juhani rautopuro jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos vesa korhonen

Hartiat kyyryssä kohti uusia pettymyksiä

Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen ja opintoaikataulujen käsikirjoitukset

Juhani RautopuroJyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

Vesa KorhonenTampereen yliopisto

Tutkimuksen konteksti

• Kansalliseen ESR-rahoitteiseen Campus Conexus –hankekokonaisuuteen liittyvän osaprojektin tavoitteena on tuottaa käsitteellistä ja empiiristä tietoa syrjäytymisilmiöstä ja sen ehkäisemisestä korkeakoulutuksessa sekä auttaa ymmärtämään opiskelemattomuuden syitä ja seurauksia http://www.campusconexus.fi/

• Perimmäinen tarkoitus on tässä yhteydessä selvittää keitä ovat ja mistä löytyvät ”kadonneet opiskelijat” ja edustavatko he mahdollista syrjäytymisriskiryhmää korkeakoulutuksessa

Syrjäytymisen käsitteestä

• Elämänhallinnan heikkeneminen– Elämänhallinta ≠ ongelmaton elämä– Syrjäytymisvaara = elämänhallinnan puute ja

avuttomuus

• Syrjäytyminen vs. marginalisaatio– Marginalisaatio = valtavirran ulkopuolella

oleminen (vapaaehtoinen valinta) ?– Syrjäytyminen = kasautuva huono-osaisuus

(pysyvä tila)

Syrjäytymisen käsitteestä

• Lämsä (2009, 32) esittää syrjäytymisen ulottuvuudet Jyrkämän (1986) jaotuksen mukaisesti. Syrjäytymisen ulottuvuuksia ovat mm.

– koulutuksellinen syrjäytyminen, – työmarkkinallinen syrjäytyminen, – sosiaalinen syrjäytyminen, – vallankäytöllinen syrjäytyminen sekä – normatiivinen syrjäytyminen.

• Koulutuksellinen syrjäytyminen syrjäytymisen alakäsitteenä viittaa erityisesti nuorten koulutuksessa kokemiin ongelmiin ja jäämiseen koulutuksen ulkopuolelle joko koulutukseen hakemattomuuden, opintojen roikkumaan jäämisen tai koulutuksesta putoamisen ja keskeyttämisen vuoksi.

Keistä puhumme kun puhumme syrjäytymisriskiryhmistä – alustavaa

luokitusta

• Drop-out -opiskelijat, eli opintonsa kokonaan keskeyttävät.• Stop-out/Return -opiskelijat, eli erilaisista syistä lyhyemmäksi tai

pidemmäksi aikaa opintonsa keskeyttävät.• Transfer-opiskelijat, eli oppilaitoksesta toiseen siirtyvät.

• Lisäksi perinteisestä ”normikäsikirjoituksen mukaan etenevästä” opiskelijajoukosta eroavat tavalla tai toisella 

– Part-time –opiskelijat, jotka opiskelevat korkeintaan 20 tuntia viikossa (Eurostudent III; Huom ! Suomessa ei ole tällaista virallista asemaa)

– Non-traditional/Commuter –opiskelijat. Non-traditonal –opiskelijoiksi voidaan määritellä esimerkiksi ”varttuneena” (esimerkiksi yli 25 vuotta) opintonsa aloittaneet .Tämä käsite on osittain päällekäinen kirjallisuudessa esiintyvillä käsitteille ”adult” ja ”mature”. Commuter-opiskelijoiden opiskelu- ja kotipaikka eivät ole samat. Tämä käsite vastaa työelämästä tuttua käsitettä ”pendelöinti”.

Korkeakoulutuksesta syrjäytyminen

• Ulkoiset tekijät– toimeentulo/työllisyystilanne– koulutusinstituutioon/tutkinnon rakenteeseen

liittyvät tekijät– Elämäntilanne

• Sisäiset tekijät– motivaatio/orientaatio– suuntautuneisuus koulutusalalle

Henkilökohtaiset vs. kulttuuriset käsikirjoitukset opintoaikatauluista

• Opiskelijan henkilökohtainen käsikirjoitus on opiskelijan muodostama mentaalinen malli eletyistä kokemuksista ja mahdollisuuksista, kun taas kulttuurinen käsikirjoitus on representaatio laajemmasta sosiokulttuurisesta ajasta ja tilasta (ks. Bieber & Worley 2006)

• Kulttuuriseen käsikirjoitukseen on vaikuttanut erityisesti ns. Bolognan prosessi eli eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentamiseen tähtäävä julkilausuma toukokuussa 2007 (London Communiqué), jossa korkeakoulutuksesta valmistuneiden työllistettävyys ja opintoaikojen rajoittaminen nostettiin yhdeksi lähitulevaisuuden prioriteeteista.

Tämän tutkimuksen rajaus

• Vuoden 2005 syksyllä tai myöhemmin aloittaneet ”perusopiskelijat”– ei tutkintojen täydentäjiä, maisteriohjelmiin

valittuja yms.

