helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman hlj 2015 valmistelu
Post on 02-Jan-2016
72 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelu
Kuuma-johtokunta 4.6.2014
Osaston johtaja Sini Puntanen
2
HLJ2015 Perusstrategia lyhyesti:
• Yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden ja seudun kilpailukyvyn lisääminen
Hyödynnetään nykyrakenne täysimääräisesti, priorisoidaan uudet ratkaisut vaikuttavuusarviointien pohjalta ja rahoitusmahdollisuuksien raameissa.
• Koko liikennejärjestelmän toimivuuden parantaminen
Kehitetään kokonaisvaltaisesti matkaketjujen palvelutasoa: sujuvuutta, täsmällisyyttä, luotettavuutta, turvallisuutta ja laatua.
• Vastuullisuuteen ohjaaminen
Otetaan hinnoittelun, liikenteen hallinnan ja älykkyyden keinot tehokkaaseen käyttöön haittojen minimoimiseksi ja kestävyyden parantamiseksi.
• Pitkäjänteinen ennakointi
Yhdyskuntarakenteellista kehittämistä suunnitellaan pitkäjänteisesti, ongelmia ratkaistaan ennakoiden.
Toimenpiteet valitaan näiden
periaatteiden mukaan.
Kasvuun varautuminen
3
Väestö- ja työpaikkaprojektioiden lähtökohtina• Varautuminen Helsingin seudun nopean kasvun jatkumiseen – HSYK:n linjaus: 2 milj. asukasta 2050 • Kuntien arvioima asuntotuotannon ja toimitilarakentamisen potentiaali vuoteen 2050 asti• Kuntien aikaisempien vuosien asuntotuotanto, väestökasvu ja työpaikkakasvu
Helsingin seudun asuntotuotannon kokonaismäärä • vuoteen 2025 mennessä noin 14 milj. kem2 ( 290 000 asukasta)• vuoteen 2050 mennessä 43 milj. kem2 (776 000 asukasta)• Nykyinen kanta noin 65 milj. kem2 (1 384 000 asukasta)• Vanhassa asuntokannassa väestö vähenee.
2013 2025 2040 2050 Muutos 2013-50
Abs. % %/vuosi
Väestö, 1 000 henkeä 1 384 1 600 1 850 2 000 600 45 % 1,0
Työpaikat, 1 000 henkeä(v. 2013 ennakkoarvio)
720 840 975 1 050 300 46 % 1,0
Helsingin seudun väestö ja työpaikat vuonna 2013 (1.1.) sekä projektiot vuosille 2025, 2040 ja 2050
Yhdyskuntarakenteen kehittämisen vaiheet (hankkeiden/toimenpiteiden ajoitus)
• Pitäytymis-/tiivistymisvaihe
Hankkeiden ajoituksen painopiste jaksolla 2016 – 2025
Hankkeet tukevat yhdyskuntarakenteen tiivistämistä
• Täydentämisvaihe
Hankkeiden ajoituksen painopiste jaksolla 2025 – 2040
Hankkeet tukevat yhdyskuntarakenteen täydentymistä sisältäpäin
• Laajentumisvaihe
Hankkeiden ajoituksen painopiste vuodesta 2040 eteenpäin kun kasvu vaatii
Hankkeet mahdollistavat uusien ratakäytävien kehittämisen
7
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Rahoituksesta
11HLJ 2015 RAHOITUSPOHJATARKASTELU |
HLJ 2015 Rahoituspohjatarkastelu
Rahoituksen painopisteiden muutoksia HLJ 2015 perusstrategia
1590 M€/ v (2025)
Vertailuvaihtoehto(nykytyyppinen rahoitus)1415 M€/v (2025)
Joukkoliikenteen hoito Joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan, (joukkoliikenteen hoito +60 %, väestö +40 %)
Lipputulot 50%/ subventio 50%
Kustannukset kasvavat vuoteen 2050 samassa suhteessa kuin seudun väestö (+40 %).
