ilmastonmuutos ja ruoka ruokaa kaikilla aisteilla -koulutuspäivät 27.-29.1.2009
Post on 21-Mar-2016
41 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
1
Ilmastonmuutos ja ruoka
Ruokaa kaikilla aisteilla -koulutuspäivät 27.-29.1.2009
Ilmastovastaava Leo Stranius
2
Hyviä ja huonoja uutisia
3
Huonoja uutisia• Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin
pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu.
• Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon.
• Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät.
• Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä.
• Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.
4
Hyviä uutisia• Aikaa päästövähennyksille on
vielä joitakin vuosia.
• Tarvittava teknologia on olemassa.
• Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä.
• Ihmiset ovat valmiita muutokseen.
5
”Lihaton päivä viikossa”• “Jokainen ihminen voi
ehkäistä ilmastonmuutosta pidättäytymällä lihan syönnistä. Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtajan Rajendra Pachaurin mukaan jo yksi lihaton päivä viikossa hillitsee tehokkaasti ilmaston lämpiämistä.”– HS 7.9.2008
6
Vuotuinen lihan kulutus Suomessa (kg/cap)
Lähde: FAO
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1961 1970 1980 1990 2003
Meat total
Bovine
Mutton & goat
Pig
Poultry
Other
• Vuonna 2007 jokainen suomalainen söi 76 kiloa lihaa• Suomalaisten lihan kulutus on noussut 50 vuodessa yli 30 kg henkeä kohden
7
Esityksen sisältö
• Ruuan ympäristövaikutukset
• Tutkimustieto karttuu
• Mitä pitäisi tehdä?
8
Ruuan ympäristövaikutukset
9
Ruuan ympäristövaikutukset
• Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä neljännes aiheutuu elintarvikkeiden kulutuksesta.
– Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne.
– Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset.
• Lähde: Ilmo Mäenpää (2004) Kulutuksen ympäristökuormitus, s. 16, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=42088&lan=fi
10
Ruoka ja ilmastonmuutos• Maatalouseläinten kasvatus on
maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde.
– FAO: eläintuotanto vastuussa 18 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä
• Lähde: Steinfeld et al. (FAO) (2006) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options, http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/A0701E00.htm
11
Kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä
liittyy maatalouteen• Ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen
ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöt lähelle nollaa tai jopa muuttaa maatalouden hiilidioksidinieluksi.
• Professori Pete Smith: Lihansyönnin vähentäminen olisi kaikkein järkevin keino päästöjen vähentämiseksi.
– Lähde: Bellary et al. (2008) Cool farming: Climate impacts of agriculture and mitigation potential, http://www.greenpeace.org/international/press/reports/cool-farming-full-report
12
Ruuan tuotannon ympäristöystävällisyyden osa-alueet
• Alkutuotanto– Rehut, lannoitteet, kuljetukset
• Jalostus– Infrastruktuuri (tehtaat, pakastinaltaat ja niiden
energiankulutus)
• Kauppa– Hävikki, jakelu, muu infrastruktuuri
• Kotitalous– Säilöntä, valmistus, kauppamatkat
13
Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain 2006
Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut
14
Tutkimustieto karttuu
15
Ruuan osuus suomalaisen ekologisesta selkärepusta
• Liha aiheuttaa kolmanneksen suomalaisen ruuan ekologisesta selkärepusta, vaikka vain kymmenesosa syödystä ruuasta on lihaa.
• Myös muut eläinperäiset tuotteet kuluttavat paljon.
• Tiedot perustuvat Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina 2006-2008 toteutetun FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushankkeen tuloksiin.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
naud
anlih
a
juus
to voi
soija
öljyl
evite
ryps
iöljy
levit
e
sianl
iha
kurk
ku (y
mpä
rivuo
tinen
)
broi
leri
kana
nmun
at
tom
aatti
kurk
ku (v
uode
n ka
)
kirjo
lohi
soke
ri
mai
to
soija
lakk
a
ohra
leip
ä
ruisl
eipä
man
sikka
vehn
älei
pä
seka
leip
ä
ruok
aper
una
omen
a
olut
kg
Elintarvikkeiden TMR, eli kokonaismateriaalintarve (kg/kg)
S ysteemianalyysinLaboratorio Lähde: Sosiaalifoorumi 17.5.2008
Tommi Kauppinen
17
18
19
Foodchain -hanke• Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen
suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna.
• Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaukset.
• Kuljetusten ja pakkausten osuus ruuan kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri.– Ympäristövaikutuksia voi vähentää tehokkaammin valmistamalla
enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa sekä kiinnittämällä huomiota omaan kaupassa asiointiin.
– Valmistamalla puuro mikroaaltouunissa lieden sijaan ilmastovaikutus vähenee noin 70 prosenttia.
