jessica karhu, lähes nollaenergiarakentamisen huomioiminen kaavoituksessa
Post on 15-Apr-2017
457 Views
Preview:
TRANSCRIPT
MISTÄ UUTTA JA UUSIUTUVAA ENERGIAA ALUEILLE?
–TILAISUUS 9.2.2016 JESSICA KARHU | GBC FINLAND
LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMISEN HUOMIOIMINEN KAAVOITUKSESSA
Selvitys nZEB vaatimuksista aluesuunnittelulle
• Selvityksen tilaaja ympäristöministeriö • Tuottajana GBC Finland yhdessä Rambollin kanssa (Kirsikka Siik, Hanna Herkkola, Pasi
Rajala) • Valmistui 1/2016 • NZEB yhdyskunnissa –hanke syntyi tarpeesta ja halusta tehostaa energiatehokkuutta ja
energiatehokasta rakentamista. • Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa
voidaan ja tulisi varautua ns. ”lähes nollaenergiarakentamiseen”
TASERAJOISTA
Taserajaskenaariot NZEB yhdyskunnissa - lähes nollaenergiarakentamisen huomioiminen asemakaavoituksessa
17
Kuva 9. Energiatarkastelujen taserajavaihtoehtoja. Kuva VTT:n julkaisusta 234/2015 Paikallista energi-aa asuinalueilla5.
Taserajan suhteen jää edelleen pohdittavaksi, onko lainsäädännössä asetettava enimmäisrajoja sille, miten montaa rakennusta tai miten laajaa aluetta yksittäinen uusiutuvan energian ratkaisu voi palvella ilman, että se tulkitaan jo rakennuksen lähellä tuotetun omavaraisenergian sijaan laajemmaksi energiantuotannoksi?
2.4 Asemakaava mahdollistajana ja rajoittajana Asemakaavan tehtävä on mahdollistaa positiivista kehitystä tuovaksi arvioidut ratkaisut ja edesauttaa niiden toteutumista samalla kun ehkäistään huonoksi arvioitujen ympäristön ominai-suuksien toteutumista. Kaava tulisi myös aina laatia ajatellen ympäristön toteutumista pitkällä tähtäimellä. Kaavassa ei siten useimmiten ole järkevää eikä suotavaakaan määrätä asioista, jot-ka esimerkiksi olosuhteiden tai teknologian muuttuessa voivatkin kääntyä ominaisuuksiltaan al-kuperäisen tavoitteen vastaisiksi tai sen toteutumisen kannalta tarpeettomiksi tai joiden kehitys-tä ei kaavoitushetkellä voida tai osata vielä ennakoida.
Asemakaavaprosessin eri vaiheissa voidaan energiatehokkuuden näkökulma huomioida seuraa-vasti:
1) Aloitusvaihe / vireilletulovaihe / osallistumis- ja arviointisuunnitelma: � kaavoituksen tavoitteet: energiatehokkuus mukaan � kaavoituksen eteneminen: miten energiatehokkuuden tavoitetta on tarkoitus
kaavatyössä ottaa huomioon � osalliset ja vuorovaikutus: energia-alan toimijat ja viranomaiset mukaan � kaavan vaikutusten selvittäminen: energian kulutuksen arviointi osaksi vaikutus-
selvityksiä 2) Valmisteluvaihe:
� vaihtoehtojen ja asemakaavaluonnoksen suunnittelu: erilaiset energiantuotanto-vaihtoehdot (kaukolämpö, alueellinen tuotanto, tonttikohtaiset mahdollisuudet), muodostuva yhdyskuntarakenne ja suhde ympäröivään kaupunkirakenteeseen, liikenneverkko ja –järjestelmä, energiaverkostot, rakennusten suuntaus ja sijoit-
5 Satu Palho, Ha Hoang, Mari Hukkanen & Robin Westerberg: Paikallista energiaa asuinalueilla. Esimerkkinä Helsingin Vartiosaari. VTT Technology 234. Teknilogian tutkimuskeskus VTT Oy, 2015. (http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/T234.pdf). Kuva julkaisun si-vulta 10.