Lipputulot 50%/ subventio 50%
Liikenneväylien hoito ja ylläpito
Kustannukset kasvavat verkkojen kasvun suhteessa (+25 %) vuoteen 2050.
Kustannukset kasvavat vain vähän (alle 10 %); hoidon ja ylläpidon tasosta tingitään.
Investoinnit alueellisiin katuihin
Säilyvät nykytasolla; varmistetaan asuntotuotannon edellytykset.
Säilyvät nykytasolla; varmistetaan asuntotuotannon edellytykset.
Investoinnit pääväyliin (radat, tiet, pääkadut)
Kasvavat 20 % vuoteen 2025 ja pysyvät tällä tasolla myös pitkällä aikavälillä.Valtio/ kunta rahoitussuhde säilyy nykyisenä.
Vähenevät 20 % vuoteen 2025 ja pysyvät alhaisella tasolla myös pitkällä aikavälillä.Valtio/ kunta rahoitussuhde säilyy nykyisenä.
12HLJ 2015 RAHOITUSPOHJATARKASTELU |
HLJ 2015 Rahoituspohjatarkastelu
Rahoituspohjan muutokset 2025PERUSSTRATEGIA
VERTAILUVAIHTOEHTO (nykytyyppinen rahoitus)
Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu 165 M€
Nykyinen
Nykyinen 2025
2025 Yht. 1590 M€/ v
Yht. 1415 M€/v
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Joukkoliikenteestä ja raidehankkeista
• Toteutetaan liityntäpysäköintikohteita sovitun kustannus- ja vastuujaon mukaisesti. • Muodostetaan 14 kunnan yhteinen joukkoliikennealue ja lippujärjestelmä. • Laajennetaan joukkoliikenteen hyvän tarjonnan alueita erityisesti Kehä I:n sisällä sekä nykyisten
raidekäytävien varrella. • Muodostetaan vahvat runkolinjat mm. Matinkylästä Espoonlahteen ja Pasilasta Meilahteen (linja 500). • Muodostetaan hyvän palvelutason liityntäyhteydet Nikkilästä Keravalle, Klaukkalasta Kivistöön (2015-
2020) ja Hyrylästä Ruskeasantaan* (2020-2025). Liitynnän toimivuus kehyskunnista edellyttää yhteistä lippujärjestelmää.
* Edellyttää Ruskeasannan asemaa
Joukkoliikenteen palvelut vuoteen 2025 mennessä
• Toteutetaan liityntäpysäköintikohteita sovitun kustannus- ja vastuujaon mukaisesti • Laajennetaan joukkoliikenteen hyvän tarjonnan alueita erityisesti uusien metrokäytävien
varrella. • Muodostetaan vahva runkolinja Vantaalle Jokeri 3 -tasolle. • Muodostetaan hyvän palvelu-
tason liityntäyhteydet Vihtiin ja Nurmijärvelle.
Joukkoliikenteen palvelut vuoteen 2040 mennessä
Raidehankkeita
Metrohankkeet•Metro Matinkylä - Kivenlahti•Metro Mellunmäki – Majvik•Metro Majvik-Sibbesborg?
Raitiotiehankkeet•Raide-Jokeri•Hgin kantakaupungin raitiotieverkko•Laajasalon raitiotieyhteydet•Tiederatikka•Helsingin yleiskaavan investoinnit?•Jokeri2 raide?•Espoo/ Vantaa pikaraitiotiet?
19
Ratahankkeet•Pasila - Riihimäki -rataosuus 1. vaihe•Pasilan läntinen lisäraide•Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen•Kaupunkirata Leppävaara-Espoo•Pisara-rata•Pasila - Riihimäki –rataosuus 2. vaihe•Ruskeasannan asema•Kerava-Nikkilä•Kaupunkirata Espoo-Kauklahti?•Lentorata, Itärata?•Länsirata, Klaukkalanrata?