• Lisätietoja: Foodchain - ympäristövaikutukset ruokakorissa, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Foodchain/
20
Arvioita eri ruokien hiilidioksidiekvivalenteille (MTT)
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
Hedelm
ä- ja
mar
jaruo
at
Kasvis
ruoa
t
Kasvih
uone
vihan
neks
et
Salaati
t
Perun
at
Muut k
asvik
set
Vilja ja
leivo
ntatuo
tteet
Riisi
Maidot
ja mait
oruoa
t
Juus
tot
Rasva
ja ra
svav
almist
eet
Kanan
munat
Kalaru
oat
Lihar
uoat
Nauda
nliha
Muu lih
a
Kahvi
ja tee
Täys
mehut
Vesi, v
irvoit
usjuom
at ja m
ehut
Alkoho
lijuom
at
Sokeri
, mak
eiset
Laste
nruo
at
Sekala
iset
CO
2-ek
v, g
/kg
Lähde: Ravitsemus ja yhteiskunta -kurssi 12.12.2008. Tommi Kauppinen, MTT
21
Mittatikkuhanke:• Tavoitteena kuvata
kulutuksen ympäristövaikutuksia ymmärrettävällä tavalla
• 50 gramman juuston syöminen vastaa ympäristövaikutuksiltaan noin 10 km autoilua
• Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=248986&lan=FI
22
• Juuston vaikutus ilmastonmuutokseen syntyy pääasiassa tuotantovaiheessa.
• Tuotantoon liittyvien kuljetusten, pakkauksen ja säilytyksen merkitys on pienehkö.
• Kotiinkuljetus autolla (7 km) vaikuttaa vain vähän ympäristöön, kun juusto haetaan samalla kertaa 12 muun ostoksen kanssa.
• Jos kaupasta haettaisiin vain juusto, kuljetuksen merkitys nousisi yli kolmasosaan tuotannon ympäristövaikutuksista.
23
Mitä pitäisi tehdä?
24
Esimerkkejä ohjauskeinoista
• Ilmastomerkinnät pakkauksiin (”hiilijalanjälki”)• Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten
mukaan• Haittavero lihalle, juustolle ja talvella
pohjoisessa kasvatetuille kasvihuonevihanneksille
• Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin
25
Ilmastomerkinnät
Carbon Trustin hiilijalanjälki (mm. Tesco). Kuva Ari Nissinen, SYKE
26
Viisi vinkkiä:Mitä minä voin tehdä?
• Suosi kasvisruokaa, vältä myös juustoa ja kasvihuonevihanneksia talvisin
• Vähennä lieden ja uunin käyttöä – valmista ruoka mikrossa, käytä vedenkeitintä
• Suosi paikallista vähän pakattua kausikasvisruokaa, kulje kauppamatka kävellen tai pyörällä
• Ota yhteyttä päättäjiin, anna palautetta kaupoissa, ravintoloissa ja ruokaloissa
• Osallistu ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöjen toimintaan!
27
Suomen luonnonsuojeluliitto toimii
• Koti-MIPS/ElintarvikeMIPS-hanke
• Ruoka-kampanja (Ilmasto lautasella)– http://www.sll.fi/ilmasto-lautasella
• Hyvän ruuan verkosto
28
Yhteenveto• Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin
asuminen tai liikenne.
• Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset.
• Tuotantoeläinten liha (erityisesti naudanliha), juusto ja talvella pohjoisessa kasvatetut kasvihuonevihannekset kuormittavat ympäristöä kaikkein eniten.
• Ruuan kulutuksen suuntamiseen tarvitaan taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.
29
KIITOS !• Ota yhteyttä:
Leo Straniusleo.stranius@sll.fipuh. 040-754 7371
Lisätietoja: http://www.sll.fi/ilmasto
Ilmastoblogi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmastoblogi
30
Lisätietoja: http://www.sll.fi • Suomen luonnonsuojeluliiton ruoka-kampanja: http://www.sll.fi/ilmasto-
lautasella
• ElintarvikeMIPS-hankkeen tulokset: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/kotimips/elintarvikemips
• Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiatoiminta: http://www.sll.fi/ilmasto
• Ilmastoblogi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmastoblogi
• Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi
• Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fi
31
Lisätietoja ilmastopolitiikastaIPCC:
http://www.ipcc.ch/Päästötilastot (World Resources Institute):
http://cait.wri.org/YK:n ilmastopolitiikan sivusto:
http://www.un.org/climatechange/YK:n ilmastosopimuksen sivusto:
http://unfccc.intEU:n komission ilmastosivut:
http://ec.europa.eu/environment/climat/home_en.htm Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki:
http://www.ilmasto.org
top related