kainuun maakuntaohjelman strategiset haasteet kainuun...
Post on 24-May-2020
1 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Kainuun maakuntaohjelman strategiset haasteet
Kainuun maakuntatilaisuus
Jouni Ponnikas
9.5.2017
3.4.2017 Heimo Keränen & Pentti Malinen/Kainuun liitto
Aloitus ja
määrittelyvaiheessa
asetetaan strategiset
kysymykset, joilla
etsitään vastausta
keskeisimpiin
aluekehitysongelmiin
nykyisessä
toimintaympäristössä:
määritellään ja
rajataan ongelmat
mahdollisimman
täsmällisesti.
Strategiavaiheessa
muotoillaan
interventiologiikka –
visio, missio, tavoitteet ja
keinot loogiseksi
kokonaisuudeksi.
Analyysivaiheessa
arvioidaan ja visioidaan
olosuhteet ja
mahdolliset
tulevaisuudet: siis
arvioidaan nykytila ja
sitä, millaiset
tulevaisuuden kuvat,
mahdollisuudet tai
potentiaalit nousevat
ulkoisesta
ympäristöstä.
Strategian
terävöittämisvaiheessa
valitaan strategia, joka
on mahdollista jollakin
interventiologiikalla
toteuttaa ja joka vastaa
parhaiten tavoitteita ja
on realistisesti
resursoitavissa.
Lopuksi tehdään
toteutettavuuden
arvio(inti) lausuntojen
perusteella: arvioidaan
onko strategia
toteutettavissa ja mitkä
ovat sen mahdolliset
vaikutukset.
VUOSI 2017
1. Työpaja:
mkv ja
henkilöstö;
13.3. 2017
2. Työpaja:
ELY ja muut
sidosryhmät
11.4. Seminaari +
työpaja
3. Työpaja:
Sidosryhmät ja
Muutosfoorumi
Kesäkuussa
4. Työpaja:
Muutosfoorumi ja
MH / MV
Elokuussa
5. Lausunnot ja
lopputyöpaja:
Tasa-arvotyöpaja/
Muutosfoorumi ja
MH / MV
lokakuu
Elokuussa
Kainuu-ohjelman 2018-2021 rakentamisvaiheet
Kainuu-ohjelma 2035 – mitä tehdään nyt?
M I T Ä
M I T E N
M I K S I
?
?
? Maakunta-
strategia
2035
- Päivitetään
tarvittavat
osat
Maakunta
-ohjelma
2018-2021
- Laaditaan
TOPSU
2017-2018
- Laaditaan
Ma
tkailu
ja
pa
lve
lut
Bio
talo
us
Tekn
olo
gia
teo
llis
uu
s
Ke
stä
vä
ka
iva
nn
ais
toim
inta
Maakuntaohjelman painopisteet 2014–2017
1. Elinvoimainen ja uudistuva elinkeino-elämä
• Uudet ja uudistuvat yritykset ja työpaikat • Osaaminen ja käytännönläheinen innovaatiotoiminta • Osaavan työvoiman saatavuus
2. Sujuvan arjen, toimivien palvelujen ja yhteyksien luonnon-läheinen ympäristö
• Saavutettavuus
• Elinvoimaa tukeva, kestävä aluerakenne
• Yhteistyö ja uudistuminen
3. Hyvinvoiva Kainuu
• Työllisyys ja toimeentulo
• Terveys ja toimintakyky
• Osallisuus ja yhteisöllisyys
4. Kainuu-kuva
• Dynaaminen, elinvoimainen, houkutteleva
• Kainutlaatuinen
4
• Osaaminen
• Kestävä kehitys
• Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
• Kansainvälisyys
• Kulttuuri ja kainutlaatuisuus
• Digitaalisuus / Maaseutu / Kolmas sektori
Visio: Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu
Keskeiset tulevaisuuden haasteet Maakuntasuunnitelma 2035 + alustavia arvioita (päivitetään 2017)
11.4.2017 5
1. Kainuun väestökehityksen kääntäminen toteutunutta
positiivisemmaksi (määrä ja rakenne)
2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen
(työttömyyden alentaminen) sekä osaavan työvoiman
saatavuuden turvaaminen
3. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen
4. Alueen sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantaminen
5. Vetovoimaisen Kainuu -kuvan vahvistaminen
Väestökehityksen kääntäminen - Kainuun
keskeisimpiä haasteita
Väestö 31.12.2016
Hyrynsalmi 2 409
Kajaani 37 522
Kuhmo 8 644
Paltamo 3 490
Puolanka 2 732
Ristijärvi 1 344
Sotkamo 10 465
Suomussalmi 8 184
KAINUU 74 790
Kevät 2017
Lähde: Tilastokeskus
Myös kuntarakenneleirillä kärkiteemaksi
nousi Kainuuseen muutto ennen kaikkea
nuorten, työikäisten perheiden rekrytointi.