Taserajan suhteen jää edelleen pohdittavaksi, onko lainsäädännössä asetettava enimmäisrajoja sille, miten montaa rakennusta tai miten laajaa aluetta yksittäinen uusiutuvan energian ratkaisu voi palvella ilman, että se tulkitaan jo rakennuksen lähellä tuotetun omavaraisenergian sijaan laajemmaksi energiantuotannoksi?
Huomioitava eri taserajoista RAKENNUS • Selkeä ja yksiselitteinen taseraja • Tekee vaikeaksi ellei mahdottomaksi toteuttaa useamman rakennuksen yhteisiä paikallisia
energiajärjestelmiä TONTTI • Selkeä ja yksiselitteinen taseraja • Tonttijaon merkitys muodostuu suureksi, kun sillä ratkaistaan käytännössä myös energia-
asioita RAKENNUSJOUKKO • Rakennusluvassa vahvistetaan yhtenä kokonaisuutena tarkasteltava rakennusten joukko
ALUESUUNNITTELUN MAHDOLLISUUDET
Uudet vaatimukset kaavoitukselle
Nykyisten käytäntöjen kehittäminen
& uudet
osaamistarpeet
Perusselvitys myös
energiatehok-kuuden
näkökulmasta
Tavoitteiden asettaminen
Energiatavoittei-den viestiminen vuorovaikutuk-
sessa
Suunnitelman vaikutus energia-
tehokkuuteen
Asemakaavan toteuttaminen
Prosessisuun-tautuminen
Energia-alan asiantuntijoiden
ottaminen mukaan
Tieto alueiden energian
tuotantokyvystä
Kustannus-tietoisuus
Nykyisten käytäntöjen kehittäminen
& uudet
osaamistarpeet
Alueiden energiatehokkuuden ja lähes nollaenergiarakentamisen edistäminen asemakaavoituksessa
• Alueen laajuudesta ja luonteesta riippuen voidaan asemakaavoituksessa edistää energiatehokkuutta monin tavoin.
• Kokonaisratkaisu: alueen tehokkuus ja tiiveys, rakentamisen suhde rakentamattomiin alueisiin, alueen omavaraisuuden edellytykset (mm. mahdollisuus erilaisten energiantuotantomuotojen ja -palvelujen toteutukseen ja hyödyntämiseen), alueen liittyminen olemassa oleviin rakenteisiin ja verkostoihin
• Energiantuotanto: määräykset tai suositukset energiantuotantoratkaisuista, varautuminen alueelliseen energiantuotantoon (aluevaraukset, verkostot), aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksien edistäminen
Alueiden energiatehokkuuden ja lähes nollaenergiarakentamisen edistäminen asemakaavoituksessa
• Liikkuminen: kävelyn ja pyöräilyn edellytykset, yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille, pysäköintiratkaisut ja –normit
• Rakennukset: rakennusten sijoittelu tonteilla, pienilmaston ominaisuuksien hyödyntäminen rakennusten suuntauksissa, aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksien optimointi ja ylilämpenemisen ja jäähdytystarpeen minimointi rakennusten sijoittelussa, suuntauksissa ja massoittelussa, energiatehokkuusvaatimukset (mikäli direktiivitaso ei riitä)
• Laskentamallit ja vaikutusten arviointi: laskentamallien ja –ohjelmien käyttäminen kaavoitukseen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa sekä suunnittelussa, energiatehokkuuden nostaminen arviointikriteeriksi ja suunnitteluperiaatteeksi muiden tekijöiden oheen
Energiaihmisten terveisiä “ Kaavoitus on niin voimakas työkalu, että sen pitää sallia joustavasti erilaiset energiaratkaisut. Ettei kaavoituksella sitouduta johonkin tekniseen ratkaisuun, joka vanhenee käsiin 10 vuodessa”
top related