20
Tarkasteltavia tiivistymisvaiheen hankkeita Kustannusarviot tasolla MAKU 150 (2005 = 100)
Johtopäätökset• Hankkeiden vaikuttavuus ja merkitys on muuttunut aikaisemmista selvityksistä
MASU-maankäytön (ns. v1b) ansiosta. Taloudellisten vaikutusten (erit. maankäyttö) arviointi kuitenkin vielä menossa.
• Raidejokerin liikenteellinen vaikuttavuus suurin vuonna 2025. Vaikutukset kohdistuvat laajalle alueelle. Tärkeä ytimen tiivistymiselle.
• Espoon kaupunkiradan merkitys on perusstrategian kannalta suuri ja korostuu rantaradan käytävän maankäytön kehittymisen myötä. Edullinen suhteessa vaikuttavuuteen.
• Länsimetro on toimiva ja hyödyt saadaan valmiista rakenteesta heti - mutta kallis. Maankäytön kasvattamista tulisi tarkastella lisää.
• Pisara on iso kysymysmerkki erityisesti rahoituksen kannalta. Tarkastelut ja johtopäätökset on tehty olettaen että autoliikenteen taloudellinen ohjaus ja sen tuotot ovat käytössä.
21
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Ajoneuvo- ja tavaraliikenteestä
Valtakunnalliset väylät
Seudun pääväylätKaupunkimaiset
väylät
Ajoneuvoliikenteenverkon luokitteluEhdotus
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Tavaraliikenteen verkon luokittelu
Tärkeimmät kansalliset kuljetusväylät ovat omassa luokassaan
E18 ja vt 25 muodostavat logistiikan laatureitit
Seudun kuljetusten kannalta tärkeät väylät ovat kolmas luokka.
Uusia yhteyksiä tutkitaan tarpeiden mukaan ja vaiheittain Keski-Uudellemaalle vt 4-vt 3 välille.
VERKOLLISEN SELVITYKSEN ALUE
JAKELU
Linjauksista toimenpiteiksi• Joukkoliikenne (bussiliikenne)
Priorisoidaan bussiliikennettä parantavia hankkeita tie- ja katuverkolla.
• Logistiikka
Varmistetaan logistiikan tärkeiden yhteyksien toimivuus ja varaudutaan tuleviin tarpeisiin.
Toteutetaan tavaraliikenteen palvelualueita.
• Liikenneverkon käytön tehostaminen
Liikennejärjestelmän toimivuutta parannetaan älyliikenteen keinoja hyödyntäen.
Nykyistä verkkoa parannetaan pienillä ja keskisuurilla hankkeilla.
• Ruuhkien hallinta
Hinnoittelu tehokkain keino
Priorisoidaan valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteyksien toimivuutta ja parannetaan seudullisella verkolla pahimpia pullonkauloja.
• Maankäyttö
MASU – asumisen seudullisten kehittämisvyöhykkeiden edellyttämät investoinnit
Vuosirahoitus30-50 M€
Joukkoliikenne (bussiliikenne)
1. Rakennetaan puuttuvat vaihtopysäkit seudullisen ja pitkämatkaisen bussiliikenteen välillä (esim. Yhdyskunnantien vaihtopysäkit Tuusulanväylällä)
2. Parannetaan seudullisen ja pitkämatkaisen bussiliikenteen pysäkkejä ja yhteyksiä (esim. Vt 3:n ja Vihdintien pysäkit ja bussikaistat)
3. Parannetaan kehyskuntien liityntäbussiliikenteen edellytyksiä (esim. Klaukkalantien parantaminen välillä Klaukkala - Kivistö)
Keskeiset ensimmäisellä kaudella toteutettavat toimet
Logistiikka
1. Parannetaan nykyisen verkon logistiikan kannalta keskeisiä yhteyksiä (esim. mt 148:lla ja vt 25:lla)
2. Toteutetaan puuttuvat tavaraliikenteen palvelualueet
• Kaavavaraukset
• Toiminta- ja rahoitusmalli
3. Laaditaan verkollinen selvitys logistiikan tarvitsemista Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksistä vt 3:n ja vt 4:n välillä.