Useat maakunnat tekevät tätä
aluemarkkinointia jo aktiivisesti. Etelä-
Pohjanmaa jopa
on asiassa onnistunut.
Kainuussa nettomuuttotappio on edelleen
Suomen pahin.
Väestökehityksen avaintekijät:
koulutus- ja työmahdollisuudet
Kuva. Työmarkkinoille tuleva/poistuva
ikäluokka (TK 2016, Vaala ei mukana)
1. Kainuu menettää nuorta väestöä
koulutusmahdollisuuksien
rajallisuuden vuoksi
2. Kainuussa on työvoiman tarve jatkuu
voimakkaana pitkälle 2020-luvulle
3. Kainuu-ohjelman väestöhaaste: estää
TKn ennusteen toteutumi-
nen?
Kuva. Kainuun tulo- ja lähtömuuttajat ikäluokittain vuosina 2005-2015
(Tilastokeskus)
Kevät 2017
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
1990 1995 2000 2005 2010 2016 2020 2025 2030 2035
20 - 24
60 - 64
-24
-15
-17
-157
-255
-64
-24
-11
-15
-7
-4
2
-2
-12
-7
-10
-280 -230 -180 -130 -80 -30 20
0-4
5-9
10-14
15-19
20-24
25-29
30-34
35-39
40-44
45-49
50-54
55-59
60-64
65-69
70-74
75-
Kokonaisnettomuutto Kainuussa ikäryhmittäin 2005-2015, henkilöä keskimäärin vuodessa
Saavutettavuus ja syrjäisyyden
mielikuva – Kainuun perushaaste
Kainuun saavutettavuus ja sen
parantaminen on yritystoiminnan
sijoittumisen avaintekijä.
Huono saavutettavuus on lisäksi
Kainuun mielikuvan heikkouksista.
Kainuun logistista asemaa parannettava!
1. Lentoliikenneyhteydet
2. Valtatieyhteyksien nopeuttaminen
3. Junayhteyksien toimivuus
4. Rajaliikenteen kehittäminen
5. Eri kulkumuodoista syntyvät matka-
ketjut
6. Tulevaisuuden mahdollisuudet:
esim. Koillisrata
Pentti Malinen/Kainuun liitto Kevät 2016
Saavutettavuuden tavoitteiden konkretisointi
• LENTOLIIKENNE:
– Tavoitteena 100 000 matkustajan määrä vuodessa Kajaanin lentoasemalle vuoteen 2020 mennessä
• yhteisenä tavoitteena kaikissa rahoitettavissa matkailun kehittämishankkeissa
– Matkaketjujen (lennot+jatko/syöttöliikenne) parantaminen (VR: koko maan kattavat matkaketjut – juna + muita kulkuvälineitä, iltalehti.fi/uutiset/20170328)
– Lentoliikenneoperaattorin kanssa yhteistyö logistisesti toimivien matkailutuotepakettien kehittämiseksi
• RAUTATIELIIKENNE:
– Matkaketjujen parantaminen ja yhteys matkailun kehittämiseen
– Tavara- ja transitoliikenteen vahvempi huomioonottaminen (ml Vartius)
• MAANTIELIIKENNE:
– Yhteistyö infrahankkeiden ajamisessa
– Sisäinen saavutettavuus / liikennejärjestelmän suunnittelu, älyliikenne
11.4.2017 9
Kainuun mahdollisuudet – kuntapäättäjien näkemys
Kainuun erikoistuminen
11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 11
Lähde: Owalgroup: Kainuu,
Alueellisten vahvuuksien analyysi
Kainuun alueelliset kehitysnäkymät
1/2017: Kainuu näkymiä
Ristioja Anne 12
Kainuun ELY-keskus
Tilanne nyt
verrattuna
vuoden
takaiseen
Tilanne 6 kk
kuluttua
verrattuna
nykyhetkeen
Tilanne 12 kk
kuluttua
verrattuna
nykyhetkeen
Elinkeinoelämä ja
yritystoiminta
+ ++ ++
Työttömyyden määrä ja
rakenne
++ ++ ++
Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--)
paljon heikompi
Kainuun alueelliset kehitysnäkymät 1/2017:
Elinkeinoelämä / Työllisyys
Ristioja Anne 13
Kainuun talous on kääntynyt positiiviseen suuntaan
Yritysten liikevaihdot kasvavat (kaivannaistoiminta,
metalli-, ICT- ja elektroniikkaklusteri, matkailu- ja
elintarvikeklusteri)
Teollisuudelta positiivisia viestejä
– Erityisesti kaivosteollisuus, puutuoteteollisuus ja
bioenergian hyödyntäminen.
