnästä ja – varautumisesta (kuntien luottamushenkilöt) sekä luoda välineitä suunnittelun avuksi (kaavoittajat ja muut alan toimijat). Ministeriön vetämä hanke, jossa vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on keskeisessä asemassa.

Keskeisiä kysymyksiä kaavoituksen näkökulmasta

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja – varautumisen näkökulman liittäminen kiinteäksi osaksi kaavan vaikutusten arviointia Eheän yhdyskuntarakenteen edistäminen ja elinympäristön laadun parantaminen täydennysrakentamisessa Liikennetarpeeseen ja joukkoliikenteen tukemiseen vaikuttavat tekijät kaavoituksessa Kaavojen sisältöön ja esitystapaan liittyvät kysymykset erilaisissa kaavoitustilanteissa

S

Ilmastotavoitteet osaksi maankäytön suunnittelua ja osana kestävää kehitystä

Suunnittelun mahdollisuudet

Ekologiset

Taloudelliset

Sosiaaliset

Kulttuuriset

Muut

Suunnittelun reunaehdot

Kestävä maankäyttö koostuu monesta tekijästä

Ilmastonmuutoksen hillintä ja - varautuminen sovitetaan kaavoituksessa yhteen muiden hyvän

elinympäristön tavoitteiden kanssa

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi keskeisessä asemassa

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi on mukana hallitusohjelmassa. Tarkoituksena on arvioida lain toimivuutta ja vaikuttavuutta sen voimaantulon jälkeen muuttuneessa toimintaympäristössä. Kokonaisarviointi ei tarkoita lain kokonaisuudistusta.

Arvioinnin painopisteet

Alueidenkäytön ohjausjärjestelmän toimivuus erityisesti yhdyskuntarakenteen hallinnan näkökulmasta

Rakentamisen vastuut, ohjaus ja laatu

Eri toimijoiden roolit ja voimavarat suunnittelussa, ohjauksessa ja toteutuksessa

Mitä arvioinnin jälkeen?

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin pohjalta tehdään johtopäätökset alueidenkäytön ja rakentamisen ohjausjärjestelmän keskeisistä uudistamis- ja kehittämistarpeista.

Arvioinnin aikataulu

Seurantaryhmä asetettu 31.1.2012

Arviointi valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä

Väliarviointi vuoden 2012 lopussa

Arviointi tehdään vuorovaikutteisesti

Kaavoituksen ja maankäytön päämäärä

Rakennettu ympäristö on energiatehokas, elinvoimainen ja parantaa ihmisten hyvinvointia