• Priorisoidaan tärkein yhteys ja edistetään sitä liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja maakuntakaavassa.
• Ensi vaiheessa parannetaan poikittaisyhteyksiä pienillä/ keskisuurilla toimilla
Keskeiset ensimmäisellä kaudella toteutettavat toimet
Liikenneverkon käytön tehostaminen
20 M€
Liikenteen hallinnan toimenpiteet(NOPRA)
Keskeiset ensimmäisellä kaudella toteutettavat toimet
Ruuhkien hallinta
• Valtakunnallisten väylien parantaminen
Kehä III sekä vt 1 ja vt 4 kehittämistä jatketaan vaiheittain
Kriittisin on vt 4 ja vt 7 yhtymäkohta
• Seudun pääväylien parantaminen
Kehä I pullonkaulat
Keskeiset ensimmäisellä kaudella toteutettavat toimet
Maankäyttö
• Priorisoidaan seudullisen maankäytön kehittämisen mahdollistavat hankkeet
Seudullisten asumisen kohdealueiden edellyttämät kynnysinvestoinnit ja niiden ajoitus
Hyrylän ja Klaukkalan ohikulkuteiden vaiheistus ja ajoitustarve
Meluntorjuntaa edellyttävät seudulliset maankäyttöalueet (nykyinen ja tuleva maankäyttö)
Toimenpiteiden ajoitusmaankäytön suunnitelmienmukaan
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Vaikutusten arvioinnista
HLJ:n alustavan perusstrategian arviointi
HLJ-luonnoksen alustava sisältö ja yhteensovitus
maankäyttösuunnitelman kanssa
HLJ 2015 -luonnoksen kattava vaikutusten arviointi
huomioon ottaen maankäyttösuunnitelma
HLJ 2015:n vaikutusten arvioinnin vaiheistus
HLJ 2015:n ja MASU:n tavoitteiden kiteyttäminen keskeisiksi kehittämistavoitteiksi
20.04.23 35
Liikkumisen tarve
vähenee
Kaupungin toimivuus
Saavutettavuus
Matka-ajat ennustettavissa,
ruuhkat hallinnassa
Sujuvat matka- ja kuljetusketjut
Helppous valita terveellisiä ja vastuullisia kulkutapoja
Turvallisuus
Kävely ja pyöräily
Ekotehokkuus
Luontoarvot
Joukkoliikenteen kilpailukyky
Ympäristö-kuormitus
Luonnon-läheinen
ympäristö
Hyvin saavutettavien alueiden
hyödyntäminen
Asuntotuotannon valmiudetKustannus-
tehokkuusSosiaalinen
tasa-arvoisuus
Solmukohtien ja keskusten sekä niiden
välisten yhteyksien kehittäminen
Rakenteen eheyttäminen
Seudun kilpailukyky
Miten MASU:n maankäyttö, HLJ 2015:n joukkoliikennestrategiatyö ja asumisen strategian aineistot tukevat toisiaan?MASU-maankäytön sijoittumisen tavoitteet 70/30
•Tavoite on oikeansuuntainen, mutta sen tulisi olla tiukempi. 30 % on kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta liian iso osuus, seudullinen ote lipeää.
•MASU:n seudulliselta vyöhykkeeltä (tumman ruskea alue) hyvä osoittaa olemassa olevat alueet, joissa tiivistämispotentiaalia.
Rakentamisennusteen vaikutustarkastelut
• Segregaation ehkäisyn ja joukkoliikennesaavutettavuuden suhde esiin.
Hyvin saavutettavien alueiden hyödyntäminen
• Poikittaisliikenteen ja verkostomaisuuden hyödyntäminen MASU-maankäytön kohdentamisessa.
Seudullisesti tärkeimmät solmukohdat ja niiden hierarkia
• Keskusten ja solmukohtien tavoitetila määritettävä: kehitetäänkö esim. maankäytöllä
SOVA-työryhmän 8.5.2014 johtopäätökset suunnitelmien valmisteluun
top related