PK-yrityksillä toiveikkaat suhdannenäkymät
Osaavan työvoiman saannin ongelmat lisääntymässä
Työttömyys on laskenut yhdenjaksoisesti 8/2015
alkaen nopeammin kuin missään muualla Suomessa
Rakenteellinen työttömyys on pienentynyt
Työllisyysaste on kasvanut selvästi (62,4 %)
Työvoiman kohtaanto-ongelma kärjistyy
Kärkialoihin liittyviä näkymiä
• BIOTALOUS:
– Biojalostamohanke KaiCell Fibers on lähivuosien kärkihanke
– Biotaloudessa korostuu toimialavetureiden kehittäminen: Renforssin
ranta (St1), Kuhmon Kantola (CLT), Paltamon KaiCell Fibers, Puolanka
Biokeskus, puurakentaminen (mkl. Uusi Sairaala)
– LuKe-Kainuun roolin vahvistaminen on strategisesti tärkeää
– Arktiset Aromit ry – MarjaMasterPlan
– Metsäbiotalouden + uusiutuvan energian kasvuohjelma
– Kehittämishankkeita koordinoitava EAKR-, yritys-, maaseutu- ja
innovaatiorahoituksen osalta
– Biotalouden osaamisen kehittämisessä on haasteita niin alueen omille
kuin alueen ulkopuolisille toimijoille;
– Työvoiman saannin turvaaminen – erittäin kriittinen tekijä
11.4.2017 14
• Kainuun strategisena tavoitteena on kehittää aluetaloudellista lisäarvoa tuottavia
biotalouden liiketoimintaekosysteemejä, joissa yritykset, tutkimus- ja
kehittämisorganisaatiot sekä julkisen hallinnon organisaatiot tekevät tiiviistä
yhteistyötä.
• Olennaista liiketoiminnan ekosysteemien luomisessa on saada Kainuuseen
veturiyrityksiä / toimialavetureita, joiden ympärille yhteistyötä rakennetaan
• Perinteiset Kainuussa vahvat toimialat, kuten maa- ja metsätalous, muodostavat
keskeisen osan biotalouden kehittämistä. Ne eivät kuitenkaan nykymuodossaan,
fossiilitalouden ajan toimintatavoilla, täytä biotalouden kriteereitä. Biotalous
tarkoittaa irtautumista fossiilitaloudesta ja tätä irtautumista vauhditetaan
kehittämällä ilman fossiilisia raaka-aineita toimivia tuotantoprosesseja.
• Tuotannossa toteutuvat teollisen symbioosin periaatteet, joiden mukaan
teollisen tuotannon sivuvirrat (kiertotalous) käytetään toisen tuotannon
raaka-aineina ja innovoidaan niihin liittyviä uusia käyttömuotoja (tuotteita ja
palveluita).
Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 15
Kainuun biotalousstrategia 2015 – 2020
KAINUUN BIOTALOUSSTRATEGIA 2015 - 2020
Visio 2020
Päämäärät
•Lisää investointeja, raaka-aineiden jalostusta &
kainuulaisia korkean jalostusasteen tuotteita ja
palveluja
•Maatilojen kannattavuus & metsien tuoma
aluetaloushyöty paranevat
•Pois fossiilitaloudesta: tuotantoprosesseja ilman
fossiilisia raaka-aineita
Biotalouden osa-alueiden yhteiset tavoitteet
Määrälliset tavoitteet
•Työpaikat
•Investoinnit
•Metsäpotentiaali
käyttöön
•Maatalous säilyy ja
vahvistuu
Kainuun biotalouden osa-alueet ja niiden
kehittämistavoitteet 1) Ruoka, 2) Biotalouden tuotteet - raaka-aineenhankinta, 3) Biotalouden tuotteet
- jalostus, 4) Uusiutuva Energia, 5) Luontomatkailu ja -hyvinvointipalvelut
Strategiset toimenpiteet
Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 16
Biotalouden painotukset Kainuun
maakuntaohjelmaan 2018- 2022 (ehdotus)
• Uusi biotalouden toimialajako maakuntaohjelmaan:
1. Metsäbiotalous (wood & non-wood)
2. Uusiutuva energia
3. Ruoka ja sininen biotalous
4. Luontomatkailu ja luontoperustaiset hyvinvointipalvelut