• Rekisteritiedot (HY, JY, TY, TtY)– opintosuoritukset, läsnäololukukaudet jne.

Missä mennään Suomessa?Tilastokeskus: Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen

2007/2008

• Kaikki (N = 506 899)– 7,5 % (n. 38 000) keskeytti omassa koulutussektorissa– 1,6 % vaihtoi koulutussektoria– 5,9 % (lähes 30 000) keskeytti kokonaan tutkintoon

johtavan koulutuksen

• Yliopistokoulutus (N = 151 135)– 6,1 % (yli 9 000) keskeytti omassa koulutussektorissa– 0,9 % vaihtoi koulutussektoria– 5,2 % (hieman vajaa 8 000) keskeytti kokonaan

tutkintoon johtavan koulutuksen

Kuvailevia tietoja opinnoistaOpintopisteiden ka/lukukausi

Jyväskylä(n = 6 548)

Helsinki(n = 13 733)

Tampere(n = 5564)

Tampere TtY(n = 3078)

KeskiarvoMediaaniKeskihajontaAlin 5 %Alin 10 %Alakvartiili (25 %)Yläkvartiili (75 %)

22,624,010,1

2,47,2

17,029,2

21,322,7

9,43,07,6

16,027,3

20,322,010,4

0,03,3

13,827,7

22,323,014.2

4,38,7

16,727,0

Jyväskylä(n = 6 548)

Helsinki(n = 14 863)

Tampere(n = 5564)

Tampere TtY(n = 3078)

“Puhtaat nollat”“Ei kandiksi 7 v”“Ehkä kandi 7 v””Kandi, ehkä maisteri 7v””Varma maisteri 7 v”

231 (3,5 %)722 (11,0 %)

194 (3,0 %)1331 (20,3 %)4070 (62,2 %)

418 (3,0 %)1686 (12,3 %)

458 (3,3 %)3364 (24,5 %)7807 (56,8 %)

300 (5,4 %)821 (14,8 %)

213 (3,8 %)1263 (22,7 %)2967 (53,3 %)

47 (1,5 %)373 (12,1 %)

104 (3,4 %)741 (24,1 %)

1813 (58,9 %)7-vuoden läpäisy 2001-2002 valmistuneilla

61 % 57 % 61 % 41 %

Kuvailevia tietoja opinnoista, jatkuu…Ennuste 7 vuoden opinnoille ”tasaisen vauhdin taulukolla”

Edellinen selvällä suomella

• Reilu kolmannes ei (ehkä) valmistu normiajassa maisteriksi

• Noin yksi kuudesta (jopa yksi viidestä) ei valmistu 7 vuodessa edes kandiksi

• Huom! Viiden vuoden ennuste– n. 20 % (ehkä) valmistuu maisteriksi

HUOM !! Mahdollisesti muualle suoritettavat opinnot voivat ainakin osittain parantaa tilannetta.

Hajakommentteja (kenellä ongelmia)

• Keitä ovat ”puhtaat nollat”– suurin osa ensimmäisen vuoden opiskelijoita

• Hitaat– miehet ”yliedustettuina”– aloitusiällä näyttäisi oleva merkitystä

– ”hitaus kehittyy aloitusiän myötä”– tiedekunnittain selkeitä eroja

Murheenkryynit (nollat + hitaat)

• Helsinki– Matemaattis-luonnontieteellinen (27,5 %), Svenska social- och

kommunalhögskolan (18,9 %)

• Jyväskylä– Informaatioteknologia (33,3 %), Liikunta- ja terveystiede (18,8 %),

Matemaattis-luonnontieteellinen (18,5 %)

• Tampere– Informaatiotieteet (40,1 %), Kauppa- ja hallintotieteet (21,3 %),

yhteiskuntatieteet (15 %)

• Tampere TtY– Signaalinkäsittely ja tietotekniikka (31,6 %), tietotekniikan

koulutusohjelma (28,1 %)

Ilopillerit (lähes varmat + varmat)

• Helsinki– Eläinlääketieteellinen (89,5 %), Farmasia (87,3 %), Humanistinen

(86,3 %)

• Jyväskylä– Taloustieteellinen (90,6 %), Yhteiskuntatieteellinen (89,2 %),

Kasvatustieteellinen (86,6 %)

• Tampere– Humanistinen (89,3 %), Lääketieteellinen (85,9 %),

Yhteiskuntatieteellinen (81,4 %)

• Tampere TtY– Biotekniikka (98,6 %), Tuotantotalous (96,0 %), Kuitu- ja

tekstiilitekniikka (92 %), Tekstiili- ja vaatetustekniikka (92 %)

Kuinkas ollakaan….

http://www.minedu.fi/OPM/Tapahtumakalenteri/2010/05/korkeakoulujen_rakenteellinen_kehittaminen.html

Jatkotoimenpiteet

• Kyselyn laadinta– verkkokysely (n. 2500)– käyntiin marraskuussa 2010

• Haastattelun suunnittelu ja toteutus