• Kaikkia toimialoja läpileikkaavat teemat: kiertotalous (rooli kasvaa myös kansallisesti); digitalisaatio, kansainvälistyminen (kasvu ja vienti), kestäväkehitys (luonnonvarojen ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekonomisesti kestävä käyttö)
7.5.2015 Kainuun liitto 17
Kainuun biotuotetehdas, Paltamo
7.5.2015 Kainuun liitto 18
Kärkialoihin liittyviä näkymiä
• KAIVANNAISALA:
– Terrafamen kehitys ml ympäristöteknologia, alihankkijat, energia
– Sotkamo Silver Oy, investointi
– Otanmäki Mine; kehityshanke
• ICT:
– Datakeskusten kehittämiseen ja uusien investointien hakemiseen valmistellaan toimijoiden yhteinen strategia (hankkeiden seurattava valittua strategiaa)
– nopeiden datakaapeliyhteyksien rakentamisen suunnittelu erityisesti pohjoisen suuntaan (yhteys Jäämeren kaapeliin)
• MATKAILU:
– Kehittämistyön vahvistamiseksi ja kohdentamiseksi on laaditaan maakunnallinen matkailustrategia (Master Planeja on)
– Matkailun merkitys palveluiden ja infran kehittäjänä
– Matkailun (suur)investoinnit -> investointikohteiden valmistelu
– Yhteistyö hankkeiden välille yhteistä tavoitteista: kansainvälisten matkailijoiden määrä, lentoyhteyksien ja muun logistiikan parantaminen, matkailun markkinointi- ja myyntikanavat; ytimenä ohjelmatuotteet
– Kansainvälinen yhteismarkkinointi ja markkinointiyhteistyö
– Maakuntakeskuksen rooli / kaupunkikeskusta
11.4.2017 19
20 11.4.2017
Muutosjoustavuus eli resilienssi
Alueellinen resilienssi
jakaantuu neljään osatekijään;
alueen kyky:
• vastustaa äkillistä
rakenne-muutosta,
• toipua äkillisestä
rakenne-muutoksesta sekä
suuntautua uudelleen
uudelle kasvupolulle sen
jälkeen.
• Kaikkien kärkialojen
edistämistä monipuolisen
rakenteen luomiseksi
• uudistuminen
Maakuntauudistus huomioon
• Kainuun edelläkävijyys uudistusprosessin tavoitteena;
– viestintä vahvistaa ulkoista Kainuu-kuvaa (maine) ja sisäistä tahtotilaa
– Aidon päätösvallan ja vastuun ottaminen maakunnan omiin käsiin…
• Hankerahoitusprosesseilla valmistellaan tulevan maakuntahallinnon mukaista toimintamallia, jossa eri rahoitusvälineet yhteen sovitetaan maakunnan (Kainuu) tasolla
– raja-alueohjelmien hankkeistuksen parempi integraatio muuhun aluekehityshanketoimintaan
• Uusi sairaala –hanke (integroidulle sotelle räätälöity) kärkihankkeena
• Omien kokeilujen rooli edelläkävijyyttä vahvistamassa
– Terveyden edistäminen
11.4.2017 21
Vahvuudet:
luonto, luonto, luonto;
rauhallisuus; ulkoilu, retkeily,
liikunta; maisemat
Mahdollisuudet: luonnon
tuotteistaminen, matkailu; nuoret
eivät miellä Kainuuta
Nälkämaaksi
Riskit:
Yksipuolinen luontopainotus;
muita kärkialoja ei tunneta;
ympäristökriisit
Heikkoudet:
etäisyys, syrjäisyys, työttömyys;
nuorille Kainuu ei sano juuri mitään
Kainuun maakuntakuva
•11.4.2017 22
KAINUTLAATUINEN
MAAKUNTAUUDISTUKSEN EDELLÄ-
KÄVIJÄ
LUONTO”
• Miten Kainuu voi erottua luonnolla?
• Luonnon ”tuotteistaminen”?
• Luonto vahvuutena – ”Suomi
maailman vihrein ja puhtain maa!”
SYRJÄISYYS/ETÄISYYS
• Mielikuvat pahentavat tosiasiaa…
• Saavutettavuuden parantamiseksi on
tehtävä kaikki mahdollinen!
Kysymys keskustelun pohjaksi:
• Mitä tavoitteita uudessa Kainuun
maakuntaohjelmassa 2018- 2021 tulisi
erityisesti korostaa (mihin ongelmiin pitäisi
puuttua ja mihin mahdollisuuksiin tarttua)?
24.3.2014 23
top related